Pertti Hemmilä - Vastuuta koko Varsinais-Suomesta

Vastuuta koko

Paula Risikko:

"Pertti on laaja-alainen osaaja ja juureva ihminen. Hän on aina ihmisen puolella. Pertillä on kokemusta, jota nyt tarvitaan. Moni puhuu, Pertti tekee."

kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Annika Viitanen Friberg: "Arvostan Pertin pitkää kokemusta, laajaa yhteistyöverkostoa sekä korkeaa osaamista. Pertti on äärimmäisen ahkera, oli sitten kyse yrittämisestä, vaalityöstä tai kansanedustajan tehtävistä.

Tiedän, että Pertti on sitoutunut ajamaan seutukuntamme asioita." rehtori

Ben Zyskowicz: "Pertti on tinkimätön maaseudun ja kotimaakuntansa puolestapuhuja. Pertin tuomaa näkökulmaa tarvitaan Kokoomuksen eduskuntaryhmässä".

kansanedustaja

rohkeastitekoihin.fi

Heikki Autto: "Pertti on isänmaallinen pitkän linjan kokoomuslainen.

Asioiden hyvässä hoidossa asenne ja osaaminen ratkaisevat ja Pertillä ne ovat kunnossa. Realistista otetta tarvitaan!"

kansanedustaja, Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja

Varsinais-Suomesta 186

Pertti -Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin Näitä ajan eduskunnassa

Suomi on tärkeiden vaalien edessä. Sotien jälkeen ehkä kaikkein merkittävimmät eduskuntavaalit ovat edessämme. Tärkeintä Suomelle on aina turvallisuus.

Se on kivijalka, jonka varaan rakentuvat suomalaisten vapaus, ihmisoikeudet sekä tasa-arvo. Vuodet 1939-1945 eivät ole unohtuneet.

Onneksemme Suomen Nato-jäsenyys on nyt varmistumassa siten, että pääsemme täysjäseneksi viimeistään kesällä 2023. Samalla täytyy kehittää omaa puolustusta. Siihen tarvitaan osaavia ja kokeneita henkilöitä. Reservin luutnanttina ja eduskunnan turvallisuusjaoston pitkäaikaisena jäsenenä Pertti tuntee niin ulkoisen kuin sisäisen turvallisuuden uhkat. Hän on tottunut näkemään uhkat jo etukäteen. Aina niitä varoituksia ei ole kuunneltu ajoissa. Silti jotain voidaan vielä korjata. Ruotsin tie ei ole meidän tiemme rikollisuuden kasvussa.

Pertti hallitsee myös talouden. Hän ei varmasti koskaan ollut suurin rahanjakaja, mutta siitä hän on aina huolehtinut, että jaettavaa on muilla ollut. Suomessa pitää olla yrittäjyyteen ja työntekoon perustuvaa talouskasvua ja kannustavaa verotusta, jotta talous saadaan nousuun ja velkamäärää alennettua. Tulevat sukupolvet ansaitsevat perinnökseen muuta kuin valtaisan velkataakan.

Suomalainen ruuantuotanto ja samalla kriisiajan huoltovarmuus huolettavat monia.

Suomalaiselle kuluttajalle on jatkossakin turvattava puhdas ja kotimainen ruoka. Kaupan ja teollisuuden on tultava mukaan talkoisiin. Tarvitaan todellista yhteisvastuuta. Nyt ei ole myöskään metsien museoinnin aika. Suomi elää metsistä ja teollisuutemme kivijalka ovat kasvavat ja hyvin hoidetut metsät. Metsät ovat myös tärkeitä ympäristönsuojelussa hiilinielujen vuoksi. Tämän kaiken Pertti tuntee metsä- ja energia-alan yrittäjänä kuin omat taskunsa.

Suomessa on terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kriisi. Päivystykset ruuhkautuvat ja hoitajista on pulaa niin laitoshoidossa kuin kotihoidossa.

Näin ei voida jatkaa!!! Tarvitaan muutos, joka turvaa inhimillisen hoidon tämän maan rakentaneille miehille ja naisille. Se on kansalaisvelvollisuutemme.

Nyt on Pertti Hemmilän kokemukselle ja osaamiselle käyttöä!

Punavihreän politiikan ja väärien valintojen aika on ohi. Muutokseen tarvitaan jämäkkä ja oikeamielinen varsinaissuomalainen edustaja.

Huolenpito kaikista kansalaisista

• Hoitoketjujen parantaminen terveydenhuollossa

• Tämän maan rakentaneiden vanhusten pitkäaikaishoito ja kotihoito turvataan ja omaishoitajien asemaa ja vapaapäiviä lisätään tehostetusti

Perheiden ja koulutuksen tukeminen

• Oppilaiden luku– ja kirjoitustaidon oppimiseen

satsataan niin, että kaikki voivat siirtyä toiselle asteelle ja saavuttaa tyydyttävät taidot

Turvallisuuden takaaminen

• Poliisin määrärahoja ei leikata vaan ne saatetaan asteittain pohjoismaiselle tasolle

• Jengiväkivaltaan ja rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja ankaralla kädellä

• Strategisten alueiden ja tonttien myynti venäläisille

lopetetaan välittömästi

Maa- ja metsätalous arvoon

• Metsien ideologisesta museoinnista luovutaan ja metsien kasvu ja hiilinielut maksimoidaan. Kaupunkilaismetsän omistajia kannustetaan metsien aktiiviseen hoitoon. Muovin korvaamista puulla edistetään ja vesistönsuojeluun

panostetaan

• Maatalouden kannattavuus ja huoltovarmuus turvataan varautuen myös pitkäaikaisiin kriiseihin. Kauppa ja teollisuus on saatava tukemaan puhtaan ja kotimaisen ruoan tuottajaa

Yritykset

• Yritysten sukupolvenvaihdosten esteitä poistettava niin, että yritykset säilyvät suomalaisomistuksessa

• Yritysten toimintaa ja kehittämistä haittaavaa hallintoa ja byrokratiaa on vähennettävä reippaasti

• Verotusta kehitettävä

Teknologian tukeminen

• T&K ei tingitä

• Vetytalouden kehittämistä selvitetään ja tuetaan

Valtion talouden tasapainottaminen

• Kahden vaalikauden aikana luovutaan sellaisista etuuksista

ja tuista, joita valtiovarainministeriön selvitykset vaativat

• Työnteon verotusta alennetaan maltillisesti ja yritysverotuk sen tasoa ei kiristetä. Haittaveroja voidaan sen sijaan nostaa

• Kotitalousvähennystä korotettava ja laajennettava. (Kitkee tehokkaasti harmaata taloutta)

Tule mukaan!

Monille Pertti on tuttu aktiivisesta yhteydenpidosta 16 eduskuntavuoden aikana kuten Parlamenttikuulumisista ja lehdissä julkaistuista Viikon kysymyksistä. Nyt sinulla on mahdollisuus saada tämä yhteydenpito jatkumaan, mikäli Pertti saa äänestäjiltä valtakirjan jatkaa työtä kotimaan puolesta.

