Issuu on Google+

2 / 2014 | SU K U P O LV I

SU O M EN A M M AT TIIN O PIS K ELE V IEN LIIT TO - SA K K I RY

Musiikin kuuntelu syynissä Kovat, pehmeät, kovemmat

Säpinää älypuhelimessa

Täältä tullaan työelämä

Mitä tuntuu olla ilman?

Kelaten kohti unelmia

Minimipalkka

Varjovalmennus

Teemu Keisteri


S isä ltö / Pääkirjoitus, Puheenjohtajien kolumni, / Vuoden talkoolainen, Kansainvälistä sakkia, Taitajat 2014, / Varjovalmennuksella yliopistoon,­ /Liittariraportti, / Uutta sakkia, / Turvallisin mielin matkalle, / Täältä tullaan työelämä, / Tarvitaanko minimi?, / SAKKI syynää Amis-Dialogin, Mainostenjakaja hävisi oikeudessa / Miltä tuntuu olla ilman, / Teemu Keisteri, / Kovat, pehmeät ja vielä kovemmat, / Taantuma, / Musiikin kuuntelu syynissä / Säpinää älypuhelimessa / Paljon melua somesta / Arvostelut / Kelaten kohti unelmia / Sarjakuvat S. 3

S.4

S. 5

S. 6

S. 7

S. 9

S. 12

S. 14

S. 15

S. 16

S. 20

S.23

S. 26

S. 28

S. 30

S. 32

S. 31

S. 34

S. 35

Te k ijät / SAKKI ry, / Henri Salonen, / Janne Nurmi, / Aleksej Fedotov, Niia Virtanen, Ilona Raivio, Ilkka Hautala, Jukka Vuorio, Joonas Pulkkinen, Sonja Pääsukene, Benjamin Shemeikka, Aune Rugojeva, Mikael Brunila, Sara Siponmaa, Kaisa Pasanen, Pontus Purokuru, Lauri Linna, Staffan Södergård, Amu Urhonen, Hilla Kurki, Antti Seitamaa, Matias Luukkanen, Juho Hänninen / Marleena Lahti, Hilla Kurki, Sara Siponmaa, Minna Kallinen, / Taru Happonen, Janne Nurmi, Aija Iiris, Jussi Peevo / Pasi Kärkkäinen, Henna Räsänen, Katja Ronkanen, / Jukka Vuorio, Heta Nuutinen K U S TA N TA J A

PÄ ÄT O I M I T TA J A

TA I T T O

K I R J O I T TA J AT

K U VA A J AT

KUVITUKSE T

S A R J A K U VAT

EDITOINTI

Ubik Ammattiin opiskelevien oma kulttuuri- ja mielipidelehti. Ubiikki: kaikkialla oleva, kaikkialla vaikuttava, jokapaikan. Kuten sakkilaiset ja kaikki ammattiin opiskelevat, me vaikutamme joka paikassa ja kaikkialla yhteiskunnassa. Me tarvitsemme omanlaisen äänenkantajan.

SAKKI ry:n toimittama Ubik -lehti on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä, SAKKI ry:n jäsenille ja kaikille ammattiin opiskeleville tarkoitettu tiedotus-, kulttuuri-, ja mielipidelehti.

Yhteystiedot: Hakaniemenranta 1, 00531 Helsinki puh. 050 337 4655 Sähköposti: toimitus@sakkinet.fi

Kansikuva: Taru Happonen

ISSN 2243 3279, numero 2, 2014

llmoitusmyynti: toimitus@sakkinet.fi, 050 337 4654, Sari Parantainen sari@elamystuotanto.fi

2

Painopaikka: Sanomapaino Oy, Forssa


PÄ ÄKIRJOITUS H E NRI SALO NE N | KU VAT SARA S I PON M A A

UBIK

Tunne oma arvosi

KÄYDESSÄNI LÄPI SAKKI:n menneitä toimintasuunnitelmia yllätyin huomatessani, että monet tämän järjestön vuosia ajamat tavoitteet on tänä päivänä saavutettu joko osittain tai kokonaan. Selkeä esimerkki järjestön toteutuneesta tavoitteesta on ammatillisen koulutuksen arvostuksen voimakas nousu. Vuosia sitten ammatillinen koulutus nähtiin ikävästi sanottuna B-vaihtoehtona. Am-

mattiin opiskelevia tai heidän valmistumistaan ammattiin ei mediassa noteerattu. Amiksista ei oltu kiinnostuneita. Tämä maailma, jossa ammattiin opiskeleminen oli se huonompi opintopolku, on kuitenkin nyt menneisyyttä, aivan kuten Nokian menestystarina tai CD-levyt. Nykyään ammatilliseen koulutukseen hakeutuu ikäluokasta enemmän nuoria kuin lukioon. Valtaosa opiskelijoista on myös ylpeitä omasta koulutuksestaan ja oppilaitoksestaan, sekä uskovat työllistyvänsä valmistumisen jälkeen. Vaikka rehellisyyden nimissä täytyykin todeta, että aika surkeitakin tarinoita opetuksen laadusta ja lähiopetuksen puutteesta amiksissa kuulee jatkuvasti, joten hommia tällä saralla vielä riittää. Monet kuitenkin pitävät huonona edes muistella niitä tunkkaisia mielikuvia amiksista väliinputoajina ja alisuoriutujina, sekä amma-

tillista koulutusta vähän vasaralla sinne tänne hosumisena. Olen tästä eri mieltä. Katsomalla aina välillä menneeseen voimme myös selvemmin nähdä sen muutoksen, joka on tapahtunut asenteissa ja koulutuksen laadussa. Tämän Ubikin teemana on sukupolvi. Nyt opiskelevien amisten sukupolvi tulee asettamaan uudet tavoitteet, joilla tätäkin järjestöä viedään eteenpäin. Uusi sukupolvi myös rakentaa omat menestystarinansa. Ne tarinat tulevat olemaan erilaisia, mutta vähintään yhtä arvokkaita.

PS. 25.5. on muuten eurovaalit. Käykäähän äänestämässä. Amisten kannaltakin on väliä, minkälaista politiikkaa Euroopan parlamentissa tehdään.

TEKSTI A LE KSEJ F E D OTOV, PU HE E NJO HTAJA, M U S A JA L LOW, VA R A P U H EEN J OH TA JA

Ammatillinen koulutus muutosmyrskyn keskipisteessä

KEVÄÄN KEHYSRIIHESSÄ hallituksen tekemät leikkaukset koulutuksen järjestäjille jaettaviin rahoihin, sekä ammatillisen koulutuksen suuret rakenneuudistukset tulevat muuttamaan ammatillista koulutusta radikaalilla tavalla. Nykyisestä noin 190 koulutuksen järjestäjästä tulevaisuudessa alle puolet jää eloon ja loput joutuvat liittymään osaksi suurempia koulutuskuntayhtymiä. Joitakin harva-asuttujen seutujen op-

pilaitoksia tullaan varmasti tätä menoa sulkemaan. Kokonaisuudessaan ammatillisesta koulutuksesta leikataan arvioiden mukaan vähintään 150 miljoona hallituksen valmisteleman uuden rahoitusjärjestelmän avulla. Summa ei joidenkin mielestä kuulosta suurelta leikkaukselta amiskoulutuksen vuotuisesta 1,7 miljardin budjetista, mutta päätetyt leikkaukset ovat kymmenen kertaa suurempia, kuin lukiokoulutuksesta tehtävät säästöt. Oppilaitosverkoston tiivistyessä yhä useampi nuori joutuu tulevaisuudessa muuttamaan pois omalta kotipaikkakunnaltaan koulutuksen perässä. Kyseessä olevilla 15–17 vuotiailla amiksilla on huomattavasti heikommat mahdollisuudet työllistyä, löytää asunto ja itsenäistyä turvallisesti kuin korkea-asteen opiskelijoilla. Ainoita positiivisia valonpilkahduksia voidaan nähdä niissä ammatillisen koulutuksen

3

uudistuksissa, jotka mahdollisesti tulevat nykyaikaistamaan ja parantamaan koulutuksen laatua. Yhteisten-aineiden (ATTO) lisääntyminen, elämän eri osa-alueiden laajempi opiskelu ja osaamista tarkemmin mittaava arviointi tulevat antamaan amiksille paremmin kattavan osaamisen tulevaisuudessa. Meidän on kuitenkin huomioitava, että tulevissa leikkauksissa ja muutoksissa on vielä monta avointa kysymysmerkkiä toteutuksen osalta. Näiden yksityiskohtien lopulliseen asetteluun voimme vielä vaikuttaa. Siispä tästä eteenpäin opiskelijakuntien, SAKKI-aktiivien ja koko liittomme on puskettava töitä yhä tiiviimmin yhdessä tehdäksemme amisten arjesta aidosti toimivampaa. Tulevien haasteiden selättämiseksi olemmekin saaneet edunvalvontatiimiimme uusia osaajia. Nyt siis koko opiskelijaliike taisteluun amisten oikeuksien puolesta.


T EKSTI SON JA PÄ ÄSUKENE | KU VA HE NRI SALO NE N

SUKUPO LV I

Vuoden talkoolainen Tuuheaviiksinen Jan-Magnus Kuisma opiskelee jo toista ammattia. NEXT STEP -MESSUT ovat SAKKI:n järjestämä tapahtuma, jossa esitellään toisen asteen koulutusta ja nimenomaan ammatillista koulutusta. Messuja on pitämässä pystyssä noin 30 SAKKI-aktiivia, toimiston väki sekä eri ständien omat näytteilleasettajat. Messuilla oli paljon eri ammattioppilaitoksia joka puolelta Suomea esittelemässä omaa koulutustarjontaansa. Kävijät ovat enimmikseen peruskoulun viime metreillä olevia oppilaita, jotka miettivät mitä haluaisivat lähteä jatko-opiskelemaan. Tänä vuonna messut järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa ja tapahtumassa olivat esiintymässä Sini Sabotage, Kuningasidea sekä Musta Barbaari. Next Step -messujen talkoolaiset pääsivät äänestämään keskuudestaan vuoden talkoolaisen. Tänä vuonna vuoden talkoolaiseksi valikoitui 27-vuotias Jan-Magnus Kuisma Porista. Jan-Magnus opiskelee tällä hetkellä parturikampaajaksi, mutta on aiemmin opiskellut itsensä myös laborantiksi. Kuisma oli ollut aiemmin mukana muissa SAKKIn tapahtumissa ja tuli niissä houkutelluksi mukaan myös messutalkoolaiseksi. ”Päätös hakea talkoolaiseksi tuli, koska talkoohommat

ovat entuudestaan tuttuja ja tässä porukassa se oli mahtava seikkailu.” Kuisman pestinä messuilla oli neuvoa vieraita asiakasinfossa, jossa sai vastailla kysymyksiin maan ja taivaan väliltä. Työ oli vastuullista sillä asiakasinfossa ei ollut töissä muita talkoolaisia. ”Messuilla parasta oli yhteishenki ja toimi­ vat ryhmät, jotka teki mun duunista helppoa. Mi­ tään ikävää ei oikeastaan ollut, mut kiukuttelevat ja huonosti käyttäytyvät opettajat oli inhottavia, kun eivät tienneet mihin piti mennä. Mutta nii­ denkin kanssa pärjäsin ihan hyvin vaikka kiukut­ telivat.” Miksi Kuisma sitten valittiin vuoden talkoolaiseksi? Oman veikkauksen mukaan kuulemma tuuheiden viiksiensä takia. ”Valinta tuli aika yllätyksenä, koska siellä oli mun mielestä pa­ rempiakin talkoolaisia, jotka motivoivat poruk­ kaa enemmän.” ”Ihan vaan tämmöinen randomjuttu jon­ ka osaan, pystyn nuolemaan kyynärpäätäni. Kaveri sano että ihminen ei pysty nuolemaan kyynärpäätään ja minähän olin että varmasti pystyy! Meinas lähteen olkapää sijoiltaan kun kokeilin.”

Taitajat 2014

Kansainvälistä sakkia Viime liittokokouskauden yhtenä painopisteenä SAKKI:lle oli kansainvälisyys. Sakkilaiset vierailivatkin ahkerasti ympäri Eurooppaa luoden suhteita toisiin toisen asteen opiskelijajärjestöihin. KÄVIMME VIIME helmikuun lopussa Tanskassa Aalborgissa Nordic School Student Networkin eli NSSN:n kokouksessa. Kaksipäiväisen NSSN:n tapaamisen ideana oli kerätä pohjoismaalaisia opiskelijajärjestöjä saman katon alle suunnittelemaan, verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä. Tanskan kokouksen tarkoitus oli saada selvät säännöt ja visio siitä mitä tulevaisuudessa NSSN:n tekee ja voisivatko pohjoismaiset opiskelijajärjestöt luoda tulevaisuudessa yhteisiä kampanjoita. Ensimmäisenä päivänä pääsimme keskustelemaan muista järjestöistä ja miten ne toimivat,

TAITAJA ON Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, jonka ytimen muodostaa nuorten ammattitaidon SM-kilpailu. Taitaja2014 järjestettiin Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa 8.–10.4. Taitajien kilpailuihin osallistui yhteensä noin 400 opiskelijaa ja tapahtumassa oli yli 40 000 kävijää. Kisojen päättäjäsissä­ sai ammattitaidon suomenmestaruuden­ mitalin kaulaansa 44:n eri ammattilajin taitajaa. Lisäksi­ päättäjäisissä palkittiin kaikkien laji­ kohtaisten voittajien joukosta Taitajien Taitaja 2014, joka on hiusmuotoilun lajin voittaja Siiri­­ ­H ärmä Salon seudun ammattiopistosta. Yrittäjyys oli yksi Taitaja2014 -kisojen suosituimmista ­la­­jei­sta ja samalla myös kisojen erityisteema, jonka piti näkyä kaikkien lajien tehtävissä. Seuraavan kerran Taitaja-kisat pi-­ ­­de­tään Turussa huhtikuussa 2015.

sekä esittelimme mitä itse teemme. Päivän lopuksi tutustuimme toisiimme rennossa ilmapiirissä ja keräsimme ideoita. Viimeisenä päivänä oli varsinainen kokous, jossa päätimme ketkä kuuluvat NSSN:ään, sekä mitä sääntöjä noudatamme tulevaisuudessa. Varsinaisen kokouksen jälkeen oli mahdollisuus jäädä porukalla tutustumaan Aalborgiin ja viettämään aikaa tapaamista isännöivän EEO:n kanssa, joka on SAKKI:n tanskalainen sisarjärjestö. Itselleni kokoukses­s a ja Tanskassa käyminen oli l­oppuvalle hallituskaudelle ­h ieno päätös.

