Järjestö <3 kunta – Satakunnan yhteisökeskuksen julkaisuja 1/2020 by satakunnanyhteisokeskus

Järjestö ♥ kunta

Satakunnan yhteisökeskus 1/2020

Yhteisökeskus on satakuntalaisen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tuki- ja kehittämisorganisaatio. Tarjoamme asiantuntijuutta, koordinointia ja tiloja järjestöja vapaaehtoistoimintaan. www.yhteisokeskus.fi

Järjestö ♥ kunta

Järjestö <3 kunta Satakunnan yhteisökeskuksen julkaisuja 1/2020 Satakunnan yhteisökeskus julkaisusarja ISSN 2490-2071 (verkkojulkaisu) ISSN 2490-0346 (painettu)

© Satakunnan yhteisökeskus ja kirjoittajat JULKAISIJA Satakunnan yhteisökeskus Otavankatu 5 28100 PORI puh. 044 740 9922 toimisto@yhteisokeskus.fi www.yhteisokeskus.fi Julkaisu on saatavilla sähköisenä: www.yhteisokeskus.fi/julkaisu Ulkoasu ja taitto: Paula Numminen Painopaikka: Plusprint, Ulvila Tammikuu 2020

Sisällys Lukijalle............................................................................... 6 Jaana Tuomela

Vaikuttavaa! Satakunnan järjestöstrategia 2035 muutosta ohjaamassa....................................................7 Ulla Jäntti

Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa – Näkökulmia Satakunnan yhteisökeskuksen Kuntakaffe(e)t -kiertueelta keväällä 2019............... 17 Hanna Ruohola

Kuntakohtaiset yhdistysohjelmat ............................ 39 Elli-Mari Sulonen & Sirpa Kynäslahti

Hyvinvointia, osallisuutta ja elinvoimaa tehdään yhdessä..........................................................41

MINUL MINULLE

LE TÄRK

STYS ON TÄRKEÄ YHDI

EÄ YHD

ISTYS O

Zonta r y

distys uais- ja maksayh

Mun

PARAST A

SIINÄ O

Ihanat n

Ä ON PARASTA SIIN

aiset

a Neuvot ja seur

s u a k k a r ö t Järjes assa 2019

apahtum -t a n e e r iA m o u kerätty S

LLE T ÄRKE

Teatt e

Ä YH

ri Ulp

PARA S

Pro Pori Sinfonietta ry

DISTY

S ON

Näytt

RK elu LE TÄ täväpalv s Y SPR N NÄ O A SII T t, S e s A i m PAR at ih

UL MIN

MINULLE TÄRKEÄ YHDISTYS ON

MINU

av iiri Muk va ilmap a t h ma <3

PARASTA SIINÄ ON

He antavat paljon Pori Sinfonietan muusikoille

elemi SIINÄ ON n hyväk enja kaikk ien symin en

MINULLE

HDISTYS

TÄRKEÄ Y

dänpiiri kunnan Sy

Sata

ja Työnanta

ori taseura P

Liikun

IINÄ ON

S PARASTA

Ystävät

MINULLE TÄRKEÄ YHDISTYS ON

Warrantti ry PARASTA SIINÄ ON

Tukee opiskelijan tarpeita ja ajaa meidän asioita MINUL

LE TÄRK

Liikunta

EÄ YHD

IST

seura P YS ON ori

PARAST A

SIINÄ O

Ystävät

MINULLE

HDISTYS

TÄRKEÄ Y

o utismiliitt

IINÄ ON

S PARASTA

en ja Auttamin n tukemine

MINULLE TÄRKEÄ YHDISTYS ON

Teatterisuuli ry PARASTA SIINÄ ON

Saa toteuttaa itseään kaikessa rauhassa

Järjestö ♥ kunta 1/2020

MINULLE TÄRKEÄ

YHDISTYS ON

Viipurin koirat ry

PARASTA SIINÄ

MINULLE TÄRKEÄ YHDISTYS ON

Adopt- dont shop

DISTYS O

RKEÄ YH

TÄ MINULLE

IINÄ ON

S PARASTA

S ON

ISTY

HD EÄ Y

Porin Sininauha ry PARASTA SIINÄ ON

Arvostus, ammatillisuus, kunnioitus

ISTYS ON

KEÄ YHD

TÄR MINULLE

Y ry an SAMD

Satakunn

IINÄ ON

S PARASTA

DISTYS ON

ISTYS ON

KEÄ YHD

TÄR MINULLE

Tukiranka

Satakunnan Monikulttuuriyhdisty s ry

IINÄ ON

S PARASTA

ki, retket, Vertaistu uksen at ja hallit tapahtum t kokoukse

MINULLE TÄRKEÄ YH

PARASTA SIINÄ ON

aisu Suvaitsev

Perhekerho

MINULLE TÄRKEÄ YHDISTYS ON

Lännen Rotukissayhdistys ry

Finfami Satakunta ry

PARASTA SIINÄ ON

Yhteisöllisyys

Ilo tehdä, ystävät, ideoimisen vapaus MINULLE

HDISTYS

TÄRKEÄ Y

perheet n monikko

d Porin seu

IINÄ ON

S PARASTA

ki Vertaistu

DISTYS RKEÄ YH

TÄ MINULLE

MINUL

LE TÄRK

Hope ry

SIINÄ ON PARASTA

e Apu mene le il is ra a vähäv perheille

MINULLE TÄRKEÄ YHDISTYS ON

Suomen rullalautaliitto

EÄ YHD ISTYS O Porin 4 N H ry

PARAST A

SII

Toimii la NÄ ON s nuorten ten ja hyväksi

PARASTA SIINÄ ON

Tukenut harrastusmahdollisuuksiani

MINULLE TÄRKEÄ YHDISTYS ON

Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry MINULLE TÄRKEÄ YHDISTYS ON

PARASTA SIINÄ ON

Suomen Partiolaiset ry

Hyvät ihmiset ja tärkeä pitkäkestoinen työ

PARASTA SIINÄ ON

Arvot

ISTYS ON

KEÄ YHD

TÄR MINULLE

kyseura

lk Porin Mö PARASTA

SIINÄ ON

yys

Yhteisöllis

MINUL

LE TÄRK

Satakun

EÄ YHD

nan Syd

PARAST A

ISTYS O

änpiiri

SIIN

Ä ON Työnan taja :)

MINULLE

HDISTYS

TÄRKEÄ Y

n yhdisty tieteelline

Porin Lintu

IINÄ ON

S PARASTA

tket,

uranta, re Lintujen se tieto jaettu

MIN

ULLE T Porin se ÄRKEÄ YHDIST YS udun Elä kkeensa ON ajat ry PARAST A

Yhdess

SIINÄ O

ä tekem

inen

LUKIJALLE Satakunnassa on tehty merkittävää työtä julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyön edistämiseksi viime vuosina. Tämä on ollut mahdollista, koska Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen aikana järjestöt haluttiin todella mukaan valmisteluun Satakunnassa. Toinen tärkeä edellytys on ollut järjestöjen valmius yhteistyöhön ja olemassa olleet verkostot, mm. Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä JYTRY. Tärkeänä mahdollistajana tälle työlle on ollut STEA:n vuonna 2017 käynnistynyt Järjestö 2.0 – avustusohjelma ja sen Satakunnan hanke Järjestöjen Satasote, jonka avulla on mm. muodostettu vuoden 2020 alusta toimintansa käynnistävä järjestöjen neuvottelukunta. Maakuntavalmistelun päätyttyä katse kääntyi aiempaa vahvemmin kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittämiseen.

Rakenteiden ja verkostojen luomisen täytyy perustua aina yhteiselle tavoitteelle. Ihmisten ja alueiden hyvinvoinnin edistäminen on järjestöjen ja kuntien yhteistyön yleinen tavoite. Esiin nousevat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukeminen, alueiden elinvoiman lisääminen ja terveyden edistäminen. Satakunnan yhteisökeskuksella on ollut vuodesta 2018 saakka kumppanuussopimus Porin kaupungin kanssa. Yhteisökeskus ja Pori hakevat keskinäisen yhteistyönsä lisäksi uusia konkreettisia tapoja yhdessä muiden yhdistysten kanssa ihmisten auttamiseksi, järjestötoiminnan tukemiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi. Tässä julkaisussamme haluamme tuoda esiin satakuntalaista kunta-järjestöyhteistyötä eri näkökulmista. Lopun pienenä yksityiskohtana kesän 2019 SuomiAreenan kävijöiltä kerättyjä rakkaudentunnustuksia järjestöille. Antoisia lukuhetkiä,

Aulis Laaksonen, puheenjohtaja, Satakunnan yhteisökeskus

Milja Karjalainen, toiminnanjohtaja, Satakunnan yhteisökeskus 6

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Jaana Tuomela, Satakunnan yhteisökeskus

VAIKUTTAVAA! SATAKUNNAN JÄRJESTÖSTRATEGIA 2035 MUUTOSTA OHJAAMASSA 1. JOHDANTO Strategia on väline yhdistysten elinvoimaisen ja menestyksekkään tulevaisuuden vahvistamiseen (Heikkala & Pelto-Huikko 2019, 16). Pitkän tähtäimen suunnitelmana strategia määrittää suunnan, johon toimintaa johdonmukaisesti kehitetään olennaiseen keskittyen. Yhdistyskohtaisten strategioiden lisäksi Suomessa on luotu vuodesta 2007 alkaen useita alueellisia, yhdistysten yhteisiä, vapaaehtois- ja järjestöstrategioita. Satakunnan Hyvinvoinnin järjestöstrategia Hyvinvointialan maakunnallinen toimintasuunnitelma 2011 – 2014 kirjattiin vuonna 2010. Neljä vuotta myöhemmin Satakunnan yhteisökeskus käynnisti järjestöstrategian uudistamistyön, jonka tuloksena toukokuussa 2015 julkaistiin Satakunnan järjestöstrategia 2035. Satakuntaliitto oli yhteistyökumppanina uudistamistyössä. Kullakin yhdistyksellä on oma sääntöihin pohjautuva tarkoitus toiminnalleen. Maakunnallinen järjestöstrategia sisältää puolestaan yhdessä valitut kaikkien toimintaa ohjaavat arvot ja kehittämiskohteet mm. yhdistysten ja muiden yhteiskuntatoimijoiden väliseen yhteistyöhön. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan niin yhdistysten keskinäistä kuin eri yhteiskuntatoimijoiden välistä kumppanuutta, yhdessä enemmän -toimintatapaa. Kumppanuuden edellytyksenä on vastavuoroinen, luottamukseen perustuva toiminta yhteisen tavoitteen eteen. (Heikkala & Pelto-Huikko 2019, 32 – 33.) Heikkalan ja Pelto-Huikon (2019, 13) mukaan strategian avulla ohjataan ja johdetaan toimintaa. Tähän tarvitaan toiminnan ja toimintaympäristön nykytilan analysointia, analysointiin pohjautuvaa tavoitteiden valintaa, konkreettisia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi, tavoitteiden toteutumisen arviointia ja arviointiin pohjautuvaa toiminnan uudelleen suunnittelua.

Vaikuttavaa! Satakunnan järjestöstrategia 2035 muutosta ohjaamassa

2. SATAKUNNAN JÄRJESTÖSTRATEGIA 2035

SATAKUNNAN JÄRJESTÖSTRATEGIA 2035 maakunnan yhdistysja vapaaehtoistoimijoiden yhteinen pitkän tähtäimen suunnitelma, ymmärrys ja näkemys tulevaisuudesta”

”

Satakunnan järjestöstrategia 2035 luotiin maakunnan yhdistysja vapaaehtoistoimijoita ja sidosryhmiä osallistaen ja kuullen. Loppuvuonna 2014 Satakunnan yhteisökeskus kutsui eri yhteiskuntatoimijoita työpajaan Huittisiin, Kankaanpäähän, Poriin ja Raumalle. Lisäksi järjestöstrategian sisältöön oli mahdollista ottaa kantaa mm. kommentointikierroksella. Valmista järjestöstrategiaa jaettiin sekä sähköisenä että painettuna noin 300 toimijalle. Painettuna mm. jokaiseen Satakunnan kuntaan kunnanvaltuustojen jäsenille. Järjestöstrategia löytyy Satakunnan yhteisökeskuksen kotisivulta www.yhteisokeskus.fi.

