Page 1

SAUKKOLAINEN http://saukot.sporttisaitti.com/

Jyväskylän Saukkojen 70 -vuotisjuhlalehti

VESIPALLOA! sivu 4

Junioritoiminta KÄYNNISTYY sivu 7

Minun aikanani urheilu Puheenjohtajan PUHEENVUORO

EI OLLUT HYVÄKSYTTYÄ sivu 6

Joukkueiden kuulumiset D- ja C-juniorit SM-SARJASSA! Vesipallokerhossa räiskyy! sivut 4- 5

sivu 3

Saukkojen HISTORIIKKI työn alla sivu 2

Saukkojen vesipallokurssilla Leikitään, pelaillaan ja opitaan uinnin alkeita sivu 4 ja 7


2 ● SAUKKOLAINEN

http://saukot.sporttisaitti.com/

2017

Aikalisä DSM ottelussa keväällä 2017(Kuva: Aki Rantala)

Kuva: Aki Rantala

Saukkolainen 2017 LOKAKUU Painopaikka: Lehtisepät Oy, Hallipussi 2, 76100 Pieksämäki Toimitus: Jyväskylän Saukot ry, http://saukot.sporttisaitti.com/, jyvaskylansaukot@gmail.com Taitto: Reija Häkkinen, Jyväskylän Saukot ry, Seurakoordinaattori Valokuvat: Aki Rantala, www.heartattackbeach.com Instagram: @ aki_a._rantala Painos: 10 000 kpl Jakelu: Saukkojen junioripelaajat Jyväskylän keskusta, Kortepohja, Kypärämäki, Vaajakoski, Muurame, Tiituspohja, Vihtavuori, Keljonkangas ja Sarvivuori

Seuraa Saukkoja somessa! Jyväskylän Saukot netissä: http://saukot.sporttisaitti.com/ Facebook: @jyvaskylansaukot Youtube -kanava: Jyväskylän Saukot Instagram: @saukotwaterpolo


3 ● SAUKKOLAINEN

PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Hyvää syksyn alkua 70 -vuotias Jyväskylän Saukot Näillä sanoilla haluan toivottaa kaunista ja lämmintä syksyä kaikille ja varsinkin Saukoksi itseään tituleeraaville. Tämä on juhlan vuosi Jyväskyläläisille vesiurheilun harrastajille kautta kuluneiden vuosikymmenien, keskittyen tänä päivänä vesipalloon. Näin syksyn koittaessa juhlistetaan Saukkojen 70 -vuotta osana Jyväskyläläistä urheiluhistoriaa ja asetetaan odotuksia tulevaisuuteen tähdäten. Nuorempien Saukkojen kanssa juhlia ehdittiin laittaa jo alulle kesäkuussa järjestetyn Tuomo Vainion muistoturnauksen yhteydessä järjestetyssä iltatapahtumassa. Tulevaisuuden odotuksia avatakseni joudun alkuun ikäväkseni toteamaan, että seuralta puuttuu ensi kaudelta edustus sekä miesten että naisten SM -sarjoista. Tässä kohtaa astuu tärkeään asemaan sitkeä ja pitkäjänteinen työ juniorijoukkueiden kanssa, joissa seuran tulevaisuus elää. Tärkeässä roolissa Jyväskyläläisen vesipallokulttuurin ylläpidossa on valmentajien työ tekniikoiden ja taitojen opetuksessa sekä yllä mainitun kulttuurin vaalimisen siirtämisessä nuoriin tulevaisuuden lupauksiin. Koska tämän julkaisun tarkoituksena on antaa lukijalle mielikuvaa, mitä seuran historia pitää sisällään, haluan antaa tilaa historiikille ja kirjoituksille, joita on kirjoitettu eri aikakausien ja toimijoiden osalta. Jaarittelematta tässä sen enempää; Hyvää 70 -vuotisjuhlaa Jyväskylän Saukot ry ja loistavaa tulevaisuutta, vaikka se saattaa vaatia kovaa työtä ja uurastusta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Timo Väyrynen Puhaanjohtaja Toivottaa puheenjohtaja