Talonrakennus ja kirvestyöt -sarjassa tehtävänä oli rakentaa "BEACHpukuhuone" urbaaniin kaupunkimiljööseen. Kisojen loputtua valmiit työt menevät mahdollisesti Lahden kaupungin käyttöön.

Pakollinen turistikuva Aalborg, Tanska

T EKSTI JA KUVA JE N NI L ANG

TE KSTI H E N R I SALO N E N

4


TEKSTI STA FFA N S Ö D E RGÅRD | KU VA HI LLA KUR K I

UBIK

Varjovalmennuksella yliopistoon Olisiko sinulla varaa maksaa jopa 6000 euroa kurssista jonka avulla ehkä saa opiskelupaikan?

SUOMESSA KAIKILLA on yhtäläinen oikeus hakea opiskelupaikkaa korkeakoulussa, mutta se ei tarkoita että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituksi opiskelemaan. Valmennuskurssien johdosta eri lähtökohdista ponnistavat hakijat ovat tosiasiassa eriarvoisessa asemassa. Korkeakoulujen pää-­­­­­­­­­ sykokeita varten järjestettävät valmennuskurssit maksavat kalleimmillaan jopa tuhansia euroja. Valmennuskurssit opettavat osallistujille miten valintakoekysymyksiin kuuluu vastata, käymällä järjestelmällisesti läpi edellisvuosien pääsykokeiden kysymyksiä. Osallistujat saavat sellaista tietoa jota ei pääsykoekirjoissa lue. Nykyiset maksulliset valmennuskurssit antavat siten etulyöntiaseman niille hakijoille, joilla on varaa kalliisiin valmennuskursseihin. Tietyillä aloilla kuten lääketiede tai oikeustiede, valmennuskurssit ovat käytännössä edellytys opiskelupaikan saamiseksi. Tänä keväänä ensimmäistä kertaa järjestettävä Varjovalmennus haluaa puuttua nykyisen hakuprosessin eriarvoisuuteen tarjoamalla maksuttomia valmennuskursseja yliopistoihin opiskelemaan hakeville. Varjovalmennuksen takana on joukko yhteiskunnallisesti aktiivisia järjestöjä kuten Helsingin yliopiston opiskelijaedustuston Sitoutumaton vasemmisto, Etelä-Suomen Vasemmistonuoret sekä Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto yhteistyössä Kansan Sivistysliiton Opintokeskuksen kanssa. Järjestäjät toimivat vapaaehtoisvoimin. Varjovalmennuksen tavoitteena on koulutusmahdollisuuksien tasavertaisuuden edistäminen sekä koulutustason periytyvyyden heikentäminen. Tänä vuonna kursseja järjestetään ainoastaan Helsingissä ja opetettavia aineita ovat biologia, lääketiede, oikeustiede, politiikan tutkimus, psykologia, sosiologia, taloustiede ja viestintä. Toinen taho, joka myös haluaa toimia tasa-arvoisemman hakuprosessin puolesta, on asianajotoimisto Teperi & Co Oy, joka tänä keväänä järjestää maksuttoman valmennuskurssin Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkiville. Lainopillisiin opintoihin pyrkiessä valmennuskursseilla on tunnetusti erityisen suuri rooli, joten ilmaiskurssi edistää merkittävästi erilaisista taloudellisista taustoista tulevien mahdollisuuksia opiskella lakia.

Varjovalmennuskurssille voi päästä avoimella hakemuksella. Siinä kerrotaan mille opiskelulinjalle hakee ja perustelee kurssille osallistumisen tarpeensa. Tämän kevään kursseille on ollut selvästi enemmän hakijoita kuin paikkoja, joten kurssipaikat on arvottu hakijoiden kesken. Varjovalmennuksen välitön suosio osoittaa, että tämän kaltaiselle toiminnalle on tarvetta. Sampo, 25, on yksi 18:sta jotka arvottiin sosiologian valmennuskurssille. Hänen mielestään varjovalmennus motivoi enemmän kuin maksullinen valmennus, sillä ilmaiskurssilla ei tarvitse miettiä kurssin hinnan ja laadun suhdetta. ”Ilmaisessa kurssissa on se itse oppimi­ nen se juttu, miksi sinne edes halusi. Ei tar­ vitse ajatella sitä, saako rahoilleen vastinet­

ta, kun on siellä vaan itsensä ja oppimisen takia.” Maksulliselle valmennuskurssille Sampo ei olisi mennyt, sillä hän katsoo kurssin hinnan liian korkeaksi. Sampon mukaan ilmaiskurssilla on onnistuttu saamaan aikaan innostava oppimisilmapiiri. Toisten motivoituneiden hakijoiden kanssa on hauskempi oppia kuin yksin pääsykoekirjaa lukemalla. Kurssin sisältöön ja toteutustapaan Sampo on tyytyväinen. ”Luennoitsijat vaikuttavat erittäin pätevil­ tä ja vetävät kurssia ammattimaisella otteella. Kurssi koostuu luennoista ja harjoitustehtä­ vistä, sekä kurssin lopussa olevasta simulaa­ tiokokeesta. Jokainen osallistuja saa myös henkilökohtaista ohjeistusta lukemiseen.”

Kuvassa ei ole Sampo.

5


T EKSTI AUNE RUGOJE VA | KU VAT HI LLA KU RKI

SUKUPO LV I

Liittariraportti OLIN MUKANA 22.– 23.3. SAKKI ry:n liittokokouksessa, joka järjestettiin Kiljavan opistolla. Liittokokouksessa käytiin läpi mennyttä toimintaa ja päätettiin, mitä tuleva hallitus tekisi seuraavan kahden vuoden aikana. Kokouksessa myös valittiin uusi hallitus kaudelle 2014–2016. Lähdin itse hakemaan paikkaa hallituksessa, sillä olen ollut aktiivisesti SAKKI:n toiminnassa kolmen vuoden ajan, ja halusin antaa itsestäni vielä enemmän tähän toimintaan. Itse liittokokous oli hieno kokemus. Oli mahtavaa olla osana päättämässä mihin amiksien oikeuksia viedään, ja miten amisten elämään vaikutetaan seuraavan kahden vuoden ajan. Oli myös todella mahtavaa tavata kansainvälisiä vieraita, ammattiliittojen ihmisiä ja paljon uusia tuttavuuksia! Ja tietenkin oli huippua tavata vanhoja ystäviä, joiden kanssa on saanut hienon ystävyssuhteen juuri SAKKI:n kautta. Liittokokous viikonlopun lauantai ja sunnuntai menivät osaltani kuumetta ja jännitystä kärsien. Päivät olivat täynnä kaikkea hienoa, paljon päättämistä ja miettimistä, ja siksi minua harmittaa, että en saanut huonon olon takia irti niin paljon kuin olisin toivonut. Enkä päässyt osallistumaan iltabileisiin huonon olon takia, mikä harmitti kauheasti, sillä olin odottanut niitä kauan. Minua kuitenkin lohdutti ennen sitä ollut juhlaillallinen, joka oli todella hieno.

Sunnuntaiaamuna oli kova jännitys, sillä uusi hallitus valittaisiin. Aluksi valittiin aivan loistava puheenjohtajisto, jonka jälkeen oli vuorossa hallituksen valitseminen. Istuin omalla paikallani puristaen huulirasvapurkkia tiukasti käsissäni ja jännitin muiden hallitusehdokkaiden kanssa tulosta. Mukana oli iso määrä ehdokkaita ja jokainen olisi sopinut hyvin hallitukseen. Kun valittujen lista julkaistiin, piti ihan pidättää hengitystä kun näki oman nimen siinä. Vasaran lyödessä pöytää tuli pari kyyneltäkin, sillä hallitukseen oli valittu aivan mahtava porukka. Olin hyvin onnellinen, että itse pääsin mukaan tähän joukkoon. Kyyneleitä ja halauksia jaettiin uuden hallituksen kanssa ja kaikki olivat yhtä hymyä. Huomasi, että jokainen oli iloinen päästessä mukaan tähän loistavaan joukkoon. Valitettavasti kaikki halukkaat eivät pääs­s eet hallitukseen, mutta toivon, että he jatkavat silti aktiivisesti SAKKI:n parissa esimerkiksi osallistumalla tapahtumiin! Sunnuntai meni nopeasti ja pian oltiin jakamassa viimeisiä haleja bussilla, jonka jälkeen liittokokous oli virallisesti ohi.

Järjestön neljästoista liittokokous valitsi järjestön puheenjohtajaksi jatkokaudelle Helsinki Business Collegesta valmistuneen merkonomin Aleksej Fedo­ tovin, 22. Liittokokous järjestettiin opiskelijayhdis­ tyksen synnyinseudulla Kiljavan opistolla, Nurmijär­ vellä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin jyväs­ kyläläinen ravintolakokiksi valmistunut Musa Jallow, 20, ja toiseksi varapuheenjohtajaksi vantaalainen lä­ hihoitajaksi opiskeleva Sonja Pääsukene, 18. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Aliina Ala­ talo (18) Oulusta, Aune Rugojeva (19) Jyväskylästä, Teemu Kokkonen (18) Kouvolasta, Wesley Stiles (22) Helsingistä, Sasu Jokelainen (19) Kajaanista, Jas­ mina Khabbal (18) Mikkelistä, Melina Lehtonen (17) Ulvilasta sekä Anniina Leinonen (20) Torniosta. Va­ raedustajiksi valittiin Nita Kirjarinta (18), Mikko Sak­ sanen (26) ja Henna Kangas (16) Helsingistä sekä Jani Nisonen (16) Lappeenrannasta. SAKKI onnittelee valittuja ja kiittää väistyvää halli­ tusta kovasta työstä!

Kirjoittaja Aune Regojeva kuuluu SAKKI ry:n halli­ tukseen. Hän valmistuu keväällä Jyväskylän ammat­ tiopistosta metalliartesaaniksi. SAKKI ry:n uusi hallitus zombeilee.

6


UBIK

Uutta sakkia Laura Kyntölä sosiaalipoliittiseksi asiantuntijaksi SAKKI ry:n hallitus avasi sosiaalipoliittisen asiantuntijan viran edunvalvontatiimiin. Aiemmat edunvalvonta asiantuntijan työtehtävät jaettiin nyt tehdyn rekrytoinnin myötä koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi edenneen Antti Seitamaan ja sosiaalipoliittisena asiantuntijana aloittavan Laura Kyntölän kesken. 29-vuotias Laura Kyntölä on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi sosiaalipolitiikasta. Lisäksi Kyntölä valmistelee väitöskirjaansa maahanmuuttajanuorten sosiaalisista verkostoista Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle. Kyntölä on aiemmin työskennellyt muun muassa nuorisotutkijana Helsingin yliopistolla sekä Pelastakaa Lapset ry:llä rasismin vastaisen työn asiantuntijana.

”Tästä tulee varmasti haastavaa, koska aiemmin tätä sosiaalipoliittisen asiantuntijan työtehtävää ei ole ollut. Ala on hyvin laaja, joten tekemistä varmasti riittää. Samalla tämä kenttä on myös hyvin mielenkiintoinen. Opiskelijoiden toimeentulo ja terveydenhuolto tulevat varmas­ ti olemaan tärkeimpiä asioita joihin tulen näin aluksi perehtymään”, Kyntölä kommentoi valintaansa. SOPO asiantuntijan tehtäviin kuuluu ammattiin opiskelevien sosiaalipoliittisen edunvalvonnan valmistelu ja toteuttaminen osana liiton muuta opiskelijaedunvalvontaa. Lisäksi toimiston edunvalvontatiimissä aloitti jo 31.3. järjestön ensimmäinen varapuheenjohtaja Musa Jallow.

TEKSTI H E NRI SALO NE N | KU VA HI LLA KU RKI

7


Ilm

TE KSTI JA KUVAT JANI CA LAMB E RG | T U RVA

oi tu

Kaoottinen liikenne, erilainen bakteerikanta, tarttuvat taudit ... Matkalla voi sattua mitä vain. Ja sattuukin: joka päivä yksi suomalainen sairastuu ja viisi suomalaista joutuu rikoksen uhriksi ulkomailla. Sinä voit lomailla levollisin mielin, sillä SAKKI on ottanut opiskeleville jäsenilleen Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuutuksen vapaa-ajan matkoille. Vakuutus on jäsenetu, jonka SAKKI on maksanut puolestasi. SAKKIN JÄSENVAKUUTUKSESSA ovat vakuutettuna opiskelevat jäsenet, joilla on SAKKIn voimassaoleva opiskelijakortti. Vakuutus sisältää myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen pysyvän haitan varalle. Matkustajavakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla sekä vapaa-ajan kotimaanmatkoilla, jotka ulottuvat vähintään 100 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Matkustajavakuutus ei ole voimassa edellä mainittujen paikkojen välisillä matkoilla. Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville kannattaa ottaa Turvasta määräaikainen matkustajavakuutus. Vakuutus ei ole voimassa ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa. Jäsenvakuutukseen ei sisälly matkatavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne jo sisälly normaaliin kotivakuutukseen.

HAE TODISTUS ENNEN MATKAASI TURVASTA Voit hakea matkavakuutustodistuksen Turvan toimipaikasta. Saat sen näyttämällä voimassaolevaa kuvallista SAKKIn opiskelijakorttia. Lähimmän Turvan toimipaikan osoitteet löydät kätevästi internetistä osoitteesta www.turva.fi. ”Pitkän säästämisen jälkeen lähdin kaveri­ porukalla unelmalomalle Dominikaaniseen Ta­ savaltaan. Matkan alkupuolella aloin palella ja voida huonosti. Sain lääkäriltä tautiini lääke­ kuurin. Lääkkeet olivat tuontitavaraa ja todel­ la kalliita, mikä teki ison loven matkakassaani. Tauti kuitenkin lähti ja loppuloma oli pelastet­ tu. Pistin lääkärintodistuksen ja kuitit tarkasti talteen. Kun tulin kotiin, otin yhteyttä Turvaan, täytin vaaditut lomakkeet ja liitin mukaan todis­ tuksen ja kuitit. Sairauden takia menettämäni rahat tulivat tilille tuota pikaa.” Matkavakuutustodistus kannattaa pitää aina mukana. Näin hoitava laitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassa oleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja. Hoitolaitos perii joskus syntyneet kustannukset suoraan vakuutusyhtiöstä. On kuitenkin hyvä varautua siihen, että kulut joutuu maksamaan ensin itse ja hakemaan korvausta myöhemmin vakuutusyhtiöstä. Jos joudut itse maksamaan hoitokulut, säilytä kuitit ja lähetä ne vahinkoilmoituksen mukana Turvaan.

