Issuu on Google+

3/2012

Muistoissa leirikesä 2012 s. 6–12 Liittokokouskuulumisia s. 13–22 Vantaalla järjestetään yleisötapahtumia s. 24–25

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL Ry

PUNOS


Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL Ry

Leirikesän muistoja sivuilla 6–12.

Numero 3/2012 ISSN 0356-2220 Toimitus SUOMEN DEMOKRATIAN PIONEERIEN LIITTO – SDPL RY. Hämeentie 29, 6. krs. 00500 HELSINKI www.sdpl.fi/punos Puhelin 040 1379 455 Sähköposti punos@sdpl.fi Pankkiyhteys FI6011463001016077 Päätoimittaja Anni Hakolampi Toimitussihteeri Raili Kamunen Toimitusneuvosto SDPL:n työntekijät Tilaushinta 12 € / vuosikerta Taitto Mainospalvelu Kristasta Oy mainospalvelu.kristasta@kolumbus.fi www.mainospalvelu.net Etukannen kuva Hannu Ahonen Painopaikka Painorauma Oy, 2012

Tule mukaan tekemään Punosta! Lähetä kuvia, piirroksia, askartelu- ja juttuideoitasi osoitteeseen punos@sdpl.fi ja ole mukana tekemässä entistä värikkäämpää Punosta.

Sisällys Pääkirjoitus ................................................................................................................3 Pioneeriliiton toimisto on muuttanut..........................................................................4 Tarja Syylin kiitosjuhla.................................................................................................5 Kymmenen päivää Tsekissä..........................................................................................6 Mukavia muistoja Mummolasta...................................................................................8 Hämeen vilkas leirikesä..............................................................................................10 Uusia näkökulmia melomalla.....................................................................................12 Liittokokous...............................................................................................................13 Hallituksen uudet päät...............................................................................................21 Uusi alku lähimmäiselle, osa 2...................................................................................23 Mukaansatempaavaa pinskutoimintaa lapsille ja aikuisille Vantaalla...........................24 Anni tarttui haasteeseen.............................................................................................26 Vauvaonnea................................................................................................................27 Logokilpailu...............................................................................................................27 SDPL:n yhteystiedot..................................................................................................27

2 Punos 3/2012

Kuva: Raili Kamunen

PUNOS


PÄ Ä K I R J O I T U S Kuva: Raili Kamunen

Järjestön toiminnan kehittäminen ja tulevaisuus

P

residentti Sauli Niinistön suurena huolena on nuorten syrjäytyminen. Presidentin suojeluksessa toimiva työryhmä kokosi listan ”ihan tavallisia asioita”, jossa kaikkia kansalaisia kehotetaan huolehtimaan yhteiskunnan nuorista. Työryhmän listalla on juuri sellaisia ”tavallisia asioita”, joita eri järjestöjen vapaaehtoiset tekevät. Missä on valtion ja kunnan vastuu järjestää hyvinvointipalveluja ja huolehtia yhteiskunnan nuorista? Pitkään on jatkunut trendi, joka siirtää yhteiskunnan vastuulla olleiden palveluiden järjestämisen kolmannen sektorin toimijoille. Ristiriitaista tässä asetelmassa on se, että valtion tukien määrää leikataan koko ajan, ja tämähän vaikeuttaa järjestöjen toimintaa ja palveluiden järjestämistä. Kaikki järjestöt ovat samassa tilanteessa toiminnan ylläpitämisen suhteen ja kaikille tuottaa päänvaivaa, mistä saadaan lisää vapaaehtoisia toimintaan mukaan. Kilpailu vapaaehtoisista ja heidän

sitouttamisestaan aktiivisesti toimintaan on jopa järjestöjen välillä kiihkeää. Tutkimusten mukaan ihmiset eivät nykyään halua pitkäaikaista sitoutumista järjestö- tai vapaaehtoistoimintaan, vaan ovat valmiita sitoutumaan ainoastaan lyhytkestoisiin projekteihin tai tapahtumiin. Toimintaan, jossa he voivat olla avuksi ilman sen suurempaa sitoutumista. Olen tällä hetkellä ammattikorkeakouluopintoihini kuuluvassa työharjoittelussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirissä, ja on ollut mielenkiintoista seurata sivusta toisen, meitä suuremman järjestön toimintaa. Olen huomannut, että muutamaan vapaaehtoisia kiinnostavaan toimintamalliin keskittyminen ja toiminnan kehittäminen on hyvä pohja lähteä nostamaan järjestön toimintaa. Toiminnan jatkuva seuranta ja osallisten huomioiminen ovat tärkeässä asemassa siinä, miten järjestön toiminta kasvaa.

Järjestössämme on suuri tarve tarkastella pioneeritoimintaa uudesta näkökulmasta ja miettiä, millaisia hyviä toimintamalleja toiminnassamme jo on ja voidaanko niitä kehittää vielä paremmiksi. Miten voisimme uudistaa ja järkeistää toimintaamme enemmän yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi? Se ainakin on tärkeää, että kehitystyössä emme unohda pioneeriaatteitamme, arvojamme emmekä yhteistyön merkitystä. Millaista pioneeritoimintaa järjestetään tulevaisuudessa? Myös sinä vaikutat siihen, me pioneeriväki yhdessä. Jarna Koskela, puheenjohtaja jarna.koskela@sdpl.f Vilkaisepa sivua www.tavallisia.fi Useat järjestöt ovat mukana tekemässä ”presidentin listaa”: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset ensin, Suomen Vanhempainliitto.

Kuva: Kati Tuura

Liittokokousväkeä pohtimassa tulevaa. Lisää liittokokouksesta sivuilla 13–22.

3 Punos 3/2012


PINSKUUUTISIA

Tarjottavaa oli varattu runsain mitoin.

Edessä Tuuli Huovila ja Sara Korhonen, takana Malla Kantola, Sirpa Puhakka ja Silvia Modig.

HUOMIO! Pioneeriliiton toimisto on muuttanut Herkut kävivät kiitettävästi kaupaksi.

P

ioneeriliiton keskustoimisto on muuttanut kesäkuussa uusiin tiloihin. Uusi osoitteemme on nyt ”Kurvissa”: Hämeentie 29, 6. kerros, 00500 Helsinki. Väkikin on vähän vaihtunut. Uudet yhteystiedot löytyvät sivulta ??. Vasemmistonuoret ja SDPL ovat kuitenkin edelleen yhteisissä toimitiloissa. Yhteiset tupaantuliaisetkin pidimme. Tässä on muutama kuva mukavista tiloistamme ja tupareiden tunnelmista. Tervetuloa tutustumaan; kahvit keitetään ja pullaakin hankitaan pöytään! Kuvat Raili Kamunen

Jarna Koskela ja kännykkä, takana puhuu käsillä avustaen V-P Risberg.

4 Punos 3/2012

Sami Vastamäki kokoaa napostelulautastaan.

Käytäväkeskustelua.


PINSKUUUTISIA

TARJA SYYLIN KIITOSJUHLA

Hannu Häkkinen ja kitara.

Eija Piipponen ja Tarja muistelemassa menneitä.

Seppo Sauro luovuttaa Tarjalle mitalin.

Pioneeriliiton pitkäaikaisen pitkäaikkai eläkkeelle siirtyneen pääsiht pääsihteerin Tarja Syylin kiittäjäisiä vietettiin Helsingissä Stidilän tiloissa 18.10.2012. Paikalla oli 40-henkinen joukko yhteistyökumppaneita, työtovereita vuosien varrelta, pioneerihenkisiä ystäviä.

J

uhlaan saapui myös Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro. Hänellä oli Tarjalle tuomisina hopeinen lastensuojelumitali, joka on Lastensuojelun Keskusliiton korkein huomionosoitus ansioista lastensuojelutyössä. Kynttilät loivat lämmintä valoaan, seinälle heijastui kuvasikermä Tarjan pioneerivuosilta, hänelle rakasta pioneerimusiikkia esittivät Hannu Häkkinen ja Terho Oksman, ja pöydän runsaat antimet maistuivat. Tarja itse piti hauskan muistelopuheen uransa varrella sattuneista tapahtumista ja kirvoitti sillä juhlaväeltä makeat naurut. Lopuksi oli tietysti aika avata lahjapaketit, kiittää ja halata, sekä toivottaa hyviä ansaittuja eläkevuosia Tarjalle.

Onnittelumalja.

Aulis Ruuth ja Esko Grekelä.

Kuvat Hannu Ahonen

Ruusukuvat: Krista Jännäri

Tarjan eloisa kuvailu nauratti kuulijoita.

Aika muistella menneitä. Pitkän työuran varrella Tarjalle on ehtinyt sattua ja tapahtua kaikenlaista hauskaa ja ikimuistoista.

Tarjan kanssa juttelemassa Ulla Konttinen.

5 Punos 3/2012


K A N S A I N VÄ L I S TÄ L E I R I T O I M I N TA A

KYMMENEN PÄIVÄÄ TŠEKISSÄ Päivän aikana voimme jo iloksemme todeta, että muut leiriläiset ovat todella mukavia, ja etenkin Aleksi on jutellut jo monien kanssa (tietenkin englanniksi).

10.7. Matkustusta Tšekin matkamme alkoi herätyksellä kello viisi. Jyväskylään junaa odottamaan kokoontui suurin osa seuruettamme eli ohjaajat Mia ja Titti sekä pinskut Janita, Susanna, Noora ja Saara. Junalla matkasimme Helsingin Tikkurilaan, jossa meillä olikin aikaa vietettäväksi. Kävellessämme eksyimme Heurekan pihaan ja päätimme viettää odotusajan siellä. Paljon siellä olikin katseltavaa. Kahden maissa saimme Aleksin Pietarsaaresta seuraamme, kävimme syömässä ja sitten lentokentälle lentoa odottelemaan. Kone laskeutui Prahaan 18.45 paikallista aikaa. Yllätykseksemme meitä tervehdittiin kentällä suomeksi ja ohjattiin täpötäyteen bussiin, jolla matkattiin juna-asemalle. Junalla matkasimme Zabrehiin, jossa vietimme ensimmäisen yömme Tšekin maalla.

13.7. Retkipäivä linnaan ja uimahalliin

Tässä majapaikkamme leirillä; Titti virittelemässä viimeisiä naruja telttaan.

lä jakauduttiin kahteen ryhmään, joiden nimiksi tulivat Vikingcove ja Columbove löytöretkeilijöiden mukaan. Suomalaisista Viikinkeihin kuuluivat Saara ja Susanna ja Kolumbukseen Noora, Janita ja Aleksi. Molemmissa ryhmissä oli 12 jäsentä.

12.7. Ensimmäinen leiripäivä 11.7. Leiripaikalle Paikallisessa koulussa, hyvin nukutun yön jälkeen, heräsimme aamulla kello kahdeksalta. Aamupesun jälkeen saimme maittavan aamupalan. Tytöt ainakin tykkäsivät rusinapullasta ja suklaalevitteestä. Tittikin oli iloisesti yllättynyt, kun sai aamupalaksi pahaa murukahvia. Parempi pahaa kahvia, kuin ei kahvia ollenkaan. Pienen odottelun ja polkuautorallin jälkeen lähdimme paikallisen oppaamme kanssa katsomaan kaupungin nähtävyyksiä. Zabreh on n. 17 000 asukkaan kaupunki, jossa on paljon kauniita vanhoja rakennuksia ja leppoisa pienen kaupungin rauhallinen tunnelma. Seuraavaksi menimme maistamaan kaupungin parasta jäätelöä, jonka jälkeen menimme ravintolaan syömään. Jälkiruoka ennen lounasta, nam! Koko päivän oli ollut kaunis, aurinkoinen ja lämpöinen n. +25 asteen sää. Ravintolassa valittiin pöytä ulkoa, koska oli niin kuuma. Kun saimme ruoat pöytään, alkoi HIRVEÄ vesisade ja satoi rakeita. Vaikka istuimme katoksessa, kastuimme kaikki läpimäräksi! Kello 13 lähdimme bussilla kohti leiripaikkaa. Bussiin tulivat mukaan myös kaikki paikalliset leiriläiset, noin 30 henkeä. Bussi kiemurteli pitkin vuorten rinteitä ja maisemat korkealla olivat todella mahtavat. Perillä leirillä meitä odotti vino ruohokenttä, jolla oli telttojen paikat. Janitasta oli kiva ensin rakentaa karsinat. Karsinan päälle viriteltiin pressu ja majapaikka oli valmis. Sitten söimme päivällistä ja leikimme telttojen takana olevalla rinteellä. Leiril-

6 Punos 3/2012

Ensimmäisenä leiripäivänä kävimme paikallisessa kioskissa kahden kilometrin päässä, kun olimme unohtaneet ostaa herkkuja mukaan. Ohjaajat kävivät myös leirin eksoottisessa suihkussa, joka oli rakennettu huviteltasta. Oli kuumaa vettä, joka lämmitettiin kamiinalla, ja puhdasta tuli. Päästiin osallistumaan myös leirin ryhmätöihin, joita olivat puiden laitto ja keittiön ja leirialueen kunnossapito. Koko leiripaikka oli rakennettu niin, että kun se leirin päätyttyä puretaan, jää jäljelle vain aukio ja metsää.

