SogSakk Sanomat 2022

sogsakk

2022

Koulutus luo hyvinvointia, hyvinvointi elinvoimaa

sanomat

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen duojárit Anniina Turunen ja Jouni Laiti Kotako tulevaisuuden Teams?

Opiskelijakunta kannustaa kaikkia käyttämään saamen kieliä

Katso syksyllä alkavat koulutukset keskiaukeamalta!

SKUVLEJUPMI BUKTÁ BURESBIRGEJUMI, BURESBIRGEJUPMI FAS EALLINVUOIMMI

S

ámi oahpahusguovddáš lea okta dain sáme­ guovllu áššiin, mii geasuha olbmui deike ja man sivas olbmot bissot dáppe. Oahppolágádus buktá guvlui maid buresbirgejumi. Positiiva váikku­ husat oidnojit eanemusat Anára gieldda guovllus.

Oahppolágádusa dálá viidodaga lea dehálaš dorv­ vastit maid boahtteáiggis. Skuvlejupmi dárbbašuvvo sámegiela ja sámiid kultuvrra dárbbuide ja maid guovllu fitnodateallima ja almmolaš sektora bargo­ fápmodárbbuide.

Bargofámu vátni váivvida máŋggaid surggiid Suomas. Sámeguovllus dilli lea olles riikka ek­ tui eanet hástaleaddji, ja danin skuvlejupmi, mii ordne­ juvvo sámeguovllus, lea dehálaš rollas.

Midjiide addon barggu bokte fuolahat buresbir­ gejumi geahččanguovllus dehálaš áššiin, dego­ mat guovllu dearvvašvuođadorvvolašvuođas, ealáhusaid doaibmanvejolašvuođain ja daid ehtalaš ovddideamis. Lea nappo dehálaš, ahte dás duohkoge mii buvttadat ja ovddidat skuvleju­ mi áigeguovdilis dehálaš deattuhusaiguin.

Dál ja lagas boahttevuođas bargit dárbbašuv­ vojit eanemusat dikšun-, turisma- ja restoráŋ­ ŋasurggiin. Sámeealáhusaid bealde fas dárb­bašuv­ vojit ođđa duojárat, geat áigot fitnodatolmmožin.

Min oahppolágádus skuvle earret eará daid surg­ giid máŋggabealat oahppanbirrasiin. Mii leat hui čeahpit oahpahusa digitaliseremis, muhto barg­ gus oahppan ja árbevirolašge oahpahus lea ain.

Studeanttain, geat gerget min oahppolágádusas, lea máhttu, mii dárbbašuvvo dán guovllus, ja válmmašvuođat ovddidit iežaset máhtu. Bargi bargoeallimis máhttin ja bargo­buresveadjin leat áššit, maiguin bargobáiki oažžu bargiid bissut bargosajis. Bargoburesveadjin lea dehálaš, ah­ te ovdamearkka dihte guovllu dilit, kultuvra ja earenomášvuođat lea oassin dain dáidduin, maid dárbbaša sámeguovllu bargoeallimis.

Suopma lea válmmaštallan Árktalaš politih­ ka strategiija, mii ollá gitta jagi 2030 rádjái. Sámi oahpahusguovddáš kommenterii strategiija­ hápmosa ja buvttii nannosit ovdan skuvle­jumi mearkkašumi buresbirgejumi ja eallinfámu buvtta­ deaddjin ja das, ahte guovlu geasuha olbmuid ja sii bissot dáppe. Okta dehálaš strategiija deattu­ husain leage fuolahit árktalaš guovllu olb­ muid bures­birgejumis, masa skuvlejupmi maid gullá.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen rektor

SOGSAKK SANOMAT Julkaisija Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4 99870 Inari Toimitus Erkki Feodoroff Kaisa Feodoroff

SOGSAKK sanomat 2022

Taitto Tikkanen Workshop / Hannu Tikkanen Kansikuvat Erkki Feodoroff Painopaikka Grano Oy 2022

·2

KOULUTUS LUO HYVINVOINTIA, HYVINVOINTI ELINVOIMAA

S

aamelaisalueen koulutuskeskus on yksi saamelaisalueen veto- ja pitovoimatekijä sekä alueellisen hyvinvoinnin tuottaja.

Positiiviset vaikutukset näkyvät voimakkaimmin Inarin kunnan alueella. Oppilaitoksen nykyinen laajuus on tärkeä turvata tulevaisuudessakin.

Koulutusta tarvitaan paitsi saamen kieliin ja kult­ tuuriin myös alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työvoimatarpeeseen.

Kuva: Niilo Rasmus

Työvoimapula vaivaa useita aloja valtakunnal­ lisesti. Saamelaisalueella tilanne on vielä muuta maata haasteellisempi, ja siksi juuri alueella tuo­ tettava koulutus on avainasemassa. Tehtävämme kautta huolehdimme hyvinvoinnin kannalta vält­ tämättömistä tekijöistä, kuten alueen terveystur­ vallisuudesta, elinkeinojen toimintaedellytyksistä ja niiden eettisestä kehittämisestä. On siis tärke­ ää, että jatkossakin tuotamme ja kehitämme kou­ lutusta ajankohtaisesti tärkein painotuksin.

Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa työvoimaa tarvitaan kipeimmin hoito-, matkailu-, sekä ravin­ tola-aloilla. Saamelaiselinkeinojen alalla puoles­ taan tarvitaan uusia yrittäjyyteen suuntautuvia käsityöläisiä. Oppilaitoksemme kouluttaa muun muassa näitä aloja monipuolisissa oppimisym­ päristöissä. Olemme huippuja opetuksen digita­ lisaatiossa, mutta työpaikoilla oppiminen ja pe­ rinteisemmätkin opetuksen toteutustavat ovat käytössämme.

Meiltä valmistuvilla on alueella tarvittavaa työ­ elämäosaamista ja valmiudet kehittää osaamis­ taan. Työntekijän työelämäosaaminen ja työhy­ vinvointi ovat yksi työpaikkojen pitovoimatekijä.

Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että esi­ merkiksi alueen olosuhteet, kulttuuri ja erityis­ piirteet ovat osa työelämätaitoja saamelaisalu­ eella.

Suomi on valmistellut vuoteen 2030 ulottuvan Arktisen politiikan strategian. Saamelaisalueen koulutuskeskus kommentoi strategialuonnosta ja toi vahvasti esiin koulutuksen merkitystä hy­ vinvoinnin, elinvoiman sekä veto- ja pitovoiman tuottajana. Yksi tärkeä strateginen painopiste­ alue onkin arktisen alueen ihmisten hyvinvoinnis­ ta huolehtiminen sisältäen muun muassa hyvän koulutuksen.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen rehtori

3

· SOGSAKK sanomat 2022

OPISKELUA MATKAILUSEMINAARIN MARKKINOINTITIIMISSÄ Teksti ja kuva: Erkki Feodoroff

Mervi Suonnansalo opiskeli SAKK:ssa matkailupalvelujen tuottajaksi. Opiskelu­ tahti on ollut hurja.

– Aloitin opinnot puolitoista vuotta sitten syksyllä ja valmistuin jouluna, Suonnansalo kertoo.

Monimuotoiset opiskelumahdollisuudet ja pitkä työura ovat nopeuttaneet opintoja.

– Vähän kyllä harmittaa, että koulu loppui jo.

Opiskelu on ollut niin mukavaa, että sitä olisi voi­ nut vielä jatkaakin, hän nauraa.

– SAKK:ssa on ihanat opettajat ja mahtava tuki opiskeluun, Suonnansalo sanoo.

