Page 1

TALVI 2012–2013

LYNGEN s.74

LUMEN

LENTO

RUKAN JA PYHÄN

s.40

TUNTURIVÄKI s.46 SUITIALAN SISKOKSET • REVONTULTEN ÄÄNI • ROCKERIT • TUNTURIN KUUSI


RUKAN KYLÄ ON Rukan ainutlaatuinen kävelykylä ravintoloineen, hotelleineen ja kauppoineen toivottaa hiihtäjät tervetulleiksi kylään. Suksilla suoraan rinteeseen ja hiihtäen takaisin kylään on oikeaa hiihtolomaa. Parasta majoitusta kylän sydämessä tarjoaa SkiInn RukaVillage, jonka huoneissa on omat saunat ja huoneistoissa ulkoporealtaat. Hiihtopäivän kruunaa Pisteen after ski!


HIIHTÄJÄN KYLÄ*

PASSION FOR

SKIING*


MAINOS

www.esakorpela.fi


in k ä m ä t i j niikkala

Tek

lla nelivedo o r t t a u q imisella sinut Jatkuvato di Q5 vie u A i s u u sa. tu losuhteis varustet o a s is ik a nk audi.fi rinteesee itteessa o s o u t s u Tut

Uusi Audi Q5 Alk. 54.990 € Audi Q5 2.0 TDI quattro S tronic 130 kW (177 hv): autoveroton hinta: 40.550 €, arvioitu autovero 14.439,96 €*, kokonaishinta: 54.989,96 €. Vapaa autoetu 1.005 €/kk, käyttöetu 810 €/kk. Keskikulutus 6,0 l/100 km. *CO₂-päästöt 159 g/km. Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.


ODE TO THOSE

WHO SHOvEl SnOW SO THEy can fly


O T

E I N Ä S SI

U L S Y LL

T T E

O L E

PÄÄKIRJOITUS.......................................................... 10 Tekijät......................................................................... 12

FRONTTI LADULLA Suomi on perinteisen hiihtotyylin menestyjämaa, vaikka vapaan hiihtotyylin isänä pidetäänkin Pauli Siitosta.

24

VÄLINETOHTORI Rocker ei ole vain puuterisuksien ominaisuus vaan sopii myös rinnesuksiin, Antti Laiho – Nietoksen välinetohtori – sanoo.

34

LUKIJApALAUTE

Pekka Hyysalo kiittää tuesta............................................... 14

OMAN KYLÄN POIKA

Honkasen Matti Pyhän kupeesta........................................ 16

OMAN KYLÄN TYTTÖ

Suitialan lautailevat siskokset............................................. 18

TUNTURIUUTISET

Uutuuksia Rukalla ja Pyhällä............................................... 20

OLDSCHOOL, NEWSCHOOL

Kehitys kehittyy ja niin tekevät hissitkin............................. 26

KALENTERI

Tunturissa tapahtuu marraskuusta kesäkuuhun............... 30

TUTKITUSTI TOTTA

Kuuluuko revontulista ääntä?............................................. 32

VIHERPIIPERTÄJÄ

Voiko kuluttaminen olla kestävää?..................................... 36

PYHÄKOULU Muista nenäliinat ja kaakaorahat, kun lähdet lapsen kanssa mäkeen..................................................................... 38


Kuva: Jaakko Posti

HUIPPUJUTUT LUMEN LENTO

TUNTURIVÄKI

Lumihiutaleen matka kolmen kilometrin korkeudesta maahan kestää lähes tunnin. Jokaisella hiutaleella on oma elämäntarinansa.

Nietoksen lukijoiden toivejutussa esitellään hiihtokeskusihmisiä. Heillä kaikilla on oma miten päädyin tunturiin -tarinansa.

46

40

PARKKIYHTEISÖ Nuoret elämäntapalaskijat muodostavat värikkään yhteisön hiihtokeskuksissa. Tyttöjen toivotaan liittyvän rohkeasti joukkoon.

60

Laskijoiden juhlat Tapahtumat ovat talven kohokohtia tunturissa................. 56

ALPPI-ISÄT Matti Parviainen ja Teuvo Soppela ovat tyttäriensä valmentajia........................................................ 68

LYNGEN Nietoksen kaukomatkareportteri Juhani Toivio matkusti tällä kertaa Pohjois-Norjaan................................................. 74

HUIPPUKUVAT

AFTER SKI BISTRO Lähiruokaa on vaikea määrittää mutta sitä kannattaa suosia..........................................................................92

KALLEN KÄÄNNÖS

Alppihiihto on joukkuelaji................................................... 94

HISSIFILOSOFI Nuoria laskijoita pitää tukea.............................................. 103

Mikko Lampinen, Mattias Fredriksson, Jordan Manley, Joonas Eloranta, Ville-Petteri Määttä, Jani Kärppä, Teemu Heljo.......................................................................... 82

SLOPESTYLE Nietoksen omaperäisessä muotinäytöksessä tyylitellään avaruusmaisemissa.

96

S OO

LUONTOHETKI Tunturikuusen vuosi on taistelua karuissa oloissa........... 104

LASKIJAN SIlmIN Kuvasatoa Nietoksen Facebook-kuvakilpailusta............... 105

T

T


FRONTTI | pääkirjoitus

Lumen YHDISTÄVÄ

VOIMA Kun suunnittelimme tätä numeroa, huomasimme yhteisöllisyysteeman nousevan esiin monissa jutuissa. Parkkilaskijat muodostavat oman tiiviin kollektiivinsa hiihtokeskuksissa (sivu 60). Heihin, kuten myös tuntureiden asukkeihin tutustuimme Rukalla ja Pyhällä (sivu 46). Alppihiihtoperheissä vanhempien ja lasten suhde kehittyy laskemisen merkeissä (sivu 68). Laskijat kokoontuvat hauskan pitoon tunturitapahtumiin, joiden kulissien taakse tirkistämme (sivu 56). Kaukomatkareportterimme matkusti tällä kertaa Pohjois-Norjan Lyngeniin, jonne suomalaisten takamaastohiihtäjien yhteisö ryntää keväisin (sivu 74). Kaikilla yhteisöillä on jokin yhdistävä tekijä. Se voi olla mielenkiinnon kohde, esikuva tai vaikka tavoite, jonka saavuttamiseksi tehdään töitä porukalla. Laskijoita ja muita talvilajien harrastajia yhdistää lumi. Hiutaleiden matkaan taivaalta maan pinnalle päästään Arttu Muukkosen kirjoittamassa jutussa (sivu 40). Yhteisöllisyyttä syntyy silloin, kun autamme toisiamme. Sponsoreiden tuen tarvitsevat – ja ansaitsevat – lahjakkaat nuoret laskijat, kuten hissifilosofimme vaatii (sivu 103).

NIETOS

10

Yhteisöllisyys on ollut yksi julkisessa keskustelussa ahkerimmin käytettyjä termejä viime aikoina. Yhteisöllisyydessä tiedetään piilevän suuri voimavara ja sen tarpeellisuutta erilaisten epäkohtien korjaamiseksi on korostanut puheissaan tasavallan presidenttikin.

Nietoksen haastekeräys rinteessä vakavasti loukkaantuneen Pekka Hyysalon kuntoutumisen tukemiseksi osoitti, että laskijoiden yhteisössä kaveria halutaan auttaa hädässä (sivu 14). Pekan tukikeräykseen osallistui lähes 200 henkilöä ja yritystä. Lahjoittajien nimet löytyvät nietos.fin sivuilta. Toimituksemme haluaa kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita. Kun jokainen yksilö kantaa oman kortensa kekoon, syntyy jotakin suurempaa. Talvi- ja laskufiiliksiä toivottaen, Jusu Toivonen, päätoimittaja PS Pysy Nietos-yhteisön taajuudella talven mittaan osoitteessa nietos.fi ja Facebookissa (Nietos – Pohjoinen Elämäntapa).


Helly Hansen catwalk

aurelien Ducroz world champion Freeride skier lofoten, norway

Scandinavian Design is the cornerstone in all Helly Hansen gear. The optimal combination of purposeful design, protection and style. This is why professional athletes, patrollers and discerning enthusiasts choose Helly Hansen.

cOnFIDent wHen It MatteRs


FRONTTI | TEKIJÄT

Kuvittaja

JANIne rewell, 26, on kotoisin Helsingistä, mutta on tottunut lapsesta asti viettämään talvilomat vanhempiensa hiihtomajassa Lapissa. Lumilautailun hän lopetti nuorena loukkaannuttuaan alppimatkalla. Murtsikasta on sittemmin tullut Janinen suosikkilaji, koska ”siinä ehtii kokea ympäröivää luontoa.” Nietoksen kannen kuvittanut Janine kuvailee tyyliään geometriseksi, leikkisäksi ja puhdaslinjaiseksi. Hänen kuvituksiaan on nähty ympäri maailmaa, muun muassa Lontoon kaduilla ja Amerikan kauppakeskusten näyteikkunoissa: ”Olen ylpeä siitä, että olen pystynyt kehittämään aikaa kestävän, kansainvälisesti tunnistettavan oman tyylin.”