Heräsimme aamulla kello seitsemän. Kävelimme leiripaikaltamme Skorosicestä pois Zulovaan juna-asemalle (4 km) ja menimme junalla Javornikiin katselemaan linnaa, jonne oli hirvittävä nousu ja paljon rappusia. Linna oli todella hieno, mutta siellä ei saanut ottaa kuvia. Aleksi tykkäsi linnan taideteoksista ja linnasta löytyi myös hieno Tšekin suurin piippukokoelma. Linna oli ollut aikaisemmin piispojen kesäasunto. Palvelijoilla oli linnassa lyhyet sängyt, joissa nukuttiin puoliksi istuallaan, että päästiin nopeasti lähtemään, kun isäntä kutsui. Linnassa oli myös kiva lahjatavarakauppa. Linnalta käveltiin kaupungin yhden koulun uimahalliin, joka oli pieni, mutta meillä oli kivaa ja kaikki saivat itsensä puhtaiksi. Tosin kävelimme sitten junalta takaisin leiriin ja osa puhtauden tunteesta jotenkin katosi. Koko päivän kävelysaldo oli noin 10 km.

Lähes koko leirin väki päällään leiripaidat ja edessään leirillä valmistetut rummut.


K A N S A I N VÄ L I S TÄ L E I R I T O I M I N TA A

19.7. Prahaan

Valtuuskuntamme pioneerijäsenet Aleksi, Susanna, Janita, Saara ja Noora taustalla Prahan kauniit maisemat ja Vltava-joki, joka halkaisee kaupungin.

14.7. Leiripäivä

16.7. Leiripäivä kullanetsintää

Oli jalat hiukan kipeät edellisen päivän kävelystä! Pelejä pelaamalla ja joukkueille pisteitä keräämällä jalat kuitenkin notkistuivat. Tšekissä ei varmaankaan ole tasaista maastoa ollenkaan, joten kävelytkin on joko ylämäkeä tai alamäkeä. Jostain syystä tuntui, että kuitenkin enemmän ylämäkeä. Päivän päätteeksi istuttiin leirinuotiolla ja käytiin läpi, mistä kukin oli leiripäivänä pitänyt ja mentiin aikaisin nukkumaan seuraavan päivän koetosta varten.

Herätys oli kello 9. Aamupalapöytä oli taas täynnä tšekkiläisiä aamuherkkuja, kuten pullaa ja ”nutellaa” eli pähkinäsuklaatahnaa. Joukkueet Kolumbove ja Vikingove lähtivät suureen haasteeseen, kullanetsintään. Kuitenkin tiellä oli paljon haasteita: kivi, paperi, sakset -taisto sekä leirin ainoan miesohjaajan Lukesin ohittaminen. Tarkoituksena oli päästä noukkimaan kultakivi mudasta tai jauhovellistä. Kivien symbolien ja sanojen avulla yritettiin selvittää lauseita, jotka toisivat joukkueelle pisteitä ja vihjeitä suuren aarteen olinpaikasta.

15.7. Retkipäivä tippukiviluolaan ja uimahalli-spahan Aamulla heräsimme taas kello seitsemän ja lähdimme lampsimaan kohti bussiasemaa Zulovassa. Tällä kerralla kävely sujui jo paljon paremmin, kun Aleksi jutteli meille koko matkan. Bussilla matkasimme tippukiviluolille, joissa oli viileää. Luolat olivat tosi hienoja, tosin Nooraa hiukan harmitti, kun seiniin ei saanut koskea. Valkoiset seinät olivat hienoimpia. Lahjatavarakaupasta tuli ostettua tuliaisia Suomeen. Tippukiviluolilta jatkoimme matkaa kohti uimahalli-spata. Tietenkin kävellen. Perillä meille jäi hiukan aikaa ja tutustuimme EU-rahoilla rakennettuun puistoon, jossa oli erilaisia altaita jalkojen liotteluun ja penkkejä ja alustoja oleiluun. Spa sijaitsi hienossa hotellissa. Polskiminen altaissa oli rentouttavaa ja taas saatiin hiukset puhtaiksi. Kylpylästä laskeuduimme rinnettä alas bussiasemalle, jolta pääsimme takaisin Zulovaan ja sitten kävellen leirialueelle. Takaisin tullessa alkoi kävely tuntua jo kuin olisimme osa Suurin pudottaja -ohjelmaa ja tämä oli siitä jo osa II. Illalla meille ilmoitettiin päivän kävelysaldo 20 km.

17.7. Suomalaisten päivä Herätys oli kello 8. Aamupäivällä oli pari peliä ja lounaan jälkeen oli vuorossa Suomi-päivä. Aleksi oli tehnyt mukaan hienon Suomen kartan, joka sisälsi myös paljon Suomi-tietoutta. Lisäksi kerroimme järjestöstämme ja asuinpaikkakunnistamme sekä pelasimme suomalaisia pelejä. Tšekkiläiset olivat myös hyvin kiinnostuneita suomen kielestä ja koulutuksesta Suomessa. Illalla paistoimme nuotiolla tikkupullia, joita tšekit kutsuivat käärmeiksi.

18.7. Viimeinen leiripäivä Viimeisenä leiripäivänä joukkueet yhdistettiin ja suuri aarre löytyi! Aarre kannettiin yhdessä leiriin ja avattiin. Sieltä löytyi kaikille omat leiripaidat, jotka puettiin päälle ja sitten otettiin valokuvia erilaisilla kokoonpanoilla. Illalla leirinuotiolla oli tunnelmat haikeat ja kaikki saivat vielä talismaanit, joita jaettaessa kerrottiin mitä hienoja ominaisuuksia kukin leiriläinen oli leirin aikana osoittanut. Viimeinen ilta päättyi halauksiin.

Juna Prahaan lähti aikaisin, ja ajatuksena oli, että olisimme livahtaneet leiristä vielä muiden nukkuessa. Söimme aamupalaa ja aloimme pakata laukkuja autoihin – ja yhtäkkiä koko leiri olikin hereille ympärillämme! Halauksien kera lähdimme matkaan kohti Prahaa. Meille oli varattu paikkaliput bussista ja matka sujuikin joutuisasti. Bussiasemalla Prahassa meinasi jo tulla hätä, kun meitä ei oltukaan vastassa. Odottelimme kuitenkin rauhassa tunnin ajan, ja sitten meidät jo löydettiinkin. Erinäisten bussi- ja ratikka-ajelujen jälkeen pääsimme hotelliin ja kyllä olikin suihkulle käyttöä. Ja täytyy myöntää, että sänkykin tyynyineen näytti todella houkuttelevalta. Suomea puhuva oppaamme saapui kuitenkin hotellille ja vei meidät syömään ja tutustumaan kaupunkiin. Samalla laadimme ohjelmaa seuraavalle päivälle, joka meillä oli vielä aikaa olla Prahassa.

20.7. Takaisin Suomeen Meillä oli viimeisenä päivänä vielä paljon aikaa kierrellä kaunista Prahan kaupunkia ja tehdä viimeisiä ostoksia. Näimmekin paljon kauniita puistoja ja vanhoja rakennuksia. Tosin myös uusia ostoskeskuksia, joista löytyi samoja tavaroita kuin Suomestakin. Erityisesti halusimme käydä Myyräkaupassa, josta löytyi hyvin tuliaisia kotona odottelijoille. Myös paikalliset käsityöt kiinnostivat. Illalla oppaamme saatteli meidät lentokentälle, josta alkoi lyhyt lentomme takaisin Suomenmaan kamaralle. Matka oli todella hauska. Vaikka alussa leirin olosuhteet hiukan huolestuttivat, kaikkeen tottuu. Leirin väki oli todella mukavaa ja ohjelma leirillä hyvin rakennettu ja ohjelman toteuttaminen onnistui hienosti, vaikka kelit eivät meitä sielläkään suosineet, vaan joka päivä satoi ja paistoi vuoronperään. Seuraaville Tšekin matkaajille voisi kuitenkin antaa paremman varusteluettelon, niin leiri voisi sujua vieläkin paremmin. Me kaipasimme eniten taskulamppuja ja enemmän lämpimiä vaatteita. Kooste on päiväkirjasta, jota matkalaiset yhdessä pitivät.

7 Punos 3/2012


A LU E T O I M I N TA A

Mukavia muistoja

mummolasta

Mummolaleiri järjestettiin kesäkuussa 2012 kolmatta kertaa Turun Aurinkolahdessa. Mummolaleiri on Länsirannikon alueen yhteinen kesäleiri, joka tänä vuonna järjestettiin poikkeuksellisesti yhteistyössä Pioneeriliiton kanssa, valtakunnallisena leirinä.

L

eirin erikoisuutena toteutettiin leirin puolivälissä Leirimarkkinat, jonne oli kutsuttu niin lasten vanhemmat kuin osastojen johtokuntien jäsenetkin. Muuten leirin painopiste oli, kuten edellisinäkin vuosina, perinteiset ulkoleikit, luonnossa puuhailu ja kädentaidot.

Kuvat Suvi Kulmala

Emppu ja kalansaalis.

Joonas, Samuli, Wilma, Nora ja Tessa ahtautuivat samaan kuvaan.

Kesän 2012 harvoista lämpimistä päivistä saatiin nauttia kesäkuussa, kun mummolaleiri valloitti Turun Aurinkolahden. Leiristä on muodostunut erittäin suosittu alueen muiden leirien joukossa, sillä mummolaan on pienenkin leiriläisen helppo tulla. Mummolaleirillä on sisämajoitus ja ohjelma rakentuu pitkälti alle kymmenenvuotiaita silmällä pitäen. Tämän kesän leirillä nimestä huolimatta emme saaneetkaan vieraaksemme mummoa vaan leiriläisiä saapui tervehtimään leiripappa, jonka kanssa lapsilla oli ilo päästä perinteiselle mato-ongelle. Onkireissun jälkeen rohkeimmat saivat opetusta myös kalanperkauksessa, ja tämä olikin monelle täysin uusi kokemus. Leiripapalta saatiin oppia myös pajupillin valmistuksessa, niinpä loppupäivä sujuikin iloisen musisoinnin parissa!

Leirimarkkinoilla lapsille sekä perheille oli tarjolla, pomppulinnaa, lättykoju, makkaranpaistoa, kasvomaalausta, popcornia ja halukkaille oli mahdollisuus saunoa ja uida. Leirimarkkinat olivat hyvä konsti tutustua lasten vanhempiin sekä pienemmille sisaruksille tulla katselemaan leirielämää. Lapsista oli jännittävää valmistautua markkinoihin ja suunnitella esityksiä vanhemmilleen. Kaiken kaikkiaan viikko oli erittäin onnistunut. Kanootit ja kajakit olivat ahkerassa käytössä ja lähisaaret tuli tarkasti koluttua, käsitöitäkin valmistettiin ja kiviä maalattiin niin ahkerasti, että viimeisenä iltana pääsivät ohjaajat vielä hieman paikkamaalaamaan rantakallioita. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille leiriläisille, ohjaajille ja talkoolaisille! Ensi kesänä uudestaan.

Leirimarkkinat Eräänä leirin kohokohtana oli viikon puolivälissä järjestetyt Leirimarkkinat. Tempauksella pyrittiin toteuttamaan uutta lähestymistapaa yhdistämällä yleisölle avoin tapahtuma jo käynnissä olevaan leiriin.

8 Punos 3/2012

Mirka Lasarov


A LU E T O I M I N TA A

Ellan pajupilli soi iloisesti.

Leirimarkkinoilla sai kukkia niin ilmapallon kuin maalaustenkin muodossa. Kuvassa Sandra.

Ensimm채inen iltanuotio ja leiripostinjakaja Suvi.

9 Punos 3/2012


L E I R I T O I M I N TA

Hämeessä vilkas leirikesä Pinskujen kesään kuuluu oleellisena osana leirit ja Hämeessä niitä järjestettiinkin useita menneenä suvena. Jo perinteisellä kaupunkileirillä Tampereella kesäkuussa tutustuttiin lukuisiin eri kohteisiin kaupungissa, askarreltiin ja tietysti musisoitiin. Kaupunkileiri toteutettiin päiväleirinä, eli yövyttiin kotona.

10 Punos 3/2012

Yhteisleiriläiset

P

äivän huilaamisen jälkeen olikin jo aika lähteä Sammalniemeen yhteiselle Pioneerien ja Nuorten Kotkien leirille 17.–20.6. Tuo yhteisleiri sai alkunsa Hämeen Pioneerien tiedusteltua yhteistyömahdollisuuksia Nuorilta Kotkilta, jotka olivat myös kiinnostuneita yhteistoiminnasta ja ehdottivat yhteistä leiriä Sammalniemessä. Tapaus lienee historiallinen, mutta toivottavasti ei viimeinen.

