Page 1

Kompassi Varsinais-Suomen SDP:n jäsenlehti

1/2013

Bongaa SDP:n jäätelökesäkassi ja voita hytti jäsenristeilylle

SDP:n jäätelökesä pop up -kampanja pulpahtelee kuluvana kesänä pintaan eri puolilla Suomea. Parituhatta jäätelölaukkua seikkailee ympäri Suomea ja SDP:n aktiivit jakavat niistä jäätelöä erilaisissa ja yllättävissäkin paikoissa. Osallistumalla kuvakisaan voit voittaa 2-4 hengen hytin SDP:n jäsenristeilylle Tallinnaan 18.-19. tammikuuta 2014. Kuvia voi lähettää joko SDP:n nettisivujen tai Facebook-sivun kautta.

vol

Jäätelökesä 2

Se tulee taas, V-S-piirin Jäätelökesä on lähtenyt kiertueelle! Kiertue on jo matkannut Askaisiin, Sauvoon ja Paraisille, mutta vielä on monia ikimuistoisia kesäpäiviä luvassa Suomen suvessa toveriporukalla. Tänä vuonna jäätelön ohella teemana on Forssan ohjelman 110-vuotinen taival. Tapahtumistamme voi bongata Forssan ohjelmaan liittyvän kyselyn, jonka pääpaino on kuitenkin tulevaisuudessa. Joka tapahtumassa arvotaan Reilun kaupan kahvia ja kesän lopulla uutuutta säihkyvä tablettitietokone. Välillä tuntuu, että poliittinen elämä näivettyy kesällä. Nyt on oiva tilaisuus osoittaa tämä väite vääräksi. Kaikki Jäätelökesän tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia ihan jokaiselle meistä. Sääksi on varattu aurinkoa ja lämpöä. Kesä on maakuntamatkailun kulta-aikaa. Nautitaan yhdessä Jäätelökesästä! Kysymykset Jäätelökesään liittyen voi suunnata suoraan kiertueen veturille Nelli Baranille puh. 040-7676698 tai e-mail nellibaran@gmail.com.

KESÄKUU 1.6.

(klo 10-15) Marskin markkinat, Askainen 7.-8.6. Paraisten kesäpäivät, Parainen 8.-9.6. (klo 10-15) Sauvo avoinna 14.-15.6. (pe klo 16.30-20.45 ja la klo 9.0017.45) Viva Vista, Paimio 15.6. (klo 10-12 ja n. klo 21/22) Uudenkaupungin torilla 26.6. (klo 9 alk.) Kyrön tapahtuma ”Tuo kirja – Vie kirja” 28.6. (klo 9-12) Suviheinäviikon avajaiset, Somero

HEINÄKUU *20.7. 27.7.

Jaakon markkinat, Rymättylä Unikeonpäivä, Naantali

ELOKUU *1.8. 3.8. 10.8. 10.8. 17.8.

Kaarinan iltatori (klo 9.00-15) Sauvon elopäivät (klo 9-15) Laurin markkinat, Mynämäki Askaisten kurkkumarkkinat, Askainen Rusko-päivät, Rusko

SYYSKUU 14.9.

Lemust Leippä, Lemu

*odottavat varmistusta

Tentissä seudulliset päätöksentekijät sivut 4–5

Lindtman:

Työn ja oikeudenmukaisuuden linja pitää sivu 3

Kyllä Silakka tietää... sivu 8


2

Kompassi Pääkirjoitus

Kunnallispolitiikkaa … Viime kuukausien poliittinen sisältö on tuonut harmaita hiuksia monille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Kuntarakenteeseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita on pohdittu lukuisissa kokouksissa, seminaareissa ja palavereissa sekä usein myös yömyöhään asti kotisohvalla. Rakenneuudistuspohdintojen lisäksi olemme voineet julkisuudestakin havaita, miten eri kunnat ovat joutuneet taloudellisten ongelmien vuoksi käymään läpi vakavia säästötavoitteita. On käynyt selväksi, että taloudelliset haasteet eivät ratkea ilman säästöjä. On tärkeää kertoa kuntalaisille avoimesti, miten lakimuutokset ja säästöt tulevat vaikuttamaan kuntalaisen arkipäiväiseen elämään. Vaikeistakin päätöksistä on voitava keskustella avoimesti ja perustellen. Vaikeita säästöpäätöksiäkin valmisteltaessa on pyrittävä löytämään vaihtoehto, jossa sosialidemokraatit tuovat esiin oman sisältönsä päätöksille – perustellen ne vakavasti ja avoimesti sosialidemokraattisten arvojen mukaisesti. Ei ole syytä antaa vaikeiden päätösten soljua eteenpäin ilman oman valtuustoryhmän ja puolueosaston perusteellista käsittelyä.Tarkoin mietityn oman vaihtoehdon kautta on helpompi lähteä viemään asioita käytäntöön ja kuntalaisten tietoisuuteen.

… ja järjestötoimintaa Varsinais-Suomen SDP:n piirihallitus on ryhtynyt toimiin, joilla pyritään tiivistämään maakuntatason sd -toimijoiden vuoropuhelua. Esimerkiksi piirihallituksen, maakuntahallituksen ja -valtuuston, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sd -toimijoiden välinen vuoropuhelu on merkittävää toisaalta informaation välittämisen, toisaalta sosialidemokraattisen päätöksentekolinjan pohdinnan vuoksi. Jo valtakunnan politiikankin tuomat haasteet eri uudistusten osalta edellyttävät toimijoidemme vuoropuhelua ja siksikin tämän yhteistyön nykyistä laajempi mahdollistaminen on perusteltua. Kesä on tullut – ja kuten luvattu – jäätelölaukut ovat paraatikunnossa. Useammalla paikkakunnalla on jo nähty toveriemme vilkasta liikettä jäätelölaukut olallaan. Hyvä niin! SDP on nimittäin se puolue, joka säästä, gallupnumeroista tai ajan hengestä riippumatta on mielellään tapaamassa kansalaisia jokaisella paikkakunnalla. Tahtomme on olla kuulemassa kansalaisten kulloisiakin mietteitä ja viedä niistä terveiset tarvittaville päätöksenteon areenoille. Ja niin, etenkin kesällä tulee olla sallittua jutella myös vapaamuotoisemmista asioista – vaikkapa kesämökin laiturin asennuksesta tai veikkauksista loppukesän Suomi-Ruotsi -maaottelun lopputuloksista. Vaille huomiota ei kannata jättää myöskään jäsenhankintakilpailuamme. Aina syyskuun loppuun asti on mahdollista olla mukana uusien jäsenten hankkimiskilpailussa. Kisaa käydään kahdessa osiossa: 1. puolueosaston uusien jäsenten määrä suhteutetaan nykyiseen jäsenmäärään ja 2. Paras jäsenhankintaidea. Hyvähenkistä aherrusta on siis luvassa paikallisten toimijoiden sekä piirimme kesäkiertuetyöntekijän toimesta. Pitäkäämme siis kesämieli korkealla! Hyvää kesää!

Juuso Alatalo Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja.

Kompassi Varsinais-Suomen SDP:n jäsenlehti

Päätoimittaja Juuso Alatalo Toimituskunta Nelli Baran, Ilkka Hamunen, Talvikki Koskinen, Helena Lahti, Anu Nummelin ja Julia Uzbjakov.

Kesämarkkinoilla on oiva tilaisuus myös hankkia uusia jäseniä.