Jani KÄRPPÄ,

TOIMITTAJA

HEIDI LEHIKOINEN,

TOIMITTAJA

33, kulkee sinne, minne kamera vie, usein kuvaamaan lumilautailijoita tai revontulia. Suurimpana saavutuksenaan Kärppä pitää sitä, että on uskaltanut hypätä pois oravanpyörästä. ”Tätä ei olisi ilman kameraa tapahtunut.” Kärppä kuvasi Nietokseen muun muassa parkkiyhteisö-jutun, josta hänelle jäi päällimmäisenä mieleen laskijoiden into ja antaumuksellisuus onnistuneen kuvan saamiseksi.

34, on innokas hiihtäjä, joka rentoutuu mieluiten murtsikkalenkillä kotimaisemissaan Vuokatin vaaroilla. ”Maastohiihto on rakkain harrastukseni ilman muuta.” Kilometrejä Heidi ei kuitenkaan tunnusta laskevansa ja ensilumenladun lyhyen ringin kiertämisenkin hän jättää muille. Nietokseen Heidi kirjoitti Ladulla-palstan jutun, jossa vertaillaan perinteistä ja vapaata hiihtotyyliä.

36, väänsi kirjoittajan vitsansa jo nuorena, kun hänen ensimmäinen juttunsa julkaistiin yläasteikäisenä Keski-Uusimaassa. Sittemmin hän on työskennellyt muun muassa Skimbaajan ja suomenkielisen Outside-lehden päätoimittajana. Antti on myös yksi Nietoksen vakiokirjoittajista. Tähän numeroon hän sanaili alppi-isistä, rocker-suksista sekä Pyhän vanhasta ja uudesta tuolihissistä.

ValoKUVAAJA

NIETOS

12

Antti-PEKKA LAiho,


Päätoimittaja AD OIKOLUKU NIETOS.FI

Jusu Toivonen Harri Tarvainen Arttu Muukkonen KovaKoodarit Oy

jusu.toivonen@nietos.fi • harri.tarvainen@nietos.fi Nietos • Höyläämötie 14 • 00380 Helsinki

NIETOS VERKOSSA: www.nietos.fi, Facebook: Nietos – Pohjoinen elämäntapa

Kirjoittajat: Marianne Juntunen, Antti Laiho, Heidi Lehikoinen, Noora Lintukangas, Arttu Muukkonen, Tuomo Pirttimaa, Arto Saraniemi, Juhani Toivio

Kuvaajat ja Kuvittajat: Joonas Eloranta, Patrick Forsblom, Mattias Fredriksson, Dave Heath, Teemu Heljo, Julius Konttinen, Jani Kärppä, Teemu Lahtinen,

KUVITTAJA

OLLI ÖSTERBERGin, 32, varpaiden välissä haiskahtaa Nivalan peltoaukeiden multa, mutta nykyään kenkien alla narskuu Lapin lumi. Rovaniemellä asuva Olli toivoo jonain päivänä valmistuvansa taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta, vaikka ei uskokaan tittelin vaikuttavan hänen työtilanteeseensa. Ammatissaan Olli ei usko inspiraation odotteluun, eikä liiemmin lahjakkuuteen vaan perisuomalaiseen tapaan sinnikkääseen työntekoon. Nietokseen Olli kuvitti Ladulla-palstan Pertsa vs. skeitti -jutun. Hän itse valitsee pertsat lähtiessään hiihtolenkille.

Mikko Lampinen, Jordan Manley, Ville-Petteri Määttä, Tuomo Pirttimaa, Jaakko Posti, Janine Rewell, Antti Rikkilä, Olli Österberg

PAINO: Forssan Kirjapaino Oy Kansi: Galerie Art Silk 200g, Paperi: UPM Star Matta 90g ISSN-L 1799-3849 – ISSN 1799-3849

PAINOS ja jakelu: 40 000, Nietos ilmestyy kerran vuodessa ja on valtakunnallisessa jakelussa Ski Exposta vappuun. Nietos postitetaan noin 21 000 osoitteeseen lehden tilaajille, Rukan ja Pyhän kausikortin ostajille sekä muille kanta-asiakkaille.

JULKAISIJA: Rukakeskus Oy

441 612 Painotuote

PEFC/02-31-162

Nietoksen jakelupisteet: Aava-lääkärikeskukset, Halti Store Helsinki, Holiday Club -loma-asunnot Rukalla ja Pyhällä, Hotelli Pyhätunturi, Kahvila Kauppayhtiö, Lomarengas -mökit Rukalla ja Pyhällä, Mankkaan suksihuolto, Pyhä Booking -mökit, Ruka ja Pyhä -hiihtokeskukset, Savon Suksistudio, Ski Expo, Ski-Inn huoneistot Rukalla ja Pyhällä, Ski Service Helsinki - Lisäksi Nietosta voi lukea kahviloissa ja kampaamoissa eri puolella Suomea.


FRONTTI | LUKIJAPALAUTE

Pekka Hyysalo kiittää kaikkia tukikeräykseen osallistuneita!

Nuori freestyle-lupaus Pekka Hyysalo loukkaantui vakavasti rinteessä huhtikuussa 2010. Onnettomuuden jälkeen Pekka oli kolmisen viikkoa koomassa saatuaan kaatuessaan erittäin vaikea-asteisen aivovamman. Kypärä pelasti hänet välittömältä kuolemalta. Pekan tila vastasi neliraajahalvausta ja pahimpien ennusteiden mukaan häneen ei enää saataisi merkityksellistä yhteyttä. Pekka on sittemmin näyttänyt uskomatonta periksi antamattomuutta. Hän on taistellut itsensä jo suksillekin ja opetellut uudelleen laskettelemaan. Pekalla ei ollut onnettomuushetkellä tapaturmavakuutusta ja Nietos järjesti hänen kuntoutuksen tukemiseksi haastekeräyksen, joka päättyi toukokuussa 2012. Keräyksellä saatiin kasaan yli 5 000 euroa. Haluan kiittää jokaista, lahjoituksen antajaa. Ne tulevat todella tarpeeseen. Kiitos! -Pekka Hyysalo Myös Nietos kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita. Kaikkien lahjoittajien nimet löytyvät osoitteesta Jatkossa lahjoituksia voi tehdä Pekan omilla sivuilla osoitteessa www.pekkahyysalo.com.

Onnea voittajille! Nietoksen lukijapalautekilpailun pääpalkinnon, 500 euron RukaPyhä-lahjakortin, voitti Sanni Rantanen Kangasalalta. Toimitus onnittelee Sannia ja kiittää kaikkia palautetta lähettäneitä. Onnittelemme myös kaikkia Kari Traan, Peak Performancen ja Smithin tuotepalkintojen voittajia. Tämän lehden lukijapalautekilpailu löytyy sivulta 107. Toimitus pidättää oikeuden palkita lukijoita täysin mielivaltaisesti esimerkiksi hyvistä kuvista tai nettikirjoituksista!

NIETOS

14


FR

FR

ON ON

Terveiseni toimitukselle

POSTIA nietoksen

lukijoilta Haluaisin lukea seuraavassa lehdessä

Lehdessä on hyvä ja mielenkiintoinen sisältö ja sen jaksaa lukea kannesta kanteen. Jatkakaa samaan malliin. Meeri Toimitus vastaa: Teemme parhaamme!

Mistä löytyy (edellisen lehden) ristikon ratkaisu? Minä vaan

Lehdestä olisi voinut jättää pois Toimitus vastaa: Osoitteesta nietos.fi.

Ruka-Pyhä seudun parhaista off-piste laskupaikoista. Markku Toimitus vastaa: Osoitteesta nietos.fi löytyy sekä Pyhän että Rukan offarioppaat. Lupaamme, että aiheita käsitellään tulevaisuudessa myös lehdessä.

Juttua laskuryhmistä, jotka tekevät webisodeja ja laskuleffoja. Roosa Toimitus vastaa: Sivulla 103 voi lukea Nietoksen hissifilosofin kirjoituksen nuorten laskijaryhmien kuten Nipwitzin ja Real Skifin tukemisen tarpeesta.

