Ubik 1/2014

Page 1

1 / 2014 | OIKEUDENMUK AISUUS

Er äo p a s S o r i va a n kave r i t N ex t S te p

S uomen A mma t t iin O p iske l e v ien Lii t t o - S A K K I r y

S yö n kö o i ke i n H e m m ot te l u p ä i vä Työ h a r j o i t te l u t

Ta l v i Tu r k i s s a N y t l o p p u i I t ku Ko ht i l i i t t a r i a


S isä ltö / Pääkirjoitus, Puheenjohtajan kolumni, / Kesä Turkissa, talvi Thaimaassa, / Syönkö oikein?, / Hyvät, pahat ja välttämättömät työharjoittelut / Oikeudenmukaisuus, sopiminen ja aika, / Silta Oulusta Maputoon, / Nyt loppui itku, / Justice, / Eräopas, metsän suurlähettiläs, / Opettajien hemmottelupäivä, / Kuka edustaa työntekijöitä?, / Arvostelut, / Sori vaan kaverit, mutta olen somali, / Sarjakuvat S. 3

S. 8

S. 10

S. 12

S. 18

S. 19

S. 20

S. 22

S. 24

S. 28

S.32

S. 30

S. 34

S. 35

Te k ijät / SAKKI ry, / Henri Salonen, / Toni Halonen, / Aleksej Fedotov, Niia Virtanen, Ilona Raivio, Ilkka Hautala, Jukka Vuorio, Joonas Pulkkinen, Inkeri Halme, Sini Jukkala, Mikael Brunila, Sara Siponmaa, Vesa Korkkula, Warda Ahmed / Marleena Lahti, Hilla Kurki, Ilkka Hautala, Anton Jäkälä, Jukka Ovaskainen, Minna Kallinen, / Taru Happonen, Elmeri Terho, Toni Halonen / Pasi Kärkkäinen, Henna Räsänen, Katja Ronkanen, / Jukka Vuorio, Heta Nuutinen K U S TA N TA J A

PÄ ÄT O I M I TTA J A

U L KO A S U

K I R J O I TTA J AT

K U VA A J AT

KUVITUKSE T

S A R J A K U VAT

EDITOINTI

Ubik Ammattiin opiskelevien oma kulttuuri- ja mielipidelehti. Ubiikki: kaikkialla oleva, kaikkialla vaikuttava, jokapaikan.

SAKKI ry:n toimittama Ubik -lehti on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä, SAKKI ry:n jäsenille tarkoitettu tiedotus-, kulttuuri-, ja mielipidelehti.

Kuten sakkilaiset ja kaikki ammattiin opiskelevat, me vaikutamme joka paikassa ja kaikkialla yhteiskunnassa. Me tarvitsemme omanlaisen äänenkantajan.

Kansikuva Toni Halonen llmoitusmyynti toimitus@sakkinet.fi, 050 337 4654, Sari Parantainen sari@elamystuotanto.fi /

2

Osoite Hakaniemenranta 1, 00531 Helsinki / Puhelin 050 337 4655 / Sähköposti: toimitus@sakkinet.fi / ISSN 2243 3279 / Numero 4 / 2013 Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa


pääki rjoi tus hen ri sa lonen | Ku vat M inna ka l l inen

UBIK

O i ke a a te ke m istä

M inun ei ole ikinä t ar v i n n u t m i e t t i ä m i t ä h aluan eläm äl t än i t ai s i t ä, m i kä m i n u a ki i n nost aa. Olen o l l u t s i i s hy v i n o n n ek as. Tai oikeast aan olen o l l u t o m ahy väi n en j a vahi n g oniloinen niid en pu o l es t a j o t k a ei vät t i ed ä, m ut t a se on vai n ku u l o s t an u t parem m al t a, kun olen t od e n n u t o l evan i o n n e k as. O l e n aina t unnist an u t n e as i at j o i s t a p i d än j a n i i t ä olen t avoit e l l u t . S illoin kun e n pääs sy t v i e l ä o p i s ke l e m aan alaa m i t ä o i ke as t i hal u s i n työ ks e n i t ehd ä, m inulle t u l i m u u t am a väl i vu o s i , j o i -

de n a i k a n a k ävi n t ö i s s ä . En s i ks i , e t t ä n e työ t o l i s i va t m i n u a k i i n n o s t a n e e t . En e m m ä n k i n s i ks i , e t t ä ko i n , e t t ä j o t a k i n o l i t e h t ävä . Va n h e m p a n i o l i va t a i n a a r vo s t a n e e t työ n t e ko a i t s e ä ä n y l i k a i ke n . H e o l i va t o l leet aina töissä. Ku n l o pu l t a o p i s ke l i n M e t ro p o l i a n a m m a t t i ko r ke a kou l u s s a m e di a n o m i ks i t e h de n s i i n ä s i vu s s a i l t a t ö i t ä , e t t ä s a i s i n vu o k ra n m a ks e t t u a , e i vä t va n h e m p a n i i k i n ä kysy n e e t m i n u l t a , ku i n k a kou l u s s a m e n e e. S e n s i j a a n h e i t ä k i i n n o s t i a i n a t o de l l a p a l j o n s e, m i t e n t ö i s s ä m e n e e. Yr i t i n s e l i t t ä ä , e t t ä o i ke a s t i s e työ m i t ä t e e n o p i s ke l u n o h e l l a e i m e r k i ts e m i n u l l e m i t ä ä n m u u t a ku i n o m a n a i k a n i va s t e nt a h o i s t a my y m i s t ä vu o k ra n m a ks a m i s e n e t e e n . H e e i vä t y m m ä r t ä n e e t . To i s t a i s e ks i m o n e t a m m a t t i i n o p i s ke l eva t ova t s i i n ä m i e l e s s ä o n n e k k a a s s a a s e m a s s a , e t t ä työ m i h i n l ä h i h o i t a j a , l e i pu r i , t a i h e l i ko p t e r i a s e nt a j a kou l u t t au t u u , t u o t t a a j o t a i n ko n k re e t t i s t a . S a i ra a t p a ra n n e t a a n , l e i p ä ä l e i vo t a a n r u u a ks i j a ko p t e r i t pysy vä t

i l m a s s a , e t tä me rih ä tä ä n jou tu ne e t voida a n p e l a s t a a a alloista . Lu ule np a , e ttä uu de ssa työ s s ä j a op iske lu ssa tä rke in tavoite ltava a s i a e i o l e e nä ä hyvä p a lkka ta i p itkä ke säl o m a , va a n työn me rkitykse llisyys. S a m a a n a ika a n a ih e e llin e n kysymys o n , m i ks i ny kyine n työe lä mä mme a ja a ih mis i ä l o p pu u n sa ma lla ku n toise t turh autuva t työ t t ö my y t e e n ta i h e ikkoon toime e ntu loon. Työ e l ä m ä n kokon a isva lta in e n ke h ittä mine n o i ke a n m u k a ise mma ksi ja ke stävä mmä ks i o n k i n m i e le stä ni me idä n suku p olve mme h a a s t a .Vu o de n e n simmä ise n Ubikin te e man a o n o i keude nmuka isu us. H e lp ost i yksinke r t a i s e ks i kä sitte e ksi tylp iste tyn sa n a n tak a n a l öy ty y monimutka iste n tode llisuu ksie n j a sy y- s eu raus-suhte ide n ve rkko. N ä itä to de l l i s u u ks i a yritä mme vu ode n e n simmä ise n l e ht e m m e s ivu illa ra a p a ista . A nt o i s i a lukuh e tkiä ja hyvä ä a lka n utta vu o t t a !

Puheenjohtajan kolumni Aleksej F edotov

Liitta ria ko h ti ! vo i t t e e t j a va l i t s e m m e u u de t t e k i j ä t ke h i tt ä m ä ä n o p i s ke l i j a j ä r j e s t ö ä m m e s eu ra ava l l e t a s o l l e. Om a s t a j a ko ko h a l l i t u ks e m m e pu o lesta haluan kiittää kaikkia mukana olleita u s ko m a t t o m a n o p e t t ava i s e s t a k au de s t a ! N ä h dä ä n kevä ä l l ä K i l j ava l l a t e ke m i s e n m e r ke i s s ä . Tä s s ä r u n o ku l u n e e s t a l i i t t o ko kou s k au de s t a : Niin se aika s i t t e n v i eräht i . Ko ht a t u l e e kuluneeksi kaks i ko ko n ai s t a vu o t t a SAKKI : n ed ellisest ä liit t o ko kou ks e s t a, j o s s a al l ek i rjoit t aneen h all i t u s val i t t i i n l u o t s aam aan l i i tt oa et eenpäin. Tähän kau t e en o n m aht u n u t niin suuria vo i t t o j a ku i n myö s o pe t t avai s i a epäonnist um is i a. Seu raava l i i t t o ko kou s o n jo ovella ja se p i d et ään 22. -23. m aal i s ku u t a Kiljavan opist ol l a. S iellä päiv i t äm m e l i i t o m m e p o l i i t t i s e n ohjelm an, aset am m e t u l ev i en vu o s i en t a-

Ka u s i a m i s m a rs s i lla s t a r t a tt i i n , N ä k y v y y tt ä - a r vo s t u s t a ! A m i ks i lle va ad i tt i i n . Ke s ä n pa i k ke i lla k v-y m py rö i h i n j o i n att i i n , f re n d i t u u d e t O B E SSU n j a m aa i lm a löyd e tt i i n . B a i lu t kova t ka ks f e m m a t lä pi j o ratt i i n , va n h o j a m u i s t e lt i i n j a u u tt a t u leva a j o h aave i lt i i n .

3

A r h i s , G u s t u , U rpila in en – Niin is tö j a Ka tis , lu pa u ks i e n pitä min en pa in o s tu s ta va a ti. Ti u ka n pai kan tu llen miekka rit s iis j ä rkä ttiin , O pi s ke li j ali i ke – s u u ri – va hva – ä r h ä k k y y t e n s ä n ä ytti. Yh t e i s t yö - tekemis en vire - tu lo s ta to is ta s e myö s t u o tti, Fran k k u n syn tyi o pi s ke li j o i d e n ko r ttied u t u u d en u lo tt u vu u d e n s a i. Ta pah t u m at , mes s u t – miitit , m o n e t h e t ke t yh d es ko ettiin , N o rm i t n u r i n a lo itettiin kä ä n tä ä , n ä k y v y y tt ä med ia n j a kes ku s telu a h e rä t e tt i i n li i tt o u u t e e n va u h tiin s a a tiin !


ILMOITUS

Ole oman elämäsi talouspäällikkö Mietityttääkö raha-asiat? Tuntuuko, että rahasi vain katoavat jonnekin? Hupeneeko palkkasi tai opintotukesi edelliskuun luottokorttilaskuun? Et ole ongelmiesi kanssa yksin.

Erilaisten tutkimusten (mm. TOKATAhanke) perusteella on havaittu parantamisen varaa sekä nuorten taloudellisen osaamisen opetuksessa että asiaa edistävissä materiaaleissa.

On oltava tietoa, jotta voi olla taitoa

Vakuutusyhtiö Turvassa koetaan, että eri alojen yhteiskunnan toimijoilla on vastuu tarjota luotettavaa ja asiallista tietoa nuorille. Osana Turvan nuorten vuotta 2013 Turva toteutti nuorille suunnatun JangMani.fi-nettisivuston, joka vastaa tähän tarpeeseen.

”Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot” ja ”pienistä puroista kasvaa suuri joki” kuuluuvat taloudenpidossa hyvin paikkansapitävät sanonnat. Iloinen uutinen on se, että taloustaitojaan voi treenata kuin mitä tahansa muutakin taitoa. Tarvitaan vain vähän viitseliäisyyttä – ja tietoa tehdä hyviä valintoja. Nuorten raha-ongelmat alkavatkin usein tietämättömyydestä, mikä johtuu kokemuksen puutteesta. Ongelmia aiheuttaa myös se, että menot ovat yleensä tuloja suuremmat.

JangMani.fi – monipuolista tietoa oman talouden pyörittämiseen Sivusto tarjoaa ennen kaikkea selkeää ja tarpeellista tietoa vastuullisten, taloudellisten päätösten tueksi. Sivustolta saa myös vastauksia eri elämäntilanteiden – kuten omilleen muuttamisen,

opiskelun aloittamisen ja työelämään siirtymisen – mukanaan tuomiin taloudellisiin kysymyksiin. JangMani-sivusto toteutettiin yhteistyössä Demolan (demola.fi) kanssa: viiden opiskelijan tiimi suunnitteli sivuston pohjan projektityönä kevään 2013 aikana. Sivusto kehitettiin yhteiskuntaja yritysvastuullisena kampanjana. Sivustolla julkaistaan ajankohtaisia juttuja mahdollisimman usein. Ole oman elämäsi talouspäällikkö ja klikkaa itsesi osoitteeseen: JangMani.fi. JangMani on myös Facebookissa. Voit kertoa omia kokemuksiasi ja jakaa säästövinkkejäsi Facebook-sivuillamme:

Tykkää JangManista facebook.com/jangmani

o?

to a k t a h ra n u m Mihin Todellinen vuosikorko!

. . . it ip v ja t o t Lainat, luo Budjetointi?

Säästövinkit!

JangMani.fi

Turvallisesti verkoss

a...

pimus?

Kirjallinen työso

Vuokrala isen velvollisu udet...


y t i i l / i f . m a p . w w w 0 0 6 0 0 1 puh . 030



Jannika B Laulaja

Nuori, sinä onnistut! Meille kaikille on olemassa se mun juttu. Itse halusin musiikista ammatin jo lapsena. Uskalsin lopulta tarttua hetkeen ja onnistuin. Nuorisotakuu on mahdollisuus juuri sinulle. Kokeile rohkeasti, löydä oma juttusi ja onnistu. www.nuorisotakuu.fi

Nuorisotakuu tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan. Tutustu tarkemmin netissä!


Teksti J U KK A VUORIO | Ku v I T U S E L M E R I T E R HO

O IKE UDE N MUK AISUUS

Kes채 Turkissa, talvi Thaimaassa

8


UBIK

Yleisin kysymys on, että missä jokin paikka on ja miten sinne pääsee.