Opintoihin kuuluu runsaasti työelämässä oppi­ mista. Suonnansalon työpaikkana oli Inarin kun­ nan yritys- ja kehittämispalvelut. Jakso huipentui Spirit of Inari -matkailuseminaariin, jossa hän toi­ mi markkinointitiimissä.

– Markkinointiviestinnän näyttö tuli tehtyä se­ minaarin järjestelyissä, hän kertoo.

Tutkinnoissa osaaminen osoitetaan erilaisissa työtehtävissä toimimalla. Suonnansalon työteh­ täviin kuului markkinointia, tapahtumatyökalun käyttöä, diaesitysten tekoa sekä kaikkea mahdol­ lista markkinointiin liittyvää.

– Tein postauksia, mainoksia ja graafista suun­ nittelua. Seminaarin järjestäminen vaati paljon kaikenlaista taustatyötä sekä yhteistyötä eri toi­ mijoiden kesken, Suonnansalo sanoo.

– Tapahtumiin osallistuminen on tärkeää, sillä niissä oppii todella paljon tosielämän tilanteissa, Suonnansalo kertoo.

– Kun on asenne kohdallaan ja hirveä halu op­ pia, niin kaikki on mahdollista, hän tiivistää.

Hänelle on jo tarjottu vakituista työpaikkaa mat­ kailualan yrityksestä.

– Ihan kiva saada tuollainen tarjous, kun olen kuitenkin jo yli 50-vuotias. Minullahan on jo työ­ paikka, josta olen ollut nyt opintovapaalla, joten täytyy vielä miettiä. Yksi vaihtoehtohan on myös jatkaa opintoja esimerkiksi ammattikorkeakou­ lussa, Suonnansalo summaa.

SOGSAKK sanomat 2022

·4

Mervi Suonansalo Spirit of Inari -seminaarin juuri päätyttyä. Oikeanlainen asenne ja halu oppia ovat tuoneet hänelle monia uusia mahdollisuuksia.

SINIKKA AKUJÄRVI INNOSTUI JATKAMAAN MERKONOMIOPINNOISTA AMMATTIKORKEAKOULUUN Teksti: Erkki Feodoroff, Kuva: Sinikka Akujärvi

Sinikka Akujärvelle koronaviruksen ilmaantuminen tarkoitti mahdollisuutta vaihtaa alaa.

– Olin jo pitkään miettinyt muita töitä, mutta ko­ rona viimeisteli päätöksen, Akujärvi kertoo.

Alanvaihto tarkoitti hänelle myös opintojen aloittamista.

– Koen, että minulla on paljon enemmän annet­ tavaa työpaikalleni opintojen myötä. Olen päässyt soveltamaan oppimaani muun muassa yrityksen markkinoinnin kehittämisessä, Akujärvi kertoo.

Akujärvi opiskeli merkonomiksi. Työnantaja ja SAKK saavatkin häneltä kiitosta.

– Hannu Alenius on mahdollistanut opintojen tekemisen myös työajalla, ja Raisa Järvenpää se­ kä muut SAKK:n opettajat ovat huippuja ja moti­ voivia, Akujärvi kiittelee.

Akujärvi on opiskellut oppisopimuksella tut­ kinnon noin vuodessa. Opiskelu SAKK:ssa herät­ ti kiinnostuksen jatko-opintoihin. Akujärvi jatkaa­ kin ammattikorkeakoulun väyläopintojaan Lapin AMK:ssa. Tähtäimessä on AMK-tutkinto.

– Opinto-ohjaaja Tea Niemelä auttoi väyläopin­ toihin hakeutumisessa, ja kaikki meni sujuvasti, Akujärvi kertoo.

Lapin AMK on SAKK:n yhteistyöoppilaitos.

– Aikuisena opiskelu on muuttanut käsitystäni itsestäni opiskelijana. Suhtaudun opintoihin nyt aivan eri tavoin kuin silloin nuorempana, Akujärvi pohtii.

Yhteiset tutkinnon osat eli niin kutsutut ytot saavat myös Akujärveltä kiitosta.

– Koulun myötä olen alkanut ajattelemaan yli­ päätään yhteiskunnallisia asioita enemmän, Akujärvi sanoo.

– Suosittelen kyllä oppisopimusta ja Saamelais­­ alueen koulutuskeskusta kaikille, Akujärvi lisää.

Väyläopinnot • SAKK:sta voi hakea väyläopintoihin Lapin ammattikorkeakouluun.

• Opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

• Väyläopintojen jälkeen voi aloittaa AMKopinnot toisen vuoden opiskelijana • Opintoja on mahdollisuus opiskella joko päivä-, monimuoto- tai verkko-opetuk­ sessa.

5

· SOGSAKK sanomat 2022

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSEN DUOJÁRIT Teksti: Erkki Feodoroff

Jouni Laiti ja Anniina Turunen työskentelevät duodjin eli saamenkäsitöiden parissa. Miten heidän polkunsa on kulkenut oppijasta opettajaksi?

Jouni Laiti haastaa käsitystä duodjista Nuori Jouni Laiti näkee polttopuukasassa koi­ – Pyrin herättämään katsojassa ajatuksia ja tunteita, vun pahkan ja miettii, mitä siitä voisi tehdä.

Laiti jatkaa. Yksi hänen tunteita herättäneistä teoksis­ Porotyöt vievät kuitenkin nuoren miehen huo­ taan on ruosteisen rautanaulan lävistämä kuksa. mion muualle. Palo tehdä kä­ sitöitä ei kuitenkaan katoa.

Vuonna 1994 Laiti osallistuu Saamelaisalueen koulutus­ keskuksessa taontakurssille.

Myöhemmin Laiti on jatka­ nut duodjin tekemisen ohel­ la opintoja aina ylemmäl­ le korkeakoulutasolle asti.

Päätoimiset porotyöt ovat saaneet jäädä jo aikoja sit­ ten. Nyt hän työskentelee täysipäiväisesti duodjin paris­ sa, opettajana SAKK:ssa sekä duojárina eli käsityöläisenä omalla pajallaan.

– Kaikki lähtee tarpeesta, Laiti sanoo.

Käsityön on vastattava tar­ peeseen ja oltava hyvä siihen, Jouni Laiti pitää pahkasta käsityömateriaalina. Pahkojen muodot ja mahmihin se on tehty. Samalla sen dolliset yllätykset tarjoavat haasteita tekijälleen. Kuva: Rauno Koivunen. tulee olla hyvännäköinen.

Muuttuva maailma on roh­ kaissut Laitia koettelemaan duodjin ja taiteen rajoja.

Erilaiset muodot kiehtovat Laitia. Sarvista – Jos kuksa tulee kirjahyllyyn eikä käyttöön, niin ja pahkoista hän löytääkin aina uusia puolia. eikö se voi sitten olla taide-esine, Laiti pohtii.

Luonnonmateriaalit tarjoavat sopivasti vastusta

SOGSAKK sanomat 2022

·6

muistuttaen tekijää siitä, että luonto lopulta sa­ nelee lopputuloksen. Käsitöiden tekeminen vaatii jatkuvaa ongelmien ratkontaa.

– Vaikka pahka näyttäisi terveeltä, sen sisältä voi löytyä yllätyksiä, Laiti kertoo.

Meidän yhteiskuntamme on rakentunut pitkäl­ ti teollisen tuotannon ja kuluttamisen varaan.

Käsityöläisyys perustuu kuitenkin erilaiseen maa­ ilmaan. Saamen kielen ja duodjin liitto on vahva.