MITÄ VAKUUTUKSESTA KORVATAAN? Vakuutus korvaa matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman ai-

heuttamia hoitokuluja. Näitä ovat esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimuskulut ja lääkärin määräämät lääkkeet. Ennen matkan alkua ollut sairaus ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Tällaiseen sairauteen liittyen korvataan ainoastaan ensiapuhoito matkakohteessa. Vakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntumisen tai keskeytymisen kuluja, mikäli se johtuu äkillisestä sairaudesta tai tapaturmasta. Matkan peruuntuminen tarkoittaa sitä, että matkalle lähtö estyy. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan jo alkaneen matkan muuttumista. Matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä korvataan kuluja, joista matkan järjestäjä ei lain tai matkaehtojen mukaan ole vastuussa. Näitä kuluja voivat olla esimerkiksi matka- tai majoituskulut. ”Vuonna 2010 olin maksanut kahden vii­ kon matkan Thaimaahan. Kohtalo puuttui kui­ tenkin peliin juuri ennen matkan alkua, kun sain ikävän puhelinsoiton: vanhin veljeni sai sydänkohtauksen ja kuoli välittömästi. Samalla kauan kaivattu loma sai väistyä, sillä minun oli riennettävä äitini avuksi. Silloin olin kiitollinen matkavakuutuksesta. Menettämäni matkarahat tulivat tililleni tuota pikaa.”

SOS AUTTAA APUA TARVITSEVIA MATKAAJIA SOS International on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama kansainvälinen ”häly­ tyskeskus”, josta voit saada apua, jos sairastut ja tarvitset lääkäriä tai sairaalahoitoa. SOS:issa on ympärivuorokautinen päivystys suomen kielellä ja siellä tunnetaan myös SAKKIn vakuutus. SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. He voivat esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin. SOS keskustelee tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa ja välittää potilaan hoidon kannalta tärkeät tiedot hoitolaitokselle. Jos hoitolaitos ei hyväksy matkavakuutustodistusta eikä suostu lähettämään laskua Turvaan, voit pyytää hoitolaitosta soittamaan SOS:iin.

LISÄTIETOJA JÄSENVAKUUTUKSESTA Tarkempaa tietoa jäsenvakuutuksesta löydät Turvan tekemiltä palvelusivuilta www.turva.fi/ sakki. Sivuilta löydät muun muassa vakuutusehdot ja tietoa Turvan SAKKIlaisille myöntämistä vakuutusalennuksista. Tutustu vakuutusehtoihin ja vakuutuksessa oleviin rajoituksiin ennen matkalle lähtöä.

Lisätietoja vakuutuksesta saat myös Turvan toimipai­ koista, asiamiehiltä tai palvelunumerosta ­ 01019 5110. Toimipaikkojen yhteystiedot ja lisätieto­ ja Turvasta löydät osoitteesta turva.fi.

s

Turvallisin mielin matkalle


T EKSTI BE N JAMIN S H E M E I KK A | KU V I T U S JANNE NUR M I

Täältä tullaan työelämä Ota haltuun opiskelusta työelämään siirtymisen peruskäytännöt.

Opiskeleminen on mukavaa, mutta viimeistään valmistuminen tai halu tehdä kesätöitä saa opiskelijatkin miettimään töiden hakemista. Heikko taloustilanne vaikuttaa siihen, että töitä voi olla aiempaa vaikeampaa löytää, mutta yrittänyttä ei laiteta. Käytä näitä Ubikin niksejä työnhakuun ja työsopimuksen solmimiseen, jotta pääset kiinni hyvään työelämään.

1. TÖIDEN HAKEMINEN Työpaikan etsimisessä kannattaa käyttää suhteita. Sukulaiset voivat olla hyvä apu työpaikkojen löytämiseen. Netistä löytyy lisäksi nettisivuja, jotka listaavat avonaisia töitä. Ainakin mol.fi-sivustolla kannattaa vierailla. Yritysten omilla nettisivuilla on myös usein osio avoimille työpaikoille. Kun olet löytänyt työn johon haluat hakea, on aika laatia hakemus. Laadi hyvä hakemus joka erottuu muista. Ole lyhyt ja ytimekäs. Liitä hakemukseen myös erillinen CV, eli ansioluettelo. Monella nuorella ei ole juuri täytettä ansioluetteloon. Mainitse silloin jos olet ollut mukana esimerkiksi oppilaskunta- tai järjestötoiminnassa. Kannattaa kertoa myös kielitaidostasi ja harrastuksistasi. Lisää maininta myös tietokonetaidoistasi. Mieti työhakemusta kirjoittaessasi minkälaista työntekijää työnantaja etsii. Nosta esiin parhaimmat puolesi. Ennen hakemuksen lähettämistä, soita työpaikalle, ja kysy muutama tarkentava kysymys työpaikasta. Tällöin työnantaja yhdistää sinut hakemukseesi, ja jäät paremmin mieleen. 2. HAASTATTELU Haastatteluun kannattaa valmistautua syömällä ja nukkumalla hyvin. Osoita mielenkiintoa hakemaasi työpaikkaa kohtaan. Ota etukäteen selvää mahdollisen työpaikka tehtävistä ja toiminnoista. Työantajat osaavat kyllä arvostaa tekijöitä jotka ovat aidosti kiinnostuneita hakemastaan työstä ja yrityksestä. Mene haastatteluun ajoissa. Ole siisti ja kohtelias. Puku päällä ei haastatteluun tarvitse mennä, mutta asiallisesta ja siististä pukeutumisesta ei ole ainakaan haittaa. Älä stressaannu jos sinua jännittää, se on vain normaalia. Haastattelu sujuu parhaiten, jos olet vain oma rento itsesi. Muista, että jos haastattelu ei johda työpaikkaan, sinua odottaa jossakin vielä parempi työ.

3. TYÖSOPIMUS Tee työsopimus aina kirjallisesti, vaikka suullinenkin sopimus on sitova. Kirjallisen sopimuksen kanssa sinun on helpompi riitatilanteessa todistaa mitä työsuhteen alussa on sovittu. Ellei työsopimusta ole tehty kirjallisesti, on työnantajan annettava kirjallinen selvitys työehdoista. Jos työnantaja ei anna

12

kirjallisesti näitä ehtoja työntekijälle, syyllistyy työnantaja työsopimuslakirikkomukseen. Työsuhde solmitaan yleensä pysyväksi. Määräaikaisen sopimuksen voi tehdä vain perustellusta syystä, esimerkiksi sijaisuus voi olla eräs syy. Uudessa työssä olevan koeajan pituus saa olla enintään neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä työsuhteissa koeaika


UBIK

4. LUOTTAMUSMIES & TYÖTURVALLISUUS Työsopimusta on hyvä näyttää työpaikkasi luottamusmiehelle tai mikäli työpaikalla ei ole luottamusmiestä, kannattaa sinun mennä näyttämään sopimusta työpaikan vanhemmille työntekijöille ja soittaa alasi ammattiliittoon. Luottamusmies auttaa sinua ongelmatilanteessa. Ongelmatilanteessa kannattaa myös kääntyä alan ammattiliiton puoleen, vaikka et vielä olisikaan jäsen. Myös työsuojelupiirien toimistot antavat apua. Työnantajan kuuluu järjestää sinulle koulutus työturvallisuudesta ja perehdyttää sinut töihisi sekä työhön liittyviin taitoihin. Prosentuaalisesti nuorille sattuu enemmän työtapaturmia kuin vanhemmille työntekijöille.

5. AMMATTILIITOT Saatat olla jo opiskelijajäsenenä ammattiliitossa. Työelämään siirtyessäsi sinun kannattaa vaihtaa ammattiliiton varsinaiseksi jäseneksi, sillä silloin kerrytät ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa työttömyyden varalle. Tämä pätee myös kesätöissä. Ammattiliitot hoitavat alasi edunvalvontaa, eli tekevät alan työehtosopimukset työnantajajärjestöjen kanssa. Ammattiliitosta saat tietoa alan työehtosopimuksesta ja palkasta. Liitosta saat apua myös oikeusturva-asioissa. Ammattiliitot tarjoavat jopa oikeusavun työriita-asioissa ja näkyvät työpaikalla ennenkaikkea luottamusmiehen ja ammattiosaston toiminnan kautta. Työntekijä pääsee alansa työttömyyskassan jäseneksi liittyessään ammattiliiton jäseneksi.

SANSSI-KORTTI

saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Enintään kuuden kuukauden koeajasta voidaan sopia jos työnantaja järjestää koulutuksen joka kestää yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta. Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, mutta vain asiallisin perustein. Mikäli mahdollista, älä allekirjoita sopimusta jonka mukaan työtuntisi vaihtelevat

nollasta johonkin määrättyyn tuntimäärään. Silloin saatat jäädä joinakin aikoina kokonaan ilman työtä ja niin ollen myös ilman palkkaa. Uuden työntekijän kannattaa tarkistaa heti työsuhteen alkumetreillä oman alansa työehtosopimus eli TES. Työnantajan on noudatettava alansa työehtosopimusta riippumatta siitä onko työnantaja tai työntekijä oman alansa liiton jäsen.

13

Sanssi-kortti on yksi hallituksen keinoista auttaa nuoria pääsemään työelämään kiinni ja toimeenpanna nuorisotakuuta. Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että kortin haltijan palkkakustannuksiin voidaan myöntää palkkatukea. Mikäli sinulla on vaikeuksia löytää vaikkapa kesätöitä, kannattaa selvitellä mahdollisen työantajan sekä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa onnistuisiko palkkaamisesi jos työnantaja saisi palkkatukea Sanssi-kortin kautta. Sanssi-kortin voi saada jos olet alle 30-vuotias ja rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa tai jos olet peruskoulun tai toisen asteen opinnot suorittanut nuori. Työnantajan Sanssi-kortilla saama palkkatuki on noin 700 euroa kuukaudessa. Palkkatukea voi saada oppisopimuskoulutukseen. Katso lisätietoa: www.sanssikortti.fi


T EKSTI MATIAS LUUKK ANE N | KU V I T U S AI JA I I RI S

SUKUPO LV I

Tarvitaanko minimi? Suomessa työntekijöiden palkat määräytyvät työmarkkinajärjestöjen kädenväännön tuloksena. Olisiko tänne aika saada minimipalkkalaki, ja kenen etujen mukaista se olisi? Toimittaja otti selvää sotkuisista vaihtoehdoista. KUN KOULU ON vihdoin kärsitty loppuun ja oikean, aikuisten työpaikan etsintä alkaa, tulevat ajankohtaiseksi myös palkkalainsäädännön kiemurat. Minimipalkka, eli lainsäädännöllisesti asetettu rahakorvaus, joka työstä vähintään on maksettava alasta ja työtehtävästä riippumatta, on yksi tapa järjestää asia. Suomessa ei minimipalkkaa ole. Lakia siitä ei näillä näkymin myöskään ole tulossa. Silti keskustelu aiheesta nousee esiin säännöllisin väliajoin. Mitä minimipalkasta miettivät työmarkkinajärjestöt? SAK:n ekonomisti Helena Pentin mukaan Suomessa ei tarvita lakisääteistä minimipalkkaa, koska vähimmäispalkka määrätään kullekin alalle yleissitovan työehtosopimuksen avulla. Samaa mieltä on vastapuoli Elinkeinoelämän Keskusliitto. ”Nykyinen käytäntö, jos­ sa palkoista neuvotellaan alakohtaisesti, on todettu toimivaksi”, toteaa EK:n Seppo Saukkonen. Alakohtaisessa sopimusjärjestelyssä työnantajat ja työntekijät sopivat keskenään alan työehdoista etujärjestöjensä välityksellä. Mikä erottaa lakisääteisen palkkaratkaisun työmarkkinajärjestöjen sopimasta – käytännössä? “Työmarkkinajärjestöt jäävät hel­ posti suojaamaan pelkästään niiden etuja, joita ne edustavat. Työehtosopimusjärjestel­ män ulkopuolelle jää nykyään paljon ihmisiä. Kun edunvalvonta kapenee omaan kenttään, niin tahtomatta tulee muille ongelmia”, kommentoi työelämätutkija Anu Suoranta. Sopimusjärjestelmä toimii niiden työnte-

kijöiden kohdalla, jotka kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Kaikki eivät kuitenkaan ole sähkömiehiä tai lähihoitajia. Yhä useampi on alalla, joka jää perinteisten yleissitovien työehtosopimusten ulkopuolelle. Taloustieteen näkökulmasta asia ei ainakaan muutu yksiselitteisemmäksi. Minimipalkan työllisyysvaikutus on taloustieteen piirissä yksi tutkituimpia aiheita, ja materiaalia kahlattavaksi löytyy useammaksi eliniäksi. Tähän päivään mennessä yksimielisyyttä asiasta ei ole syntynyt. Millä tahansa kannalla on takanaan arvovaltainen tukija, jos vain jaksaa etsiä juuri sen oikean tutkimuksen. Ideologiasta tai näkökulmasta riippumatta kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että minimipalkan vaikutukset vaihtelevat huomattavasti olosuhteista ja alasta riippuen. Yhtä, kaikille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa. “Alakohtaisesti sovittaessa kunkin alan erityistarpeet pystytään ottamaan paremmin huomioon”, sanoo EK:n Saukkonen. Mutta “Suomen malli” ja lakisääteinen minimipalkka eivät välttämättä sulje toisiaan pois. ”Kaikilla rattailla pitää ajaa”, sanoo tutkija Suoranta. Molempien rattaiden kyydissä ei välttämättä voi olla samaan aikaan, mutta jos joku joutuu kävelemään, ei tilanne voi olla toimiva. Täysin uusi kysymys on, millainen poliittinen tappelu palkkarattaiden ohjailuun liittyisi minimipalkkaan siirryttäessä. Vaikea kuvitella, että neuvotteluosapuolet pystyisivät sulassa sovussa siirtymään lähtökohtaisesti hyvin erilaiseen neuvotteluasemaan. Suomen Yrittäjät ry julkaisi 9.4. raportin jossa ehdotetaan työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista ja nykyisen järjestelmän korvaamista lakisääteisellä minimipalkalla. Suomen Yrittäjät ry profiloituu pieniä ja keskisuuri yrityksiä edustavaksi keskusjärjestöksi. Tämä raportti minipalkan puoles-

14

ta on hyvä esimerkki keskustelunavauksesta, jossa tulee hyvin ilmi, että jokainen poliittinen ratkaisu on kompromissi. Siksi askeleen ottaminen todellisten uudistusten puolesta on vaikeaa. Koskaan ei voi tietää mistä joutuu luopumaan ja onko kompromissi uudistusten arvoinen. Minimipalkalla voisi jossain tilanteessa taata kaikkein köyhimpien toimeentulon. Käytännössä asia on kuitenkin niin hankala sotku, ettei kannata pidättää hengitystään odotellessa, että tilanne muuttuisi. Nykyinen järjestelmä ei välttämättä turvaa yleissitovien työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien työntekijöiden etuja. Mutta onko minimipalkka ratkaisu heidän ahdinkoonsa? Tuskin ainakaan vielä pitkään aikaan.

