Issuu on Google+

Y*3 – YRITTÄJYYTTÄ, YHTEISTYÖTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ Päivi Ovaska, TkT, tiimivalmentaja, lehtori, projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo paivi.ovaska@edusampo.fi Tuula Hämäläinen, TtM, Broker, yritysneuvoja, lehtori, osahankkeen projektikoordinaattori Saimaan ammattikorkeakoulu tuula.hamalainen@saimia.fi

1 JOHDANTO Suomen 283 290 yritystä työllistää 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä. Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001—2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Yritysten 393 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (55 %) syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on runsaat 40 prosenttia. (Yrittäjyystilastot 2015). Etelä-Karjalan alueen yrittäjistä yli 80 prosentilla on joko toisen asteen ammatillinen tai ammattikorkeakoulutasoinen koulutus. Yli 1000 eteläkarjalaista pk-yritystä on vailla jatkajaa tai jo elämänkaarensa loppupuolella. Tarvitaan nuoria, jotka pystyvät jatkamaan ja uudistamaan yritystoimintaa uudella osaamisella. Jopa enemmän tarvitaan kuitenkin nuoria, jotka synnyttävät uutta yrittäjyyttä ja uudenlaista liiketoimintaa. Myös yrittäjyyskulttuurin muutostarve on ilmeinen ja siinä ammatillisella koulutuksella on suuri vaikutus. Ammatillista yrittäjyyskasvatusta tutkineiden KTT Ulla Hytin (Rytkönen, Ruskovaara & Järvinen 2011) ja KT Taina Järven (Järvi 2013) tutkimustulosten mukaan on tärkeää, että yrittäjyyden oppiminen on sidoksissa nimenomaan ammatilliseen koulutukseen, jolloin se kiinnittyy sekä omaan ammattialaan että alueen elinkeinoelämään. Yhteiskunnassamme on käynnissä suuri yrittämisen muodonmuutos. Ollaan siirtymässä yksinyrittäjyyden aikakaudesta yhteisölliseen tiimi- tai verkostoyrittäjyyteen (Väylä yrittäjyyteen [viitattu 21.10.2016]), jossa synnytetään uutta yrittäjyyttä ja uudenlaista liiketoimintaa yhteisöllisyyden, yhdessä tekemisen ja oppimisen kautta. Seuraavassa luvussa tarkastellaan eri tutkijoiden näkemyksiä yhteisöllisyydestä ja yhdessä oppimisesta. Tässä artikkelissa käsitellään Saimaan ammattiopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisen yrittäjyyshankkeen ensimmäisen pilotin toteutusta ja tuloksia.


2 YHDESSÄ OPPIMISEN TAUSTAA Yrittäjyyttä voi oppia tekemällä ja omaa toimintaa reflektoimalla. Kansainvälisesti tunnettu tutkija ja kouluttaja Etienne Wenger (2001) näkee oppimisen tapahtuvan yhteisöissä. Sosiaalisen oppimisen teorian elementit koostuvat seuraavista tekijöistä: 1) yhteisöstä, johon ihminen kuuluu ja jossa hän toimii, 2) käytännössä tekemisestä, 3) merkityksistä ja mielikuvista, joita osallistujat tilanteelle antavat sekä 4) identiteetistä, joka kullekin osallistujalle tilanteessa muodostuu yhdessä neuvotellen. Tästä näkökulmasta tarkastellen yrittäjyyteen liittyviä asioita oppivat niin opettajat kuin opiskelijat, jotka kokoontuvat yhteen. Oppimiselle voi olla tavoitteita, oppiminen voi olla niiden mukaista, mutta aina opitaan jotain. Schön (1987) pitää oppimisen edellytyksenä toimintaa. Hänen mukaansa oppiminen voi alkaa, kun oppija saa sellaisen ohjeen, joka saa hänet toimimaan. Kun oppija alkaa toimia, hän alkaa nähdä niitä osia, jotka muodostavat tekemisen kokonaisuuden ja hänellä herää kysymyksiä. Nämä kysymykset antavat opettajalle informaatiota siitä, missä vaiheessa opiskelija on, miten tämä tarkastelee omaa toimintaansa ja minkä tasoista ohjausta pystyy ottamaan vastaan. Oppimista ei voi kiirehtiä, vaan opettajan tai ohjaajan tulee olla kärsivällinen ja auttaa oppijaa huomaamaan, mitä tämä ei vielä osaa. Oikeanlainen ohjaus mahdollistaa reflektiivisyyden kehittymisen. Konnektivistisessa lähestymistavassa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja teknologiaa oppimisen ohjaamiseen. Konnektivismin (Siemens 2004) keskeisiä piirteitä ovat ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen ja ohjaus, johon yhdistyy mahdollisuus yhteistoiminnalliseen työskentelyyn verkossa. Parhaimmillaan konnektivismi perustuu sosiaalisiin verkostoihin. Konnektivismin etuina ovat luokattomat tilat, jaettu reaaliaikainen oppiminen ja sosiaaliset verkostot (Siemens & Conole 2011).

3 YRITTÄJYYSHANKEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 3.1 Tavoitteet Saimaan ammattiopiston (Sampo) ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteisen hankekokonaisuuden Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR ja EAKR tavoitteina on luoda molempiin oppilaitoksiin Yrittäjyyspolku, jossa opiskelija voi omien tavoitteidensa ja lähtökohtiensa perusteella valita sopivia yrittäjyysopintoja (Kuvio 1). Yrittäjyyspolulla opiskelijan tulisi pystyä opiskelemaan ajasta ja paikasta riippumattomasti sekä niin, että oppilaitosten välinen yhteistyö syvenee ja yhteistyöverkostot laajenevat.


3.2 Sisältö Hankekokonaisuudessa on määritelty joukko toimenpiteitä, jotka rajaavat laajaa hanketta, mutta toisaalta antavat myös paljon pelivaraa. Toimenpiteisiin kuuluu molempien oppilaitosten yrittäjyystiimien perustaminen, jotka muodostavat yhteisen YAK tiimin, joita vetää Sampon koko hankkeesta vastaava projektipäällikkö yhdessä Saimian osahankkeen projektikoordinaattorin kanssa. YAK tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa molempien oppilaitosten Yrittäjyyspolun yhteiset kokonaisuudet: digitaalinen oppimisympäristö, verkkoopinnot, matalan kynnyksen yrityshautomo sekä yrittäjämentorointi. Matalan kynnyksen yrityshautomoon liittyy myös yrityksen ostamisen mahdollisuuden esiintuominen ja mahdollisten sukupolvenvaihdosta harkitsevien yritysten ja opiskelijoiden kohtaamisen järjestäminen. Yhteistyö oppilaitosten välillä ja yrittäjyysverkoston laajentaminen kuuluu myös YAK tiimin tehtäviin. Oppilaitosten omien yrittäjyystiimien tehtävänä yrittäjyysopintoja ja –oppimisympäristöjä.

on

suunnitella

oppilaitoskohtaisia

Kuvio 1. Hankkeen alkuperäinen visualisointi opiskelijan Yrittäjyyspolusta. Hankekokonaisuuden digitaalinen oppimisympäristö muodostuu erilaisista digitaalisista laitteista opiskelijoiden käyttöön, Sampon ja Saimian yhteisestä verkkooppimisympäristöstä ja videoneuvotteluvälineistä. Näiden avulla tavoitteena on mahdollistaa yrittäjyyden oppiminen ajasta ja paikasta riippumattomasti.

4 HANKKEEN TOTEUTUS Hanke toteutetaan kolmessa pilotissa, jotka toteutuvat kahden lukuvuoden ja yhden syyslukukauden mittaisina. Piloteissa kehitetään hankkeen osa-alueita, toteutetaan niitä opiskelijoiden kanssa, kerätään palautetta ja kehitetään yrittäjyyspolkua seuraavassa pilotoinnissa. Tällä hetkellä ensimmäinen pilotti on päättynyt ja aloitetaan seuraavaa pilottia.