Se näkyy käsityösanastossa, eikä monelle sanalle löydy suomenkielistä vastinetta.

– Maailmojen yhteensovittaminen on mahdollis­ ta, mutta se vaatii vähän tutkimusta, Laiti pohtii.

Käsityön filosofia tarjoaa valmiin vastauksen tämän hetken suurimpaan kysymykseen: miten elää kestävällä tavalla. Duodji kun perustuu kes­ tävään luonnonvarojen käyttöön. Otetaan pieni­ muotoisesti vain se, mitä tarvitaan.

Perinteiden siirtyminen sukupolvelta toiselle on tärkeää Anniina Turuselle Seija Ranttilan ja Outi Pieskin näyttelyt Siidassa saivat Anniina Turusen hakeutumaan tekstiili­ suunnittelun pariin. Käsitöiden teon hän aloitti äi­ tinsä ohjauksessa alle kouluikäisenä. Ensikosketus saamenkäsitöiden opiskeluun tuli niin ikään SAKK:sta, kun Turunen osallistui äitinsä kanssa saamenpuvun ompelun iltakurssille peruskoulun viimeisellä luokalla.

– Olen vielä opinpolulla, voinkohan ikinä tulla edes valmiiksi, Turunen pohtii.

Saamenkäsitöissä Turusta kiehtovat eniten eri mate­ri­aalit ja se, mihin kaikkeen ne taipu­ vat. Saamenkäsitöissä ollaan juuri materiaalien ytimessä.

– Ihan konkreettisesti, jos vaikka koipien käsit­ telyssä yksikin asia menee väärin, niin se kertau­ tuu kaikissa tulevissa vaiheissa tai pahimmassa tapauk­sessa koko koipi menee pilalle, Turunen kertoo.

– Se, että näen lapseni kar­ vakengät jalassa, herättää muistoja omasta lapsuudes­ tani siitä tunteesta, Turunen miettii.

Oman lapsensa kautta Turunen näkee parhaiten duodjin tärkeyden.

– Kun teen hänelle vaattei­ ta, näen miten oman suvun mallit siirtyvät eteenpäin, Turunen jatkaa.

Myös Turusen mielestä tuot­ teen tulee olla kaunis ja käytän­ nöllinen. Uteliaisuus ja materi­ aalin ennakkoluuloton kokeilu tuovat työhön mielenkiintoa.

– Esimerkiksi Suomen kan­ Halu kokeilla ja oppia uutta inspiroi Anniina Turusta. Kuva: Erkki Feodoroff. sallismuseon Siidaan palautta­ massa aineistossa on esineitä, joiden materiaalit ovat tänä päivänä luvanvaraisia.

Uppoutuminen duodjiin ei tapahtunut hetkessä.

Sellaisten korvaavien materiaalien löytäminen, jot­ Ajan myötä duodjista on kasvanut Turuselle elä­ ka tuntuvat ja näyttävät samalta, antaa valtavasti ti­ mäntapa, jota ruokkivat erilaiset kokeilut sekä ha­ laa kokeiluille, Turunen pohtii. lu haastaa ja oppia uutta.

7

· SOGSAKK sanomat 2022

Saamenkäsitöiden opettajat Anniina Turunen ja Jouni Laiti haluavat ohjata opiskelijoitaan tutkimaan omien sukujensa tietoja ja malleja. Siinä saamen kielen taidosta on paljon hyötyä. Kuva: Rauno Koivunen.

Erilaisia mahdollisuuksia opiskella saamenkäsitöitä Anniina Turunen ja Jouni Laiti ovat toimineet pit­ kään opettajina Saamelaisalueen koulutuskes­ kuksessa. Molemmat ovat paljon vartijoina ke­ hittäessään alan koulutusta. Päivän sana ovat yksilölliset oppimispolut.

– Opiskelemaan voi tulla vaikka yhden tutkin­ non osan kerrallaan, Turunen kertoo.

Tämä tarjoaa monipuolisemmat opiskelumah­ dollisuudet. Sama opiskelija voi siis opiskel­ la niin pehmeitä kuin koviakin saamenkäsitöitä.

Tavoitteena ei tarvitse olla koko tutkinto, vaan tutkinnon osa tai useampi. Tutkinnon osien laa­ juudet vaihtelevat muutamasta osaamispisteestä laajempiin kokonaisuuksiin.

SOGSAKK sanomat 2022

·8

– Tutkinnon osien opiskelu ei tietenkään poissulje kokonaisen tutkinnon suorittamista, Turunen täs­ mentää.

Saamenkäsitöiden opiskelu ei ole helppoa. Vuo­ dessa ei myöskään ehdi tekemään kovin pal­ jon. Saamen kielen taito sen sijaan helpottaa opiskelua.

– Saamen kielellä duodjista saa paljon enem­ män irti, kun pääsee suoraan lähteille. Kirjallista ja suullista aineistoa duodjista löytyy hyvin saa­ meksi, Turunen sanoo.

– Pyrimme rakentamaan mahdollisimman vah­ van pohjan perusasioista, jotta opiskelija pärjää omillaan opintojen jälkeen, Laiti jatkaa.

Opiskelijan rooli on aktiivinen, sillä opettaja ei kaada tietoa kenenkään päähän vaan ohjaa opis­ kelijaa tutkimaan ja löytämään oman sukunsa tiedot ja mallit. Laiti ja Turunen kokevat olevansa enemmän ohjaajia kuin opettajia.

DUOJI SAJÁDAT SERVODAGAS

D

uodjedutki Sigga-Marja Magga (2021) oaivvilda, ahte duddjon lea boahtteáiggis hui árvvusatnon dáidu. Moai letne suinna ovttaoaivilis. Go olmmoš dud­djo, de son beassá oppa áigge čoavdit juoga hástalusa; mo ja makkár bargovugiiguin mange bargooasi sáhttá dah­ kat ja gos oažžu dasa heivvolaš ávdnasiid? Dákkár dáidduid dasto sáhttá ávkkástallat vaikke man bargosuorggis, go juohke sajis bohtet ovdan sierralágan eallima čuolmmat.

Duoji bokte mii oažžut maid áibbas njuolggo oktavuođa dan birgenvuohkái, mo sápmelaččat leat ovdalis áigge ceavzán dálvvi badjel.

Duodji lea okta guovddáš oassi sámekultuvrras. Dat eal­ lá áiggis minguin ja mis. Duodjesuorggis oppalaččat leat máŋggat almmolaš doaibmit, Sámi oahpahusguovddáža lassin Suoma riikarájáid siste leat ain juo Sámemusea Siida, Sámediggi ja Sámi Duodji -searvi. Sámeservodagas lea dieh­ tu makkár doaimmaid duodjesuorgi dárbbaša, ja okta ášši lea leamašan skuvlen. Dan dárbui Suoma Oahpahushálddahus lea dávistan ja lea álggahan duodjesuorggi ámmátdut­ kosiid ođasmahttima, mii ollašuhtto giđa 2022 áigge.

Sámeservodagas lea stuorra rolla dán barggus. Mii dáppe Sámi oahpahusguovddážis leat maid hui ilus go Sámemusea Siidii leat sirdojuvvon buot sámeduojit Suoma álbmotmu­ seas. Mii eat vel sáhte govahallatge makkár vejolašvuođaid stuorra duodječoakkáldat addá min beaivválaš bargguide ja seammás olles sámeservodahkii, muhto sihkkarit dat lea beroštahtti.

Sámi oahpahusguovddáža ulbmilin lea láhčit saji ja bar­ gat dan guvlui, ahte oahppolágádus šattašii lunddolaš ja dorvvolaš deaivvadanbáikin duodjeberošteddjiide.

