Issuu on Google+

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Nro 3 15.3.2013 viikot 12 -13

1

Selata nälkä! Lapin elämyksen kruunaa illallinen teemapöydissämme!

imme s ä ä p e M sivulle! a k i v a k to Makuja Pohjolasta -buffet 19. ja 26.3. Kullankaivajan Puhvetti 21.3. Muista myös Kaltion valkosipuliviikko vko 12

Petri “Sela” Selander keittiöpäällikkö

Hymy herkässä!

Stand Up -illat perjantaisin Pirtissä 19.4.2013 asti Orkesteritanssit joka päivä koko kevään!

Tule ja viihdy!

Kahdeksan askelmaa kadulta® uudistettuun Ravintola Kieppiin. TERVETULOA!

Viikon tulot ja menot s. 6-7 Sattuipa Saariselällä s. 2 Sápmi Talent s. 3 Viisaat varislinnut s. 12

A`LA CARTE AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 11-

R AV I N T O L A

Taste the Spirit of Lapland® Ravintola Kieppi Saariselkä, Puh (016) 55 44 944, reservations@ravintolakieppi.fi www.ravintolakieppi.fi

Katso kevätkilpailu s. 18: tilaa Saariselän Sanomat, voita viikon ruskamatka Saariselälle!


SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

2

Viikko 9 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E

perjantai lauantai sunnuntai

15.3. 16.3. 17.3.

Aurinko nousee 6.37 6.33 6.28

Aurinko laskee 18.15 18.19 18.23

SAARISELÄLLÄ

Sattuipa Saariselällä -palstalla alueella pitkään vaikuttaneet henkilöt kertovat heille sattuneita erilaisia tapahtumia ja sattumuksia.

Ruoat kehuttiin uutislähetyksessä

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 15.3. Risto 16.3. Ilkka 17.3. Kerttu, Kerttuli

Viikko 10 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E Aurinko nousee maanantai 18.3. tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

19.3. 20.3. 21.3. 22.3. 23.3. 24.3.

Aurinko laskee

6.24 18.27 6.20 18.30 6.16 18.34 6.11 18.38 6.07 18.41 6.03 18.45 5.58 18.49

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 18.3. Eetu, Edvard 19.3. Jooseppi, Juuso, Joosef, Josefiina 20.3. Aki, Joakim, Kim, Jaakkima 21.3. Pentti 22.3. Vihtori 23.3. Akseli 24.3. Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo

Viikko 11 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E Aurinko nousee

maanantai 25.3. 5.54 tiistai 26.3. 5.50 keskiviikko 27.3. 5.46 torstai 28.3. 5.42

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 25.3. Aija 26.3. Manu, Immanuel, Manne, Immo 27.3. Sauli, Saul

28.3. Armas

Aurinko laskee 18.52 18.56 19.00 19.04

Saariselällä on vuosien varrella pidetty monia suuria kokouksia. Yksi huippuhetkistä oli 2000-luvun alussa, kun täällä pidettiin EU-ministerien huippukokous. Tunturihotellissa syötettiin maailman media ja turvaporukka. Median edustajia yksinään oli paikalla 300–400. Olin itse keittiömestarina organisoimassa sitä puolta, ja apuna minulla oli kymmenkunta Lapin keittiömestaria. Turvatoimet olivat kokouksen aikana mittavat koko kylällä. Joskus töihin tulo kangerteli vähän, kun turvamiehet pysäyttelivät ja kyselivät, että minne olen menossa. Kokous oli syysaikaan. Poromiehillä oli syksyllä tapana käydä pyytämässä hirvaita ja tarkistuttaa ne sen jälkeen eläinlääkärillä. Yksi poromies oli tulossa tuomaan poronlihaa Tunturihotellille pakettiautolla. Kesken matkan hän oli huomannut, että autossa on hirvikivääri mukana hirvaiden napsimista varten. Hänen piti palata takaisin ja jättää kivääri kotiin. Sen kanssa olisi ollut turha yrittää silloin hotellille. Kaunispään Huippu oli silloin vielä velipojan, Markun omistuksessa. EU-ministerit söivät sen kokouksen aikana yhden illallisen Huipulla, ja turvatoimet olivat olleet erittäin kovat. Rinteessä oli maannut tarkka-ampujia suojavarusteet päällä, ja turvamiehet olivat ennen ministeriillallisen alkamista kiertäneet pommikoiran kanssa ravintolan läpi. Työasioissa turvamiehet olivat tarkkoja, mutta muuten he olivat rentoa porukkaa. Heidän ja median ruokkiminen taisi onnistua ihan hyvin. Saariselän kokouksen aikana sattui nimittäin Turkissa suuri maanjäristys, ja ministerit päättivät täällä sinne lähetettävästä avustuspaketista. Joku suomalainen televisiotoimittaja kertoi uutisten päälähetyksessä, mikä summa Turkille luvattiin. Avustussumman jälkeen samaan hengenvetoon toimittaja sanoi ruudussa, että ruoka on täällä ollut erittäin hyvää. Olin kotona silloin ja katsoin televisiota. Vähän tuli mieleen, että näissä uutisissa puhutaan nyt kahdesta ihan eri asiasta!

• Lohikeiton ohje

Totta kai joka yksi keittiömestari haaveilee omasta ravintolasta. Vuonna 2004 marraskuussa ostimme Susannan kanssa Kaunispään Huipun Markulta ja hänen vaimoltaan, kun Markku ja Heli halusivat jäädä eläkkeelle. Huippu on hyvä pelipaikka, kohtuuvarma homma, jos kaikki on kunnossa. Päivällä tämä on kahvila ja lounasravintola, jossa tarjolla on oman leipomon tuotteita, paikallisista raaka-aineista valmistettuja ruokia – esimerkiksi lohikeittoa ja käristystä, hampurilaisia ja ranskalaisia unohtamatta. Illalla taas tarjoillaan korkeatasoisia illallisia korkeatasoisille vieraille. Kaikki keittiömestarit eivät varmaan suostuisi kahvilapuoleen, mutta minä saan tehdä täällä omannäköistä hommaa. Tosi hyvän lohikeiton ohjehan menee niin, että ensin laitetaan kattilaan pottuja. Sitten laitetaan lohta niin että keitosta tulee punaista, sitten kermaa niin että siitä tulee valkoista, sitten voita että siitä tulee keltaista, ja lopuksi tilliä niin että keitosta tulee vihreää. Tämä on vain jutturesepti. Oikeasti meidän keitossa ei käytetä ollenkaan voita. Lohikeitosta tulee tarpeeksi hyvä paksulla kermalla.

• Paikallisia raaka-aineita

Myös Paistinkääntäjien kokousten illalliset ovat jääneet mieleen. Tunturihotellissa järjestettiin kerran Rotisseurin juhlaillallinen. Se on haasteellinen järjestää, kun ruokailijat ovat alan ammattilaisia. En muista, mitä tarjosin silloin heille. En yleensäkään muista, mitä olen tarjonnut isoilla illallisilla. Tapana on yleensä käyttää paikallisia raaka-aineita niin paljon kuin mahdollista. Lasken Jäämerenkin paikalliseksi alueeksi; sinne ei ole matkaa kuin parisataa kilometriä. Rovaniemikään ei ole niin lähellä kuin Jäämeri. Ennen isoja tilauksia käymme kaiken läpi henkilökunnan kanssa, että kaikki tietävät, missä mennään. Kun suuret illalliset ovat ohi, kirjoitan asioita muistiin seuraavia kertoja varten: mikä on mennyt hyvin, mikä mennyt erittäin hyvin ja mitä kannattaa vielä kehittää. Lämpimän ruoan jakelu on

Kuva: Marjaana Lähteenmäki

Keittiömestari Jorma Lehtinen tuli Saariselälle vuonna 1993 Tunturihotellin keittiöpäälliköksi. Ennen Saariselälle tuloaan hän työskenteli muun muassa Ivalossa Matkailuliiton majalla ja Hotelli Ivalossa. Tällä hetkellä Jorma Lehtinen omistaa Kaunispään Huipun yhdessä Susanna Lehtisen kanssa. Jorma vastaa ravintolasta ja Susanna Tuliaistuvasta. sellainen, jota pitää aina miettiä ja jota varten täytyy valikoida tuotteet tarkkaan. Muistan esimerkiksi erään IBM:n illallisen, jossa tarjottiin kahdessa kattauksessa ruoka 1100 hengelle. Teimme taikinaporoa, ja siitä saatiin hyvää palautetta. Se saatiin jouhevasti tarjolle.

• Säiden armoilla

Kaunispään Huippuhan sijaitsee tunturin päällä, ja kelit saattavat olla täällä tuuliset. Ensimmäiset työntekijät tulevat töihin aamulla 7–8 aikoihin. Olemme sopineet urakoitsijan kanssa, että tie on talvisin silloin aina aurattu. Kovilla lumimyrskyillä tie saattaa mennä päivän aikana umpeen. Kerran Tunturibluesin aikaan olimme tilanneet aura-auton tänne illaksi, että saamme asiakkaat ulos. Lähdimme täältä kolonnassa. Kun äänentoisto sai purettua ja pakattua tavaransa, aura-auto lähti ensimmäisenä, sitten vieraat ja lopuksi henkilökunta. Eräällä toisella kertaa työntekijöiden autot oli parkkeerattu iltatilaisuuden ajaksi rakennuksen taakse. Illan ai-

kana autojen ympärille oli kasaantunut jo maastureitten kokoiset tuiskupenkat. Silloin piti soittaa apumies kaivamaan autot esiin ja siirtämään ne talon eteen, jonne ei tuiskuta niin kovasti. Ei muuten kannata ihmetellä, jos sääennustukset ovat joskus mitä sattuu. Kerran Ilmatieteenlaitos oli tulossa meille varhaiselle illalliselle kello 17:ksi. Odotettiin heitä porukalla, eikä heitä kuulunut. Puhelin soi ja ajattelimme, että jotakin hämminkiä on hommassa. Leviltä soitettiin Tuikkuravintolasta, että oliko Ilmantieteenlaitos tulossa teille syömään. Kyllä on tulossa. Mutta he olivatkin Levillä, muutaman sadan kilometrin päässä. Sihteeri oli varannut heille ruokailun väärään paikkaan. Tuikussa ei edes pystytty ottamaan heitä vastaan, kun heillä oli toinen iso tilaisuus samaan aikaan. Paistinkääntäjät olivat tulossa syömään samana iltana, ja tarjosin sääennustajille tarkoitetun mätialkupalan Paistinkääntäjille ”Ilmatieteenlaitoksen yllätyksen” nimellä.


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

3

Kahdeksan askelmaa kadulta R uudistettuun Ravintola Kieppiin 15.3. Stand-up ilta Santa´s Hotel Tunturissa 15.-16.3. Trubaduuri-illat Hotelli Riekonlinnassa 15.-17.3. Vaellustelemark-kurssi Kiilopäällä 19.3. Makuja Pohjolasta teemamenu Santa´s Hotel Tunturissa 20.3. Lauluilta Laanilan Savottakahvilassa 21.3. Saariselän Sanomien retkipäivä ja uuden tulistelupaikan vihkiäiset Kummituskämpällä 21.3. Kullankaivajan puhvetti Santa´s Hotel Tunturissa 22.3. Kairan Kulkijat –esitys Laanilan Savottakahvilassa 22.3. Stand-up ilta Santa´s Hotel Tunturissa 22.-23.3. Trubaduuri –illat Hotelli Riekonlinnassa 24.3. Suomi Slalom –kisat Saariselän rinteillä 26.3. Makuja Pohjolasta –teemamenu Santa´s Hotel Tunturissa 27.3. Yhteislauluilta Laanilan Savottakahvilassa

Restaurant Kieppi Proudly Presents: Unplugged Evenings! Perjantaina 29.3. ja lauantaina 30.3. 2013 klo 21– 23.

Heikki Silvennoinen & Acoustic Time trio Paras tapa aloittaa illanvietto on nauttia illallinen Ravintola Kiepin A`la Cartessa ja jatkaa iltaa hyvän musiikin parissa

A´LA CARTE KLO 11-22 JOKA PÄIVÄ

Tilaa on rajoitetusti, joten varmista sisäänpääsy- ja pöytävarauksesi: reservations@ravintolakieppi.fi Puh: 016 – 55 44 944 R AV I N T O L A

Ohjelmamaksu 10 €.

Konsertti-iltana keittiö avoinna klo 23:een.

Ta s t e t h e S p i r i t o f L a p l a n d

R

Ravintola Kieppi Saariselkä Raitopolku 1. Puh (016) 55 44 944 • reservations@ravintolakieppi.fi Ravintola Kieppi avoinna talvisesongissa klo 07 – vähintään klo 22:een, konsertti-iltana klo 01:n.

Ánna Katri Helander on uusi Sápmi Talent Kautokeinolainen Ánna Katri Helander nappasi voiton nuorten lavataiteen kilpailussa Sápmi Talentissa. - Tänä vuonna oli todella korkea taso. Tuomareille oli aluksi vaikea valita voittajaa, ja neuvottelimme pitkään. Voittajan valitsimme siksi, koska hän on erinomaisen taitava ja rohkea. Esiintymisestä huomasi voittajan oman äänen. Hänellä oli myös hyvä yhteys katsojiin ja erinomainen karisma ja lavalahjakkuus, kertoi päätuomari Anna Näkkäläjärvi Länsman. Tällä kertaa tuomarit nostivat kolme esitystä esille. Ánna Katri Helanderin lisäksi Katja ja Biret Haarlan balettiesityksen Ártegis speajal (Omituinen peili) ja Boŋkasryhmän Ádjjá nogai (Äijä loppui) -musiikkiesityksen. Voittaja itse oli jo toiste Sápmi Talentissa parhaimpien joukossa. Hän voitti kilpailun vatsatanssiesityksellä, johon hän on itse laatinut koreografian. Taustamusiikkina Helander käytti sekä saamelais- että maailmanmusiikkia. Hänen vaatteissaankin oli viitteitä sekä perinteiseen vatsatanssiin että saamelaiskulttuuriin. Vatsatanssin perinteisen lantiohuivin sijaan hän käytti villahuivia sekä silkkihuivia, joissa oli kolikkojen sijaan saamelaisnaisen risku tuottamassa ääntä. Voittaja itse loisti tyytyväisyyttä. - Tällä voitolla on minulle merkitystä. Kun kovasti tekee töitä ja todella haluaa jotain, niin joskus tulee myös

Porokisat Ivalo River Campingilla. Kuva: Marjaana Lähteenmäki

KEVÄTKILPAILU s. 18: Voita 2 henkilön

RUSKAMATKA SAARISELÄLLE!