4.1 Yhdessä tekeminen Hankkeen toteutuksessa on alusta lähtien pyritty oppilaitoksen sisällä opettajien väliseen yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen sekä oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Sampon Yrittäjyystiimi ja Saimian Yrittäjyystiimi sekä YAK tiimi (oppilaitosten välinen) ovat kokoontuneet säännöllisin väliajoin suunnittelemaan ja miettimään yhteisiä kokonaisuuksia. Sampon Yrittäjyystiimi muodostui kahdeksasta yrittäjyydestä kiinnostuneesta ammattialan opettajasta samaan aikaan kun Saimian Yrittäjyystiimissä oli mukana viiden koulutusalan opettajat. Sampon Yrittäjyystiimin kanssa pidettiin henkilökohtaiset keskustelut heidän ja heidän koulutusalojensa tavoitteista yrittäjyyteen liittyen. Työskentely lähti vaivattomasti liikkeelle, kun kaikkien tavoitteet olivat selvillä. Jatkotyöskentely jatkui kerran kuukaudessa tapaamisissa, jossa yhdessä mietittiin seuraavia askelia. Saimialla Yrittäjyystiimi lähti liikkeelle yhteisöllisyydestä. Alusta alkaen jaettiin näkemyksiä yrittäjyysosaamisen kehittämisen menetelmistä ja seuraavista askelista kuukausittaisissa kokouksissa. Lähtökohdat molempien tiimien työskentelylle olivat hyvin erilaiset. Kun opettajien tavoitteet muodostivat pohjan Sampon yrittäjyyspolun ensimmäiselle versiolle, niin Saimialla tuo yhteinen näkemys loi pohjan heidän yrittäjyyspolulleen. Saimiassa on samaan aikaan ollut menossa muitakin yrittäjyyteen liittyviä hankkeita ja tämän hankkeen puitteissa on tehty niiden kanssa yhteistyötä kehitettäessä palveluja alueen yrityspalvelujen, ammattikorkeakoulun, opiskelijoiden ja yritysten välillä. Sampossa tämä oli ensimmäinen hanke liittyen opiskelijoiden yrittäjyyden koulutukseen. Molemmat yrittäjyystiimit ovat käyneet erilaisissa yrittäjyyden koulutuksissa ja tutustumismatkoilla muihin oppilaitoksiin. Nämä ovat tuoneet uutta virtaa ja uusia ajatuksia pilottikokeiluihin. Saimian tiimin vetäjä on hankkeen aikana kouluttautunut oppisopimuskoulutuksessa yritysneuvojaksi. YAK tiimi eli Sampon ja Saimian yhteinen yrittäjyystiimi aloitti työskentelyn miettimällä ja ideoimalla molempien oppilaitosten yhteisiä yrittäjyyden verkko-opintoja kahdessa työpajassa. Verkko-opintojen tavoitteena oli luoda syvempää ymmärrystä tietyistä osaalueista, jotka nähtiin nykyaikaisen yrittäjyyden kulmakivinä. Verkko-opintojen suunnittelun haasteina olivat oppilaitosten erilaisuus, opiskelijoiden ikäerot ja tietenkin näistä johtuen opettajien erilaiset ajatukset verkko-opintojen sisällöstä. Sampossa koulutetaan käytännön ammattilaisia, kun taas Saimialla oppiminen ammattilaiseksi tapahtuu tutkimuksen lähtökohtiin perustuen tavoitteena ammatilliset asiantuntijatehtävät.


