Viikko 13 - 2012

Page 18

18

Torstaina 29. maaliskuuta 2012

Someron Kevät-Ruokavaan tulossa myyjiä Pohjanmaalta saakka Leena Nuotio

Tulevana lauantaina kannattaa suunnistaa Someron monitoimitalolle, perinteisille Kevät-Ruokava -messuille. Tarjolla on pääsiäiskoristeiden, käsitöiden, korujen ja lampaanvilla- sekä tekstiilituotteiden lisäksi muun muassa leivonnaisia, mämmiä ja lampaanlihatuotteita. - Viidennentoista kerran järjestettävässä myyntitapahtumassa on yhteensä 66 käsityö- ja elintarvikeyrittäjää, joista valtaosa on samoja kuin viime vuonnakin. Kävijöitä odotamme messuille aikaisempien vuosien tapaan nelisentuhatta, arvelee messujen järjestäjän, Someron kaupun-

gin maaseutuasiamies Tauno Sallinen. Sallisen mukaan uusia käsityöyrittäjiä on messuilla mukana kuusi. Myyjistä ensikertalaisia on turkulainen Anna-Liisa Sahranto, joka myy messuilla itse tekemiään pääsiäis- ja muita koristeita. Sahranto käyttää töidensä materiaaleina muun muassa pellavarivettä, pajua ja koivunoksia. Pääsiäiskranssit hän koristelee tipuilla, höyhenillä ja kuivakukilla. - Somerniemen kesätori on minulle tuttu ennestään, sillä olen ollut myymässä siellä taimia ja kesäkukkia, mutta Ruokavassa olen ensimmäistä kertaa. Messujen ajankohta, viikkoa ennen pääsiäistä,

on minusta hyvä, ja siksi halusin lähteä kokeilemaan, miten työni menevät kaupaksi, Sahranto perustelee Somerolle tuloaan. Myös Seppo Kivimäki on tulossa ensimmäistä kertaa myyjäksi Kevät-Ruokavaan. Tyrnimarjaa Kauhajoella viidentoista vuoden ajan viljellyt Kivimäki sai tietää messuista Urjalassa asuvalta tyttäreltään, Mia Melkkalalta, joka varasi heille kummallekin myyntipöydät. Melkkala myy messuilla lasten vaatteita ja puuleluja. - Kauhajoki on tunnettu tyrnimarjoistaan, joita täällä viljellään 70 hehtaarin alalla, ja Kauhajoella on oma tyrnitehdaskin. Minulle tyrnimar-

jojen viljely on sen sijaan pelkkä harrastus, Kivimäki kertoo ja lisää jalostavansa marjat mehuksi ja hilloksi sekä marjajauheeksi. - Somero on minulle paikkakuntana uusi tuttavuus. Kuulemani mukaan KevätRuokava on vilkas myyntitapahtuma, minkä vuoksi tulen sinne hyvin mielelläni, Kivimäki sanoo. Someron monitoimitalolla järjestettäville Kevät-Ruokava -messuille on vapaa pääsy. Ostosten lomassa saa helpotusta pikkunälkään joko monitoimitalon kahviosta tai Someron Esan makkaran- ja letunpaistopisteestä.

Turkulaisen Anna-Liisa Sahrannon myyntipöydältä löytyy muun muassa kauniita pääsiäiskransseja, joiden pohjana on pellavarive ja koristeina pajunkissoja ja kuivakukkia.

Haku korkeakouluihin käynnissä

Lukion tokaluokkalaisilla vielä aikaa miettiä tulevaisuuttaan

Halikkolaiset Meri Yliportimo ja Atte Mannervesi käyvät toista vuotta Halikon lukiota. Heillä on vielä vuosi aikaa miettiä lukion jälkeisiä koulutusvaihtoehtoja. Ammatinvalintatestien hyödyllisyys mietityttää nuoria. Mari Salonen

Yhteishaku ammatillisiin opintoihin ja lukiokoulutukseen on päättynyt. Lukionsa päättävillä nuorilla sen sijaan on vielä edessään haku korkeakouluihin, eikä sen pitäisi olla liian vaikeaa, jos on jo lukioaikana ottanut onkeensa opinto-ohjaajalta saamiaan neuvoja. Halikon lukion opinto-ohjauksen lehtori Teija Rosenqvist opastaa jo heti lukion ensimmäisestä luokasta alkaen pohtimaan ammatinvalintaa pitkälle tulevaisuuteen. - Ennen painotettiin, että ammatinvalinta pitää tehdä tarkkaan ja harkitusti, koska ammatti valitaan eliniäksi. Nykyään se ei päde. Nyt on varauduttava siihen, että työelämän aikana joutuu vaihtamaan ammattia 5-7 kertaa. Arvioiden mukaan sama työ tai ura kestää noin 7-10 vuotta ja sen jälkeen se on vaihdettava uuteen. Eliniän pidentyessä myös työvuodet tulevat pitenemään, Rosenqvist kertoo.

Nuoret tulevaisuuden ”ammattilikaajia” Tulevaisuudessa saatetaan tarvita kehonosien valmistajaa, lisämuistikirurgia lisäämään aivojen kapasiteettia, seniorien wellness -asiantuntijaa, uusien tieteiden eetikkoja ratkomaan moraalikysymyksiä, nanohoitajia, avaruuslentoemäntiä, vertikaaliviljelijöitä, jotka viljelevät seinillä ja katoilla, kun peltotila loppuu tai ilmastonkääntäjiä. - Sairaanhoitajia toki tarvitaan aina, mutta rinnalle voi tulla kyborgiaan erikoistuneita lääkäreitä ja hoitajia puhumattakaan ”vapaaehtoisista likaajista”, jotka istuttavat ympäristöön hyödyllisiä mikrobeja ja bakteereja testatakseen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä. Halikon lukion toista luokkaa käyvä Atte Mannervesi on miettinyt jo yläkoulussa omaa ammatinvalintaansa ja valinnut lukion aineet sen mukaisesti. Hän aikoo lukion jälkeen pyrkiä lukemaan fysiikkaa, koska häntä ovat aina kiinnostaneet luonnontieteet.

- Jo kahdeksannella luokalla ajattelin, että fysiikka on kiinnostavaa. Siinä on mielenkiintoisia laskukaavoja ja kiehtovaa tiedettä, Mannervesi kertoo. Lukiossa oppilaat tekevät opinto-ohjauksen tunnilla erilaisia ammatinvalintatestejä ja saavat sitä kautta lisätietoa erilaisista ammattivaihtoehdoista tai vahvistusta jo olemassa olevalle toiveammatille. Erilaisia persoonallisuus - ja ammatinvalintatestejä löytyy netistä runsaasti. Kannattaa muistaa, että testit ovat vain suuntaa antavia. Hyvässä ammatinvalintatestissä pitäisi tulla esille opiskelijan käsitykset kiinnostavasta ja tärkeästä työstä sekä omista kyvyistä ja rajoitteista. Tällaisia testejä ovat esimerkiksi AVO-ammatinvalintaohjelma ja Hollandin ammatinvalintatesti. Atte Mannervesi ei usko, että testit kovasti vaikuttaisivat hänen valintoihinsa. - En usko, että valintani tulevat muuttumaan. Olen suuntautunut luonnontieteisiin ja pidän matikastakin. Lukion toista luokkaa käy-

vä Meri Yliportimo on hieman hämmentynyt ammatinvalintatestien parissa. - Testeistä tulee turhan laaja kirjo erilaisia vaihtoehtoja, Meri naurahtaa, mutta ehkä se kuvastaa hänen laaja-alaisuuttaan. Hän haluaisi lähteä lukemaan teologiaa, historiaa tai yhteiskuntatieteitä. - Maailmanparantaja en uskalla ajatella olevani, mutta sekin olisi hyvä, jos tulevassa ammatissani voisin vaikuttaa edes yhden ihmisen elämään, Meri miettii. Hänen mielestään kuulostaa aika hurjalta, että tulevaisuudessa olisi vaikkapa lisämuistikirurgeja. - Mutta onhan nykyään valtavasti jo kauneuskirurgiaakin, hän miettii. Erilaisten vaihtoehtojen parissa painiskeleva nuori ei ainakaan ole tiedon puutteessa ammatinvalintaa miettiessään. - Netistä löyty y nykyään valtavasti tietoa erilaisista uravaihtoehdoista, opinto-ohjaaja Rosenqvist painottaa. Nettitieto ei kuitenkaan ole

ehkä tärkein kanava oman alan löytymiseen. Opinto-ohjaaja korostaakin, että oppilaan itsetuntemus, omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden löytäminen ovat niitä avaintekijöitä, joiden avulla nuori voi löytää oman alansa. Lukiossa on viime vuosina pyritty rakentamaan yhteistyötä työelämän kanssa. - Yrittäjyyskasvatus on osa tätä omien kykyjen löytämistä. Osa oppilaista on jo onnistunut perustamaankin oman yrityksen ja lisää innovatiivisuutta varmasta löytyy, pohtii Rosenqvist. Hän ei arvottaisi liian korkealle ”nippeli nappeli”-tietoa. - Nyk yaja n muuttuvissa olosuhteissa tarvitaan nopeaa omaksumiskykyä, tiedonhankintataitoa ja oma-aloitteisuutta. Valmista ”pöytää” ei nuorille enää työelämä tarjoa.

Muutoksia korkeakouluhakuun vuonna 2014

telmänänsä. Vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sähköiset hakujärjestelmät yhdistyvät, jonka jälkeen hakija voi maksimissaan hakea kuutta korkeakoulupaikkaa. Hakijan on myös priorisoitava hakukohteensa. - Vuoteen 2014 asti on korkeakouluopintoihin haettaessa edelleen voimassa vanha systeemi, jossa hakukohteiden määrä on suurempi ja opiskelija voi itse valita, ottaako hän vastaan opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Jatkossa on harkittava vielä tarkemmin valintojaan ja niiden järjestystä, Rosenqvist mainitsee ja huomauttaa, että tulevaisuudessa yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmat tulevat olemaan laajempia. - Lähitulevaisuudessa hakeudutaan opiskelemaan esimerkiksi laajemmin luonnontieteitä eikä esimerkiksi biologiaa tai maantietoa. Alkuopintojen jälkeen valitaan mieleinen suuntautumisvaihtoehto.

Tällä hetkellä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on omat sähköiset hakujärjes-

Halikon lukiota toista vuotta käyvät oppilaat miettivät jo erilaisia uravaihtoehtoja. Opintoohjauksen lehtori Teija Rosenqvist väläyttää, että tulevaisuuden ammattina saattaa ollakin jotain aivan muuta kuin mihin on totuttu.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Viikko 13 - 2012 by Salonjokilaakso lehti - Issuu