Briitta Pajari 0400 696 914 Voittajaesityksessä oli yhdistetty saamelaiskulttuuria muihin kulttuureihin. palkkio. En juokse poikien perässä, minä tanssin, kertoi naurava Helander YLE Sápmin uutisille. Tuomareina tämän vuoden kilpailussa olivat läänintaiteilija ja muusikko Anna Näk-

käläjärvi Länsmanin lisäksi koreografi ja tanssija Elle Sofe Henriksen sekä multitaiteilija Niillas Holmberg. Järjestäjän Sámi Siidan yhdistyksen puheenjohtaja Elle Aikio oli tyytyväinen

tapahtuman järjestelyihin: - Sápmi Talent ei ole vain kilpailu, vaan viikonlopun kulttuuritapahtuma nuorille. Sápmi Talent järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. KE

Jari Pajari 0400 394 375


SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

4

Onko UK-puistosta hyötyä? Tunturipappi järjestää ohjelmaa kappelilla Saariselän monipuoliseen tarjontaan on useiden vuosien ajan kuulunut myös Pyhän Paavalin kappeli pappeineen ja ohjelmineen. Lomalla tai eläkkeellä olevat papit toimivat viikon kerrallaan tunturipappina ja vastaavat kappelin ohjelmasta. Viikolla 12 pappina toimii

Päivi Helén. -Olen tavattavissa kappelissa aina ennen tilaisuuksia, kello 18 alkaen, Helén sanoo. Muulloin hänet saa kiinni puhelinnumerosta 050 5722 666. Viikolla 13 tunturipappina on Olli Koskenniemi.

Marianpäivän iloa ja Lapin laulujen lumoa – paastonaikaa kuitenkin Marianpäivänä kuulemme evankeliumista, kuinka enkeli Gabriel ilmestyi neitsyt Marialle sanoen:”Älä pelkää, Maria. Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimen Jeesus.” Marianpäivästä on noin raskausaika jouluun. Vuoteen 1955 saakka Marianpäivää vietettiin aina 25.3. ja siihen päätettynä se oli helppo päivä muistaa. Lapissa Marianpäivä on ollut ja on yhä tärkeä talven käännekohta. 1500-luvulta alkaen saamelaiset kokoontuivat värikkäissä puvuissaan taipaleiden takaa keväthankia pitkin kirkolle Hettaan ”Marian päiville” kastamaan lapset, käymään ripillä ja vihillä, hautaamaan vainajat ja mikä tärkeää – tapaamaan sukulaisia, tuttuja, hieromaan kauppoja ja ehkäpä (varmasti!) katselemaan puolisoehdokkaita. Kirkko tuhoutui sodassa, mutta ei Marian päivät – vielä 40-luvun lopulla saamelaiset saapuivat poroillaan Hettaan, jonne tuhoutuneen kirkon paikalle rakennettiin uusi kirkko vuonna 1951. Marianpäivä oli ja on pohjoisen kevään alkamisen juhla, valon juhla, mikä se hengelliseltä sanomaltaankin on. Hyvä Saariselän kulkija, tule sinäkin kirkolle juhlimaan Marianpäivää, se on Lapin tapa! Paastonaika, matka pääsiäiseen, jatkuu maanantaina. Lienetkö paastoon laskeutunut ja siitä jo viikkoja nauttinut vai onko paastonaika mennyt tähän saakka ”ohi”, voit joka tapauksessa liittyä omalla tavallasi pääsiäiseen matkaavien joukkoon Saariselän kappelin iltahetkissä. Minulle usko on iloinen asia, ja paastoaika on matka suureen iloon; älkäämme siis olko synkän näköisiä, vaikka on aika katua syntejä ja kiintymystä tähän maailmaan. Ja harva meistä on ihan pulmunen – johan se syntinen nainen on tarvinnut rikostoverin tullakseen halveksituksi ja vaikka eläisimme fariseuksen kunniallista elämää, kannammeko vastuutamme kärsimyksestä yli mukavuus-

alueen. Synnitön heittäköön ensimmäisen lumipallon! Eli me kaikenlaiset hiihtäjät tarvitsemme Jeesusta, joka pani itsensä likoon meidän kaikkien puolesta – tule keskiviikon messuun Jumalan sanan hoitoon ja osallistumaan ehtoolliselle, jossa Jeesus itse on läsnä. Joiku on Lapin alkuperäistä musiikkia, mutta me sitä ymmärtämättömät lantalaiset olemme tykästyneet erityisesti muun muassa S.Topeliuksen Inarinjärvi-, U.Monosen Lapin tango -, U. Kemppin Kilpisjärven mahtava Saana -, E.Leinon Lapin kesä - sekä K.Käyhkön Tunturisatu-sanoituksiin. Otan riskin, kun laulatan näitä maallisia lauluja yhteislauluillassa kirkossa. Mutta vakaumukseni on, että josko ne eivät varsinaisesti hoida hengellisyyttämme, ei niillä ole voimaa rikkoakaan sitä. Ajassaan syntyneitä, rakkau-

desta Lappiin kirjoitettuja tai vain kirjoittajan Lapin mielikuvasta kummunneita lauluja, joissa on tarina. Kun laulamme myös lappilaisen virsirunoilija Niilo Rauhalan virren 576, voinemme vain iloita sanoituksesta ja sanomasta! Heti sodan jälkeen Lapista ei kirjoitettu lauluakaan, kunnes 1949 puristui sanoitus Lapin äidin kehtolaulu – siihen meidän iltamme on hyvä päättää. Hiihtoviikon päättyessä katsomme suuren passioon eli hiljaiseen viikkoon. Jeesuksen kuuliaisuus Isälleen vaati paljon, niin kuin luottamus ja tärkeät tehtävät aina vaativat. Mutta tuo tehtävä vaati kaiken. ”Kristus kärsi ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta johdattaakseen teidän Jumalan luo” (1.Piet.3:18), jotta meillä olisi ilo ja rauha.

Kappelin kevätohjelmaa

su 17.3. ma 18.3. ti 19.3. ke 20.3. to 21.3. pe 22.3. su 24.3. ma 25.3. ti 26.3. ke 27.3. to 28.3. pe 29.3. pe 29.3. su 31.3.

Messu. Marian päivä ”Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä”, Matt.6:16 Fariseus ja syntinen nainen, Luuk. 7: 36-50 Messu Kauneimmat Lapin laulut Ristintien alkaessa – katsaus hiljaisen viikon tapahtumiin Messu Hengellisten toivelaulujen ilta. ”Miksi Jeesuksen piti kuolla” - iltatilaisuus. ”Valoja ja voimaa” Hanna Ekolan konsertti; liput 20€ Kiirastorstain ehtoollinen klo 9-16 kotakahvio kappelin edustalla klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 16.30 Romanttiset virtuoosit tunturissa -konsertti, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Seeli Toivio, sello, Risto-Matti Marin, piano. klo 19 Petri Laaksosen konsertti Messu

Urho Kekkosen kansallispuisto täyttää 30 vuotta Onko puisto koitunut hyödyksi inarilaisille, pitkän linjan saariselkäläinen matkailuyrittäjä, kunnanvaltuutettu Teuvo Katajamaa? - Kyllä se tänä päivänä on suuri vetovoimatekijä matkailussa, aivan kuten kaikki muutkin Suomen kansallispuistot. Puistoista tehdyt käyttäjätutkimuksetkin kertovat, että UK-puisto on suosituimpien puistojen joukossa. - Kun UK-puisto 30 vuotta sitten tuli, niin sehän toi tullessaan myös rajoituksia. Ennen vuotta 1983 matkailuyrittäjät saattoivat viedä kelkoilla hiihtäjien varusteet vaikkapa Luirojärvelle. Perässä tulivat sitten hiihtäjät valmista kelkan jälkeä pitkin. He nauttivat keväisestä hiihdosta, eivätkä rinkat painaneet selkää. Kun puisto tuli, niin tällainen retkeilyn muoto loppui. Nyt on hiihdettävä Luirojärvelle kimpsut selässä. - Ennen puiston tuloa oli sellainenkin tapa, että Heikkilän Kari kuljetti porukkaa lentokoneella Luirojärvelle. Osa retkeilijöistä meni ja tuli lentokoneella. Osa saattoi tehdä ensin viikon patikkareissun ja päättää sen Luirojärvelle, jossa saunoivat ja lähtivät sitten paluumatkalle lentokoneella. Kun puisto tuli, niin tällaiset lennot loppuivat. Pitäisikö vanhaan malliin palata? -Matkailuyrittäjänä toivoisin, että puiston järjestyssääntöä

avattaisiin tältä osin. Puistonhan pitää olla myös ihmistä varten, ja mielestäni siellä saa olla myös muita toimintoja. Luonnonpuistot ovat ehkä asia erikseen, mutta ei minusta Kekkospuistossa ole mitään sellaista uhanlaista elinympäristöä, mikä vaarantuisi jos matkailuyrittäjät saisivat siellä maltillisesti ja rajoitetusti toimia. - Enkä ole ainoa joka on toivonut järjestyssäännön maltillista avaamista. Kun kuntaministeri Hannes Manninen vieraili takavuosina Inarissa, niin myös hän näki järkevänä, että matkailuyrittäjät voisivat rajoitetusti toimia UK-puiston alueella. Onko UK-puistossa riittävästi retkeilyreittejä? - UK-puiston merkityt reitit ovat tässä Saariselän tunturikeskuksen lähettyvillä, lähialueilla. Merkittyjä reittejä pitkin voi tehdä aika mukavia päivämatkoja. Rakenteita ja opasteita pitäisi vain kehittää ja reittien lähtöpaikat pitää saada

niin näkyviksi, että ulkomaalainenkin huomaa, että tuostahan voi lähteä pienelle patikkareissulle. Nythän näitä lähireittejä kehitetään UK-puiston ja Inarin kunnan yhteisvoimin, ja se on hieno asia. - Syvälle UK-puistoon ei mielestäni tarvitse erityisempiä merkittyjä reittejä tehdä. Jos sinne niitä merkittäisiin, niin siinä olisi riskinä, että sydänalueille menisi sellaista porukkaa, jonka tietotaito ei kuitenkaan riittäisi erämaassa selviytymiseen. Entä miltä näyttää Saariselän kevät Teuvo Katajamaan silmin? - Viime viikot ovat näyttäneet mukavan vilkkailta. Ulkomaalaisten osuus on alkutalvesta alkaen ollut suuri. Vaikka nyt on suomalaisten hiihtolomaviikkoja vietettykin, välillä on tuntunut, ettei suomen kieltä kuule muiden kielten joukosta. - Kokonaisuutta katsoen voi sanoa, että Saariselkä on nousukiidossa.

Unna Junnássa puhutaan saamea Saamenkieliset lapset kuulevat äidinkieltään Unna Junná -lastenohjelmassa. Tänä keväänä Unna Junnán erityisenä kohderyhmänä ovat 3–6-vuotiaat lapset, mutta ohjelmasta voivat iloita myös muut lapset ja lapsenmieliset. Unna Junnán juonnot on aikaisemmin kuvattu ulkona. Tämän kevään ohjelmien juonto osuudet on kuvattu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen modernissa studiossa Sajoksessa, Inarin kirkonkylällä. Ohjelmissa nähdään muun muassa Inarin ja Sevettijärven koululaisten elokuvatyöpajojen satoa kaikilla kolmella saamen kielellä. Unna Junnan katsojat pääsevät myös nauttimaan musiikista ja laulamaan muun muassa Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin mukana. Lisäksi ohjelmassa nähdään aiemmin tehtyjä inserttejä, ja kuten edellisinäkin vuosina Saamelaisalueen koulutuskes-

kuksen medialinjalaiset ovat tehneet lyhyitä animaatioita ohjelmiin. Kevät on alkanut tuttujen juontajien: Niillas Holmbergin, Heli Huovisen ja Leena Fofonoffin voimin. Heidän lisäkseen Unna Junná -ohjelmaa tulevat tänä keväänä juontamaan pohjoissaameksi Kirsti Länsman ja Leenan kaverina

Terhi Kytölä koltansaameksi. Mukana kevään menossa on tietysti myös itse Unna Junná, joka tutkii ja pohdiskelee erilaisia juttuja. Unna Junnálla pulppuaa tänä keväänä myös runosuoni – pohjoissaameksi. KURS: Unna Junná Ylen TV2-kanavalla sunnuntaisin klo 7.45 ja uusintana FST5kanavalla klo 10.30.

Terhi Kytölä ja Leena Fofonoff puhuvat Unna Junnán lähetyksissä koltansaamea.