Maakunnallisella yhdistysja vapaaehtoistoimintaa ohjaavalla järjestöstrategialla tuodaan esille satakuntalaisyhdistysten suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteiskehittäminen tulevaisuutta ajatellen. Eri tarkoitukseen perustettujen yhdistysten keskinäisellä vuoropuhelulla on saatu esiin toimintojen yhdyspintoja ja kaikkien etua palvelevia linjauksia. Lisäksi ylipäänsä yhdistysja vapaaehtoistoiminnan arvostuksen ja näkyvyyden lisääntymistä niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

3. MUUTOKSIA VUODESTA 2015 3.1. NYKYTILANNE

Satakunnan väkiluku on laskenut ja kuntien määrä on vähentynyt vuodesta 2015. Tilastokeskuksen (2018) mukaan vuoden 2019 alussa Satakunnan maakunnan väkiluku oli noin 218 000. Kuntia Satakunnassa on nykyään 17. Vuoden 2015 jälkeen Luvian kunta on yhdistynyt osaksi Eurajokea ja Köyliön kunta puolestaan osaksi Säkylää.

Uuden yhdistyslain myötä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ajantasaisti alkuvuonna 2017 valtakunnallisen yhdistysrekisterin. Runsas joukko toimimattomia yhdistyksiä poistettiin tuolloin yhdistysrekisteristä. Tammikuussa 2015 Satakunnassa oli rekisteröityjä yhdistyksiä Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan 6017. Vastaava lukumäärä marraskuussa 2019 on 4 485. Rekisteröidyistä satakuntalaisyhdistyksistä 60 % on Porin seutukunnasta, 28 % Rauman seutukunnasta ja loput 12 % Pohjois-Satakunnasta. (Halme 2019.) Verrattaessa Satakunnan järjestöstrategiaan 2035 kirjattuja toimintaympäristön muutoksia Heikkalan ja Pelto-Huikon (2019, 65 – 70) esittämiin, voidaan todeta lukuisia yhtäläisyyksiä. Globaaleista suomalaiseenkin yhteiskuntaan vaikuttavista megatrendeistä mainittakoon väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, digitalisaatio ja ilmastonmuutos. Vuonna 2019 yhdistysja vapaaehtoistoimintaan vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista kokeilukulttuuri sekä kokemuksellisuuden ja osallistamisen yleistyminen korostuvat enemmän kuin vuonna 2015. Lisäksi omaehtoisuus, henkilökohtaisesti merkityksellisen tekemisen tärkeys ja virtuaaliset yhteisöllisyyden mahdollisuudet ovat muita merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä. 3.2. ARVIO JÄRJESTÖSTRATEGIAAN KIRJATTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA

Satakunnan yhteisökeskus toteutti Satakunnan järjestöstrategiaa 2035 koskevan sähköisen seurantakyselyn marraskuussa 2019. Kysely lähetettiin usealle sadalle, yhdistykset ja sidosryhmien edustajat mukaan lukien. Vastausaikaa kyselyyn annettiin kolme viikkoa. Ensisijaisena tavoitteena oli koota järjestöstrategian toteutumista koskevaa arviointitietoa. Lisäksi kyselyn avulla haluttiin lisätä satakuntalaisten tietoisuutta järjestöstrategian olemassa olosta. Laajan ja monikanavaisen viestinnän keinoin tietoisuuden uskotaan lisääntyneen. Kyselyn vastausprosentti jäi kuitenkin alhaiseksi, vastauksia kertyi 28. Viisi vastaajista edusti sidosryhmiä, muut kyselyyn vastanneet olivat yhdistysVaikuttavaa! Satakunnan järjestöstrategia 2035 muutosta ohjaamassa

ten edustajia. Yli puolella vastaajista koko Satakunta oli yhdistyksen tai organisaation toiminta-alueena. Vastaajista 15/28 arvioi järjestöstrategian tunnettavan tyydyttävästi Satakunnassa. Vastaavasti tunnettuuden arvioitiin olevan koko Suomessa tyydyttävää tai heikkoa.

Satakuntalaisen yhdistysja vapaaehtoistoiminnan yhteinen arvopohja – toimimme yhdessä rohkeasti ja luotettavasti ihmislähtöisyyteen vaikuttaen – on määritelty järjestöstrategiassa. Kyseiset arvot valikoituivat vuoden 2014 työpajoissa toteutetun arvokeskustelun pohjalta. Yhteisen ymmärryksen ja arvoihin sitoutumisen tueksi kukin arvo on erikseen kirjattu ja määritelty järjestöstrategiaan. Lähes kaikki seurantakyselyyn vastanneista pitivät arvoja hyvinä, ajankohtaisina ja kaikille sopivina. Arvojen arvioitiin olevan jopa valtakunnallisen kehittämistyön ja sote-linjausten mukaisia. Muutamat vastaajista toivoivat tulevaisuudessa kiinnitettävän aiempaa enemmän huomiota avoimesti toimimiseen, pienten paikallisyhdistysten osallistumisen mahdollistamiseen ja erityisesti arvojen toteuttamiseen käytännön yhdistysja vapaaehtoistoiminnassa.

”erinomaiset, hyvä lähtökohta toiminnalle”

”kattavat tärkeimmät näkökulmat, jotka tulisi järjestötoiminnassa ottaa huomioon” ”harvoin tulee mietittyä arvoja yleensä. Mitä satakuntalaisuus on? Luulen, että ylipäätään olemme vasta satakuntalaisuus käsitteen alussa yhdistysmaailmasta käsin katsottuna”

Järjestö ♥ kunta 1/2020

VISIO tavoittelemme elinvoimaista, yhtenäistä ja tunnustettua yhdistysja vapaaehtoistoimintaa verkostoituneessa Satakunnassa”

”

Visio on kuvaus tulevaisuudesta sisältäen valinnat, joihin keskitytään (Heikkala & Pelto-Huikko 2019, 27). Satakuntalaisten yhdistysja vapaaehtoistoimijoiden tulevaisuutta on rakennettu neljän, järjestöstrategiaan yksityiskohtaisemmin kirjatun, linjauksen avulla: • • • •

yhdistysja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset ja vahvuus yhdistysten keskinäinen yhteistyö ja yhteistoiminta yhdistysja vapaaehtoistoiminnan tunnettuus ja arvostus yhdistysten yhteistyö ja yhteistoiminta muiden toimijoiden kanssa

Rahoituksen monikanavaisuus ja hyvistä käytännöistä oppiminen valikoituivat vuonna 2014 yhdistysja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksiä ja vahvuutta edistäviksi kehittämiskohteiksi. Marraskuussa 2019 toteutetun seurantakyselyn perusteella yhdistystoiminnan rahoituksen monikanavaisuuden arvioitiin toteutuneen Satakunnassa tyydyttävästi. Hyvin puolestaan yhdistystoiminnan kehittäminen hyvistä käytännöistä oppimalla. Positiivista muutosta arvioitiin tapahtuneen erityisesti laajan ja hyvin organisoidun yhteistyön myötä Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä JYTRY:n ja Satakunnan yhteisökeskuksen toimesta. Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden katoamisen, yhdistysten jäsenmäärien vähenemisen ja yhdistystoimijoiden ikääntymisen arvioitiin heikentävän toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoistoiminnan osalta vastaukset olivat ristiriitaisia, osa piti vapaaehtoistoimintaan sitoutumista vähäisenä ja osa puolestaan riittävänä. Heikkala ja Pelto-Huikko (2019, 66) toteavat Suomessa perustettavan vuosittain jopa 2 000 uutta yhdistystä. Tästä syystä vapaaehtoisten määrä yksittäistä yhdistystä kohden pienenee, vaikka vapaaehtoisten kokonaismäärän arvioidaan pysyvän Suomessa ennallaan. Vapaaehtoistoimintaan sitoutuminen on toki myös muuttunut lyhytkestoisemmaksi ja kertaluonteisemmaksi.

Vaikuttavaa! Satakunnan järjestöstrategia 2035 muutosta ohjaamassa

”yhdistyskentän ääni on vahvistunut” ”neuvontaa ja asiantuntemusta tulee edelleen jakaa” ”ollaan edelleen liian jumissa vanhoissa toimintatavoissa eikä uusiuduta tarpeeksi rohkeasti” ”vapaaehtoistoiminta on edelleen melko hajanainen” Toimivampaa ja tarkoituksenmukaisempaa yhdistysten keskinäistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa on Satakunnassa tavoiteltu yhdistysja vapaaehtoistoiminnan koordinoinnilla ja turhien päällekkäisyyksien ehkäisyllä sekä innovatiivisesti luoduilla verkostoilla. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet seurantakyselyn vastausten perusteella tyydyttävästi, monien mielestä jopa hyvin. Satakuntalaisyhdistysten yhteistyön ilmapiiri arvioitiin positiiviseksi ja asenne yhteistyöhalukkaaksi. Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -avustusohjelman satakuntalaista hanketta pidettiin merkittävänä tekijänä yhdistysten keskinäisessä yhteistyössä ja yhteistoiminnassa tapahtuneelle positiiviselle muutokselle. Vähäinen tuntemus toisten yhdistysten toiminnasta, yhdistyslähtöisten myytävien palveluiden kilpailutukset ja kilpailuasetelmat sekä erityisesti vammaisjärjestöjen riittämätön huomiointi nähtiin yhteistyötä ja yhteistoimintaa heikentävinä tekijöinä.

”positiivinen muutos, yhteistyö lähtee ihmisistä – yhteistyöhön ollaan valmiita” ”JYTRY:n kehittäminen ja järjestöjen neuvottelukunnan luominen on iso askel oikeaan suuntaan” ”mahdollisuus vaikuttamiseen on lisääntynyt”

”edellisen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu sysäsi yhdistyksiä yhteen ja tajuttiin ehkä uudella tavalla järjestäytymisen ja yhteistyön merkitys”

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Yhdistysten viestintä- ja markkinointiosaamista monipuolistamalla sekä yhdistysja vapaaehtoistoimintaa näkyväksi tekemällä uskottiin vuonna 2014 lisättävän satakuntalaisen yhdistysja vapaaehtoistoiminnan tunnettuutta ja arvostusta. Näin on tapahtunutkin. Yli puolet seurantakyselyn vastaajista piti yhdistysja vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä hyvänä. Näkyvyyteen ja viestintään on vastaajien mielestä panostettu. Erityisesti nostettiin esille vapaaehtoistoiminnan näkyvyys. Viestintä- ja markkinointiosaamisen monipuolistumisen arvioitiin onnistuneen tyydyttävästi tai hyvin, monien mielestä erittäin hyvin. Tunnettuuden ja arvostuksen todettiin lisääntyneen erityisesti sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden osalta. Maakunnan asukkaiden keskuudessa tietoisuus moninaisesta satakuntalaisesta yhdistysja vapaaehtoistoiminnasta arvioitiin edelleen vähäiseksi.