Murtsikkaa lisää, meitä jotka viihtyvät niin rinteissä kuin ladullakin on paljon! Markku Toimitus vastaa: Lupaamme panostaa murtsikkaan enemmän jatkossa. Toivomme myös apua lukijoilta, sillä toimituksen idealista kiinnostavista jutuista tällä saralla on tuskastuttavan lyhyt.

Mainoksia. Sini Toimitus vastaa: Tämäkin lehti tarvitsee mainostajia, jotta sitä voidaan julkaista. Aiomme kuitenkin pitää mainosten ja toimituksellisen sisällön suhteen tasapainossa.

Toivottavasti jutut eivät ala toistamaan itseään eivätkä keskity liikaa kahden pääkeskuksen asioihin. Lehti on vetovoimainen ja vahva, kun se uskaltaa esittää talviurheilua laajalla skaalalla. Jan

Hyvin ne kaikki mahtui kansien väliin, mitä niitä pois jättämään. Markku

Toimitus vastaa: Kiitos kannustuksesta, aiomme pitää saman linjan myös jatkossa.

Toimitus vastaa: Olemme täysin samaa mieltä!

Tutustuin tähän lehteen ensikertaa, kun joku oli sen jättänyt vuokramökkiimme Rukalla. Se samainen joku oli myös leikellyt lehden sivut aivan palasiksi. Siitä heräsi toki mielenkiintoni lehteä kohtaan, ei kai kukaan jaksaisi nähdä tuollaista vaivaa huonon lehden takia. Ja mitä vielä, luin digilehden läpi ja ihastuin aivan täysin. Aivan huippulehti, jopa mainokset jaksaa katsella läpi. Kiitos! Aino

Toimitus PYYTÄÄ ANTEEKSI! Nietoksen edellisen numeron Old School New School -juttuun, joka käsitteli tellumonojen kehitystä lipsahti nimivirhe. Jutussa haastatellun Pyhäkoulun hiihdonopettajan Nikin oikea sukunimi on Juurinen eikä suinkaan Juurela.

Toimitus vastaa: Olemme otettuja. Lehden voi tilata ilmaiseksi kotiin osoitteessa nietos.fi.

TT

I

TT


FRONTTI | OMAN KYLÄN POIKA

Sanat: Jusu Toivonen Kuva: Harri Tarvainen

PYHÄN KUPEESTA AAPAJÄRVELTÄ

”Olen kotoisin Aapajärveltä, Pelkosenniemen pohjoispuolelta. Vanhempani olivat maatila- ja kyläkauppayrittäjiä ollessani nuori. Tilan yhteydessä oli myös posti ja kyläkirjasto, se toimi siihen aikaan Aapajärven keskuksena. Osallistuin tilan töihin jo pienestä pitäen, kuten siihen aikaan oli perheissä tapana. Myös isäni veli asui samalla tilalla ja olimme kaikki yhtä perhettä. Sisarusten ja serkkujen kanssa yritimme aina ängetä sen perheen ruokapöytään, jossa oli paremmat pöperöt. Pyhätunturi näkyi kotoamme, mutta isäukko ei vienyt meitä mäkeen, vaikka kuinka kinusimme. Hän sanoi, että laskettelun voi aloittaa sitten, kun saa hankittua välineet ja lipun omilla säästöillä. Harrastinkin nuoruudessa paljon murtomaa- ja ampumahiihtoa. Murtsikoita käytettiin myös soramontuissa laskemi-

NIETOS

16

kolmen kopla, Jukka, minä ja Jaakkolan Mika.

seen ja hyppimiseen. Niitä kului välillä useita pareja talvessa. Armeijassa olin mukana ampumahiihdon valmennusryhmässä. Silloin kunto oli älytön. Tein cooper-testissä varuskunnan ennätyksen, 3 570 metriä. Isän kanssa pääsin mukaan monille metsästysretkille. Ne olivat hienoja kokemuksia. Olin yleensä vetojuhtana, kun olin niin hyvässä kunnossa. Karhujakin jahdattiin monta kertaa, mutta ne olivat aina meitä vikkelämpiä. Ensimmäisen kerran pääsin laskettelemaan koulun luokkaretkellä Saariselällä. Silloin mentiin lujaa. Kun kaverini Jukka Karila sai ajokortin, aloimme käydä Ylläksellä. Meitä oli siihen aikaan

Laskettelu alkoi toden teolla ollessani 19-vuotias. Silloin tutustuin Pyhäjärven Jariin, joka oli mukana Pyhän seuratoiminnassa ja hiihtokoulussa opettajana. Hankin itselleni valmentajan ja hiihdonopettajan paperit. Laskettelun myötä pääsin eroon tappeluporukoista, jotka olivat siihen aikaan tavallisia. Aapajärven jengi otti säännöllisesti yhteen tanhualaisten kanssa Sodankylän nakkigrillillä. Kovimmat käsirysyt käytiin Pelkosenniemen, Sodankylän ja Kemijärven kesken. Kemijärvi oli siihen aikaan iso kaupunki, eikä sinne pienellä porukalla uskaltanut lähteä. Ensimmäiselle alppimatkalle pääsin vuonna 1988. Musiikinopettaja Pirkko Kolkka järjesti bussimatkan Pelkosenniemeltä Sveitsiin. Se oli suuri kokemus.


Siellä saimme laskea oikeata putikkaakin. Välillä mentiin karkuun pistööreitä, kun ’eksyimme’ kielletyille alueille. Poikani Tiitus syntyi lokakuussa 1992. Silloin tuli huudot, kun olin myöhässä hakemassa perhettä sairaalasta. Edellisenä päivänä satoi puoli metriä lunta ja pakkohan sitä oli mennä laskemaan, kun työkaverit laittoivat Vanhan tuolihissin päälle.

”Elämässä on sattunut monia lähellä piti -tilanteita.”

Perheen kanssa muutimme pääkaupunkiseudulle 90-luvun puolivälissä. Appiukko oli intohimoinen purjehtija ja pääsin hänen mukana monille pitkille purjehduksille, joista ensimmäinen oli Atlantin ylitys. Purjehduksilla oli monta lähellä piti -tilannetta. Kerran niin sanottu tappaja-aalto osui kohdallemme. Siitä selvittiin kuin ihmeen kaupalla. Muutenkin hurjia tilanteita on osunut kohdalleni. Pyhä Extreme -filmin kuvauksissa lumivyöry oli viedä hengen. Talvella 2003 sääri murskaantui täysin, kun laskin päin puuta. Silloin elämä pysähtyi. Viimeisimmän purjehduksen tein 2002 ja palasin sen jälkeen Pyhälle hiihtokoulun kausivastaavaksi. Pyhällä olen ollut monissa eri työtehtävissä, 80- ja 90-luvuilla hiihtokoulussa opena, kausivastaavana ja hotellin vapaa-ajan ohjaajana. Pyhälle paluun jälkeen olen työskennellyt vuokraamovastaavana ja rinnepäällikkönä. Tällä hetkellä vastaan rinteiden asiakaspalvelusta.”

FR

FR

ON ON

TT

I

TT


FRONTTI | OMAN KYLÄN TYTTÖ

Ella, Suvi ja Silja Suitiala viettivät lapsena kaikki lomansa Pyhällä, mutta saivat lopulta luvan alkaa käydä myös Rukalla. Sanat: Noora Lintukangas Kuva: Teemu Lahtinen

Ella Suitialan mielestä Pyhän hissioffarit huhtikuussa ovat aivan parasta. Nuoremman sisaren Suvin mielestä taas Rukan parkki aurinkoisella säällä. Siljakin viihtyy paremmin Rukan parkissa. ”Sieltä löytyy aina tuttuja.” Kemijärveltä kotoisin olevalla Suitialan perheellä on ollut Pyhällä mökki ”aina”. Siellä vietettiin kaikki viikonloput ja lomat. Makeimmat muistot liittyvät Pyhän Ski Bistron munkkiin ja kaakaoon, jotka käytiin nauttimassa laskupäivän lomassa. Intohimoisia lumilautailijoita heistä muovautui jo lapsuudessa. ”Pienenä Pyhän metsäreitit tulivat tutuiksi, mutta silloin meillä oli omat kaveriporukat, emmekä laskeneet paljoakaan keskenämme”, Suvi kertoo. ”Vähitellen kaikki muut lopettivat”, Ella naurahtaa. Sitten Suville ja Siljalle iski hinku päästä Rukalle. ”Oltiin 15- ja 17-vuotiaita, kun saatiin keskenämme ruveta käymään siellä. Mutta oli se iskän kanssa alkuun aika vääntöä”, Suvi muistelee. Tytöt kertovat, että kotona oli tiukka kuri, mutta urheiluun sai aina panostaa.

