__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Sanaston vuosi

2017 1


Toiminnanjohtajalta

4 Vuosi 2017 lyhyesti ja lukuina

6 Tekijöiden järjestö – mitä minä asiakkaana saan?

8 Tekijänoikeuskorvausten luokat

10 Käyttöluvat – mihin tarvitsen ja miten saan luvan?

12 Puheenjohtajalta

14 Lainauskorvaukset pohjoismaisella tasolla

15 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

16 Organisaatio

18 Taloudelliset luvut

Alkuperäinen kuva: Adobe Stock

20

2

Sanasto på svenska

22


Sanasto on vuonna 2005 perustettu kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö.

MAHDOLLISTAMME KIRJALLISUUDEN TEKIJÖIDEN TYÖTÄ •

Keräämme tekijänoikeuskorvauksia sellaisesta teosten jälkikäytöstä, josta kirjallisuuden tekijöiden on hankala itse sopia, ja tilitämme korvaukset niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty.

Valvomme tekijöiden oikeuksia ja toimimme edunvalvojana sekä neuvomme tekijänoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.

TARJOAMME KIRJALLISUUDEN KÄYTTÄJILLE LUPIA •

Tarjoamme käyttäjille toimivia ja kohtuuhintaisia luparatkaisuja kirjallisuuden luvalliseen käyttöön monenlaisissa tilanteissa.

Sanaston lupien käyttäminen on teko suomalaisen kirjallisuuden puolesta, sillä kirjallisuuden tekijät ovat ansainneet korvauksen tekemästään työstä.

VAIKUTAMME YHTEISKUNNALLISESTI •

Tavoitteenamme on taata, että tekijänoikeuslainsäädäntö suojaa tekijöiden oikeuksia ja mahdollistaa kirjallisuuden tekijälle luovalla työllä elämisen ja uusien sisältöjen luomisen.

Edistämme tekijänoikeuksien ymmärtämistä ja tekijänoikeusmyönteistä ilmapiiriä.

KIRJALLISUUDEN TEKIJÖIDEN TYÖLLE ARVOA – YHDESSÄ.

3


TOIMINNANJOHTAJALTA SalomaanAnne

E

n koskaan tule unohtamaan vuoden 2017 syksyä: se oli yksi työurani haastavimmista. Hyppäsimme syvään päähän EU-lainsäädännön kanssa, ja aina kun luulimme pääsevämme pinnalle, tuli vastaan uusia yllätyksiä. Direktiiviehdotus tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM) oli menossa kirjallisuuden tekijöiden kannalta erittäin ongelmalliseen suuntaan, ja teimme hartiavoimin töitä asian korjaamiseksi. Pontta antoi se, että samaan aikaan näimme onnistumisia ja saavutimme pitkän tähtäimen tavoitteita kotimaassa. Joulukuussa, juuri Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien alla, saimme tilittää ensimmäisen kerran pohjoismaisen vertailun kestävää lainauskorvausta. Yhdestä kirjastolainasta maksettavan korvauksen määrä nousi 16 sentistä upeasti ja ansaitusti 25 senttiin. Vuosien työn jälkeen tuntui erityisen hienolta kutsua liittymään Sanastoon niitä tietokirjailijoita, joiden tuotantoa lainataan pääasiassa korkeakoulukirjastoista, ja toivottaa heidät ensimmäistä kertaa tervetulleeksi lainauskorvauksen piiriin. Tämä on tärkeä osoitus siitä, että heidän työtään arvostetaan. Tekijänoikeuskorvausten valossa viime vuosi oli Sanaston historian menestyksekkäin: keräsimme tekijänoikeuskorvauksia yhteensä yli 12,5 miljoonaa euroa, ja kerättyjen korvausten yhteissumma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 71 prosenttia. Myös asiakasmäärämme on kasvanut huimaa tahtia, ja odotamme 10 000 asiakkaan rajan menevän rikki vuoden 2018 aikana. Mitä suurempi joukko kirjalli4

suuden tekijöitä on Sanaston asiakkaana, sitä paremmin pystymme suorittamaan korvaukset juuri oikeille tekijöille. Sitä vahvempi on myös äänemme, kun edistämme tekijöiden asemaa ja oikeuksia.

Tekijät ansaitsevat parasta mahdollista edunvalvontaa. Sanaston toimintastrategian 2018–2020 laatiminen oli yksi viime vuoden ponnistuksista. Päätavoitteitamme ovat tehokkaan ja laadukkaan toiminnan jatkamisen lisäksi lupa-alueiden ja tekijänoikeusmyönteisen ilmapiirin kehittäminen. On tärkeää, että Sanasto tarjoaa toimivia luparatkaisuja kirjallisuuden käyttäjille ja juuri sellaiseen käyttöön, johon lupaa tarvitaan. Uskomme, että helposti hankittavissa olevat luvat ja kohtuulliset korvaukset ovat paras keino edistää tekijänoikeuksia. Sanaston verkossa toimivan Lupakaupan avaaminen kasvatti lupien kysyntää välittömästi: korvauksia kerättiin esitysluvista yli 58 % ja julkaisuluvista yli 40 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta Sanaston strategiassa on huomioitu erityisesti EU-lainsäädännön merkittävyys. Meidän täytyy olla valmiina vastaamaan haasteisiin ja kasvattaa osaamistamme, jotta voimme vaikuttaa niihin EU-päätöksiin, joilla voi olla yllättävän suuri merkitys kotimaisten tekijöiden kannalta. Suomalaisen järjestön täytyy tarpeen vaatiessa pyörittää vaikkapa Euroopan laajuista kampanjaa, kuten me päätimme syksyllä tehdä, kun tajusimme, miten huonolta


‘‘

tilanne näytti DSM-direktiivin ongelmallisen artiklan 12 kohdalla. Vetoomukseemme artiklan 12 poistamiseksi on nyt osallistunut 44 järjestöä 20 Euroopan maasta. Vetoomuskampanjan lisäksi olemme tehneet lukuisia kannanottoja ja useita matkoja Europarlamenttiin tapaamaan direktiivin parissa työskenteleviä parlamentin jäseniä. Pienen, mutta tehokkaan tiimimme kanssa olemme ottaneet uskomattomia harppauksia eteenpäin EU-tason vaikuttamistyössä. Tästä syystä olen erittäin iloinen siitä, että viime vuonna meillä oli mahdollisuus palkata Sanastoon uutta osaavaa henkilöstöä. Sen ansiosta olemme pystyneet tekemään yhä parempaa työtä ja varmistamaan tehokkaan edunvalvonnan.