Voit tulla keskustelemaan, osallistua kampanjatilaisuuksiin tai ilmoittaa tiedot yhteydenpitoa varten. Myös kannustus ja tykkäykset esimerkiksi Facebookissa tai käynti kotisivuilla ovat tärkeitä!

Mikäli haluat olla tukemassa Pertin vaalityötä taloudellisesti niin sekin on mahdollista.

Vaalitukitili:

FI20 5410 0220 5407 05

Tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuilta rohkeastitekoihin.fi

Koko maakunnan elinvoimaisuuden eteen on tehtävä lujasti töitä! Kukaan meistä ei selviä yksin. Ei Perttikään.

Äänestä Pertti parlamenttiin!

Kansakunnan sivistyksen taso näkyy

Oppimistulokset nousuun tarpeisiin vastaamalla

Kuka olet, mitä teet?

Pasi Björk, 40-vuotias Salossa työskentelevä yhtenäiskoulun rehtori. Kolmen lapsen perheenisä ja aviomies Marttilasta.

Miksi oppimistulokset ovat laskeneet?

Ryhmäkoot ovat joissain kunnissa ja kouluissa kasvaneet liian suuriksi. Tuen tarpeisten oppilaiden suhteellinen määrä kasvaa merkittävästi opetusryhmän koon kasvaessa. Liiallinen tasapäistämisen ideologia näkyy myös oppimistuloksissa. Jos yleisopetusluokassa on useita tuen tarpeisia lapsia, opetushenkilöstön aika kohdentuu voimakkaasti heihin, muiden jäädessä ilman ohjausta ja aikuisen tukea.

Millä oppimistulokset saataisiin nousuun?

soveltavalla toiminnalla. Suomi antaa kansainvälisesti valtavaa etumatkaa kilpailijamaille, kun ylöspäin eriyttäminen on unohdettu suomalaisessa koulujärjestelmässä.

Mikä aiheuttaa levottomuutta kouluissa?

Jos oppilaan osaamisen taso ja opetuksen vaatimukset eivät kohtaa, koulusta tulee merkityksetön paikka lapselle ja nuorelle. Tämä pätee sekä lahjakkaisiin oppilaisiin kuin niihin, jotka tarvitsisivat lisää tukea oppimiseen.

Yhä enenevissä määriin koulutulokkaissa on lapsia, jotka eivät ole tottuneet pettymyksiin tai rajoittamiseen. Aikuisen tulee uskaltaa olla aikuinen lapselle. ”Rajoja ja rakkautta” ei koskaan vanhene kasvatusvinkkinä.

Miten koulutyöhön saataisiin palautettua työrauha?

Lapsi, jota arvostellaan paljon, oppii tuomitsemaan, lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii tappelemaan, lapsi, joka joutuu naurunalaiseksi, kehittyy epävarmaksi, lapsi, joka jatkuvasti saa kokea häpeää, kehittyy syyllisyyden tunteiseksi.

Aikuisen tulee uskaltaa olla aikuinen lapselle. ”Rajoja ja rakkautta” ei koskaan vanhene kasvatusvinkkinä, sanoo Salon keskustan yhtenäiskoulun rehtori, kasvatustieteen maisteri Pasi Björk.

Tuen tarpeisiin vastaamisella. Jos oppilas hyötyy pienryhmästä, se tulisi mahdollistaa. Erityisen tuen oppilaat hyötymään erityisluokanopettajan ammattitaidosta. Luokanopettajille jäisi samalla aikaa mm. ylöspäin eriyttämiseen, joka helposti jää toteuttamatta nykyisissä, hyvin heterogeenisissä luokissa. Lahjakkaat oppilaat joutuvat turhan usein tyytymään vain lisätehtäviin, kun heidän potentiaaliansa voisi tukea selkeästi

En voi olla pohtimatta tasoryhmien palauttamista perusopetukseen. Toki näiden tasoryhmien tulee olla aidosti joustavia. On ihan jokaisen oppilaan etu, että hän saa tasolleen sopivaa opetusta. Koulujen tukipalveluiden (esim. lastensuojelu ja erikoissairaanhoito) toimivuus on myös merkittävässä roolissa.

Pasi Björk

Turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä

Euroopassa on alkanut vaarallinen aikakausi. Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa suoraan myös Suomen turvallisuuteen. Suomi ei jää odottelemaan, vaan toimimme päättäväisesti. Liitymme vihdoin puolustusliitto Natoon, vahvistamme omia puolustusvoimia ja tiivistämme kansainvälistä puolustusyhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Länsimaiden yhteistyö on nyt ratkaisevan tärkeää. Uudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on päättäväinen yhteishenki.

Kovan puolustuksen lisäksi tarvitsemme myös parempaa suojaa vihamielisten maiden laaja-alaista vaikuttamista vastaan. Kiinteistöt, rajaturvallisuus, teknologia, energia, tietoverkot, ruokaturva ja muut yhteiskunnan perusrakenteet ovat kautta historian olleet vihamielisten maiden kohteena. Kotimaista omavaraisuutta ja huol-

tovarmuutta on vahvistettava ja haavoittuvuudet poistettava.

Kokoomus ajaa myös vahvaa otetta sisäisen turvallisuuden nouseviin ilmiöihin. Maahanmuuttajajengit, huumerikollisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden nousu on kitkettävä heti alkuunsa. Tavoitteenamme on kasvattaa poliisien määrää, koventaa poliisin toimivaltuuksia, kiristää rangaistuksia ja vahvistaa kansalaisen saamaa lain suojaa oikeudessa. Turvallinen ja oikeudentuntoinen Suomi syntyy järkevillä päätöksillä. Kansallinen Kokoomus on palvelutehtävässä suomalaisia varten.

Antti Häkkänen

varapuheenjohtaja Kokoomus

Lapsi, jota kohdellaan suvaitsevaisesti, oppii avarakatseiseksi, lapsi, jota kannustetaan, kehittää itsetuntoaan, lapsi, joka kohtaa ystävyyttä, oppii tuntemaan luottamusta, lapsi, joka saa kokea avointa peliä, oppii oikeudenmukaisuutta, lapsi, joka hyväksytään ja jota kunnioitetaan, tuntee turvallisuutta.

siitä, miten hyvin se huolehtii lapsista, vanhuksista ja vähempiosaisista.

KUKA MIKÄ HEMMILÄ

Pertti on monelle varsinaissuomalaiselle tuttu poliisina, yrittäjänä, viljelijöiden edunajajana ja kansanedustajana vuosikymmenten ajalta. Hän on ollut poissa eduskunnasta kahdeksan vuotta toimien päätoimisena yrittäjänä. Nyt lehden toimitus laittoi hänet piinapenkkiin selvittääkseen, ovatko hänen vanhat arvonsa ja palava innostuksensa maakunnan ja koko isänmaan asioiden hoitamiseen tallella.

KOTI JA PERHE

Milloin ja missä olet syntynyt?

Olen syntynyt Somerolla 1955. Perheessämme oli 7 lasta. Veljeni Mikko kuoli 20-vuotiaana sairauskohtaukseen.

Millainen on sinun ydinperheesi?

Vaimoni Tuija on anestesialääkäri. Minulla on neljä aikuista lasta ja yhdeksän lastenlasta.

Mikä on koulutuksesi?