NIETOS

18

Ella ja Silja harrastivat pitkään uintia ja Suvi jalkapalloa. Silja myös tanssi ja skeittasi. ”Isä on ollut meitä usuttamassa kaikkeen liikkumiseen”, Suvi sanoo.

”Meillä on sellainen jos toi niin miksen mä -mentaliteetti.”

”Emme me sen kummempia rämäpäitä olleet, meidän vaan annettiin temmeltää”, Ella kertoo ja toteaa, ettei joukon neljäs, nuorin sisko Roosa ole lumilautailusta yhtään kiinnostunut. ”Äiti ehkä kehotti laittamaan kypärän päähän, muttei hänkään toppuutellut”, Silja jatkaa. Samaa lajia harrastavista siskoista on enemmän iloa ja tukea kuin haittaa. ”Kyllä meillä on sellainen jos toi niin miksen mä -mentaliteetti”, Suvi kertoo. Suvi ja Silja osallistuivat ensimmäisiin kilpailuihinsa jo 2008, Ella taas aloitti

kisaamisen 2010 jätettyään kilpauinnin. Maajoukkueessa kisaava Ella voitti Suomen mestaruuden lumikourussa viime talvena. Suvi sijoittui slopestylessa kuudenneksi. Toisen kilpailumenestyksestä ollaan aina iloisia. ”Jos siskot ovat mukana kisassa, on vielä parempi tsemppis päällä”, Silja sanoo. Nyt kaikki kolme asuvat Rovaniemellä. Ella ja Suvi opiskelevat, Silja viettää välivuotta. ”Valitsin oikiksen, että pääsen laskemaan”, Ella kertoo viitaten vähään läsnäolopakkoon ja kirjatentteihin. Graafista suunnittelua opiskeleva Suvikaan ei ota keväisin paljon kursseja, sillä juuri silloin laskeminen menee koulun edelle. Siljalle laskeminen oli etusijalla jo lukiossa. ”Siksi koulun kanssa olikin vähän vaikeuksia. Lukion jälkeen on paljon helpompi olla oman itsensä herra.” ”Kerran ollaan vaan nuoria. Nyt on tämän aika”, Ella tiivistää. Mäkeen on vaan pakko päästä.


FR

FR

ON ON

TT

I

TT


FRONTTI | TUNTURIUUTISET

Tunturiuutiset NIETOKSEN TIETOTOIMISTO

Takuulla vastinetta rahoillesi Nyt voit ostaa RukaPyhä-kausikortin ilman huolta siitä, kertyykö talvella riittävästi hiihtopäiviä. Takuukausikortilla saat varmasti rahoillesi vastinetta, sillä sen ostajille palautetaan 30 euron lahjakortti jokaiselta alle kymmeneen jäävältä hiihtopäivältä. Lisätiedot: ski.ruka.fi/hissiliput, ski.pyha.fi/hissiliput

After Ski joka päivä

RUKALLE SUOMEN SUURIN LASTENMAA Uudistettu Vuosselin Rosa & Rudolf -lastenmaa on Suomen suurin lapsille tarkoitettu rinnealue. Uusi Rosa & Rudolf -lastenmaa on jaettu kolmeen alueeseen, joissa vaikeusaste kasvaa, mitä ylemmäksi mennään. Perheen pienimmille ja aloittelijoille suunnitellulla alimmalla alueella on kolme taikamattoa. Keskiosaan vie pitkä taikamatto ja ylimmälle alueelle Rosa & Rudolf -sompahissi. Suomen suurimmassa ja hauskimmassa lastenmaassa on myös pulkkamäki, laavu sekä Rosan & Rudolfin yllätyksiä. Rukan Rosa & Rudolf -lastenmaa on suunniteltu yhteistyössä itävaltalaisen, lasten rinnepalveluihin erikoistuneen SunKid-yrityksen kanssa. Lisätiedot: ski.ruka.fi/lastenmaa

NIETOS

20

Rukan ainutlaatuisessa ja kiitellyssä kävelykylässä voit kruunata mäkipäivän Pisteen after-skissä viikon jokaisena päivänä avajaisista vappuun. Sesonkiviikonloppuina afteri-lavalla viihdyttävät live-bändit. Hiihtäjän kylässä voit myös jatkaa laskupäivää muista monipuolisista kahvila- ravintola- ja shoppailupalveluista nauttien.

PYHÄ Carlsberg High Five -tapahtumalle uusi ajankohta Aikaisemmin pääsiäisenä järjestetty Carlsberg High Five pidetään tänä vuonna 19.-21.4. Verbieristä alkunsa saaneessa tapahtumassa on luvassa hauskoja laskukisoja, stand up -komiikkaa, live-musaa ja dj-soittoa. Lisätiedot: ski.pyha.fi/highfive


Vuokraa ja vaihda vapaasti

FR

Rukan ja Pyhän vuokraamoista saa tällä kaudella VIP-välineet vapaalla vaihto-oikeudella. Välineitä ja lajia voi vaihtaa mielen mukaan laskettelun, lautailun, telemarkin ja murtomaahiihdon välillä. Vaihto-oikeus koskee koko vuokraamon valikoimaa.

FR

ON ON

LASTEN HISSILIPUT PUOLEEN HINTAAN RukaPyhän perhelipulla laskeminen on entistäkin halvempaa. Vanhempien ostaessa 3-9 päivän liput, lapset (6-12) ja nuoret (13-17) saavat 50% lisäalennuksen! Lisätiedot: ski.ruka.fi/hissiliput, ski.pyha.fi/hissiliput

Rukalle ja Pyhälle Burtonin lapsiparkit Rukan Kaltiolammelle ja Pyhän hotellitasanteelle tulee täksi kaudeksi Burton Riglet -lapsiparkit, jotka ovat maailmalla nousseet suuren suosioon perheen pienempien lautailijoiden oppimispaikkoina. Tasamaalle rakennetuissa parkeissa ei käytetä hissiä vaan lapsia vedetään laudassa kiinni olevasta flexi-narusta. Burton Riglet -parkit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Välineet saa vuokrattua Rukan ja Pyhän vuokraamoista.

SALOMON FREESKI TEST CENTER PYHÄLLE

Suomen monipuolisimpana off piste -tunturina tunnetun Pyhän ylävuokraamon vapaalaskuvälineiden valikoima laajeni täksi kaudeksi uuden Salomon-yhteistyön myötä. ”Salomon panostaa voimakkaasti vapaalaskuvälineisiin ja haluamme tarjota harrastajille mahdollisuuden testata laajasti tämän kategorian tuotteita siellä, missä niitä voi oikeasti käyttää. Tästä johtuen Pyhätunturi on selkeä valinta yhdeksi Freeski Test Centeriksi”, Jari Kauppinen Amer Sportsilta sanoo. Valikoimassa on lähes koko Salomonin Freeski-suksimallisto mukaan lukien naisten mallit ja Quardian-siteet. Uutuutena voi kokeilla myös lajiin soveltuvia monoja. Välineitä voi testata ilmaiseksi lyhyitä aikoja tai vuokrata maksua vastaan pidemmäksi aikaa.

TUULITUOLIKOKEILU RUKALLA RukaExpress-hississä testataan tällä kaudella uutta vakautinmenetelmää, jonka tavoitteena on toimintavarmuuden parantaminen tuulisella säällä. Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa 20 tuoliin kiinnitetään 70 kiloa painavat lisäputket, joiden sisällä oleva neste toimii tuulen vaimentimena. Hissivalmistaja Doppelmayerin kanssa kehitettyä menetelmää kokeillaan ensimmäisenä maailmassa Rukalla.

Luontokeskus Naava on avattu

Pyhätunturin uusi, monipuolinen luontokeskus Naava on avattu. Luotokeskuksen aisteja herättelevä näyttely esittelee Pyhä-Luoston tunturialueen synnyinhistoriaa, geologiaa, luontoa sekä kulttuurihistoriaa. Naavan palvelupisteestä saa kaikki ajankohtaiset tiedot Pyhä-Luoston kansallispuistosta ja sen reiteistä. Erinomaisen akustiikan omaavassa Naava-auditoriossa järjestetään erilaisia esitys- ja seminaaritapahtumia. Luontokeskuksessa on myös kahvila-ravintola Loimu, josta saa Lapin raaka-aineista tehtyä ruokaa ja herkkuja.