SAK Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö on vuonna 1907 perustettu suurin ammattiliittojen keskusjär­ jestö. SAK:n tehtävänä on neuvotella työmarkkina­ sopimuksia, koordinoida ammattiliittojen toimintaa, sekä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja ylei­ seen mielipiteeseen. SAK on puoluepoliittisesti si­ toutumaton järjestö, joka ajaa kaikkien jäsentensä ja 21 jäsenjärjestönsä etua niin julkisessa keskustelus­ sa kuin vallan kabineteissakin. EK Elinkeinoelämän keskusliitto on SAK:n neuvotte­ luosapuoli. EK edustaa työnantajapuolta samaan tapaan kuin SAK edustaa työntekijöitä: järjestön tarkoituksena on ajaa omien jäseniensä ja jäsenjär­ jestöjensä etuja. EK:n jäseniin kuuluu työnantajia ja yrityksiä lähes kaikilta aloilta. EK ja SAK neuvotte­ livat perinteisesti Suomessa koko valtakunnan laa­ juisen ja keskitetyn ja yleissitovan työehtosopimuk­ sen raamit.


ANTTI S E ITAMA A , KO U LU T U SPO LI I T TI NE N E D U N VA LVON TA-AS I A N TU N TI JA

UBIK

Analyysi Amis-Dialogista Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen arvostus on lisääntynyt viime vuosina, ja kysyntä amiksia käsittelevälle tiedolle on kasvanut . Mediavaikuttajille ammatillinen koulutus näyttää edelleen tuntuvan melko vieraalta maailmalta. TYHJIÖTÄ TÄYTTÄMÄÄN astuu viestintätoimisto Ellun Kanojen tuottama Amis-Dialogi niminen selvitys ammattiin opiskelevien työelämätavoitteista. Selvitys on suurin, mitä Suomessa on koskaan tehty. Ellun Kanat on edelläkävijäyritys, joka haluaa päästä aikaisessa vaiheessa mukaan viestimään jännittävistä aiheista. Ellut kanat kuvailee itse nettisivuillaan Dia­ logi-hankeen olevan ”maailman­ historian ensimmäinen työtaistelu, jossa työn­ tekijät ja työnantajat ovat samalla puolella.” Hankkeen vetäjä Joonas Pikkarainen otti ennakkoluulottoman asenteen ja lähti selvittämään, millaisista työurista ammattiin opis-

kelevat haaveilevat ja miten he määrittelevät hyvän työelämän. Yli 3500 ammattioppilaitosta ­ y mpäri­ Suomen vastasi suurten yritysten rahoittamaan kyselyyn, jonka tarkoitus on muuttaa julkista keskustelua ammattiin opiskelevista myönteisempään suuntaan. Tulokset ovat vakuuttavia ja nostattavat mieltä: ylivoimaisesti suurin osa amiksista valitsee koulutusalansa oman kiinnostuksensa perusteella ja kokee, että heidän valitsemansa koulutus valmistaa hyvin työelämään. Useampikuin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta uskoo työl­l istyvänsä heti valmistumisen jälkeen ja yli puolet on valmis muuttamaan vieraalle paikkakunnalle työn perässä. Viesti on monelle lukijalle itsestään selvä. Nuorten enemmistö haluaa toteuttaa työs-

sä unelmiaan. Ilman muuta heitä kiinnostaa myös reilu korvaus kovasta työstä. Amikset muuttavat myönteisellä asenteellaan työmarkkinoita ja nyt näyttää myös siltä, että he muuttavat heitä kos­k evia vanhentuneita käsityksiä – viestintätoimisto kerrallaan. Mutta miksi Suomen ykkösviestintätoimisto päätti kiinnittää huomionsa ammattiin opiskelevien työelämätavoitteisiin? Vastaus kuuluu: amis on freesi. Medioiden kiinnostuksenpuutteessa on kenties kyse sukupolvien välisestä erosta. Ne, jotka suorittivat toisen asteen koulutuksen 1970-, 80- ja 90-luvuilla, ovat tätä nykyä sijoittuneet päättäviin asemiin eri medioissa, mutta heidän kokemuksensa amiksista ja ammatillisesta koulutuksesta on auttamattoman vanhentunutta. Ammatillisessa koulutuksessa on tehty suuri harppaus eteenpäin jo aikoja sitten – mediasetien ja tätien sietäisi päivittää tietonsa.

Mainosjakaja hävisi oikeudessa – seuraavaksi alemmat palkat? HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS hylkäsi tammikuussa kanteen, jonka mainostenjakaja oli nostanut työnantajaansa Helsingin Jakelu-Expertiä (HJE) vastaan. Mainostenjakaja vaati HJE:ltä 3000 euroa maksamattomia palkkoja. Mainostenjakaja vetosi kanteessaan Posti- ja logistiikkaunionin (PAU) työnantajaliitto Paltan kanssa solmimaan yleissitovaan työehtosopimukseen. HJE sen sijaan esitti, että mainoksenjakajalle maksetut palkat noudattivat Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistyksen SKE ry:n välistä sopimusta. PAU:n mukaan SME on työnantajapuolen perustama järjestö, jonka perimmäinen tarkoitus on polkea alan palkkoja.

"Tuomio tarkoittaa käytän­ nössä sitä, että aikaisempi kor­ keamman palkkatason yleissitova työehtosopimus voitiin syrjäyt­ tää halvemmalla valtakunnallisen työntekijäosapuolen työnantajan kanssa sopimalla työehtosopi­ muksella", työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo. PAU:n ja Paltan solmima sopimus oli luonteeltaan yleissitova ja sen pitäisi siksi päteä kaikkiin posti- ja logistiikka-alan työehtosopimuksiin. Mutta käräjäoikeuden mukaan niin kutsuttu normaalisitova sopimus voi ohittaa yleissitovan sopimuksen tietyissä olosuhteissa. Normaalisitovan sopimuksen on oltava valtakunnallinen ja sen on koskettava samoja työtehtäviä kuin yleissitova sopimus. Oikeudessa otettiinkin kantaa siihen oliko SME:n ja

SKE:n solmima sopimus luonteeltaan valtakunnallinen "Jos tällaisia uusia valtakun­ nallisia työntekijäyhdistyksiä al­ kaa syntyä enemmän ja he myös pääsevät työnantajien kanssa neu­vottelupöytään, tilanne työmarkki­ noilla voi kokea melkoisia myller­ ryksiä. Näin saatetaan aikaansaada työnantajalle halvempia työ­ e htosopimuksia", Koskinen arvioi. PAU:n mukaan mainoksenjakaja tulee valittamaan käräjäoikeuden päätöksestä. Koskisen mukaan on "mahdollista ja odotet­ tavaa", että tuomio vahvistetaan ylemmissä oikeusasteissa, mikä tekisi siitä ennakkotapauksen. Kyseessä olisi merkittävä päätös suomalaisille työntekijöille. "Perinteiset työntekijäjärjes­ töt painottavat työntekijän etu­ ja edunvalvonnassaan, tuomios­

TEKSTI MIK A E L BRU NI LA | KU VA HE NRI SALO NE N

15

sa esillä oleva työntekijäyhdistys näyttää pyrkivän huomioimaan työnantajan intressit tasavertai­ sesti työntekijöiden intressien kanssa. Näinä huonoina aikoina jälkimmäinen näyttää käytännössä tarkoittavan nykyistä alempia palk­ koja", Koskinen sanoo.

Edellisessä Ubikissa julkaisimme ju­ tun Kuka edustaa työntekijöitä?, joka käsitteli käynnissä olevaa työriitaa mainostenjakajien ja heidän työnan­ tajansa välillä. 17. tammikuuta tullut käräjäoikeuden päätös tapauksesta puolsi työantajaa. Asian käsittely jat­ kuu hovioikeuteen ja Ubik seuraa ta­ pauksen etenemistä. Kyseisen työ­ riidan lopullisesta tuomiosta saattaa tulla ennakkotapaus, joka sallii työn­ antajien perustaa työntekijöiden am­ mattiliitot.


T EKSTI H IL LA KURKI, ILKK A HAU TALA JA K AI SA PASA N EN | KU VAT H I L L A KU R K I

SUKUPO LV I

Miltä tuntuu olla ilman? Tämä Ubik ilmestyy juuri kristillisen pääsiäispaaston päättyessä. Sen kunniaksi kertaamme kokemuksiamme pidättäytymisestä. Perinteisesti paasto on käsitetty pidättäytymiseksi kiinteästä ravinnosta tai ravinnonsaannin säätelyksi terveydellisistä tai uskonnollisista syistä. Oma versionsa paastosta löytyy lähes kaikista uskonnoista. Paastoamista ovat harjoittaneet myös henkisyyttä, itsekuria ja kehon puhdistautumista tavoitelleet askeetikot . NÄINÄ PÄIVINÄ ruuasta kieltäytyminen ja erikoisdieetit ovat arkipäivää. Jotkut pyrkivät noudattamaan kivikautista ruokavaliota, toiset elävät raakaravinnolla, ja markettien

hyllyt pursuavat superruokaa. Yltäkylläisyydessä eläessä kieltäytyminen voi olla itsensä hemmottelua, jopa nautinnollista. Nykyihmiset ovat muokanneet paastosta keinon jalostaa itseään. Paasto voi olla kilvoittelua tai yhteisöllisyyttä, ja se saattaa nykyään muodostua sosiaalisen median haasteryhmän ympärille seurakunnan sijaan. Vapaaehtoisella kieltäytymisellä ei tarvitse olla mitään tekemistä uskonnon kanssa, vaan sitä voi soveltaa loputtomin eri tavoin. Paastota voi mistä vain – pahoista ajatuksista kynsien pureskeluun. Mistä sinä luopuisit?

16


UBIK

Hilla, internet TÄNÄ KEVÄÄNÄ päätin yrittää olla kuusi viikkoa ilman internetiä. Nettihuutokaupoissa ja meemisivustoilla vietetyt illat sekä Facebookin päivitysten loputon selaaminen opintojen kustannuksella saivat tauon tuntumaan todella tervetulleelta. Ymmärsin jo alussa, että puolentoista kuukauden totaalinen poissaolo koneelta ei olisi mahdollista. Siksi pyrin rajaamaan käyttökiellon koskemaan vain kotia. Kirjasto ja

koulu kuuluivat yhä sallitulle surffailualueelle. Ennakoinnistani huolimatta nettipaasto osoittautui haastavaksi. Juuri laskiaisen jälkeen pääsin peruutusajalla leikkaukseen. Kotona vietetyt kaksi viikkoa saivat minut tajuamaan, miten paljon elämästäni on siirtynyt koneelle: katsomani sarjat, kuuntelemani musiikki, yhteydenpito kavereihin ja työnantajiin. Ei mennyt kauaa, kun annoin itseni repsahtaa. Yksinkertaisesti luovutin.

17

Vaikka oma paastoni epäonnistuikin, en kokenut asiaa negatiiviseksi tai tuntenut huonommuutta. Kokeilu auttoi näkemään, kuinka tärkeää on hiljentyä edes joskus ja sulkea läppärin kansi. Vaikka en pysynyt poissa koneelta, kiinnitin enemmän huomiota netinkäyttööni ja tulin tietoisemmaksi tavoistani. Varsinkin vaatimus siitä, että reagoi viesteihin heti ja on aina tavoitettavissa, alkoi tuntua jopa ahdistavalta.


SUKUPO LV I

Kaisa, herkut PAASTOSIN MAKEISTA HERKUISTA laskiaisesta pääsiäiseen eli yhteensä 40 päivää. Syynä paastooni oli erityisesti arkisin ilman mitään syytä harrastamani herkuttelu. Halusin, ettei jokaisen luennon kahvitauolla tai muissa vastaavissa tilanteissa tulisi syötyä jotain makeaa, ja ettei kotiin tulisi turhaan ostettua kauppareissuilta herkkuja. Osasyynä oli tietysti myös itsensä haastaminen. Huomasin voivani elää melko helposti ilman jokapäiväistä herkuttelua. Oli hienoa huomata, kuinka helposti karkit ja pullat pystyi vaihtamaan parempiin vaihtoehtoihin, kuten hedelmiin ja pähkinöihin. Paaston aikana

tuli rentouduttua ennemmin vaikkapa liikkumalla kuin syömällä, eikä kavereita tavatessa tai kahvitauoilla pääosassa tarvinnut olla se, mitä syödään. Olen oppinut joissain tilanteissa palkitsemaan itseäni syömällä jotain hyvää. Kiusauksia tuli joskus tilanteissa, joissa yleensä olisin syönyt jotain makeaa. Välillä olisi tehnyt mieli ostaa kaupasta jäätelöä. "Terveelliset" herkut, kuten raakaleivonnaiset tai kuivatut hedelmät kuitenkin sallin itselleni, sillä tarkoituksena oli, että oppisin korvaamaan osan turhasta herkuttelusta terveellisemmillä vaihtoehdoilla. Paastokokemukseni oli ennemmin yksi-

18

löllinen kuin yhteisöllinen. Paastosta kerrottuani muutamat kaverini olisivat toivoneet päässeensä siihen mukaan, jolloin paasto olisi ehkä muodostunut yhteisöllisemmäksi. Paastoon liittyivät kuitenkin enemmän omat tavoitteeni, joita on ollut välillä vaikeaa kuvailla muille. Hengellisenä aspektina paastossa oli se, että paastoaminen on antanut tilaa omien elämäntapojen ja elämänlaadun pohdiskelemiselle. Kun omaan mielialaan ei ole voinut vaikuttaa herkkujen syömisellä, on ollut pakkokin pysähtyä miettimään asioita, sekä hyviä että huonoja, tai lähteä purkamaan fiiliksiä vaikka lenkille.


UBIK

Ilkka, kiinteä ravinto PIDIN PERINTEISEN viikon mittaisen syömispaaston kolme vuotta sitten ennen kun aloitin teatterialan opinnot. Koin eläneeni niin epäterveellistä elämää, että minun teki mieli kokeilla puhdistautumista. Lopetin kiinteän ruuan syömisen hiljalleen. Join vain luomumehuja, sillä niissä ei ole lisäaineita, jotka paaston aikana eivät tee hyvää – eivätkä oikeastaan muutenkaan. Alku oli vaikein. Päätä särki ajoittain, kun kuona-aineet poistuivat kehosta. Toisinaan meinasin väsähtää, mutta eipä kestänyt kauaakaan kun euforinen olo iski päälle. Minulle ei tullut varsinaisesti kiusauksia syömisen suhteen. Olin ihan mielelläni syömättä, sillä siitä tuli todella hyvä olo. Henkinen ja

fyysinen hyvinvointi yhdistyivät sisälläni säteilyksi jonka kaikki tuntuivat huomaavan. Aluksi ajattelin, että minun olisi vaikea elää totunnaista elämääni. Kävin kuitenkin ulkona, jopa keikoilla baariympäristössä. Jälkeenpäin kuulin ihmisten udelleen: ”Kuka se oli se tosi hy­ vinvoivan näköinen tyyppi?” Jatkot olivat ehkä hieman hankalampia, sillä toisten kadottaessa tietoisuuttaan omani tuntui vain lisääntyvän. Tätä paastoamista ei pidä missään nimessä rinnastaa tai verrata syömishäiriöön. Paastoamisella ei ole mitään tekemistä ulkonäön muokkaamisen tai laihduttamisen kanssa. Sananakin paasto tarkoittaa vain hetkellistä pidättäytymistä.