Timo Väyrynen Ride Cyckle Store Oy

Koulutettu Hieroja Erika Nurmela 040-779 5300 Disa-Erika Tmi Gummeruksenkatu 9 erika.nurmela@disaerika.fi

http://saukot.sporttisaitti.com/

2017

Jyväskylän Saukot 1947 Seura perustettiin keväällä 1946 edistämään työväen uintiharrastusta. Perustamiskokous pidettiin 18.5. ja ensimmäiset vuodet seuran nimenä oli Jyväskylän Työväen Uimarit ry. Vuonna 1949 seuran nimi muutettiin Jyväskylän Saukot ry:ksi. Saukkojen toimintaa rajoitti ensimmäisinä vuosina paljon se, ettei kaupungissa ollut uimahallia. Kesäisin harjoiteltiin ja pidettiin uimakouluja Tuomiojärvellä. Vuonna 1955 kaupunkiin rakennettiin uimahalli, joka mahdollisti ympärivuotisen harjoittelun. Seuralla oli kaksi harjoitusvuoroa viikossa ja harjoituksissa kävijöitä oli lähes sata ja innostus valtava. Taloudelliset vaikeudet olivat kuitenkin suuret ja vuoden 1960 vuosikokouksessa keskusteltiin jopa seuran lakkauttamisesta. 1960-luku toi muutoksen ja Jyväskylän Saukot nousi parhaaksi Työväen Urheiluliiton uintiseuraksi. Nousu alkoi, kun valmentajaksi tuli vuonna 1964 Osmo Turunen. Myös seuran taloudellinen tilanne mahdollisti toiminnan laajentamisen. Ensimmäisen nuorten Suomen mestaruuden saukkolaisena voitti Pirjo Hokkanen vuonna 1965. Seuran ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruuden uinnissa voitti Pirkko Apponen vuonna 1969. Harjoitteluolosuhteet pysyivät heikkoina 1960-luvulta 70-luvun alkupuolelle. Saukkojen käytössä oli 25 metrin altaalla yksi rata kaksi tuntia päivässä. Tilan puute rajoitti toimintaa, mutta vaikeuksista huolimatta naisten joukkue voitti vuonna 1973 Suomen mestaruudet vapaauinti- ja sekauintiviesteissä. Vesipallon pelaaminen Jyväskylässä alkoi 1970-luvun lopulla. Jyväskylään opiskelemaan tulleet Raimo Karhunen ja Tuomo Vainio olivat pelanneet aiemmin Oulun Lohissa ja halusivat jatkaa lajia Jyväskylässä.

Vesipalloilulle saatiin aluksi allasaikaa yksi tunti viikossa 25 metrin altaalla yliopiston opiskelijoiden liikuntavuorona. Raimo Karhunen veti toimintaa ja vähitellen pelaajien joukko kasvoi. 1980-luvun alussa Saukkojen Seppo Taipale kysyi, haluaisivatko vesipalloilijat liittyä Jyväskylän Saukkoihin, jos Saukot tarjoaisivat harjoitusvuoron uimahallilla. Vesipalloilijat siirtyivät näin Saukkoihin ja vähitellen tuli lisää harjoitusvuoroja ja pelaajia. Tämän myötä syntyi myös ajatus osallistua vesipallon ykkösdivisioonaan.

Divarisarjassa Saukkojen joukkue kävi pelaamassa muun muassa Valkeakoskella, Oulussa ja pienissä turnauksissa. Toiminta oli pientä, mutta hyvä joukkuehenki ja peleissä pärjääminen kasvatti innostusta vesipalloiluun. 1980-luvun puolivälissä Kuopiosta, missä oli vahva vesipallokulttuuri, tuli Jyväskylään opiskelemaan veljekset Mikko ja Jaakko Hakulinen. He toivat maan parasta osaamista mukanaan. Tästä alkoi Saukkojen vesipallon nousu kohti miesten mestaruussarjaa. Vesipallotoiminnan nousu huipentui vuonna 1994 miesten SM-sarjan mestaruuteen valmentaja Pekka Natusen johdolla.

