Issuu on Google+

2/2011

Vapaaehtoistoiminnalla on nostetta Kivat

-paikat

Jeppis-treffeillä Pietarsaaressa

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL Ry

PUNOS


Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL Ry

PUNOS Numero 2/2011

Sisällys Pääkirjoitus .............................................................................................................3 Mitä mieltä pioneereista?................................................................................................4

ISSN 0356-2220 Mikä tekee leiristä pioneerileirin..................................................................................6 Toimitus SUOMEN DEMOKRATIAN PIONEERIEN LIITTO – SDPL RY. Viherniemenkatu 5 A, 3. krs. 00530 HELSINKI www.sdpl.fi /punos Puhelin 040 1379 455

Pioneerien kesäleirit kutsuvat.......................................................................................7 Yhteisöllisyys................................................................................................................8 Kilvan majaa rakentamaan...........................................................................................8 Vapaaehtoistoiminnalla on nostetta............................................................................10

Sähköposti punos@sdpl.fi

Kivat kimppapaikat....................................................................................................12

Pankkiyhteys Nordea 114630-1016077

Jeppis-treffeillä Pietarsaaressa.....................................................................................15

Päätoimittaja Tarja Syyli

Vapputorin tunnelmia Helsingin Hakaniemessä........................................................18 Askarrellaan...............................................................................................................20

Toimitussihteeri Raili Kamunen Toimitusneuvosto SDPL:n työntekijät Tilaushinta 12 € / vuosikerta Taitto Mainospalvelu Kristasta Oy mainospalvelu.kristasta@kolumbus.fi www.mainospalvelu.net

Eikan onnellisten lasten lauluja..................................................................................21 Uusien työntekijöiden esittely....................................................................................22 Hevoskyytejä ja maistuviä lättyjä................................................................................22 Hyvä pioneeriyhteisö.................................................................................................23 SDPL:n yhteystiedot..................................................................................................23

Kansikuva Raili Kamunen Painopaikka Painorauma Oy, 2011

Tule mukaan tekemään Punosta! Lähetä kuvia, piirroksia, askartelu- ja juttuideoitasi osoitteeseen punos@sdpl.fi ja ole mukana tekemässä entistä värikkäämpää Punosta.

2 Punos 2/2011


Pääkirjoitus 10.5.2011

Hyvät pioneeriohjaajat ja pioneerien ystävät!

K

imppa 2011 kutsuu Helsinkiin, kesäiseen pääkaupunkiimme 17.– 19.6. Iloinen lasten- ja nuortentapahtuma tarjoaa monenmoista sisältöä todella monipuolisen ohjelmansa ansiosta. Mutta ei pelkkä meneminen ole itsetarkoitus. Vielä tärkeämpää on olla yhdessä, kimpassa. Yhteiset elämykset yhdistävät meitä pioneereja, yhdessä koetut hetket herättävät halun jatkaakin – kimpassa. Näin voimistuu pioneeriaate, joka parhaimmillaan johtaa virkistyneeseen toimintaan. Tervetuloa ympäri Suomen tapaamaan tuttuja ja solmimaan uusia ystävyyksiä. Kaikki ohjaajat oman ”pinskujoukkueen” kanssa Kimppaan. Taatusti meillä on mukavaa yhdessä, takuuvarmasti Kimppa on kesän huipputapaus.

Me stadilaiset haluamme tarjota parastamme kimppalaisille! Antti Nordin 2. varapuheenjohtaja Helsinki

vapautuksen pedagogiikkaa

www.ksl.fi sl.fi

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

3 Punos 1/2011 2/2011


M I T Ä M I E LT Ä P I O N E E R E I S TA ?

1. Mitä tulee mieleesi sanasta PIONEERI? 2. Onko sinulla mitään pioneeriyhteyksiä? 3. Onko mielestäsi poliittisella varhaisnuorisotoiminnalla sijaa nyky-Suomessa? 4. … ja mikä sen merkitys sinusta on? 5. Osallistutko itse millään tavalla ko. toimintaan? 6. Jäsenmäärät kaikissa nuorisojärjestöissä ovat laskusuunnassa, miksi? 7. Mitä asialle mielestäsi pitäisi tehdä? 8. Kerro joku muistosi, joka liittyy pinskuihin! 9. Pinsku vai pioneeri? 10. Mitä mielestäsi sana PUNOS tarkoittaa?

MARIANNA RAUTIAINEN

Kuva: Vesa Nopanen

Haastattelusarjamme jatkuu; haastateltavat vastaavat Timo Villbergin kymmeneen kysymykseen. Mielenkiintoista saada kuulla, mitä ajatuksia ja millaisia mielipiteitä pioneeritoiminnasta ihmisillä on. Vastaukset antavat meille myös vinkkejä toimintamme kehittämiseksi.

Kunnanvaltuutettu, vasemmistotyöntekijä Olen loppilainen kunnanvaltuutettu ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja. Kuulun myös Hämeen Vasemmistoliiton hallitukseen. Työkseni teen järjestösihteerin hommia Hakaniemessä, Vasemmistoliiton puoluetoimistolla. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kolme lasta, joista enää nuorin (17-vuotias) asuu kotona. Olen pedantti ja vaadin liikaa itseltäni, joskus todennäköisesti myös muilta! Pidän oman pihan ja talon tuunaamisesta, koiristani (joita on kaksi kiinanharjakoiramerkkistä) ja kissastani (jonka nimi on Salminen). Rakastan myös matkustamista ja lukemista sekä teatteria ja balettia. Minulla on mielestäni aina liian vähän aikaa kaikelle mielenkiintoiselle. 1. Puolueen pienet soturit; iloista varhaisnuorisotyötä ja mukavaa yhdessäoloa. Muistan myös entisen Neuvostoliiton pioneerit leireillään ja siisteissä riveissään. 2. Ei oikeastaan ole yhteyksiä. Olen itse aika oikeistolaisesta kodista, jossa vasemmistotyötä ei katsottu hyvällä. 3. Mielestäni nuorisotoiminnalle on todellinen sosiaalinen tilaus. On paljon nuoria, joita oikeudenmukaisuuden puolesta toimiminen kiinnostaa. On myös paljon heitä, joiden koti ei pysty antamaan virikkeitä tai harrastusmahdollisuuksia. Näille lapsille soisin mahdollisuuden myös poliittiseen toiminnanohjaukseen. 4. Tällainen työ antaisi valmiuksia myöhempään aktiivisuuteen yhteiskunnassa, mahdollisuuden esim. kulttuurista nauttimiseen ja myös arvokasta tukea vanhemmille.

5. En valitettavasti. Paikkakunnallani ei enää toimi pioneeriyhdistys eikä minulla monien luottamustointen ohessa olisi aikaakaan. 6. Politiikasta on tehty jotenkin epäilyttävää ja epäsuosittua. Nyt on kuitenkin nähtävissä kiinnostuksen lisääntyminen, mikä antaisi merkkejä uudesta noususta. 7. Enemmän tiedotusta tällaisesta toiminnasta. Enemmän myös paikallisyhdistysten paneutumista varhaiskasvatustyöhön. 8. Opiskellessani Neuvostoliitossa näki pikkupioneereja huiveissaan ja valmennetuissa jonoissaan osallistumassa erilaisiin tapahtumiin. Heillä näytti olevan mukavaa. 9. Pioneeri on hyvä sana. Sehän on tienraivaaja tulevaisuudelle. 10. Punos on yhteenkiedottu sidos, joka kestää.

4 Punos 2–2011


JOONAS KORHONEN Kepun uusi puheenjohtaja? ”Olen Hämeenlinnan punainen posteljooni, 28-vuotias osa-aikainen koomikko, kirjoittaja ja postinkantaja. Tärkein periaatteeni, että mikään ei ole pyhää, eivätkä asiat ole koskaan niin hyvin, etteikö niitä voisi tehdä paremmin. Lisäksi: Terveellä tavalla itsekäs ihminen on epäitsekkäämpi kuin epäitsekkyyttä teeskentelevä ihminen.” Joonas on ilmoittautunut mukaan Keskustapuolueen puheenjohtajakisaan; ei ole tarkempaa tietoa, kuinka tosissaan hän on – paitsi kuulemma on mukana tosimielessä! 1. Nuorten miesten perustama FC Hämeenlinnan kannattajajoukkio Pioneeriryhmä.

toiminnan pitää olla vain yleisen arvomaailman välittämistä ja lapsia kriittiseen ajatteluun kannustavaa. 4. Kaikkeen liittyy jollain tavalla politiikka, myös välinpitämättömyyteen. Silti mielestäni pioneeritoiminnan keskeisiä arvoja on täysin oikeutettua välittää lapsille. 5. Nyt vasta ensimmäistä kertaa, aiemmin olin hyvin kriittinen pioneeritoimintaa kohtaan. Ehkä 1970-luvusta kuulemani jutut aiheuttivat jonkinlaisen inhoreaktion. 6. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Pitää järjestää sellaista toimintaa, jolle on tilausta, kuitenkaan lipsumatta omista arvoista ja periaatteista. 7. Jos tietäisin, niin kai olisin sen jo ratkaissut.