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Retkipäivä Kummituskämpällä Karvaselän Kummituskämpällä, aivan Tunturihotellin takana järjestetään to 21.3. retkipäivä sekä uuden tulistelupaikan vihkiäiset. UK-juhlavuoden kunniaksi Karvaselän kummituskämpän pihapiiriin, Urho Kekkosen kansallispuiston rajalle on valmistunut uusi tulistelupaikka, jonka vihkiäisiä vietetään nyt ja johon pääsee tutustumaan kätevästi. Paikalla on paljon paikallisia toimijoita: Saariselän Sanomat, Urho Kekkosen kansallispuiston henkilökuntaa Metsähallituksesta sekä Saariselän VPK:n naisjaosto. Metsähallitus vastailee kysymyksiin alueen retkeilystä, ulkoilusta ja 30-vuotiaasta UK-puistosta. VPK taas tietää paljon turvallisuusseikoista, jotka täytyy ottaa huomioon retkelle lähdettäessä. VPK esittelee myös välineitä, joilla haetaan ihmisiä maastosta onnettomuuden sattuessa. Saariselän Sanomien tilauksen yhteydessä saa retkipäivän aikana valita haluamansa Lapin Legendat -kirjasen. Lapin Legendat -sarjassa ovat ilmestyneet teokset Raja-Jooseppi – legendan synty, Petronella – unelma elää, Kaapin Jouni

MUUT LEHDET

Uutisia ikimetsästä: Pyrynmaa on keidas Ivalojokivarressa

Luonnonperintösäätiön lehti Uutisia ikimetsästä esittelee Ivalojokivarren Pyrynmaata, jonka Harald Helander on myynyt säätiölle. 80 hehtaarin Pyrynmaa on nyt säätiön hallussa olevaa suojelumetsää. Lehti toteaa, että Ylä-Lapissa laajat suojelualueet sisältävät valtaosin tuntureita ja muuta avointa maastoa. Varsinaisen metsämaan suojelulle on täälläkin suuri tarve. Hakattujen talousmetsien keskellä Pyrynmaa poikkeaa luonnontilaisuudessaan selvästi ympäristöstään. Pyrynmaalla on muun muassa kokonainen kaunis lampi, Konivuopaja. Alueelta löytyy lisäksi silmälläpidettävä kellosinilatva ja pohjanhoikkaängelmä sekä lännenmaarianheinä, kummatkin Suomen vastuulajeja EU:ssa. Lehden toimittaja Anneli Jussila kirjoittaa Pyrynmaan vanhimpien puiden olevan 400–500-vuotiaita. Hän kertoo vakuuttuneensa Pyrynmaan suuresta suojeluarvosta.

5

Inarin Juutuanvaaran latuja kiiteltiin Inarin kirkonkylällä helmikuun lopulla hiihdetyt kolmipäiväiset Scandinavia-cup-kisat onnistuivat hyvin. Ennen kisoja sattunut palovahinko hiihtoalueella ei estänyt kisojen järjestämistä. Erityiskiitoksen kaikilta joukkueilta saivat Juutuanvaaran radat, joiden oikeanlaista vaikeusastetta kiiteltiin kaikissa joukkueissa moneen otteeseen. Myös asialliset suksihuoltotilat saivat tunnustusta.

Inarin kirkonkylän majoituskapasiteetti ylittyi moninkertaisesti, ja hiihtäjät täyttivät majoituspaikat Kaamasen Kievaria myöten. Kisoissa pääosaan noussut Norjan joukkue ilmoitti Inarin sopivan heille jatkossakin Scandinavia Cupin pitopaikaksi hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Norjalaiset kun matkasivat lentäen Kirkkoniemeen, ja sieltä autolla Inariin.

Test Worldin sisätestihallille palkinto

– pororuhtinas, Sodan piikkilangat – totta ja tarinaa Inarin vankileireistä sekä Kruunupäitä ja kullankaivajia – Inarin Matkailumajan, Matkailuhotellin ja Kultahovin vaiheita. Tulipaikalla on tarjolla nokipannukahvit ja makkaranpaistoa. Saariselän Sanomat tarjoaa kävijöille makkaraa niin kauan kuin sitä riittää.

Kummituskämppä on siirretty nykyiselle paikalleen entisen postipolun, nykyisen Inarin–Kittilän-tien läheisyydestä. Kämpästä liikkuu paljon tarinoita, joissa pääosassa esiintyy kovasti elämöivä kummitus. Kummituskämppä on Saariselän retkeilyreitistön varrella ja helposti tavoitettava kohde myös lapsiperheille. Kämpästä

noin sadan metrin päässä sijaitsee Kelo-ojan kullankaivajan tupa sekä kota. Molemmat tuvat ovat ns. päivätupia, jotka soveltuvat lyhytaikaiseen levähtämiseen, mutta yöpyminen niissä on kielletty. Saariselän Sanomien Retkipäivä Kummituskämpällä to 21.3. klo 10–15.

Vatsalihakset tiukilla Savottakahvilassa Laanilassa Savottakahvilassa vietettiin naistenpäivää perjantaina 8.3. Illan tummetessa pöytä oli katettu paikallisilla herkuilla: porolla ja Inarijärven kalalla. Loppusilaus oli menun tehty ns. vanhanajan kermakakulla ja kahvilla. Kun vatsat olivat täynnä, iltaa jatkoi viestintätoimisto Lapin Loitsun viestintävelho Miia Kärnä. Hän kertoi, miten flirttailu erilaisilla tavoilla on hauskaa. Esityksestä saatiin monet makeat naurut. Loppuillasta yleisöä laulatti kapellimestari Esa Roine. Ja Savotan väki yllätti naiset arpajaisilla. Palkintona oli Lapin Kullankaivajain mieskalenteri. - Onnistuneen hiihtoviikon

testauksessa kehittäessään sisätestihallin. Tämä mahdollistaa ympärivuotisen talvitestauksen ja avaa täysin uudenlaisia mahdollisuuksia ajoneuvojen ja renkaiden tietokoneavusteisen suunnittelun edelleen kehittämiseksi tarjoamalla loistavan ympäristön suunnittelutulosten varmentamiseksi.

Inari puoltaa uuden kunnan perustamista Inarin kunta on puoltanut kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä esitetyn uuden kunnan perustamista. Uusi kunta muodostuisi Inarin ja Utsjoen kunnista sekä Sodankylän kunnan saamelaisalueeseen kuuluvasta osasta eli Vuotsosta. Inarin kunnan puolesta on mahdollista selvittää myös koko saamelaisalueen kuulumista yhteen kuntaan, mikä tarkoittaisi sitä, että myös Enontekiön kunta kuuluisi samaan kuntajakoselvitykseen. Jos koko saamelaisalue muo-

dostaisi uuden kunnan, siinä olisi nykyistä paremmin mahdollista turvata saamenkielisen väestön oikeudet. Näin toteaa Inarin kunta lausunnossaan, jonka se lähettää lausuntonaan valtiovarainministeriölle. Inarin kunta lähtee siitä, että yhdistymisavustusten on katettava Utsjoen kunnan alijäämät, joiden tarkka määrä ei ole Inarilla tiedossa. Yhdistysmisavustusta tulisi maksaa ainakin kolmen vuoden ajan kompensaationa Inarin ja Utsjoen kunnan asukaskohtaisen valtionosuuden erotuksesta.

Ensimmäinen inarinsaamen maisteri

Naistenpäivän kermakakku Savottakahvilassa. ja naistenpäivän jälkeen matka kotiin Etelä-Suomeen sujui mukavalla mielin, sanoivat ta-

pahtumaan osallistuneet Mirja ja hänen neljä ystäväänsä Nastolasta.

Radio-ohjelma nuorille saamelaisille Yle Sápmissa on alkanut uusi nuorten aikuisten radio-ohjelma Sohkaršohkka – Sokerishokki. Juontajat Heli Huovinen ja Aslak Paltto ovat innoissaan: -Hykerryttää, sillä olemme suunnitelleet tämäntapaista ohjelmaa jo kauan, ja nyt se vihdoin toteutuu, Huovinen sanoo.

Test World Oy:n Indoor-sisätestihallille on myönnetty kansainvälinen palkinto. Autoja rengasalan asiantuntijoista ja professoreista koostuva 17 hengen raati valitsi Test Worldin vuoden 2013 rengasteollisuuden alihankkijaksi. Raadin mielestä Test World on tehnyt todellisen läpimurron ajoneuvojen ja renkaiden

-Tämä on kokonaisvaltainen ohjelma, jossa musiikki on tärkeä osa sisältöä ja sisältö tärkeä osa musiikkia, Paltto filosofioi. Anne Kirste Aikio tekee ohjelmaan reportaaseja, ja Neeta Jääskö kommentoi alkuperäiskansa- ja saamelaistrendejä. Yle Sápmin tekninen tuottaja Pekka Aikio on suunnitellut

äänimaailman. Sokerishokissa pääsee kuulemaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamenkieltä. Ohjelman kuulee Yle Sápmin radiokanavalla, internetradiossa ja mobiilisovellusten kautta perjantaisin klo 15.0417.00. Ohjelma löytyy myös Yle Areenasta.

Oulun yliopiston Giellagasinstituutista valmistui helmikuun lopulla kaikkien aikojen ensimmäinen inarinsaamen kielen maisteri ja aineenopettaja. Hänen nimensä on Teija Linnamäki. Noin 400 puhujan inarinsaame on luokiteltu uhanalaiseksi kieleksi, mutta sitä on ruvettu elvyttämään 1980-luvun puolesta välistä lähtien muun muassa kielipesätoiminnan ja aikuiskoulutuksen avulla. Elvytystoimien tuloksena pu-

hujien määrä on lisääntynyt ja kielen status on noussut. Inarinsaamea opetetaan peruskoulussa ja sen voi myös kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Opettajapula on kuitenkin hankaloittanut kielen elvytystä. Oulun yliopiston inarinsaamen koulutusohjelma on suunniteltu vastaamaan tähän tarpeeseen. Vuosittain otetaan sisään viisi opiskelijaa. Lähivuosina Oulun yliopistosta valmistuu lisää inarinsaamen kielen maistereita ja opettajia.

Pyrstötähti näkyvissä - Pyrstötähti Pan STARSS on tulossa näkyviin maaliskuun puolivälin tietämissä, 11.3. jälkeen, kertoo Juhani Harjunharja, Ohcejoga Utsjoen Ursa ry:n puheenjohtaja. - Tämä tapahtuma lienee

tulevan kevään merkittävin taivaan ilmiö, joten sitä voi koettaa ikuistaa kameroinkin. Koska näkymä on Auringon suunnassa, saattaa olla hyvä varautua myös suodattimin näkymää ikuistettaessa.


6

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Yhteinen perintömme – matka halki kansallispuistojen Kuva: Tea Karvinen

Kairan Kulkijat Savottakahvilassa Näyttelijä, ohjaaja Kai Lehtinen ja näyttelijä Heikki Rantanen tuovat Kairan Kulkijat pohjoiseen. Kairan Kulkijat -niminen esitys perustuu Lauri Viidan ja Veikko Huovisen teksteihin, joihin on yhdistetty tämän päivän arkirealismia sekä kitaralla säestettyä musiikkia, muun muassa Junnu Vainion ja Juice Leskisen sävelin. Kairan Kulkijat on samalla Kai Lehtisen ”25 vuotta hurlumheitä” -juhlakiertue. Lehtinen on itseoikeutettu Huovisen tekstien tulkki. Hänhän esitti Konsta Pylkkästä Huovisen romaaniin perustuvassa elokuvassa Havukka-ahon ajattelija. Elokuva sai ensi-iltansa

Kairassa kulkevat Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen. vuonna 2010, ja sen on tähän mennessä nähnyt yli 250 000 katsojaa.

Kairan Kulkijat -esitys nähdään Savottakahvilassa pe 22.3.13 klo 19.00.

Aurinkovoimaa Hanna Ekolan konsertista

säännöllisesti jo vuosien ajan. - Vietin lapsuuskesiäni Lapissa. Lapin luonto, rauha ja ihmiset tekivät jo silloin vaikutuksen. On hienoa saada palata aina uudelleen. Tuntu-

rikappeleissa tuntuu siltä, että omat laulutkin ovat siellä kuin kotonaan. Laulujen rauha, toivo ja lohdutus sopivat kappelin herkkään ja läheiseen tunnelmaan, Ekola kuvaa. Ekola valmistelee jälleen uutta levyä, josta maistiaisena on jo ilmestynyt Hannan sanoittama, Kai Jämsän säveltämä Joki vai silta. Hanna Ekolan Valoa ja voimaa -konsertti Saariselän Tunturikappelissa ke 27.3. klo 19. Ekolan kanssa esiintyy laulajapianisti Virpi Lahti. Konserttiin myydään 20 euron hintaisia lippuja kappelin ovelta alkaen tuntia ennen tilaisuutta, alle 14-vuotiaat ilmaiseksi.

mutta hän on kuvannut ahkerasti myös Suomen kansallispuistoja. Kuvillaan Tea Karvinen haluaa herättää ihmisen kaipuun takaisin luontoon. - Nykyinen sukupolvemme on etääntynyt luonnosta. Haluan kannustaa ihmisiä menemään ulos ja kokemaan luontoa sekä Suomessa että maailmalla, Karvinen sanoo. - Koen, että ihminen ja luonto ovat yhtä. Ihminen voi saada metsissä, vuorilla, merellä ja muualla luonnon keskellä valtavasti energiaa itselleen. Tieto lisää ymmärtämystä, mikä lisää luonnon kunnioit-

tamista. Se puolestaan lisää halua suojella tätä arvokasta kotiamme. Tällä hetkellä Karvisen mieluisimmat kuvauspaikat löytyvät Suomen Lapista. Hänen nykyisiä kuvausprojektejaan Suomen kansallispuistojen lisäksi ovat porotalous ja poromiehet, saamelaisuus sekä maailmalla arktiset alueet maailmalla. Näyttely kiertää Suomen luontokeskuksia kolmen vuoden ajan. Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarin kirkonkylällä näyttely on esillä 26.5. saakka.