Juuso Repo Otteita Saukkojen historiikista


4 ● SAUKKOLAINEN

http://saukot.sporttisaitti.com/

2017

Mitä on vesipallo? Vesipallo on veden pinnalla pelattava Suomen Uimaliiton ainoa palloilulaji jossa tavoitteena on saada pallo kokonaan vastustajan maaliviivan yli. Vesipallo on yksi vanhimmista olympialaisissa pelatuista lajeista. Suomessa ensimmäiset vesipallopelit on pelattu 1901 ja SM-kisat vuonna 1908. Vesipallo oli mukana SM-viikolla kesällä 2017 rantavesipallon muodossa ja finaalit nähtiin YLE:n uutisoimana. Vesipallo jatkaa SM-viikon ohjelmistossa myös vuonna 2018. Vesipallossa palloa kuljetetaan pääosin uimalla vapaauintia pää veden pinnalla. Palloa saa käsitellä maalivahtia lukuun ottamatta vain yhdellä kädellä ja sitä ei saa painaa veden alle vastustajan uhatessa. Pohjasta käsin eivät pelaajat saa maalivahtia lukuun ottamatta pelata. Puolustava pelaaja saa tavoitella palloa hyökkäävältä pelaajalta, mutta pelaajaa rikottaessa seuraa joko vapaaheitto tai vakavammissa tilanteissa paha virhe eli 20 sekuntia kestävä jäähy. Väkivaltaa ei sallita ja sääntöjen noudattamisesta vastaa kaksi tuomaria.

Vesipallopelien erät ovat aikuisilla 4*8 minuutin pituiset, väleissä on 2 minuutin tauot ja puolivälissä 5 minuutin tauko. Vesipallokenttä on virallisesti 30 * 20 metriä mutta, vesipallon sarjamääräyksissä hyväksytään 23 * 13 metriä pitkä kenttä. Vesipallojoukkueessa saa olla enintään 13 pelaajaa, joista kaksi ovat maalivahteja (numerot 1 ja 13). Vesipallossa pelataan numeroidut ja korvasuojukselliset vesipallolakit päässä jotta joukkueiden ja pelaajien tunnistaminen olisi mahdollista. Maalivahtien lakit ovat punaiset, kotijoukkue pelaa valkoisissa lakeissa ja vierasjoukkue sinisissä. Erät aloitetaan uimalla omista päädyistä siten että pallo on keskellä allasta, tai tuomari pudottaa sen reunasta keskiviivalle pelaajien väliin. Maalin jälkeen on keskialoitus. Vesipallossa kahden metrin paitsio on merkattu punaisella ja viiden metrin vapaaheittoviiva keltaisella. Jos puolustaja rikkoo hyökkääjää 5 metrin alueen takana, hyökkääjä voi heittää suoran vapaaheiton maaliin. Rangaistusheitto heitetään 5 metrin viivan takaa.

Saukkojoukkueet kaudella 2017 - 2018

Kuvassa aloituspallon uinnin voittaa kotijoukkue Saukot (Kuva: Reija Häkkinen)

Vesipalloa pelataan SM -sarjatasolla naisissa, miehissä, Bjunioreissa, C-junioreissa sekä D-junioreissa. Sarjojen etenemistä voi seurata vesipallon reaaliaikaisessa tulospalvelujärjestelmässä osoitteessa: https://vesipallo.torneopal.fi/ Lisää tietoa vesipallon säännöistä ja sarjamääräyksistä löytyy Suomen Uimaliiton sivulta https://www.uimaliitto.fi/liitto/saannot/vesipallonsaannot/