‘‘

Uskomme, että toimivat luvat ja kohtuulliset korvaukset ovat paras keino edistää tekijänoikeuksia.

EU-vaikuttamistyössä olemme pistäneet itsemme todella likoon, ja voimavarojamme on koeteltu. Vastassa on ollut meitä isommat pelaajat ja mittavammat vaikuttamisen resurssit. Vaikka tuon tuosta on pitänyt purra hammasta ja ylittää itsemme, emme silti ole halunneet luovuttaa. Tekijät ansaitsevat parasta mahdollista edunvalvontaa, ja teidän äänenne tulee kuulua uutta lainsäädäntöä tehtäessä. Olemme halunneet tehdä parhaamme, sillä työmme ytimessä on tekijänoikeuden perimmäinen tarkoitus: suoda luovan työn tekijälle mahdollisuus elää työllään. Silloin syntyy myös uutta kirjallisuutta – ja kirjallisuuden puolesta me olemme aina valmiit tekemään työtä!

Vuonna 2018 katse kääntyy jo tulevaan vaalikauteen. Ensi keväänä järjestetään sekä eduskuntavaalit että europarlamenttivaalit. Vaaleja silmällä pitäen esitämme toimia, jotka mahdollistavat laadukkaan kotimaisen kirjallisuuden tekemistä: Lainauskorvaukset on säilytettävä tekijöille maksettavina korvauksina, ja niiden taso on varmistettava. Sähköisten julkaisujen alv-kanta on laskettava painettujen julkaisujen tasolle, ja Suomeen on perustettava luovan alan Creative Business Finland -palvelukokonaisuus, jonka alle luodaan tuotantokannustinjärjestelmä myös kirjallisuudelle. Tuemme myös Lukeva koulu -hankkeen käynnistämistä ja upean kirjastolaitoksemme toiminnan turvaamista. Kuva: Ville Lehvonen

Anne Salomaa (OTM) on johtanut Sanastoa vuodesta 2010.

5


VUOSI LYHYESTI Sanastolle vuosi 2017 merkitsi toiminnan aktiivista kehittämistä ja pitkän tähtäimen tavoitteiden toteutumista.

Viisivuotisen vaikuttamistyömme tulokset näkyivät joulukuussa, kun Sanasto pääsi ensimmäisen kerran tilittämään pohjoismaiselle tasolle korotettua lainauskorvausmäärärahaa. Lainauskorvausta maksettiin ensimmäistä kertaa myös korkeakoulukirjastojen lainoista.

LAINAUSKORVAUS NOUSI

Tekijänoikeuskorvauksia tilitimme vuoden aikana yhteensä noin 8,4 miljoonaa euroa. Keräämiemme ja tilittämiemme korvausten valossa vuosi 2017 oli toimintamme menestyksekkäin vuosi.

vaan tarkensi tekijän antamaa valtuutusta. Samalla selvensimme sopimustekstiä entistä helpommin luettavaksi. Uudistimme myös käyttölupahinnastoamme, jotta sopiva käyttölupa löytyisi esimerkiksi pieniä yleisötilaisuuksia varten.

Asiakasmäärämme kasvoi merkittävästi vuoden 2017 aikana: tammikuussa 2018 edustimme jo yli 8 500 suomalaista kirjallisuuden tekijää tai edesmenneen tekijän oikeudenomistajaa. Laaja edustavuus on tekijänoikeusjärjestön toiminnan kannalta tärkeää, sillä mitä useampaa kirjallisuuden tekijää edustamme, sitä paremmin pystymme tilittämään korvaukset juuri oikeille tekijöille ja sitä vahvempi on äänemme edistäessämme tekijöiden asemaa. Tekijänoikeuden yhteishallinnointilaki tuli voimaan 1.1.2017. Kevään aikana uudistimme Sanaston säännöt, tilitysperiaatteet ja asiakkuussopimuksen vastaamaan entistä paremmin tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa säätelevää yhteishallintolakia. Uusi asiakkuussopimus ei laajentanut, 6

Yhdestä kirjastolainasta tilitettävän korvauksen määrä vuonna 2017 oli

25 senttiä.

Laadimme uuden toimintastrategian vuosille 2018–2020 ja valmistauduimme täyttämään EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimukset toiminnassamme. Jatkoimme asiakkuusjärjestelmämme ja Lupakaupan kehitystä. Tehostimme asiakaspalvelua lisäämällä asiakaskirjeiden ja taustoittavien verkkomateriaalien määrää sekä kirjoittamalla ohjeistuksemme entistä selkeämmiksi. Uusia yhteistyön avauksia tehtiin Yleisradion ja Kansalliskirjaston Suomen 100vuotista itsenäisyyttä juhlistavassa Kirjojen Suomi -hankkeessa. Lisäksi solmittiin Kansalliskirjaston ja Kopioston kanssa koeluontoinen sopimus teosten digitoimisesta kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.


V U O D E N 2017 A I K A N A KERÄSIMME Lupakaupan avautuminen näkyi esitys- ja julkaisulupien kysynnän kasvuna.

58 %

JA NOIN

esityskorvauksia.

40 % enemmän

julkaisukorvauksia.

enemmän

7000 seuraajaa somessa.

Tilitimme ensimmäistä kertaa lainauskorvauksia myös

korkeakoululainoista. Radio- ja tv-käytöstä keräsimme korvauksia

166

tuhatta euroa.

Helppo luvan hakeminen edesauttaa kirjallisuuden käyttöä. Asiakkaistamme

Tilitimme

sai korvauksia.

miljoonaa euroa.

85%

8,4

1677

uutta asiakasta.