”kolmatta sektoria pidetään varteenotettavana kumppanina”

”kolmas sektori huomioidaan esim. valtakunnallisessa, maakunnallisessa ja paikallisessa suunnittelu-, kehittämis- ja päätöksentekotyössä. Tällöin se tulee myös suurelle yleisölle näkyväksi” ”vapaaehtoistyölle on annettu kasvot ja arvostus. Arvostusta tosin pitää saada huomattavasti enemmän” ”suuri yleisö ei tunnista yhdistyksiä tai mitä ne tekevät” Satakunnan järjestöstrategiaan 2035 on kirjattu yhdistysten yhteistyön ja yhteistoiminnan muiden toimijoiden kanssa perustuvan mm. yhdyspintojen etsimiseen sekä työnjaon ja roolien selkeyttämiseen. Tavoitteen toteutumista arveltiin edistettävän yhdistystoimintaa tuotteistamalla sekä yhdistysja vapaaehtoistoimijoiden yhteisellä vaikuttamistoiminnalla. Vuoden 2019 seurantakyselyn vastauksissa tuotteistamisen toteutuminen todettiin tyydyttäväksi, yhteisen vaikuttamistoiminnan toteutumisen puolestaan hyväksi. Yhtenä tärkeänä positiivisen muutoksen tekijänä eri yhteiskuntatoimijoiden välisessä yhteistyössä pidettiin Satakunnan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua, jossa yhdistystoimijoiden osaaminen huomioitiin ja yhdistysja vapaaehtoistoiminnan merkitys nostettiin esille. Verkostomaisen ja monitoimijaisen yhteiskehittämisen maakunnan asukkaiden hyväksi arvioitiin lisääntyneen. Muuttuva toimintaympäristö luo tosin yhdistystoimijoiden mielestä painetta yhdistysten hyvään ja osaavaan johtamiseen. Vaikuttavaa! Satakunnan järjestöstrategia 2035 muutosta ohjaamassa

”eri sektoreilla ja eri organisaatioissa on huomattu ja tunnustettu järjestösektorin osaaminen ja ymmärretty, että järjestösektorilla toimivat ovat tärkeä osa täydentäen muita palveluita. Kokemustoimintaa osataan arvostaa, mutta toisaalta järjestöjen osaaminenkin on huomattu” ”osa yhdistyksistä ymmärtää verkostoitumisen merkityksen ja haluaa tehdä yhdessä sektorirajatkin ylittävää yhteistyötä” ”yhteistyön tiivistyminen, avoin keskustelukulttuuri, innovatiivisuus ja innokkuus” ”avustukset pudonneet” Satakunnan järjestöstrategian 2035 julkaisun jälkeen oli tarkoitus luoda lyhytkestoisia toimintasuunnitelmia, jotta strategialinjaukset saadaan konkreettisiksi käytännön toimenpiteiksi. Maakunta- ja sote-uudistuksen käynnistys vuonna 2016 kokosi yhteisten suunnittelupöytien ääreen eri yhteiskuntatoimijoita. Tästä syystä toimintasuunnitelmien laadinnan sijaan järjestöstrategian toteuttamista edistettiin osana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua. Lisäksi mm. Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä JYTRY:n ja Satakunnan yhteisökeskuksen toiminnan sekä Omalta kylältä -hankkeen kuntakohtaisten yhdistysohjelmien nähtiin edistävän järjestöstrategian tavoitteita. Marraskuussa 2019 toteutetun seurantakyselyn perusteella tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin merkittävänä voidaan pitää Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan perustamista lokakuussa 2019. Kunta- ja aluekohtaisia yhdistysohjelmiakin on Satakunnassa jo muutamia valmiina ja useita tekeillä SataKylät ry:n johdolla. Yhdistysohjelmat linjaavat erityisesti yhdistysten ja kuntien välistä yhteistyötä ja kumppanuutta.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

4. MITEN NYKYTILANTEESTA ETEENPÄIN? Heikkalan ja Pelto-Huikon (2019, 29 – 31) mukaan strategian toimeenpanon edellytyksenä on aktiivinen johtaminen. Strategialinjausten on vaikutettava päätöksentekoon, toimeenpanoa on johdettava määrätietoisesti, strategian toteuttaminen on resurssoitava ja vastuutettava, strategiaa on pidettävä esillä jatkuvasti ja strategiatavoitteiden toteutumista on arvioitava. Yhdistystoimintaan suositellaan nykyään luotavaksi rullaava (dynaaminen) strategia, jota päivitetään aktiivisesti ja jonka toteutumista seurataan jatkuvasti. Vuonna 2015 luodun maakunnallisen järjestöstrategian tavoitteiden ajantasaisuutta, käytännön toimenpiteiden toteuttamista ja toimeenpanon johtamista on tarpeen tarkastella lähitulevaisuudessa avoimesti ja rehellisesti. Yleisesti tietoisuutta strategiasta ja erityisesti strategialinjausten toteuttamista on lisättävä eri puolilla maakuntaa. Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan on uudistuttava vastattaessa muuttuvan toimintaympäristön mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Kyseisessä kehittämistyössä Satakunnan järjestöjen neuvottelukunta on keskeisessä ja merkittävässä roolissa marraskuun 2019 järjestöstrategian seurantakyselyn perusteella. Toki satakuntalaisyhdistyksille ja sidosryhmille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä JYTRY:n vuonna 2020 käynnistyvät alueelliset verkostot antavat tähän oivan mahdollisuuden. Kehittämistyön tueksi seuraavaksi yhdistysten ja sidosryhmien esille nostamia kehittämiskohteita tulevaisuutta ajatellen. Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset ja vahvuus • vaikuttavuus ja sen todentaminen • rahoitus • perustehtävän kirkastaminen • vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten tuki • tuotteistaminen ja palvelumuotoilu, erityisesti vapaaehtoistoiminta Yhdistysten keskinäinen yhteistyö ja yhteistoiminta • • • •

alueellinen koordinointi monialainen verkostoituminen paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti suunnitelmallinen kehittäminen ja johtaminen olemassa olevan hyvän hyödyntäminen

Vaikuttavaa! Satakunnan järjestöstrategia 2035 muutosta ohjaamassa

Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan tunnettuus ja arvostus • yhteinen vaikuttamistoiminta • yhteisen sanoman kristallisoiminen • viestinnän monikanavaisuus • saavutettavuus maakunnan asukkaiden näkökulmasta • henkilökohtaistaminen

Yhdistysten yhteistyö ja yhteistoiminta muiden toimijoiden kanssa • alueellinen koordinointi • monialainen verkostoituminen paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti • tavoitteellisuus ja konkreettisuus • erityisesti kuntayhteistyö • osallisuus

LÄHTEET

Halme, V. 2019: Satakuntalaiset yhdistykset seutukunnittain ja tarkoitusluokittain. Sähköpostiviesti 22.11.2019.

Heikkala, J. & Pelto-Huikko, A. 2019: Järjestöjen strateginen johtaminen. Satakunnan järjestöstrategia 2035

Tilastokeskus 2018: Väestörakenne 31.12.2018.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Ulla Jäntti, Satakunnan yhteisökeskus

JÄRJESTÖ–KUNTA-YHTEISTYÖTÄ SATAKUNNASSA NÄKÖKULMIA SATAKUNNAN YHTEISÖKESKUKSEN KUNTAKAFFE(E)T -KIERTUEELTA KEVÄÄLLÄ 2019 1. JÄRJESTÖKAFFE(E)T KUNNISSA –MITÄ JA MIKSI? Alkuvuodesta 2019 toteutettiin Yhteisökeskuksen työntekijöiden yhteisvoimin Järjestökaffe(e)t -kuntakiertue. Helmi-kesäkuun aikana kutsuttiin yhdistysten ja kuntien edustajia koolle kuudessatoista (16) kunnassa keskustelemaan yhdistystoiminnasta. Kiertueen tavoitteena oli lisätä tietämystä yhdistystoiminnasta eri kunnissa sekä kartoittaa järjestö–kunta -yhteistyön nykytilaa ja käytäntöjä eri kunnissa.

Kuntakierroksen taustalla oli Yhteisökeskuksessa voimistunut tarve jalkautua järjestelmällisesti kaikkiin Satakunnan kuntiin Porin ulkopuolella. Satakunnan yhteisökeskuksen toiminta-alueena on koko maakunta, mutta yhdistyksen hallinnoima yhteisötalo Otava ja työntekijöiden työpisteet sijaitsevat Porissa. Yhteisökeskus saa usein palautetta ja toiveita siitä, että toimintaa maakunnassa Porin ulkopuolella pitää vahvistaa. Tämä onkin eittämättä tarpeen sekä Yhteisökeskuksen perustehtävien vuoksi, mutta myös Satakunnan Järjestö 2.0 -hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi. Satakunnan yhteisökeskuksen perustehtäviä on kolme: järjestötoiminnan kehittäminen ja tukeminen Satakunnassa, järjestöjen välisen yhteistyön edistäminen ja järjestöjen ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen. Yhteisökeskuksen hallinnoiman Järjestö 2.0 -hankkeen tehtäviä ovat järjestöjen, maakunnan ja kuntien välisen yhteistyörakenteen luominen ja järjestötoiminnan kehittäminen vastaamaan alueen väestön tarpeisiin. Satakunnan Järjestö 2.0 -hanke kehittää myös Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä JYTRYn tomintaa, yhdistysten keskinäistä yhteistyötä ja yhteistä vaikuttamistoimintaa, joten osassa Järjestökaffe(e)t-tilaisuuksista myös nämä teemat olivat esillä. Järjestöyhteistyöryhmän yhtenä tavoitteena on olla myös alusta järjestö–kunta -yhteistyön kehittämiselle ja hyvien yhteistyökäytäntöjen jakamiselle. Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

Lähtökohtana kuntakiertueelle lähdettäessä oli jalkautua kuntiin kuulemaan ja oppimaan yhdistysten arjesta, tutustumaan toimijoihin ja lisäämään vuorovaikutusta. Jokaisessa tilaisuudessa haluttiin varata pääosa ajasta vapaalle keskustelulle ja kuulemiselle. Tilaisuudet vaihtelivat suuresti niin järjestelyiltään, osanottajamääriltään kuin tilaisuuksien luonteiden osalta. Osa tilaisuuksista järjestettiin yhdessä SataKylät ry:n kanssa; lähinnä niissä kunnissa, joissa Satakylien hanke aloitti samaan aikaan yhdistysohjelman laadintaa. SataKylät ry on maakunnallinen kylien yhteenliittymä, jonka tarkoitus on tukea Satakunnan paikallisyhteisöjä ja vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta. Osassa tilaisuuksista yhdistysohjelmasta keskusteleminen oli selvässä pääosassa.

Tilaisuuksiin valmistauduttiin laatimalla kyselylomake, jossa pyydettiin vastaajia kirjaamaan ylös mm. yhteistyön muotoja, yhdistysten käytössä olevia tiloja sekä yhdistystoiminnan paikallisia vahvuuksia ja haasteita. Käytännössä tilaisuudet toteutettiin joustavasti ja osallistujia kuullen. Joissakin tapauksissa kyselylomake käytiin läpi yhdessä keskustellen, joissakin osallistujat täyttivät sen itsenäisesti. Joissakin tilaisuuksissa kyselylomakkeen käyttäminen ei tuntunut luontevalta, sillä yhdistysohjelmiin liittyvällä kyselyllä oli juuri kartoitettu samoja asioita. Keskustelu saattoi liikkua luontevasti myös muihin aiheisiin, joita osallistujat pitivät olennaisempina. Näiden taustatietojen valossa on todettava, että kuntakahveilta kerätty aineisto on monelta osalta vaikeasti sanoitettavaa ja kirjattavaa eikä kovin yhteismitallista. Kuitenkin jokainen tilaisuus oli omalla tavallaan hyvin hedelmällinen. Niissä tilaisuuksissa, joissa osanotto oli vähäisempi, saatiin usein aikaiseksi hyvin perusteellisia ja syviä keskusteluja eri teemoista, ja kaikki pääsivät ääneen ja tulivat kuulluksi. Eniten osallistujia oli Kankaanpään ja Euran tilaisuuksissa, jotka molemmat keräsivät paikalle yli 60 henkilöä. Molemmissa kunnissa yhdistysohjelman laatiminen oli juuri käynnistynyt ja prosessin avaustilaisuus järjestettiin yhdessä kuntien ja SataKylät ry:n kanssa. Osassa tilaisuuksista oli puolestaan alle kymmenen osanottajaa. Lähes kaikissa tilaisuuksissa paikalla oli myös kunnan edustaja.

