Page 30

Naisena teknisellä alalla A KEIJO KORHONEN TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUV

Mervi Heiskanen on aina pitänyt opiskelusta ja varsinkin tekniikan.

K

atu-uskottavuus syntyy kun katsoo tutkintojen listaa. Sieltä löytyy muun muassa rakennusmestarin, yhdyskuntatekniikan ja rakennusinsinöörin tutkinnot sekä tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tällä hetkellä Heiskanen on Savonia-ammattikorkeakoulussa lehtorina. Hän on aina pitänyt opiskelusta ja halunnut kehittää omaa osaamistaan. Rakentaminen, erityisesti infra-ala on monipuolinen ja haasteellinen. – Rakentamisessa näkee konkreettisesti miten suunnitelmat muuttuvat rakenteiksi ja se on kiehtovaa. Työssäni olen saanut olla kehittämässä ja vaikuttamassa Kuopion kaupungin eri alueiden suunnitteluun ja sitä kautta myös alueiden rakentamiseen. Vuosien varrelle on kertynyt monenlaista työkokemusta muun muassa Asikkalan kunnan rakennusmestarina, Kokkolan kaupungin suunnitteluinsinöörinä. Kuopion kaupungilla oli useitakin tehtäviä. Mieliinpainuvin tehtävä oli toimia Kuopion asuntomessujen (2010) projektipäällikkönä. – Haasteellisin ja ehkä myös mukavin työkokemus oli Kuopion asuntomessujen projektipäällikkyys. Siinä sain käyttää koko potentiaaliani ja opin paljon uutta. Pesti kesti kaikkiaan 3,5 vuotta. – Projektitoimistossa teimme tiiviisti töitä tunteja laskematta ja meillä oli tekemisessä valtavan hyvä henki. Kun kaikki tuo loppui, niin sitä oli tavallaan helpottunut, mutta samalla kertaa oli haikea olo.

OMA ASENNE RATKAISEE Nainen miesvaltaisella alalla on joskus kummajainen. Kun Heiskanen aloitti työuran Asikkalan maanraken-

3 0 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

nusmestarina, hän oli melkoisen ihmetyksen aihe. Silloin ei ollut totuttu näkemään teknisellä alalla naisia kuin toimistosihteerin tehtävissä. – Alkuaikoina tuntui, että minun pitää naisena todistaa osaavani oikeasti työt. Kokemuksen ja vuosien edetessä enää en kokenut olevani millään tavalla eri asemassa kuin miespuoliset kollegani. – Siihen tietysti vaikuttaa myös oma asenne ja se, että itse uskoo omaan tekemiseen. Ala soveltuu erinomaisesti naisille ja ilahduttavassa määrin naisia tuleekin alalle. Mielestäni naiset pärjäävät niin työmaalla kuin toimistossa yhtä hyvin kuin miehet, joskus jopa paremmin. Heiskanen ei ole pahemmin törmännyt negatiivisiin ilmiöihin. Opiskeluaikana, hän oli harjoittelussa työmaalla aina tyttö ja niin hän olikin, nuori nainen. Miesten puheet olivat ronskeja ja seksuaalisväritteisiä, mutta Heiskanen suhtautui niihin huumorilla. – Jonkin verran uran alkuaikoina sain kuulla tytöttelyä ja toteamusta ”sinä et ollut syntynytkään, kun me näitä hommia tehtiin”, kun esimiehenä neuvoin tai yritin muuttaa ikivanhoja toimintatapoja. Heiskanen mietiskelee huumorin ja ronskin luonteen auttaneet pärjäämään miesvaltaisella alalla. Vähällä hän ei säikähdä ja esimerkiksi palkkauksessa Heiskasta on kohdeltu tasapuolisesti: pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet positiivisia. Jos työt ovat miesvaltaisia, niin ovat harrastuksetkin. Kesällä Heiskaselle paras tapa rentoutua on hypätä moottoripyörän selkään ja lähteä tien päälle. Aviomiehen lisäksi perheeseen kuuluvat kaksi aikuista poikaa. – Liikunta on myös tärkeässä roolissa, tykkään pelata muun muassa sählyä ja sulkapalloa, hiihtäminen ja suunnistus ovat hyviä keinoja rentoutua. Matkustaminen on intohimoni, jos olisi aikaa ja rahaa, niin reissaisin koko ajan jossain päin maailmaa.

Profile for Savonia UAS

Savonian sanomat 1 2018  

Savonia Ammattikorkeakoulun uutislehti

Savonian sanomat 1 2018  

Savonia Ammattikorkeakoulun uutislehti

Profile for savonia