Talven kuvia Ivalossa Pohjois-Lapin Kameraseuran ensimmäinen valokuvanäyttely on esillä Ivalon Kuulaassa, osoitteessa Ivalontie 6. Näyttelyn aihe on ”Talveni kuva”, ja se on esillä

10.4. saakka keskiviikkoisin klo 16–19 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–16. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Ivalo 3

2 km

NÄYTTELYT

Saarise

läntie

Neste Siula

20

0m Honka

Kiveliö ntie

Auringon voima on vahvimmillaan kevään ensikosketuksessa. Pimeän talvikauden jälkeen pienikin pilkahdus auringosta hellii ja antaa toivolle täyttymyksen. Vaikka hämärä jakso parhaimmillaan antaa mahdollisuuden lepoon, pohjimmiltaan jokainen kai kaipaa elämäänsä valon hetkiä. - Elämän pimeissä hetkissä lupaus valosta riittää, sanoo laulaja-kirjailija Hanna Ekola. Hänen Valoa ja voimaa -konserttinsa Saariselän tunturikappelissa hiljentää kuulijan valon ja pääsiäisen lohduttavan toivon sanoman äärelle. Hanna Ekola on konsertoinut Lapin tunturikappeleissa

Tea Karvisen valokuvanäyttely Siidassa, Inarin kirkonkylällä on kunnianosoitus kansallispuistoille. Näyttelyssä ovat esillä niin suomalaiset kuin kaukaisemmatkin kansallispuistot. Se sisältää kuvia muun muassa Grönlannista, Botswanasta ja Alaskasta. Helsingistä Kuusamoon kesällä 2011 muuttanut freelance-luontokuvaaja Tea Karvinen vaihtoi uutiskuvauksen luontovalokuvaukseen vuonna 2009. Entisenä eräoppaana paluu luontoon sujui helposti. Kamera on vienyt valokuvajournalismia opiskellutta Karvista ympäri maailmaa,

SAA

polku

RISE

Rieko

Kuu k

keli

nlin

LKÄ

na

Ho Saaris eläntie liday Clu b

Pelas

tusk esku

Tun turih

s Rova

niem

i 260

Kiep km

otell i

pi

Saariselkä • Päivi ja Jessica Suomen yhteisnäyttely Hotelli Laanihovissa • Vesa Junttilan taidenäyttely Santa´s Hotel Tunturin alakabinetissa • Jäämerta kohti –näyttely Siula-talossa Tankavaara • Kultamailla tuunattua –näyttely Tankavaaran Kultamuseossa 24.5. asti • Koilliskairan luontokeskuksen näyttelyt ja av-esitykset Ivalo • Pohjois-Lapin Kameraseuran valokuvanäyttely kulttuuritila Kuulaassa 10.4. asti Inari • Ummenkulkija – Moottorikelkka 50 vuotta –näyttely Saamelaismuseo Siidassa 5.5. asti • Tundran kansaa – Nenetsien kulttuuria –näyttely Saamelaismuseo Siidassa 26.5. asti • Yhteinen Perintömme – Matka halki kansallispuistojen Saamelaismuseo Siidassa 26.5. asti


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

7

Neljä Ruusua palaa kovempana kuin koskaan

Voice of Finlandista pudonnut Maya Saariselällä viime kevään Blues Night -tapahtumassa.

Oikeusmurha!

Michael Monroe pudotti mahtavaäänisen Maya Paakkarin Voice of Finland -ohjelman kaksintaisteluosuudessa. Jos asia jäi jurppimaan sinuakin yhtä kovasti, voit vähän lievittää pettymystäsi lähtemällä kuuntelemaan Mayaa Saariselällä. Tiedossa on varmasti saman luokan revittelyä kuin televisiossakin pari viikkoa sitten kuultiin. Blues Nightissa kuullaan myös kovan luokan juurimusiikkiorkesteria, Malpracticea. Maya Paakkari & Jam Group sekä Malpractice Blues Night -tapahtumassa Tunturihotellin Ravintola Pirtissä la 23.3.

Neljä Ruusua on alunperin Joensuusta lähtöisin oleva suomipop-yhtye, jonka taival alkoi jo vuonna 1982. Yhtyeen tunnetuimpia hittejä ovat muun muassa ”Juppihippipunkkari”, ”Poplaulajan vapaapäivä” ja ”Elän vain kerran”. 1990-luvulla mahtimaineeseen noussut yhtye piti tämän vuosituhannen puolella liki kuuden vuoden tauon, joka päättyi viime syksynä julkaistuun ”Katkera kuu” -albumiin.

Paluu oli onnistunut. - Jotkut ovat jo ehtineet väittää ”Katkera kuu” -biisiä kaikkien aikojen parhaaksi Neljä Ruusua -kappaleeksi, yhtyeen laulaja-kitaristi Ilkka Alanko sanoo. Yhtye teki festivaalikeikkoja viime kesästä saakka. Syksyllä se lähti klubikiertueelle. Nyt jokainen halukas voi tulla Tunturihotelliin tarkistamaan, onko ”Katkera kuu” vielä parempi kuin ”Juppihippipunkkari”. Neljä Ruu-

sua esiintyy Tunturihotellilla ke 20.3. Neljä Ruusua ovat laulajakitaristi Ilkka Alanko, kitaristi Petteri ”Kode” Koistinen, basisti Jari ”Lade” Laakkonen ja rumpali Kari ”Kämy” Kämäräinen. Maaliskuun aikana Tunturihotellissa saadaan kuulla muitakin valtakunnansuosikkeja: Esimerkiksi 21.3. esiintyy Anne Mattila Mistral-orkesterinsa kanssa, ja 26.3. soi reggae Jukkapojan siivittämänä.

Trubaduureja ja jääenergiaa Trubaduuri Jarkko Klemetti esiintyy Lapland Hotels Riekonlinnan Takkabaarissa perjantaisin ja lauantaisin. Klemettiä kuunnellessa voi siemailla esimerkiksi Saariselän nimikkodrinkkiä, Ice Energyä. Pyysimme Saariselän baarimikkoja tekemään drinkin, joka heidän mielestään kuvastaa parhaiten omaa tunturikeskusta. Janne Äärinen,

Kansainvälisiä makuja ja karpalon kirpeyttä.

Lapland Hotels Riekonlinnan ravintolavastaava kehitteli Ice Energyn:

Ice Energy – Jääenergia 2 cl Tequila Olmega 2 cl Passoa Passion Fruit -likööri ED-energiajuoma karpaloita ruokalusikallinen (jäisiä) jäämurskaa punainen pilli Lasi: kuohuviinilasi Valmistustapa: Rakennetaan. Lasi täytetään jäämurskalla. Mitataan Tequila ja Passoa. Lisätään karpalot ja energiajuoma. Upotetaan karpalot. Lisätään tarvittaessa energiajuomaa. Lisätään päälle jäämurskaa, ja punainen pilli. - Juomassa yhdistyvät kan-

Jarkko Klemetti. sainväliset maut, meksikolaisen tequilan ja passiohedelmän aromit sekä lappilaisen karpalon kirpeys nautittavaksi kokonaisuudeksi. Jäämurskan sulaessa karpaloista eriytyvä makuaromi säilyttää juoman maukkauden loppuun asti, Ää-

rinen sanoo. - Juoman värisävyt koostuvat Lapin ruskan väreistä, ja juoma on ulkoasultaan jäisen oloinen. Karpalot kypsyvät usein talven yli jään ja lumen alla. Ne ovat maukkaimmillaan keväthangen päältä poimittuina. Asiakas kokee saman energian ja elämänvoiman nauttiessaan lumen ja jään peittämästä lappilaisesta luonnosta. - Asiakkaat kysyvät usein, millä täällä elämme ja missä paikalliset asukkaat ovat. Karpalo kätkeytyy lumen ja jään alle ja kerää talvesta maukkautta ja aromeja itseensä. Samalla se kuvaa Lappia harvaan asuttuna alueena, jossa elanto on hankittava ankarissa luonnonolosuhteissa. Jarkko Klemetti Lapland Hotels Riekonlinnan Takkabaarissa pe 15.3., la 16.3., pe 22.3. ja la 23.3. klo 21 alkaen. Ilmainen sisäänpääsy.

Jarkko Honkanen tarjoilee Laanihumppaa Laulaja Jarkko Honkanen Taiga-orkestereineen vierailee Laanihovissa maaliskuussa. Honkasta pääsee kuuntelemaan ja katselemaan täällä useaan otteeseen. Honkanen viihtyy hyvin Saariselällä, sillä on työskennellytkin täällä Kylpylähotellin vastaanotossa kymmenisen vuotta sitten. Kunnianosoituksena Saari-

selälle ja Laanihoville Honkanen julkaisi viime keväänä Laanihumpan, jota tullaan varmasti kuulemaan tämänkin kevään tansseissa. Jarkko Honkanen on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan muusikko, joka laulanut useissa kokoonpanoissa Suomi-rockista rautalankaan. 1990-luvulla hän osallistui hy-

vällä menestyksellä muun muassa Suomen tähti- ja Somero soikoon -kilpailuihin. Tärkeä virstanpylväs laulajanuralla oli vuonna 2005 julkaistu single Rakkauden kellot. Tämän jälkeen Honkanen on julkaissut kolme pitkäsoittoa ja useita singlejä. Listasijoituksia ja suosiota ovat keränneet muun muassa kappaleet Rakkauden

kellot, Haaveiden harhaa, Luu kouraan jää, Maailman teille ja Jos kipinä syttyy. Honkasen levyn Ennen kuin aamu koittaa on tuottanut tunnettu Saariselän-kävijä Lasse Hoikka. Jarkko Honkanen ja Taiga Laanihovissa la 16.3., su 17.3., ma 18.3., su 24.3., ja ma 25.3.

Santa´s Hotel Tunturi 15.3. Stand-up ilta: Pete Kosonen & Anders Helenius 15.-19.3. Risto Nyqvist Team 15.-21.3. Antti Vanninen & Jamset 17.3. Taikakuu 20.3. Neljä Ruusua 21.3. Anne Mattila & Mistral 22.3. Stand-up ilta: Fredi Lilius, Ilkka Kivi & Teemu Vesterinen 22.-23.3. Tropicana 22.-28.3. Christa Huikko Band 23.3. Blues Night –tapahtuma 24.-25.3. Pentti Hietanen & M.I.B. 26.3. Jukka Poika 27.3. Tulipunaruusut 28.-30.3. Kunnon miehet 29.3. Yö 30.3. Riku Niemi & Jorma Kääriäinen RNO 31.3.-2.4. Nasma 31.3.-2.4. Jade´s Band 3.-8.4. Tropicana 3.4. Laura Närhi Ravintola Kieppi 29.-30.3. Heikki Silvennoinen Hotelli Riekonlinna 15.-16.3. Trubaduuri-ilta: Jarkko Klemetti 22.-23.3. Trubaduuri-ilta: Jarkko Klemetti 29.3. Naurua kolmannella –konserttikiertue: Mikko Kivinen, Martti Suosalo ja Otto Kanerva 10.4. Stand-up Kelekka: Ismo Leikola, Sami Hedberg, Jussi Simola ja Tommi Mujunen


SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

8

Tenojoen lohisaalis kasvoi yli 100 tonniin Tenojoen vesistön kokonaislohisaalis vuonna 2012 oli 110 tonnia, josta vähän yli puolet kalastettiin Suomen puolelta. Saalis oli kolmanneksen suurempi kuin edellisvuonna, mutta pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis, 129 tonnia. Hieman yli puolet saaliista kalastettiin vapapyynnillä ja loput erilaisilla verkkopyydyksillä. Vesistön Suomen puoleinen lohisaalis oli kaikkiaan 60 tonnia, joka oli noin 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lohisaaliin jakautui seuraavasti: paikkakuntalaisille 30 tonnia, kalastusmatkailijoille 29 tonnia sekä muille ulkopaikkakuntalaisille kalastajille 1 tonni. Norjan puoleinen lohisaalis oli 50 tonnia. Valtaosan siitä pyysivät paikkakuntalaiset kalastajat. Kalastusmatkailijoiden lohisaalisosuus oli Norjassa vain 8 prosenttia.

MAANANTAI

PERJANTAI

TIISTAI

LAUANTAI

JOKA ARKIPÄIVÄ

KESKIVIIKKO

Suomen puolella Tenojokivarren paikkakuntalaiset lunastivat kalastuslupia saman verran kuin edelliskesänä, vajaat 800 kappaletta. Joella kävi 8 800 ulkopaikkakuntalaista kalastusmatkailijaa, joista 900 lunasti alle 18-vuotiaille tarkoitetun nuorisoluvan. Ulkopaikkakuntalaiset ostivat yhteensä reilut 32 000 kalastusvuorokautta, joista hieman yli puolet lunastettiin venekalastukseen. Kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika pidentyi edellisvuoden 3,9 vuorokaudesta 4,1 vuorokauteen. Tenojoen Suomen puoleiset saaliit perustuvat Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämiin tietoihin. Norjan puolen saaliit on puolestaan koonnut yhteen Tanavassdragets fiskeforvaltning -järjestö.

JOKA PÄIVÄ

TORSTAI

VIIKON RETKI

Vierailu porotilalle Saariselän viikko-ohjelmassa on torstaisin vierailu Riekkovaaran porotilalle. Riekkovaaran porotilalla poroilla ajetaan lyhyt lenkki, muistoksi saadaan poroajokortti. Asiakkaat voivat ruokkia poroja, heittää suopunkia sekä nauttia kahvit porotilan pirtissä. Isäntä kertoilee poroista ja poronhoidosta ohjelman lomassa.

• Näin se menee

Asiakkaat haetaan majapaikasta ja kuljetetaan porofarmille. Automatkaa kertyy noin 15 minuuttia. Riekkovaaran porotila tarjoaa teille ympäri vuoden mainion tilaisuuden tutustua poroihin ja saamelaisuuteen. Tilalla on perinteiseen tapaan rakennettu lapinkenttä, johon kuuluu hirsinen päärakennus,

kota, lammen rannalla oleva rantasauna, talousrakennuksia sekä poroaitaus poroineen. Perillä saamelainen isäntä toivottaa teidät tervetulleiksi ja ohjaa porojen luo. Ajoporot valjastetaan ja poroajokoulun jälkeen voittekin itse kokeilla taitojanne käytännössä ja ajaa porolla lyhyen lenkin (500m). Muistoksi kokeilusta jokainen ajaja saa poroajokortin. Porojen ruokinnan ja suopungin heiton lomassa isäntä kertoilee poroista ja poronhoidosta. Idyllisessä vanhassa pirtissä on mukavalämmitellä ja nauttia iltapäiväkahvit ennen paluuta Saariselälle.