4.2 Oppijoiden yhteisöllisyys Hankkeessa on pyritty mahdollistamaan Sampon ja Saimian opiskelijoiden välinen yhteistyö luomalla yhteisiä rakenteita. Yritysjalostamo (matalan kynnyksen yrityshautomo) on yksi yhteisöllisen oppimisen muoto, jota kehitettiin lukuvuonna 2015-16. Yritysjalostamon toimintaa suunniteltiin ja kehitettiin Sampon projektipäällikön ja Saimian osahankkeen projektikoordinaattorin kiinteällä yhteistyöllä elo-lokakuussa 2015. Lokakuussa käynnistettiin markkinointi opiskelijoille. Jalostamon ensimmäinen tapaaminen oli marraskuun puolivälissä. Tapaamiset toteutettiin noin kuukauden välein ja mukana oli osallistuvien opiskelijoiden lisäksi Sampon projektipäällikkö, Saimian osahankkeen projektikoordinaattori sekä molemmista oppilaitoksista alan opettaja. Syksyn aikana toimintaan liittyi joustavasti uusia opiskelijoita. Yritysjalostamon alkaessa käytettiin aikaa yhteisen ymmärryksen luomiseen sekä oppimisen tarpeiden määrittelemiseen. Sovittiin, että kokoontumisiin voi tulla myös etäyhteydellä, joka mahdollistui Skype for Business-sovellusta käyttäen. Yhdessä mietittiin väliaikana tapahtuva viestintätapa ja perustettiin Facebook-ryhmä Yltiöpäiset yrittäjät – näin osallistujat nimesivät ryhmän. Ensimmäiseksi aiheeksi osallistuvat opiskelijat määrittivät liiketoimintasuunnitelman konkretisoimisen. Tästä jatkettiin jakamalla kunkin omia yritysaihioita sekä yhdessä ideoimalla niitä edelleen. Opettajat osallistuivat tähän työskentelyyn luomalla työpajatyöskentelyyn rakennetta. Toinen yhdessä oppimisen muoto ovat olleet molempien oppilaitosten opiskelijoille suunnatut verkko-opinnot. Verkko-opintojen suunnittelussa luotiin yhteisöllisyyttä lisääviä oppimistapoja, jotka kuitenkin mahdollistavat opintojen suorittamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Esimerkiksi opiskelijat tekivät yhtenä opintosuorituksena videon omasta suhteestaan yrittäjyyteen ja kommentoivat videoita oppimisalustalla.

5 TULOKSET 5.1. Yrittäjyyspolku – erikseen ja yhdessä Ensimmäisessä pilotissa luotiin Sampon ja Saimian Yrittäjyyspolkujen malli, rakenne ja toteutus. Pilotin eri kokonaisuuksiin osallistui noin 100 Sampon ja Saimian opiskelijaa. Hankkeen tavoitteena oli koko 3 vuoden ajalle osallistuvia opiskelijoita 36, joten tavoitteet saavutettiin jo nyt reilusti. Oppilaitosten erilaisuuden vuoksi Sampon ja Saimian yrittäjyyspolkujen rakenne ja toteutustapa muodostuivat omanlaisikseen. Sampon opiskelijoiden ohjaus opintojen aikana on vahvaa johtuen opiskelijoiden iästä. Saimialla taas opiskelijat luovat itse oman polkunsa valitsemalla tarjolla olevista vaihtoehdoista. Sampon yrittäjyyspolku on prosessimainen kokonaisuus eri opiskeluvuosille, jossa on tietyt yhtymäkohdat (Digitaalinen


oppimisympäristö, verkko-opinnot ja Yritysjalostamo) Saimian kanssa yhteisiin opintoihin ja oppimisympäristöihin (Taulukko 1). Taulukko 1. Opiskelijan Yrittäjyyspolku Saimaan ammattiopisto Sampossa.

Saimian koulutusaloilla on jo olemassa olevia yrittäjyysopintoja vaihtelevasti. Tässä hankkeessa kehitettävät yrittäjyysopinnot täydentävät tätä tarjontaa. Opinnot ovat tarjolla vapaasti valittavissa opinnoissa niille opiskelijoille, jotka haluavat syventää ja laajentaa osaamistaan. Kehityskeskusteluissa tutor-opettajat suunnittelevat yhdessä opiskelijoiden kanssa opintojen soveltuvuutta heidän opiskelusuunnitelmaansa. Opiskelijat voivat valita opintoja SoleOps-järjestelmästä haluamanaan ajankohtana. 5.2 Yritysjalostamo Ensimmäinen pilotti Yrittäjyysjalostamosta alkoi syksyllä 2016, johon osallistui kuusi Sampon ja Saimian opiskelijaa. Yritysjalostamoon osallistuvat opiskelijat ottivat ensimmäisiä asiakastuntumakokeiluja keväällä 2016, jotka johtivat kahden valmistuvan ammattilaisen yritysten perustamiseen kesän kynnyksellä 2016. Muutama opiskelija keskeytti Yritysjalostamon todeten, etteivät tässä vaiheessa ole vielä valmiita yrittäjiksi. Osa opiskelijoista jatkaa Yritysjalostamoa syksyllä 2016. Tällä hetkellä Yritysjalostamossa on perustettu neljä yritystä, kaksi Sampon opiskelijan ja kaksi Saimian opiskelijan perustamana. Ensimmäisen pilotin aikana luotiin Yritysjalostamon prosessi. Se koostuu neljästä eri vaiheesta: Liikeidean kypsyttely, Liikeidean konkretisointi, Yritystoiminnan aloittaminen ja Alkuvaiheen yrittäjän tuki seuraavan kuvion (Kuvio 2) mukaisesti.