Poliisin peruskoulutus sekä lukuisat erikoiskurssit, lisäksi koulutuksia liittyen maatalouteen sekä julkiseen hallintoon sekä talouteen kunnissa ja valtiolla. Olen suorittanut myös reserviupseerikoulutuksen Haminassa sekä valtakunnallisen maanpuolustuskurssin.

Oletko ”ukki vai pappa”?

Olen pappa. Yhdeksän omaa ja vaimon kolme lastenlasta pitävät minut ajan hermolla lapsiperheiden arkitodellisuudesta.

Oletko sohvaperuna vai miten vietät vapaa-aikaasi?

Seuraan urheilua ja ajankohtaisohjelmia TV:stä ja rentoudun saunomalla.

Kuka kotonasi siivoaa ja pesee pyykit?

Tuija imuroi ja minä luuttuan lattiat. Työvaatteet pesen yleensä itse.

Pidätkö puutarhatöistä?

Pidän kyllä, mutta aikaa siihen jää vähän. Olen kukkafriikki.

Mitä liikuntaa harrastat?

Saan työssäni runsaasti hyötyliikuntaa. Avantoon pulahdan saunan jälkeen. Hiihdän ja uin.

Oletko kovis vai herkkä luonteeltasi?

Kyllä minulla silmät kostuvat ja herkistyn helposti.

Mitä puoliso sinulle merkitsee?

Rakkaus on tärkeä voimavara ja parisuhteen peruspilari.

Oletko konservatiivi vai liberaali?

Olen saanut perusarvoja kunnioittavan kasvatuksen. Olen konservatiivi, jolla on sosiaalinen omatunto (Petteri Orpon luonnehdinta minusta). Translakia en olisi hyväksynyt enkä halua laajentaa sitä koskemaan lapsia.

Ketä suomalaista ihmistä arvostat?

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on tehnyt muistiini pysyvän jäljen. Isänmaallinen ja viisas, esimerkillään johtava.

Ketä poliitikkoa ihailet Suomessa ja ulkomailla?

Presidenttimme Sauli Niinistö on suuri ulkopoliittinen- ja arvojohtaja. Edesmennyt kuningatar Elisabet teki uskomattoman elämäntyön.

TYÖ JA YRITTÄJYYS

Mitä ahkeruus, työ ja yrittäjyys sinulle käytännössä merkitsevät?

Ne kaikki liittyvät yhteen ja ovat oman toimintani ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita.

Minkälaista työtä kaikkein eniten arvostat?

”Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä.” Arvostan kaikkea työtä. Niin henkistä kuin fyysistä.

Oletko enemmän poliisi kuin yrittäjä?

”Kerran poliisi on aina poliisi.” Yrittäjyys on minulla geeneissä.

Mitä mieltä olet työperäisestä maahanmuutosta?

EDUSKUNTATYÖ JA LUOTTAMUSTOIMET

Onko kansanedustajuus virka vai ammatti?

Ei kumpaakaan. Se on luottamustehtävä, työtä vuorotta suomalaisten ja isänmaan hyväksi. Joskus siitä voi saada kiitostakin.

Miten kauan olit eduskunnassa?

Olin eduskunnassa 16 vuotta.

Mitä muita luottamustoimia sinulla on ollut?

Olin pitkään muun muassa Halikon kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Jäin pois, kun huomasin, ettei aika riitä molempien tehtävien täyspainoiseen hoitamiseen.

Meneekö kansanedustajalta ensimmäinen kausi asioiden opetteluun?

Eduskunta on vaativa työyhteisö. Neljässä vuodessa oppii perusasiat, jos on ahkera ja nöyrä oppimaan.

Mikä oli sinulle mieluisin valiokunta eduskunnassa?

Valtiovarainvaliokunta ja sen eri jaostot. Siellä käsitellään valtion budjetti.

Mikä on kokemuksen merkitys kansanedustajalle?

Kokemus tuo uskottavuutta ja monialaisuutta. Lisäksi tarvitaan kollegoiden tukea ja verkostoitumista.

Olitko ahkera puhuja?

Olen aina nauttinut eduskunnan salikeskusteluista ja itse niihin ahkerasti osallistuin. Silti jäi paljon sanomatta, kun piti myös toimia. Pelkillä puheilla ei Suomea rakenneta. Paljonko olet tehnyt erilaisia valtiopäivätoimia?

Laki- ym. aloitteita, kirjallisia kysymyksiä ja määrärahaehdotuksia eri kohteisiin olen tehnyt useita satoja. Monet esitykseni ovat jopa toteutuneet, kun muut ovat todenneet ne hyviksi.

Tarvitseeko kansanedustaja myös avustajan?

Avustaja auttaa erityisesti asioiden valmistelussa ja yhteydenpidossa. Hän on välttämätön myös somen seuraamisessa. Ahkera edustaja ei pärjää ilman avustajaa, kun taas itsekeskeistä edustajaa ei edes hyvä avustaja pelasta.

Mikä on suhteesi kilpailevien puolueiden ehdokkaisiin?

Olemme kaikki maakuntamme ja isänmaamme asialla edistämässä kansanvallan toteutumista ja suomalaista hyvinvointia.

Kuka edustaja on jäänyt erityisesti mieleen edustajavuosiltasi?

Varsinaissuomalaisena on jäänyt Ilkka Kanerva mieleen, hänen sosiaalisuutensa ja tapansa kohdata erilaisia ihmisiä. Toinen on Mauri Pekkarinen, hänkin 40 vuotta eduskunnassa istuneena. Molemmilla oli sana hallussa ja kävivät välillä salissa kipakoitakin väittelyitä, mutta useimmiten Ike veti pidemmän korren.

TALOUS JA VELANOTTO

Valtion velka on lähes kaksinkertaistunut sinä aikana kun olet ollut poissa eduskunnasta? Mitä ajattelet?

Terve talous on hyvinvoinnin perusta. Velkavetoinen talous ajaa meidät haaksirikkoon. ISO KYSYMYS: Miksi Keskusta on ollut takuumiehenä tälle politiikalle?

Mitä mieltä olet metsästyksestä?

Metsästän vaimoni kanssa (molemmilla on karhumerkki).

Metsästäjät tekevät arvokasta riistanhoitotyötä. Erityisesti hirvieläinonnettomuuksien ennalta estäjinä metsästäjät ovat kullan arvoisia.

Pitääkö susien kaatolupia lisätä?

Kyllä. Sudet eivät kuulu pihapiiriin.

LUONNE JA IHANTEET

Mikä olet horoskooppimerkiltäsi?

Olen syntynyt 24.8. (Sauli Niinistö on syntynyt samana päivänä seisemän vuotta aiemmin). Olen tyypillinen ja tarkka neitsyt, luotettava ja sanansa pitävä.

Työn perässä tänne saapuvat ovat tervetulleita. Pitää huolehtia koulutuksesta, kielitaidosta ja Suomeen kotoutumisesta.

Miten työttömät saadaan lisääntyvästi töihin?

Järjestämällä hyviä työpaikkoja ja mielekästä työtä, sekä velvoitteita työn vastaanottamiseen ilman lamaannuttavia kannustinloukkuja.

Miten eläkeläisten työntekoa voitaisiin helpottaa?