Leikkiä ja kuntoilua Yhteisleiri alkoi tutustumisleikeillä, askartelulla ja laulupitoisella illanvietolla. Maanantaina sää oli suosiollinen, joten vietimme Kotkakuntopäivän, jossa seitsemällä rastilla suoritettiin erilaisia tehtäviä, mm. kasvien ja lintujen tunnistusta sekä nuotion ja teltan pystytystä. Iltanuotiolla paistettiin lettuja, jotka luonnollisestikin

Hanski kertoo trangiasta.

tekivät hyvin kauppansa. Tiistai vietettiin nurinperin. Aamu alkoi diskolla, josta siirryttiin leirinuotiolle paistamaan makkaraa ja uimaan. Vaikka vettä tihuutteli, niin ei se haitannut uimareita, koska järvessä kuitenkin kastui. Päivällä askarreltiin, katseltiin elokuvia ja musisoitiin. Päivä päättyi aamupuuroon. Viimeisenä päivänä ohjelmassa oli taitorata ja kotiinlähtö. 36 leiriläistä ja ohjaajaa viihtyivät hyvin ja toiveena onkin uusinta ensi kesänä.


L E I R I T O I M I N TA A

Opiskelua muun puuhastelun ohessa Heinäkuun alussa oli vuorossa Lempäälän aluejärjestön järjestämä monikymmenvuotisen perinteen omaava Puntalan leiri. Paikka on mitä mainioin kesäleirille ja varsin onnistunut leiri oli muutoinkin. Kaiken muun mukavan puuhastelun lisäksi leirillä harrastettiin opiskelua, ja niinpä viimeisenä leiripäivänä oli upeaa luovuttaa 23 lapselle pioneeriliinat!

Musisointia ja leiriolympialaiset Elokuun alkupäivinä oli vielä Musaleiri Työväen Kesäkodilla Ylöjärvellä luonnonkauniissa Pikku-Otavan saaressa. Lyhyen venematkan jälkeen majoituttiin, tutustuttiin toisiimme ja nautittiin iltapalaa. Seuraavana päivänä ohjelmassa oli saaren asukkaiden järjestämät leikkimieliset lasten olympialaiset ja sunnuntaina kisailivat vuorostaan aikuiset. Lajeina oli mm. renkaanheitto, tikanheitto ja vauhditon pituushyppy. Tietenkin myös laulettiin, eivätkä pelkästään leiriläiset, vaan myös saaren asukkaat olivat innolla mukana Hannu Häkkisen vetämässä yhteislaulutilaisuudessa. Sauna, uinti ja makkaranpaisto ovat olennainen osa kunnon kesäleiriä. Lapset viihtyivätkin hyvin vedessä, mikä ei liene järin suuri yllätys. Laulu raikui raikkahana.

Lasten olympialaiset

Illalla maistui makkara ja aika pian myös uni toimeliaan päivän jälkeen. Leirillä olisi voinut viihtyä pidempäänkin, mutta sunnuntaina oli lähdettävä kotiin. Pioneerit kiittävät Työväen Kesäkotia ja sen asukkaita mukavasta leiripaikasta ja mukavasta seurasta. Kiitos myös keittiöväelle maittavasta ruoasta. Odotamme

innolla ensi kesää ja mahdollista leiriä Työväen Kesäkodilla. Harri Asikainen Hämeen Pioneerit

Kuvat Sami Vuori ja Aarno Karjalainen

11 Punos 3/2012


PINSKUVINKKI

Uusia näkökulmia melomalla Kesän 2012 aikana Pohjois-Suomen Pioneerien alueella otettiin käyttöön uusi toiminnanmuoto, melonta.

H

arva luonnossa liikkumisen muodoista on niin monipuolinen. Melontaa harrastamalla keho saa liikuntaa ja mieli virkistyy. Kanootilla tai kajakilla kulkemalla pääsee sellaisiin paikkoihin, mihin millään muulla välineellä ei ole mahdollista päästä ja melominen avaa aivan uudenlaisen näkökulman vaikkapa omaan kotikaupunkiin. Kaikki tämä

tuokin melomiseen sellaista jännitystä ja kutinaa, joka houkuttelee kaikenikäisiä harrastajia. Oikein reitit suunnittelemalla, retket voivat olla kuin pienimuotoisia tutkimusmatkoja. Kun melontareissuilla tullaan tutuiksi erilaisissa ja joskus aika haastavissakin olosuhteissa, uskalletaan tuoda esille kaikenlaiset tunteet – saattaa esiintyä jopa kapinahenkeä. Tämä on pelkästään positiivinen asia. Melomista onkin käytetty jo vuosia osana nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaa. Toiminnan suunnittelu-, toteutus- ja jälkipuintivaiheessa nousee aina esiin asioita, kysymyksiä ja ristiriitoja. Kun näistä asioista oikein keskustellaan,

Kuva: Jani Grönroos

osana arkea ja aikuiseksi kasvamisen maailmaa, saattaa lapsi ja nuori kuin huomaamattaan löytää uusia piirteitä itsestään tai keinoja ratkaista ristiriitoja. Melontaa voi suositella kaikille ja kaikenikäisille. Melontaseurojen kautta pääsee helposti toimintaa kokeilemaan ja sieltä löytää osaavia ohjaajia. Jos taas toiminnan kasvatuksellisuus kiinnostaa, löytyy ympäri Suomea seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan ammattilaisia, jotka osaavat opastaa tässä. Jani Grönroos Pohjois-Suomen Pioneerit

Kuva: Jani Grönroos

Kuva: Kimmo Karjalainen

Kuva: Kimmo Karjalainen

Jani ja Otso

12 Punos 3/2012


LIIT TOKOKOUS

LIITTOKOKOUS

Ote liittohallituksen toimintaselostuksesta vuosilta 2009–2012 Kuva: Raili Kamunen

”Maailma on meidän yhteinen, viljapellot tehtaat kansojen. Toiminta joukoissa voisi meille jokaiselle onnen turvata.”

Lapsi maailmassa Köyhyys, nälänhätä, luonnonkatastrofit ja sodat koettelevat suurta osaa maailman väestöä. Niiden tuomaa kärsimystä on mahdotonta mitata. Eniten luonnonkatastrofit koettelevat kehitysmaita, joissa inhimillinen hätä on muutenkin suuri. Lapsiin kohdistuva väkivalta ei näytä vähenevän monista keinoista huolimatta. Lapsikaupan uhreiksi joutuu päivittäin lapsia kaikkialla maailmassa, mukaan lukien niin kehitysmaat kuin vahvasti teollistuneetkin maat. Heitä käytetään mm. halpana tai ilmaisena työvoimana ja pahimmassa tapauksessa lapsisotilaina. Lapsikaupan uhriksi joutunut altistuu helposti väkivallalle, seksuaaliselle hyväksikäytölle ja HIV/AIDStartunnoille. Hämärämiehet jotka syyllistyvät lapsikauppaan saavat pyydyksiinsä vuosittain yli miljoona lasta. Kysymyksessä on siis valtaisa määrä hätää ja tuskaa. Perimmäiset syyt lapsikaupalle kumpuavat köyhyydestä, syrjinnästä, eriarvoisuudesta ja väkivallasta. Ei pidä ummistaa silmiään myöskään lapsikaupan kysynnän olemassa ololle. Jos näihin asioihin ei saada korjausta, tilanne vain pahenee. Lapsikauppaa ei saada loppumaan ilman kansainvälistä, alueellista ja kansallista yhteistyötä. Tilanteen korjaamiseksi on käytettävä kaikkia olemassa olevia keinoja. Myös silmien ummistaminen sotien kauheuksilta, nälänhätää kärsiviltä tai luonnon katastrofien vuoksi rakkaansa ja kotinsa menettäneiltä kertoo välinpitämättömyydestä ja vastuuttomuudesta. Meidän velvollisuutemme pioneereina on olla mukana rintamassa, joka omalla toiminnallaan ja teoillaan taistelee oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Kuten tiedämme, Eurooppaa ravisuttaa pankkikriisi tuoden hätää ja ongelmia tavallisille ihmisille ympäri omaa maanosaamme. Myös meille Suomessa asuville.

Lapsi Suomessa Lapsiasiavaltuutetun toimesta on plussattu ja miinustettu Suomen vahvuuksia ja heikkouksia liittyen lapsen hyvinvointiin.

Plussiksi ovat kirjautuneet mm.: • hyvä aineellinen elintaso • korkealuokkainen perusopetus, josta mm. PISA -tutkimuksen tulokset osaltaan kertovat (Tosin tutkimusten tulokset ovat viime mittauksissa huonontuneet.). • vähäinen lapsikuolleisuus • hyvä neuvolaverkosto • kattavat päivähoitopalvelut ja • turvallinen elinympäristö. Miinuksiksi löytyi seuraavia asioita: • perhesuhteiden heikentyminen • yksinhuoltajuuden yleistyminen • vähäinen perheen yhteinen aika • varhainen päihteiden ja tupakoinnin kokeilu • suuret nuorten itsemurhaluvut • huono kouluviihtyvyys ja • kasvava kuilu hyvin ja huonosti voivien lasten välillä. Nämä listaukset kertovat meille, että monen suomalaisen lapsen ja nuoren elämä on hyvin, mutta se ei suinkaan tarkoita, ettei ongelmia olisi.

Suomalaisten lasten tilanteesta yleensä Myös meillä ihmisiä lomautetaan tai irtisanotaan päivittäin. Tuotantoa siirretään halvemman työvoiman maihin ja maihin, joissa lapsia käytetään työvoimana. Irtisanomiset ja lomautukset eivät kosketa

vain niitä jotka ovat joutuneet jättämään työpaikkansa. Osallisiksi joutuvat myös irtisanottujen tai lomautettujen perheet, siinä mukana myös suuret joukot lapsia ja nuoria. Hyvinvointivaltiomme perustaa murennetaan monin eri tavoin. Välillä täytyykin kysyä, onko siitä enää jäljellä muuta kuin nimi! Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on maassamme tällä hetkellä ainakin 65 000, ehkä enemmänkin, ja määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella. Syrjäytyminen merkitsee nuoren putoamista jopa pysyvästi sosiaalisen verkoston, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Sitä kautta nuori on suuressa vaarassa sortua alkoholin, huumeiden ja rikollisuuden maailmaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten lasten ja nuorten määrä oli vuoden 2011 tilastojen mukaan yksi prosentti ikäluokasta, eli yhteensä runsaat 15 000. Stakesin määritelmän mukaan heitä on pidettävä kiistatta ”syrjäytymisen kovana ytimenä”. Tämäkin joukko kasvaa joka vuosi. Eikä tässä kaikki. Syrjäytymisvaarassa ovat lisäksi avohuollon piirissä olevat lapset, eli ne, jotka ovat joidenkin lastensuojelutoimien kohteena. Heitä myös uhkaa syrjäytyminen, elleivät he saa henkilökohtaista huolenpitoa ja apua.

13 Punos 3/2012


LIIT TOKOKOUS Maahanmuuttajataustaisia lapsia ei saa käyttää monikulttuurisuuden puolestapuhujina, vaikka heillä onkin oikeus omaan kulttuuriinsa.

Kuva: Raili Kamunen

Kiireinen elämäntahti ja liian kovat vaatimukset

Maahanmuuttajalapset Suomessa ”Pikkuveljeni on syntynyt Suomessa – hän on kuitenkin kaikkien mielestä maahanmuuttaja, vaikka on koko ikänsä asunut täällä. Meillä molemmilla on suomalaiset passit, mutta emme ole suomalaisia – emme myöskään venäläisiä. En tiedä mitä meistä aikuisina tulee, mutta olisi kiva jos saisimme kasvaa aikuisiksi niin kuin tavalliset lapset.” Ihmisen minäkuvan rakentuminen ei tapahdu hetkessä eikä muutamassa, vaan sen rakentuminen on koko elämän kestävä prosessi. Sille luodaan pohja lapsuudesta tärkeimpien ihmissuhteiden eli kodin, perheen, päivähoidon, koulun ja kaveripiirin kautta. Jos lapsen näkee ensisijaisesti maahanmuuttajana, pakolaisena, erinäköisenä, eri kulttuurin edustajana ja vasta sitten lapsena, joudutaan tilanteeseen jossa lapsi itsekin alkaa nähdä itsensä sen ympäristön silmin jossa elää. Kulttuurimme ikään kuin pakottaa lapsen ”edustamaan” kulttuurisia juuriaan, vaikka hänellä ei olisikaan tuntemusta lähtömaastaan tai kulttuuristaan. Me luomme omalla toiminnallamme kuvan, että maahanmuuttajalapsi olisi jollain tavoin poikkeava lapsi. Kun näin toimimme, syntyy myös lapsiryhmässä kuva, että kyseessä on jotain erikoista. Vaikka lapsi toimisi miten, hänen odotetaan käyttäytyvän toisin. Kysymys kuuluukin, annammeko maahanmuuttajalapselle luvan olla vain lapsi. Meidän aikuisten, myös meidän pioneeriohjaajien, tulee ymmärtää, että lapsille ei ole merkitystä sillä onko hänen kaverinsa jostakin muusta kulttuurista tai muun värinen. Lapset haluavat olla pelkästään kavereita. Edellä mainitussa onkin kysymys arvoista. Arvoista joita me aikuiset emme aina tahdo tunnustaa. Olemme mielestämme suvaitsevaisia ja monikulttuurisuuden edelläkävijöitä.