Tekijänoikeusmyönteistä ilmapiiriä edistimme tehostamalla tiedotusta ja toimintaamme etenkin sosiaalisessa mediassa. Sanasto otti vuoden aikana myös entistä aktiivisemmin osaa tapahtumiin: Helsingin ja Turun Kirjamessujen lisäksi Sanasto järjesti ohjelmaa Porin Suomi Areenassa sekä Tietokirja.fi-tapahtumassa ja kertoi toiminnastaan ja tekijänoikeuksista useissa kirjailijayhdistysten tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Jatkoimme hyvää yhteistyötä myös tekijä- ja tekijänoikeusjärjestöjen sekä luovan alan toimijoiden kanssa.

Taustakuva: Adobe Stock

Vaikuttamistyömme oli aktiivista sekä kansallisesti että Euroopan tasolla. Annoimme lausuntoja ja kannanottoja ja tapasimme päättäjiä tekijänoikeusasioissa. Erityisesti teimme vaikuttamistyötä Euroopan unionissa vireillä olevan digitaalisia sisämarkkinoita koskevan direktiiviehdotuksen artiklan 12 kumoamiseksi. Jatkamme yhä työtä sen puolesta, että tekijänoikeudet ja tekijöiden etu huomioidaan sekä Euroopan neuvoston että parlamentin neuvotteluissa. Euroopan laajuiseksi levinneessä kampanjassamme oli vuoden 2018 alussa mukana yli 40 järjestöä 20 maasta.

Saimme

7


TEKIJÖIDEN JÄRJESTÖ Asiakkaamme ovat toimintamme A ja O: tehtävämme on varmistaa, että tekijöiden oikeuksista pidetään kiinni. Huolehdimme tekijöiden edusta niin tekijänoikeuskorvausten tilittämisessä kuin vaikuttamistyössämmekin.

S

uomalaisen kirjallisuuden ja sen tekijöiden puolesta työskentely on kunniatehtävämme.

Asiakkaaksemme voi liittyä kuka tahansa kirjailija tai kääntäjä, joka on julkaissut vähintään yhden kirjallisen teoksen. Edustamme tasapuolisesti koko suomalaisen kirjallisuuden kenttää eli kaunokirjailijoita, kääntäjiä, oppikirjailijoita, runoilijoita ja tietokirjailijoita.

Saimme vuoden aikana lähes 1 700 uutta tekijäasiakasta. Valvomme tekijöiden oikeuksia ja neuvomme tekijänoikeuskysymyksissä. Tekijäasiakkaillemme näkyvin osa työtämme on asiakasneuvonnan ohella tekijänoikeuskorvausten tilittäminen. Keräämme tekijänoikeuskorvauksia sellaisista teosten käyttötilanteista, joita tekijöiden on hankala itse hallinnoida, ja tilitämme keräämämme korvaukset mahdollisimman tehokkaasti juuri niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Tilitysrytmimme on nopea: tilitämme suuren osan keräämistämme korvauksista vielä saman vuoden aikana. Vuonna 2017 tilitimme tekijöille tekijänoikeuskorvauksia yhteensä yli 8,4 miljoonaa euroa. 8

Mitä tarjoamme tekijäasiakkaillemme? Keräämme ja tilitämme tekijänoikeuskorvauksia kirjallisuuden jälkikäytöstä. Neuvomme tekijänoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä ja avustamme mahdollisissa tekijänoikeusloukkauksissa. Tarjoamme mahdollisuuden ohjata lupapyynnöt Sanastoon hallinnoimillamme alueilla. Vaikutamme yhteiskunnallisesti tekijöiden etua puolustaen. Järjestämme tekijänoikeuskoulutusta ja tapahtumia ja tiedotamme ajankohtaisista asioista. Oma.sanasto.fi-palvelu uudistuu Vuonna 2018 uudistamme oma.sanasto.fi-palvelumme, ja jo syksyllä asiakkaamme voivat tarkistaa esimerkiksi omat tilityslaskelmansa ja teostensa lainaustilastot sähköisesti. Myös verokortin voi lähettää meille jatkossa palvelun kautta. Voit liittyä Sanastoon ja päivittää yhteystietojasi ja teosluetteloasi osoitteessa oma.sanasto.fi


Tiesitkö, että... keskitetty tekijänoikeuksien hallinnointi on sekä tekijän että käyttäjän etu? Kirjallisuuden käyttäjät hakevat usein lupaa käyttää useampaa teosta kerralla, ja tekijöiden etsiminen on vaivalloista ja hidasta. Meidän kauttamme käyttäjä saa yhdellä kertaa kaikki luvat, ja juuri ne tekijät, joiden teoksia on käytetty saavat ansaitsemansa korvaukset.

Asiakaskunnastamme on

Miehiä 44,1 %

Asiakkaistamme Perikuntia 4,4 %

91 %

pitää Sanastoa erittäin asiansa osaavana järjestönä.

Naisia 51,5 %

Kirjallisuuden tekijä, ohjaa lupapyynnöt Sanastoon!

Kolme viidestä

tekijäasiakkaastamme on suositellut Sanastoon liittymistä myös kollegalleen.

Kun olet liittynyt Sanaston asiakkaaksi: Voit ohjata teostesi lupapyynnöt Sanastoon niissä lupa-asioissa, joita hoidamme. Sanasto myöntää puolestasi käyttöluvan, laskuttaa käyttäjää hinnaston mukaisesti ja tilittää korvaukset sinulle. Sanasto ei koskaan myönnä tekijöiden puolesta lupia teosten kustantamiseen, kääntämiseen tai muokkaamiseen toiseen taiteenlajiin. Jos myönnät luvan itse: Muista sopia käytöstä, sen laajuudesta, kestosta ja hinnasta, kirjallisesti. Sanasto suosittelee pyytämään käytöstä aina korvauksen. Voit katsoa suositushinnan Sanaston Lupakaupasta. Kuva: Gaelle Marcel

Lisää tietoa Sanaston tarjoamista palveluista: SANASTO.FI/TEKIJALLE

9


OIKEUKSIEN LUOKKA (asiakkuussopimus 3 §)

