Issuu on Google+

KOLUMNI JALI WAHLSTEN MARKKINAT MEKSIKO CASE VIVIDWORKS SIGNAALIT HITAALLA AJANKOHTAINEN JYRKI KOSKELO MAAILMALLA LONTOO KENTÄLLÄ WIEN ELÄMÄNTYYLI KRIKETTI

6

M a a il m a n k a r tt

a u u s ik s i

Missä tulevaisuuden bisnes? – Hot spoteissa tietenkin.

24

MESTARILUOKKA: KANSAINVÄLINEN MARKKINOINTI

38

FINPRO: MUOTOILIJA TERHI TUOMINEN

3#2009

Finpro

2 6

v. n 0 9 R O ppine

nia! a p m P p y F I N n ysik ä kum ine list Aktiiv ansainvä k etsii


Fokus Intian Telecomala jatkaa voimakasta kasvuaan. Yli 30 prosenttia Intian tulevista 250 miljoonasta langattomasta yhteydestä avataan maaseudulla, jossa asuu lähes 70 prosenttia maan väestöstä. Vuoteen 2012 mennessä maaseudulla asuvilla ennustetaan olevan jo 60 prosenttia kaikista Intian langattomista yhteyksistä.

© Pallava Bagla/Corbis/SKOY

Ainutlaatuista Intian markkinoilla on maaseudun lukutaidottomuus ja useat paikalliset kielet. Tästä syystä ratkaisut ja palvelut, jotka huomioivat nämä erityispiirteet menestyvät. Esimerkiksi IBM:n Spoken Web -konsepti mahdollistaa Internet-pohjaisten palveluiden käytön, vaikka käyttäjä ei osaisi lukea tai kirjoittaa. Vastaavasti Nokian Life Tools -palvelu on kohdennettu

nimenomaan Intian matalatuloiselle väestölle”, Finpron Ohjelmistot ja digitaalinen media -toimialan johtaja Hanna Marttinen-Deakins kertoo. Maailman köyhin väestönosa, nk. ’bottom of the pyramid’, on kasvava markkina, jonka tarpeiden ymmärtäminen luo uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Finpron ja Tekesin Village Communication in India -projekti selvitti suomalaisille kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet Intian maaseudulla: potentiaalisia mobiiliteknologian sovellusalueita voisivat olla koulutus ja opetus, pankkipalvelut, terveydenhuolto ja maatalous.

Lisätietoja: hanna.marttinen-deakins@finpro.fi puh. 040 3433 348


Finpro inFront on Finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja: Outi Torniainen. Toimitus: Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Viestintätoimisto Sanakunta, Kristiinankatu 3, 20100 Turku. Tuottaja Maarit Niemi, maarit.niemi@sanakunta.com, graafinen suunnittelu Vesa Koskelainen. Osoitelähde: Finpron yhteysrekisteri. Paino: Finepress Oy, paperi ympäristöystävällinen Galerie Gloss 115g. ISSN 1798-2790.

Pääkirjoitus Outi Torniainen, Finpro Viestintä- ja markkinointijohtaja, päätoimittaja

Viestintä ja markkinointi on liian vähän hyödynnetty voimavara suomalaisyritysten kansainvälistymisessä. Meitä ei juuri kehuta aktiivisiksi markkinoijiksi eikä vilkkaiksi viestijöiksi, ennemminkin suomalaiset ovat tässä asiassa vaatimattomia, jopa passiivisia. Asiakkaan luo on mentävä, jotta he löytäisivät hyvät tuotteemme ja palvelumme. Ennen jalkatyötä on kuitenkin kartoitettava, missä oman yrityksen tarjoama kiinnostaa. Maailma on liian suuri päämäärättömään kulkemiseen. Työni Finpron uutena viestintäja markkinointijohtajana sisältää sykähdyttävän mission: suomalaisyritysten kansainvälistymisen edistämisen markkinointia ja viestintää hyödyntämällä. Potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kiinnostus on herätettävä kertomalla viestiä, joka saa heidät innostumaan. Kun markkinointi ja viestintä on osa yrityksen strategiaa, myös myynnin työ helpottuu ja kustannuksissa säästetään.

13

Uudet asiat vaativat ympärilleen tutun konseptin.

20

Kriketti kiinnostaa miljoonia,

vaikka meillä maailmanmestaruusottelu tuskin ylittää uutiskynnystä. Kansainvälisessä kahvipöydässä liikekumppanin kulttuuritaustan ymmärtäminen kuuluu asiaan ja yhteiset puheenaiheet edesauttavat luottamusta. Toivottavasti inFrontin tietopaketista on hyötyä, kun seuraavan kerran löydät itsesi keskeltä kiivasta krikettikeskustelua.

24

Keskittää vai hajauttaa kansainvälinen markkinointi? Tätä pähkinää puraistaan Mestariluokka-artikkelissa. Think global – act local, totuus näyttääkin yhä pätevän. Monesti miettimisessä auttaa asiakkaan näkökulma: Kun osataan kertoa juuri ne seikat, joista asiakkaalle on hyötyä, ollaan jo onnistumisessa kiinni.

Näin toteaa Jali Wahlsten kolumnissaan. Se, mikä on tuttua toisella markkinalla voi olla täysin uutta toisella. Paikallisen kulttuurin ja toimintaympäristön tuntemista ei voi liikaa korostaa.

Finpro edistää yritysten kansainvälistymistä. Finpro on suomalaisten yritysten kansainvälistymistä edistävä asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa palveluitaan kansainvälistymisen kaikissa vaiheissa. Finpro toimii globaalisti, ja sen reilut 300 työntekijää työskentelevät yli 40 maassa, 60 eri toimipisteessä. Toimialaosaaminen, markkinatuntemus, hyvät kansainväliset ja paikalliset verkostot sekä kyky nähdä ja ymmärtää tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia ovat se lisäarvo, jota Finpro tarjoaa yritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

TÄSSÄ NUMEROSSA: Signaalit | 4 Teema: Hot spot | 6 Teema: Case Etteplan | 9 Teema: Intia & design | 10 Kolumni: Jali Wahlsten | 13 Markkinat: Meksiko | 14 Elämäntyyli: Kriketti | 20 Ajankohtainen: Jyrki Koskelo | 22 Mestariluokka | 24 Finpro 90 vuotta | 26 Kansainvälistymistarinat | 28 Maailmalla | 32 Jäsenyys: Extranet | 34 Kentällä: Wien | 36 finpro: Terhi Tuominen | 38


SIGNAALIx5

kointita Finpron enna naalit ovat tulos taa globaalin Finprosig yt kit er m Symbolilla rää ja jalos nakointitiimi ke toiminnasta. En oja maailmalta. int va ha n verkosto

2

© Ramin Talaie/Corbis/SKOY

1

Koonnut: Samppa Haapio, Maarit Niemi. Kuvat: Suomen Kuvapalvelu Oy, The Creative Class®, PhotosToGo, Shutterstock

Hidasta,

hyvä mies! Anti-Red Bull -juoma rauhoittaa sinut ja aivosi. Kyllä, yhdysvaltalainen yritys on tuonut markkinoille rentoutumisjuoman nimeltä Drank. Violetin tölkin luvataan hidastavan tahtisi – ’to slow your roll’. Japanissa yhä useampi on unohtanut pikaviestittelyn ja todella hypännyt pois verkosta. Vanhanaikaisen kirjeen kirjoittaminen, yksi ’slow communication’ -suuntauksen ilmentymä, onkin nyt trendikästä! New Yorkin kaupunki pyhitti sykkivän Times Squaren oleilulle rahtaamalla kadulle 350 löhötuolia. Ruuhkainen Broadway muuttui astetta rauhallisemmaksi ja kävelijäystävällisemmäksi, väliaikaisesti tosin. Hitaasti tekeminen ja läheisyys ovat siis nousussa oravanpyörän ja tehokkuudentavoittelun katveesta. Hidas ruoka ja matkailu ovat jo tuttu juttu, nyt vuorossa ovat hidas vanhemmuus, hidas kaupunki ja hidas kommunikaatio. Slow-liikkeen odotetaan leviävän monille muillekin alueille, ja useimmiten ’slow’ liittyy läheisesti kestävyyteen. Hidastuminen koskettaa lähes kaikkea: investoinnit ja kulutus

Finpro inFront 

hyvänä esimerkkinä. Mutta syy löytyy muualtakin kuin talouskriisistä. Ihmiset haluavat viettää enemmän aikaa ystävien ja perheen kanssa, esimerkiksi ruoanlaiton ja puuhastelun parissa: muiden kanssa vie-

Uskaliaimmat väittävät, että kun urbaani elämäntyyli hidastuu, tarve lyhytelinkaarisille tuotteille ja jatkuvalle innovoinnille kyseenalaistetaan. tetty aika ja läheisyys onkin nousemassa arvoonsa. Vanhemmat korvaavat lapsille annettavan rahan aikana. Eivätkä ainoastaan ne, joiden työpaikkaa lomautukset tai irtisanomiset koskettavat. Aika on uusi valuutta. Uskaliaimmat väittävät, että kun urbaani elämäntyyli hidastuu, tarve lyhyt-

elinkaarisille tuotteille ja jatkuvalle innovoinnille kyseenalaistetaan. Uhattuna saattavat olla mm. nopeuteen panostavat palvelut ja toimialat, jotka elävät nopeasti muuttuvien trendien mukaan, kuten muoti ja viihde. ”Your greatest resource is your time”, totesi myös Brian Tracy, itsensä kehittämisen guru.

Kansantuotteestamme jo yli kolmasosa tehdään projektityönä. (...) Projektit merkitsevät yrityksille todellista joustavuutta ja ketteryyttä, mutta työntekijät voivat tuntea projektityön nahoissaan pätkätyönä. (...) Yritykset haluavat säilyttää projektityön edut itsellään, mutta työntekijöitä kohtaavaa epävarmuutta on pystyttävä pienentämään. Kalle Kähkönen

Projektiyhdistyksen ja Projektinhallinnan maailmankongressin tieteellinen johtaja toteaa, että suomalainen uusi menestys ja työ syntyvät projekteissa, mutta ihmisnäkökulmaa ei sovi unohtaa. HS Vieraskynä 26.7.09.

CV

äällikkö rojektip P ö 7 päällikk – 30.5.0 Projekti 1.1.07 k 7 ik .0 ääll ö – 29.11 rojektip P ö 1.6.07 8 päällikk – 30.6.0 Projekti ö 1.1.08 k ik 9 pääll – 29.2.0 Projekti 2.8.08 – 3.3.09


3

4

Pää pystyyn ihminen Richard Florida on kirjoittanut mm. menestyskirjat Who’s Your City ja The Rise of the Creative Class. Hän työskentelee Toronton yliopiston professorina sekä johtajana Martin Prosperity –instituutissa.

Luova luokka pistää pomon koville Kaikkihan me tiedämme, että tulevaisuus löytyy innovaatioista ja luovuudesta. Mutta luovuus tarvitsee luovia työntekijöitä, ja he taas voivat olla aika kovia pähkinöitä ”vanhan hyvän ajan patruunan” purtavaksi. Mitä luovuuden arvon tunnustava pomo sitten voi tehdä? Miten yrityksen luova pääoma saadaan kasvamaan korkoa ja jopa tarjoamaan mukavat osingot? Luova työntekijä on yhä useammin sitoutuneempi omiin arvoihinsa ja uransa kehittämiseen kuin työnantajan myyntitavoitteisiin. Työssä hänelle tärkeitä asioita ovat hyvät suhteet esimiehiin ja kollegoihin, joustavat työajat ja kasuaali pukeutumiskoodi. Mutta vaikka sosiaalitiloissa porisisi luomuespresso ja toimistodesign henkisi valoa ja avaruutta, saattaa hänen luovuutensa kukka silti lakastua tehokkuus- ja tulosorientoidussa ilmapiirissä. Luovasta taloudesta useita menestysteoksia kirjoittanut

Richard Florida listaa seuraavat luovuuden johtamisen avainkohdat: a) Jokainen tarvitsee tilaisuuksia käyttää luovuuttaan. b) Tarpeeksi haastavat tehtävät ovat parhaita motivoijia. c) Luovaa luokkaa ei kannata kuormittaa toisarvoisilla tehtävillä, kuten työläillä paperitöillä, sellaisia varten ovat muut tekijät. d) Arvioi työ tuloksen mukaan, ei sen, montako tuntia siihen on uhrattu työtunteja. Jos johtajuus on hukassa, saatetaan luovin crème de la crème menettää kilpailijoille tai heidän luovuuttaan saa jatkossa ostaa kovaan hintaan freelancer-markkinoilta. Hyvä johtaja löytää tasapainon. Jos työ keskittyy pelkästään luomiseen, saattaa liian rento työpaikka vajota ”luovaan” kaaokseen ja sovitut tavoitteet karata kauas kuin luovuuden pilvilinnat.

Luova työntekijä on yhä useammin sitoutuneempi omiin arvoihinsa ja uransa kehittämiseen kuin työnantajan myyntitavoitteisiin.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan kuluvan vuoden loppuun mennessä maailmasta voi hävitä peräti 50 miljoonaa työpaikkaa. Ihmisten luottamus politiikkaan ja talouteen on tullut ryminällä alas. Jopa ne, joilla vielä on työ, kokevat tulevaisuutensa turvattomana. Epävarmuus on synnyttänyt levottomuuksia ja rikollisuutta ympäri maailmaa. Rikokset henkeä ja omaisuutta kohtaan ovat muuttuneet arkipäiväisiksi. Ilmastonmuutos, yhä rajummat luonnonkatastrofit ja kansainvälinen terrorismi pitävät huolen siitä, että epävarmuus jatkuu talouskriisin jälkeenkin.

1) Turvallisuus. Erilaisia turvallisuusratkaisuja haetaan yhä useammilla elämänalueilla: niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuksissa, logistiikassa, kokonaisista kaupungeista yksittäisiin tapahtumiin. Ja turvallisuustuotteet ovat moninaisia, vartioinnista hienostuneeseen valvontateknologiaan.

Finpron ennakointityön tuloksena on listattu alueita, joilla yritykset voivat tarttua toimeen paremman maailman puolesta – ja rakentaa epävarmuudesta mukavasti tuottavaa liiketoimintaa.

3) Yrityspalvelut. Työttömyys voi kohdata tänä päivänä asiantuntijoita ja muita huippuosaajia. Varteenotettava vaihtoehto on perustaa oma yritys, ja tämä on synnyttänyt kysyntää erilaisille konsulttipalveluille.

2) Itsensä kehittäminen. Epävarmuutta ja kolhittua itsetuntoa halutaan lääkitä panostamalla omaan itseensä. Koulutusalalla kysyntää kasvaa ja monipuolistuu, kun ihmiset täydentävät osaamistaan tai hankkivat uuden uran. Fitness- ja erilaisista wellbeing -palveluista halutaan räätälöidä yksilöllisempiä.

5ielimuurit K alas

limiin itys toi älypuhe erikoistunut yr hupu ä tä pi än m kä ali a jok Yhä globa sovelluksen, nii hyvää abiaksi. Seku yhteistyö vaat n englannin ar tu o iik at laisen Sakhr i va iro Va ka . , tä vä tä ää lip än kie neissa kä takä- ja vellus on ladat enää? Kännyk Softwaren so rylle. t er vä kB tä ac hit Bl ke t ja istaja vissa iPhonelle tietokonevalm vamtomien ja näkö uksiaan kilvan, Lukutaidot käännössovell en on lanseepuhe as a ta jop si jo uk av on maisten nja käytössä ick’, joka on ka mia. rattu ’Voice St kääntäviä ohjel laite. a aav ika na un an m sk m tä ko nettava, tekstiä inen Kieltenvälis n rrattuna edull vien ratkaisuje ihtoehtoihin ve Va an tiota helpotta m m si ea yhä us u esimerkik laite tuo tekstin joukkoon kuulu lukutaillistarjoten myös , joka mahdo m le, vil co e. ttu lob ulo eg M n in teoise ak iel ain sk ra lle tö vie es elyn dottomalle vä ea taa pikaviestitt luk ä n tä de än uu kä dollis vellus reettisen mah kanssa: nettiso joista sanomanopeasti, kir an a na lam sa sa a si painettu mesetykse eri kieltä. lehtiin. valittavana 15 an ta of ss nö än n kä Egyptiläine


Teema inFront

Teksti: Maarit Niemi, kuvitus: Jussi Jääskeläinen

> Meistäkö

PROJEKTINJOHTOKANSA? Maailmankartan polttopisteitä piirretään parhaillaan uusiksi. BRIC-maat kurovat kiinni länsimaiden aiemmin dominoimilla osaamisalueilla, ja uudet osaamiskeskittymät ovat syntymässä tiedon ja työn liikkuessa globaalisti. Jos tulevaisuuden kasvu syntyy osaamisen globaaleissa verkostoissa, miten suomalaisyritykset pääsevät niihin kiinni?