14 Punos 3/2012

Aikuisten kiireinen elämäntahti ulottuu myös lasten ja nuorten elämään. Yksinäisyys sekä koulun ja harrastusten mukanaan tuomat suorituspaineet luovat omalta osaltaan lasten ja nuorten ahdistusta ja pahoinvointia. Kun lapsilta lapsiasiamiehen toimesta kysyttiin, mitä asioita he pitävät elämälleen tärkeinä asioina, saatiin seuraavanlaisia vastauksia: • vanhempien huolenpito • riittävä ravinto • pienet opetus- ja hoitoryhmät • hyvä ja luotettava kaveripiiri ilman kiusaamisen pelkoa • monipuoliset kerhot ja muut harrastukset. Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi ja estämiseksi on löydyttävä keinot tai liian monen lapsen ja nuoren elämä on pilalla, ennen kuin se on kunnolla päässyt edes alkuun. Lasten toivoma monipuolinen kerho- ja muu harrastustoiminta on haaste myös meille pioneereille.

Kiusaamista koulussa, netissä ja kaveripiirissä Koulukiusaaminen ja kiusaaminen sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt. Koulukiusaamisen kohteeksi vähintään kerran viikossa joutuneiden peruskoulun yläluokkien oppilaiden osuus on kasvanut 7 prosentista 8 prosenttiin viimeisen seitsemän vuoden aikana. Pojilla koulukiusaaminen lisääntyi 8 prosentista 10 prosenttiin. Toistuvasti kiusatuksi joutui kymmenen prosenttia pojista ja kuusi prosenttia tytöistä. Kiusaamiseen osallistuminen oli pojilla yhtä yleistä ja tytöillä puolet harvinaisempaa kuin kiusatuksi joutuminen. Tutkimuksen mukaan vain noin neljäsosa koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että kiusaamiseen on puututtu koulussa. Kiusaamisen havaitsemiseen tarvitaankin lisää keinoja. Siihen pitäisi puuttua aiempaa tehokkaammin ja varhaisemmin. Myös me pioneereissa voimme omilla toimillamme ja esimerkillämme olla edesauttamassa sitä, että mahdollisimman moni lapsi välttyisi syrjäytymiseltä ja kiusaamiselta. Emme saa aliarvioida itseämme, vaan meidän on tehostettava työtämme ja koottava voimamme, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytäisi luotamme turvapaikan ja hyvän kasvualustan elämälleen.

SDPL:n toiminnan suuntaviivat vuosille 2013–2015 Toiminnan suuntaviivat vuosille 2013– 2015 pohjautuu liiton strategiaan vuosille 2010–2018. Strategiakaudelle hyväksytyt toiminnalliset painopisteet ovat toiminnan kehittämisen ohjenuorana koko strategiakauden ajan. Toiminnalliset painopisteet ovat: • Järjestön vahvistaminen • Näkyvyys ja vaikuttavuus • Kansainvälisyys • Toiminnan kehittäminen ja uudistumiskyky • Taloudellisten resurssien hallinta Parhaiten painopisteet ja tavoitteet toteutuvat käytännön toiminnassa. Käytännön pioneeritoiminta antaa lapsille ja aikuisille mahdollisuuden yksilöllisyyteen sosiaalisessa verkostossa. Toiminnassa otetaan huomioon ympäristönsuojelu ja kestävän kehityksen tuomat haasteet. Erityistä huomiota kiinnitämme lasten kuulemiseen häntä itseään koskevissa asioissa. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on kaikkien toimintavuosien toiminnoissa otettava huomioon myös taloudelliset resurssit. Sen lisäksi, että tulevaisuuden tavoitteisiin varaudutaan taloudellisin laskelmin, tulee myös uusia varainhankinnan keinoja selvittää ja ottaa käyttöön kaikilla toiminta-alueilla. Tulosalueet liittokokouskauden aikana: • Pioneeri-identiteetin vahvistaminen • Yhteistyön ja yhteisöllisyyden voimistaminen • Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehostaminen • Talouden tasapainottaminen

Teemavuodet Toiminnan suuntaviivat vuosille 2013– 2015 on jaettu kolmelle eri teemavuodelle. Teemavuosien aikana paneudumme erityisesti kyseisen vuoden päämääriin ja tehtäviin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö huomioisi toiminnassamme liittokokouskauden aikana kaikkia niitä muitakin tärkeitä asioita, jotka olemme kirjanneet strategiaamme ja periaatteisiimme.


LIIT TOKOKOUS

2013

Solmin liinani punaisen Tavoite: Tietoisuus pioneeritoiminnasta ja tavoitteista vahvistuu. Näin me sen teemme: • Kerromme rohkeasti, keitä me olemme ja miksi toimimme. • Pioneerien arvot ja periaatteet tulevat tutuiksi toiminnassamme oleville ohjaajille. • Aloitamme tehostetun ohjaajahankinnan jokaisella toiminta-alueella. • Ohjaajien peruskoulutusta liina- ja punoskurssien avulla lisätään jokaisella toiminta-alueella. • Mahdollisuus osallistua ohjaajakoulutukseen sähköisessä muodossa käynnistyy toimintakauden alkupuolella. • Nuorten ohjaajien kurssiaineiston käyttöä lisätään ja sen käyneitä nuoria ohjataan liinakurssille. • Kouluttajaohjaajakoulutusta kehitetään yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL:n kanssa. • Pioneeriopiskelua lisätään ja metodeita aineistojen käytölle kehitetään. • Tehostamme informaatiota pioneeritoiminnasta Vasemmistoliittoa lähellä olevien järjestöjen jäsenille. • Lisäämme ja kehitämme puisto- ja muita ulospäin suuntautuvia tapahtumia. • PUNOS-lehteä kehitetään lukijakyselyn pohjalta niin, että se tukee ja auttaa entistä paremmin ohjaajia heidän työssään lasten parissa.

2014

Maailma on meidän yhteinen Tavoite: Yhteistyö eri tahojen kanssa monipuolistuu ja laajenee. Näin me sen teemme: • Seuraamme yhteiskunnallista kehitystä ja otamme tarvittaessa kantaa lehtikirjoitusten, kannanottojen, adressien yms. muodossa niin valtakunnallisesti kuin aluetasollakin. • Kuuntelemme lasta herkällä korvalla ja huomioimme hänen mielipiteensä mahdollisimman hyvin kaikessa toiminnassamme.

• Annamme lapsille mahdollisuuden olla suunnittelemassa ja toteuttamassa toiminnallisia tapahtumia kaikilla tasoilla. • Teemme yhteistyötä lasta koskevissa asioissa muiden lapsijärjestöjen ja lasten asialla olevien järjestöjen kanssa myös aluetasolla. • Olemme mukana omalla osiolla lasten Agora -osallisuushankkeessa. • Kehitämme kansainvälisen toimintamme muotoja ja käytämme hyödyksi EU:n antamia mahdollisuuksia. • Lisäämme yhteyksiämme maahanmuuttajaperheisiin ja kutsumme heitä mukaan toimintaamme. • Kehittelemme pioneereille sopivan solidaarisuuskampanjan. • Lisäämme ja kehitämme alueellista yhteistyötä erilaisten tapahtumien ja koulutuksen muodossa. • Osallistumme näkyvästi muiden järjestöjen tapahtumiin ja verkostoidumme.

2015

Kutsumme kaikaa, päin uutta aikaa Tavoite: Toimintamuodot kehittyvät ja uudistuvat vastaamaan ajan haasteita.

Näin me sen teemme: • Seuraamme yhteiskunnallista kehitystä ja huomioimme ajan tuomat haasteet toimintaa järjestäessämme. • Huolehdimme, että lapsen oikeudet ovat aina etusijalla, kun lapsia koskevia päätöksiä, lakeja tai ratkaisuja tehdään yhteiskunnan eri tasoilla. • Kehitämme varhaiseen puuttumiseen liittyvää osaamista ja menetelmiä ja otamme niitä mukaan ohjaajakoulutukseemme. • Kehitämme ohjaajien ideapankkia ja teemme sitä tunnetuksi pioneeritoimijoille. • Otamme sähköiset viestimet entistä vahvemmin käyttöömme toimintaamme järjestettäessä. • Lisäämme erikoiskerhojen ja -leirien määrää alueiden tarpeiden mukaisesti.

Liittokokouksen hyväksymä Toiminnan suuntaviivat -asiakirjan liite: Jotta liitto saadaan uuteen toiminnalliseen nousuun, on kaikkein tärkeimpänä asiana nähtävä ne toimenpiteet, joilla pystytään oleellisesti parantamaan koko liiton yhteishenkeä, avoimuutta ja demokratiaa. Tämä huomioiden liittokokous päätti nostaa sisäisen johtotyön suuntaviivoiksi seuraavat asiat: 1. Liittohallitus laatii alueiden kanssa yhteistyössä ”pelisäännöt”, joilla lisätään liittoon ja piirijärjestöihin avoimuutta ja tiedonkulkua sekä kaikkia jäsenjärjestöjä ja niiden aloitteellisuutta tukeva toimintatapa. 2. Liittohallituksen ja liittovaltuuston keskinäistä toimenkuvaa selkiytetään niin, että liittovaltuuston päätettäväksi valmistellaan esityksiä ominaispainoltaan suuremmista asiakokonaisuuksista. 3. Liittohallituksen omat kokouskäytännöt uudistetaan vastaamaan todellisia tarpeita ja juoksevien asioiden hoidon toimintavalmiudet otetaan tässä yhteydessä myös tarkasteltavaksi. 4. Liiton ja piirien palkallisten työntekijöiden kaikki resurssit oikeuksineen ja velvollisuuksineen koko liiton työssä ja sen kehittämisessä otetaan täysimääräisesti huomioon. 5. Kaikki liiton tapahtumat valmistellaan yhdessä yhden tai useamman piirijärjestön kanssa. Liiton tapahtumille etsitään rohkeasti uusia ideoita ja ulottuvuuksia ja niihin osallistuvat kaikki piirijärjestöt yhteisesti tehtävien sopimusten ja niille asetettavien tavoitteiden mukaisesti. 6. Liiton ja piirijärjestöjen talouden keskeinen perusta on OKM:n jakamassa valtionavussa. Liitto tekee yhdessä piirijärjestöjen kanssa kaiken voitavansa valtionavun turvaamiseksi ja sen vähittäiseksi kasvattamiseksi. Valtionapu jaetaan oikeudenmukaisesti liiton ja piirijärjestöjen kesken siten, että sillä turvataan pioneeritoiminnan käytännön kasvumahdollisuudet ja hoidetaan toisaalta ne velvoitteet, jotka ovat edellytyksenä ja ehtona valtionavun myöntämiselle. Valtionapu pyritään jakamaan liiton ja piirijärjestöjen kesken suhteessa 60:40. 7. Liittokokous velvoittaa liittovaltuustoa, liittohallitusta ja piirijärjestöjen hallintoja toimimaan niin, että pioneeritoiminnassa ja tavassa tehdä sitä kunnioitetaan eri alueiden lähtökohtia ja myös niistä lähtevää erilaisuutta. 8. Liittokokous velvoittaa kaikkia vastuullisia pioneerityöntekijöitä ja -toimijoita toimimaan niin, että kaikessa toiminnassa kunnioitetaan erilaisia mielipiteitä.

15 Punos 3/2012


LIIT TOKOKOUS

Säännötkin sen sanovat – lapsia ja nuoria on kuultava SDPL:n sääntöjen 3. pykälän viimeiseen kohtaan tehtiin liittokokouksessa lisäys lasten ja nuorten ja osallisuudesta: 3§ Liitto toteuttaa tarkoitustaan • järjestämällä lapsille ja nuorille monipuolista toimintaa: opintotoimintaa, kulttuuri- ja harrastustoimintaa, leirejä ja lastentapahtumia, kilpailuja, juhlia näyttelyitä yms. toimintaa • luomalla näissä säännöissä mainituilla tavoilla poliittisin, taloudellisin ja muin keinoin edellytyksiä lasten ja nuorten monipuoliselle toiminnalle • järjestämällä opintotoimintaa, ohjaajakoulutusta, kursseja, seminaareja, kokouksia, luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä valmistamalla opintoaineistoa ja harjoittamalla paikallisradio- ja julkaisutoimintaa • järjestämällä kokouksia, joukkotilaisuuksia ja kampanjoita rauhan, solidaarisuuden, yhteiskunnallisen edistyksen ja lasten oikeuksien puolesta muiden edistyksellisten voimien kanssa • edistämällä lasten ja nuorten kansainvälistä kanssakäymistä • mahdollistamalla ja tukemalla lasten ja nuorten osallistumista järjestön toimintaan sen kaikilla tasoilla.