• Retken tiedot

Torstaisin klo 13.30 haku majapaikasta Saariselän alueelta

autolla. Retken kesto noin 1½ - 2 tuntia. Minimi 2 aikuista. Hinta 48 €/aikuinen, 24 €/ lapsi 4-11 v, 10€ alle 4 v. Varaukset retkeä edeltävänä

päivänä klo 16 mennessä Saariselän Keskusvaraamoon puh. 016-554 0500, www.saariselka.com.

KEVÄTKILPAILU:

Voita MATKA SAARISELÄLLE! Katso ohjeet sivulta 18!


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

9 Kan

32

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet vapaa-aikaan ja ulkoiluun km

is un Ka

KO IVU TIE

TY TI E ÄN

e

ÄRIN TE

Kaarnatie

Uuv

ENT IE

ana

M

äll pä

IE HIT TUO U LK O UP IV KO

kkö

ETE L

E

Kunteus

Vuorsa

I AT

J TA KA

SITIE KUU

Tervetuloa Siulaan ostoksille ja viihtymään!

Iva lo on

KAUNISPÄÄ

Sieli

erva

Vuonelo Kosatus Hirvas SU

O

Kermikkä

PU

NK

IE

NT

EE

INT

AR

AL

IT

Vasa

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet ulkoiluun ja vapaa-aikaan

Urakka

IE

KU

eläntie

Saaris

RIEKONLINNA

KELOTIE

KYLPYLÄ

SIULA

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet ulkoiluun ja vapaa-aikaan

REVONTULENTIE

U

POLK

TIE KIVELIÖN

HONKA

TEERENPESÄ eläntie Saaris

LUTONT

KUUKKELI

PANIMO

KIEPPI

RAIT OPO

LKU

SEITA POLK U

JOKOSTIE OLKU

SAAJOP

TIEVAPOLKU

ACTION PARK

VAHTAMANTIE

POROPIHA URKINT

IE

PELASTUSKESKUS

VANHASELÄNTIE

VISK

ITIE

LAA

VU

TIE

HUSKYBAARI HUSKYFARMI TIE RTIN ASPI HIRV

KUKSATIE

NT

ILA

AN

LA LUPPOTIE

UR KEKK KANSALL

IE

LAPIN HERKUT MEILTÄ!

JÄKÄLÄTIE

SUK

SIPO

MON

LKU

OPO

TI E

LKU

J TÄ HIIH

ÄN

AVOINNA 9-21 JOKA PÄIVÄ Puh. 040 751 4944 Ostoskeskus Siula Kelotie 1, Saariselkä

VIS

IE KIT

LAANIHOVI

SAVOTTAKAHVILA

Rovaniemelle 260 km Kiilopäälle 16 km

Lounaskahvila

GALLUP

Mitä tekemistä suosittelisit Saariselällä?

Taavi Seppälä ja Markku Pohjola, Tampere - Olemme kevätloman vietossa kaveriporukalla, ja olemme loman aikana lähinnä hiihtäneet ja syöneet. Suosittelemme tekemiseksi hiihtämistä ja rentoa yhdessäoloa. Ei tällaisia latuja löydy mistään Meidän

päätavoite on hiihtää viisi tuntia päivässä yhteen menoon. - Työt pitää osata jättää työpaikalle; loma on rentoutumista varten. Tulemme tänne aina kerran vuodessa, suunnilleen samoihin aikoihin. Nyt on menossa meidän 25. vuosi Saariselällä.

Gulia Agafonowa, Pietari - Ajoimme ensin Pietarista Tampereelle ystäväperheen luokse, ja sieltä ajoimme porukalla Saariselälle. Vierailu Saariselälle on ensimmäinen. Aiomme lasketella joka päivä Täällä on todella hyvät rinteet. Vaihtoehtoja on paljon, ja lastenrinne on oikein hyvä. Aion suositella paikkaa myös muille.

Frank de Broower, Hollanti - Olen Saariselällä aktiivilomalla. Toissapäivänä kävin moottorikelkkasafarilla, ja tänään olen käynyt huskysafarilla. Suosittelen molempia aktiviteetteja lämpimästi myös muille. Kokemukseni olivat mahtavat. Aion lomani aikana vielä käydä porosafarilla ja kokeilen myös lumikenkäilyä. - Tulin Saariselälle oikeastaan revontulten takia. En ole päässyt niitä vielä näkemään, mutta toivon onnistuvani revontulibongauksessa vielä ennen kotimatkaa.

Sabina Nokelainen, Ikaalinen - Saariselällä on hienoa moottorikelkkailla. Kävimme Hotelli Kakslauttasessa kelkkaretkellä ja etenkin Nelostien itäpuoleinen reitti oli oikein mukava. - Olen tullut tänne sesonkitöihin, joten minulla on ollut aikaa perehtyä Saariselän aktiviteetteihin ja palveluihin. Ski Saariselän grillikodassa tai Kummituskämpällä voi käydä paistamassa makkaraa kavereiden tai perheen kanssa. Suosittelen myös Kiilopään savusaunaa, se on hyvä.

Atsuko Benia, Nagoya, Japani - Olen Saariselällä ensimmäistä kertaa. Olen kävellyt muun muassa Kaunispään huipulle ihailemaan maisemia ja valkoista maailmaa. Olen onnistunut näkemään myös revontulia. - En oikein osaa suositella muita aktiviteetteja, mutta pidän Saariselän palveluista ja ihmisten vieraanvaraisuudesta. - Olemme tunteneet itsemme tervetulleiksi, ja olemme viihtyneet Saariselällä hyvin.


10

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

HIIHTÄJÄN PALVELUKARTTA AINA LATUSI VARRELLA

TOLOSJOKI

KULMAKURU

K

SAARISELKÄ

PIKKUHARRIOJA

SATEENKAARENPÄÄ LAANILAN KIEVARI

LAANILA LATUKAHVILAT SUKSIHUOLTO TULIPAIKKA PÄIVÄTUPA KOTA

RÖNKÖN

KAKSLAUTTANEN

TIEVATUPA MUOTKAN MAJA


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

MOITAKURU

11

KUUKKELILAMPI

Tämä on yksinkertaistettu palvelukartta, joka ei kelpaa suunnistuskäyttöön.

JOIKUKOTSAMO

PALO-OJA LUTTO

Hanki oman turvallisuutesi vuoksi virallinen latukartta, joita on saatavilla Saariselän eri palvelupisteistä.

KAUNISPÄÄ VELLINSÄRPIMÄ

LATUJEN LÄHTÖPAIKKA

RUMAKURU UUSI PIISPANOJA

RUMAKURU VANHA

TAAJOSLAAVU

LUULAMPI

NLAMPI KIILOPÄÄ

SIVAKKAOJA RAUTULAMPI Siula Kuukkeli Kylpylä


SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

12

Ovatko pimeys ja hiljaisuus uhattuina? Lapin matkailun mielikuvia luotaessa ei vältytä ylistämästä Lapin rauhaa ja hiljaisuutta. Mainosten Lappi on hiljainen metsäkämppä avarassa tunturien ja metsien maassa, jossa kämpän ikkunasta loistava pienoinen öljylampun tuike ohjaa kaukaista matkamiestä maaliinsa.

huminasta sekä toverien hiljaisesta puuhastelusta kahvinkeiton parissa. Tällaiseen tunnelmaan sopii harvinaisen huonosti yllättävä äänekäs moottorin ulina, tuli se sitten taivaalta tai maan pinnalta.

• Minne katosi tähtitaivas?

Mielikuva hehkuu turvallisuutta, ikiaikaista luontoyhteyttä, tasapainoa ja kaipuun täyttymystä.

• Moottirkelkkailun murheita

Matkailun mielikuvat voivat olla kuitenkin harmillisen kaukana todellisuudesta. Vaikka Saariselälläkin on yhä verrattain helppo hakeutua turhalta meluhäiriöltä suojaan, on itse kylän ydinkeskusta jo perin kaupunkimainen. Liikenteen, rakentamisen ja matkailutuotannon äänet saattavat pahimmillaan pilata melkoisen osan viihtyvyydestä. Moottorikelkkailu on tietyn piirin suuresti ylistämä harrastus. Harva kelkkailija kuitenkaan tiedostaa matkailututkimuksissakin esille tullutta tietoa, jonka mukaan kelkkailu on lähes kaikkien muitten harrastusryhmien enimmin inhoama tuote. Kelkkailusta lähtevä melu häiritsee sekä maastossa että mökin ikkunan alla. Kaksitahtisten kelkkojen haju käy nenään ja keuhkoon pilaten puhtauden tunnun. Kelkkai-

Moottorikelkka jakaa mielipiteet jyrkästi kahteen leiriin. lijoiden käytöstäkin pidetään joskus röyhkeänä ja omapäisen välinpitämättömänä. Pelkästään näistä syistä jokaisen kelkkailijan onkin syytä noudattaa kelkkailun yleisiä sääntöjä. Asia ei ole yhdentekevä, sillä tutkimuksissa on todettu jo vähäistenkin epämiellyttäviksi koettujen äänien lisäävän stressihormonien erittymistä.

Viisaat varislinnut

(varis, harakka, korppi, kuukkeli, närhi) Osa 3: Korppi (Corvus Corax) Korppi on varisten heimon suurin lintu. Sen pituus nokankärjestä pyrstöön on jopa 70 cm. Korppi on puhdas erämaalintu. Maassamme pesii noin 8000 korppiparia, valtaosa Lapissa. Korppien soidin alkaa jo maaliskuussa, ja viimeistään huhtikuun puolivälissä sillä on pohjoisimmassakin Lapissa munat pesissään. Korpit rakentavat pesänsä joko puiden latvuksiin tai pahdoille. Koska korpit voivat elää jopa 20-vuotiaaksi, voi samalla pesäpaikalla tavata saman korppiparin vuodesta toiseen. Pesät koristellaan usein lämpimillä karvoilla, ja niihin munitaan keskimäärin viisi munaa. Kesän koittaessa ovat

korpinpojat jo jättäneet pesänsä, mutta poikue liikkuu vielä yhdessä.

• Noitalintu kaarne

Korppi on saanut kärsiä variksen ja harakan lailla ihmisen ymmärtämättömästä vainosta. Korppiin suuntautunut epäluuloisuus on perua ajalta, jolloin kristinusko syrjäytti vanhan suomalais-saamelaisen muinaisuskon. Tuolloin korppi oli merkittävä tietolintu ja myrrysmiesten apulainen. Kun vanha usko kitkettiin pois, tuli korpistakin lainsuojaton. Osa korppivihasta periytyy myös Raamatusta, jossa Nooa lähetti korpin etsimään maata. Kun korppi ei palannut, niin Nooa hurjistui sille. To-

• Äänien kokeminen subjektiivista

Ihmisten kyky mieltää äänimaailmaa on hyvin yksilöllistä. Kaikkien korvissa ei moottorikelkka suinkaan ole epämiellyttävä ääni. Joidenkin erämaahiihtäjienkin mielteissä etäältä kantautuva moottorikelkan jurraus voi olla erämaahan hyvin sopiva ääni. Kun puhutaan erämaan hil-

jaisuudesta, niin silloin tarkoitetaan luonnon omaa hienoviritteistä äänimaailmaa. Tuulen huokaukset puiden latvoissa, pakkasen napse oksistossa, riekon kiroilu purokurun pajukossa tai omien suksien hiljainen rahina hangella mielletään poikkeuksetta erämaan omiksi ääniksi. Oma äänimaailmansa syntyy nuotion rasahtelusta ja

Yhä useammalle keskitalven matkailijalle ovat öisen taivaan ilmiöt tulleet tärkeäksi matkailutapahtumaksi. Revontulia keräännytään ihailemaan Lappiin kaikista maanosista Etelämannerta lukuun ottamatta. Moni on kuitenkin joutunut huomaamaan pettymyksekseen, että tähtitaivas ei vastaa enää lapsuuden muistoja. Tähän on selkeä syy – ihmisen aiheuttama valosaaste on tunkeutunut jo suurempiin matkailukeskuksiinkin. Valosaasteen ansiosta pienemmät tähdet ovat kirkkainakin öinä vaikeasti havaittavissa paljaalla silmällä. Jopa Otavasta erottuu selkeästi enää kuusi tähteä. Seulaset eli Pikku Otava on lähes hävinnyt taivaalta, kuten moni muukin tähtikuvio. Valosaasteen vaikutus on Lapissakin niin merkittävä, että yötaivaan tarkkailijan olisi syytä hakeutua mieluummin 30 kilometrin päähän lähimmästä isosta kylästä, mikäli mielii palauttaa lapsuuden tähti-ilmiöt silmiensä eteen. Myös revontulet loimuavat huomattavasti upeammin todellisessa pimeydessä.

Toistaiseksi Saariselän lähimaastoista löytyy edelleen riittävä määrä haettua luonnonrauhaa. Pahimmalta valosaasteeltakin välttyy kun sammuttaa oman pihan ulkovalot, ja sallii siten pimeyden piirin langeta lähemmäksi. Inarissakin tehtyjen matkailututkimusten kautta saa mielenkiintoista tietoa matkailijoiden mieltymyksistä. Matkailijat osoittautuvat varsin usein muutoshaluttomiksi konservatiiveiksi, joille jokainen muutos ja uusi tuuli on hiukkasen arveluttava asia. Tämä näkyy esimerkiksi tiettyjen uusien harrastusten suosimisessa. Monet kokevat edelleen lumikenkäilyn ja koiravaljakot vastenmielisiksi vain sen tähden, etteivät ne alun perin kuuluneet Lapin matkailuun. Samaa nurinaa saavat aikaiseksi maastopyöräily ja jopa geokätköily. Matkailukeskusten kasvu on jo saanut monet vaihtamaan lomakohdettaan hiljaisempiin retriitteihin. Saariselänkin kasvukipuihin kuuluu uuden rakentamisen paineet. Tutkimustenkin mukaan kasvua pidetään hyvänä vain tiettyyn rajaan saakka. Toistaiseksi sopua on kuitenkin löytynyt päällekkäisten harrastusten yhteen sovittamiselle paremmin kuin monissa muissa lomakeskuksissa.. Vesa Luhta

kuva: pertti turunen

sin aivan turhaan, sillä linnun käytös kieli siitä, että korppi oli löytänyt etsimänsä, eikä välittänyt enää palata.Korpin mahtiajan nimi kaarne voitaisiin ottaa käyttöön samalla kun korpin maine ennuslintuna palautettaisiin. Saameksi korppi onkin garanas.