Uusiin ihmisi in j a ku lt t u u re ih in t u t u stumista, he lle lu ke mia ke ske llä t alvea j a maailma n ympär i kie r t ämist ä. Milt ä ku u lostaisi ma tkaop paan ammat t i? Aurinkomatkojen matkaopas N oo ra Rämä ne n, 26 , työ s ke nt el i ke s äk au d en Tu rkin Alanyassa. Lo k aku u n al u s s a Räm än en ist ui t urkkilais e n k ahv i l an p öy t ään ke r t o m aan Ub ikille työ s t ään . ”La psena halusin lentoemännäksi. Haaveilin siitä monta vuotta. Mutta kun teini-ikäisenä kävin vanhempieni kanssa loma reissulla, kor vani menivät lentokoneessa niin lukkoon, että hylkäsin lentoemäntähaaveet . Lukiossa meillä oli yksi opettaja, joka oli ollut matkaopas, ja hän puhui ammatista aina innostavasti. Lopulta vanhemmat ja kave rit rohkaisivat minut opiskelemaan tätä alaa Lahden koulutuskeskus Salpaukseen, missä kävin ylioppilaspohjaisen matkailuvirkailijan tutkinnon.” Mat kailual a k i i n n o s t i , vai kk a Räm äs en om a kokem us m aai l m an k i e r t äm i s e s t ä e i o l lut järin suur t a . ”En ollut m a t k ust e l l ut kovi n p a l jon e nnen t yö t äni. Ka na ri a l l a , Kyp rokse l l a ja Kosi n saa rella. J a p e rhe e n ka nssa Euroop a ssa , siinäpä se.” Kolm e kaut t a Tu r ki s s a ovat s aan eet Räm äsen t unt em aan o l o n s a ko t o i s aks i . Hän en m ukaansa Turki s s a r i i t t ää n äht ävää k ai ke n laisille m at kail i j o i l l e. ”Tämä on t uri st i l l e e ri tt ä i n he l p p o koh de. Kuka t ah a nsa p ä rjä ä t ä ä l l ä , t ode l l a mo nessa p aika ssa p uhut a a n suom e a . Si l t i myö s ko keneem m i l l e m a t ka i l i joi l l e on p a l jon näht ävää. On e si m e rk i ksi a nt i i k i n Kre i ka n näht ävyyksiä e ne m m ä n k ui n m i t ä Kre i ka n puolella. Olen ol l ut Turk i ssa kol m e ke sä ä ja nähnyt palj on, m utt a si l t i ol i si vi e l ä runsa a st i näht ävyyksiä o dott a m a ssa . ”

M o n e t t u r i s t i t s a a pu va t A l a nya a n vi i de tt ä , ky m m e n e t t ä t a i j o p a k a h de t t a ky m m e n e tt ä ke r t a a . ”Jo k u s an o o t u lle s s a an , e tt ä i h a n a a t u lla a i n a s a m a an pai k ka an , k u n t u n t e e ka i k k i as i at e n n e s t ä ä n . To i n e n t aa s s an o o, e tt ä o n i h an aa m e n n ä j o ka ke r t a e r i pa i k kaa n j a o p pi a a i n a u u tt a . ” Seuraavaksi Rämäsen tie vie Kauko-Itään. ” Tä m ä o n e n s i m m ä i n e n ke s ä n i A lanyas s a, m u tt a o le n o llu t Tu r k i s s a a i e m m i n k i n , e li kaks i ke s ä ä M a rm a r i ks e s s a. A i e m m i n o le n t yö s ke n n e lly t Vi e t n a m i s s a. M at ka o ppa an u ran i alo i t i n Kan a r i a lt a. N y t t u levan a t alve n a m e n e n t ö i h i n T h a i m aa h a n . ” V i e t n a m i s s a vi e t e ty n k au de n j ä l ke e n T h a i m a a e i e n ä ä Rä m ä s t ä j ä n n i t ä . ” Kau ko i t ä o li m i n u lle ai van u u s i a s i a , m u tt a k u n o n avo i n m i e li , n i i n ka i k ke e n s o pe u t u u n o pe a s t i . Vi e t n am i s s a k i e le n ka n s s a vo i o lla h i e m an h a as t e i t a , s am o i n k u ltt u u r i e ro j e n kan s s a. M u tt a e r i la i s u u s t e ke e Vi e t n a m i s t a myö s k i i n n o s t ava n . ” Rä m ä n e n e i vi e l ä t i e dä , m i h i n ko ht e e s e e n h ä n p ä ä ty y työ s ke nt e l e m ä ä n T h a i m a a n t a l vi k au de n j ä l ke e n . Ol i ko h de m i k ä hy vä n s ä , h ä n s u ht au t u u s i i h e n avo i m i n m i e l i n . ” O ppa i d e n m i e li pi t e i t ä k u u n n e llaa n , j a s a am m e e s i tt ä ä t o i ve i t a m i s s ä ko h t e i s s a h alu ai s i m m e t yö s ke n n e llä . A i n a ka i k k i e i vä t pä ä s e s i n n e m i h i n ovat t o i vo n e e t pä ä s evä n s ä . To i s aa lt a s i i t ä ko h t e e s t a m i h i n pä ä t y y t ö i h i n vo i k i n t u lla s e o m a s u o s i k k i . ” Op p a a n a r k i n e n työ m a t k a ko ht e e s s a p i t ä ä r u n s a a s t i s i s ä l l ä ä n m a t k a i l i j o i de n e l i a s i a k k a i de n kysy my ks i i n va s t a a m i s t a . ” Yle i s i n k ysy mys o n , e tt ä m i s s ä j o k i n pa i k ka o n j a m i t e n s i n n e pä ä s e e. Re t k i t a rj o n n a s t a k ysy t ä ä n pa lj o n kai ke n la i s t a j a j o s k u s t ä y t y y an t aa o h j e i t a j a n e u vo j a e s i m e rk i ks i k i pe ä ks i t u lle e lle a s i a k ka alle. M u tt a pe r i aa tt e e s s a kai k ke e n pi t ä ä va rau t u a , k y-

9

sy j i ä j a k ysymyks iä o n n iin erila is ia .” J o s ku s totuu de nmuka in e n va staus on, e t t ä o p a s e i t ie dä . ” P i t ä ä sa n o a s u o ra a n , j o s ei tied ä va s t a u s t a . M u tta s illo in to ki a s ia s ta o teta a n s e lvä ä . ” Rä m ä s e n mu ka a n ma tkaop p a a n työ s o p i i hy vi n mone nla isille ih misille. Ku nh a n o s a a s u ht autua ih misiin ja t ila nte isiin avoimin mielin. ”Avo i m ille n a is ille j a mieh ille. J o tku t o p pai s t a ovat hyvin men eviä j a rä is kyviä , to is et t aa s ra u h allis empia . Tä rkein tä o n , että o s a a t u lla t o i m e e n a s ia kka id en j a to is ten o ppa id e n kan s s a. Vu o rova iku tu s ta ito j a j a ku u n te le m i s t a pi t ä ä o s a ta . J o s s a in mä ä rin tä ytyy o lla myö s es iin tymis ta ito a , ko s ka o n a iva n t ava lli s t a , että s a ta a s ia ka s ta yh tä a ika a k u u n t e le e j a ka ts elee o pa s ta .”

A miksesta matkailuvi r kal ijaksi ja maail ma l l e Matkailuvirkailijoita koulutetaan ammatt ikouluissa. Peruskoulupohjainen koulutus kestää kolme vuotta ja yliop pilaspohjainen koulutus kaksi vuotta. M a t ka iluv irka ilija ksi voit op iske l l a e sime rkiksi H e lsin g in Liike tal ou s o p i sto H e lme ssä , O u lun seu du n a m m a t t i op istossa , La h de n Koulu t u s ke s ku s Sa lp au kse ssa ja Jyvä skyl ä n a m ma tt iop istossa . Kou lutukse e n h ae t a a n yhte ish au ssa .


Teksti niia v irtanen | Ku va JU KK A OVASK AI NE N

O IKE UDE N MUK AISUUS

10


UBIK

Matiakselle tärkein ruoan valintaan vaikuttava tekijä on nälkä.

Syönkö oikein? Viralliset ravi nt o su o sit u kset t ar j oavat lautasille yhä e n e mmän kasv iksia j a pä hkinöitä . Ko u lu r u o kalassa mau k kau s kiinnostaa rav int oar voj a e n e mmän . Vallilan ammattiopiston l ou n as t u n nilla oikeanlais e en syö m i s een s u ht au d u t aan rennost i. M o n i syö o m as t a m i e l e s t ään oikein ja m ääri t t e l e e o i ke an l ai s en syö m i s en t erveellisyyd en k au t t a. ”A j oitt aine n roska ruoa n syöm i ne n e i ol e vaa rallist a”, sa n ovat pu u al an o pi s ke l i j at Adnan ja M a tias. He i d än m i e l e s t ään ar j es s a on t ärkeää syö d ä m o n i pu o l i s es t i . Ad n an i l l e oikein syöm iseen ku u l u u myö s s i an l i has t a kielt äytym inen . Valt ion rav i t s em u s n eu vo t t e l u ku nt a j u l kaisee uud et rav i t s em u s s u o s i t u ks e t j o ka kolm as vuosi. V i ral l i s t en s u o s i t u s t en l i s äks i t ied ot usväline i s s ä es i t e t ään u s e i n s u o s i t u ksia erilaist en t u t k i m u s t e n po hj al t a. Rav i t s e m ussuosit uksi a ko s keva u u t i s o i nt i s aat t aa jät t ää lukijat h äm m e nty n e i ks i . Mo n es t a er i suunnast a esitet ään j o pa ke s ke n ään r i s t i r i i t aisia ajat uksia s i i t ä, m i t e n t u l i s i syö d ä. On vaikea ar v i o i d a, m i t k ä m e d i as s a v i l i sevist ä suosit u ks i s t a ovat l u o t et t av i a, m i n k ä t akana t aas on o m aa e t u aan aj ava v i t am i i n i pillereid en val m i s t aj a. He l s i n gi n y l i o pi s t o n ravit sem ust ieteen p rofes s o r i Mikae l Fo ge lholmin m ukaan l u o t e t t avan s u o s i t u ks e n t unnist aa nim e n o m aan s i i t ä, m i l l ai n e n t aho sen on laat inu t . ”S uo sit uste n l a a di nt a a e i vä t sa a m ä ä ri tt ää kaup alliset i nt re ssi t ”, Fo gel ho l m l i n j aa. Luot et t avia rav i t s e m u s s u o s i t u ks i a l aat i vat neut raalit t ah o t , j o i hi n Fo ge l ho l m i n m u kaan kuuluvat e s i m e r k i ks i y l i o pi s t o t u t k i j at sekä sosiaali- j a t er veys m i n i s t e r i ö n v i r k am iesasiant unt i j at . L i s äks i o n t är ke ää, e t t ä suosit uksia on l aat i m as s a t ar p eeks i s u u r i joukko ih m isiä . Rakennuspiir toa opiskelevat Daniel, Akseli, Nuslan ja Nabil komppaavat puualan opiskelijoita kysymyksessä oikein syömisestä. Välillä voi syödä rasvaistakin ruokaa, jos arkisin muistaa syödä tarpeeksi vihanneksia. Rakennuspi i r t äj ät n o s t avat e s i i n myö s

m au n t ä r ke ä n ä syö m i s t ä o h j a ava n a t e k i j ä n ä . J o s va l i t t ava n a o l i s i e p ä t e r ve e l l i n e n m u t t a m au k a s r u o k a t a i t e r ve e l l i n e n m u t t a p a h a n m a ku i n e n r u o k a , va l i t s i s i va t k a i kk i N a bi l i a l u ku u n o t t a m a t t a e n s i m m ä i s e n va i ht o e h do i s t a . Fo g e l h o l m i n m i e l e s t ä j a ko e p ä t e r ve e l l i s e e n j a hy vä ä n s e k ä t e r ve e l l i s e e n j a p a h a a n r u o k a a n o n ke i n o t e ko i n e n . J o s t e r ve e l l i n e n r u o k a m a i s t u u p a h a l t a , vi k a o n r u o a n va l m i s t a j a s s a , e i r u o a s s a s i n ä n s ä . Fo g e l h o l m i n m u k a a n e s i m e r k i ks i k a svi s t e n l i s ä ä m i n e n r u o k ava l i o o n t u l i s i t o t eu t t a a l i s ä ä m ä l l ä p ä ä r u o k i i n k a svi ks i a , e i t a r j o a m a l l a a i n o a s t a a n ra a ko j a vi h a n n e s l i s u k ke i t a .

Vain harva opiskelijoista syö pähkinöitä. Ja jos syö, niin korkeintaan chilipähkinöitä. To i s a a l t a va l l i l a l a i s t e n r u o k a k äy t t äy tym i n e n s a a t t a a o l l a r i i p pu va i s t a o p i s ke l i j o i de n i ä s t ä . Fo g e l h o l m i n m u k a a n n u o re t e i vä t j ou du m i e t t i m ä ä n r u o a n t e r ve e l l i sy y t t ä s am a l l a t ava l l a ku i n e s i m e r k i ks i ke s k i - i k ä i s e t t a i ke s k i - i ä n y l i t t ä n e e t . Tä l l ö i n t e r veys n äkö ku l m a h e l p o s t i u n o ht u u j a syö dä ä n s i t ä , m i k ä m a i s t u u hy vä l t ä . N u o re n a t e r veys n ä kö ku l m a j ä ä h e l p o s t i p a i t s i o o n . Fo g e l h o l m i n m u k a a n n u o re t e i vä t j ou du m i e t t i m ä ä n r u o a n t e r ve e l l i sy y t t ä s am a l l a t ava l l a ku i n ke s k i - i k ä i s e t j a ke s k i - i ä n y l i t t ä n e e t . Va l l i l a l a i s t e n r u o k a k äy t t äy ty m i n e n s a a t t a a s i i s o l l a r i i p pu va i s t a myö s h e i dä n i ä s t ä ä n . Oikeaa ruokaa – mistä näkö ku l masta ? Va l t i o n ravi t s e m u s s u o s i t u ks e t o t t ava t y l e e n s ä k a nt a a a i n o a s t a a n s i i h e n , m i t e n m e i dä n t u l i s i syö dä t e r ve e l l i s e s t i . Syö m i n e n vo i ku i t e n k i n o l l a o i ke a n - t a i vä ä rä n l a i s t a

11

u s e i s t a e r i n ä kökulmista . M o n i l l e e sime rkiksi ymp ä ristöystävä llisy ys t a i e l ä i noikeude t ova t tä rke itä syömist ä o h j a avi a p e ria a tte ita . Se, syökö oike in, r i i p pu u s i i t ä , mite n oike a mä ä rite llä ä n. E ril a i s e t k ä s i tykse t oike in syömise stä voiva t u s e i n o l l a voima kka a st ikin rist iriida ssa ke s ke n ä ä n . ” Ravi ts e mu s s u o s itu s ten va lmis telu o n avau t u m as s a h u o mio ima a n myö s mu u t ku in t e r veys n ä köku lma t ”, Fog e lh olm ke r too. Tä n ä vu o n na ju lka istu t p oh joisma ise t ravi t s e m u s s u ositukse t ottava t e nsimmä isin ä m a a i l m a ssa ka nta a ymp ä ristöystävä llisy y t e e n . S e on yksi suositu ksia oh ja av ista a r vo i s t a . J o s s u osituksia oh ja isi a inoa sta a n r u o a n h i i l i ja la n jä lki, suosite lta isiin ka ikill e ve g a a n i ru okava liota . Suositu ksissa on ku i t e n k i n h u omioitava myös ru oka ku lttuu r i . S u o m a l a ise ssa ruoka kulttu urissa , jossa s e k a r u o k ava lio on normi ja le h mä n ma itoa k äy t e t ä ä n p a ljon, olisi ve g a a niksi ryhtymin e n j u u r i nyt su urimma lle osa lle liia n h a a st ava m u u t o s. V i i m e aikoin a on u ut isoitu p a ljon p ä h k i n ö i de n t e rveysva ikutuksista , sillä ne ova t y ks i e n s i vuonn a ju lka istav iin va lt ion rav its e m u s s u o s ituksiin lisä tty uu distus. Su o s i t u s t e n t e ke mise e n osa llistun ut p rofe ss o r i Fo g e l holm suositte le e kin p ä h kin öitä t e r ve e l l i s e nä lisä nä ru okava lioon . Va l l i l a ssa Adna n ke r too, e ttä ymp ä rist öys t ävä l l i syys e i yle e n sä oh ja a h ä ne n ru o k ava l i nt o j a a n. Muille ymp ä ristöystävä llisyyde l l ä t a i e l ä in oikeuksilla e i ole me rkitystä . ”Jo s a j a ttelee ta rkemmin mitä syö, ru o an y m pä ris töys tä vä llisyys vo i kyllä h erä tt ä ä ka ru j a k in a j a tu ks ia”, Adna n sa n oo. Va i n h a rva op iske lijoista syö p ä h kinöit ä . Ja j o s syö, n iin korke inta a n ch ilip ä h kin ö i t ä . S a adakse e n p ä h kinöide n e rinoma ise t t e r veys hyö dyt tulisi kä site llyt p ä h kinä t va ih t a a k ä s i t t e l emä ttömiin. Vin kkinä siis ka ikill e: vä h e m mä n su ola p ä h kinöitä , e n e mmä n m a nt e l e i t a !


Teksti H E N RI SALONE N | Ku vat HI LL A KU R KI

O IKE UDE N MUK AISUUS

Hyvät, pahat ja välttämättömät työharjoittelut

Jokaisella ammattiin opiskelevalla se on jossain vaiheessa edessä. Toisia se voimauttaa ja antaa avaimet tulevaan ammattiin. Toisille se on valitettavasti täysin turha kokemus. Kysyimme neljältä ammattiin opiskelevalta heidän kokemuksiaan työharjoittelusta.

12


UBIK

Michael (Nimi muutettu). Ravintolakokki. Opiskellut pääkaupunkiseudulla.