Mis leat seainnit, bargorusttegat, diehtu ja oahpahead­ djit maiguin ovddidit duoji ja bargat duoji buorrin. Ráhkis duodjeberošteaddjit, mii bovdet din dán bargui ovttas stude­ret duddjoma, čiekŋudit iežadet duodjemáhtu, oah­ pahit duddjoma ja bajidit duoji dasa gullevaš árvui.

Gáldu: Magga, Sigga-Marja 2021, https://youtu.be/WG2RR2jRlng (lohkkojuvvon 21.1.2022)

Anniina Turunen & Jouni S. Laiti

Kuva: Rauno Koivunen

9

· SOGSAKK sanomat 2022

LÄHIHOITAJAOPISKELIJAT HARJOITTELEVAT TOSITILANTEITA SIMULAATION AVULLA Toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat pääsivät syyslukukaudella harjoittelemaan tulkatussa hoitotilanteessa toimimista.

Harjoituksessa lähihoitaja Katariina Schultz ja lähihoitajaopiskelija Jenni Jauhiainen sekä saamen kielen tulkki Tiina Sanila-Aikio menivät kotikäynnille saamelaisen asiakkaan luokse.

K

otihoidon asiakkaana oli 85-vuotias yksin asu­ va leskirouva, jota harjoituksessa esitti saa­ men kielen opettaja Heidi Kitti.

– Rouva kärsi kovista lonkkakivuista, jotka haitta­ sivat kotiaskareiden tekemistä ja yöunta. Hoitajien tehtävänä oli arvioida asiakkaan kipua jatkohoi­ toa varten, sosiaali- ja terveysalan opettaja Birgitta Tuovinen kertoo. Hän toimi simulaation ohjaajana.

Sosiaali- ja terveysalalla on erityisen tärkeää, et­ tä asiakas saa tarvittavan tiedon sekä tulee kuul­ luksi ja ymmärretyksi omalla äidinkielellään.

– Tulkkauksen välityksellä asiakkaan tervey­ teen, sairauksiin ja asioiden hoitoon liittyvät ky­ symykset selvitetään luotettavasti omalla kielellä ja kulttuurin mukaisella tavalla, Tuovinen sanoo.

Idea tulkatun hoitotilanteen harjoittelemiseen tuli alun perin koltansaamen opettajalta Tiina Sanila-Aikiolta.

– Osallistuin saamen kielten tulkkaushankkeen koulutukseen, jossa harjoittelimme terveyden­ hoitoalan ammattilaisten kanssa tulkattuja hoi­ totilanteita. Se avasi silmäni sille, että lähihoi­ tajaopiskelijoiden olisi hyvä hallita perusasioita tulkkauksesta ja harjoitella tulkatussa hoitotilan­

SOGSAKK sanomat 2022

· 10

teessa toimimista. Oli hienoa, että opettajakolle­ gani tarttuivat ideaan, Tiina Sanila-Aikio kertoo.

Mitä simulointi tarkoittaa sosiaali- ja terveysalalla?

Sosiaali- ja terveysalan simulaatioissa harjoitel­ laan todellisuutta vastaavia työelämän tilanteita.

Simulaatiomenetelmällä voidaan oppia esimer­ kiksi teknisiä taitoja, kommunikaatiota, aitoa asi­ akkaan kohtaamista, ryhmätyötaitoja ja monia­ laista yhteistyötä.

– Työelämässä eteen tulevien tilanteiden läpi­ käy­minen ja harjoittelu etukäteen ovat mainio tapa kartuttaa osaamista. Saamelaisten kotiseu­ tualueella lähihoitaja pääsee takuuvarmasti hoi­ tamaan saamenkielisiä asiakkaita. Sen vuoksi saamen kielelle tulkattuun hoitotilanteeseen tu­ tustuminen jo koulutuksessa on tärkeää, Tiina Sanila-Aikio kiteyttää.

Simulaatiossa opiskelija soveltaa teoreettista tietoa käytännön tilanteisiin esimerkiksi ratkoen tosielämän pulmia. Simulaatioharjoitus on tavoit­ teellinen etukäteen suunniteltu oppimistilanne.

– Tämänkertainen simulaatioharjoitus oli kol­ mivaiheinen. Opiskelijat tutustuivat etukäteen saamen kielen tulkkaukseen Tiina Sanila-Aikion johdolla ja kivun hoitoon sekä kipulomakkeen käyttämiseen hoitotyön oppitunnilla, opettaja Birgitta Tuovinen kertoo.

– Varsinaisen harjoituksen jälkeen käytiin palau­ tekeskustelu, jossa pohdittiin tapahtunutta toi­ mintaa tiedon perusteella sekä harjoituksen he­ rättämiä tunteita ja kokemuksia, Tuovinen jatkaa.

Palautekeskustelussa myös analysoidaan, mikä harjoituksessa meni hyvin ja miksi. Lisäksi nime­ tään mahdolliset puutteet ja korjausehdotukset.

– Ryhmä kävi hyvää keskustelua muun muassa siitä, miten tärkeää oman kielen käyttäminen on asiakasturvallisuuden kannalta. Loppukeskustelu onkin simulaatioharjoituksen ehkä tärkein vaihe, koska juuri siinä tapahtuu oppimista ja ymmärtä­ mistä, Tuovinen sanoo.

Simulaation harjoitusympäristönä oli hoitoluokkaan lavastettu kotihoidon asiakkaan koti. Kuvassa Tiina Sanila-Aikio, Heidi Kitti, Katariina Schultz ja Jenni Jauhiainen. Kuva: Anne Kaisanlahti.

11

· SOGSAKK sanomat 2022

ELOKUUSSA 2022 ALKAVAT KOULUTUKSET Perustutkinnot Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto • Porotalouden osaamisala, poronhoitaja • Luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja

Liiketoiminnan perustutkinto • Merkonomi

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto • Ruokapalvelun osaamisala, kokki • Asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija

Matkailualan perustutkinto • Matkailupalvelujen osaamisala, matkailupalvelujen tuottaja • Majoituspalvelujen osaamisala, vastaanottovirkailija • Matkailupalvelujen myynnin osaamisala, matka-asiantuntija

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto • Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala, lähihoitaja • Ikääntyvien hoidon ja kuntoutuksen osaamisala, lähihoitaja

Taideteollisuusalan perustutkinto • Saamenkäsityön osaamisala, artesaani • Korukivi ja jalometalli • Saamenkäsityö, pehmeät materiaalit • Saamenkäsityö, kovat materiaalit Yhteishakuaikana 22.2.–22.3.2022 haku suoraan oppilaitokseen www.sogsakk.fi tai www.opintopolku.fi.