Tilaisuuksissa käytiin monipuolista ja vaihtelevaa keskustelua. Yhteenvetona voidaan todeta, että Järjestökaffe(e)t -kiertue oli tarpeellinen ja hyödyllinen jalkautuminen maakunnan yhdistyskentälle. Toimijoiden tavoittaminen osoittautui haastavaksi ja onnistui parhaiten niissä kunnissa, joissa kunta oli tiiviisti mukana tilaisuuden järjestelyissä yhdistysohjelman vuoksi. Vastaavia tilaisuuksia kannattaakin tulevaisuudessa järjestää yhteistyössä erityisesti kuntien ja muiden yhdistysten (esim. Leader-yhdistykset, SataKylät ry) kanssa.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

HELENA KAITANEN Markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, Huittisten kaupunki Millaisia keinoja Huittisten kaupunki käyttää viestiessään yhdistyksille tai yhdistyksistä? ”Jos olen oikein ymmärtänyt, sekin on aika harvinaista, että kaupunki kokoaa yhdistysrekisteriä ja yhteystietolistaa. Meillä on yhteystietolistaa koottu jo monta vuotta ja se on myös meidän verkkosivuilla nähtävillä eli se on julkinen. Siellä on kaavake, jolla voi ilmoittaa muuttuneet tiedot, kun hallitukset vaihtuvat yhdistyksissä. Tärkein tiedotuskanava on sähköposti. Meidän sähköpostilistalla on puheenjohtajan ja sihteerin sähköpostiosoitteet tai yhdistyksen yleissähköposti. Sinne menee tiedotuskirje muutaman kerran vuodessa; ei tavan vuoksi vaan silloin, kun on asiaa. Yhdistykset tavoitetaan kyllä tosi hyvin yhdistyskirjeellä. Myös yhdistykset voivat ilmoittaa, jos heillä on jotain yhdistyskirjeeseen, niin minä jaan tietoa eteenpäin. Sitten meillä on kaupungin somekanavat, joista Facebook on tärkein. Seuraan itse yhdistysten somekanavia ja kokoan niistä menovinkkejä. Jaan matalalla kynnyksellä yhdistysten tapahtumia omissa kanavissamme. Lisäksi kaupungin tapahtumakalenteriin saa lisätä yhdistysten avoimia tapahtumia.”

Mihin yhdistysohjelma on vaikuttanut Huittisissa?

"Kun yhdistysohjelman teko aloitettiin, tehtiin kysely, johon vastasi yli kahdeksankymmentä yhdistystä ja oli useampia yhdistysiltoja, niin tiedon kulku tehostui siinä aika paljon.

Tuli paljon tietoa yhdistyksiltä kaupungille ja taas vastaavasti monia harhaluulojakin korjattiin, että ”kyllä tää on jo olemassa” ja ”kyllä semmoistakin pystytään järjestämään, että ei ole mikään ongelma”. Että ihan semmoista puhdasta tiedottamista. Se on parantanut tiedonkulkua ja puheyhteyttä paljon.”

Miksi kunnan kannattaa panostaa yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa?

”Kyllähän arkipäivän ja ruohonjuuritason elinvoima kumpuaa niistä yhdistyksistä. Mikään kaupunki tai kunta ei voi tuottaa sellaista yhteisöllisyyttä kuin yhdistykset voi. Se on hyvin ihmislähtöistä, kun ihmiset tekee sitä itselleen, läheisilleen ja verkostoilleen.” (Elinvoimajohtaja Riikka Peippo täydentää taustalta: ”Me nähdään, että yhdistykset täydentävät kaupunkien palveluita. Me tuotetaan peruspalvelut ja ne yhdistykset tuovat siihen sen paikallisuuden ja erinomaisuuden.”)

Mitkä hyvät toimintamallit Huittisista haluat jakaa muihin kuntiin?

”Erilaisista yhdistysilloista parhaiten meillä on toimineet työpajaillat, kun ihmiset saadaan saman pöydän ympärille keskustelemaan asioista ja näkemään toisensa. Sitä voi suositella muille, eli järjestäkää teemallisia yhdistysiltoja!” Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

Tähän artikkeliin on koottu tärkeimpiä nostoja ja huomioita kuntatilaisuuksista sekä yleiskatsaus järjestö – kunta-yhteistyön nykytilanteesta Satakunnassa. Artikkelin lopussa on yleisiä suosituksia hyvään järjestö – kunta-yhteistyöhön sekä vinkkejä siihen, miten yhteistyötä voi edistää hyvin yksinkertaisilla keinoilla. Kirjoituksen lomassa on pieniä henkilöhaastatteluita, joissa yhdistysten ja kuntien edustajat pääsevät kertomaan yhteistyöstä omasta näkökulmastaan.

JÄRJESTÖ – KUNTA-YHTEISTYÖN NYKYTILANNE SATAKUNNAN KUNNISSA

KUNTIEN JÄRJESTÖYHDYSHENKILÖT

Kuntien käytännöt järjestöyhdyshenkilöiden nimeämisessä ovat kirjavat. Maakunta- ja sotevalmistelun yhteydessä jokainen Satakunnan kunta nimesi yhteyshenkilön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (hyte) ja yhteyshenkilöt koottiin verkostoksi. Verkoston toimintaa koordinoidaan Satasairaalan perusterveydenhuollon yksiköstä ja verkosto on jatkanut säännöllisiä tapaamisia myös uudistuksen jäätyä tauolle. Monissa muissa maakunnissa on pidetty periaatteena, että jos kunnassa ei ole muuta järjestöyhdyshenkilöä, kunnan hyte-yhteyshenkilö (usein kunnan hyvinvointikoordinaattori tai vapaa-aikasihteeri) toimii myös järjestöyhdyshenkilönä. Nämä ”nimeämiset” ovat toistaiseksi olleet enimmäkseen epävirallisia ja perustuneet epävirallisiin sopimuksiin, ts. hyte-yhteyshenkilö on saattanut jo muutenkin hoitaa yhteistyötä yhdistysten kanssa ja on suostunut ottamaan tämän epävirallisen nimityksen vastaan. Satakunnassa ainoastaan yhden kunnan (Eurajoki) verkkosivuilla mainitaan kunnan virallisen yhdistysten yhteyshenkilön tiedot. Myöskään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteyshenkilöiden yhteystietoja ei mainita verkkosivuilla tällä nimikkeellä, sillä sitäkin tehtävää hoidetaan tyypillisesti oman toimen ohella.

Usein tarve ”nimetä” kuntaan järjestöyhdyshenkilö nousee yhdistysten (tai yhdistystoimintaa kehittävien hankkeiden, esimerkiksi Järjestö 2.0-hankkeiden) tarpeista ja toiveista, ei niinkään kunnista. Niissä yhteistyötä ja järjestöasioita hoitavat monesti useat eri viranhaltijat monelta eri toimialalta (usein ainakin liikunta, kulttuuri, sosiaali- ja terveys, viestintä, talous). Monissa Satakunnan kunnissa on vakiintuneet toimintatavat yhdistysten kanssa tehtävälle yhteistyölle. Varsinkin pienissä kunnissa on sekä kunnan viranhaltijoille että paikallisille yhdistyksille suhteellisen selvää, kuka hoitaa mi-

Järjestö ♥ kunta 1/2020

täkin osa-aluetta yhteistyöstä. Asiat siis toimivat ainakin jotenkuten totutulla tavalla, vaikka niihin ei ole kiinnitetty erityistä huomiota.

Selkeyden, avoimuuden ja erilaisen verkostoyhteistyön edistämisen vuoksi on kuitenkin toivottavaa, että kaikissa kunnissa käydään läpi järjestöyhteistyön käytäntöjä ja vastuita sekä sovitaan vähintään epävirallisesti, kuka on kunnassa päävastuullinen ja ensisijainen yhteyshenkilö. Nämä tiedot on sen jälkeen hyvä viestiä eri kanavissa sisäisesti ja ulkoisesti sekä laittaa pysyvästi näkyville kunnan verkkosivuille. Jos kunnassa ei ole muuta ilmeistä järjestöyhdyshenkilöä, on luontevaa, että hyte-yhteyshenkilö ottaa silloin myös kyseisen tehtävänimikkeen vastuineen itselleen. YHDISTYS- JA YHTEYSTIETOLISTAT

Kaikilla Satakunnan kunnilla on hallussaan yhdistysten yhteystietoja. Erilaisia yhteystietolistoja on tyypillisesti useamman kunnan työntekijän hallussa eivätkä ne ole kattavia. Osassa kunnista yhteystietoja löytyy esimerkiksi seuraparlamentin jäsenyhdistyksiin tai kylien neuvottelukuntaan kuuluviin yhdistyksiin, ja viestintää näiden yhdistysten kanssa hoitaa kyseisestä yhteistyöstä tai verkostosta vastaava kunnan työntekijä. Joissakin kunnissa yhteystiedot on koottu yhdeksi listaksi, jota hallinnoi joku kunnassa. Tällöin lista palvelee sekä kunnan omia tiedottamistarpeita, että joissakin tapauksissa myös yhdistysten keskinäisen tai muiden yhteistyötahojen viestinnän tarpeita.

Lähes kaikissa kunnista yhdistysten (yhteys)tietoja on koottu myös kunnan verkkosivuille. Tällöin tiedot on suunnattu kuntalaisille ja niiden tarkoituksena on viestiä kunnan yhdistysten monipuolisesta tarjonnasta ja ohjata niiden toiminnan ja palveluiden piiriin. Nämäkään listat eivät läheskään aina ole kattavia tai ajan tasalla, eikä tietojen yhteydessä ole selvästi ilmoitettu, miten listaa päivitetään ja täydennetään. Yhdistysten kannalta on tärkeää, että kunta mahdollistaa viestinnän sekä ylläpitämällä sähköpostilistaa että antamalla näkyvyyttä ja ohjaamalla palveluihin kaikkien nähtävillä olevan yhdistyslistan avulla. TILAT

Kuntien tilakäytännöt vaihtelevat. Useimmissa kunnissa kunta tarjoaa ainakin joitain tiloja maksuttomasti yleishyödyllisen yhdistystoiminnan käyttöön. Yhtenäiset, selkeästi viestityt käytännöt kuitenkin puuttuvat. Kuntien verkkoJärjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

sivuilta ei löydy kootusti tietoja kuntien tarjoamista tiloista ja niiden hintapolitiikasta. Asia tuli ilmi myös joillakin paikkakunnilla Järjestökaffe(e)t-keskusteluissa. Yhdistyksille on epäselvää, ovatko hinnat kaikille toimijoille samat ja kuka tekee päätökset eri tilojen osalta. YHDISTYSILLAT TAI -KOKOONTUMISET

Jos kunta järjestää kokoontumisia yhdistyksille, niitä on tyypillisesti yksi tai kaksi vuodessa. Tapaamisten tavoitteena on tiedottaminen, päällekkäisyyksien välttäminen toimintaa suunniteltaessa tai yhteisten tapahtumien suunnittelu. Tilaisuudet ovat tyypillisesti hyvin kuntavetoisia. Osassa kunnista toimii kylien neuvottelukunnan tai seuraparlamentin tyyppisiä yhdistysten yhteenliittymiä, jotka kokoontuvat keskenään omien suunnitelmiensa mukaisesti. Usein koordinoimassa tai vähintään mukana on yhteyshenkilö kunnasta. Nämä verkostot kattavat kuitenkin vain osan yhdistyksistä. Useissa kunnissa ei ole säännöllistä rytmiä tai vakiintunutta sisältöä kaikkien kunnassa toimivien yhdistysten kokoontumisille. YHDISTYSOHJELMAT

SataKylät ry on laatinut yhteistyössä kuntien kanssa yhdistysohjelmia Satakunnan kuntiin. Omalta kylältä - hankkeessa laadittiin vuosina 2016-2018 yhdistysohjelmat Huittisiin, Harjavaltaan ja Eurajoelle. Yhdistysohjelmilla hyvinvointia ja elinvoimaa -hankkeessa tehdään ohjelmat Euraan, Kankaanpäähän, Kokemäelle, Merikarvialle ja Pomarkkuun. Lisäksi hanke tuo maaseutualueiden ääntä Rauman kaupungin elinvoimaohjelmaan. Yhdistysohjelmat ovat kunnalle tapa avata laaja keskustelu yhdistyskentän kanssa ja aloittaa suunnitelmallinen yhteistyön kehittäminen.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

MUITA HUOMIOITA JA HAVAINTOA KUNTAKIERROKSELTA

• Pienissä kunnissa tunnetaan ihmiset ja verkostot ovat tiiviitä ja lomittuvat luonnostaan. Kunnan tai yhdistyksen kohderyhmään kuuluvat voidaan kutsua osallistumaan toimintaan jopa henkilökohtaisesti. • Joissakin kunnissa yhdistysten harrastustoiminta tavoittaa edelleen suuren osan nuorista ja suosittuja harrastuksia ovat esimerkiksi partio ja VPK. Erityisesti pienissä kunnissa yhdistysten rooli liikunta-aktiviteettien järjestäjänä on korvaamaton. Myös järjestö–kunta -yhteistyö on kaikista tiiveintä liikunnan alalla. • Pienissä kunnissa yhdistysten tarjoama virkistystoiminta nähdään aidosti rahaa tuovana elinvoimatekijänä.