T yöharjoittelujakson kesto r i i ppu u aika paljon sii t ä, e t t ä m i t e n p al j o n s u l l a o n työkokem ust a al l a, m u t t a s an o i s i n , et t ä n o i n 3 00 t unt ia keski m äär i n . Pääd yin t ä hän rav i nt o l aan har j o i t t el u u n m ielenkiinnosta. M ä o o n rav i nt o l ako kk i j a m un h arjoit t e l u u n ku u l u i s i o i ke as t i m u rt o -osa t arjoilu työ t ä, m u t t a har j o i t t e l u o l i ki n t äysin niit ä t ar j o i l u ho m m i a. Mä val i t i n s i i t ä pari ker t aa esi m i e hel l en i , et t ä m ä o p i s ke l e n ravint olakokiks i , m u t t a m ä e n p ääs sy t t e ke m ään ollenkaan ko ki n ho m m i a. A ina t uli jo k i n v i i väs tys j o n ka t ak i a as i a ei m uut t unut , t ai s i t ä e i k äs i t e l ty. Lo pu l t a m inulle sanot t i i n , et t ä j o s s ä e t hal u a t e hd ä t arjoilijan h omm i a, n i i n s ä vo i t et s i ä j o n k i n m uun paikan. Mulle t eht i i n t o s i r u n s as t u nt i l i s t a. Jo t ain 50 t unt ia v i i ko s s a, e i kä m u l l e an n et t u varaa t ehd ä vähem p ää. Har j o i t t e l u o l i s i i s palkat on. S illoi n o l i j ou l u s e s o n k i j a t o d el l a kiireist ä. Minul l e s an o t t i i n , et t ä t äl l ai s t a t äm ä on. Tunt u i vähän , et t ä s e o l i s el l ai n e n

ny r k k i n a a m a a n , e t t ä t e r ve t u l o a a l a l l e. S i e l l ä o l i p a r i i h a n re nt o a ty y p p i ä du u n i s s a j o n k a k a n s s a o l i k i va j au h a a työ p a i k a l l a , m u t t a e i s i i n ä työ n ku va s s a o l l u t o i ke a s t a a n m i t ä ä n p o s i t i i vi s t a . M u u t työ nt e k i j ä t o l i va t t o s i y l p e i t ä o m a s t a du u n i s t a a n j a e h k ä s i e l l ä o l i s e l l a i n e n m e nt a l i t e e t t i , e t t e i m i s t ä ä n h a l u t a va l i t t a a . Kys e i n e n ravi nt o l a o n hy vi n t u n n e t t u j a m e n e s ty vä ravi nt o l a H e l s i n g i s s ä . Ol i va i ke a u s ko a , e t t ä s i e l l ä o n tuollainen meininki. M u n o p e t t a j a t u l i s i n n e k äy m ä ä n j a h u u t a m a a n , e t t ä e i t ä m ä ny t n ä i n vo i m e n n ä , että teetetään pelkästään tarjoiluhommia. S ovi t t i i n ku i t e n k i n , e t t ä t u l e n t e ke m ä ä n h a rj o i t t e l u n n äy t t ö työ n s i n n e. N o, t u l i n s i n n e t e ke m ä ä n n äy t t ö ä , m u t t a myö h ä s ty i n s ovi t u s t a a j a s t a a l l e m i n u u t i n , s i i s pu o l i m i n u u tt i a j a a l o i n t e ke m ä ä n n äy t t ö ä , j o k a m e n i k i n i h a n m a l l i k k a a s t i . S i t t e n ku u l i n s i vu s t a , e t t ä n äy t t ö ä va l vova e s i m i e s j u t t e l i t o i s e l l e työ nt e k i j ä l l e, e t t ä h ä n e n t äy ty y ny t l ä ht e ä . N äy t t ö ä t e htyä n i n o i n ku u s i t u nt i a k a h de k-

s a s t a , t o i n en h e istä tu li sa noma a n , e ttä s u n n äy t t ö työ on hylä tty koska tulit myö h ä s s ä p a i k a lle. O ike a st i h e ille a nta ma ssan i n äy t t ö työn oh je istukse ssa sa nota a n e ttä n äy t t ö t u l e e hylä tä h e t i, ku n siih e n ilme ne e sy y. J o s myöh ä stymine n oli se syy hylkä äm i s e e n , n i i n mikse i sitä sa n ottu h e t i? Siin ä va i h e e s s a t ote sin , e ttä tä mä oli tä ssä ja lä h di n p o i s. M in ulle yrite tt iin v ie lä sa noa , e ttä e t s ä ke s ke n työp ä ivä ä voi lä hte ä . Kirosa no j a va i h de t t i i n mole mp iin suu nt iin . A i k a m ätä syste e mi. O le te ta a n e tte ivä t h a r j o i t t e l i j a t t ie dä yhtä ä n mitä ä n , ja h e illä vo i t e e t t ä ä mitä ta h a nsa töitä . Suora a n san o t t u n a t u l i a ika hyvä ksikäyte tty olo. Ku n se o l i vi e l ä e n simmä ine n h a rjoitte lu p a ikka , n iin e n o i ke i n osa n nu t sa noa , e ttä on ko tä mä va i n t ä l l a i s ta ? Seu ra ava h a rjoitte lup a ikka o l i t äys i n e rila in e n . Sie llä tu nsin h e t i ku ulu va n i t i i m i i n . Mä tykkä ä n la itta a ru oka a ja se o n h i e n o a olla jossa in hyvä ssä rav intola ss a , j o s s a p ä ä se e koke ile ma a n ja te ke mä ä n h a a s t avi a r uokia .

ko r i p a l l o t e l i n e e s e e n ! M i n u l l a o n ko l m e l a s t a j a e n s i n m i e t i n , e t t ä h a l u a n ko t e h dä t ä t ä ? Ol l a p i e nt e n l a s t e n k a n s s a ko ko p ä i vä n j a s i t t e n vi e l ä i l l a t k i n . Ep ä i l i n , e t t ä ve i s i kö työ n i p o i s s i t ä e n e rg i a a j o t a vo i s i n a nt a a o m i l l e l a p s i l l e n i , m u t t a o n k äy ny t p ä i nva s t o i n . Tä m ä työ a nt a a l i s ä ä e n e rg i a a . Sain paljon tukea harjoittelussa. Minulla oli siellä ohjaaja, todella mahtava tyyppi, joka ott i minut hyvin siipiensä suojaan. Minulla oli siellä sellainen 12 lapsen ryhmä, joista neljä on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. A s i o i de n y l ö s k i r j a a m i n e n o n a s i a , j o s t a e n h e n k i l ö ko ht a i s e s t i ty k k ä ä , m u t t a s i t ä j ou du t a a n t e ke m ä ä n ko ko a j a n . Ra p o r t o i nt i a s i i t ä , m i t ä o n t a p a ht u n u t j a o n ko o l l u t p o i s s ao l o j a j a m u u t a va s t a ava a . S i i h e n m e n e e t u o l l a a l a l l a va l t ava s t i a i k a a , m u t t a t o i s t a i s e ks i o l e n o l l u t va i n m u k a n a s eu ra a m a s s a n ä i t ä t a p a ht u m i e n y l ö s k i r j a a m i s i a . Itselläni on ollut harjoitteluista pelkkiä p o s i t i i vi s i a ko ke m u ks i a . M u t t a s e l l a i s e s t a o l e n myö s ku u l l u t e t t ä työ h a r j o i t t e l i j o i l l e o n a n n e t t u l i i k a a va s t u u t a t a i s i t t e n e i o l l e n k a a n t e ke m i s t ä , m i k ä o n s i i s s u o ra a h a r j o i tt e l i j a n j a työ n l a i m i n l yö m i s t ä . M u n työ p ä i vä o i ke a s t a a n ra ke nt u i s i i t ä , e t t ä m ä o l e n l ä s n ä n i i de n l a s t e n k a n s s a . H a r j o i t t e l u t a r ko i t t a a s i t ä , e t t ä o l e n y l i m ä ärä i n e n k ä s i s i e l l ä työ p a i k a l l a . Et t ä o l e n l a s -

t e n s a a t avi l la ja h e voiva t h a lute ssa a n otta a m u t m u k a a n toiminta a nsa . Se, e ttä mu lla o n vä l i l l ä kymme ne n minu utt ia a ika a istua l a p s e n vi e ree n ja ku un ne lla mitä h ä ne llä on s a n o t t ava n a. Sitä oike a sta a n ta rv itta isiin e n e m m ä n myös a iku iste n ma a ilma ssa . Mä o l e n t u o n u t kita roita p ä ivä kot iin ja le ikkipu i s t o i h i n , että h e i te h dä ä n biise jä . Ja sitt e n j o s j o ku la p si sa noo, e tte n mä osa a laul a a , n i i n s a non siih e n, e tte n mä kä ä n, mutta m i t ä vä l i ä ! Vä l i l l ä työh a rjoitte lussa tu ntu u, e ttä p ä ä s e n n a p p a a ma a n niin sa notu st i va in kirs i k a n k a ku n p ä ä ltä koska ole n ylimä ä rä in e n k ä s i p a r i . H a lua n nä h dä mite n työ toimii va lm i i n a työ nt e kijä n ä . M i e l e s tä ni la ste n on tä rke ä ä nä h dä e ttä myö s m i e s pu olin e n h e n kilö osa a - ja h a lua a - o l l a l a s t e n p a rissa h oitotyössä . Sa ma lla o l e n a i n a t äh de ntä nyt la p sille, e ttä tu nn e n p a l j o n n a i s ia jotka on e sime rkiksi ra ksa lla du u n i s s a t a i te kevä t puu töitä ja mu ita p e r i nt e i s i ä " mie ste n h ommia ". E n h a lua a stu a ke n e n k ä ä n kot ika sva tukse n va rp a ille ta i s a n o a m i k ä on oike in ta i vä ä rin , mutta ole n y r i t t ä ny t s a ada la p sia nä ke mä ä n, e ttä e i ole va l m i i t a m uotte ja mie h ille ta i n a isille mih in p i t ä i s i a l i s t ua .

Poika Orma 31. Opiskelee lastenohjaajaksi lapsi- ja perhetyönperustutkintoa.

Opiskelen kahden vuoden t u t ki nt o a, jossa ollaan vu o ro t el l en y ks i j aks o kou l u s sa ja seuraava j aks o t ö i s s ä, el i n o i n pu o l et ajast a viet et ään työ har j o i t t e l u s s a. A lkujaan o l e n kou l u t u ks e l t an i hu o n e kalupuuseppä. V i e t et tyän i vu o d e n l aps e n kanssa kot ona hu o m as i n , e t t en en ää o i ke i n saanut om an al an i t ö i t ä. Naapu r i t e hd o tt ivat , et t ä kun v i i hd y i n l as t e n kan s s a, n i i n pit äisiköhän mi n u n al k aa t e hd ä l as t e n ho i t otyöt ä. Kun k äv i n s i t t en työ kk är i s s ä i l m o i tt aut um assa työ n hak i j aks i , s i e l l ä ehd o t e tt iin, et t ä kiinno s t ai s i ko t äl l ai n e n val m i s t ava koulut us last e n o hj aaj aks i . Kys e es s ä o n s i i s aikuiskoulut us, j o k a kou l u t t aa he n k i l ö s t ö ä työskent elem ä än l as t e n kan s s a. Ke hi tys piikki on yrityks e n n i m i , j o k a j är j es t ää val m ist avan koulu t u ks e n i . A luksi m ä l u u l i n , et t ä kys e o n vai n parin kuukaud en ku r s s i s t a, m u t t a ku n m e n i n h aast at t eluun, s ai n ku u l l a et t ä kys e o n k ahd est a vuod esta. O l en o pi s ke l i j ar y hm än i ai nut m ies ja väl i l l ä m i n u s t a t u nt u u , e t t ä s aan sen t akia jopa er i ty i s ko ht e l u a. Työharjoitt el u pai k as s an i o l i e r i ko i s t a se, et t ä siellä e i o l l u t o l l u t m i e s t ä t ö i s s ä pi tkään aikaan ja s e, e t t ä n i m e n i o n Po i ka. Se aih eut t i kum m as t u s t a, m u t t a pi an n e l aps e t olivat silleen, e t t ä hei t än ty y p i n p ääl l e vo i kiivet ä, se on vahva j a s e vo i n o s t aa m e i d ät

13


O IKE UDE N MUK AISUUS

Mielestäni lasten on tärkeää nähdä että myös miespuolinen henkilö osaa - ja haluaa - olla lasten parissa hoitotyössä.

14


UBIK

Se oli hienointa, kun n채ki miten joku parantuu. Sellainen kannustaa minua jatkamaan eteenp채in

15


O IKE UDE N MUK AISUUS

Tanja Drca 19. Lähihoitaja. Harjoittelun kesto viisi ja puoli viikkoa.

Opiskelen Stadin ammattiopistosta ja koulutusohjelmani on sairaanhoito ja huolenpito. Suoritin työharjoittelun nykyiseen tutkintooni viime keväänä Töölön sairaalan neurokirurgisella vuodeosastolla. Siellä suoritettiin neurokirurgisia leikkauksia. Tehtiin esimerkiksi kasvainten poistoja ja epilepsialeikkauksia. Lisäksi meille tuli paljon traumapotilaita, mikä tarkoittaa potilaita jotka tulevat hoitoon onnettomuuksien vuoksi. Tein harjoit t elu n vu o d e o s as t o l l a, e l i va lm ist elin pot ilait a l e i kk au ks i i n . Val m i s t aminen t arkoit t aa ker t o m i s t a l ei kk au ks e s t a j a toipum isajast a. To i n e n i s o o s a har j o i ttelua oli leikkaust e n j äl ke i s e n väl i t t ö m än kuntout uksen aloit t am i n e n po t i l ai l l e j a s en tukem inen. Mieleenpainuvin ko ke m u s har j o i t t el u s t a o li tosi iloinen t arin a. Nu o r i p o t i l as, m i n u n

i käl u o k k a a , s a i ra s t i h a r vi n a i s t a t au t i a j o k a o l i a i h eu t t a n u t t o de l l a kovi a p ä ä n s ä r kyj ä hän e l l e ko ko e l ä m ä n . Po t i l a s e i o l l u t o i ke i n pys ty ny t e l ä m ä ä n s e n t a k i a t äy t t ä e l ä m ä ä . Hänt ä h e r m o s t u t t i l e i k k au s t o s i p a l j o n , j a l e i k k au s ke s t i k i n hy vi n p i t k ä ä n . Ku n p o t i l a s herä s i n u ku t u ks e s t a , h ä n i t k i hys t e e r i s e s t i . I hm e t t e l i n , e t t ä m i s t ä o n kys e. H ä n ke r t o i , et t e i p ä ä t ä s ä r ke ny t e n ä ä . S e o l i h i e n o i n t a, ku n n ä k i m i t e n j o ku p a ra nt u u . S e l l a i n e n k an n u s t a a m i n u a j a t k a m a a n e t e e n p ä i n Os a s t o j o s s a o l i n , o n S u o m e n j a Eu ro o pank i n p a r h a i m p i a n eu ro - o s a s t o j a . S i e l l ä työ s ke nt e l e e t o de l l a p ä t evi ä ty y p p e j ä . Ol i hy vi n h a a s t ava a työ s ke n n e l l ä h e i dä n t as o l l a a n . En s i m m ä i n e n p ä i vä s i e l l ä o l i i h a n s u mu a . H e r m o s t u t t i t o s i p a l j o n . K i e r re t t i i n ko ko s a i ra a l a j a t u t u s t u t t i i n r u t i i n e i h i n . En s i m m ä i n e n p ä i vä i t s e o s a s t o l l a o l i t o s i k i i re i -

n e n . Yks i k ä ä n p ä ivä e i ollut kuite n ka a n tyls ä , ko s k a i k i n ä e i t ie dä mitä tulisi va sta a n. H a r j o i t t e l u antoi tode lla p a ljon va rm u u t t a , e t t ä pys tyi myös op p ima a n va ike ita j a h a a s t avi a a s i o ita . Tä mä h a rjoitte lu p oikke s i m u i s t a t e ke mistä n i sa ira a nh oitoh a rjoitt e l u i s t a s i i n ä , e t t ä sa in tode lla p a ljon tu ke a . M i n u l l a o l i k a ks i oh ja a ja a . H e oliva t ka nn ust avi a j a hy vi ä ty y p p e jä . Aina ka ikki oh ja a ja t e i vä t o l e hy vi ä ty yp p e jä , mu tta sillä osa stoll a m i s s ä m i n ä o l in , tuntui e ttä ka ikki oliva t t u ke m a s s a h a r j oitte lua ni. Sie llä p ide tt iin o p i s ke l i j o i s t a , m i kä te ki h a rjoitte lu sta hyvä n j a e r i ty i s e n ko ke mu kse n.

Sofia Kivistö 21. Painoviestinnän ulkoasutoteutus, Stadin ammattiopisto. Valmistuu keväällä ulkoasuntoteuttajaksi.