19

S o s i a a l ise n e lä mä n ka nn a lta p a a stoam i n e n a i h eutt i vä lillä h ä mme ntäv iä t ila n t e i t a , m u t t a lopulta te ki sille kin va in hyvä ä . Ku u l i n vä l i l lä ke ttu ilua a ih e e sta . Toiminta an i vä i t e t t i i n e sime rkiksi ” h ippien h a ih a tte ­ lu ks i” . S e ä rsytt i, mu tta toisa a lta a joi minu t i h m i s t e n p a riin, jotka oliva t tode mp ia ystävi ä t a i vä h i ntä ä n kin ymmä rsivä t pyrkimykseni. Paaston aloittaminen on rankkaa, ja siksi en ole uusinut sitä opintojeni aikana. Erilaisia paastoja ja näkemyksiä paastosta on hyvin monenlaisia, joten kannattaa tehdä pohjatyöt hyvin jos meinaa paaston aloittaa. Internet on täynnä erilaisia vinkkejä.


T EKSTI J U KK A V UORIO | KU VA M I NNA K ALLI NE N

SUKUPO LV I

Teemu Keisteri – silkkaa intoa.

Kun Teemu Keisterin show alkaa, vaatteet lentävät pois päältä ja vaalea takatukka heiluu valtoimenaan. Tässä on mies, joka rakastaa esiintymistä. Intohimo välittyy ihailtavan kiihkeästi.   EPÄILYTTÄVÄN LYHYISIIN farkkushortseihin ja hihattomaan farkkupaitaan pukeutunut hassun näköinen suomalaismies tanssii YouTube-videolla. Se on katsottu 165 000 kertaa. Neliminuuttinen videoteos edustaa Teemu Keisterin taidetta puhtaimmillaan. Kiehtovaa, hersyvän hauskaa ja jotakin täysin uutta ja erilaista. Ennakkoluuloton tapa olla ja tehdä saa verkossa sympatiaa puolelleen. ”Rakastan esiintymistä. Sisälläni on niin paljon energiaa, etten pysty elämään enkä nukkumaan, jos en pura sitä näihin projek­ teihin. Sekoan, jos en tee tätä. Välillä tuntuu, että olenko enemmän joku näyttelijä kuin ku­ vataiteilija.” Taiteilija Teemu Keisteri on digimedia-ajan renessanssimies. Brändit, sloganit, markkinointi, some ja monimuotoinen taide sekoittuvat kaikki iloisesti toisiinsa kun Keisteri kertoo taiteestaan, ja siinä sivussa itsestään. Keisterin mukaan suurin motivaatio taiteen tekemiselle ja brändin pyörittämiselle on itsensä ilmaiseminen. Ja ilmaistavaa tuntuu löytyvän jatkuvasti enemmän. Brändiään Keisteri markkinoi sosiaalisessa mediassa. ”Nyt liityin Instagramiin. Faceboo­ kiin pyrin laittamaan joka päivä jotakin, se on edelleen tehokas väline. Facebookista koko Ukkeli-homma oikeastaan lähtikin, kun laitoin sinne ilmoituksen, että tulkaa Ruttopuistoon katsomaan, olen maalannut kangaskasseja. YouTubeen tein juuri TV-Shop-teemaisen kah­ vikuppimainoksen.” Koska on vaikea sanoa missä menee Keisterin persoonan ja performanssitaiteen raja, taiteilija on kaapannut brändinsä alle kaiken tekemisensä. ”Olen aika paska liike­ mies, mutta yritän luoda itseni ja taiteeni muo­ dostamasta kokonaisuudesta brändiä.”  

MIKSI EI?

Why Not, No rules, Like a never before ja I can make everything ovat kaikki Keisterin ahkerasti viljelemiä sloganeita. ”Teen keikkoja

deejiinä ja taidebändi Peun kanssa. Keikoil­ la syntyy näitä sloganeita ihan itsestään. Peu soittaa 80-luvun italodiskoa yhdistettynä per­ formanssitaiteeseen.” Keisterin monipuolisessa tuotannossa Ukkeli-niminen hahmo toistuu kaikessa. Ukkelia on nähty esimerkiksi kangaskasseissa, kaikenlaisissa vaatteissa, kahvimukeissa, tauluissa ja autoissa. ”Ukkeli on osana koko­ naisuutta, mutta etenkin kaupallisen puolen tuotannossani keskeinen. Sen avulla yritän rahoittaa kaikkea muutakin tekemistäni. Vaik­ ka aika heikkoa sen rahan tekeminen on ollut, koska teen jokaisen Ukkeli-tuotteen uniikkina käsityönä, niin aikaa menee paljon. Suur tuo­ tanto on tosi haastavaa. Yksi tämän vuoden tavoitteista on, että Ukkeli toisi vähän rahaa­ kin.”

Aina kun vain pääsee johonkin julkiselle paikalle esiintymään, niin vaatteet lähtee pois ja vain speedot jää jalkaan. Tänä vuonna Ukkelia tullaan näkemään aivan uusilla pinnoilla. ”Minulla on ollut suu­ ri haave, että saisin tehdä oikean ihmisen ko­ koisia Ukkeli-patsaita. Tarkemmin sanottuna pumpattavia latex-veistoksia. Ehkä myös puu­ veistoksia. Tänä vuonna teen kaikkeni, että se onnistuu. Ukkeli kolmiulotteiseksi, se on tä­ män vuoden teema!”

kerran livenä. Hän antoi lippiksensä minulle. Olin aina ollut Stigin fani ja nyt hänestä tuli mi­ nun fani. Jäi vähän auki tuleeko meille tulevai­ suudessa jotain yhteisiä projekteja.” Keisterin mielestä maailmassa on liikaa vakavuutta ja vakavia ihmisiä. ”Aina kun vain pääsee johonkin julkiselle paikalle esiinty­ mään, niin vaatteet lähtee pois ja vain spee­ dot jää jalkaan. Yritän huumorin avulla he­ rätellä ihmisiä innostumaan. Kun oikeasti innostuu siitä mitä tekee, se on siisti fiilis, ha­ luan välittää sitä viestiä.”  

KOULUSTA TYÖTTÖMÄKSI

  Koko peruskouluiän Keisteri vietti kerran viikossa kuvataidekoulussa. ”Kävin tosiaan lu­ kion espoolaisessa jalkapallolukiossa, joka on kai Suomen toiseksi paskin lukio. Sain liian myöhään tietää, että keskiarvoni olisi riittänyt Torkkelin kuvataidelukioonkin. Mutta hauskaa siellä Espoossakin oli!” Järvenpään seurakuntaopistossa alkaneet kuvallisen viestinnän opinnot saivat jäädä muutaman kuukauden jälkeen, koska opetus ei vastannut Keisterin odotuksia. ”Pääsin Lahden muotoilu- ja taideinsi­ tuuttiin opiskelemaan valokuvausta, mikä on kyllä nyt jäänyt vähän vähemmälle. Vietin vaihtovuoden Hollannin Haagissa kuvataide­ linjalla. Kaiken tän opiskelukokemuksen jäl­ keen voin sanoa, että koulujen merkitys tai­ teelleni on älyttömän suuri. Kun ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä, se rohkaisee eteen­ päin.” Kouluissa vietetyt sadat ja tuhannet tunnit ovat tuoneet hänet nykyiseen pisteeseen. ”Nyt mä olen työtön taiteilija.”   Teemu Keisterin taidenäyttely on heinäkuussa pop up -ateljee Luukussa, Budapestin keskustassa Un­

 

STIGIN NÄKÖINEN MIES

Keisterillä on komea takatukka ja lisäksi hän on pitkä, vaalea ja viiksekäs. Aivan kuten monimusiikkitaiteilija Stig. Sekoitetaanko miehiä koskaan toisiinsa? ”Joo. On minulta pyydet­ ty Stigin nimmareitakin, mutta en ole antanut. Ukkeli on ollut olemassa kuusi vuotta ja yhtä kauan perääni on silloin tällöin huudeltu Sti­ giä. Näin tammikuussa Stigin ensimmäisen

20

karissa. facebook.com/ukkelikeisteri instagram.com/ukkelikeisteri youtube.com/user/keisteri


UBIK

21


T EKSTI PONTUS P UROKU RU | KU V I T U S TARU HAPPO N EN

SUKUPO LV I

Kovat, pehmeät ja vielä kovemmat X-sukupolvi taisteli työssä. Pehmeäksi väitetty Y-sukupolvi on työelämässä hukassa ja yksin. Nyt työmarkkinoille astuva Z-sukupolvi kilpailee kovaa, yrittää ja myy itseään.

22


UBIK

Puhe sukupolvista kuulostaa huijaukselta, koska en samastu minkään sukupolven määritelmään. Jos minua kutsutaan ”diginatiiviksi”, puhuja on yleensä keski-ikäinen, minua rikkaampi henkilö, jonka kokemus on valovuosien päässä elämästäni. MITEN IKÄISENI voisi niputtaa sukupolveksi? Osa meistä on menestyviä julkkiksia, toiset haahuilevat silpputöiden sekasotkussa ja

ta. Tarinoissa puhutaan sielun myymisestä työlle. Selvitäkseen Y:t hakevat tukea työpaikan ulkopuolelta kavereilta ja terapeuteilta. He eivät luota ay-liikkeeseen tai viranomaisiin vaan käyttävät “pehmeitä” pärjäämistapoja: kirjoittavat itsekseen, unelmoivat muita enemmän, itkevät työpaikalla, pakenevat sosiaaliseen mediaan ja helpottavat oloaan ahmimalla ruokaa.

kolmannet kitkuttavat tuilla köyhyysrajan alla. Yritän jatkuvasti selittää sekavaa ja muuttuvaa työtilannettani sille onnelliselle sukupolvelle, joka syntyi sodan jälkeen ja nautti kaikista hyvinvointivaltion eduista vakituisine työsuhteineen ja tukineen. Mikään ei tunnu menevän perille. Minulta kysellään edelleen, ”koska menen töihin”, vaikka olen tehnyt hajanaisia töitä kahdeksan vuoden ajan. Joskus töistä maksetaan, joskus ei, usein maksetaan alakanttiin. ”Älä huoleh­ di, toi on ohimenevä vaihe”, kuulen 60-vuotiailta. Mitä sen ikäiset enää tietävät työmarkkinoista?

Z-sukupolven koulutuksen aikana luotiin kansallisen yrittäjyyskasvatuksen ohjelma. Siinä haluttiin korostaa tehokkuutta, kilpailukykyä ja riskinottamista.

”HÄVIÖST, SÄ VOIT OLLA TYÖTÖN. SIKS ME LÄHDETÄÄN VOITOLLA YÖHÖN”, JVG Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu tunnistaa ongelman. Puhumme helposti Y- tai Z-sukupolvista, kun pitäisi pu­ hua yhteiskunnan muutoksesta, Järvensivu kirjoittaa. Heijastamme nuoriin asioita, jotka ovat uusia, pelottavia tai toivottavia. Syytämme uusinta sukupolvea asioista, jotka koskevat meitä kaikkia. Ei sukupolvipuhe silti pelkkää kusetusta ole. Sukupolvia voidaan erotella selvästi työelämään liittyvän asenteen perusteella, osoittaa Järvensivun, Risto Nikkasen ja Sannu Syrjän toimittama tutkimus Työelämän sukupolvet ja muutoksissa pärjäämisen strategiat. Tutkijoiden mukaan noin 17-vuotiaana määrittyy se, minkälainen mielenmaisema kullekin sukupolvelle muodostuu suhteessa työelämään. Nousukaudella aikuistuvat ovat työelämässä pehmeämpiä. Taantumassa täysi-ikäistyvät tulevat töihin kovien arvojen olosuhteissa ja oppivat kilpailemaan. Työelämässä vuorottelevat siis taloustilanteen mukaan pehmeät ja kovat sukupolvet. Esimerkiksi X:ksi kutsutun sukupolven nuorempi puoli aikuistui Suomessa 1990-luvun laman aikana. Se oppi luottamaan vain kovaan kilpailuun ja omaan työmarkkina-arvoonsa. Kasarilla syntynyt Y-sukupolvi on puolestaan koulutettu ja kyvykäs, mutta nousukauden tuotteena pehmeä. Pehmeys ei sovi nykyisen työelämän rankkuuteen, hajanaisuuteen ja jatkuvaan muutokseen. Tutkijoiden pyytämissä työelämätarinoissa Y:t korostavat yksinäisyyttä, ulkopuolisuuden tunnetta, ahdistuneisuutta ja kaoottisuut-

Jos sukupolviaaltojen teoria pitää paikkaansa, seuraavaksi on taas vuorossa kovempi taantumapolvi. 1990-luvulla syntynyt, nyt aikuistuva Z-sukupolvi on kyselyjen mukaan myös konservatiivisempi ja kunnollisempi: Z:t seuraavat normeja sekä polttavat ja ryyppäävät vähemmän.

PÄRJÄÄ TAI ITKE JA PÄRJÄÄ Itkemiseen, ahmimiseen tai raitistumiseen vaikuttaa tietysti muukin kuin syntymäaika. Sukupolvien lisäksi itse työelämä muuttuu. Puhutaan prekarisaatiosta eli työmarkkinoiden epävarmuudesta, toisten armoille joutumisesta ja surkeista työehdoista. Paskaduuneilta barrikadeille -kirjassa haastateltu Susanna työskentelee tv-kuvauksissa ja kertoo, miten vaikea on saada korvausta ylityötunneista. Töihin on myös ”pak­ ko” mennä vaikka kuumeessa. ”Meillä oli kuvaukset just alkaneet, kaikil­ la hirvee stressi ja paniikki. Mä sanoin, että mulla on tosi paha olo, mutta mulle sanottiiin, että yritä jaksaa tää lauantai, sit voit levätä. Mä tajusin jossakin vaiheessa, että nyt mul­ la on niin saatanan paha olo että mä en kestä. Samalla mä olin niin väsynyt, että jos mä oli­ sin mennyt sanomaan, että nyt mun olis pak­ ko päästä nukkumaan, mä olisin ruvennut it­ kemään. Mä yritin vessassa koota itteni.” Kirjan kertomukset vahvistavat kuvaa työelämästä, jossa epätyypillisyys on tyypillistä, seuraavasta viikosta ei ole tietoa ja elantoa joutuu onkimaan kauppaamalla itseään sirpaleisten töiden toivossa. Z-sukupolven koulutuksen aikana luotiin kansallisen yrittäjyyskasvatuksen ohjelma. Siinä haluttiin korostaa tehokkuutta, kil-

23

pailukykyä ja riskinottamista. Puhuttiin, että jokainen ihminen on vastuussa omasta työllistymisestään.