MAKSETTAVAN KORVAUKSEN NIMI

TYYPILLINEN KÄYTTÖTILANNE

Lainauskorvaus

Teosten lainaaminen yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista

Teosten kappaleiden valmistaminen ja välittäminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa

Kirjasto-, arkisto- ja museo­korvaukset (nk. KAM-­korvaukset)

Kansalliskirjaston digitointi­hankkeet

Teosten kappaleiden valmistaminen vammaisten käyttöön

Celia-omakirjalainakorvaukset, Celia-oppikirjakorvaukset

Valtion erikoiskirjasto Celian äänikirjalainat sekä oppikirjamyynti

Radio- ja tv-käyttökorvaukset

Kirjallisuuden käyttö Yleisradion kanavilla

Esityskorvaukset

Yksittäisten runojen tai teksti­katkelmien lausuminen osana esi­merkiksi runoiltaa tai kon­serttia

Teosten kirjastolainaaminen

Teosten kappaleiden valmistaminen, lähettäminen ja välittäminen radiossa, televisiossa ja lähettäjäyritysten sähköisissä palveluissa ja arkistoissa

Teosten julkinen esittäminen

Yksittäisten runojen ja tekstikatkelmien kappaleiden valmistaminen osana uutta painettua, sähköistä tai muuta materiaalia

Teosten kappaleiden valmistaminen näyttämistä varten

10

Julkaisukorvaukset

Näyttelykorvaukset (tulossa vuonna 2018)

Yksittäisten runojen tai teksti­katkelmien julkaiseminen osana mm. äidinkielen oppikirjaa, tapahtuma­materiaalia tai postikorttia

Yksittäisten runojen tai teksti­katkelmien näyttäminen osana taidenäyttelyä


KORVAUSTEN LUOKAT Asiakkuussopimusten kautta Sanasto hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymänä järjestönä tekijänoikeuskorvauksia seuraavilla alueilla: Teosten lainaaminen yleisistä tai korkeakoulukirjastoista Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan tekijälle korvauksena siitä, että hänen teoksiaan saa lainata kirjastoista maksutta. Korvaukset maksetaan teosten lainamäärien mukaan. Korvaukset perustuvat aina edeltävän vuoden lainaustilastoihin. Sanasto maksaa lainauskorvaukset tekstintekijöille. Kuvantekijät saavat lainauskorvaukset Kopiostosta, musiikintekijät Teostosta. Teosten käyttö kirjastossa, arkistoissa ja museoissa Kirjasto-, arkisto- ja museoalueen korvaukset eli niin kutsutut KAM-korvaukset perustuvat käyttöön, josta on säädetty tekijänoikeuslain pykälässä 16 d. Korvauksia kertyy tekijöille esimerkiksi siitä, kun teoksia digitoidaan ja saatetaan yleisön käyttöön Kansalliskirjaston kulttuuriperinnön säilyttämistyössä. Kirjallisuuden käyttö radio- ja televio-ohjelmissa Kirjallisuuden käytöstä radio- ja tv-ojelmissa maksetaan korvauksia lähettäjäyritysten tekemien käyttöilmoitusten mukaan. Vuonna 2016 Yleisradio ja tekijöitä edustavat järjestöt sopivat myös Ylen omatuotantoisten sisältöjen kattavasta verkkojulkaisusta Yle Areenassa. Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestönä Sanasto sopi korvauksista kirjailijoiden puolesta. Sopimuskausi on kuusivuotinen. Erikoiskirjasto Celian tuottamat äänikirjat ja oppikirjamyynti Valtion erikoiskirjasto Celia tuottaa kirjallisuutta näkörajoitteisille saavutettavassa muodossa. Sanasto tilittää korvaukset Celian asiakkailleen tuottamien äänikirjojen omakirjalainoista sekä Celian myymistä äänitetyistä oppikirjoista. Oppikirjakorvaukset perustuvat tekijänoikeuslain pykälän 17 pakkolisenssiin: tekijä on oikeutettu korvaukseen myynnistä, mutta hän ei voi kieltää teostensa käyttöä. Käyttölupia tarjoamalla mahdollistamme myös kirjallisuuden esittämisen esimerkiksi lausuntailloissa, tekstin painattamisen muun muassa postikortteihin, runon julkaisemisen osana lastenkirjaa tai vaikkapa proosakatkelman painamisen teatteriesityksen käsiohjelmaan. 11


KÄYTTÖLUVAT Kirjallisuus tarjoaa merkityksellistä sisältöä monenlaisiin tilanteisiin, tapahtumiin, erilaisiin materiaaleihin, julkaisuihin ja radio-ohjelmiin. Tekijänoikeuskorvaukset teosten käytöstä mahdollistavat kirjallisuuden tekijöille luovalla työllä elämisen ja uusien sisältöjen luomisen. Sanaston kautta kirjallisuuden käyttö on vaivatonta ja kustannustehokasta: Myönnämme luvat kirjailijoiden ja kääntäjien puolesta (voit hakea kerralla luvat useamman eri tekijän teoksen käyttämiseen), laskutamme lupakorvaukset ja maksamme ne eteenpäin niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Laajennamme Lupakauppamme tarjontaa vuoden 2018 aikana, ja seuraavaksi valikoimaan tulee uusi näyttelylupa.

Kirjallisuuden käyttöluvat Sanastosta: Julkaisulupa: Runon tai tekstikatkelman julkaiseminen osana uutta julkaisua (esim. äidinkielen oppikirja) Esityslupa: Kirjallisuuden julkinen esittäminen (esim. runonlausunta) Lupa tapahtumamateriaaleihin: Runon tai tekstikatkelman käyttö tapahtumamateriaaleissa (esim. teatterin käsiohjelmassa) Radio- ja tv-käyttölupa: Kirjallisuuden käyttö radio- tai tv-ohjelmassa Postikorttilupa: Kirjallisuuden käyttö postikortissa Näyttelylupa: Runon tai tekstikatkelman asettaminen näytteille näyttelyyn. Lupa on tulossa vuonna 2018.