• Ihmisen ja korpin yhteys

• Lainsuojaton puhtaanapitäjä

Korppia saa metsästää poronhoitoalueella erityisluvalla myös pesimäaikana. Korpista ei kuitenkaan pitäisi olla mitään haittaa poronhoitajille. Päinvastoin, korppi on poromiehen apumies ilmoittaessaan mistä löytyy mahdollisesti kuollut pedontappama poro. Entisinä aikoina uskottiin korpin liikkuvan susien asialla ilmoittamassa heille mistä peuroja tai hirviä löytyy. Tällainen symbioottinen ajattelu kuulostaa jopa järkevältä, kun huomioi korppien älykkyyden. Korpin tehtävä on toimia luonnon puhtaaksipitäjänä. Se ei yksin kykene jäätyneisiin haaskoihin, joten se tarvitsee

• Matkailukeskusten kasvukipuja

nelijalkaisen pedon apua päästäkseen lihaan ja sisälmyksiin kiinni.

• Lintumaailman kielimestari

Harva tietää, että korpin käyttämä kieli ei ole pelkkää ronkkumista. Korppeja tutkineet lintutieteilijät ovat löytäneet korpin äänimaailmasta noin 80 yksittäistä äännähdystä, joilla kaikilla on eri merkitys lajitovereille. Korppi viestii myös liikkeillään ja olemuksellaan lajitovereilleen tapahtumia omalta reviiriltään. Mikäli korppipari löytää

haaskan, asia on hämmentävän nopeasti laajemmankin yhteisön tiedossa. Haaskalle saatetaan saapua kaukaakin. Löytäjäpari pyrkii säilyttämään nautintaan etuoikeuden. Korpit ovat kaikkiruokaisia ja syövät runsaasti myös marjoja. Keväisin korppien soidinlento on upeaa seurattavaa. Pariskunta lentelee selvästi toisistaan iloiten, suorittaen huimia yhtaikaisia käännöksiä ja selälleen kierähtämisiä. Korppien on todettu myös ilmiselvästi suutelevan nokallaan mielitiettyään. Korpin parisuhde on elinikäinen.

Muinaissuomalaisilla oli kaarneeseen vankka yhteys. Shamaanit saattoivat matkata tuonpuoleiseen korpin hahmossa. Korppi on ennuslintu, jonka tekemisiä seurattiin niin ahkerasti, että niitä pidettiin myös kesytettyinä kotalintuina. Yhteys korppiin on kadonnut, ja korpistakin on tullut vihattu munarosvo, joka vainottiin 1950-luvun lopulla vain 1200 pariin. Haaskalintuna se yhdistettiin vainajiin ja manalaisiin. Ivalojoen elinkautisen kullanhuuhtoja Vihtori Koivulan suhde korppiin oli selkeän ekologinen. Vihtori totesi, että kunhan hän huolehtisi elämänsä alusta, niin korppi kyllä huolehtisi lopusta. Korpistakin saa erinomaista lisätietoa vastailmestyneestä Eero Murtomäen Kaarne – tietolintu -teoksesta (Lumimuutos). Vesa Luhta


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Kappelin illassa saa rauhan Saariselän Pyhän Paavalin kappeli on rauhan keidas keskellä lomahulinoita. Syksyn ja kevään kiireviikkojen aikana kappelilla vierailee aina viikoittain pappi etelästä. Näillä viikoilla saadaan iltaisin nauttia erityisestä ohjelmasta: konserteista, keskustelutilaisuuksista tai esimerkiksi yhteislauluilloista. Maaliskuisena torstai-iltana kirkonkellot soivat ja kutsuivat kappelin yhteislaulutilaisuuteen parisenkymmentä laulunhaluista ihmistä. Saariselän kappeli on rentouttava ja rauhallinen paikka. Isosta alttaritauluikkunasta näkyy tykkylumisia mäntyjä, aurinko laskee länteen ja ilta pimenee hitaasti. Kristallikruunut luovat lämmintä valoa puisille, kodikkaille seinille. Tämän viikon tunturipappi Martti Toivanen on eläkkeellä varsinaisesta papinvirastaan, mutta käy mielellään vapaaehtoisena työntekijänä Saariselällä vetämässä ohjelmaa matkailijoille. - Viikon aikana saa hiihtää. Ja tehdä paljon muutakin, imuroida esimerkiksi kappelin lattioita, Toivanen sanoo. Toivanen kertoo, että jokainen voi ehdottaa vuorollaan toivelauluaan laulettavaksi. Virsikirjan lisäksi lauluja voi

Kuvat: Marjaana Lähteemäki

Maailman pohjoisin pop-up-ravintola Ivalossa? Saariselän Sanomien viikkoliite 2 uutisoi Saariselän popup-ravintolasta. Pop uppeja on ollut pohjoisemmassakin, nimittäin Ivalossa River Campingilla. Elokuussa 2012 ravintolapäivänä River Campingin terassille perustettiin kahvila ”Kesätyttöjen keidas”. Ravin-

tolaa pitivät vuoden 2012 Seon kesätyttö Jonna Penttinen sekä vuoden 2011 kesätyttö Jutta Jessika Lampi. Tarjolla oli muun muassa mummon kahvimyllyllä jauhettua kahvia sekä kotona tehtyä naposteltavaa, kuten cupcakeseja ja itse tehtyjä sipsejä.

Maaliskuussa viikkopappina nähtiin Martti Toivanen.

Kappelin illoissa lauletaan muitakin kuin hengellisiä lauluja.

valita esimerkiksi Lapin laulukirjasta. - Laululla on tärkeä merkitys meille kaikille, Toivanen sanoo. - Esimerkiksi virolaiset säilyttivät neuvostovallan alla identiteettinsä laulujen avulla. Tämän illan kävijöille laulut ovat myös tärkeitä. Hiljaista hetkeä ei tule. Vuoroin esitetään laulettavaksi esimerkiksi ”Oi muistatko vielä sen virren”, ”Mistä tunnet sä ystävän”, ”Inarinjärvi”, ”Lapin äidin kehtolaulu” ja ”Savolaisten laulu”.

Eräs mies kertoo koskettavan tarinan serkkunsa hautajaisista, jossa vainajan toivomuksesta laulettiin ”Kesäpäivä Kangasalla”. Se soi tänäkin iltana kauniisti. Lopuksi lauletaan Pyhän Paavalin kappelin oma päätösvirsi 563, ”Ilta on tullut, Luojani”: Ilta on tullut Luojani, armias ole suojani. Anteeksi synnit antaen, rauhalla siunaa Jeesuksen.

Lumisodan MM-kisat Japanissa Suomen maajoukkue Team Finland osallistui helmikuun lopulla lumisodan MM-kisoihin Japanin Sobetsussa. Yukigassen-lumisota on urheilulaji, joka on lähtöisin Japanista. Turnaukseen osallistui 148 joukkuetta, jotka olivat valikoituneet kisaan aluekarsintojen kautta. Japanissa on tällä hetkellä noin 2000 lajia harrastavaa joukkuetta. Team Finland Suomen joukkue muodostui pelaajista, jotka ovat osallistuneet lajin EMkisoihin Kemijärvellä ja PMkisoihin Norjan Vardössä. Parhaimmat pelaajat ovat harrastaneet lajia jo 12 vuotta. Laji vaatii ketteryyttä, tarkkuutta ja hyvää heittokättä. Lisäksi sotataktiikalla ja hyvällä tiimihengellä on suuri merkitys. MM-kisoissa joukkueet on jaettu kolmen joukkueen lohkoihin, joista vain voittajat pääsevät jatkoon. Ensimmäisessä ottelussa hyökkääjä-luottopelaaja, ivalolainen Sami Lappi syöksyi keskivallille samalla Teemu Könkään valloittaessa ykkösvallin. Peli jatkui loistavista asemista. Taktiikka pelasi ja palloja saatiin hyvin kärkeen. Loppuvihellyksen jälkeen

13

Suomen joukkue Japanissa. huomattiin erän päättyneen tasan 6-6. Itseluottamus nousi, kun huomattiin että mahdollisuudet pärjätä ovat hyvät. Ensimmäinen ottelu voitettiin eräluvuin 2–0 (6–6, 6–4 ja 7–3). Voittamalla ottelun Suomen joukkue teki historiaa, sillä se oli ensimmäinen Japanin ulkopuolelta tullut joukkue, joka on pystynyt voittaman japanilaisjoukkueen MM-kisoissa. Iltapäivällä kävi sitten huonommin, sillä häviö tuli nume-

roin 0–2 (5–7 ja 1–5). Joukkue totesi rehdisti vastustajan olleen parempi. Tie jatkoon katkesi. Sunnuntain loppuottelut olivat hyvin tasaisia, ja toinen loppuottelu ratkesi vasta voittoheittokilpailulla. Naisten ja miesten loppuottelut pelattiin pääareenalla. Yleisöä oli tuhatpäin. Samassa yhteydessä perustettiin kansainvälinen yukigassen-liitto (IAY). IAY:n ensimmäiseksi presidentiksi valittiin

Tsutomu Matsumoto. Liiton päätehtävänä on lajin levittäminen maailmalla. Perustamisasiakirjaa olivat allekirjoittamassa Suomen yukigassen-liiton puheenjohtaja Ari Pöyliö, Luc Zweerts, Hollanti, Carrie Ferguson, Kanada, Jacqui Whitby, Australia, Geir Dagerstroem, Norja sekä Bolina Busygina, Venäjä. Yukigassenin SM-kisat järjestettiin 2.3. Kemissä. EMkisat järjestetään Kemijärvellä 6.–7. huhtikuuta.

Jonna Penttinen ja Jutta Jessika Lampi emännöivät Ivalon popup-ravintolaa. Löytyyköhän vielä tätä pohjoisempaa?

Mukaan elokuvatuotantoihin? Lapissa kuvattiin vuonna 2012 ennätyksellisen paljon erilaisia elokuva- ja mainostuotantoja. Täällä kuvattiin viime vuonna kuutta koko illan elokuvaa, neljää kansainvälistä mainostuotantoa ja lukuisia tv-ohjelmia. Tuotannot toivat Lappiin tuhansia yöpymisiä ja arviolta satoja tuhansia euroja alueen palveluihin ja paikalliseen työvoimaan. Lapin elokuvakomissio markkinoi Lappia kuvauspaikkana, välittää tietoa kuvauspaikoista ja paikallisista palveluntarjoajista ja toimii linkkinä viranomaisiin Lapin läänin alueella. Lapin elokuvakomissio järjestää yrityksille koulutusta, jonka aikana käydään läpi elokuvatuotannon perusperiaat-

teita. Koulutuksen avulla on mahdollista päästä mukaan erilaisiin tuotantoihin. Esimerkiksi ylläsläinen savottakahvila Elämänluukku valittiin koulutuksen jälkeen puolalaisen mainoksen kuvauspaikaksi. Puolalainen vakuutusyhtiö PZU:n kuvasi mainospätkänsä Elämänluukussa. Ennen tätä savottakahvilassa oli kuvattu lauluyhtye Rajattoman jouluisen musiikkivideon kuvauksia. Lapin elokuvakomissio järjestää taas Film Friendly -valmennusta. Valmennus alkaa 27.5. Rovaniemellä. Valmennukseen voi ilmoittautua 27.3. mennessä, ja mukaan mahtuu viisi ensin ilmoittautunutta matkailuyritystä.

Enontekiöllä keskusteltiin Käsivarren kansallispuistosta Metsähallitus järjesti Käsivarren kansallispuiston perustamisselvitystyön ensimmäisen kokouksen Enontekiön Hetassa. Paikalla olivat muun muassa kunnan, saamelaiskäräjien, Käsivarren paliskunnan ja yrittäjien edustajat. Metsähallituksen aluejohtaja Jyrki Tolonen kertoi kansallispuistoselvityksen etenevän varsin nopeassa tahdissa. - Ennen kesälomia pitäisi olla suurin osa sidosryhmien kuulemisesta jo tehty, että

loppukesästä päästään itse raportin koostamiseen palautteen perusteella. Koko prosessin pitäisi olla Metsähallituksen osalta paketissa tämän vuoden puolella. Lopulliset päätökset kansallispuiston perustamisesta tekee eduskunta. Hetassa koolla olleet pääsivät tutustumaan erilaisten rajausmahdollisuuksien luonnoksiin ja keskustelemaan siitä, kuinka kansallispuiston perustaminen vaikuttaisi alueen käyttöön.


14

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Miten päästä Jäämerelle

Penkereen tekoa Muurmannin ratatyömaalla 1900-luvun alkupuolella. Rakentajien joukossa oli kymmeniä eri kansallisuuksia, niin vapaaehtoisia kuin sotavankejakin. Ratatyömaa sai lopulta kammottavan maineen; osa rakentajista kuoli nälkään, osa sairauksiin, kuten lavantautiin. Haave rautatiestä Jäämeren rannalle on syntynyt jo ennemmin kuin viime vuosina Barentsin hankkeiden ja Koillisväylän avautumisen myötä. Rautatien vetämistä Jäämeren rantaan suunniteltiin Suomessa tosissaan jo 1800-luvulla. Yhtenäistä koostetta Jäämerelle johtavista kulkukäytävistä, niiden historiasta ja kulkuneuvoista, ei ole aikaisemmin tehty. Nyt tällainen kirjajärkäle on ilmestynyt rakennusmestari Erkki Liljan kirjoittamana ja Hipputeoksen kustantamana. Omien aineistojensa ohessa Lilja on hyödyntänyt lukuisia arkistoja, joista hän on löytänyt kirjaan paljon ennen julkaisematonta aineistoa.