Työpaikalla täytyy olla mahdollisuus sopia eläkeläisten joustavista työajoista ja kaikilta eläkkeellä työssäkäyviltä pitäisi saada sivukulut pois! Työ ja toimeliaisuus lisäävät hyvinvointia.

Paljonko siitä selittää korona ja Ukrainan sota?

Tuoreen talousneuvoston linjauksen mukaan vain osittain. Mitä tehdään, jos korot nousevat voimakkaasti?

Kaikki joutuvat säästökuurille.

Onko EU:n tavoite eli velkaa max 60 % BKT:sta enää realistinen?

Huh, huh. Ruotsissa ja Tanskassa julkinen velka on koronavuosinakin vähentynyt ollen nyt 35%, meillä se on lähes kaksinkertainen, 70% BKT:sta.

Ketkä tämän velan lopulta maksavat?

Lapset ja lapsenlapsemme.

Mistä korkomenot ovat poissa?

Tulevien vuosien hyvinvoinnista, myös palveluista, joudutaan ehkä tinkimään. Paljon pitää priorisoida ja asiat voidaan tehdä fiksummin.

PERTTI JA KOKOOMUS

Perusarvot; Koti, Uskonto, Isänmaa?

Minulla on ja pysyy aina.

Mitä mieltä olet Kokoomuksen nykyisestä vaaliohjelmasta?

Siinä on oikeita painotuksia. Velkavetoiselle taloudenpidolle on saatava piste. Ei jatketa elämistä tulevien sukupolvien kustannuksella!

Kumpi on sinulle mieluisampi sinipuna vai porvarihallitus?

Historia todistaa, että samanmielisten hallitukset ovat saaneet paljon enemmän hyvää aikaan kuin eripurahallitukset. Mutta ohjelma ja kemia ratkaisevat.

Paljonko julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan tulevalla vaalikaudella?

Useilla miljardeilla, mutta se ei välttämättä tarkoita pelkästään leikkauksia vaan menoja priorisoidaan, hallintohimmeleitä puretaan ja kaikkea turhaa byrokratiaa vähennetään reippaasti.

Mitä mieltä olet verojen alentamisesta?

Tavoitteena tulee olla työn, yrittämisen ja eläkkeiden verotuksen alentaminen, mutta kahden seuraavan vuoden aikana en niitä lupaa.

Joudutaanko yritysverotusta kiristämään?

Ei jouduta, jos Kokoomus voittaa vaalit.

Mitä ajattelet vihervasemmistolaisuudesta?

Se taisi olla suurin syy lähteä ehdokkaaksi. Suomi ei kestä enää toista nelivuotiskautta tätä menoa!

Onko Kokoomus vuorineuvosten puolue kuten pääministeri väittää?

Se on vihervasemmiston vainoharhaista vastakkainasettelua. Meitä kokoomusäänestäjiä on tulevissa vaaleissa 600 000. Vuorineuvoksia lienee Suomessa muutama kymmenen.

SISÄINEN JA ULKOINEN TURVALLISUUS

Milloin Nato-jäsenyys varmistuu?

Olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä yli 20 vuotta ja toivottavasti se varmistuu viimeistään kesällä 2023. Silloin toteutuu kenraali Adolf Ehrnroothin testamentti Suomen kansalle: ”Ei koskaan enää yksin.”

Miten Nato-yhteistyö toimii Pohjoismaissa?

Kun koko Pohjola ja Baltia kuuluvat Natoon, Itämerestä tulee sisämeri. Se merkitsee valtaisaa turvallisuusloikkaa.

Voivatko venäläiset jatkossa ostaa tontteja Suomesta?

Olen vastustanut venäläisten kiinteistökauppoja jo 20 vuotta.

Onko poliiseja riittävästi Suomessa?

Erityisesti silloin heitä on liian vähän, kun todella tarvitaan!

Mikä on pahin ongelma sisäisessä turvallisuudessa?

Poliisipula, syrjäytyminen, jengit ja huumeet.

Olemmeko jo Ruotsin tiellä jengiväkivallassa?

Valitettavasti nyt jo ollaan. Nyt pitäisi Suomessa herätä todellisuuteen. Tilanne voidaan vielä saada hallintaan.

Mitä mieltä olet Suomen maahanmuuttopolitiikasta?

Kuten nyt huomaamme, sillä on väliä mistä päin maailmaa ihmiset tulevat tänne. Vuoden kuluessa Suomeen on saapunut 50000 ukrainalaista turvaan. Ongelmia ei ole ollut.

MAATALOUS JA RUUAN TUOTANTO

Mitä merkitsee huoltovarmuus?

Huoltovarmuuteen kuuluu se, että elämämme täällä Suomessa on turvattua myös kriisin sattuessa. Tämä on rauhan aikoina päässyt unohtumaan, kuten 10 vuotta sitten, kun huoltovarmuusvarastot tyhjennettiin viljan osalta. Tällä valtio pyrki paikkaamaan kassavajettaan.

Miten pitää varautua kriiseihin?

Omavarainen maatalous ja ruuantuotanto ovat osa huoltovarmuutta. Keskeisten elintarvikkeiden osalta Suomen tulee olla omavarainen.

Tarvitaanko maataloudessa EU-tukia?

Yksimielisyys kotimaisen maataloustuotannon tärkeydestä on viime aikoina lisääntynyt ja se on hyvä asia. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista hyväksyy nyt sen tosiasian, että täällä Pohjolassa ilman EU-tukia eivät viljelijät pärjää kilpailussa muille EU-alueen viljelijöille.

Ovatko suomalaiset valmiita maksamaan enemmän saadakseen kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita?

Tästä osoituksena on kotimaisten puhtaiden elintarvikkeiden, kuten kasvisten arvostuksen huima kasvu.

Onko viljelijän osuus oikea kaupan hyllyillä myytävistä elintarvikkeista?

Ei. Tuntuu että tämä on ikuisuuskysymys. Tästä on väännetty viime vuosikymmenet ja monet hallitukset ja ministerit, viimeksi ministeri Jari Leppä, ovat yrittäneet vaikuttaa teollisuuden ja kaupan sekä viljelijöiden väliseen tulonjakoon.

TERVEYDENHUOLTO

Miksi ihmiset eivät pääse enää lääkäriin ja päivystykset ruuhkautuvat?

Työvoimapula ja kankeat hoitoketjut. Lääkäreillä on liian paljon byrokratiaa ja toisarvoisia töitä.

Yksityinen/julkinen terveydenhuolto?

Molempia tarvitaan. Yksityinen täydentää aina julkista. Mitä mieltä olet lääkärien ja hoitajien määrästä sekä koulutuksesta?

Koulutusmääriä voidaan nostaa, mutta laadukkaaseen koulutukseen on annettava resurssit. Vaikutukset näkyvät vasta vuosien viiveellä.

Tarvitaanko Suomessa vielä neuvolajärjestelmää?

Ilman muuta. Ennaltaehkäisy on halvin hoitomuoto. Kiitos Arvo Ylppö!

Miten toimii suomalainen hammashuolto?

Suun terveys on hyvinvoinnin perusta, tiedän kokemuksesta. Tässäkin ennaltaehkäisyn merkitys on suuri.