2. Olen Nuorisoliiton kautta päätynyt jollain ihmeen tavalla mukaan toimintaan ja tällä hetkellä olen Hämeenlinnan Pioneerien hallituksen jäsen.

8. Kolme pikku miestä ja sen hoilaaminen mitä erikoisemmissa yhteyksissä…

3. Onhan kouluissakin vallalla oleva epäpoliittisuus omalla tavallaan poliittista. Minkäänlaista aivopesua en kannata, vaan

10. Jotain solmua tai vastaavaa.

ATIK ISMAIL

3. On ja on ja on... nuoret puree liikaa jenkkii.

tunnettu jalkapalloilija ”Olen herkkä, mutta arka. Olen vilkas, mutta ujo. Olen sanavalmis ja rujo. VASEMMISTO VAMOS!”

9. Pinsku.

4. Sivistäminen. 5. En, mutta lapsenmielisenä aikuisena sitäkin enemmän.

Näin kuvaa itseään entinen menestynyt jalkapalloilija, nykyinen jalkapallovalmentaja Atik Ismail. Urheilu-uran jälkeen Atik on toiminut mm. kirjailijana ja järjestänyt taidenäyttelyjä. Etniseltä taustaltaan hän on tataari.

6. Politiikkaa pelätään, hau hau!

1. Mielikuvia, rauhaa, rakkautta ja välillä armeijan paskaa meininkiä.

9. Pinsku, makee sana.

8. – Piirros Helmi Kohonen

2. Ei ole, paitsi naapurin kakara, jonka kanssa kuunneltiin lautasellinen Guatemalan verta.

7. Kouluun takaisin poliittiset vaalit, infoa ja opastusta sekä ohjausta.

10. Yhteisöllisyyteen sitoutumista yksilönä.

5 Punos 2/2011


Mikä tekee leiristä pioneerileirin? SDPL on linjannut vuonna 2010 toiminta-ajatuksekseen demokratiakasvatuksen, kansainvälisen kasvatuksen, ympäristökasvatuksen sekä mediakasvatuksen. Siis näiden arvojen parissa me pioneerit haluamme toimia. Samaan aikaan ruohonjuuritasolla Helsingin ja Uudenmaan Pioneerien Meriklubissa pohdittiin, mitkä ovat pioneereille tärkeitä asioita 2010-luvulla.

O

lemme päätyneet seuraaviin: tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, solidaarisuus ja kollektiivisuus sekä rauha ja kansainvälisyys. Vuoden päätapahtumamme on kymmenpäiväinen Merileiri 18.–27.7. Leirillä meille tärkeät asiat näkyvät lapsilähtöisenä toimintana ja lasten kanssa yhdessä tekemisenä, kaveruutena ja toisten arvostamisena sekä tutustumisena vieraisiin tapoihin ja kulttuureihin. Suuri haaste, johon usein törmäämme, on se, mikä tekee leiristämme pioneerileirin yleisen lastenleirin sijaan. Merileiri järjestetään 9–15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Leiri-iän jälkeen on mahdollista tulla toimintaan apuohjaajaksi ja sen jälkeen täysi-ikäisenä siirtyä ohjaajaksi.

Leirille tulleet lapset toimivat aikaisemmin pinskukerhoissa talven aikana ja heille pinskujen arvomaailma oli sitä kautta tullut tutuksi. Nyt tilanne on toinen; kaikki se tieto arvoistamme välittyy lapsillemme leirikokemuksien kautta.

Pioneerien arvot Pioneeriliikkeessä tulisi kriittisesti pohtia, miten pinskutoiminnassa tulevat esille pioneerien arvot. Kuinka haluamme kasvattaa pioneeritoimintaan osallistuvia lapsia ja millä keinoin teemme sen lapsilähtöisesti? Meidän ei tule luopua pioneerien arvoista, vaan päinvastoin vahvistaa niitä. Arvoista luopuminen tarkoittaisi myös pioneeritoiminnasta luopumista, sillä arvot tekevät meistä pioneerijärjestön. Arvomme myös erottavat meidät yleisestä lapsi- ja nuorisotoiminnasta. Ei kuitenkaan riitä, että vain ohjaajakollektiivi jakaa samat arvot, mikäli se ei näy käytännön toiminnassa leirin aikana.

Teemana tasa-arvo Merileirillä tullaan kesän 2011 aikana perehtymään tasa-arvoon koko leirin ajan kestävänä teemana erilaisten leikkien ja polkujen avulla. Tämän lisäksi leiriläiset opiskelevat päivittäin suorittaen liinaa tai ikätasoisia opintomerkkejä. Nämä opis-

Liinanluovutus.

kelut tarjoavat leiriläisille myös mahdollisuuden keskustella pienemmissä ryhmissä ohjaajan kanssa niistä kysymyksistä, jotka heitä askarruttavat. Olemme panostaneet myös pioneeritunnuksien käyttöön. Se parantaa omanarvontuntoa ja tuo muutenkin ryhtiä julksuuskuvaamme. Kun kokoonnumme aamuin ja illoin lipputilaisuuteen, katsomme, että liinat ja paidat ovat päällä ja vaatetus on muutenkin siisti. Tämä tuo arvokkuutta tilaisuuteen ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tässä on Helsingin ja Uudenmaan Pioneerien Meriklubin ohjaajakollektiivin pohdintoja otsikon kysymykseen. Kysymyksellä on monta puolta ja helppoa vastausta ei taida olla. Luultavasti monet pioneerileirien järjestäjät miettivät samoja kysymyksiä ja olisikin hieno kuulla heidän ajatuksiaan.

Aatteellista leirikesää kaikille! www.hanskaleiri.org Teksti Kuvat

Kai Raittila ja Tanja Pelttari Tanja Pelttari

Lipputilaisuus on alkamassa.

6 Punos 2–2011


PIONEERILEIRIT KUTSUVAT ETELÄ-SUOMI

HÄME

6.–11.6. Leiri 1, toimintaleiri 7–11-vuotiaille

10.–12.6. Kontaktileiri maahanmuuttajaperheille Hauhon Rukkoilassa Hinta 30 €, perhealennus 10 €/henkilö

13.–19.6. Leiri 2, musaleiri 7–15-vuotiaille 20.–24.6. Leiri 3, toimintaleiri 7–11-vuotiaille 20.–24.6. Luukin toimintaleiri 7–11-vuotiaille 27.6.–2.7. Leiri 4, kädentaitojen leiri 7–13-vuotiaille

13.–17.6. Kaupunkimusaleiri Tampereella, hinta 20 € 3.–7.8. Musiikkileiri 8–12-vuotiaille Mänttä-Vilppulassa Hinta 70 €, perhealennus 10 €/henkilö Ilmoittautumiset 0400 804 677, hameen.pioneerit@sdpl.fi

4.–9.7. Leiri 5, toimintaleiri 7–11-vuotiaille

SDPL:n Lempäälän aluejärjestö

4.–9.7. Lemin liikuntaleiri 9–14-vuotiaille, 120 € (sisältää matkat)

kutsuu 8–15-vuotiaita lapsia Kesäleirille Puntalaan, Lempäälään. Leiriajankohta on keskellä Suomen suvea; 2.–8.7.2011. Osallistuminen 40 €, muut saman perheen lapset 30 €. Iloista tekemistä riittää ja leiriruoka maistuu. Tervetuloa aluejärjestön 53. kesäleirille! Ilmoittaudu Ari Palmille puhelimitse 0400 573 211

9.–13.7. Leiri 6, toimintaleiri 7–11-vuotiaille 18.–27.7. Merileiri Hansholmenissa 9–15-vuotiaille 8.–12.8. Leiri 9, murkkumusaleiri 13–17-vuotiaille Leirien hinnat 80–150 € leirin pituuden ja luonteen mukaan. Ilmoittautumiset puh. 041 4645 851, hki-uusimaa@sdpl.fi

Vantaan aluejärjestö 22.–27.6. Lemin perhejuhannus, hinta perheen koosta riippuen 200–250 €/perhe 17.–26.7. Kukkisleiri Kukonnotkon leirikeskuksessa Heinolassa 5–15-vuotiaille. Hinta 155 euroa, sisaralennus 15 euroa Ilmoittautumiset puh. 050 3417 982, vantaa@sdpl.fi