Erkki Liljan mukaan Jäämerenkäytävän historiasta voi löytää niin hyvää kuin pahaakin. Jäämerenkäytävälle uupui moni nälän heikentämä Ruijan matkalainen 1800-luvun lopulla. Toisaalta ne, jotka jaksoivat perille, löysivät kalaa kuhisevan Jäämeren, kveenien ehtymättömän pellon. Pohjoinen valtareitti toi myös jo muinoin mukanaan sodan kirot. 1500-luvulla Juho Vesainen joukkoineen nousi pitkin Kemijokea, päämääränään Petsamon luostari. Se tuhottiin maan tasalle ja kaikki paikalta löydetyt yli sata munkkia surmattiin. Lilja on tehnyt suuren työn kaivaessaan historian hämä-

rästä esiin Jäämeren rautatie -suunnitelmat ja niiden suunnittelijat. Väinö Voionmaan perusteet Rovaniemi Itä-Varanki-radalle oli helppo löytää hänen kirjastaan “Suomi Jäämerellä”, joka ilmestyi vuonna 1918. Voionmaa oli sitä mieltä, että mikä olisi parempi ajankohta yhteyden vetämiselle, todelliselle suurteolle, kuin itsenäisen valtion alkutaival. Yksi Suomen pohjoisista ulottuvuuksista Jäämerelle on Sevettijärven tie. Lilja nostaa kirjassaan esille piiri-insinööri J. E. Roimun, joka otti Sevetintien rakentamisen sydämenasiakseen ja asetti koko virkauransa vaakalaudalle jotta

tuo kolttasaamelaisille tärkeä kulkuyhteys toteutui. Lilja tekee kunniaa laajemminkin pohjoisiin kulkuyhteyksiin vaikuttaneille henkilöille. Kirjan sivuilta löytyy koko joukko näkijöitä, tekijöitä, seikkailijoita, agentteja – kulkujätkiä unohtamatta. Jäämerenkäytävä on uraauurtava kirja, joka ilmestyy sopivasti ajankohtana, jolloin päättäjien puheet ja strategiat vilisevät Barentsin alueeseen liittyviä termejä. Jäämerenkäytävä-kirjaa saa paikallislehti Inarilaisen KirjaHyllystä (Piiskuntie 1, Ivalo) hintaan 38 euroa.

Lämpötilaerojen pieneneminen viherryttää arktista Vuodenaikojen välisten lämpötilaerojen pieneneminen pohjoisilla alueilla edistää pohjoisten kasvien kasvua. Ero selkeiden vuodenaikojen pohjoisen ja huomaamattomampien vuodenaikaerojen etelän välillä pienenee. Näin todetaan NASA:n rahoittamassa vastavalmistuneessa tutkimuksessa. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes on yksi tutkimuksen tehneen kansainvälisen tutkijaryhmän jäsenistä. Kasvillisuuden satelliittimittaukset ja paikalliset lämpötilamittaukset osoittavat vahvan yhteyden lämpötilojen ja kasvillisuuden vuodenaikavaihteluiden välillä pohjoisilla kasvillisuusvyöhykkeellä

viimeisen 30 vuoden aikana. Lämpötilojen kausivaihtelussa kylmimpien ja lämpimimpien vuodenaikojen erot ovat pienentyneet. Seuranta aikana tapahtunut kausivaihtelun pieneneminen vastaa 4–5 leveyspiiriasteen muutosta maapallolla etelään päin. Ilmastomallit ennustavat kehityksen jatkuvan. Tämän vuosisadan loppuun mennessä lämpötilojen vuodenaikaerojen odotetaan pienenevän pohjoisilla alueilla vastaamaan 18 leveyspiiriastetta eteläisempää vyöhykettä. - Tämä näkyy jo esimerkiksi Luoteis-Venäjällä Jamalin niemimaalla asuvan alkuperäiskansan nenetsien elämässä. Lehtensä pudottavien pensaiden korkeus ja biomassan

lisääntyminen tundralla vaikuttaa muun muassa porojen paimennukseen ja eläinten käsittelyyn, vaikka havupuuraja ei vielä ole tuntuvasti siirtynyt näille alueille asti, kertoo tutkimusprofessori Bruce Forbes. Boreaalisen vyöhykkeen siirtyminen arktiselle alueelle on ilmeisesti hitaampaa kuin on oletettu vielä pari vuotta sitten. Mutta tundra muuttuu kasvillisuusvyöhykkeen sisällä. - Mikä tahansa muutos lämpötilassa ja kasvillisuuden kau-

sivaihtelussa vaikuttaa todennäköisesti elämään muuallakin maapallolla, ei ainoastaan pohjoisessa. Tämä johtuu ilmakehän takaisinkytkentäilmiöstä, joita edesauttavat esimerkiksi tundralla tapahtuneet muutokset lumipeitteen heijastusvaikutuksesta. - Pajukko muuttaa auringon säteilystä suuremman osan lämmöksi kuin ruohikko, ja pensoittuminen nopeuttaa lumen sulamista keväisin, Forbes sanoo.


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Porokisat Ivalossa Kuvat: Marjaana Lähteenmäki

15

Jäämerta kohti -näyttelyyn ilmaiseksi Saariselältä ei välttämättä ehdi loman aikana enää pohjoisemmaksi. Siulassa sijaitsevan Jäämerta kohti -näyttelyn avulla pääsee kuitenkin kuvalliselle matkalle Jäämerelle ja muihin vuodenaikoihin. Panorama-teatterissa näytetään esityksiä, jotka kertovat muun muassa yöttömästä yöstä, poron vuodesta ja Murmanskin alueesta rajan takana.

Lisäksi näyttelyssä on esillä paljon muuta tietoa Lapista, saamenpukuisia nukkeja sekä pohjoista kulttuuria esitteleviä esineitä. Näyttely on avoinna päivittäin kello 9–20.30. Kuuden filmin kokonaisuus alkaa aina kello 11, 13, 15, 17 ja 19. Filmikimaran kokonaiskesto on 35 minuuttia. Jäämerta kohti -näyttelyyn on nyt vapaa pääsy.

Vauhtia piisasi. Muutaman vuoden tauon jälkeen Ivalossakin päästiin porokisatunnelmaan. Viikonloppuna Ivalo River Campingilla järjestetyt Ivalon Kultakello porocup -kisat kokosivat Ivalojoen jäälle satoja katselijoita ja osallistujia. Porokisoissa poro vetää takanaan suksilla kulkevaa ohjastajaa. Kisat käydään ovaalin muotoisella, kilometrin mittaisella radalla. Porot keräävät pisteitä useassa kisassa kauden aikana. Cupissa parhaat pisteet keränneet porot pääsevät juoksemaan kauden lopuksi Porokuninkuusajojen kuninkuussarjaan. Porokuninkuusajot kilpaillaan Inarin kirkonkylällä pääsiäisviikonloppuna 30.–31.maaliskuuta. Porokisoissa voi viettää koko päivän.

Kuka tämän erän voitti?

KEVÄTKILPAILU s. 18: Voita

MATKA SAARISELÄLLE!

Tauolla ennen tositoimia.


SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

16

Muista myös rinneturvallisuus Rinteillä kannattaa kaiken mukavan keskellä pitää aina mielessä turvallisuus ja ottaa huomioon muut rinteillä liikkuvat. Muista ainakin nämä: - rinteeseen tulisi aina lähteä kypärä päässä ja siten, että kaikkien varusteiden toimivuus on tarkastettu. - sovita vauhti aina omien taitojesi mukaan niin, ettei siitä koidu muille vaaraa tai haittaa. - syöksylasku on rinteillä kielletty kaikkialla. - rinteessä muut kannattaa ohittaa riittävän etäältä. Ylhäältä ja takaa tuleva väistää aina edessä olevia. Erityisesti kannattaa ottaa huomioon pienet lapset. - rinteellä kannattaa pysähtyä sellaiseen paikkaan rinteen reunaan, että takaa tulevat näkevät sinut hyvin. - kapulahississä erittäin tärkeää turvallisuuden kannalta on pysyä hissilinjalla mahdollisimman tarkasti. Ja mikä tärkeintä: rinteeseen mennään selvinpäin.

Älä hiillosta,vaan nauti hiihtämisestä

Ei kunto sillä kohoa, että huhkii itsensä puhki. Päinvastoin, lihakset ovat jumissa, olo on huono, ruoka ei maita, päätäkin särkee, eikä unikaan tule... Kunto nousee sen sijaan rauhallisesti liikkumalla, järkevästi lihaksia ja elimistöä rasittaen. Pieni hengästyminen on paikallaan eli pulssin on noustava normaalitasosta, mutta sydän ei saa hakata tuhatta ja sataa. Hikikin on hyvä saada pintaan. Sanalla sanoen: Älä hiillosta itseäsi, vaan nauti hiihtämisestä!

Unelmien autiotupa – tulkkina Mikko-Pekka Heikkinen Ylä Lapin luontokeskus Siidan luontoiltaan saadaan vieraaksi täällä pohjoisessakin tunnettu toimittaja ja kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen. Hän on tehnyt itsensä tunnetuksi ennen kaikkea romaanillaan Terveiset Kutturasta sekä novellikokoelmallaan Nuorgamin Alkon tuho ja muutama erätarina. Luontoillassa Heikkinen lukee otteen kirjastaan ja kertoo, miten Inarin Lapin kämpät ja kairat huumasivat retkeilijästä tarinankertojan. Suomussalmelta kotoisin Heikkinen on toiminut Helsingin Sanomien toimittajana jo pitkään. Hän on vaeltanut Lapissa sekä toimittajan roolissaan että kirjailijana. Heikkinen tunnustautuu lapinhulluksi. Inarilaiseen luontoon ja erämaihin hurahtamisen myötä hän tutustui myös kyliin ja paikallisiin ihmisiin. Juttutuokioissa täkäläisten kanssa nousivat kerta toisensa jälkeen

esille katkeruus, jopa viha, yhteiskunnan vallitsevia olosuhteita kohtaan. Kirjoitusinto oli syttynyt. Kirjoitusprosessin aikana Heikkinen vietti aikaa Kevolla, ja luontoillassa nähdäänkin Heikkisen siellä kuvaama

kuvasarja. Hän kertoo, miten Kevolla vietetty aika vaikutti kirjoittamiseen ja miten se näkyy lopputuloksessa. Mikko-Pekka Heikkinen haastaa luontoillan osallistujia myös keskusteluun. Hän toivoo luontoillassa aktiivista

ajatusten vaihtoa yksinpuhelun sijaan. Luontoillan järjestää Metsähallitus/Ylä Lapin luontokeskus Siida. Mikko-Pekka Heikkinen Siidassa Inarin kirkonkylällä ke 20. maaliskuuta klo 18.

Muistatko kun...

20 vuotta sitten Paikallislehti Euroopan unionin huipulta!

n

Piiskuntie 1, 99800 Ivalo n Puhelin 020 710 9050 n www.inarilainen.fi n inarilainen@inarilainen.fi

Ajajien mielipide:

Vaarallinen, erittäin vaarallinen Saariselkä Snow Crossiin osallistuneiden ajajien yhteinen mielipide radasta oli, että se on erittäin vaarallinen. Kilpailussa sattuikin useita loukkaantumisia. Selväkielisen protestin osittain lammen jäälle tehtyä rataa vastaan esitti lauantaina ylivoimaisesti A-luokan karsintalähtönsä voittanut Tuomo Forsell. Hän lähti kotiin jääden loppukilpailusta pois ilmoittaen, ettei halua riskeerata terveyttään ja kalustoaan.

• Jyrki Katajamaan yli ajettiin

Hurjan näköinen tilanne nähtiin B-luokan karsintaerän lähdössä. Alimmaiseksi jäi Saariselän oma poika Jyrki Katajamaa. Ensimmäiseen kurviin tultaessa rata kapeni pussiksi ja ajajia oli paljon. -Ei siinä kukaan tiennyt, mitä tapahtui. Äkkiä vaan

oma kelkka teki pari kolme volttia ja minä makasin maassa toisten jaloissa. Yksi kelkka ajoi suoraan yli. Toinen suksi meni nilkasta, toinen nivustaipeesta, Jyrki kertoi. Onneksi loukkaantuminen oli sen verran lievä, että vammat hiipuivat itsekseen. Terveyskeskuksessa kuitenkin piti käydä, eikä mustalla jalalla pariin päivään kävelty. Jyrki ajoi eränsä loppuun ja selviytyi vielä kolmanneksi. Kaksi parasta pääsi jatkoon. Sunnuntain keräilyerässä hän vielä yritti loppukilpailuun, mutta ajosta ei yksijalkaisena tullut mitään.

• Marko ajoi sormi suorana

Paljon paremmin ei loppujen lopuksi käynyt Jyrkin serkkupoika Marko Katajamaalle finaalissa. Karsintaeränsä hän oli edellisenä päivänä voittanut. Aamun lämmitysajoissa jostakin kohdasta rataa irtosi soraa. Kivi osui Markon kaa-

Saariselkä Snow Crossin yhteydessä puhuttiin tänä vuonna tavallista enemmän ajajien turvallisuudesta. Kelkkojen tehot ovat kasvaneet niin paljon, että kapealla radalla ajamisessa on turhia riskejä. Sen sai kokea myös Marko Katajamaa, joka joutui B-luokan finaalissa ajamaan sormi suorana. Serkkupoika Jyrki puolestaan kolaroi ja jäi toisen kelkan alla heti lähtökiihdytyksen jälkeen. sukäden keskisormeen, joka lastoitettiin tönköksi. Aja sillä sitten kilpaa. Finaalissa Marko kaiken lisäksi myöhästyi lähdössä, ahnehti liikaa toisella kierroksella ja pyörähti. Loppuun hän ajoi kuitenkin sisukkaasti yli puoli kierrosta kärjestä jäljessä, mutta samoilla kierrosajoilla voittajan kanssa.