Liittokokoukselle saapuneet aloitteet ja kuinka kokous niihin vastasi SDPL:n jäsenjärjestöt olivat tehneet liittokokoukselle yhteensä 11 aloitetta. Lisäksi kokouksen yleiskeskustelussa esitettiin aloitteisiin muutamia lisäyksiä. Liittokokouksen valitsema valiokunta käsitteli saapuneet aloitteet ja kokousedustajat hyväksyivät laaditut vastausesitykset alla olevassa muodossa. 1. aloite: Muutos tiedotukseen Esitämme, että liiton tiedotustoimintaa parannetaan mm. muodostamalla sähköpostirinki aktiivitoimijoille, jolla tiedotetaan säännöllisesti ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Nykyisin ainakin Helsingin ja Uudenmaan piirin alueen ohjaajat ovat monista asioista tietämättömiä. Lisäksi liiton ja piirijärjestöjen nettisivujen tulee olla ajan tasalla. Sivujen tulee olla myös selkeämmät, helpommin lähestyttävät ja sisältö pitäisi olla nykyistä kattavampi. Internetsivut on nähtävä myös mahdollisuutena hankkia uusia toimijoita pioneeritoiminnan pariin. Itä-Hakkilan ja Kolohongan pioneerit ry. Vantaa 14.4.2012

2. aloite: Tiedotus Tiedotusta tulee parantaa siten, että liitosta lähetettäisiin postia esim. liittokokous- ja ajankohtaisista asioista suoraan osastoille ja muille aktiivitoimijoille, ei vain piirin kautta. Postin voisi lähettää esim. sähköisesti. SDPL:n Vantaan aluejärjestö ry. Vantaa 2.4.2012

Vastaus aloitteisiin 1 ja 2 tiedottamisesta Pioneeriliitolla on käytössä aktiivien sähköpostilista (aktiivit@sdpl.fi), jossa tiedotetaan suoraan listalla oleville ajankohtaisista asioista. Listalle pystyy liittymään ilmoittamalla sähköiset yhteystiedot piiritoimistoihin. Liiton verkkosivuja py-

16 Punos 3/2012

ritään pitämään mahdollisimman hyvin ajan tasalla käytettävissä olevien resurssien mukaan, ja verkkosivut ymmärretään jo nyt mahdollisuutena hankkia uusia toimijoita. Lisäksi Pioneeriliitolla on valtakunnallista ja paikallista sosiaalisen median käyttöä muun muassa Facebookissa. Liittokokous velvoittaa valittua liiton hallintoa ja piirien hallintoja kehittämään ja päivittämään verkkoviestintäänsä aktiivisesti ja luomalla mahdollisuuksia vuorovaikutuksellisiin sähköisiin viestimiin sekä seuraamaan viestinnän kehittymistä edellä esitetyllä tavalla. Suoraa tiedottamista aktiiveille ja jäsenjärjestöille tulee lisätä kaikilla toiminnan tasoilla mm. sopivin väliajoin julkaistavalla järjestötiedotteella. Punos julkaistaan sähköisesti samanaikaisesti paperiversion kanssa. Punosten vanhat, verkossa julkaistut numerot ovat arkistosta selattavissa.

3. aloite: Kulttuurilähettiläs Suomen Demokratian Pioneerien Liitolla on kulttuuritoiminnassa perinteet, joista voimme olla ylpeitä. Näistä perinteistä meidän on pidettävä edelleen kiinni. Monipuolinen pioneerikulttuuri antaa toimintaamme väriä ja saa monet ihmiset innostumaan muustakin toimintamme sisällöstä. Kaikki ohjaajamme eivät tietenkään voi osata kaikkea. Siksi on hyödynnettävä tovereita. Leikkien, laulujen, musiikin ja ohjelmatoiminnan osaajia pitäisi hyödyntää laajemmin kuin tällä hetkellä tehdään. Osaajat, jotka ovat halukkaita jakamaan osaamistaan, on saatava kohtaamaan ne toimijat, jotka tarvitsevat tukea. Tampereen Kulttuuripioneereilla on hyviä kokemuksia alueiden välisestä yhteistyöstä. Onnellisten lasten laulut syntyi laajan yhteistyön tuloksena eikä yhteistoiminta aiheuttanut ristiriitoja. Siksi haluamme, että tällainen toiminta laajenee. Esitämme, että liitolle nimetään kulttuurilähettiläs, joka, paitsi että tarjoaa omaa osaamistaan piirien ja osastojen käyttöön, toimii myös yhteyshenkilönä, jolla on kontakteja muihin leikkien, laulujen, musiikin ja ohjelmatoiminnan taitajiin ympäri Suomea. Kulttuurilähettiläälle ja osaamisverkostolle luotaisiin resurssit, joiden myötä kulttuuritoiminnan tukipalvelut olisivat helposti piirien ja osastojen käytettävissä. Osaamisen jakamisen kautta osaajien määrä kasvaa ja näin Suomen De-


LIIT TOKOKOUS SDPL:n Hämeen Pioneerit ry esittää, että SDPL:n 23. liittokokous velvoittaa valittavan liittovaltuuston valmistelemaan seuraavalle liittokokoukselle sääntömuutosesityksen nimen muuttamisesta. SDPL:n Hämeen Pioneerit ry vuosikokous 24.3.2012

Kuva: Raili Kamunen

Liittokokouksen vastaus aloitteeseen 4 SDPL:n nimen muuttamiseksi

mokratian Pioneerien Liiton kulttuuritoiminta saadaan yhtä laajaksi ja näyttäväksi kuin se historiallisesti on ollut. Tampereen Kulttuuripioneerit ry vuosikokous 21.3.2012

Liittokokouksen vastaus aloitteeseen 3 kulttuurilähettiläästä Liittokokous yhtyy Tampereen Kulttuuripioneerien aloitteeseen ja velvoittaa valittavan liittovaltuuston ja liittohallituksen yhdessä piirijärjestöjen kanssa luomaan kulttuurilähettiläälle ja osaamisverkostolle toimivan rakenteen riittävillä resursseilla, sekä nimeämään kulttuurilähettilään viimeistään vuoden 2013 aikana.

4 aloite: SDPL:n nimen muuttaminen Suomen Demokratian Pioneerien Liitto SDPL ry on historiallisesti ollut perusteltu nimi liitollemme. Sen rakenne ja sanoma noudattivat järjestöperheessä runsaasti käytettyä kaavaa (SKDL, SNDL, SDNL, KDRL...) viestien osaltaan liiton olevan osa suurta kokonaisuutta. Nykyisin tuo nimien harmonia on monien nimenmuutosten myötä kadonnut ja SDPL viimeisenä keskusjärjestönä kantaa alkuperäistä nimeään. Nimi on kuitenkin muotoineen ja perään lisättyine lyhenteineen vaikea. Tästä osoituksena se on puhekielessä väistynyt kokonaan useiden erilaisten lempinimien tieltä ja asiakirjoissa sen käyttö on hyvin kankeaa. Sopiva nimi liitollemme olisi sellainen, joka • on lapsillekin helppo oppia • on helppo käyttää niin puhekielessä kuin asiakirjoissa • perustuu jo nykyisin käytössä oleviin nimityksiin • vahvistaa liiton yhteisöllisyyttä.

Liittokokous yhtyy SDPL:n Hämeen Pioneerit ry:n aloitteeseen ja velvoittaa valittavan liittohallituksen valmistelemaan SDPL:n 24. liittokokoukselle esityksen Suomen Demokratian Pioneerien Liitto SDPL ry:n nimen muuttamiseksi.

5. aloite: Sääntömuutos piirijärjestöjen 9. §:ään Piirijärjestön säännöt pykälä 9 vaatii lisäyksen. Piirihallituksen täysivaltaisena jäsenenä ei voi toimia piirin työntekijä. Työntekijä ei voi olla päätösvaltainen omissa työsuhdeasioissaan. Itä-Hakkilan ja Kolohongan pioneerit ry. Vantaa 14.4.2012

6. aloite: Järjestömme työntekijän asema luottamustehtävissä Esitämme sääntömuutosta, että liittomme organisaatiossa palkkasuhteessa oleva henkilö ei voi samaan aikaan olla valittuna johonkin luottamuselimeen. Eli esimerkiksi Piirin työntekijä ei voisi olla piiritoimikunnan jäsenenä. Hänen tehtävänsä olisi kyllä osallistua kokouksiin, mutta rooli olisi asioita valmisteleva. Perustelut: Nykyiset monessa paikassa käytössä olevat käytännöt jääväämisestä ovat kuitenkin vain muodolliset. Pienissä ympyröissä kun asioita tehdään, ei pelkkä muodollinen jäävääminen ole riittävä osoittamaan avointa ja rehtiä toimintaa liitossamme. Selkeä rakenne organisaatiossamme tukisi paremmin tätä hyväksyttyä periaatetta. Helsingin ja Uudenmaan Pioneerien Meriklubi ry Porvoossa 16.4.2012

Liittokokouksen vastaus aloitteisiin 5 ja 6 sääntömuutos piirijärjestöjen 9.§:ään ja työntekijän asema luottamustehtävissä Piirijärjestöjen mallisääntöihin on vuonna 2004 tehty muutoksia vastaamaan enemmän silloin voimassa ollutta lainsäädäntöä ja oikeustilaa. Vuonna 2010 tehdyssä piirijärjestöjen mallisääntöjen muutoksessa huomioitiin liiton sääntöjen muutokset sekä silloin käsittelyssä ollut tilintarkastuslain uudistus. Sääntöihin esitettiin muutosten yhteydessä yhtenäistä linjaa liiton sääntöjen kanssa siitä, että palkalliset toimihenkilöt eivät voi olla hallitusten jäseniä. Tämä sääntömuotoilu kuitenkin jäsenjärjestöillä olleella lausuntokierroksella ja liittovaltuuston kokouksessa haluttiin jättää pois. Monissa yhdistyksissä on juuri esitetyn muotoinen rajaus säännöissä mukaan luettuna Suomen Demokratian Pioneerien Liitto.

7. aloite: Piirijärjestöjen tilien ja toiminnan tarkastamisesta Esitämme sääntömuutosta, että Piirijärjestöjen vuosikokouksissa hyväksyttävät tilien käyttö ja toimintakertomus tarkastettaisiin oman aluejärjestön ulkopuolisilla kahdella pätevällä henkilöllä. Jos käytetään ”ammattitarkastajaa”, niin se voisi olla esimerkiksi täysin järjestömme ulkopuolinen yritys, mutta lisäksi toisena tarkastajana olisi jonkun muun aluejärjestön edustaja. Perustelut: Tällaisella järjestelyllä toisimme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä toimintaamme. Alueet pääsevät ”valvomaan”ja kommentoimaan toistemme tekemisiä. Samalla voisimme viestittää nk. hyviä käytäntöjä eri alueiden välillä. Järjestely ohjaisi piirijärjestöt toimimaan paremmin sovittujen tavoitteiden puolesta. Helsingin ja Uudenmaan Pioneerien Meriklubi ry Porvoossa 16.4.2012

Liittokokouksen vastaus aloitteeseen 7 piirijärjestöjen tilien ja toiminnan tarkastamisesta Tilintarkastuslaki muuttui vuonna 2010, jonka seurauksena tilintarkastajana voi toimia vain auktorisoitu tilintarkastaja (HTM, KHT). Yhdistyslakiin tehtiin

17 Punos 3/2012


LIIT TOKOKOUS

8. aloite: Sääntömuutos piirikokouksen äänioikeuden määräytymiseen Piirikokouksessa on sallittava vain yksi ääni henkilöä kohden. Äänioikeus on oltava myös muilla kuin vain ennakkoilmoittautuneilla. Säännöissä tulee selventää termiä ”ohjaajajäsen”.

Kuva Kati Tuura

SDPL:n Vantaan aluejärjestö ry. Vantaa 2.4.2012

Liittokokouksessa luovutettiin liiton kunnialippu kolmen edellisen vuoden ansiokkaasta pioneeritoiminnasta SDPL:n Hämeen Pioneereille. Lipun luovuttivat Länsirannikon Pioneerit ja sen vastaanotti Hämeen Pioneerien puolesta heidän puheenjohtajansa Hannu Häkkinen.