SOGSAKK sanomat 2022

· 12

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot • • • •

Porotalouden ammattitutkinto (jatkuva haku) Saamenkäsityöalan ammattitutkinto (jatkuva haku) Saamenkäsityöalan erikoisammattitutkinto (jatkuva haku) Liiketoiminnan ammattitutkinto (jatkuva haku)

Saamen kieli ja kulttuuri • Pohjoissaamen kieli ja kulttuuri, 60 op • Inarinsaamen kieli ja kulttuuri, 60 op • Medialinja, 60 + 60 op Ajalla 22.2.–16.5.2022 haku suoraan oppilaitokseen www.sogsakk.fi

Lisätiedot koulutuksista ja niihin hakemisesta Sähköposti: opintotoimisto@sogsakk.fi Puhelin: 040 707 3793

www.sogsakk.fi Virtuaalikoulun syksyllä 2022 alkavat koulutukset • Koltansaamen kielen perustason opinnot 15 op • Pohjoissaamen kielen perustason opinnot 15 op • Pohjoissaamen kielen keskitason opinnot 15 op Tietoa muista virtuaalikoulun saamen kielen ja kulttuurin lyhytkoulutuksista www.sogsakk.fi/fi/Virtuaalikoulu

13

· SOGSAKK sanomat 2022

MONIPUOLISIA POROTALOUDEN OPISKELU­MAHDOLLISUUKSIA

MÄÄŊGPEÄLLSA PUÄƷƷTÄÄL

Tauno Ljetoff työskentelee SAKK:n Toivoniemen kampuksella Hopialammella. Pää­sään­töisesti hän ohjaa aikuisille tarkoitettua 35 osaamispisteen laajuista Avoin poroamis -täsmä­koulutusta.

– Minulla on jonkin verran opetusta myös perus­ tutkintolaisille, Ljetoff kertoo.

Aikuiset suhtautuvat opintoihin ehkä hieman perustutkintolaisia vakavammin.

– Heillä on jo sen verran kokemusta elämästä, että he osaavat arvostaa esimerkiksi laadukasta talousosaamisen opetusta, Ljetoff pohtii.

Työ vaatii joustavuutta aikataulujen suhteen.

Opiskelijat tekevät opintoja töiden ohella, joten opiskelun aika on usein vasta virastotyöajan ja päivän valoisan ajan jälkeen.

– Koen olevani enemmän ohjaaja kuin opettaja, Ljetoff sanoo.

Avoin poroamis -koulutus on räätälöity alle 40-vuotiaan elinkeinonharjoittajan aloitustuen vaatimusten mukaisesti.

– Käytännössä tarjoamme hieman tutkinnon osaa laajempaa koulutusta, Ljetoff kertoo.

Opiskelijat suorittavat esimerkiksi ensiapukortin ja hygieniapassin poronhoidon tutkinnon osan li­ säksi.

Ljetoff näkee, että tärkeimmät koulutuksen tar­ joamat eväät porotalousopiskelijoille ovat osaa­ minen yrittäjänä toimimisesta sekä lainsäädäntöja talousosaaminen. Usein käytännön porotyöt ovat opiskelijoilla jo hyvin hanskassa.

– Toivottavasti myös nuoret näkevät näiden hallin­ nollisten aiheiden tarpeellisuuden, Ljetoff miettii.

Alan suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuu­ tokseen ja maankäyttöön.

Haasteet on huomioitu opetuksessa. Opettajat ovat saaneet neuvottelukoulutusta ja opiskelijoil­ lekin on järjestetty opetusta omien etujen valvo­ misesta.

– Koulutuksen näkökulmasta tarvitsemme eh­ dottomasti pysyvyyttä ja pitkäjänteistä suunnitel­ mallisuutta, Ljetoff sanoo.

Seuraava poroamiskoulutus alkaa tammikuussa 2023.

Tauno Ljetoff reâugg SOGSAKK Tuäivvnjaarǥ tåimmpääiʹǩest Silbblääddast. Vuõss-sâjjsânji son ohjjad vuõrâsoummid jurddum 35 siltteemceäk­ kaz veiddsõs Avoin poroamis -škooultõõzz.

– Muʹst lij måtam veeʹrd mättʼtõs še vuâđ­đ­ tuʹtǩǩõsliinjid, Ljetoff mušttal.

Vuõrâsoummu väʹldde määttaid možât siõmmna jäänab tuõđâst ko vuâđđtuʹtǩǩõõzz mättʼtõõtti.

– Seeʹst lij juʹn tâʹmmet ǩiõččlâsttmõš jieʹllmest, što sij silttee ââʹnned äärvast ouddmiârkkân õlltässʼsaž tällõs-silttummuž mättʼtõõzz, Ljetoff smeâtt.

Reâugg kaiʹbbai šiõttõõllmõõžž äiʹǧǧtaauli diõtt.

Mättʼtõõtti mättʼtâʹtte tuâj paaldâst nuʹtt, što mättʼtõõttâmäiʹǧǧ lij täujja eman veʹrǧǧääiʹj da peeiʹv čuõʹvves ääiʹj mâŋŋa.

– Âânam jiijjan jäänab ohjjeeʹjen ko uʹčteeʹlen, Ljetoff särnn.

Avoin poroamis -škooultõs lij määstrõsttum vuâl­ la 40-ekksaž jieʹllemvueʹǩǩharjjteei altteemtuärj­ jõõzz kaiʹbbjõõzzi meâldlânji.

– Jiõčč ääʹššest taʹrjjeep siõmmna tuʹtǩǩõõzz vueʹzz veiddsab škooultõõzz, Ljetoff mušttal.

Mättʼtõõtti sprääʹve ouddmiârkkân vuõssveäʹǩǩkoort da hygieniapaass puäʒʒhååid tuʹtǩǩõõzz vueʹzz lââʹssen.

Ljetoff vuäinn, što tääʹrǩmõs škooultõõzz taʹrj­ jeem jeäʹvvez puäʒʒtäällmättʼtõõttjid lie silt­ tummuš põõrǥâsneʹǩǩen tåimmʼmõõžžâst di lääʹjjšiõttummuš- da tällõs-silttummuš. Täujja jiijj puäʒʒtuâj lie mättʼtõõttjin juʹn puârast teâđast.

– Tuäivvmest nuõr še vuäiʹnne täi vaaldšemvuõđlaž teeʹmi taʹrbbesvuõđ, Ljetoff smeâtt.

Sueʹrj šuurmõs vaʹǯǯtõõzz õhttne äimmõs­­mut­t­ sa da mäddâânnmõʹšše.

Vaʹǯǯtõõzz lie valddum lokku mättʼtõõzzâst.

Uʹč­teeʹl lie vuäǯǯam saǥstõõllâmškooultõõzz da mättʼtõõttjid lij jäʹrjstum še mättʼtõs jiijjâz ouddõõzzi vuåppmest.

– Škooultõõzz ǩiõččâmkuuʹlmest taarbšep aai­ nâs põõššâmvuõđ da kuʹǩesäiggsaž plaanmõõžž, Ljetoff ceälkk.

Pueʹtti poroamis-škooultõs älgg ođđeeʹjjmannust 2023.

SOGSAKK sanomat 2022

· 14

MÄTTʼTÕÕTTÂMVUEIʹT­ TEMVUÕĐ

Teksti ja kuva: Erkki Feodoroff Jåårǥlõs: Tiina Sanila-Aikio

Tauno Ljetoff opettaa myös koltansaamea.

HYBRIDIOPISKELUA JA ELINIKÄISIÄ YSTÄVYYSSUHTEITA TOIVONIEMESSÄ

SAKK on ainoa oppilaitos Suomessa, jossa voi opiskella poronhoitajaksi. Poronhoitoalue on laa­ ja, lähes puolet Suomen pinta-alasta. Luonnossa työskenneltäessä olosuhteet eivät aina kalenteria katso.

– Opiskelijalla on iso vastuu hoitaa asiat niin, et­ tä opinnot etenevät vaihtelevissakin tilanteissa, linjavastaava Outi Jääskö kertoo.

Jääskö työskentelee tulevien poronhoitajien ofelaš-ohjaajana ja opettajana. Etä- ja lähiope­ tuksen järjestäminen samanaikaisesti tarjoaa joustavia tapoja opintojen etenemiseen vaihte­ levissakin tilanteissa. Opiskelijan valinnoista riip­ puen, lähes puolet opinnoista voi tapahtua työ­ elämässä.