• Ryhmätapaamiset • Opettajat toimivat valmentajan roolissa

Liikeidean konkretisointi • Liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen • Käytetään sparraajina tarvittavia ulkopuolisia henkilöitä ja tahoja

Liikeidean kypsyttely

• Käytännön kysymysten ratkaiseminen • Myynti, markkinointi, talouskysymykset, hallinto

Alkuvaiheen yrittäjän tuki • Kontaktit valmistuneisiin ammattilaisiin / alkaviin yrittäjiin

Yritystoiminnan aloittaminen

Kuvio 2. Sampon ja Saimian yhteisen Yritysjalostamon prosessimalli. Yritysjalostamo on käynnistynyt syksyllä 2016 uuteen kauteen ja mukana on tällä hetkellä viisi opiskelijaa. Ensimmäisen pilotin perusteella jatkossa terävöitetään entisestään jalostamon valmennuksellista luonnetta ja laaditaan yhteistyössä selkeämpiä tavoitteita kullekin osallistujalle niin, että tapaamisten välillä toteutuu heidän oma työskentelynsä kohti tavoitettaan. Yritysjalostamon rinnalle otetaan tavoitteellisesti muita olemassa olevia yrittäjyysopintoja kunkin opiskelijan tarpeeseen. Jatkossa myös pyydetään yritysjalostamoon sparraajiksi valmentajien ja yrittäjämentoreiden lisäksi myös vierailijoita, joilla on annettavaa sen hetkiseen työskentelyyn. Opiskelijoita kannustetaan myös itse hankkimaan näitä kontakteja. Liikeidean kypsyttelyvaiheeseen lisätään eri alojen opiskelijoiden yhteistä liiketoiminnan ideointia. 5.3 Yhteiset verkko-opinnot Yhteisille verkko-opinnoille on luotu oma Moodle-oppimisalusta, jolle molempien oppilaitosten opiskelijat ja opettajat voivat kirjautua. Alustaa hallinnoi Saimia ja Sampon opiskelijat saavat opinnoista avoimen ammattikorkeakoulun suorituksen, joka mahdollistaa niiden AHOT-menettelyn heidän mahdollisesti jatkaessaan opintoja ammattikorkeakoulussa. Verkko-opintoja kehitetään koko ajan ja molemmille oppilaitoksille etsitään sopivaa tasoa opiskelijoiden palautteiden perusteella. Myös uusia verkko-opintojen aiheita ideoidaan YAK-tiimissä. Alla olevassa taulukossa näkyy tämänhetkiset verkkoopinnot vastuineen ja kuvauksineen (Taulukko 2). Taulukko 2. Sampon ja Saimian yhteiset verkko-opinnot.