Vesipallokerho Vesipallokerhon kausi on alkanut hyvin vesipallon merkeissä. Viime kaudella opettelimme uinnin ja pallonkäsittelyn perusteita ja tällä kaudella pyrimme opettelemaan pelaamista ja kerrataan jo viimekaudella opittuja asioita. Kerhossa harjoittelee noin kymmenisen lasta, tyttöjä ja poikia. Lapsien mielestä harjoitukset ovat ihan jees, kivoja, sopivan rankkoja, hyviä ja urheilullisia. Vesipallokerhoa valmentajat Olivia Sivonen, Nina Damljanovic, Maria Penttinen ja Jukka Impola Pelaajat kuvassa vasemmalta oikealle Ylärivi: Jani Lak, Atte Meri, Okko Impola Keskirivi: valmentaja Olivia Sivonen Alarivi: Mark Lak, Paavo Muhonen, Aapo Muhonen, Matias Lintula, Joel Siiskonen, Isla Ijäs Vesipallokerho (Kuva: Aki Rantala)

Jyväskylän Saukkojen E -juniorit Uusi kausi pyörähti käyntiin Aalto Alvarin auetessa elokuussa. Kokoonpanon pysyessä lähes samana, harjoitukset ovat alkaneet jouhevasti tutulla porukalla. Saimme käynnissä olevalle kaudelle uuden harjoitusvuoron lauantaille, jolloin harjoittelemme yhdessä D-junioreiden kanssa. Nyt harjoittelemmekin kolme kertaa viikossa ja tavoitteena on kehittyä niin yksilöinä kuin joukkueena. Kauden avauspelit siintävät edessämme Turun Halloween -turnauksen lähestyessä. Odotamme innolla pelikauden avausta ja toivon kaikille Saukkolaisille mukavaa tulevaa vesipallokautta. Vesipalloterveisin,

Mika Louhivaara Päävalmentaja, E-juniorit Pelaajat kuvassa vasemmalta oikealle: Ylärivi: Valmentaja Mika Louhivaara, Pelaajat Alisa Savonen, Vilho Heinonen, Vilho Tamminen, Masi Maunula, Nuutti Ijäs, Valmentaja Kasperi Niemi Alarivi: Leo Jääskeläinen, Eetu Heinonen, Mattis Rääbis, Iivari Mäki, Luka Kääminen, Valtteri Nyman Kuvasta puuttuu Valtteri Maaninka ja Jani Lak

E -juniorit (Kuva: Aki Rantala)


5 ● SAUKKOLAINEN

http://saukot.sporttisaitti.com/

2017

D-juniorit

D-junioreiden Lenni Siikanen tekemässä ratkaisua (Kuva: Aki Rantala)

D -juniorit (Kuva: Aki Rantala)

Saukkojen D-juniorit harjoittelevat AaltoAlvarin 50 metrin altaalla 4 kertaa viikossa ilta-aikaan. DSM -joukkuetta valmentavat Maria Penttinen ja Soile Matikainen. Joukkueenjohtajana toimii Riikka Salminen. D-juniorit ovat aloittaneet SM-sarjan pelinsä ja SM-sarja pelataan turnausmuotoisena. Joukkueen toteuttamassa kuvassa pelaajat kertovat harrastuksessa itselleen tärkeistä asioista. Pelaajat yläkuvassa vasemmalta oikealle Ylärivi: Eeli Rantala, Daniel Aaltonen, Daniel Damljanovic, Eero Holopainen, Lenni Siikanen, Niilo Kinnunen Keskirivi: Matias Huikko, Niko Tihvonen, Alex Vrielink, Markus Salminen Alarivi: Otso Uutela, Valtteri Rautjoki, Tomi Koskelainen, Aaro Tamminen, Valentin Kharine, Minttu Komulainen

C-juniorit Saukkojen C-junioreista suuri osa oli kevään 2017 DSM -sarjan suomenmestaruusjoukkueen avainpelaajia. CSM -joukkue on harjoitellut joukkueista pisimpään yhtenäisenä joukkueena ja hakenut kokemusta myös ulkomailta voittaen Järfällan Upptramp Cupin vuosina 2015 ja 2017. C-joukkueen pelaajista osa osallistuu myös vesipallon maajoukkueen toimintaan jonka tavoitteena on pärjätä Liettuassa marraskuussa pelattavissa U-15 –ikäisten PM -kilpailuissa. Saukkojen sisukas joukkue harjoittelee AaltoAlvarin 50 metrin altaalla ilta-aikoihin ja harjoitusohjelmaan kuuluu myös kuntosaliharjoittelu. Joukkuetta valmentaa Antti Määttä. Vesipalloterveisin joukkueenjohtaja

