Page 1

TALVI 2010–2011

KAUKOMATKA

JUHANI

AHON ELÄKEPÄIVÄT s.48

KANADAAN s.58

RANKAISEE JA PALKITSEE

s.36

ENNI RUKAJÄRVI & ANDY MCCOY • HUIPPUKUVAT • AJ KEMPPAINEN SANAKOKEESSA


UUTTA RUKALLA 1 2 3

1

2

Rukan kävelykylä valmis fis-rinne Talvijärven uusi hissi

3

UUTTA RUKALLA RUKAn KÄveLYKYLÄ JA FIS-RInne Rukan kehitys ei pysähdy. Kävelykylän tunnelma ja kaikki hiihtäjän palvelut ovat muutaman askeleen päässä. Mene ulos ja pyörähdä. Näet mäet, hissit, kaupat, ravintolat ja kaikki harrastuspaikat parilla silmäyksellä. Uusi FIS-rinne puolestaan haastaa hiihtäjän ihan uudella tavalla. Se lähtee huipulta, kulkien kylän ohi aina Talvijärven rantaan asti, ja uusi hissi tuo takaisin kylän keskustaan. Ainoa mitä Rukan keskustassa et näe, ovat autot. Lapset tykkää, vanhemmät nauttivat ja nuoriso viihtyy!

RUKABOOKING* PYHÄBOOKING*

(08) 8600 300, myynti@ruka.fi

(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

ski.RUKA.fi ski.PYHA.fi


UUTTA PYHÄLLÄ 1 2 3 4 5

Huippunopea PyhäExpress-hissi fis-rinne Hiihtosilta ja skiway Polarille Perherinteen ja -hissin pidennys Uudistettu Polar-hissi

2

1

5

4 3

JA PYHÄLLÄ 2010* TÄYSIn UUSI HIIHToPYHÄ

Pyhällä vaalitaan tosilaskijoita. Alas tullaan tuttuun tapaan valtakunnan valiorinteitä, mutta ylöskin mennään nyt vauhdilla ja isolla 6 hengen porukalla. Kauden 2010-2011 tosiuutuus on supernopea PyhäExpress-tuolihissi, joka lähtee Polar-rinteen ala-asemalta ja vie suoraan huipulle asti. Kuomu suojaa kovemmalta keliltä ja yläasemalta pääsee nyt sopivasti kaikkiin rinteisiin, joista uusi FIS-rinne suorastaan vaatii laskijaa testiinsä. Uudistuksia on toki muitakin, mutta ne pitää itse nähdä.


INTEGRATE

JANNE KORPI

I/O GOGGLE & MAZE HELMET

WE MAKE THE GREAT DAYS BETTER. SMITHOPTICS.COM

Tel. +358(0)10 8386 400 • info@esakorpela.fi


NEW RULES


S O O T IET

E N I S N O

T E I N

SISÄLLYSLUETTELO

FRONTTI

PÄÄKIRJOITUS.............................................................8 Tekijät......................................................................... 10 OMAN KYLÄN TYTTÖ

Maailmanmestari Enni Rukajärvi....................................... 16

TUNTURIUUTISET

Pyhä Express, jääkiipeilyä ja muita uutuuksia................... 18

Oman kylän poika Andy McCoy on kotoisin Pelkosenniemeltä ja sanoo, että Pyhätunturi on God´s Land. Laskettelua rokkari ei ole koskaan kokeillutkaan!

14

PRO SHOP Kypäräkamera on laskijan kolmas silmä. Nietos esittelee kolme eri mallia, joilla tallennettuja videoita on nähtävissä osoitteessa Nietos.fi.

28 NIETOS

6

LADULLA

Murtomaahiihdon vihaaja palaa ladulle............................. 20

OLDSCHOOL, NEWSCHOOL

AJ Kemppainen sanakokeessa............................................ 22

KALENTERI

Fabulous, Winter Unplugged, Carlsberg High Five, jne..... 24

TUTKITUSTI TOTTA

300 000 000 000 000 000 000 000 kiloa lunta.................. 26

VIHERPIIPERTÄJÄ

Mikä on laskettelun hiilijalanjälki?..................................... 32

PYHÄKOULU

Alas pääsee aina, mutta laskemaan oppii hiihtokoulussa.... 34


HUIPPUJUTUT PYHÄ LEGENDA

PIMEÄ VIIKKO

Huttu-Ukko on myyttinen hahmo Pyhätunturin historiasta. Se on myös vaativa rinne, joka rankaisee ja palkitsee.

Saksalainen Pleasure-lumilautalehti teki tutkimusmatkan kaamokseen ja löysi yllätyksekseen valoa ja värejä.

36

JUHANI AHO Nuoresta tupakka- ja rapudiileristä tuli sattumalta kahden tunturin isäntä. Nyt hänen elämäntyötään jatkaa seuraava sukupolvi.

48

44 NYT TAI EI KOSKAAN

Juhani Ahon seuraajat panostavat Pyhään........................ 54

JÄTTIPOTTI KANADASSA

Kaukomatkaaja Juhani Toivion puuteriunelmat............... 58

9 MONTHS OF SNOW

Laskuleffa kuvaajan ja tuottajan sanoin............................. 62

HUIPPUKUVAT Kanada, Argentiina, Ruka, Pyhä, Kairala, Tromssa, Chamonix, Kilpisjärvi.......................................... 70

AFTER SKI BISTRO

Luomukalaa Rukalla ja Pariisissa........................................ 80

KALLEN KÄÄNNÖS

Kalle Palander kertoo, mitä pitäisi tehdä........................... 82

HISSIFILOSOFI

Downshiftaajat hiihtopummien jäljillä............................... 85

LASKIJAN SANOIN

SLOPESTYLE Skins of the Season, Nietoksen omaperäisessä muotinäytöksessä esitellään eläimellisen tyylikästä muotia mäkeen ja ladulle.

86

S OO

Iisakki Lemmetyn matkavihko............................................ 95

LUONTOHETKI

Riekko toivoo, että kävisi flaksi........................................... 96

LASKIJAN SIlmIN

Ratalaudan kantti pitää keväthangella............................... 97

T

T


FRONTTI | PÄÄKIRJOITUS

TERVETULOA

NIETOKSEN SIVUILLE! Peukalomatkustaminen voi olla hyödyllistä ja palkitsevaa muutenkin kuin ympäristön kannalta. Joskus kimppakyyti voi johtaa pidemmälle kuin aiotulle päätepysäkille. Nietoksen taival alkoi eräällä peukalomatkalla Rukalta Pyhälle, kun liftasin Noora Vihervaaran kyytiin keväällä 2009. Kävi ilmi, että olimme tahoillamme pitkään pohtineet, että Rukan ja Pyhän kannattaisi julkaista elämäntapalehti, jossa on kiinnostavaa luettavaa ja joka on uskottava – ei myyntiesitettä, joka jo löytyy kaikista suomalaisista tuntureista. Alkoi perusteellinen suunnittelu- ja ideointityö. Mietimme eri vuodenaikojen mukaan ja eri kielillä ilmestyvää lehteä. Nimivaihtoehtojakin oli monia ja monenkielisiä. Sisällön suunnittelussa pyrimme muun muassa yllätyksellisyyteen ja siihen, että Nietosta voidaan toteuttaa samalla konseptilla tulevinakin vuosina. Haluamme, että Nietos vakiinnuttaa paikkansa talvilajien harrastajien keskuudessa. Lopulta valmistui paperiversiona kerran vuodessa ilmestyvä lehti, jonka sivuilla kerrotaan lumen sävyttämästä pohjoisesta elämäntavasta. Henkilöistä, jotka ovat varttuneet lumihangissa peuhaten, kuten Enni Rukajärvi. Alkutalven maagisesta

NIETOS

8

kaamoksesta, jota saksalaisen Pleasure-lautailulehden toimittajat tutkivat Rukalla viime joulukuussa. Puuteriunelmista, joita Juhani Toivio löysi Kanadasta. Ja arvoituksellisesta HuttuUkosta, joka vartioi tämän talven puhutuinta hiihtokeskusta. Nietos on myös verkossa, jossa lehden voi lukea digiversiona ja katsoa juttuihin liittyviä valokuvia ja videoita. Talven aikana keskitymme Nietos.fissä säännöllisesti päivittyvään valokuva-, video- ja blogisisältöön. Haluamme, että Nietos on sielläkin viihdyttävä ja kiinnostava.

Talvi- ja laskufiiliksiä toivottaen, Jusu Toivonen, päätoimittaja PS Lähetäthän meille palautetta (s. 93 tai Nietos.fi). Kuulemme ilolla, missä olemme onnistuneet, mutta ennen kaikkea toivomme sinun kertovan, miten ensi talven Nietoksesta tehdään vieläkin parempi.


Rachael Burks in Heli Loft Jacket & Heli Alpine Pants - www.peakperformance.com


FRONTTI | TEKIJÄT

VALOKUVAAJA JUHA “JUNNU”

LAINE

asuu Pyhätunturilla, jonne hän on päätynyt Itä-Helsingin Vuosaaresta Punavuoren ja Kallion kautta. Junnun menneisyydestä löytyy aikakausi suomalaisen, uraauurtavan speed ja trash metal -yhtyeen laulajana. Hiihtokuvauksen hän aloitti Verbierissä talvikaudella 1993-1994 Halmeen Petteä ja muita suomalaisia kausiasukkeja ampuen. ”Meitä oli kokonaista viisi tyyppiä tuolloin, toista on nykyisin.” Nietokseen Junnu kuvasi muun muassa Pyhä Legenda -jutun.

VALOKUVAAJA

DAVE HEATH on Nelsonissa, Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa asuva taiteilijasielu, joka opetteli valokuvaamaan isänsä löytämällä kameralla joskus kauan aikaa sitten. Vielä muutama vuosi sitten innokas purjehtija vannoi, ettei koskaan kajoa digitaaliseen kameraan. Siitä periaatteesta hän on sittemmin antanut periksi. Heathin kuvia löytyy tämän lehden kannesta ja Huippukuvien avausaukeamalta.

VALOKUVAAJA JA TOIMITTAJA

Arttu Muukkonen puhuu kummallista Etelä-Karjalan murretta, mutta kirjoittaa selkeää Suomen kieltä. Kotimaisen vapaalaskuskenen monitoimimies opiskelee kuvajournalismia Tampereen yliopistossa. Arttu on Nietoksen oikolukija ja kirjoitti myös Hissifilosofi-kolumnin.

Kansi: Francois Marsielle, Red Mountain Resort, Kanada. Kuva: Dave Heath

NIETOS

10

TOIMITTAJA

SEMIRA BEN-AMOR on Joensuussa syntynyt maailmaa ristiin rastiin matkaava nainen, joka tekee toimittajan töitä lehtiin ja tv-ohjelmiin. Haastateltavat ovat usein ulkomaisia musiikki- ja elokuvamaailman tähtiä. McCoyn haastattelusta Semiralle jäi mieleen Andyn erikoinen ja avoin persoona. ”Toista samanlaista ei varmasti tästä maasta löydy.”


Päätoimittaja Jusu Toivonen AD Harri Tarvainen ToimittajaT Noora Vihervaara Laura Nordman OIKOLUKU Arttu Muukkonen WEBMASTER Marco Kiviniitty jusu.toivonen@nietos.fi • harri.tarvainen@nietos.fi Nietos • Höyläämötie 14 • 00380 Helsinki

NIETOS VERKOSSA: www.nietos.fi Kirjoittajat: Semira Ben-Amor, Artturi Kröger, Antti Laiho, Iisakki Lemmetty, Arttu Muukkonen, Tuomo Pirttimaa, Juhani Toivio

Kuvaajat ja Kuvittajat: Emil Bertell, Carissa Canning, Patrick Forsblom, Rami Hanafi, Dave Heath, Lorenz Holder, Anssi Jokiranta, Mika Junna, Kirsi

KUVITTAJA

MIKA JUNNA on Suomen futismaajoukkueen uskollinen ja intohimoinen kannattaja. Mika keskittyy työssään geometrisiin muotoihin ja viimeisteltyyn tyylikkyyteen. Vapaa-ajallaan hän kuuntelee HC-punkkia ja jonglööraa. Mika on kuvittanut Nietokseen Pyhä Legenda -jutun.

Koskinen, Juha Laine, Mikko Lampinen, Jussi Leinonen, Miikka Niemi, Steve Ogle, Tuomo Pirttimaa, Antti Rikkilä, Kevin Saldern

PAINO: Forssan Kirjapaino Oy PAINOS: 30 000 kpl, Nietos ilmestyy kerran vuodessa MAINOSMYYNTI: p.0400 749 512, toimitus@nietos.fi KUSTANTAJA: Rukakeskus Oy

ISO 14001

441 612 Painotuote

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

PEFC/02-31-162

Nietos-jakelupaikat: Best Western Hotel Pyhäntunturi, Dropinmarket.com (talvituotteiden tilaajat), Fin Fun -lomamökit Rukalla, Holiday Club-loma-asunnot Rukalla ja Pyhällä, Lääkärikeskusten vastaanotot, Ruka ja Pyhä -hiihtokeskukset, Peak Performance Store Kämp, Pro Loma -lomamökit Rukalla, Pyhä Booking -lomamökit, Savon Suksistudio, Ski Expo, Ski-Inn huoneistot (Ruka ja Pyhä), VR-yöjunat Kemijärvelle (sesonkiviikot). Lisäksi Nietosta voi lukea kahviloissa eri puolella Suomea. Nietos postitetaan Rukan ja Pyhän kausikortin ostajille ja muille kanta-asiakkaille kotiin.


Loma-asunto kuten haluat

Tutustumisloma Rukalla tai Pyhällä 4:lle 180 €/3 vrk (norm 450) Lähde huippuedulliselle hiihtolomalle ja tutustu uusiin, upeisiin Holiday Club -loma-asuntoihin. RukaVillage-huoneistot sijaitsevat päähissiaseman vieressä, Pyhä HolySuites -asunnot aivan rinteessä. Laadukkaaseen majoitukseen sisältyvät vuodevaatteet, pyyhkeet ja loppusiivous. Tarjous on voimassa 1.11.–18.12.10 ja 11.1.–19.2.11. Tarjouksen edellytyksenä on, että osallistut lomasi aikana mahdollisen puolisosi kanssa Holiday Club -esittelyyn.

Soita 0201 100 009 ark. 8–18 la 10–15 www.hcresorts.com


freeride


FRONTTI | OMAN KYLÄN POIKA

Mä ja pelkosenniemi

Andy McCoy ”Laskettelu on hirveetä vauhtii down hill” Sanat: Semira Ben-Amor • Kuva: Kirsi Koskinen

En mä oikeastaan muista sitä aikaa, kun asuin Pelkosenniemellä, koska olin vielä niin snadi. Vietin muutamia kesiä siellä mun isovanhempien luona. Sit mä kävin kai joitakin viikkoja, ehkä pari kuukautta koulua siellä, mutta mun vanhemmat oli suhteellisen liikkuvaa porukkaa ja ne muutti koko ajan. Ja me oltiin asuttu yli kymmenessä mestassa ennen kuin olin edes kymmentä vuotta. Ne muistot, jotka sieltä on, on sellaista perusjuttua, jotka nyt lapsuuteen liittyy. Ihan tavallista leikkimistä niin kuin kaikki muutkin skidit. Monet kelaa, että muistan enemmän, mut tosiasia on, että ensimmäiset revontuletkin mä näin vasta Alaskassa. Isovanhempien talo on kuitenkin mun muistoissa päällimmäisenä, siinä ympärillä oli tietenkin metsiä, peltoja, jokia ja järviä. Se on aika paljon pikkukundille, kun leikkii inkkaria ja cowboyta. Se oli täydellistä. Mä en tiedä onks Pelkosenniemi vaikuttanu muhun taiteilijana paljoa, mutta Pyhätunturi on todella kaunis paikka.

NIETOS

14

Siitä tulee mieleen Yellowstone-kansallispuisto USA:ssa, joka myös vetää hiljaseks. Siellä on vähän samoja fiiliksiä, koskematonta kaunista maata, joka on melkein pyhää. God’s land. Joka paikassa mihin meen, mut otetaan vastaan ja mua pidetään paikallisena. Mä oon asunu niin monessa maassa, niin useassa mestassa, etten osaa miettii kuuluvani tai juurtuvani yhteen paikkaan. Mun elämä on ollut aina aika juuretonta, mutta Helsinki, Tukholma, Lontoo ja Los Angeles on ne paikat, missä koen olevani kotona. Mä kävin Pelkosenniemellä viimeksi kun se patsas paljastettiin ja sitä ennen mä kävin Lapissa kun Real McCoy -leffa oli Sodankylän elokuvajuhlilla joskus 97-98. Sen patsaan suhteen mulla on aika nöyrä fiilis. Se on taiteilijalle kova juttu. John Lennonkin sai patsaan, mutta vasta kun se oli kuollu ja sama juttu oli Bob Marleylla. Tavallisesti sen aika on vasta, kun on potkassu tyhjää. Se oli todella nöyrä kokemus ja siitä patsaasta oli kansa äänestänyt. Siinä mielessä se oli

todella hieno kokemus. Toivottavasti siitä on jotain hyötyä paikkakunnalle. Mä en oo ikinä lasketellut, toisin kuin mun broidi. Se näyttää vähän itsemurhatouhulta, mun mielestä se on hirveetä vauhtii down hill. Siinä vaiheessa kun mun broidi alko duunaa noita juttuja oli mun pää jo täynnä musiikkia. Mä oon piirtäny ja maalannut lapsesta asti. Fudis, jalkapallo, mua kiinnosti, mutta mä olin liian aggressiivinen siihen touhuun ja mun polvet ei oikeen soveltunut siihen hommaan. Musta oltais haluttu treenaa ammattilainen, mut ei se toiminu. Mä oon käyny laskettelukeskuksissa muutaman kerran, mutta keikalla, en todellakaan laskettelemassa. Ei oo mun juttu, toisin kun musiikki. Enni Rukajärvelle mut pyydettiin vielä antaa musavinkkiä. Mimmi, joka lumilautailee. Se on hullu ja lyhyt career. Mut joo – ei ainakaan reggaeta, sen pitää olla jotain nopeeta ja suoraviivaista. Jotain high energy rock’n rollia. Sen pitää sopii siihen vauhtiin. Mä sanoisin, että The Ramonesin eka levy ois juuri oikee tähän.


FR

LUE NiETOKSEN DIGILEHDESTÄ, MITÄ ANDY KELAA TAITEESTAAN JA TULEVAISUUDESTAAN: NIETOS.fi

FR

ON ON

TT

I

TT


FRONTTI | OMAN KYLÄN TYTTÖ

NIETOS

16


FR ENNI RUKAJÄRVI ON KOTOISIN RUKAJÄRVELTÄ JA HÄN ON LUMILAUTAILUN MAAILMANMESTARI

FR

ON ON

Sanat: Jusu Toivonen • Kuva: Harri Tarvainen

Sukunimeni ja kotikyläni välillä ei varsinaisesti ole yhteyttä, vaikka niin voisi helposti ajatella. Ukkini sukunimi oli Karjalainen. Hänet sekoitettiin usein muihin alueen Karjalaisiin, siksi hän vaihtoi nimensä Rukajärveksi.

jossa oli monta jännää paikkaa ja paljon tilaa, jossa leikkiä. Vaikka Rukajärvi on vain pikkukylä, oli siellä aina tekemistä ja talvisin saakelin paljon lunta. Sisarusten ja kavereiden kanssa olimme usein mäessä pulkalla tai jollakin muulla vempeleellä.

Rukajärven kylä sijaitsee Rukan kupeella noin seitsemän kilometriä Kuusamon suuntaan. RukaPienellä paikkakunnalla varttuminen järvi on pieni kylä, jossa oli on varmasti vaikuttanut myös siihen, vielä koulu, kun olin ala-asettä minulla on rauhallinen luonne, teikäinen, mutta nyt se on jo ja olen aika vaatimaton. lakkautettu. Kuuluisaa Rukajärven tie -elokuvaa ei kuvattu kotikylässäni. Tietääkseni elokuva viittaa Venäjän puolella sijaitsevaan samannimiseen paikkaan. Itse en ole vielä päässyt mukaan laskuleffoihin, mutta se on yksi tulevaisuuden tavoitteistani. Nuorelle tytölle Rukajärvi oli hyvä paikka varttua. Kotona meillä oli maatila,

Rukajärvi on vaikuttanut paljon siihen, kuka olen. Tykkään urheilla. Kunto pysyi yllä, kun kaverit asuivat kaukana, ja niiden luokse piti aina polkea pyörällä. Vaikka Rukajärvelläkin riitti tekemistä, kävin rinteessä ahkeraan. Siellä oli hauskinta. Olen aina halunnut kokeilla uusia lajeja. Vauhti viehättää.

Pienellä paikkakunnalla varttuminen on varmasti vaikuttanut myös siihen, että minulla on rauhallinen luonne, ja olen aika vaatimaton. Ylä-asteen jälkeen muutin lukion takia vuodeksi Kuusamon keskustaan. Sieltä matka jatkui Vuokattiin, jossa kävin Sotkamon urheilulukiota kaksi ja puoli vuotta. Nyt koti on taas Rukajärvellä. Ehkä muutan sieltä pois lähiaikoina, mutta en varmaankaan kovin kauas. Ruka on yksi vaihtoehto. Toki voisin asua Rukajärvelläkin loppuelämäni. Pidän pienistä paikoista. Mutta ensiksi pitää opiskella jossain muualla tulevaisuutta varten. Andy McCoyn suosittelema Ramones on tuttu bändi. Olen sitä kuunnellut, mutta en osaa sanoa, olenko kuullut juuri kyseistä ensimmäistä levyä. Muistan levyjen ja biisien nimet huonosti. Pitäisi olla poikakaveri auttamassa, hän osaisi vastata paremmin.

LUE NiETOKSEN DIGILEHDESTÄ HALUAAKO ENNI LASKEA KUIN MIEHET: NIETOS.fi

TT

I

TT


FRONTTI | TUNTURIUUTISET

Tunturiuutiset NIETOKSEN TIETOTOIMISTO

SHOPPAILEMAAN! Syksyllä valmistuneeseen Rukan kävelykylään on avattu uusi RukaStore*, jossa yhdistyvät entuudestaan tutut RukaShop, Ruka ProShop ja Kalle Palander Halti Store. Valikoimasta löytyvät Haltin ja uudistuneiden RukaPyhä-tuotteiden lisäksi monipuoliset välineet talven harrastuksiin. Kalle Palanderin keväällä 2003 voittamasta kristallipallosta voi katsoa tulevaisuuteen alppiässän nimikkomyymälässä. Upeissa tiloissa on myös lasten oma Rosa&Rudolf-maailma.

PyhäExpress ja kaksi uutta FIS-rinnettä Suomeen Kauden suurin ja odotetuin uudistus on Pyhätunturin kuomullinen kuuden hengen PyhäExpress-hissi, joka korvaa vanhan Polar-ankkurihissin. RukaExpressin sisarhissi nostaa laskijat huipulle nopeimmillaan neljässä minuutissa ja sen yläasemalta pääsee laskemaan viittä yli kilometrin pituista rinnettä: Polaria, Sinistä, Tuolihissirinnettä, Huttu-Ukkoa ja uutta FIS-mäkeä. Sekä Rukalle että Pyhälle on rakennettu uudet FIS-rinteet. Rukan rinteelle kertyy korkeuseroa lähes 200 metriä ja pituutta yli 600 metriä. Kumpuileva ja sivukaltevuuksilla viritetty rinne on

NIETOS

18

jyrkimmillään (55 %) juuri ennen Kururinteen ylittävää siltaa. Vauhtilaskun jälkeen noustaan takaisin Rukan kylään uusitulla Talvijärven C-hissillä. Pyhän FIS-mäki, joka alkaa Huttu-Ukon ja Polarin välistä, on sekin nykyvaatimusten mukainen: haastava ja koko ajan vaihteleva. Rinne yhtyy Polariin juuri ennen Carlsberg-rinneravintolaa. Pujottelurinteelle, joka on profiililtaan maan haastavin (keskijyrkkyys 34 %) kertyy korkeuseroa 202 metriä 610 metrin matkalla. Suurpujottelurinteen pituus on noin 1 100 metriä, josta loppupätkä lasketaan legendaarisella Polarilla.

Tunturin toinen uusi tulokas on lifestylemyymälä ASTE, jonka valikoimiin kuuluvat niin tekniset urheilu- ja laskuvaatteet kuin rennommat vapaa-ajan asusteet. Laadukkaita vaate- ja välinehankintoja voi myös tehdä jo viime talvena aloittaneessa Burtonin liikkeessä. Riistaherkkuihin ja liikelahjoihin erikoistunut Riipisen Riista- ja Matkamuistomyymälä on avattu kauppakeskus Kumpareeseen.


FR PYHÄN OLOHUONE

FR

ON ON

Kuva: Patrick Forsblom

Pyhän hotellin ravintolat Glacier ja SkiBistro on uudistettu Pyhän olohuone -teemalla. Uudistuksista vastaa Rukalla monet vuodet ravintolatoimintaa ja markkinointia luotsannut Seppo Saarinen, jonka monet Pyhänkin vakiokävijät tuntevat tuttavallisemmin ”Synkkänä”.

KALLEN KOULU

BUSSILLA RUKALTA PYHÄLLE

Kalle Palander Ruka Racing School jatkaa toimintaansa toista kautta. Kallen koulu tarjoaa täsmävalmennusta kaiken ikäisille kilpalaskijoille, mutta myös rentohenkistä rataharjoittelua ja kilpailua esimerkiksi yritysryhmille. Perinteinen Palanderin Summer Ski Camp Rukalla on osa Racing Schoolin toimintaa. Lisätiedot: ski.ruka.fi

Legendaarinen ski-bussi Rukalta Pyhälle kulkee taas. Uutta Pyhää pääsee kokeilemaan 17.2-28.4.2011 välisenä aikana. Lähdöt Rukalta torstaisin klo 8:30 ja paluu samana päivänä Pyhältä klo 16:30. Hinta aikuisilta 20 € ja lapsilta 10 €. Ilmoittautumiset viimeistään päivää ennen. Lisätiedot: ski.ruka.fi

MONIKÄYTTÖINEN LUONTOKESKUS Pyhätunturille rakennetaan uusi luontokeskus, johon tulee muun muassa näyttely-, kirjasto-, auditorio-, kokousja koulutustilat. Noin neljän miljoonan euron hanke valmistuu alkuvuodesta 2012.

TravEd -matkailukoulu

Jääkiipeilyä Tajukankaalla

Matkailutoimintaan erikoistunut kaksivuotinen koulu aloitti toimintansa Pyhätunturissa syksyllä 2010. Koulutuspaikat ovat taas yhteyshaussa keväällä 2012, jolloin koulu siirtyy Pyhätunturin uuteen luontokeskukseen. Lisätiedot: kemijarvi.fi/ilo.

Pyhän Tajukankaalla on vihdoinkin mahdollista osallistua jääkiipeilykursseille, jotka alkavat tammikuussa ja jatkuvat maaliskuun puolelle jäätilanteesta riippuen. Kurssit järjestää Bliss Adventuresin auktorisoidut mies- ja naisohjaajat. Lisätiedot: blissadventure.fi.

TT

I

TT


FRONTTI | LADULLA

*

LaDULLE, p rkele!

Sanat: Noora Vihervaara Kuva: Laura Nordman

Suomalaisen naislumilautailun uranuurtaja Noora Vihervaara on kärsinyt aikuisikänsä peruskoulussa saadusta murtomaahiihtokammosta. Viime talvena pertsabuumi kävi niin kuumaksi, että hänenkin oli pakko käydä kokeilemassa, mikä siinä oikein viehättää. Olen ehtinyt nähdä ja kokea jos jonkinlaisia buumeja kultaisen 80-luvun monoskistä 2010-luvun zumbaan. Tulipahan kokeiltua -listalle on kertynyt lajeja, joita harrastetaan niin maalla, merellä, ilmassa kuin lumellakin. Harrastukset, joissa on vauhtia, vaarallisia tilanteita ja adrenaliinin huumaa,

NIETOS

20

ovat aina luokiteltu tuttavapiirissäni mielenkiintoisiksi. Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin kovimpienkin extreme-ystävieni hurahtaneen murtomaahiihtoon. Enkä olisi uskonut todeksi, jos en itse olisi ollut todistamassa milanolaisen muotisuunnittelijaystäväni laturetkeä. Vaikka kouluvuosien tuskalliset väkisin-

hiihtoretket olivat vielä elävinä mielessäni, omakin kiinnostukseni heräsi. Oli päästävä selvittämään voiko se oikeasti olla kivaa, ja mikä saa paatuneimmatkin hiihdon vihaajat palaamaan laduille. Edellisestä kerrastani murtsikoilla oli vierähtänyt jo niin monta vuotta, että ennen lenkille suuntaamista päätin et-


FR siä tietoa netistä. Olin jo aikaisemmin lukenut hiihdon ”ihanuudesta” ystävieni Facebook-statuksista. Wikipedian mukaan ”maastohiihto, jota kutsutaan myös murtomaahiihdoksi tai pelkäksi hiihdoksi, on tasamaalla, mäkisessä maastossa tai järven jäällä tapahtuva hiihtomuoto”. Näistä vaihtoehdoista valitsin hiihdon tasamaalla ja järven jäällä, sillä en uskonut vielä selviäväni mäkisessä maastossa tai umpihangella. Suksien valmistelussa luotin paikallisen huollon ammattilaisiin, sillä olin kuullut luotettavilta tahoilta välineiden laadun ja erityisesti voitelun merkityksestä. Sukset saatuani pakkasin ne autooni ja jäin keräämään rohkeutta suurelle kokeilulleni.

Kolme kysymystä

Reijo Jylhä Sanat: Laura Nordman

Mikä on mielestäsi syy murtomaahiihdon suosion kasvuun? Yksi syy on välinekehitys. Esimerkiksi pitoteipit ja voitelemattomat sukset ovat madaltaneet kynnystä lähteä ladulle. Toinen merkittävä syy hiihdon suosion nousuun lienee se, että ihmisten liikkumisen tarve vapaa-ajalla on lisääntynyt yksipuolisten työtehtävien myötä. Hiihto on suomalaiselle helppo ja luontainen laji hoitaa kuntoa omaan tahtiin. Jos osaa kävellä, oppii helposti myös perinteisen hiihdon. Miten hiihtoharjoittelu kannattaa aloittaa vuosien tauon jälkeen? Mielestäni uudelleen aloittaminen hiih-

Lopulta olin valmis tositoimiin, ja kurvasin autollani hiihtoladun parkkipaikalle. Kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin elokuvissa. Tällä kertaa kaksi päivää autossa olleiden suksien siteet olivat jäätyneet umpeen. Niiden sulattamiseen tarvittiin auton sisätilanlämmittimiä. Pienten vastoinkäymisten jälkeen pääsin vihdoin ladulle ulkoiluttamaan uudenkarheaa hiihtoasuani, johon materialistina olin sijoittanut sievoisen summan. Asuni perusteella joku olisi voinut erehtyä luulemaan minua kilpahiihtäjäksi, mutta tyylini paljasti karun totuuden. Rehellisyyden nimissä myönnän, että väite siitä, että kyllähän jokainen suomalainen hiihtää osaa, ei minun kohdallani pitänyt paikkaansa.

tokoulun tai -kurssin kautta on paras vaihtoehto. Sieltä saa hyvät vinkit ja neuvot matkaevääksi. Kouluaikojen hiihtokammostakin pääsee yli, kun saa perehtyä lajiin asiantuntijan avulla. Aloittelijan kannattaa valita maasto tasonsa mukaan ja suunnata mäkisemmille reiteille vasta taitojen ja kunnon kartuttua. Tärkeää on myös muistaa, että ladulle lähdetään nimenomaan nauttimaan, liika suorittamisen pakko tekee lajista kuin lajista pakkopullaa. Poskilihasten harjoittaminen kuuluu olennaisesti hiihtoretkelle! Mitä on hyvä tietää voitelusta? Yleisin virhe on, ettei suksia voidella, vaikka se on helppoa ja voitelun perusteet oppii nopeasti. Etenkin luistovoitelu on helppoa kuin heinän teko. Pikaluistoa kannattaa sipaista pohjiin joka hiihtolenkille erikseen. Parafiini sen sijaan kestää

FR

ON ON

Muutaman lenkin jälkeen aloin jo päästä jyvälle kansakunnallemme niin merkityksellisestä lajista ja jopa hieman nauttia hiihdosta aurinkoisilla kevättalven laduilla.

Kaiken kokemani jälkeen uskallan luvata, että kaikki suomalaiset oppivat hiihtämään, koska minäkin opin. Mainittakoon - ja myönnettäköön - että motivaatiota voi kasvattaa olennaisesti hankkimalla uuden ja hienon hiihtoasun. Myös suksien oikeanlainen voitelu lievittää aloittamisen tuskaa. Totta on sekin, että liikunnasta seuraa hyvä fiilis, ja hiihtäessä saa bonuksena raitista ilmaa. Ja kun sukset alkavat luistaa, kannattaa välillä irrottaa katse ladusta: talvella pohjoisen luonto on pysäyttävän kaunis.

jopa sadan kilometrin hiihdot. Pitovoitelussa on tyypillistä se, että voidetta laitetaan liian vähän. Noin kaksi tai kolme kerrosta voidetta on hyvä määrä. Tasoitus korkilla takaa voiteen pysyvyyden. Kovalle pakkashangelle kannattaa laittaa liisteriä, sillä kova hanki kuluttaa purkkivoiteen nopeasti, ja sitten suksi lipsuu. Nykyään on tarjolla vaihtoehtoja myös niille, jotka eivät voiteisiin halua koskea. Voitelemattomat sukset toimivat vähintään tyydyttävästi kelillä kuin kelillä.

Reijo Jylhä on Suomen maastohiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja. Nykyään hän työskentelee muun muassa Sami Jauhojärven henkilökohtaisena valmentajana ja Fischerin asiantuntijana.

TT

I

TT


FRONTTI | OLDSCHOOL, NEWSCHOOL

SANAKOE

Hiihdonopettaja Harry Svenblad, 70, ja freeskiing-laskija AJ Kemppainen, 21, laativat toisilleen sanakokeen. Tulokset kertovat, että vuosien saatossa muukin kuin pukeutumistyyli on muuttunut. Kumpaan koulukuntaan sinä kuulut?

Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Patrick Forsblom

Harry Svenblad Harry Svenblad syntyi Helsingissä vuonna 1940. Laskettelun hän aloitti 13-vuo tiaana. ”Silloin ope-

teltiin Meilahden hyppyrimäen kupeessa ja Väiskin kallioilla.” Hiihdonopettajan pätevyys tuli hankittua Rukan hiihtokoulussa arkkitehtiopintojen ohessa jo 60-luvulla. Lapissa Svenblad kävi ensimmäisen kerran talvella 1957. ”Se oli suuri ja avartava kokemus stadilaiselle nuorelle, Lappi oli tuol-

Oikeat vastaukset Harryn sanakokeeseen 1. Ranskalainen alas-kierto-työntökäännöstekniikka 70-luvulla. 2. Ensimmäiset suomalaiset lasikuitusukset 60-70 luvun taitteessa 3. Painon siirto ns. alasukselle suoritetaan ”hypähtäen” puolelta toiselle. 4. Ensimmäinen alppisuksisiteen taka-automaatti 60-luvun lopulla. 5. Rukahovin perustaja ja ensimmäinen Rukan hiihtokoulun johtaja 6. 80-luvun legendaarinen tiimi, johon kuului valittujen hiihdonopettajien lisäksi monia sen ajan suomalaisia julkkiksia.

Harry vastaa: 1. Kunnon kaatuminen päistikkaa. j 2. Huomion tavoittelu. j 3. Hypyissä raajoilla elehtiminen.

NIETOS

22

loin hyvin erilainen nykyiseen verrattuna.” Svenblad viettää eläkepäiviään Helsingissä ja perheen kakkoskodissa Nizzassa. Rukan hiihtokoulussa hän opettaa edelleen kolmisen viikkoa talvessa. ”Iällä ei ole merkitystä sille mitä tekee, kunhan pitää itsensä kunnossa,” Svenblad lupaa nuoremmilleen.

Harry kysyy... 1. Avalemang? 2. Titanit? 3. Hyppykäännös? 4. Nevada-tykki? 5. Osmo Saastamoinen? 6. Marlboro-tiimi?

4. Jäykkänä ilman kuvioita. 5. Kaljat kuppilassa laskujen jälkeen. 6. Ratalasku. j HARRYN TULOS

3/6


FR

FR

ON ON

aj Kemppainen Kuusamossa 1989 syntynyt Antti-Jussi, AJ, Kemppainen on Suomen menestynein ja tunnetuin freeskiing-laskija. Hän muistelee rämpineensä Rukan perherinteessä ensimmäisen kerran viisivuotiaana. Vuosien myötä rämpiminen on kehittynyt korkeiksi ja näyttäviksi ilmalennoiksi.

Kemppaisen, joka päätti viiden vuoden taipaleen Rukan alppilukiossa viime keväänä, suurin saavutus on arvostetun US Open -kilpailun voitto talvella 2008. Salomonin kansainvälisessä freeskiingtiimissä laskevan Kemppaisen elämä on

AJ vastaa: 1. Haltia Taru Sormusten Herrasta, maybe? 2. Kovia kavereita, ei oo päivääkään tehnyt rehellistä työtä. 3. Joskus joutuu tekee nopeita käännöksiä kun vetää Alaskassa j HC-linjoja, eikä mahdu kurvaamaan läskisti. 4. Amerikan serkku, reikäpää. 5. Meikän naapuri, taitaa olla Harryn ”homie”. j 6. Tupakkajengi, (varmaan melko vakava keuhkosyöpäesiintymä). j AJ:N TULOS

AJ kysyy... 1. Pannut? 2. Räikän pyöritys? 3. Jibauttelu? 4. Ghettojööti? 5. Äfterbängi? 6. Kepinkierto?

3/6

Oikeat vastaukset AJ:n sanakokeeseen 1. Kaatuminen. 2. Greisibailaaminen eli juhliminen täydellä vauhdilla. 3. Synonyymi new school –laskettelulle. 4. Musta, erikoisen paksu metalli- kaide eli reili. 5. Ride away, eli tapa laskea pois rikospaikalta siistin trikin jälkeen. 6. Ratalasku.

talvea vuoden ympäri, sillä kesät kuluvat jäätiköillä ja eteläisen pallonpuoliskon hiihtokeskuksissa. Eläkepäivien suunnitelmissa siintävätkin aurinkorannat. ”Voisi vaikka muuttaa Kuubaan köllöttelemään ja Mojitoja nautiskelemaan.”

TT

I

TT


FRONTTI | KALENTERI

KAUSI 2010-2011 The North Face Ski Challenge Tour, Ruka

MARRASKUU 2010 Talvikauden avaus, Ruka

12.-14.11.2010

FIS-pujottelu, Ruka

20.-21.11.2010

Nordic Opening, Ruka

26.-28.11.2010

Freestyle RUS Open, Ruka

1.-2.12.2010

Pyhä FunPark Sessions

19.12.2010 28.12.2010

TAMMIKUU 2011 Audi Cup, Pyhä

8.-9.1.2011

Äijä Hiihtokoulu, Ruka

14.-16.2011

Testaa Ruka

21.-23.1.2011

Sutinaa Ruka

23.-25.1.2011

JOULUKUU 2010 Parkkikauden avaus, Ruka 4.-6.12.2010 Pyhä FunPark Sessions Pyhän 6-pack ja FIS-rinne -avajaiset, Nova Club

3.-6.12.2010

FIS Freestyle World Cup open, Ruka 11.-12.12.2010 FIS-suurpujottelu, Pyhä

11.-12.12.2010

Fabulous Ruka / Pepsi Max Freestyle Tour

16.-19.12.2010

Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up-Festivaali, Ruka

29.1.2011

26.-30.1.2011

HELMIKUU 2011 Winter Unplugged, Pyhä Naperoviikot, Ruka

3.-6.2.2011

5.-19.2.2011

Viimeisimmät tiedot tapahtumista löytyvät osoitteista ski.ruka.fi ja ski.pyha.fi.


FR

Salomon Jib Academy, Ruka

12.2.2011

Pyhä Fun Park Sessions

26.2.2011

MAALISKUU 2011 Rudolf nimipäivä

6.3.2011

Pyhä FunPark Sessions 5.3.2011 ja 12.3.2011

ON

9.-10.4.2011

Salomon Jib Academy Euroopan 15.-17.4.2011 finaalit,Pyhä Ruka Spring Break

16.-17.4.2011

Carlsberg High Five, Pyhä

22.-23.4.2011

Rukan Wappu

Ruka Pop Audi Cup, Ruka

Suurpujottelun SM-kisat, Pyhä

26.4.-2.5.2011

14.-20.3.2011

26.-27.3.2011

Pyhän Wappu, Nova Club

30.4.-1.5.2011

TOUKOKUU 2011

Ladies Only Ski School, Ruka

18.- 20.3.2011

Pyhä OldSchool

18.-20.3.2011

Rosan nimipäivä

Pyhä Freeride Boot Camp

25.-27.3.2011

Pepsi Max Freestyle Summer Camp, Ruka vko 19

Freestylen SM-kilpailut, Ruka 30.3.-2.4.2011

HUHTIKUU 2011 Lumilautailun SM-kilpailut, Ruka 6.-10.4.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

FR

4.5.2011

Burton Summer Snowboard Camp, Ruka

19.-22.5.2011

Kalle Palander Summer Ski Camp, Ruka

5.-8.6.2011

ON

TT

I

TT


FRONTTI | TUTkitusti totta

Iso dumppi Maapallon ensimmäiset lumisateet alkoivat noin neljä miljardia vuotta sitten. Sen jälkeen hiutaleita on pudonnut maan päälle 50 kertaa maapallon painon verran, eli noin 300 000 triljoonaa (300 000 000 000 000 000 000 000) kiloa. Lähde: Fallin for Snow, James Bastedo

Pieni dumppi Suomen suurin lumensyvyys, 190 senttiä, on mitattu Kilpisjärvellä 19.4.1997

Ennätyskylmää Suomen pakkasennätys, -51,5 astetta Kittilän Pokassa 28.1.1999, ei sittenkään ole kovin julma, sillä kuun pohjoisnavalla on mitattu aurinkokuntamme kylmin sää: - 249 celsiusta.

Lähde: ilmatieteenlaitos.fi

HÄMMENTÄVÄÄ Boliviassa sijaitsevan maailman korkeimman hiihtokeskuksen, Chacaltaya Ski Resortin, jäätikkö kuihtui kokoon 2000-luvun alkupuolella, ja sen seurauksena 5 300 metrin korkeudessa sijaitseva keskuskin jouduttiin sulkemaan. Syynä jäätikön kuihtumiseen ei kuitenkaan ole lämpenevä ilmasto, sillä jäätiköllä keskilämpötilat ovat viilentyneet viimeisen 60 vuoden aikana -0.2 astetta per vuosikymmen. Tutkijoiden mukaan ilmiön aiheuttajia voivat muun muassa olla pilvipeitteen ja sademäärien vähentyminen. Lähde: Institute for Advanced Development Studies

huipulla tuulee

Suomen kovin 10 minuutin keskituulen nopeus on mitattu Hangon Tulliniemessä, 31 metriä sekunnissa. Tunturihuippujen mastoilla on mitattu jopa 40 metrin puuskia. Hirmumyrskyn raja on 33 metriä sekunnissa 10 minuutin keskituulena.

Lähde: Nature News, ilmatieteenlaitos.fi

VÄÄRÄÄN AIKAAN

OIKEASSA PAIKASSA Pyhätunturin kansallispuiston korkein huippu, Noitatunturi, on 540 metriä korkea. Toisin oli vajaat kaksi miljoonaa vuotta sitten, jolloin alueen vuoret nousivat jopa neljään kilometriin. Samana ajanjaksona Suomi sijoittui maapallolla päiväntasaajan seudulle.

Lähde: ilmatieteenlaitos.fi Lähde: Pyhätunturin luontokeskus

NIETOS

26


ASTE, Rukankyl채ntie 8, 93825 Rukatunturi. tel +358 400 488898


FRONTTI | pro shop

KOLMAS SILMÄ

Kypäräkamera tallentaa käännökset ja temput laskijan perspektiivistä nähtynä. Sanat: Antti Laiho Kuvat: Juha Laine, valmistajat

D

igitaalisen videokameratekniikan kehitys on mahdollistanut pienten ja laadukkaiden kypäräkameroiden valmistuksen kohtuuhintaan. Kompakti laite tallentaa päivän seikkailut vaivattomasti ja kulkee kätevästi mukana lasien hihnassa, kypärän päällä tai vaikka sauvan kärjessä. Kypäräkamerakuvissa mahdollisimman laaja kuvakulma toimii parhaiten – onhan näkökenttä laaja laskiessakin. ”Kuvassa on olennaista, että siinä näkyy horisontti, sen yläpuoli ja laskijan sukset. On vielä bonusta, jos siihen saa mahtumaan jotain muutakin, kuten laskijan kädet tai jopa monot”, sanoo Hiutale-tv-ohjelman isäntä Jan-Erik Blomberg. Blomberg on käyttänyt monia eri kypäräkameroita, muun muassa VIO POV:ta ja Helmet Heroa. ”Itselläni kamera lepää olkapäällä, sillä esimerkiksi Heron kokoinen tötterö kypärässä on ruma ja mielestäni kuvakulma hartialta on myös parempi”, Blomberg sanoo. Kypärän päällä istuva kamera haittaa Blombergia erityisesti, koska hän kuvaa tyypillisesti samaa laskua perinteisellä ja kypäräkameralla. Leikkaamalla nämä yhteen saadaan lasku esitettyä näyttävästi.

NIETOS

28

E

ri kameroissa kohdentaminen tapahtuu eri tavoilla. Esimerkiksi ContourHD:ssä on kohdistusapuna punaiset laservalot ja VIO:n keskusyksikössä LCD-näyttö. Helmet Heron kohdentamista helpottaa todella laaja, 170 asteen kuvakulma. Jos kamerassa ei ole näyttöä ja haluaa olla sen kohdistuksesta täysin varma, kannattaa muistiin tallentunutta materiaalia vilkaista vaikkapa läppärin näytöltä ennen unelmalaskun kuvaamista.

”Parhaiten kypäräkamera toimii tukikamerana. Sillä kuvattua materiaalia ei saa olla liikaa, mutta se tuo hyvän lisän leffaan”, kertoo omia laskureissujaan kypäräkameralla ikuistanut Jarno Lehtoranta. Hänellä on kokemusta sekä ContourHD:n että Helmet Heron käytöstä. ”Olen kuvannut reissuilta omaksi ja kavereiden iloksi muutaman minuutin koosteita. Innostus alkoi, kun osti Macin ja siinä oli älyttömän helppo ohjelma filmin tekoon ja jakamiseen. Nyt tekee mieli tehdä enemmän ja parempaa”, Lehtoranta kertoo.

dessä, ja vaivalasien hihnaan.

Kypäräkameraa käyttäneiden kommenteissa yleisesti esille nousevia vaatimuksia ovat käsiteltävyys hanskat käakun kesto sekä tukeva ton kiinnitys kypärään tai

Luonnollisesti myös kuvan laadulla on merkitystä, mutta siinä käyttäjien tarpeet vaihtelevat enemmän: jotkut ovat tyytyväisiä kavereiden iloksi tehtyyn Youtube-videoon, toisille laadun on riitettävä TV-ohjelmiin ja DVD-elokuviin.


FR

Vholder ContourHD 1080p

VIO POV 1.5

Hinta: 329 € Suurin kuvakoko: 1920x1280 (30 fps) Kiinnikkeet: Goggle-kiinnike ja kiinnike kypärälle/sileälle pinnalle Kuva-ala: 110/135 astetta Paino: 123 g Muuta: Kohdistus kahdella laserilla, mahdollisuus säätää kameran valotus- ja kontrastiasetuksia. Kuvaa jopa 60 fps. Ilmoittaa kuvauksen aloituksesta ja lopetuksesta äänimerkein. Lisätietoja: www.vholder.com, www.kyparakamerat.fi

Hinta: 599 € Suurin kuvakoko: 720x480 (30 fps) Kiinnikkeet: Useita erilaisia Kuva-ala: 110 astetta Paino: noin 900 g Muuta: Kokonaisuuteen kuuluu kamerapää, AV-kaapeli, tallennusyksikkö ja kauko-ohjain. Tallennusyksikössä LCDnäyttö. Lisätietoja: www.vio-pov.com, www.euroracing.fi/tuotteet/vio

Käyttäjien kommentit: ”Irrotettavan akun voi sujauttaa taskuun lämpimään.” ”Harmaillakin keleillä kuvanlaatu on yllättävän hyvää.”

Käyttäjien kommentit: ”VIO on varteenotettava vaihtoehto akkujen kestävyyden, näytön ja kaukosäätimen ansiosta.” ”Keskusyksikkö on iso. Ilman sopivaa taskua VIO on hieman hidas.” ”Johto vääntää linssiä ja horisonttia saattaa olla vaikea saada suoraan.”

FR

ON ON

Go Pro Helmet Hero Wide Hinta: HD-versio 349 € Suurin kuvakoko: 512x384 (30 fps) Kiinnikkeet: Useita erilaisia, mm. kypärä- ja sträppikiinnike Kuva-ala: 170 astetta Paino: 139 g Muuta: Vedenpitävä 30 metriin, mahdollisuus ottaa still-kuvia automaattisesti 2 tai 5 sekunnin välein. Ilmoittaa kuvauksen aloituksesta ja lopetuksesta äänimerkein. Lisätietoja: www.futureretail.fi Käyttäjien kommentit: ”Näppärä asentaa ja nopeasti käyttövalmis.” ”Kuva-alue on laaja ja siksi Hero on helppo suunnata.”

KATSO KYPÄRÄKAMEROILLA KUVATTUJA videoitA OSOITTEESSA NIETOS.fi

TT

I

TT


FRONTTI | VIHERPIIPERTÄJÄ

tällä palstalla kirjoittaa nimimerkki Viherpiipertäjä

Onko jÄlkee vai ei? Sleepy Sleepers kysyi 80-luvun hitissään, onko elämässä järkee vai ei. 2000-luvulla on kohistu järjen sijaan jäljestä, tarkemmin sanottuna hiilijalanjäljestä.

T

ermi hiilijalanjälki on noussut laajaan käyttöön sekä tiedotusvälineissä että puhekielessä. Virallisen määritelmän mukaan siihen sisältyvät kaikki ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat kasvihuonepäästöt, jotka tuote tai palvelu aiheuttaa elinikänsä aikana. Usein sillä viitataan vain hiilidioksidipäästöihin, kuten tässäkin tekstissä. Hiilidioksidipäästöjä syntyy lähes kaikesta ihmisen toiminnasta, jopa hengityksestä. Myös laskettelulla on oma vaikutuksensa maapallon hiilidioksiditasapainoon. Suomalaisten ja ulkomaisten hiihtokeskusten hiilijalanjäljistä on toistaiseksi saatavilla vähän tietoa. Aihepiiri ei kuitenkaan ole täysin tutkimaton. Erot keskusten välillä voivat olla suuria. Kanadalainen Kootenay Mountain Culture Magazine julkaisi talvikaudella 20082009 artikkelin, jossa selvitettiin, mikä on eri laskettelumuotojen hiilijalanjälki. Hiihtopummiksi tunnustautuva tieteilijä Tom Chalmers vertasi tutkimuksessaan hiihtokeskuslaskettelun, helihiihdon, kissahiihdon ja puhtaasti lihasvoimin tapahtuvan laskettelun, eli niin sanotun randonnee-laskettelun, päästöjä.

NIETOS

32

Vertailu rajoittui pelkästään rinteille nousemiseen käytettävän energian kulutuksesta syntyviin haittoihin. Esimerkiksi rinnehuollon ja -valaisun tai ravintolatoiminnan energiankulutusta ei tutkimuksessa huomioitu. Tulokset olivat mielenkiintoisia. Esimerkiksi hissilaskettelusta todettiin, että se voi olla erittäin puhdasta, mutta myös lähes yhtä saastuttavaa kuin helihiihto. Ero johtuu käytettävän sähkön alkuperästä. Hiilivoimalla liikkuvat hissit ovat saastuttajia pahimmasta päästä.

Helihiihdossa korkeuserometrejä kertyy hyvänä päivänä noin 6 000 metriä. Tällöin henkilökohtaisia päästöjä kasaantuu runsaat 62 kiloa päivää kohden. Erään arvion mukaan suomalainen aiheuttaa elintavoillaan runsaat 30 kiloa hiilipäästöjä vuorokaudessa. Päivä helihiihtoa vastaa siis noin kahden vuorokauden annosta.

Hiilidioksidipäästöjä syntyy lähes kaikesta ihmisen toiminnasta, jopa hengityksestä.

Chalmersin tutkimuksen perusteella voi yhteenvetona sanoa, että helihiihto ja hiilestä tuotettua sähköä käyttävät hissikeskukset ovat laskettelun vaihtoehdoista pahinta myrkkyä ilmakehälle. Mikään yllätys ei ole, että omin voimin rinteelle nousu on ympäristöystävällisin vaihtoehto. Myös ekosähköä käyttävät keskukset ovat kestäviä valintoja.

Chalmersin selvitysten mukaan 5-6 hengen A-Star B2 -helikopteri päästää 10,4 grammaa hiilidioksidia ilmakehään jokaista noustua metriä kohden per henkilö. Kissahiihdon, jossa rinteille noustaan dieseliä käyttävän rinnekoneen kyydissä, vastaava luku on yli kolme kertaa pienempi. Vesisähköä käyttävän hissin päästöt ovat nolla.

uomessa rinnekeskusten toiminta on huomattavan energiaintensiivistä. Lähes kaikkialla lunta tehdään keinotekoisesti. Hissejä on pinta-alaan nähden enemmän kuin monissa suurilla vuorilla siunatuissa maissa. Mäet ajetaan sametille joka yö, mihin palaa tuhansia litroja polttoainetta. Myös rinteiden valaisu ottaa osansa suurinumeroisesta energialaskusta.

s


FR

FR

ON ON

Kuvitus: Emil Bertell

Kotimaan hiihtokeskusyrittäjät eivät ole jääneet toimettomiksi yrityksessään hillitä ilmastonmuutosta. Kansallista energia- ja materiaalitehokkuutta edistävän Motivan kanssa on toteutettu hanke, jolla pyritään energiankulutuksen vähentämiseen. Monet keskukset ovat myös liittyneet EU:n energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoite on yhdeksän prosentin säästö vuoteen 2016 mennessä. Ylläksellä vertailtiin pari vuotta sitten eri matkailupalveluiden ympäristörasituksia. Per asiakas -perusteella tehtyjen laskelmien mukaan laskettelun hiilijalanjälki on vain noin puolet kelkkasafarien aiheuttamista päästöistä. Yllättävää oli, että joidenkin öljylämmitteisten ho-

tellipalveluiden vaikutus nousi jopa kaksinkertaiseksi lasketteluun verrattuna. Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi keskusten pitää sitoutua uusiutuvien energialähteiden käyttöön, jotta hiilijalanjälkeä voidaan todella vähentää. Esimerkiksi Rukan ja Pyhän hiilijalanjälki kutistui noin 80 prosentilla vesisähköön ja biokaukolämpöön siirtymisen myötä. Hiihtopäiviin suhteutettuna hiilipäästöt ovat enää kilon luokkaa. Vastaavasti hissinousujen määrään suhteutettuna ne ovat 0,00000075 kiloa.

toimenpide, eikä se vastoin harhaluuloja ole merkittävästi muita vaihtoehtoja kalliimpaa. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja asenteesta.

Hiihtokeskukset, kuten me kaikki, voivat tehdä paljon ekologisesti kestävän toiminnan edistämiseksi. Varsinkin ekosähköön siirtyminen on vaivaton

Jos et ole aikaisemmin tehnyt näin, kannattaa asiaan jatkossa kiinnittää huomiota, sillä siinä on paljon järkeä – ja vähän jälkeä.

On myös hyvä muistaa, että loppujen lopuksi valta on kuluttajilla. Hiihtokeskukset muiden yritysten joukossa tuottavat palveluita, joita asiakkaat haluavat ja vaativat. Valitsetko sinä lomakohteeksesi keskuksen, joka käyttää uusiutuvia energiamuotoja, panostaa energiatehokkaisiin toimintatapoihin ja kierrättää jätteensä?

TT

I

TT


FRONTTI | PYHÄKOULU

Sanat: Antti Laiho

PYHÄKOULUN

10 kultaista neuvoa

Pyhätunturin hiihdonopettajat ovat johdattaneet oppilaitaan laskemisen saloihin yli 30 vuoden ajan. Heillä on myös monia oivallisia neuvoja rinteessä viihtymisen parantamiseksi.

1.

Muista pyhittää riittävän monta hiihtopäivää jokaiselle talvelle.

6.

Älä kadehdi kaverin käännöksiä, vaan nauti omistasi.

2.

Alas pääsee aina, mutta laskemaan oppii hiihtokoulussa.

7.

Älä turhaan himoitse kanssalaskijan välineitä, pääset omillasi kauniimmin ja kovempaa.

3.

Aikainen laskija tuoreimmat lumet saa.

8.

Älä milloinkaan osta liian isoja monoja. Hento puristus jalkojen ympärillä pitää sukset liikkeessä.

4.

Kunnioita hissimiestä ja hiihdonopettajaa.

9.

Pukeudu kerroksiin ja vaihtele niiden määrää sään mukaan.

Älä etuile hissijonossa.

10.

5. NIETOS

34

Tunturi on pyhä, älä tahraa sen puhdasta luontoa.


SALOMONFREESKI.COM

JIB ACADEMY TOUR 2011 SAPPEE 29.1.11 TALMA 5.2.11 RUKA 12.2.11

LISÄTIEDOT: WWW.SALOMONFREESKI.COM/FI/

SUSPECT

“THIS ‘URBAN’ FEATURE WAS THE HIGHLIGHT OF OUR TRIP TO MONTANA WITH POOR BOYZ PRODUCTIONS. IT WAS A BEAR AS WE HAD TO COLLECT SNOW AND MOVE IT AROUND TO BUILD THE MONSTER JUMP REQUIRED FOR THIS FEATURE. IT ALSO REQUIRED ME TO USE EVERY PIECE OF LIGHTING I HAD. LUCKILY, I BROUGHT EVERYTHING, INCLUDING THE KITCHEN SINK.” - ERIK SEO COPYRIGHT© SALOMON SAS. ALL RIGHTS RESERVED. PHOTOGRAPHER: ERIK SEO/PBP. SKIER: ALEXIS GODBOUT. LOCATION: BOZEMAN, MONTANA.


Pyhätunturin Huttu-Ukko tunnetaan jyrkkänä ja haastavana rinteenä, mutta se on myös arvoituksellinen taruhahmo ja tunturin vartija.

Sanat: Antti Laiho Kuvitus: Mika Junna Kuvat: Juha Laine

NIETOS

36


Huttu-Ukko on herättänyt tunteita ja keskustelua Pyhätunturilla kautta historian, jo paljon ennen kuuluisan laskettelurinteen rakentumista. Historia juontaa juurensa 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen, kun Pyhän ja Luoston välille, Huttujärven rantaan, rakennettiin Huttulan tila. Ensimmäinen tilallinen oli Reeti Varrio, joka halusi muuttaa erämaahan hyvien riistamaiden ja kalaisan Huttujärven äärelle. Reetin rakentaessa järeistä hirsistä omaa taloaan ilmestyi aamuhämärissä avuksi suurikokoinen, voimakas mies. Hiljainen apulainen nosteli painavia hirsiä vaivattomasti ja talo valmistui vauhdilla. Avustaja oli tietenkin HuttuUkko, joka myöhemmin tuli tutuksi monille Huttujärven ja Pyhätunturin asukkaille ja kävijöille. Huttu-Ukon uskotaan olevan Pyhätunturin suojelija, jota ei tarvitse pelätä. Mutta on vanhalla herralla myös kiivas puolensa. Etenkin Huttulan savotalla työskennelleen Yrjö Sakari Martikaisen runokirjassa Huttu-Ukon taru suojelija kuvataan ajoittain tiukkana, jopa raakana. ”Koston henki, vanha Huttu-Ukko on pyhäin paikkain vartijana, kuten lujin lukko. Ryöstäjistään kukaan kunnialla kuollut ei, keneen iski kirot, kenen turma vei. Sen polvi jatkunut ei. Unholaan vaipui sukukehto, ken kaatoi pyhät puut, sorti uhrilehdon. Ken Pyhänkasteen pyhän veden häpäisi, sen tappoi kostonhenki, kiro kahlitsi”, Martikainen kirjoitti etelän ihmisten tulosta häiritsemään Lapin ihmisten rauhaisaa, luonnonläheistä eloa.

KESÄLLÄ ELÄKKEELLE JÄÄNYT Legendaarinen Vanha Tuolihissi on palvellut Pyhän kävijöitä vuodesta 1965, se on Euroopan toiseksi vanhin toimiva tuolihissi.

Myös Huttulan tilan vaiheita ja muutosta Pyhän elämänmenossa valotetaan Martikaisen runoissa. ”Onko polvi huonontunut vanhastaan? Osa elämöi ja kiljuu, rietastaa. Kaiken pyhän hylkää, turmelee, vaipuu vihaan, toraan, haureuteen, tuoden tapansa myös Pyhäkankaaseen. Kammiossaan KokkiReeta ähertää, Heetun kanssa viettää haure-elämää. Kostonhenki hurjan vimman saa. Kuoleman on ansainneet, ei parempaa.”


Huttu-Ukko-rinteen historia juontaa juurensa vuoteen 1965, jolloin Vanha Tuolihissi pystytettiin kansallispuiston rajan viereen. Seuraavana vuonna raivattiin Huttu-Ukko Pyhätunturi 1 -rinteen jatkoksi vanhalta perhehissiltä kohti Vanhan Tuolihissin yläasemaa. Tuolihissirinne oli vielä tuolloin luonnontilassa. Rinteiden rakentaminen 60-luvun puolivälissä oli yksinkertaisen tehokasta: puut kaadettiin ja siinähän se rinne olikin. Nykyinen Huttu-Ukko on kuitenkin vain varjo alkuperäisestä, joka oli jyrkimmillään 55-asteinen! Voi vain kuvitella, minkälaista on ollut laskea pujottelu- ja syöksykisoja puusuksilla tuossa rinteessä. Vauhdikasta oli sen alastulo lumikissallakin. ”Pentti yritti kerran ajaa Hutun [lumikissalla] alas – ja hyppäsi rinteen kolmella loikalla”, Väijy Timlin, Pyhällä yli 30 vuotta rinnetöitä tehnyt konkari kertoo jo eläkkeelle jääneen kollegansa Pentti Tarkan pioneerihenkisestä kokeilusta 70-luvulla. Uuden, nykyisen muotonsa rinne sai vuonna 1988, kun sitä

NIETOS

38

Legenda palkitsee laskijan: Nina Perälä pääsee tanssimaan pakkaslumen pehmentämällä Hutulla.

muotoiltiin kumparelaskukisojen tarpeisiin. Vaikka se loivennettiin tasaisesti 32 astetta viettäväksi, on se edelleen jyrkkä – itse asiassa jyrkin suomalaisista kunnostetuista rinteistä. Esimerkiksi Rukan Battery Run on 28-asteinen ja Levi Black noin 27,5 astetta. Väijy Timlin oli mukana tekemässä Huttu-Ukkoon reilun 20 vuoden takaista suurmuutosta. Silloin maatöiden ohella rinteeseen vedettiin lumetuslinjat. Muotoilutyö tehtiin siirtämällä suuria maamassoja ylhäältä alaspäin. Kaivinkone siirsi mukanaan suojavallia, jonka päältä se ylettyi kaivamaan. Jotta urakka ei olisi ollut liian helppo, tehtiin suuri osa työstä talvella.


Jyrkkä rinne sinällään ei ole lumikissalle paha paikka. ”Kone kestää 64 astetta ennen kuin se kaatuu”, Timlin sanoo. Kaatumista suurempi uhka on koneen liukuminen lumen päällä ja siitä seuraava mahdollinen törmäys tai tökkäys. Vaikka Huttu-Ukko onkin nykyään lumetettu rinne, ei lumivyöryjen vaara ole kokonaan poissa. Hutussa on nähty myös tykkilumilaattavyöryjä. Kerran Timlin joutui lumitykkiä siirtäessään todella tiukaan paikkaan. Ensimmäisten liukkaiden aikaan, aivan rinteen yläosassa, kaivinkonekuskin henkinen kantti ei riittänyt ja hommat loppuivat ennen aikojaan. ”Kuskin hermot pettivät ja piti löytää uusi tilalle”, Timlin muistelee. ”Ei sinne ihan kuka tahansa uskaltanut mennä kaivamaan.” Uuden profiilin, paremman pohjan ja lumetuksen ansiosta rinne voidaan pitää merkittävästi alkuvuosia paremmassa kunnossa. Se on silti niin jyrkkä, että sitä voi ajaa lumikissalla vain vinssin avustuksella. Silloin tampparikone on kiinni teräsvaijerilla rinteen yläosan ankkurissa. Liikkumista ohjataan vinssillä.

”Olimme lumettamassa Hutun alaosaa, kun laskija irrotti ylhäältä laatan, joka tuli koneen päälle. Liu’uin 25 metriä alaspäin. Onneksi seisoin koneen telan päällä, enkä maassa”, hän kertoo täpärästä tilanteesta.

Kilpa-alppihiihtäjät palasivat Huttu-Ukkoon neljän vuosikymmenen tauon jälkeen keväällä 2009, kun rinteessä laskettiin pujottelun FIS-kilpailut. Vaikka profiilia oli hieman muokattu täyttämällä alanotkoa lumella, ei se vähentänyt Hutun haastavuutta. Hyvän kuvan rinteen vaikeudesta saa tarkastelemalla tuloslistoja: esimerkiksi naisten kisassa maaliin pääsi vain puolet laskijoista.


Kalle Palander kävi laskemassa kisat säärivamman hoitonsa lomassa ja kehui Huttu-Ukkoa vuolaasti. Ex-maailmanmestarin mielestä Hutun kaltaisiin vaativiin olosuhteisiin pitää päästä harjoittelemaan ja kisaamaan, mikäli mielii maailmancupissa kärkisijoille. Samaa mieltä ovat monet muutkin kisalaskijat. ”Huttu on selvästi haastavin pujottelurinne Suomessa. Se on erinomainen paikka harjoitella jyrkälle tuloa ja ennen kaikkea

NIETOS

40

sitä, että pystyy pitämään vauhdin kurissa koko pitkän jyrkän ajan. Jos Hutussa päästää irti liian aikaisin, kostautuu se heti. Rinne on siis hyvin taktinen”, sanoo Merle Soppela, joka sijoittui pronssille vuoden 2010 SM-pujottelussa. Löytää Soppela jotain negatiivistakin Hutussa laskemisesta: nousu Vanhalla Tuolihissillä kestää kovin kauan. Mutta enää tänä talvena hississä ei tarvitse jäätyä, sillä uudella ja nopealla kuuden hengen Pyhä Express -tuolihissillä noustaan tunturin huipulle jopa neljässä minuutissa.


Legendaa rankaistaan: Kalle Palander taistelee loskaisella Hutulla keväällä 2009. ”Pysyypähän kaveri nöyränä”, hän kommentoi kakkossijaansa FIS-pujottelukisassa Helsingin Sanomille.

Huttu-Ukko on aina ollut Pyhätunturin suojelija, joka pitää tunkeilijat tiukasti kurissa. 1950-luvulla, kun Yle rakensi tunturin päälle ensimmäistä radiomastoaan, oli sen kanssa jatkuvasti ongelmia. Masto ei tahtonut pysyä pystyssä, tuuli ulvoi haruksissa ja kuuluvuuskin oli huono. Kun eräs paikallinen asukas oivalsi, ettei Huttu-Ukolta ollut pyydetty lupaa suurelle rakennelmalle, keksi Ylen silloinen pääjohtaja Eino S. Repo ratkaisun ongelmaan: Huttu-Ukolle oli annettava oma televisio, jotta tämä ymmärtäisi, mistä maston pystytyksessä on kyse. Niinpä lähetin upotettiin keskelle Huttujärveä ja sen jälkeen masto on pysynyt pystyssä ongelmitta. Myös savottarunoilija Martikainen tietää, että Huttua ei tarvitse pelätä. ”Kellä omatunto puhdas on, saa olla iloinen ja huoleton. Ken kulkee ajatusten kieroutta vailla Pyhätunturilla, pyhän kankaan mailla, ei häneen iske kirot, noidannuolet, ei paina elämisen nurjat puolet, vaan keho voimaa saa ja mielen kirkastaa, kaunis, ylväs tunturi ja erämaa.”

Samoin eväin pärjää Huttu-Ukko-rinteessäkin: Se joka ei kunnioita tai ota vakavissaan Huttua, joutuu nöyrtymään noloon pyllyliukuun Suomen viettävimmällä laskettelurinteellä. Kun asenne on nöyrä ja ote laskemiseen reipas, palkitsee Huttu-Ukko riemukkaalla onnistumisen tunteella.


Junalla mukavasti kaikkialle Suomeen. Varmista paikkasi ja osta lippu ennakkoon: vr.ďŹ

Napapiiri

Pohjanlahti

Riihimäki Turku

Suomenlahti

Viipuri Pietari Moskova


PYHÄ BookinG* Pyhän alueen uusi keskusvaraamo

UUTTA PYHÄLLÄ 2010/2011 • Huippunopea PyhäExpress-hissi • Uusi fis-rinne • Uusi skiway ja hiihtosilta Polarille vilä u sie ann • Perherinteen ja -hissin pidennysvisual art, h s©h • Uudistettu Polar-hissi

PyhäBooking tarjoaa kattavasti eri majoitusvaihtoehtoja tunturin parhailta paikoilta. lomarenkaan aluevaraamona tarjoamme jo lähes 100 mökin valikoiman. myös ski-inn Pyhäsuites huoneistot sekä hotelli Pyhätunturin huoneet varaat kauttamme kätevästi! Palvelemme sinua Pyhän liikekeskuksessa. lisätietoa löydät osoitteesta ski.pyha.fi ja nettivaraamostamme www.ski-inn.fi. Haluatko mökkisi tuottamaan? haemme hyvätasoisia mökkejä vastaamaan kasvavaan kysyntään. kaikki mökkimme ovat myös lomarenkaan valtakunnallisessa myynnissä. ota yhteyttä!

PYHÄBookinG*

(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

ski.PYHA.fi

hiihtoloma Pyhäsuitesissa tunturin parhaalla paikalla

4=3/7=5*

* Ski-Inn huoneistoissa yövyt aina 4 yötä 3:n ja 7 yötä 5:n hinnalla. 4 vrk alk. 315€ ja 7 vrk alk. 575€ sis. liinavaatteet ja loppusiivous.


| HUIPPUJUTUT

ERIKOISJUTTU Viikko pimeydess채

NIETOS

44


SANAT: JUSU TOIVONEN Kuvat: LORENZ HOLDER

Saksalaisen Pleasure Snowboard Magazinen toimittajat löysivät joulukuun kaamoksesta valoa, värejä ja avoimia suomalaisia – kuulostaa vähintäänkin hämärältä.

Päätoimittaja Christian Öfner ja valokuvaaja Lorenz Holder istuvat tyytyväisinä Rukan Piste-ravintolassa kaksi päivää ennen jouluaattoa. Kello on jo sen verran paljon, että ulkona keskipäivän hämärä on ehtinyt muuttua iltapäivän pimeydeksi. Suomalaiset yhdistävät valottomuuden ahdistuneisuuteen ja alavireyteen. Eikä ihme, onhan kaamosmasennus yksi kansakuntaamme vakavasti koettelevista oireyhtymistä. Öfnerin ja Holderin mielialaan pimeys ei selvästikään ole vaikuttanut, ainakaan alentavasti. Kun kuuntelee heidän vilpitöntä ylistystä viimeisen viikon kokemuksista, voisi ennemminkin luulla molempien saaneen yliannostuksen aurinkoenergiaa. Kaksikko on tehnyt juttua saksalaiseen Pleasure-lautailulehteen kaamoksesta ja erityisesti siitä, millaista on lasketella,

kun auringonvaloa riittää vain muutamaksi tunniksi päivässä. Matkassa on mukana neljä ammattilautailijaa ja videokuvaaja. Lorenz Holder kertoo olevansa Rukalla toista kertaa. Vuosi sitten matka EteläSaksasta kesti neljä päivää. ”Ajoin Münchenistä Saksan läpi Pohjois-Ruotsiin ja sieltä tänne. Se oli loputon taival”, hän huokaisee. Tällä kertaa sama välimatka taittui lentäen muutamassa tunnissa. Holder muistelee juttuidean syntyneen kaamoksen vastakohdasta: pohjoisen yöttömistä öistä. ”Yleensä lehtijutuissa ylistetään, kuinka pohjoismaissa voi loppukeväästä lasketella miltei vuorokauden ympäri.” ”Haluamme välittää tarinan toisesta äärimmäisyydestä, sillä keskieurooppalaisten on vaikea kuvitella miltä tuntuu, kun aurinko nousee ja laskee lähes samaan aikaan”, Holder jatkaa.


Täällä kaikki on täysin erilaista verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet. Mielestäni monet Alppien keskukset ovat menettäneet persoonallisen identiteettinsä muuttumalla liian samanlaisiksi toistensa kanssa.

Tutkimusmatka pimeyteen osoittautui toimittajakaksikolle odotettua myönteisemmäksi kokemukseksi. ”Täällä pääsee mahtavaan talvi- ja joulutunnelmaan. Kotoa lähtiessämme Münchenissä oli vihreää kuin kesällä”, Öfner valittelee Keski-Euroopan nykytalvia. Hän sanoo, että käynti Rukalla on ollut piristävää vaihtelua kotimaisemista. ”Täällä kaikki on täysin erilaista verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet. Mielestäni monet Alppien keskukset ovat menettäneet persoonallisen identiteettinsä muuttumalla

NIETOS

46

liian samanlaisiksi toistensa kanssa.” Öfnerin kommentti on yllättävä. Se on varmasti joiltakin osin totta, mutta kertonee myös siitä, että omalla takapihalla ei välttämättä osaa nähdä metsää puilta. Öfner pohtii myös, että määrällä voi korvata kokoa. ”Rukan ´vuoret´ ovat tosi pieniä, mutta rinteitä ja hissejä on älyttömän paljon, ja se tekee paikasta mielenkiintoisen.” Positiivisista yllätyksistä huolimatta juttukeikan pääaihe, pimeys, teki mo-

lempiin toimittajiin suurimman vaikutuksen. ”Valo tähän aikaan vuodesta on todella kaunis, vaikka sitä kestääkin vain muutaman tunnin päivässä. Tuntuu kuin olisimme ottaneet postikorttikuvia joka päivä”, Öfner luonnehtii onnistunutta reissua. Valokuvaaja Holderkin myöntää yllättyneensä kaamosajan valoisuudesta ja värien rikkaudesta. Pimeydessä on toki omat haasteensa. ”Joissakin kuvauksissa valoa on ollut niin vähän, ettei laskija ole löytänyt oikeaa hyppyriä tai reittiä.”


YÖTTÖMÄSTÄ YÖSTÄ MELKEIN KAAMOKSEEN

• Kuvat / Lorenz

Kaamosta käytetään yleisesti puhekielessä kuvaamaan joulu- ja tammikuun pimeää aikaa. Virallisesti sillä tarkoitetaan päiviä, jolloin auringon yläreunakaan ei nouse horisontin yläpuolelle. Pohjoisnavalla kaamos kestää puoli vuotta. Suomessa polaariyö on pisin Nuorgamissa, jossa aurinkoa ei nähdä lähes kahteen kuukauteen. Kaamosta ei virallisesti koeta Rukalla tai Pyhällä. Rukalla vuoden pimeimpänäkin päivänä aurinko on horisontin yllä 2 tuntia 48 minuuttia. Pyhätunturi taas on yksi maailman pohjoisimmista paikoista, jossa ei ole polaariyötä. Kaamosraja kulkee noin 30 kilometriä Pyhätunturista pohjoiseen lähellä Sodankylää. Vaikka täydellistä kaamosta ei Rukalla ja Pyhällä koeta, tulee yötön yö molempiin tuntureihin joka kesä. Tämä johtuu siitä, että auringon nousu ja lasku lasketaan sen yläreunan sijainnin perusteella. Lähteet: Almanakkatoimisto, Ilmatieteenlaitos

Valo tähän aikaan vuodesta on todella kaunis, vaikka sitä kestääkin vain muutaman tunnin päivässä.

Dramaattisen valon ja luonnon lisäksi pohjoissuomalaisten avoimuus on ollut myönteinen yllätys. ”Monet ihmiset ovat tulleet juttelemaan ja kyselemään, keitä olemme ja mitä teemme”, Holder kertoo. ”Sanotaan, että olette hiljaisia ja ujoja, mutta tämä viikko on osoittanut väitteen vääräksi”, Öfner vakuuttaa.

Pleasure SNOWBOARDING Magazine Perustettu vuonna 1997 Pääkonttori Münchenissä, Ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa Tavoittaa noin 70 000 lukijaa Verkossa: www.pleasuremag.de Viikko pimeydessä -jutun voi lukea joulukuun 2010 numerosta


NIETOS

48


Juhani Aho

Hiihtoparoni VAIHTAA VAPAALLE Sanat: Artturi Kröger Kuvat: Anssi Jokiranta

Juhani Aho on tarponut pitkän tien polvihousuisesta kessukauppiaasta Rukan ja Pyhän isännäksi. Turpiinkin on tullut, mutta lopulta liikemieslääkäri on aina seisonut tolpillaan. Nyt, tehtyään tilaa seuraavalle sukupolvelle perheyrityksen johdossa, Aho kuntouttaa polveaan laskukuntoon.

Matalan, maisemaan istuvan talon isoista ikkunoista avautuvat näkymät Espoon Tapiolaan. Klassisella tyylillä sisustettuja huoneita hallitsee tumma puu. Seinät ovat taulujen peitossa. Pöydän ääressä kahvia hörppii mietteliäs vanha mies. ”Pelkään, että Etelä-Suomen hiihtokeskukset katoavat kartalta. Sama kohtalo saattaa uhata joitain keskuksia Keski-Suomessa. Ilmasto muuttuu ja olosuhteet vaikeutuvat”, ennustaa Juhani Aho, 80.

Rukan ja Pyhän isäntä toivoo olevansa väärässä. Kuratalvet kampittaisivat koko alaa. Etelä-Suomen keskuksilla on keskeinen rooli uusien harrastajien ohjaamisessa lumilajien pariin ja lasketteluinnon ylläpitämisessä. Aho kohentaa asentoaan tuolissa kävelykepistä tukea hakien. Hiljattain operoitu polvi kiusaa vielä.

Mutta sitten silmissä välähtää ja mies innostuu. ”Lappi on lumivarma. Se on erityisen hyvässä asemassa! Siellä on paljon kasvunvaraa.”

Juhani Aho on elänyt niin kuin opettaa. Perheyritys Aho Group on satsannut pohjoiseen isolla kädellä. Rukasta on kehitetty Suomen ykkönen. Pyhälle puolestaan investoidaan parhaillaan tuhdisti. Patruuna voi myhäillä rauhassa – keskusten vetovastuu on siirretty onnistuneesti seuraavalle sukupolvelle. Matkailuimperiumiin oli syntyä kolmaskin napa. Nuorunen, komea tunturi itärajan takana, olisi tukenut eksotiikallaan naapuriaan Rukaa. Sitkeästi työstetty hanke mureni Neuvostoliiton mukana. Jos Ahon visio olisi toteutunut, Ruka-Nuorusella shoppailtaisiin hulppealla tax free -alueella ja pelattaisiin omalla kasinolla!


Aho näkee suomalaisissa keskuksissa rutkasti parantamisen varaa. ”Palvelu täytyy saada kansainväliselle tasolle. Nyt se ei ole sitä kuin satunnaisesti. Myös markkinointia pitää kehittää, etenkin ulkomaiden suuntaan. Meillä on paljon annettavaa esimerkiksi briteille, hollantilaisille ja venäläisille.”

A

ho painottaa, että koko perheelle tulee löytyä samasta keskuksesta mielekästä tekemistä, olipa intohimona lautailu, parkissa temppuilu tai vauhtilajien rinnalla puolensa pitävä murtomaahiihto. ”On hyvin tärkeää, että perheet viihtyvät. Lapsista ja nuorista kasvaa luontevasti uusia asiakkaita.” Lautailijoiden joukko on kasvanut nopeasti. Ehkäpä Ahokin on hylännyt sivakat ja hypännyt laudalle? ”Ei, sitä ei tule tapahtumaan! Vaimoni kanssa kokeilimme lajia ja totesimme, että tässä elämässä meistä ei lumilautailijoita tule”, hän parahtaa ja hohottaa päälle. Ahoa harmittaa, että suomalaisten keskusten toiminta painottuu niin vahvasti talvikauteen. Puolet vuodesta majoituskapasiteetti ja muut palvelut ovat tyhjäkäynnillä. Se käy kalliiksi. Rukan hurja tavoite on ponkaista maamme matkailukohteiden ympärivuotiseksi ykköseksi. Tavoitteen takana on koko seutukunta, yrittäjistä kunnanjohtoon.

NIETOS

50


Aho, intohimoinen eränkävijä, uskoo tietävänsä, millä vaativat asiakkaat saadaan hiihtokeskuksiin myös kesäisin. ”Luonto vetää. Kalastus, retkeily ja patikointi. Perusasiat. Näihin näyttävät Alppienkin keskukset luottavan. Kesä on jo nyt taloudellisesti merkittävä Rukalle, esimerkiksi kesäkelkkarata houkuttelee hyvin lapsiperheitä. Pyhä puolestaan sijaitsee kansallispuiston vieressä, joten vaellusmaastot ovat erinomaiset.”

A

hon Jussi varttui Töysän Tuurissa, Pohjanmaalla. Työntekoa hän oppi isänsä rinnalla, ehkä rohkeuttakin: Kustaa Edvard Aho oli käynyt Amerikassa tienaamassa talorahat. Tiukkoina aikoina tuvan pöydässä ei näkynyt voita eikä munia, vaikka niitä omasta takaa saatiinkin. Anna-äiti myi ne saadakseen perheelle lisätuloja.

V

oita leivälle on riittänyt muillekin. Matkailun ja terveydenhuollon aloilla toimiva perheyritys Aho Group työllistää kuutisensataa ihmistä Helsingin ja Pelkosenniemen välillä. Vuonna 2009 liikevaihtoa pyörähti kuutisenkymmentä miljoonaa euroa. Tulos oli mukavasti plussalla. Ei hassummin polvihousuiselta kessukauppiaalta. ”Kun johonkin ryhdyn, pyrin hoitamaan sen hyvin vakaasti. Yhtään konkurssia ei ole tullut. Olen aina halunnut näyttää tulosta”, Aho sanoo jämäkästi.

Ahon mukaan liiketoimissa pitää sietää pieniä vastoinkäymisiä. Esimerkkinä sellaisesta voidaan pitää Rukan ja Pyhän kehityshankkeisiin otettuja valuuttalainoja, jotka räjähtivät silmille 15. marraskuuta 1991, kun markka Rukan ja Pyhän valuuttalainat räjähtivät devalvoitiin. Moni olisi lyönyt silmille 15. marraskuuta 1991, kun markka hanskat tiskiin ja sukset säpädevalvoitiin. Moni olisi lyönyt hanskat tiskiin leiksi. Aho perheineen päätti tehja sukset säpäleiksi. Aho perheineen päätti tehdä töitä entistäkin kovemmin. Lainoista selvittiin, lamastakin. dä töitä entistäkin kovemmin.

Jussia ei tarvinnut kaupankäyntiin patistella. Hän oli synnynnäinen liikemies. ”Sota-aikaan kuivasin ja myin kessua. Se oli hyvä bisnes pikkupojalle”, naurahtaa lääkintäeversti hieman hämillään. Sitten vastaan ryömi vielä parempi tulonlähde, perä edellä. ”Ravut menivät hyvin kaupaksi. Tienasin niillä ensimmäisen moottoripyöräni, käytetyn kolmesataakuutioisen Raleighin. Maksoin siitä nelisensataa markkaa. Myöhemmin taisin myydä sen melkein tuplahintaan”, Aho muistelee kahvikuppinsa takaa. Niukat ajat ovat kaukaista historiaa, mutta eivät koskaan unohdu. Aho myöntää, että leivän päälle tulee laitettua paksusti voita – kun sitä nyt on!

”Vaikeina aikoina on ollut hyvin tärkeää, että on saanut koko perheen tuen. Töitä on tehty yhdessä, peräänantamattomasti.” 90-luvun alun kriisivuodet hitsasivat Ahojen yhteistyön lujaksi. Juhani Aho kuului perheyritysten hallituksiin viime vuosiin saakka. Hänen näkemyksiään kuunnellaan edelleen, vaikka päätöksiä tekeekin jo jälkikasvu. Nopealiikkeisen lääkäriliikemiehen ei enää tarvitse jaksaa neljän tunnin yöunilla.

R

ukan isäntä Ahosta tuli 70-luvun alkupuolella, puolivahingossa. Kolmen hissin ja hotellin hiihtokeskus oli juuttunut talousvaikeuksien kierteeseen. Kalannarraus Kitkan vesillä keskeytyi, kun Rukaan mieltyneet lääkärikollegat viittilöivät liikemieskyvyistään tunnetun Ahon hätiin.


Pian Aho huomasi, että oli tullut ostaneeksi osake-enemmistön. ”Voi perkele”. ”En tajunnut, miten pitkäkestoiseen hankkeeseen sitä oli hypännyt. Tilanne vei. Opettelin laskettelemaan ja huomasin tykkääväni siitä. Sitten lähdimme perheen kanssa kiertelemään hiihtokeskuksia Suomessa ja ulkomailla. Parhaista otettiin mallia.” Alpeilla päättäväinen supliikkimies alkoi kehrätä suhdeverkkoa keskieurooppalaisiin hissinvalmistajiin ja hiihtokeskusten mahtisukuihin. Seurueessa kulkeneet muistavat, että kyse ei ollut lomailusta. Aho hoputti joukkojaan kohteesta toiseen – ja illaksi mieluiten kotiin. Kotonakin riitti vilskettä. Juhani ja Eila Aho saivat viisi lasta: Kari Jussin, Miian, Annakaijan, Antin ja Villen.

U

utteruus ja rohkeus ovat Jussin tunnustettuja vahvuuksia liiketoimissa. Hänet tuntevat tietävät, että on kolmaskin tekijä, ehkä se kaikkein tärkein, jonka avulla on ollut mahdollista tehdä monen miehen elämäntyö kerralla: vaimo Eila Aho. ”Minulla on ollut erittäin hyvä ja lämmin perhesuhde. Siitä esitän kiitokset edesmenneelle vaimolleni. Eila opetti lapset kunnioittamaan isäänsä, joka oli aina poissa. Hän oli aivan ainutlaatuinen, kaikkien ystävä ja horjumaton tukijani”, Aho kertoo silmännurkkaansa pyyhkäisten.

52

Juhani Aho ei peittele tyytyväisyyttään lisätessään, että lapsista myös Annakaija ja Antti ovat konsernin palveluksessa, terveydenhoitopuolen johtotehtävissä. Elämäntyö on saanut osaavat ja motivoituneet jatkajat.

J

os Facebook olisi ollut olemassa 70- ja 80-luvuilla, olisi Ahon Jussilla ollut siellä nelinumeroinen luku kavereita. Liikemiehiä. Lentäjiä. Poliitikkoja. Upseereita. Naapureita. Kalakavereita. Hiihtohissien valmistajia. Ja niin edelleen.”Verkoston arvo on ollut minulle sanoinkuvaamaton. Suhteet on luotava ajoissa. Jos herää etsimään tukea vasta siinä vaiheessa, kun on jo pulassa, on myöhäistä.”

Monet Ahon kehityshankkeista ovat olleet rajuja, hullunrohkeitakin. Luottamusta jouduttiin mittaamaan esimerkiksi Rukan Kelokaltiokylän rakentamisen yhteydessä 70-luvulla. Summat ja riskit olivat suuria, ja ajatus tarjota korkeatasoisia mökkejä Eila opetti lapset kunnioittamaan isäänsä, joka suoraan yrityksille uusi. ”Pitää oli aina poissa. Hän oli aivan ainutlaatuinen. olla hyviä ystäviä, jotka uskaltavat lähteä hankkeisiin mukaan”, Aho summaa.

Työnteko Jussin kanssa ei ole aina ollut helppoa. Hänen aikaansaavuutensa toinen puoli oli kärsimättömyys, hankkeiden ottaessa takapakkia kiukuttelukin. Perheenjäsenet ja läheiset työtoverit osasivat sulkea korvansa tietäen, että huomenna olisi taas parempi päivä. 14-vuotiaasta isäänsä työreissuilla seurannut Kari Jussi Aho kipparoi nykyään Rukan ja Pyhän hallituksia. Pikkusis-

NIETOS

ko Miia Porkkala on keskusten toimitusjohtaja. He ovat paitsi kauppatieteilijöitä myös hiihdonopettajia. Sisaruskatraan kuopus Ville toimii Rukan ja Pyhän kehitysjohtajana ja on hänkin kauppatieteilijä ja aktiivilaskija.

Uskallusta on riittänyt yrittäjällä itselläänkin. Perhefirma investoi Rukalle vuosina 1974–1997 yli parisataa miljoonaa markkaa. Majoituskapasiteetin lisäksi rakennettiin muuan muassa uusia hissejä. Samaan aikaan myös Kuusamon kunta ja muut yrittäjät tekivät Rukalle isoja satsauksia. Alueelle ropisi yhteensä miljardiluo-


Verkoston arvo on ollut minulle sanoinkuvaamaton. Suhteet on luotava ajoissa. Jos herää etsimään tukea vasta siinä vaiheessa, kun on jo pulassa, on myöhäistä.

Juhani Aho KAHDEN TUNTURIN ISÄNTÄ

kan investoinnit. Sen hedelmiä kannetaan yhä, mutta samaan aikaan kehittäminen jatkuu. Syksyllä valmistui ympäristöystävällisen kävelykylän ensimmäinen vaihe. 80-luvun lopulla Ahojen yritysryppääseen ostettiin Pyhätunturin, Suomen eteläisimmän suurtunturialueen, rinneliiketoiminnot ja hotelli Kultakero. Kun Pyhän hissit seisahtuivat kauden päätteeksi keväällä 2010, alueella pantiin ranttaliksi. Tuloksena on muun muassa uusi kansainvälisen tason kisarinne ja tuliterä hissi. Kuuden istuttava PyhäExpress kiidättää laskijat tunturin laelle neljässä minuutissa, kuomun suojassa. Aho muistuttaa, että liiketoiminta tulee aina sovittaa paikallisiin olosuhteisiin. Pyhällä se tarkoittaa erityishuomiota ympäristöasioihin. Keskuksen kupeessa sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuisto, mistä löytyvät myös monet suosituista offarilaskuista. Kaikki eivät ole osanneet iloita investoinneista, kehityshankkeista tai naapurin menestyksestä. Ahoa pohjoisen kateus on harmittanut. Hän on oppinut iloitsemaan matalalla profiililla. ”Myötäkäymisillä ei pidä leuhkia. Mutta iloitaan, jos on sattunut onnistumaan”, palkittu yrittäjä sanoo hymynkare suupielessään. Ruka, Pyhä ja terveydenhoitobisnes pyörivät jo muiden voimin, mutta ei Aho joutilaaksi jouda. Tenon lohien kannattaa olla varuillaan, ja saattaapa viehe lentää Rukankin vesillä. Tiedossa on myös sotahistorian harrastajalle tärkeä reissu Raatteentielle kavereiden kanssa. Talvikin puskee päälle. ”Olen sopinut tutun hiihdonopettajan kanssa treenien aloittamisesta syksyn mittaan. Pitäähän polvi saada laskukuntoon.”

Juhani ”Jussi” Aho, räväkkäotteinen lääkintäneuvos, on porskuttanut kahdella saralla, terveydenhoidossa ja matkailussa. Aho perusti nuorena lääkärinä vuonna 1965 Helsingin Lääkärikeskuksen. Se sai pian rinnalleen Yhtyneet Laboratoriot. Rukan kautta matkailusta tuli perheyritysryppään toinen tukijalka 70-luvulla. Pyhän rinneliiketoiminnot liitettiin konserniin seuraavalla vuosikymmenellä. Bisnesten pääpaino pysyi terveydenhoidossa. Konsernin kasvusta huolimatta Aholla riitti voimia jatkaa työtään ilmavoimien ylilääkärinä. Se oli intohimoisen ilmailijan ja isänmaallisen miehen unelmatyöpaikka. Ilmailupuolen hyvistä suhteista ei ollut haittaa, kun Aho tappeli Kuusamon lentoaseman puolesta. Lopulta hän sai tahtonsa läpi ja Ruka kupeeseensa kunnollisen lentokentän. Sen kautta kulkee yli satatuhatta matkustajaa vuodessa. Vapaa-ajallaan Ahon Jussi suuntaa metsään. Tuliaisina on usein kalaa, marjoja tai riistaa – ja tukku hulluja ideoita.


NYT TAI EI KOSKAAN Sanat: Artturi Kröger Kuva: Anssi Jokiranta

P

Pyhätunturin pitkään odotetut uudistukset toteutuvat sittenkin. Kiirettä on pitänyt Rukallakin.

yhällä on kuiskuteltu mittavista uudistuksista jo vuosia. Juuri kun huhujen siivet olivat putoamassa lopullisesti, tuli tieto, että tunturissa on kääritty hihat. Työlistalle otettiin uusi hissi, uusi FIS-rinne, uusi lumetusjärjestelmä, uusittu valaistus – ja niin edelleen. ”Nyt tai ei koskaan”, vastaa Rukan ja Pyhän toimitusjohtaja Miia Porkkala kysymykseen, miksi hommiin ryhdyttiin juuri nyt.

”Hyvä suunnittelu ottaa aikansa. Suhdanteet olivat oikeat ja rakentaminen järkevän hintaista”, Porkkala perustelee. Pyhän uudistusurakassa ei ole pelattu senteillä. Hintalapun täyttää kahdeksikko ja kuusi nollaa. Rinteiden jatkokehitys haukkaa vielä pari miljoonaa lisää. Kesällä 2011 alueelle investoidaan jälleen rutkasti, kun ravintola- ja majoituspalvelut tuupataan seuraavalle tasolle. Pyhällä uskollisesti palvellut Vanha tuolihissi – Euroopan toiseksi iäkkäin – pääsi kesällä eläkkeelle. Uusi kuuden istuttava kuomuhissi, PyhäExpress, nostaa laskijat tunturin laelle yli puolet edeltäjäänsä rivakammin, jopa neljässä minuutissa. PyhäExpressin yläasemalta pääsee laskemaan viittä yli kilometrin pituista mäkeä: Tuolihissirinnettä, Huttu-Ukkoa, FIS-rinnettä, Polaria ja Sinistä. Lisäksi Pohjoisrinteet ovat

NIETOS

54

vain muutaman lykkäisyn päässä.

”Käytännössä koko hiihtoalue Pohjoisrinteitä lukuun ottamatta on uudistettu. PyhäExpressin ympärillä on suomalaisittain ainutlaatuisen monipuolinen ja haastava rinnealue. Lisäksi perherinteet ovat saaneet reilusti lisää pituutta. Muutoksien myötä Pyhä on kuin uusi hiihtokeskus”, Porkkala selvittää innoissaan. Pyhän tavoitteena on ponkaista maan viiden suosituimman keskuksen joukkoon. ”Haluamme kaksinkertaistaa asiakasmäärät viidessä vuodessa ja kehittää hiihtotarjonnan kansainväliselle tasolle.” Kunnianhimoiset suunnitelmat ovat saaneet joidenkin Pyhän ystävien otsat ryppyyn. Jyrääkö karnevaalitunnelma luonnonrauhan? Venähtävätkö hissijonot? Ei missään tapauksessa, vakuuttaa Porkkala. ”Rinteissä ja hisseissä on tilaa, vaikka laskijoiden määrä kolminkertaistuisi. Pyhä säilyy Pyhänä, eli aktiivilaskijan kohteena. Emme ole tekemässä siitä toista Rukaa, missä hiihdon ulkopuolinen tarjonta on monipuolisempaa.” Kesän ja syksyn aikana aherrettiin myös Rukalla, jossa RukaVillage-kävelykylän ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Sinne valmistui muun muassa uusia Ski-Inn huoneistoja, ravintoloita ja myymälöitä. Lisäksi Rukalle rakennettiin Pyhän tavoin uusi FIS-rinne ja fiksumpi lumetusjärjestelmä, joka reagoi säänmuutoksiin automaattisesti ja haukkaa vähemmän energiaa.


Rukaa ja pyh채채 luotsaa uusi sukupolvi. ville aho, miia porkkala ja kari jussi aho


11 10 6 20

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

FISCHER VOITTAJAN VALINTA

Ellivuori Hirvensalo Hyvinkää Kaavi Kasurila Levi Louekallio Luosto Messilä Olos Pallas Porvoo Pyhä Ruka Suomu Tahko Taivalvaara Vihti Vuokatti Ylläs

www.ellivuori.fi www.tusla.net www.sveitsinhiihtokeskus.fi www.maarianvaara.net www.kasurila.com www.levi.fi www.louekeskus.fi www.luosto.fi www.messila.fi www.laplandhotels.com www.laplandhotels.com www.kokon-sport.com www.pyha.fi www.ruka.fi www.suomu.com www.tahko.com www.taivalkoski.fi www.vihtiski.fi www.vuokatti.fi 2 www.yllas.fi

8 13

15 14 17

19 7 16 5

4

1 9 3 18

12

RC4 WORLDCUP RC C-LINE

SOMA PROGRESSOR 130 Tanja Poutiainen luottaa FISCHER suksiin, siteisiin ja kenkiin. Kauden 10/11 mallisto on valmiina myös Sinua varten. FISCHER mallisto tarjoaa vaihtoehdot harrastajasta kilpalaskijaan. Testaa FISCHER uutuudet Rukalla. Ammattitaitoiset jälleenmyyjät kautta maan opastavat tekemään juuri Sinulle sopivan valinnan. Tutustu uuteen FISCHER mallistoon osoitteessa PATROL.FI



Sanat: Juhani Toivio Kaukomatkaaja Juhani Toivio voitti kavereidensa kanssa ARVONNAssa ja pääsi viikoksi laskettelemaan valkoiseen ihmemaahan.

Kaukainen Nelsonin kylä Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa uinuu vielä aamuyön uniaan, kun herätyskelloni soi. Nousen virkeänä ylös. Poikkeukselliseen aamuintoon on hyvä syy, sillä muutaman tunnin päästä minun pitäisi olla helikopterin kyydissä. Maisemalennolle en ole lähdössä, vaan

NIETOS

58

viikoksi laskureissulle Kokanee Glacier -luonnonpuistoon, joka sijaitsee Brittiläisen Kolumbian Selkirk-vuorilla. Kolmisen tuntia myöhemmin pilotti Ken Plautz toivottaa minut ja kaksi ystävääni tervetulleeksi lennolleen. Olemme viimeiset matkustajat 12 hengen porukastamme. Noustuamme il-

maan Plautz etsii sopivaa reikää sankan pilvimassan keskeltä, mutta turhaan. Lopulta hän tekee täyskäännöksen ja löytää riittävästi näkyvyyttä seuraavasta laaksosta. 20 minuutin matka taittuu ihaillessani loputonta kuusimetsää ja valkoisia vuorten harjanteita. Ihmettelen taas kerran,


CARISSA CANNING KEVIN SALDERN

> KuvaT:

>>

miksi minua aina pelottaa lentokoneessa, mutta helikopterissa ei ollenkaan.

L

umi pöllyää kuin hiekka Saharan myrskyssä, kun laskeudumme vajaan 2 000 metrin korkeuteen Kokanee Glacier Cabinin takapihalle. Näyttävä hirsirakennus on yksi lukuisista Kanadan alppikerhon omistamista takamaastomökeistä. Kesäkaudella se toimii hostellina vaeltajille, mutta talvisin sinne pääsee vain helikopterilla – jos onni suosii arpajaisissa.

”Ympärillämme leviää loputon valkoisten huippujen panoraama, joka kaukana horisontissa yhtyy auringon värjäämään taivaanrantaan.”

Arvonta järjestetään keväisin, yleensä toukokuussa, ja siihen voi osallistua kuka tahansa. Voittaja saa mökin käyttöönsä viikoksi ja etuoikeuden valita mukaan 11 kaveria. Ilmainen täysosuma ei kuitenkaan ole. Hinta, johon helikopterikuljetukset sisältyvät, vaihtelee tuhannen taalan molemmin puolin per henkilö, ajankohdasta riippuen. Perillä odottaa hulppea kolmikerroksi-

nen hirsimökki, joka on mitoitettu 20 hengelle. Sitä ympäröivät näyttävät vuorenhuiput ja niitä yhdistävät harjanteet. Arpajaisvoittoon ei sisälly oppaiden palveluita. Myöskään helinostoja ei ole tarjolla, vaan sen mitä haluat laskea, joudut ensin kiipeämään ylös. Apuna käytetään nousukarvoja tai lumikenkiä.


NIETOS

60 Kuva:

>

KEVIN SALDERN


Myös hyvästä peruskunnosta on hyötyä. Vaikka luonnonpuiston nimi toisin vihjaakin, jäätiköllä liikutaan harvoin.

A

setuttuamme taloksi mökki-isäntämme Kevin Giles toivottaa porukkamme tervetulleeksi. Hän käy läpi asumiseen liittyvät pelisäännöt ja rutiinit, jonka jälkeen siirrymme ulos harjoittelemaan lumivyörytilanteessa toimimista.

missä vyöryriski on poikkeuksellisesti alempia rinteitä pienempi, sillä huipuilla tuuli on hajottanut kuuran, ja lumipatja on pysynyt eheänä.

L

askettelua Kokanee-luonnonpuistossa voi maaston puolesta verrata heli- tai lumikissahiihtoon. Määrät ja pituudet jäävät luonnollisesti moottoriavusteisia laskuja pienemmiksi mutta laatuhan se on mikä ratkaisee. Ja kyllä nousukarvoillakin pääsee. Pisimmät laskumme ovat lähes 1000 korkeuserometriä ja pituuttakin niille kertyy kolmatta kilometriä. Matkaa teemme reilut 10 kilometriä päivässä. Parhaina päivinä korkeuseroa kertyy 1 500 metriä. Helihiihdossa vastaava luku liikkuu 4 000 ja 6 000 metrin välillä, kissahiihdossa mittari pysähtyy yleensä 3 000 ja 4 000 metrin kohdalle.

Alueella on niin mittava onnettomuushistoria, että uhkarohkeinkin seikkailija ymmärtää suhtautua asiaan sen edellyttämällä kunnioituksella. Eräs traaginen ja paljon huomiota saanut tapaturma sattui vuonna 1998, kun Kanadan silloisen pääministerin Pierre Trudeaun poika Michel menehtyi karmaisevassa onnettomuudessa. Lumivyöry paiskasi 23-vuotiaan nuorukaisen vuoren seinämältä järven jään läpi. ”On lottovoitto päästä tänne Ruumista ei koskaan löydetty.

viikoksi ja jättipotti kun kohdalle osuu muutama aurinkoinen päivä.”

Onnettomuuden jälkeen Trudeaun perhe perusti säätiön, joka keräämillään varoilla rakennutti Kokanee Glacier Cabinin ja pani alulle Canadian Avalanche Association -lumiturvallisuuspalvelun toiminnan.

S

aamme joka aamu Gilesiltä viimeisimmät tiedot Selkirk-vuorten lumivyörytapahtumista. Raportit ovat pitkiä ja tapahtumarikkaita. Viimeisimmän myrskyn tuoma puolen metrin lumikerros on satanut aurinkoisten pakkaspäivien aikana muodostuneen kuuran päälle, mikä tekee olosuhteista erittäin epäluotettavat. Pysyttelemmekin ensimmäiset päivät puiden suojaamilla rinteillä ja toivomme aurinkoisempia kelejä. Kirkkaalla säällä voisimme nousta puurajan yläpuolelle,

Rinnevaihtoehtoja on moneen makuun ja ennen kaikkea säähän. Vain puolen tunnin nousulla mökiltä pääsee harvapuisille metsärinteille, jotka toimivat erityisen hyvin huonolla näkyvyydellä, tai kun vyöryvaara on korkea. Puurajan yläpuolella oleville rinteille kapuaa parissa tunnissa. Huipuilta voi valita joko loivia ja leveitä rinteitä tai kapeita ja jyrkkiä rännejä. Myös majoittuminen on yhtä ylellistä kuin heli- tai kissahiihtokeskuksissa. Kokanee Glacier Cabin on upea satojen neliömetrien rakennus, jonka tilat riittävät villeimpiinkin kanadalaisiin after ski -juhliin. Suurin ero heli- tai kissahiihtoon verrattuna taitaa olla

se, että täällä kaikki tehdään itse. Kukaan ei vie meitä puolestamme huipulle, kerro mihin kannattaa mennä, eikä huonepalvelukaan toimita aamupalaa sänkyyn. Myös taloudelliset ja ekologiset seuraamukset ovat lievemmät.

T

oiveemme auringonpaisteesta toteutuu viidentenä aamuna. Päivää aikaisemmin sää oli niin harmaa ja kehno, että tuskin pääsimme ovesta ulos. Auringon esiintulo on kirjaimellisesti taivaan lahja. Kirkkaan kelin innoittamana kapuamme 2 600 metriin Outlook-huipun laelle. Ympärillämme leviää loputon valkoisten huippujen panoraama, joka kaukana horisontissa yhtyy auringon värjäämään taivaanrantaan. Vieressämme kohoaa edesmenneen mökki-isännän, John Carterin, mukaan nimetty huippu. BA Belton ja Kelvin Saldern päättävät vielä nousta sen laelle. Beltonin käännöksistä pöllyävä kylmä lumi näyttää niin houkuttelevalta, että pian John Carterin päällä seisoo viisi puuterinnälkäistä laskijaa. Kynnettyämme seinän lumet loppuun lähdemme etsimään uusia seikkailuja alemmilta korkeuksilta. Aurinko tervehtii meitä iloisesti seuraavanakin aamuna. Tällä kertaa otamme suunnaksi Kokanee-jäätikön huipun. Kolmen tunnin nousun jälkeen pääsemme taas ihailemaan maapallon kauneutta. Ian Bruce kiteyttää osuvasti upean hetken: ”On lottovoitto päästä tänne viikoksi, ja jättipotti, kun kohdalle osuu muutama aurinkoinen päivä.” Jättipotti on myös edessämme aukeava kahden kilometrin puuteririnne.

Katso Juhani Toivion video- ja valokuvaesitys osoitteessa NIETOS.fi


Kuva: MIIKKA NIEMI

– Yhdeksän kuukautta kuvaamista

NIETOS

62


Kuva: ANSSI JOKIRANTA Teksti: MIIKKA NIEMI

Kaudella 2008-2009 filmattu 9 Months of Snow -elokuva kertoo intohimoisten laskijoiden pitkästä talvesta pohjoisessa, joka alkaa syksyn pimetessä ja jatkuu kesäkuun yöttömiin öihin asti. Tuottaja, ohjaaja ja kuvaaja Miikka Niemi kertoo elokuvan tekemisen vaiheista.

”Hyppyrin malli tuotti osalle laskijoista ongelmia, mutta Kinnusen Matti innostui siitä ja teki sellaisia temppuja, joita ei ennen sitä päivää ollut Suomen rinteillä nähty.” - MIIKKA NIEMI


Loka- ja Marraskuu Alkukausi Rukalla ja Pyhällä on säkkipimeää aikaa. Pimeys antaa mahdollisuuden tehdä tavallisesta poikkeavaa laskuvideota. Halusin löytää 9 Months Of Snow -leffaan uusia ja tuntemattomia paikkoja, jotka kuitenkin ovat aivan keskusten ytimissä. Mieleeni jäi Pessaarin hissin lähellä oleva tykkypuu, johon vedimme sähköt hissiasemalta. Tilanne oli haasteellinen niin laskijan kuin kuvaajankin kannalta. Lopulta Poikajärven Tero sai muutamat shotit nauhalle. Vasta kun sammutimme viimeisenkin lampun, tajusimme kuinka pimeässä olimme oikeasti olleet. Onneksi löysimme kaikki valot ja johdot. Pimeällä kuvattaessa tunnelma on ainutlaatuinen. Pimeyteen liittyy syvä hiljaisuus, jonka laskijoiden äänet ja aggregaatin hurina rikkoo. Myös ajankulu hämärtyy. Tuotannon näkökulmasta kuvaaminen vähällä valolla aiheuttaa paljon töitä. Auto on täynnä tavaraa: keinovaloja, johtoja, kameroita, aggregaatteja ja monia muita kuvaukseen tarvittavia apuvälineitä.

NIETOS

64

Halusimme myös yrittää tähtien ja revontulien time lapse -intervallikuvausta Jokirannan Anssin kanssa. Kun Anssin piti hakea kamera maastosta yhtenä monista time lapse -öistä Pyhällä, autostani ei meinannut pakki mennä päälle. Ei auttanut muu kuin raahautua autoon nuokkumaan ja vääntämään ”ärrää” päälle aina, kun sitä tarvittiin. Loppujen lopuksi time lapse -otoksista tuli leffan tyylikkäät aloituskuvat.

Joulukuu Joulukuun lopun Battery Park -kuvauksista keinovalojen avulla on muodostunut jo perinne. Eniten valoja oli käytössä keskimmäisellä hyppyrillä. Mukana oli lautapuolen kavereita Antti Autista Matti Kinnuseen. Toisilla sessareilla tykitti suksipuolen parhaimmistoa, muun muassa AJ Kemppainen, Matti Räty ja Jussi Saarinen. Sain paljon hyvää materiaalia muistikortille.

Joulukuussa valoa on niukasti, mutta välillä aurinko värjää taivaanrannan ja rinteet punaisella kajastuksellaan uskomattomaan loistoon.

Tammi- ja helmikuu Pitkän pimeän kauden jälkeen alkaa valon verkkainen paluu tuntureille. Myös lumitilanne paranee, mikä mahdollistaa monipuolisemman laskemisen. Hienoja maisemia ja luontoa löytyy muun muassa Rukan läheisyydestä Kumpuvaaralta, jossa näköalat ovat upeat. Alhaalta paistava aurinko värittää maisemia huikeilla auringonnousuilla ja -laskuilla. Puut ovat tykkylumen peitossa ja luonto kauneimmillaan.


Kuva: ANSSI JOKIRANTA MIIKKA NIEMI KUVAA, ANTTI JUSSILA LASKEE. >

MIIKKA NIEMI LYHYESTI MIIKKA NIEMEN SANOIN Synnyin Etelä-Karjalassa, Rautjärvellä, Änkilän kylässä vuonna 1984. Olen taiteen ylioppilas Lapin Yliopistosta ja rovaniemeläisen Flatlight Films -tuotantoyhtiön toimitusjohtaja. Lasken Amplidin HiDef 155 -laudalla. Ihailen elokuvantekijöitä ja valokuvaajia, jotka tekevät juttujaan omalla tyylillä. Haaveilen onnellisesta elämästä ja onnistuneista kuvauksista. Robot Foodin laskuleffat ovat suosikke-

jani. Ne mullistivat aikanaan alaa. Tykkään kovasti myös Jaakko Itäahon leffoista. Yhtä suosikkielokuvaani on mahdoton mainita, mutta niitä ovat mm. Donnie Darko, Tarantinon elokuvat ja Fatih Akinin Solino.

Mottoni: Anna kaikkesi.


>

NIETOS

66 NIKI KORPELA RUKAN STADIONILLA.

Kuva: ANSSI JOKIRANTA


Yksi hyppyripaikka aivan maastohiihtoladun vieressä jäi erityisesti mieleen. Antti Autti ja Miikka Hast vetivät siitä tyylikkäitä suorituksia. Kyseinen paikka on leffassakin nähty hyppyri tykkypuun yli, josta tullaan lievästi vinoon alastuloon. Siihen piti tasoittaa pitkä vauhdinotto viereisen kukkulan laelta. Ensimmäisen testihypyn jälkeen päätimme odottaa vauhdinoton kovettumista yön yli. Se kannatti, ja saimme sessarin vihdoin käyntiin. Lopuksi Miikka vielä innostui ”bonkkaamaan” lumet tykkypuusta ja ehkä kovimpana trikkinä hyppäämään puun yli sen toisella puolella olevaan pienempään tykkyyn. Toinen mielenkiintoinen kuvaus oli Ville Paumolan ja Antti Autin kanssa yhden toisen tykkypuun välikössä. Ajatuksena oli kolauttaa laudalla puuta, joten otin kuvausta varten dolly track -ajoradan paikan päälle. Sen kantaminen takamaastoon oli hikinen urakka. Onneksi sain keväälle käyttöön kevyemmän ajoradan, jota olikin helppo siirrellä paikasta toiseen.

Touko- ja kesäkuu Touko-kesäkuu on ainutlaatuista aikaa Rukalla. Tapahtumat ovat ohi ja suurin osa harrastajista on matkannut kesän viettoon. Lähes tyhjillä rinteillä on vielä paljon lunta odottamassa laskijaansa. Toukokuun kuvaukset jäivät ehkä parhaiten mieleeni. Pehmeää sohjolunta,

ennen sitä päivää ollut Suomen rinteillä nähty. Kaksi uutta temppua olivat backside rodeo 9 ja tuplabackside rodeo 1080 tuplagräbillä. Kun vielä aurinko toi hienon heijastuksen hyppyrille, olivat kauden ehkä tärkeimmät kuvaukset paketissa. Kesäkuussa saimme Rukan parkkitiimin päiväksi kokoon ja kuvasimme ahkeraan aamusta iltaan. Lämpötila oli jo korkealla plussan puolella, mutta kesämäki tarjosi eksoottiset puitteet viimeisille laskuille. Porot söivät jäkälää hissilinjan vieressä, kun porukka taiteili hyppyreillä ja reileillä. Samalla oli mukava jutella seuraavan kauden suunnitelmista ja parkin uudistuksista.

KuvaT: ANSSI JOKIRANTA

Tavoite oli saada lisää materiaalia takamaastoista ennen kevään parkkikuvauksia. Vietimme paljon aikaa Rukan Maston takana. Vaikka Suomessa on usein ongelmana liiallinen puiden määrä, lumen puute ja mäkien loivuus, onnistuimme purkittamaan tyylikkäitä pätkiä.

Huhtikuussa kevät on parhaimmillaan ja isoja tapahtumia järjestetään jokaisena viikonloppuna. Hienoimmat hetket ja muistot ovat Tyttösessareilta, Springbreakistä ja Wappulounaalta. Tarinoita niistä riittäisi vaikka kirjaksi asti.

KUVAUKSISSA KUMPUVAARALLA.

Maaliskuu

Huhtikuu

>

Halusin myös kuvata uusia offarispotteja. Etsimiseen kului paljon aikaa, mutta lopulta löysimme hauskoja laskuja, puuterihyppyreitä ja pillow lineja. Varsinkin Pyhällä potentiaalia on paljon, kun lumitilanne on kohdillaan. Vaikka kelit eivät meitä suosineet, saimme Matti Kinnusen ja Elias Veijolan kanssa siistejä otoksia dropeista ja linjoista, jotka sijaitsevat aivan hissilinjojen vierustoilla.

Katso 9 months of snow -ELOKUVA:

flatlightfilms.com & nietos.fi

hyviä suorituspaikkoja, auringonpaistetta ja taitavia laskijoita samassa paikassa viettämässä aikaa. Fiksailimme Wappulounaalta jääneitä suorituspaikkoja ja kasasimme siistin hyppyrin Rukan parkkimanagerin Anssi Lakelan ja KariTapio Saarelan kanssa. Hyppyrin malli tuotti osalle laskijoista ongelmia, mutta Kinnusen Matti innostui siitä ja teki sellaisia temppuja, joita ei

Pitkän talven perään alkoi editointityö. Materiaalin läpikäynti oli valtava urakka. Toisaalta tämän projektin kohdalla helpotti kronologisuus. Kokonaisuus muodostui sen kaltaiseksi kuin olin suunnitellutkin. Se näyttää monipuolisesti Rukan ja Pyhän mahdollisuudet. Lisäksi olen ylpeä lukuisista uusista kuvauspaikoista, joita ei ennen ole videoissa nähty. Erityisen tyytyväinen olen maisema- ja luontokuviin.


Rasmus Finnilä Omaisuudenhoitaja, senior partner

Asiantuntevaa varainhoitoa UB:n varainhoitopalveluista löytyy ratkaisu sijoittajien erilaisiin tarpeisiin. Pidämme tärkeänä joustavaa henkilökohtaista palvelua sekä asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden huomioon ottamista tuotteita ja sijoitusstrategiaa valittaessa. Varainhoidossamme korostuvat myös erinomainen ammattitaito sekä pitkä kokemus. Varainhoidon avainhenkilöiden osakkuus yrityksessä turvaa pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet. Ota yhteyttä!

UB Omaisuudenhoito Oy, Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki, Puh (09) 25 380 300

www.unitedbankers.fi


pistetäänKÖ pÖytä KoreAKsi?

AlppitunnelmAA tunturissA

Keittiö avoinna päivittäin klo 12-23, Myynti puh: 08 8600 300, Ravintola Piste puh: 0400 101 620 ski.ruka.fi/piste

Myynti puh: 08 8600 300, Ravintola SkiBistro puh: 0400 101 625 Kaikki herkut löydät osoitteesta ski.ruka.fi/skibistro

inside fun for outdoor people

pArHAAt Bändit BistrossA

ski.ruka.fi/tapahtumat

ski.ruka.fi/skibistro


NIETOS

70


Dave Heath Ymir Bowl, Kanada Peter Velisek

Jyrkkiä seiniä, herkkiä hetkiä, pysäyttäviä maisemia ja koti-ikävä – Nietoksen huippukuvat koottuna yhdeksälle sivulle


Steve Ogle Fitzroy, Argentiina


Rami Hanafi Ruka Antti Autti


Juha Laine Pyh채tunturi Siiri Kurkikangas NIETOS

74


Jussi Leinonen

Kairala, Pelkosenniemi


Juha Laine

NIETOS

76

Tromssa, Norja

Mika Salovaara


Mikko Lampinen Chamonix, Ranska Kimmo ”Skipe” Oivo


Harri Tarvainen

NIETOS

78

Kilpisj채rvi


Vastaa lumen kutsuun,

lennä Kuusamoon!

Blue1 kiidättää sinut sujuvasti Helsingistä Kuusamoon ja Rukan valkoisille rinteille päivittäin. Ja aina järkevään hintaan! Varaa lumimatkasi matkatoimistostasi, Blue1 Sales Centeristä, puh. 06000-25831 (1,75 €/min/vastattu puhelu + pvm) tai www.blue1.fi


AFTER SKI | BISTRO

Sanat ja kuvat: Laura Nordman Kuusamolaisessa Kalakeidas RUKA -ravintolassa herkutellaan paikallisella luomuruoalla. Halukkaat pääsevät saalistamaan annoksensa itse.

Lautasellani on annos kaloja, jotka vielä muutama tunti sitten uiskentelivat Kuusamon Räväjärvessä. Niiden kanssa tarjoiltava ruisleipä on saanut alkunsa paikallisen myllyn jauhamista jauhoista ja ne on paistettu Kalakeitaan omassa uunissa. Voi on kirnuttu Sallassa ja maitotuotteet tulleet paikalliselta maatilalta. Kastikkeessa mausteina käytetyt hienonnetut koivunlehdet ja nokkoset ovat nekin lähialueelta. Tällaisia luomuherkkuja Carola Fagerström ja Jukka Räsänen tarjoilevat Kalakeidas Ruka -ravintolassaan. Kaipuu luonnon lähelle ja runsaiden kalavesien ääreen sai heidät alun perin muuttamaan Inkoosta Kuusamoon. Lämminhenkinen yrittäjäpariskunta ei ole hetkeäkään katunut hyppäystään Etelä-Suomen hektisestä ja ahtaasta ilmapiiristä pohjoiseen elämäntapaan. Tänä talvena vietetään Kalakeitaan 10-vuotisjuhlia.

NIETOS

80

”Idea järvestä lautaselle -ajatukseen perustuvasta ravintolasta syntyi, kun ystävämme tutustuttivat meidät Kuusamon alueen kalavesiin”, Carola muistelee. Kalakeitaan omistajat haluavat jakaa kalastusinnostuksensa myös asiakkaiden kanssa. Kalastusta voi kokeilla esimerkiksi nuotalla, iskukoukulla tai pilkillä. Toukokuisella retkellä Carolan ja Jukan kanssa saimme saaliiksi edellisiltana lasketuista verkoista muun muassa ahvenia, haukia ja siikoja. Saaliin määrän perusteella isäntä tietää, mihin verkot kannattaa laskea. Carolan ja Jukan matkassa oppii paljon kalastuksesta. Tulipa todistettua sekin, että kalajutut eivät aina ole vain liioiteltua kerskailua. Katiskaan uinut 4,5-kiloinen jättihauki oli aikamoinen vonkale, jonka hampaiden kanssa en haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta. Huokaisin

helpotuksesta, kun Jukka kalautti kalavanhukselta tajun kankaalle. Kalastusretken aikana pysähdyimme nuotion ääreen nauttimaan luonnon hiljaisuudesta ja Jukan loihtimasta retkilounaasta. Maukas ateria antoi jo esimakua illan menusta, jonka isäntä lupasi niin ikään valmistaa kalasaaliistamme. Kalakeitaan retkillä oppii myös muiden luonnonherkkujen, kuten marjojen, sienten ja riistan hyödyntämisestä. Keittiössään Carola ja Jukka käyttävät puhtaita ja terveellisiä raaka-aineita. Keväällä korvasienet, kesällä marjat ja syksyllä metsäsienet sekä metsästysretkiltä saaliiksi saatu hirven ja pienriistan liha tulevat kaikki paikallisesta luonnosta. Elämyksellisen kalaretken jälkeen pääsin nauttimaan illallisesta, jonka alkuruokana tarjoiltiin kermaista kiiskikeit-


toa höystettynä kiiskenmaksalla ja -mädillä. Äiti, olen pahoillani, mutta rakkaudella tekemäsi lohikeitto jää tällä kertaa kakkoseksi. Makuelämys sai jopa hyvin ennakkoluuloisesti kalaruokiin suhtautuvan seuralaisenikin innolla odottamaan tulevia annoksia. Väliannoksena nauttimani pariloitu siianmaksa, dippiahvenet ja vaellussiian mätikastike ruisleivällä olivat jo niin eksoottisia, että niitä tuskin olisin itse rohjennut tilata. Kalakeitaalla kävijöitä suosittelenkin luottamaan kokin ammattitaitoon ja lukemaan ruokalistaa lähinnä ruokahalun herättämiseksi. Todennäköisesti saamanne annokset eivät löydy listalta, vaan ovat mestarikokin yksilöllisiä taidonnäytteitä. Jo ennen pääruokaa olin vakuuttunut isäntäpariskunnan lupaamasta kylläisyystakuusta. Mukava juttutuokio kahden ensimmäisen ruokalajin jälkeen olikin paikallaan. Kiireetön oleskelu, tarinat kalareissuilta ja elämästä yleensä tekivät ruokailukokemuksesta elämyksellisen. Illallisella vierähtikin huomaamatta koko ilta. Pääruoaksi tarjoiltiin voissa paistettua ahventa yrttikermakastikkeella. Kyseiseen annokseen saatat törmätä myös pariisilaisessa gourmet-ravintolassa, sillä Carolan ja Jukan pyytämistä kaloista loihditaan herkkuja myös monissa ranskalaisissa ammattikeittiöissä.


AFTER SKI | KALLEN KÄÄNNÖS

Sanat: Antti Laiho Kuvat: Patrick Forsblom

ALPPIHIIHTÄJÄT VEDENJAKAJALLA Kalle Palander varmistaisi alppimaajoukkueen menestyksen treenikiellolla ja seitsemänvuotisella lukiolla.

s

illä aikaa kun Kalle Palander, 33, paranteli vihoittelevaa säärtään, muuttui Suomen alppimaajoukkue melkoisesti. Viime kauteen loppui Christian Leitnerin 13-vuotinen urakka päävalmentajana. Samoin maajoukkueen jätti Palanderin pitkäaikainen joukkuekaveri Jukka Leino, 32. Nyt Palander harjoittelee itseään kymmenen, viisitoista vuotta nuorempien laskijoiden ja uuden, slovenialaisen päävalmentajan Janez Slivnikin kanssa. Alppiässän mukaan on ollut hienoa tutustua nuoriin laskijoihin ja nähdä, kuinka innokkaita ja motivoituneita he ovat sekä rinne- että kuivatreeneissä. ”Pelkäsin, että mitä tästä tulee, mutta joukkueessa on ollut ihan mielettömän hyvä fiilis”, Palander sanoo. Palanderin mukaan hänen ja nuorten maajoukkuelaskijoiden välisissä ikäryhmissäkin on ollut nopeita laskijoita, mutta syystä tai toisesta he eivät ole onnistuneet murtautua aivan terävimmälle huipulle.

NIETOS

82

Palanderin, Tanja Poutiaisen ja Sami Uotilan menestys kenties sai uskomaan, että tie huipulle on auki. Toki monella tapaa näin olikin. Mutta toisten menestys aiheutti myös haasteita. Entinen


maajoukkuelaskija Jouni Kaitala sanoi Palanderille, että tämä oli tuhonnut suomalaisen alppihiihdon. ”Kalle, kun me vedetään 30 parhaan joukkoon maailmancupissa, ei se ole enää yhtään mitään”, kuului Kaitalan perustelu. Toki menestyneen urheilijan varjossa laskiessa myös paineet ovat pienemmät. Voittajan voittoja – ja epäonnistumisia – seurataan tarkkaan. Palander haluaakin jakaa osaamistaan nuoremmille. ”Niin kauan kuin olen maajoukkueessa, kannattaa tietoa ammentaa. Jos laskija on kiinnostunut teknisistä asioista ja voittamisesta, mä pyrin auttamaan parhaani mukaan. Mutta valmentajaa minusta ei tule. Ikinä.” ”Olen nähnyt niin monta valmentajien avioeroa, ettei minulla ole tarvetta lähteä siihen. Valmentajat ovat reissussa vielä meitä urheilijoitakin enemmän”, Palander sanoo. Palander on saanut tyydyttää valmentajan rooliaan Rukan jokavuotisella Kalle Palander Summer Ski Camp -kesäleirillä. Silloin hän on löytänyt itsestään edesmenneen valmentajaisänsä Jounin piirteitä. ”Ja se hirvittää”, Palander virnistää. Oman 3,5-vuotiaan tyttärensä Palander yrittää kyllä viedä urheilun pariin, mutta jättäytyy silloin itse suosiolla taka-alalle.

P

alanderin mukaan huippuvalmentajia löytyy Suomesta, vaikka terävin kärki myös valmennuspuolella on kapea. Hän on hyvin vakuuttunut, että maajoukkue saa lähitulevaisuudessa suomalaisen päävalmentajan. Kotimaisia harjoitusolosuhteitakaan Palander ei pidä menestyksen esteenä,

vaan näkee ne pikemminkin mahdollisuutena. ”Me saadaan aivan järjetön määrä laskuja erittäin hyvissä olosuhteissa. Rinteet ovat tykkilunta ja harvoin ihan mössöpehmeät”, Palander perustelee. Harjoitusolosuhteita myös kehitetään jatkuvasti. Tästä esimerkkinä Palander mainitsee Pyhän ja Rukan uudet rinteet sekä pitkän laskukauden. Kiitosta Palanderilta saa myös alppikoulujärjestelmä. Sen jälkeen nuoria laskijoita kuitenkin odottaa vaikea aika. Jos alppihiihtäjä ei 18–22-vuotiaana ole mukana maajoukkueessa, on tilanne hankala. Rahaa kisojen kiertämiseen tarvitaan paljon. Nuori alkaa myös pohtia tulevaisuuttaan. Pitäisikö esimerkiksi lähteä opiskelemaan, jos lasku-ura ei kannakaan.

“Olet tuhonnut suomalaisen alppihiihdon”

”Alppilukion pitäisikin olla seitsemänvuotinen”, Palander heittää. Kilpailu kärkipaikoista on koventunut ja laskijat nousevat sinne entistä vanhempina. Marcel Hirscherin kaltaisia nuoria tähtiä on tulevaisuudessa entistä harvemmassa. Kilpailun kovetessa myös harjoittelu on muuttunut. Lumilla ollaan lähes ympäri vuoden. Lisääntynyt leireily näkyy ruuhkina pienenevillä jäätiköillä ja kulujen nousuna. Mutta ne eivät ole ainoita ongelmia. Palanderin mielestä huippuammattilaiset laskevat liikaa. Sen seurauksena harjoittelu yksipuolistuu ja loukkaantumiset lisääntyvät.

Palanderilla on kuitenkin tähän ratkaisu: annetaan maailman sadalle parhaalle laskijalle kesän ajaksi treenikielto, formulatyyliin. ”Laitetaan ihon alle siru, jolla jäätiköllä treenaamista seurataan. Jos kieltoa rikkoo, tulee penalty!” Erityisen huolissaan Palander on junioreiden ja nuorten ympärivuotisesta laskemisesta. ”On sairasta katsoa, kun skidit asuvat lumella. Sitten ihmetellään, kun 16-vuotiailla on selkävaivoja ja polvet paskana.”

P

alander on hyvin vakuuttunut, että ainakin joku hänen nuorista joukkuetovereistaan raivaa tiensä maailman huippujen joukkoon. Yhtenä lupaavimmista laskijoista hän pitää maajoukkueen kuopusta, 17-vuotiasta Santeri Paloniemeä. Paloniemi on tekniikkalajeissa oman ikäluokkansa ykköslaskija maailmassa. Viime talvena hän oli nuorten MM-kisoissa ikäryhmänsä paras suurpujottelussa ja pujottelussakin toinen. Paloniemi on huolehtinut hyvin myös fysiikastaan, ja se näkyy laskemisessa. ”Hänellä on käsittämättömän vahva, stabiili laskutekniikka. Muutamia juttuja pitää vain ohjata oikeaan suuntaan”, Palander sanoo. Palanderin mielestä kukaan ei voi tehdä toisesta menestyvää laskijaa, mutta toisinpäin voi käydä. ”Valmennuksellisesti on tärkeää, että hyvää laskijaa ei pilata.” Kaikkein tärkeintä on kuitenkin keskittyä omaan tekemiseen. ”Suomalaisesta alppihiihdosta on puuttunut kunnianhimo.”


Probably tonight

Probably the best beer in the world


AFTER SKI | HISSIFILOSOFI

Sanat: Arttu Muukkonen

niin ei ole. Lapset saavat suunnitella elävänsä vanhempana vain irtokarkeilla, mutta sanopa parikymppisenä, että aiot keskittyä vain elämästä nauttimiseen.

E

lämän kohtuullistaminen eli downshiftaus on viime aikoina ollut naistenlehtien suosikkiaihe. Joku muuttaa maalle, toinen alkaa valaa ammatikseen savea. Kuvat näistä ihmisistä on yleensä otettu taivasta vasten. Se symboloi vapautta: valinnan tehneet ovat kuin taivaalla liiteleviä lintuja, joille mikään ei aseta rajoja. Mutta eihän siihen usko toimittajakaan. Näistä rauhallisemman elämänrytmin valinneista kirjoitetaan, koska he ovat tavallista arkea elävien näkökulmasta vähän höpsöjä. Sillä eihän aikuinen voi tuolla tavalla tehdä. Ei kukaan voi ylipäätään elää unelmaansa. Eihän se tienaa edes kahta tonnia kuussa käteen, millä se muka elää? Eiköhän puolen vuoden kuluttua maaseutukin jo ärsytä, pohtivat lukijat, jotka haaveilevat kylppäriremontista.

U

nelmointi tuntuu olevan sallittua vain lapsille, eikä se ole reilua. Oikeasti haihattelua pitäisi saada jatkaa läpi teini-iän aina eläkepäiviin asti. Nyt

Suomessa pitäisi alle 25-vuotiaana olla jo opintoputken läpäissyt maisteri. Sitten saa haaveilla paremmasta työpaikasta tai isommasta asunnosta, mutta ei juuri muusta. Yhteiskunta antaa soveliaalle unelmoinnille raamit.

O

ikeastaan ne naistenlehtien haastateltavat eivät ole ollenkaan höpsöjä. He vain seuraavat meidän elämäntapalaskijoiden jälkiä. He tavoittelevat sitä, minkä vanhan ajan hiihtopummit ymmärsivät hyväksi jo aikapäiviä sitten: rauhallisemman elämäntyylin arvon. Suurin osa kausilaisista elelee vuoden ympäri niukoilla varoilla. Talvella pärjää hyvin säästöillä, jotka kesällä ja syksyllä haalitaan töitä paiskien, jotta taas voisi lasketella. Hiihtokeskuksissa pitää vaan etsiä halvimmat kuppilat ja edullisimmat ruokakaupat, jottei rahaa kuluisi turhaan. Sniiduilun vastineeksi saa kaikkein kalleinta luksusta: omaa aikaa. Sitä voi käyttää sadepäivinä kahvitteluun ja puuteripäivinä laskemiseen, tai vaikka päinvastoin. Kuten naistenlehtien haastateltavat, myös niin sanotut hiihtopummit saavat

toisinaan osakseen kateellisuuden värittämää kritiikkiä valintojaan kohtaan. Ei noin saisi oikeasti elää. Siksi hiihtokeskuksissa onkin vapauttavaa katsella ihmisiä, jotka ovat toteuttaneet unelmiaan. Elämäntapalaskijat, hiihtopummit, vapaalaskijat – tai miksi heitä haluaakaan kutsua - ymmärtävät, että on täysin mahdollista lasketella monta kuukautta vuodessa ja nauttia elämästä – ja jopa remontoida omistusasunnon kylppäri. Mikään ei oikeasti estä lähtemästä etsimään lunta, jos siitä haaveilee. Eniten arvostan niitä jo pitkälle aikuisikään ehtineitä laskijoita, jotka viettävät suuren osan talvestaan vuorilla. He ovat joutuneet kuuntelemaan samat raamittavat puheet ja joutuneet kokemaan samat oudoksuvat katseet jo vuosikymmenten ajan, mutta siitä huolimatta he nousevat aamulla hiihtohissiin tai suuntaavat randovarusteilla takamaastoihin ihan vain siksi, että se on nautinnollista. Rohkaisen kaikkia laskijoita pitämään kiinni arvoistaan. Ei ole väärin elää unelmaansa. Juuri niin pitääkin tehdä. Se ei ole hölmöä, vaan varsin viisasta. Kun tekee sitä mitä haluaa, on ihminen onnellisimmillaan. Kirjoittaja on Vapaalasku.com -verkkolehden päätoimittaja.


AFTER SKI | SLOPESTYLE

Kuvat ja kuvitukset: Harri Tarvainen

NIETOS

86


Kypärä ja lasit: Peak Performance Skulllight helmet, 130€ ja Peak Performance Iris gog, 90€ Takki: Peak Performance Heli loft jacket, 495€ Housut: Peak Performance Heli alpine pant, 495€ Toppi: Kari Traa Butterfly top, 45€ Housut: Kari Traa Butterfly hipster, 29€ Pipo: Bula Beagle, 30€ Lasit: Bollé Nova, 79€


AFTER SKI | SLOPESTYLE

Pipo ja lasit: Volcom Dense Beanie, 32,90€ ja Electric EG.5S, 115€ Takki: Volcom Eva Insulated Jacket / B4BC, 299€ Housut: Volcom Timo Insulated Pant, 249€ Kenkä: 32 Exus WS, 169€

Kypärä ja lasit: Smith Allure Slate Pink, 119€ ja Smith Heiress Blue, 109–125€ Takki: Ride Broadview Jacket, 199€ Housut: Ride Beacon Pant, 230€ Kenkä: 32 Lashed FT WS, 269€

FIGHT!!

NIETOS

88


Giro Shiv helmet, 99€ Giro Station goggle, 69–89€

Kari Traa Spyte Beanie, 35 € Oakley Elevate goggle, 155€

Peak Performance Heli leather glove, 95€ Volcom Mollino Insulated, 129€

RukaPyhä Passion for Skiing beanie by Villawool, 29€

Takki: Peak PerformceHeli loft jacket, 495€ Housut: Peak PerformceHeli alpine pant, 495€

Takki: Ride Gatewood jacket, 209€ Housut: Ride Madrona pant, 159€ Pipo: Ride Varsity beanie, 20€


AFTER SKI | SLOPESTYLE

Takki: Salomon Zero Jacket, 250€ Housut: Salomon Ganster Pant, 160€ Hanskat: Salomon Grab CPS U, 70 €

NIETOS

90


Huppari: Line Foundation Full Zip, 85€ T-paita: Line Screaming T-Shirt, 29€

Hiihtotakki: Salomon Momentum II Sofshell Jacket W., 140€ Hiihtohousut: Salomon Momentum II Softshell Pant W., 115€ Hiihtohanskat: Salomon Nordic Training W., 30 €

LISÄÄ SLOPESTYLE-ASUJA OSOITTEESSA NIETOS.fi


WWW. BULA.FI


Anna palautetta ensimmäisestä Nietoksesta ja voit voittaa pääpalkintona 500 euron RukaPyhälahjakortin. Vastaajien kesken arvotaan myös Bollen, Electricin, Peak Performancen, Salomonin ja White Momentin tuotepalkintoja. Arvonnat suoritetaan 1.2.2011 ja 2.5.2011

Täytä, leikkaa irti ja lähetä meille! Voit myös jättää palautteen ja osallistua lukijakilpailuun osoitteessa Nietos.fi. Palautteesi vaikuttaa seuraavan Nietoksen sisältöön ja ulkoasuun. PARAS JUTTU OLI: SILMÄÄ MIELLYTTI: OLISI VOINUT JÄTTÄÄ POIS: HALUAISIN LUKEA SEURAAVASSA LEHDESSÄ: HALUAISIN NÄHDÄ SEURAAVASSA LEHDESSÄ: TERVEISENI TOIMITUKSELLE:

Täytä yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Huom! Rastita ruutu, jos haluat ensi kauden lehden kotiin kannettuna.


Laskufiiliksiä ilmaiseksi kotiin kannettuna! Kyllä kiitos! Haluan ensi kauden Nietoksen kotiini postitettuna Lähetä täytetty vastauskortti 2.5.2011 mennessä. Voit tehdä tilauksen myös osoitteessa nietos.fi (Huom. Kausikortin haltijoille lehti postitetaan automaattisesti)

NIMI OSOITE POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO SÄHKÖPOSTI Haluan vastaanottaa sähköpostitiedotteita myös Rukan ja Pyhän yritystuotteista. Täytä tiedot selkeällä käsialalla. Tilauslomakkeen kääntöpuolella on lukijakilpailu, johon osallistumalla voi voittaa hienoja palkintoja. Lukijakilpailuun osallistuminen ei edellytä lehden kotitilausta.

Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot NIETOS

94

NIETOS Rukakeskus Oy Tunnus 5018702 00003 VASTAUSLÄHETYS

(rasti ruutuun = lehti kotiin.)


LASKIJAN SANOIN

Pyhän matka

-palstalla julkaistaan laskijan kirjoittama kertomus. Lähetä omasi osoitteeseen TOIMITUS@NIETOS.fi. Samalla osallistut tuotepalkintojen arvontaan. Viihdyttävin juttu julkaistaan ensi talven lehdessä ja siitä maksetaan 100 euron palkkio.

Tamperelainen Iisakki Lemmetty, 10, kirjoitti opettajalleen ja luokkakavereilleen matkapäiväkirjan vastineeksi ylimääräisestä hiihtolomasta Pyhällä. Nietoksen toimitus sai luvan julkaista sen.

Ensimmäinen laskupäivä: Ensimmäisenä laskupäivänä harjoittelimme 23-vuotiaan setäni kanssa kuinka kovat vauhdit boxeihin piti ottaa. Silloin hypimme siitä kolmanneksi isoimmasta boxista. Ja kyllä me pelkässä rinteessäkin kävimme laskemassa. Illalla pääsin iskän kanssa tampparin kyytiin. Sain ajaa sitä Antin sylistä. Toinen laskupäivä: Hypimme setäni kanssa siitä toiseksi isoimmasta boxista ja kolmanneksi isoimmasta myös. Pohjois-rinteillä tavattiin ammattivalokuvaaja Juha "Junnu" Laine. Hän harmitteli pilvistä säätä ja toivoi aurinkoa seuraavaksi päiväksi, jotta pääsisi ottamaan upeita valokuvia, eli niin sanottuja "money shotteja". Ja illalla katsoimme lasketteluelokuvia.

Kolmas laskupäivä: Lähdimme heti aamulla Pohjois-rinteille. Aurinkoisena päivänä jätin toisen fleecen pois, mutta se ei ollut kovin järkevää, koska tuuli aika kovaa. Kun päivän mittaan tuli lämpimämpi boxien alastulot olivat pehmeitä, joten harjoittelimme "kolmosia" (360 astetta kiertäen) hyppyristä. Välillä tuli liian vähän vauhtia ja välillä liikaa. Ne oli ensimmäisiä kertoja "kolmosia" tehdessä, joten aina kun tulin alastuloon kaaduin. Neljäs laskupäivä: Menimme taas aamulla Pohjois-rinteille. Harjoittelimme tänäänkin "kolmosia", ne sujuivat jo paremmin, mutta en silti "landannyt" (onnistunut alastulossa) niitä. Illalla iskä teki lämpimiä voileipiä, ne olivat ihan hyviä...

LUE MATKAVIHKO KOKONAISUUDESSAAN OSOITTEESSA NIETOS.fi JA KATSO VIDEOT IISAKIN NÄYTTÄVISTÄ 360°-YRITYKSISTÄ.


AFTER SKI | LUONTOHETKI

on naurunrähäkkää ja hiljaiseloa Sanat ja kuva: Tuomo Pirttimaa

Kevät naurattaa

Syksyllä vaihdetaan väriä

Hähä-hä! Se on lämmintä nyt. Komeana kevättalven aamuna on koirasriekon elämä kohdillaan. Kunhan nämä naurunremakat on pidetty ja loputkin kopekat laskettu, saattaa hyvällä tuurilla onni potkaista tuon tutun neidon kanssa. Mitenköhän sitä tänä keväänä käy?

Näyttää päivä lyhenevän ja puvun väri vaihtuvan ruskeankirjavasta aina yhtä tyylikkääseen kokovalkoiseen. Kunhan tulisi pysyvä lumi ajallaan, sillä mustassa metsässä valkoinen lintu on huutomerkki saalistajille. Sitä saa olla valppaana, että pysyy hengissä. Jotain hyvää ovat kaksijalkaiset sentään ymmärtäneet tehdä: rauhoittivat riekkojen suvun kokonaan metsästykseltä.

| APRES-SKI

LUONTOHETKI Kesällä lisäännytään

Talvella uinutaan kiepissä

Äityipä tyttöystävä hurjaksi. Pyöräytti kerralla kymmenen munaa, nyt untuvikkoja piipittää tuolla risukossa iso liuta. Onneksi sattui juhannuskesälle lämmintä, saavat hyönteisiä syödäkseen ja pysyvät lämpiminä. Heh, luontokuvaaja käveli poikueen vierestä huomaamatta mitään. Osaavat ipanat olla hiljaa silloin kun tarvitaan.

• Riekko

Se on hiljaiseloa nyt. Hangen päällä paukkuu ankara pakkanen, mutta kiepissä pehmeän lumen sisällä on lämpötila plussan puolella. Lihomaan ei kyllä pääse, sillä talvinen koivu ja paju ovat sen verran kuivaa syötävää. Niitä pitää pureskella tosissaan. Keväällä ollaan taas timmissä kunnossa. Kevät, sieltä se taas tulee.

Kevättalvisen soitimen aikaan tyylikäs valkoinen asu on jo vaihtumassa ruskeankirjavaan maastopukuun. NIETOS

96


LASKIJAN SILMIN

-palstalla julkaistaan laskijan ottama kuva. Lataa omasi osoitteessa NIETOS.fi. Samalla osallistut tuotepalkintojen arvontaan. Näyttävin kuva julkaistaan ensi talven lehdessä ja siitä maksetaan 100 euron palkkio.

Antti Rikkilä Pyhätunturi Timo Rahikainen

LISÄÄ KUVIA OSOITTEESSA NIETOS.fi


YLi 400 VAiHTOEHTOA HiiHTÄJÄN LOMAAN RukAN JA pYHÄN pARHAiLLA pAikOiLLA

©

Ski-Inn, hiihtäjän ainoa oikea loma-asunto rukalla ja pyhällä täyttää aina nämä lupaukset: 1) SKI IN, SKI OUT: · Lyhyt kävelyetäisyys rinteisiin, laduille ja SkiBussille 2) SKI-INN lOmaN helppOUS: · Maan kätevin nettivaraus ja vapaat vaihtopäivät · Avaimena numerokoodi, jonka saat tekstiviestillä · Siivous ja liinavaatteet aina hinnassa 3) SKI-INN varUSTUS vähINTääN: · Oma sauna ja parveke / terassi

· 32” tauluTV, CD/DVD-soitin, maksuton nettiyhteys · Kuivauskaappi, lukittava suksikaappi ja suksenhuoltotila · Tasokas perusvarustus, myös astianpesukone ja mikro 4) aINa paraS hINTa: ·7 yötä 5:n ja 4 yötä 3:n hinnalla, ympäri vuoden · Voit varata ajoissa, sillä tarjoukset koskevat aina vanhojakin varauksia

rUKaBOOKING* pYhäBOOKING*

(08) 8600 300, myynti@ruka.fi

(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

ski.rUKa.fi ski.pYha.fi

vilä u Sie

ann

rt, H

al A visu HS-

4=3/ 7=5* *Ski-Inn huoneistoissa lomailet aina

4 yötä 3:n ja 7 yötä 5:n hinnalla.

Kaikki tarjoukset löydät ja varaukset teet kätevimmin osoitteessa www.ski-inn.fi

Nietos  

Nietos - Lehti täynnä Pohjoista Elämäntapaa

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you