5.4 Digitaalinen oppimisympäristö Digitaaliseen oppimisympäristöön kuuluu verkko-oppimisalustan ja verkkokurssien lisäksi tabletteja opiskelijoiden käyttöön, Skype for Business videoneuvottelujärjestelmä sekä yhteisölliseen oppimiseen suunniteltu Ciscon videoneuvottelulaitteisto. Videoneuvottelulaitteistoa on käytetty projektikokouksiin ja Yritysjalostamotoimintaan sekä Sampon ja Saimian paikkakunnilla eri ryhmien väliseen kommunikointiin. Digitaalisen oppimisympäristön hyödyntämisen kehittämistä jatketaan koko projektin ajan. 5.5 Yrittäjyyden neuvottelukunta Yrittäjyyden kehittämistoimenpiteiden avuksi ja sparraajaksi perustettiin molempien oppilaitosten yhteinen Yrittäjyyden neuvottelukunta, johon kuuluu kahdeksan yrittäjäjäsentä, yksi opiskelijajäsen molemmista oppilaitoksista, hankkeen molempien oppilaitosten projektipäälliköt ja yksi opettajajäsen. Yrittäjyyden neuvottelukunta on kokoontunut neljä kertaa ja hakee yhteistyön muotoja sekä omaa rooliaan. 5.6 Yrittäjyysfoorumi Erinomaisena esimerkkinä verkostoitumisesta ja yhteistyön laajentamisesta eri tahojen kanssa on yrittäjän viikon päätteeksi 9.9.2016 järjestetty Yrittäjyysfoorumi (Kuvio 3). Järjestelyissä olivat mukana Sampon ja Saimian lisäksi paikalliset yrittäjäjärjestöt sekä Saimian markkinointiosuuskunta Lux. Tilaisuuden tavoitteena oli saattaa yhteen yrittäjät, opettajat ja opiskelijat yrittäjätarinoiden äärelle. Tilaisuudessa oli mukana noin 400 opiskelijaa, yrittäjää ja opettajaa eri puolilta Kaakkois-Suomea verkostoitumassa monipuolisten tarinoiden äärellä.

Kuvio 3. Tunnelmia Yrittäjyysfoorumista (kuvat Sami Kontto) 5.7 YAK tiimin toiminta YAK tiimissä päädyttiin tekemään työnjakoa verkko-opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa: Sampo toteuttaa tietyt verkkokurssit ja Saimia tietyt. Lisähaasteen verkkoopintojen toteutukseen on tuonut opettajien tietoteknisten valmiuksien puutteet sekä verkkopedagogiikan uutuus. Sampossa verkko-opintojen toteutus on ollut uutta ja opettajilla on ollut suuri kynnys osallistua niiden tekemiseen. Saimiassa verkko-opintoja on toteutettu jo useita vuosia, ja näin ollen Saimian tiimin kanssa on etsitty uusia oppimisen tapoja, jotka palvelevat entistä paremmin tämän päivän työelämän taitoja. Erityisesti tutkimisen kohteena on ollut yhteistoiminnallinen oppiminen verkko-opinnoissa.


Toiseen yhteiseen teemaamme, yhteistyöhön, syvennyimme keväällä 2016. Keväällä 2016 toteutettiin YAK tiimin kanssa neljä yhteistyötä kehittävää valmennuskertaa, jossa etsittiin yhteistä näkemystä yhteistyömuodoista hankkeen aikana ja sen jälkeen (Kuvio 4). Konkreettisena yhteistyömuotona löytyi videoiden tuottamisen opettelu yhdessä.

Kuvio 4. Sampon ja Saimian yhteinen YAK tiimi luomassa yhteistä visiota tulevaisuuden yhteistyöstä

6 OPISKELIJOIDEN PALAUTTEITA Keräsimme opiskelijoilta sanallista palautetta ensimmäisen pilotin yhteisistä kokonaisuuksista. Seuraavassa taulukossa on esitetty teemoja, joita palautteista löytyi (Taulukko 3): Taulukko 3: Yhteenveto opiskelijoiden palautteista

Palautteiden perusteella voidaan todeta, että opiskelijoiden mielestä parasta yhteisissä opinnoissa oli muiden opiskelijoiden kanssa työskentely. Palautteista näkyy myös, että opiskelijat ovat saaneet yhteisistä verkkokursseista ja Yrittäjyysjalostamosta selkeyttä omiin ajatuksiin ja tavoitteisiin.