Onko omaishoitajat unohdettu?

Nämä 50 000 omaishoitajaa tekevät arvokasta työtä pienellä korvauksella. Sadat tuhannet eivät saa korvausta lainkaan. Omaistaan hoitavien hengähdysvapaista säädettävä lailla. Omaishoidon tukea pitää korottaa vastaamaan raskasta työtä.

Kumpi on parempi vanhuksille, laitos- vai kotihoito?

Laitosmaistakin hoitoa toki tarvitaan riippuen hoidettavan kunnosta, mutta suosin kuntouttavaa, vanhusten vireyttä edistävää kotihoitoa.

METSÄTALOUS

Onko metsillä merkitystä?

Suomi elää metsästä. Tämä historiallinen totuus pitää edelleen paikkansa. Suomi on EU:n selvästi metsäisin maa. Suomen viennistä metsätalouden osuus on edelleen 20%. Jalostusastetta pitää nostaa. Esim. muovituotteiden korvaaminen puulla on ollut mahdollista jo pitkään ja sitä pitää edelleen lisätä.

Mitä mieltä olet metsien museoinnista?

Keski-Euroopassa on metsät hakattu satoja vuosia sitten rakennustarpeiksi ja polttopuiksi. Nyt he tulevat määräämään meidän metsien käyttöä uhkaamalla kymmenien miljardien sakkomaksuilla ellemme suostu. Metsäpolitiikan määräysvallan luovuttaminen Brysseliin on tuottamuksellinen maanpetos!!!

Miten hiilinielut saadaan toimimaan parhaiten?

Huolehtimalla siitä, että metsät ovat parhaassa kasvukunnossa ja harvennukset tehdään ajallaan. Päätehakkuut ajoitetaan siihen, että puu on kypsää korjattavaksi. Hiiltä sitoutuu parhaiten silloin, kun puu käytetään rakentamiseen, huonekaluihin ja muihin korkeampiin jalosteisiin.

Miten puun jalostusastetta saadaan nousemaan?

Pitkäaikaisella tuotekehityksellä ja pitämällä kustannustaso hallinnassa Suomessa.

Mitä mieltä olet joidenkin tahojen esittämästä puun polttamisen kieltämisestä?

Kuulin jo 20 vuotta sitten helsinkiläiseltä kansanedustajalta, että puukiukaat pitäisi kieltää. Kysyin häneltä, miten sauna sitten lämpiää? Hän vastasi: ”Sähköllä.” Kuluneena talvena ei paljon sähkösaunoja ole lämmitetty. Puun polttotekniikka on kehittynyt huimasti. Kaukolämmön tuotannossa syntyvät päästöt ovat minimaalisia vuosikymmenten takaisiin verrattuna. Puu on uusiutuvaa, kotimaista energiaa. Ilman sitä olisi viime aikoina tullut vilu puseroon.

Miksi sinua pitäisi äänestää eduskuntavaaleissa 2023?

Kuuntelen äänestäjiäni herkällä korvalla ja TOIMIN!

Olen syntyperäinen varsinaissuomalainen, minulla on pitkä elämänkokemus ja kokemus kansanedustajan työstä.

Miten pääsee sinun tukitiimiisi?

Soittamalla tai lähettämällä viesti. Kotisivuilta löytyvät ohjeet.

Kuinka vaalityötäsi voi tukea taloudellisesti?

Kotisivuillani rohkeastitekoihin.fi on yhteystiedot myös taloudelliseen tukeen.

VAALIT JA KAMPANJA

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vieraili Salon Messuilla.

Rohkeasti tekoihin!

Professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä:

Sirkka-Liisa Kivelä on Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori ja Helsingin yliopiston geriatrisen lääkehoidon dosentti. Hän toimi Turun yliopiston professorina vuosina 2000–2011. Kivelä on tullut tunnetuksi muun muassa toimimisestaan asiantuntijana vanhustenhoidosta käydyssä julkisessa keskustelussa.

- Edes Ruotsissa ei vanhusten tilanne ole niin paha kuin meillä Suomessa, Sirkka-Liisa Kivelä tuhahtaa. Hän on juuri lukenut The Economist -lehden artikkelin, missä todettiin, että Suomessa on eniten yksin asuvia ihmisiä, varsinkin vanhuksia. – Ja vanhukset on meillä unohdettu!

Vanhuspoliittisia ihanteita laaditaan eri vaalikausilla, mutta Kivelänkin vuosikymmenten tutkimukset kertovat todellisuudesta ihan jotakin muuta. Suomi myös johtaa kuolintilastoja EU:ssa.

- Vanhusväestömme tilanne on kestämätön. Nyt strategioissa korostetaan ennaltaehkäisyä, mutta todellisuudessa vanhukset eristetään ja unohdetaan koteihinsa yksinäisyyteen, heidän tarpeitaan laiminlyödään ja omaiset laitetaan hoivahommiin.

Ympärivuorokautisen hoivan puute tulee Kivelän mukaan yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, koska koteihinsa eristetyt yksinäiset, heikkokuntoiset tai dementoituneet ja toimintakyvyttömät vanhukset kuormittavat akuuttihoitoa. Siellä he toipuvat muutaman päivän, kunnes taas kotiutetaan.

- Tämä ”pyöröovimalli” on tunnettu alan tutkimuksissa jo 1990-luvulta asti, ja se on vain pahentunut. Jos senioreille olisi tarjolla heille tarjolla kuntoutumista edistävää hyvää kotihoitoa, paranisi heidän psyykkinen, sosiaalinen, fyysinen ja kognitiivinen kuntonsa ja elämä olisi laadukkaampaa, Sirkka-Liisa Kivelä summaa.

Laitoksissa lääkitään turraksi

Kivelä on koulutukseltaan yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, joka on julkaissut yli 300 tieteellistä artikkelia, ohjannut kymmenittäin väitöskirjoja ja kouluttanut hoivahenkilökuntaa ja geriatreja. Hän tietää tarkalleen, mistä puhuu ja on paasannut vuosikymmenet. Mitään parannusta vanhusten asemaan ei ole tullut.

- Olen nähnyt, miten hoitajat antavat laitoksissa vanhuksille lääkkeitä, jotta oma työ helpottuu. Siksi vanhukset makaavat tokkurassa sängyissään ja altistuvat loukkaantumisille. Olen kysellyt hoitajilta, ovatko he onnellisia työssään, kun vanhukset ovat liikuntakyvyttöminä sängyissään. Tarvitaan lisää hoitohenkilökuntaa ja ihmisrakkautta.

Myös laitoshoidossa olevien vanhusten heikkolaatuinen suolaton ravinto ja liikunnan puute suututtavat Kivelää. Hän selventää, että tutkimukset suolan vaikutuksista verenpaineeseen ovat tehty keski-ikäisillä, mitä geriatrisiin tutkimuksiin perustuen ei voi soveltaa vanhuksiin.

- Suola valuu vanhuksilla virtsaan, joten suolan tarve on jatkuva. Laitoksissa he ovat koko ajan suolan puutteessa. Kun ikääntynyt saa ravinnostaan suolaa liian vähän, aiheuttaa se väsymystä, sekaannusta ja muistiongelmia. Siksi vanhuksille ei saa tehdä suolarajoituksia.