Reija Häkkinen Pelaajat kuvassa vasemmalta oikealle:

C -juniorit (Kuva: Aki Rantala)

Valmentaja Antti Määttä, Pelaajat: Nico Vrielink, Iiko Rantala, Lauri Toskala, Olivia Sivonen, Jesse Leppälä, Rene Kangas, Matias Salminen, Tuukka Glad, Nuutti Hyvönen, Lauri Torvelainen, Santeri Leppälä ja Väinö Penttinen


6 ● SAUKKOLAINEN

http://saukot.sporttisaitti.com/

2017

Saukkotarinoita vuosien varrelta Saukot vuosina 1960 – 1975 Pirkko Kupari liittyi Saukkoihin vuoden 1964 syksyllä. Saukot järjestivät samana vuonna jo uintikilpailut uimahallissa ja hiihtokilpailut jäsenistölle Ainolan rannassa.

Neljän seuraavan vuoden ajan toimi seuran puheenjohtajajana taloudenhoitaja Paavo Rantanen, joka seuraavassa kertoo johtamaansa seuran nopeasta kehityksestä:

TUL:n uintijaosto järjesti Tulevat Tähdet kilpailuja eri paikkakunnilla. Mukana olivat Suomen uintiseuroista mm. Kuhat, Tampereen Työväen Uimarit, Lahden Kaleva, Turun Työväen Uimarit, Vaasan Toverit ja Jyväskylän Saukot. Jokainen seura ui omilla paikkakunnillaan ja sen jälkeen laitettiin uimarit aikojen perusteella paremmuus järjestykseen. Lopuksi uitiin finaaliin päässeet yhdessä paikkakunnalla Jyväskylässä.

”Viitisen vuotta sitten, vaikka Saukot oli toiminut jo toistakymmentä vuotta ainoana TUL:n Keski-Suomen piirin uinnin erikoisseurana, oli seuramme toiminta lamaantumassa. Noina aikoina saimme kuitenkin riveihimme uintiurheilusta kiinnostuneita seuratoimitsijoita. Tällöin havaitsimme, että uintitoiminta oli aloitettava melkeinpä alusta, joten ainoana mahdollisuutenamme oli nuorten mukaan saaminen uinnin pariin. Tässä onnistuimme verraten pian, ja niinpä seuramme harjoituksissa oli pian mukana useita kymmeniä nuoria, joiden joukko on jatkuvasti kasvanut. Tämän vuoden aikana olemme voineet havaita, että aktiivisesti uintia harrastavien määrä oli seurassamme 60-70:n paikkeilla. Kun meillä on ollut onni saada myös hyviä nuorten ohjaajia sekä pätevää valmennusta Jyväskylän Uimahallin valvojalta, Osmo Turuselta, alkoivat nuoret kehittyä taidossa yhä enemmän”.

Piiriottelut ja seuraottelut olivat tuolloin hyvin suosittuja kilpailuja ja esimerkiksi Savo – KeskiSuomi ottelu uitiin Rautalammilla avovedessä veden lämpötilan ollessa vain 14 astetta. Lokakuussa 1965 uimahallin järjestämissä Torstaiuinneissa Juhani Wacker (JUS) ja Einari Kirjavainen alittivat kumpikin 100 m vapaauinnissa minuutin rajan.

6-7.6.1967 Eesti Kalev ja TUL:n välisessä uintimaaottelussa edusti Saukoista Einari Kirjavainen, Pirkko Kupari (Apponen) ja valmentaja Osmo Turunen.