JÄRVI-SUOMI 20.–23.6. Nuorten työleiri yli 13-vuotiaille, 15 € 23.–26.6. Perheleiri Valkeat yöt, 100 €/perhe 1.–10.7. Kansainvälinen lasten metsäleiri, alle kouluikäiset vanhempien kanssa, 50 € Kaikki leirit pidetään Kangaslammen leirikeskuksessa Äänekoskella. Ilmoittautumiset puh. 040 8357 318, j-s.pioneerit@sdpl.fi

LÄNSIRANNIKKO 28.–29.5. Nuorten ohjaajien ja aktiivien tapaaminen Aurinkolahdessa. 6.–10.6. Merileiri m/s Ainalla, kohteena Hanko, 70 € 4.–9.7. Karhuluodon kesäinen intiaanileiri, 80 €

7.–10.7. Kesäleiri Tammen tilalla Ulvilassa kouluikäisille. 1.–5.8. Kalaleiri m/s Ainalla, kalastustaitoa ja saaliin valmistamista ruuaksi Karhuluodossa, 70 €. 18.–23.7. Kesäleiri Valijärven rannalla kouluikäisille. 20.–22.10. Myrskyleiri m/s Ainalla ja Karhuluodossa, 30 €, sisarale 10 €. 20.–22.10. Syysleiri Aurinkolahdessa, teemana pioneeriopiskelu, 30 €. Ilmoittautumiset 040 1379 448, lansirannikko@sdpl.fi 6.–10.6 Aurinkolahden leiri- ja kurssikeskus Lähde mukaan iloiselle kesälomalle merenrannalle, Turun Hirvensaloon. Leiri on suunnattu 6–13-vuotiaille lapsille. Hinta 60 € sisältää matkat, ohjelman, täysihoidon ja vakuutukset. • • • • • •

Saunotaan ja uidaan joka päivä Leikitään vesisotaa Mennään eväsretkelle rannalle Ongitaan Melotaan Vietetään iltoja nuotiolla

Ilmoittautumiset 29.5.2011 mennessä. Toiminnanohjaaja Mirka Lasarov/ 040-1379 448 tai sähköpostitse: lansirannikko@sdpl.fi Länsirannikon Pioneerit - SDPL ry Lomaile mummolan tyyliin!

POHJOIS-SUOMI 27.6.–1.7. Aurinkoleiri Nurmeksessa Yhteyshenkilönä Ritva Mikkonen, puh. 050 5146 180 3.–7.7. Kesäleiri Koppanan leirikeskuksessa 5.–7.8. Murkkuleiri Oulussa 26.–28.8. Ruskaretki Ivaloon Ilmoittautumiset puh. 040 1379 452, p-s.pioneerit@sdpl.fi

7 Punos 2/2011


YHTEISÖLLISYYS

Y

hteisö on joukko ihmisiä joita yhdistää jokin asia. Tuo yhdistävä asia voi oikeastaan olla mitä tahansa. Perhe, kalastusporukka, tanssiryhmä, bändi, jopa poliittinen tavoite. Pinskuja esimerkiksi yhdistää kokemus pioneerileireistä ja vaikkapa pioneeritervehdys. Se mikä yhdistää pioneerit toisiinsa, erottaa pioneerit niistä jotka eivät ole pioneereja. Eli yhteiset tavat ja tottumukset. Helpoin tapa hahmottaa yhteisöllisyyttä on ottaa esimerkiksi kaksi kilpailevaa joukkuetta. Jalkapallossa kaksi joukkuetta ottelee toisiansa vastaan. Kumpikin joukkue on itsessään yhteisö, jolla on tavoite, voittaa toinen joukkue. Jotta voi voittaa toisen joukkueen, on puhallettava yhteen hiileen oman joukkueen kanssa. Tämä yhdistää joukkueen yhteisöksi ja erottaa toisesta joukkueesta, jonka tavoite on luonnollisesti samanlainen, mutta vastakkainen.

Erilaisissa kulttuureissa yhteisöllisyys näyttäytyy eri tavoin. Yhteisön merkitys suhteessa yksilöön ja yksilön valintoihin voi olla hyvinkin erilainen. Meillä täällä Suomessa lähipiirin yhteisö antaa yksilölle keskimäärin enemmän tilaa kuin esimerkiksi Lähi-idässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voimme vapaammin itse päättää omista asioistamme ilman, että täytyy ottaa liiemmin huomioon odotuksia, joita muu perheen meihin asettaa. Iranissa, josta itse olen puoliksi kotoisin, sukulaisuussuhteet vaikuttavat yksilön päätöksiin. On aina otettava huomioon koko perheen toivomukset kun suunnittelee omaa elämää. Suomalaiselle, joka on tottunut päättämään omista asioistaan itse, tämä voi olla hyvin raskasta. Toisaalta läheinen yhteisö tukee helpommin kuin yhteisö, jossa jokaiselle annetaan rutkasti omaa tilaa. Iranissa esimerkiksi naapuristossa pidetään huolta siitä, että kaikki pärjäävät ja ettei ketään

Aydin Saiyar

loukata. Jos naapuristossa tapellaan tai riehutaan, käyvät naapurukset selvittämässä, mistä tilanteessa on kysymys. Pidetään yhdessä huolta yhteisestä tilasta. Ketään ei jätetä. Yhteisöllisyys muodostuu jaetusta kokemuksesta ja yhteisistä tavoista tai säännöistä. Jos yhteisöllisyys vähenee, sääntöjen tarkoitus hämärtyy. Yhteisöllisyyden puuttuminen voi johtaa ihmisen syrjäytymiseen sekä yleiseen kaaokseen. Kun ei ole sääntöjä, ei ole sopimusta siitä, miten vastuuta ja valtaa jaetaan. Lapsille, ja miksei aikuisillekin, olisi tarjottava useita kokemuksia erilaisista yhteisöistä. Yhteisöllisyyden mukana kasvaa ihmisen kokemus ja ymmärrys maailmasta kaikille yhteisenä paikkana, jossa yhteisistä asioista voidaan sopia ja päättää yhdessä. Yhteisöllisyys rakentaa ihmiselle kokemuksen mahdollisuudesta olla ihminen muiden joukossa. Yhteisöllisyys on voimauttavaa.

KILVAN MAJAA RAKENTAMAAN

V

altakunnallinen lasten osallisuushanke Mun Vuoro! järjestää majanrakennuskilpailun 23.5.– 15.9.2011. Kilpailu toteutetaan valokuvien avulla Internetissä. Tavoitteena on edistää mukavan toiminnan avulla lasten osallisuutta ja tietoutta lasten oikeuksista. Lepsämän koulun oppilaat Anna ja Valentina olivat syksyllä rakennelleet omaa majaa ja siitä kovasti innostuneet ja olleet tyytyväisiä omaan majaansa. He olivat sitä mieltä, että lapsille tulisi järjestää majanrakennuskilpailu joka syksy, niin hauskaa majanrakentaminen on! Asiaa pohdittuaan tytöt tekivät aloitteen kilpailusta kirjeitse entiselle pääministerille Matti Vanhaselle. Matti Vanhanen otti asiasta yhteyttä lasten järjestöihin ja nyt majanrakennuskilpa on päätetty järjestää Mun Vuoro -hankkeen toimesta. Tytöt ovat käyttäneet majassaan luonnonmukaisia materiaaleja, kuten puiden oksia, heinää ja sammalta. Majan seinät ovat tiiviit ja tunnelma kodikas. Lahopuun Anna ja Valentina ovat tuoneet sohvaksi majaansa. Seinät he tekivät isoista puista ja tilkitsivät raot havuilla. Tytöt haluavat, että kaikki majanrakentajat muistaisivat, etteivät vahingoita luontoa, eivät roskaa eivätkä koske harvinaisiin kasveihin.

8 Punos 2–2011

Majan rakentaminen on mukavaa, mutta hauskuus ei lopu siihen. Sinne voi kutsua ystäviä erilaisiin salaisiin kokouksiin ja kerhoihin, viettää vapaa-aikaa omassa rauhassa ja kesäisin vaikkapa yöpyä, jos hankkii sopivan alustan. Myös majan ympäristössä voi leikkiä luontoon sopivia leikkejä mielikuvituksen mukaan. Majanrakentaminen on mukavaa toimintaa myös leireillä. Voit katsoa ohjeita ja muita huomioitavia seikkoja majanrakennuskilpailun sivuilta: www.munvuoro. fi/majanrakennuskilpailu.

Anna Mattila ja Valentina Laakso tutkivat majanrakennusmateriaaleja.