• Uusi rata toimii myös kesäaikana

Uudesta ratahankkeesta Jyrki Katajamaa on iloinen. -Jos se tulisi nykyisen kaatopaikan alueelle, se voisi toimia ympäri vuoden. Kesällä ajettaisiin motocrossia pyörillä, hän sanoi.


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

17 Ristikon laati: Irmeli Aalto

VIIKON 5 VITONEN Viikon vitosen kysymysten äärellä voit testata Lapintietouttasi. Kuka onkaan teidän porukanne aivot? 1. Inarin porokuninkuusajoja on järjestetty vuodesta: a) 1972 b) 1899 c) 1952? 2. Mikä on Saariselän maaliskuun keskilämpötila? a) -8,2 b) -12,5 c) +2,3 astetta celsiusta? 3. Paljonko Saariselällä asuu paikallisia asukkaita? a) 35 000 b) 3500 c) 350? 4. Mikä eläin on UK-puiston tunnus? a) naali b) maakotka c) poro? 5. Metsähallituksen infopisteen nimi on Saariselällä a) Tulukset b) Kiehinen c) Kaira?

Oikeat vastaukset väärin päin:

TOIMI MAASTOSSA NÄIN Nämä ohjeet voivat pelastaa henkesi

1. Suunnittele reittisi. Kerro aina jollekin, mihin olet menossa ja milloin aiot palata. 2. Älä lähde maastoon yksin äläkä jättäydy tai eroa ryhmästäsi 3. Arvioi oikein kuntosi ja terveydentilasi. 4. Tuntureilla suuntavaisto pettää helposti. Ota aina mukaasi kartta, kompassi ja kännykkä. 5. Jos eksyt tai väsyt, leiriydy ja hakeudu suojaan ajoissa. Väsyneenä ja viluisena on vaikea leiriytyä kunnolla. 6. Tärkein asia leiriytyessäsi: Tee tulet ja pidä itsesi lämpimänä. 7. Pysy rauhallisena – älä menetä harkintakykyäsi HÄTÄTAPAUKSESSA SOITA 112

Lähde: Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Oikeat vastaukset väärin päin: 1. c) 1952. Tänä vuonna Porokuninkuusajot järjestetään 61. kerran. Kisat pidetään Inarin kirkonkylällä, Inarijärven jäällä 30.-31.3. 2. a) - 8,2 astetta celsiusta. Maaliskuussa lämpötilat saattavat vaihdella vuorokaudenajan mukaan huomattavasti. Yöllä saattaa olla koviakin pakkasia, mutta päivällä aurinko saattaa lämmittää jo kovasti ja saada räystäät tippumaan. Myös tuuli vaikuttaa kokemukseen pakkasesta. 3. c) 350. Majoituspaikkoja täällä on huomattavasti enemmän. Jos kaikki vuodepaikat ovat täynnä, Saariselälle mahtuu paikallisten asukkaiden lisäksi noin 13 500 matkailijaa. 4. b) maakotka. Tunnuseläin maakotka (Aquila chrysaetos) on ikuistettu myös UK-puiston logoon. 5. b) Kiehinen. Kiehinen on puusta vuoltu ohut sytyke, tulen sytyttämisen apukeino.


18

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

4/2009 • 21. kuva: PLM

VUOSIKERTA

Teerenpesän • WWW.SAA

RISELANSA NOM

AT.FI • MAT

Oy

Juokse porosein... Lue lisää sivulta

1/2010 • 22.

12

VUOSIKERTA

KAILULEH TI – OTA

NAISTENTANSSIT TIISTAISIN JA TORSTAIS IN

Hetkessä pyrystä tuli kunnon ARISELAN Lue lisää sivulta SANOMAT. 5 myrsky FI • MAT KAIL

ULEHTI – Tuomon tarina sivulla 4

KEVÄTTALVI

Kelkkailu kasvattaa suosiotaan Lue sivulta

MUKAAN!

Junioreille oma street

Teerenpesän

• WWW.SA

Saariselän paras kämp pä on Sudenpes ä

19

Tuomon tarina

sivulla 6

OTA MUKAAN

!

IN

Sinkerit kannustavat Vaskoolihiihdo ssa Lue sivulta

Saariselän klassi kon

· Linnansal

kattaus

ista: rapua ja InarinJäämeren herkkua mm. kuningas rautua · Takkabaa rista: · Tilaussauna: suolapalaa ja kuumia juomia · Lämmitet A-oikeudet ty terassi

UUTTA! Takkaba arin ruskakar tiistaisin ja aoke-illat perjantaisin! (vkot 37-39) FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman katon alla: · Kosmetol ogipalvelut ja tuotemyymälä · Urheilu-ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiaho · HealthExterveysliikuntasali idot· Ravintola Linnansali on · Takkabaa herkuttelijoiden rista suosikki · Tilaussauna suolapalaa ja kuumia juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 € 2 hh

Saariselän klassi kon

kattaus

puolihoidolla. / hlö / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman katon alla: · Kosmetol ogipalvelut ja tuotemyymälä · Urheilu-ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiah · HealthExterveysliikuntasali oidot

Saariselän klassi kon

kattaus

· Ravintola Linnansali on · Takkabaa herkuttelijoiden rista suosikki · Tilaussauna suolapalaa ja kuumia juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 € 2 hh puolihoidolla. / hlö / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman · Kosmetologipalve katon alla: tuotemyymälä lut ja · Urheilu- ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiah · HealthExterveysliikuntasali oidot · Uutta! Parturirakennekynnetja kampaamopalvelut, sekä ja ripsituuhe nnukset

lle le tilaaji me uusil TarjoamAHVIPULLAT ssa! K ahvila Savottak Laanilan

NAISTENTANSSIT TIISTAISIN JA TORSTAIS

6


S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Karim, ei huivini Löydätkö alla olevasta tekstistä kaikki suositun Putoustv-ohjelman näyttelijät? Näyttelijäthän ovat aakkosjärjestyksessä Aku Hirviniemi, Krista Kosonen, Iina Kuustonen, Riku Nieminen, Jukka Rasila, Jaakko Saariluoma, Armi Toivanen sekä Jussi Vatanen. Putouksen lavalle saapuu tänään laama ja kuorokisa. Ensin kuitenkin mennään katsomaan kalan ja linnun juoksukisaa. Lähtöviivalla ovat raju silakka ja arotavi. Minne päin lähdetään? Laukaus pamahtaa ja kisa alkaa, kierretään stadionia kala edellä ja lintu perässä. Maalin lähestyessä tavilla voiton tunne kai nousi ja se uskoi ratkaisevansa kisan kovalla loppuriuhtaisulla. Kala arveli, että lopussa tavi kirinee. Minun tulee varautua heittäytymään maalilinjalla. Niin siinä sitten kävi, rinta

Kuva: MTV MEDIA

Tero Ronkainen vie lukijansa Tenolle ja elämänvirralle Vuolaassa virrassa on helppo myötävirtaan soutaa, vaan ei silloin lohta saa, vieheillä parhaillakaan.

Heidän nimensä löytyvät anagrammina tarinasta. rinnan tultiin maaliin. Kamera näytti silakan voittaneen ja tavi harmitteli, ettei siinä ollut kuin sentin vajaus. Yleisö hurrasi ja huuteli,

että olipas silakalla nerokas konsti. Kari Vienola anagrammikirjailija Enontekiöltä

Anagrammi on sanan tai lauseen kirjainten uudelleen ryhmittelyä siten, että niistä muodostetaan yksi tai useampi uusi sana.

MITÄ TÄSSÄ KUVASSA TAPAHTUU? Kiteytä kuvan tapahtuma/ kuvan kohteen ajatukset letkeään lausahdukseen ja toimita se meille yhteystietojesi kera. Hauskimmat lausahdukset julkaistaan tulevassa viikkoliitteessä ja Facebook –sivullamme. Lisäksi arvomme vastanneiden kesken Lapin legendoista kertovia kirjasia (arvo 5€).

Tero Ronkaisen uutuusteos Lohijoelta ja elämänvirralta on kaunis ja sielukas kuvaus lohimiehen intohimoisesta suhteesta Tenoon ja lohenkalastukseen. Puhuttelevaa tekstiä täydentävät kuvat, jotka ovat pääosin hänen itsensä ottamia. Ronkainen sai alkusykäyksen kirjalleen vuonna 2008, jolloin oli toipumassa syövästä. Silloin syntyivät ensimmäiset runot. Kirjan runot ja runomuotoiset kertomukset vievät lohenkalastuksen parhaisiin hetkiin. Välillä ollaan tässä päivässä ja tämän päivän rakkaissa. Välillä käydään vieheaitassa, katsellaan ruostuneita vieheitä ja muistellaan edesmenneitä Tenon väärtejä. Tero Ronkainen on Tenon-kävijöille tuttu mies vuosikymmenten ajalta niin kalastusoppaana, perhonsitojana kuin kirjailijanakin. Harrastuksesta on tullut hänelle elämäntyö, ja välillä kalastusoppaan ammatti on kuljettanut häntä eri puolille maailmaa. 1990-luvulla Ronkainen oli kustantaja ja julkaisija Atlantinlohen kalastukseen erikoistuneessa Arctic Salmon -lehdessä. - Minua ovat aina kiinnostaneet nimenomaan virtaavat vedet ja niissä kalastaminen. Tähän aikaan keväästä alkavat minun ja monen muunkin Utsjoella asuvan ajatukset liikkua Tenossa ja tulevan kesän lohensoudussa. Teno on niin keskeinen osa utsjokelaista elämäntapaa, kertoo Ronkainen. Hän tietää, että maailmalta löytyy erämaisempiakin lohijokia kuin Teno, jonka molemmilla rannoilla kulkee asfaltoitu maantie. - Rekat saavat huristella Tenon rantateillä kaikessa rauhassa silloin kun minä olen lohta soutamassa. Ei sitä liikennettä silloin ajattele. Ja Tenohan on lohivesi keskellä elämää ja kulttuuria. Se on ollut kulkuväylä, jonka varrelle asutus on keskittynyt. Norjassakin lohijoet virtaavat asutuksen keskeltä.

Toimita vastauksesi 27.3. mennessä: • tekstiviestillä 040 191 9919 • sähköpostilla saariselan.sanomat@saariselka.fi tai • viestillä Facebook-sivustomme kautta www.facebook.com/ SaariselanSanoma Muista ilmoittaa myös nimesi, puhelinnumerosi ja osoitteesi.

Viime viikkoliitteen kuvavisassa pähkäilimme tämän kuvan tapahtumaa Hauskoja lausahduksia toimitettiin kiitettävästi. Alla muutama otos lausahdusten parhaimmistosta: -Tohtori Kiminkinen tässä selostaa kuinka hankitaan prostata-vaiva! -Olisinpa matto, niin saisit tampata takapuoltani! -Pieni venyttely on paikallaan ennen Laanilan monotansseja. -Ehei, älkää luulkokaan, että mopo karkasi käsistä. Tähtäsin tähän tarkoituksella.

-Peräpukamaongelmat roikkuvat raoissa Arvoimme kaikkien osallistujien kesken Lapin legendoista kertovia kirjasia. Onnetar suosi tällä kertaa Taru Kettusta, Jaana Koskista ja Tauno Anttosta. Tero Ronkaisen Lohijoelta ja elämänvirralta -kirja sisältää syviä tuntoja, mutta samalla se on myös pilke silmäkulmassa kirjoitettu ajankuva Tenolta. Karskimpienkaan Tenon-kävijöiden ei tarvitse runokirjaa säikähtää.

19


SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 2 - 1 3 1 5 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

20

Iloa kuten haluat

Saariselkä avattu

Tervetuloa koko perheen voimin uuteen Angry Birds Activity Parkiin. Seikkailuradalla kiipeilet, tasapainoilet rotkon yli, lasket köysiradalla... Kätevä päiväranneke joustaa, piipahda välillä kylpylään ja ravintolaan. Angry Birds Activity Park päivittäin klo 12–19 päivälippu 16 €/hlö, alle 4-v. veloituksetta aikuisen seurassa. Kylpylä päivittäin klo 12–20.30 aikuiset 18 € lapset 4–14 v. 12 € Saariseläntie 7 puh. 030 686 6000

RIEKONLINNAN KEVÄT ON YHTÄ JUHLAA

Trubaduuri-illat Riekonlinnan takkabaarissa alk. klo 21:00. Vapaa pääsy.

15.3. – 30.3. pe-la Jarkko Klemetti 5.4. – 6.4. Tepa Lukkarinen 12.4. – 13.4. Tuomas Lehto

Naurua kolmannellakonserttikiertue

pe 29.3. klo 21:00. Riekonlinnan ravintolassa Konsertissa kuullaan ja näh dään suomalaista huumorimusiikk ia yhdeksältä vuosikymmeneltä Alfred J. Tannerista Juha Vainioon . Pääpaino musiikkiesityksissä on 60-luvun jälkeen syntyneissä ja Repe Helismaan, Veikko Lavin, Jaakko Tepon, Vexi Salmen, Gösta Sundqvistin ja Lapinlahden Lintujen Tunnetuksi tekemissä klassikoissa satunnaisen huumorin tähdenlentojakaan unohtamatta.

016 559 4455

|

Stand up Kelekka

ravintolassa. ke 10.4. klo 22:00 Riekonlinnan äin suositut artistit Ismo Leikola, Stand-up kelekalla ajavat eritt Tommi Mujunen. Työ ja huvi Sami Hedberg, Jussi Simola ja nä, kun viikossa on ajettu men yhdessä vai miten se mahtaa aa on ainakin se, että naurua lähemmä tuhat kilometriä. Varm kokemuksiaan jakavat. t poja riittämään kaikkialla, missä

Riekon takkab linnan a nyt us arissa sportt eita ikanav F1-kau ia! si lähe m

sty a Riekoonn alusta asy ja tunnelti linnan kisastkuatossa diossa .

riekonlinna@laplandhotels.com

LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO


Viikkoliite 3