TT

I

TT


FRONTTI | TUNTURIUUTISET

TÄYDELLISTÄ

HELPPO REITTI HUIPULTA kylään

MUOTOILUa

Lapset ja aloittelijat pääsevät nyt helposti laskemaan Rukan eturinteiltä kävelykylään. Vihreäksi luokiteltu serpentiinireitti (nro 7) kiertää huipulta Kuru-rinteeseen (nro 5) ja sieltä edelleen Rukan kävelykylään.

SENSAATIOTA VO LISÄÄMÄLLÄ YKS

RUKASTORESSA

Enää ei tarvitse käyttää monoa, joka painaa tai jossa kantapää pääsee nousemaan. RukaStoresta saat juuri sinun jalkaasi sopivat Fischerin Vacuum Fit -monot. Mullistavassa Vacuum Fit -menetelmässä sekä monon ulkokuori että sisäkenkä muokataan jalan muotoihin istuviksi. Paineen avulla monoon saadaan tilaa niihin kohtiin, joihin sitä tarvitaan ja tiiviyttä sinne, missä jalka pääsee liikkumaan.

DER ERSTE SKISCHUH DER SICH 100% ANPAS

Laske ilman

päästöjä

Viime kaudella Pohjoismaiden ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hiihtokeskukseksi tullut Pyhä jatkaa ympäristöystävällisellä linjallaan. Pyhä käyttää kaikessa toiminnassaan ekosähköä ja kaukolämpökin saa alkunsa uusiutuvista luonnonvaroista. Rinnehuollon polttoaineet kompensoidaan WWF:n suositteleman Gold Standard -järjestelmän kautta. Käyttämällä Pyhän rinnepalveluita ja majoittumalla Ski-Inn huoneistoissa tai Pyhän hotellissa laskujesi hiilipäästöt ovat yhtä kuin nolla!

Vuokraa välineet netissä, pääset nopeammin mäkeen Rukan ja Pyhän vuokraamopalvelut ovat helppoja ja nopeita uusien nettipalveluiden myötä. Nyt voit täyttää vuokraamolomakkeen itsellesi tai koko perheelle etukäteen verkossa, jolloin tiedot siirtyvät vuokraamojärjestelmään ja välineiden vuokraus sujuu nopeasti. Voit myös valita haluamasi välineet netissä ja suorittaa maksun etukäteen. Tällöin välineet odottavat sinua valmiiksi asennettuina vuokraamossa, kun olet lähdössä rinteeseen. Lisätiedot: ski.ruka.fi ja ski.pyha.fi

NIETOS

22

Soma VACUUM Ranger 12 Ranger 12 laskukengän istuvuus on muotoiltav uskomattoman äärimmäistä huippuluokkaa. 100% muotoutuva edullista, mutta kenkäosan täydellisen anatomisen mukautumis totta laadun. Säädettävä varren jäykkyys optimoi ke

Tästä helpommaksiVibram-kumipohja ja edullisemmaksi tekee kengällä olosuhteisiin. ei hiihtolomailu enää muutu. Vai miltä kuulostaa 89 euron Ski-Innclusivetäyspaketti, johon sisältyy hissilippu, vapaasti vaihdettavat vuokravälineet, majoitus hotellihuoneessa tai huoneistossa, aamiainen, lounas ja illallinen sekä PyhäKlubin kuntosali, sauna ja poreallas. Kaikki nämä yhdellä varauksella osoitteessa www.ski-inn.fi/inclusive

Lahjakortilla kaikki palvelut kätevästi RukaPyhän uudella lahjakortilla voit ostaa kattavasti ja kätevästi kaikki hiihtäjän palvelut: hissiliput, vuokraamovälineet, hiihtokoulutunnit, ravintolaruokailut, myymäläostokset ja Ski-Inn -majoitukset. Lahjakortin voi ostaa RukaPyhän nettikaupasta ja myyntipisteistä tunturissa. Lisätiedot: www.ski-inn.fi/lahjakortti

POROJA RINTEESSÄ Pyhän perherinteillä pääsee tänä talvena katsomaan poroja talvilaitumella. Porot tuodaan rinteen viereen rakennettuun aitaukseen joulukuussa ja ne ovat siellä lasten riemuksi kevääseen asti. Poroja on nähtävillä myös Rukalla Rosa & Rudolf -reitillä läpi kauden.


FRONTTI | LADULLA

NIETOS

24


FR Sanat: Heidi Lehikoinen Kuvitus: Olli Österberg

FR

ON ON

Suomi on perinteisen hiihdon menestyjämaa, vaikka luistelutyylillä pääseekin lujempaa.

Historia

Lempinimet

Perinteinen on tunnettu aiemmin tasamaahiihtona ja murtomaahiihtona, jollaisena se on ollut kautta aikain suomalaisten tapa liikkua. Tasamaahiihto oli kilpalajina Suomessa jo 1800-luvun lopulla. Luisteluhiihdon haparoivat ensipotkut otettiin toispuoleisina vasta 1970-luvun lopulla, ja se yleistyi ilman pitovoiteita vuonna 1984. Luistelutyylin isänä pidetään suomalaista Pauli Siitosta. Toisaalta jo ennen 70-lukua lapset olivat ilman sauvoja luistelleet metsäteillä sukset jalassa.

Hiihtoslangia puhut sujuvasti muutamalla sanalla. Perinteinen on pertsa, luistelu skeitti. Luistelun alalajeja ovat kuokka, wassu, mogren ja ankka. Wassu eli wassberg on tekniikka, jossa sauvoilla työnnetään jokaiselle potkulle. Mogrenissa tasatyöntöä seuraa luistelupotku molemmilla jaloilla. Ankka muistuttaa haarakäyntiä, mutta suksia liu’utetaan.

Hiihtäjätyyppi Perinteistä sivakoivat tyypillisesti kiireettömät nautiskelijat, joille maastohiihto on mukava tapa retkeillä talvisessa luonnossa. Monille iäkkäämmille ihmisille perinteinen on yhä ainoa oikea etenemistapa ja suksien voitelu oleellinen osa lenkille valmistautumista. Mukavuudenhaluinen sivakoi pitopohjasuksilla tai vaihtaa luisteluun, jossa samalla voitelulla hiihtää pitkään kohtuullisesti luistavin suksin kelillä kuin kelillä. Luistelu on vauhdikkaille ja nuorekkaille luontevampi etenemistyyli.

Vauhti Vapaa on nopeampi hiihtotapa. Maailmanmestari Matti Heikkinen pyyhältää arvionsa mukaan vapaalla 10 minuutissa 4,3 kilometriä, kun perinteisellä hän ehtii sivakoida samassa ajassa vain neljä kilometriä. Tavallisella harrastajalla ero vapaan eduksi on usein suurempi. Perinteisellä on helpompi hiihtää omaa vauhtiaan, sillä ladulla voi sukset jalassa vaikka kävellä.

Välineet Moni harrastaja lykkii samoilla monoilla ja jopa samoilla suksilla molempia hiihtotapoja. Perinteisen sukset ovat pidemmät, mutta sauvat vastaavasti lyhyemmät. Perinteisen suksen mitta on oma pituus plus 15-25 cm, sauvojen 83-86 prosenttia omasta pituudesta. Luistelusuksien mitta on oma pituus plus 10-15 cm ja sauvojen 88-91 prosenttia omasta pituudesta. Luistelumonot ovat jäykemmät ja varreltaan korkeammat kuin perinteisen tyylin monot.

Suksibisnes Suomessa myydään arvioiden mukaan noin 200 000 – 250 000 suksiparia vuodessa. Perinteisen suksia myynnistä on noin 70 prosenttia. Halvimmissa hintakategorioissa suhde on jopa suurempi, mutta moni käyttää suksipariaan yleissuksena, eli vaikka on perinteisen suksi, sillä silti myös luistellaan. Intersportin maastohiihdon tuotepäällikön Jukka Pinolan mukaan niin sa-

notut voiteluvapaat sukset ovat olleet selkeä suosituin trendi kahtena viime sesonkina. Pitopohjasuksien helppous on houkuttanut uusia harrastajia perinteisenkin ystäviksi.

Kesäiset sukulaiset Vapaan hiihtotavan sukulaiset kesäisin ovat rullaluistelu ja pyöräily, joista jälkimmäisessä yhteys tulee pitkän voimatuoton kautta. Perinteisen hiihdon liikkeitä ja voimantuottoa muistuttavat kesälajit löytyvät puolestaan juoksusta ja sauvakävelystä.