– Opiskelijoiden etäopiskeluvalmiuksia sekä tek­ nistä toteutusta pitää vielä kehittää, mutta suun­ ta on oikea, Jääskö sanoo.

Virtuaalinen opetus ei korvaa kaikkea lähiope­ tusta. Lähiopetus myös yhdistää opiskelijoita.

– Esimerkiksi lihankäsittelyä sekä teurasta­ motoimintaa on mahdotonta opettaa etänä.

Koulussa voi myös syntyä elinikäisiä ystävyyssuh­ teita, Jääskö kertoo.

Perustutkinto sisältää myös muita kuin ammatil­ lisia opintoja.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskellaan muutakin kuin pelkkiä porohommia, Jääskö sanoo.

Aiemmin suoritettuja opintoja voidaan hyväksi­ lukea, mikä voi nopeuttaa opintoja. Porotalouden sesonkiluonteisuus mahdollistaa esimerkiksi toi­ sen ammatin harjoittamisen porotöiden ohella.

– Kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin, vaan kannattaa hankkia laaja-alaista osaamista, Jääskö vinkkaa.

15

· SOGSAKK sanomat 2022

Opiskelijakunnan hallitus vasemmalta oikealle: Melanie Sarre, Biggá Guttorm, Jukka Vuorela, Jerri Timonen, Hanna-Mari Mykkänen, Emma Nokela ja Ulpu Mattus-Kumpunen. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Tuija Sorjanen ja Carina Raumala.

Teksti: Erkki Feodoroff Kuva: Jukka Vuorela

OPISKELIJAKUNTA SMÁK KANNUSTAA KAIKKIA KÄYTTÄMÄÄN SAAMEN KIELIÄ Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelija­ kunta järjestäytyi syksyllä yhdistykseksi. Opiskelija­ kunta haluaa lisätä saamen kielten näkyvyyt­ tä ja kuuluvuutta. Siksipä uusi yhdistyskin nimettiin SMÁK oppilaskunta ry:ksi. Nimi tulee op­ pilaitoksen inarinsaamenkielisestä nimestä Säämi máttááttâskuávdáš.

– Haluamme kannustaa kaikkia käyttämään saa­ men kieliä, opiskelijakunnan sihteeri Ulpu MattusKumpunen kertoo.

– Lisäksi yhdistyksen perustaminen selkeyttää opis­ kelijakunnan toimintaa muun muassa rahaliikenteen osalta, puheenjohtaja Jerri Timonen näkee.

Opiskelijakunta edustaa opiskelijoiden ääntä oppilaitoksen arkipäivässä ja päätöksenteossa.

Opiskelijakunnan kautta opiskelijat voivat tehdä aloitteita pienistä tai suurista asioista. Yhdessä niiden eteenpäin vieminen on helpompaa.

– Kaikenlaiset ideat ovat tervetulleita. SAKK:ssa ja ylipäätään Inarissa on hyvät puitteet toteuttaa monenlaisia ideoita, Timonen sanoo.

SOGSAKK sanomat 2022

· 16

– Toivotamme kaikki mukaan toimintaan, Mattus-Kumpunen kannustaa. Hän toivoo myös lisää yhteisöllisyyttä ja toimintaa eri alojen välillä.

Opiskelijakunnalla on suunnitteilla erilaisia tapah­ tumia, välineiden lainaustoimintaa ja paljon muuta.

– Saamen kielten tulee olla pohjavire kaikes­ sa oppilaitoksen toiminnassa. Kynnyksen käyttää vaikka niitä kolmea osaamaansa saamen kielen sanaa tulisi olla matala, Mattus-Kumpunen pohtii.

Opiskelijakunta • Kaikki opiskelijat voivat liittyä siihen maksutta.

• Opiskelijakunta valitsee vuosittain jäsenistään hallituksen.

• Opiskelijakunnan jäsenet saavat erilaisia etuja, kuten Siidan vuosikortin.

BÄNDITREENIS AVATTU JEERASSA Musiikki auttaa kieliopinnoissa uusien sanojen oppimisessa Teksti ja kuvat: Erkki Feodoroff

Viime keväänä asuntola Jeeran kellariin pys­ tytettiin soittokamat. Treenikämpältä löy­ tyy rummut, kitaroita, basso, kosketinsoitin sekä pienempiä soittimia. Varsinkin inarin­ saamen opiskelijat ovat ottaneet treeniksen omakseen.

– Kävin ensin parin luokkakaverin kanssa soittamassa, ja kohta melkein koko luokka oli mukana, Mila Leppälä kertoo.

Niin ikään inarinsaamea opiskeleva Jukka Vuorela on yksi innostuneista soittajista.

Vuorela ja Leppälä eivät kumpikaan olleet soittaneet aikaisemmin bändissä.

– Yksin on tullut soiteltua eri soittimia, mutta välillä soittamisessa on ollut vuosienkin tau­ koa, Vuorela kertoo.

– Soitin pianoa pienenä pitkään, mutta sitten soittaminen jäi joksikin aikaa, Leppälä jatkaa.

Musiikki toimii myös hyvänä apuna kielen­ oppimisessa.

– Lastenlaulut on hyvä esimerkki, kun niiden sanat jäävät helposti mieleen, Leppälä kertoo.

Molempien mielestä soittotila on hyvä lisä Jeeran vapaa-ajan toimintaan. Soittaminen on mukavaa yhdessä tekemistä, ja treeniksel­ tä löytyy soittimia kaikentasoisille soittajille.

Vuorela ja Leppälä kannustavatkin kaikkia rohkeasti mukaan bänditreeneihin. Tarkoitus on pitää hauskaa rennolla meiningillä.

↗ Jukka Vuorela tarttui tällä kertaa bassoon. → Mila Leppälä soittaa Inarijärveä. Opiskelijat ovat tehneet kappaleesta inarinsaamenkielisen sovituksen.

17

· SOGSAKK sanomat 2022

LUONTOKUVIA OPISKELIJOIDEN SILMIN Teksti: Erkki Feodoroff, Kuvat: Sani Kurkinen

Luontovalokuvatapahtuma Camera Borealiksessa nähtiin marraskuussa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijoiden luontokuvia.

Sani Kurkiselle valokuvauksen hienoimpia hetkiä on saada napattua kuva eläimestä luonnossa.

SOGSAKK sanomat 2022

· 18

Opiskelijoilla oli ensimmäistä kertaa oma ohjel­ mapaikka teemalla luonto ja koulun toiminta.

Reilun tunnin mittaisessa esityksessä nähtiin eri alojen opiskelijoiden ottamia valokuvia. Luontoohjaajaksi opiskeleva Sani Kurkinen oli valinnut kuvia Toivoniemen ympäristöstä.

– Kuljen luonnossa ja joskus mukana on myös järjestelmäkamera. Välillä eteen tulee hieno mai­ sema tai eläin, Kurkinen kertoo.

Valokuvaamista Kurkinen harrastaa lähes päivittäin.

– Useimmiten kuvaan puhelimella, Kurkinen sa­ noo. Valokuvaus on tärkeä osa luonto-ohjaajan osaamista.

– Esimerkiksi asiakasryhmät pyytävät usein otta­ maan kuvia heistä, Kurkinen kertoo.

Camera Borealis on Kurkiselle nimenä tuttu ta­ pahtuma.

– Hurja juttu, että myös minun ottamiani valo­ kuvia oli mukana, Kurkinen iloitsee.

Camera Borealis järjestettiin Inarissa 25. kerran.