Kilpailun säännöt 1. Kilpailun aihe ja järjestäjä Mun Vuoro! -hanke järjestää 6–12-vuotiaille lapsiryhmille majanrakennuskilpailun 23.5.–15.9. Kilpailun tavoite on edistää lasten osallisuutta ja tietoutta lasten oikeuksista mukavan toiminnan avulla. Kilpailun suojelijana toimii ex-pääministeri Matti Vanhanen.

2. Osallistumiskelpoisuus Kilpailu on tarkoitettu 6–12-vuotiaille lapsiryhmille.

3. Osallistuminen kilpailuun Kilpailuun osallistutaan lähettämällä majasta 1–3 valokuvaa. Kuvaa vain majaa, ilman ihmisiä. Liitä mukaan: • Majan nimi • Majaan tai sen rakentamiseen liittyvä tarina • Jos haluat osallistua kilpailuun, laita mukaan lähettäjän yhteystiedot (nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero). Julkaistavien kuvien yhteydessä julkaistaan majan nimi ja tarina, ei henkilötietoja tai yhteystietoja. Kuvat lähetetään multimediaviestillä tai sähköpostiviestillä osoitteeseen kilpailu@ munvuoro.fi tai postitse osoitteeseen Vernissakatu 8 A, 00130 Vantaa. Laita kuoreen merkintä Majanrakennuskilpailu - Mun Vuoro! -hanke. Kuvat julkaistaan sivuilla viimeistään 48 tunnin päästä kuvan lähettämisestä. Muista osallistumisesi jälkeen tarkistaa, että lähettämäsi majakuva varmasti tuli sivuille.

4. Voittajan valinta Voittajan valintaan osallistutaan äänestämällä omaa suosikkia osoitteessa www. munvuoro.fi/majanrakennuskilpailu. Äänestysaikaa on 16.–28.9. ja äänestys on kaikille avoin. Äänestystulosten perusteella valitaan kymmenen finalistia. Tuomareilla on lisäksi oikeus nostaa finaaliin yksi henkilökohtainen suosikkimaja. Tuomarit valitsevat voittajan finalistien joukosta. Voittajille ilmoitetaan voitosta perjantaina 30.9. kello 13. Tuomariston puheenjohtajana toimii Pihla Meskanen, arkkitehtuurikoulu Arkin rehtori. Tuomaristoon kuuluu lisäksi kaksi lasta ja kaksi aikuista.

Valentina ja Anna piirtävät rakentamansa majan paperille

Majan rakentamisessa huomioitavat asiat Kerro aina aikuiselle mitä olet tekemässä – pyydä huoltajaltasi lupa osallistumiseen! Työkalujen käytössä tulee pyytää aikuiselta lupa ja tarvittaessa pyytää aikuista auttamaan. Toiveena on, että maja rakennetaan ulos. Maja tulee rakentaa luonnonmateriaaleista ja luontoa kunnioittaen. Katso jokamiehenoikeudet sivuilta www. ymparisto.fi.

5. Vastuukysymys vahinkotapauksissa Kilpailun järjestäjän vastuu Kilpailun järjestäjä ei vastaa majojen rakentamisen aikana tapahtuneista henkilö- tai aineellisista vahingoista. Kilpailun järjestäjän vastuu rajoittuu kilpailukuvien lataamiseen majanrakennuskilpailun sivuille ja kilpailusivun (www.munvuoro.fi/ majanrakennuskilpailu) ylläpitämiseen.

Osallistujan vastuu kuvista Lähettämällä kuvan osallistuja antaa kilpailun järjestäjälle oikeuden julkaista kuvan majanrakennuskilpailun sivuilla, muissa kilpailuun liittyvissä foorumeissa ja hanketta toteuttavien järjestöjen julkaisuissa. Kuvan lähettäjä vastaa itseään ja kuvaa koskevien tietojen oikeellisuudesta. Yksityisyyden suojan takia emme julkaise kuvia joissa on tunnistettavia ihmisiä.

6. Palkinnot Kilpailun tarkoitus on kannustaa lapsia mukavaan yhdessä tekemiseen, ja edistää lasten osallisuutta. Voittajat saavat mainetta ja kunniakirjat. Kuvat

Taru Vepsäläinen

Osallistujan vastuu Kilpailuun osallistumisen ehtona on, että kilpailuun osallistuvat lapset kertovat majanrakennuksesta ja kilpailusta vanhemmilleen tai jollekin aikuiselle. Majojen rakentaminen tulee tapahtua aikuisen valvonnassa ja aikuisen vastuulla.

Maja saa olla tekijänsä näköinen. Luovuus on valttia majanrakennuksessa! 9 Punos 2/2011


VAPAAEHTOISTOIMINNALLA ON NOSTETTA

Juha Itkonen ja Eija Vilpas innostavat ihmisiä antamaan aikaansa vapaaehtoistoiminnalle.

EU:n Vapaaehtoistoiminnan vuoden haastekampanja on avattu. Avajaistilaisuus oli 10.3.2011 Helsingissä Kolmen sepän patsaalla katutapahtumana. Sen järjestäjiä olivat Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 koordinaatio – Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi – yhdessä muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

www.tuntitili.fi.

10 Punos 2–2011

H

aastekampanja kannustaa suomalaisia vapaaehtoistoimintaan ja tarjoaa jokaiselle helpon tavan löytää itselle sopiva vapaaehtoistyön muoto. Haastekampanjalla on nettipalvelu tuntitili.fi, jonka sivuilta löytyy yli sata valtakunnallista järjestöä ja paikallista toimijaa. Palvelussa voi määritellä toiveensa ja ajankäyttönsä ja saada vastaukseksi kuvauksia eri järjestöjen tarjoamasta vapaaehtoistoiminnasta. Omat yhteystiedot voi järjestelmän kautta jättää myös suoraan itseä kiinnostavalle organisaatiolle.

Ikinuori Aira Samulin ja presidentti Halonen keskustelivat. vapaaehtoistoiminnasta.

Haastekampanjan avasi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän on myös vapaaehtoistoiminnan juhlavuoden suojelija, itsekin todella paljon erilaisessa vapaaehtoistoiminnassa mukana ollut. Presidentti kehotti mukaan vapaaehtoistoimintaan ja arveli, että siihen on vaara jäädä koukkuun, mutta vaarallisempiakin hommia on! Vapaaehtoistoiminnassa saaduista kokemuksistaan kertoivat teemavuoden lähettiläät Vuoden sketsihahmo -kilpailun voittaja Munamies Riku Nieminen,

Paikalla olijoiden suosikki oli Munamies.


”Anna aikaasi; se on kallisarvoinen lahja, usein rahaakin tärkeämpää.” tanssinopettaja, ikinuori Aira Samulin, näyttelijä Eija Vilpas ja kirjailija Juha Itkonen. Syksyllä kampanja laajenee kohti työyhteisöjä ja oppilaitoksia. Meille pioneereille vapaaehtoistoiminta on tuttua ja olemme sitä harrastaneet kautta vuosikymmenten. Tietysti teemme sitä pioneeritoiminnan parissa, mutta usein myös muilla alueilla yhteiskunnassa. Vapaaehtoisenakin voit vaikuttaa!

Presidentti keskusteli myös tutun kansanedustajan ja pioneerien ystävän Kari Uotilan kanssa.

Tietoja Vapaaehtoistoiminnan vuodesta ja haastekampanjasta löytyy nettisivuilta www.tuntitili.fi. Lähde: Allianssin tiedotteet Kuvat: Raili Kamunen

Soppatykistä jaettiin hernesoppaa avajaistilaisuuden yleisölle.

11 Punos 2/2011


Kivat kimppapaikat Helsingissä on pioneerien Kimppa 2011 kesäkuun 17.–19. päivinä. Paljon nähdään ja koetaan, tietysti kisataan, leikitään, lauletaan ja kuljetaan monenlaisissa paikoissa, Stadin parhaissa mestoissa.

M

ajoitumme Itäkeskuksen peruskoululla, osoite on Jäätanssipolku 1, 00900 Helsinki. Koulu on itäisessä osassa kaupunkia, aivan metroaseman tuntumassa. Siis liikkuminen eri paikkoihin onnistuu hyvin. Perjantai-illan vietämme Vartiokylän työväentalolla kisaillen, visaillen ja diskoillen. Grillissä tirisee makkara, kahvi ja mehu maistuu. Olemme Kimpassa monessa menopaikassa, joista tässä hieman etukäteistietoa.