Esimerkkihintoja: Runon julkaiseminen osana uutta teosta, painos 1–1 000 kpl = 44 € + alv. 10 % Viiden proosakatkelman julkaiseminen osana uutta teosta, painos 1–1 000 kpl = alk. 150 e + alv. 10 % 10 runon julkinen esittäminen, yleisömäärä 100 hlöä = esityslupa alk. 60 € + alv 10 % 12


Millaiseen käyttöön tarvitsen luvan? Useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä tai häntä edustavalta tekijänoikeusjärjestöltä, kuten Sanastolta. Tekijänoikeus on voimassa kirjailijan ja kääntäjän eliniän ja 70 vuotta kuolemasta. Milloin en tarvitse lupaa? Teoksen hyvän tavan mukaiseen siteeraamiseen ei tarvita lupaa. Teoksen esittämiseen yksityisjuhlissa (kuten häissä tai perhejuhlissa), opetuksen yhteydessä tai jumalanpalveluksessa ei tarvitse kysyä lupaa. Lupaa ei tarvita myöskään ilmaistilaisuuteen, jossa teosten esittäminen ei ole tilaisuuden pääasia eikä tilaisuutta järjestetä ansiotarkoituksessa. Mikäli tekijänoikeus on rauennut, teosten käyttöön ei tarvita lupaa.

Näin haet käyttölupaa Sanaston Lupakaupasta: • Avaa Lupakauppa osoitteessa luvat.sanasto.fi • Valitse sopiva käyttölupa ja täytä kysytyt tiedot (mm. kirjailijan ja/tai kääntäjän nimi, teoksen tiedot sekä esimerkiksi mahdollisen julkaisun painosmäärä tai tilaisuuden arvioitu osallistujamäärä) • Palvelu laskee hinta-arvion täytettyjen tietojen perusteella. • Kun olet tarkistanut hinta-arvion, lähetä hakemus. Saat sähköpostitse lisätietoja ja ilmoituksen, kun lupa on myönnetty.

Sanaston lupien käyttäminen on teko suomalaisen kirjallisuuden puolesta!

io Firma

Alkuperäinen kuva: Stud

13


PUHEENJOHTAJALTA

A

lkukesästä 2017, kun minulta ensimmäisen kerran kysyttiin, olisinko halukas ryhtymään Sanaston puheenjohtajaksi, en olisi voinut kuvitellakaan, että puoli vuotta myöhemmin istuisin Strasbourgissa illallisella suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa. Edellisenä vuonna lainauskorvaukset oli pitkien ponnistelujen jälkeen saatu nostettua pohjoismaiselle tasolle ja opetus- ja tutkimuskirjastot oli otettu mukaan lainauskorvauksen piiriin. Jos olin elätellyt jotain haavekuvia siitä, että puheenjohtajana tärkein tehtäväni olisi varmistaa, että suuremman lainauskorvaussumman jakaminen entistä lukuisammalle tekijäjoukolle sujuisi mahdollisimman jouhevasti, Euroopan unionin lainsäädäntötyö palautti minut nopeasti maan pinnalle. Eurooppa-liiga kutsui, niin kuin Juha Itkonen Strasbourgissa kuolemattomasti lohkaisi.

Onneksi olin ehtinyt istua Sanaston hallituksessa kolme vuotta ennen puheenjohtajapestini alkua, sillä jos olisin joutunut tutustumaan Sanaston toimintaan ja samanaikaisesti Euroopan parlamentissa tehtävän vaikuttamistyön kiemuroihin, olisin kyllä saanut siirtää omat työt aika pitkäksi aikaa syrjään. Nyt olen kuitenkin pystynyt osallistumaan Sanaston toimintaan muutenkin kuin heiluttamalla nuijaa hallituksen kokouksissa.

Sanasto-juna ei ole pysähtynyt hetkeksikään. On ollut sekä innostavaa että vähän pelottavaa olla mukana vaikuttamistyössä, kun kyseessä on koko Euroopan unionin kattava ja kirjallisuuden tekijöihin työhön keskeisesti vaikuttava lainsäädäntö. Onneksi Sanaston superosaava henkilökunta on pystynyt vastaamaan tähänkin haasteeseen, ja olemme päässeet kertomaan oman kantamme ja meitä on kuunneltu europarlamentissa. Sanasto-juna ei siis pysähtynyt hetkeksikään vaikka puheenjohtaja vaihtui Virpi Hämeen-Anttilasta (onnea Vuoden tekijänoikeusteko -palkinnosta, Virpi!) Heikki Karjalaiseksi. Vuoden 2018 ohjelmassa on kansallisen ja Euroopan laajuisen vaikuttamistyön jatkamisen lisäksi muun muassa Sanaston tavoitteiden laatiminen vaalikaudelle 2019–2023. Etenemme siis hyvää vauhtia.

Heikki Karjalainen aloitti Sanaston puheenjohtajana vuoden 2018 alussa. Kuva: Marissa Tammisalo

14


POHJOISMAISELLE TASOLLE Lainauskorvaukset nousivat pohjoismaiselle tasolle: Eduskunta päätti Suomen itsenäisyyden juhlavuodeksi korottaa lainauskorvausmäärärahaa tuntuvasti, ja joulukuussa 2017 pääsimme tilittämään ensimmäistä kertaa lainauskorvausta, joka oli vuosien odotuksen jälkeen pohjoismaisesti vertauskelpoisella tasolla. Lainauskorvausta maksettiin joulukuussa 2017 ensimmäistä kertaa myös korkeakoulukirjastojen lainoista. Nämä olivat Kirja elää -kampanjamme (2011–2016) tavoitteet. Lainauskorvausten korotus kolmesta miljoonasta yli 14 miljoonaan saatiin aikaan laajalla yhteistyöllä, ja sillä on tuntuva merkitys kirjallisuuden tekijöille sekä toimeentulon että työn arvostuksen kannalta. Korkeakoulukirjastojen ottaminen lainauskorvauksen piiriin asettaa viimein myös korkeakouluissa käytettävän tietokirjallisuuden tekijät samaan asemaan muiden tekijöiden kanssa. Mikä on lainauskorvaus? Lainauskorvaus on teosten kirjastolainaamisesta tekijöille maksettava tekijänoikeuskorvaus, joka perustuu EU:n vuokraus- ja lainausdirektiiviin. Lainauskorvaukset rahoitetaan valtion budjetista.