Perinteisen tyylin menestyjämaa Suomi on kansainvälisillä kilpaladuilla profiloitunut vahvaksi perinteisen taitajaksi. Vapaalla on ollut nihkeämpää, vaikka Kari Härkönen voittikin ”toispuoliluistellen” MM-kultaa 1985. Suomalaishiihtäjät ovat saavuttaneet 1990- ja 2000-luvulla yhdeksän henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja kaksi olympiakultaa, joista ainoastaan kaksi MM-kultaa on tullut vapaalla. Molempien tyylien yhdistelmäkilpailussa mestaruuksia on yksi. Lisäksi vapaalla on hiihdetty yhdistelmähiihdot mukaan lukien kolme kuudesta MM-hopeasta ja kolme kymmenestä MM-pronssista. Olympialaisten kahdesta kullasta, kahdesta hopeasta ja viidestä pronssista vain yksi pronssi on hiihdetty vapaalla tyylillä.

TT

I

TT


FRONTTI | OLDSCHOOL, NEWSCHOOL

Sanat: Antti Laiho Kuvat: Antti Rikkilä

KEHITYS kehittyy, ja niin tekevät hissitkin Kun Pyhän Vanha tuolihissi valmistui kansallispuiston rajan viereen vuonna 1965, oli se hissiteknologian edelläkävijä. Nyt sillä pääsee tunnelmallisille maisemanousuille.

P

yhällä ero uusien ja vanhojen hissien välillä konkretisoitui toissatalvena, kun nopea, kuuden hengen Pyhä Express -hissi otettiin käyttöön. Se mullisti laskemisen Pyhällä täysin. Ylös pääsee aiempaa nopeammin, helpommin ja mukavammin. Lisäksi uudet rinnejärjestelyt mahdollistavat tunturin

NIETOS

26

koko eteläpuolen hyödyntämisen sujuvasti yhdellä hissillä. Muutokset saivat verkkaisen Vanhan tuolihissin puupenkkeineen näyttämään entistäkin vanhemmalta. Tekniset faktat vain korostavat hissien välistä eroa. Pyhä Expressillä tunturin huipulle

nousee viisinkertainen määrä ihmisiä tunnissa ja nousuun kuluu vain puolet vanhan tuolihissin tarvitsemasta ajasta. Korkeuseroakin sillä saavuttaa 50 metriä enemmän. Nykyaikaisessa Pyhä Expressissä voi sulkea kuomun ja nauttia matkasta suuremman ystäväjoukon kanssa. Kuomun sisällä jutustelukin onnistuu häiriöttä, sillä tuuli ja tuiverrus jäävät ulkopuolelle.


FR

M

utta ovatko tehokkuus ja mukavuus kaikki kaikessa? Niinä kauniina kevätpäivinä, kun aurinko paistaa ja laskeminen on yksinkertaisesti ihanaa, on nostalgista nauttia Vanhan tuolihissin keinuvasta menosta, antaa jalkojen roikkua rentoina, katsella ohi lipuvia honkia ja sulkea silmät hetkeksi. Vanhassa sympaattisessa tuolihississä saa nauttia kansallispuiston läheisyydestä ja rauhoittua. Aina ei saa antaa tehokkuuden jyrätä alleen historiaa ja tunnelmaa.

Vanha tuolihissi vs. Pyhä Express Vanha tuoli

Pyhä Express

Käyttöönotto

1965

2010

Kapasiteetti

460 hlöä/h

2300 hlöä/h

Tuolit

64

51

Nopeus

1,75 m/s

5,0 m/s

Pituus

835 m

1101 m

Korkeusero

230 m

279 m

Nousuaika

8 min 20 s

4 min 5 s

FR

ON ON

TT

I

TT


Maahantuoja B-Trade Ky - www.buff.fi


Lämpöä ja mukavuutta koko perheelle! All Mountain -mallisto koko perheelle. Kokonaan pehmustettu sukka talviharrastuksiin. Pitää jalat kuivina ja lämpiminä. Erinomainen istuvuus ja kolmen vuoden takuu. Women’s & Men’s All Mountain Kids All Mountain

Toddler All Mountain

Myynti: Hyvin varustellut urheilukaupat ja tavaratalot sekä suurimmat laskettelukeskukset / Maahantuonti: www.vandernet.com


FRONTTI | KALENTERI

2012/2013 Rukan ja Pyhän tapahtumat

Marraskuu 2012

Helmikuu 2013

Talvikauden Viralliset Avajaiset, Ruka, 9.-11.11.

Winter UnPlugged, Pyhä, 31.1.-3.2.

FIS World Cup Ruka Nordic Opening, 30.11.-2.12.

Ruka FIS Slalom Race, 2.-3.2. Naperoviikot, Ruka, 2.-16.2.

Joulukuu 2012

Testaa Pyhä, 8.-10.2.

Parkkikauden Avajaiset, Ruka, 8.12. FIS Freestyle Ski World Cup Opening, Ruka, 15.12.

Tammikuu 2013

Maaliskuu 2013 RukaPop, 9.-16.3. Poppikarnevaalit, Pyhä, 15.-16.3.

Äijä Hiihtokoulu, Ruka, 12.-13.1.

Pyhä Old School, 15.-17.3.

Tomaatteja!Tomaatteja! Stand Up-festivaali, Ruka, 17.-19.1.

K2 Free’kend, Pyhä, 22.-24.3.

Freestyle Ski Tour Fabulous Ruka, 24.-27.1.

Hiihtokoulun Pääsiäiskurssit, Ruka, 25.-31.3.

Testaa Ruka, 25.-27.1

Oikeudet muutoksiin pidätetään • Viimeisimmät tiedot tapahtumista löytyvät osoitteista ski.ruka.fi ja ski.pyha.fi

NIETOS

30


FR

FR

ON ON

Huhtikuu 2013 Lumilautailun SM-kilpailut, Ruka, 4.-7.4. Freestylen SM-kilpailut, Ruka, 4.-7.4. Jackson, Pyhä, 4.-7.4. Ladies Ski Week, Ruka, 8.-14.4. Pyhän tähdet, 11.-12.4. Ladies Only Ski School, Ruka, 12.-14.4. Audi Cup Finaalit, Pyhä, 13.-15.4. Spring Break, Ruka, 18.-21.4. CARLSBERG HIGHFIVE, PYHÄ, 19.-21.4.

Touko-kesäkuu 2013 Fabulous Ruka Freestyle Ski Summer Camp, 9.-12.5. Burton & Ruka Summer Snowboard Camp, 16.-19.5. Kalle Palander Ruka Summer Ski Camp, 3.-6.6.

Rukan Wappu & Wappulounas, 26.4.-1.5. Pyhän Vappu, 26.4.-1.5. MayDay, Pyhä, 29.-30.4.

Oikeudet muutoksiin pidätetään • Viimeisimmät tiedot tapahtumista löytyvät osoitteista ski.ruka.fi ja ski.pyha.fi

TT

I

TT


FRONTTI | TUTkitusti totta

Sanat: Noora Lintukangas

MILTÄ KUUlOSTAA REVONTULI? Vanha kansa kertoo revontulien juttelusta: ritinästä, rätinästä ja huminasta. Mystistä ilmiötä on viime aikoina tutkittu paljon. Pitävätkö revontulet ääntä? ”Eivät”, vastaa geofyysikko Jyrki Manninen topakasti. Tohtorismies ja tutkija työskentelee Oulun yliopiston alaisessa Sodankylän geofysiikan observatoriossa ja tietää aiheesta enemmän kuin ehkä kukaan muu Suomessa.

Revontulet loimuavat noin 100 kilometrin korkeudessa. Ääni liikkuu maan pinnalla kolme kilometriä sekunnissa. Tällä vauhdilla matkaan menisi viisi minuuttia. Ylhäällä ilma on huomattavasti ohuempaa ja välittää ääniaaltoja hitaammin, eli aikaa voisi kulua jopa vartti.

Juuri geofysiikan observatorion viime vuosikymmenenä keräämän, yli 300 suomalaisen haastatteluun pohjautuvan tutkimusaineiston mukaan moni on kuullut revontulien ”laulavan”.

”Sen kyllä huomaisi, jos 5–15 minuutin päästä revontulien näkymisestä kuuluisi rytinä”, Manninen jatkaa.