Myllypuron Liikuntamylly Myllypuron Liikuntamylly on valmistunut 1979 teollisuuskäyttöön ja oli nimeltään Paragon. Helsingin kaupunki osti paikan ja korjasi sen liikuntakäyttöön 1999–2000. Nyt Liikuntamyllyssä järjestetään monipuolista kuntoliikuntaa ja huippu-urheilua. Säännöllistä kilpailutoimintaa on yleisurheilussa, voimistelussa ja salibandyssä. Me pioneerikimppalaiset pääsemme Liikuntamyllyyn Liik Li ikunttamyll llyyn ainaki ainakin i kin pel pelailemaan lail ilemaan hassuja pelejä, seinäkiipeilemään, opettelemaan tanssipelejä, pyörittämään palloa ja kimppajuoksemaan. Todella hienoa oikeat valmentajat opastavat meitä erilaioike oi keat at vval alme ment ntaj ajat at oopa past stav avat at m mei eitä tä eeri rila laiisissa urheilulajeissa. Mukana vauhtia antamassa on TUL:n Suur-Helsingin piiri.

12 12 Pun P Punos uno oss 2 2–2 2– 2–2011 –2 2 201 011 0 01 11

Espan lava Espan lava on Esplanadipuistossa, ravintola Kappelin edustalla sijaitseva lasiseinäinen kesäinen esiintymispaikka, joka tarjoaa kiinnostuneille ilmaista tasokasta ohjelmaa. Ensimmäinen musiikkipaviljonki rakennettiin ravintola Kappelin edustalle jo 1881, mutta vuonna 1887 paikalle rakennettiin uusi esiintymislava, joka sai suuren suosion. Se olikin hieno ilmestys torneineen. Lava kuitenkin purettiin 1939 ja tilalle tehtiin uusi lava. Nykyinen lava on ollut alun perin erinäköinen; siinä on ollut mm. lasipaviljongit ja lipputankoja. Ne poistettiin 1960-luvulla. Vuonna 1975–76 esiintymistilaa laajennettiin rakentamalla lippamainen ulkonäyttämö soittolavan eteen. Lavan oikealle puolelle sijoitettiin kaksi jalallista vitriiniä.

Vuonna 1987 Espan lava siirtyi Helsingin juhlaviikoilta kulttuuriasiainkeskuksen ja Savoy-teatterin alaisuuteen. Espan lavalla on ilmaisia tapahtumia koko kesän ajan vapusta elokuun loppuun. Esiintyjät ovat sekä nuoria ja vasta aloittelevia tai jo hyvin tunnettuja ja arvostettuja taiteilijoita. Paikkansa vakiinnuttaneita tapahtumia ovat Jazz-Espa ja Etno-Espa. Musiikkitarjonta onkin todella monipuolista. Usein esityksiä seuraa suuri joukko helsinkiläisiä ja matkailijoita eri puolilta maatamme ja maailmaa. Me pioneeriväki saavumme Espan lavan laitamille lauantaina 18.6. iltapäivän alkaessa. Lavalla on sekä omaa joukkoamme että ystäviämme. Iloinen ja yllätyksellinen iltapäivä tiedossa.


Linnanmäki Linnanmäki on Suomen vanhin ja siksi myös tunnetuin huvipuisto. Kaikista maamme huvipuistoista siellä käy eniten huvittelijoita, noin miljoona ihmistä vuosittain. Laitteita puistossa on paljon, eniten pohjoismaisista huvipuistoista, ja joka vuosi hankitaan uusia vempeleitä. Puutteena on tilanahtaus - kun hankitaan uutta, on purettava vanhaa pois alta. Uutuuksista huolimatta Linnanmäellä on säilynyt klassinen vanhanajan huvipuiston ilme ja tunnelma. Linnanmäen sijainti on huvipuistolle paras mahdollinen, Helsingin sydämessä ja mäeltä on mainiot näkymät ympäristöön. Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö, jota hallinnoi kuusi lastensuojelujärjestöä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Parasta Lapsille, Lastensuojelun Keskusliitto, Ensi- ja turvakotien Liitto ja Barnavårdsföreningen i Finland. Linnanmäen juuret ovat Lasten Päivätapahtumissa, joita on vietetty jo viime vuosisadan alussa. Lasten Päivillä kerättiin varoja hyväntekeväisyysjärjestöjen toimin-

taan etenkin toisen maailmasodan jälkeen. Yhdistykset päättivät perustaa Helsinkiin huvipuiston toimintaansa tukemaan. Linnanmäki avattiin helluntaina 27.5.1950. Rakennelmat olivat väliaikaisia eikä juuri uskottu, että puisto tulisi toimimaan muutamaa vuotta pidempään.

Huvipuisto saavutti heti suuren suosion. Laitteita oli vähän, jokunen karuselli ja Vauhtihirviöksi kutsuttu pyörityslaite sekä törmäysautorata. Lisäksi oli pelihalleja, tanssiteltta, surmanajotorni, varieteeteltta ja myyntikojuja. Kummitusjuna saapui Lintsille ensimmäisen kesän lopussa.

13 Punos 2/2011


Vuoristorata rakennettiin toista kesää varten ja avattiin kesällä 1951. Oletettiin että rata kestää käytössä vain muutaman vuoden, mutta siellä se yhä antaa hurjaa junakyytiään kiljuville matkustavaisille! Tietysti rataa on jatkuvasti kunnostettava. Myös väliaikaiset rakennelmat ovat saaneet tilalleen uusia ja alueen ulkonäköä on kohennettu jatkuvasti. Peacock on rakennettu 1956 ja on vanhin alueen rakennuksista. Samana vuonna Linnanmäen perustaneet järjestöt panivat pystyyn Lasten Päivän Säätiön, joka onkin hoitanut puistoa siitä lähtien. Linnanmäki on pitkäaikaisen kehityksen tulos. Vesitorni ja vuoristorata ovat ainoat alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevat. Vekkula on rakennettu 1961 ja maailmapyörä tuli puistoon 1964. Hurja Kuru rakennettiin 1998 ja Vonkaputous 2001. Vuonna 2002 muutoksia aiheutti Merimaailma. Hypytin ja Pilotti ovat viime vuosien uutta laitteistoa. Viimeiset viisi vuotta Lintsi onkin ollut jatkuvasti mullistuksen kourissa. Uusimman laitteensa Linnanmäki saa Lintsin syntymäpäivänä 27.5.2011, kun käyttöön vihitään UKKO, joka on saanut nimensä kilpailun tuloksena. Ukko kohoaa korkeammalle kuin vuoristorata, 52 metriin. Laite on etukäteistietojen mukaan aikamoisen raju kieputtaja, kuulemma tehty ”hevijuusereille”. Tarkoituksena on, että se viihdyttää hurjapäitä seuraavat 50 vuotta! Muita uutuuksia on liiketunnistukseen perustuva koko perheen pelialue. Linn Li nnan anmä mäki ki oon n en ensi simm mmäi äine nen n hu huvi vipu puis isto to Linnanmäki ensimmäinen huvipuisto maailmassa, jossa on tällainen ihme. Lisäksi 4D-kinossa esitetään uutta Merirosvoelokuvaa erikoistehostein.

14 14 Pun Pu P Punos uunno oss 2–2 2– 2 2–2011 –20 –2 011 01 11 1 1

Linnanmäen ranneke kuuluu osana Kimppa 2011 -tapahtuman 50 euron osallistujamaksuun. Taitaapa tulla kimppalaisille huikea lauantai-ilta…

Korkeasaari Korkeasaari on noussut merestä 4 500 vuotta sitten. 1500-luvulla Ruotsin kuningas antoi sen helsinkiläisten käyttöön. Saari on ollut laidunmaana ja sitä on pidetty ruutivaraston paikkana, se on ollut kansallispuisto ja päätynyt lopuksi eläintarhaksi. Korkeasaari on eräs maailman pohjoisimpia eläintarhoja; Ranuan eläinpuisto on maailman pohjoisin eläintarha. Korkeasaaressa on 150 eläinlajia ja liki tuhat kasvilajia. Korkeasaaressa kasvatetaan monia uhanalaisia lajeja, koska monille lajeille eläintarhat ovat viimeinen turvapaikka. Korkeasaaressa voimme tutustua eläinmaailmaan tundralta sademetsään ja vuoristoista kotimaiseen kosteikkoon. Ihmettelemme tropiikin papukaijoja ja pikkuapinoita, aavikon liskoja ja kilpikonnia, viidakoitten käärmeitä ja monenmoisia erikoisia ötököitä. Suuret kissaeläimet, kamelit, villihevoset ja pikkupandat, kauriit ja lumivuohet, monenlaiset linnut… Monimuotoinen eläimistö esittäytyy. Sunnuntaina on Korkeasaari-päivä kimppalaisille. Eihän Hesasta voi lähteä ilman Korkeasaari kokemuksia! Korkeasaari-kokemuksia! Kooste: Kooste Koo ste:: Rail R Raili ailii K. K


JEPPIS-TREFFEILLÄ PIETARSAARESSA Pietarsaaren vasemmistojärjestöjen toimitalo täyttyi huhtikuisena viikonloppuna iloisesta pioneerijoukosta, joka oli matkannut paikalle Kemistä, Oulusta ja Kajaanista. Mukana häärivät luonnollisesti myös isäntäkaupunki Pietarsaaren pioneerit sekä yksi mukaan eksynyt helsinkiläinen. Pinskujoukko oli saapunut viettämään oman toimialueensa Pohjois-Suomen pioneerien Talvipäiviä Jeppis-Treffeillä. Pietarsaaren Demokratian Pioneerit toimivat tapahtuman isäntinä ja vastasivat myös tapahtuman käytännön järjestelyistä. Ja hyvin vastasivatkin. Ohjelmaa oli riittämiin ja ruoka oli maukasta ja ravitsevaa.

