Tiivistyneet pellot viljelykuntoon jankkuroimalla
Nykyaikaiset suuret koneet ja pelloille raskaat viljelymenetelmät aiheuttavat tiivistymistä ja niin sanotun kyntöanturan. Peltojen normaali biologinen toiminta häiriintyy ja maa-aineksen veden läpäisy- ja pidätyskyky huononevat. Tämän seurauksena peltojen notkoihin voi syntyä suuren pintavalunnan takia lätäköitä tai pellot voivat myös kuivua liikaa. Kumpikaan ei ole toivottavaa tehokkaassa maanviljelyssä. Jankkuroinnilla voidaan tiivistynyttä peltoa kuohkeuttaa syvemmältä, noin 40 – 50 senttimetrin syvyydestä. Lohkokohtaisen jankkurointisyvyyden voi selvittää tekemällä kuoppatestin, joka kertoo, kuinka syvä tiivistymiskerros on. Kuohkea maa kuivuu keväällä nopeammin, joten peltotyöt päästään aloittamaan aiemmin. Jankkurointi ei sekoita maakerroksia keskenään, eikä maata tarvitse muokata. Jankkuroinnin yhteydessä on hyvä viljellä lohkolla syväjuurista kesantokasvia, joka jatkaa maan muokkausta tunkeutumalla viiluihin. Jankkuri vaatii veturilta painoa Traktorilta vaaditaan jankkuroinnissa paljon painoa, työleveydeltään kaksimetrinen jankkuri vaatii jo traktorilta massaa 7-8 tonnia, jotta renkaiden pito
40
riittää. Voisi luulla, että jankkurointi vaatisi myös paljon tehoa, mutta näin ei ole: jo 120 hevosvoimaa riittää hyvin. Työnopeus on rauhallinen 4-5 kilometriä tunnissa ja vaihtelee lohkokohtalaisesti. Viljelijän ajatuksia jankkuroinnista Haastattelimme iisalmelaista kasvinviljelijää Jouni Poikosta, joka kertoi jankkuroivansa sen takia, että saisi poistettua maan tiivistymiä ja avattua tilaa juuristolle ja vedelle syvälle maakerrokseen kuitenkaan nostamatta hapanta pohjamaata ruokamultakerrokseen. Jankkurointi on kuitenkin myös Poikoselle vielä uusi kokemus, sillä hän on jankkuroinut ensimmäisen kerran keväällä 2016. Hän kertoo jankkuroineensa silloin pahasti tiivis-