”Mitenköhän tuon nyt sanoisi nätisti”, Manninen pohtii. ”En kiistä, etteikö ääniä kuuluisi, mutta revontulista ne eivät ole lähtöisin.” Nopea fysiikan kertaus selvittää asiaa:

Mutta kun monet ovat ääniä kuulleet revontulia katsellessaan. Äänen täytyy olla lähtöisin muualta. Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun akustiikan ja äänenkäsittelyn professori Unto Laine on tutkinut, paljonko näkö- ja kuulohavainto voivat poi-

keta toisistaan, vaikka ihminen ymmärtää niiden tulevan samasta lähteestä. ”Ero on korkeintaan kolme sekuntia. Kun otamme huomioon, että ääni etenee tuossa ajassa kilometrin, tiedämme että aiheuttajan on oltava näin lähellä”, Manninen toteaa. Vielä ei siis tiedetä, mistä ääni tulee. Revontuliin liittyvät sähkökentän ja magneettikentän vaihtelut tapahtuvat yhtä aikaa sekä yläilmoissa että maanpinnalla. Kyseessä voivat olla voimakkaat salamapurkaukset lähistön terävissä piikeissä. Nämä ovat samoja staattisia sähkönpurkauksia, joita villapuseron pois ottaminen talvikuivalla aiheuttaa: pieniä salamoita ja ritinää. Terävät piikit taas voivat olla männynneulasia tai hiukset päässä. Vaihtoehtoja on monia.

Lue Revontuliin liittyvä jatkojuttu osoitteessa NIETOS.fi

NIETOS

32


www.esakorpela.fi


FRONTTI | VÄLINETOHTORI

Sanat: Antti Laiho Kuvat: Dave Heath, valmistajat

ROCKER-SUKSISTA ON ILOA MYÖS KOTIMAAN RINTEILLÄ Monet ajattelevat, ettei Suomessa koskaan ole niin paljon puuteria, että rocker-suksille olisi täällä käyttöä. Kaikenlaista voi luulla. Tässä neljä perustelua, miksi olen eri mieltä.

Rocker on moniulotteinen käsite

R

ocker-termillä myydään niin monenlaisia suksia, ettei niitä kaikkia voi millään niputtaa samaan tuoteryhmään. Toisessa ääripäässä ovat sukset, joissa koko jalkavuus on käänteinen. Ne siis muistuttavat sivulta katsottuna keinutuolin jalasta. Toisessa ääripäässä ovat sukset, joissa on normaali jalkavuus, mutta vain suksen kärki on taivutettu nousemaan hieman pidemmältä matkalta. Rocker on pikemminkin markkinointitermi kuin suksen yksiselitteinen ominaisuus. Perinteisesti suksissa on ollut jalkavuus, joka on parantanut niiden laskuominaisuuksia kovalla alustalla. Nyt tuohon muotoon on lisätty erilaisia variaatioita ja suksen sivuprofiilista on tullut yksi uusi muuttuja perinteisten mittojen, kuten leveyden, sivuleikkauksen ja pituuden rinnalle.

NIETOS

34

Rocker ei ole vain puuteriominaisuus

R

ocker löi itsensä läpi puuterikenttien pöllyssä. Se teki laskemisesta leikkisää ja vaivatonta. Mutta varsin pian huomattiin, että uudenlaisesta jalkavuudesta on hyötyä muissakin olosuhteissa. Niinpä nykyään rockeria löytyy puuteri- ja vapaalaskusuksien ohella myös all mountain -suksista, twineistä ja jopa rinnesuksista. Eikä kyseessä ole edes pelkkä eksperttilaskijoille suunnattu ominaisuus, myös harrastajatason suksiin on sovellettu rockeria.

Rocker helpottaa laskemista

R

ocker sai alkunsa, kun huomattiin, että käänteinen jalkavuus nostaa suksen kärjen pehmeän lumen pinnalle ja näin

helpottaa laskemista. Pehmeän lumen laskemisesta tuli paitsi aikaisempaa helpompaa myös merkittävästi kevyempää. Puuteri ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa uudenlaisesta jalkavuudesta on iloa. Offarilaskussa yksi haastavimmista olosuhteista on korppu, eli lumen pinnalle sulanut ja uudelleen jäätynyt rapea kuori. Vaikka se rocker-sukset jalassakin saattaa pettää laskijan alla, on korpusta helpom-


FR K2 SIDESETH pi selvitä rockereilla, sillä korpussakin taivutettu suksi pyrkii pinnalle. Rinneolosuhteissa pieni rocker-muoto helpottaa käännöksen aloitusta ja tekee kantinvaihdoista vaivattomia. Kantti ei myöskään nappaile kiinni luisutettaessa suksea pohjallaan. Kantattuna suksi pureutuu edelleen lumeen koko kantin pituudelta, kuten perinteisissäkin sivakoissa. Näin suksi on luisuteltaessa leppoisa, mutta kantattuna vakaa ja pitävä.

Rocker lisää hauskuutta

R

ocker ei ole syntynyt porttien välissä ajanottokellojen tikittäessä. Se on luotu, koska rocker helpottaa laskemista ja tekee siitä hauskempaa. Rocker-suksilla avautuu pehmeässä puuterimetsikössä kokonaan uudenlainen laskuelämys. Suuretkin sukset muuttuvat ketteriksi, suunnanvaihdot ovat helppoja ja vikkeliä, ja rinteen muodoista saa enemmän irti. Kun rocker pompauttaa suksen lumen pinnalle, hypähtelee laskija pienistäkin kummuista leikkisästi. Ja alastuloissa pysyy paremmin tasapainossa, kun suksi käyttäytyy loogisesti. Rockerilla laskiessa saa keskittyä laskulinjoihin ja nautiskeluun. Perinteinen vääntäminen ja kääntäminen jää pois.

Seth Morrisonin uusi nimikkosuksi on 118 mm leveä Sideseth. Sidesethin kannassa rockeria on vain vähän ja jämäkkyyttä reilusti, joten suksi on vakaa eikä pelästy kovaakaan vuorenseinää. Lisätietoja: www.esakorpela.fi

FISCHER HYBRID 9.0 Fischerin uusissa Hybrid-suksissa jalkavuutta saa muutettua etuosan säätönapista. Hybridillä voi siis kovalla alustalla laskea normaalilla jalkavuudella ja rennommassa kelissä rockerasetuksella. Lisätietoja: www.patrol.fi

SALOMON ROCKETTE 115 Salomonin vapaalaskusuksissa on kaikissa rockeria kärjessä, mutta kannan muoto vaihtelee: rocker kannassa tekee suksesta vikkelän ja leikkisän, normaali kanta lisää pitoa ja vakautta. Rockette 115 on naisten twin rocker -suksi. Lisätietoja: www.salomonfreeski.com

FR

ON ON

TT

I

TT


FRONTTI | VIHERPIIPERTÄJÄ tällä palstalla kirjoittaa nimimerkki Viherpiipertäjä

V

älineiden uusiminen on olennainen osa nykypäivän hiihtoharrastusta. Kamahimon iskiessä sitä on vaikea taltuttaa. Mutta miten pärjää kolkuttavan omatunnon kanssa, kun tietää kuluttavansa liikaa?

Niille laskijoille, jotka haluavat miettiä tekojensa ekologisuutta ja eettisyyttä, on onneksi useita vaihtoehtoja. Moni valmistaja kertoo jo paljon tuotteidensa elinkaaresta. Näin toimii esimerkiksi Patagonia, joka tekee tuotteen elinkaaren läpinäkyväksi virtuaalisella jalanjälkikirjastolla. Saman yrityksen muita vastuullisuuden pioneeritekoja ovat muun muassa kierrätysmateriaalien käyttö, ruohonjuuritason luonnonsuojeluryhmien tukeminen ja myyntituotoista yhden prosentin lahjoittaminen luonnonsuojeluun. Monet muutkin yritykset ovat heräämässä. Esimerkiksi Smithin EVOLVE-laskulaseissa käytetään suurelta osin kierrätysmateriaaleja kehyksen muoveista aina linssien hopeaan. Atomicin RENU-monot on tehty 80-prosenttisesti luonnonmate-

NIETOS

36

riaaleista. Valmistusprosessi vie 13 prosenttia vähemmän energiaa kuin tavanomainen. Kotimaisista merkeistä Halti on ottanut käyttöön osassa mallistoaan SympaTex-kalvon, joka on 100 prosenttisesti kierrätettävää eikä sisällä haitallisia ainejäämiä. Toisinaan ekotuotteisiin liittyy ristiriitaisuuksia, eikä aina ei ole helppoa tietää, mikä on ympäristöystävällinen valinta. Puuvillan valmistuksessa on suuria ympäristöongelmia. Eläinperäisten materiaalien taakse kätkeytyy usein turhaa julmuutta – elävältä kynittyjä untuvahanhia ja raa’asti leikattuja merinolampaita. Valmistajilta pitää vaatia takuita tuotteen eettisyydestä. Myös muoviin liittyy ongelmia. Luonnon roskaantuminen ja lisäaineet huolestuttavat. Onneksi kierrätysmahdollisuudet sekä biohajoavat, eli kasveista tehdyt muovit yleistyvät. Vaatevalmistajat kierrättävät jo polyeteeniä. Esimerkiksi 25:sta puolen litran juomapullosta tekee fleecepaidan tai hiukan useammasta sukset. Primaloft-toppaus on myös kierrätettyä muovikuitua. Sitä käyttävät esimerkiksi