*Lisää aiheesta Intia + Design sivulla 10

O

n arvioitu, että vuonna 2050 arviolta 70 % väestöstä, noin 6 miljardia ihmistä, asuu kaupungeissa. Maailman väestö siis urbanisoituu vauhdilla. Monet nykyiset metropolit paisuvat entisestään, ja myös yllättäjiä on odotettavissa. – Väistämättä, kun kaupungit kasvavat, syntyy uusia liiketoiminnan tarpeita ja mahdollisuuksia. Näihin tulevaisuuden muurahaispesiin muodostuu aivan uusia osaamiskeskittymiä eli ’hot spotteja’. Osaamiskeskittymiä syntyy myös megakaupunkien ulkopuolelle: alueille, joissa on vetovoimaa, elämänlaatua ja osaajien yhteisöjä, maalailee Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas. Länsimaakeskeisyys karisee vauhdilla, sillä uudet osaamiskeskittymät syntyvät mitä todennäköisimmin kauas vanhoista metropoleista – nimittäin BRIC-maihin. Otetaan esimerkki parhaillaan syntyvästä osaamiskeskittymästä: Intia on päättänyt olla designin uusi suurvalta*. Onko kuitenkin kaukaa haettua, että Intia voisi suunnitella tuotteita esimerkiksi länsimaille? – Kuka sanoo, että Intian pitäisi myydä muotoiluaan juuri länsimarkkinoille? Emme vielä tiedä, minne uudet keskittymät ja markkinat syntyvät, mutta eivät ne välttämättä sijaitse länsimaissa. Jollekin uudelle markkinalle intialainen design voi olla todella kova juttu, Kangas toteaa. – Toisaalta Intia voi keskittyä suunnittelun tiettyihin osa-alueisiin ja puolestaan ostaa kulttuurisidonnaisen visuaalisuuden muualta. Tämä voi avata mahdollisuuksia itä-länsi-yhteistyölle.

Työn

uusjako ja osaamisen muuttovirta

Erityisesti Kiinan ja Intian avautumisen ja kehityksen myötä maailmantaloudessa aktiivisesti mukana olevien ihmisten määrä on 80-luvun puolivälistä lisääntynyt 2–3 miljardilla. Maantieteellisten alueiden välinen työnjako on syventynyt, ja toimintoja koskevia sijaintipäätöksiä tehdään yhä hienojakoisemmalla tasolla. (Etlatieto Oy 2009)

Teollinen työ on valunut jo pitkään niin Kiinaan, Intiaan

kuin Etelä-Amerikkaankin, ja hakee paikkaansa sieltä, missä on edulliset ja sopivat resurssit. Lisäarvo syntyy eri tavalla eri paikoissa. – Hyvä esimerkki on Applen iPod. Noin kolmensadan dollarin vähittäismyyntihinnasta kokoonpanon osuus on alle kolme

prosenttia ja komponenttien siivu vajaa puolet. Jakelu muodostaa neljäsosan loppuhinnasta ja jäljelle jäävä neljännes on Applen bruttokate. Jos ja kun käyttäjä vielä lataa ahkeraan musiikkia iTunes-verkkokaupasta, kasvaa Applen siivu roimasti. 300 dollarista ainoastaan 7 dollaria menee Kiinaan, joka lisäksi kantaa valmistuksen miinusmerkkiset ympäristövaikutukset. Näin ollen Applen kate on 11 kertaa suurempi kuin valmistuksen. – Tuotannon siirtyminen jonnekin muualle ei siis ole välttämättä huono asia. Meidän on vain pystyttävä rakentamaan itsellemme merkittävä paikka siinä ketjussa. Maailmassa on tällä hetkellä arviolta 200 miljoonaa työn perässä muuttanutta ihmistä, mikä kertoo sekin työmarkkinoiden globalisoitumisesta. Mielenkiinto kohdistuu nyt myös siihen, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia globaali muuttoliike avaa. –Työn ja osaamisen muuttovirrat luovat markkinat muuttajia ja vastaanottavia tahoja palveleville toiminnoille, kuten asettumisen ja asumisen palveluille, koulutukselle ja vaikkapa kulttuuripalveluille. Ennen kaikkea muuttoliike avaa markkinat erilaisille osaamisintensiivisille palveluille, Kangas listaa.

Hot Spot

SYNTYY TARPEESTA

Tanska on päättänyt olla robotiikassa ykkönen, Unkari tarjoaa enenevässä määrin yrityspalveluita ulkomaisille yrityksille ja Singapore vie Sveitsiltä asemaa pankkimaana. Miten sitten syntyy päätös kehittää valtiota tai aluetta jonkin alan osaamiskeskittymäksi?

Se, miten ja missä hot spotit muodostuvat on monisäi-

keinen vyyhti. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että ne syntyvät tarpeesta ja sen tyydyttämisestä. Kun megatrendien luomien muutosten pohjalta löytyviin tarpeisiin lähdetään vastaamaan, syntyy väkisinkin uutta liiketoimintaa. – Ja ne tarpeet eivät löydy kotimaasta, vaan niitä pitää hakea maailmalta, Kangas toteaa. Osaamiskeskittymien syntyä voidaan edistää julkisella ohjauksella. Näin syntyi myös puolustusteollisuuden tarpeisiin valjastettu Silicon Valley. – Julkinen sektori voi olla tärkeässä roolissa kehittämällä liiketoimintaympäristöä. Historiasta löytyy hyvä esimerkki tehokkaasta julkisohjauksesta: Singaporen itsenäistyessä 60-luvun alussa se ei eronnut naapureistaan Malesiasta ja Indonesiasta. Tänä päivänä yksi suurimmista elintasokuiluista on juuri Singa-

Finpro inFront 

>


Suomalaiset PROJEKTINJOHTOON?

2000-luvun kuluessa Suomi on menettänyt asemiaan useilla vanhoilla vahvuusalueillaan. (Etlatieto Oy 2009)

Kangas näkee, että suomalaisilla voisi, ja soisi,

olla merkittävä rooli uudelleen jaetuissa osaamisissa – kuten tähän asti matkapuhelinalalla. – Olemme hyviä projektien johtamisessa, sillä suomalainen on järjestelmällinen, mutta joustava. Tätä vahvuutta pitäisi pystyä paremmin hyödyntämään. Uudessa työnjaossa olisi paikka tällaiselle toimijalle, Kangas kannustaa. Kaupallistettuna projektinjohtotaito olisi omiaan liitettynä osaamisintensiiviseen ja luovaan työhön. iPod-esimerkissäkin Applen huima kate perustuu täysin brändäykseen, muotoiluun ja konseptoinnin hallintaan. Nämä ovat myös yli kymmenen kertaa arvokkaampia kuin valmistus. – Oikeastaan iPodissa ei ole yhtään uutta teknologiaa. On vain uusi muotoilu ja tarkka kohderyhmä. Luovalla työllä ja osaamisen hallinnalla on Kankaan mukaan erittäin merkittävä rooli tulevaisuuden toimintaympäristössä, sillä niillä pystytään luomaan enemmän lisäarvoa kuin perinteisellä tehdastyöllä. – Työn uusjako perustuu eri osaamisten yhdistelmiin: luova työ, projektinjohto, brändien hallinta, konseptointi ja valmistus, Kangas listaa.

Finpro inFront 

Asenne ja Fokus

Miten suomalaisyritykset voivat valmistautua muutokseen, kun erityisesti BRICmaista tulee aivan uudenlaista kilpailua ja osaamista? Onko yrityksille edullisempaa verkottua muiden maiden osaajien kanssa kuin yrittää hallita kaikki itse? Miten huutoon voi vastata pk-yritys?

Jos suomalaisten vahvuus on esimerkiksi Kankaan mainitsemassa projektijohdossa, miten ja kenen pitäisi jotakin tehdä, jotta osaamista voitaisiin myydä? Reijo Kangas uskoo verkostojen voimaan: – Innovaatiot syntyvät eri osaamisten yhdistelmistä, jolloin yksittäisen yrityksen rooli pienenee. Yhdessä niillä on paremmat mahdollisuudet, joten nimenomaan kansainvälisiä verkostoja tulisi pyrkiä rakentamaan. Sellaisia, joissa yritysten osaamiset täydentävät toisiaan. Reijo Kankaan mukaan yrityksen koko ei rajoita sen kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Tärkeää on se, miten tekemiseen asennoidutaan. –Varsin hyvä esimerkki kansainvälisesti menestyneestä pkyrityksestä on arkkitehtitoimisto Salminen. Se menestyi hienosti Keski-Euroopassa. Sitten toimisto lähti hakemaan markkinoita Kiinasta, ja nyt he ovat voittaneet paikallisen ison suunnitteluprojektin. – Tärkeää onkin, miten kohdemarkkina valitaan, ja aletaan rakentaa omaa liiketoimintaa markkinaan sopivaksi.

Lähteet: Marc Borremans ja Leila-Mari Ryynänen: Cooperate cross industrial and take advantage of the next business opportunities, Finpro Whitepaper. Petri Rouvinen, Etlatieto Oy: Maailmantalouden megatrendit ja globalisaatio innovaatiotoiminnan muuttajana. Tekesin julkaisussa: Kasvuparadigman muutos – Innovaatiotoiminnan uudet trendit 250/2009.

poren ja Indonesian välillä. Muutto bambumajoista pilvenpiirtäjiin on suurelta osin julkisohjauksen tulosta. – Eikä sattumankaan roolia voida sulkea pois. Selkeä esimerkki tulevaisuuden tarpeista on kaupungistumisen vaatima infrastruktuuri. Niin energia, talot kuin muutkin infran osaset käyvät kiihtyvää vauhtia kaupaksi. Mutta todellista lisäarvoa voi Kankaan mukaan löytää aivan muualta: – Tarve laadukkaille, mutta edullisille tuotteille tulee olemaan valtava keskiluokkaisen väestön lisääntyessä. Suomessa on perinteisesti tehty high end -tuotteita, mutta esimerkiksi Nokia on jo ymmärtänyt tarpeen ”perushyvälle puhelimelle”. Miksei tätä edullisen perustuotteen kaavaa voisi monistaa myös vaikkapa asumiseen? Kangas herättelee.

Kommentti: Jan-Erik Nyrövaara, hasan & partners ”Se on kainoutta tai oman osaamisen vähättelyä, että Suomi ei vielä ole maailman johtava projektiosaamisen keskittymä.” Näin lataa Nyrövaara, jonka mukaan suomalainen projektijohto- ja prosessiosaaminen on kansainvälisesti erittäin korkealla tasolla. Toimintaympäristö on tarjonnut aina hyvin niukasti resursseja, mikä on pakottanut suomalaiset tehokkuuteen. Operatiiviset raken-

teet ja prosessit ovat joustavia, dynaamisia ja erittäin tuloshakuisia – kiitos korkean koulutustason, epähierarkkisuuden sekä litteiden organisaatiorakenteiden. – Tähän palettiin kuuluu myös moniosaaminen. Suomalainen ei ole voinut keskittyä pienen kaistaleen täydelliseen hallin-


Meistäkö

CASE:

Ette plan tek ee K nassa projektin palaiisia

Etteplan

taan. Nämä tekijät yhdessä ovat muokanneet meistä hyviä kokonaiskuvan hahmottajia. Projektinjohto-osaaminen olisi mahdollista valjastaa Suomen kilpailukärjeksi. Nyrövaaran mukaan jostakin on kuitenkin uskallettava luopua ennen sitä: vähemmän lisäarvoa tuovien palasten tekeminen on löydettävä muualta kuin kotimaasta. – Meidän pitäisi avata silmämme siihen, että muualla maailmassa olevia toimijoita on mahdollista ohjata prosessiemme mukaan. Nyt vallitsee ennakkoluulo, että lisäarvoa tekemiseen ei voida tuottaa halvemman työvoiman maissa. Kuitenkin esimerkiksi Intiassa on voimakas halu jalostaa implementointiosaamista myös suunnitteluun ja konseptointiin. Hyvää esimerkkiä uudenlaisesta työnjaosta näyttävät Nyrövaaran mukaan yritykset, jotka ovat hajauttaneet tuotekehityksensä maailmalle toimiakseen lähempänä asiakkaitaan. Tällöin työskentelyprosessi ja sitä tukevat työkalut on rakennettu siten, että myös halvemman tuotannon maissa olevaa R&D -organisaatiota pystytään tehokkaasti pyörittämään. Hasan & partners tekee niin kuin saarnaa. Mainostoimisto perusti, yhdessä Gateway Technolabs Finlandin kanssa, Intian Ahmedabadissa tapahtuvaan digituotantoon keskittyvän yhteisyrityksen viime vuoden lopulla. – Aloitettuamme yhteistyön intialaisten kanssa olemme saaneet huomata, että kyllä lisäarvoa voi syntyä myös siellä. Se vain täytyy saada ulos. Tämä onnistuu yhteistyösuhdetta johtamalla ja uskaltamalla edellyttää vain korkeaa laatua.

Teksti: Anneli Frantti

– Suomessa halutaan pitää ydintuotekehitykseen liittyvä suunnittelu. Kiinassa meillä on sisäinen alihankintatoimisto, jossa tehdään osasuunnittelua moniin suomalaisiin ja kansainvälisiin projekteihin, kertoo työnjaosta Timo Juvonen, Etteplan Oyj:n liiketoiminnan kehitysjohtaja. Etteplan on viimeisen kuuden vuoden aikana panostanut vahvasti Kiinaan, ja ollut kehitykseen tyytyväinen. Alkukartoitus Kiinan ja Intian välillä tuotti aikanaan tulokseksi sen, että Intia sopii paremmin ohjelmistopalveluita tarjoaville konsulteille, Kiina taas on enemmän suunnittelu- ja tekijämaa. Päätöksen jälkeen liiketoiminnan käynnistämisessä ovat olleet apuna kansainväliset liikekumppanit. Eikä päätöstä olisi voinut jättää tekemättä: – Jos mielii pärjätä maailmalla, kilpailutilanteissa on voitava tarjota kiinalaiseen suunnitteluosaamiseen perustuva hinta. Kärjistäen voisi sanoa, että Euroopassa suunniteltua ja valmistettua teknologiatuotetta ei saada myytyä aasialaiselle asiakkaalle, Juvonen jatkaa. Globaalilla ulkoistamisella on paha kaiku. Kiina-ilmiön vauhti on ollut hurja, ja ymmärrystä on Juvosen mukaan tarvittu paljon siihen, että töitä ei voi väkisin pitää Suomessa. – Järkevällä töiden suunnittelulla pärjätään hintakilpailussa ja saadaan säilytettyä työpaikkoja myös kotimaassa, hän näkee. Ennakkoluuloja kiinalaisyhteistyötä kohtaan on ollut paljon, eikä vähiten omassa organisaatiossa; tilanteeseen on auttanut systemaattinen tiedonjako. Yhteistyöllä pärjätään, ja projektinjohdon vastuulla on jakaa projekti oikein ”monilokaalisten” tekijöiden kesken. Etteplanilla projektinjohto kouluttaa tiiminsä asiakaskohtaiseen töiden ymmärtämiseen. Niinpä projektipäälliköt matkustavat paikan päälle Kiinaan opastamaan suunnittelussa,

PROJEKTINJOHTOKANSA?