Vuonna 1967 sai Saukot Karhu -patsaan, joka kuuluu parhaalle TUL:n nuorten uimaseuralle. Saukot harjoittelevat Seuralla oli torstaisin illalla hallin sulkeuduttua koko allas käytössä - samoin sunnuntaiaamuna. Muina aikoina harjoitukset olivat 25 m altaalla, jossa vain yksi rata oli käytössä noin puolentoista tunnin ajan, jossa harjoittelivat kaikki seuran uimarit. Lenkille lähdettiin vanhan Paloaseman vierestä. Siihen aikaan ei pidetty verkkareita ja lenkkareita yleisillä paikoilla joten piti kulkea sivuteitä pitkin koska muut ihmiset katseli pitkään. Toista se olisi nyt!

Kuva: Lehtijuttu KSML 11.11.1965

Saukkosattumuksia Olimme menossa kahdella autolla SM halli kisoihin Helsinkiin. Tarkoitus oli että ensimmäinen auto lähtee ajoissa jotta uimarit saivat levätä seuraavan aamun kisoja varten. Kuinka ollakaan eka auto jossa myös itse olin, hajosi jo Muuramen autotalon kohdalla jossa auto myös korjattiin. Toinen auto lähti muutaman tunnin päästä ja ohitti meidät jo autotalon kohdalla. Kun auto saatiin korjattua, matka jatkui mutta jonkin aikaa ajettuamme kuski huomasi että bensa loppui. Lähdimme kanisterin kanssa ja liftaamalla hakemaan bensaa. Tänä kovan onnen päivänä oli tietenkin vielä kova pakkanen ja jouduimme ottamaan kisaverkkarit, villasukat ym. päällemme. Reissu venyi myös pitkäksi sillä lähdimme matkaan päivällä n. Klo 14 ja perillä Helsingissä olimme n. klo 22! Omat saavutukset TUL:n paras naisurheilija vuosina 69, 70,71 ja 73. Vuonna 1972 oli toisiksi paras naisurheilija. Vuonna 1973 voitin Pohjoismaiden mestaruuden 100m perhosuinnissa ajalla 1.09,4. Olin ainut suomalainen joka voitti kisoissa. Samana vuonna Suomen Uimaliitto valitsi minut Suomen parhaaksi naisuimariksi. Saukkojen toimintaa muisteli

Pirkko Kupari

Saukkojen matkassa! Aloitin uimisen Jyväskylän Lohen riveissä. Varsinaista valmennusta siellä ei ollut. Niinpä eräänä sunnuntaina seuravuoron päätteeksi Rantasen Kari tuli juttelemaan ja houkutteli minut liittymään Saukkoihin ja saamaan kunnollista valmennusta. Ja niin hän siinä sitten kävi. Meillä oli silloin vanhempien uimareiden ryhmä, jossa harjoittelivat Kirjavaisen Eikka, Sirenin Orre, Taljan Eki ja minä. Lasten altaalla oli sitten tulevia mestariuimareita. -

Erään kerran tämä meidän ryhmä oli lähdössä Helsinkiin kisoihin. Matkaa tehtiin Einarin Nasulla. Nasu ei kuitenkaan halunnut oikein viedä meitä eteen päin. Kiukutteli. Aina Kuhmoisiin saakka, jolloin totesimme, että emme missään tapauksessa ennätä kisoihin. Takasin tulleessa Nasu käyttäytyi täysin moitteettomasti. Harmittihan se. Etenkin, kun ei päästy ajamaan edes Lahden silloin aivan uuteen liikenneympyrään.

Turusen Oskari valmensi alusta asti. Jos joskus en mennyt treeneihin vilustumisen ja yskän takia, Oskari tuli koulun välitunnille kysymään, miksi en ole ollut treeneissä. Oskari piti huolta. Silloin ei ollut kännyköitä eikä paljon muitakaan puhelimia, jotta olisi voinut ilmoittaa valmentajalle sairastumisesta tai muusta.