Jäsenhankintakilpailu Kesä ja erilaiset kesätapahtumat ovat mitä parasta jäsenhankinta-aikaa. Nyt kaikki jäsenhankintahommiin! Varsinais-Suomen SDP nimittäin avasi huhtikuun piirikokouksessa jäsenhankintakilpailun. Kilpailu jatkuu syksyyn saakka ja voittaja julistetaan syyspiirikokouksessa. Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1. Puolueosaston uusien jäsenten määrä suhteessa nykyiseen jäsenmäärään. Nyt siis aktiivisesti jäsenhankintaan, jokainen uusi jäsen on askel kohti kilpailun

voittoa! Huom! Toisesta osastosta siirtyneitä ei lasketa. 2. Paras jäsenhankintaidea. Keksi uusi raflaava idea, joka saa kansalaiset kiinnostumaan SDP:stä ja lähetä se piiritoimistoon viimeistään 30.9.2013. Jos idea on jo käytännön testeissä huomattu toimivaksi, aina parempi! Palkintoraatina toimii piirihallitus. Tähän sarjaan voivat osallistua puolueosastojen lisäksi myös yksittäiset jäsenet. Voittajat palkitaan maineen ja kunnian lisäksi rahapalkinnoilla ja pääsylipuilla piirin varainkeruuseminaariin.

Varsinaissuomalaisia vaikutteita ministeriryhmään SDP:n ministerikierrätyksen yhteydessä nimitettiin myös uusia erityisavustajia. Varsinaissuomalaista taustaa omaavat uusista erityisavustajista ainakin Antton Rönnholm ja Laura Lindeberg. Rönnholm on kotoisin Naantalista ja vaikuttanut myös Turun kaupunginvaltuustossa kaudella 20042008. Hän on myös edustanut Varsinais-Suomen piiriä useissa SDP:n puolue-

kokouksessa, muun muassa vuonna 2012. Tällä hetkellä konsulttiyrittäjänä työskentelevä Rönnholm aloittaa asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen erityisavustajana 1.7.2013. Uuden peruspalveluministerin Susanna Huovisen erityisavustajana puolestaan aloittaa 1.7. Laura Lindeberg. Myös Lindeberg on toiminut Varsinais-Suomen puoluekokousedustajana useamman kerran.

Vielä ehtii kesän hauskimmalle leirille! Uusia ystäviä, kesäöitä meren rannalla ja ikimuistoisia kokemuksia. 10 päivän leirihintaan (300 €) sisältyy monipuolinen ohjelma, ruokailut, telttamajoitus, vakuutus. Katso lisätiedot www.vsnk.fi Kaikki Nuorten Kotkien uudet ja vanhat ystävät ovat tervetulleita Sauvoon, KAMU2013-leirin vierailupäivään lauantaina 27.7!

Lindeberg työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana Sosiaalialan korkeakoulujen ammattijärjestö Talentiassa. Myös hallitusryhmän sihteeri Tage Lindberg sekä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen erityisavustaja Arto Virtanen ja opetusministeri Krista Kiurun erityisavustaja Esa Suominen ovat aiemmin vaikuttaneet Varsinais-Suomessa ja Turussa.


3

Kompassi

Tehoa kunnallispolitiikkaan! Uudet kaupungin- ja kunnanvaltuutetut sekä lautakuntien jäsenet ovat toimineet tehtävässään lähes puoli vuotta. Valtuuston ja lautakuntien toimintatavat alkavat olla tuttuja. Valtuusto- ja lautakuntaryhmätkin lienevät jo kokoontuneet useammankin kerran. Ryhmätoiminnan tahti ja taso vaihtelevat kunnittain. Joissakin

kunnissa ryhmä kokoontuu ennen jokaista valtuuston, hallituksen, lautakunnan, johtokunnan, johtoryhmän, ohjausryhmän ja kaikkien muidenkin tahojen kokousta käymään läpi esityslistaa kohta kohdalta. Toisessa ääripäässä edes valtuustoryhmä ei kokoonnu säännöllisesti, lautakuntaryhmistä puhumattakaan.

Ryhmätoiminta on kuitenkin SDP:n politiikan tekemisessä keskeisessä asemassa. Asioita voidaan saavuttaa vain yhdessä toimimalla, mutta samalla kaikkia kuunnellen. Varsinais-Suomen SDP järjestää yhdessä Pirkanmaan SDP:n kanssa ryhmätoimintaseminaarin. Seminaari on tarkoitettu kai-

kille SDP:n edustajana erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävissä toimiville henkilöille. Seminaarissa käydään läpi muun muassa mitä ryhmäkuri on, miten asioita kunnassa viedään eteenpäin ja miten eri puolueiden näkemykset eroavat toisistaan kunnallispolitiikassa.

Tilaisuus järjestetään Aulangolla Hämeenlinnassa 21.-22.9. Osallistumismaksu 50 euroa sisältää seminaariohjelman lisäksi matkat, majoituksen 2 hengen huoneissa, 2 lounasta, päivällisen ja aamiaisen. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä: talvikki.koskinen@ sdp.fi tai 040 – 518 1948.

Ohjelma:

Lauantai 21.9. klo 11 Lounas klo 12 Tilaisuuden avaus – mitä seminaarilta odotamme? klo 12.15 Onko ryhmäkuri luottamushenkilön suurin vihollinen vai paras ystävä? Miten SDP kunnallispolitiikassa toimii? – SDP:n puoluehallituksen jäsen Pasi Ahola klo 12.45 Miten asioita kunnassa viedään eteenpäin? Valtuustoaloitteet, lautakunnassa vaikuttaminen, virkamiesten valta jne. – Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi klo 13.15 Ryhmätöitä, workshoppeja tms: esim. tehdään omaan kuntaan suunnitelma siitä, miten valtuustossa ja lautakunnissa toimitaan klo 14.45 Kahvitauko klo 15.15 Yhteistyökumppaneiden puheenvuorot klo 15.45 Puoluepolitiikka kunnassa: miten SDP:n ja muiden puolueiden näkemykset eroavat toisistaan esim. koulutustai ympäristösektorilla tai yksityistämiskysymyksissä? – SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio klo 16.30 Sosialidemokraattien keskeiset isot asiat kunnissa: kuntauudistus, sote, vanhuspalvelulaki, nuorisotakuu - mitä niiden kanssa pitäisi kunnassa tehdä? – SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen klo 17.30 Ryhmätöitä, workshoppeja tms. edellisiin liittyen, esim. miten toteutetaan nuorisotakuu kunnassa, ”step by step” –suunnitelma klo 19 Ensimmäisen päivän päätös klo 19.30 Päivällinen Vapaa-aikaa ja verkottumista

Sunnuntai 22.9. klo 7-9 klo 9 klo 10 klo 13

Aamiainen Edellisen päivän ryhmätöiden yhteenveto Kuntapoliitikon ja ryhmän viestintä: kuka viestii, miten ja mistä? – SDP:n järjestösihteeri Pirjo Alijärvi – harjoituksia yms. Tilaisuuden päätös ja lounas