Heppoja ja uimalaseja Lauantain aamupäivä oli varattu uimiselle ja ratsastukselle. Edellisenä iltana jokainen oli voinut valita itselleen joko retken uimahallille tai ratsastusradalle. Uinti tuntui olevan tällä kertaa porukan ykkösjuttu, sillä uimahalliin lähtijöiden lista oli hieman pitempi kuin ratsastajien. Innokkain uinninharrastaja oli varustautunut jo edellisenä iltana seuraavan aamun uintiretkeen sukelluslasit otsalla keikkuen.

Sählyä, naamareita ja karaokediskoilua Uinti- ja ratsastusreissujen jälkeen sählyjoukkueet siirtyivät mailoineen ja palloineen salin puolelle ja askartelusta kiinnostuneet valloittivat askartelupisteen. Sählyn pelaajat kilvoittelivat Jeppis-Treffien mestaruudesta ja askartelijat loihtivat mitä hienoimpia naamareita illan naamiais- ja karaokediskoa varten.

Noita-akkoja, pellejä ja prinsessoja

Pioneeripolulta ystävyyspiirin

Pietarsaaren Dem. Pioneerit omistavat valtavan määrän erilaisia rooliasuja, jotka olivat myös ”jeppisläisten” käytettävissä lauantai-illan naamiaiskaraokediskossa. Toimitalon toisen kerroksen peilisalissa kävikin melkoinen huiske ja säpinä, kun porukka valitsi ja sovitteli itselleen sopivaa ilta-asua illan naamiaisdiskoa varten. Jo hyvissä ajoin ennen diskon alkua toimitalon käytävillä nähtiinkin klovneja, keijuja, prinsessoja, noita-akkoja ja muita satuolentoja hyörimässä ja pyörimässä. Vielä ennen diskoa tuo satuolentojen joukkio istahti pöytien ääreen nautiskelemaan Pietarsaaren pioneerikerholaisten vierailleen valmistamia herkullisia pizzoja. Itse diskossa riittikin sitten tunnelmaa ja meininkiä myöhäiseen iltaan saakka! Jälleen kerran tuli todistetuksi, että pioneeriporukka on sangen laulavaista porukkaa. Niin suosittu oli diskon aikana pyörinyt karaokelaulupiste.

Sunnuntaiaamun koittaessa porukka jakaantui pienempiin ryhmiin ja starttasi pioneeripolulle. ”Polku” oli rakennettu toimitalon tiloihin, sillä ulkona vihmoi tuulinen ja sateinen sää. Reitti kulki toimitalon tiloissa ensimmäisestä kerroksesta neljännen kerroksen pioneerihuoneeseen ”Punanurkkaan” ja takaisin. Matkalla testattiin muun muassa pioneerilaulun tuntemusta, tunnistettiin puulajeja, pohdittiin, mikä tapahtuma pioneereilla on kesäkuussa Helsingissä ja mikä pioneerien kahdeksasta ohjeesta oli osallistujien mielestä tärkein.

Klovnityttöjä.

Aleksi opettaa tytöille ystävyysnauhan tekoa.

15 Punos 2/2011


Kaikkia kahdeksaa ohjetta pinskut pitivät tärkeinä, mutta kolme ohjetta sai kuitenkin eniten kannatusta: • Me pioneerit toimimme rauhan, kansojen ystävyyden ja solidaarisuuden puolesta. • Me pioneerit toimimme maamme työväenluokan rinnalla onnellisemman tulevaisuuden puolesta. • Me pioneerit kunnioitamme punaista liinaamme ja olemme aina valmiit toimimaan kansan asian puolesta.

Jani ja Juulia naamarintekopuuhissa.

Pioneerit perustelivat valintojaan seuraavasti: • Rauha on tärkeä asia kaikille kansoille ja me haluamme auttaa niitä jotka tarvitsevat apuamme. • Aina voi tehdä asioita paremmin. • Pioneeriliina on pioneerien symboli ja siksi tärkeä.

Käsi kädessä ystävyyspiirissä Toimintarikas viikonloppu päättyi ystävyyspiirin ja Ystävyys-lauluun. Tämän jälkeen ohjelmassa oli enää ystävien hyvästeleminen ja tavaroiden pakkaaminen kulkuneuvoihin. SDPL:n Kimppa 2011 -tapahtuma Helsingissä kesäkuun 17.–19. päivinä siinteli jo jeppistreffiläistenkin mielissä.

Me kuuntelemme totisina alustusta.

16 Punos 2–2011


PIETARSAADEN DEMOKRATIAN PIONEERIT PÄHKINÄNKUORESSA Pietarsaaren Dem. Pioneerien tukipilarit Mirja ”Kisu” Jouppi ja Pirjo Autioaho kertoivat osastonsa historiasta ja toiminnasta mielenkiintoisia asioita:

Me myymme limpparia ja karkkia.

Nuppu ja Juulia.

• Pietarsaaren Pioneeriosasto on yhtä vanha kuin itse pioneeriliittokin, sillä se on perustettu jo 1945 ja on siitä alkaen toiminut ilman minkäänlaista katkosta. • Pioneereilla on Pietarsaaren vasemmistolaisten järjestöjen omistamassa toimitalossa ihan ikiomat tilat talon neljännessä kerroksessa. Tilat ovat nimetty Punanurkaksi ja sieltä löytyy koko osaston omaisuus; mm. yli sata Kisun ja Pirjon käsillään taikomaa erilaista rooliasua, joita säilytetään Punanurkan yhteydessä olevan puvuston tiloissa. Kerhotilan seinille on koottu seinälehtiä ja valokuvia erilaisista pioneeritapahtumista toimintavuosien varrelta ja samoista tiloista löytyy myös osaston muu toimintamateriaali. • Koko osaston historian ajan on kulttuuritoiminta ollut pietarsaarelaisten oma juttu. Osastossa on harrastettu ja harrastetaan edelleenkin näyttelemistä, laulamista ja musisointia. Tosin ei ihan niin paljon kuin aikaisemmin johtuen ohjaajapulasta. • Osaston toimintaan kuuluvat nykyisin kokkailu, askartelu ja retkeily. Leireilläkin on toki käyty. Erityisellä lämmöllä muistellaan mm. Oulun leirejä. Perinteeksi on jo

Tytöt tyrolilaisasuissa.

muodostunut jokakeväinen retki johonkin huvipuistoon. Tänä vuonna kesäretkeksi on suunniteltu, kuinkas muuten, osallistumista Kimppa 2011 -tapahtumaan Helsingissä. • Taloudenhoidossakin osasto on kunnostautunut itse, koska Pietarsaaren kaupunki ei tue kaupungissa toimivia järjestöjä taloudellisesti. Osasto järjestää kaksi kertaa vuodessa myyjäiset (joulun ja pääsiäisen aikoihin) ja sillä on myös oma kirpputoripiste toimitalolla toimivan kirpputorin suojissa. Yksi osaston entisistä ohjaajista on ammatiltaan kampaaja ja hän on aina mukana myyjäistapahtumissa omalla työpanoksellaan. Myyjäisten yhteyteen pystytetään ”kampaamo”, jossa leikataan hiuksia pientä maksua vastaan ja tuotto tilitetään lyhentämättömänä osaston kassaan. • Pietarsaaren Dem. Pioneerit saavat toimintatukea useilta ammattiosastoilta ja rohkaisevat myös Suomen muita pioneeriosastoja ja -ryhmiä tekemään tukianomuksia. Heidän mielestään se kannattaa, sillä sen lisäksi, että osasto saa toimintaansa varoja, saa pioneeritoiminta uusia ystäviä. • Lopuksi Pirjo ja Kisu vielä toteavat, että vaikka aika on tuonut pioneeritoiminnalle uusia haasteita, niin normaalia lasten ja aikuisten kanssakäymistä ja yhdessä tekemistä tarvitaan edelleenkin. Sitä eivät sähköiset viestimet korvaa, vaikka ovatkin hyvä asia ja apu. Teksti ja kuvat Tarja Syyli

17 Punos 2/2011


VAPPUTORIN TUNNELMIA

18 Punos 1–2011 2–2011


HELSINGIN HAKANIEMESSÄ

Vapputorilla liikkui paljon tunnettuja henkilöitä. Eräälle heistä oli ojennettu punainen neilikka – ja aivan aiheesta. Kukahan hän mahtaa olla?