• Usein koetaan hyvänä, että ulkopuolinen tekijä kannustaa yhteistyöhön kuntatasolla ja tukee sitä alussa, varsinkin jos yhteistyön rakenteet ja vastuutahot ovat epäselvät. • Yhdistysillan tai -tapaamisen pitopaikka vaikuttaa hyvin paljon tilaisuuden luonteeseen; valtuustosalissa ei usein synny vilkasta keskustelua. Vuorovaikutteisen tilaisuuden aikaansaamiseksi kannattaa kiinnittää huomiota ympäristöön ja tunnelman luomiseen. • Alueen yhteistyöhön vaikuttaa paljon se, onko yhdistyksillä palkattuja työntekijöitä. Vapaaehtoisvoimin pyörivän yhdistystoiminnan resurssit ovat vähäiset, eikä yhteistyöverkostoihin sitoutuminen tai yhteistyön kehittäminen ole aina mahdollista. Erityisesti tällaisissa kunnissa kunnan rooli yhdistysten kokoajana on hyvin tärkeä. • Ihmisten luontaiset liikkumissuunnat vaikuttavat siihen, mihin suuntaan yhteistyö tuntuu luonnolliselta. Joidenkin kuntien välillä on myös ns. henkisiä muureja, joiden ylittäminen tuntuu hankalalta. • Eräässä kunnassa kunnan luottamushenkilö toi esille toiveensa, että kuntien tiukassa taloustilanteessa myös yhdistysten on tehtävä yhteistyötä tai jopa yhdistyttävä, jotta kaupungin kannalta yhteistyö olisi selkeää ja taloudellisesti kannattavaa.

Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

3. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA HELMIÄ KUNTAYHTEISTYÖSTÄ HUITTINEN – HYVÄÄ VIESTINTÄÄ JA YHTEYDENPITOA

• Huittisissa kunnan markkinointi- ja viestintäsuunnittelija on ollut keskeisessä roolissa kunnan yhdistysten yhteistyön ja keskitetyn viestinnän kehittämisessä. Huittisissa yhdistyksistä on koottu kattava sähköpostilista, jonka kautta kunta, yhdistykset ja muut toimijat tavoittavat tarvittaessa suuren joukon yhdistysten puheenjohtajia ja sihteereitä. Yhteystietojen päivittäminen on myös tehty helpoksi lomakkeella. Kattava lista yhdistyksistä on nähtävillä kunnan verkkosivuilla, minkä lisäksi kunta lähettää koostetun yhdistyskirjeen noin kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa. LAVIA (PORI) JA SIIKAINEN – TOIMIVAT PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ -VERKOSTOT

• SPR:n Satakunnan piirin Pärjätään yhdessä -hankkeessa luotiin vuosina 2016 – 2019 paikallisia yhteistyöverkostoja, joiden ensisijainen tarkoitus oli lisätä yhteistyöllä arjen turvallisuutta ja luoda paikkakunnille vapaaehtoisuuteen perustuvia auttamisjärjestelmiä onnettomuus- ja poikkeustilanteita varten. Satakunnan verkostoista parhaiten ovat käynnistyneet verkostot Laviassa ja Siikaisissa, joissa ne jatkavat omaehtoisesti toimintaansa myös hankkeen päätyttyä. Siikaisissa kunta on sitoutunut verkostoon ja kunnan edustaja osallistuu verkoston kokoontumisiin säännöllisesti. Verkostoissa vastuu jakautuu niin, että koollekutsumis- ja puheenjohtajavuoro kiertää. Näin yksittäiset yhdistykset tai toimijat eivät kuormitu liikaa. KARVIA – KARVIAN MATKAILU JA WILLI KARVIA-BRÄNDI

• Yhdistykset tuottavat kaupungin Willi Karvia -matkailubrändin alle paljon erilaisia elämyspalveluita. Pienessä kunnassa on yhdessä tekemisen meininkiä ja asioita saadaan tapahtumaan, kun päätetään. Kunta arvostaa yhdistysten panosta ja kaikki tiedostavat, että matkailun kehittäminen onnistuu vain paikallisten toimijoiden aktiivisuudella ja yhteistyöllä. Isoja kehittämis- ja talkoohankkeita ovat olleet mm. Kantin areenan rakentaminen, museoalue ja GeoPark. Talkoilla on rakennettu myös pitkospuut kansallispuistoon ja korjattu kirkko.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

REIJO SILTALA Toiminnanjohtaja, Leader Karhuseutu ry, Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja 2020 Miltä yhdistyskenttä näytti kaupunginjohtajana ja miltä se näyttää nyt sisältä käsin? ”Olen touhunnut yli rajojen koko ikäni ja ollut monien yhdistysten hallituksissa ja toiminnassa kuntahommienikin aikaan, joten en ole niin puhdas hallintoihminen kuitenkaan. Mun mielestä kunnat ja järjestöt perinteisesti arvostavat toinen toisiaan. Vähenevät resurssit on se, mistä järjestötkin joutuvat kärsimään ja se tuo tiettyä säröä suhteisiin. Aktiiviset ihmiset toimivat yli sektorirajojen, joten siinä mielessä toimintakenttäni ei ole niin paljon muuttunut. Paljon tuttua ja tuttuja on ympärillä.”

Miten visioisit yhdistysten ja kuntien yhteistyöstä tulevaisuudessa?

”Yhteistyö on kunnillekin yksi selviytymiskeino. Se on sillä tavalla haastavaa, että yhteistyön täytyy olla mielekästä myös niille järjestöille, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen. Kun edellistä sote-uudistusta yritettiin viedä läpi, niin oltiin antamassa aika iso rooli järjestöille ja järjestöt ehkä oli valmiita ottamaankin sen roolin vastaan. Lakisääteisen ja ei-lakisääteisen raja on kuitenkin hyvin haastava. Ehkä juuri ennaltaehkäisevän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rooli on se luontevin järjestöille. Tule-

vaisuuden visio varmasti on sellainen, että järjestöillä ja julkisella sektorilla kokonaisuutena on saumaton polku, jossa kunnat eivät sysää ikävimpiä ja vaikeimpia asioita järjestöille - se ei tule onnistumaan. Järjestöillä on oltava syytä motivoitua yhä edelleen jatkossakin vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminta ei voi olla korvike lakisääteisille asioille, vaikka tulevaisuudessa vastuuta varmasti joudummekin yhä enemmän kantamaan toinen toisistamme.”

Miten Satakunnan järjestöjen neuvottelukunta voi edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä kunnissa? ”Ennen kaikkea toimiminen suodattimena on se realistisin tapa. Jos on tuhansia järjestöjä ja yksittäinen järjestö haluaa olla yhteydessä kuntaan, niin se saattaa näyttäytyä kunnalle pienenä. Mutta kun neuvottelukunta toimii suodattimena ja meille tulee signaali, niin me pystytään suodattamaan, milloin se on oikeasti iso asia ja milloin pieni. Voidaan olla luottopeluri siinä välissä. Vastaavasti jos kunnalla on jokin tarve, me voidaan suodattaa se sellaiseksi, että järjestökenttä joko voi vastata siihen tai sitten ei, mutta asiat eivät jää ainakaan kellumaan.”

Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

EURAJOKI – YHDISTYSTIEDOT VERKKOSIVUILLA JA NIMETTY YHDYSHENKILÖ

• Eurajoella yhdistysohjelman laatiminen on johtanut kunnan virallisen yhdistysten yhteyshenkilön nimeämiseen. Kunnan vapaa-ajan asiakkuuspalvelupäällikkö on vastuussa yhdistysyhteistyön kokonaisuudesta ja hänen yhteystietonsa löytyvät nimikkeellä myös kunnan verkkosivuilta. Yhteyshenkilö kutsuu yhdistyksiä säännöllisesti koolle ja huolehtii yhdistyslistasta. Verkkosivuilla yhdistyslista on jaoteltu yhdistysten toimialojen mukaan ja päivittämiseen on tarjolla lomake samassa yhteydessä. NAKKILA – YHDISTYKSET KUNTASTRATEGIASSA ISOSSA ROOLISSA

• Nakkilan kunta nosti vuonna 2018 laaditussa kuntastrategiassa järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten tukemisen ja kehittämisen yhdeksi neljästä painopistealueesta. Painopistealueisiin panostamalla tavoitellaan kunnan visiota, joka on olla ”paras paikka työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen”. Tulevina vuosina Nakkila panostaa yhdistysten osalta koordinointiin, yhteistyöhön, osaamisen lisäämiseen ja tapaamisiin. Seudun harrastusmahdollisuuksia tehdään tunnetuksi, tilat ja infra mahdollistetaan ja yritysten ja järjestöjen yhteistyötä edistetään.

4. YHTEISIÄ TAVOITTEITA YHTEISTYÖHÖN MILLAINEN ON JÄRJESTÖYSTÄVÄLLINEN KUNTA?

Monissa maakunnallisissa Järjestö 2.0 -hankkeissa on julkaistu erilaisia malleja ja suosituksia järjestöjen ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Yksi selkeimmistä ja käyttökelpoisimmista on Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hankkeen ”järjestöystävällinen kunnan” käsite ja määritelmä. Järjestöystävällinen kunta on sellainen, joka • • • • • • •

mahdollistaa asukkaiden aktiivisen osallistumisen, tunnistaa ja tunnustaa järjestöt tasavertaisina kumppaneina, nimeää järjestöyhdyshenkilön ja kutsuu järjestöt säännöllisesti koolle, tarjoaa järjestöjen käyttöön maksuttomia tiloja, maksaa järjestöavustuksia, kerää ja hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluissaan ja viestii järjestötoiminnasta asukkaille.

Lähde: www.ihimiset.fi

Järjestö ♥ kunta 1/2020

JANNE RANTALA Toiminnanjohtaja, Rauman Seudun Katulähetys ry Mitä Rauman Seudun Katulähetys tekee? ”Rauman Seudun Katulähetys tuottaa palveluita yksinäisyyden ja asunnottomuuden torjumiseen, työllisyyteen ja koulutukseen. Näissä yhdistys on ensimmäisen portaan toimija ihmisille ja heidän läheisilleen. Nuorisotakuutalolla tarjoamme erilaisia palveluita ja ryhmiä nuorille yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Työpajatoiminnassa on mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä ja voimaantua. Lisäksi meillä on kohtaamispaikkatoimintaa Eurassa, Luvialla ja Eurajoella. Kaiken tämän rinnalla kulkee Valo -valmennus, jolle on perustettu oma yhdistys. Valo-valmennuksessa suoritetaan vuoden 2019 aikana noin kahdensankymmentä tutkinnon osaa pelkästään Raumalla. Valo-valmennusyhdistys tuottaa työllisyydenhoidon palveluita monella paikkakunnalla myös Satakunnan ulkopuolella. Teemme palvelutuotantoa arvot edellä. ”Polku” on sana, joka pitää mainita Rauman Seudun Katulähetyksen yhteydessä. Rakennamme polkuja eteenpäin.”

Mitä yhteistyötä teette kaupunkien ja kuntien kanssa?

”Toimimme ensisijaisesti palveluntuottajana kunnille. Kunnat ostavat yhdistykseltä esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ja asumispalveluita. Rauman kaupungilta saamme yleisavustusta, mutta yhteistyö perustuu arvopohjaiselle palveluntuotannolle. Rauman Seudun Katulähetyksen tavoite on olla Suomen suurin arvo-

pohjainen palveluntuottaja. Hanke- ja projektirahoilla toimiminen on raskasta ja vie resursseja. Myös käyttäjä hyötyy palveluntuotantomallin luomasta pysyvyydestä ja turvallisuudesta. Kaupungilla on edustaja jokaisessa ohjausryhmässämme. Nuorisotakuutalon kaupunki möi osin sosiaalisin perustein yhdistykselle. Kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategiaa valmistelevassa ryhmässä olemme kutsuttuina asiantuntijoina. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua, joka on rehellistä ja avointa.”

Miten yhteistyö on kehittynyt vuosien varrella?