Teollisuuden suunnittelupalveluihin keskittynyt Etteplan on viime vuosina siirtänyt osan suunnittelutöistään Kiinan toimistoonsa. Automaation, mekaniikan ja elektroniikan suunnittelun hot spot on Shanghain alueella.

tutustumaan maahan ja kulttuuriin ja oppimaan samalla itsekin. – Kiinalaisinsinööreillä on hyvä tekninen teoriaosaaminen ja vahva englannin kielen kirjallinen taito. Teoriasta on päästävä käytäntöön ja englannin puhumisessa on päästävä korkean kynnyksen yli. Lisäksi heidän on perehdyttävä länsimaisiin suunnitteluprosesseihin ja liiketoimintatapoihin, selvittää Juvonen koulutuksen tarvetta. ShanghaiN-toimisto aloitti vuonna 2004. Kiinaan lähdettiin vankkojen asiakkuuksien myötä, siellä olivat jo mm. Kone, Konecranes sekä Glaston ja hiukan myöhemmin Larox. Läheisyysetu haluttiin hyödyntää kaikin tavoin. Tänä vuonna Etteplanin toinen toimisto lähikaupungissa Kunshanissa on jo päässyt hyvään vauhtiin. Samalla Shanghain rooli on vaihtunut enemmän projekti- ja myyntitoimistoksi Kiinan asiakasrajapintaan. Pääosa toimiston väestä on paikallisia: noin 80 prosenttia palkattavasta henkilöstöstä on uusia vastavalmistuneita korkeakouluinsinöörejä, ja noin 20 prosentilla henkilöstöstä on jo takanaan reilut pari vuotta tai enemmän alan työkokemusta. – Suomalaisten on helppo toimia Kiinassa, sillä molemmissa kulttuureissa arvostetaan vastapuolen kunnioittamista ja kuuntelemista. Suomalaisen ego ei täytä koko huonetta, kuten vaikkapa amerikkalaisen, ja se sopii kiinalaiselle hyvin.

Finpro InFront 


Teema inFront

> Hot spot:

Intia & design

Ensin Intiaan menivät call centerit. Sitten myös tietointensiivisten palvelualojen toimintoja alettiin siirtää maahan. Nyt Intia on päättänyt tulla designin seuraavaksi suurvallaksi. Mitä ihmettä?

K

onsulttiyritys Dot-Connectin toimitusjohtaja Rana Sinha tuntee niin intialaisen kuin suomalaisenkin kulttuurin ja muotoiluperimän. Tältä intialaisen isän ja suomalaisen äidin lapselta on siis hyvä kysyä, millaisia edellytyksiä hän näkee Intialla olevan lyödä itsensä läpi suunnittelun osaamiskeskittymänä. 20-vuotiaaksi asti Intiassa asunut Sinha tekee eron teollisen muotoilun ja ns. taiteellisen designin kesken. Ennakkoluulot Intiaa kohtaan kumpuavatkin

Finpro inFront 10

useimmiten juuri Intialaisen taiteen runsaudesta. – Intialaiseen muotoiluun vaikuttaa vuosisatojen kulttuuriperimä ja -diversiteetti. Intialaisen taiteellisen designin voisi koukeroineen sanoa olevan antiteesi suomalaiselle, karulle ja yksinkertaiselle designille. Teollista muotoilua taas tehdään kunnianhimoisesti eikä yhtään rönsyillen. Funktionaalisuus ja kestävyys ovatkin ominaista intialaiselle suunnittelulle. – Intialaiselle muotoilijalle ei riitä,

että design on pelkästään hyvän näköistä, vaan sen täytyy toimia. Ja tuotteen tulee toimia juuri sen kulttuurin puitteissa, johon se luodaan. Huomiota kiinnitetään myös paikallisuuteen, siihen että tuotetta on mahdollista huoltaa, ylläpitää ja käyttää paikallisilla resursseilla. Loistoesimerkki maan teollisen muotoilun lippulaivasta on Tata Nano, maailman halvin auto. Intialaisten suunnittelemaa, 2 500 dollaria maksavaa menopeliä tuotetaan Intian markkinoille 250 000 kappaleen vuosivauhdilla.


Teollinen muotoilu on Intiassa nuo-

ri ala, ja kokemusta globaalista markkinoinnista on vielä niukasti. – Kuluttajien tarpeita ja makua ei vielä juurikaan huomioida teollisessa muotoilussa. Lisäksi puutteita on konseptoinnin osaamisessa, Rana Sinha toteaa. IKEAn kaltaisia, Intiassa luotuja lifestyle-konsepteja ei tulla siis näkemään vielä hetkeen. Jos konseptointitaitojen puutetta on kritisoitu myös Suomessa, on meillä kuitenkin Intiaan verrattuna enemmän kokemusta ja muutama menestystarinakin nokioineen ja fiskarseineen. Uskooko Sinha, että suomalaisilla olisi saumaa jonkinlaiseen yhteistyöhön intialaisten kanssa? – Suomalaiset voisivat mahdollisesti konsultoida intialaisyrityksiä, mutta täytyy muistaa, että se konsepti, joka toimii Suomessa, ei välttämättä toimikaan siellä. Tiiviimmässä yhteistyössä sen sijaan voisi syntyä uusia, houkuttelevia ratkaisuja. Muotoilubisneksen arvostus on kasvanut viime vuosina. Sinha kertoo, että

”Koko modernin teollisen muotoilun aikakauden ajan länsimaailma hallitsi teknisiä innovaatioita, toimi kasvun veturina ja piti käsissään poliittista valtaa. Kaikki myöhemmät teknisten innovaatioiden aikakaudet osuivat tähän ylivallan aikaan. Siten teollinen maailma hallitsi täydellisesti teollista muotoilua. Kehittyvät markkinat

Yhteistyömalleja Englannista?

ennen Intian itsenäisyyttä teollinen suunnittelu lähti brittiteollisuudelle myynnin tarpeista. Sen jälkeen maa kallistui vasemmalle, keskusjohtoiseen talouteen. Tällöin myös muotoilu jäi taka-alalle. 90-luvun jälkeen innovaatiot ja muotoilu ovat saaneet tuulta purjeisiinsa aivan toisella tavalla. Esimerkiksi yhteistyö yhdysvaltalaisten kanssa on kantanut hedelmää. – Muun muassa Rural Innovations Networkissa on mukana paljon amerikkalaisia teollisen muotoilun osaajia. Maassa on paljon teknillisiä korkeakouluja ja ’high IT’ -verkostoja. Ne ovat vasta heränneet teolliseen muotoiluun. Sinha muistuttaa, että intialainen osaaminen ei ole pelkästään sitä, mitä intialaisista oppilaitoksista ammennetaan. – Monet hankkivat koulutuksen ulkomaisissa yliopistoissa ja muuttavat sitten takaisin. Myös kolmannen polven paluumuutosta on tullut trendi: aikoinaan maasta lähteneiden isovanhempien lapsenlapset haluavat nyt takaisin. Viime aikoina Intiaa on puhuttanut muotoilun ja innovaatioiden juridinen puoli. Kansainvälisen patenttioikeuden ymmärrys on ollut heikko. – Tässä sofistikoituneelle, kansainväliselle osaamiselle olisi tarvetta ja yhteistyömahdollisuuksia.

ovat nykyisin maailmantalouden voimakkaimmin kasvavia alueita. Ne ottavat oikeutetun paikkansa talouden kehityksessä. Länsimainen ajattelu vaikuttaa vielä suuresti niiden muotoiluun, mutta näiden alueiden muotoilijat antavat oman rikkaan perintönsä muotoilun kehitykseen. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia muotoiluvetoisille innovaatioille.”

Yhteisen kielen ja historian ansiosta britit ovat intialaisyhteistyön pioneereja myös suunnittelun saralla. • Suuret brändi- ja suunnittelutoimistot The Brand Union, Saffron ja FITCH ovat etabloituneet Intian markkinoille partnerimallilla, jossa intialainen partneri on otettu omaan omistukseen. Intian toimistot osallistuvat myös kansainvälisiin projekteihin, mutta pääasiallisesti hoitavat Intian asiakkuuksia. UK:n vahvuuksina yhtälössä ovat strateginen osaaminen, kansainväliset referenssit ja pääoma. Intiasta saadaan markkinan, kulttuurin ja kontaktien tuntemusta, markkinoilla toimivan visuaalisuuden osaamista, paikallista bisnesosaamista ja myös toisinaan tarvittavaa röyhkeyttä. Suunnittelun työkalut ovat yhteiset. • Renault:lla on seitsemän suunnittelutoimistoa globaalisti. Vuonna 2005 perustettu Intian-toimisto toimii omana yksikkönään ja kilpailee myös muita, omia toimistoja vastaan. Tarkoituksena on suunnitella autoja Intian-markkinoille, mutta myös muille kasvaville markkinoille. Massaliikenteen haasteet tunteva Intian-toimisto hoitaa koko prosessin suunnittelusta malliautoon asti.

Krister Ahlström, teollisuusjohtaja ja muotoiluaktivisti on pohtinut muotoiluparadigman muutosta Sitran verkkosivujen Puheenvuorossa.

Lähde: Pirjo Kontio-Blunt, Finpro Lontoo

– Nano on teollisen designin huipputuote: täydellisen toimiva kohdekulttuurinsa ja -markkinansa puitteissa, eli vaurastuvalle väestölle suunnattu. Eikä yhtään krumeluuri, Sinha naurahtaa.

• Intialla on tärkeä rooli vähittäiskaupan jättiläisen Tescon toiminnassa. Tesco Hindustan Service Centre:n 3 000 työntekijää tuottavat sisäiset palvelut koko ketjun käyttöön. Muun muassa IT-suunnittelu ja talouspalvelut hoituvat Intiasta. Myös työvoimaa vaativat työt, kuten 12 miljoonan Club Cardin postitus Englantiin, tehdään Intiassa. • Intialaista suunnittelua ovat ostaneet myös mm. IBM, Texas Instruments, Cisco, Philips, Whirlpool sekä Procter and Gamble.

Finpro inFront 11


inFront Kolumni ERILAISTUMISESTA

80 % tuttua, 20 % erilaista ritin löytää työelämääni viimeiset 15 vuotta ohjannutta yhteistä nimittäjää. Se on varmasti ollut kysymysten ja ratkaisuyritysten sarja siihen, miten suomalainen yritys, tuote tai tapahtuma voi erottua Lontoon kaltaisen suurkaupungin kilpailuilla markkinoilla, ja vieläpä kustannustehokkaasti. Myönnän, että itsellänikin on ollut tapana mollata aiempien ikäluokkien markkinointi- ja myyntitaitoja maailmalla. Olen istunut porukoissa, joissa kerta toisensa jälkeen naureskellaan insinöörimäiselle uskolle siihen, että “kyllä hyvä tuote myy aina itsensä”. Tai niille epätoivoisille, jotka lähettelivät tuotenäytteitä Harrodsin omistajan Mohamed Al Fayedin suomalaiselle vaimolle toivoen niiden päätyvän tavaratalon hyllylle. Vuosituhannen vaihteessa esiin astui uusi suomalainen sukupolvi. Sillä oli ideoita, asennetta, kielitaitoa, sekä valtava tarve osoittaa että maailmalla on matkustettu ja homma hallussa. Välillä tuntuu, että Helsingin-tuttuni tietävät enemmän Lontoon viimeisimmistä trendeistä kuin yksikään täällä asuva. Tarjotaan suhteellisen tuntematonta suomalaisuutta, johon ympätään lifestyle-lehtien sivuilta revittyä uusinta uutta. Seurauksena, että kukaan muu ei osaa pistää tuotetta tai palvelua mihinkään tuttuun lokeroon. Vierailla markkinoilla erilaistumisen A ja O on kyky tunnistaa “tavallinen”, “tuttu” tai “toimiva” tavoitellussa kohderyhmässä. ”Tavallinen” Lontoossa ei ole sama kuin ”tavallinen” Helsingissä. Uudet asiat vaativat ympärilleen tutun kontekstin, jotta ne erottuvat. Irrallisten luovien ideoiden ilotulitus on aina ajan ja rahan hukkaa.

Työskentelin 90-luvun lopulla Lontoon Suomi-instituutissa ja silloinen kulttuuriohjelma sai laajaa näkyvyyttä niin ammattipiireissä kuin tiedotusvälineissä. Suomessa Lontoon tapahtumat haluttiin nähdä suomalaisen hulluuden tai erikoisuuden läpimurtona. Ikään kuin Instituutti olisi muuttunut svengaavaksi promoottoriksi, jolla on maaginen markkinointiväline nimeltä suomalaisuus. Mahtipontisemmin puhuttiin jopa orastavasta Suomi-buumista. Käytännössä asia meni kutakuinkin seuraavasti. Emme pyrkineetkään muuttamaan Instituutin virallisen tärkeää mielikuvaa rennommaksi. Teimme tarkoituksella mahdollisimman tavalliset, ”suurlähetystömäiset” kutsut tiedotteineen, mutta toimme ohjelman sisältöön ripauksen yllätyksellisyyttä. 80 % tuttua prestiisiä ja pömpöösiä, johon mausteeksi 20 % avantgardea. Lopputulos oli onnistunut, koska kohderyhmämme rinnasti ohjelman muihin vastaaviin virastoihin, eikä esimerkiksi kaupungin laajaan kulttuuri- ja viihdetarjontaan. Toisinpäin suhde ei olisi ollut uskottava. Kahvilatoiminnassa pätee sama. Kun olemme kovalla työllä saaneet Nordic Bakeryn suosituksi kohtaamispaikaksi, niin miksi meidän tulisi hehkuttaa ruisleivän kuituprosenteista ja pyrkiä muuttamaan kahvilakokemus oppitunniksi terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta? Jos pystymme lunastamaan paikan vaihtoehtona Lontoon kahvilaketjuihin, olemme uskottavalla polulla. Siis 80 % paikallista kahvilakulttuuria ja kiinnostavaa asiakaskuntaa, mausteeksi 20 % pohjoisen eksotiikkaa… Eikä päinvastoin.

Jali Wahlsten on Lontoossa asuva kansainvälistymisen moniosaaja. Hän omistaa Sohossa sijaitsevan Nordic Bakery -kahvilan.

Kuva: Ilpo Musto

Irrallisten luovien ideoiden ilotulitus on aina ajan ja rahan hukkaa.


Markkinat inFront

Tekstit: Anneli Frantti I Kuvat: Shutterstock, PhotosToGo

Meksiko on maailman KUUDENNEKSI SUURIN ÖLJYNTUOTTAJAMAA ja markkina-alueena 13. SUURIN. 111 miljoonan kuluttajan kansakunta on kasvattanut BKT:taan jopa neljän prosentin vuosivauhtia.

Meksiko.

S

uomessa ei ole vielä oikein ymmärretty, millainen valtava potentiaali maassa piilee, sanoo Finpro Meksikon vientikeskuksen päällikkö Nina Jaakkola. Tulevien vuosien suhteen odotukset ovat korkealla, varsinkin, kun Meksiko on toistaiseksi kestänyt melko hyvin kansainvälisen taantuman. Öljyn korkea hinta tuo valtiolle reilusti tuloja, jolloin julkinen sektori voi kasvattaa investointejaan ja näin edesauttaa vakautta.

Next eleven (N-11) on nimitys niille kehittyville maille, joiden nähdään ennen pitkää nousevan talousmahdeiksi neljän suuren BRIC-maan vanavedessä. Meksiko ja Etelä-Korea on ennusteissa nostettu Next eleven:in kärkikaksikoksi. Meksikoon on investoinut kaikkiaan 16 000 ulkomaista yritystä. Tässä joukossa suomalaisia yrityksiä on 31, minkä lisäksi noin sadalla suomalaisyhtiöllä on maassa edustaja. Suomalaisten joukossa eniten on metallialan yrityksiä, sen jälkeen tulevat terveydenhuollon teknologia sekä metsä- ja paperiteollisuus. ICT- ja ympäristösektori kärkkyvät seuraavina. Suomalaiset ovat menestyneet hyvin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Vapaakauppasopimukset ja valmiiksi avatut väylät sekä Pohjois- että Etelä-Amerikan markkinoille ovat Meksikon vahva valttikortti. Vapaakaupan myötä Meksiko voi viedä tullitta tavaraa mm. Yhdysvaltoihin, mikä on myös etabloituneille yrityksille valtava etu. Meksiko on Yhdysvaltojen toiseksi tärkein kauppakumppani Kanadan jälkeen. Lisäksi Meksikolla on vapaakauppasopimukset EU:n ja

Finpro inFront 14

>

*

Mexico Cityn perinteinen Volkswagen Beetle -taksi, lempinimeltään “bocho”.