Vesijumppa Saukkojen toiminta on ollut hyvin monipuolista. Monista asioista voisin mainita vaikkapa vesijumpan. Paltamaan Jaanan kanssa tutustuimme silloin uuteen vesijumpan ohjekirjaan ja kirjoitimme siitä arvostelunkin lehteen. Koska Jaana jo toimi valmentajana, niin minä aloitin

sitten vesijumpan ohjaamisen seuran sunnuntaivuorolla. Se olikin ensimmäinen tavallisille kuntoilijoille suunnattu vesijumppa. Kaupungilla kyllä oli tietyille sairausryhmille suunnattuja tilaisuuksia (selkä- ja sydänsairaat), mutta niihin pääsivät vain ne, joiden katsottiin tarvitse van vesijumppaa terveytensä vuoksi. Meidän ryhmämme saavutti suuren suosion ja myös kaupunki ohjasi meille uusia jäseniä vesijumppaan. Aluksi jumpattiin vinstan altaan matalassa päässä ja sittemmin liukumäen altaassa. Osallistujia oli runsaasti ja kaikilla oli hauskaa. Matkoja Paitsi kilpailu- ja leirimatkoja Saukot teki muitakin matkoja sekä uimareiden että vanhempien riemuksi.

Vuonna 1968 Saukot teki ensimmäisen vierailun Jyväskylän ystävyyskaupunkiin Eskilstunaan Ruotsissa.Myöhemmin, arviolta vuonna 1984 tehtiin myös oma matka. Ystävyyskaupunkiotteluun 1970-luvun lopulla Eskilstunassa Saukot osallistui isolla joukkueella. Kemijärven pääsiäisuinnit saivat uuden merkityksen, kun matkaan lähdettiin jo torstai-iltana. Perjantaina hiihdettiin ja lasketeltiin, lauantaina uitiin kilpaa ja sunnuntaina taas hiihdettiin ja lasketeltiin. Vanhemmat ja muut “turistit” viettivät myös lauantain Suomulla tai Pyhätunturilla. Linja-automatkoilla oli aina tunnelmaa. Saukkovuosia muisteli

Raija Tolvanen


7 ● SAUKKOLAINEN

http://saukot.sporttisaitti.com/

2017

Lapsille uusi harrastus - Vesipallo tutuksi vesipallokerhon kautta Saukkojen menestyksekkään 1990 luvun lopulla Jyväskylän Saukot havahtuivat tärkeään asiaan:

"Mikäli haluamme menestyksen jatkuvan tulevaisuudessa on seuraan saatava uusia lajin harrastajia merkittävästi lisää." Kaikki vesipallon tuntevat ymmärtävät, että lajitaitojen omaksuminen on vaikeaa murrosikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Tästä johtuen Jyväskylän Saukkojen johtokunta teki keväällä 1999 tärkeän ja kauaskantoisen päätöksen vesipallon tulevaisuuden turvaamiseksi Jyväskylässä. Seura aloitti Aalto Alvarin 25 m:n altaalla uuden tyyppisen jatkokurssin uimataitoisille lapsille - kurssi nimettiin vesipallokerhoksi, koska halusimme erottua uintiseurojen tarjoamista uimakouluista ja tarjota lapsille monipuolisemman keinon oppia liikkumaan ja pelaamaan turvallisesti vedessä. Kun toiminta syksyllä 1999 aloitettiin, oli ajatus jo kypsynyt siihen pisteeseen, että vesipallokerhon perustavanlaatuiset suuntaviivat olivat selvillä. Toiminta on jatkunut samansisältöisenä nykypäivään saakka, vaikka ohjaajat ja lapset ovat matkan varrella vaihtuneet. Alusta asti vesipallokerhon toimintaan on sisältynyt neljä peruselementtiä, joiden painotusta kauden aikana painotetaan eri tavoin:

Jyväskylän Saukkojen toimintaan vesipallokerho on vaikuttanut elävöittävästi: jäsenmäärä on saatu nostettua yli 100:aan, vanhemmat ovat lähteneet mukaan seuratoimintaan ja lapset ovat saaneet hyvän pohjan vesipallon harrastamisen jatkamiseen seuran juniorijoukkueissa. Vesipallokerhon "ensimmäisten" sukupolvien lapsista moni on jatkanut lajin harrastamista tähän päivään saakka. Heidän kauttaan sekä Saukkojen mies- että naisjoukkueet ovat saaneet käyttöönsä maamme lahjakkaimpia pelaajia, kuten Satu ja Paula Hautala, Jenni ja Hanna Kujala, Petra ja Lauri Lahtinen, Panu Kankaanperä jne. Muutaman viime vuoden aikana vesipallokerhon harrastajamäärät ovat saavuttaneet tason, joka on mahdollistanut ns. vesipallokerhon jatkoryhmän perustamisen. Tällä turvataan se, että pelaajien ei tarvitse siirtyä Djuniorijoukkueisiin liian aikaisin. Toimintatapa osoitti toimivuutensa parhaalla mahdollisella tavalla viime keväänä, kun Saukkojen D-juniorit voittivat ikäluokkansa Suomen mestaruuden ylivoimaiseen tyyliin. Moni voittajajoukkueen pelaajista pelaa tällä kaudella CSM -sarjassa, joten menestystä voidaan odottaa myös tänä vuonna.

Aalto Alvarin remontti muutama vuosi sitten toi mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia vesipallokerhon toiminnan jatkamiselle. Onnistuneena mahdollisuutena saimme laajennettua vesipallokerhon toiminnan Muuramen uimahalliin, josta saimme käyttöömme harjoitusvuoron sunnuntai-iltapäiville. Tämä takasi sen, että pystyimme jatkamaan vesipallokerhoa myös vaikean ajan yli. Lisäksi saimme Seuran toimintaan uusia perheitä Muuramen ja Keljonkankaan alueelta. Vesipallokerhoja pyritään jatkamaan Muuramen uimahallissa tälläkin kaudella. Remontin jälkeen keväästä 2013 olemme pystyneet jatkamaan vesipallokerhon toimintaa entiseen malliin AaltoAlvarin 25 m:n altaalla ja sen myötä harrastajamäärät ovat pikkuhiljaa saavuttaneet huippuvuosien tason. Mikäli lapsi etsii mielekästä ja monipuolista tapaa oppia nauttimaan vedessä olemisesta, joukkuepelistä, uimataidosta, sosiaalisuudesta ja hyvästä joukkuehengestä, vesipallokerho on ehdottomasti paras paikka tulla ottamaan selvää millainen hauska harrastus on. Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia vesipallokerhon ohjauksessa mukana olleita entisiä ja nykyisiä vesipalloilijoita - ilman teidän panostanne vesipallokerhoa olisi ollut mahdotonta jatkaa.

Pekka Natunen

1) Leikit (Hipat, aarteen etsintä, seikkailuradat, jne.) 2) Uimataidon kehittäminen (uintitekniikat, polkeminen, kuperkeikat, jne.) 3) Hyppääminen & sukeltaminen (jalat ja pää edellä hypyt, kerroshypyt, matalassa ja syvässä vedessä sukeltaminen) 4) Pallon käsittely & joukkuepelien pelaaminen Tällä konseptilla turvataan lapselle monipuoliset vedessä liikkumisen taidot ja heille syntyy käsitys joukkueena toimimisen ja yhteispelin tärkeydestä. Lisäksi vesipallokerho sisältää monia allasharjoittelun ulkopuolisia elementtejä, kuten pikkujoulut, kevätrieha ja valmentajat vastaan lapset harjoitusottelu, joita uintiseurojen uimakouluissa lapset eivät pääse kokemaan.

CSM –joukkueen aloituspallon uinti (Kuva: Aki Rantala)

DSM –finaaliturnauksen pelaajaesittelyssä kevään 2017 SM –kultajokkue (Kuva: Aki Rantala)


8 â—? SAUKKOLAINEN

http://saukot.sporttisaitti.com/

2017

Profile for Saukot

Saukkolainen full version  

Saukkojen 70-vuotisjuhlalehti

Saukkolainen full version  

Saukkojen 70-vuotisjuhlalehti

Profile for saukot
Advertisement