”Mielestäni Raumalla on aina nähty yhdistysten tuottama lisäarvo. Kaupunki rahoittaa toiminnasta noin 20%, joten hyötysuhde kaupungille on tosi hyvä. Alkuun kaupungissa nähtiin arvokkaana, että teemme hyvää mutta nyt on enemmän työn vaikuttavuus keskiössä. On tervettä puhua palveluiden vaikuttavuudesta.” Mitä olet oppinut yhteistyöstä tänä aikana?

”En jaksa uskoa, että hyvä yhteistyö johtuu vain Rauman pienuudesta. Ihmiset tekevät työn. Kunta- ja maakuntarajat voi ylittää ja pitää olla rohkea. Kumppanuuksia pitää hakea. Kustannushyödyt pitää osata tuoda esille. Me olemme tehneet jokaisen kunnan osalta tarkat laskelmat toiminnan taloudellisesta hyödystä. Talous edellä pitää mennä monta kertaa. Sen jälkeen vasta tulee inhimillinen hyöty.”

Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

Järjestöyhteistyö ja yhdistysten toimintaedellytysten tukeminen sekä kokemustiedon hyödyntäminen johtamisessa lisäävät kuntalaisten osallisuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää heikoimmassa asemassa olevien osallisuuteen. Erityisesti tässä yhdistykset ovat hyviä kumppaneita kunnille. Kumppanuuteen panostava kunta voi tunnistaa ja tunnustaa järjestöt tasavertaisina kumppaneina kirjaamalla järjestökentän ja järjestötoiminnan moninaisuuden strategiaansa sekä laatimalla käytännöt kumppanuudelle. Parhaiten kirjaukset strategiaan onnistuvat yhteistyöllä kuntalaisten ja järjestöjen kanssa. Järjestöyhteistyöhön liittyvät asiat voidaan kerätä myös yhteen asiakirjaan, yhdistysyhteistyöasiakirjaan tai kuten Satakunnassa on tehty –yhdistysohjelmiin.

Järjestöystävällinen kunta nimeää järjestöyhdyshenkilön ja kutsuu järjestöt säännöllisesti koolle keskustelemaan asukkaiden hyvinvoinnista sekä järjestötoiminnan haasteista kunnassa tai maakunnassa. On tärkeää, että järjestöyhdyshenkilöllä on yhteys kunnan johtoryhmään yhteistyön resurssien ja toteuttamisen varmistamiseksi.

Järjestöt on hyvä kutsua koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisten aiheina voivat olla asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, järjestöjen toimintaedellytykset sekä käytännön yhteistyön muodot kunnan kanssa. Järjestöyhdyshenkilön lisäksi illoissa on hyvä olla muut järjestöyhteistyötä käytännössä tekevät kunnan työntekijät paikalla. Järjestötoimintaa tukeva kunta tarjoaa järjestöjen käyttöön maksuttomia tiloja sekä maksaa järjestöavustuksia. Yleishyödylliseen, kaikille avoimeen ja maksuttomaan toimintaan kunnan tulee tarjota tilat järjestöjen käyttöön maksutta. On myös tärkeää, että järjestöjen käytössä olevat tilat ovat listattuina ja helposti löydettävissä kunnan verkkosivuilta. Kaikki Satakunnan kunnat maksavat järjestöille avustuksia. Avustusten maksaminen ja niiden kerääminen pois tilamaksuina ei ole järkevää tai motivoivaa kummallekaan osapuolelle. Yhdistysten toimintaedellytysten tukemista tuleekin kunnassa miettiä kokonaisuutena. Järjestöystävällinen kunta hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluidensa suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Järjestöiltä saadaan tietoa palveluista myös niiden asukkaiden osalta, jotka eivät itse vastaa kyselyihin tai

Järjestö ♥ kunta 1/2020

osallistu muuten aktiivisesti. Yhdistyksiä tulee käyttää jatkossa apuna esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomuksen laatimisessa. Kunnan palveluiden kehittämisessä voidaan hyödyntää myös kokemustoimijoita ja -asiantuntijoita. Kokemustoimijalla on omakohtainen kokemus esimerkiksi sairaudesta, kriisistä tai omaisena olemisestä ja hänet on koulutettu käyttämään kokemuksiaan kehittämistyössä. Kokemustoimija voi näin muiden asiantuntijoiden rinnalla tuoda oman kokemuksensa kaikkien hyödyksi. Yleensä kokemustoimijoille maksetaan palkkio tai kulukorvaus hänen ajastaan ja asiantuntemuksestaan. Järjestöystävällinen, hyvinvointia ja terveyttä edistävä kunta viestii järjestötoiminnasta mahdollistaen näin asukkaidensa osallistumisen heidän hyvinvointiaan tukevaan toimintaan. Yhdistystoimintaan liittyvät tiedot on hyvä koota kunnan verkkosivuille omaksi kokonaisuudekseen. Kunta on yleensä ainoa taho, joka voi ylläpitää ”tietokantaa” yhdistyksistä, niiden yhteystiedoista ja palveluista.

Kuvio 1.

Kuntien osalta tärkeimmät toimenpiteet järjestö – kunta-yhteistyön edistämiseksi Satakunnassa.

Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

5. ETEENPÄIN! SATAKUNTALAISET YHTEISTYÖN SILMÄLASIT – UUSI NÄKÖKULMA TULEVAISUUTEEN

Halua yhteistyöhön on sekä kunnissa että yhdistyksissä. Myös tarve yhteistyölle ja sen hyödyt tunnistetaan yhä laajemmin. Hyviä käytäntöjä ja vakiintuneita yhteistyön muotoja on monissa kunnissa. Kirjattuja ohjelmia ja strategiakirjauksia on useammassa kunnassa; oma yhdistysohjelmakin pian kahdeksassa kunnassa.

Tarvitaan kuitenkin vielä ajatustavan muutos ja tottumista uusiin tekemisen tapoihin. Uuden näkökulman muistamista voi verrata silmälaseihin, jotka laitetaan silmien eteen ajoittain ja katsotaan maailmaa hiukan erilaisten linssien läpi. Silmälasit pitää muistaa laittaa silmille säännöllisesti ja silloin ne muistuttavat tietoisesti etsimään paikkoja yhteistyölle. Ennen jokaista uuden työryhmän perustamista, kehittämiskohdetta tai projektia omassa kunnassa kannattaa laittaa hetkeksi nenälle nämä järjestö–kunta -yhteistyön silmälasit. Mitä yhdistyksiä tämä asia koskettaa tai kiinnostaa? Mitä yhdistyksiä voidaan osallistaa ja millä keinoilla? Mitä tietoa tai osaamista yhdistykset voivat tarjota? Yhdistyksissä kannattaa myös ajoittain laittaa samat yhteistyön lasit päähän. Mihin kunnan toimintoon oma yhdistys voi antaa lisäarvoa? Mihin voi jalkautua löytääkseen yhdistyksen kohderyhmään kuuluvia? Miten voi edistää yhdistyksen näkyvyyttä ja tuoda toiminnan vaikutuksia esiin? Keneen kannattaa ottaa yhteyttä? Viestin pitää olla ytimekäs ja selkeä.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Sirpa Ala-Rämi, Liikuntasihteeri, Karvian kunta Millainen on karvialainen yhdessä tekemisen tapa? ”Meillä on täällä pitkät perinteet yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Kun tarvetta on, ryhdymme tuumasta toimeen ja toimintaan suin päin. Ajatuksena on, että jos kymmenen asiaa aloitetaan, niin ainakin useimmat niistä menevät maaliin ja jäävät elämään. Kun saadaan idea, sitä pitää lähteä toteuttamaan heti ennen kuin kipinä ehtii sammua. Karvian tavaramerkki on, että halutaan onnistua yhdessä. Yhteistyö ja omaleimaisuus ovat osa kunnan brändiä. Kun tehdään ilolla ja hyvällä pöhinällä, se puolestaan kerää porukkaan uusia tekijöitä. Positiivisuus ja kotiseuturakkaus saavat väen liikkeelle. Yhteisöllisyys ja me-henki ovat Karviassa voimakkaita. Kun rahaa ei ole, se myös pakottaa yhteisöllisyyteen.”

Millainen rooli kunnalla on yhteistyön synnyttämisessä ja tukemisessa?

”Kunnan rooli on koordinointi ja kokoon kutsuminen. Yhteystyölle tarvitaan puolueeton suunnannäyttäjä, mutta tarpeet nousevat aina kuntalaisilta. Kunta auttaa, kannustaa sekä antaa apua ja avustuksia, ja saa vastineeksi työpanosta ja talkootyötä. Kuntalaiset saavat kaiken tuloksena palveluhyvää. Uskon, että ilman kuntaa yhdistykset eivät pärjäisi niin hyvin. Tietenkin kunnan työntekijät joutuvat jakamaan itseään moneen suuntaan. Riittämättömyyden tunne on usein läsnä, mutta toisaalta yhteiset saavutukset myös palkitsevat. Työpäivät ovat pitkiä, vaihtelevia ja tehtävät haasteellisia!”

Mitä saavutuksia yhteistyöllä on saatu aikaan?

”Yhdessä on saatu aikaan monenlaista kunnan palvelutasoa nostavaa ja palvelukirjoa lisäävää toimintaa. Urheilutalon laajennus oli iso yhteinen onnistuminen vuonna 2010. Kanttiin rakennettiin esittävien taiteiden katsomo, Kulttuurikeskus Skantz. Tässä hankkeessa koko kunta oli mukana ja siinä tehtiin yli 10 000 talkootyötuntia. Nyt Skantzissa järjestetään mm. konsertteja ja kesäteatteria monien tahojen toimesta. Lisäksi Kirkonkylän kouluun on perustettu Olohuone, jossa pyörii säännöllisesti karaoket ja kokkikerhot. Lasten leikki- ja liikuntanurkkaus on otettu ilolla vastaan ja siellä on järjestetty myös lasten synttäreitä. Olohuone on löytänyt hyvin kävijäkuntansa. Se sijaitsee keskellä kylää ja sinne on helppo mennä. Selkeästi lapsiperheillä on kiva asua ja olla Karviassa.”

Mitkä ovat pienen kunnat edut yhteistyössä?

”Täällä verkostot ovat kunnossa. Kuntalaisten ja viranhaltijoiden on helppo lähestyä toinen toisiaan. Yhteiset saavutukset ovat aidosti kaikkien saavutuksia. Myös tekninen toimi, opetus- ja elinvoimapuoli sekä tietenkin vapaa-aikatoimi ja kuntalaiset arvostavat kaikenlaista sosiaalista toimintaa. Pienessä kunnassa ei myöskään niin helposti kukaan jää yksin.”

Mitä hyviä asioita tai vinkkejä haluat jakaa Karviasta muihin kuntiin?

”Olkaa avoimia ja muistakaa yhdessä tekemisen ilo. Kunta pystyy melkein mihin tahansa, jos sillä on kumppaneita ja vastinpareja kentällä. Mikään ei ole mahdotonta!” Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

Tärkein tiedon jakamisen ja löytämisen kanava on internet. Kuntien nettisivut ovat tärkeitä myös kunnan yhdistysten näkökulmasta, sillä muuta sellaista tahoa ei ole, joka kokoaisi ja ylläpitäisi yhdistysten yhteystietolistoja. Viestinnässä ja tietojen saavutettavuudessa ei pidä luottaa henkilösuhteisiin ja epävirallisiin tiedotuskanaviin. Tasapuolisuuden vuoksi vastuutahot ja tiedot pitää olla kaikkien saavutettavissa. Hyvän järjestö–kunta -yhteistyön osalta ei voi liikaa painottaa johdon sitoutumisen tärkeyttä. Hyvä yhteistyö paikallisten yhdistysten kanssa on aina hyvä kirjata strategiaan ja sitä toteuttaviin ohjelmiin ja sopia myös sen toteuttamisesta systemaattisella tavalla. Tärkeä panostus kunnalta on järjestöyhteyshenkilön nimeäminen ja työajan osoittaminen tehtävien hoitamiseen. Ensiarvoisen tärkeää on myös sisäisestä työnjaosta sopiminen kunnassa sekä hyvä yhteystyö ja viestintä kaikkien järjestöyhteistyötä tekevien kesken. Muutama vinkki kuntatoimijoille

• Vastuuttakaa kunnan organisaatiossa selkeästi, kenelle kuuluvat yhdistysavustukset, kunnan tilakäytännöt, yhdistysillat, yhdistysviestintä ja yhteystietolistan päivitys. Eri henkilöt voivat olla vastuussa eri osa-alueista, mutta kokonaisuuden koordinaatio on hyvä olla yhdellä ihmisellä. • Nimetkää kuntaan järjestöyhdyshenkilö ja laittakaa kyseisen työntekijän yhteystiedot näkyville myös tällä nimikkeellä.