7 YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITELMAT Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda Saimaan ammattiopisto Sampoon (Sampo) ja Saimaan ammattikorkeakouluun (Saimia) Yrittäjyyspolku, jossa opiskelija voi omien tavoitteidensa ja lähtökohtiensa perusteella valita sopivia yrittäjyysopintoja. Yrittäjyyspolulla opiskelijan tulisi pystyä opiskelemaan ajasta ja paikasta riippumattomasti sekä niin, että oppilaitosten välinen yhteistyö syvenee ja yhteistyöverkostot laajenevat. Hankkeen ensimmäinen pilotti on päättynyt ja toinen pilotti on alkanut. Ensimmäisen pilotin aikana luotiin molempiin oppilaitoksiin Yrittäjyyspolkujen mallit ja rakenteet, yhteiset kokonaisuudet sekä toteutettiin kokonaisuuksia opiskelijoiden kanssa. Tärkeimmiksi periaatteiksi Yrittäjyyspolun malleja ja rakenteita luotaessa muodostuivat uudenlainen yrittäjyys, yhteistyö, yhteisöllisyys sekä oppilaitosten erilaisuuden huomioonottaminen. Kummallekin oppilaitokselle muodostui omanlaiset Yrittäjyyspolut, joihin yhteiset osat: Digitaalinen oppimisympäristö, Yritysjalostamo ja verkko-opinnot kuuluvat. Toteutuksessa oli mukana opiskelijoita noin 100, joka selvästi osoittaa Yrittäjyyspolun tarpeellisuuden. Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella työskentely muiden opiskelijoiden kanssa oli mukavaa. He myös antoivat palautetta, että Yritysjalostamo ja sen rinnalla kulkevat verkko-opinnot ovat rohkaisseet, antaneet uusia ajatuksia ja tehneet yrittäjäksi ryhtymisen ajatukset mahdollisiksi. Myös sellaista palautetta on tullut, että opiskelija on ymmärtänyt, ettei nyt ole oikea hetki ryhtyä yrittäjäksi, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa. Hanketta jatketaan toisessa ja kolmannessa pilotissa, joiden aikana kehitetään Sampon ja Saimian Yrittäjyyspolkujen yhteisiä ja erillisiä kokonaisuuksia edelleen painottaen yrittäjyyden muutosta kohti yhteistoiminnallisia malleja, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä.

Kiitos Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR hankkeen rahoittajana toimii Hämeen ELYkeskus. Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta EAKR hankkeen rahoittajana toimii EteläKarjalan liitto. Kiitämme molempia rahoittajia ainutlaatuisesta mahdollisuudesta kehittää yrittäjyyden oppimisympäristöjä Saimaan ammattiopistoon ja Saimaan ammattikorkeakouluun.


LÄHTEET Järvi, T. 2013. Yrittäjyyden oppiminen ammatillisella toisella asteella. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Acta Universitatis Lapponiensis 245. Rytkölä, T. & Ruskovaara, E. & Järvinen, M. R. (toim.) 2011. Yrittäjyyskasvatus perus- ja toisella asteella. [Verkkojulkaisu]. Kerhokeskus – koulutyön tuki ry. [Viitattu 21.10.2016] Saatavana: http://www.opinkirjo.fi/easydata/customers/opinkirjo/files/materiaalit/yrittajyyskasvatus_ perus_ja_toisella_asteella_web.pdf Schön, D. A. 1987. Educating the reflective practitioner. San Francisco: Jossey-Bass Publishers. Siemens, G. 2004. Connectivism: A learning theory for the digital age. [Verkkoartikkeli]. [Viitattu 15.10.2016]. Saatavana: http://devrijeruimte.org/content/artikelen/Connectivism.pdf Siemens, G. & Conole, G. 2011. Special Issue – Connectivism: Design and delivery of social networked learning. International review in open and distance learning 12.3. (11). Wenger, E. 2001. Communities of practice: Learning, meaning and identity. Cambridge: Cambridge University Press. Väylä yrittäjyyteen: Kaakkois-Suomen Yrittäjyyskasvatuksen strategia 2020. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://developmentcentre.lut.fi/files/muut/KaakkoisSuomen_yritt%C3%A4jyyskasvatuksen_strategia_web_0312.pdf Yrittäjyystilastot. 2015. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 21.10.2016] Saatavana: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/migrated_documents/sy_yrittajyystilastot_2015.pdf


Y*3 – YRITTÄJYYTTÄ, YHTEISTYÖTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