18 Punos 3/2012

Kuva Kati Tuura

niin sanottu helpotus toiminnantarkastajasta, jotta pienten yhteisöjen ei tarvitse valita itselleen tilintarkastajaa mikäli tilintarkastuslain vaatimukset eivät täyty. Myös avustuksia myöntävä viranomainen voi määritellä hakuehdoissaan tarvitseeko käyttää tilintarkastajaa vai riittääkö toiminnantarkastaja. Piirikokoukset voivat valita piirin tilejä tarkistamaan joko tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan. Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö, jolla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden se on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastaja ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tehtävää suorittaessaan.

9. aloite: Sääntömuutos piirijärjestöjen 7. §:ään Piirijärjestön säännöt pykälä 7 vaatii muutoksen. Sääntöjä muutettava niin, että yhdellä henkilöllä on vain yksi ääni, eli hän voi toimia edustajana joko ohjaaja-jäsenenä tai osaston edustajana, ei molempina. Ennakkoilmoittautuminen ei saa olla äänioikeuden ehtona. Itä-Hakkilan ja Kolohongan pioneerit ry. Vantaa 14.4.2012

Liittokokouksen vastaus aloitteisiin 8 ja 9 sääntömuutos piirijärjestöjen 7. §:ään piirijärjestöjen äänioikeuden määräytymisestä Piirijärjestöjen mallisääntöihin on vuonna 2004 tehty muutoksia vastamaan enemmän silloin voimassa ollutta lainsäädäntöä ja oikeustilaa. Vuonna 2010 tehdyssä piirijärjestöjen mallisääntöjen muutoksessa huomioitiin liiton sääntöjen muutokset sekä silloin käsittelyssä ollut tilintarkastuslain uudistus. Sääntöihin vuonna 2004 tehdyn lisäyksen tarkoituksena on ollut edesauttaa piirijärjestöjen toiminnallista tilaa ja selkeyttää sitä, keitä kokousedustajat edustavat. Jos kuitenkin on tapahtunut niin, että muutos on aiheuttanut enemmän hankaluuksia kuin selvennyksiä, liittokokous velvoittaa liittohallitusta käsittelemään jäsenjärjestöjen säännöt ja korjaamaan epäselvyydet.

10. aloite: Muutos toimintatapoihin SDPL:n pitää pystyä uudistumaan ja toimimaan nykyajan haasteiden mukaan. Sen tulee tuntea nykyajan lapsiperheiden arki ja toimintaympäristö, jossa pioneeriosastotkin joutuvat toimimaan. Yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa (mm. Vasemmistonuoret, Vasemmistoliitto, muut lapsijärjestöt) tulee kehittää ja ohjata entistä toimintalähtöisemmäksi, pelkkä johtotason yhteistyö ei ole riittävä. Tästä syystä esitämme, että liiton ja piirin työntekijöiden toimikausi tulee rajata maksimissaan kolmeen liittokokouskauteen. Itä-Hakkilan ja Kolohongan pioneerit ry. Vantaa 14.4.2012

Liittokokouksen vastaus aloitteeseen 10 muutos toimintatapoihin Toiminnan linjauksista ja suuntaviivoista ja käytännön toiminnasta päättää ja vastaa liiton valtuusto ja hallitus. Piirijärjestöissä päätökset tekevät piirihallitukset. Näin ollen valtuuston ja hallitusten jäsenten tulisi tuntea lapsiperheiden arki ja toimintaympäristö, jotta päätökset tukisivat toiminnan kehittämistä paremmaksi ja entistä toimintalähtöiseksi. Työntekijöiden tehtävänä on toimia tehtyjen päätösten ja linjausten mukaisesti ja toimia eri toimijoiden välisenä yhdyssiteenä ja tukena. Muiden toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on pysyvä työntekijä vahvuus, sillä eri verkostojen toimintatavat ja henkilöt ovat tuttuja ja yhteistyön kehittämisessä ja tekemisessä päästään heti asian ytimeen. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen, koska työntekijöiden toimikauden rajaaminen ei liity Pioneeriliiton lapsiperheiden arjen ja toimintaympäristön tuntemuk-


LIIT TOKOKOUS seen, eikä muiden järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseen ja kehittämiseen entistä toimintalähtöisemmäksi.

11. aloite: SDPL:n keskustoimiston sijainnista SDPL:n keskustoimisto on pitkään sijainnut Helsingissä. Helsinki ei kuitenkaan nykypäivänä ole enää välttämätön keskuspaikka, etenkin kun sen sijainti on varsin syrjäinen. Maan kaikkien toimintojen keskittyminen on tehnyt Helsingistä ruuhkaisen ja kalliin. Nämä molemmat ominaisuudet riitelevät SDPL:n tavoitteiden kanssa. Käytännössä tämä alueellisesti kyseenalainen sijoittuminen aiheuttaa sen, että Helsingin ulkopuolelta nähtynä toimisto on vaikeasti tavoitettavissa. Myös kaupungin kohtuuton hintataso aiheuttaa liitolle valtavat kustannukset. Liittoamme avustavat tahot – Nuorisolomat mukaan lukien – näkisivät varmasti mieluummin tukensa menevän varhaisnuorisotoimintaan kuin keskustoimiston kuluihin. Suomessa on lukuisia paikkakuntia, joihin on hyvät yhteydet ja mielekkäät etäisyydet, joissa hintataso on kohtuullinen ja jotka ovat lähempänä pioneeritoimijoita. SDPL:n Hämeen Pioneerit ry:n hallitus esittää, että liiton keskustoimisto siirretään toiminnan kannalta keskeisempään ja talouden kannalta järkevämpään paikkaan. Tampereella 19.4.2012 Hämeen Pioneerit ry:n hallitus

Liittokokouksen vastaus aloitteeseen 11 SDPL:n keskustoiminnon sijainnista Kuten aloitteessa todetaan, keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, joka on yleisen toimintojen keskittämisen myötä ruuhkai-

nen ja kallis, ja maantieteellisesti toisessa päässä Suomea. Pääkaupunkiseudulla sijainnin hyötypuolia ovat kattavat liikenneyhteydet kaikkialle Suomeen ja muualle maailmaan, runsas seminaari- ja luentotilaisuustarjonta uusiin ja ajankohtaisiin alan asioihin liittyen ja yhteistyömahdollisuudet muiden järjestöjen niin ikään Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla sijaitsevien keskustoimistojen sekä ministeriöiden kanssa. Aloitteessa todetaan Helsingin kalleuden ja ruuhkaisuuden riitelevät SDPL:n tavoitteiden kanssa. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto - SDPL ry:n sääntöjen 2. § mukaan: Suomen Demokratian Pioneerien Liitto on lasten, nuorten ja aikuisten kasvatusjärjestö, jonka toimintaa ohjaavat vasemmistolaiset arvot. Liiton tavoitteena on, että toimintaan osallistuvista ihmisistä kehittyisi ja kasvaisi itsenäisiä ja yhteiskunnallisesti tietoisia vapaita ja kriittisiä yksilöitä, jotka kykenevät kantamaan vastuun omista teoistaan. Liitto toimii jäsenjärjestöjensä yhdyssiteenä ja ohjaa näiden toimintaa periaateohjelman, sääntöjen sekä liitto- ja valtuustonkokouspäätösten mukaisesti. Yllä olevat sääntöihin kirjatut tavoitteet eivät ole riippuvaisia keskustoimiston sijainnista. Keskustoimiston liitolle aiheuttamiin kustannuksiin on kiinnitetty ja tulee jatkossakin kiinnittää huomiota, ja järjestää keskustoimiston toiminta taloudellisesti kestävällä tavalla. Liittokokous ei yhdy Hämeen Pioneerien aloitteeseen, että liiton keskustoimisto siirretään pois pääkaupunkiseudulta, mutta keskustelua asiasta ei ole syytä kokonaan unohtaa.

Puhujanpöntössä Reijo Ranta.

Liittokokous otti kantaa Yhteiskunnallista toimintaa ei saa rajata puoluepolitiikkaan

Kuva Kati Tuura

Eräät porvaripuolueet ja niitä lähellä olevat järjestöt ovat viime vuosina toistuvasti esittäneet yhteiskunnallista aktiivisuutta edistävien järjestöjen valtionavustusten kytkemistä parlamentaarisiin voimasuhteisiin. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto - SDPL ry pitää esityksiä ja niille esitettyjä perusteita pöyristyttävinä ja toiminnan todellisuudesta piittaamattomina. Kuten monia muitakin nuorisoalan toimijoita, opetus- ja kulttuuriministeriö tukee myös yhteiskunnallista kasvatustyötä tekeviä nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjä veikkausvoittovaroista. Avustuksilla tuetaan toimintaa, joka edistää nuorten tavoitteellista aktiivisuutta yhteiskunnassa. Kulloisetkin poliittiset voimasuhteet eivät milloinkaan voi muuttaa sitä, mihin arvoihin perustuva toiminta on hyväksi yhteiskunnalle, ihmiskunnalle ja maapallolle. Poliittisten voimasuhteiden sijaan avustuksissa on nykyistä enemmän kiinnitettävä huomiota avustusten saajien itsenäisiin tavoitteisiin, toiminnan vaikuttavuuteen ja laajuuteen. Nuorisolain mukaisia kriteerejä eivät täytä järjestöt, jotka itsekin määrittelevät olevansa jonkin puolueen jäsenjärjestö ja toteuttavansa puolueen ohjelmaa puolueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Politiikka on paljon enemmän kuin puoluepolitiikkaa, eikä sitä saa vieraannuttaa ihmisten arkipäivästä. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto - SDPL ry haluaa, että yhteiskunnallisen kasvatustyön merkitys tunnustetaan, itsenäisesti toimivien järjestöjen itsenäisyyttä kunnioitetaan ja yhteiskunnan tuet jaetaan toiminnan mukaan, ei parlamentaaristen voimasuhteiden. Kuopiossa 20.5.2012 Suomen Demokratian Pioneerien Liitto - SDPL ry:n 23. liittokokous

19 Punos 3/2012


Kuva Kati Tuura

LIIT TOKOKOUS

Vasemmalta Markku Lahtinen, Jaakko Ujanen, Mikko Alen ja Ira Techtolin. Liittohallitus päätti kokouksessaan 27.4.2012 myöntää pioneerityöntekijän ansiomerkit seuraaville henkilöille: Hämeen Pioneerit Mikko Alen Markku Lahtinen Ira Techtolin Jaakko Ujanen Raision Pioneerit Katja Holttinen Tomi Ijäs Jorma Jokiniemi Sanni Karlström Juho Laaksonen Pia Vihermaa Liittokokouksessa paikalla olleet ohjaajat saivat merkin rintaansa neilikan kera. Kiitokset heille pioneeritoiminnasta ja onnentoivotukset ansiomerkin johdosta.

Risto Rihkosta leivottiin valtuuston puheenjohtaja.

20 Punos 3/2012

Yllä: Vastavalitut puheenjohtajat Jarna Koskela ja Sami Vastamäki. Vasemmalla: Illanvieton musikantit vauhdissa.

SDPL:n 20.5.2012 valittu liittovaltuusto Risto Rihko, liittovaltuuston puheenjohtaja Varsinaiset jäsenet

Varajäsenet (valitussa järjestyksessä)

ETELÄ-SUOMI Ira Koskela Mona Kostiainen Aiia Malmberg Jukka-Pekka Pahtela Hilkka Seppä

ETELÄ-SUOMI Markus Suikkanen Anssi Asikainen Sanna Aittomäki Milla Ruuska Sirja Nuutinen

HÄME Mikko Alen Kai Huhtala Pirkko Ollonen

HÄME Marja Rekonen Virva Vuori Markku Lahtinen

JÄRVI-SUOMI Joni Korhonen Katja Väänänen

JÄRVI-SUOMI Mihail Seppälä Sirpa Martins

LÄNSIRANNIKKO Mirka Lasarov Kaisa Vapaala Marika Vapaala-Riikonen

LÄNSIRANNIKKO Maria Ruohonen Anu Hakamäki Aarre Lehtonen

POHJOIS-SUOMI Hilkka Hartikka Ritva Mikkonen Tanja Perämäki

POHJOIS-SUOMI Sylvi Pohjonen Raili Salonen Marja Leena Bark


LIIT TOKOKOUS

Hallituksen uudet päät Pioneeriliitto sai liittokokouksessa uuden hallituksen. Puheenjohtajien lisäksi hallituksessa on viisi varsinaista jäsentä ja heillä jokaisella oma henkilökohtainen varajäsen. Tässä esittäytyvät molemmat liittohallituksen puheenjohtajat sekä hallituksen varsinaiset jäsenet. Seuraavassa Punoksessa pääsevät esittäytymään myös varajäsenet. Kuva: Raili Kamunen