VUODEN TEKIJÄNOIKEUSTEKO Vuoden 2017 tekijänoikeusteko -palkinto myönnettiin Sanaston puheenjohtajana toimineelle kirjailija Virpi Hämeen-Anttilalle tunnustukseksi hänen merkittävästä työstään lainauskorvausjärjestelmän laajentamiseksi ja kehittämiseksi. Suomen Tekijänoikeudellisen Yhdistyksen myöntämä palkinto jaettiin IPR Gaalassa tammikuussa 2018.

‘‘

‘‘

VIRPI HÄMEEN-ANTTILA Sanaston puheenjohtaja 2012–2017

Kuva: Eero Kokko

Tämä on upea tunnustus kovalle työlle, ja kiitos siitä kuuluu kaikille niille tekijöille, jotka vuosien varrella tekivät työtä yhteisen päämäärämme eteen, sekä Sanaston toimistolle. Me teimme sen yhdessä!

15


Y H T E I S K U N N A L L I N E N VAIKUTTAMINEN Vuosia kestäneen kotimaisen vaikuttamistyön tulokset näkyivät vuonna 2017 tekijöille maksetuissa lainauskorvauksissa. Uusi uhka tekijöiden oikeuksien toteutumiselle ilmaantui Euroopan unionin tasolta.

Y

hteiskunnallinen vaikuttaminen kirjallisuuden tekijöiden aseman parantamiseksi ja tekijänoikeuksien vahvistamiseksi on keskeinen osa työtämme. Tavoitteenamme on tekijänoikeuslainsäädäntö, joka suojaa tekijöiden oikeuksia, edistää heidän toimintaedellytyksiään ja tukee luovaa työtä. Tekijällä täytyy olla mahdollisuus päättää teostensa käytöstä ja saada siitä asianmukainen korvaus. Vaikuttamistyössämme edistämme aktiivisesti päättäjien ymmärrystä tekijänoikeuksista ja pyrimme vaikuttamaan tekijänoikeuksien kehitykseen sekä lainsäädäntöön kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Pidämme yhteyttä viranomaisiin ja poliittisiin vaikuttajiin, annamme lausuntoja ja teemme yhteistyötä muiden luovan alan toimijoiden kanssa. Sanasto on muun muassa CISACin (International Confederation of Societies of Authors and Composers), Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY ry:n, Tekijänoikeusakatemian ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n jäsen. Lue kaikki antamamme lausunnot SANASTO.FI/LAUSUNNOT

16

DSM-direktiivi ja artikla 12 Yhä useammin tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö annetaan Euroopan unionin tasolta. Vuoden 2017 syksystä alkaen vaikuttamistyömme painopisteenä on ollut tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annettu direktiiviehdotus (DSMdirektiivi) ja sen artikla 12. DSM-direktiiviehdotuksessa esitetään joitakin parannuksia luovan alan tekijöiden oikeuksiin, mutta samassa ehdotuksessa on myös erittäin ongelmallisia ja tekijänoikeuksia murentavia artikloja. Kirjallisuuden tekijöille kaikista haasteellisin on artikla 12, joka koskee kustantajien uutta korvausoikeutta. Artikla 12 on vastoin tekijänoikeuden perusperiaatteita, ja se loisi kustantajille rajoittamattoman oikeuden osaan erilaisista jälkikäyttökorvauksista. Tämä merkitsisi tulonsiirtoa tekijöiltä kustantajille. Artikla myös heikentäisi kirjallisuuden tekijän asemaa heikompana sopimusosapuolena entisestään. Tällaisen artiklan säätäminen antaisi väärän signaalin koko tekijänoikeuslainsäädännön kehittämiselle. Lisäksi artikla 12 on termino-


Kuva: Marissa Tammisalo

Kuvat: Sanasto

Järjestimme syksyllä perinteiset Kirjailijakahvit eduskunnassa. Aiheena oli artikla 12. Helsingin Kirjamessuilla Sanasto järjesti yhteisohjelmaa eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Yläoikea: Sanaston delegaatio oli 14.9. Strasbourgissa puhumassa europarlamentaarikoille artiklasta 12. Oikealla: Sanaston lehdistötilaisuus 15.11. Strasbourgissa. *****

logisesti erittäin epäselvä ja käytännössä vaikeasti toteutettava. Kansainvälinen kampanja Syksyllä 2017 Sanasto aloitti Euroopan laajuisen vetoomuskampanjan artiklan 12 poistamiseksi, kun komission antamaa artiklaa oli parlamentissa esitetty muutettavaksi jäsenmaita pakottavaan muotoon. Vetoomus on toukokuuhun 2018 mennessä allekirjoitettu 44 järjestössä 20 maassa. Vetoomuksessa listasimme artiklan 12 oikeudelliset, periaatteelliset ja käytännölliset ongelmat ja vaadimme artiklan poistamista. Euroopan unionin neuvostossa on lisäksi esitetty, että artikla 12 laajennettaisiin koskemaan lainauskorvauksia. Lukuisten kannanottojen, kotimaisen vaikuttamistyön ja kampanjamateriaalien lisäksi olemme tehneet useita matkoja sekä Brysseliin että Strasbourgiin ja tavanneet keskeisimmät direktiivin parissa työskentelevät europarlamentaarikot.

Sanaston toiminnanjohtaja luovutti vetoomuksen 11.10. Brysselissä MEP Axel Vossille, joka toimii raportoijana DSM-direktiivin käsittelyssä.

Olemme tehneet töitä erityisesti sen puolesta, että päätöksen tekevät europarlamentaarikot, neuvostossa jäsenmaita edustavat virkamiehet ja jäsenmaissa kirjallisuuden tekijöiden asioita ajavat järjestöt ovat tietoisia artiklan 12 todellisista vaikutuksista. Jatkamme työtämme sen puolesta, että tekijänoikeudet ja tekijöiden etu huomioidaan sekä Euroopan parlamentin äänestyksessä että jäsenmaiden neuvotteluissa. Direktiiviehdotus etenee takkuisesti, mutta viestimme on kuultu. Lue vaikuttamistyömme etenemisestä: SANASTO.FI/TAG/DSM-DIREKTIIVI 17


SANASTO ORGANISAATIONA

K

irjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yh-

Vuosikokoukset

distys.