Meidän työharjoittelujakso o l i 12 v iikkoa. Olin harjoi t t el u s s a pi en es s ä hel sinkiläisessä m aino s t o i m i s t o s s a. Te i n s i e l lä m ainoksia, sam oj a ho m m i a ku i n m u u t ki n työ ntekijät . Minun työ n ku vaan i o n ku u l u n u t pä ä asiallisest i alkoh o l i t u o t t e i d en m ai n o nt a. Esimerkiksi baarien j u l i s t ei t a, s c re en ei s s ä pyö riviä d rinkkim ain o ks i a j a m u i t a vas t aav ia . Sellaisia jut t uja, j o i s t a e i ehk ä he t i aj attelisi , et t ä joku on n u o k i n t e hny t . Meid än koulusta o n en n en k i n o l l u t i hmisiä harjoit t elussa s am as s a työ p ai kas s a. Muut am a opiskelija ke r t o i s i i t ä pai k as t a, j a se kuulost i m inust a t o s i k i i n n o s t aval t a. Lait oin h akem u ks e n har j o i t t el u pai k as t a sä hköpost illa, m inkä j äl ke en he py ys i vät m i nua käym ään h aas t at t e l u s s a. Men i n s i n n e työ näyt ekansioni kan s s a. I t s e haas t at t e l u t i la nne oli t osi rent o. Lähi n n ä vai n ku u nt el i n kun haast at t elija ker t o i m i t ä k ai kke a he t e kevät . Se oli alkusy ksyä j a p er j ant ai -aam u pä ivä. Mulla oli m us t at p i l l i far ku t j a har m aa pa ita. H eh. H ain pukeu t u m i s el l an i e hk ä s el -

l ai s t a h i l l i t tyä g ra a f i k ko l o o k k i a . En s i m m ä i n e n p ä i vä o l i e n e m m ä n s e l l a i n e n , e t t ä k i e r re l t i i n t o i m i s t o a j a m i n u l l e e s i t e l t i i n k a i k k i j o t k a o l i va t s i e l l ä t ö i s s ä . S a i n j o e n s i m m ä i s e n h o m m a n i e n n e n l ou n a s t au ko a . Ol i n vä h ä n e p äva r m a a l u s s a , ku n e n t i e n ny t m i t e n s i i n ä t o i m i s t o s s a n e ova t t o tt u n e e t h o m m a n s a t e ke m ä ä n . Ka i k k i va i ku tt i va t t o de l l a k i i re i s i l t ä y m p ä r i l l ä n i , j a a l u ks i hi e m a n e p ä rö i n kysyä n eu vo a m u i l t a . M u t t a s i t te n a l o i n va a n kys e l e m ä ä n ku n t a r vi t s i n l i s äo h j e i t a . En i t e n o p i n h a r j o i t t e l u s s a työ t ap o j a . S i t ä m i t e n o l l a a n a s i a k k a a n k a n s s a y ht ey ks i s s ä j a m i t e n va l m i i t a t ö i t ä l ä h e t e t ään p a i n o o n . S i e l l ä p ä ä s i n ä ke m ä ä n m i t e n t u o t e t e h dä ä n i de a s t a j a t o t eu t u ks e s t a p a i n o ku nt o o n a s t i . M e i l l ä kou l u s s a e i s u u n n i tt el u a va r s i n a i s e s t i o p e t e t a o l l e n k a a n , va a n l ähe s k a i k i s s a t ö i s s ä o n va l m i s m a l l i j o s t a p i t ä ä t e h dä s a m a n l a i n e n . Aluksi olin vain toteuttamassa ohjeiden mukaan, mutta myöhemmin sain enemmän vastuuta juurikin töiden suunnitteluun. Par-

16

hain harjoittelukokemus oli varmaankin yksi sellainen mainos jossa AD:llä ei ollut mitään selkeää ideaa siitä ulkoasusta. Sen mainoksen suunnittelu annett iin minun vastuulle. Sain tehdä sen ulkoasun kokonaan itse, asiakas pit i siitä todella paljon. Samaa ulko asua käytett iin sekä printt ilehdissä, että nett imainoksissa alkuperäisen esitteen lisäksi. Pä ä s e n s i n ne luu ltava st i a lku vu ode sta a l k ae n t ö i h i n o s a-a ika ise st i, jote n h a rjoitte l u s t a t u o l l a o n ollut hyötyä . Me idä n AD on i h a n s a i ra a n hy vä tyyp p i. Jos e sime rkiksi t u l e e j o t a i n k ä m me jä , n iin h ä n e i su utu ta i sy y l l i s t ä , va a n s i tte n va in h oide ta a n se ju ttu ku nt o o n . M e i l l ä oli sie llä tosi t iiv is ja hyvä työ p o r u k k a j o s s a ka ikki je e sa siva t toisia a n. M i n u l l a o n a ika vä h ä n se lla isia ju ttuj a , e t t ä t a r vi t s i s i jä ädä sin ne ylitöih in , kyllä m i n ä s a a n t e htyä h omma t yle e nsä n e ljä ä n m e n n e s s ä va l m i i ksi. O le n tava lla a n a ina h al u n n u t m a i n o s t o i mistoon töih in. Mu tta e h kä m i n u a k i i n n o s t a i si tuleva isuu de ssa olla its e n ä i n e n g ra a f i n en suu nn itte lija .


UBIK

Siellä pääsi näkemään miten tuote tehdään ideasta ja toteutuksesta painokuntoon asti.

17


Teksti J OON AS PULKKI NE N | KuV I T U S TARU HAPPO N EN

O IKE UDE N MUK AISUUS

Oikeudenmukaisuus, sopiminen ja aika

Toimiessani luottamusmiehenä t ö rmä sin usein ongelm aan o i keu d en m u k ai s u u desta. Jos joku oli s o p i n u t es i m e r k i ks i työ a ika järjest elyjen suht e en es i m i ehen k an s s a pa rem m in kuin t oine n , s aat t o i ku u l u a haj a huut oja t asa-arvo s t a j a y hd enver t ai s u u desta. E ikö kuit enk i n j o k ai s e n työ nt ek i j än o ikeus ole m ah d olli s u u ks i en m u kaan s o pi a a sio ist aan työnant aj an k an s s a?

 Yh d ysvalt alaise n fi l o s of i n Jo hn Raw l sin klassinen oi keu d e n m u k ai s u u s t e o r i a t ietä m ät t ömyyd en ver ho i n e en l äht ee s i i t ä a j a tuksest a, et t ä po l i i t t i n en päät ö ks ent eko j a yht eiskunt aa m ää r i t t ävät p er i aat t e et päätetä än t iet äm ät t ömi n ä o m i s t a i nt res s ei s t ä j a t iet äm ät t öm inä s i i t ä as em as t a m i hi n s i j o ittuu yht eiskunnas s a. Raw l s o l e t t aa, e t t ä pä ä tt äjät t ulevat lopu l t a s i i he n t u l o ks e en , että jokaisella kansa l ai s e l l a t u l ee o l l a o i keu s va paut een, sekä yht ei s ku n n al l i s t a er i ar vo i suutt a t asoit et aan si t en . et t ä y ht ei s ku n n an heikom piosaiset hyö ty vät t äs t ä. Ju l k i s t e n v ir kojen t ulee olla myö s avo i m i a k ai ki l l e. Pä ä periaat t eet t ulee ki r j at a pe r u s t u s l aki i n .
 
Vaikka Rawlsin o i keu d en m u k ai s u u s t e o r ia kuulost aa hien o l t a, o n t e o r i a ku i t en k i n va in ajat usrakennel m a, i d e al i s o i t u n äke mys siitä m it en yht eiskunt a t u l i s i j är j e s t ää. Su o ma laist a poliit t ist a päät ö ks e nt eko a l e i m aa pä ä tt äjien t aipum us e d u s t aa ai n a t i ety n r y h-

m än i nt re s s e j ä . Tu l o p o l i i t t i s e s s a j u l k i s e s s a ke s ku s t e l u s s a va adi t a a n n i i n t u l o e ro j e n t a s o i t t a m i s t a ku i n p ä äo m ave ro t u ks e n keve nt ä m i s t ä . E p äva r m a s s a t a l ou s t i l a nt e e s s a s u o m a l a i s e n p o l i t i i k a n j a ä ä n e s tys a kt i i vi s u u de n o n ge l ma ks i vo i s i hy vi n k i n ku vi t e l l a s e n , e t t ä pää t ö ks e nt e ko j a pu o l u e i de n pu h e e nvu o ro t e i vä t t avo i t a o m i a j ou k ko j a s u u re m p i a m as s o j a .

”Omistusasunnot, nelivetoautot ja halvat kesämökit ovat jotain mistä aikamme opiskelija voi vain unelmoida” Op i s ke l i j o i de n k a n n a l t a o n g e l m a l l i s t a o n s e, e t t e i n i i n a m m a t t i i n o p i s ke l evi a ku i n y l i o p i s t o - o p i s ke l i j o i t a o l e j u u r i o s a n a p ä ät ö ks e nt e o n ydi nt ä . Tä s s ä ko n k re t i s o i t u u k i n o p is ke l i j a p o l i t i i k a n t ä r keys: t o i ve s i i t ä e t t ä

18

p ä ä t t ävä t e l i m e t kuu lisiva t myös op iske lijoide n ä ä n e n . Ke s ku s t e l t ae ssa e ri tuloryh mie n väl i s e s t ä e p äo i keude n mu ka isuu de sta oma l u ku n s a o n s u kup olv ie n vä lin e n e p äoikeude n m u k a i s u u s, ete n kin ku n e lä keuu distus o n t a p e t i l l a j a p a lkka-a le a kin on vä läyte tty. Va r m a työ l l i sy ys, omistu sa su nn ot, ne live t o au t o t j a h a l va t ke sä mökit ova t jota in mistä a i k a m m e o p i s ke l ija voi va in u ne lmoida , jos s e l l a i s e s t a y l i p ä ä nsä h a lu ava t u ne lmoida . S e m i t e n Raw l s h uomioi oikeu de nmuka isu ude n a j a n h a m p a i ssa ja osa n a p ä ä tökse nte ko a j ä ä mys t e e r i ksi. Ke nt i e s p ä ä tökse nte ossa su kup olve n e t u j e n p i t ä m i n e n ylittä ä puolue - ja luokkara j a t . 

Oi keu de n mu ka ine n sop imine n ja oikeu s s o p i a t u nt uva t ta rke mmin a ja te ltu na y h ä o n g e l m a l l i s e mmilta kä sitte iltä . Su omal a i s t a y ht e i s ku nta a ilma n ta lou de llista va rm u u t t a t u ova a s op imista on va ike a ku v ite lla j a s o p i m i s t a va r ma st i e de lle e n ta rv ita a n . Oi keu de n m u k a isuu s on jota in mitä e i j u u r i vo i e n n u s t aa . Pa itsi e ttä oikeude n mu k a i s u u s o n l ä m mintä kä ttä ja hyvä ä mie ltä n i i n t u nt u u s i l t ä , e ttä se n krite e ri tu lisi olla ku i t e n k i n myö s lu okka- ja suku p olv ira ja t y l i t t ävä ke s t ävy ys.


Teksti Inkeri Ha lme / Taksvä rkki ry | Ku vat S I LTA- projek tin nuo r e t ja Jaana Oika r inen

Silta Oulusta Maputoon N uor elta nuor el l e! Ta ksvä r k ki ry on va n h in suoma la in e n n u o r te n oma a ke h itysyhte istyötä t o t eu t t ava jä rje stö, jonka h a nkke e t ova t s aa ne e t p a ljon tun nu stu sta . Tä l l ä h etke llä ke h itysyhte istyöh a nkke i t a o n me ne illä ä n v iisi e ri puolilla m a a i l m a a : Ka mbodz h a ssa , Boliv ia ss a , G u a te ma la ssa , Mada g a ska rilla ja M o s a m b ikissa . H a nkke e t ova t suo m a l a i s t e n n uor te n ja ulkomin iste riön ra h o i t t a mia , ja ne hyödyttävä t e rityis e s t i n u oria .

Kommunikointi toiselle pu o l e l l e m aailm aa on arkipäi vää, ku n i nt er n et o n m ahd ollist anut yht eyd en p i d o n aj as t a j a pai k as t a riippum at t a. M at ku s t e l u o n kasvat t an u t i hm ist en eläm än pi i rej ä j a m o n i l t a l öy ty y fac e book-kavereit a ai n aki n y m pär i Su o m e n . Int ernet in l u o m a t i l an n e o n he r ku l l i n en – kom m unikoint i v i e rai d en k an s s a s ek ä valokuvien ja vide o i d en j ak am i n e n ovat m u l list aneet perint ei s e t t avat p i t ää y ht ey t t ä. Kuinka m oni s i l t i hyö d y nt ää m ahd o l l i s u u tt a aid ost i? Ke n el l ä o n u s k al l u s t a o t t aa y ht eyt t ä vaikkapa n u o r i i n j o s s ai n päi n Af r i kan m anner t a? Ryhm ä läh i ho i t aj aks i o pi s ke l ev i a n u o ria Oulun Diako n i ao pi s t o s t a o t t i Taksvär kki ry:n heit t äm än haas t een vas t aan . He läht ivät innolla m u kaan l u o m aan y ht ey ks i ä m osam b ikilais i i n n u o r i i n SI LTA-han k ke en kaut t a. H ankke en t ar ko i t u ks e n a o n t u t u s t u tt aa suom alaiset n u o ret ke hi tys m ai s s a as u vien ikät overei d en s a e l äm ään . SI LTA-p ro jekt issa oulula i s et n u o re t p i t i vät y ht ey t t ä m osam b ikilais i i n n u o r i i n i nt e r n et i n väl i ty ksellä jakam alla v i d eo i t a, val o ku v i a j a e s i t t e lyjä om ast a m a as t aan . Köyhä ei o le yh tä kuin onneton

Mosambikilaiset nuoret opettelivat projekt in aikana t ietoteknisiä taitoja, sillä monet käytt ivät t ietokonetta ensimmäistä ker taa. ”Aikaisemmin minulla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta käyttää teknologiaa, kuten internett iä tai facebookia”, Agostinho (20) totesi. Oululaiset saivat Maputosta videoita, joissa nuoret esittelevät kotejaan ja perheitään. ”Videoiden tekeminen oli suurin koke mus projekt issa”, totesi Anderson (14). Myös Mirvan (28) mukaan juuri videot olivat kurssin kantava voima. Oululaisten mieleen jäi erityisest i video nuor ten tanssiesityksestä.

Suomalaiset o p i s ke l i j a t e s i t t e l i vä t va s t avu o ro i s e s t i t e ks t e i s s ä ä n j a va l o ku vi s s a a n Ou l u a , s u o m a l a i s t a kou l u t u s j ä rj e s t e l m ä ä , r u o k a ku l t t u u r i a s e k ä t a l vi u r h e i l u l a j e j a . Va l o ku vi i n p ä ä s i vä t n i i n k au p p a h a l l i j a ku u l u i s a p o l i i s i p a t s a s ku i n p a i k a l l i n e n pikaruokapaikkakin. M o n e n ou l u l a i s e n o s a l l i s t u j a n m i e l i ku va t M o s a m bi k i s t a j a ke h i tys m a i s t a m u u t t u i va t p ro j e kt i n a i k a n a . M i e l i ku vi s s a M o s a m bi k n ä ht i i n köy h ä n ä j a a l ke e l l i s e n a . Os a l l e t a a s köy hy ys t u l i y l l ä ty ks e n ä . Pro j e kt i s s a ko h da t t i i n ke h i tys m a a n t o de l l i s u u de n a s e t t am i a h a a s t e i t a , ku n s u u n n i t e l t u c h a t- t u o k i o e i p ä ä s sy t e de s ku n n o l l a a l ku u n M a pu t o s s a t a p a ht u n e e n s ä h kö k a t ko ks e n vu o ks i . Pro j e kt i n t ä r ke i m m ä t o p i t l i i t ty i vä t ku l tt u u r i i n j a i h m i sy y t e e n . Ou l u l a i s e t o p i s ke l i j a t t o t e s i va t o p p i n e e n s a p a l j o n ke h i tys m a i de n a r j e s t a j a köy hy yde s t ä , j o k a u s e i n r i n n a s t e t a a n a i n o a s t a a n e p ä t o i vo o n j a i l o t t o m u u t e e n . M o s a m bi k i l a i s t e n n u o r t e n i l o i s u u s j a o n n e l l i s u u s va i ke a s t a t a l ou de l l i s e s t a t i l a n t e e s t a h u o l i m a t t a y l l ä t t i m o n e t ou l u l a i s i s t a , j o t k a t o t e s i va t , e t t ä i h m i n e n vo i o l l a o n n e l l i n e n e l i n o l o s u ht e i s t a r i i p pu m a t t a . V i e ra a n k i e l e n k äy t t ö t o i o m a n h a a s t e e n s a ku m m a l l e k i n r y h m ä l l e. Ou l u l a i s t e n m u k a a n n u o r t e n u n e l m a t n äy t t ävä t ku i t e n k i n s a m a n l a i s i l t a e r i l a i s i s t a e l ä m ä n pu i t t e i s t a h u o l i m a t t a ku m m a s s a k i n m a a s s a . Tä r ke i t ä ova t p e r h e, kou l u t u s j a t o i m e e nt u l o. Ku r s s i l l e o s a l l i s t u n u t H ei d i ( 1 7 ) j ä i m i e t t i m ä ä n m a h do l l i s u u ks i a s u o r i t t a a työ h a r j o i t t e l u u l ko m a i l l a . M o n i l l a o s a l l i s t u n e i s t a e i o l l u t a i k a i s e m m i n y ht ey ks i ä u l ko m a i l l e, j o t e n ko ke m u s o l i a i n u t ke r t a i n e n . Pro j e kt i n j ä l ke e n n u o re t ko k i va t , e t t ä k i i n n o s t u s m a a n ku l t t u u r i a j a o l o s u ht e i t a ko ht a a n h e rä s i – kysy t t ävä ä j ä i vi e l ä p a l j o n .