BRÄNDIIN KASVANEET Opetusalan Ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkaisen sanoin yrittäjyyskasvatuksesta tuli tehdä ”ilma jota koulun käytävil­ lä hengitetään”. Nykyään kouluissa käydään bändikursseja, joilla opetetaan brändäämään ja myymään oma musiikkikonsepti. Teinejä opetetaan ajattelemaan yrittäjän tavoin. Yrittäjyyskasvatus näyttää purevan: poliittisen vaikuttamisen tai elämän leppoistamisen sijaan zetoja kiinnostaa säännöllinen työ ja yrittäminen. 43 prosenttia ammattiin opiskelevista olisi valmis ryhtymään yrittäjiksi, selviää helmikuussa julkistetusta Dialogi-kyselystä. Yrittämishaluja varmasti tukee, että Z-ikäiset ovat lapsesta asti harrastaneet paljon ja oppineet erikoistumaan. Kotona ja koulussa on korostettu itsetuntoa, valinnaisuutta ja kilpailemista. Eikö ole hyvä juttu, että nuoret kasvavat pärjääjiksi? Yrittäjyyskasvatusta tutkinut Jyväskylän yliopiston opettaja Esko Harni näkee kehityksessä ongelman: Z-sukupolvea kasvatetaan hallinnoimaan itse itseään työnantajien hyväksi. Yhteiskunnalliset asiat epäpolitisoidaan puhumalla valtasuhteiden sijaan yrittämisestä ja kansallisesta perinteestä. “Suomessa innovaatiohype ja itsen yrit­ täjyys näyttävät yhdistyvän erikoisella taval­ la ‘yksin on pärjättävä’ -mentaliteettiin”, Harni sanoo. “Yrittäjyyspuhe piilottaa prekaarit työ­ markkinat yleisen selviytymispuheen alle.” Toinen ongelma on yrittämisestä kerrottu mediatarina. Supercellin ja Rovion kaltaisia uusia sankariyrityksiä hehkutetaan. Työttömiksi jääviä tai silpputyöllä kitkuttelevia duunareita surkutellaan ohimennen. Erityisesti palvelutyöstä tai julkisen sektorin työoloista ei puhuta juuri ollenkaan. Mitä nyt välillä sosiaalitoimi joutuu koko kansan sylkykupiksi, kun Youtubeen ladataan kännykkävideo huostaanotosta. Sitten palataan menestyjien hehkutukseen. Tavaksi on tullut kehua ihanteellista uuden työläisen edustajaa: freelanceria, joka rahoittaa työnsä velalla ja kantaa työn riskit itse. Kuka lataisi Youtubeen paljastusvi­ d eon pakkoyrittäjän arjesta, jossa työskennel­ l ään kuumeessa ja ahdistutaan riittämättömyy­ destä? Vaikka Z- ja Y-sukupolvet eroavat asenteissaan, ehkä todellinen vastakkainasettelu ei ole heidän välillään. Molemmat joutuvat vastaamaan vanhempien sukupolvien vaatimuksiin. Nuorten olisi huolehdittava rapistuvasta vanhustenhoidosta, kestettävä kurjistuvilla työmarkkinoilla, korjattava valtiontalouden kestävyysvaje ja pysäytettävä ilmastonmuutos. Nämä ovat kaikki ongelmia, jotka ovat edellisten sukupolvien tuottamia.


SUKUPO LV I

Mihin kuulut – vai kuulutko mihinkään? Lyhyt sukupolvisanasto

Sukupolvi

X-sukupolvi

Y-sukupolvi

Sukupolven määrittely on yhtä lailla vallankäyttöä kuin tutkimusta. Määritelmät tehdään jälkikäteen. Niistä unohtuvat aina ne ihmiset, jotka eivät sovi määritelmään. Sukupolvesta voidaan puhua

Nuoruuttaan kasarilla viettänyt, ysärillä aikuistunut ryhmä, joka Suomessa jakautuu hyvinvoinnin sukupolveen (19651972) ja lamasukupolveen (1973-1979). Koki massatyöttömyyden, globalisaa-

esimerkiksi jaetun kulttuurin, työelämätilanteen tai yhteisten avainkokemusten perusteella.

tion ja hyvinvointivaltion nousun ja rappion. Tottunut taistelemaan työelämässä. Silti erityisesti lamapolvea haukuttiin uusavuttomaksi ja pullamössöksi. X-polven trendi-ilmiöksi on väitetty downshiftausta.

1980-luvulla syntyneet kasvoivat talouden ja teknologian nousun aikakaudella. Työelämän tutkijoiden mukaan Y on “pehmeä” sukupolvi, joka on vaikeuksissa kovassa työelämässä. Yksilö- ja perhekeskeisyys tärkeää, samoin netti ja teknologia. Kutsutaan joskus diginatiiveiksi ja milleniaaleiksi.

24


UBIK

G-sukupolvi

Z-sukupolvi

Prekariaatti

City-lehden Suomeen 1998 tuoma termi, joka osoittaa, miten nopeasti trendikäs sukupolvisanasto vanhenee ja kuulostaa parodiselta. G viittaa globaalisuuteen. G-sukupolvi työskentelee “G-pisteissä” eri puolilla maailmaa ja erottuu “pohjo­

Määritelmistä riippuen vuoden 1990 tai 1995 jälkeen syntyneiden sukupolvi. Täysi-ikäistyy maailmanlaajuisen taantuman ja kovien arvojen aikana. Ovat sisäistäneet yrittäjyyskasvatuksen, kilpailun ja itsensä markkinoinnin, mutta motivoituvat rahan sijaan vapaudesta ja hauskuudesta. Vähemmän tupakoiva ja alkoholia juova sukupolvi, joka seuraa normeja ja on yhteiskunnallisesti passiivisempi.

Epävarmassa, vaihtelevassa ja usein niukassa taloustilanteessa elävät ihmiset. Liittyy usein projektiluonteiseen, epämääräiseen tai ilmaiseen työhön. Joskus suomennettu termeillä “pät­ käproletariaatti”, “portfoliopolvi” tai “ti­

lassa hymyllään, rusketuksellaan ja pos­ kisuudelmillaan”.

25

lapäistö”. Latinan precor tarkoittaa rukoilemista ja toisten armoilla olemista. Enemmän luokka- kuin sukupolvikäsite, mutta prekarisaatio vaikuttaa enemmän nuorempiin ikäluokkiin. Ilmiöllä on myös hyväksi koettuja seurauksia: elämä on monipuolisempaa ja kiinnostavampaa, kun ei tarvitse jämähtää yhteen työpaikkaan tai ammattiin.


TA ANTUMA

SUKUPO LV I


UBIK


T EKSTI J U H O H ÄNNINE N | KU VAT JU SSI PE E VO

SUKUPO LV I

Musiikin kuuntelu syynissä Mitä musiikkiformaatti kertoo käyttäjästään.

2010 -luvulla musiikin ku u nt e lu u n on ol emassa kir java m äärä fo r maat t eja. M p3 :t , C D:t , viny y lit j a kaset it . Joku s aat taa muistaa vie lä min id iskit j a ke lanauh ur itkin. Kuunt e lu t ot t u mu späät öks i s s ä he ij astuu ihm ise n su h d e mu siikki i n. M usiikin olle ssa t avallaan sie lu n pei l i löytyy for maat t ie n läp i t ar kast e lt una i hmise n ydin, ku t e n t ämä Ubikin t äsmäpa te ntoitu luonn et y y p p i- se u la osoittaa.

MP3 KAIKKEIN MONIPUOLISIN formaateista. Mp3:sta käyttävät kaikki vaikka eivät sitä myöntäisikään. Niin keskivertokuuntelija kuin lenkkeilevä ponnaripääkin. Mutta myös ikuinen bilettäjä Youtuben ja Spotifyn soittolistojen pursuillessa niistä yksittäisistä hyvistä kappaleista. Mp3:nen käy myös elitistiselle musadiggarille, kun proto-industrial -levyjen hinnat ovat kohonneet satasiin nettihuutokaupassa. Mp3:nen kulkee soittimessa tai bittivirrassa kevyesti ja nopeasti mukana. Lenkkeilijä arvostaa pätkimätöntä musiikkikokemusta ja bilettäjä omien lempibiisien saatavilla oloa. Musadiggari valittaa huonosta pakkausmetodista, tarjoaa parempia vaihtoehtoja ja kuitenkin lataa suosikkinsa hävinneistä psykedelialevyistä mp3:na lähimmästä blogista. Mp3-kuuntelija on useimmiten nuori joka elää ytimessä. Elämä on hektistä ja liikkeessä ollessa ei musiikkia pystyisi kuuntelemaan ilman mp3-muotoa. Ei ole aikaa jäädä kotiin levyjen kanssa saati säätää jonkun kelaamisen kanssa. Kukaan ei ole niin hullu, että yrittäisi mahduttaa kiireiseen arkipäivään cd-pinon kantelua. Mp3:sten huonoksi puoleksi kuuntelija nimeää älypuhelimen akun lyhyen keston ja biisit, joita ei koskaan ehdi tai viitsi vaihtaa soittimesta.

CD Ysärillä hallitsevaksi musiikkimediaksi kasvanut hopeinen minipitsa joutui laskusuhdanteeseen myyntiformaattina 2000-luvulla. Inflaatio oli alkanut jo aiemmin, kun tiedostava musafani siirtyi muihin musiikkiformaatteihin. Nyt CD:n valitsee kaksi ihmisryhmää. Ensimmäinen on huoltoasemalta ajomusiikkia kaipaavat mersumiehet, jotka toivovat autokajareiden pihinän peittävän taakseen takapenkin mökkimatkan valituksen. Tämä ihmisryhmä on jo niin sisältä kuollut, ettei siitä sen enempää. Vanhoja ne ovat kuitenkin.

Toinen ihmisryhmä on ultracool nuoriso, joka on löytänyt ysärin ankeudesta Kur t Cobainin kautta nirvanan ja tajuaa, että kaikkein noloin vaihtoehto on paras valinta. CD:n ainoana huonona puolena on, että saattaa olla vaikeaa löytää originellia Windows 95 -varustettua A ­ TK:ta sen pyörittämiseen. Tämä ihmistyyppi istuu puiston penkillä kirpputori-Walkman selkärepussa ja mitkä tahansa muut kuin valkoiset nap pikuulokkeet korvilla. Samalla hän ehkä

28

miettii realitysarjojen tapahtumia ja käy syömässä Mäkissä, koska siellä on hyvää ruokaa. Kotimatkalla squash-treeneistä cd:n pomppiminen ärsyttää, mutta elämä on muutenkin ankeaa, joten mitä väliä. Jalassa on rumat lenkkarit, koska ne ovat muo tia. Kulkuvälineenä on ruosteinen mummopyörä, jossa oranssi varoituslippu osoittaa täydellistä tyylittömän tyylikkyyden tajua. Päässä pyöräilykypärä. Myös sisällä.


UBIK

VINYYLI Vinyylin valitsee musiikinkuuntelija, joka tahtoo näyttää arvostuksensa musiikkia kohtaan. Esineenä vinyyli onkin hieno symboli musiikille. Elitistisempi vinyylifani muistuttaa myös vinyylin kuunteluominaisuuksista väittäen musiikin kuulostavan sielukkaammalta ja lämpimämmältä vinyyliltä. Tämä ei ole totta, mutta antaa vinyylidiggarin pysyä siinä uskossa. Vinyyli on digitaalisia formaatteja kankeampi käyttää. Korkeintaan 45-minuuttia musiikkia on jaettu puoliksi, joka tarvitsee kääntää kesken kuuntelun. Yritäpä siinä mennä nukkumaan valaanlaulua kuunnellen. Musiikkiin keskittymistä saattaa häiritä myös levysoittimelle hyppäävä kissa, jolloin valmiiksi rahiseva levy hyppää puolisen minuuttia eteenpäin. Levysoittimen neulan hinnalla saa myös pari kappaletta brändittömiä mp3-soittimia joten mikään rahansäästökikka vinyyli ei ole.

Selvästi undergroundein vaihtoehto. Uusia kasetteja kuuntelee elävän musiikin ystävä, joka kihisee ja potkii musiikkia, mitä kaverit soittavat kavereille. Nuorisosta vinyylin keskivertokuuntelija on kuitenkin lapsesta asti musiikkia kuunnellut vanhempien levyhyllystä ensimmäiset Beatlesinsa löytänyt nuorukainen. Falafel on tuttua ja kesäfestarit alkavata tuntua nähdyiltä. Keskiluokkaisuus kiinnostaa, muttei ole ihan vielä ajankohtaista. Rahaa palaa keikoilla ihan samalla lailla kuin elokuvissa ja ulkomaanmatkoilla.

KASETTI Selvästi undergroundein vaihtoehto. Uusia kasetteja kuuntelee elävän musiikin ystävä, joka kihisee ja potkii musiikkia, mitä kaverit soittavat kavereille. Ei siis ihme, että muotiformaatin maineen tänä vuonna saanut kasetti elää vain maan alla, eli kellareissa ja treeniksillä. Kasettien suurkuluttaja on keskivertoa harvemmin peseytyvä, ja hän on mies, hänellä on parta. Vakuuttunut musiikin kuuluvan kai-

kille ja halvalla, muttei kuitenkaan ilmaiseksi netissä, koska se ei olisi aitoa. Rakastaa kirpputoreja ja vanhaa roinaa. Omaa omaperäisiä ajatuksia kaiken toteuttamiselle, mutta jaksaa välittää vain musiikista. Aikaansaaminen olematonta. Soittaa 100% todennäköisyydellä jotain soitinta, mutta sointujen hallitsemisprosentti on merkittävästi pienempi. Ei ole hippi, vaikka kaikki muut niin luulevatkin. Kasettifanilta formaatin hyviä puolia kysyttäessä hän ei empimisen jälkeen osaa

29

vastata kuin kopioinnin edullisuuden. Kukaan muukaan ei tiedä yhtään, mutta silti kasarilla musiikin kaduille ja kuulokkeisiin vapauttanut formaatti potkii ja voi hyvin tämä päivän Suomessa, jos formaatin mediahuomiota on katsominen.


