Sogsakk Sanomat 2016

2016

sogsakk

sanomat

PIENI SUURI KULTTUURIKYLÄ s.24 UUSI ASUNTOLA HELPOTTAA ELÄMÄÄ s.26 LÄHIHOITAJAOPISKELIJA INTIASSA s.28

HYPPY INARIIN

Tanssijapari muutti pohjoiseen

SISÄLTÖ 3 4

Pääkirjoitus Davvisámegielat duodjeoahput leat dehálaččat sihke gielalaččat, kultuvrralaččat ja fitnodatlaččat

6 Opiskelijan päivä 8 Kotiin Kettujoelle 12 Koulutustarjontaa 14 Eilisen ruokaa tänään 16 Menestyksen tiellä 18 Media-alan osaaminen testataan näyttötutkinnossa

20 Saamelaisalueen koulutuskeskus mukana tapahtumissa

22 Saamelaista musiikinopetusta Utsjoella 24 Pieni suuri kulttuurikylä 25 Poronuoret ammattia oppimassa 26 Uusi asuntola helpottaa elämää 28 Lähihoitajaopiskelija Intiassa 30 Matkailualan perustutkinto

SOGSAKK SANOMAT Julkaisija Saamelaisalueen koulutuskeskus Toimitus Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4 99871 Inari Toimittajat Aleksi Ahlakorpi Ulla Isotalo Olli Järvenkylä Jarno Ranta-Knuuttila Juha-Matti Oja Tomi Rantanen Niki Rasmus Kansikuva Ulla Isotalo Ulkoasu Toimituskunta SOGSAKK Sanomat on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu.

Ohjaajat Kaisa Feodoroff Erkki Feodoroff Hannu Tikkanen Paino Grano Oy 2016 Painettu 100 % uusiopaperille Cyclus Offset 140 g/m2

www.sogsakk.fi

SOGSAKK sanomat 2016

·2

Ilmaston lämpeneminen ja me Minulla on suuri ilo kirjoittaa pääkirjoitus SOGSAKK Sanomat -lehteen. Kädessäsi on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan vuosittainen lehti, joka jaetaan jokaiseen kotiin saamelaisalueella. Tämä on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ikkuna alueen koteihin.

Luonto on lähellä meitä kaikkia täällä Lapissa ja saamelaisalueella. Puhdas vesi ja koskematon luonto ovat meille aivan ehdottoman tärkeitä.

Meidän kaikkien tehtävä on säilyttää ne tulevillekin sukupolville.

Me Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa olemme iloisia siitä, että meidän rakennuksissa on ajateltu tulevaisuutta ja luontoa. Vaikka me elämme täällä kaamoksen keskellä, niin faktaa on esimerkiksi se, että aurinko säteilee maapallon pinnalle energiaa yhden tunnin aikana enemmän kuin koko ihmiskunta käyttää kokonaisen vuoden aikana.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen asuntolakompleksi Jeerassa Inarijärven rannalla lämmitysja sähköenergia tuotetaan ns. hybridijärjestelmän avulla. Siinä yhdistetään uusiutuva ja uusiutumaton energia siten, että suurin osa lämmöstä ja

sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla, maalämmöllä ja tuulivoimalla. Uusiutumaton energia eli öljylämmitys kattaa osan kulutushuipuista, joihin oma uusiutuva energiatuotantomme ei riitä. Näillä uusiutuvilla energiamuodoilla olemme jo parin käyttövuoden aikana pudottaneet öljyn kulutustamme lähes kolmanneksella.

Pariisin ilmastosopimus antaa toivoa siitä, että pystymme rakentamaan kestävän tulevaisuuden tuleville sukupolville.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Kuva: Ulla Isotalo selvästi alle kahteen asteeseen estää pahimpien haittavaikutusten syntymistä ihmisille ja yhteiskunnille. Se estää esimerkiksi kohtuutonta merenpinnan nousua sekä ruuantuotannon romahtamista kuivuuden ja muiden ääri-ilmiöiden takia.

Tärkein viesti Pariisin ilmastosopimuksesta tulee energiayhtiöille, sijoittajille, kunnille ja tavallisille ihmisille siinä, että fossiilisten polttoaineiden aika on nyt ohi. Valtion, kuntien ja yritysten kannattaa nyt panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen sekä ottaa käyttöön kotimaisia puhtaita ratkaisuja. Me Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa olemme jo aloittaneet työn.

Rehtori Liisa Holmberg

Kuva: Tomi Rantanen

3

· SOGSAKK sanomat 2016

Davvisámegielat duodjeoahput leat dehálaččat sihke gielalaččat, kultuvrralaččat ja fitnodatlaččat

G

arraduoji oahpuid oahpaheaddji Jouni S. Laiti lea hui duđavaš go joavku lea dievva. Skuvlejumis lei sadji guđa olbmui. Laiti lea ieš hui ilus ja sávva ahte linnjá geasuhivččii boahttevuođasge seamma láhkai. Kurssas studere maiddái okta Norgga beale sápmelaš.

Boahttevaš háve oahput álget davvisámegillii juogo čakčat 2017 dahje 2018.

Mokta lea hui dehálaš.

– Vaikko eai livččege makkárge ovddit vásahusat garradujiin, de juos gávdno doarvái mokta ja beroštupmi, de dat lea juo buorre vuolggasadji, muitala Laiti.

Skuvlejumi mearkašupmi gielalaččat ja kultuvralaččat lea hui dehálaš.

– Dan lassin ahte studeanttat ohppet duddjot árbevirolaš ja ávkálaš dujiid, sávan ahte sis nanosmuvašii giella, muitala Laiti.

Sii leat duddjon omd. boaganboaluid, dáhkon niibederiid ja duddjon dain niibbiid ja hábmen muohttagis bácciid.

– Daid muohtabácciid dárkuhussan lea beassat ollašuhttit iežas plána konkrehtalaččat.

Dán skuvlajagi studeanttain buohkain lea eatnigiellan sámegiella. Boahtte čávcca skuvlejupmái leat sáhttán ohcat maid suomagielat oahppit.

– Juos oažžut maiddái suomagielat oahppiid, de logaldallan lea suomagillii ja persovnnalaš oahpahus oahppi iežas eatnigiela mielde. Dieđusge maiddái iežas giellamáhtu mielde, čaimmiha Laiti.

SOGSAKK sanomat 2016

·4

Golbma bálgá Bákkolaš dutkosa osiid maŋŋá studeanta sáhtta válljet golmma oahppobálgás.

Fitnodatbálggis: fitnodatdoaimma plánen, ođđa bálvalusa hutkan ja buktaga ráhkadeapmi.

Joatkkaoahppabálggis: buktaga válmmašteapmi duodjin ja kultuvrra heiveheapmi duodjái.

Kulturbálggis: Dáiddaduodji ja buktaga válmmašteapmi. Kulturbálggis čáđahuvvo davvisámegillii.

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto pohjoissaameksi Opiskelijakiintiö viime syksynä alkaneella saamenkielisellä käsityölinjalla on täynnä.

Kurssille oli paljon hakijoita, mutta tilaa oli vain kuudelle opiskelijalle. Ryhmässä opiskelee myös yksi Norjan puolen saamelainen.

Koulutuksen merkitys kielellisesti ja kulttuurillisesti on suuri.

– Sen lisäksi, että opiskelijat oppivat tekemään perinteisiä ja hyödyllisiä käsitöitä, heidän kielitaitonsa paranee, saamenkäsitöiden opettaja Jouni S. Laiti kertoo.

Tänä vuonna aloittaneet opiskelijat ovat kaikki saamenkielisiä, mutta syksyllä 2016 al-

kava koulutus on avoin myös suomenkielisille opiskelijoille.

Pakollisten tutkinnon osien jälkeen saamenkäsitöiden opiskelija voi valita yhden kolmesta polusta. Yrittäjäpolulla keskitytään oman yritystoiminnan suunnitteluun ja tuotteiden kehittämiseen. Jatko-opintopolulla puolestaan sovelletaan kulttuuria käsityöhön ja valmistetaan tuotteita. Kulttuuripolku taas on pohjoissaamenkielinen, ja siellä valmistetaan taidekäsitöitä ja muita tuotteita.

Teksti ja kuva: Niki Rasmus

5

· SOGSAKK sanomat 2016

Yhden maaliskuisen tiistaipäivän aikana saamenkäsityöalan artesaaniksi opiskeleva Inka Kaukovalta ehtii tehdä monenlaista. Päätyönä on eri materiaaleja yhdistelevä rannekoru, jonka Inka valmistaa yhteistyössä jalometallialan opiskelijan kanssa. Tämän lisäksi hän parkitsee nahkoja myöhempää käyttöä varten ja jää vielä iltakurssille nylkemään koipia.

opiskelijan päivä Yhden maaliskuisen tiistaipäivän aikana saamenkäsityöalan artesaaniksi opiskeleva Inka Kaukovalta ehtii tehdä monenlaista. Päätyönä on eri materiaaleja yhdistelevä rannekoru, jonka Inka valmistaa yhteistyössä jalometallialan opiskelijan kanssa.

8.00 Inka Kaukovalta saapuu luokkaan ja käy opettajansa Hilma Länsmanin kanssa hakemassa verkaa päivän päätyötään varten.

8.07 Inka ja hänen opiskelukaverinsa Seija Huovinen lähtevät keittämään parkkia. Opiskelijat laittavat pajun kuorta kiehumaan parkkia varten.

SOGSAKK sanomat 2016

·6

8.20 Inka painaa tekemällään leimasimella kuvioita verkaan rannekorua varten.

8.38 Painamisen jälkeen Inka tarkentaa kuvioita vielä pienellä pensselillä. Edestakainen liike saa värin tarttumaan paremmin verkaan.

8.55 Siivottuaan painopöydän Inka seuraa, kun opettaja Hilma Länsman nylkee koipia. Hilma lajittelee koivet ja katsoo yhdessä Inkan kanssa sopivat nahat. Inka vie loput koivet ulos, jotteivät ne ala mädäntyä.

9.50 Inka leikkaa verasta käyttöön tulevat osat ja lähtee prässäämään. Kangas asetetaan kuviopuoli alaspäin, sillä väri pyrkii lämpöä kohti ja prässi on yläpuolelta kuuma. Prässäämällä väri saadaan tarttumaan paremmin verkaan.

10.12 Opiskelijat keskustelevat suonilangan hinnasta. Aiemmin alle 30 € maksanut lanka maksaa nykyisin 45 € rullalta. Rullassa on edelleen noin tuhat metriä lankaa mutta uudemmissa rullissa lanka on puolet ohuempaa kuin aikaisemmin.

10.20 Parkkivesi on kiehunut. Inka ja Seija kaatavat veden siivilän läpi saaveihin ja hakevat pihalta puhdasta lunta, jolla parkkivesi saadaan jäähdytettyä nopeasti.

10.40 Inka ja Seija ottavat nahat pakkasesta ja hierovat rasvan ja parkkiveden sekoitusta nahkoihin.

Suojavarustus on tärkeä, sillä rasva saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita. Tämän jälkeen Seija ja Inka pyörittävät rasvatut nahat rullalle ja panevat ne saaviin, jotta rasva imeytyy nahkoihin.

piiri, ja opiskelijat keskustelevat paljon töistään keskenään.

12.50 Inka käärii koipinahat ja vie ne ulos. Nahat ovat vuoden päästä valmiita käytettäviksi.

12.58 Inka alkaa ommella tinalankaa. “Onneksi tämä on helppoa ja nopeaa hommaa”, Inka vitsailee. Tämä on vasta toinen kerta, kun hän tekee tinalankatyötä.

13.50 Opettaja Hilma Länsman vetää porukalle päivittäisen taukojumpan. Aamupäivän ajan opiskelijat ovat istuneet pääasiassa pöydän ääressä, joten välissä on hyvä verrytellä hieman lihaksia. Jumpasta saa myös osaamispisteitä.

14.05 Inka jatkaa tinalankakirjailua koko iltapäivän.

Hän uskoo saavansa kirjailun valmiiksi seuraavana päivänä. Tinalankakirjonta on rannekorun valmistuksen hitain osuus.

16.00 Päivällinen. Inkan opiskelupäivä ei kuitenkaan pääty tähän, sillä hän jää ruokailun jälkeen vielä iltakurssille nylkemään koipia.

11.15 -12.00 Lounastauko

Teksti ja kuvat: Aleksi Ahlakorpi

12.00 Inka valitsee rannekorun materiaaleja ja harsii farkkukankaan kiinni verkaan, jotta tinalankakirjailu on helpompi toteuttaa. Luokassa vallitsee hyvä ilma-

7

· SOGSAKK sanomat 2016

KOTIIN KETTUJOELLE Teksti ja kuvat: Olli Järvenkylä Inarin Kettujokivarressa asuu tyytyväinen pariskunta. Helsingin häly ja kiire on vaihtunut Lapin luontoon ja rauhaan. Pientilan yläkerran taiteilijahuoneesta aukeaa näkymä Otsamotunturille ja kirkonkylällekin on juuri sopiva matka. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijat Auri Ahola ja Jimi Kettunen vakuuttavat tulleensa jäädäkseen.

SOGSAKK sanomat 2016

·8

Inarinsaamen kielen ja kulttuurin linjalla opiskelevan Aurin suku on Inarista.

– Se että Aurin juuret on vahvasti täältä, on auttanut kamalan paljon.

On ihmisiä, jotka osaa kertoa ja näyttää asioita. Sen ansiosta on myös jonkinlainen tukiverkosto olemassa, Jimi toteaa.

Auri kokee muuton Inariin jonkinlaisena paluuna.

– Mulle on ollut tärkeää, että olen palannut tänne. Se liittyy kai kieleen ja sen ”takaisin saamiseen”.

Vuoden kestävien kieli- ja kulttuuriopintojen jälkeen vuorossa on valtion puolen vuoden taiteilija-apuraha. Se mahdollistaa keskittymisen omiin tanssiprojekteihin. Alustavia ajatuksia Aurilla on ollut esimerkiksi yhdistää tanssia ja saamen kieltä.

Yläkerran taiteilijahuoneesta näkyy Otsamo

Kisällivuosiaan viettävällä Jimillä on vielä käsityön mestariksi matkaa.

Jimi opiskelee korukivi- ja jalometalliartesaaniksi ensimmäistä vuotta.

– Tulevaisuus näyttää, mihin asti oma ammattitaito ja kiinnostus kasvaa, mutta haaveena on jo pitkään ollut oma käsityöalan yritys.

Aurin ja Jimin kotina on pieni, ennen sotia rakennettu pientila – Naapureita autellaan ja saadaan Mudduksen Kettujokivarressa. Lähimpään naapusiian kaveriksi pottuja heidän pellostaan, Jimi kerriin on muutama kilometri. too. Syksyllä he kolusivat marjametsiä urakalla.

– Oli oikea onnenpotku, että päästiin tällaiseen paikkaan asumaan, Jimi kertoo tyytyväisenä.

Inari tuntuu jo kodilta – Vinkki talosta tuli kyläläiseltä. Riutulan kylä ja Pitkän talven jälkeen muutto Inariin tuntuu edelsen kylähenki on mahtavaa, Auri iloitsee. leen oikealta ratkaisulta.

Talon pihapiiristä löytyy talousrakennuksia ja – Täällä elämä on hyvällä tavalla yksinkertairantasauna. Yläkertaan pariskunta on sisustasempaa. Ei ole sellaista meteliä ja ärsykkeiden nut taiteilijahuoneen, josta löytyy muun muassa määrää kuin etelässä, Auri pohtii. maalaustarvikkeet.

– Huhupuhe Ivalon kylillä, että oltaisiin muut– Ja Kettujokivarren paras maisema suoraan tamassa takaisin Helsinkiin, ei pidä Otsamotunturille aukeaa ikku”Aurilla on paikkaansa, Jimi nauraa. nasta, pariskunta hehkuttaa.

– Tutuille on pitänyt vakuutella, et– Aurilla on aamupalalla ka- aamupalakaverina tä ollaan jäämässä tänne. Lähipiirille verina pari lapin- ja hömötiaispari tiaista.” se on edelleen ihmettelyn aihe, mutta, Jimi virnistää. Myös ulkona ta meille tämä tuntuu jo kodilta, Auri tulee oltua puita pilkkoessa ja kertoo. muissa talon puhdetöissä paljon enemmän kuin – Minä kyllä näen itseni täällä vielä monen märässä ja loskaisessa Helsingissä. vuoden päästä, Jimi säestää.

Jimi ja Auri ovat päässeet nauttimaan myös – Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, puhtaan luonnon antimista. mutta kunhan riittää uskoa siihen, että työllistyy – Tekisi mieli vaan kalastaa ja metsästää, Jimi ja pääsee tekemään jotain hommia, niin pärjää, toteaa. He ovat myös totutelleet omavarais- ja hän toteaa. vaihdannaistalouteen.

9

· SOGSAKK sanomat 2016

Inarin kirkonkylän aktiivisuus on yllättänyt Jimin ja Aurin positiivisesti.

– Täällä tapahtuu hirveän paljon. Esimerkiksi Sajoksessa ja Siidassa on näyttelyitä, paikallisessa vierailee liveartisteja ja paljon tapahtuu koko ajan. Ei voi sanoa, ettei ole tarjontaa, Auri summaa. Häneen on tehnyt vaikutuksen myös kirkonkylän nuorten ja aktiivisten ihmisten määrä.

Kesällä pariskunta suuntaa etelään, vaikkakin hieman vastahakoisesti.

– Harmittaa lähteä, mutta jostakin se elanto on tienattava, Jimi sanoo.

Häntä odottaa kesällä muun muassa työskentely nykysirkusta ja breikkiä yhdistävässä työryhmässä. Aurin työt jatkuvat Suomen suurimmilla tanssifestivaaleilla.

Syksyn saavuttua myös tanssiva pariskunta palaa Inariin. Jimin mielestä koulu tosin alkaa syksyllä aivan liian aikaisin.

– Syksy on parasta aikaa olla ulkona.

Joka puolella on ihania värejä ja kaikkea, joista pitäisi ehtiä nauttia, hän toteaa ja ehdottaa pilke silmäkulmassa lukukauden myöhentämistä. 

SOGSAKK sanomat 2016

· 10

Tanssin ilosanomaa Inarissa Inarin kansanopistossa ja kouluissa tanssin eri muotojen harrastamisesta kiinnostuneet ovat päässeet tanssin ammattilaisten ohjaukseen.

Ammattitaitoisen opetuksen takana ovat Suomen kansallisbaletin ammattitanssija Auri Ahola ja tanssin sekä teatterin parissa yli viisitoista vuotta toiminut Jimi Kettunen.

Kansalaisopiston kurssien lisäksi Jimi on ohjannut myös kulttuuritoimen tukemia breaktunteja. Niiden lisäksi virtaa on riittänyt vielä break-tiiviskursseihin.

– Olen käynyt vetämässä kaikille Inarin ja Ivalon 3–6-luokan oppilaille break-tanssia, Jimi kertoo. Niihin hän järjesti omatoimisesti myös rahoituksen.

Aktiivinen pariskunta on mukana myös työryhmässä, jonka tavoitteena on levittää liikunnan ja tanssin ilosanomaa. Työryhmä hakee rahoitusta Õhtteei Liikkõs (Yhdistävä liike) -hankkeelle, jonka tarkoituksena on järjestää kaikkialla Inarissa, myös sivummalla sijaitsevissa kylissä, lapsille ja nuorille suunnattuja liikunta- ja tanssikerhoja sekä työpajoja.

Toimintaa aiotaan järjestää suomeksi ja kolmella saamen kielellä.

Auri Ahola, 31

• • •

Suomen Kansallisbaletin tanssija Opiskelee inarinsaamen kieltä ja kulttuuria Kotoisin Rovaniemeltä, sukua Inarissa

Jimi Kettunen, 28

• • •

Tanssin ja teatterin moniosaaja Opiskelee korukivi- ja jalometalliartesaaniksi Kotoisin Varkaudesta

11

· SOGSAKK sanomat 2016

Koulutustarjontaa Hirsikurssi - ekologinen saavutus Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja TEtoimiston järjestämältä hirsikurssilta valmistui yhdeksän opiskelijaa. Kurssilla veistetyt hirsirakennukset pääsevät hyötykäyttöön ympäri Saamenmaata.

– Kurssilla rakennettiin saunarakennus SAKK:n käyttöön Kotkaniemeen sekä kaksi mutterikotaa, jotka pystytetään Sevettiin ja Hettaan, kurssin opettaja Mika Alava kertoo.

Yksi kurssin opiskelijoista pääsi jo keväällä työharjoitteluun alan yritykseen. Alavan mu-

kaan muillakin opiskelijoilla on mahdollisia työpaikkoja tiedossa kurssin päättymisen jälkeen.

Hirsirakentaminen on tärkeää niin ekologisesti kuin myös rakennusperinteen ylläpitämisen kannalta.

– Se on lisäksi terveellistä ja maaseutua työllistävää, kurssin toinen opettaja Jarmo Pyykkö toteaa.

Opettajat pitävät kurssia tärkeänä myös siksi, että perinteiset käsityöalat ovat uhanalaisia. He toivovat, että kurssia järjestettäisiin jatkossakin.

Teksti: Niki Rasmus ja Aleksi Ahlakorpi Kuva: Ulla Isotalo

SAKK mukana varhaiskasvatuskoulutuksen suunnittelussa Kuva: Ulla Isotalo Teksti: Niki Rasmus Saamelaisalueen koulutuskeskus on tehnyt aloitteen yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa varhaiskasvatuskoulutuksen järjestämisestä saamelaisalueen tarpeisiin. Koulutuksen toivotaan alkavan jo tänä syksynä. Koulutus järjestettäisiin Oulun yliopiston, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Saamelaiskäräjien, Giellagas-instituutin ja Sámi Allaskuvlan yhteistyönä. Koulutus on suunniteltu toteuttaa pääosin etäopetuksena. Tavoitteena on saada päteviä saamenkielisiä varhaiskasvatustyöntekijöitä saamelaisalueelle esimerkiksi kielipesien tarpeisiin. Koulutus tähtää kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoon Oulun yliopistosta.

Saamenkielisiä sairaanhoitaja-diakonissoja koulutetaan Ivalossa Diakonia-ammattikorkeakoulun ja SAKK:n yhdessä järjestämässä sairaanhoitaja-diakonissakoulutuksessa voi opiskella mitä tahansa Suomessa puhutuista saamen kielistä juuri itselle sopivalla tasolla. Viime syksynä alkaneen koulutuksen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on saada saamenkielisiä sairaanhoitajia saamelaisalueelle. Tällöin hoitajien ja potilaiden kanssakäyminen helpottuu, sillä hoitajatkin puhuvat potilaiden äidinkieltä. Koulutukseen oli 15 aloituspaikkaa ja hakijoita 78.

SOGSAKK sanomat 2016

· 12

Eräkokkikoulutus järjestetään syksyllä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa alkaa syyskuussa uusi eräkokin koulutus. Kymmenen opintoviikon aikana opitaan valmistamaan eräruokaa paikallisista luonnon raaka-aineista. Pääpaino on käytännön tekemisessä aina kalastuksesta ja metsästyksestä aterian esteettiseen esillelaittoon.

Kurssin ohjaajina toimivat SAKK:n kokeneet kokkiopettajat. Opintoihin haetaan suoraan oppilaitokseen ja niihin on mahdollista hakea opinto- tai aikuiskoulutustukea.

Teksti: Tomi Rantanen

Kuva: Ville Heimonen

Koulutusta kaupalliseksi kalastajaksi aikoville Peruskoulutus kaupalliseksi kalastajaksi aikoville toteutetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa vuoden 2016 aikana. Kurssi koostuu kolmesta noin kahden viikon opetusjaksosta, jotka sijoittuvat alku- ja loppukesään sekä alkusyksyyn. Opinnot sisältävät kalastusta ja oikeaoppista kalankäsittelyä sekä kalastajalle tärkeitä lainsäädännöllisiä asioita, kuten alkutuottajan omavalvontasuunnitelman tekoa. Koulutus järjestetään Toivoniemessä ja Inarijärvellä.

Koltansaamen linja alkaa virtuaalisena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi aloittaa syksyllä myös koltansaamen kielen ja kulttuurin opiskelun. Etäopetusta on kaksi kertaa viikossa virtuaalisena iltaopiskeluna kahden vuoden ajan.

Alkeista lähtevän 40 opintoviikon kokonaisuuden opetuskieli on aluksi suomi ja kurssin edetessä koltansaame. Haku päättyy 13.5.2016.

13

· SOGSAKK sanomat 2016

Eilisen ruokaa tänään

Teksti ja kuvat: Olli Järvenkylä

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kokkiopiskelijat pääsevät opiskeluissaan kauhaisemaan nykyajan herkkujen lisäksi myös perinteisempiä ruokia. Lähiruoka ei ole vain sanahelinää, sillä keittiössä käytettävät puhtaat raaka-aineet tulevat tun­­turi­­­luonnosta.

Poronlihasta, kalasta, marjoista ja yrteistä valmistuu kokkiopiskelijoiden käsissä moni­puolisia ja herkullisia perinneruokia.

Riistan ja kalan käsittelyyn perehtyneille kokeille on kysyntää Etelä-Suomea myöten.

Toisen vuoden hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon opiskelijat Emilia Aapajärvi, Vuokko-Tuuli Tauriainen ja Eetu Nokkonen häärivät tottuneesti kaasuliedellä kiehuvien kampsupatojen äärellä.

Perinneruokia tehdään koulussa ympäri vuoden.

Kampsujakin on päästy tekemään ja maistelemaan jo aikaisemmin. Kokkilinjan opettaja Markku Seppänen tyytyy seuraamaan sivummalta ja tarvittaessa heittää vinkin tai ohjeen opiskelijoille.

Seppänen kertoo suurim­man osan opiskelijoista tulevan lähialueelta, mutta opiskele-

maan saavutaan kauempaakin. Esimerkiksi Vuokko-Tuuli on tullut Ivaloon Pohjan­maan Siikajoelta.

– Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kokkiopiskelijat työllistyvät valmistumisensa jälkeen kohtuullisen hyvin, Markku Seppänen kertoo.

– Lähialueen ravintoloiden lisäksi kokkeja sijoittuu myös Etelä-Suomen ravintoloihin, joissa käytetään poron lisäksi muuta riistaa ja tuoretta kalaa.

Meiltä valmistuneet kokit ovat oppineet käsittelemään kalaa ja riistaa. Se on etelässä kovaa valuuttaa, Seppänen toteaa tyytyväisenä.

Kuivalihaa ja pettupuuroa

Kokkiopiskelijat Emilia Aapajärvi, Eetu Nokkonen, Vuokko-Tuuli Tauriainen ja opettaja Markku Seppänen kampsupatojen äärellä.

SOGSAKK sanomat 2016

· 14

Kokkikoulutuksessa tehdään perinneruokia ympäri vuoden, minkä lisäksi niistä on myös erillinen kurssi. Kurssilla perehdytään monipuolisesti niin lihan, riekon, kalan kuin yrttienkin käyttöön. Seppänen näkee oppilaitoksen roolin tärkeänä perinneruokien opettamisessa.

– Vanhan kansan ruokien osaajat alkavat olla jo melko iäkkäitä eikä taito enää välttämättä siirry sukupolvelta seuraavalle, Seppänen pohtii.

Emilia ja Vuokko-Tuuli kertovat tehneensä perinneruokakurssilla muun muassa kuivalihakeittoa, kurniekkaa ja pettupuuroa.

Opiskelijoiden kertoman mukaan erikoisemmatkin ruoat ovat maistuneet, vaikka ne toisinaan jakavatkin mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Raaka-aineet läheltä ja tuoreina Kokkikoulutuksessa käytetään mahdollisimman paljon lähialueen aineksia, kuten kalaa, lintua, lihaa, marjoja ja yrttejä.

– Edellä mainitut raaka-aineet ovat meidän kokkipuolen vahvuus valtakunnallisesti ajatellen. Ne ovat meille tavanomaisia raaka-aineita, joita käsittelemme lähes päivittäin, Markku Seppänen kertoo.

Seppäsen mukaan SAKK:n koulutuksen lyömätön etu on oma lihanleikkaamo Inarin Toivoniemessä. Se mahdollistaa opiskelijoille poron anatomian ja lihan leikkaamisen opettelun. Nämä taidot ovat arvostettuja työmarkkinoilla.

– Aluksi oltiin hieman hukassa, mutta kyllähän se sujui sitten, opiskelijat muistelevat riekkojen työstämistä.

Opettaja Seppänen vahvistaa, että riekkoja on nyljetty ja että niitä löytyy nytkin pakkasesta.

– Saamme linnut Aikion Leenalta Toivoniemestä, joten ne ovat taatusti paikallisia. Osa on valmiiksi nyljetty ja osa ansapyydettyjä eli niissä on kaikki romppeet sisällä ja karvat päällä. Siitä niitä sitten aletaan käsitellä, Seppänen kertoo.

Lähiluonnon raaka-aineet ovat tuttuja kokkiopiskelijoille, ja he käyvät marjassa ja kalassakin silloin tällöin. Eetu käy myös metsällä ja pyytää riekkoja.

– Hyvät metästyspaikat pietään omana tietona, hän vastaa tiedusteluun eräseuduistaan.

Eetu Nokkonen

Priimaa tuppaa tulemaan Kampsuja on perinteisesti valmistettu poroerotusten yhteydessä, mutta pakasteveren ansiosta niitä voi tehdä myös ympärivuotisesti.

– Poronverta on saatavilla paikallisessa marketissa, mutta se tuppaa loppumaan sieltä hyvin nopeasti, Markku Seppänen tietää. Samoin on kuun eli poron pintarasvan kanssa. Sitä saa hyvin harvoin hankittua.

– Kuu voidaan korvata voilla, mutta kuu on parempaa. Voi liukenee keittäessä, mutta hienoksi raastettu kuu jää kampsujen sisälle. Se paitsi maistuu voimakkaammalta, myös tuntuu syödessä, Seppänen sanoo.

Puolen tunnin suolavedessä keittämisen jälkeen kampsut nostetaan hetkeksi paperille hengähtämään. Sen jälkeen Vuokko-Tuuli ja Emilia kuumentavat voita val u ra u t a p a n n u s sa ja paistavat kampsujen

pinnat rapeiksi.

Valmiit kampsut asetellaan tarjoiluastiaan ja mukaan pakataan kupit puolukkasurvosta sekä voisulaa sipulin kera.

Tukevampaa evästä kampsuista saadaan ottamalla lisukkeeksi pottumuusia.

Vuorossa on aamupäivän työn maistiaiset.

– Tää on hyvää, kuuluu tuomio valkoisella pöytäliinalla katetun ruokapöydän toiselta puolelta.

Kokkitiimi on tyytyväinen lopputulokseen ja toteaa, että näinhän se heillä yleensä on. Hyvää kun yrittää tehdä, niin priimaa tuppaa tulemaan.

Siihen auttavat ammattimaisen asenteen lisäksi puhtaat ja tuoreet raaka-aineet sekä korkeatasoinen opetus ja ohjaus. 

Verikampsuja sipuli-voisulan ja puolukkasurvoksen kera.

15

· SOGSAKK sanomat 2016

Monella opiskelijalla saattaa olla suuria haaveita ja tulevaisuuden tavoitteita. Joillakin voi kuitenkin olla epävarmuutta ja pelkoa niiden toteuttamisen suhteen. Miten pienestä ja syrjäisestä Inarista lähdetään valloittamaan maailmaa? Kysyin aiheeseen neuvoa ja kannustusta parilta entiseltä SAKK:n opiskelijalta, jotka ovat menestyneet omilla urillaan.

Teksti ja kuva: Tomi Rantanen SUVI WEST KATJA LETTINEN MARKUS JUUTINEN

TV:stä tuttu dokumenttien ja komedian tekijä Korusuunnittelija, Vuoden artesaani 2014 Kielitieteilijä, Vuoden koltta 2014

“Koulu on hyvää aikaa etsiä omaa ääntänsä ja tapaa tehdä. Tärkeintä on kuunnella itseänsä ja sitä mikä kiinnostaa.”

Suvi West

”Opiskeluaikana kannattaa kokeilla mahdollisimman monia asioita.

Joskus käy niin, että jokin uusi asia osoittautuukin todella mielenkiintoiseksi ja huomaa, että siitähän saisi kehitettyä vaikka mitä hienoa. Ei siis välttämättä kannata panostaa vain yhteen asiaan.”

Markus Juutinen

“Korostan nöyryyttä uuden oppimisessa. Esimerkiksi käsityöläisellä käsityötekniikoiden kunnollinen opettelu toimii kuin talon perusta, siinä ei kannata oikoa. Hyvälle pohjalle on helpompi rakentaa sitten sitä omaa juttua.”

Katja Lettinen

SOGSAKK sanomat 2016

· 16

“Pitää olla terveellä tavalla itsepäinen ja luottaa omaan visioon, ei pidä hukata omaa ääntään. Samalla tulee kuitenkin olla nöyrä työssään.

Tyrmäyksien jälkeen, ja niitä tulee paljon, täytyy vain uudelleen ja uudelleen nousta.”

Suvi West

”Ensin täytyy olla visio; mitä haluaa tehdä ja miksi. Sen jälkeen on uskottava ja arvostettava omaa tekemistä. Kolmanneksi on tehtävä paljon töitä omien tavoitteiden eteen. Sen jälkeen mikä tahansa voi onnistua.”

Katja Lettinen

“Luota itseesi. Tee paljon töitä, kouluta itseäsi ja harjoittele, harjoittele, harjoittele. Sitkeyttä ja yritteliäisyyttä kehiin. Kontaktien luominen ja itsensä sivistäminen on myös tärkeää. Katso mitä alalla tapahtuu valtakunnallisesti ja jopa maailman tasolla, poistu omasta kuplastasi.”

Suvi West

”Muista välillä myös pysähtyä ja kuunnella.”

Katja Lettinen

17

· SOGSAKK sanomat 2016

Media-alan osaaminen testataan näyttötutkinnossa Ammattitutkintoa tavoitteleva opiskelija Xia Torikka osallistuu kevään lopussa järjestettävään audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon tutkintotilaisuuteen.

– Ammattitutkintoa varten olen järjestänyt tekemäni työt, suunnitellut portfolion ulkonäköä ja valmistautunut henkisesti, Torikka kertoo.

Hän luottaa siihen, että läpäisee ammattitutkinnon, mutta pieniä jännityksen aiheitakin on.

– Kyllä minä käytännön asiat osaan, mutta portfolion suullinen esittely vähän jännittää, Torikka kommentoi.

Teksti ja kuvat: Jarno Ranta-Knuuttila

Xia Torikka uskoo, että ammattitutkinnon suorittaminen helpottaa media-alalle työllistymistä.

SOGSAKK sanomat 2016

· 18

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto • Tutkinto päteivöittää viestinnän monipuolisiin ammattitehtäviin.

• Tutkintotilaisuudessa arvioidaan tutkinnonsuorittajan teknisiä ja ilmaisullisia valmiuksia.

• Ammattitutkinnon voi suorittaa kuka tahansa, sillä osaamisen voi hankkia muuallakin kuin koulussa, esimerkiksi työelämässä ja harrastuksissa.

SAKK:sta vuosi sitten valmistunut Ville-Riiko Fofonoff kohtasi aikanaan samanlaiset haasteet omassa tutkintotilaisuudessaan.

– Ihmisten edessä esiintyminen jännitti hiukan, mutta muuten meni hyvin, Fofonoff muistelee.

Fofonoff suoritti viime vuonna audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon ja työskentelee tällä hetkellä Yle Sápmissa. Hänen työnkuvaansa kuuluu esimerkiksi kuvaus ja saamenkielisten tv-uutisten ohjaus.

Fofonoff haluaa tulevaisuudessa pysyä mediahommissa ja haaveileekin alan jatkokoulutuksesta.

Ammattitutkinnon suorittanut Ville-Riiko Fofonoff haaveilee jatko-opinnoista media-alalla.

19

· SOGSAKK sanomat 2016

Saamelaisalueen koulutuskeskus mukana tapahtumissa punkia mässä suo ä itt e h ö k uti Jääs an Opettaja O alkisilla -tapahtum p ro Nuoret vie laisissa. pia poro-olym

Kaamosjazzeil la asennetaan valoja ja testata tulevaa keikka an ääniä a varten.

tavat rataa n e k ra t ja li en opiske Toivoniem ajoihin kuninkuus

SOGSAKK sanomat 2016

· 20

Saamelaisalueen koulutuskeskus osallistuu ­ lukuisien Inarin ja lähiseudun tapahtumien järjestämiseen. Yhteistyökumppanit pitävät ­opiskelijoiden työpanosta arvossaan.

– SAKK on tärkeä yhteistyökumppani Sajoksen tapahtumien ­ järjestämisessä.

Opiskelijoille pyritään talon puolesta tarjoamaan oppimista ­ ­tukevia ­työkeikkoja, Sajoksen AV-teknikko Joonas Saari sanoo.

Opiskelijat ovat mukana myös Skábmagovatelokuva­festivaalien järjestelyissä.

– Medialinja hoitaa tekniikkapuolen ja Toivo­ nie­men opiskelijat rakentavat ­lumiteatterin.

Lisäksi ­saamen kielen opiskelijat ovat ­kääntäneet ­elokuvia, ­festivaalijohtaja Anne Kirste Aikio ­kertoo.

– Ilman koulutuskeskuksen apua monet tapahtumat olisivat pienempiä, Joonas Saari sanoo.

– Elokuvafestivaalien­­­­ järjestäminen ­olisi ­ta­loudellisestikin vaikeampaa ilman ­hyviä ­yhteistyökumppaneita. Saamelaisalueen ­koulutus­keskus on ­mukana suunnittelussa ­alusta ­lähtien niin, että asiat päätetään ja tehdään ­yhdessä, Anne Kirste Aikio kertoo.

SAKK:n medialinja tuottaa festivaaleille vuosittain myös uusia elokuvia.

– Olen kokenut yhteistyömme hyväksi. Tämä on valtava voimavara ja opiskelijat tekevät ­laadukasta työtä, Aikio kiittelee.

Tapahtumat ovat opiskelijoille hyödyksi, kun he pääsevät tekemään käytännön työtä, kuten kuvaamaan, äänittämään ja näyttämään elokuvia.

Opiskelijat ovat olleet mukana toteuttamassa niin Teksti: Juha-Matti Oja Sajoksen konsertteja kuin teatteriesityksiäkin.

Kuvat: Jarno Ranta-Knuuttila, Tomi Rantanen ja Juha-Matti Oja

21

· SOGSAKK sanomat 2016

Satu Aikio, Anna Lumisalmi ja Laura Pieski opiskelevat saamelaismusiikkia.

Saamelaista musiikin opetusta Utsjoella

Saamelaista musiikin­ opetusta Utsjoella SOGSAKK sanomat 2016

¡ 22

Musiikki vahvana taustana

V

uoden 2015 syksyllä alkanut saamelaismusiikin aikuiskoulutuslinja houkutteli Utsjoelle toistakymmentä musiikista kiinnostunutta opiskelijaa.

– Musiikki on itselleni ollut aina hyvin luonnollinen asia. Jo peruskoulussa ja lukiossa tuli laulettua koulun juhlissa, opiskelija Satu Aikio muistelee.

– Minulla musiikki on ollut läsnä jokapäiväisessä elämässä, joten on mukavaa, että se on tullut mukaan myös koulutuksen kautta, opiskelija Nicholas Francett kertoo.

Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan esimerkiksi leu´ddia ja joikua. Opiskelija Anna Lumisalmi innostuu päästessään perehtymään oman kansansa perinteisiin.

– Olemme Hanna-Maaria Kiprianoffin kanssa päässeet työharjoitteluun Marko Jousteen ohjaukseen. Jouste tutkii leu´ddia Oulun yliopistossa, ja tämän kautta pääsen itsekin syventymään leu´ddiin, Lumisalmi kertoo.

Koulutuksen aikana opiskelijat ovat päässeet soveltamaan monipuolisesti musiikillisia lahjojaan. He ovat yksimielisiä kehityksestään.

– En ole koskaan ennen laulanut stemmoja. Olen yllättynyt, miten helppoa se itselleni loppujen lopuksi on, Lumisalmi toteaa.

Susanna Rauno ja Anna Lumisalmi opettelevat äänitekniikkaa Janne Lappalaisen opastuksella. Kuva: Tomi Rantanen

Koulutus on myös mahdollistanut esiintymiskeikat. Opiskelijoiden mielestä esiintymiset ovat olleet hyvin opettavaisia.

– On tullut paljon positiivisia kokemuksia. Hienoa, etten ole kehittynyt pelkästään musiikillisesti vaan myös muilla elämän osa-alueilla, Francett toteaa.

Musikaaliset ihmiset ovat löytäneet toisensa. Opiskelijat ovat tyytyväisiä päästessään tekemään yhdessä.

– Yhteistyö monipuolistaa opintoja. Uusien ihmisten tapaaminen on mukavaa, Lumisalmi iloitsee.

Aikio, Lumisalmi ja Francett haluavat säilyttää musiikin elämässään. Osa opiskelijoista on saanut yhteistyötarjouksia

23

myös koulun ulkopuolelta.

Opiskelijat suosittelevat koulutusta kaikille musiikista kiinnostuneille. Kyseessä on aikuiskoulutus, johon voivat hakea kaikki peruskoulun päättäneet.

Hakijalta ei vaadita muuta kuin lujaa motivaatiota.

– Tämä sopii niille, jotka haluavat tutustua saamelaismusiikkiin ja kulttuuriin, Francett päättää. Čuojat Juoigga Livđuu Leu’dde!

-saamelaismusiikin aikuiskoulutuslinja käynnistyy jälleen syksyllä 2016. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja saamelaisalueen kuntien rahoittama.

Teksti ja kuva: Niki Rasmus

· SOGSAKK sanomat 2016

Olavi Uusivirta keikalla Inarissa 26.3.2016.

Kuva: Ville Fofonoff / PaPaNa

Pieni suuri kulttuurikylä

Inarin kirkonkylän halkaiseva Nelostie ei ole mikään hiljainen kylätie. Vilkkaan liikenteen lisäksi raitti sykkii monenlaista kulttuuritarjontaa ympäri vuoden. Yllättävänkin monimuotoisena ja runsaana, voisin jonkin verran maita ja mantuja kierrelleenä todeta. Tarjonnan määrä ja monipuolisuus ei häpeä isompien kaupunkienkaan rinnalla.

Live-musiikin ystäviä hemmotellaan saamenkielisen musiikin lisäksi monipuolisella ja varsin runsaalla tarjonnalla. Suurin ja kansainvälisin on elokuun lopulla järjestettävä Ijahis Idja, joka kerää Inariin tuhansia alkuperäiskansojen musiikin ystäviä. Festivaali on onnistunut pyydystämään kirkonkylälle maailmanmusiikin kirkkaita tähtiä Mari Boinesta alkaen.

Rytmimusiikin diggailijoille Inarissa on tarjolla KaamosJazz ja GamasBlues. Sajoksen rooli Inarin musiikkitarjonnan tuottajana on vahva.

Kulttuurikeskus toimii useamman valtakunnallisen kiertueen pysähdyspaikkana ja sen lisäksi talo järjestää omia konsertteja ja klubi-iltoja yhdessä kumppaniensa kanssa. PaPaNa-baari täydentää tarjontaa viikonloppuiltojen liveakteilla, joiden pääosassa on kotimaisen populaarikulttuurin soihdunkantajia.

Jos alkuperäinen kulttuuri-sanan määritelmä pohjautuu maanviljelykseen, voitaneen täällä pohjoisessa todeta sen määrittyvän enempi luonnon kautta. Ympäröivä luonto on vahvasti läsnä kulttuurin innoittajana, sisältönä ja myös osana toteutusta. Tästä on erinomaisena esimerkkinä Saamelaismuseo Siidan taakse lumiseen metsään nouseva revontuliteatteri. Lumesta rakenLapset on huomioitu paikallisessa kulttuuritarnetussa teatterissa tähtitaivaan alla esitetään jonnassa verrattain hyvin. Isoimpien tapahtumielokuvia ja nautitaan elektronisen musiikin fesen yhteydessä heille on tarjolla esitysten lisäksi tivaalista. myös työpajoja, joissa he pääsevät itse luomaan Visuaalisuus on muutenkin vahvasti läs- kulttuurin sisältöjä. Elokuvakerho Filbmari järnä pimeimpänä vuodenaikana. Kaamoksen si- jestää esityskaudellaan myös koko perheen näynisessä hämärässä Inarissa saadaan nauttia töksiä. Saamelaisnuorten taidetapahtuma keräsi Camera Borealis -luontokuvatapahtuman ja hiljattain nuoria kulttuurinharrastajia ympäri saaSkábmagovat-elokuvafestivaalin runsaasta ja melaisalueen esittämään osaamistaan Sajoksen räiskyvästä tarjonnasta. Talvikauden ilostuttaja isolle lavalle. on myös kylän oma elokuvakerho Filbmari, joka Inarin kirkonkylän kulttuuritarjonta on monikokoontuu Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. puolista, rikasta ja ympäriSaamelaiskulttuuri on vahvasti läsnä kirkonky- vuotista. Mitä täältä sitten lällä. Se näkyy esimerkiksi musiikin, saamenkieli- puuttuu? Sen pohtimista jatsen teatterin ja käsityön tarjontana. Perinteisen kan tutustumalla paikallisen saamelaismusiikin rinnalle on tullut myös nuor- ruokakulttuurin lippulaivan, ten muusikoiden modernimpaa musiikkia. Sen hotelli Kultahovin palkitun edustajana Gájanas-yhtye esiintyi alkuvuonna menun parissa.

Sámi Grand Prix -festivaalilla Norjassa. reppujareissumies.com

SOGSAKK sanomat 2016

· 24

Millaista on porotalouden opiskelu Toivonie­mes­ sä? Miksi ala kiehtoo? Haastattelussa luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ­opi­skelijat Suvi Kustula ja Sami Vanhapiha.

Millaista on opiskella Toivoniemessä?

Suvi: Tykkään kun koulu on lähellä kotia. Kun on työssäoppimista, on sitten helpompi kun täytyy käydä tekemässä kotona töitä.

Sami: Välillä on pitkiä päiviä mutta onpahan tekemistä.

Miten olet viihtynyt koulussa?

Suvi: Tykkään olla täällä, koska porohommat kiinnostaa. Olen ollut lapsesta saakka mukana porotöissä.

Sami: Hyvin olen viihtynyt.

Miten aika kuluu Toivoniemen asuntolassa?

Suvi: Enimmäkseen olen kavereiden ­kanssa. Käyn kuntosalilla tai pelataan pingistä. Kun ei ollut vielä ajokorttia, oli vähän tylsempää kun ei oikein päässyt mihinkään.

Sami: Toisinaan on tylsää, kun ei ole tekemistä ja täytyy aina miettiä mitä tekisi.

Talvisin aika kuluu kelkkailemalla ja musiikkia kuuntelemalla. Kesä ja syksy menee mopolla ajelemalla.

din muilta Kolariin tai Muonioon päin menijöiltä.

Millaisia opintoja käytte Toivoniemessä?

Suvi: Meillä on ollut esimerkiksi työssäoppimista, poronhoitoa, lihanleikkausta sekä veneen ja kelkan huoltokursseja. Noin puolet opinnoista suoritetaan työssäoppimalla eli käytännön porotöissä.

Sami: Meillä on ollut esimerkiksi poronhoidon opintoja sekä nisäkkäitten ja kasvien tunnistamista.

Aiotko jatkaa poronhoitoa koulun jälkeen?

Suvi: Aion jatkaa mutta en ole päättänyt, ­tuleeko siitä pääammatti vai hankinko lisäksi jonkin toisen ammatin.

Sami: Poronhoito kulkee suvussa. Omistan ­poroja ja aion jatkaa poronhoitoa tulevaisuudessa.

Todennäköisesti tästä tulee pääammatti, mutta haluan käydä myös toisen tutkinnon tämän ­lisäksi.

Poronhoito kun ei ole ympärivuotista, niin on hyvä olla jokin toinenkin työ.

Millaisena näet poronhoidon tulevaisuuden?

Suvi: Se näyttää hyvältä. Alalla on paljon nuoria ja lisää tulee koko ajan. Ei se näytä, että se olisi ­loppumassa.

Sami: Olen huolissani siitä kun metsiä hakataan niin paljon ja sen vuoksi poroilta saattaa loppua laidunmaat.

Käytkö usein kotona ja millä kuljet?

Suvi: Minulla on lyhyt matka kotiin, joten käyn siellä joka viikonloppu.

Sami: Käyn melkein joka viikonloppu kotona Muoniossa. Välillä isä hakee ja joskus saan kyy-

Teksti: Juha-Matti Oja Kuvat: Tomi Rantanen ja Juha-Matti Oja

25

· SOGSAKK sanomat 2016

Uusi asuntola helpottaa elämää

Teksti: Jarno Ranta-Knuuttila Kuvat: Tomi Rantanen

Inarin asuntola Jeera on ollut viime aikoina osittain remontin alla. Yksi asuntolan käytävistä purettiin kesällä 2015 ja käytävän uusiminen saatiin valmiiksi vuoden lopussa.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat uudistettuun asuntolasiipeen tammikuussa joululoman jälkeen. Huoneisiin muutti muun muassa Ivalon toimipaikan opiskelijoita.

Inarijärven rannalla sijaitsevasta Jeerasta voi ihailla upeita maisemia ympäri vuoden.

SOGSAKK sanomat 2016

· 26

Myönteistä palautetta pitkästä koulumatkasta huolimatta Jeeran asuntolaohjaaja Virpi VallePerätalo oli aiemmin huolestunut siitä, miten Ivalossa koulua käyvät tottuvat pitempään koulumatkaan.

– Tässä hiukan mietittiin sitä, miltä Ivalon opiskelijoista tuntuu herätä vähän aikaisemmin bussiin, VallePerätalo muistelee.

Valle-Perätalon iloksi palaute on kuitenkin ollut suotuista.

– Asukkailla on nyt uudet huoneet, joissa on omat vessat ja suihkut.

Opiskelijat ovat tilanteeseen tyytyväisiä, Valle-Perätalo kertoo.

Nils Mikael Länsman ei hyydy päivien pituudesta Ivalossa lähihoitajaksi opiskeleva Nils Mikael Länsman on yksi Inarin uusittuun asuntolasiipeen muuttaneista.

Hän kulkee päivittäin koulumatkansa bussilla.

– Päivät ovat välistä vähän liian pitkiä, koska kuljen bussiaikataulujen mukaan, Länsman sanoo.

Uusitut huoneet kuitenkin helpottavat pitkää koulumatkaa kulkevan opiskelijan elämää.

– Kun on hyvät äänieristetyt huoneet ja riittävästi yksityisyyttä, niin lepoa saa tarpeeksi ja kyllä sitä vaan jaksaa, Länsman kertoo.

Positiivinen palaute ilostuttaa asuntolaohjaajan arkea.

Kuva: Jarno Ranta-Knuuttila

Uudistetussa siivessä kimppa-asuminen on historiaa.

Jokainen asukas saa oman huoneen.

27

· SOGSAKK sanomat 2016

Kuva: Anna Askalan blogi

Lähihoitajaopiskelija Intiassa

Teksti: Aleksi Ahlakorpi

Ivalolainen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelija Anna Askala suoritti työssäoppimisjaksonsa tyttöjen orpokodissa Intiassa.

Miksi lähdit juuri Intiaan opiskelijavaihtoon?

– Halusin oppia ja kokea kuinka sosiaali- ja terveydenhuolto toimii maassa, joka on väkiluvultaan maailman toiseksi suurin. Minua motivoi myös Intian monikulttuurisuus sekä monet eri uskonnot ja puhutut kielet.

SOGSAKK sanomat 2016

Oliko kyseessä koulutuksellinen näkökulma vaiko vain kaipuu kaukomaille?

– Molemmat. Matkustaminen on minulle intohimo, mutta minulle on tärkeää ja mielekästä olla mukana paikallisessa elämänmenossa ja oppia oikeasti kulttuurista. Turistina ei koe uutta maata samalla tavalla kuin työskennellessä.

· 28

Millaista on työssäoppijan arki Intiassa?

– Suurin ero arjessa on intialainen aikakäsitys. Kukaan ei ole koskaan ajoissa eikä keneltäkään vaadita mitään. Minun on pitänyt olla työssäoppimispaikassa todella oma-aloitteinen.

Ensimmäinen viikko oli todella vaikea ja turhauttava, kunnes otin vaarin muiden neuvoista: “Relax, it’s India!”

Iltavuoroja on naisena haasteellista tehdä, sillä pimeän aikaan en voi koskaan pyöräillä mihinkään yksin. Tähän oli vaikea tottua, kun Suomessa ja erityisesti Ivalossa on tottunut todella turvalliseen ympäristöön.

Myös pukeutumiseen pitää kiinnittää huomiota. Aina on oltava olkapäät ja polvet peitettyinä. Miehet puolestaan voivat kulkea vaikka ilman paitaa.

Minulle on ollut vaikeaa kohdata nuorten tyttöjen epätasa-arvoista kohtelua.

Intiassa uskotaan ja luotetaan erilaisiin homeopaattisiin hoitoihin länsimaalaisen lääketieteen rinnalla eikä koeta, että jokaista vaivaa ja sairautta täytyisi aina lääkitä. Suomessa tuntuu, että ihmisiä lääkitään liikaa. Intialaisen terveydenhoidon motto onkin, että hoidetaan vaivan syy eikä vain oireita. Tätä asennetta toivoisin enemmän Suomeenkin.

Entä arki muuten Intiassa?

– Arkeen totuin kunnolla vasta toisen viikon jälkeen. Liikenne ja kaikenkarvaiset eläimet kaduilla pelottivat aluksi. Kun totuin liikkumaan polkupyörällä, aloin sopeutua kuumaan ilmaan ja rentouduin.

Jokainen arkinen hetki on ollut minulle elämys. Ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja lämpimiä, ja yhteisöllisyyden tunne on auttanut minua paljon.

Intialaiset kertovat mielellään kulttuuristaan, perinteistään ja perheestään.

Mitkä asiat ovat tulleet yllätyksenä ja mitä osasit odottaa?

– Osasin odottaa hyvää ruokaa, kuumuutta, ääretöntä köy­hyyttä, epätasa-arvoa ja mahatautia.

Yllätyksenä tuli ihmisten avoimuus ja ystävällisyys. Yllättävää ovat olleet myös hinnoista tin-

kaaminen, uskontojen ja henkisyyden merkitys jokapäiväisessä elämässä sekä eläinten määrä kaupungissa.

Millaista hyötyä sinulle on ollut opiskelijavaihdosta?

– Olen oppinut ja hyötynyt tästä kokemuksesta enemmän kuin osaan kertoakaan. Olen vahvempi ihmisenä ja tunnen olevani valmiimpi kohtaamaan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Olen oppinut joustavuutta sekä sen, kuinka tärkeää on myös pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan, jotta jaksaa auttaa muita.

Suosittelen ehdottomasti vaihtoon lähtöä. Minua pelotti Intiaan lähtö, mutta nyt olen todella iloinen että uskalsin.

Palaan Ivaloon paljon positiivisempana ja pystyn hyödyntämään oppimaani tietoja ja taitoja työssäni ja opinnoissani.

Työssäoppimisjakso poiki Adrianalle työpaikan Hollannista

Brasilian Sao Paulosta kotoisin oleva Adriana Assis muutti miehensä luo Ivaloon ja aloitti liiketalouden perustutkinnon opinnot SAKK:ssa.

Ala oli hänelle ennestään tuttu, sillä hän opiskeli liiketaloutta jo Brasiliassa. Eroavaisuuksia Brasiliaan tuli kuitenkin vastaan kielen, ruuan, ihmisten, uskonnon ja sään kohdalla.

– Brasiliassa ei koskaan sada lunta. Ivalon ensimmäinen lumisade oli ihana, Adriana Assis muistelee.

Hän pitää opiskelusta kovasti, sillä opettajat auttavat paljon, koulussa käytetään paljon eri kieliä ja koulu sekä kouluruoka ovat ilmaisia. Hän ker-

too oppineensa Ivalossa paljon muun muassa asiakaspalvelusta ja suomalaisesta kulttuurista.

Ensimmäisen työssäoppimisjaksonsa Adriana Assis suoritti Portugalissa ja seuraavan Hollannissa. Jälkimmäisen työssäoppimisjakson päätteeksi hänelle tarjottiin töitä Hollannista tästä kesästä alkaen. Heti merkonomiksi valmistumisen jälkeen ivalolaistunutta brasilialaista kutsuvat siis jälleen uudet haasteet ja uusi asuinpaikka.

Kuva: Ulla Isotalo

29

· SOGSAKK sanomat 2016

Matkailualan perustutkinto

SOGSAKK sanomat 2016

¡ 30

31

· SOGSAKK sanomat 2016

TOIMIPAIKAT TOIMIPAIKAT

SYKSYLLÄ 2016 ALKAVAT LINJAT •

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

•

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto

•

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

•

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

•

Matkailualan perustutkinto

•

Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja

•

Inarinsaamen kielen ja kulttuurin linja

•

Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja

•

Medialinja

•

Porotalouden ammattitutkinto

•

Saamenkäsitöiden ammattitutkinnot

•

Saamelaismusiikin aikuiskoulutuslinja

www.sogsakk.fi www.sogsakk.fi

Saamelaisalueen koulutuskeskus Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 50, 99870 Menesjärventie4,4,PL99870 INARIINARI Puh. 040 723 7309, faksi (016) 671 426 Puh. 040 723 7309, faksi (016) 671 426 kanslia@sogsakk.fi kanslia@sogsakk.fi

Saamelaisalueen koulutuskeskus Saamelaisalueen koulutuskeskus Ivalon toimipaikka Ivalon toimipaikka Jokikuja 10, 99800 Kirkkokuja 14, 99800 IVALOIVALO puh. 040 723 7309, faksi (016) 663 803 puh. 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi kanslia@sogsakk.fi Saamelaisalueen koulutuskeskus Saamelaisalueen koulutuskeskus Luontaistalouden kehittämisyksikkö Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 290, 99910 KAAMANEN Toivoniementie 290, 99910 KAAMANEN puh.723 0407309 723 7309 puh. 040 kanslia@sogsakk.fi kanslia@sogsakk.fi Saamelaisalueen koulutuskeskus Saamelaisalueen koulutuskeskus Enontekiön toimipaikka Enontekiön toimipaikka Rivihalli 2, Ruijantie Rivihalli 2, Ruijantie 5, 5, 99400 ENONTEKIÖ 99400 ENONTEKIÖ puh.572 0408398, 572 8398, puh. 040 puh./faksi (016) 521 033, puh./faksi (016) 521 033, kanslia@sogsakk.fi kanslia@sogsakk.fi