Kolumni

SDP jatkaa työtä ja oikeudenmukaisuutta korostavalla linjalla

Antti Lindtman SDP:n 2. varapuheenjohtaja

Viime eduskuntavaaleissa SDP haki kansalta tukea työn ja oikeudenmukaisuuden linjalle. Lupasimme, jos olemme hallituksessa, että lakisääteinen eläkeikä ei nouse, lupasimme puuttua nuorisotyöttömyyteen ja parantaa verotuksen oikeudenmukaisuutta niin, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Näistä lupauksista on pidetty kiinni. Eläkeiän alarajan pakkonostoa ei ole toteutettu. Vuoden alusta säädettiin nuorisotakuu, joka takaa nuorille työtä ja koulutusta. Sen lisäksi esimerkiksi verotuksen keinoin on laadittu ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen sellaiset valtion talousarviot, joiden päätökset pienentävät tuloeroja. Vuoden alusta käynnistyneen nuorisotakuun toteuttaminen on hallituksen keskeisin yksittäinen hanke. Nuorisotakuun tavoitteena on saada nuoret työn tai opiskelun syrjään kiinni. Kun me tiedämme, että yhden syrjäytyneen

nuoren lasku yhteiskunnalle on yli miljoona euroa, on selvää, ettei meillä ole varaa menettää yhtään nuorta. Hallitus päätti vanhuspalvelulaista, joka astuu voimaan heinäkuun alussa. Tämä laki säädettiin vanhusten turvaksi. On yksinkertaisesti niin, että sivistysvaltiossa ikäihmisten palvelut on oltava kunnossa. Kun pelkät asetukset eivät ole riittäneet, tarvittiin laki, joka takaa riittävän hoidon ja huolenpidon kaikille. Lain lisäksi hallitus on myös osoittanut rahat lain toteuttamiseksi. Nämä merkittävät panostukset työllistämiseen, nuoriin ja vanhuksiin on tehty aikana, jolloin talouden liikkumavara on todella pieni. Nyt on tehty arvovalintoja nuorten, vanhusten ja työpaikkojen puolesta. Edellinen porvarihallitus ei pystynyt päättämään näistä asioista, vaikka valtiontalous oli ylijäämäinen. Meille sosialidemokraateille

erityisen tärkeä asia on se, että Suomessa on jatkossakin teollisia työpaikkoja. Menestyäkseen Suomi tarvitsee teollisen pohjan, koska Suomi on viennistä riippuvainen maa. Meidän on käännettävä maamme suuntaa kohti teollisuusmyönteistä ilmapiiriä, muuten emme pärjää. Meillä ei ole enää varaa laivojen rikkipäästösopimuksen kaltaisiin suuren luokan teollisuuspoliittisiin virheisiin. Rikkipäätöksestä koituva lisärasite suomalaiselle teollisuudelle on arvioiden mukaan lähes miljardi euroa. SDP:n vaatimuksesta hallitus on sitoutunut siihen, että tällä hallituskaudella suomalaisen teollisuuden taakkaa ei sääntelyllä enää lisätä. Myös edellisen hallituksen rikkipäätöskatastrofista koituneet teollisuuden lisärasitteet on päätetty kompensoida. Näinä aikoina meillä ei ole varaa leimata yhdenkään suoma-

laisen tekemää työtä auringonlaskun työksi. Suomalaisilla telakoilla ja koko meriteollisuudessa tehtävä hieno työ edustaa maailmanluokan huippuosaamista. Tarvitsemme Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan keskittynyttä telakkaosaamista ja koko maahan ulottuvaa meriklusteria. Meriteollisuuden kasvunäkymät ovat arktisessa osaamisessa ja offshore-rakentamisessa, mutta alan sydän on risteilijöiden rakentaminen. Ilman sydäntä on vaarassa, että ruumis kuihtuu. Elämme epävarmaa aikaa. Eurokriisi ei näytä helpottuvan ja Suomessa yritysten tilanne on haastava. Lisäksi julkinen sektori on kovien haasteiden edessä. Vaikeitakin päätöksiä joudutaan tekemään ja siksi on tärkeää, että päätökset pitävät suomalaisen yhteiskunnan koossa. Nyt tehdään todellisia arvovalintoja. SDP:n työn ja oikeudenmukaisuuden linjalle on nyt tarvetta!


4

Kompassi

Kuntalaisten asioita hoidetaan Eri kuntien valtuustojen, hallitusten, lautakuntien sekä muiden luottamuselinten lisäksi Varsinais-Suomessa toimii myös useita kuntayhtymiä ja niiden valtuustoja ja hallituksia. Kunnallisten luottamustehtävien tavoin myös ylikunnallisista kuntayhtymien paikoista sovitaan kunnallisvaalien jälkeen puolueiden välisissä neuvotteluissa. Keskeisimpiä kuntayhtymiä Varsinais-

Suomessa ovat Varsinais-Suomen maakuntaliitto, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri sekä aluepelastuslaitos. Monen varsinaissuomalaisen asioita hoitavat myös Turun seudulla seudullinen joukkoliikennelautakunta ja jätehuoltolautakunta. Varsinais-Suomen liitto toimii aluekehitysviranomaisena sekä suunnittelu- ja edunvalvontaorganisaationa. Liittoon kuuluu

maakunnan 28 kuntaa. Päätösvaltaa käyttävät maakuntavaltuusto ja -hallitus. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä, johon kuuluu 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Sairaanhoitopiirin alueella toimii 24 terveyskeskusta ja elää noin 460.000 asukasta. Sairaanhoitopiirillä on noin 6.500 vakinaista työntekijää. Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja yliopistollisessa kes-

kussairaalassa, neljässä aluesairaalassa ja kahdessa psykiatrisessa sairaalassa, joissa on yhteensä noin 1.370 sairaansijaa. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO on erikoistunut kehitysvammaisten hoito-, kuntoutus- ja ohjauspalveluiden järjestämiseen. Keskus tarjoaa muun muassa erityishoitopalveluita (esim. autismiyksiköt, erityisneuvola, päivä- ja vapaa-ajan

Jouko, Pasi, Piia, Janne, Mika ja Hannu

Tentissä seudulliset päätöksentekijät Kuntien omien toimielimien lisäksi merkittävää poliittista valtaa käytetään myös ylikunnallisissa luottamustehtävissä. Kompassi haastatteli muutamia ylikunnallisissa toimielimissä toimivia sosialidemokraatteja.

Kysymykset 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Kauanko olet ollut mukana Sdp:n toiminnassa? 3. Mitä muita luottamustehtäviä sinulla on? 4. Oletko toiminut ylikunnallisissa luottamustehtävissä aikaisemmin (tässä nykyisessä tai jossain muussa)? 5. Mitä odotat tältä 4-vuotiskaudelta? 6. Mitkä ovat mielestäsi johtamasi organisaation suurimmat haasteet?

Jouko Antola Uusikaupunki Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja. 1. Jouko Antola, Uusikaupunki, maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja. 2. SDP:n jäsenenä olen ollut 35 vuotta. 3. Toimin Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. 4. Viime kaudella, eli 2009-2012 olin maakuntahallituksen jäsen. 5. Kunnilla on paljon uusia haasteita edessään tällä valtuustokaudella esim. kuntauudistus ja sote-uudistus. Mitä tuo uusi kuntalaki tulleessaan, mitä valtionosuusuudistus antaa tai ottaa kunnilta, jää nähtäväksi. Melkoisia epävarmuustekijöitä. Eli kovaa työtä ja ponnisteluja tarvitaan uudistusten läpiviemiseksi sekä hyvää yhteistyötä poliittisella rintamalla. 6. Kaupungin talouden tasapainoon saaminen valtuustokauden aikana tulee olemaan suurin haaste. Samalla kun säästöjä haetaan,

pitää muistaa, että kuntalaisten palvelut tulee säilyttää hyvä tasoisina.

Pasi Ahola Turku Turun seudun jätehuoltolautakunnan puheenjohtaja. 1. Olen Pasi Ahola, tulen Porista. Nykyään päivittäin Turun Jäkärlästä. 2. Vajaat seitsemän vuotta. 3. Olen mm. VarsinaisSuomen SDP:n varapuheenjohtaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen ja Turun SDP:n kunnallistoimikunnan jäsen. Varavaltuutettu Turussa. 4. Turun seudun jätehuoltolautakunta perustettiin kesällä 2012 ja olen toiminut alusta alkaen sen puheenjohtajana. En muissa. 5. Jätehuoltolautakunta on aivan uusi toimielin ja perustuu vasta vuoden voimassa olleeseen jätelakiin. Odotan, että saamme rakennettua lautakunnalle toimivat rutiinit ja yhteistyökuviot sidosryhmien kanssa. 6. Ylikunnallisuus ei Turun seudulla ole ainakaan pienin haaste. Meidän pitäisi toimia seudun etua silmällä pitäen, mutta samalla tasapainoilla sen kanssa, että kuntien keskinäiset suhteet ovat seudulla aika herkät. Toinen haaste on jätehuoltolautakunnan toimialan luonne; siihen ei kovinkaan moni antaumuksella perehdy, ja silloin mitä kummallisimmat myytit voivat elää hyvinkin sitkeässä. Kolmas haaste on tietenkin, että lautakunnalla ei ole vielä vakiintunutta toimintakulttuuria.