Uudesta hyvinvointialuemallista Kivelä toteaa vain, että ”jos nekin miljardit olisi laitettu terveyskeskusten kehittämiseen eikä hallinnon lisäämiseen, olisi hoitoon pääsy ja hoivan laatu saatu kuntoon.”

Ikäsyrjintää myös politiikassa

Kysymykseen ikäsyrjinnän syistä Kivelä vetoaa eri tutkimuk-

Sirkka-Liisa Kivelä haluaa, että uusi eduskunta laittaa seniorien palvelut EU:n peruskirjan 25 artiklan mukaiselle tasolle, mikä on velvoite myös Suomelle.

siin, joiden mukaan läntisessä kulttuurissamme pelätään vanhenemista, sairautta, toimintakyvyn menettämistä ja kuolemaa.

- Kaikessa ihannoidaan nuoruutta, tehokkuutta, nopeutta ja tuloksellisuutta. Samasta syystä kansakuntamme asiat ovat olleet liikaa nuorten päättäjien käsissä. Heillä ei ole käsitystä tai tietoa seniori-ikäisten tarpeista.

Ikäsyrjinnän seurauksena seniorit tuntevat itsensä hyödyttömiksi, huonoiksi ja turhiksi, mitä Kivelän mainitsemissa tutkimuksissa kutsutaan itsesyrjinnäksi.

- Meillä eläkkeelle siirtyvät työnnetään ulos yhteiskunnasta, koska senioreja pidetään hyödyttöminä. Edes työhalukkaat eivät saa tehdä työtä halutessaan, vaan siitäkin rangaistaan raippaverolla. Samoin senioreiden tekemä työ omaishoidossa ja erilaisissa yhdistyksissä on valtavan arvokasta, mutta yhteiskunnassamme se on näkymätöntä ja aliarvostettua, Kivelä puuskahtaa ja muistuttaa nuoria, että pian hekin ovat senioreja.

Sirkka-Liisa Kivelä on pohtinut, että eduskunnan kokoonpanon tulisi perustua ikä- ja osaamisdiversiteettiin, jotta demokratia toteutuisi. Ehdokasasettelu on puolueiden käsissä. Ikäsyrjinnän takia yli 50-vuotiaat eivät yleensä pääse edes ehdolle taikka vaaleissa läpi.

- Pitää muistaa, että meillä eletään jopa 100-vuotiaiksi, ja joukossa on paljon terveitä ja toimintakykyisiä senioreita. Nuoret ymmärtävät vanhuudesta varsin vähän. Siksi eläkeläisten kannattaa äänestää senioriehdokkaita, jotta heidän omiin asioihinsa saadaan muutos.

ovat tärkeä voimavara. Pertti keskustelemassa Sirkka Vesanderin kanssa.

EU:n perusoikeuskirjan 25. artikla

Unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja kunnioittaa näitä oikeuksia.

Sirkka-Liisa Kivelän vaatimukset päättäjille

1. Seniorien syrjintä lopetettava

• On kiinni poliittisesta tahdosta

2. Ennaltaehkäisevät toimet (preventio)

• Vanhusväestön toimintakykyä ylläpitävät toimet, kuten laadukas ravinto ja suolan riittävä saanti sekä liikunta tärkeimmät yleiskunnon parantamiseksi

• On lisättävä vanhusten sosiaalisia kontakteja: keinoina kerhotoiminta mm. liikuntaryhmät ja muu yhteisöllisyys (psykososiaalinen hyvinvointi, sosiaalinen kuntoutus, kognitiivinen ja fyysinen suorituskyky)

3. Pitkäaikaishoidon nopea parantaminen

• Kotonaan asuvien mutta liikuntakyvyttömien ja muistisairaiden 24 tunnin hoivayksiköitä tarvitaan nopeasti lisää

• Puoliavoimia hoivapaikkoja luotava heikkokuntoisille kotonaan asuville

• Ympärivuorokautisen hoidon ylikireistä kriteereistä päästävä nopeasti eroon

4. Hoivayksiköiden johtaminen ja työolot kuntoon

• Vanhustyö ei kiinnosta nuoria, koska työskentelyolosuhteet heikot

• Vanhusten huono kohtelu lannistaa työntekijöitä

• Henkilökunnan työoloja ja työnohjausta parannettava

• Henkilökunnalle riittävästi aikaa vanhusten toimintakyvyn edistämiseen

5. Kotihoitopalveluja kehitettävä

• Henkilökuntavaje korjattava

• Nyt panostetaan digipalveluihin, joita ikääntyneet eivät osaa käyttää

• Omaishoitajat uupuneita, ei ole riittävää osaamista vaikean sairauden kanssa

6. Senioreille kehitettävä yhteisöllistä asumista

• Senioriasumisyksiköt, yhtenäisasumismuodot ja palvelukeskukset puuttuvat, vaikka integraatiota korostetaan

7. Perustuslain ja vanhuspalvelulain säädösten toteutumisesta pidettävä huolta

• EU:n peruskirjan artikla 25 ”Ikääntyneiden oikeudet” velvoittaa Suomea

• Vanhusvaltuutetun toimiston resurssit turvattava

Tuula Laamanen

”Suomessa senioreita syrjitään –asian korjaamiseksi eduskuntaan

tulee äänestää kokeneita senioreita”

Omaishoitajat

Työllistäminen kannattavaksi.

Työnteko

Politiikalla on väliä

Seuraavan hallituksen on pakko kääntää julkisen sektorin velkasuhde (velka/bkt) laskuun. Olemattoman talouskasvun, kireän verotuksen ja pienten tuloerojen Suomessa sopeutus kannattaa kohdistaa menoleikkauksiin.

Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että menoleikkausten vaikutus talouskasvuun on hyvin pieni. Sen sijaan veronkorotukset hidastavat talouskasvua voimakkaasti, koska verotuksen haittavaikutukset kasvavat verotuksen kiristyessä. Haittaverot perustuvat juuri tähän ominaisuuteen – verotettava toiminta vähenee.

Veronkorotukset hidastavat kasvua, koska ostovoiman lisäksi työn tekemisen kannustimet vähenevät. Vaikka menoleikkauksetkin vähentävät kysyntää, ne kuitenkin lisäävät työn tekemisen kannustimia. Varsinkin jos menoleikkaukset koetaan pysyviksi, niiden uskotaan myös vähentävän veron korotustarpeita tulevaisuudessa, mikä lisää kasvua.

Uskomus tulevasta on osa sopeutustoimien vaikutuksia muutenkin. Sopeuttamistoimet poistavat velkaisesta taloudesta epävarmuutta siitä, milloin vääjäämätön tilanne lopulta otetaan haltuun. Mitä pidemmälle sopeutusta lykätään, sitä korkeammaksi veronkorotukset ja menoleikkaukset uhkaavat nousta. Menoleikkaukset vahvistavat luottamusta enemmän, koska menoleikkaukset hidastavat kasvua veronkorotuksia vähemmän.

Velkasuhteeseen vaikuttaa kasvun lisäksi uuden velanoton tarve. Alijäämää on vaikeampi pienentää veronkorotuksilla kuin menosopeutuksella, koska veroilla rahoitettavat menot ovat tyypillisesti pysyviä ja usein indekseihin sidottuja. Jos menoja ei leikata, veroja täytyy kohta korottaa lisää. Menoilla on myös paha taipumus kasvaa lisätulojen myötä. Velkasääntöjen löystyminen ja heikko sitoutuminen menokehyksiin ovat avanneet portit Suomessakin.

Olemattoman talouskasvun ohella Suomi on pienten tuloerojen maa. Menosopeutus lisää tuloeroja verosopeutusta herkemmin, mutta on myös olemassa kohteita, joista leikkaaminen ei kasvata eroja. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ei lisäisi tuloeroja, koska suurempi osa työttömistä työllistyy. Näin varsinkin silloin, kun osa säästyneistä työttömyystukirahoista suunnattaan pitkäaikaistyöttömien tukeen.

Toisaalta löytyy myös verokohteita, jotka eivät juuri hidasta kasvua, mikä helpottaa poliittisen ratkaisun löytämistä. Maapohjan veron kiristäminen tai suurituloisten enemmän käyttämien palveluiden alv-alennusten pienentäminen yhdessä kunnollisen menoleikkausohjelman kanssa sopeuttaisi julkista taloutta Suomen kannalta sopivalla ja ehkä päätöksenteon kannalta mahdollisellakin tavalla.

Aki Kangasharju

Aki Kangasharju (s. 1969) on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkimusjohtaja ja Tekesin johtokunnan jäsen. Hän on työskennellyt aiemmin Nordean pääekonomistina, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana sekä Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkijana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden tohtori.

Pertti on oikeudenmukaisuuden ja pienen ihmisen puolustaja

Olen työskennellyt jo 35 vuoden ajan lääkärinä, ensimmäiset 10 vuotta terveyskeskuksessa (myös omalääkärijärjestelmässä 90-luvulla) ja viimeiset vuodet anestesiologina TYKSissä leikkausosastolla ja kipupoliklinikalla. Näinä vuosina olen nähnyt monenlaista: syntyvän elämän aiheuttamia ilon hetkiä ja sairauden aiheuttamaa syvää kärsimystä.

Koko työurani ajan julkinen terveydenhuolto on tasapainoillut talouden resurssien puristusotteessa. Jos suoritteita ei tule, toiminta ei tuota ja on tehotonta – ei hyvä! Jos suoritteita tulee paljon, välineitä ja tarvikkeita kuluu, kuntien laskut kasvavat – ei hyvä! Koskaan aiemmin ei terveyden- ja sairaanhoito ole kuitenkaan ollut nykyisenkaltaisessa kriisissä, kun hoitohenkilöstö alkaa äänestää jaloillaan. Jos työssään ei koe pystyvän-

sä ja ehtivänsä hoitamaan potilasta turvallisesti, joutuu kestämättömän ristiriidan eteen. Juustohöylällä on leikattu avustavan henkilöstön määriä ja lisääntynyt kirjaamisen sekä ICT-ongelmien kanssa kamppailu on syönyt varsinaiseen työhön jäävää aikaa.

Mieheni Pertti on päässyt kauttani läheltä seuraamaan terveydenhuollon arkipäivää. Hän on mies, joka haluaa saada myös terveydenhuollon toimimaan. On tärkeää, että hupeneva työvoima saadaan jonoista hoitoon ja takaisin töihin! Pertti on oikeudenmukaisuuden ja pienen ihmisen puolustaja ja me kotijoukot tuemme häntä siinä työssä!

Tuija Hemmilä

Terve sielu terveessä ruumiissa! Tuija ja Cinna ovat innokkaita hiihtäjiä.

kaikkia muita vaihtoehtoja kannattavammaksi ja houkuttelevammaksi.

Jokainen ihminen innostuu joskus. Jonkun innostus kestää 30 minuuttia, jonkun 30 päivää, mutta se jonka innostus kestää 30 vuotta, menestyy elämässä.

Rehellinen kansanedustaja

Olin vuosina 1988-2017 eli lähes 30 vuotta eduskunnassa töissä, josta valtaosan Arkadianmäen kirstunvartijana eli talouspäällikkönä. Siinä hommassa tutustuin lähes 800 kansanedustajaan, joista suurimpaan osaan pintapuolisesti, mutta muutamaan lähemminkin.

Vuonna 1999 eduskuntaan tullut Pertti Hemmilä oli yksi niistä, joista tuli elinikäinen ystävä. Siten tämä arvioni hänestä ei ole objektiivinen, mutta ihan totuuden mukainen.

Suomalaiset luottavat poliiseihin. Heistäkään eivät kaikki ole rehellisiä. Mutta Pertti on. Hän ei 16 edustajavuoden aikana jäänyt kiinni vedätyksestä, puolitotuuksista tai peräti valehtelusta. Jouduin työssäni hyväksymään matkalaskuja, käsittelemään kulukorvauksia ja monia muita taloudellisia etuuksia, joissa on mahdollista toimia väärin. Näin läheltä myös niitä, joiden poliittiset puheet olivat julkisuudessa jotain muuta, kuin miten he toimivat kulissien takana. Pertin teot ja puheet olivat yhtä.

Rehellisyyden lisäksi Pertti oli ahkera ja aikaansaapa edustaja. Hän perehtyi asioihin perusteellisesti ja toimi määrätietoisesti tavoitteidensa ja ihanteidensa edistämiseksi. Häntä arvostettiin – ei vain edustajien vaan myös eduskunnan virkakunnan parissa. Tästä oli osoituksena valinta vuosiksi 2012-16 eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajaksi.

Rehellisyyden ohella Pertti on rohkea. Sen hän osoitti Kataisen eripurahallituksen aikana vastustamalla Fortumin sähköverkkojen myyntiä ja Liikkuvan poliisin lakkauttamista. Hän näki, että Caruna tulee häikäilemättä rahastamaan kuluttajia ja liikenteen valvonta merkittävästi heikkenee. Ja näinhän on juuri käynyt.

Pertillä on sellaiset näytöt, että häntä kannattaa äänestää.

Pertti J. Rosila ent. eduskunnan talouspäällikkö, seurakuntaneuvos Espoo, vapaa-ajan varsinaissuomalainen

Pekka Toverin viisi turvallisuusteesiä

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on tullut koko kansalle tutuksi Ukrainan sodan ja yleensäkin eurooppalaisen sekä luonnollisesti myös suomalaisen turvallisuustilanteen aktiivisena ja suorasanaisena kommentaattorina. Kysyimmekin Toverilta hänen näkemyksensä viiteen ajankohtaiseen turvallisuusteesiin.

Mikä on turvallisuustilanne Suomen rajoilla ja lähialueilla tällä hetkellä?

- Tilanne on kaksijakoinen. Huolestuttavaa on se, että meillä on rajanaapurina Venäjä, joka on osoittautunut äärimmäisen aggressiiviseksi, välinpitämättömäksi ja vaaralliseksi naapuriksi, joka hyökkää naapurimaahan ja käy sotaa keskiaikaisella tavalla: ihmishengillä ja kansainvälisillä sopimuksilla ei ole mitään väliä – kaikki tuhotaan, raiskataan ja ryövätään. Ei sellainen kauhean mukava naapuri ole – varsinkinkin kun Venäjä jatkuvasti lietsoo omiin kansalaisiinsa Suomi-vihaa levittämällä valheita sodista ja suomalaisten toiminnasta niissä.

- Toisaalta kyseinen valtio on nyt kiinni Ukrainan sodassa ja meidän lähialueidemme varuskunnat ovat käytännössä tyhjät –Venäjän maavoimilla ei ole operatiivista valmiutta hyökätä meitä vastaan. Onhan Venäjällä toki lähialueilla ilma- ja merivoimaa, mutta Suomen itsenäisyys ei ole vaarassa, koska Venäjän kyvyt riittäisivät vain meidän häirintäämme, ei valloittamiseen. Lisäksi kaikki isot Nato-maat ovat ilmoittaneet, että ne tulevat auttamaan Suomea, jos Venäjä hyökkää Suomeen kesken Natoratifiointiprosessin.

Pitääkö meidän olla huolissaan Venäjän koventuneesta retoriikasta esimerkiksi Suomea kohtaan?

- Olemme nähneet, että propaganda on Venäjälle työkalu, jolla valmistellaan kansaa siihen, milloin kenenkin kimppuun hyökätään. Ukrainaa on Venäjällä demonisoitu, että he ovat natseja ja jopa saatananpalvojia – eivät lainkaan ihmisiä, joten heitä voi tappaa. Kun diktatuurin propagandakoneisto yrittää demonisoida suomalaisiakin valheilla, sitä kannattaa seurata. Ei se ainakaan mitään hyvää tarkoita pitkässä juoksussa.

- (Venäjän presidentti Vladimir) Putin haluaisi luoda uuden Neuvostoliiton, ja tietyissä asioissa hän jo onnistunutkin – hän on onnistunut tuhoamaan kansalaistensa talouden ja viemään heiltä vapaudet. Neuvostoliiton aikana valtaosa kansasta kuunteli propagandaa niin, että se meni vasemmasta korvasta sisään ja oikeasta ulos – kaikki tietävät, että kaikki valehtelevat. Valtaosa kansasta ei sitä (propagandaa) ota tosissaan ja usko, mutta pieni osa väestöstä uskoo kaiken mitä Putin sanoo. He asuvat romahtamaisillaan olevissa asunnoissa jossain taka-Siperiassa, käyvät ulkovessassa ja hakevat veden kaivosta, ja silti uskovat elämänsä olevan parempaa kuin saksalaisilla, ihan vain sen takia, että Putin sanoo niin.

- Lisäksi nuoriso aivopestään kouluissa sotapsykoosiin. Ja käytetään hyväksi hyödyllisiä idiootteja ympäri maailmaa. Eli Venäjän propagandaa ei kannata ohittaa ihan vain olankohautuksella.

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on toiminut Suomen Puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkönä, Kaartin jääkärirykmentin, Länsi-Suomen sotilasläänin ja Panssariprikaatin komentajana ja muissa esimiestehtävissä ulkomailla mm. Afganistanissa, Bosniassa ja USA:ssa ja asiamiehenä Tukholmassa.

Entä mikä on Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne? Olemmeko menossa ns. Ruotsin tielle esimerkiksi jengiväkivallassa, kuten jotkut pelkäävät?

- Poliisiviranomaiset ovat puhuneet asiasta jo pidempään –kun poliisi tuli aikoinaan asian kanssa ulos, tuli hirveä huuto, ettei meillä ole mitään jengirikollisuutta. Uskon enemmän poliisiviranomaisia, jotka seuraavat tilannetta päivittäin, kuin sellaisia, jotka ajattelevat, että kaikki on hyvin. Muistan kun poliisi varoitti 1980-luvulla moottoripyöräjengien rikollisuudesta ja silloin hyökättiin poliisin kimppuun, että he vain yrittävät lietsoa pelkoa ja saada lisää rahaa budjettiinsa. Ja hetken kuluttua meillä

oli Bandidos ja Helvetin enkelit ja heiteltiin käsikranaatteja. Se saatiin kuriin, mutta kyllä poliisi tietää mistä puhuu. Kun katsoo Ruotsin tilannetta, meidän pitää olla valppaana. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa ja halvempaa kuin alkaa hoitaa ongelmaa voimakoneistolla. Meillä on vielä aikaa reagoida ja taata poliisille kunnon resurssit. Suomessa on Euroopan ja jopa varmaan koko maailman mittakaavassa yksi pienimmistä poliisivoimista suhteutettuna väkilukuun.

Mikä on varusmiespalveluksen rooli Suomen turvallisuudessa 2020-luvulla?

- Nykyinen asevelvollisuus on aivan keskeinen maanpuolustuksemme kannalta. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva laaja reservi mahdollistaa esimerkiksi laajat maavoimat, joka pystyy taistelemaan koko maan alueella ja valvomaan koko maata. Samaan aikaan meillä on ihan maailman huippuluokan suorituskykyä vaikkapa ilmavoimissa ja merivoimissa. Se mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, osoittaa, että olemme tehneet ihan oikeita asioita Puolustusvoimissa viimeiset 20-30 vuotta. Ukraina on kärsinyt siitä, että maan ilmavoimat ovat olleet vanhanaikaiset ja pienet suhteessa Venäjään. Me pystyisimme tekemään hyökkääjän elämän paljon vaikeammaksi.

- Ukraina on myös opettanut, että sodassa on edelleen kyse materiaalista – ammuksista, aseista ja ihmisistä. Sodassa kuolee ihmisiä, paljonkin, ja jos reserviä ei ole, sodankäynti loppuu nopeasti. Ukrainalla reservi on toiminut, mutta Venäjällä on ollut ongelmia, vaikka maassa on paljon ihmisiä. Siksi Suomenkin reserviä täytyy pitää yllä ja kehittää – reserviämme ei ole koulutettu niin paljon kuin pitäisi. Nyt viimeisen vuoden aikana on, mutta henkilökunta painaa pussit silmien alla ja burnoutin rajoilla.

- Ukraina on osoittanut, että osaaminen merkitsee: jos heität huonosti koulutettuja ja huonosti osaavia reserviläisiä taisteluun, niin he kuolevat kasapäin. Hyvin koulutetut ja varustetut reserviläiset pärjäävät yhtä hyvin kuin ammattisotilaat. Mikä on suomalaisten maanpuolustustahto?

- Meillä on ehdottomasti Euroopan ja jopa maailman paras maanpuolustushenki. Kuten Venäjästä nähdään, suuresta reservistä ei ole mitään hyötyä, jos porukka ei halua taistella maansa puolesta. Kun katsoo kyselyitä, jopa melkein 80 prosenttia suomalaisista on valmiita taistelemaan maansa puolesta, vaikka lopputulos olisi epävarma. Kun Saksassa kysyttiin viitisen vuotta sitten samaa, prosenttiluku oli 14. Talvisodan henki vaikuttaa elävän Suomessa edelleen voimakkaasti.

Alli ja Pertti Rosila. Pertti on tuo silmälasipäinen.