Jarna Koskela, 36 vuotta Elämäni on työkeskeistä; olen toki tehnyt muutakin elämässäni, mutta viimeiset vuodet ovat kuluneet työtä tehden ja opiskellen. Muutin pois kotoa opiskelemaan ollessani 18-vuotias, ja sen jälkeen ei aikaa harrastuksille ole jäänyt – myös pioneeritoiminnassa oli tauko. Ensimmäinen ammattini on puutarhuri, ja olenkin työskennellyt eri kukkakaupoissa. Työni ohella opiskelin floristiksi ja oppisopimuksella suoritin floristimestariopinnot Kempeleessä. Yli 10 vuotta kukka-alalla olleena aloin etsiä uutta innostusta ja löysin kasvatustieteen opinnot avoimesta yliopistosta. Kävin kasvatustieteen luennoilla illalla töiden jälkeen ja viikonloppuisin. Halusin vaihtaa alaa ja innostuin hakemaan opiskelupaikkaa Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, ja ihmeekseni pääsin sisälle. Neljä vuotta myöhemmin, tässä ollaan, opiskelu on loppusuoralla. Koulun myötä olen kiinnostunut nuorten vaikuttamismahdollisuuksista omassa ympäristössään ja maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksista voimautua uudessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Lopputyönäni teen Helsingin kaupun-

gin Nuorisoasiainkeskukselle tutkimusta Helsingissä marraskuussa 2011 aloitetusta uudesta nuorten vaikuttamisjärjestelmästä Ruudista. MLL:n Uudenmaan piiriin teen kehittämisprojektia, jossa tutkin maahanmuuttajanaisten asemaa ja mahdollisuuksia päästä kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden avulla. Kielen oppiminen ja työelämään mukaan pääseminen ovat ratkaisevia tekijöitä maahanmuuttajanaisten voimaantumisessa ja nopeammassa kotoutumisessa. Olin poissa yhden lukukauden koulusta ja sinä aikana kävin kaksi vapaaehtoiskoulutusta. Olen Aseman Lasten ry:n Walkers Wapari ja MLL:n Uudenmaan piirin maahanmuuttajaäideille suunnatun ystävätoiminnan vapaaehtoinen. Minulla on näkemystä myös muista järjestötoimijoista. Vähäisen vapaa-aikani vietän mielelläni hyvien ystävien tai perheen seurassa. Tulevaisuudessa toivoisin, että minulla olisi enemmän aikaa omalle elämälle ja harrastuksille. Tärkeintä minulle tällä hetkellä on se, että valmistun. Pioneeritoiminnassa olen ollut mukana 4-vuotiaasta lähtien ensin kerholaisena, leiriläisenä, kulttuuripioneerina ja myöhemmin ohjaajana ja leiripäällikkönä, keväästä 2012 pioneeriliiton puheenjohtajana.

Ja kiva toiminta ruokkii edelleen innostusta ja synnyttää uusia ideoita. Ja vaikka osa ideoista saattaa olla turhankin lennokkaita, niin ne kannattaa sanoa ääneen. Yhdessä tuumaillen ja tehden hurjistakin visioista voi jalostua toteuttamiskelpoisia. Kuten kaikki liitossa toimivat ovat aina yksimielisesti todenneet, järjestömme perusta ovat pioneeriosastot. Osastojen apuna on aluekeskus ja sitten on se keskusjärjestö, joka on yhdyssiteenä näille alueille. Keskushallinnossa näkökulma saattaa helposti vinoutua ja häntä alkaa heiluttaa koiraa. Siksi pidän tärkeänä, että liiton hallinnon jäsenenäkin toimin osastossa ja piirissä. Uusi liittohallitus kohtaa – ja on jo kohdannutkin – haasteita, mutta on osoittanut olevansa kyvykäs ja halukas johtamaan ja tarvittaessa myös uudistamaan liittoa.

Arto Asikainen lyhyesti

Moro, olen Sami! Olen liiton varapuheenjohtaja Sami Vastamäki Ylöjärveltä, Hämeen toimintaalueelta. Pioneerihistoriani alkoi 1985 Ylöjärven kunnan järjestämien nuorisomessujen seurauksena. Siitä lähtien olen osallistunut kaikkeen, mihin olen pystynyt. Pari hiljaisempaakin vuotta mahtuu joukkoon, mutta vastaavasti aktiiviset ajat ovatkin olleet hyvin aktiivisia. Viime aikoina intoa toimintaani on tarjonnut toiminnan ilmapiirissä tapahtunut muutos. Pioneeritoiminta on taas kivaa, niin kuin sen olisi pitänyt aina olla.

Ikä: 28 vuotta Kotipaikka: Kuopio Koulutus: Ravintolakokki Ammatti: Opiskelija, Savonia AMK, sosionomi (nuorisotyö, syrjäytymisen ehkäiseminen) Perhe: Avopuoliso Harrastukset: Musiikki, valokuvaus, elokuvat, salibandy, kirpputorit Pioneeritausta: Pioneeritoiminnassa olen ollut mukana tavalla jos toisella lapsesta asti, aluksi leiriläisenä ja myöhemmin apu-ohjaajana, ohjaajana, kokkina, leiripäällikkönä ja nyt hallituksen jäsenenä. Kansainvälisyys on aina kiinnostanut minua kovasti. Olen mm. opiskellut nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä Tanskassa arvostetussa korkeakoulussa.

21 Punos 3/2012


LIIT TOKOKOUS

Kuva Ira Techtolin

Kuva Arto Korhonen

Kuinka kummassa tähän on tultu? Hanski tekee pioneerityötä soitellen ja laulellen Hannu Häkkinen on ensi kesäkuussa 60 vuotta täyttävä hitsaaja/muusikko Tampereelta. Pioneerit ovat kuuluneet hänen elämäänsä 70-luvulta lähtien. Perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta, joista kolme jo aikuista. Hanski harrastaa musiikin lisäksi varhaisnuorisotyötä. Myös ay-liike on lähellä hänen sydäntään; Hanski onkin toiminut pääluottamusmiehenä 25 vuotta. Ihmisellä pitää olla unelmia. Erään unelmistaan Hanski on toteuttanut: Hän teki ”pyhiinvaellusmatkan” Liverpooliin, Beatlesien kotikonnuille vuosi sitten! (Jotenkin sopii kuvaan Hannusta tuo hänen unelmansa.) Esiintyvänä muusikkona Hanskin mielestä olisi tärkeää saada lastenkulttuuri uuteen nousuun, se onkin hänen eräs tavoitteensa pioneeritoiminnassa. Tampereella on jo muodostettu varhaisnuorison lauluryhmä, mutta vastaavanlaista toimintaa olisi viriteltävä ympäri maan. Tampereen Kulttuuripioneerit, jossa Hanski toimii, on aiemmin julkaissut Onnellisten lasten laulut -levyn ja tänä syksynä valmistuu Rauhanlaululevy. Levytykset ovat tärkeä osa Kulttuuripioneerien toimintaa Tampereella. Kaikessa Hanskin toiminnassa on tärkeimpänä tavoitteena rakentaa lapsille parempi tulevaisuus – se on hänen TOIMINTAOHJELMANSA. Kun on kivaa, jaksaa vanhempikin ohjaaja pyöriä pioneeritoiminnassa mukana, sanoo Hannu. Haastattelu Raili Kamunen

22 Punos 3/2012

Olen taas astunut pioneeritoiminnan ”sisäkaartiin” vuosien tauon jälkeen. Ja innolla. Ensimetrit hallituksen jäsenenä ovat olleet kyllä haastavaa työtä! Toivon, että pioneerijärjestö saa yhä vahvemmat siivet lasten oikeuksien puolustajana sekä pitää huolta omista juuristaan mielekkään lapsitoiminnan järjestäjänä. Viime vuodet olen himmaillut Raision Pioneerien taloudenhoitajana. Olen myös koettanut olla alueellamme olevien työntekijöiden tukena, sillä onhan minulla itsellänikin työntekijätausta. Pioneeriliiton koulutussihteerinä olin 90-luvun alkupuolella kolme vuotta Helsingissä. Koulutussihteerin ajoilta muistan mm. keväisen ”koulutuskeikan” Ranualle, junamatkan, kun Helsingissä koivut olivat hiirenkorvalla mutta Lapissa vielä mielestäni täysi talvi. Sen jälkeen olin neljä vuotta Porissa ja Turussa toiminnanohjaajana. Poriin muutimme yhdessä suolahtelaisen Matin kanssa tuntematta sen enempää kaupunkia kuin sen ihmisiäkään. Tutuiksi tulivat. Taloudellinen tilanne pioneeritoiminnassa toi meidät takaisin (tai siis minut) Raisioon vuonna 1995. Palkkatyöstä pioneeriliitossa jäin pois 12 vuotta sitten kun Eetu-poikamme syntyi. Nämäkin vuodet ovat kyllä kulkeneet vauhdilla perheen, opiskelun ja työn merkeissä. Nykyisin olen toimistonhoitajana Metallin Turun aluetoimistossa. Ankkurileirillä Sauvossa olimme koko perhe. Matti oli keittiössä ja me Eetun kanssa Länsirannikon kylässä. Mukavaa oli leirillä nähdä ”vanhoja” tuttuja. Viimeksi oltiin Helsingissä Kimppaleirillä. Toivon, että uudessa toimessani näen yhä useamman jo aikuistuneen pioneeritoiminnassa mukana olleen lapsen ja nuoren sekä uusia toimintaan mukaan tulleita.

Mónica on aina ollut pinsku Mónica Martins ei muista aikaa, jolloin ei olisi ollut pioneeri. Tässä toimitussihteerin laatima kooste hänestä lyhyen kaavan mukaan: Ikä 24 vuotta, suomalais-portugalilainen, puhuu sujuvaa portugalia. Varttunut pikkupioneerista isoksi pioneeriksi Suolahdessa. Merkonomi. Harrastukset: musiikki, kirjallisuus ja jongleeraus. Yhteiskuntaa kriittisesti silmäilevä persoona. Mónicasta on moneksi, tietoa, taitoa, intoa ja ideoita riittää.

Antti Nordin ranskalaisilla – Vuosimallia 1960. – Syntynyt Pietarsaaressa. – Taiteilija, muusikko, säveltäjä. – SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirin puheenjohtaja. – Vetänyt lukuisia musiikki-/taide-/kulttuuriprojekteja lasten ja aikuisten kanssa. – Tällä hetkellä Boliviassa kuvaamassa dokumenttia tyttöbändeistä (pääsee jyvälle mistä on kysymys, kun laittaa hakusanaksi you tubeen amalaya2012 tai antyanty2012).


K A N S A I N VÄ L I S TÄ T O I M I N TA A

UUSI ALKU LÄHIMMÄISELLE – OSA 2 Jos muistatte, kerroin Punoksessa 3/2009 pakolaisystävistämme, joiden vierellä olemme perheeni kanssa kulkeneet vuosia. Ensimmäisten tapaamisesta on jo yli 16 vuotta.

V

iimeksi tulleet Milad ja Ali, orvot afgaaniveljekset, ovat olleet osa perhettämme, ”ottopojat”, reilut 3 vuotta. Ensimmäinen tukiperheemme on laajentunut neljäksi perheeksi, kurdipojat tulleet miehiksi ja avioituneet. Heidän lapsensakin ovat kasvaneet, melkein kaikki jo koululaisiksi. Vanhemmat tekevät rutkasti töitä ja vapaa-aika kuluu lapsia harrastuksiin kuskatessa. Kuulostaako melko tyypilliseltä suomalaiselta lapsiperheen elämältä? Bosnialaisperheen elämä sujuu myös suomalaiseen tapaan. Isä jäi työttömäksi telakalta ja on nyt työllisyyskoulutuksessa. Äiti käy töissä ja tytöt koulussa. Vanhempi tytär, joka tuli Suomeen 1-vuotiaana, odottaa lukiossa tulevia vanhojentansseja. Ottopojat Milad ja Ali ovat reippaita nuoria miehiä ja aktiivisia urheilijoita. Milad (21 v.) käy päivät ammattikoulua rakennuslinjalla ja pelaa iltaisin lentopalloa. Pikkuveli Ali (14 v.) on kasvanut melkoisesti ja rohkeuttakin on tullut rutkasti lisää Pakistanin työvuosien (8–10-vuotiaana pakolaisena) jälkeen. Kesätöissä kaikki työnteko oli hänelle jo tuttua. Miten on omiemme kanssa?

Ali rakkaan harrastuksensa parissa.

Milad kavereineen kotona. Hän on oikeanpuoleinen nuorimies.