Piia Elo Turku Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja. 1. Olen Piia Elo, 35-vuotias turkulainen. 2. SDP:n toimintaan tulin mukaan vuonna 2003 eli kymmenvuotisjuhlavuosi on käynnissä.

Jouko Antola

Janne Laulumaa

3. Olen Turun kaupunginvaltuutettu ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallituksen jäsen. Lisäksi toimin Varsinais-Suomen Nuorten Kotkien ja Turun Urheiluväen Sos.dem. Yhdistyksen puheenjohtajana ja vedän lastemme päiväkodin vanhempainyhdistystä. 4. Viime vaalikaudella toimin kaupunginhallituksen edustajana seudullisessa joukkoliikennelautakunnassa ja lisäksi seutuvaltuustossa ja varajäsenenä maakuntavaltuustossa. 5. Odotan tältä kaudelta uuden oppimista, haasteiden päihittämistä, tiukkojen päätösten tekemistä ja hyvän hallinnon edistämistä hyvässä yhteishengessä. 6. Sairaanhoitopiirin suurimmat haasteet liittyvät siihen, miten palvelut ja ihmiset saadaan kohtaamaan kohtuullisilla taloudellisilla panostuksilla. Sama haaste, kuin muissakin julkisissa organisaatioissa. Tällä hetkellä varsinaissuomalaiset ovat tyytyväisiä saamiinsa erikoissairaanhoidon palveluihin ja haaste onkin siinä, miten palvelutaso saadaan ylläpidettyä ja samalla hoidettua välttä-

Pasi Ahola

Mika Maaskola

mättömät investoinnit, leikattua menoja ja kuntien maksuosuuksia!

Janne Laulumaa Raisio Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan varapuheenjohtaja. 1. Janne Laulumaa, neljän lapsen isä ja yhden naisen mies. Olen kotoisin Raisiosta. Asun isoisäni rakentamassa talossa, jota olemme perheen kanssa kunnostaneet noin 10 vuotta. Isäni on kotoisin Oulaisista ja Äitini Vaskiolta. 2. Liityin puolueen jäseneksi 2008 kunnallisvaalien alla. Demarinuoriin kuuluin jo aiemmin. Kuitenkin vuonna 2000 minut valittiin metallin pääluottamusmieheksi ja olen aktiivisesti ollut mukana metallin demareissa esimerkiksi Kohmelon perustajajäsenenä. 3. Teleste oyj:n pääluottamusmies, Raision kaupunginvaltuuston pj, Metallin liittovaltuuston jäsen, Ammattiosasto 1:n vpj ja kansainvälisistä asioista vastaava. 4. Olin Turun kaupunki-

Piia Elo

Hannu Ranta

seudun joukkoliikennelautakunnassa Raision edustajana, kun uusi joukkoliikenneviranomainen perustettiin. Vuoden tynkäkauden jälkeen sain jatkaa tehtävässä. 5. Saadaan kuntatalous ja sote-asiat kestävälle pohjalle. Joukkoliikenteen roimaa kasvua (noin 10 %). Mielenkiintoisia tapaamisia eurovaalien ja eduskuntavaalien puitteissa. 6. Kuntatalouden tasapainottaminen.Tulot olisi saatava riittämään menoihin niin, etteivät palvelut kärsi.

Mika Maaskola Turku Varsinais-Suomen maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja. 1. Mika Maaskola, Turku, Varsinais-Suomen maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja. 2. Liityin puolueeseen 1.12.1992, eli reilu 20 vuotta. Sitä ennekin aina SDhenkinen, taustana mm. yleisurheilun harrastaminen Turun Tovereissa vuodesta 1976 alkaen ja edelleen jatkuen.

3. Turun kaupunginvaltuutettu, SDP:n Turun valtuustoryhmän toinen varapuheenjohtaja, VarsinaisSuomen liiton maankäyttöjaoston puheenjohtaja, Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsen., JHL 93 pääluottamusmies. 4. Kaksi kautta maakuntavaltuutettuna, kaksi vuotta maakuntahallituksen jäsenenä ja vuoden Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenenä. 5. Hyvää yhteistyötä kaikkien maakunnallisten toimijoiden kanssa, tavoitteena koko Varsinais-Suomen kehittyminen ja hyvinvointi. 6. Mahdolliset kuntarakennemuutokset, EU-ohjelmatukien raju pieneneminen, elinkeinoelämän rakennemuutokset (esim. telakka ja kännykkäteollisuus), maakuntaliittojen aseman selventäminen/ vahvistaminen tulevassa lainsäädäntö- ja hallintouudistuksessa. Lisäksi tärkeää on jatkaa työtä saaristomeren pelastamiseksi. MALaiesopimuksessa yhteisesti sovittujen päämäärien toi-


5

Kompassi

myös ylikunnallisesti toiminnanohjaus), palveluasumista, työtoimintaa ja opetusta. Keskus työllistää noin 500 työntekijää. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta 28 kunnan alueella Manner-Suomen läntisimmässä kolkassa. 24h- valmiudessa olevia paloasemia alueella on yksitoista ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Pelastuslaitoksen toimintaalue on reilu 20 000 neliökilometriä. Alue-

meenpano ja liikennejärjestelmien rahoituksen turvaaminen ja eteneminen (VT-8, ESA- rata, Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne).

Hannu Ranta Salo Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin hallituksen puheenjohtaja. 1. Olen Hannu Ranta (52v). Perheeseeni kuuluu vaimo ja neljä lasta (16-, 18-, 22- ja 25-vuotiaat), joista kaksi vanhinta on muuttanut muualle opiskelemaan. Asun Salon kaupungissa Perniön kaupunginosassa. Minut valittiin erityishuoltopiirin hallituksen puheenjohtajaksi. Olen toiminut kehitysvammahuollossa hoitoapulaisena, hoitajana, osastonhoitajana ja toimintakeskuksen johtajana vuoteen 1999 asti. Työnantajina ovat olleet Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan erityishuoltopiirit sekä Rinnekoti-säätiö. Lisäksi olen työskennellyt Perniön kunnan kehitysvammahuollossa. Vuodesta 1999 lähtien olen toiminut A-klinikkasäätiöllä, nyt Länsi-Suomen palvelualueen aluejohtajana. 2. Olen ollut puolueen jäsen vuodesta 1988, jolloin olin ensimmäisen kerran kunnallisvaaliehdokkaana. Tämän jälkeen olin pois politiikan kuvioista pitkään, mutta tulin uudelleen politiikkaan mukaan vuonna 2000. 3. Tällä hetkellä olen Salon kaupunginvaltuutettu, hallituksen varajäsen ja opetuslautakunnan II varapuheenjohtaja. 4.En ole, uusi poliittinen tehtävä. 5.Pyrin tuomaan osaamistani päätöksentekoon. Toivon ,että luottamushenkilöt voivat päätöksillään parantaa kehitys- ja vaikeavammaisten asemaa yhteiskunnassa. 6. Talouden pitäminen tasapainossa (kuntien talous on haastavaa VarsinaisSuomen kunnissa) ja silti voiden järjestää laadukkaita palveluita.

pelastuslaitoksen perustehtäviin kuuluvat ihmisten, omaisuuden, eläimien ja ympäristön pelastaminen ja suojaaminen sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja turvallisuuskulttuurin edistäminen. Turun kaupunkiseudun yhteisen joukkoliikenteen tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudul-

lista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Joukkoliikennelautakuntaan kuuluu edustajia Turusta, Kaarinasta, Liedosta, Naantalista, Raisiosta ja Ruskolta. Turun Seudun Jätehuollon 14 omistajakuntaa (Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvas-

joki ja Turku) perustivat keväällä yhteisen jätehuoltolautakunnan hoitamaan lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Toukokuun alussa voimaan tullut jätelaki edellytti toimielimen perustamista alueilla, joissa kunnilla on yhteinen jätehuollon tehtäviä hoitava yhtiö, kuten TSJ on. Jätehuoltolautakunta hyväksyy jätetaksan, kokoaa ja hyväksyy jätehuoltomääräykset sekä määrittelee jätehuollon palvelutason.