Keski-Amerikan valtioiden kanssa – kaikkiaan näitä sopimuksia on 45. – Usein Meksikosta haetaan komponenttitoimittajia Yhdysvaltoihin, mutta yhtä lailla maa sopii osaamisen kehittämispaikaksi Amerikkojen markkinoille. Monet kansainväliset yritykset ovatkin siirtäneet R&D -keskuksiaan Meksikoon, joukossa mm. General Electric, Honeywell, Nissan ja Alcatel, Jaakkola antaa esimerkkejä.

*5

Potentiaalisia toimialoja ja huomionarvoisia näkökulmia nosti esiin Finpron Latinalaisen Amerikan johtaja Matti Landin.

Työ- ja ostovoimaa Meksikolla on runsaasti omasta takaa. Insinöörikoulutus on korkealla tasolla ja palkat ovat kilpailukykyisiä, korostaa Jaakkola. Mielikuvat lännenelokuvien laiskoista sombreropäistä onkin syytä hylätä – niillä kun ei ole mitään tekemistä Meksikon nyky-yhteiskunnan kanssa. OECD-maiden tilastojen mukaan Meksikossa tehdään töitä keskimääräistä enemmän, noin 1 900 tuntia vuodessa. Paikallisen työvoiman laatu ja tehtaiden tuottavuus on ollut suomalaisille positiivinen yllätys. Niinpä valtaosassa suomalaisyrityksistä on paikallinen toimitusjohtaja, ja vain noin yksi prosentti henkilökunnasta on ulkomaalaisia. Turvallisuusalan ja metalliteollisuuden yritysten kasvulle ei loppua näy Meksikossa. Konepajateollisuus on maan tärkein teollisuudenala, jonka tueksi ulkomaalaisilta tekijöiltä odotetaan erityisesti teknologiaosaamista. – Turvallisuus- ja puolustusala on kovassa nousussa, vuosittainen kasvu on ollut 13 prosentin luokkaa. Järjestäytynyt rikollisuus teettää töitä mm. valtion ja yritysten turvallisuudesta huolehtiville. Suomalaisyrityksillä on tarjota hyviä teknisiä sovelluksia sekä palvelumalleja, ja neutraalina maana Suomi otetaan täällä hyvin vastaan, painottaa Jaakkola. Maailmanpankin mukaan Meksiko on yksi liiketoimintaystävällisimmistä maista Latinalaisessa Amerikassa, helpompi kuin vaikkapa Brasilia tai monet muut Suomen perinteiset liikekumppanit. Tähän vaikuttavat vakaa talous ja poliittinen järjestelmä sekä valuutta. Meksiko on myös pitänyt rahoitusta turvaavat sopimuksensa kunnossa, ja esimerkiksi Finnvera on luokitellut sen matalan riskin maaksi pisteytyksellä 2/7. – Kun harkitsee Meksikoon tai mihin tahansa uudelle markkinalle tulemista puolueeton markkinatieto on merkittävä apu. Esimerkiksi joidenkin yritysten kohdalla kilpailua on ollut minimaalisen vähän markkinan potentiaaliin verrattuna, kertoo Jaakkola. Liiketoimintaa helpottaa myös Meksikon länsimaalainen kulttuuri – verrattuna vaikkapa Aasian maihin. – Meksikolaisten kanssa toimiminen on yleensä leppoisaa ja mukavaa sillä latinalaisamerikkalaisuuteen kuuluu kohteliaisuus ja huomaavaisuus. Myös henkilökohtainen tutustuminen liikekumppaniin on tärkeää. Liikelounaat ja illalliset, joilla keskustellaan myös muista asioista kuin liiketoiminnasta, ovat arvokkaita hetkiä, Jaakkola kertoo yrityskulttuurista.

Finpro inFront 16

Viisi näkökulmaa Latinalaisesta Amerikasta

1

Puunjalostusteollisuus ja kaivosteollisuus ovat Latinalaisen Amerikan vahvoja aloja. Ulkomaalaisilta toimittajilta odotetaan näille aloille erityisesti teknologiaosaamista.

2

Niiden suomalaisten kaivosteollisuuden ja puunjalostusteknologian toimijoiden, jotka ovat omalla segmentillään viiden parhaan joukossa, kannattaisi heti tehdä Latinalaisen Amerikan strategiansa. Jos on kilpailukykyinen muualla, on sitä täälläkin!

3

Bioenergian kysyntä kasvaa. Raaka-aine, eli puu, öljykasvit ja biomassa on halpaa. Tänne kannattaa tulla kehittämään omaa osaamistaan ja teknologiaansa myös vientimarkkinoita varten.

4

Laivanrakennus ja offshore-ala voimistuu erityisesti Brasiliassa. Petro-Bras, globaali öljy-yhtiö investoi 175 miljardia dollaria vastikään löytyneiden öljyesiintymien hyödyntämiseen seuraavan viiden vuoden aikana. Suomalaisista toimijoista hyviä esimerkkejä täältä ovat Wärtsilä ja Delta Marin – lisää kaivataan.

5

Latinalainen Amerikka on tänä päivänä osa suomalaisten yritysten kansainvälistä työnjakoa siinä missä Kiina ja Intiakin. Joidenkin yritysten sokeutta on, että kuvitellaan kehittyvien talouksien loppuvan neljään BRIC-maahan.


Menovinkit

Xochimilcon kelluvat puutarhat

Atsteekit rakensivat aikoinaan Xochimilco-järveen saaria ja istuttivat niihin kasveja. Syntyi kelluva puutarha, jossa saarien välissä risteilee kanavia. Gondoliajelulle siis! www.planeta.com/ecotravel/mexico/ df/xochimilco.html

Huippuruokaa ja vanhan ajan tunnelmaa Gourmet-ravintola San Angel Inn Mexico Cityssä on upea vanha kartano täynnä vanhan ajan tunnelmaa. Ympäröivä puutarha sekä alueen mukulakivikadut ja vanhat kirkot täydentävät elämyksen. Lähistöllä sijaitsevat myös Diego Riveran ja Frida Kahlon galleriat. www.sanangelinn.com

njaa p p m a h S e! brunssill aa att isin kann Sunnunta exico Cityn M suunnata Four Seasons n, sydämee puutarhaan. . -hotellin rseasons www.fou xico e /m com

Teotihuacánin pyramidit

Teotihuacán, intiaanien pari tuhatta vuotta sitten rakentama muinaiskaupunki, sijaitsee 40 kilometrin päässä Mexico Citystä, yli 2000 metrin korkeudessa. Muinainen suurkaupunki pyramideineen ja temppeleineen on hyvin säilynyt ja ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Hotellit järjestävät päiväretkiä alueelle. www.archaeology.asu.edu/teo

Finpro inFront 17


CASE#1 Naamatusten Robit Rocktools

Kallio- ja maaporausteriä valmistava Robit Rocktools petraa koko ajan asemiaan Meksikon valtavilla kaivosalan markkinoilla. Veikko Kuosan mukaan opittu on, että parhaiten bisnes sujuu naamatusten paikan päällä.

CASE#2

Välttämätöntä olla läsnä

Inteligencia Estratégica

Vuodesta 1985 porausteriä valmistanut Robit Rocktools tekee omien sanojensa mukaan maailman parhaita porauskruunuja. Muuta ei kai voikaan, kun tekijöinä ovat suomalaiset ammattilaiset ja tehdaspaikkakuntana Lempäälä. – Kilpailuvalttimme ovat laatu ja tuotteiden toimivuus vaikeissakin olosuhteissa, ja tämä meidän on näytettävä asiakkaille. Toki kilpailu-

Kuosa painottaa. Hänelle ulkomaan matkapäiviä kertyy vuodessa yli sata. Robit Rocktoolsilla on sortimentissaan kaikkiaan satoja erilaisia teriä, joista kallioporaukseen standarditeriä on noin 50 erilaista, maaporaukseen kolmisenkymmentä. Partnerilta vaaditaankin paljon: – Meillä on nyt Meksikossa kaksi hyvää englantia taitavaa partneria, joilla on ymmär-

”Tuotteille on annettava kasvot, ja se onnistuu parhaiten paikan päällä asiakkaita tapaamalla.” kykyä täytyy olla myös hinnoissa, sanoo Robitin vientipäällikkö Veikko Kuosa. 16 miljoonan euron liikevaihdosta lähes 90 % tulee viennistä. Vahvin markkina-alue on Skandinavia, jonka jälkeen tulevat Venäjä, Espanja, Kanada, Vietnam, Saksa ja EteläAfrikka. Meksikosta yrityksellä on pitkä kokemus, mutta nyt parin viime vuoden ajan siellä on käyty entistä tiheämmin ja vahvistettu partneriyhteistyötä. – Meksikon markkina vaatii nyt säännöllistä ja jatkuvaa läsnäoloa. Tuotteille on annettava kasvot, ja se onnistuu parhaiten paikan päällä asiakkaita tapaamalla ja erilaisia testaus­ tilanteita järjestämällä. Pienen toimijan on osoitet­tava olevansa paras, ihan käytännössä,

rys alasta ja joiden tuotevalikoima täydentää omaamme. Tärkeää partnerin valinnassa on myös se, että heillä on hyvät kontaktit ja maksukyky kunnossa, luettelee Kuosa toivottuja ominaisuuksia. Tällä hetkellä Robit Rocktools on mukana kallioporaukseen liittyvissä laitetoimituksissa Meksikossa. Kaivosteollisuuden kasvuodotukset ovat suuret, sillä kallioperän rikkauksissa riittää hyödynnettävää. Myös infrarakentaminen on yli sadan miljoonan asukkaan maassa jatkuvassa kasvussa. Robitin lähitavoitteena onkin päästä tarjoamaan maaporausteriään mm. moottoritietunneliprojekteihin ja rakennusteollisuudelle.

Turvallisuuspalvelujen tarpeen taustalla on paikallisten poliisivoimien heikko tilanne. Poliisin resurssit eivät riitä estämään Meksikon kasvavaa rikollisuutta. Monet yritykset, varsinkaan kansainväliset organisaatiot, eivät luota poliisin puolueettomuuteen. – Näkisin, että teemme täällä yksityisen poliisin työtä. Petos-, kiristys- ja ryöstöselvitysten lisäksi analysoimme yritysten ja henkilöiden taustoja. Lisäksi tärkeä osa työstämme

hyvä paik­ka toimia. Monen suuren yrityksen päätoimipaikka on täällä, ja täältä käsin johdetaan koko Latinalaisen Amerikan toimintoja. Neuvottelukumppanit ovat siis lähellä. Pentinpuron mukaan läsnäolo ja verkostoituminen on Meksikossa välttämätöntä, sillä liike-elämä perustuu henkilökohtaiseen luottamukseen. On tärkeää tuntea ihmisiä ja saada suosituksia. Referenssejä on oltava, sillä niitä myös tarkistetaan. Henkilökohtaisia asiakas-

”Referenssejä on oltava, sillä niitä myös tarkistetaan.”

Turvallisuusalan palvelujen kysyntä jatkaa kasvuaan Meksikossa. Ulla Pentinpuron Inteligencia Estratégica tarjoaa asiakkailleen muun muassa petosselvityksiä, yritysten tausta-analyysejä sekä turvallisuuskoulutusta.

Finpro inFront 18

on ennaltaehkäisevää koulutusta yrityksille. Neuvomme omistajia ja yritysjohtoa henkilökohtaisen turvallisuuden lisäämiseen vaikkapa kidnappaus­ten varalta, kertoo turvallisuuskonsultti Ulla Pentinpuro yrityksensä osaamisesta. Pentinpurolla on turvallisuuskonsultoinnista kahdeksan vuoden Meksikon-kokemus. Työ alkoi kansainvälisen turval­lisuusalan yrityksen, Control Risks:in, palveluksessa, kunnes muutama vuosi sitten oli aika perustaa oma yritys yhteistyökumppanin kanssa. Työntekijöitä Inteligencialla on kuusi ja vuotuinen liikevaihto noin miljoona dollaria. Myynnin vuotuinen kasvu on ollut 15 prosentin luokkaa. – Meksiko City on turvallisuuskonsultille

suhteita on pidettävä yllä, esimerkiksi asiakasta on hyvä muistaa juhlapäivinä ja sopia illallistapaamisia silloin tällöin. Myyntityötä ei siis voi tehdä Suomesta etänä, eikä espanjankielisessä maassa mielellään myöskään englanniksi. Pohjoismaisesta korruptoitumattomuudesta saa kylläkin pisteitä alalla. – Turvallisuusalan ulkomaisia tekijöitä pidetään korkeatasoisina mutta kalliina. Lisäksi heidän ei aina uskota ymmärtävän täkäläisiä tarpeita ja ongelmia. Jos näihin haasteisiin pystyy vastaamaan, täällä olisi kyllä tehtävää kaikille turva-alan toimijoille, konsultoinnista laitevalmistajiin.


Varmista paikkasi huippuyritysten joukossa Liity jäseneksi Cleantech Finland –verkostoon! Suomen ympäristöliiketoiminnan kasvua tukeva Cleantech Finland® rakentaa Suomen mainetta puhtaan teknologian toimittajana. Cleantech Finland yhdistää suomalaiset cleantech-alan huippuosaajat tuomalla yritysten menestystarinoita esille valituissa kohderyhmissä. Cleantech Finland –jäsenyyden hyödyt: · Mahdollisuus profiloitua cleantech-alan edelläkävijänä · Tunnettuus ja uskottavuus · Mahdollisuus osallistua kansainvälisiin hankkeisiin · Näkyvyys keskeisissä asiakas- ja sijoittajakohderyhmissä · Kustannustehokas markkinointi Lisätietoa jäseneduista sekä ohjeet jäseneksi liittymisestä osoitteessa www.cleantechfinland.fi

CTF Finpro Infront 110x140.indd 1

10/7/09


Elämäntyyli inFront

Tekstit: Päivi Brink I Kuvat: Vesa Koskelainen

*

! ? T A H W WICKET... Mallina toimi pakistanilaissyntyinen Khalid Shahzad, joka pelaa Turku Cricket Clubissa.

Kriketti.

Maailman toiseksi suosituin pallopeli on meille suomalaisille mysteeri. Säännöt tuntuvat käsittämättömiltä ja pelin tahti piinaavan verkkaiselta. Mutta ei hätää, näillä vinkeillä pääset mukaan krikettifanien keskusteluun.

Suojat. Lyöjällä ja wicketkeeperillä eli hilavahdilla on nilkasta polven yläpuolelle ulottuvat, muutaman sentin paksuiset säärisuojat. Suojia voi olla myös reisissä, kyljessä ja käsivarsissa. Alasuoja on tarpeen ainakin lyöjällä, wicketkeeperillä ja muilla lyöjän lähellä olevilla kenttäpelaajilla.

Maila. Mailat valmistetaan pajusta käsityönä. Mailan pituus on 85–90 cm ja leveys noin 15 cm. Pelaaja valitsee oikean pituisen ja painoisen mailan oman kokonsa ja mieltymyksensä mukaan. Virallisissa peleissä mailan valinnasta on sääntöjä. Hyvä maila on tehty vahvasta puusta. Uutta mailaa hakataan pallolla tai nuijalla, jotta puu tiivistyy, eikä halkea. Mailaa sivellään pellavaöljyllä ja hoidetaan rakkaudella.


Opettele edes nämä umpire = tuomari bowler = syöttäjä (ulkona) batsman (Australiassa batter) = lyöjä, muut sisävuoron pelaajat odottavat lyöntivuoroaan fielder = kentällä oleva pelaaja wicketkeeper = pelaaja, joka seisoo kentällä lyöjän takana ja koettaa saada palloa kiinni wickets / stumps = 70 cm korkeat puiset kepit, joita on 2 x 3 kappaletta. Niiden päällä on sorvatut portit, jotka pitävät ne yhdessä. Kepit sijoitetaan 20,13 metrin päähän toisistaan ja niiden välillä lyöjä juoksee juoksuja.

Hansikkaat. Topatut hansikkaat suojaavat sormia. Niitä pitävät lyöjä ja wicketkeeper.

Vaatteet. Valkoiset vaatteet kertovat, että peli oli alkujaan englantilaisten herrasmiesten ajanvietettä. Paidassa on oltava kaulukset ja sen päälle voi pukea valkoisen neuleen. Harrastajat käyttävät valkoisia lenkkareita, mutta ammattilaisilla on kärkivahvistetut kengät. Toisaalta pelaajat pukeutuvat usein myös joukkueväreihin.

Pallo. Krikettipallo on hieman pienempi ja kovempi kuin pesäpallo. Miesten pallo painaa noin 160 grammaa. Pallot ovat käsintehtyjä ja useimmiten tummanpunaisia.

Perusidea

O U T F I E L D

Pelin tavoite on saada enemmän juoksuja kuin toinen joukkue. Kummassakin joukkueessa on 11 pelaajaa ja yksi varamies.

I N F I E L D

Pelaajat ovat ulkona (kentällä) tai sisällä (lyöntivuorossa) kuten pesäpallossa. Joukkue voi saada juoksuja usealla tavalla sisällä ollessaan. Syöttäjä heittää pallon käsivarsi suorana ja koettaa osua wicketsiin. Pallon annetaan yleensä pompata lyöjän edessä. Ulkojoukkue

Maat Kriketti keksittiin Englannissa 1600luvulla. Ensimmäiset kansainväliset ottelut pelattiin vuonna 1844. Peli on suosittu erityisesti entisissä Britannian siirtomaissa, jotka nykyisin kuuluvat Kansainyhteisöön. Tärkeimmät krikettimaat ovat Australia, Etelä-Afrikka, Englanti, Uusi-Seelanti, Intia, Pakistan, Sri Lanka ja LänsiIntian saaret. Tällä hetkellä parhaat joukkueet on ICC:n mukaan Austra-

lialla, Etelä-Afrikalla ja Intialla. Maailmanmestaruudesta pelataan joka neljäs vuosi. Vuonna 2007 sen voitti Australia. Debatti Kriketin harrastajien kesken käydään kädenvääntöä pelityyppien välillä. 50 overs eli one day game kestää nimensä mukaan koko päivän. 20–20 sen sijaan kestää vain 3–4 tuntia. Se on vauhdikkuutensa ja viihdyttä-

koettaa polttaa lyöjän eri tavoin, mm. osumalla syötössä wicketsiin tai lyöjän juostessa wicketsien välillä. Jokaisessa pelissä on kaksi tuomaria, joiden päätöksistä on turha nurista. Pelikenttä on pyöreä nurmikenttä ja sen minimikoko on 100x100 metriä. Kentän keskellä on tasoitettu syöttöalue. Peli kestää usein koko päivän ja välissä on lounas ja ”tea break”. Sääntöjen lukemiseen kannattaa varata runsaasti aikaa.

vyytensä vuoksi erityisesti nuorison suosiossa. Puristit pitävät kuitenkin 50 oversia ja toisaalta viisi päivää kestävää test matchia ainoina oikeina krikettipeleinä. Krikettikohut Murhattiinko Bob Woolmer, Pakistanin joukkueen valmentaja maailmanmestaruuskisojen aikaan 2007? Hänen ruumiinsa löydettiin jamaikalaisesta hotellihuoneesta heti sen

jälkeen, kun Pakistanin joukkue oli eliminoitu kisoista. Julkisuudessa joukkueen jäseniä epäiltiin murhasta. Intiassa ja Pakistanissa kriketti ei ole leikin asia! Lisäksi lajin ympärillä lyödään paljon vetoa. Keväällä 2009 Sri Lankan joukkue joutui Pakistanissa terroristi-iskun kohteeksi. Heidän bussiaan kohti ammuttiin järein asein ja seitsemän joukkueen jäsentä haavoittui.

Finpro inFront 21


Ajankohtainen inFront

Teksti: Anneli Frantti I Kuvat: Tommi Tuomi

Tukena ki k n a p n a m l i a Ma

V

Talouden taantuma on koskenut kovalla kädellä suomalaisten pk-yritysten suosikkivientikohteisiin, Venäjään ja Baltian maihin.

– Valtioiden budjetit ja kauppataseet ovat perustuneet siihen, että talous kasvaa tasaisesti. Näin ollen on jo etukäteen osin kyetty nauttimaan niitä hedelmiä ja sitä satoa, joka olisi ollut valmis vasta parin-kolmen vuoden pääsMaailmanpankkiryhmään kuuluvasta tä, toteaa Koskelo. Kun sijoitusten tulo maaIFC:stä tarkasteli Suomen lähialueiden han on katkennut, on totuttauvientinäkymiä. duttava tilanteeseen, jossa rahaa on huomattavasti vähemmän kuin vielä vuosi sitten. Sekä yritykset että myös yksittäiset kuluttajat joutuvat nyt vähentämään lainanottoaan. – Rajulla kädellä tehtävä budjetin leikkaaminen on nähty yhVenäjän pankkikriisin pahin aika edessä deksi keinoista, jolla haetaan kilpailukyvyn vahvistamista ja viennin laittamista liikkeelle. Tähän tervehdytykseen uskovat toki Vientiyrityksille Venäjän pankkikriisi on merkittävä haitta. – Pankkikriisin vaikutus tuonnin rahoitukseen jatkuu Vemyös IMF, Maailmanpankki ja Pohjoismaat. Kysymyksenä on vain se, miten yrityksiä ja valtioita voidaan parhaiten avustaa täsnäjällä vielä pitkään. Ylilainoitus on syönyt venäläisyritysten rahoituksen, ja nyt käynnissä oleva yritysten lainasalkun uudelsä tilanteessa, jossa kysyntä on pudonnut oleellisesti, tarkastelee leenstrukturointi, ja etenkin yksityisessä omistuksessa olevien Koskelo. rahoituskanavien mukautuminen, on vielä kesken. Valoa tunnelissa: Puola, Tsekki ja Slovakia – Käytännössä venäläisten yritysten mahdollisuus saada pitkäaikaista rahoitusta omasta takaa on tällä hetkellä marginaaMutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. lista verrattuna tilanteeseen pari vuotta sitten, Koskelo sanoo. – Kriisin pahin vaihe on ohi. Enää ei mennä suoraan alas Globaalina keskiarvona on laskettu, että pankkien toipumipäin, nyt ollaan pohjalla ja osittain nähtävissä on jopa nousua. nen kriisistä ja ennalta tiedettyjen vaiheiden läpikäyminen vie aikaa noin kaksi vuotta. Koko sykli on käytävä läpi. On kuitenkin liian aikaista puhua taantuman voittamisesta, ar – Venäjällä heikkokuntoisten yritysten lainoja on tällä hetvioi Koskelo. Puolassa suunta on ylös, sillä pahin kriisi ohitti maan. kellä noin 8 prosenttia kaikista lainoista, ja eri tahot arvioivat määrän nousevan jopa 10–15 prosenttiin. Tämä ennakoi sitä, – Valtio on hoitanut taloudenpitoa hyvin, jolloin sillä on mahdollisuus saada lainaa. IMF:n Stand By -paketilla lisättynä tilanettä pahin tilanne on vielä edessäpäin ja osa pankeista saattaa ne on pysynyt stabiilina. Puolan valtio ei ole ylivelkaantunut, eiajautua vaikeuksiin. Valtion tukitoimet ovat toki mahdollisia, vätkä myöskään yritykset. Hyvää on myös se, että kotimaisen kun ne vain ajoitetaan oikeaan aikaan sykliä. On huomattava, että Venäjällä on merkittävät valuuttareservit, joita voidaan tarteollisuuden tuotannosta iso osa myydään kotimaassa, jolloin ulvittaessa käyttää. komaanviennin putoamisen vaikutus on ollut hallittavissa, listaa Myös Maailmanpankki tukee venäläispankkeja kriisissä Koskelo positiivisesti. myöntämällä takuita. Yksityisten yritysten hankerahoitukses Hänen mukaansa Itä-Euroopassa on myös muutama muu onnistuja, esimerkiksi Tsekki ja Slovakia ovat pärjänneet paljon pasa apuna voi olla IFC. remmin kuin naapurinsa. Sen sijaan ne valtiot, joissa rahoitusvajeet ovat isoja ja poliittinen vakaus heikkoa, joutuvat käymään Baltiassa osa satoa on syöty jo etukäteen läpi paljon voimakkaamman laman. Esimerkkeinä Baltian lisäksi ovat mm. Romania, Serbia ja Ukraina. Markkinoiden kovuus Baltian maat, Viro, Latvia ja Liettua käyvät taantuman myötä läpi isoa talouselämän mukautumista. näkyy juuri näissä maissa. iennin eteen on Venäjällä ja Baltiassa nyt tehtävä paljon aiempaa enemmän töitä. Ei riitä, että tuotteelle löytyy ostaja, apua tarvitaan usein myös ostajan rahoitusjärjestelyihin esimerkiksi omien pankkisuhteiden avulla, Koskelo sanoo. – Suomen pk-yrityksille hyvä suunta saattaisikin olla Puola, jossa talouden taantuma ei ole ollut yhtä jyrkkä, hän arvioi.

Finpro inFront 22

JYRKI KOSKELO


Maailmanpankki pyrkii tukemaan entistä itäblokkia sekä pankkitoiminnassa että infrarakentamisessa, jota se rahoittaa julkisen sektorin kautta. Esimerkiksi Ukraina on yksi suurimpia Maailmanpankin rahoituksen saajia, ja maan tieverkon rakentamisen projektia järjestellään parhaillaan. Myös EU on ohjannut aiempaa enemmän rahaa Itä-Eurooppaan. IFC rahoittaa yksityissektoria painopisteenään pankit, infrastruktuuri, ilmastonmuutos ja varsinkin Ukrainassa maatalous. MP:n lainananto moninkertaistuu taantumassa

Jyrki Koskelo Vice President, IFC Rahoitusyhtiö IFC hoitaa Maailmanpankkiryhmän yksityissektorin rahoitusta. Koskelo on korkeimmassa asemassa toimiva suomalainen Maailmanpankki-perheessä. Hänen toimialueensa kattaa Euroopan ja Latinalaisen Amerikan, tuotteista hänen vastuullaan ovat globaalit finanssimarkkinat ja private equity.

Maailmanpankin periaate ja historiallinen rooli on ollut tukea pankkeja ja yrityksiä siellä, missä on kriisi. Nykykriisin alkaessa Maailmanpankki oli lähes ainoa instituutio, jolla oli rahaa suhteellisen paljon reservissä. Se pystyi kolmin-nelinkertaistamaan lainanantonsa. Juuri päättyneellä tilikaudella Maailmanpankin julkisen rahoituksen määrä nousi viime kaudesta ja taso on jäämässä ylös myös nyt käynnistyneellä kaudella. – Maailmanpankkiryhmän roolia korostaa se, että IFC:n kanavoiman yksityisen rahoituksen taso pysyi kriisistä huolimatta noin 15 miljardissa dollarissa. IFC:n rahoitus kasvanee talouselämän toipuessa tänä vuonna, Koskelo arvioi.

Finpron hankeneuvontapalvelut Hankeneuvonnan asiantuntijat seuraavat eri kehitysrahoituslaitosten toimintaa ja projekteja siirtymätalous- ja kehitysmaissa. Finpro tarjoaa yrityksille tietoa rahoittajien tukemista julkisista hankkeista. Finpro myös konsultoi tarjousprosesseissa ja -menettelyissä sekä neuvoo yrityksiä näiden omien investointihankkeiden rahoituksessa ja riskienhallinnassa.

Asiantuntijat maailmalla: Yhdysvalloissa (Maailmanpankkiryhmä, Latinalaisen Amerikan Kehityspankki), Filippiineillä (Aasian Kehityspankki), Tunisiassa (Afrikan Kehityspankki), Hollannissa (EU:n ulkoapuohjelmat) ja Suomessa (kaikki kv. kehitysrahoittajien projektit yhdessä tietokannassa) Lisätietoja: Tapani Kaskeala, Finpro Washington D.C. tapani.kaskeala@finpro.fi

Finpro InFront 23


Mestariluokka inFront

Teksti: Katja Liesilinna

Asiantuntija: Jari-Pekka Rautamaa B9 Groupin toimitusjohtaja ja MTL:n hallituksen puheenjohtaja

än:

tänä Aiheena

n e n i l ä v n i Kansakkinointi mar usta – kul tekijäksi s y t s e n me

säilyttää yrityksen filosofia ja > Miten sielu vientimarkkinoilla, mutta sisäistää

samalla aidosti paikalliset tavat ja kulutustottumukset? Ainakin nostamalla markkinointi yhä tiiviimmäksi osaksi kokonaisuutta ja valitsemalla oikeanlainen kumppani.

M

arkkinointi on yhä enemmän kahdensuuntaista viestintää ja entistä tiiviimpi osa yrityksen liiketoimintaa. Yritys joutuu miettimään, mitä yrityksestä ja tuotteesta kerrotaan henkilöstölle, kuluttajille ja sidosryhmille. Lisäksi sen pitää kuunnella tarkkaan, millaisia viestejä ulkoapäin tulee. Myös erottautuminen on koko ajan vaikeampaa. Alusta lähtien yrityksen tulisi käsitellä markkinointia strategisena asiana. Olipa alku sitten uusi markkina, uusi ihminen tai lähtö kansainvälisille markkinoille. Yrityksen kannattaakin luoda heti selkeä toimintapolitiikka: Mitä asioita teemme

Finpro InFront 24

keskitetysti, entä mitä hajautetusti kullakin markkinalla? Parhaiten oma organisaatio saadaan hämilleen, kun jätetään kertomatta, miten asioita tehdään. Kansainvälinen, ei suomalainen yritys

Kansainvälistyvällä yrityksellä pitäisi olla reservissään kokenutta väkeä, joka ohjaa markkinoinnin tekemistä kansainvälisesti. Yleinen virhe on, että kansainvälistä markkinointia hoitavat samat ihmiset, jotka ovat toimineet vastaavissa tehtävissä kotimaassa. Tällöin markkinointia johdetaan helposti vanhan kaavan mukaan, vaikka toimintaympäristö on täysin uusi ja erilainen. Ratkaisu saattaa löytyä omien ihmisten kouluttamisesta, toisinaan taas parasta on rekrytoida uusia – kokeneita ja osaavia – ihmisiä. Joskus yrityksen pitää muuttaa koko ajatusmaailmansa ja hyväksyä, ettei kaikkea tarvitse osata itse parhaiten. Jos ylivoimaista markkinoinnin kokemusta löytyy naapurista, esimerkiksi oman tytäryhtiön palveluksesta, voisiko markkinointia siirtää johdettavaksi sinne? Mahtipontisen siniristimeiningin vastakohta on tilanne, jossa liian haastavaksi koettu kansainvälinen markkinointi annetaan kokonaan paikallisen partnerin hoitoon. Tällöin edessä saattaa olla ongelmia: puikoissa ovat ihmiset, jotka eivät välttämättä ole sisäistäneet yrityksen toiminnan peruspilareita. Vaikea tilanne syntyy myös, jos yritys parin vuoden päästä haluaa keskittää toimintaansa. Silloin paikallinen organisaatio on saattanut tottua toimimaan jo liiankin itsenäisesti. Keskittää vai hajauttaa?

Jo varhaisessa vaiheessa kansainvälistyjän tulisi tunnistaa asiat, jotka kannattaa keskittää, ja asiat, jotka pitäisi tehdä paikallisesti. Näin vältytään monelta seka-


miten valita oikea toimisto, kun lähes kaikkien tarina toistaa samoja, superlatiivinhuuruisia teesejä? valta tilanteelta tulevaisuudessa. Markkinointia ei voi tehdä kaikilta osin etäältä, mutta toisaalta on järjetöntä tehdä kaikkea myöskään paikallisesti. On selvää, että brändin identiteettiin ja mielikuvan rakentamiseen liittyvät asiat kannattaa jo kustannus- ja kontrollimielessä hoitaa keskitetysti. Mitä lähemmäs paikallisen kuluttajan ostopäätöstä mennään, sitä enemmän toimintoja kannattaa hajauttaa. Paikallisesti löydetään vastaukset esimerkiksi kysymyksiin: Minkälaiset promootiot markkinoilla toimivat, minkälaisessa jakelutiessä yrityksen pitäisi olla ja mitkä viestit vaikuttavat ostopäätökseen? Strategioita on monia. Tiukasti johdetussa yrityksessä 95 prosenttia asioista saatetaan tehdä keskitetysti ja viisi prosenttia paikallisesti. Vapaammassa yrityskulttuurissa suhteet voivat olla toisin päin. Oli valinta sitten jompikumpi ääripää tai jotain siltä väliltä, tärkeintä on toimia johdonmukaisesti. Suomalaisyritysten markkinointi on harvoin niin kivitauluihin hakattua ja vahvalla ammattitaidolla johdettua kuin esimerkiksi Coca-Colalla tai McDonaldsilla. Tämä voidaan toisaalta nähdä vahvuutena, sillä kansainvälisten jättien toiminta antaa paikallisesti vain vähän tilaa. Kun paikallisille annetaan hallitusti mahdollisuuksia toimia, sitoutetaan samalla ihmisiä vahvemmin yrityksen toimintaan. Kokonaisuus ratkaisee: Viisas valitsee paikallisen kumppanin

Ulkomaisella mainostoimistolla on vahva, mielikuvallinen vaikutus yrityksen uskottavuuteen paikallisilla markkinoilla. On vaikea kuvitella, että yritys pystyisi ilman luotettavaa yhteistyökumppania luomaan Suomesta käsin puitteita esimerkiksi Venäjän kuluttajamarkkinoinnille. Tavat, kaupan rakenteet ja ostotottumukset poikkeavat niin paljon omistamme.

Hyvä partneri ymmärtää yrityksen historiaa ja perimää ja tietää, mitä se on markkinoijana ja toimijana. Toimivaan yhteistyöhön kuuluu myös se, että yritys pystyy auttamaan paikallista kumppania ratkaisujen tekemisessä. Mutta miten valita oikea toimisto, kun lähes kaikkien tarina toistaa samoja, superlatiivinhuuruisia teesejä? Jos neljä toimistoa viidestä kertoo olevansa kustannustehokkain, luovin ja hallitsevansa parhaiten uusmediamaailman, pitäisi yrityksen jollain tavalla pystyä varmistamaan toimiston sopivuus. Paras valinta on todennäköisesti taho, joka pystyy tarjoamaan sekä pääkonttoria palvelevan että luotettavan ja sitoutuneen paikallisten toimistojen verkoston. Ulkomaisen mainostoimiston valinta on usein sekä ajallisesti että taloudellisesti iso investointi, joka kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin vältetään tilanne, jossa vuoden päästä huomataan yhteistyön tökkivän. Toinen mokoma saattaa vierähtää uuden toimiston etsimisessä ja yhteistyön käynnistämisessä. Hukkaan mennyt aika voi olla erityisesti aloittelevalle yritykselle kohtalokas. Avoinna mahdollisuuksille

Vaikka epävarma taloustilanne on painanut monet yritykset polvilleen, kannattaa uhrata muutama ajatus myös sen luomille tilaisuuksille. Esimerkiksi Venäjällä ja Ruotsissa markkinointi-investointien tekeminen on valuuttakurssien romahduksen ja median matalien hintojen vuoksi järkevämpää kuin pitkään aikaan. Rahoilleen voi saada jopa tuplasti vastinetta vuodentakaiseen verrattuna. Myös muutokset omaan toimintamalliin ovat tällaisena aikana tehokkuuden ja kustannussäästöjen nimissä hyväksyttävämpiä. Nyt on loistava aika ottaa tilanne haltuun ja vaikkapa keskittää toimintoja paikallisen toiminnan sijaan.

CHECKLIST Viisi askelta tulokselliseen markkinointiin 1) Kiinnitä markkinointiin alusta lähtien riittävästi huomiota. Markkinointia tulisi käsitellä aina strategisena asiana ja sen toteuttamiseksi tulisi luoda selkeä toimintamalli. 2) Varmista, että oma markkinointijohto on kokenutta ja osaavaa. Vaikka markkinointi olisi hoidettu loistavasti Suomessa, mutta henkilöiltä puuttuu kansainvälinen osaaminen, uskottavuus jää omalle markkinalle. 3) Mieti, mitkä asiat kannattaa hoitaa keskitetysti ja mitkä pitää tehdä paikallisesti. Luo pelisäännöt siihen, miten asioita johdetaan ja tehdään. 4) Hanki kumppani, joka ymmärtää yrityksen filosofiaa, organisaatiorakennetta ja perimää pystyen soveltamaan niitä paikalliselle tasolle. Ilman paikallista osaamista ja kokemusta et saa omaa organisaatiotasi ja markkinoita toimimaan haluamallasi tavalla. 5) Pidä yllä jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Tästä seuraa automaattisesti kontrolli.

Finpro inFront 25


Finpro 90 inFront

Teksti: Päivi Brink

Tärkeimmät murroskohdat Finpron historiassa ovat 1970-luvulla ja 1990-luvulla, jolloin suunnanmuutokset heijastivat maailman ja yritysten toimintaympäristön muutosta. 1970-luvun alussa suuret suomalaiset yritykset kiinnostuivat ulkomaankaupasta. Vielä suurempi murros oli 1990-luvun lopulla, jolloin toimintafilosofia uudistettiin kokonaan. Globalisaation myötä vienninedistämisestä siirryttiin tukemaan yritysten kansainvälistymistä”, Finpron toimitusjohtaja Jorma Turunen kertoo. Perusajatus Finpron toiminnan taustalla on pysynyt samana 1920luvulta alkaen, mutta tavat ja lähtö-

kohdat ovat muuttuneet perusteellisesti. Toiminnassa on menty lähemmäs yritysten arkea ja käytäntöjä. Järjestö on osoittautunut muuntautumiskykyiseksi. ”1970-luvulla Ulkomaankauppaliitto oli aivan elintärkeä tietolähde, kun yrityksillä ei ollut kokemusta viennistä eikä kielitaitoa. Nykyään tilanne on täysin toinen ja Finpro keskittyykin pk-yrityksiin, jotka ovat kansainvälistymisensä alussa. Toisaalta asiakkaina on myös kokeneita yrityksiä, joiden tarpeet ovat toiset. Finpron vahvuus on kattava asiantuntijaverkosto, joka analysoi tilannetta paikan päällä”, Turunen tiivistää.

*

Ketterä ysikymppinen Juhlavuoden kunniaksi muistellaan menneitä vuosikymmeniä.

1920-luku

1930-luku

40-50-luku

1960-luku

Joukko turkulaisia liikemiehiä perusti Suomen Vientiyhdistyksen 29.9.1919. Ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen mullistivat ulkomaankaupan asetelmat. Epävarmassa tilanteessa tarvittiin tiiviimpää yhteistyötä viennin vauhdittamiseksi. Tärkeitä vientituotteita olivat puun lisäksi jäkälä, muurahaisen munat ja katukivet.

Suhteet valtiovaltaan lähenivät ja Vientiyhdistys vaikutti lainsäädäntöönkin. Markkinat olivat lähinnä Euroopassa ja kauppa perustui vastavuoroisuuteen. Vientiyhdistys otti hoitaakseen Suomen vientinäyttelyt jo 1930luvulla, jolloin Suomi osallistui Brysselin, Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyihin. Laivaston koulutusalus Suomen Joutsen teki vienninedistämispurjehduksia Välimerelle. Vuonna 1938 yhdistyksen nimeksi tuli Suomen Ulkomaankauppaliitto ry.

Sotavuosina vienti ja tuonti romahtivat. Kaupallinen vienti Neuvostoliittoon alkoi vetää samaan aikaan, kun sotakorvauksia vielä maksettiin. 90 % Suomen vientituloista tuli metsäteollisuuden tuotteista. 1950-luvulla Ulkomaankauppaliitto keskittyi entistä enemmän tiedotukseen ja asiantuntijapalveluihin. Kolme ensimmäistä kaupallista sihteeriä matkusti vuonna 1959 asemamaihinsa Ghanaan, Pakistaniin ja Thaimaahan.

EEC ja Efta perustettiin ja Suomi tasapainotteli tekemällä vapaakauppasopimuksia niin itään kuin länteenkin. Ulkomaankauppaliiton toimintaa hallitsi yritysten tarve saada tietoa uusien kauppajärjestelyjen vaikutuksista. Vienti kasvoi ja monipuolistui. 1960-luvulla uusista vientialoista, kuten tekstiili- ja kemianteollisuudesta alettiin käyttää nimitystä ”uusvienti”.


Historiikin kirjoittaja Matti Remes tiivistää Finpron merkityksen korostuneen huonoina aikoina: ”Suomen Vientiyhdistys perustettiin aikana, jolloin vastaitsenäistyneen maan oli lähdettävä etsimään uusia markkinoita kauppasiteiden katkettua Venäjälle. 1930-luvun alun syvässä lamassa Vientiyhdistystä huudettiin taas apuun monipuolistamaan vientiä metsäteollisuustuotteiden rinnalle. Sama toistui seuraavien vuosikymmenten laskusuhdanteissa. 1990-luvun lamasta nousua puolestaan siivitti suomalaisyritysten ennennäkemättömän nopea kansainvälistyminen, jota Ulkomaankauppaliitto ja sittemmin Finpro oli osaltaan vauhdittamassa.”

Joillakin saattoi olla käsitys, että kaupalliset sihteerit käyvät päivät pitkät vain cocktail-kutsuilla. Tämä oli kuitenkin karkea loukkaus niitä kohtaan, jotka laittoivat koko uransa peliin ja tekivät niska limassa töitä suomalaisen viennin eteen. Voi olla, että joukkoon mahtui joku mätämuna, mutta yleisesti ottaen kaupallisten sihteerien rooli vientimarkkinoiden avaajana oli korvaamaton.” Liiton toimitusjohtajana vuosina 1970–79 toiminut Harri Malmberg muistelee.

Hallituksen puheenjohtaja voi päästä helpolla, jos organisaation toiminta on hyvällä uralla ja se kehittyy suotuisasti eteenpäin. Ulkomaankauppaliitto ei ollut tällainen organisaatio.”

Lähteenä on käytetty Matti Remeksen kirjoittamaa Finpron historiikkia ”Lähimarkkinoita ja kaukomaita”. Finpron jäsenet voivat tilata historiikin ilmaiseksi: kati.kilpinen@finpro.fi

Vastustus Ulkomaankauppaliiton toimintaajatuksen muuttamiseen oli kovaa. Me uudistuksia ajavat olimme sitä mieltä, että maailma on muuttunut perusteellisesti. Perinteistä vientiä ei enää ole.”

Koneen kaltaiset suuret yhtiöt käyttävät todennäköisesti Finpron palveluja jatkossakin. Kaikkein merkittävin rooli organisaatiolla on kuitenkin sellaisille pk-yrityksille, joilla on hyviä ideoita, mutta vähän kokemusta kansainvälisistä markkinoista. Siellä Finpro on parhaimmillaan.” Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin pohtii.

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton TT:n entinen toimitusjohtaja Johannes Koroma muistelee tehtäväänsä Finpron hallituksen puheenjohtajana 1990-luvulla.

Elcoteqin hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo oli mukana Finpron uudistumista suunnittelevassa työryhmässä 1990-luvun lopulla.

1970-luku

1980-luku

1990-luku

2000-luku

Ulkomaankauppaliiton organisaatio uudistettiin. Kaupallisten sihteerien verkosto ulkomailla laajeni ja liiton asiamiehet selvittivät kotimaisten yritysten tarpeita. Ulkomaankauppaliiton tehtäväksi annettiin nimenomaan vientimarkkinoinnin edistäminen. Liiton rahoitus jakautui julkisen ja yksityisen sektorin kesken puoliksi. Liiton budjetti kasvoi 50 % ja vuosikymmenen lopulla liitolla oli jo sata työntekijää. Ulkomaankauppaliiton kampanjat vahvistivat osaltaan vientibuumia arabimaihin ja Aasiaan.

Toiminnan painopisteitä olivat vientineuvonta, vienninedistämistapahtumat ja ulkomaantiedotus sekä tietopalvelut. Tärkein markkina-alue oli edelleen Eurooppa, vaikka Kaakkois-Aasian taloustiikerit kiinnostivat suomalaisyrityksiäkin. Yhä useampi yritys perusti myyntitoimistoja keskeisiin vientimaihin, mutta tuotannolliset investoinnit ulkomailla olivat harvassa.

Muutokset kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa laittoivat uusiksi perinteisen ulkomaankaupan toimintaympäristön. Suomen tulo osaksi eurooppalaista yhteismarkkinaa lisäsi yritysten kiinnostusta laajentaa toimintaansa ulkomaille. Laman jälkeen vienti lähti nopeasti ennennäkemättömään lentoon. Suomalaisyritykset alkoivat kansainvälistyä vauhdilla ja vienti monipuolistui. Perinteisen viennin ohella suomalaisyritykset perustivat tytäryhtiöitä ja tekivät tuotannollisia investointeja ulkomaille. Suomi liittyi EU:iin. Ulkomaankauppaliiton toimenkuva muuttui selvästi – ja samalla nimeksi tuli Finpro vuosituhannen vaihteessa. Organisaatiota alettiin viedä entistä enemmän konsultoivaan suuntaan. Vienninedistämisen tilalle tuli laajemmin kansainvälistäminen.

Palveluja selkeytetään vastaamaan selvemmin pk-yritysten tarpeita ja ohjenuoraksi otetaan asiakaslähtöisyys. Finpro haluaa olla yritysten kumppani kaikissa kansainvälistymisen vaiheissa. Vientikeskusverkostoa on uudistettu, tietojärjestelmiä on kehitetty ja sähköiset palvelut ovat arkipäivää. Valtion tuki vähentyi puolella 1990-luvun aikana, joten maksullisten palveluiden tulee kattaa suurempi osa kuluista kuin ennen. Kuitenkin myös julkisten ja maksuttomien palvelujen osuutta on lisätty. Vuodesta 2004 alkaen Finpro on tehnyt entistä enemmän yhteistyötä Tekesin, TE-keskusten ja Finnveran kanssa. Finpro on tänään suomalaisten yritysten kansainvälistymistä edistävä asiantuntijaverkosto, jolla on noin 350 työntekijää 60 toimipisteessä yli 40 eri maassa. Finpro inFront 27


Kansainvälistymistarinat inFront

Teksti: Katja Liesilinna Kuvat: Juha Parkkinen, VividWorks Oy

VividWorks visualisoi olohuoneesi

Klik, klik...

Muutamalla hiiren näpäytyksellä beesi kulmasohva muuntuu räväkäksi divaaniksi ja yksinkertainen kirjahylly koko seinän unelmakirjastoksi. VividWorksin luoma visuaalinen myyntialusta, VividPlatform, vauhdittaa huonekalujen myyntiä ja helpottaa kuluttajan päätöksentekoa.

Finpro inFront 28


J

o kymmeneen maahan levinnyt järjestelmä sisältää kolme ulottuvuutta: tuotteen, tilan ja kytkennän taustajärjestelmiin. Sen avulla huonekaluvalmistaja tai jälleenmyyjä pystyy hallitsemaan myyntitapahtumaa sekä suoraan liikkeessä että internetin välityksellä loppuasiakkaan kotona. – Muokattavat tuotteet, kuten vaikkapa moduuleista rakentuva sohva, sisältävät yleensä paljon osia ja riippuvuuksia. Näistä myyjän on osattava esittää loppuasiakkaalle juuri oikeanlainen kokoonpano. Visuaalinen järjestelmä helpottaa sopivan ratkaisun löytymistä, kertoo VividWorksin myyntijohtaja Jorma Palo. – Web-selaimen kautta alusta pysyy myös jatkuvasti ajan tasalla. Sitä kautta valmistajat ja jälleenmyyjät pystyvät seuraamaan, miten loppuasiakkaat järjestelmää käyttävät ja laajentamaan palvelua tarvittaessa esimerkiksi viikonloppuihin. Positiivista aaltoliikettä

2000-luvun puolivälissä kiinnostus interaktiivisia myynnin työkaluja kohtaan kasvoi voimakkaasti. Joukko ohjelmistoalan osaajia haistoi mahdollisuuden ja lähti luomaan vaihtoehtoa perinteiselle CAD-pohjaiselle myyntialustalle. 3D-maailman hyvin tuntevat perustajat päättivät keskittyä ensin yhteen selkeään asiakasryhmään, huonekaluteollisuuteen. Siellä tällaisten työkalujen hyödyntäminen oli vielä suhteellisen uutta. Sähköisiä ratkaisuja useammin käytössä oli perinteinen kynä-paperitekniikka tai esitteet, jotka ovat huomattavasti haastavampi tapa myydä muokattavia tuotteita. – Olemme hieman eri tavalla asemoituneet kuin muut toimijat. Web-pohjainen järjestelmä tuo reaaliajassa toimivan ratkaisun ja tuen eri kieliversioille sekä jälleenmyyjä- ja maakohtaisille hinnastoille ja tuotekirjastoille. Web-maailma on myös joustava, joten järjestelmää pystyy käyttämään kuka tahansa, Palo toteaa. VividWorks kipusi nopeasti alan johtavaksi toimijaksi Suomessa. Alusta lähtien yritys on tähynnyt määrätietoisesti kotimaan rajojen ulkopuolelle. Finpron kanssa on rakennettu laajempi, useamman maan läpi kulkeva yhteistyökonsepti, jonka tavoitteena on saada joka maahan joukko avainasiakkaita. – Etenemistä voisi kuvailla aaltomaiseksi. Tunnettuuden saaminen kestää jonkin aikaa, mutta sen jälkeen asiakaskenttä kasvaa nopeasti. Vauhtia vaikuttajaketjuista

Yrityksen valmistaja-asiakkaat ovat laajasti verkottuneita ja näillä on edustajia ympäri maailmaa. Vastaavasti isoilla, globaalisti toimivilla ketjuilla on toimittajia useissa maissa. – Tämä on oleellinen osa strategiaamme ja myös yksi syy, miksi tuotteemme on web-pohjainen. Sen vieminen on tehokasta, nopeaa ja helppoa, Palo toteaa. Yritystä pyöritetään kymmenen henkilön tiiviillä joukolla, mikä mahdollistaa ketterät liikkeet ja nopeat päätökset. Suurimmaksi haasteeksi onkin Palon

Finpro inFront 29

>


mispolku

Kansainvälisty

2006 VividWorks perustetaan Liikkeelle lähdetään Suomesta. Loppuasiakastoimitukset tulevat kuvaan jo alkumetreillä. Taustalla jatkuu aktiivinen tuotekehitys. Vuoden lopussa yrityksessä työskentelee neljä henkilöä. ”Kolmena ensimmäisenä vuonna kasvumme oli tuplausvauhtia ja kassavirta positiivinen.” 2007 Italian kautta kansainväliseksi VividWorks alkaa rakentaa kansainvälisiä suhteita. Ensimmäiseksi suunnataan huonekaluteollisuuden huippumaahan, Italiaan, jossa kartoitetaan markkinoita ja teollisuuden käyttäytymistä. Samanaikaisesti tavataan potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ja osallistutaan huonekalualan päätapahtumiin Tukholmassa ja Helsingissä. Kuvaan astuu Finpro, joka helpottaa kommunikointia alueella. ”Pidämme tärkeänä läsnäoloa kansainvälisillä messuilla ja suurtapahtumissa. Ne auttavat seuraamaan toimialan kehitystä ja tekemään aktiivista yhteistyötä toimijoiden kanssa.” 2008 Suuntana Ruotsi ja Tanska Yritys siirtyy selkeästi Pohjoismaiden suuntaan pääfokuksena Ruotsi ja Tanska: markkinoita ja potentiaalisia asiakkaiden kartoitetaan. Näkyvyyttä haetaan jälleen osallistumalla alan messuille Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Kölnissä ja Milanossa. Vuoden lopulla asiakkaita on jo useissa maissa ja henkilökunnan määrä noussut kymmeneen, viennin osuus on viidenneksen liikevaihdosta. ”Tärkeä askel vuoden lopulla oli yhteistyön aloittaminen ruotsalaisen huonekalu- ja sisustusketjun, MIO:n, kanssa.” 2009 Fokus Pohjoismaissa, katseet Keski-Eurooppaan Yritys vahvistaa asemaansa Ruotsissa ja Tanskassa. Pohjoismaat pysyvät edelleen pääfokuksessa, mutta katseet ovat kääntyneet Keski-Eurooppaan, esimerkiksi Saksaan. ”Viennin osuus on jo lähes puolet liikevaihdostamme. Lähivuosien tavoitteena on kasvattaa viennin osuutta edelleen kahteen kolmasosaan liikevaihdosta.”

Finpro inFront 30

mukaan muodostunut se, miten ehtiä joka paikkaan. Ongelmaa on ratkaistu toimimalla Finpron kautta samanaikaisesti useassa maassa ja hajauttamalla toimintaa ja kontaktointia paikalliselle tasolle. Samalla on vältetty omien toimistojen synnyttäminen eri kielialueille. – Kun asiakasryhmä on tarkasti rajattu, pystymme tuomaan alustaan asteittain juuri tälle ryhmälle tärkeitä ominaisuuksia. Kun asiakkaat lisäksi voivat ottaa alustan toimintoja käyttöön sitä mukaa kuin he niitä tarvitsevat, muodostuu näin joustava kasvupolku myös pienemmille valmistajille, Palo sanoo. VividWorksin kansainväliset kontaktit ovat löytyneet niin Finpron kautta, oman aktiivisen toiminnan tuloksena kuin suurista huonekalualan tapahtumistakin. Koska yrityksen avainhenkilöillä on kansainvälistä kokemusta jo entuudestaan, suurimmilta yllätyksiltä on matkan varrella vältytty. – Oikeiden kontaktien löytämisessä on tietysti aina petrattavaa ja tapa toimia eri maissa yllättää kokemuksesta huolimatta välillä edelleen. Osa potentiaalisista asiakkaistamme on vasta siirtymässä uuden tekniikan hyödyntämiseen, mikä tarkoittaa, että uusien asiakkaiden löytäminen vaatii aina henkilökohtaisia tapaamisia. Myös päätöksenteon syklit vaihtelevat johtuen sekä yritysten että maiden erilaisista kulttuureista, Palo toteaa. Erityisen tärkeää hänen mukaansa on suhteiden luominen vaikuttajaketjuun. Alan suurten ja innovatiivisten toimijoiden esimerkin kautta avautuu nopeasti uusia myyntikanavia. Murrosvaiheesta mahdollisuus

Toimialalla eletään parhaillaan kiinnostavia aikoja. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet vahvaa kasvun aikaa, jona aikana alalle on puskenut yhä uusia toimijoita. Paikoilleen ei ole varaa jämähtää. – Elämme parhaillaan murrosvaihetta, kun loppuasiakkaat tekevät päätöksiä yhä useammin jo kotona tehtyjen valintojen kautta. Tämä luo tarpeita uudistaa myyntiprosesseja ja tapoja tuoda tuotteet kuluttajien ulottuville. Palo pitää lippua korkealla epävarmoista ajoista huolimatta. – Heikentynyt taloustilanne on näkynyt asiakkaiden suunnassa lähinnä päätösten siirtymisenä, mutta nähtävissä on kuitenkin selkeää kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. On mielenkiintoista nähdä, miten toiminta kehittyy loppuvuoden aikana, pohtii Palo.


1 91 9 | 2 0 0 9

Finpro InFront 31


Maailmalla inFront

Koonnut: Anneli Frantti, Maarit Niemi

Vienninedistämismatkat • Brasilia 9.–13.11. Matkan vetäjänä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen • Peru, Kolumbia ja Dominikaaninen tasavalta 9.–19.11. (ympäristöministeri Paula Lehtomäki) • Vietnam, Singapore ja Malesia 16.–20.11. (pääministeri Matti Vanhanen) • Intia, Delhi 25.–28.11. Technology Summit & Platform (työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen) • Puola 7.–9.12. (ministeri Väyrynen) • Intia, Delhi, Bangalore, Chennai 18.–22.1.2010 (liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén) • Taiwan (mahdollisesti myös Hong Kong) 18.–22.1.2010 (kansliapäällikkö Erkki Virtanen) Lisätietoja vierailuista antavat: Kirsti Tarvainen, puh. 040 3433 434 kirsti.tarvainen@finpro.fi Maria Hostio, puh. 040 3433 431 maria.hostio@finpro.fi

Suomi KiVi 2009 -seminaarit Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä Lisätiedot: www.ek.fi/kivi

1. 3. 4.

2. Aasia Ilpo Sarikka on nimitetty Finpron Intian alueen johtajaksi ja Jari Hietala Aasian alueen johtajaksi 1.9.2009 alkaen. Sekä Sarikka että Hietala ovat jo pitkään toimineet Aasian alueella. Ilpo Sarikka siirtyi Intiaan Kiinasta ja Hietala on puolestaan työskennellyt Finpron Kaakkois-Aasian liiketoiminnan johtajana Bangkokissa.

Lontoo

1.

Globe Hope tähtää brittimarkkinoille Ekologisia vaatteita valmistava suomalaisyritys Globe Hope pyörähti syyskuussa Lontoon muotiviikoilla, ja teki hyvän avauksen brittimarkkinoiden suuntaan.

Finpro inFront 32

Muotiviikon yhteydessä järjestettäville EstEthica-messuille oli saanut kutsun 28 pienehköä yritystä, joiden tuotanto perustuu eettisyyteen, kierrätysmateriaaleihin ja reilun kaupan periaatteisiin. Globe Hopelle kutsu tuli työnäytteiden myötä. Media kiinnostui messuista, mutta ostajia oli liikkeellä vähemmän. Finpron Lontoon-toimisto sopi ja järjesteli Globe Hopen väelle tapaa-

misia messuille. – Haimme messujen kautta jälleenmyyjiä Britanniaan, jossa meillä ei vielä ole edustusta. Tavoitteena oli löytää erilaisia putiikkeja, vaate- ja tavarataloketjuja, ja saimmekin hyviä liidejä, joita nyt hoidamme, kertoo Globe Hopen Jussi Määttä. – Vahvuutemme on kestävä kehitys, joka on arvona nousussa Euroopassa. Esittelimme

klassikkotuotteitamme laukkuja sekä ensi kesän vaatemallistoa, jossa on mm. hyödynnetty Ruotsin armeijan kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi armeijan vanhoista pellavapyyhkeistä on syntynyt mekkoja ja lumipuvun takista on saatu värjäämällä pusakka, Määttä kertoo tulevasta kierrätysmuodista.


2. Itävalta

Dynea ja Marimekkomyymälä palkittiin Itävallassa menestyneimpinä suomalaisyrityksinä. Finpro, Suomen Itävallan suurlähetystö ja Suomalais-itävaltalainen talousfoorumi palkitsivat maassa menestyneimmät suomalaisyritykset. Kategorioita oli kaksi: menestyneimmän tytäryhtiön sarjan voitti Dynea Austria GmbH ja parhaana suomalaistuotteiden jälleenmyyjänä palkittiin Marimekon konseptimyymälä. Susanna Ahvosen Grazissa sijaitseva Marimekon tuotteiden konseptimyymälä apres*nord on tehnyt suomalaista designia laajasti tunnetuksi Steiermarkissa. Myymälä toimii kohtaamispaikkana suomalaisesta designista kiinnostuneille itävaltalaisille. Tytäryhtiö-sarjan voittanut Dynea Austria on osa suomalaista Dynea-konsernia, joka on markkinoiden johtava liimahartsi- ja pinnoitusratkaisujen tuottaja. Dynea on panostanut vahvasti henkilöstöön ja ympäristöystävällisten tuotantoprosessien kehittämiseen, sekä vahvistanut tutkimus- ja tuotekehitysosaamiskeskuksen asemaa.

3. Lontoo

Lontoon Olympialaisiin 2012 on kolme vuotta aikaa, ja eri urakoiden alihankinta on parhaillaan käynnissä. Kysyntää olisi mm. rakennustarvikkeiden ja erilaisten järjestelmien toimittajille, kuten ovien, ikkunoiden, lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköjärjestelmien tai turvallisuusalan tekijöille. Tarjoajien on rekisteröidyttävä virallisen hankintajärjestelmän osoitteessa www.competefor.com, jossa yritykset löytävät toisensa ja pääsevät ostamaan tai tarjoamaan palveluja. Rekisteröidyttyään yritykset saavat oman alansa tarjouskilpailut suoraan sähköpostiinsa. Suuremmat hankintakilpailutukset löytyvät Olympialaisten sivuilta www.london2012.com. – Finpron Lontoon-toimisto on valmis auttamaan suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan hankintoihin. Tarvittaessa rekisteröintiapua voi kysyä meiltä, sanoo Pirjo Kontio-Blunt Finprolta. Hän muistuttaa myös, että Lontoon kisoista halutaan tehdä vihreät olympialaiset. Näin ollen kaikki ideat, jotka liittyvät kierrätykseen ja kestävään kehitykseen, ovat erityisen toivottuja. – Esimerkiksi ruokahuollossa kaivataan tätä osaamista, KontioBlunt vinkkaa.

4. Kööpenhamina

Cleantech Finland osallistuu Bright Green -tapahtumaan Bright Green on COP15 -konferenssin ensisijainen yritystapahtuma, joka kerää yhteen maailman johtavat cleantech-alan yritykset. Yhtenä vuoden tärkeimmistä tapahtumista Bright Green tarjoaa yrityksille erinomaisen mahdollisuuden profiloitua alan edelläkävijöiksi. Tapahtuman yhteydessä pidetään myös seminaari, jonka organisoivat Cleantech Finland ja Tekes. Seminaarin

avaa ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Cleantech Finland näkyy ensi vuonna monipuolisesti valittujen markkinoiden vaikuttajamedioissa, sekä johtavissa ympäristöalan yritystapahtumissa, joihin yritykset voivat osallistua näkyvästi. Lisätietoa tapahtumista ja osallistumisesta janica.johansson @finpro.fi.


Jäsenyys inFront

Kuva: Tommi Tuomi

Uusi jäsenpalvelu

Extranet

Finpron jäsenille, Finprofessionals Clubilaisille on avattu extranet-palvelu, joka tukee verkoston yhteydenpitoa ja avaa jäsenille kanavan tuoreen ajankohtaistiedon lähteille. – Kiireessä yhteydenpito kollegoihin ja ajan varaaminen ajatustenvaihtoon jää helposti toiselle sijalle tärkeämmiksi koettujen asioiden tieltä. Extranet on yksi keino tiivistää jäsenten verkottumista, Finpron jäsenohjelmasta vastaava Kati Kilpinen kertoo. – Jäsenyhteyshenkilönä minulla on ilo olla roolissa, jossa tehtäväni on saattaa verkostomme osaajat vuoropuheluun. Jäsenistössämme on valtavasti kansainvälisen liike-elämän osaamista, jota vain pitää aktiivisesti ammentaa, hän jatkaa. Extranet-sivustolle on koottu ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa liiketoimintaan ja jäsenyyteen liittyen. Sivuilla ker-

rotaan mm. kansainvälisen liiketoiminnan ohjelmista ja seminaareista, sekä kansainvälisen kasvun rahoituksesta. Extranet myös listaa jäsenedut ja jäsenverkoston kontaktitiedot. Kiireiselle liikematkaajalle sivusto tarjoaa arvokasta kohdekaupunkitietoa, jota Finpron ulkomaantoimistojen työntekijät ympäri maailmaa tuottavat. Oleellinen tieto kaupungista on koottu yhdelle, mukaan tulostettavalle sivulle. Löytyypä extranetistä blogikin. Joko sinä olet lähettänyt verkostolle omat suosituksesi kohdekaupungeistasi ja päivittänyt ajatuksesi blogin keskustelussa?

Voitanjaa! shamppapuvuoden Haluatko mukaan? Osaajien Finprofessionals Club-verkosto Kysy lisää jäsenyydestä kati.kilpinen@finpro.fi.

Finpro inFront 34

e lop Arvomm tajien kesken joit ir k in g blo vaa. n kuohu an llo u p aista lk ju ja ta Voit 1. ssä 30.1 extraneti


On the Move

Liikkeellä liikkuvassa maailmassa MUUTTOPALVELUT

LOGISTIIKKA

Victor Ek on erikoistunut yritysmuuttoihin sekä kotimuuttoihin Suomessa ja ulkomailla. Palvelemme asiakkaitamme myös varastoinnissa.

Victor Ek palvelee kaikissa huolintaan, logistiikkaan ja varastointiin liittyvissä kysymyksissä. Kuljetusliikkeistä riippumattomana yhteistyökumppanina voimme aina tarjota asiakkaillemme sopivimmat kokonaisratkaisut.

MERENKULKUPALVELUT Tarjoamme asiakkaidemme laivauksiin kokonaisratkaisuja, jotka räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Panostamme laadukkaaseen ja joustavaan palveluun keskittymällä taloudellisen kuljetuksen tärkeimpiin tekijöihin - täsmällisyyteen ja luotettavuuteen.

HANKO Hangossa Victor Ek tarjoaa satamaliikennettä tukevia palveluja 24 h vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. Palvelut käsittävät mm. laivanselvitystä, huolintaa sekä terminaali- ja varastointipalveluja. Teemme myös räätälöityjä logistisia kokonaisratkaisuja asiakkaillemme, joihin kuuluvat mm. varustamot, kuljetusliikkeet sekä teollisuus.

Victor Ekillä on kaksi laatujärjestelmää: Det Norske Veritas on sertifioinut palvelumme ISO 9001:2000 -laatustandardien mukaisesti. Lisäksi muutto-osastollamme on FIDI/FAIM-standardin mukaisesti sertifioitu laatu-ja toimintajärjestelmä. Lisätietoja palveluistamme: Oy Victor Ek Ab, PL 30, 00581 Helsinki | Vaihde 09 125 11 | www.victorek.fi


Kentällä inFront

Teksti: Kalle Kirstilä | Kuvat: Robert Seger ja Shutterstock

Wienin lentokenttä tulee vaihtopaikkana tutuksi eurooppalaisille lentomatkustajille useimmiten, kun määränpäänä on Lähi-itä, Arabian niemimaa tai Keski-Aasia. Viime vuosina matkustajamääriään lähes 20 miljoonaan kasvattaneeseen kenttään vähentynyt liikematkustaminen on puraissut voimakkaasti. Vaihtokenttänä Wienin mukavuuksia ovat lyhyet kävelymatkat porttien välillä. Kenttä takaakin onnistuneen vaihtoyhteyden Star Alliance -yhtiöiden lentojen välillä vain 25 minuutissa.

WIEN / VIENNA AIRPORT [ Toimittajan tuntuma ]

Sacher-leivoksia

KESKELLÄ EUROOPPAA Matkustajalle Wienin käsitettävänkokoinen, jopa kodikas kenttä tarjoaa luksukseen painottuneen ostostarjonnan ja hyvän ravintola- ja kahvila­ valikoiman. Mikäli aikaa on vähän, se kannattaa panostaa vaikkapa rauhalliseen hetkeen leivoskahvin ääressä. Itävaltalaiset ovat kahvilakulttuuriin sisään kasvaneita, eikä lentokenttääkään ole imaissut pahvimukilatte-kulttuuri. Mikäli wieniläisen konditoriaosaamisen sijaan mieli tekee suolaista, itsestään selvä valinta on klassinen wienin leike eli wiener schnitzel. Sitä ja muita Itävallan klassikoita, kuten tafelspiz, keitettyä naudanrintaa lisukkeineen, tarjoilee Johann Strauss -ravintola aamusta puolille öin ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden.

Terminaali 1:ssä sijaitseva Sacher Eck -tarjoilee nimensä mukaisesti wieniläisen konditoriaosaamisen tunnettuja klassikkoja.

Finpro inFront 36


MISSÄ MENNÄÄNx4 1. Minne olet matkalla? 2. Montako matkapäivää sinulla on työsi puolesta kuukaudessa? 3. Mikä on lempilentokenttäsi? Miksi? 4. Tavara, jota ilman et lähde matkaan? 5. Miten hyödynnät matkustus- ja odotusajan? 6. Mitä pidät tästä kentästä? Onko sinulla jotakin vinkkiä jaettavanasi?

1.

2. Angelika KarnerNechvile

Peter Richards

Business Development Director Cycleenergy bio power Varsova, Puola

1) Saavuin juuri Wieniin Prahasta. Täältä jatkan Varsovaan. 2) Suunnilleen 120 päivää vuodessa eli kymmenkunta kuukaudessa. 3) Amsterdamin Schipol sekä München. Ne ovat monipuolisia, hyvin suunniteltuja ja selkeäkäyttöisiä. Ikävä kyllä useimmat kentät eivät ole käyttäjäystävällisiä. 4) Olen tylsä. Ei minulla ole mitään erityistä. 5) Yleensä olen vain turhautunut. Yritän hoitaa sähköposteja, mutta mieluiten käyttäisin ajan muuten. Lentokenttien palveluja

ei ole mielestäni ymmärretty kehittää. Kaikki eivät halua shoppailla taukoamatta. Jos lentokentillä olisi esimerkiksi kuntosaleja, käyttäisin niitä. Myös hieronnan ottaminen olisi mukavaa. Tai sitten vain käydä vaikka suihkussa. Myös pikakuivapesulat voisivat olla tarpeellinen palvelu liikematkustajille. 6) Ostostarjonta on painottunut luksukseen ja high end -merkki­ tuotteisiin. Vietän täällä aikani useimmiten loungeissa, jotka ovat kyllä tasokkaita. Toisaalta täällä on monia mukavia kahviloita, mikä sopii asiaan, kun kyse on Wienin kentästä.

Yksityislääkäri Wiener Neustadt, Itävalta

1) Frankfurtiin ammattilaiskongressiin.

ilman toilettilaukkuani ja parfyymejäni en lähde mihinkään.

2) Työn puolesta aika vähän, ehkä kolmekymmentä matkustuspäivää vuodessa.

5) Shoppailen. Olen täysin omistautunut ostosten tekijä, joten kentillä ei jää aikaa muulle.

3) Amsterdamin kentästä pidän. Myös Frankfurtissa on kaikkea, mutta se on liian iso minulle.

6) Tämä on tuttu kenttä – ei kovin laaja mutta ostosmahdollisuudet ovat aika hyvät, etenkin laadukkaita kenkäliikkeitä löytyy useita.

4) Minulla on aina liian paljon tavaraa mukana. Ainakaan

4.

3. Detlef Eppig

Teknologiajohtaja kansainvälisessä telekommunikaatioyrityksessä Frankfurt am Main, Saksa

1) Kotiin Frankfurtiin. 2) Alle sata päivää vuodessa, yleensä kolme työmatkaa kuukaudessa. 3) Lontoon Heathrow. Siellä on Euroopan tasokkaimmat lounget. 4) Koko laukku. Minulla on aina melkein samat tavarat.

5) Teen töitä ja luen tilanteesta riippuen. Jos olen väsynyt lueskelen sanomalehtiä, muulloin työjuttuja. Ostoksia en tee koskaan. Useimmiten olen loungessa, koska niissä on rauhallista. 6) Tämä on mukavan kodikas kenttä, mutta minulla ei ole täällä mitään suosikkijuttua.

Stephan Biller

Auditor (EOQ), Materialprüfungsamt Nordhein-Westfalen, MPA NRW Düsseldorf, Saksa

1) Kotiin Düsseldorfiin. 2) Suunnilleen 20 päivää kuukaudessa. Työskentelen autojen tuulilasien parissa ja käyn muuten säännöllisesti Suomessa, Kouvolassa ja Laitilassa. 3) En yksinkertaisesti pidä lentokentistä, mutta Turun kenttä voisi olla suosikkini, se on niin pieni ja nopea.

4) Ei oikeastaan muuta kuin työvälineet, puhelin ja kannettava tietokone. 5) Teen töitä jos vain mahdollista, mutta usein niinkin yksinkertainen asia kuin virran saaminen tietokoneeseen on ongelma. 6) En tunne Wienin kenttää kovin hyvin, mutta tämä on niin kuin muutkin: ostoksia, ravintoloita ja loungeja.

Finpro inFront 37


finpro terhituominen Vuoden nuori muotoilija Terhi Tuominen, 30, suunnittelee käytännöllistä ja kokeilee rohkeasti uutta. Uuden suomalaisen muotoilun kuuma nimi kansainvälistyy määrätietoisesti.

Chic sen olla pitää Juttusarjassa alainen esitellään suom ka jo n, ne ai ammattil ellaan is m aa os a vaikutta ti. es is kansainväl

Millainen on Terhi Tuomisen suunnittelema tuoli? Kaiken lähtökohta on, että sillä on hyvä istua. Pyrin tekemään kestäviä tuoleja, jotka ovat olemukseltaan keveitä. Liittäisin töihini myös adjektiivit ”kokeileva” ja ”chic”. Koen tekeväni yksilöitä, joista saa myös hyviä kokonaisuuksia. Lempimateriaalisi? Kokeilen, keksin ja yhdistelen paljon uusiakin materiaaleja. Blackbird-tuolini on metallia, josta saa nopeasti aikaan rakenteita ja tarkkoja kulmia. Tykkään kulmikkuudesta. Fold-tuolissa testasin, miten pehmeään ja lämpimään puuhun saisi kulmikkuutta ja kovuutta. Teet myös tilasuunnittelua. Tykkään tilasuunnittelun haasteista. Miten isoja kokonaisuuksia hahmotetaan, ja miten teeman tai tarinan saa kerrottua tilassa. Suunnittelen pääasiassa yritysten toimitiloja: pyrin inspiroivan tilan avulla lisäämään työntekijöiden hyvinvointia ja tuomaan elämyksellisyyttä arkeen. Parhaillaan työn alla ovat tilat Euroopan kemikaali­virastolle ja lakitoimisto Fondia Oy:lle.

profile

Sisustusarkkitehti ja muotoilija. Oma yritys Design Studio Terhi Tuominen tekee huonekalumuotoilua ja tilasuunnittelua. Opiskellut London Metropolitan Universityssä huonekalumuotoilua ja -teknologiaa, tila- ja kalustesuunnittelun maisteriopinnot Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa. Asuu aviomiehensä kanssa Helsingissä.

Olet kertonut luovasi kansainvälistä uraa määrä­tietoisesti. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Opiskelin ja työskentelin Lontoossa neljä vuotta, mikä vaikutti maailmankatsomukseeni paljon. Opin ymmärtämään, että mitä kauemmaksi lähtee, sitä lähempänä kaikki on. Käyn aktiivisesti kansainvälisillä messuilla, mikä poikii tilauksia, kontakteja ja lehdistönäkyvyyttä. Kalustemaailmassa liikutaan pitkälti akselilla Milano – New York – Lontoo – Köln. Yritykseni kasvaa, ja uusille vesille tekee tietysti mieli. Nuorelle suomalaiselle muotoilulle on kysyntää. Miten suomalaisuus näkyy sinussa ja töissäsi? Tahdonvoima ja sisu, niillä mennään eteenpäin. Toisten mielestä pohjoismaisuus näkyy töistäni, toiset taas kokevat työni enemmän kansainvälisenä muotoiluna. On hienoa, jos pystyn tekemään oman osani suomalaisen muotoilun eteenpäin viejänä. Mielenkiintoisin työsi? On yleensä aina juuri se tuorein projekti. Yksi viimeisimmistä oli New Yorkin messuilla toukokuussa lanseerattu, langatonta lataus­teknologiaa hyödyntävä pöytä. Powerkiss Oy:lle suunniteltu lataava Jazz-pöytä lataa kannettavan ja kännykän samalla kun sen ääressä työskentelee.

Tutustu myös muiden maailmalla jo kannuksia saavuttaneiden suomalaisten ajatuksiin kansainvälistymisestä: www.finpro.fi/finpro/videot/index.html >>> Testimonials

Finpro inFront 38

Minkä design-tuolin tahtoisit kotiisi, vai onko se jo täynnä itse suunnittelemiasi? Vaikka kaikennäköisiä omia prototyyppejä kotoa jo löytyy, tykkään tosi paljon australialaisen Marc Newsonin Lockheed Loungesta. Se on muodokas ja seksikkään veistoksellinen divaani, joka on saanut inspiraationsa lentokoneen muodosta. Se olisi tosi rohkea – joskus täytyy irrotella!

inFront finpro Teksti: Maarit Niemi I Kuva: Kari Hautala


LAADUKKAAT JA EDULLISET 99599 ULKOMAANPUHELUT !

SOITA ESIMERKIKSI:


Kuvan auto lisävarustein.

VAIN BILIASTA: HUIPPUVARUSTELTU VOLVO V70 DRIVe JA AUTOILUA HELPOTTAVAT PALVELUT ALK. 720 €/KK

UUSI VOLVO V70 DRIVe 4,9 L | 129 G CO2 Iso Volvo – kulutus alle 5 litraa? Volvo kehitti uuden V70 DRIVe -mallin, jonka yhdistetty kulutus on vain 4,9 litraa sadalla: yhdellä tankkauksella voi ajaa 1400 km. CO2-päästöt ovat luokkansa pienimmät: 129 grammaa. Tähän päästiin optimoimalla dieselmoottorin ja vaihteiston toimintaa, pienentämällä ilmanvastusta kaikin mahdollisin keinoin ja vähentämällä renkaiden kitkaa. Tervetuloa tutustumaan uuteen Volvo V70 DRIVe -malliin, joka tarjoaa minimaalisen kulutuksen, mutta Premium-luokan ajonautinnon ja turvallisuuden.

UUSI VOLVO V70 DRIVe. 720 €/KK. Volvo Autorahoitus huoltoleasing (36 kk/60 000 km). Uusi Volvo V70 DRIVe, alkaen: autoveroton hinta 29.100 €, autovero 7.069,63 €, kokonaishinta 36.169,63 €. EU-yhd. 4,9 l/100 km, CO2 129 g/km. Volvo Sopimus alkaen 48 €/kk (3 vuoden sopimus, 20 000 km/vuosi).

U USI M ODE R N I VOLVO. TE KNOLOG IAA, JOKA VÄLITTÄÄ SEKÄ YMPÄRISTÖSTÄ ETTÄ IHMISISTÄ. PUHTAAMPIEN MOOTTOREIDEN LISÄKSI INNOVATIIVISIA TURVALLISUUSRATKAISUJA, UUSINTA SKANDINAAVISTA DESIGNIA JA TURVALLISTA OMISTAMISTA.

AUTOMYYNTIMME PALVELEE ARKISIN KLO 8–18, LAUANTAISIN 10–16. BILIA HERTTONIEMI Automyynti Uudet autot p. 010 8522 886 Vaihtoautot p. 010 8522 887 Huoltopalvelut Puusepänkatu 2

BILIA KAIVOKSELA Automyynti Uudet autot p. 010 8522 881 Vaihtoautot p. 010 8522 882 Huoltopalvelut, Vientiautopalvelut Vantaanlaaksontie 6

BILIA OLARI Automyynti Uudet autot p. 010 8522 884 Vaihtoautot p. 010 8522 885 Huoltopalvelut Olarinluoma 8

WWW.BILIA.FI


Finpro InFront