• Laittakaa kaikki yhdistysasioiden vastuuhenkilöt ja yhteystiedot selkeästi näkyville kunnan nettisivuille • Luokaa mielellään ”yhdistyksille”-alasivu, jolle kootaan kaikki yhdistyksiä koskevat asiat. • Ylläpitäkää kunnan nettisivuilla yhdistystietokantaa mielellään jaoteltuna yhdistysten tyypin mukaan.

• Valitkaa vastuuhenkilö, joka hallinnoi yhdistysten sähköpostilistaa. Sopikaa pelisäännöt sille, kuka voi viestiä listalla ja mistä asioista. • Pyytäkää yhdistyksiä päivittämään yhteystietonsa säännöllisesti ja pyrkikää täydentämään listaa ajoittain

Järjestö ♥ kunta 1/2020

• Ottakaa vastuu yhdistysten kokoon kutsumisesta kuntatasolla, koska kukaan muu ei sitä tee. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku on kaikkien etu. • Pitäkää mielessä Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä JYTRYn alueelliset tapaamiset ja foorumit. Niissä kuulee yhdistystoiminnasta ja hyvistä käytännöistä laajasti. Muutama vinkki yhdistystoimijoille

• Tehkää yhteydenpito helpoksi luomalla yhdistykselle sähköposti, joka siirtyy henkilöltä toiselle (esim. hallitus.meidanyhdistys@sposti.com). Näin sähköposti ei vaihdu, kun luottamushenkilöt vaihtuvat. • Pitäkää yhteystietonne ajan tasalla. On ensisijaisesti yhdistyksen omalla vastuulla huolehtia, että tärkeimmillä yhteistyötahoilla on oikeat yhteystiedot.

• Älkää luoko yhdistykselle nettisivuja, jos niitä ei voida päivittää jatkossa; mieluummin siis esimerkiksi aktiivinen facebook-sivu kuin vanhentunut nettisivu. • Viestikää, viestikää ja viestikää toiminnastanne ja erityisesti sen vaikuttavuudesta! • Luontevia yhteistyön paikkoja ovat ne kunnan palvelut, joista löytyy yhdistyksen kohderyhmää, esim. päiväkodit, koulut ja ikäihmisten palveluasunnot. • Tehkää yhteistyö helpoksi luomalla valmiita palvelupaketteja ja tarjoamalla konkreettisia ideoita yhteistyöhön.

• Tarjotkaa yllättäviä ratkaisuja! Eräs kuoro löysi kuuleman mukaan harjoitustilat ikäihmisten hoivakodista. Vanhukset saivat samalla virkistystä musiikkia kuuntelemalla.

Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

6. MITÄ JÄRJESTÖYHTEISTYÖRYHMÄ JYTRYN YHTEISTYÖRAKENNE TARJOAA YHTEISTYÖLLE? Satakunnassa aloittaa vuonna 2020 laajennettu järjestöyhteistyöryhmä JYTRYn toiminta. Kokoontumisia järjestetään säännöllisesti viidellä alueella eri puolilla Satakuntaa. Verkostotapaamiset kokoavat alueiden yhdistyksiä ja sidosryhmien edustajia yhteen ja ovat avoimia kaikille järjestöjen keskinäisestä ja sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä kiinnostuneille. JYTRYn tapaamisiin ovat erityisen tervetulleita kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Verkostotilaisuuksissa on mahdollisuus jakaa kuntien hyviä yhteistyökäytäntöjä ja edistää myös yhteistyötä kuntarajojen yli. Verkostotilaisuuksien aiheet nousevat alueellisista tarpeista, mutta niissä välitetään myös koko maakuntaa ja kaikkia yhdistyksiä koskevaa tietoa. Alueelliset verkostot luovat pohjan satakuntalaisten järjestöjen yhteiselle vaikuttamisrakenteelle. JYTRYn varsinaiset yhdistysjäsenet valitsevat keskuudestaan edustajat Satakunnan järjestöjen neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta toimii yhteistyön suunnannäyttäjänä, valvoo yhdistystoimijoiden etua sekä toimii muiden sektoreiden toimijatahojen keskusteluja kehittämiskumppanina. Kuviossa 2. seuraavalla sivulla on esitetty JYTRYn kolmitasoinen rakenne, jonka pohjan muodostavat alueelliset JYTRY-verkostot. Kaikki verkostot kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa isompiin foorumitilaisuuksiin. Syysfoorumissa valitaan vuosittain edustajia neuvottelukuntaan, johon myös alueelliset verkostot saavat nimetä edustajansa. Kaikki alueverkostojen tilaisuudet sekä foorumit ovat avoimia kaikille eikä niihin osallistuminen velvoita tai sido mihinkään.

Kuviossa 3. on kuvattu JYTRYn sijoittuminen Satakunnan yhteistyörakenteeseen. Neuvottelukunta käy kuntien, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja Satakuntaliiton kanssa keskustelua ja neuvotteluja ylätason yhteistyöstä ja linjauksista. Käytännön yhteistyötä tehdään paikallisesti kunnissa sekä alueellisesti JYTRYn verkostoissa ja monissa muissa alue- tai aihekohtaisissa verkostoissa. JYTRYn toimintamalli ja toimintamuodot eivät kilpaile muiden verkostojen kanssa, vaan tavoitteena on sitoa jo olemassa olevia verkostoja yhteen ja edistää järjestöyhteistyötä mahdollisimman koordinoidusti.

Satakunnan yhteisökeskus tarjoaa oman asiantuntemuksensa ja työpanoksensa JYTRY-verkoston ja maakunnallisen yhteiskehittämisen tueksi. Omalla osaamisellaan verkostoa täydentävät vapaaehtoistoiminnan Valikko-ryhmät ja Satakunnan kokemustoiminnan ohjausryhmä. Järjestö ♥ kunta 1/2020

MIKA HATANPÄÄ Kaupunginjohtaja, Kankaanpään kaupunki Millaista yhteistyötä Kankaanpää kaupunki tekee yhdistysten kanssa?

Mitä odotuksia Kankaanpään kaupungilla on tulevalle yhdistysohjelmalle?

”Kankaanpäässä on hyvät yhteistyön perinteet jo ennestään. Aika paljon on keskusteltu erilaisista asioista ja käyty vuoropuhelua yhdistysten kanssa. Niinisalon ravirata on esimerkki hyvästä pitkäaikaisimmasta yhteistyöstä; se on nyt kokonaan yhdistyksen pyörittämä. Monia muitakin vastaavia esimerkkejä on. Yhteistyötä on tehty myös esimerkiksi Kasevan ja Kankaanpään taideyhdistyksen kanssa. Myös 4H-yhdistyksen kanssa kaupunki teki vastikään yhteistyösopimuksen.”

Yhdistysohjelmalla kartoitetaan mitä yhteistyötä ja kumppanuutta on jo olemassa. Kankaanpää haluaa kehittää kumppanuutta entistä vahvempaan suuntaan ja luoda yhteistyöverkoston, jossa kaupunki on tiiviisti mukana. Kaupunki haluaa palvella yhdistyksiä paremmin ja turvata niiden toiminnan, vaikka taloudellisesti ei aina voidakaan avustaa. Tavoitteena on, että yhdistykset ja kaupunki yhdessä kehittävät palveluita, jotka edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta.”

”Yhdistystoiminta luo kaupungille elinvoimaa, viihtyvyyttä ja lisää asukkaitten vaikuttamismahdollisuuksia. Kaupunki on juuri niin aktiivinen kuin sen asukkaat ja yhdistykset. Yhdistykset ovat lähinnä ihmisiä oleva palveluntuottaja. Monia yhdistysten tarjoamista palveluista ja harrastuksista julkinen puoli ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Kaupunki luo puitteet ja edellytykset aktiiviselle kolmannelle sektorille. Yhteistyöllä voidaan edistää innovatiivisia palvelumalleja. ”

”Tiedon jakamista ja yhteistapaamisia pitää lisätä yhdistysten kesken niin, että myös kaupunki on mukana. Yhdistyksille voidaan perustaa esimerkiksi omia keskusteluryhmiä ja kaupungilta nimetä niihin vastuuhenkilöt. Myös kouluissa voidaan hyödyntää yhdistyksiä entistä enemmän.”

Mitä yhteistyö yhdistysten kanssa antaa kunnalle?

Missä asioissa on mielestäsi parantamisen varaa?

Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

Kuvio 2.

JYTRYn kolmitasoinen rakenne.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Kuvio 3.

JYTRYn sijoittuminen Satakunnan yhteistyörakenteessa. Järjestö–kunta-yhteistyötä Satakunnassa

LUKUVINKKEJÄ JÄRJESTÖYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA

https://www.ihimiset.fi/jarjestoystavallinen-pohjois-pohjanmaa/jarjestoystavallinen-kunta-ja-maakunta/ Häkkilä, Katja ja Marjo Tourula (2013) Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Helsinki. Järjestöpositiivinen kunta on hyvinvoinnin voittaja (KYT ry) https://www.yhdistystori.fi/2018/11/01/jarjestopositiivinen-kunta-hyvinvoinnin-voittaja/

Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä kunnan hyvinvointikertomukseen. Oulun kaupungin ja SOSTE ry:n ESKO-hankkeen malli. https://www.innokyla.fi JÄRJESTÖT KUNNASSA-SIVU, THL

https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/jarjestot-kunnassa

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Hanna Ruohola, SataKylät ry

KUNTAKOHTAISET YHDISTYSOHJELMAT SataKylät ry on tehnyt lähivuosina Satakunnassa joitain kuntakohtaisia yhdistysohjelmia. Ensimmäinen yhdistysohjelma valmistui Huittisten kaupungille kesällä 2017. Myös Harjavallan kaupungille ja Eurajoen kunnalle on sittemmin valmistunut oma yhdistysohjelma. Tällä hetkellä ohjelmaa valmistellaan Eurassa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Merikarvialla ja Pomarkussa. Hyväksi havaittu menetelmä tuotiin Satakuntaan Varsinais-Suomesta, jossa kuntakohtaisia yhdistysohjelmia on tehnyt Varsinais-Suomen Kylät ry. Yhdistysten ja kunnan väliselle vuoropuhelulle sekä yhteisille tavoitteenasetteluille on selkeästi ollut tilausta. Julkisen sektorin ja järjestökentän yhteistyölle on olemassa pitkät perinteet, mutta maailma on muuttunut ja muuttumassa voimakkaasti. Nyky-yhteiskunnassa kolmannen sektorin tekemälle hyvinvointityölle ja palvelutuotannolle luodaan paljon odotuksia, joihin yhdistykset ja järjestöt eivät kaikilta osin pysty vastaamaan. Yhdistykset joutuvat jatkossa miettimään omia tarkoituksiaan ja toimintojaan sekä uudistumaan ennakkoluulottomasti. Kaikkia osapuolia hyödyttävä kumppanuus on noussut keskeiseksi teemaksi puhuttaessa tulevaisuuden kunnista. Vaikka tavoitteet ovatkin molemmilla osapuolilla kutakuinkin saman suuntaisia, eroavat yhdistysten ja kunnan resurssit sekä toimintatavat suuresti toisistaan. Yhteisillä tapaamisilla ja keskusteluilla kumppanit ovat voineet löytää yhteisiä rajapintoja ja tekemisen paikkoja. Yhdistysohjelman tarkoitus on yksinkertaisuudessaan luoda uudenlaista vuoropuhelua, yhteistyötä ja kumppanuuksia julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välille. Ohjelman yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on määritellä ne tavat, joilla yhdistykset voivat olla kaupungin kanssa lisäämässä asukkaiden viihtyvyyttä. Asukkaiden viihtyvyys ja siitä viestiminen positiivisella tavalla taas luovat kuntaan pito- ja vetovoimaa.