Tapahtuman järjestivät Pohjois-Lapin kamera­seura, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Inarilainen-lehti.

BETONIRENKAISTA PENKEIKSI Teksti: Erkki Feodoroff

Asuntola Jeeran rantasaunan remontin jäljiltä pihaan jäi kaksi betonirengasta. Tilapalveluvastaava Virpi Valle-Perätalo päätti järjestää opiskelijoille ja oppilaitoksen henkilökunnalle suunnittelu­ kilpailun renkaiden käytöstä.

– Senaatti-kiinteistöjen kanssa juteltiin, että olisi tullut kalliiksi kuskata renkaat eco-ase­ malle. Päätettiin keksiä niille uusiokäyttöä, Valle-Perätalo kertoo.

Yksi suunnittelukilpailuun osallistuneista on matkailualaa opiskeleva Johanne Lumme.

Ideointi uhkasi jäädä hänellä viime tinkaan, mutta hän ehti kuin ehtikin ilmoittaa havainne­ kuvansa mukaan kisaan. Hänen ehdotuksensa voitti kilpailun ja se valittiin toteu­tettavaksi.

– Olen työskennellyt aikaisemmin suunnit­ telutoimistossa. Työkokemuksestani oli hyö­ tyä prosessissa, Lumme kertoo.

Ajatus betonirenkaiden muuttamisesta is­ tuimiksi lähti tarpeesta ja käytettävyydes­ tä. Istuinten tuli olla myös kutsuvan näköisiä kaikista suunnista katsottuna. Tärkeänä tee­ mana suunnittelussa olivat myös ekologiset arvot.

– Monenlaisia ajatuksia oli, mutta lopul­ ta päädyin penkkeihin. On aivan mahtavaa nähdä valmiit penkit paikoillaan, Johanne Lumme iloitsee.

Betonirengaspenkit sijaitsevat asuntola Jeeran nuotiopaikalla. Ne saavat kovasti kii­ tosta pikkujouluja viettävältä matkailualan opiskelijaporukalta.

– Loistava idea, kun tässä on sääsuoja tu­ lipaikalla ja ongelmajätekin on saatu hyöty­ käyttöön, Vesa Mäkkeli kertoo.

– Nämä ovat hyvännäköiset ja toimivat, Tuire Laakso jatkaa.

Illan kylmetessä onkin hyvä jatkaa nuotiolta rantasaunan löylyihin.

Kuva: Minna Kauppinen

Johanne Lumme on tyytyväinen suunnittelemiensa penkkien lopputulokseen. Nuotiopaikalla pikkujouluja viettävät Vesa ja Minna Mäkkeli, Jeremia Laesvuori, Tuire Laakso sekä opettajat Irina Salomaa ja Piia Södergård. Kuva: Rauno Koivunen.

19

· SOGSAKK sanomat 2022

KOKIKSI KESKELLE TYÖVOIMAPULAA Teksti: Erkki Feodoroff

Kuva: Jyrki Jumisko

Asla Guttorm sai kipinän ravintola-alalle perus­ koulun työelämään tutustumisjaksolla Hotelli Guossissa Karigasniemellä. Hän päätti aloittaa alan opinnot Saamelaisalueen koulutuskeskuk­ sessa. Nyt opiskelut ovat vieneet hänet takaisin Hotelli Guossiin työelämässä oppimaan.

– Aamulla vaatteet päälle ja keittiöön.

Maanantait kuluvat yleensä valmistellessa tule­ vaa viikkoa, Guttorm kuvailee.

Hän nauttii ruuanlaitossa siitä, että keittiössä on tilaa kokeiluille.

– Luovuus kiinnostaa, kun voi tehdä mitä vaan.

Luovuuden lisäksi pitää olla taitoa, Guttorm pohtii.

Ruuassa hän arvostaa laatua ja makua.

Guttormin oma lempiraaka-aine on itse pyydet­ ty kala. Siitä valmistuu vaikkapa kevyt ruoka pe­ runoiden kera.

Alaa tällä hetkellä vaivaava työvoimapula ei vaikut­ tanut hänen päätökseensä hakeutua opiskelemaan.

SOGSAKK sanomat 2022

· 20

– Kuulin työvoimapulasta vasta kun olin jo saa­ nut opiskelupaikan, Guttorm kertoo.

Työvoimapula on näkynyt myös Guttormin työ­ elämässä oppimispaikalla Hotelli Guossissa.

– Esimiehet eivät pääse hoitamaan kehittämi­ seen liittyviä asioita, kun joutuvat jatkuvasti teke­ mään töitä tiskin takana. Tälläkin hetkellä meillä on paikkoja auki, Hotelli Guossin toimitusjohtaja Sebastian Rasmus kertoo.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ravintolaja catering-alan koulutuksessa on huomattu sa­ ma ilmiö.

– Minulta kysellään jatkuvasti opiskelijoita töi­ hin. Tällä hetkellä kaikki, joilla on osaamista ja ha­ lu tehdä töitä, työllistyvät, lehtori Jyrki Jumisko kertoo.

SAKK:n vahvuuksia ravintola-alan koulutuksessa ovat hyvät mahdollisuudet käyttää paikallisia raa­ ka-aineita sekä osallistua niiden alkutuotantoon.

– Meillä on oma teurastamo ja kalankäsittely­ tilat. Missään muussa oppilaitoksessa Suomessa ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin meillä, Jumisko kertoo.

Pandemia on vaikuttanut ravintola-alaan muun muassa niin, että alalta on siirtynyt paljon työvoi­ maa muihin töihin. Tämä on näkynyt myös alan opintoihin hakeutuvien määrässä.

– Tällä hetkellä meillä on haaste saada opiske­ lijoita. Ala on kuitenkin kehittynyt hyvään suun­ taan esimerkiksi työaikojen, työmäärän sekä palkkojen suhteen. Myös laadukkaiden raaka-ai­ neiden arvostus on noussut, Jumisko kertoo.

Koulutusta ollaan kehittämässä niin, että alaa voi opiskella yhden tutkinnon osan kerrallaan.

Muutos tarkoittaa joustavampia opiskelumahdol­ lisuuksia.

Jyrki Jumisko on myös aktiivinen toimija Lapin keittiömestareissa. Kuva: Erkki Feodoroff.

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Asla Guttorm Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetuskeittiöllä. Kuva: Matti Karjalainen.

• Koulutukseen on jatkuva haku.

• Seuraava koulutus alkaa 10.8.2022.

• Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.

• Vain yksittäisten tutkinnon osien opiskelu on myös mahdollista.

21

· SOGSAKK sanomat 2022

UTSJOELLE MUUTTO MUUTTI AJATTELUNI RUUASTA

M

uutin Utsjoelle kesällä 2018. Saapuessani olin aika lailla luonnosta vieraantunut kau­ punkivegaani. Kun ystävyyssuhteeni uts­ jokisten kavereideni kanssa syvenivät, aloin kulkea enemmän ja enemmän luonnossa. Ensin marjastin, sit­ ten opettelin pyytämään kalaa ja sittemmin olen alka­ nut syventyä sieniin ja villiruokaan.

Utsjoella huomasin, miten rekat tuovat kaiken ruuan tänne kauas pohjoiseen. Koskematon luonto pilaantuu tämän takia. Ahdinko on käsin kosketeltavaa, kun tä­ mä länsimaalainen kauppakulttuuri syö tilaa perintei­ siltä elinkeinoilta.

Oli vaikea enää perustella, miksi söisin Utsjoella muu­ ta kuin läheltä pyydettyä siikaa, harjusta, lohta ja ma­ tikkaa. Miksi en söisi poroa, poron rasvaa, poron sisä­ elimiä ja poron verta.