SDP:n edustajat Varsinais-Suomen suurimmissa kuntayhtymissä Taulukon vasempaan sarakkeeseen on merkitty varsinaiset jäsenet ja oikeaan heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Varsinais-Suomen liitto Maakuntahallitus Juuso Alatalo, Mynämäki, vpj 2015-16 Riitta Lehtinen, Somero Mika Maaskola, Turku, vpj 2013-14 Talvikki Koskinen, Turku

Ilkka Hamunen, Parainen Pirjo Virtanen, Salo Marjatta Vehniäinen, Turku Tino Aalto, Turku

Maakuntavaltuusto Sari Hukkanen Jorma Leppänen Sirpa Koskinen Kimmo Aho Asko Mäentaka Maria Lindell Raimo Sulonen Hannele Lehto-Laurila Outi Rannikko Leena Ahonen-Ojala Matti Varajärvi Antti Kotti Satu-Maija Kleimola Aimo Massinen Virpa Puisto Seppo Lehtinen Mika Maaskola Raili Engdahl Toni Eklund Eeva-Johanna Eloranta Jouko Antola (1. vpj) Simo Virtanen

Irja Gustafsson Bo Vilander Hannu Leino Sirpa Hagsberg Tapani Lahti Carita Henriksson Vesa Parantainen Sirpa Ek Riitta-Liisa Järviö Piia Keto-oja Pekka Kymäläinen Riitta Lehtinen Nina Suominen Ilkka Kantola Piia Elo Jarmo Rosenlöf Kjell Lundahn Mari-Elina Koivusalo Jorma Hellsten Päivi Pietari Mauri Rosten Tino Laine

Kaarina Kemiönsaari Kustavi Naantali Paimio Parainen Raisio Raisio Rusko Salo Salo Somero Tarvasjoki Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Uusikaupunki Vehmaa

Tarkastuslautakunta Daniel Valtakari, Turku

Raimo Sulonen, Raisio

Saaristotoimikunta Arita Jokinen, Parainen Jan Eriksson, Parainen Hannu Leino, Kustavi Sirpa Koskinen, Kustavi Heli-Päivikki Lauren, Uusikaupunki Seppo Lamberg, Uusikaupunki

Kielellisten palveluiden toimikunta Carita Henriksson, Parainen

Gustav Wickström, Turku

Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Hallitus Hannu Ranta, Salo, pj Leila Sorsa, Turku

Kaarlo Alanko, Salo, vpj Tuula Muukkonen, Raisio Vesa Närvänen, Turku

Seppo Laitinen, Paimio

Minna Kotti, Somero Antti Nuutamo, Mynämäki Laura Korhonen, Turku

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta Pasi Ahola, Turku, pj Merja Roos, Turku Susanna Torkkila, Kaarina

Mika Koskinen, Turku Sanna Laitila, Turku Arto Elo, Kaarina

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Janne Laulumaa, Raisio, vpj Päivi Salminen, Turku Mika Maaskola, Turku

Jarmo Rosama, Raisio Hannele Lehto, Turku Heimo Mäkilä, Turku

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Hallitus Simo Paassilta, Salo Seppo Lehtola, Laitila Piia Elo, Turku, pj Anneli Kivijärvi, Raisio

Matti Lehtinen, Loimaa Anu Nummelin, Lieto Minttu Ojanen, Turku Martti Sipponen, Naantali

Kielellisen vähemmistön lautakunta Anita Tuominen, Turku Tom Axberg, Turku

Tarkastuslautakunta Jukka Siren, Kaarina Birger Ehrnström, Parainen Merja Nurmio, Turku Marja Vyyryläinen, Turku

Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen johtokunta Martti Sipponen, Naantali, pj Minttu Ojanen, Turku

Tapani Mellanen, Kaarina Taina Laitinen, Mynämäki

Aluesairaaloiden johtokunta Tuula Hällfors-Laaksonen, Loimaa Antti Haapavuori, Uusikaupunki

Ari Hellsten, Pöytyä Timo Tammi, Salo

Turunmaan sairaalan johtokunta Marja-Leena Engström, Parainen Jari Lehtivaara, Kemiönsaari

Mikaela Luoma, Parainen Mikael Hellbom, Kemiönsaari

Turunmaan sairaalan vähemmistökielen lautakunta Mikael Hellbom, Kemiönsaari, pj

Tuulia Suominen, Masku Heikki Kallioinen, Uusikaupunki

Tarkastuslautakunta Hannele Vienonen, Naantali

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

Tom Nylund, Kemiönsaari

Psykiatrian tulosalueen johtokunta Tiina Johansson, Parainen Matti Rantanen, Turku

Mari Kesälä, Sauvo Marja-Leena Virkki, Kaarina


6

Kompassi

Ajankohtaista eduskunnasta Heli Paasio:

Syrjäytynyt vai syrjäytetty?

Ilkka Kantola (toinen oikealla) uskoo, että kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä sote-uudistuksen tavoitteista.

Ilkka Kantola:

Tie hyviin palveluihin on mahdollista löytää Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ja siihen liittyvä kuntarakenteen tarkastelu ovat Kataisen hallituksen työlistan kärjessä. Uudistustyö on mediassa moneen kertaan tuomittu epäonnistuneeksi sekoiluksi. Kansanedustaja Ilkka Kantola tunnustaa, että urakka on valtava ja työ etenee hitaasti. Kantola kuitenkin rauhoittelee kuntapäättäjiä. – Kyse on rakenteiden uudistamisesta niin, että kuntien järjestämät riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kyetään jatkossa järjestämään kaikkien saataville. Olen varma siitä, että tästä päämäärästä asiantuntijat ja poliittiset päättäjät ovat yhtä mieltä, Kantola vakuuttaa.

Mallia Ruotsista? Osana uudistuksen valmistelua on laadittu vertailuja eri maiden palvelujärjestelmistä. Ilkka Kantolaa viehättää Ruotsin malli, jossa terveydenhuollon järjestäminen on 29 maakäräjäkunnan (landsting) vastuulla. Palvelujen rahoittamiseksi maakäräjäkunta kerää veroa, jonka tason se saa päättää itsenäisesti. – Suomessakin tavoitteena on turvata palvelut luomalla alueita, joilla on riittävän vahva väestöpohja. Vahvalla peruskunnalla tarkoitetaan juuri tätä. Järjestel-

män sujuvuuden varmistamiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä kynnystä halutaan madaltaa. Nämä elementit löytyvät myösRuotsin mallista, Kantola huomauttaa. Jos nyt vireillä oleva uudistus kariutuisi, olisi pohdittava Ruotsin mallia vakavasti.

Kainuun kokemukset Suomessa maakuntamallia on kokeiltu Kainuussa. Viime vuonna päättyneessä kokeilussa maakunta vastasi terveydenhuollosta kokonaan sekä pääosasta sosiaalihuollon palveluja. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito oli yhdistetty.Kokeilun loppuraportissa maakunnan arvioidaan toimineen hyvin palvelujen järjestämisrakenteena. Kustannusten kasvu hidastui ja hoitoon pääsy parantui selvästi. – Yksi merkittävä syy Kainuun kokeilun päättymiselle oli erimielisyys järjestelmän rahoituksesta. Kokeilussa maakunnalla ei ollut omaa verotusoikeutta vaan rahoitus tuli kunnilta. On siis edelleen testaamatta, miten maakunnan verotusoikeus toimisi Suomessa, Kantola kertoo.

Ahvenanmaalla homma toimii Ahvenanmaan maakunnalla on laaja itsehallinto ja siel-

lä kaikki terveyspalvelut on tuotettu Ruotsin mallin mukaan samassa organisaatiossa jo 19 vuotta. 28 000 ahvenanmaalaista palveleeMaarianhaminassa keskussairaala, josta saa myös perusterveydenhuollon palvelut. Lisäksi lähipalveluna on hoitajien vastaanottoja. – Ahvenanmaallakin vain kunnat voivat kerätä veroja. Olisikin kiinnostavaa tietää, onko Ahvenanmaan osalta pohdittu maakunnallista verotusoikeutta, Kantola miettii.

Haaste kuntapäättäjille Toukokuussa julkaistiin kansanedustaja Petteri Orpon työryhmän linjaukset sote-uudistuksen jatkovalmistelusta. Kun valtion asettamat kriteerit alkavat selkiytyä viimeistään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan lakiesityksen myötä, on kuntapäättäjien aika valita paras rakenteellisen kehittämisen tie. – Vaikka tuleva järjestelmä ei vielä ole valmis, kannustan kaikkia kuntapäättäjiä miettimään, mitä vaihtoehtoja omalla kunnalla on. Muutoksia tulee varmasti. Ei kannata jäädä odottamaan eduskuntavaaleja ja uudistushankkeiden hautautumista, Kantola kannustaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta teettää paraikaa tutkimusta nuorten syrjäytymisestä. Aiheen tiimoilta järjestettiin eduskunnassa työpaja, jossa eri alojen ihmiset kohtasivat ja yrittivät hahmottaa ongelmakenttää, tietysti myös löytäen ratkaisuja. Kuullut puheenvuorot olivat avartavia ja herättäviä. Mielenkiintoisinta oli kenties, että suurimpana ”oivalluksena” pidettiin sitä, että laitetaan peruspalvelut kuntoon ja tehdään palvelut ihmiselle, ei organisaatioille, niin moni ongelma tulee ratkaistua kuin itsestään. Mitä sitten on tapahtunut viime vuosina ja vuosikymmeninä, kun ylipäätään joudumme miettimään, minne suuri osa nuoristamme katoaa ja mihin rahamme riittävät palvelupuolella? Eikö juuri meillä Suomessa ole paljon kehuttu neuvolajärjestelmä ja pisa-tutkimuksissakin menestyvä koululaitos? Vanhemmuudesta puhutaan kenties enem-

män kuin koskaan ja mahdollisuuksia elämänpolulla on huomattavasti enemmän kuin joskus aiemmin. Miksi silti meillä on tuhansia nuoria järjestelmien ulottumattomissa? Tai miksi viime päivinä jälleen puhuttanut Eerikan tapaus voi olla mahdollinen, kun viranomaisetkin olivat useasti olleet tekemisissä perheen kanssa ja silti näin järkyttävää pääsi tapahtumaan?

Perehtyneisyyttä kaivataan Peruslähtökohtana todettiin olevan puutteelliset peruspalvelut. Se, että tehdään kyllä töitä ja tarjotaan palveluja, mutta kenelle, miten ja milloin. Systeemistä on tullut oma orjansa. Lastensuojelun työntekijöiden aika menee hallinnollisiin toimiin ja siihen, että ovesta astuu useimmiten sattumanvarainen asiakas. Ei siis millään lailla ole taattu, että asiakassuhde olisi pysyvä. Perehtyneisyyttä ei yksittäisiin tapauksiin pääse synty-

mään, vaan meillä vallitsee ennemminkin nk. poislähettämisen-malli. Asiakas lähetetään aina seuraavaan paikkaan, eikä kellään tai missään ole kokonaiskäsitystä tilanteesta. Miten silloin voidaan aidosti auttaa tai puuttua tapauksiin, jos vastuuta ei oteta tai asiakkaan tapausta tunneta? Nuorten oma näkemys oli, että heitä kuullaan rippikoulussa, peruskoulussa ei. Työpajassa todettiin myös, että ongelma on siinä, ettei uskalleta puhua ”pyhästä lehmästä” eli koulutuksestamme. Tulisiko siis puhua ennemmin syrjäytetyistä kuin syrjäytyneistä? Ja miten voimme tehdä politiikkaa asialla, kun emme edes tiedä, keitä nämä nuoret ovat ja mistä syystä ovat siinä tilanteessa kuin ovat.

Mistä rahat? Paljon oli kysymyksiä ja vastauksia myös. Ongelmana nousi esiin resurssipu-

Katja Taimela:

SDP:n otettava aloitteellinen rooli työelämäkeskustelussa Sosialidemokraattisen työväenliikkeen on kyettävä ottamaan aloitetta kotimaisessa työmarkkinakeskustelussa. Nyt aloite on elinkeinoelämällä, jolla on puolellaan pääministeripuolue kokoomus. Samoin media tuntuu suosivan oikealta tulevia ajatuksia työmarkkinapoliittisessa keskustelussa. Hankala taloustilanne ja sen myötä koetuksella oleva yritysten kilpailukyky ovat haasteita, joita oikeisto käyttää surutta ideologisissa pyrkimyksissään heikentää suomalaisen työntekijän asemaa. Tässä kaikessa yritetään painaa unholaan se, että koulutettu ja hyvinvoiva työntekijä on yritysten kilpailukyvyn tärkein tekijä. Työmarkkinoiden joustamattomuus on mainittu varsin usein ongelmaksi Suomessa. Pääsääntöisesti työntekijät ovat ainut taho jonka edellytetään joustavan. Jopa yritystoimintaan kuuluvaa yrittäjäriskiä

on yritetty ulkoistaa työntekijöille eri tavoin. Viime aikoina puhuttaneet nollatyösopimukset ja pakkoyrittäjyys ovat tästä viimeisimmät esimerkit. Työntekijä nähdään konemaisena resurssina, jonka on oltava käytettävissä aina tarvittaessa. Silloin kun työpanokselle ei ole käyttöä, työntekijästä pitää voida päästä eroon mahdollisimman helposti ja vaivattomasti.

Palkalla pitää voida elää Suomalaisen työelämän kehittämisen ehdottomana lähtökohtana tulee olla jatkossakin, että palkalla pitää voida elättää itsensä ja perheensä. Lisäksi työelämämme tulee rakentua pääosin pysyvien täysiaikaisten työsuhteiden varaan. Koko ajan lisääntyvät epätyypilliset työsuhteet ovat poikkeus tähän sääntöön. Niistä onkin tullut pysyvä osa työmarkkinoitamme. Pätkäja vuokratyön sekä muiden

epätyypillisten työmuotojen suhteen meillä on paljon kehitettävää. Niiden kohdalla tarvitaan joustoelementtejä, joissa joustavat niin yritykset kuin työntekijätkin. Myös valtion tulee olla tässä mukana. Tärkeintä on, että näiden työmuotojen kautta saadaan useampia ihmisiä työn syrjään kiinni. SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen on alettava systemaattisesti nostaa esille uudistuksia, jotka parantavat työelämän laatua. Panostamalla työssä jaksamiseen voidaan pidentää työuria. Peruslähtökohta on, että töissä halutaan olla pidempään, kunhan töitä ensinnäkin on saatavilla ja toiseksi henkinen ja fyysinen kunto mahdollistavat työnteon.

Keinoja on jo olemassa Avauksia paremman työelämän puolesta ei tarvitse alkaa ideoida tyhjästä. Meillä on itse asiassa paljon tärkei-


7

Kompassi

Eeva-Johanna Eloranta:

Vanhuslaki tulee voimaan heinäkuussa

Heli Paasio peräänkuuluttaa kokonaiskäsitystä apua tarvitsevasta nuoresta eri tahoille hajautuneiden tiedonrippeiden sijaan. la. Mistä ottaa varat uusille toimille? Oivallus olikin siinä, että ilman rahallisia lisäpanostuksia saadaan paljon aikaan, kunhan vain tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Nyt olemme keskittyneet organisaatioihin ja ongelmiin, kun pitäisi keskittyä lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemiseen. Tietoa meille kertyy jo neuvolasta ja koulussa viimein havaitaan tai ainakin tulisi havaita oppimisvaikeu-

det, kiusaamiset, masentuneisuudet ym. Näihin asioihin tarttuminen riittävän varhain on tärkeää. Olennaista on myös, että tietoja saadaan kerättyä yhteen ja jossain on kokonaiskäsitys avuntarvitsijan tilasta. Nyt tieto on pirstaleista eri hallintokunnissa ja tietosuojan taakse turvataan liikaa. Aina joudutaan aloittamaan alusta, kun uusi ihminen tai taho tulee tarjoamaan palvelua/apua.

Syrjäytymisen vähentämiseksi ei riitä tukien ja palveluiden hienosäätö. On uudistettava toiminta-ajatus ja rakenne. Keskiöön pitää laittaa perheen, lapsen ja nuoren tukeminen yhtenä kokonaisuutena elämänkulun myötä. Organisaatiot ja ammatit ovat välineitä, ei itseisarvoja. Nyt on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Aikaa ei ole hukattavaksi, ihmisistä puhumattakaan.

Vuosikymmenien odottelun jälkeen saadaan heinäkuun alussa vihdoin voimaan kaivattu vanhuspalvelulaki, joka parantaa monin eri tavoin tulee jokaisen ikäihmisen asemaa. Suurin osa ihmisistä asuu seniori-ikäisenäkin normaalisti kotona. Tärkeimmälle sijalle nousevatkin kotiin tuotavat palvelut. Lakiehdotuksen mukaan iäkkään henkilön palvelujen tarpeeseen voidaan vastata pitkäaikaisella laitoshoidolla vain silloin, kun se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta perusteltua. Laitoshoitoa tulee toki saada, jos ihmisarvoinen elämä kotona ei ole mahdollista.

Tavoitteena turvallinen elämä Palvelujen tavoitteena on lain mukaan, että iäkäs kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistua mielekkääseen hyvinvointia, terveyttä sekä toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Palvelut onkin toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta ja ehkäisevät muuta palvelutarvetta. Toimintakyvyn tukeminen ja ennaltaehkäisy ovatkin ikääntyneiden kannalta avainasioita. Seuraava 90-vuotiaan Edla-rouvan lausahdus ikäihmisten kuntosalilta kiteyttääkin lain ta-

voitteen: ”Tässä minä punttia nostelen, jotta jaksan soppani keittää. Huushollini hoidan itse.” Ikääntyneen tuleekin saada oikeanlaisia palveluita ja apua niin paljon, että hän pystyy elämään kotona tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Apua ja ohjausta tarvitaan vaikkapa kuntosalilaitteiden käytössä, jotta toimintakyky säilyy. Tulee muistaa, että varmin tapa vanhentua ja saada erilaisia kremppoja, on olla liikkumatta!

Palvelutarve selvitetään Tässä vanhuslaissa on koko joukko muitakin uudistuksia. Lain mukaan jokaisen vanhuksen palvelutarve selvitetään ja hänelle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa iäkkään oma vastuutyöntekijä. Iäkkäälle myönnetyt palvelut tulee saada viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, kiireelliset palvelut heti. Kunnilla tulee jatkossa olla riittävä määrä monipuolista asiantuntemusta mm. geriatrian ja gerontologian eli nimenomaan ikääntyneiden hoidossa, pitää tarjota monialaista kuntoutusta ja osaamista mm. turvallisesta lääkehoidosta. Olennaista on oikeanlainen osaaminen eikä pelkästään henkilökunnan määrä. Lisäksi kuntien viranomaisten on parannettava yhteistyötään ja tiedonkulkuaan niin, ettei yksikään palvelujen tarpeessa oleva vanhus jää niitä vaille.

Pisteenä i:n päälle vanhusneuvostot tulee perustaa joka kuntaan. Vanhusneuvostoja tulee myös kuulla ikääntyneitä koskevien päätösten valmistelussa ja niille tulee mahdollistaa toimintaedellytykset. Osallisuuden ajatus onkin läpileikkaavana teemana koko lakiehdotuksessa. Ikääntyneitä ja tarvittaessa heidän omaisiaan tulee kuulla sekä kunnan päätöksenteon yleisellä tasolla, mutta myös yksilötasolla, kun päätöksiä tarvittavista palveluista tehdään.

Puolisoille oikeus yhteiseen hoitopaikkaan Yksi kaikkein hienoimmista asioista tässä lakiehdotuksessa on kirjaus siitä, että puolisoilla tulee olla mahdollisuus tulla hoidetuksi samassa paikassa. Liian paljon surullisia esimerkkejä onkin tänä päivänä siitä kun lähes koko elämän mittainen yhdessäelo on katkaistu ”viranomaisen toimesta” kun puolisot hoidetaan eri paikoissa. Vaikka lakia arvostellaan kalliiksi, tulee se mitä todennäköisimmin pitkässä juoksussa säästämään kunnilta pitkän pennin. Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina huomattavasti, ja nyt onkin korkea aika sijoittaa osa vanhustenhuoltoon suunnatuista rahoista ennaltaehkäisyyn; se sijoitus maksaa tulevaisuudessa itsensä monin verroin takaisin. Sitä paitsi ihan jokainen on ihmisarvoisen vanhuuden arvoinen.

Katja Taimelan mielestä ihmisen on jatkossakin kyettävä elättämään itsensä työllä. tä uusia ajatuksia jo olemassa. Niitä löytyy mm. SDP:n uuden työn manifestista sekä vaikkapa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Tarja Filatovin välityömarkkinoita koskevasta raportista. Viimemainitusta on viime aikoina noussut keskusteluun työttömälle luotava

mahdollisuus tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Tämänkaltaisia työllistymistä ja työttömän arkea helpottavia uudistuksia meidän tulee lähteä määrätietoisesti viemään eteenpäin. Nuorten yhteiskuntatakuun eteenpäinviemisessä pallo on siirtynyt kunnissa vaikuttaville sosiali-

demokraateille. Heillä on ratkaiseva rooli sen suhteen onnistuuko uudistus vai ei. Nuorisotakuu tuo työkalut, joilla kunnissa eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan saada paljon aikaan, mutta ilman hyvää toimeenpanoa, se jää puolitiehen. Valtion taholta on nyt luotu mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua.

Eeva-Johanna Elorannan mukaan uusi vanhuspalvelulaki tulee monin tavoin parantamaan ikäihmisten asemaa.


8

Tampereelle yhteiseen superpäivään, jonka aikana työväentalo ja Vanhan kirjaston puisto täyttyvät Kompassi monipuolisesta ohjelmasta sekä iloisesta yhdessä olosta. Ohjelma:

NYSSE TULEE!

klo 11.45 Puhallinmusiikkia Tampereen työväen soittokunta ja TTY:n nuorisosoittokunta, Miskanttikuoro klo 12.15 Tervetuloa! Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen klo 12.25 Risto Rohkea – palkinto, Demarinaiset klo 12.35 Musiikkia, Nokian Työväen Mieskuoro klo 12.50 Puhe (vahvistuu vkolla 24) Presidentti Tarja Halonen klo 13.05 Eduskuntaryhmän tervehdys, kansanedustaja Jouni Backman + eduskuntaryhmä klo 13.15 Musiikkia, Musica ja Miskantti klo 13.30 Strömsö kisa, PoLiKo klo 14.00 Tampereen kaupungin tervehdys, Apulaispormestari Pekka Salmen tervehdys klo 14.15 Vuoden 2013 KSR:n kulttuuripalkinto, Kansansivistysrahasto Ulla Vuolanne klo 14.30 Puhe, Puheenjohtaja, valtiovarainministeri, Jutta Urpilainen klo 15.00 Ministeri/poliitikko – Alias klo 15.40 Jean S. – keikka klo 16 – 18 Liittojen ja järjestöjen omia tapaamisia Ravintola Tillikka, Astor, jne. klo 18.00 Iltajuhla Väinö Linnan aukiolla, Rennon letkeää tunnelmaa, työväen musiikkia, yhdessäoloa.

Ohjelmassa mm. politiikkaa, huippuseminaareja, kilpailuja, tapaamisia sekä hauskaa tekemistä ja nähtävää koko perheelle. Musiikkia ja iloista Työväenliike kokoontuu juhlatunnelmaa tarjoilee muun muassa bailubändi Jean S. Lue lisää verkossa: www.sdp.fi/tyovaenliike-nyt Tampereelle 7.9.2013 Työväenliike on aina saanut suuria aikaan kokoamalla väen yhteen. Siihen pyrimme myös nyt. Työväenliike kokoontuu Tampereelle superpäivään, jonka aikana työväentalo ja Vanhan kirjaston puisto täyttyvät monipuolisesta ohjelmasta sekä iloisesta yhdessäolosta. Ohjelmassa on mm. politiikkaa, huippuseminaareja, kilpailuja, hauskaa tekemistä ja nähtävää niin lapsille kuin aikuisillekin sekä tietysti rentoa yhdessäoloa. Iltapäivällä musiikista vastaa bailubändi Jean S. Varsinais-Suomen Sos.dem. Piiri järjestää yhteiskuljetuksen Turusta Tampereelle ja takaisin. Edestakaisen kuljetuksen hinta on 10 euroa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: turuntyovaentalo@gmail.com tai 040 514 9176 (Juha). Tampereen hotellit myös tarjoavat yöpymistä sopimushintaan, lisätiedot ja varaukset puolueen nettisivujen kautta www.sdp.fi -> Työväenliike. Nyt -> varaa majoitus.

Tampereen työväentalo: • SONK 50 –vuotisjuhlavuoden seminaari • Työväenliikkeen pitkät kaaret Kalevi Sorsa-säätiö, SDP, TSL • NordMod 2030 – suomenkielinen seminaari pohjoismaisen hyvinvointimallin tutkimushanke; Suomen maaraportin julkistaminen • NordMod 2030 – kansainvälinen seminaari • Pentti Haanpää – keskustelu TSL ja Into-kustannus • Työläisten Eurooppa Eurooppafoorumi 6.9.2013 / TSL, SDP, SAK, Demarinuoret

Forssan ohjelman 110-vuotisjuhlaa vietetään 17.8. Forssassa Forssan tapahtumat alkavat toritapahtumalla Forssan torilla 17.8. klo 10 alkaen. Torilla puhuu puoluesihteeri Reijo Paananen. Klo 14 on 110-vuotisjuhlaseminaari Forssan Työväentalossa. Seminaarissa puhuvat ulkoministeri Erkki Tuomioja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja VTT Mikko Majander ja Demarinuorten pj. Joona Räsänen. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Päivi Lipponen. Klo 18 on vapaamuotoinen illanvietto, johon myydään illanviettokortteja. Lisää tietoja Forssan tapahtumista saa FTY:n pj. Eino Järviseltä p. 050-5174502.

Vakuuksia ja ihmisoikeuksia Vakuudet, takuudet, schwakuudet. Kreikan lainatakauksista on ollut kyse. Soini päätti kirjoittaa Hesarin etusivun täyteen akateemista siansaksaa ja käyttää siihen veronmaksajien auliisti lahjoittamia rahoja Silakan arvion mukaan reilut kymmenen euroa per kirjain. Kyllä kannatti. Paitsi, että Soinin kirjoittama agenda pääsi joka ikisessä suomalaisessa mediassa läpi (maksutta, huom!), samaa agendaa kiikutettiin kommentoimaan yhteen ja toiseen lähetykseen ja paperilehteen eri talousihmisiä. Ja hyvä niin. Ylivoimainen enemmistö näistä kertoi Soinin olevan väärässä. Paitsi Kimmo Sasi. Mutta Kimmo Sasi ei olekaan talousihminen, vaan kokoomuslainen kansanedustaja. Koko jutussa Silakkaa on ihmetyttänyt lähinnä kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Soini on kritiikistä huolimatta päässyt niin vähällä. Kun Soi-

nilta on kysytty, että mites nyt kun tohtori Korkman sanoo että Te olette ykskantaan väärässä, niin Soini on vastannut että ei ole vakuuksia. Ja sillä selvä on sitten ollut. Vastuu lienee kuulijalla. Tässä on nyt käynyt selväksi, että Soinin mielestä ei ole vakuuksia, koska Suomen eduskunta voi päättää antaa Kreikalle lainoja anteeksi ja luopua aiemmin vaatimastaan vakuudesta. Tämä on se toinen Silakkaa ihmetyttävä asia. Soinia siis ottaa kupoliin se, että Jutta Urpilainen meni ja vaati vakuuksia vain Kreikalta. Olisi pitänyt muistaa vaatia vakuuksia myös Suomen eduskunnalta. Kun tuota suuremman oppositiopuolueen toimintaa seurailee, niin se ei välttämättä olisi ollut niin huono ajatus.

Perussuomalaisista puheen ollen. Koitti hiljattain sekin päivä, kun eduskunnassa keskusteltiin burkan ja niqabin eli joidenkin musliminaisten käyttämien kasvot peittävien huntujen kieltämisestä. Persuryhmän esityksen mukaan hunnun käytöstä pitäisi tehdä rikos yleistä järjestystä vastaan. Lakimuutos olisi kuulemma kannanotto sen puolesta, että ”universaalien ihmisoikeuksien painoarvo asetetaan erityisryhmien uskonnollisten traditioiden edelle”. On siinä konservatiivia. Näillä lakeuksilla ei jumalauta kannateta uskonnollisia traditioita vaan puolustetaan universaaleja ihmisoikeuksia. Silakalle tuli tästä mieleen se, kun seuraavan EU-komission puheenjohtajaksikin veikkailtu kansanedustaja Timo Soini (ps) kävi Ranskassa tervehtimässä ties ketä ja siinä samalla marssimassa omien sanojensa mu-

kaan ”perinteisen avioliittokäsityksen puolesta”. Joku toinen piti sitä marssia protestina homoliittoja vastaan, mutta väliäkös hällä. Sen sijaan aika veijari on se, joka sanoo että Soini kävi marssimassa universaalien ihmisoikeuksien painoarvon asettamiseksi erityisryhmien uskonnollisten traditioiden edelle. Reilun pelin nimissä on kyllä todettava, että Soinin nimeä ei ole huivikieltoaloitteen allekirjoittaneiden joukossa. Silakka päättelee tästä, mitä mieltä Soini on uskonnollisten traditioiden ja universaalien ihmisoikeuksien välisistä painotuksista, mutta ei kerro johtopäätöstään.

Kompassi 1 2013 s  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you