Jokaisessa ohjelmassa tarkastellaan yhdistyskentän nykytilaa ja toimintatapoja kunnassa. Tietoa näistä saadaan ohjelman laadinnan alkuvaiheessa tehtävästä yhdistyskyselystä. Myös virkamiesten ja päättäjien asenteita, ajatuksia ja toiveita kysytään erillisellä kyselyllä. Tuntemalla vallitsevia olosuhteita ja Kuntakohtaiset yhdistysohjelmat

käytäntöjä voidaan paremmin suunnitella uusia, paremmin kaikkia palvelevia toimintatapoja. Uusia toimintatapoja ja ideoita työstetään yhteisissä yhdistysilloissa ja työpajoissa ja ne kirjataan ohjelmaan konkreettisina toimenpideehdotuksina. Yleisesti ohjelmissa nousevat esiin hyvin samankaltaiset teemat huolimatta siitä, missä kunnassa ohjelmaa ollaan laatimassa. Näitä teemoja ovat yhdistysten käytettävissä olevat tilat ja muut resurssit, kunnan avustukset yhdistystoiminnalle, tiedonkulku ja yhteistyö kunnan ja yhdistysten välillä sekä eriikäisten kuntalaisten huomioiminen. Näin pian ohjelmien valmistumisen jälkeen on vaikeaa sanoa, millaista konkreettista hyötyä ohjelmista on kunnille, niiden yhdistyksille ja eri toimijoiden yhteistyölle ollut. Kaikissa kunnissa, joissa yhdistysohjelma jo löytyy, on joka tapauksessa aloitettu säännöllisten yhdistysiltojen järjestäminen. Yhteiset tapaamiset ja yhteydenpidon säännöllisyys ovat madaltaneet yhteistyön kynnystä ja lisänneet toimijoiden tietoisuutta toisistaan. Mikä yhdistysohjelma: Ohjelma, jossa kirjoitetaan auki ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla yhteistyötä/kumppanuutta julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välillä halutaan pitkällä tähtäimellä kehittää mm. palveluiden suhteen. Miksi yhdistysohjelma: Yhteiskunnan toimijarakenteen muutos edellyttää paikallisen kehittämistyön vahvistamista ja julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin entistä vahvempaa kumppanuutta. Asukkaiden viihtyvyys ja vaikuttamismahdollisuudet nousevat jatkossa entistä tärkeämmiksi kuntien pito- ja vetovoimatekijöiksi. MITEN YHDISTYSOHJELMA TEHDÄÄN:

• kerätään tietoa järjestökentän nykytilasta ja toiminnasta • järjestetään yhteisiä työpajoja, joissa mietitään tulevaisuuteen tähtääviä toimenpiteitä hyvinvoinnin ja viihtyisyyden lisäämiseksi • kirjoitetaan itse ohjelma

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Elli-Mari Sulonen, viestintäsuunnittelija ja osallisuusagentti, Porin kaupunki Sirpa Kynäslahti, hyvinvointikoordinaattori, Porin kaupunki

HYVINVOINTIA, OSALLISUUTTA JA ELINVOIMAA TEHDÄÄN YHDESSÄ Kunnan ydintehtäviin lukeutuvat hyvinvoinnin, osallisuuden ja elinvoiman edistäminen. Kaupunki ei pysty toteuttamaan näitä tehtäviä yksin, vaan tueksi tarvitaan laajaa moniammatillista yhteistyötä, joista kunnan ja järjestöjen välinen on yksi vaikuttavimmista. Porissa yhteistyö kolmannen sektorin kanssa toimii monipuolisesti. Kaupungin ja järjestöjen välille on esimerkiksi solmittu kumppanuussopimuksia, urheiluseurojen kokoaman seuraparlamentin kanssa kehitetään liikunta-asioita ja lukuisille yhdistyksille tarjotaan tukea taloudellisina avustuksina. Pelkän rahan jakamisen sijaan yhteistyötä on kehitetty ja kehitetään yhä osallistavampaan ja yhteistä arvopohjaa tukevaan suuntaan. Hyvinvointia, osallisuutta ja elinvoimaa halutaan edistää läheisessä yhteistyössä. Pitkän tähtäimen yhteistyötä tiivistetään strategisilla kumppanuuksilla, joissa määritetään tavoitteet ja työskentelytavat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Porissa vuonna 2018 aloitettu osallistavan budjetoinnin kokeilu, Rakkaudella porilaisille -hyvinvointiraha, on hyvä esimerkki uudenlaisesta lyhyemmän aikajänteen yhteistyöstä. Kaupungille merkittäviin teemoihin haetaan toteuttajia vapaalla haulla, jossa järjestöt ja muut ryhmät voivat hakea rahaa erilaisten tapahtumien ja hankkeiden toteuttamiseen. Avustuskäytänteitä uudistetaan parhaillaan samaan suuntaan. Taloudellista tukea halutaan jakaa osallistavasti, varmistuen siitä, että ne edistävät kaupungin strategisia tavoitteita ja porilaisten hyvinvointia.

KUMPPANUUS VIE YHTEISTYÖN UUDELLE TASOLLE Porin kaupungin ja Satakunnan yhteisökeskuksen yhteistyö on jatkunut jo useiden vuosien ajan ja tiivistynyt jatkuvasti. Toimiva kumppanuus on noteerattu myös valtakunnallisesti ja vastaavaa mallia on pohdittu muissakin kunnissa. Hyvinvointia, osallisuutta ja elinvoimaa tehdään yhdessä

Yhteistyön peruspilarina on kumppanuussopimus, jonka tarkoituksena on luoda kansalaistoimintaan kestävät ja tavoitteelliset puitteet kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä alueen elinvoimaisuuden edistämiseksi Satakunnassa ja erityisesti Porissa maakuntakeskuksena. Sopimuksen lisäksi käymme vuosittain kumppanuusneuvottelut seuraavan vuoden yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä.

Yhteistyömme ei jää kuitenkaan vain sopimuksessa määriteltyjen tapaamisten varaan. Kaupungin ja yhteisökeskuksen edustajat työskentelevät tiiviisti toistensa verkostoissa ja kehittäjäryhmissä. Esimerkiksi yhteisökeskuksen toiminnanjohtajan kuuluminen kaupungin hyvinvointiryhmään on tehostanut strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä konkreettisten toimenpiteiden aloittamista. Käytännön yhteistyön muotoina ovat muun muassa ruoka-apu, yhteisötalo Otava ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelun kehittäminen yhdessä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Yhteisötalo Otava kokoaa asukkaat ja eri järjestöjen asiantuntijat yhteen, ja siellä työskentelee myös Porin kaupungin työntekijöitä. Myös yhdistysten avustuskäytänteiden uudistusta tehdään yhdessä. Satakunnan yhteisökeskus toimii puolueettomana tahona järjestökentän ja kaupungin välillä. Heidän kauttaan tavoitamme valtavan määrän eri-ikäisiä ja eri puolilla Poria asuvia kuntalaisia. Tuotamme tietoa porilaisista, jonka perusteella edistämme hyvinvointia, osallisuutta ja elinvoimaa. Vuoden mittaan tapaamme yhteisökeskuksen väen kanssa lukuisia kertoja. Vaihdamme kuulumisia, käymme läpi käynnissä olevia projekteja, suunnittelemme tulevaa, löydämme uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja mietimme, miten voisimme tarttua ajankohtaisiin haasteisiin. Puhumme avoimesti, nauramme, joskus on tainnut kyynelkin tirahtaa silmäkulmaan. Ennen kaikkea työskentelemme yhdessä suurella motivaatiolla porilaisten ja satakuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Se on aitoa kumppanuutta.

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Hyvinvointia, osallisuutta ja elinvoimaa tehdään yhdessä

EÄ YHDISTYS

MINULLE TÄRK

MINULLE TÄ

RKEÄ YHDIS

TYS ON

Satakunnan U

rheilujärkkäri

opsa Noormarkun N

t ry

PARASTA SIIN

Ä ON

PARASTA SIIN

Yhteisöllisyys

Juoksukisat

s u a k k a r ö t Järjes assa 2019

MINU

LLE T ÄR

apahtum -t a n e e r iA m o u kerätty S

Kultt KEÄ YHDI STYS uurip (Tukir aja Lumo ON anka ry)

PAR

Tuo t ASTA SIIN urvaa Ä ON tunte ja tukea, a ntaa en, et tehdä tä saan työtä

ISTYS

YHD RKEÄ

LLE TÄ

MINU

MINULLE TÄ

RKEÄ YHDIS

Syöpäyhdisty s

y omo r

Koko

TYS ON

PARASTA SIIN

Ä ON

NÄ ON STA SII PARA ijät

Vertaistuki

Tek

DISTYS

KEÄ YH

LE TÄR MINUL

itto /neuroli

istys

MS-yhd

MINULLE TÄ

ON A SIINÄ vien PARAST sairasta

RKEÄ YHDIS

Keliakiayhdis ty

TYS ON

airautta Samaa s en tuominen yhte

PARASTA SIIN

ÄO

N Täsmätieto sa iraudesta, vertaistuki

STYS ON

EÄ YHDI MINULLE TÄRK

Suomen Kipu ry rtaistukiryhmä) (Porin alueen ve Ä ON

PARASTA SIIN

lla Vertaistuki iso sydämellä

MINULLE TÄ

RKEÄ YHDIS

Syöpäyhdisty s PARASTA SIIN

TYS ON

Ä ON

Avun saaminen aina, kun sitä tarvits ee MINULLE TÄRKEÄ

YHDISTYS ON

Syöpykät

PARASTA SIINÄ

Tekijät

Järjestö ♥ kunta 1/2020

RKEÄ LLE TÄ

TYS O

YHDIS

MINU

LLE T ÄRKE

Porin 4

MLL

MINU

NÄ ON

auttaa

s Vapau

DISTY

S ON

istys

PARA ST S ON HDISTY Toim A SIINÄ O RKEÄ Y

TA SII

S PARA

Ä YH

H yhd

LE TÄ

MINUL

intaa

Martat

A PARAST

lapsil

SIINÄ O

elle toa mon Jakaa tie ttomasta a tuntem esta sairaud MINULLE TÄRKEÄ

YHDISTYS ON

Endometrioosiyh

distys

PARASTA SIINÄ

Historian siirtäm inen nykypäivään

N ISTYS O EÄ YHD K R Ä T ULLE uoret

MIN

tterin

a Porin te

IINÄ ON

AS PARAST

e, että inen ja s usiin m le e t t Näy maan u tutustu pääsee iin is m ih

EÄ YHDISTYS

MINULLE TÄRK

MINU

LLE

Harja TÄRKEÄ YH vallan D sydän ISTYS ON yhdis tys PARA S

A SII Toimi NÄ ON nta

MINULLE TÄRKEÄ

Reumayhdistys

YHDISTYS ON

Siskot ja Simot ry

Ä ON

PARASTA SIIN

YS O

DIST

Jäsenlehti

ÄR LE T

MIN

YH KEÄ

udun

n se Pori

t ry ömä

Pop-up toiminta , vanhusten autta minen

työt

PARASTA SIINÄ

Ä ON i, ass

SIIN

TA RAS

EU-k oka, t u r u l se Kou ihmi PA

ISTYS

YHD RKEÄ

t alaise -ruots is la a k Tans irat ry pihako LLE TÄ

MINU

SIINÄ RASTA

Ihana

rotu

MINULLE TÄ

RKEÄ YHDIS

Syöpäyhdisty s PARASTA SIIN

TYS ON

Ä ON

Tuki sairastum isen yhteydessä

EÄ YHDISTYS

MINULLE TÄRK

Syöpäyhdistys

Ä ON PARASTA SIIN

nnys

Tuki, matala ky

Järjestö <3 kunta 2/2019

Järjestö ♥ kunta 1/2020

Järjestö ♥ kunta

Yhteisökeskus on satakuntalaisen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tuki- ja kehittämisorganisaatio. Tarjoamme asiantuntijuutta, koordinointia ja tiloja järjestöja vapaaehtoistoimintaan.

1/2020 Satakunnan yhteisökeskus 1/2020

www.yhteisokeskus.fi

Satakunnan yhteisökeskus