Toukokuussa 2018 edustamme jo yli 9 500 kirjallisuuden tekijää eli kirjailijaa, kääntäjää tai edesmenneen tekijän oikeudenhaltijaa. Lisäksi palvelemme kirjallisuuden käyttäjiä eli esimerkiksi Kansalliskirjastoa, Yleisradiota, kustantamoita, kuntia, tapahtumanjärjestäjiä ja yksityisiä henkilöitä. Jäsenjärjestöjä vuonna 2005 perustetulla Sanastolla on neljä: Finlands svenska författareförening rf, Suomen Kirjailijaliitto ry, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry sekä Suomen tietokirjailijat ry. Sanasto on ketterä kooltaan ja liikkeiltään: Järjestön toimintaa ohjaa kuusihenkinen hallitus, päivittäisestä työstä

Hallitus Toiminnanjohtaja

Oikeudelliset palvelut Tilitys- ja asiakaspalvelu Viestintä ja markkinointi Sanaston organisaatio 2018.

vastaa toiminnanjohtajan lisäksi yksitoista lain, viestinnän ja taloushallinnon osaajaa.

Lisää Sanastosta järjestönä: SANASTO.FI/TIETOA-SANASTOSTA

18


PERUSTEHTÄVÄMME

SANASTON ARVOT

Tehtävämme on mahdollistaa kirjallisuuden tekijöiden luovaa työtä ja valvoa heidän etuaan sekä tarjota kirjallisuuden käyttäjille kohtuuhintaisia ja toimivia luparatkaisuja.

AVOIN – Avoimuus tarkoittaa meille

Tehtäviimme kuuluu myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen tekijöiden aseman parantamiseksi, tekijänoikeuksien puolustamiseksi ja tekijänoikeusmyönteisen ilmapiirin edistämiseksi.

STRATEGIAN AVAIMET 2018–2020

AKTIIVINEN – Suhtaudumme tulevaisuuteen avarakatseisesti ja etsimme uusia, kirjallisuuden alaa parhaiten palvelevia ratkaisuja. Toimimme tehokkaasti ja huomioimme kirjallisuuden tekijöiden, käyttäjien ja sidosryhmiemme tarpeet.

ASIANTUNTEVA – Asiantuntevuus tarkoittaa meille hyvää ammattitaitoa ja jatkuvaa oppimista. Olemme oman toiminta-alueemme asiantuntija ja erityisosaaja.

Kirjallisuuden tekijöiden työlle arvoa – yhdessä.

Alkuperäinen kuva: Adobe Stock

Kirja-alan tekijänoikeuden erityisosaajana tartumme muuttuvan alan haasteisiin ja toimimme yhdistävänä voimana. Meillä on vankka perusta ja vakaa talous – osaava henkilöstömme takaa tehokkaan toiminnan sekä ensiluokkaisen asiakaspalvelun. Tarjoamme toimivat luvat kirjallisuuden käyttöön ja kehitämme uusia lupa-alueita. Kansallisena ja kansainvälisenä toimijana vaalimme tekijänoikeutta ja turvaamme lainauskorvaukset tekijöille.

läpinäkyvyyttä, jakamista ja yhteistyötä. Jaamme tietoa toiminnastamme ja keskustelemme asioista avoimesti.

19


TALOUSLUVUT

S

anasto tilitti vuoden 2017 aikana oikeudenhaltijoille tekijänoikeuskorvauksia yhteensä yli 8,4 miljoonaa euroa. Suurin osa korvauksista koostui lainauskorvauksista, joita tilitimme vuoden aikana noin 8 miljoonaa euroa.

Kerättyjen lainauskorvausten määrä nousi edellisestä vuodesta yhteensä 71 prosentilla. Korvauksia esitysluvista kerättiin yli 58 % ja julkaisuluvista yli 40 % enemmän vuoteen 2016 verrattuna.

KERÄTYT KORVAUKSET 2017 Lainauskorvaus* Omakirjalainakorvaukset Celia-oppikirjakorvaukset Radio- ja tv-käyttökorvaukset Radio- ja tv-arkistokorvaukset KAM-korvaukset Esitysluvat Julkaisuluvat

11 904 930 € 241 230 € 13 220 € 165 820 € 166 000 € 25 870 € 14 930 € 34 770 €

YHTEENSÄ

12 566 770 €

* Summa sisältää 50 000 € lainaustiedon hankintaan osoitettuja varoja.

KULUT 2017 Palkat ja palkkiot Poistot Muut kulut YHTEENSÄ

-596 900 € -7 120 € -317 540 €

-921 560 €

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 2017 Korkotuotot Myyntivoitot Kulut YHTEENSÄ

20

10 540 € 10 570 € -590 €

20 520 €


Tilitysrytmimme on nopea: Tilitämme suurimman osan kerätyistä korvauksista vielä saman vuoden aikana. Vuoden viimeisinä kuukausina keräämistämme korvauksista osa tilitetään seuraavan vuoden ensimmäisessä tilityksessä. KERÄSIMME KORVAUKSIA

71%

enemmän kuin edellisena vuonna.

KORVAUSTEN JAKAUTUMINEN Perikunnat 6,3 % Kirjailijat ja kääntäjät 92,7 %

TILITETYT KORVAUKSET 2017 Lainauskorvaus* Omakirjalainakorvaukset Celia-oppikirjakorvaukset Radio- ja tv-käyttökorvaukset KAM-korvaukset** Esitysluvat Julkaisuluvat

8 052 610 € 153 400 € 11 650 € 145 750 € 19 180 € 9 290 € 38 270 €

YHTEENSÄ

8 430 150 €

* Kerätyistä lainauskorvauksista noin 80% jaetaan ensimmäisessä tilityksessä. Vuonna 2017 ei vanhentunut edellisten vuosien korvauksia. ** Kirjasto-, arkisto- ja museokorvauksia tilitettiin ensimmäisen kerran 2017.