T EKSTI LAURI L INNA

SUKUPO LV I

Säpinää älypuhelimessa Treffisovellukset vertailussa. ÄLYPUHELIMIEN LISÄÄNTYMINEN on aiheuttanut väistämättömän: nettideittailusivujen rinnalle on syntynyt treffisovelluksia. Niiden avulla mahdollisiin kumppaneihin tutustuminen käy entistä helpommin. Vaikka ilmiö on suhteellisen uusi, valinnanvaraa löytyy jo paljon. Applikaatiot ovat kuitenkin keskenään verrattain erilaisia, joten valitessa kannattaa olla tarkkana saadakseen sitä mitä on lähtenyt hakemaan.

nostuksenkohteet. Jos henkilö vaikuttaa kiinnostavalta, voit painaa tätä ilmaisevaa painiketta. Mikäli kiinnostus on molemminpuolista, avautuu käyttäjien välille keskustelu. Mikäli taas henkilö ei vaikuta kiinnostavalta, voit pyyhkäistä hänen kuvansa pois eikä palvelu tule tarjoamaan sitä sinulle enää. Palvelu on toimiva sillä sitä käytetään Suomessakin jo laajalti. Heikkoutena on ulkonäkökeskeisyys, jota yhteisten kavereiden ja kiinnostuksenkohteiden näkeminen kuitenkin vähentää.

Carrot dating -sovelluksen ideana on, että miehet antavat naisille lahjoja, jotta nämä suostuisivat ensimmäisille treffeille. Sopiviksi lahjoiksi ehdotetaan esimerkiksi romanttista illallista, kukkakimppua tai lippua esitykseen. Näin muotoiltuna ideaa voi pitää jopa jossain määrin toimivana, mutta toisaalta applikaation vastustajat ovat todenneet sen olevan seksistinen ja johtavan jopa prostituutioon.

CRAZY BLIND DATE

DEITTI.NET TUTKA BANGWITHFRIENDS.COM

Tämä sovellus tekee sokkotreffeistä helppoa. Palvelussa valitaan treffeille sopivat päivät ja paikat. Jos joku muu on valinnut samat päivät ja suurin piirtein saman paikan, sovellus järjestää heille treffit. Suomalaiset eivät vielä ole innostuneet palvelusta.

Jos haluat harrastaa seksiä jonkun Facebook-kaverisi kanssa, tämä sovellus auttaa selvittämään onko halu molemminpuolista. Palvelussa valitset ne Facebook-kavereistasi, joita haluaisit. Jos hekin valitsevat palvelussa sinut, saatte siitä ilmoituksen. Palvelu on kohuttu, mutta ei välttämättä kovin mielenkiintoinen. Peruuta-painike puuttuu.

TINDER Sovelluksessa näkee kuvia itsestä valitulla etäisyydellä sijaitsevista muista käyttäjistä. Pelkkien kuvien lisäksi sovellukseen yhdistetään myös Facebook-tilin tiedot, jolloin näkyvissä ovat myös yhteiset kaverit ja kiin-

CARROT DATING Haluatko treffeille naisen kanssa, joka ei huolisi sinua, ellet antaisi samalla lahjusta?

Suomalainen ja siksi myös täällä käytännössä toimiva tapa löytää seuraa. Sovelluksen avulla näet lähelläsi olevat applikaation käyttäjät ja voit selata heidän profiilitietojaan. Sovelluksen lataaminen ja selailu on ilmaista, mutta viestien lähettäminen ja keskustelun avaaminen maksaa.

ÍSLENDINGA APP Tämän sovelluksen avulla islantilaiset voivat tunnistaa onko uusi tuttu mahdollisesti liian läheistä sukua. Hauska ja tarpeellinen Islannissa.

Ubikin toimitus teki SWOT-taulukon deittailuaplikaatiosta. Vertailun vuoksi taulukkoon lisättiin myös muita pinnalla olevia aplikaatioista läheltä ja kaukaa.

JÄNNÄ

COOL

JE L LYFIS H

TEKSTI-TV ÍS L EN DIN GA A PP

TINDER

I N STAG R A M

W I K I P EDI A OTTOM I TTA OM AT PYSÄKIT

FLIP BOARD V I NE

EAT.FI

CLASH O F C L A N S

C RA Z Y B L IN D DAT E FO U R S Q UA R E

T W I TTER FU T U R EFU L WH ATS A PP

V I ME O GOOGL E +

BANGWITHFR IENDS DEITTI.NE T T UT K A Y L E A R EEN A

SKYPE

H OT OR N OT

CA R ROT DATING

K AI KKI FAC EB OOK P EL I T!

H AYDAY

KURJA

TYLSÄ

30


TE KSTI ILON A RAI V I O | KU VA W I KI PE D I A CO M M ON S

UBIK

Paljon melua somesta Sosiaalisesta mediasta tuli vallankumouksen väline - vai tuliko sittenkään?

Mitä tapahtuisi, jos Suomessa estettäisiin sosiaalisen median käyttö? Lähtisimmekö yhtäkkisessä tekemisen puutteessa kaduille vaatimaan Facebookia ja Instagramia takaisin? Luultavimmin kiertäisimme estot yhtä helposti kuin Hesarin maksumuurin ja jatkaisimme samaan malliin. TURKIN HALLITUS esti maaliskuussa 2014 kansalaistensa pääsyn Twitteriin ja Youtubeen korruptioskandaalin riepotellessa hallitusta. Sosiaalisessa mediassa oli levinnyt korruption paljastavia nauhoitteita. Pääministeri Recep Tayyip Erdogan kiirehti sulkemaan nämä hallitukselle perin haitalliset palvelimet. Pääsimme seuraamaan, mitä estoista seuraa verrattain liberaalissa maassa. Kansa kehittikin mitä kekseliäimpiä keinoja levittää ohjeita Twitter- ja Youtube-estojen kiertämiseen. Julkisivut ja varsinkin hallituspuolueen mainokset alkoivat täyttyä tägeistä ja graffiteista, joissa ohjeistettiin, miten päästä naputtelemaan vielä raivoisampaa 140 merkin kritiikkiä hallintoa vastaan. Ehkä kekseliäin keino oli kirjoittaa ohjeet 10 liiran seteliin, joka varmasti vaihtaa omistajaansa tiuhaan. Verkko ja vapaus -kirjan kirjoittaja Hanna Nikkanen kertoo, että kansa kehittää keinoja koko ajan lisää. Toisaalta hallitukset seuraavat kintereillä ja usein onnistuvat pilaamaan lupaavat välineet saman tien. ”Ongelma on se, että jos käyttäjistä vain omistautunein 5 % osaa ja vaivautuu näke­

mään tällaisen ylimääräisen vaivan, silloin epätäydellinenkin sensuuri toimii 95-pro­ senttisesti. Kielletyt uutiset eivät pääse leviä­ mään suurelle yleisölle”, analysoi Nikkanen. Turkissa sosiaalisesta mediasta tuli toimiva vastarinnan työkalu juuri nuoren sukupolven ansiosta. Valtaosa turkkilaisista on internet-ajalla kasvaneita: 43 prosenttia kansasta on alle 25-vuotiaita.

Kielto sai aikaan sen, että passiivisesti mielenosoituksia kotona seurannut nuoriso lähti kaduille. Kotona oli yllättäen tylsää, eikä tietoa tapahtumista saanut muuten kuin menemällä paikan päälle. Turkissa Twitter-kielto kääntyi itseään vastaan. Twitterin käyttö lisääntyi ja TwitterIsBlockedInTurkey-hashtagista tuli hetkeksi maailman käytetyin. Suurin piikki turkkilaisten Twitter-käytössä tapahtui juuri kahden aikaan aamuyöstä, kun kielto pantiin voimaan. Myös Egyptissä keväällä 2011 maan sil-

Tadzikistanin presidentti Emomali Rahmon määräsi toukokuussa 2013 K+ -televisiokanavan lähetykset kiellettäväksi maassa, koska se oli esittänyt hänestä kuvatun nolon videon laulamassa ja tanssimassa poikansa häissä vuonna 2007. Lisäksi hallinto sensuroi kansalaisten pääsyn Youtube-sivustolle jonne samainen video oli myös ladattu. © Lawrence Jackson

31

Kauppakeskuksen rakentamista Istanbulin keskuspuiston tilalle vastustaneista mielenosoituksista kasvoi koko Turkin nykyhallintoa ravistellut protestiliike. © Nevit Dilmen

loinen presidentti Hosni Mubarak sulki netin ja useimmat kännykkäverkot, muttei onnistunut tukahduttamaan vastarintaa. ”On oikeas­ taan hassua, että vallanpitäjät lankeavat aina samaan ansaan”, Nikkanen sanoo. ”Kielto sai aikaan sen, että passiivisesti mielenosoituk­ sia kotona seurannut nuoriso lähti kaduille. Kotona oli yllättäen tylsää, eikä tietoa tapah­ tumista saanut muuten kuin menemällä paikan päälle.”

LIKETÄ TÄTÄ JOS OLET TERRORISTI Vaikka sosiaaliset mediat ovat kieltämättä hyvä työkalu järjestäytymisessä, ei niitä pidä nähdä vain vapauttajina ja vapaan sanan airuina. Tällaista retoriikkaa palveluiden takana toimivat yritykset mieluusti näkisivät viljeltävän. Palvelut tarjoavat kuitenkin myös hallituksille herkullisen tilaisuuden jahdata ja profiloida toisinajattelijoita. Ihmiset voivat joutua maksamaan internet-aktiivisuudestaan kovan hinnan. Urkintabisnes on kasvava ala, johon Suomikin on sotkeutunut. Iranissa 2009 vaaliprotestit levisivät sosiaalisessa mediassa ja herättivät toivon uudistuksista. Hallitus käytti samalla digitaalista urkintaa toisinajattelijoiden tunnistamiseen. Sähköpostikeskustelut ja Fb-postaukset johtivat kuolemantuomioihin ja protestiliike nujerrettiin. Nokia Siemens oli yksi urkintaohjelmistojen ja -teknologian myyjistä. ”Vallankumouksia ei tehdä yksinomaan sosiaalisessa mediassa”, muistuttaa Hanna Nikkanen. ”Toisaalta erityisesti korruptioon liittyvät vuodot ovat tulleet jäädäkseen. Val­ vontateknologia kehittyy huimaa vauhtia ja aktivistit joutuvat olemaan yhä varovaisem­ pia sen suhteen, millaisia digitaalisia jalanjäl­ kiä jättävät.” Vaikka länsimaissa riskinotto sosiaalisessa mediassa on vaarattomampaa, ei se Nikkasen mukaan täälläkään ole huoletonta. Miten mielenosoitukseen osallistuminen tai poliittinen Fb-päivitys vaikuttavat tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin, jos kaikkia meitä profiloidaan jatkuvasti? Kuinka moni jättää varmuuden vuoksi osallistumatta, keskustelematta? Sananvapauden ei tulisi kaventua internetin valvontateknologian kehittyessä. Tahallisesti tai tahattomasti käyttäjiensä tietoja vuotaville yrityksille pitää löytyä vaihtoehtoja. Etenkään Facebook ei ansaitse some-monopoliaan, Nikkanen summaa. Illuusio internetin takaamasta anonyymiudesta on särkynyt, nyt vain on opeteltava tapoja pitää kiinni oikeuksistaan villissä verkossa.


AR VO STE LUT

Elokuvat

Musikaaliset vampyyrit Niia Virtanen

Kirjat

Ei natseja meidän kaduille, ei natseja minnekään

Työtaistelun sattuessa

Kulttuurihämmennys

Lauri Linna

Henri Salonen

Niia Virtanen

Only Lovers Left Alive on nykyaikaan

Jokaisen työssäkäyvän tulisi tuntea tämän

Häiriköt esittelee laajasti yhteiskuntakriit-

sijoittuva vampyyritarina. Elokuvassa

Helsinkiin sijoittuva Muutoksii on tarina

kirjan sisältö. Oikeustieteen lisensiaatin

tistä taidetta ympäri maailmaa. Kirjassa

melankoliset vampyyrirakastavaiset Adam

kahden pojan ystävyydestä. Antti ja Muhis

Kalevi Höltän teos valaisee niin lakkoilun

käydään läpi monia laillisen, laittoman ja

(Tom Hiddleston) ja Eve (Tilda Swinton)

saavat epäonnisten sattumien kautta

kuin muunkin työtaistelun tärkeyttä, sekä

jossakin näiden välissä tehtävän taiteen

kuluttavat aikaansa autioituneessa

kaupunginosan uusnatsit niskaansa, mikä

sitä kuinka työtaistelu käytännössä to-

tekijöitä.

Detroitissa syöden verijäätä ja muistellen

aikaansaa voimakkaita jännitteitä koko

teutetaan. Samalla teos avaa työtaistelun

Suurin osa kirjassa käsitellyistä taiteilijois-

menneitä vuosisatoja.

yhteisössä ja ennen kaikkea elokuvan

moninaisuutta ja historiaa.

ta on varsin vakiintuneita hahmoja kulttuu-

Musiikki on elokuvassa suuressa osassa, sillä Adam on varakas rockmuu-

pääosassa olevissa ystävyksissä.

Teoksen luettuaan ymmärtää myös

Elokuva tarjoaa melko masentavan

rikentältä. Tutkan alapuolella puuhaavat

entistä paremmin miksi työtaistelu on

ug-tekijät jäivät puuttumaan. Katutaidetta

sikko. Elokuva pelaa vampyyrien ja rokka-

näkökulman rasismiin Suomessa. On

perusoikeus ja miksi oikeudesta kannattaa

tai ns. aktivismitaidetta seuraavalle tämä

reiden elämäntyylien samankaltaisuudella

kuumottavaa ajatella, että jo 12-vuotiaiden

pitää kiinni. Siitä nimittäin riippuu, kuinka

teos ei ehkä tarjoa yllätyksiä, mutta asiaa

hauskalla mutta hienovaraisella tavalla.

väleihin vaikuttavat heitä ympäröivän

oikeudenmukaista työelämä on nyt ja

vasta vähän tunteville tämä on varmasti

Huumeiden sijasta päähenkilöt ovat riip-

yhteiskunnan sortavat ja vihamieliset

tulevaisuudessa.

kiinnostava avaus aiheeseen.

puvaisia verestä, ja päivisin nukkumiselle

ideologiat. Elokuva herättää onneksi myös

ja öisin valvomiselle on ihan pätevä syy.

halun toimia: en halua rasismia meidän

tenkaan ole täydellinen. Ennen lakkoon

Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset

kaduille.

ryhtymistä kannattaa kysyä myös joltain

Jari Tamminen

osaavalta tutulta tai ammattiliitolta apua.