Tunnistatko nämä paljon julkisuudessakin esiintyneet kädet kuvassa oikealla? Vastauksen löydät piilotettuna jonnekin tämän lehden sivuille.

Hyypiöt

Hmmm... kiitos toveri. Okei, thanks vaan.... Kilttiä, kiitos pallosta..... Vapussa on NOSTETTA! Mielialani kohoaaaaa.....!

19

Punos 2/2011


Askarrellaan PAPERIHELMIÄ Tarvitset: • Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä, sarjakuvia tms., kiiltävä, jäykähkö paperi on tähän parasta • Puisia grillitikkuja • Pehmeä alusta tikuille, esim. kukkien asetteluun tarkoitettua pehmikettä tai hiekkaa • Liimaa (puikkoliima on tähän tarkoitukseen parasta) • Liimalakkaa (découpage) • Pensseli • Siimaa • Lukkoja 1. Leikkaa paperi kolmion muotoisiksi suikaleiksi. Mitä pidempi suikale, sitä isompi helmi. 2. Kierrä paperi tiukasti tikun ympärille. Aloita kiertäminen leveästä päästä. Puiset grillitikut tekevät helmen keskelle aika hyvän kokoisen reiän korujen kasaamista ajatellen. 3. Liimaa kolmion kärki kiinni kierrettyyn helmeen paperiliimalla. 4. Tee puikko täyteen tällaisia helmiä ja ”maalaa” helmet liimalakalla. Mitä tarkempaa työtä teet tässä vaiheessa, sitä paremmin helmet kestävät vettä ja kulutusta. 5. Aseta täytetyt ja lakatut puikot hiekkaan tai muuhun alustaan pystyyn. Helmien kuivuminen kestää muutaman tunnin, mutta siihen kannattaa varata aikaa esim. seuraavaan päivään. 6. Irrota kuivuneet helmet puikoista varovasti kiertämällä. Halutessa helmet voi tässää vaiheessa lakata kärjistä ja sisäpuolelta, mutta se ei ole välttämätöntä. 7. Paperihelmiin voi yhdistää muita materiaaleja, kuten puu- ja hamahelmiä. 8. Siima ja lukot eivät ole välttämättömiä, mutta niillä saadaan aikaan sirompia koruja. Näiden sijaan voidaan käyttää myös tavallista puuvillalankaa, kunhan se on tarpeeksi paksua estääkseen helmien liikkumisen solmimisen jälkeen.

Tee itse liimalakka Découpagen ostamisen sijaan liimalakkaa voi tehdä myös itse. Tähän tarvitset erikeepperiä (tai vastaavaa yleisliimaa) ja vettä. Sekoita puolet liimaa ja puolet vettä. Säilytä seosta kannellisessa astiassa. Yleensä itse tehty liimalakka kestää säilyttämistä huonommin, mutta varsinkin isoissa erissä (jos esim. koko kerhoryhmä haluaa askarrella) sen tekeminen itse tulee halvemmaksi. Liimalakka kuivuu värittömäksi. Ohje ja piirrokset Leena Salmu Valokuvat Riina Alastalo

Punos 2–2011

s. 19 Neilikka on Paavo Arhinmäen kädessä.

20


EIKAN ONNELLISTEN LASTEN LAULUJA Eino Puumalainen (1935–2008) oli pioneeriliiton ohjelmasihteeri 1959– 1963. Hän teki valtavan määrän käyttömusiikkia, lauluja leireille ja pioneerikisoihin, musiikkia ja koreografioita pioneerikisojen tanssiesityksiin ja kisaleikkeihin ja kymmeniä lauluja eri teemoihin.

YSTÄVYYS san. ja säv. Eino Puumalainen Ystävyys -laulu on tehty Kuovilan kansainväliselle leirille 1974. Haastattelussa Ohjelmatyö 5 (v. 1982), Eikka kertoo: ”Olen yrittänyt pioneerilauluja tehdessäni varoa sitä, että lasten suuhun en pane sellaisia sanoja ja ajatuksia, mitä he eivät itse ymmärrä. Pioneerilaulut olen yrittänyt saada sanojen ja sävelten puolesta istuviksi, että niitä olisi hauska ja helppo laulaa. ”

SALJUT POBEDA san. ja säv. Eino Puumalainen Uljas laulu tehtiin 5. pioneerikisoihin Porissa 1975. Tuolloin oli kulunut 30 vuotta paitsi pioneeriliiton perustamisesta myös siitä, kun Eurooppa vapautettiin neuvostoarmeijan johdolla fasismista. DDR:n ja Neuvostoliiton pioneerijärjestöjen aloitteesta kansainvälinen pioneeriliike vietti vuotta 1975 tunnuksella ”Saljut Pobeda” (eläköön voitto). Myös suomalaiset pioneerit osallistuivat tähän kampanjaan. Punainen neilikka oli Porin pioneerikisojen tunnus; kisoihin osallistujilla oli itse valmistettu punainen neilikka rinnassaan.

Muita Eikan tekemiä kisalauluja:

TOIMIEN TAMPEREELLE (kisalaulu 1960)

KISAYSTÄVYYTTÄ (3. pioneerikisat Turussa 1965)

KISALAULU (4. kisat Oulu 1972) Tämä laulu kuului yhteisesitykseen.

KISALAULU (VI pioneerikisat 1980 Jyväskylä) Pioneerit muistavat Eikkaa suurella lämmöllä ja kiitollisuudella. Hänen laulunsa ja leikkinsä ovat yhä pioneerien aarteistoa, joka on jatkuvassa käytössä. Lähde ja kuva: Kansan Arkisto

SDPL:n 4. pioneerikisat Oulussa 1972.

21 Punos 2/2011


U U S I E N T Y Ö N T E K I J Ö I D E N E S I T T E LY Hei kaikille ja terveiset Oulun toimistolta! Olen Jani Grönroos Pohjois-Suomen alueen uusi toiminnanohjaaja. Hommat aloitin maaliskuun alussa. Ikäni on melkein 37 vuotta. Lapsia minulla on kaksi, 5- ja 10-vuotiaat pojat. Kotoisin olen alun perin Turusta, josta siirryin reilut 15 vuotta sitten Tornioon ja Kemiin. Työkseni olen tehnyt monenlaista. Vuosina 1997–2002 toimin seikkailukasvatuksen parissa eri oppilaitoksissa tuntiopettajana opettaen mm. seikkailumatkailua sekä seikkailukasvatusta. Tein myös ympäri Suomea useiden yritysten ja yhteisöjen kanssa erilaisia työyhteisön hyvinvointiin ja kehittämiseen liittyviä lyhytkestoisia koulutuksia. Monasti työtä tehtiin lasten ja nuorten kanssa, oppilaitoksissa, työpajoissa ja vastaavissa. Toimintaan sisältyi leirejä, retkiä, melontaa, kiipeilyä jne. Niitä aktiviteetteja toivon jatkavani myös tässä toiminnanohjaajan hommassa.

Vuosina 2002–2009 työskentelin kansallisesti sekä kansainvälisesti toteuttaen ja suunnitellen EU:n rahoittamia projekteja, jotka yleensä liittyivät tavalla tai toisella työllisyyden parantamiseen. Ainakin opin niissä kuvioissa miten papereita ja hallintoa pyöritellään. Sen jälkeen olen opiskellut sekä tehnyt hommia matkailusektorilla. Uusi työni vaikuttaa mielenkiintoiselta ja monipuoliselta. Vaikkakin olen monenlaisissa järjestöissä sekä vasemmistolaisessa kunnallisvaikuttamisessa mukana ollut, on pioneeritoiminta ja sen pitkä historia minulle uutta. Siksi odotankin jännityksellä näkeväni pinskuja ja ohjaajia yhteisissä tapahtumissamme, mm. Kimpassa.