Koulussa opettajat usein syyttävät Alia kaikenlaisista luvattomista poistumisista ym. jutuista, joita Ali sitten kiistää. Yllättäen Ali on usein oikeassa ja opettajat tehneet vääriä johtopäätöksiä. Tarkoituksellako, en tiedä. Kun kerroin Alin haluavan lukioon opiskelemaan, opettaja naurahti, että taitaa olla vaikea päästä ammattikouluunkin. En ymmärrä sellaista asennetta! Mielestäni aina pitää kannustaa kaikkia ihmisiä eteenpäin ja ylöspäin, ei latistaa jo alkuunsa. Ali pelaa edelleen jalkapalloa kaikki vapaa-aikansa ja on ilmeisen hyvä siinä, koska eri seurat pyytävät häntä joukkoihinsa. Ehkä hän joskus elättää meidät jalkapalloilijan miljoonatuloilla… Niin, ja sitten se viimeisin, tukihenkilöksi nuorelle -kurssi. Kurssi tuli käytyä ja pari vuotta olen ollut koulukiusatun pojan (tavatessamme 14 v. kantasuomalainen) tukihenkilönä. Sängyn pohjalta pystyyn ja kouluun oli alussa mahdotonta tälle ennen reippaalle pojalle. Kiusaaminen oli lamaannuttanut ja vienyt itsetunnon nuorelta kokonaan, osin koko perheeltä. Monien mutkien kautta onnistui koulun vaihto ja erinomaiset opettajat kannustivat kaikenlaisia oppilaitaan eteenpäin elämässä. Useitten eri alojen asiantuntijoiden avulla ja sopivalla lääkehoidolla alkoi kouluunmeno sujua ja kavereitakin löytyi uudesta koulusta heti. Vapaa-aikana yritin vahvistaa pojan itsetuntoa ja kannustaa osallistumaan kaikenlaisiin tapahtumiin. Erilaisia pelkoja nitistettiin käymällä ensin pienissä, rauhallisissa paikoissa (esim. museot), sitten asteittain aina suuremmissa. Lopulta ei

Viime keväänä kävimme Tallinnassa pääsiäisen aikaan. Kuvassa Harri Rihko, Ali ja Risto Rihko.

messuillakaan käynti tuntunut enää pelottavalta tuhansien ihmisten joukossa. Lopuksi kävimme usein herkuttelemassa jossain kahvilassa. Nyt 17-vuotias tukipoikani on kokkioppilas ja vapaa-aikana suosittu kaveri. Yhteisiä tapaamisia on ollut enää vaikea sopia, mutta facebook on hyvä yhteydenpitoväline. Mikä voisi olla parempi palkinto tukihenkilölle, kuin mitä me olemme saaneet olla todistamassa? Mitähän tulevaisuus tuo vielä tullessaan, saa nähdä. Kaikki vaan mukaan vapaaehtoistyöhön rikastuttamaan niin omaa kuin toistenkin elämää. Syysterveisin Leena Rihko Raisiosta Kuvat Rihkojen kotialbumista.

23 Punos 3/2012


A LU E T O I M I N TA A

Mukaansatempaavaa pinskutoimintaa lapsille ja aikuisille Vantaalla

Vantaan Pinskualuejärjestö järjestää vuosittain useita yleisötapahtumia. Tänä vuonna on pidetty jo aiemmin laskiaistempaus Länsimäessä, johon osallistujia noin 200 henkilöä ja toukokuun 6. Pinskupuisto/Lastenrieha Hakunilassa Skomarsin torpan alueella, osallistujia noin 400. Myös TUL:n Suur-Helsingin piiri ja ItäVantaan Urheilijat ovat osallistuneet tapahtumien järjestelyihin.

S

unnuntaina 30.9.2012 pantiin vieläkin paremmaksi ja pidettiin todennäköisesti tämän vuoden suurin pioneeritapahtuma koko maassa. Kasvomaalausta, ongintaa, askartelua, Taikuri Luttinen ja Taikuri Roni, Kengurumeininki, muurinpohjalettuja, grillimakkaraa, kirppis ja hauskaa yhdessäoloa. Tunnelma oli katossa ja katto Puistokulman juhlasalissa tunnetusti korkealla. Pienenä miinuksena voidaan pitää hieman sateista säätä, mikä pakotti siirtämään tapahtumia sisätiloihin ja karsi hieman tarjontaa. Se tosin ei tapahtumaan osallistuneita tuntunut surettavan. SDPL:n Vantaan aluejärjestön syystapahtumaan Hiekkaharjun Puistokulmassa osallistui 550–600 lasta ja aikuista. Järjestäjät jäivät kaipaamaan SDPL:n ja SDPL:n Uudenmaan piirin väkeä tapahtumaan. Teksti ja kuvat: Hannu Ahonen

24 Punos 3/2012


25 Punos 3/2012


PINSKUUUTISIA Kuva: Raili Kamunen

Anni tarttui haasteeseen

Aloitin toiminnanjohtajan työt SDPL:n keskustoimistolla Sörnäisissä 4.10.2012. Olen 29-vuotias yhteisöpedagogi, ay-intoilija ja äiti. Asun Järvenpäässä mieheni, pienen tyttäreni ja kahden kissan kanssa. Vapaaajalla viihdyn luonnossa liikkuen ja musiikkia kuunnellen.

Olen koko ikäni puuhaillut lasten ja nuorten kanssa mm. perhepäivähoidon apulaisena, sosiaalitoimen tukihenkilönä ja nuorisotalotyöntekijänä. Olen tehnyt työtä myös kuntien välisen nuorisotyön laadun parantamiseksi ja mittariston yhdenmukaistamiseksi kahdeksan uusmaalaisen kunnan alueella KUUMA++-hankkeessa. Työurani aikana olen tehnyt kyllä paljon muutakin, kuten työskennellyt siivoojana, kiskamyyjänä ja kalapakkaajana. Viimeiset kolme vuotta toimin helsinkiläisen mielenterveysyhdistyksen toiminnanohjaajana, jossa toimenkuvaani kuului järjestön toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen. Pioneeritoiminta ei ole entuudestaan minulle kovinkaan tuttua, vaikka vasemmistolaiset piirit ovat muuten tulleet tutuiksi vuosien myötä. SDPL:n kasvatukselliseen näkemykseen ja arvoihin minun on kuitenkin helppo yhtyä. Pioneeritoiminta on yhteisöllistä toimintaa yksilöä kunnioittaen. Elämän kunnioitus, tasaarvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus ovat hienoja vasemmistolaisia arvoja, joita tahdon itsekin kasvattajana vaalia tuleville sukupolville. Lasta arvostavassa ja kuuntelevassa ympäristössä lapsesta kasvaa ja

kehittyy itsenäinen, yhteiskunnallisesti aktiivinen ja vastuullinen aikuinen. SDPL:n toiminnanjohtajana pyrin kehittämään järjestöllistä linjaa avoimemmaksi ja suoraviivaisemmaksi keskustelevalla otteella, perinteitä kuitenkaan unohtamatta. Toiminnan strategisten painopisteiden mukaisesti pyrin myös SDPL:n näkyvyyden, resurssien ja tunnettavuuden lisäämiseen. Järjestön vahvistamisessa, kehittämisessä ja uudistamisessa jokaisen näkemys on tärkeä. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan eri alueiden pioneeritoimintaan ja -toimijoihin henkilökohtaisesti. Jos alueellanne on jotain kivaa toimintaa tiedossa, niin tulen mielelläni myös sinne paikan päälle mahdollisuuksien mukaan. Minua voi myös tulla tapaamaan keskustoimistolle. Parhaiten minut tavoittaa sähköpostitse anni.hakolampi@sdpl.fi ja puhelimitse numerosta 044 3230 223. Ollaan yhdessä tekemässä pioneeritoimintaa paremmaksi – lasten kanssa ja lasten parhaaksi. Anni Hakolampi toiminnanjohtaja

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Si 26 Punos 3/2012

! a l l a v i o a j v i sty


PINSKUUUTISIA Piirros Leena Salmu

SDPL:N YHTEYSTIEDOT Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry. Hämeentie 29, 6. krs. 00500 HELSINKI puhelin 040 1379 455 s-posti sdpl@sdpl.fi kotisivut www.sdpl.fi Toiminnanjohtaja ANNI HAKOLAMPI puhelin 044 323 0223 s-posti anni.hakolampi@sdpl.fi

VAUVAONNEA! Tanja-Riikka ja Ilja Knyazevista tuli pienen Kasimir-pojan onnelliset vanhemmat 1.8.2012. Sydämelliset onnentoivotukset koko pienelle perheelle!

Ideakilpailu Lapset äänessä -logolle Lapset äänessä - hanke järjestää ideakilpailun hankkeen logosta. Haastamme lapsia piirtämään, kirjoittamaan tai kuvittamaan hankkeelle tunnuksen tai logon. Tunnuksen odotetaan kuvastavan lapsen ääntä, oman mielipiteen kertomista, vaikuttamista tai lapsen oikeuksia. Kilpailun voittanut tunnus piirretään graafiseen muotoon ja sitä käytetään hankkeen kaikessa tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Ideakilpailun voittanut lapsi palkitaan tuotepaketilla. Voittajan valitsee tuomaristo, jossa on mukana lasten lisäksi taiteen edustajia. Kilpailu on suunnattu 7–16-vuotiaille lapsille. Kilpailuun osallistuvien töiden tulee olla perillä torstaina 6.12.2012. Ne voi lähettää joko paperille piirrettynä tai sähköisesti. Hanke on lasten osallisuutta ja lapsen oikeuksia edistävä hanke, jonka rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lapset äänessä -hankkeessa on mukana Kalevan Nuorten Liitto ry, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus – PTK ry, Vesaiset Keskusliitto ry, Suomen Setlementtiliitto ry, Kansallinen Lastenliitto ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry ja Nuorten Kotkien Keskusliitto ry. Lisätiedot: Jussi Perämäki Kalevan Nuorten Liitto ry Vernissakatu 8A, 01300 Vantaa tel. 044 7222 313 jussi.peramaki@kalevannuoret.fi

Toimistosihteeri RAILI KAMUNEN puhelin 040 1379 455 s-posti raili.kamunen@sdpl.fi Kansainväliset asiat s-posti international@sdpl.fi PUNOS puhelin 040 1379 455 s-posti punos@sdpl.fi www.sdpl.fi /punos Länsirannikon Pioneerit – SDPL ry Hakakatu 12, 20540 Turku puhelin 040 1379 448 faksi (02) 2379 190 s-posti lansirannikko@sdpl.fi www.sdpllansirannikko. kotisivukone.com Puheenjohtaja VEIKKO MÄNTYLÄ puhelin 050 360 3949 Toiminnanohjaaja MIRKA LASAROV SDPL:n Hämeen pioneerit ry. Näsilinnankatu 22 A 1, 33210 Tampere puhelin 0400 804 677 faksi (03) 222 3738 s-posti hameen.pioneerit@sdpl.fi www.sdplhame.net Puheenjohtaja HANNU HÄKKINEN puhelin 040 7080 144 s-posti hannuhakkinen@suomi24.fi Toiminnanohjaaja HARRI ASIKAINEN SDPL:n Pohjois-Suomen Pioneerit ry Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puhelin 040 1379 452 faksi (08) 5371 770 s-posti p-s.pioneerit@sdpl.fi www.sdplpohjoinen.net

Puheenjohtaja SYLVI POHJONEN puhelin 050 3650 556 sylvi.pohjonen@sdpl.fi Toiminnanohjaaja JANI GRÖNROOS SDPL:n Järvi-Suomen Pioneerit ry Suolahden Kansantalo Kisakatu 7, 44200 Suolahti s-posti j-s.pioneerit@sdpl.fi www.sdpljarvisuomi.net Puheenjohtaja MARI KOISTINEN puhelin 044 5183 411 s-posti mari.koistinen@pp.inet.fi j-s.pioneerit@sdpl.fi Toiminnanohjaaja TUOMO TORMULAINEN puhelin 043 2181 200 s-posti tuomo@tormunet.fi SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan Piirijärjestö ry SDPL:n Espoon Aluejärjestö ry. Kauppakartanonkatu 7 A 71 00930 Helsinki puhelin 041 4645 851 s-posti hki-uusimaa@sdpl.fi www.sdplhekuma.net Puheenjohtaja ANTTI NORDIN puhelin 041 4737 166 s-posti antti.nordin@tangosiboney.com Toiminnanohjaaja REIJO RANTA SDPL:n Vantaan Aluejärjestö ry Ratatie 2, 01300 Vantaa puhelin 050 341 7982 s-posti vantaa@sdpl.fi www.sdpl.fi/vantaa Toiminnanohjaaja ISMO HAAPALA Raision Pioneerit ry Lumparlankatu 18, 21200 Raisio puhelin (02) 4387 662 s-posti raision.pioneerit@sdpl.fi www.raisionpioneerit.net Toiminnanohjaaja KIIRA LASAROV puhelin 040 1379 448

27 Punos 3/2012


Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL Ry

.GL92

Kyllä

olen kiinnostunut pioneeritoiminnasta!

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Ottakaa minuun yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä: Olisin valmis toimimaan vapaaehtoisena  lasten kerhoissa  lasten leireillä  lasten retkillä/tapahtumissa  talkoissa  muussa pioneeritoiminnassa  Minulle voi lähettää pioneeripostia. Nimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymävuosi: Päiväys:

Allekirjoitus:

SDPL ry. Tunnus 5012687 00003 VASTAUSLÄHETYS


PUnos 3 2012