Voima Kustannus Oy, Into, 2013

Only Lovers Left Alive

Käytännön käsikirjana teos ei kui-

Ohjaus: Jim Jarmusch

Muutoksii

Recorded Picture Company, 2013

Ohjaus: Sami Laitinen

Työtaisteluopas

s. 208

★★★✩✩

Inland Film Company Oy, 2014

Kalevi Hölttä

★★★✩✩

Into Kustannus, 2011

★★★★✩

140 s.

★★★★✩

Tylsä Romanssi Jukka Vuorio

Persialainen selviytymistarina Hyvän mielen hotelli

Aleksej Fedotov

Sara Siponmaa

Jo yli 50 vuotta elokuvia tehnyt ohjaaja

Ennen rahaa oli velkaa

Sahar Delijani edustaa uuden vuosituhan-

Henri Salonen

nen Iranilaisia kirjailijoita, jotka muutta-

Anssi Mänttäri on täällä taas. Veteraa-

Wes Andersonin ohjaama The Grand

ni-ohjaaja Mänttärin tuorein elokuva Ro-

Budapest Hotel on huumorilla höystetty

manssi sai ensiesityksensä viime vuoden

seikkailuelokuva, jota tähdittävät lukuisat

Kevään virkistävin taloutta käsittelevä

esille maansa lähihistorian synkimpiäkin

Sodankylän elokuvajuhlilla.

Hollywood-nimet. Tarina kietoutuu legen-

kirja Rahatalous haltuun kyseenalaistaa

hetkiä. Delijanin kirja kertoo hänen sukun-

daarisen hotellin ja sen vastaanottovir-

nykyisen talouspolitiikan. Sen saman, jolla

sa tarinaa ajalta, jolloin Iran ajautui Irakin

reita paremmin televisioon. Aika on valitet-

kailijan Gustave H:n (Ralph Fiennes) ja au-

Suomea ja Eurooppaa hallitaan. Kirjan

sodan lisäksi veriseen muslimivallanku-

tavasti ajanut Mänttärin ohi. Elokuva ei

lapojan (Toni Revolori) edesottamuksien

kirjoittaneet tutkijat Jussi Ahokas ja Lauri

moukseksi kutsuttuun vuosia jatkunee-

missään vaiheessa lähde kunnolla käyn-

ympärille sotien välisen ajan Euroopassa.

Holappa perkaavat helppolukuisesti läpi

seen sisäiseen konfliktiin.

Kuvakerronta sopisi elokuvateatte-

tiin. Sen sijaan katsojalle tulee monta kertaa mieleen, että milloin tämä oikein loppuu. Romanssin keskiössä on rakkaus

essaan kotimaastaan uskaltavat nostaa

The Grand Budapest Hotel on

myyttejä siitä mitä raha on, miten rahaa

visuaalisesti vaikuttava elokuva, jonka

luodaan ja mitä velka oikeastaan tarkoittaa.

henkilöhahmot ovat valloittavia. Se ei

Velkaa tarvitaan lisää ja sen tiedän

Tarina näyttää vankilassa syntyneen tytön matkan, jonka päätarkoituksena on koston sijaan menetettyjen läheisten

ja sen loppumaton kaipuu ihmisen elä-

ehkä ole mieleenpainuvin teos, mutta silti

nyt tosiaan minäkin kun taloyhtiöni putki-

kunnian palauttaminen ja lopullisen totuu-

mässä. Pääosia esittävät Elina Reinikka

hyvin hurmaava.

remontin hinta-arvio saapui. Aivan kuten

den paljastaminen. Helppolukuisen kirjan

henkilökohtainen talouteni, valtiontalous-

maailmalla saavutettu suosio juontuu

kaan ei ilman velkaa pyöri.

avoimesta ja rohkeasta tavasta kohdata

ja Juha Lagströmin välinen kemia toimii hyvin, mutta sivuhahmoina nähtävät

The Grand Budapest Hotel

miehet ja naiset puolestaan turhan päälle

Ohjaus: Wes Anderson

liimatun oloisia.

★★★✩✩

pahimpiakin unohdettuja pelkoja. Rahatalous haltuun – Irti kurjistavasta talouspolitiikasta

Jakarandapuun lapset

Romanssi

Jussi Ahokas & Lauri Holappa

Sahar Delijani

Ohjaus: Anssi Mänttäri

Like Kustannus, 2014

WSOY, 2014

Reppufilmi Oy

400 s.

300 s.

★★✩✩✩

★★★★★

★★★★✩

32


UBIK

M

u

Tuli takaisin, vaikka ei poistunutkaan

s

i

i

k

k

Nuori ja surullinen räppitähti

Pala happoista Arabiaa

Kolinaa rakkaudella

Niia Virtanen

Joonas Pulkkinen

Jukka Vuorio

i

Ilkka Hautala

Videolla valkoinen teinipoika istuu vähän

Viime kesänä Turussakin vierailleet

On mahdollista, että muusikko Jukka

Folkvaikutteiden vallitessa hiphopske-

aneemisen oloisena rappusilla arkisessa

Guido Minisky ja Herve Carvalho vievät

Karjalainen on mies joka ei kuole koskaan.

nessä, me pääsemme nyt jopa bluesin ja

ympäristössä ja räppää siitä miten muijat

kuulijansa tällä miksillään eksentriselle

Ainakin hän on ollut Suomen musarinta-

countryn pariin ja muutenkin fiiliksiltään

tulee ja menee. Toisella videolla sama

musiikkimatkalle. Mixtape on sekoitus

man eturivissä jo kolmekymmentä vuotta,

laajan räbäjulkaisun äärelle. Tykopaatti ei

tyyppi heittelee setelien sijasta Poké-

herkkiä Lähi-idän vivahteita yhdistetty-

eikä näköpiirissä ole mitään mikä uhkaisi

hyppää esiin erikoisuudella. Hän edustaa

mon-kortteja ja selaa kameran edessä

nä elektroniseen äänimaailmaan, ja jo

mestarin asemaa. Nyt hänelle tehdään

kuitenkin vahvasti laadukasta suomi-

älypuhelintaan.

nimensä lupaamana legendaariseen,

kunniaa kokonaisen albumin verran.

hiphoppia, joka ei ole liian vitsi eikä liian

Yung Leanin räpit, keskiluokkainen

tekno- ja house-kulttuureihin oleellisesti

leso. Feattaajia löytyy kivasti ja kokonai-

pohjoismaalainen olemus, hyvät biitit ja

kytkeytyvään Rolandin TB 303-bassosyn-

levy on 24 räppärin ja 8 tuottajan yhteis-

suus pysyy mielenkiintoisena. Levy on

absurdit videot muodostavat kokonai-

tetisaattoriin.

työprojekti Nyt kolisee, joka täydellisesti

musiikillisesti vahvaa tavaraa ja artistin

suuden, jonka kaikki osat ovat tavallaan

räppi on miellyttävää korvalle. Tykopaatti

keskenään ristiriidassa, tavallaan silti

din mukaisesti beatmiksattu yhteen, mutta

on monilahjakas muusikko ja lyyrikko.

täydellisesti yhteensopivia.

usvainen kokonaisuus kantaa ja kuulostaa

Kappaleita ei ole mixtapella ajan tren-

Kevään kivoin ja ihanin kotimainen

uudelleenversioi viime vuonna ilmesty­ neen ­J. Karjalaisen levyn Et ole yksin. Palefacen kokoamaan esiintyjäkaar-

Internet-räppäriksikin kutsuttu,

hyvälle. Suosittelen miksiä lämpimästi

tiin kuuluu muun muassa sellaisia nimiä

Tykopaatti – Bäk in bisnes

17-vuotias Young Lean tekee räppiä Sad

kaikille itämaisen kulttuurin ystäville ja

kuin Pyhimys, Asa, Juno ja Stepa.

Monsp, 2014

Boys -kollektiivinsa kanssa. Ruotsalai-

etenkin muun muassa Flowssa nähdyn

★★★✩✩

sen Leanin biisit ovat levinneet lähinnä

Omar Souleymanin musiikkia tunteville.

netissä, eikä hän ole nauttinut suurta

Levyn helmeksi nousee Heikki Kuulan kappale Ilonalle, joka on kesäinen versio kappaleesta Sydänlupaus.

mediahuomiota.

Acid Arab – Climat mix

★★★★✩

Kuultuani, että Lean kollektiiveineen tulee Helsinkiin keikalle, en odottanut

Eri esittäjiä – Nyt kolisee Warner Music Finland, 2014

paikalle suurta yleisöryntäystä. Keikalle

Miksi on kuunneltavissa ja ladattavissa

tullessani jouduin kuitenkin yllättymään:

ilmaiseksi osoitteesta:

lavan eteen oli muodostunut muutaman

https://soundcloud.com/#acid-arab/cli­

rivin yleisö, joka räppäsi odotellessaan

mat-mix.

ulkomuistista Leanin Ginseng strip 2002 -biisiä ja alkoi vaatia kollektiivia lavalle sad boys -huudoin. Keikan jälkeen kuulin kun

Kevätpoppia

joku hehkutti bussissa olleensa parhaalla

Niia Virtanen

räppikeikalla viiteen vuoteen.

Regina-yhtyeen toinen puolisko, Iisa

Youg Lean - unknown death 2002 Mixtape

Pykäri, palaa soololevyllään edellistä Regina-albumia elektronisempaan suuntaan.

Testaa, oletko sinäkin sad boy/girl: Yung

Poppilevyn helmet Perjantai, S€ pyörittää

Leanin Unknown Death -mixtape on kuun­

ja Sulkekaa baarit iskevät jo ensimmäisillä

neltavana ilmaiseksi netissä.

kuuntelukerroilla. Muut kappaleet joko avautuvat tai jäävät avautumatta useampienkin kuuntelujen jälkeen. Iisa on suloisuudessaan vilpitön ja avoin. Levy toimii hyvänä soundtrackina kesän odotukselle. Kevätlumilla ehtii vielä imitoida S€ pyörittää-videon hölmöä toppatakkitanssia. Iisa – Iisa Johanna, 2014

★★★★✩

Yung Lean, © Max Ronnersjö Iisa, © Osma Harvilahti

33

★★★★★


T EKSTI AMU URH ON E N, KYNNYS RY: N PU HE E NJO HTA JA | KU VA M A R L EEN A L A H TI

KO LUMN I

Kelaten kohti unelmia TIETOSANAKIRJASSA LUKI, että ihminen on kahdella jalalla kävelevä nisäkäs. Ehkä siksi minut pakotettiin “kävelemään” kyynärsauvoilla koko lapsuuteni. Se oli vaikeaa ja pelottavaa. En ole koskaan kävellyt oikeasti, mutta luulen, ettei se ollut kävelyä lainkaan. Niinpä minusta ei ole koskaan tuntunut, että olisin joutunut pyörätuoliin, vaan päässyt. Liikkumisen helppous, nopeus ja vapaus oli niin mahtavaa, että en paljon välittänyt ympärilläni olevien ihmisten kehotuksista jatkaa kyynersauvojen käyttöä. Olin löytänyt oman tapani liikkua. Vielä jonkin aikaa tämän jälkeen ajattelin, että minussa on jotain vikaa, kun en osaa kävellä. Samaan tapaan jotkut häpeävät ujouttaan, homouttaan, tyttöyttään tai jotain muuta ominaisuuttaan. Lukioikäisenä löysin vammaisten ihmisoikeusliikkeen ja ymmärsin, että vika onkin yhteiskunnassa. Ei siis ollutkaan minun viallisuuttani, etten päässyt lehtiä lukemaan kirjastoon. Ongelma oli, ettei meidän koulussamme ollut hissiä. Nykyään monet laitkin lähtevät siitä, että yhteiskuntaa on suunniteltava ja muokattava niin, että kaikki ovat yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Tarvittaessa se voi tarkoittaa myös henkilökohtaista avustajaa, viittomakielen tulkkia, tietokoneen pistekirjoitusnäyttöä tai muita palveluita ja apuvälineitä. Valitettavasti kaikki ei aina toimi lakien hengen mukaisesti. Syrjintää esiintyy edelleen aivan liikaa. Joka vuosi pääsykokeiden aikaan kuulen tositarinoita vammaisista hakijoista, joille on ilmoitettu, etteivät he vammaisuutensa takia sovellu haluamaansa koulutukseen. Väite ei yleensä ole lainkaan perusteltu. Useimmissa ammateissa voi toimia monissa erilaisissa tehtävissä. Vain harvoin vammaisuus estää ne kaikki. Tarvittaessa on mahdollista muokata työtiloja sopivammiksi ja hankkia apuvälineitä.

Joka vuosi pääsykokeiden aikaan kuulen tositarinoita vammaisista hakijoista, joille on ilmoitettu, etteivät he vammaisuutensa takia sovellu haluamaansa koulutukseen. Kaikki eivät pääse edes pääsykokeisiin asti ennen kuin heidän ammatilliset haaveensa tyrmätään. On erittäin tyypillistä, että opinto- ja ammatinvalinnanohjaajat sivuuttavat vammaisen ihmisen omat vahvuudet ja toiveet ja ehdottavat tiettyjä, vammaiselle sopiviksi katsomiaan ammatteja. Monet liikuntavammaiset onkin koulutettu merkonomeiksi toimiston peränurkkaan istumaan. Näkövammaisille ajatellaan sopivan korinpunojan ja hierojan ammatit. Työhönsä tyytyväisimpiä ovat tietysti ne, jotka ovat seuranneet omia unelmiaan, vaikka se olisi vaatinut taistelua monia esteitä ja ennakkoluuloja vastaan. Tärkeintä on ollut löytää oma paikka työelämässä. Se on voinut olla ammatille tavanomainen tai erikoisempi. Vahva ammattitaito tuo varmuutta myös ­a siakkaille. Minä olen ajautunut yliopisto-opintojen ohessa vammaisaktivistiksi ja -asiantuntijaksi. Näissä hommissa omakohtaisesta kokemuksesta on pelkästään hyötyä, mutta yksin se ei riitä. On pitänyt myös perehtyä ahkerasti lukemalla ja kuuntelemalla. On pitänyt opetella neuvottelemaan enemmän tai vähemmän tiukasti. On pitänyt jankuttaa samoja asioita

vuodesta toiseen ja huomata, etteivät ne aina silti etene. En vielä tiedä, onko tämä minun unelma-ammattini, mutta tällä hetkellä en voisi kuvitella juuri mitään parempaa. Minulla on haasteita, jatkuvasti uutta opittavaa ja ennen kaikkea hienoja ihmisiä ympärilläni.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen – Normit nurin -hankkeen verk­ kosivuilla. Katso lisätietoa: www.normit.fi www.normer.fi


PASI KÄRKKÄINEN

HENNA RÄSÄNEN

KATJA RONKANEN

UBIK

HENNA RÄSÄNEN

35



Ubik 2/2014