HALLINNOINTIKULUT Sanaston keräämistä korvauksista tehdään kulupidätys, joka käytetään täysimääräisesti Sanaston toiminnan kulujen kattamiseen. Sanaston kulupidätysprosentti on Suomen tekijänoikeusjärjestöjen alhaisin: Vuonna 2017 lainauskorvauksen osalta kulupidätys oli 7,26 % ja muiden tekijänoikeuskorvausten osalta 8 %. AVOIMUUSRAPORTTI Tarkastettu tilinpäätös ja tarkemmat talousluvut löytyvät avoimuusraportista. Avoimuusraportti julkaistaan Sanaston verkkosivuilla vuosikokouksen hyväksynnän jälkeen toukokuussa 2018. SANASTO.FI/JULKAISUT

21


Kuva: Marissa Tammisalo

SANASTOS ÅR 2017

F

ör Sanasto innebar 2017 aktiv utveckling av verksamheten och uppnåendet av långsiktiga mål.

År 2017 var det mest framgångsrika året under vår verksamhet. – Resultaten för det femåriga påverkningsarbetet kunde ses i december 2017, när vi för första gången fick betala ut utlåningsersättningar som efter flera år av arbete ligger på samma nivå som i de övriga nordiska länderna. Utlåningsersättning delades också för första gången ut för lån på högskolornas bibliotek, berättar Sanastos verksamhetsledare Anne Salomaa. – Om vi ser på de ersättningar som vi samlade in och betalade ut var 2017 det mest framgångsrika året under vår verksamhet, forsätter Salomaa. Lagen om kollektiv förvaltning av upphovsrätt trädde i kraft den 1 januari 2017. Vi förnyade Sanastos stadgar, utbetalningsprinciper och kundavtal för att bättre 22

Bilden: Verksamhetsledare Anne Salomaa och Sanasto’s styrelse år 2017 Suvi Oinonen, Mari Wallgren, Virpi Hämeen-Anttila, Heikki Karjalainen, Pirjo Hiidenmaa och Hannele Mikaela Taivassalo.

motsvara lagen om kollektiv förvaltning, som reglerar upphovsrättsorganisationernas verksamhet. Under året fortsatte vi även med utvecklingen av kundsystemet och licensbutiken samt effektiverade informationsspridningen och utarbetade en ny verksamhetsstrategi för åren 2018–2020. Dessutom förberedde vi oss på att uppfylla de krav som EU:s dataskyddsförordning ställer på vår verksamhet. Samhällelig påverkan för att förbättra litterära upphovspersoners ställning och förstärka upphovsrättigheterna är en central del av Sanastos arbete. Sedan 2017 har tyngdpunkten i vårt samhälleliga påverkningsarbete legat på direktivförslaget gällande upphovsrätten på EU:s digitala inre marknad, det så kallade DSM-direktivet. Artikel 12, som gäller utgivarnas er-


sättningsrätt, är på flera sätt problematisk för litterära upphovspersoner.

Det är vår uppgift att försvara litterära upphovspersoners intressen. – Vårt påverkningsarbete är mycket aktivt, såväl nationellt som i Europa. På hösten inledde vi en kampanj med en vädjan inom hela Europa för att artikel 12 ska slopas, när det i parlamentet föreslogs att kommissionens artikelförslag skulle bli bindande för medlemsländerna. Nu har denna vädjan undertecknads av 44 organisationer som representerar upphovspersoner i sammanlagt 20 länder. Det är vår uppgift att försvara litterära upphovspersoners intressen, och vi har fortsatt med detta arbete även 2018, berättar Salomaa.

Årets upphovsrättsgärning 2017 Priset Årets upphovsrättsgärning 2017 beviljades till Sanastos tidigare ordförande Virpi Hämeen-Anttila som erkännande för hennes viktiga arbete för utvidgning och utveckling av utlåningsersättningssystemet. Priset, som beviljas av Upphovsrättsliga föreningen i Finland, delades ut på IPR-Galan i januari 2018. – Detta är ett fint erkännande för hårt arbete, och jag vill tacka alla de personer som under åren arbetat för vårt gemensamma mål samt Sanastos byrå. Vi gjorde det tillsammans!, säger Hämeen-Anttila. Virpi Hämeen-Anttila var Sanaston ordförande under åren 2012–2017. I början av 2018 blev översättaren Heikki Karjalainen föreningens ordförande.

PÅ SVENSKA Om året 2017: • Under året 2017 samlade vi in sammanlagt över 12,5 miljoner euro i upphovsrättsersättningar. Beloppet på de insamlade utlåningsersättningarna steg med sammanlagt 71 % från året innan. • Värdet på de insamlande ersättningarna för uppträdandelicenser var 58 % och för publiceringslicenser över 40 % högre än 2016. • Vi betalade ut 8,4 miljoner euro till finländska litterära upphovspersoner. Ersättningar betalades till 85 % av våra kunder. • Utlåningsersättningen för ett bibliotekslån var 25 cent. Utlåningsersättning betalades också för första gången ut för lån på högskolornas bibliotek. • Vi fick närmare 1 700 nya kunder. • Nytt samarbete inleddes inom projektet Böckernas Finland, med vilket Rundradion och Nationalbiblioteket ville hedra Finlands 100-åriga självständighet. Ersättningarna betalades till upphovspersoner via Sanasto. Årsberättelsen och rapporten om öppenhet (på finska) finns på vår webbplats sanasto.fi

*** Uppskattning för litterära upphovspersoners arbete – tillsammans. 23


SANASTO Korkeavuorenkatu 30 A 00130 HELSINKI

+358 9 5629 3300 info@sanasto.fi sanasto.fi

@sanastoInfo fb.com/sanasto @sanasto

Sanasto ry – Sanasto rf, toukokuu 2018 | Toimitus ja taitto: Linda Lappalainen | Alkup. kansikuva: Studio Firma | Paino: Suomen Uusiokuori

24

Profile for Sanasto

Vuosikertomus 2017  

Vuosikertomus 2017  

Profile for sanasto

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded