Page 1

1

Saariselän matkailijoista jo puolet tulee ulkomailta. Matkailu kansainvälistyy ja sen mukana kielitaidon merkitys kasvaa. Lue lisää sivulta 12.

Kuva PLM OY / Kuvaaja: Matti Kolho

2008

2008

Pirkan Opiskelija-asunnot Oy sivu 5 Ammattiopisto Lappia sivu 6 HUMAK sivu 6 Peräpohjolan Opisto sivu 8 Lapin Ammattiopisto sivu 8

SAKK sivu 9 Pohjolan Osuuspankki sivu 9 PSOAS sivu 10 Turun Ylioppilaskyläsäätiö sivu 10 Ammattiopisto Luovi sivu 11


www.yhteishaku.fi

2

2008

Eräopas

on

Saariselällä erä- ja safarioppaana työskentelevälle Petri Palmulle on kertynyt kahdeksan vuoden monipuolinen työkokemus Lapin arktisissa olosuhteissa. Petri Palmu on työskennellyt talvisin pääasiassa kelkkaoppaana, jolloin monien päivien matkat ovat suuntautuneet pisimmillään Jäämerelle. Kesäisin hän on tehnyt vaellusreissuja Venäjän puolelle, ja viime kesänä hän työskenteli myös kuningasrapusafareita järjestävässä matkailuyrityksessä PohjoisNorjassa. –Arktisella seudulla työskennellessäni tykkään eniten siitä, että vuodenajan vaihtelut ovat selkeät. Kesä on kesä ja talvi on talvi, listaa Petri oppaan työn hyviä puolia Lapissa.

• Repun lisäksi kannettava vastuu

– Kiinnostus luontoon ja asiakaspalveluun ovat alalle hakeutuvalle tärkeitä, hän sanoo. Työ vaatii fyysistä ja psyykkistä kuntoa sekä valmiutta liikkua erämaassa patikoiden, suksilla, lumikengillä, moottorikelkalla ja meloen. Asiakkaiden kanssa maastossa liikkuminen edellyttää suunnistus- ja erätaitojen lisäksi myös vuorovaikutustaitoja ja vastuun

kantamista asiakkaista. Ensiaputaidot ja varustetietous ovat turvallisuusosaamista, joka oppaan tulee hallita. Ennen reissuun lähtöä on tehtävä huolellisesti esivalmistelut, joihin kuuluu muun muassa kelkkojen tarkistus, tarvikkeiden pakkaus ja ajotunnin pitäminen asiakkaille. Luontoa ja keliolosuhteita pitää osata lukea, ja nimenomaan ennakoida mahdolliset vaaratilanteet painottaa Petri, jolle parhaimpina talvina on kertynyt lähes kymmenen tuhatta kilometriä kelkan mittariin.

• Sesonkityö

Pohjois-Lapin tuntemus kasvi- ja eläinlajeineen sekä ympäristö- ja kulttuuritietous kuuluvat Lapissa työskentelevän oppaan ammattitaitoon. Lisäksi opas huolehtii asiakasryhmän maastoruokailusta. -Avotulella valmistettu ateria on asiakkaille elämys, kertoo Petri ja sanoo valmistaneensa useat poronkäristykset maastossa. Kielitaito on tärkeää, ainakin matkailuenglanti on hallittava. Petri hallitsee englan-

Hymyilevä asiakas reissulta palattua on parasta antia ja hyvän työp Lepotauoilla ruokaillaan, lämmitellään ja levätään avotulen äärellä.


3

2008

moniosaaja

Osallistu keskusteluun, voita MP3-soitin! Tee näin:

Aina jäästä avoin Jäämeri on asiakkaille elämys.

nin lisäksi saksan, ja hänellä onkin useita asiakasryhmiä varsinkin Keski-Euroopasta. Myös ranskan- ja venäjänkieliset asiakasryhmät ovat Lapissa lisääntymässä. Huonoja puolia ei Petri työstään löydä, mutta miettii mitä ne voisivat olla. –Jos on sen luonteinen, että haluaa tehdä sisätöitä seitsemästä kolmeen, niin tämä ammatti on väärä. Sesonkiluonteiseen työhön kuuluvat pitkät työpäivät, jolloin ei katsota kelloa, viikonpäiviä eikä juhlapyhiä.

Oppaan työ on monella tapaa haasteellinen ammatti. Pitää olla monitaitoinen ja omatoiminen. Erämaassa on joskus vaikeitakin keliolosuhteita. Sormi ei saa mennä suuhun missään vaiheessa reissua. Petrin mielestä parasta oppaan työssä on elämysten tuottaminen asiakkaille. Hymyilevä asiakas on parasta palautetta ja onnistuneen reissun merkki, hän sanoo.

-rekisteröidy keskustelupalstalle - jätä viesti. Kaikki rekisteröityneet osallistuvat MP3-soittimen arvontaan. Voittaja julkaistaan 15.3. osoitteessa www.yhteishaku.fi!

päivän paras palaute. Eräoppaan työ vaatii fyysistä ja psyykkistä kuntoa, sanoo eräopas Petri Palmu.


4

2008

Tarja on diakonissasairaanhoitaja

��

� � � � � � �� �� � � � � � � �� �������

������������������

���������� ������������������������������������

����������������������������������������������� ����������������������������������������������� ���������������������������������������� �������������� ����������������������������������������� ����������������������������������������������������� �����������������������������������������

����������

Tarja Majava työskentelee sairaanhoitajana Oulun Yliopistollisessa keskussairaalassa keuhkotautien vuodeosastolla. Työ osastolla on kiireistä ja haastavaa, mutta antoisaa. Tarja Majava osallistui Taivalkoskella asuessaan VPK:n toimintaan ja oli sen myötä mukana myös ensivastekeikoilla. Tuona

aikana hänelle syntyi ajatus hoitoalasta ammattina ja varsinkin ambulanssityö kiinnosti aluksi. Seurakuntataustan omaa-

va Tarja työskenteli lukion jälkeen ensin päiväkodissa vuoden, jonka jälkeen haki Diakonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan.

Koulutus kesti 3,5 vuotta ja Tarja valmistui vuonna 2006 suorittaen kaksoistutkinnon sairaanhoitajaksi sekä diakonissaksi. Nykyisin samaisen kaksoistutkinnon suorittaminen kestää neljä vuotta. Tarja suoritti opiskeluaikanaan harjoittelujaksoja ja keikkoja keuhkotautien osastolle ja valmistuttuaan tutusta osastosta tuli hänelle vakituinen työpaikka. Työ osastolla on haastavaa ja kiireistä. Potilaat ovat keuhkosairauksia sairastavia astmaatikkoja, syöpä-, keuhkokuume- ja keuhkoahtaumapotilaita. Tarja kertoo, että yleensä potilaat ovat iäkkäitä ja monisairaita sairastaen sydäntauteja ja myös psyykkisiä sairauksia. Työn tekee raskaaksi myös saattohoito, jota osastolla annetaan. -Kolmivuorotyö on rankkaa, se tekee elämän epäsäännölliseksi, Tarja miettii työn raskaita puolia. Toisaalta toisistaan poikkeavat työpäivät antavat taas oman mielenkiintonsa töihin. Alalle hakeutuvan tulee olla kiinnostunut ihmisistä. Sosiaalinen luonne on plussaa, mutta ei välttämätöntä, koska alalla tarvitaan monenlaisia henkilöitä. Hoitajan itsetuntemus tulee olla kohdallaan ja asiat pitää osata ottaa realistisesti. Myös paineensietokyky tulee olla hyvä, koska tilanteet vaihtelevat ja päätökset on usein tehtävä nopeasti. Koulusta annetaan perusteoriat, mutta harjoittelut ovat kaiken a ja o. -Kesätyöpaikat sairaalassa eri osastoilla ja keikkahommat ovat tärkeitä, koska työ tekijäänsä opettaa, painottaa Tarja. - Melkein joka päivä opin jotain uutta. Sairaanhoitajan ammatti vaatiikin jatkuvaa kouluttautumista ja itsensä ajan tasalla pitämistä, kertoo diakonissa-sairaanhoitaja Tarja Majava. Hänen mielestään parasta työssä on mukavat työkaverit ja rankan työpäivän keskellä saatu kiitos potilailta sekä omaisilta.


2008

Lukio loppuu,

mitäs sitten?

Kirsi, Sunna ja Vesa ovat tämän kevään abeja. Abiturienttien lukio-opinnot ovat loppusuoralla. Heidän koulutyönsä loppuu 14. helmikuuta penkinpainajaispäivään, jolloin alkaa lukuloma kevään kirjoituksia varten. Mutta mitä abiturientit aikovat tehdä saatuaan valkolakit? Sunna Näkkäläjärvi, Kirsi Mikkonen ja Vesa Siekkinen Ivalon lukiosta kertovat hieman abivuodestaan ja jatkosuunnitelmistaan. Kaikki kolme kirjoittivat kaksi ainetta syksyllä. Sunna kirjoitti elämänkatsomustiedon ja ruotsin, Kirsi ruotsin ja biologian ja Vesa puolestaan biologian ja englannin. -Syksyn kirjoitukset alkoivat ihan hyvin. Saa nähdä mitä keväällä sitten tulee, Sunna sanoo. Penkkaripäivää kolmikko

odottaa innolla. Sunna jännittää hieman. Hän tietää jo miksi aikoo pukeutua, mutta ei paljasta asuaan: -Sen näkee sitten. Kirsin puku on muutamaa pientä lisäystä vaille valmis. -Hauskaa tulee olemaan varmasti, Kirsi sanoo. Vesalla puolestaan on joitakin ideoita mielessä. Lopullista päätöstä hän ei ole kuitenkaan vielä tehnyt. -Onhan se hieno päätös näille vuosille lukiossa, Vesa kommentoi penkkareita. Entä mitä Sunna, Vesa ja Kirsi ovat aikoneet tehdä lukion jälkeen? Sunna aikoo hakea yliopistoon opiskelemaan ruotsia. -Tykkään ruotsista ja olen huomannut, että se on mun juttu. Tarkoitus olisi tulla

opettajaksi. Varavaihtoehtoni on ammattikoulun kondiittorilinja, Sunna kertoo. Kirsi puolestaan oli ajatellut kauan eläinlääketieteelliseen lähtemistä, mutta viime syksynä hän sai uusia ideoita. -Voisin opiskella fysiikkaa, tai sitten graafista suunnittelua, saa nähdä miten käy, hän pohtii. Vesa aikoo hakea yliopistoon lukemaan tiedotusoppia. Päätös kyseistä alasta ratkesi hänelle hiljattain.

5


6

2008

www.yhteishaku.fi

Saamenkäsityö on

Perinteistä tuotantoa, tuhansien vuosien design, ympäristöystävällinen, kaunis, käytännöllinen, testattu vaativissa olosuhteissa. Mitä se on? Saamenkäsityötä, duodjia tietysti. Saamenkäsityö, duodji, elää uutta kukoistustaan. Nuoriso on kiinnostunut tekemään kuksia, puukkoja, hopeatöitä, lapintakkeja – gákteja. Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) vastaa ajan haasteeseen uudistamalla saamenkäsityökoulutustaan: ns. pehmeissä materiaaleissa jakaannutaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen kahteen ryhmään; toiset erikoistuvat sisna-design´iin; tekemään sisnasta vaatteita, asusteita, erilaisia laukkuja, pusseja – mitä uutta keksivätkään. Nahanmuokkauksessa kuin myös töiden valmistuksessa opetellaan uuden tekniikan käyttöä: enää ei kaikkia nahkoja muokata käsin, vaan näskätään konepelillä SAKK:n Toivoniemen muokkaamossa. Ja jokaista karvakenkää ja sisnapussia ei ommella käsin, vaan koneitakin saa käyttää. Kaikki toki tapahtuu SAKK:n periaatteiden mukaan perinteitä ja kulttuuriarvoja kunnioittaen ja kestävän kehityksen pohjalta. Toinen pehmeiden

IN!

”Naisten lapintakin olennainen osa on silkkihuivi, joka ramssutetaan käsityönä”. materiaalien duodji-opiskelijaporukka keskittyy ompelu- ja tekstiilitöihin kuten

gáktin, lakin, koko lapintakki-kokonaisuuden tekemiseen huiveineen, vöineen,

pauloineen. Kohta heiluvat omatekemän gáktin helmat maailman turuilla. -Nahka- ja turkistyöt sekä ompelu- ja tekstiilityöt eriytetään sen takia, että saadaan koulutettua jossakin määrin erikoistuneita duodji-ammattilaisia, kertoo opettaja Merja Heikkinen. Kaikki opiskelijat voivat tietysti ottaa vapaavalinnaisena muitakin kuin juuri oman ammattialan opintoja. -Erikoistuminen on hyvä juttu, vahvistaa opiskeli-

ja Inku Saijets työssäoppimispaikassaan Sámi duodji –myymälässä ja neuvontapisteessä Inarissa. Inku kehuu saaneensa kahden vuoden aikana SAKK:ssa tosi paljon tietoa muun muassa materiaaleista ja työtavoista. Saamelaiskulttuuri ja saamenkieli Inkulla onkin jo omasta takaa.

• Korukiviä ja hopean hohtoa

Essu ja kime ovat esinesuunnittelulinjoja, joissa

”Luontoalan opiskelija testaa sania Kuolan opintomatkalla”.


7

2008

AIKATAULUT: erikoistutaan joko kovien materiaaleihin(puu/pahka, sarvi/luu) tai jalometalleihin/ korukiviin. Essu-puolella harjoitellaan myös raudantaontaa mm. puukon teriä. -Viisasten kivi löytyy kidejärjestelmästä, väittää SAKK:n korukivi- ja jalometallialan (kime) opettaja Göran Blomster. Mitähän hän sillä tarkoittaa.. Se varmasti selviää kime-linjalla kolmen opiskeluvuoden aikana. Heti alkajaisiksi, opiskeluvuoden alussa, kaikki käsi- ja taideteollisuusalojen opiskelijat menevät metsään. Kuka katselee korkeammalle pahkoja löytääkseen, kuka kurkkii kivien koloon. Tavoitteena on saada materiaalia luonnosta talven opintoja varten. - Kvartseja, jaspista, kultaa! Lapin luonto on aikamoinen aarreaitta. Tulevana vuonna korukivi- ja jalometalliopiskelijat ottavat vastaan entistä enemmän tilaustöitä. Mikä näin tiedoksi saatettakoon.

• Joskus juhlaa, enin osa arkea – aina tarvitaan ruokaa

-Kokin työ on antoisaa ja siinä oppii joka päivä jotain uutta. Kokin ammatti on arvostettu, ammatissa on mahdollista edetä melkein mihin asti tahansa, hyvälle kokille löytyy töitä aina! Ruoanlaittoa on aina mukavaa ja kaikkien ihmisten pitää syödä, jotta henki pihisee, ramittaa SAKK:n ruoka-alan opettaja Markku Seppänen.

Yhteishaku Kevät 2008 Hakuaika opintoihin on 3.-20.3.2008.
 Hakemusten on oltava perillä Opetushallituksessa 20.3.2008 kello 16.15.

”Poro on elintärkeä – ja elämysten antaja”. Siis: mukavaa hommaa, uusia haasteita, kivat työkaverit ja kiitelty työn tulos. Voiko ihminen enempää toivoa työltään. Kokin ammatti on ollut taas viime vuosina suosittu nuorten keskuudessa. Erityisesti pojat ovat halunneet kapustan varteen ja ei ihme, niin hyvää mainosta television kokkiohjelmat ovat olleet. Ei se arkipäivä keittiössä ehkä ole ihan samanlainen kuin televisiostudiossa, mutta ruokaa sitä laitetaan kotikeittiössäkin. Ja onneksi hyvän kotiruuan ja lähiraaka-aineiden arvostus on noussut. SAKK:n Ivalon toimipaikan ihmiset ovat tämän syksyn aikana saaneet nauttia kokkiopiskelijoiden tekemistä lounaista. - Opiskelijaruokailun jär-

jestäminen koko koulun väelle, niin opiskelijatovereille kuin henkilöstöllekin on ollut haasteellista ja antanut opiskeluun pontta, luottamus kasvattaa vastuuntuntoa. Keittiön vastuuvuorossa ei ehdi pitkästyä, kun ”äxöniä” riittää kaikille, mikä onkin yksi kokin työn parhaista puolista, työpäivät kuluvat vauhdilla. Ja homma toimii, vakuuttaa lehtori Arja Vanhatalo-Lustig.

• Ammattilaisia tarvitaan!

- Hyvistä, kielitaitoisista työntekijöistä on matkailualalla koko ajan pulaa, toteaa yrittäjä Anne Harju Inari Event Lapland´sta. Annella on ollut tuuria, kun sai työntekijäkseen Kirsi Haantien.

- Kirsi on hyvä, ystävällinen, osaava, ammattitaitoinen, kehuu Anne Kirsiä. Kirsi Haantie on saanut oppinsa opiskellessaan matkailun ohjelmapalvelujen tuottajan perustutkintoa SAKK:n Ivalon toimipaikassa. Toki opiskelijat eivät kaiken aikaa luokassa aherra, vaan opiskelu tapahtuu isolta osalta ns. Luonnollisessa ympäristössä: matkailutöissä, perehtymässä alueen matkailuun. SAKK:ssa opiskellaan myös luontoalaa, ruokataloutta, tietotekniikkaa, liiketaloutta, lähihoitoa, saamea, mediaa … ja vaikka mitä. Älä lorvi - meillä oottaa sorvit! Käy katsomassa www. sogsakk.fi ja hae opiskelijaksi!

Tulokset ilmoitetaan hakijoille aikaisintaan 13.6.2008. Syksy 2008 Hakuaika on 1.-10.10.2008. Hakemusten on oltava perillä Opetushallituksessa 10.10.2008 klo 16.15. Tulokset ilmoitetaan hakijoille aikaisintaan 21.11.2008. Lähde: www.laaninhallitus.fi/lappi

Nuori: asuntoa vailla Tampereella? Kohteet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä opiskelupaikoista ja Tampereen keskustasta. Asunnoissa on myös verkkoyhteys.

Tutustu vaihtoehtoihin: www.opintanner.net

” Ruoka tehty ja syöty – nyt siivoamaan. Kokkiopiskelijat työasuissaan”.

www.yhkodit.fi

Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere puh. 03 2253 000


8

2008

Ylitornion kristilliseltä opistolta eväitä tulevaisuuteen

OTA KANTAA. HAE. Nuorten koulutus: Kulttuurituottaja (AMK) 240 op Kulttuurituotannon koulutusohjelma Kauniainen, Korpilahti, Turku

Viittomakielentulkki (AMK) 240 op Viittomakielentulkin koulutusohjelma Helsinki, Kuopio

Yhteisöpedagogi (AMK) 210 op Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Joensuu, Nurmijärvi, Tornio, Äänekoski

Nuorten yhteishaku 25.3.-11.4.2008

Aikuiskoulutus: Kulttuurituottaja (AMK)

Kulttuurituotannon koulutusohjelma 240 op (90-150 op), Kauniainen, Korpilahti

Aikuisten yhteishaku 14.4.-2.5.2008

Yhteisöpedagogi (AMK)

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 210 op (120-150 op), Nurmijärvi

Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Haku erikoistumisopintoihin 5.5.-22.8.2008

Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma 90 op, Helsinki (Jyväskylä)

Tutustu myös HUMAKin tarjoamiin erikoistumisopintoihin ja avoimen AMKn opintoihin.

Ylitornion kristillisellä opistolla voit opiskella lastenohjaajaksi tai saada valmiuksia hoito- ja sosiaalialalle. Lisäksi opisto tarjoaa opetusta erityislinjoilla. Opistolla on hyvät tilat opiskella, asua ja harrastaa. Asuntolassa on viihtyisät asuin- ja oleskelutilat sekä langattomat Internet- yhteydet.. Oppimisympäristöön kuuluu tietokoneluokka Internet- yhteyksineen, kirjastorakennus pienryhmätiloineen sekä kappeli opiston eri tilaisuuksia varten. Vanhan päärakennuksen juhlasali, ruokasali ja kappeli palvelevat yhä nykyajan opetustarpeita. Pihapiirissä on kunnan uimahalli sekä kuntotalo kuntosaleineen ja sisäliikuntatiloineen.

• Lastenohjaajaksi lapsi- ja perhetyön koulutuksen kautta

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto on kasvatus- ja humanistiseen alaan kuuluva toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Lastenohjaaja on kasvatuksen ammattilainen, joka työskentelee seurakunnan lapsi-, varhaisnuoriso- ja perhetyössä sekä kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa, koululaisten aamu- ja iltapäiväryhmissä sekä muussa vapaa- ajan toiminnassa. Tutkinto koostuu yhteisistä, ammatillisista ja vapaasti valittavista opinnoista. Ammatillisiin opintoihin sisältyy työssäoppimista noin 30 opintoviikkoa. Työssäoppimispaikkoina ovat seurakunnan lapsi-, varhaisnuoriso- ja perhetyö, päivähoito ja lasten vapaa- ajan toiminta. Pääsyvaatimuksena on

peruskoulun tai lukion oppimäärä. Opinnot antavat yleisen jatko- opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Koulutukseen haetaan kevään yhteisvalinnassa. Koulutukseen hakeneet kutsutaan ennen valintaa soveltuvuustesteihin.

• Valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta

Opisto tarjoaa myös valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta. Valmentava I:n opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen osallistumaan edellytystensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen tai hankkimaan uudelleenkoulutuksen. Mikäli oppilas ei tiedä yläasteen jälkeen, mihin koulutukseen hakeutuisi Valmentava I onkin hyvä paikka miettiä koulutuskokeilujen ja työharjoitteluiden kautta, mikä tulevaisuuden ammatti tulee olemaan. Valmentava II :n opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaisia tietoja ja taitoja, jotka mahdollistavat hänen sijoittumisensa joko avoimille työmarkkinoille, tuettuun työhön tai päivätoimintaan. Opinnoissa tuetaan opiskelijan kokonaispersoonallisuuden kasvua, rohkaistaan luottamaan omiin kykyihin ja ottamaan vastuuta omasta elämästään. Erityislinja on yleissivistävä, yhden lukuvuoden mittainen kansanopistolinja lievästi kehitysvammaisille ja/ tai peruskoulun mukautetun opetussuunnitelman suorit-

taneille opiskelijoille. Opintojen tavoitteena on opiskelijan yksilöllisen kasvun ja kehityksen edistäminen, ammatilliset jatko- opintomahdollisuuksien lisääminen sekä oman elämänhallinnan ja itsenäistymisen tukeminen. Erityislinjoille haetaan huhtikuun loppuun mennessä opiston toimistosta saatavalla hakulomakkeella. Linjoille järjestetään valintapäivät 19.-21.5. 2008.

• Valmiuksia hoitoja sosiaalialalle

Hoito- ja sosiaalialan linja on yhden lukuvuoden kestävä kansanopistolinja, joka antaa valmiuksia sosiaali- ja terveysalan tehtäviin ja valmentaa monipuolisesti alan jatko- opintoihin. Opiskeluvuonna tutustutaan alaan sekä teoriassa että käytännössä. Opinnot sisältävät 8 viikon työssäoppimisjakson. Opetussuunnitelmaan sisältyy lähihoitajakoulutuksen Kasvun tukemisen ja ohjauksen -moduli (12 ov). Näytön hyväksytysti suorittanut opiskelija saa lähihoitajan tutkintotoimikunnan allekirjoittaman osatutkintotodistuksen. Se hyväksiluetaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Hoito- ja sosiaalialan linjalle haetaan 31.7. 2008 mennessä opistolta saatavalla erillisellä hakulomakkeella.

Lisätiedot hakutoimisto@humak.edu, p. 020 7621 300

Humanistinen ammattikorkeakoulu

www.yhteishaku.fi


9

2008

Kaksikymppinen kuusamolainen Saku Torssonen opiskelee lehtijournalismia Pohjola-opistossa Ou­lussa. Saku Torssonen on kirjoittanut viitisen vuotta lehtijuttuja laidasta laitaan, aina urheilujutuista kolumneihin ja pakinoihin. Juttuja on julkaistu muun muassa Koillissanomissa, Forum 24 -lehdessä, STT:llä, Saariselän Sanomissa ja eri verkkojulkaisuissa. -Pöytälaatikkoon en viitsi kirjoittaa, koska kun kirjoitan, yritän pitää tason julkaisukelpoisena, nauraa Saku, jonka ominta alaa ovat pakinat ja kolumnit. Pakinoillaan hän haluaa herättää keskustelua ja saada äänensä kuuluviin. Saku paljastaa, ettei hän teknisesti ole erityisen hyvä, mutta värikkäästä kielenkäytöstä on ollut hyötyä. Lehtijournalismilinjalla Saku opiskelee nyt kirjoitustekniikkaa ja muita toimittajan työhön liittyviä aineita. Koulussa opiskellaan tiedotusopin perusteita yhteistyössä Tampereen Yliopiston kanssa. Lisäksi opintokokonaisuuteen kuuluu kielenhuoltoa, lehtityötä, valokuvausta, käsikirjoittamista, ilmaisutaitoa sekä tietotekniik-

kaa taitto-ohjelmineen. Saku harrastaa yleisen besserwisseröinnin lisäksi kamppailulajeja, lautailua ja kaikenmoista lukemista, erityisesti lifestylejulkaisut kiinnostavat. - Parasta toimittajan työssä on se, että jokainen päivä on erilainen, hektiset aikataulut eivät ehkä niinkään Saku miettii. Toimittajan työstä kiinnostuneille nuorille hän suosittelee peruskirjoitustaidon hallitsemista. Kannattaa hakeutua kirjoittamaan paikallisten lehtien nuorten sivuille, joka on varsin hyvä ponnahduslauta esimerkiksi kesätyöpaikan saantiin. Saku itse sai kipinän hakeutua alalle juuri kesätoimittajuuden jälkeen. - Kritiikkiä on hyvä osata ottaa vastaan, tällä alalla eivät pärjää herkkänahkaiset. Kysyttäessä mitä tulevaisuuden haaveita Sakulla on mielessä hän vastaa: -Koska universumin hallitseminen, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tahi maailmanrauhan sopiminen tuskin ovat käsieni ulottuvissa, sanoisin että elannon hankkiminen tulevaisuudessa tällä alalla riittäisi minulle varsin hyvin.

Peräpohjolan Opisto keskittyy nuoriso- ja vapaa-aikatyön koulutukseen Peräpohjolan Opisto on sitoutumaton kansanopisto, joka on keskittynyt nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatilliseen koulutukseen. Opiston ylläpitäjänä toimii Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistys ry, jonka kotipaikka on Tornio. Kampuksella voi opiskella toisen asteen ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoja, ammatillista lisäkoulutusta sekä osallistua vapaan sivistystyön koulutuksiin, esim. Startti kasvatus- ja ohjausalan opintoihin –linjalla (20 -40 ov), suorittaa yliopistoarvosanoja tai opiskella vaikkapa elämyspedagogiikkaa. Myös lyhyitä vapaan sivistystyön koulutuksia tarjotaan, esim. taidekurssit, melontakurssit…

• NUVA-tutkinto

Peräpohjolan Opiston merkittävin koulutus on Nuoriso- ja vapaa-ajan- ohjauksen perustutkinto (NUVAtutkinto 120 ov), jossa on yhteensä 75 opiskelijapaik-

kaa. Opiston kanssa samassa pihapiirissä toimii Suomen Humanistisen ammattikorkeakoulun Tornion kampus, josta valmistuu yhteisöpedagogeja kansalaistoiminnan

ja nuorisotyön koulutusohjelmasta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 120 ov on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulu-

tuksena. Oppilaitoksemme antaa valmistavaa koulutusta lisäksi mm. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnossa 40 ov (LaNu) sekä Koululaisten aamu- ja

iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnossa 40 ov (KoTo). Opiskelu päiväopiskeluna, työn ohessa ja jopa työssä eli oppisopimuskoulutuksena on mahdollista.

www.yhteishaku.fi

Sakusta tulee toimittaja


10

2008

Anne Kukkola:

Kielitaito on tärkeä hotellin vastaanotossa

Hotelli Kiepissä Saariselällä työskentelevä Anne Kukkola hakeutui lukion jälkeen opiskelemaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailulinjalle. Anne on pitänyt opiskeluistaan taukoa ja työskennellyt kaksi ja puoli vuotta hotellin vastaanotossa. Viime kesänä hän kartutti kielitaitoaan työskentelemällä tarjoilijana EteläNorjassa. -Tänä aikana on vain varmistunut, että matkailu ja hotellityö on ominta alaani. Jatkan opiskelujani vuoden päästä ja teen lopputyöni valmiiksi. Lisäkieleksi aion valita ranskan, jonka hallinta on tärkeää työssäni, Anne suunnittelee. Anne kannustaakin lukemaan kieliä koulussa. -Itseasiassa lukioaikana en vielä käsittänyt miten tärkeitä kielet ovat varsinkin matkailualalla. Kansainvälisessä hotellissa Annen työkieli on englanti. -Ranskalaisia, belgialai-

sia, italialaisia, saksalaisia, brittejä.. luettelee Anne asiakkaiden kansalaisuuksia. Pienessä hotellissa hän on saanut oppia niin baarityöskentelyä kuin tarjoilijankin työtä. -Mielestäni on etu, että saan osallistua monipuolisesti hotellin kaikkiin töihin. Samalla opin kunnioittamaan muita ammattikuntia ja yhteistyö sujuu paremmin. -Aamuvuorossa auttelen tarvittaessa aamupalalla, teen siivoojille listat siivottavista huoneista, otan varauksia vastaan ja teen yhteistyötä oppaiden kanssa. Samalla neuvon ja opastan hotellin asukkaita erilaisissa kysymyksissä. Tietokone on tärkeä osa työtäni, ja jo koulussa opiskelimme hotellien käyttämiä varausjärjestelmiä. • Lauantait kiireisiä Lauantait ovat kiireisimpiä päiviä Annen työssä. Silloin on vaihtopäivä, jolloin vanhat asiakkaat luovuttavat

huoneensa klo 12 mennessä, ja uusille asiakkaille on oltava kaikki valmiina klo 14 mennessä. Päivään sisältyy monenlaisia töitä huonelaskujen vastaanottamisesta uusien asiakkaiden sisäänkirjautumiseen. -Joustavuutta täytyy alalle hakeutuvalta löytyä, kiireisimpänä sesonkiaikana hotelli on täynnä ja työpäivät venyvät pitkiksi, tietää Anne. -Joustavuuden lisäksi eri kulttuureiden ymmärtäminen on hänen mielestään tärkeää. Erilaisten ihmisten tapaaminen on Annen mielestä työn parhaimpia puolia. -Koulun jälkeen aion hankkia lisäoppia menemällä ulkomaille töihin. Suosittelen alaa lämpimästi ulospäin suuntautuneille nuorille, jotka ovat valmiita paiskimaan kovasti töitä. Ei muuta kuin kieliä lukemaan, kannustaa Anne.


11

2008

Kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä, kulttuurituotantoa ja viittomakielentulkkiopintoja Humanistinen ammattikorkeakoulu eli HUMAK on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu, joka korostaa vuorovaikutusta, yhdessä oppimista ja tekemistä. Tämän kevään yhteishaussa HUMAKissa on tarjolla entistä enemmän opiskelupaikkoja entistä vahvemmilla kampuksilla. HUMAKin Tornion kampuksella voi opiskella yhteisöpedagogi (AMK) –tutkinnon, jonka laajuus on 210 opintopistettä ja kesto 3,5 vuotta. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa on kevään 2008 yhteishaussa haussa 152 opiskelijapaikkaa, joista 35 Torniossa. Muut järjestö- ja nuorisotyön yksikön kampukset sijaitsevat Joensuussa, Äänekoskella ja Nurmijärvellä. Kulttuurituottajaksi (AMK) voi HUMAKissa opiskella Korpilahdella, Kauniaisissa ja Turussa. Tutkinto on nelivuotinen ja sen laajuus on 240 opintopistettä. Viittomakielialan yksikön kampukset Helsingissä ja Kuopiossa kouluttavat viittomakielentulkkeja (AMK). Tutkinto on nelivuotinen ja sen laajuus on 240 opintopistettä. Opiskelijoiden mukaan myönteinen ilmapiiri, opiskelun kannustavuus ja tiedon ajantasaisuus ovat HUMAKin vahvuuksia. Lisäksi kiitetään henkilökohtaista ohjausta ja työoppimista. Osa opintoja suoritetaan työskentelemällä alan työoppimispaikoissa ja osallistumalla alueellisiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin. Opiskelijat pääsevät näin jo opiskeluaikanaan ratkomaan työelämän ongelmia eri työpaikoilla ja tutustumaan omaan alaansa monipuolisesti.

• Yhteisöpedagogi (AMK)

Yhteisöpedagogi tekee ih-

missuhde- ja vuorovaikutustyötä, jossa tarvitaan laajaalaista osaamista ihmisten kasvusta ja kehityksestä, yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta sekä tietoa kulttuureista ja osallisuudesta. Työtehtävät voivat olla eriikäisten ihmisten tai toiminnan ohjaamista ja johtamista kansalaisjärjestöissä. Koulutus antaa valmiudet kansalaistoiminnan ja nuorisotyön asiantuntija-, ohjaus-, kasvatus, koulutus-, kehittämis- ja organisointitehtäviin kunnissa, järjestöissä ja yksityisten työnantajien palveluksessakin. Työ voi olla haasteellista nuorisotyötä, kulttuurista nuorisotyötä tai laaja-alaista lasten ja nuorten parissa tehtävän työn koordinointia kunnissa, kouluissa, järjestössä tai laitoksessa.

• Kulttuurituottaja (AMK)

Kultturituottaja on kulttuurikentän monitaitoinen ja vuorovaikutuskykyinen

organisaattori. Ammattitaidon osia ovat tuotantosuunnittelu, rahoitus, projektijohtaminen, tiedottamisen ja markkinoinnin hallinta sekä kulttuurin tuntemus ja viestintätaidot. Kulttuurituotannon koulutusohjelman opinnot perehdyttävät tuottajan ammatti-

taidon keskeisiin osaamisalueisiin kuten kulttuurin rahoitukseen ja taloushallintoon, markkinointiin ja tiedotukseen sekä juridiikkaan, yrittäjyyteen ja projektinhallintaan. Viestintäja mediataitojen, johtamisja ryhmätyötaitojen sekä tietoteknisten sovellusten

osaaminen ovat niin ikään tärkeitä.

• Viittomakielentulkki (AMK)

Viittomakielialalla on suuri merkitys viittomakielisen kielivähemmistön sekä kuurosokeiden ja kuuroutuneiden elämässä. Tulkki-

palveluiden kautta toteutuu kielellinen tasavertaisuus. Tulkit tarjoavat tulkkausja kääntämispalveluja eri elämäntilanteissa, joihin ihmiset työssä, koulutuksessa ja vapaa-aikanaan osallistuvat.Viittomakielentulkin koulutusohjelma kouluttaa asioimis- ja opiskelutulkkeja sekä kääntäjiä. Ammattitaidon perustan luovat ammattikielten sujuvuus, laaja yleissivistys sekä viittomakielisen ja suomenkielisen kulttuurin erityispiirteiden tuntemus, ammattietiikka ja tulkkausprosessin hallinta. Perusvalmiuksien ohella opiskelija voi opintojensa aikana rakentaa itselleen yksilöllisempää ammattitaitoa. Hän voi suuntautua joko tulkkaukseen tai viittomakommunikaation opettamiseen.HUMAKin koulutusohjelmiin haetaan kevään 2008 nuorisoasteen yhteishaussa. Valintakoe hakukelpoisille hakijoille järjestetään kampuksilla kesäkuun alussa. Lisätietoja HUMAKista ja opintojen sisällöstä sekä hakemisesta on internet-sivuillamme, jonka osoite on www.humak.edu.

��������������������� ���������� ������������������������������������������������� ������������������������������������������� ������������������������������������������������ ������������������������������������������������� ������������������������������� �������������������������������������������� �����������������������������������������������

� � �� � � � � � � � �

������������������������������������������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������������������������������������������


12

2008

Matkailu kansainvälistyy yhä nopeammin kuva: PLM Oy

Matkailu on elinkeino, joka antaa tänä päivänä työtä ja toimeentulon myös huomattavan monelle lappilaiselle. Itse asiassa matkailu on Lapille nykyään elintärkeä toimeen­ tulon lähde. Sen li­ säksi, että Lapin matkailukeskuksissa on työtä tarjolla mo­ nille, on erilaisten matkailuammattien ja matkailuun liittyvien ammattien määrä suuri. Lapin matkailu kansainvälistyy koko ajan ja kielitaidon merkitys alalla kasvaa. Matkailijoiden viih­ tyvyy­d en takaamiseksi tarv­­itaan esimerkiksi niin kokkeja kuin tarjoilijoita, vastaan­otto- ja hoitohen­ kilökuntaa, vapaa-ajan ja liikunnan ohjaajia, atk-ammattilaisia, mark­ kinoinnin taitajia sekä teknistä-, huolto- ja kun­ nos­­sa­pitohenkilöstöä.

Työtä matkailusta Lapin matkailukeskus­ ten merkitys työllistäjinä on alueen kunnissa kiis­ taton. Alueen yritykset työllistävät suuren määrän vakituista henkilökun­ taa sekä sesonki­aikoina vakituisten lisäksi pal­ veluksessa on runsaasti

vierai­l uista ovat joulu­ lennot Lap­piin. Matkus­ tajamäärät ovat kovassa kasvussa ja charter-len­ tojen lisäksi suorilla reit­ tilennoilla pääsee tänä­ kin ke­väänä esimerkiksi Parii­sis­ta Lapin eri koh­ teisiin.

Vastuuta ja oma-aloitteisuutta

Hiihtokeskukset tarjoavat monenlaista työtä. Kuvat Saariselältä.

lyhyempiaikaisia työnte­ kijöitä. Lisäksi opiske­ lijoille on tarjolla runsaas­ ti harjoittelupaikkoja. Ympärivuotiset matkai­ lukeskukset tarvitsevat ko­ko ajan ammattitaitois­ ta eri alojen henkilökun­ taa. Työ­voiman saannin tur­v aa­m iseksi yritykset tekevätkin kiinteää yh­ teistyötä esi­merkiksi eri oppilaitosten kanssa alan koulutuksessa. Matkai­ luyritykset pitävät yh­ teyttä eri oppilaitoksiin, ottavat opiskelijoita työ­ harjoitteluun ja toimivat koko ajan kiinteässä suh­ teessa koulujen kanssa.

Kielitaito tärkeä Myös Saariselän mat­

2008 KUSTANTAJA: MediaNord PÄÄTOIMITTAJA: Heikki Orava TOIMITUS: Päivi Prusti ILMOITUSMYYNTI: Anu Forsman anu.forsman@saariselka.fi Kannen kuva: PLM OY / Kuvaaja Matti Kolho

www.yhteishaku.fi

kailu kansainvälistyy en­ tistä no­peam­min. Pitkäai­ kainen ja määrätietoinen markki­noin­tityö tuottaa tuloksia ja esi­m erkiksi eri tun­turi­kes­kuk­sissa on jo yrityksiä, joiden asiak­ kaista jopa 90 pro­senttia tulee Lappiin ulko­mailta. Tästä johtuen matkai­ lu­alalla työskentelevien kie­litaidon merkitys on kas­va­nut ja kasvaa enti­ sestään. Matkailun parista on vai­keaa löytää ammat­ tia, jossa ei ainakin satun­ naisesti joudu tekemisiin ulkomaa­laisvieraan kans­ sa. Useim­missa tehtävissä vieraan kielen käyttö on jokapäi­­väi­s­tä. Hyvä esimerkki ulko­ maa­lais­ten lisääntyneistä

Matkailualalle aikoville tärkeätä on esimerkiksi se, että henkilö pystyy vastuun­alaiseen toimin­ taan ja tiimi­työs­kentelyyn sekä on oma-aloitteinen. Lisäksi tärkeitä ominai­ suuksia ovat mm. asiakas­ palveluhenkisyys, ulos­ päinsuuntautuneisuusja kansainvälisyys. Eri oppilaitosten tar­jon­ taan pääset tutustumaan kä­tevästi myön netissä.

www.yhteishaku.fi

Kielitaidon merkitys kasvaa

Yhteishaku 2008  

Yhteishaku -lehti 2008