19

Oulun Diakoniaopiston lähihoitajaopiskelijat ovat olleet akt iivisia Taksvärkki ry:n vuosittaisessa keräyskampanjassa jo monen vuoden ajan. Vuonna 2012 alkanut Mosambik-hanke on suunnattu tukemaan heikoimmassa asemassa olevia nuoria. Taksvärkki-rahoilla tuetaan Mosambikin pääkaupungin Maputon slummissa asuvien nuor ten ammatt ikoulutusta ja työllistymistä. Tilanne on kiperä, sillä Maputon nuorista lähes puolet on työttömiä. Ammatt ikoulutus ja ammatt itaito ovat Mosambikissa parhaita keinoja saada tulevaisuudessa vakaa toimeentulo. L is ä t ie toja M apu t o n n u o ri s t a l öydät t ääl t ä: http:/ / w w w.t aksvark k i .f i /m o s am b i k 2 0 1 1 /m apu ton- nuore t Mos a mbik is i t a t ääl t ä: ht t p: //www.t aksvark k i .f i / blog it /ma a /m o s am b i k Taksvärk k i ry: n t o i m i n n as ta tä ä ltä : w ww.t aksvark k i .f i .

UBIK


Teksti JA KUVA ILKK A H AU TAL A

O IKE UDE N MUK AISUUS

20


UBIK

Riku Rantala loi itselleen työn matkustelusta Madventures tv-sarjan kautta.

Nyt loppui itku

Yr itykse n pe r u st amin e n on ku u mot t ava a j atus. Pinoitt ain lomak ke it a, v irast ohe lvettiä, kon ku r sse j a, bu r n o u t t e j a j a ve lkava nke uksia. Su ome ssa y r it t ämisee n liittyy palj on pe lko j a j a f ir man kaat u mine n nä hdään h äpeällise n ä e päon n ist u mise na . S ilti se o lisi var mast i mo n e lle var sinkin luovan alan osaaj alle pät evä j a mie llyttävä ta pa an sait a e lant o n sa ammattiin opiskelu n j älkee n – t ai vaik ka e i olisi mihinkä än ammat t iin valmist u n u t . Olin suorittamassa joulukuussa kuukauden mittaista Snellman-korkeakoulun esittävän taiteen työharjoittelua Rovaniemen Steinerkoulussa, kun minut kutsutt iin sattumalta Ely-keskuksen (Elinkeino -, liikenne - ja ympäristökeskuksen) kehittämisseminaariin, jossa käsitelt iin luovia aloja. Seminaarissa pohditt iin myös yrittäjyyden helpottamista. Omat tavoitteeni osallistuessani seminaariin oli saada ymmärrystä yrittäjyydestä. Omalla alallani, soveltavassa teatterissa, yrittäjyys ja yrittäjyystaidot ovat koko ajan ajankohtaisempia. Pelkäsin ty l s i ä kal vo s u l ke i s i a, m u t t a y l lätyksekseni pai k al l e t u l i i kähaar u k al t aan j a aloilt aan kirjavaa p o r u k k aa: y r i t t äji ä, kou lut t ajia, opiske l i j o i t a j a y r i tys m aai l m an i hm isiä. Yht enä t ap aht u m an pu hu j av i eraan a t oim i Mad ventu re s -tv-s ar j an t o i n en ai s apari Riku Ranta la, j o ka o l i ke t o m as s a l u ovan alan haast eist a j a hu i pu i s t a.

Vanhojen opiskelukavereiden tuoppiin kannatti sijoittaa rahaa Parivaljakko ke ks i ai ko i n aan hy vän id ean m at kailu o hj el m as t a, j o l l ai s t a ei o l i s i aikaisem m in n ähty. He ei vät ai ko n e et y r i tt äjiksi, m ut t a tu o t ant oy ht i ö n vaat i m u ks e s t a t ähänkin oli r y hd y t t ävä. Mat k ai l u m u u t t u i m at kaksi yrit t ä j y yd e n m aai l m aan . Ny t he i l l ä on m aailm anla aj u i s es t i m e n es ty vä l i i ke i d ea. ”Kerro mme m a a i l m a st a t a ri noi t a . N ä y tt ämöt aina vaiht uva t: t v:ssä , k i rjoi l l a , t a i ra dio lla. Siihen m ä a i na p a l a a n. Si i he n m ul l a o n int ohimo a.” Rant alan m u k aan l u ovaa al aa e i o l e

h e l p p o m ä ä r i t e l l ä . Lu ovu u t t a e i ku i t e n k a a n vo i s a avu t t a a ra j a t t o m i l l a ra h a m ä ä r i l l ä j a re s u r s s e i l l a , va a n e n n e n k a i k ke a o m a p e rä i s i l l ä i de o i l l a . ” L u ovu u tt a o n s e, e tt ä pys t y y e ro tt a u t u m aa n m u i s t a j o llai n t ava lla. U s e i n s e vo i o lla j o k i n hy vi n y ks i n ke r t ai n e n pa lve lu ko n s e pt i t a i t u o tt e e s e e n li i tt y vä i d e a , m i t ä m u u t e i vä t o le y m m ä r t ä n e e t hyö d y n t ä ä . Ka i k k i m aa i lm an m e n e s t y n e i m m ä t li i ke i d e a t ova t j o t ai n m i t ä m u i lla e i o le. ”

M uotoi lua ja su ve r eeniutta

Seminaaria var ten tehtyjen tutkimusten pe rusteella yrittäjät kokevat suurimmaksi ongelmaksi markkinoinnin ja verkostoitumisen. He eivät toisin sanoen osaa myydä tuotteitaan. Monet aloittelevat yrittäjät eivät palkkaa ketään yritykseensä hoitamaan käytännön asioita, sillä se tuottaa liikaa kustannuksia. Yr i ty ks e t vo i s i va t t ä s s ä t e h dä e n e m m ä n y ht e i s työ t ä , m u t t a ve r ko s t o i t u m i n e n o n m u u t t u n u t va i ke a ks i . La m a o n j o ht a n u t l u ova l l a a l a l l a s u u r i i n l e i k k au ks i i n e i k ä m a i n o nt a a n j a m u u h u n u l ko ko ht a i s e e n s i j o i t e t a p a l j o a , va i k k a l o pu l t a s e o n ava i nt e k i j ä rah avi r ra n t a k a a m i s e ks i . J o t e n k i n o n t u l t ava n ä h dy ks i j a ku u l l u ks i . Yksi ratkaisu on tehdä sopimus toisen yrityksen kanssa käytännön asioiden hoitamisesta kohtuuhintaan. Näin yrittäjälle jää energiaa toteuttaa omaa tuotettaan eikä kaikki aika mene paperihommiin. Asia toimii myös toisinpäin. On valtavat mahdollisuudet hyödyntää luovien alojen osaamista sekä muotoilua yrityksen ulosannin petraamiseen. S u o m e s s a o n j o k au a n t o i m i n u t hy väve l i -ve r ko s t o, j o s s a e r i ty i s e s t i m i e h e t t e kevä t e p ävi ra l l i s i a p a l ve l u ks i a t o i s i l l e e n . Ra nt al a k i n vi i t t a a ve r ko s t o i t u m i s e n m e r k i ty ks e e n u ra n s a a l ku va i h e i l l a . Va n h o j e n o p i s ke l u k ave re i de n t u o p p i i n k a n n a t t i s i j o i t t a a ra h a a , s i l l ä h e o s a s i va t h o m m i a , j o t k a e i vä t i t s e l t ä l u o n n i s t u n e e t . Ve r ko s t o i t u m i n e n o n t e h o k a s t a j a s e n u l ko pu o l e l l e j ä ä k a l l i s m a a i l m a t a r j ou ks i n e e n . J o p e l k k ä k i l p a i l u t t a m i n e n vi e p a l j o n e n e rg i a a j a a i k a a . Ei s i l t i o l e i h m e, e t t ä ve r ko s t o i t u m i n e n ko e t a a n o n g e l m a ks i , ku n t äy ty i s i t u n keu t u a s e n s i s ä s i i ttoiseen maailmaan. I nt e r n e t s u ku p o l vi f ac e bo o ke i n e e n j a tw i t t e re i n e e n o n m i t ä o i va l l i s i n a i h i o u u de n l a i s e l l e va p a a m m a l l e ve r ko s t o i t u m i s e l l e. S e m i n a a r i s s a j a k au du i m m e työ r y h m i i n p o ht i m a a n a s i a a , j a t o t e s i m m e, e t t ä hy vä-

21

ve l i -j ä r j e s t elmä toimii. Miksi siis e mme te k i s i s i i t ä l ä pin ä kyvä ä ja ka ikille avointa ? Se o n n i s t u i s i avoimie n yrittä jyysfooru mie n ta i t a i t o p a n k k i en kautta , joissa p a lve lut olisiva t t a r j o l l a j a j oissa n iitä olisi h e lp p o rä ä tä löidä . M a ks a t us ja p a lve lut h oituisiva t tode llis e n t a r p e e n mu ka a n ta rp e e n sa t ie dostav ie n i h m i s t e n ke ske n .

Y r i t täminen on er eh tymistä

Yritysmaailmaan sisältyy niin paljon lomakkeita ja virastoja, että ylipäätään yrittäjyyteen ryhtyminen tuntuu raskaalta. Paikalla seminaarissa oli Elinkeino - ja yrittäjyyskeskuksen edustaja Satu Huikuri. Kysyin häneltä neuvoa yrittäjyyttä lähestyttäessä. Miten tulevan yrittäjän kannattaa valmistautua? ” O n t o tta että o pis kelij a t ko keva t va ike aks i o tt a a yh teyttä is o ih in o rga n is a a tioihin. O lemme j a ka a n tu n eet mo n iks i ko n tt o re i ks i, mu tta j o s ei o le s elvä ä liike t o i m i n t as u u n n itelma a , n iin ka n n a tta a o tta a ro h ke a s t i yh teyttä o ma a n ku n n a llis een yrit ys n e u vo n t aa n j a kes ku s tella ih mis ten ka n s s a . Jo s e n s immä in en tyyppi ei o s a a va s ta ta h ä n n e u vo o kyllä eteen pä in . Yle i s i n o n gelma o n että ei o le s elvä ä li i ke t o i m i n t a s u u n n itelma a , mitä teh d ä ä n j a ke t kä ova t as ia kka ita j a mikä o n its e a s ia s s a t u o t e j o t a h a lu ta a n ? Ve r ko s to itu min en o n tä rkeä ä että vo i kä y tt ä ä m u i den pa lvelu j a j a vo i kes kittyä s iih e n m i t ä h alu a a teh d ä , eli tu o ta n to o n . Yrit ys t o i m i n t a ka a tu u ä kkiä , j o s j ä ä vero t ma ks a m a tt a j a t u lee kova t mä tkyt .” ” Ve r ko s to itu min en o n tä rkeä ä , j o tta vo i kä y tt ä ä m u i den pa lvelu j a j a kes kittyä s iih en , m i t ä h alu aa teh d ä .” S e m i n aa ri oli kokona isuu de ssa a n p o s i t i i vi n e n t ap a htu ma . Ilma ssa oli v ilp itöntä h a l u a s a ada h omma t toimima a n ja ih mise t ve r ko s t o i t u ma a n itse nsä ja yhte ise n hyvä n vu o ks i . Py ysin v ie lä lopu ksi Ra nta la lta roh k a i s u n s a n aa n uore lle yrittä jä lle. ”Kunnioita kovasti niitä, joilla on ollut rahkeita tähän. Se ei ole helppoa. Eikä men nä siihen valittamisen kulttuuriin. Se latistaa. Suomalaiset yrittäjät ovat pitkään ruinanneet , välillä va rmaan ihan oikeutetustikin, mutta nyt täällä menee hyvin. Valittaminen pois ja sitten vaan rohkeutta ja tekoja.”


J USTICE

O IKE UDE N MUK AISUUS


UBIK


Teksti ILON A RAIVIO | Ku va minna kallinen

O IKE UDE N MUK AISUUS

24


UBIK

Eräopas, metsän suurlähettiläs 7 -vuotias Inar i v iet t i aikan sa mie lu it e n ulkona. Hä ne n le mp ip u u h aa oli maj oj e n rake ntamine n , mikä h e rät t i kou lu kave re issa ihmetyst ä. Rake nt amin e n e i ollu t ihmetykse n a ih e, vaan se, et t ä I n ar i v iih tyi niissä yksi n .

s e i t s e m ä n a s ke l e e n r y h m äy ty m i s p ro s e s s i n . Ry h m ä n i vou t u i y ht e n ä i s e ks i j o k äy t ä n n ö n p a ko s t a , s i l l ä k a ks i vu o t t a vi e t e t t i i n s a m a n porukan kanssa samassa opistotalossa a s u e n . Pi t k ä t , va a t i va t re t ke t l u o nt o o n t e h t i i n y h de s s ä .

”Passitin kaverit kotiin , k un ol i t a rkoi t us läht eä leik k i m ä ä n. Ha l usi n e hdott om a st i olla yksin”, Ina r i n au raa. Nyt 3 0-vu o t i aan a I n ar i o n val m i s t u n u t eräoppaaksi Po hj o i s -Kar j al an am m at t i o pi s t ost a Joensuus t a. Hän s u o r i t t i e n s i n l u o n t o -ohjaajan am m at t i t u t ki n n o n j a j at ko i s i i t ä suoraan eräop p aaks i . Mo l e m m at t u t ki n n o t kest ivät vuod e n . ”Paikallaan i st um i ne n on ol l ut m i nul l e aina vaikeaa. Koul ussa k i n sa a tt oi ol l a m uka vaa, mutt a t öissä ol i a i na m ukava m p a a . ” Inari oli ai e m m i n p i t kään t ö i s s ä e l o ku vakeit rauksess a. Pi t ki n ä työ päi v i n ä u l ko n a hän t ut ust ui työ r y hm ään , j o s t a y l l ät t ävän m oni oli käyny t eräo p p aan kou l u t u ks e n . Melont aa ja ki i p ei l yä j o val m i i ks i har ras t avana hän innos t u i s i i t ä, et t ä o p i s kel l a vo i s i m uut enkin kuin l u o kk ahu o n ees s a i s t u e n . Koulut uks es s a y hd i s ty i vät vae l l u ks e t Karjalan vesist ö i l l ä s e k ä Lap i n t u nt u rei l l a, eri lajien kut en ki i p ei l y n j a m el o n n an ko ke i lu, luonnon- ja l aji e nt u nt e m u s s ek ä y r i t t äjyys. E räoppaa t työ l l i s ty vät u s e i m m i t en j o ko yksityisinä yrit t äji n ä t ai er i l ai s i l l e o hj e l m apalveluyrityksi l l e, j o t k a t ar j o avat re t k i ä j a akt ivit eet t ejä t u r i s t e i l l e t ai vai kk ap a f i r m o i l le. Jo kouluaik an a I n ar i n l u o k k a ke räs i rahaa vaellusret ke l l e No r j aan t ar j o am al l a re tkipalveluit a oike i l l e as i akk ai l l e. Kunt o ja e rät ai d o t k asvavat o p i s ke lun oh essa, mu t t a eräo ppaan t är ke i n l u o n t eenpiirre on ku i t en k i n I n ar i n m u k aan sosiaalisuus. ”Soolo ilulle e i ol e va ra a . J o t ur va l l i suussyist ä esi m e rk i ksi va e l l uksi l l a on r yh män j äsent en pysy tt ä vä vä hi nt ä ä n 100 m e trin p äässä t o isi st a a n. ” E räoppaan kou l u t u ks e s s a t o d e l l a ke s kityt ään ryhm ätyö hö n . Lu o k k a käv i l äpi

Pohjoisessa luonnon kanssa eletään enemmän rinnakkain. Se on elinkeino, joten sen kunnioittaminekin on jo elinehto. ”Jo s k u s h e rä s i m m e s e i ts e m ä lt ä a am u lla s e lvi tt e le m ä ä n e r i m i e li sy y ks i ä m m e, vai k ka ko u lu o li s i a lkan u t yh d e ks ä lt ä . ” Ku n kou l u t u s vi e dä ä n u l o s l u o k k a h u o n e e s t a , sy nty y hy vi n e r i l a i s i a m u i s t o j a ve rra t t u n a l o i s t e pu t k i l a m p pu j e n t u i j o t t e l u u n . ” O li m m e t alvi vae llu ks e lla I lo m an ts i s s a . Vi i m e i s e n ä pä i vä n ä k u vi tt e li m m e n ä ke vä m m e s u d e n j ä lj e t . Kai k k i o li vat s u u t au k i i h a s t u ks i s s aa n , s i llä o li m m e o ppi n e e t m i t e n k i s s a n t ai ko i ran j ä lj e t e ro avat s u d e n j ä lj i s t ä , t ä m ä o li s i i s s u s i ! ” Lu o k k a j u h l i l öy t ö ä , ku n n e s p a i k a l l e ku r va s i l u m i ke l k a l l a a n e rä t a r k a s t a j a , j o k a ke r t o i j ä l k i e n ku u l u va n i l ve ks e l l e. ” Pe t yi m m e. I lve ks i ä h ä n o n H e ls i n g i n Vi i k i s s ä j a H e r tt o n i e m e s s ä k i n . ”

Jääkö luon to jal koihin ?

S u o m e s s a re t ke i l y o n h e l p p o a . On va l m i i t re i t i t l u o n n o n pu i s t o i s s a j a t e l t t a i l l a s a a m e l ke i n m i s s ä va i n . ” S u o m a lai s e t ovat t o tt u n e e t lu o n n o s s a o le m i s e e n , e m m e vä ltt ä m ä tt ä t a r vi ts e e rä o ppai t a” , I n a r i ke r t o o.

25

” Ku n a merikka la in en ylipa in o in en tu ris ti i lm o i tt aa m e lo n ta retken a lu s s a h a a s tava n s a o ppaa n o i keu teen , j o s ka n o o tti ka a tu u , o n lä h t ö ko h t a ha a s tava .” J o k a i s en suoma la ise n va p a a-a ika a n e i ku u l u m e tsä ssä p a t ikoint i. Ina ri n ä ke e l u o nt o o n s uhtautumise ssa myös a lu e e llisia e ro j a . Po h j oise ssa luonn on ka n ssa e le tä ä n e n e m m ä n r in na kka in . Se on e lin ke in o, jote n s e n ku n n i o i tta min e kin on jo e line hto. Tois a a l t a m i t ä än e i kie rrä te tä – p ä ä kaupu nkis eu du l l a k i errä tys pu ole sta a n on normi. Lu o n n o n jä ä mine n ih miste n ja lkoih in h u o l e s t u t t a a In a ria . ” Ku n yhd es tä la j is ta tu lee tren d ikä s , s itä s u o j e llaa n . Mu tta meillä o lis i pa lj o n mu ita kin s u o j e lu n a r vo is ia ko h teita , j o tka j ä ä vä t tä ys in i lm a n h u o m io ta .” Op i s ke lu ava si Ina rin silmä t la jie n mo n i m u o t o i s u u de lle ja u h a na la isu ude lle. Re tke i l i j ä l l ä o n su uri va stuu , ja h a lla a luonn olle vo i t e h dä t i edosta ma tta a nkin. Eräo p a s tuntuu a mma t ilta , jolle nykya ik a n a vo i s i olla e n e mmä nkin käyttöä – va rs i n k i n be t on in ke ske llä e läv ille. E i ole yll ä t t ävä ä , e ttä kou lutukse ssa p a in ote ta a n ny ky h e n g e s sä yrittä jyyttä , mutta vä h intä ä n y ht ä t ä r ke ä te htävä nykya ika n a on oikeude n m u k a i s en luontosuhte e n lu omine n. Siitä r i i p pu u , k a i va mme ko oma a h auta a mme va i ra ke n n a m me ko jota in ke stävä ä . Vo i s i ko Ina ri n ä h dä e räop p a a n te htävä n ä s u ht e en luomise n urba a n in ih mise n ja l u o n n o n vä l ille ? ”Joo ja e i. E sime rkiksi minä ty k k ä ä n e ne mmä n se ikka ilu la je ista ku in m e t s ä s s ä i s tu ske lu sta . Mutta kyllä ka ikki e räo p p a a t ova t kiin nostu ne ita lu on nosta ja j a k ava t t i e toutta mie le llä ä n . Aina kin ole n h e rä t t ä ny t ke skuste lu a puh uma lla työstä ni.”


U U TT A! Tule tapaamaan meitä osastolle 1e40 *saat tietoa nuorten kursseista * tee itsellesi rintanappi

Tervetuloa!

Yhteishakuun lÜydät stadilaisen vastauksen osastolta 1e31. Stadin ammattiopisto ja Helsingin kaupungin lukiot. Tervetuloa! opintopolku.fi

stadinammattiopisto.fi | edu.hel.fi/kouluhaku

www.nuortenkurssit.fi


Kutsu SAKKI ry:n 13. liittokokoukseen Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n ylin päättävä kokous, liittokokous pidetään 22.23.3.2014 opiskelijajärjestömme synnyinseudulla Kiljavan opistolla Nurmijärvellä. Viikonlopun liittokokouksessa hyväksytään liiton uusi poliittinen asiakirja, valitaan uusi puheenjohtajaisto sekä hallitus. Liittokokous kokoontuu joka toinen vuosi. Kokouksen äänivaltaisia osanottajia ovat SAKKI ry:n oppilaskuntien valitsemat kokousedustajat, yksittäiset SAKKI ry:n opiskelijakortilliset jäsenet sekä jäsenmaksun maksaneiden yhteisöjäsenten lähettämät edustajat järjestön sääntöjen mukaan. Päivittyvät liittokokousmateriaalit lötyvät SAKKIn verkkosivuilta osoitteesta: www.sakkinet.fi/sakki/liittokokous. Kokoukselle voi tehdä aloitteita ja muutosesityksiä. Jos niihin halutaan SAKKI:n nykyisen hallituksen vastaus, on ne toimitettava viimeistään 11.2.2014 SAKKI:n toimistolle tai puheenjohtajalle. Kysy lisätietoa: laura.ylitalo@sakkinet.fi p. 050 337 4652

Matka alkaa tästä. HaE MEIllE vieraskielisten tutkintojen yhteishaussa 7.1.-11.2.2014 kevään yhteishaussa 3.3.-1.4.2014 englanninkielisten Master-tutkintojen erillishaussa 3.3.-1.4.2014 www.turkuamk.fi/haku

Turun AMK, Turku University of Applied Sciences

TYÖSSÄOPPIMISPAIKKA HAKUSESSA? Työharjoittelu – portti työelämään -projekti auttaa liikuntavammaisia opiskelijoita työssäoppimispaikan etsimisessä. Suomen CP-liiton Työharjoittelu – portti työelämään -projekti tarjoaa CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisille opiskelijoille työssäoppimispaikkojen välityspalvelua. Palvelu on suunnattu ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijoille. Välityspalvelussa projektin työntekijät etsivät työssäoppimispaikkaa yhdessä opiskelijan kanssa hyödyntäen projektin työnantajaverkostoa sekä ottamalla yhteyttä uusiin työpaikkoihin.

Kiinnostuitko? Lisätietoja projektista: www.tyossaoppimispaikat.fi. www.facebook.com/tyossaoppimispaikat.fi Suomen CP-liitto ry


Teksti sini jukkala | Ku vat an ton j채k채 l채

O IKE UDE N MUK AISUUS

28


UBIK

Sosiaali- ja terveysalan opettaja Heli Pellinen arvosti opettajien hemmottelupäivää.

Opettajien hemmottelupäivä Kun arki ei riitä, on aika rullata punaiset matot esiin.

S aimaan ammattiopiston o p p i l as ku n nan akt iivit t eki vät hi e m an p o i kkeu ks e l l i s e n t apaht um an jär j es t äm äl l ä hem m o t t el u päi vän opet t ajille. Lap p een ran n as s a j är j es t et ty t em paus sai ai kaan p al j o n i l o i s t a m i e l t ä. Tapaht uman t ar ko i t u ks e n a o l i o s o i t t aa opet t ajille, et tä he i d än työ t ään ar vo s t e t aan ja myös opet t a ji e n työv i i hty v y yd e l l ä o n s u u ri m erkitys ko ko kou l u y ht e i s ö n hy v i nvo i n t iin. Tarkoit uks e n a o l i l i s äks i s aad a o pi s kelijat t unt em aan o p et t aji aan p are m m i n j a t uod a koulupä i vän ar ke en j o t ai n e r i l ai s t a j a yllät t ävää. Koululla hal u t t i i n j är j e s t ää t ap aht u m a, joka olisi t arpe eks i o m ap eräi s t ä j a y l l ät t ävää. Jot ain, m i t ä ei o l e e n n en t e hty, el i t i e t enkin h em m ot t el u a o p et t aji l l e! O p et t aj at vaikut t avat pal j o n o pi s ke l i j o i d en ar ke en . A jat t elim m e, e t t ä j o s o pe t t aji l l a o n hy vä m ieli, niin se ky l l ä väl i t ty y o pi s ke l i j o i l l e k i n . H em m ot t el u päi vä o pe t t aji l l e s ai ai kaan m ukavaa ke s ku s t e l u a o p p i l as ku n nan kokoukse s s a j a p äät ö s t e ht i i n . Päi vä järjest et t äisiin e n n en j ou l u l o m aa. I d eo i t a alkoi vilist ä ja t eht äv i ä j aet t i i n o p p i l as ku n nan sisällä. Päät i m m e hem m o t el l a o p et t aji a ant am alla heil l e s u k l aat a, ko r i s t am al l a r u o kala ruusuilla j a ant am al l a kai ki l l e l e i t e l i kukkaseppeleet kau l aan . L i s äks i kar t o n gi s t a askarrelt iin pu n ai s i a m at t o j a o pe t t aj ai n h uoneen et een . Osalla akt i i vei l l a t ap aht u m ap äi vä al ko i jo ennen seit s em ää aam u l l a, j o t t a k ai kk i saat iin kunt oon en n en o pe t t aji en t u l em i s t a t öih in. Opet t aji a ei j u u r i kaan i n fo r m o i t u et u kät een t apaht u m as t a, s i l l ä y l l ät t äm i n en o l i koko ajan m iel e s s ä. Ni i n t apaht u i k i n - m o n i opet t aja häm mäs t el i aam u l l a, et t ä m i t ä t apaht uu. Ut eliai t a kat s ei t a t u l i j o ka pu o l e l t a ja päivä alkoi m u k avas t i .

Le i t j ae t t i i n j o k a i s e n va s t a a nt u l eva n o p e t t a j a n j a kou l u n työ nt e k i j ä n k au l a a n . Fa ze r i n s i n i s t ä s u k l a a t a o l i vi e ty o p e t t a j a i n h u o n e e s e e n . Er i ty i s p i r i s tys t ä p ä i vä ä n t o i va t myö s l a t t i a a n t e i p a t u t m a t o t s e k ä r u o k a l a a n vi e dy t r u u s u t . A t k- o p e t t a j a V i l l e R u ot t i n en ke h u i s a am a a n s a s u k l a a t a hy vä ks i . ” To d e lla h i e n o a s i a , e tt ä o ppi la s k u n t a j ä r j e s t ä ä t ä lla i s t a” , R u o t t i n e n ko m m e nt o i t a p a ht u m a a p ä i vä n j ä l ke e n . Op e t t a j a i n h u o n e e s s a o l i pu h u t t u a s i a s t a p i t k i n p ä i vä ä j a t a p a ht u m a o l i s a a n u t p a l j o n hy vä ä p a l au t e t t a . ” Ku n s a i n l e i n k au l a a n , f i i l i s o l i a i va n ihana, pirteä ja semmoinen, että aah, jot a i n k i va a o n m e n e i l l ä ä n ! ” , ke r t o i s o s i a a l i j a t e r veys a l a n o p e t t a j a H el i Pel l i n en . H ä-

29

n e s t ä o l i i ha n a a , e ttä op e tta jille a n ne tt iin ko n k re e t t i s ta re kv isiitta a , jolla p ä ä si hyv in t u n n e l m a a n . Pe lline n kuva ili op p ila sku ntat o i m i nt a a j a op iske lijoide n ä ä ne n e siintuloa t ä r ke ä ks i . ” H e m mo ttelu o n o tettu hyvin va s ta a n . Ka i k i lla o n ollu t hymy h u u lilla .” Pe l l i n e n toivoi lisä ä va sta ava n la isia tap a ht u m i a , sillä kou lussa p itä ä v iihtyä . ”A r j e n kiireen kes kellä o n hyvä vä lillä s a ad a h e n gä h tä ä j a ren to u tu a , tä mä ta pa h t u m a o s u i n a ppiin .” ” O n o llu t h ir veen kiva pä ivä , n ä itä lis ä ä , k i i t o s ka i k i lle a ktiivis ille, ketkä ova t tä mä n j ä r j e s t ä n e e t j a o n to s i hyvä , että tä lla is een löy t y y i n t o a.”


Teksti mikael brunila | Ku va hen ri sa lonen

O IKE UDE N MUK AISUUS

Kuka edustaa työntekijöitä? Saako työna nta j a pe r u st aa t yönt e kij öille am mattiliiton j a so p ia t yöe h d o ist a t ämän kanssa ? He lsingin käräj äo ike u s e sit t ää tam mikuussa kanta n sa t är keään e n n ak kotapauksee n. Va st ak kain ovat main osjakaj at ja he idä n työn ant aj an sa. Monet ammattiin opiskelevat ova t tehn eet m ainosjakaj an t ö i t ä. Työ o n hi d as t a eikä palkka yleensä o l e hääv i , m aks e t aan ha n työ jaet t ujen m ai n o s t e n m äärän ei kä tunt i en perust eella. U s e i n pi en en k i n m ai no sm äärän jakam iseen m en ee p i t kä ai ka. Ei siis ole ihm e, e t t ä j akel u al a o n he rä ttänyt kuum ia t unt e i t a am m at t i l i i t t o j en keskuud essa. A m m at t i l i i t t o e d u s t aa työ n tekij öit ä työpaikoilla j a pi t ää hu o l t a he i d än eduist aan. SAKKI o n t aval l aan o pi s ke l i j o i den am m at t iliit t o, mu t t a o ppi l ai t o ks i s s a. Joulukuussa m ai n o s j ak aji en p al kat o l i va t käsit t elyssä H e l s i n gi n käräj äo i keu d es sa . Käräjäoikeud en k äs i t t e l e m ä t ap au s ko s kee m iespuolist a m ai n o s j akaj aa, j o ka vaat i i työ nant ajalt aan Hel s i n gi n Jakel u -E x p er t Oy:lt ä ( H JE ) m aksa m at t o m i a p al kko j a vu o silta 20 09 -2 01 3.

Keltaiset ammattiliitot toimivat fasistisessa Espanjassa, jossa työnantajat pakottivat työntekijät järjestäytymään työnantajien itsensä luomiin ammattiliittoihin. Käräjäoikeus on ai e m m i n kat s o n u t , et t ä HJ E on m aksanut mi ehel l e l i i an vähän pal kka a vuosilt a 2 00 7- 2009. Mi e hel l e t u o l l o i n ma ks et t u palkka ei vas t an n u t al an y l ei s s i t o va a työeht osopim us t a, j o n ka Su o m en Po s t i j a logist iikka-alan u n i o n i PAU o n s o l m i n u t Pa lvelualojen työnant aj an Pal t a r y: n k an s sa . Yleissit ovan so pi m u ks e n vo i vat s o l m i a va in m aanlaajuiset am m at t i l i i t o t j a s e pät e e ka ikkiin alan yrityksi i n . So p i m u s s i t o o k ai kkia alan yrityksiä ri i ppu m at t a s i i t ä, ovat ko ne a l lekirjoit t aneet s en vai ei vät .

Työ n a nt a j a H J E ty y ty i k ä rä j äo i keu de n pää t ö ks e e n vu o s i e n 2 0 0 7 - 2 0 0 9 m a ks a m a tt o mi e n p a l k ko j e n o s a l t a , m u t t a vä i t t ä ä , e t t ä PAU : n j a Pa l t a n y l e i s s i t ova s o p i m u s e i e n ä ä päte ny t vu o de s t a 2 0 0 9 e t e e n p ä i n . M a r ra s ku u s s a 2 0 0 9 p e r u s t e t t u S u o m e n m a i n o s j aka ji e n e t u j ä r j e s t ö S M E r y. s o l m i t u o l l o i n o m a n työ e ht o s o p i m u ks e n s a työ n a nt a j a pu o l el l e p e r u s t e t u n S u o ra m a i n o n n a n j a k au pu n k i l e ht i e n e r i l l i s j a ke l u n y h di s tys S K E r y: n kan s s a . S M E, j o n k a t a r ko i t u s o n a j a a työ n t e k i j ä pu o l e n e t u j a , o n PAU : n m u k a a n työ n ant a j a pu o l e n p e r u s t a m a y h di s tys. H J E: n m u k a a n työ nt e k i j ä l l e m a ks e t t u p alk k a n ou da t t i n ä i de n u u s i e n y h di s tys t e n s o l mi m a a s o p i m u s t a . Työ nt e k i j ä t a a s ve t o a a PAU : n j a Pa l t a n vä l i s e e n y l e i s s i t ova a n s o p i m u ks e e n .

ko i s t a vu o s i l t a 2 0 0 9 -2 0 1 3 . Lisä ksi tu omio o t t a a k a nt a a työ na nta jie n työnte kijöille p e r u s t a m i e n a m m a tt iliittoje n a se ma a n. Kärä j äo i keu de n k ä sitte lyssä on siis tä rke ä e n n a k ko t a p au s. S M E: n va a t i ma t p a lka t tu ntu va t oleva t k a h de n j a k a h de ksa n eu ron vä liltä riip pu e n s i i t ä , m i t e n n o p e a st i ma inokse t on jae ttu. PAU : n m u k a a n tu nt ip a lka n tulisi a in a olla vä h i nt ä ä n k a h de ksa n euroa . Kä rä j äo i keu de ssa SME :n e dusta ja t ke rt o i va t p e r u s t a n e e n sa yh distykse n, koska h e i t ä h u o l e s t u t t i a la n tuleva isuu s. H JE :n t o i m i t u s j o ht a j a Er kki Fro m vuorosta a n vä itt i , e t t ä y r i tys e i se lv iä isi PAU:n e h dotta mist a p a l k a n ko ro t u ksista . H J E ku u l u u Ja nton -v ie st intä konse rniin ,

J oh to po r r asta ja ve ronkie rtoa

PAU ku t s u u S M E:t ä ke l t a i s e ks i amm at t i l i i t o ks i . Kys e o n va k ava s t a sy yt ö ks e s t ä . Ke l t a i s e t ammattiliitot toim i va t fasistisessa Es p a n j a s s a , jossa työ n a nt a j a t p a ko t t i va t työ nt e k i j ä t j ä r j e s t äy ty m ä ä n työ n a nt a ji e n i t s e n s ä l u o m i i n am ma t t i l i i t t o i h i n . PAU : n m u k a a n S M E o n s i i s työ n a nt a j a pu o l e n p e r u s t a m a y h di s tys, j o n k a e i vo i s a n o a e du s t ava n työ nt e k i j ö i t ä . SME: n p e r u s t a m i s e n t au s t a l l a o n s e n e n s i m m ä i n e n pu h e e n j o ht a j a M i k ko Kä rki . Kärk i o l i sy ksy y n 2 0 0 9 a s t i myö s H J E: n vara t o i m i t u s j o ht a j a j a y r i ty ks e n o s a k a s. E n n e n S M E: n p e r u s t a m i s t a Kä r k i e ro s i k a i ki s ta vi ro i s t a H J E:s s ä j a my i o s u u t e n s a y r i ty ks e s s ä . Yr i ty ks e n t o i m i t u s j o ht a j a n a j a t ko i Kärj e n ve l i . " E m m e m i s s ä ä n t a pa u ks e s s a vo i hy vä ksyä t yö m a r k k i n o i lla s e llai s t a t u levai s u u tt a , joss a t yö n an t aj a t pe ru s t avat o m i a a m m att i yhd i s t y ks i ä j a s e n j ä lke e n s o lm i vat s o pi m u kse n i ts e n s ä kan s s a. Ta pau s o n ä ä re tt ö m ä n t ä rke ä " , s a n o o PAU : n l i i t t o s i ht e e r i H ei d i Me ri l ä i n en . H J E: n e du s t a j a pu o l e s t a a n vä i t t ä ä , e t t e i PAU : n j a Pa l t a n s o p i m u s o l e y l e i s s i t ova va a n ” työ e ht o s o p i m u ks e ks i ku t s u t t u p alk k i o l a s ke l m a” . J o s työ nt e k i j ä vo i t t a a t a p au ks e n avau t u u myö s m u i l l e m a i n o s j a k a ji l l e m a h do l l i s u u s va a t i a ko r vau ks i a m e n e t e ty i s t ä p a l -

30

j o k a o m i s t a a u se ita ma in oste n ja ke lu a la n y r i ty ks i ä S u o m e ssa . Yle n A-studion mu ka a n Ja nt o n t e k i vu o s i e n 2 0 0 7 ja 2 0 1 1 vä lillä 3 3 m i l j o o n a n eu ro n voitot. Voitoista Ja nton m a ks o i va i n ko l me n p rose nt in ve rot, va ikka S u o m e n y ht e i s öve ro oli tu oh on a ika a n 2 6 p ro s e nt t i a . " Tä s s ä yh t e is ku n n a s s a o n s ella is ia kin m i e li pi t e i t ä , e tt ä tes s it* ( työ eh to s o pimu ks e t ) y li pä ä n s ä ova t pelkkä ä kiu s a n teko a . Tä t ä n o u d att aa ku iten kin yli 5 0 a la n yritys t ä " , t o t e s i PAU : n Es a Vilkuna Ka n sa n Uutisten mukaan. Kä r j äo i keu s a nt aa p ä ä tökse nsä a sia sta 1 7 . t a m m i ku u t a .


Sak J Esiinty

.

~

cP ri n ce

ss

R V

p.

ar

al

B

u T u r ku ~ T

s

au

01

Lis

ti

i

ks

0-2

ät i e

et:

ww

3234

w. m a t k a p o j at . f i ,

m 24, sari. h u u s ko n e n @

at k

et.f toja: l a u ra . yl i t a l o @ s a k ki n

i

ja apo

Hin

t.f

i

n at

o kh

a l ka e n 1 3 € / h l ö

tei

jä nel

/

ä

lm

a

ss

.5

yt i

6

n o

i

~

1

ä

u

15

k

ss

nh

g en

en

E-

h

ly


ARVO STE LUT

Levyt

E l o k u vat

Fuusio

Tuoretta kivaa

Kiitti ei

Vapauttakaa Nelson Mandela

Henri Salonen

Jukka Vuorio

Sara Siponmaa

Jukka Vuorio

Yhdysvaltalainen metalcorebändi We

Viime vuonna Suomen musiikkitaivaal-

Ei Kiitos on Samuli Valkaman ohjaama

Aikamme erään kuuluisimman ja ar-

Came As Romans (WCAR) yllätti soiton

le komeetan lailla sinkoutunut Sanni

draamakomedia, jossa kuvataan kes-

vostetuimman vapaustaistelijan Nelson

puhtaudellaan Tracking Back Roots -pitkä-

on ihanan pirteä artistikokonaisuus,

ki-ikäisen pariskunnan Helin (Anu Sinisa-

Mandelan omaelämäkertaan perustuva

soitollaan. Levy on yhtyeen kolmas albumi.

jonka musa jää mieleen ja sanoitukset

lo) ja Matin (Ville Virtanen) intohimotonta

elokuva tarjoaa tutustumismatkan tämän

koskettavat kaikkia Sannin itsensä tavoin

avioliittoa. Heli yrittää innostaa miestään

suurmiehen elämään. Viime joulukuussa

parikymppisiä.

petihommiin, mutta Mattia ei kiinnosta.

95-vuotiaana menehtynyt Mandela oli

Lopulta Heli päätyy suhteeseen naisten-

vallankumouksellinen vapaustaistelija ja

nielijä Jarnon (Kai Vaine) kanssa.

äärimmäisen taitava kabinettipoliitikko

Musiikki on pirtsakan melodista ja lyriikat sekä kappaleiden aiheet melko positiivisia ja kannustavia. Eri genrejä

Hitit Prinsessoja ja astronautteja, Me

yhdistellään popista hc-punkkiin ammatti-

ei olla enää me ja Jos mä oon oikee ovat

maisella otteella. Voin kuvitella, että tämä

saaneet täysin ansaitusti massiivisen

levy kuulostaa hyvältä monelle meistä.

määrän radiosoittoa ja siivittäneet Sannin

puoliroolit päälaelleen. Katsoja myös

historiansa kanssa käsi kädessä kulkevat

Itse olisin kaivannut levylle enemmän

bändeineen todella suosituksi myös

haastetaan pohtimaan, mitä tosi rakkaus

niin Etelä-Afrikan kuin koko maanosankin

huutamista sekä mäiskettä ja vähemmän

talven keikkarintamalla.

on: intohimoista ja seksuaalista vai arkista

menneisyys.

herkkää tunnelmointia, mutta on tämä hyvä näinkin. We Came As Romas - Tracking Back

Smak-yhtyeestä tuttu tuottaja

Elokuva asettaa perinteiset suku-

ystävyyttä. Kokonaisuudessaan Ei Kiitos

samassa persoonassa. Hänen henkilö-

Elokuvan opetus on että vapauden

Henri Salonen on toiminut onnistuneessa

tuntuu jäävän pintaraapaisuksi aiheesta,

hinta on kallis, mutta silti sen arvoinen.

roolissa, kun Sanni-nimistä timanttia on

jossa voisi olla aineksia syvällisempään-

Vapauden merkitys onkin hyvä aihe poh-

hiottu.

kin tulkintaan. Itselleni elokuvan parhainta

diskeluun tässä oravanpyörämaailmassa.

antia oli Timo Lassyn musiikki.

Kuka todella on vapaa?

Roots Nuclear Blast, 2013

Sanni: Sotke mut

★★★✩✩

Warner Music Finland 2013

Ei kiitos, 2014

Mandela: Pitkä tie vapauteen, 2013

★★★★✩

Ohjaus: Samuli Valkama

Ohjaus: Justin Chadwick

★★✩✩✩

★★★★✩

Lisää kissoja

Vilpitön kasvukertomus

Niia Virtanen

Niia Virtanen

Maailmanlopun meininkiä

Krebaista räppiä

Ilkka Hautala

Niia Virtanen

Vasemmalle vahvasti sitoutunut Ilkka pa-

M.I.A:n uusin albumi Matangi on moni-

rantaa maailmaa käyttämällä käänteistä

puolinen räppilevy. Artisti yhdistää jälleen

psykologiaa Mikkelin murteella. Pitkältä

onnistuneesti musiikin eri muotoja.

Lil Bub & Friendz on elokuva internetin

Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon

idästä tullaan uskottavasti ja epäuskot-

Lähes jokaisessa biisissä on krebainen

kuuluisimmista kissoista. Pääosassa on

saanut Adèlen elämä - osat 1 ja 2 on

tavasti samaan aikaan. Ajoittainen musi-

taustavire. Esimerkiksi rauhallisena

internetkissojen internetkissa, Lil Bub.

vilpitön kasvukertomus. Elokuva seuraa

kaalinen (varmastikin) harkittu latteus ja

poppibiisinä alkava "Come Walk With Me"

Elokuva kuvaa Lil Bubin kohtaamisia

gangsterimaneerisuuden karrikoiminen

yltyy loppua kohti samanlaiseksi krebaksi

muiden julkkiskissojen kanssa ja tutustuu

on ajoittain taidetta. Ilkka on streetwise

kuin levyn muutkin kappaleet.

kissavideokulttuuriin. Samalla seurataan Lil

poliitikko, joka puhuu provosoivan puh-

Sanoituksissa tehdään paljon

Bubin ja hänen omistajansa yhteiselämää.

päähenkilö Adèlen ensirakkautta ja tutustumista omaan seksuaalisuuteensa. Elokuva keskittyy kuvaamaan taidokkaasti nuoren Adèlen ja hänen rakas-

distavalla pessimismin äänellä niin, että

viittauksia. M.I.A. muun muassa vääntää

kuuntelijaa todella koskettaa. Vahvasti

YOLO-sanonnan muotoon YALA, You

hin hetkiin, jotka vietämme iltaisin kissa-

on helppo samaistua. Adèlen ihastuneet

puhetyylinen räbäytys sopii sanomaan,

Always Live Again, viitaten hinduistiseen

videoita ahmien. Vaikka et itse uskaltaisi

hymyt ja epätoivoiset itkut tarttuvat myös

flow on rento ja virtaava. Tillasen musa on

jälleensyntymiseen. Kreban keskellä on

tunnustautua kissavideoiden ystäväksi,

katsojaan.

tietoisen ihmisen valinta.

siis kiinnostavaa myös pysähtyä kuuntele-

voit katsoa elokuvan "kiinnostuksesta

maan, mitä artistilla on sanottavanaan.

internetkissa-ilmiöön".

Elokuva tarjoaa uusia näkökulmia nii-

Ilkka Kalevi Tillanen ja Rantaremmi -

tettunsa tunteita. Päähenkilön tunteisiin

Adèlen elämä - osat 1 ja 2, 2013 Ohjaus: Abdellatif Kechiche

Ihmiskunnan viholliset

Lil Bub & Friendz, 2013

Oy Cinema Mondo Ltd

★★★★✩

Kiveen kirjoitettu

M.I.A. - Matangi

Ohjaus: Andy Capper ja Juliette Eisner

Roihis Musica, 2013

Interscope Records, 2013

Vice Media

★★★✩✩

★★★★★

★★★★✩

32


UBIK

K

i

r

Niukkaa on. Mites tulevaisuudessa?

”Prkl!” Kelomökistä tulevaisuuteen

Vesa Korkkula

Ilkka Hautala

Välttämättöminä esitellyt leikkauslistat ovat nykyään politiikan arkipäivää. Niille ei

j

a

t

Kulttuuriöverit

Rahan merkityksestä

Joonas Pulkkinen

Jukka Vuorio

Sarjakuva-albumit Kelomökkien mies ja

Itävaltalaisen Thomas Bernhardin (1931-

Kurt on norjalainen trukkikuski, jolla on

sen futuristinen jatko-osa Tulevaisuuden

1989) viimeiseksi romaaniksi jäänyt

vaimo ja kolme lasta. Kurtilla ei ole kovin

kuulemma ole vaihtoehtoja, koska resurs-

mies ovat mahtavaa taiteellisen analyysin

kirja Vanhat Mestarit on ylistys taiteelle

paljon rahaa, mutta perhe tulee toimeen

seja on niukasti. Mitä niukkuus oikeas-

kritiikkiä suomijäärän suusta. Taiteellisen

niin hyvässä kuin pahassa. Kirja saa

ja kaikki ovat ystävällisiä toisilleen. Kurtin

taan on? Ville Lähteen teos Niukkuuden

työn nousut ja laskut on saatu ikuistettua

alkunsa kun Atzbacher menee Wienin

kotikaupungissa ajatellaan Kurtin olevan

maailmassa lähestyy ajatusta niukkuu-

selkeän omakohtaisen kokemuksen kaut-

taidemuseoon tapaamaan ystäväänsä

jopa kaupungin mukavin mies.

desta kiinnostavasta näkökulmasta.

ta. Masentuneen miehen maalailutoilailu-

Regeriä, joka on joka toinen päivä käynyt

Eräänä päivänä Kurt pelastaa mereen

ja katselisi enemmänkin, mutta lyhyestä

samalla penkillä ihailemassa Tintoren-

pudonneen miehen hengen, ja saa pal-

vuotta ovat olleet poikkeuksellinen aika

lienee virsi kaunis kun sanoma tulee hyvin

ton Valkopartaista Miestä. Tästä alkaa

historiassa halvan öljyn johdosta. Öljyyn

perille näinkin.

Regerin uskomattoman vuolas monologi,

Lähde esittää, että viimeiset 150

nojaava talous pyörittää maailmaa. Koska nykyiset öljyvarat ovat ehtymässä ja vastaavanlaista energiahyötyä tuottavaa lähdettä ei ole löytynyt, ovat yhteiskunnat Lähteen mukaan täysin uudenlaisen niukkuuden edessä. Keskeinen kysymys on, miten tähän reagoidaan? Jatkammeko kehityksen linjalla, joka on vahvasti sidottu öljyyn ja ydinvoimaan, vai etsitäänkö ratkaisuja uusiutuvista energiavaroista? Ville Lähde - Niukkuuden maailmassa Niin & näin -kirjat 2013 192 s.

★★★★✩

joka ruotii läpi niin saksankielisen kuin

Masentuneen miehen maalailutoilailuja katselisi enemmänkin, mutta lyhyestä lienee virsi kaunis Albumit ovat pieniä ja jatko osan

eurooppalaisen sivistyksen. Vanhat Mestarit on kirja siitä kun kaikki jo tuntuu nähdyltä, mutta kuitenkin sieltä jostain löytyvät ajatukset elämän kantavista ja koossapitävistä asioista. Toisin sanoen Vanhojen Mestarien Reger on irvikuva henkilöstä, joka on nähnyt ja kokenut mielestään kaiken, intellektuelli jonka oma sivistys lopulta muuttuu omaa elämää rajoittavaksi tekijäksi. Bernhard

kinnoksi suuren timantin. Jalokiven myy-

leikkii kielellä ja kirja on kirjoitettu lähes

tyään Kurtilla onkin yhtäkkiä 50 miljoonaa

kokonaan Atzbacherin kertomana siten,

norjan kruunua, eli aivan tajuton määrä

että hän kertoo lukijalle mitä ”Reger sa-

käteistä. Kurt muuttuu kummalliseksi.

noi”. Tästä ei tule kuitenkaan hämmentyä.

Hän alkaa ostella tavaroita joita ei oikeas-

Vanhat Mestarit on oiva komedia, jonka

taan tarvitse ja sanoo poliisia pöhköksi,

halutessaan pystyy kahlaamaan läpi

sillä nyt hänellä on varaa maksaa sakkoja

melkein yhdeltä istumalta.

vaikka kuinka paljon. Kirjailija Erlend Loen tarina Kurtista ja

avaruusteema hieman kummastuttaa.

rahavuoresta on alkujaan jo kahden vuo-

Tarina olisi mielestäni kantanut hyvin ihan maan kamarallakin, mutta toisaalta; mitä

Thomas Bernhard – Vanhat Mestarit

sikymmenen takaa, mutta on aina ajan-

oudompi, sitä parempi tapaan sanoa.

Teos, 2012

kohtainen. Ja aivan hillittömän hauska.

211 s. Aapo Rapi - Kelomökkien mies & Tulevai-

★★★★✩

Erlend Loe: Kurtin käytöshäiriö

suuden mies

WSOY 2003

Huuda Huuda, 2013

104 s.

28 s.

★★★★★

★★★✩✩


Teksti wa rda ahmed | Ku vat marleena lah ti

KO LUMN I

Sori vaan kaverit, mutta olen somali

O len somali, m u s l i m i , m aahan m u u t t aj a j a pakolainen. N ämä i d e nt i t eet i t ovat o s a minua. Toivoisin sil t i e t t ei m i n u n t ar v i t s i s i o lla puolust am assa t au s t aan i ko ko aj an . I nt erkult t uurisis t a l äht ö ko hd i s t a t u l e va lle nuorelle Suom i o n pai k k a, j o s s a hän en minuut ensa kyseen al ai s t et aan j at ku vas t i . Interkult t uuriset nuo ret j ou t u vat ku l t t u u r i taust ansa t ai m uid e n sy i d en t ak i a pal l o i l e ma a n usean t od ellis u u d e n väl i l l ä. Meid än on ollu t pakko m i e t t i ä t o i m i n ta malleja m oniin as i o i hi n o m i n p äi n , ei kä ympärillä ole aina ol l u t s am as s a t i l ant e es s a o lev ia nuoria t ai ai ku i s i a. Su j u va l i i kku m i nen kult t uurien välil l ä ei sy n ny he l po s t i . Jossain vaih ees s a s i t ä havaht u u s i i he n , ettei olekaan sam an l ai n e n ku i n m u u t . Kau punk i ei ole est eet ö n t i l a m u i d e n en n ak ko luulojen t akia. S inu l l a vo i e s i m e r k i ks i o l l a iha n eri asenne alko ho l i i n ku i n ys t äv i l l äs i . Ystäväsi sanoo, et tei vo i n äy t t äy tyä k an s sa si keskust assa, ku n m u m m o ei y m m ärtä isi. H uom aat et t ä ven äl äi s et j a v i ro l ai s e t nuo ret oppivat nop eas t i p i i l o t t am aan o s an itsest ään. Kot ikielt ä käy t e t ään vai n o m as s a po r ukassa ei koskaan j u l k i s e s t i j a n i m i s u o ma laist uu kavereid e n s u u s s a. Nuori on kuin kam el e o nt t i , j o ka py r k i i pa kon ed essä assimi l aat i o o n . I t s e n s ä ki e l tä min en ei ole kuit e n k aan t er ve t t ä. Monilla lapsilla herääm i n e n t ähän t i l an teeseen t apaht uu jo var hai s e s s a vai hees s a. J o skus lapsi on kou l u n s a t ai l u o kk an s a ai no a n äkyväst i erilai n en . Näky väs t i er i l ai n e n ta r koit t aa sit ä, et t ei t äy t ä as et et t u a s u o m ala isuud en norm ia. Suom alaisuud e n n o r m e i s t a i l m e i s i n o n va a lea ulkonäkö. M i n u t t o i s eu t et aan j at ku va st i hyvin m onell a t aval l a, e n s i s i j ai s e s t i ulko näön kaut t a. U l ko n äö n er i l ai s u u t t a ko -

ro st e t a a n y l e t t ö m ä s t i , ke h u t a a n”eu ro o p p al ai s i a” p i i r t e i t ä j a ke h o i t e t a a n n äy t t ä m ä ä n väh e m m ä n a f r i k k a i s e l t a t a i m u s l i m i l t a . N u o r i l l a p i t ä i s i o l l a m a h do l l i s u u s m u o d o s t a a o m a a s o s i a a l i n e n i de nt i t e e t t i n s ä n i i st ä a i n e ks i s t a m i t k ä ova t h e i l l e l ä h e i s i m pi ä. S i ks i o n t ä r ke ä ä pu r k a a o l e m a s s a o l e v i a n o r m i s t o j a j a n e g a t i i vi s i a a s i o i t a , j o i t a e r i ku l t t u u r i t au s t o i h i n l i i t e t ä ä n . Ym p ä r i s t ö s u l ke e t i e ty i l t ä i h m i s r y h m i l t ä, j a myö s m i n u l t a , m a h do l l i s u u de n o l l a s u om a l a i n e n . Op e t t a j a n a o l e m i s t a n i o n kys e e n a l a i s t e t t u . On kysy t ty m i t e n vo i n t o i m i a o pe t t a j a n a s u o m a l a i s i l l e l a p s i l l e, ku n e n o l e ai t o s u o m a l a i n e n . Op e t t a j a n kou l u t u s l a i t o s on minulle ollut homogeenisen suomalais u u de n vi i m e i s i m p i ä l i n n a k ke i t a . S u o m a l a i n e n e n s i i s vo i o l l a , m u t t a i h m i s i l l ä o n va l m i i t e n n a k ko l u u l o t s i i t ä m i t ä vo i n o l l a . M i n u n o n s ovi t t ava k ä s i ty ks e e n s i i tä m i l l a i n e n o n a f r i k k a l a i n e n , p a ko l a i n e n , m aa h a n m u u t t a j a t a i m u s l i m i . Ko ke m u ks e s t a t i e dä n , e t t ä n ä m ä k a i k k i m ä ä re e t j a n i i h i n l i i t e ty t n e g a t i i vi s e t a s i a t t i i vi s ty vä t s a n a a n s o ma l i . S o m a l i o n sy r j äy ty ny t , a l i s t e t t u , vara s, ra i s k a a j a , t a a k k a , s o s s u pu m m i j a i s l a m i s t i m e r i ro svo. Ol e n y l p e ä s t i s o m a l i k a i ke s t a m ä ä r i t t e l ys tä h u o l i m a t t a . S i t ä t e ko py hy y t t ä e n n i e l e ku n m i n u l l e t u l l a a n s a n o m a a n , e t t ä o l e n ”hy vä s o m a l i ” . M i n u s t a e t s i t ä ä n u h r i a , j o k a o n ro h ke a s t i k ä ä nt ä ny t o m a l l e r y h m ä l l e s e l kän s ä , j o t t a vo i s i o l l a j o t a i n m u u t a . S o r i vaa n k ave r i t , m u t t a o l e n s o m a l i – j a myö s pal j o n m u u t a . S u r u l l i s t a o n myö s s e, e t t ä s u o m a l a i s e ks i e i vo i t u l l a , m u t t a s i i h e n p i t ä i s i ku i t e n k i n j a t ku va s t i py r k i ä . On a s i o i t a j o i t a s u om a l a i s e t l i i t t ävä t s u o m a l a i s u u t e e n ku t e n pu h da s l u o nt o, re ht i ys j a i t s e n ä i sy ys. M i ks i ku k a a n e i h a l u a i s i py r k i ä ko ht i n ä i t ä a r vo j a ? Va l i t e t t ava s t i s u o m a l a i s u u s n äy t t äy ty y e r i t ava l l a m u i l l e. S u o m a l a i s u u de s t a vä l i t ty y n äkö a l a t t o m u u s, a l ko h o l i s m i , s u l keu t u n e i s u u s, y l i m i e l i sy ys j a h o l h o avu u s. M i t e n vo i s i l l o i n o l e t t a a , e t t ä j o ku j o l l a o n va l i n n a n vara a o t t a a ko va i e i kö o t t a a s u o m a l a i s u u tt a m u k a a n i de nt i t e e t t i n s ä ra ke n n u s a i n e e ks i , va l i t s i s i o t t a a o s a a t ä h ä n k a n s a l l i s e e n m u rh e n äy t e l m ä ä n ? J o s s a i n va i h e e s s a t a j u a a , e t t ä va i k k a ku i n k a k äy s i t ä va l ko p e s u p ro s e s s i a l ä p i , n i i n e i t ä s s ä o l e ku k a a n m u u t t u m a s s a s u o m al a i s e ks i . S u o m a l a i s u u de n p i t ä ä e n s i n m u u t t u a j a s e n p i t ä ä s a ada s ä r m ä ä , vä re j ä j a va r i a a t i o t a . S u o m a l a i s u u de n p i t ä ä e du s t aa j o t a i n m u u t a ku i n El ove n a a . I nt e r ku l t t u u r i s i l l a n u o r i l l a o n n o r m i e n t u om i e n ra j o i t u s t e n l i s ä ks i myö s p a l j o n m ah do l l i s u u ks i a . M a i de n ra j a t e i vä t s i do he i tä , ku l t t u u r i e n vä l i s s ä s u k ku l o i m i n e n o n o pi t t u , sy nty m ä l a h j a ks i o n j o s a a t u u s e a m p i ki e l i j a s u ku l a i s i a l öy ty y u s e i s t a e r i m a i s t a . Kou l u n p i t ä i s i t u ke a n u o r i a o m a n s o -

34

s i a a l i s e n i de nt i t e e t in ra ke nta mise ssa . Kou l u s s a p i t ä i s i purka a su oma la isuu de n kliseistä normistoa. I de nt i t e e t i n p e ruste e t ra ke ntu va t jo va r h a i s l a p s u u de ssa , mutta nu ore n a oma n s o s i a a l i s e n i de nt ite e t in muodostu mise sta t u l e e t i e t o i n e n prose ssi. Ymp ä ristön p itä ä o l l a s u o t u i s a , k a nn ustava ja ta rjota sille ta rvi t t ava t ra ke n n u sa ine e t. Ka n s a i nvä l i syysp ä ivä t e ivä t ole mikä ä n t a p a o t t a a h u o m ioon inte rku lttuu risia op p il a i t a j a h e n k i l ö kunta a . Kou lun ilma p iirin p it ä ä o l l a va p a a m pia ja monia rvoise mp i. Op i nt o - o h j a aja n p itä ä ta sa pu olise st i k a n n u s t a a n u o r i a h a keutuma a n kiinn ost a m a l l e e n a l a l l e jos on ma h dollisuu ksia . Op i nt o - o h j a a j a n te htävä e i ole a rv ioida s ove l t u u ko n u o r i tä lle ta i tu olle a la lle ku ltt u u r i t au s t a n s a vuoksi va a n ta itoje nsa ja k i i n n o s t u ks e n s a mu ka a n . Use in op into -oh j a a j a t j a o p e t t a j a t suhtautuva t inte rku ltu ur i s i i n n u o r i i n j o p a v ie lä tava llista jyrke mmin s u ku pu o l i n o r m a t iiv ise st i. J o k a i s e s t a konf likt it ila nte e sta kou lussa e i p i dä t e h dä ku lttu urikysymystä . E ttä te kikö s e Wa rda t u o l la tava lla , koska on soma li, m u s l i m i t a i m a m u? Ta save roine n kolle g ia as e n h e n g e n t u l i s i ulottua koko koulu n h e n k i l ö ku nt a a n o l i t a lkka ri sitte n Gh a n a sta ja re s u r s s i o p e t t a j a Soma lima a sta . U s e i n n ä i den n ormistoje n yllä p itäji ä kou l u i s s a ova t op e tta ja t ja va nh e mma t. Op e t t a j a n a s e n n e n uore e n on me rkittävä ä . S u ht au t u u ko o p e tta ja sä ä lin se ka ise n h a lve ks i e n s o m a l i tyttöön va i n ä ke e kö h ä n täm ä n s a m a nve roise n a op p ila a na mu ide n kanssa luokassa? V i i t s i i kö o p e tta ja op e te lla op p ila a nsa n i m e n l au s u m i se n oike in? Pa n oste ta a nko kou l u s s a o m a n ä idinkie le n ja u skon non o p e t u ks e n l a a t u un ? N oste ta a nko inte rku lt u u r i n e n n u o r i a ina ole te tun kulttu uritaust a n s a e du s t a j a n a p a rra sva loih in, e i koska a n muulloin? V i e l ä vi i m e i se ksi n uor te n p itä isi olla ylp e i t ä o m a s t a t au sta sta a n ja va lla sta a n mä är i t e l l ä i t s e ä ä n n iin ku in kokeva t oleva nsa . Ol i t s i t t e n m a a h a nmuu tta ja , p a lu umuu tta ja , p a ko l a i n e n , ado p t iola p si ta i va ihto -op p ila s o n s i n u l l a s a m a t oikeude t kuin mu illa kin nuorilla. Wa rd a A h m e d o n ka sva tu s tieteen ylio p pi la s j a n u o r t e n ver ta is r yh mä o h j a a j a . K i r j o i t u s o n a lu n perin j u lka is tu n o rmit .fi ve r k ko s i vu i lla.


S ARJA KUVAT

PASI KÄRKKÄINEN

HENNA RÄSÄNEN

KATJA RONKANEN

UBIK


ESIINTYMÄSSÄ:

VA LTA K U N N A L L I S E T KO U L U T U S - J A T YÖ E L Ä M Ä M E S S U T

KUNINGASIDEA

NUORILTA NUORILLE &

T U L E LÖY TÄ M Ä Ä N T U L E VA I S U U T E S I A M M AT T I

ERIKOISVIERA ANA:

MESSUKESKUS 22. – 23.1.2014

MUSTA BARBAARI

Musta Barbaarin kuva: Eino Manner

SINI SABOTAGE


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.