Mukavaa kesän odotusta toivotellen Jani

Mónica Martins

Mónica

Hevoskyytejä ja maistuvia lättyjä Lasten talviloma-aamua Valkeakoskella suosi upea ilma, kun Hämeen Pioneerit tarjosivat hiihtolomalaisille yleisöluistelua, hevoskyytiä rattailla ja selässä, haleja koirilta ja onnenpyörän pyöritystä. Pikkunälkä lähti makkaralla ja muurinpohjalätyillä. Mukana touhussa olivat liki 300 lomalaisen lisäksi myös Walle-kirjastoauto, kaupungin liikuntatoimi ja pirkanmaalaisia pioneeriystäviä. Teksti Timo Villberg Kuva Maija Kuivasto

22 Punos 2–2011

Olen Martinsin Mónica, 23 vuotta. Suolahdessa syntynyt ja kasvanut nuori pioneeri-ihminen. Synnyin pinskuperheeseen ja suureen pinskusukuun. Ja nuoren elämäni aikana vielä suurempi pinskuperhe ja sen toiminta eri puolilla Suomea on tullut tutuksi. Nyt olen Järvi-Suomen Pioneerien työntekijä ainakin jonkin aikaa. Palasin helmikuussa toisesta kotikaupungistani Lissabonista, jossa työskentelin puoli vuotta Suomen lähetystön yhteydessä - FinProssa. Olen koulutukseltani asiakaspalvelu- ja markkinointimerkonomi. Aion jatkaa opintojani syksyllä jossain päin Suomea.


Hyvä pioneeriyhteisö! Tämä on kutsu yhteistoimintaan. Kulttuuripioneerit toteuttaa kuluvan vuoden aikana rauhanlaululevyn. 3–5:n laulun levystä tehdään isohko painos ja sitä jaetaan rauhantapahtumissa ympäri Suomea.

T

avoitteena levyllä on muistuttaa ihmisiä rauhantyön tärkeydestä sekä tehdä rauhanlauluja tunnetuksi. Lisäksi levyn kannessa pyydetään halukkaita antamaan vapaaehtoinen maksu Unicefin keräykseen. Levy äänitetään ja painetaan syksyllä ja sitä jaetaan YK:n päivän rauhantapahtumissa ja Lapsen oikeuksien päivän tapahtumissa mahdollisimman monella paikkakunnalla. Koska levyä ei tehdä myyntiin, täytyy rahoitus kerätä muualta. Julkista rahoitusta hankkeelle on anottu, mutta myönteisiä päätöksiä emme vielä ole saaneet. Tavoittelemme 50 %:n kattamista avustuksilla. Lisäksi kutsumme Teidät mukaan hankkeeseen: Kulttuuripioneerit kutsuu muita yhdistyksiä, joille rauhantyö on tärkeää, mukaan hankkeeseen. Osanottomaksu valtakunnallisilta yhdistyksiltä on 300 euroa ja alueellisilta/paikallisilta yhdistyksiltä 100 euroa. Tällä pienellä summalla saamme toivottavasti katettua levyn painokustannukset. Lisäksi mukana olevilta yhdistyksiltä toivotaan aktiivisuutta levyjen jakamisessa. Jakamisesta tehdään suunnitelma, kun painoksen määrä tarkentuu. Tavoittelemme vähintään 5 000 levyn painosta, joka edellyttäisi 5 000 euron kokonaissummaa. Mitä enemmän rahaa kertyy, sitä enemmän levyjä painetaan. Vastineeksi panokselleen mukana olevat yhdistykset saavat positiivista näkyvyyttä ja hyvää mieltä jakaessaan levyjä. Levyn kannessa luetellaan hankkeen tukijat ja toteuttajat. Jokainen mukana oleva yhdistys saa myös pienen määrän levyjä omaan käyttöönsä (ei kuitenkaan myytäväksi). Jos haluatte lähteä mukaan tukemaan rauhantyötä ja Unicef-keräystä, ilmoittautukaa 30.6.2011 mennessä joko sähköpostilla osoitteeseen uni2011@kulttuuripinskut.fi tai puhelimella numeroon 050 564 4883 (Sami Vastamäki). Ilmoittautumisen yhteydessä haluamme tietää yhdistyksen nimen ja yhteystiedot hankkeeseen liittyvää yhteydenpitoa varten.

Kulttuuripioneerit ry

SDPL:N YHTEYSTIEDOT SUOMEN DEMOKRATIAN PIONEERIEN LIITTO - SDPL ry. Viherniemenkatu 5 A, 3. krs. 00530 HELSINKI puhelin 040 1379 455 faksi (09) 774 74 290 s-posti sdpl@sdpl.fi kotisivut www.sdpl.fi PÄÄSIHTEERI Tarja Syyli puhelin 040 585 1374 s-posti tarja.syyli@sdpl.fi TOIMISTOSIHTEERI Raili Kamunen puhelin 040 1379 455 s-posti raili.kamunen@sdpl.fi KANSAINVÄLISET ASIAT s-posti international@sdpl.fi PUNOS puhelin 040 1379 455 s-posti punos@sdpl.fi www.sdpl.fi /punos LÄNSIRANNIKON PIONEERIT - SDPL RY. Hakakatu 12, 20540 Turku puhelin 040 1379 448 faksi (02) 2379 190 s-posti lansirannikko@sdpl.fi www.sdpllansirannikko. kotisivukone.com Puheenjohtaja Veikko Mäntylä puhelin 050 360 3949 Vt. toiminnanohjaaja Mirka Lasarov SDPL:N HÄMEEN PIONEERIT RY. Näsilinnankatu 22 A 1, 33210 Tampere puhelin 0400 804 677 faksi (03) 222 3738 s-posti hameen.pioneerit@sdpl.fi www.sdplhame.net Puheenjohtaja Hannu Häkkinen puhelin 040 7080 144 s-posti hannuhakkinen@suomi24.fi Toiminnanohjaaja Timo Villberg

SDPL:N POHJOIS-SUOMEN PIONEERIT RY. Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puhelin 040 1379 452 faksi (08) 5371 770 s-posti p-s.pioneerit@sdpl.fi www.sdplpohjoinen.net Puheenjohtaja Sylvi Pohjonen puhelin 050 3650 556 sylvi.pohjonen@sdpl.fi Toiminnanohjaaja Jani Grönroos SDPL:N JÄRVI-SUOMEN PIONEERIT RY. Suolahden Kansantalo Kisakatu 7, 44200 Suolahti s-posti j-s.pioneerit@sdpl.fi www.sdpljarvisuomi.net Puheenjohtaja Mari Koistinen puhelin 044 5183 411 s-posti mari.koistinen@pp.inet.fi Toiminnanohjaaja Mónica Martins puhelin 040 8357 318 SDPL:N HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRIJÄRJESTÖ RY. SDPL:n Espoon Aluejärjestö ry. Kauppakartanonkatu 7 A 71 00930 Helsinki s-posti hki-uusimaa@sdpl.fi www.sdplhekuma.net Puheenjohtaja Antti Nordin puhelin 041 4737 166 s-posti antti.nordin@sdpl.fi Toiminnanohjaaja Reijo Ranta puhelin 041 4645 851 SDPL:N VANTAAN ALUEJÄRJESTÖ RY. Talkootie 4, 01350 Vantaa puhelin 050 341 7982 s-posti vantaa@sdpl.fi www.sdpl.fi/vantaa RAISION PIONEERIT RY. Lumparlankatu 18, 21200 Raisio puhelin (02) 4387 662 s-posti raision.pioneerit@sdpl.fi www.raisionpioneerit.net Vt. toiminnanohjaaja Mirka Lasarov puhelin 040 1379 448

23 Punos 2/2011


Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL Ry

.GL94

Pinskujen

tapahtuma Helsingissä 17.6.–19.6. Ohjelmassa mm. Diskoilua ja pelejä Myllypuron Liikuntamyllyssä • Hullunkurisia pelejä, seinäkiipeilyä, tanssipelin opettelua, kimppajuoksukisa ym.

Kimppa-konsertti Espan lavalla • Pinskujen esityksiä, taikuri, tähtiesiintyjiä jne.

Riemua Linnanmäellä Retki Korkeasaareen Hinta 50 € Hintaan sisältyy majoitus Itäkeskuksen peruskoulussa (Jäätanssipolku 1), ruokailu ja esitteessä oleva ohjelma sekä Helsingin sisäisen liikenteen matkalippu.

Pikaiset ilmoittautumiset: Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry.

www.sdpl.Ƥ Tapahtumat > Lomakkeet > Ilmoittautuminen tapahtumiin > Kotimaa

Järjestäjä: SDPL ja SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan Piirijärjestö ry. Vauhdissa mukana myös TUL:n Suur-Helsingin Piirijärjestö ry.


Punos 2/2011