Ironisinta on, että luulin suojelevani eläimiä, kun en syö niitä, mutta asia olikin juuri päinvastoin. Utsjoella asuessani olen ymmärtänyt, että vain syömällä poroa ja pyytämällä kalaa oikeasti suojelen niiden elinympä­ ristöä.

Nykyään kauppaan meneminen ahdistaa suunnatto­ masti. Mieluummin kasvatan oman ruokani, kerään ja pyydän sitä, säilön perinteisin menetelmin.

Suomessa on paljon kalastajia, metsästäjiä ja eettisiä eläinperäisen ravinnon tuottajia. Voin omilla valinnoil­ lani tukea heitä ja mahdollistaa puhtaan kotimaisen ra­ vinnon saatavuutta.

Haluan kokkina pystyä kertomaan ihmisille jokaisen kasvin ja lihan alkuperän. Haluan tietää, miten ne on tuotettu, missä, miksi ja ennen kaikkea millä intentiol­ la. Ruoka ei ole rahan tekemistä varten, vaan ruoka on koko ihmisyyden keskiössä. Se on ravinto, jota syöm­ me. Meidän on tiedettävä, mitä syömme ja miksi.

Toivon hartaasti, että jokainen meistä ymmärtäisi ko­ timaisen ruokahuollon merkityksen. Se on keskiössä, jotta voimme elää tällä planeetalla kestävästi ja jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää.

Puhdas ruoka, puhdas vesi, puhdas ilma. Nämä ele­ mentit on Saamenmaalla säilytetty globaalistikin ver­ tailtuna todella hyvin, mistä suuri kiitos saamelaisille sekä pohjoisessa asuville luonnonsuojelijoille.

Huolehtikaamme omasta ruokahuollostamme - kaik­ ki yhdessä.

Diinu Bouras Ohvo Kuva: Erkki Feodoroff

SOGSAKK sanomat 2022

· 22

Kirjoittaja on entinen kaupunkivegaani ja nykyinen lähiruuan edistäjä, joka opiskelee Saamelaisalueen koulutus­keskuksessa kokiksi.

SAAMELAISTA TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄMÄSSÄ Kotako tulevaisuuden Teams?

T

yöhyvinvointia saamelaisalueella -hanke pääsi käynnistymään toukokuussa 2021.

Hankkeen tavoitteena on kehitellä ja pi­ lotoida saamelaisen työhyvinvoinnin mallia Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, minkä jäl­ keen se voidaan siirtää kumppanikuntiin Utsjoelle ja Enontekiölle. Mallista on tarkoitus saada sellai­ nen, jota voidaan käyttää kaikissa työyhteisöissä, joissa työskentelee myös saamelaisia.

Työhyvinvointia on kolmenlaista: fyysistä, psyyk­ kistä ja sosiaalista. Riittävä uni ja lepo ovat hyvin­ voinnin ydintekijöitä. Olisikin tärkeää irtautua vapaa-ajalla työ- ja opiskeluasioista käyttämällä ajan muihin mielekkäisiin asioihin, esimerkiksi lii­ kuntaan, harrastuksiin tai ystävien tapaamiseen.

Psyykkinen hyvinvointi työssä tai opiskelussa syn­ tyy luottamuksen kautta esimerkiksi johtoon ja työkavereihin tai opiskelijoilla opettajaan ja luok­ kakavereihin.

Törmään usein työhyvinvointiin liittyvissä artik­ keleissa kysymykseen, kuka tulee paikalle, kun minä tulen. Voimme siis jokainen vaikuttaa oman työyhteisömme hyvinvointiin.

Työhyvinvointi on tunteita, tekoja, sanoja, eleitä, motivaatiota ja kyvykkyyttä. Se on myös yhteen­ kuuluvaisuuden tunnetta työ- ja koulukaverei­ hin. Tuo yhteenkuuluvaisuus on yksi tärkeimmis­ tä kantavista voimista työ- ja opiskeluyhteisössä.

Me luomme yhdessä työpaikan tai opiskeluryh­ män työhyvinvoinnin tartuttamalla tunteita. Jos ryhmästä tai tiimistä joku on todella innoissaan jostain tai kokee onnistumisen tunteita työstään, tunteet tarttuvat. Myös negatiiviset tunteet voi­ vat levitä samalla tavoin.

Monikulttuurisissa organisaatioissa tietämät­ tömyys voi aiheuttaa epävarmuutta ja turvatto­

Mitä jos tiimipalaverit ja kehityskeskustelut pidettäisiin tulevaisuudessa kodassa. Mirka Kelahaara ja Arto Saijets lumisotasilla tulevalla kodan paikalla SAKK:n Inarin toimipaikan pihalla.

muutta esimerkiksi tapojen ja kielen osalta. Tarve luoda oma työhyvinvoinnin malli saamelaisalu­ eelle on selkeästi olemassa, jotta tasavertaisuus yksilöiden ja kulttuurien välillä toteutuisi ja sa­ malla loisi psykologisesti turvallisen ilmapiirin työskennellä.

Hankkeessa pyritäänkin kehittämään saamen kielten ja saamelaiskulttuurin luonnollista nä­ kyvyyttä. Työtä aloiteltiin saamen kielten vii­ kolla Outi Länsmanin ollessa hankkeessa töis­ sä. Länsman suunnitteli ja toteutti esimerkiksi SAKK:n ruokalaan erilaisia saamenkielisiä sana- ja fraasijulisteita, joiden ansiosta saamen kieliä on kuultu lounasaikaan erityisen paljon.

Hankkeet ovat mahdollisuus kokeilla myös uusia toimintatapoja! Olemme hankkeiden kesken so­ pineet, että Arto Saijetsin Dialogia ja kohtaamisia Arktisella -hankkeessa valmistama korvakota pys­ tytetään oppilaitoksen sisäpihalle kevään aikana.

Kulttuurilähtöiset kehityskeskustelut ja tiimipala­ verit voitaisiin pitää jatkossa Teamsin tai toimis­ ton sijasta kodassa. Ja voisihan kotaan mennä vaikka yksinkin tulistelemaan ja kokoamaan aja­ tuksiaan.

Mirka Kelahaara Kirjoittaja toimii projektiasiantuntijana Työ­hyvin­ vointia saamelaisalueella -hankkeessa. Hanke on ESR-rahoitteinen.

23

· SOGSAKK sanomat 2022

Hae opiskelemaan huippupaikalle Inariin lähihoitajaksi, luonto-ohjaajaksi, artesaaniksi, poronhoitajaksi, merkonomiksi, vastaanottovirkailijaksi, tarjoilijaksi, kokiksi, matkailupalvelujen tuottajaksi, matkaasiantuntijaksi tai pohjoissaamen, inarinsaamen tai media-alan taitajaksi!

Myös aikuiset voivat hakea kaikkiin koulutuksiin.

Toivotamme myös oppivelvolliset lämpimästi tervetulleiksi oppilaitokseemme.

Katso tarkemmin www.sogsakk.fi tai ota yhteyttä puhelimitse 040 707 3793 tai sähköpostitse opintotoimisto@sogsakk.fi.

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSEN TOIMIPAIKAT Menesjärventie 4 99870 INARI 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 246 99910 KAAMANEN 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi

www.sogsakk.fi

SAKK, SAJOS Menesjärventie 2 99870 INARI 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi Enontekiön toimipaikka Ruijantie 5 99400 ENONTEKIÖ 040 572 8398 kanslia@sogsakk.fi