Peak Performance, Millet ja Norrøna. Uusimpana tietona on selvinnyt, että fleecestä irtoaa pesuvesiin pieniä muovipartikkeleita, jotka päätyvät luonnonkiertoon ja eliöiden harharavinnoksi. Toivottavaa olisi, että kauppiaat ja myymälöiden henkilökunta saisivat perehdytystä välineiden ekologisiin ja eettisiin ominaisuuksiin. Näin tieto välittyisi paremmin kuluttajille. Välinekaupassa olennaista on muistaa, että tärkeimmät kriteerit ostoksille ovat niiden tarpeellisuus, käyttöikä ja kestävyys. Edes ekologisten tuotteiden ostaminen ei ole vastuullista, jos niitä käyttää vain sen aikaa, kunnes kaupan hyllylle ilmestyy uusi, vähän kivemman värinen vaihtoehto. Siitä on muistuttanut myös Patagonia rohkeassa ja ristiriitaisessa Don’t buy this jacket -mainoskampanjassaan. On myös hyvä tiedostaa mittasuhteet. Hiihtäjän selvästi suurimmat ympäristöteot liittyvät asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan – eivät tavaroihin.


Vapaus on sitä, että aina löytyy seuraa.

Vapaus on sitä, kun ländää ekan kerran uuden trikin.

Vapaus on sitä, että tunturit vaihtuvat vuoriksi.

Vapaudessa on järjetön määrä rinteitä. Vapaus maistuu minttukaakaolta.

Vapaus on sitä, että viimeinen lasku on vasta lähtölaukaus afterskille. Vapaus on sitä, että vetää kunnon pannut.

Vapaus on parhaimmillaan pelkkää alamäkeä.

1 vk Cervinia alk. 765 € ITALIA ITÄVALTA 1 vk Ischgl alk. 890 € • Saalbach alk. 730 € • Serfaus alk. 755 € • Sölden alk. 750 € Ski-matkan hintaan sis. edestakaiset lennot Helsingistä, lentokenttäkuljetukset kohteessa, majoitus ja hiihto-oppaan palvelut. Hintaesimerkit 15.8.2012 paikkatilanteen mukaisesti. Paikkoja rajoitetusti.

Varaa aktiivilomasi Aurinkomatkojen palvelutoimistosta tai numerosta 0600 97001 (ma–pe 9–19, la 10–16) tai À la Carte -palvelusta 0600 95111 (ma–pe 9–17) (1,99 €/vastattu puhelu+pvm)

aurinkomatkat.fi/ski Ski-matkat • Omatoimilomat • À la Carte Ski


FRONTTI | PYHÄKOULU Kun himolaskija saa perheenlisäystä, herää kysymys, miten innostaa oma lapsi rinteeseen. Pyhäkoulun seitsemällä vinkillä mäen laskun opettelu sujuu mukavasti.

Sanat: Antti Laiho

LAPSEn KANSSA MÄKEEN

1.

Mäkeen ei ole kiire. Sopivaa laskettelun aloitusikää ei voi suoralta kädeltä sanoa, sillä lapset kehittyvät eri tahtiin. Hyvä mittari on lapsen oma innostus: vasta kun laskeminen alkaa kiinnostaa, kannattaa sitä kokeilla.

2.

Maastohiihto ja luistelu luovat hyvän pohjan laskemiselle. Molemmissa lajeissa oppii liu’ussa tasapainoilua ja niitä voi kokeilla pienenkin lapsen kanssa. Maastohiihtosuksilla voi opetella aivan samoja taitoja kuin alppisuksillakin, mutta vain kevyemmillä ja ketterämmillä välineillä.

3.

Kun lähdet hiihtolomalle, valitse majoitus sujuvan kulkuetäisyyden päästä rinteestä. Lapsen kanssa aikataulut elävät ja tarpeet muuttuvat. Kun liikkuminen majapaikan ja rinteen välillä on vaivatonta, voidaan mäessä käydä vaikka vartin pätkissä. Myös laskevien vanhempien vuoronvaihdot onnistuvat sujuvasti.

4.

Lapsen kanssa laskettelu vaatii valmistautumista. Tee tarvittavat säädöt välineisiin ajoissa, myös omiisi, ja hanki hissiliput etukäteen esimerkiksi netistä. Varmista, että masu on täynnä ja viimeinen vessareissu käyty ennen lähtöä. Pakkaa taskuun nenäliinoja, pikkuevästä ja kaakaorahaa. Kaakaotauko on lapselle olennainen osa laskettelupäivää.

NIETOS

38

5.

Sopivilla välineillä laskettelu on mukavaa – lapsellekin. Lastenkin välineet kehittyvät, joten kumminkaimanserkun hyväksi havaitsemat sukset saattavat olla jo museokamaa. Kaikkein tärkeintä pienten lasten välineissä on mukavuus, vaivattomuus, keveys ja joustavuus – sekä tietenkin oikea koko.

6.

Lapsen kanssa ei ole yhdentekevää, missä harrastuksen aloittaa. Kunnollinen lastenrinne on turvallinen ja tukee oppimista. Rinteen muodoilla ja lisärekvisiitalla lisätään mielenkiintoa ja ohjataan pientä laskettelijaa oppimaan. Leikki onkin paras opettaja.

7.

Lapsi saa ammattitaitoista opetusta hiihtokoulussa – ja vanhemmat omaa laskuaikaa. Oman lapsen opettaminen sopii toisille, mutta ei kaikille. Etene maltilla ja tee vain asioita, joissa tunnet myös oman olosi varmaksi. Loput hoituvat ammattilaisten opastuksella hiihtokoulussa.


ROSA & RUDOLF TUOTTEET MYYNNISSÄ: ®

Rukankylä, Puh. 0400 101 615, Avoinna joka päivä!

Hotelli Pyhätunturi, Puh. 0400 101 680


LU MEN lento Lumihiutale taittaa huiman matkan leijaillessaan kohti maan pintaa. Valkoinen, kaasusta muodostunut kiderakennelmien yhdistelm채 vaikuttaa isoina ryhmin채 niin ihmisiin, luontoon kuin yhteiskuntaan.

NIETOS

40


Sanat: Arttu Muukkonen Kuvat: Dave Heath, Jordan Manley, Harri Tarvainen

Lumihiutale leijailee ilmassa ja putoaa hihalleni. Vaikka hiutale näyttää putoavan suoraan yläpuoleltani, on sillä takanaan pitkä ja vaiherikas matka.

Kaikki alkaa pilvestä. Toisin kuin voisi luulla, ei taivaalta sada vettä, joka muuttuu pudotessaan lumeksi, vaan hiutaleita syntyy, kun pilvessä oleva vesihöyry alkaa riittävän kylmässä lämpötilassa kiteytyä jääkiteeksi. Kun jääkide on muodostunut, saattaa se näyttää jo kuusisakaraiselta hiutaleelta, tai oikeastaan vielä kiteeltä – lumihiutale muodostuu joko yhdestä jääkiteestä tai useista yhdistyneistä kiteistä. Lumihiutale saa sakaroidensa lopullisen muodon, kun se putoaa pilvessä erilaisten lämpötilojen ja kosteuden määrän läpi. Maan pinnalle lumi sataa erilaisissa koostumuksissa. Kovalla pakkasella hiutaleet putoilevat yksittäisinä kiteinä, koska ne ovat niin kuivia. Kun lämpömittari lähentelee nollaa, syntyy isoja hiutaleryhmiä, jotka näyttävät parhaimmillaan nenäliinoilta. Silloin hiutaleiden pintaan syntyy ohut vesikerros, joka toimii kuin liima ja kerää hiutaleita isoiksi leijaileviksi palloiksi.

Keveimmillään lumi painaa noin 40 kiloa kuutiometrissä. Silloin se on niin sanottua puuterilunta, jota on Suomessa meren läheisyyden vuoksi suhteellisen harvoin. Märimmillään lumi painaa noin 350-400 kiloa kuutiometrissä. Ja se matka. Lumisadepilvi on noin kolmen kilometrin korkeudella. Maan vetovoiman vuoksi hiutale putoaa pilvestä ja alkaa leijailla alaspäin noin yhden metrin sekuntivauhtia. Samalla siihen vaikuttaa keskimäärin 10 metriä sekunnissa puhaltava tuuli. Niinpä yksittäisen hiutaleen matka kestää noin 50 minuuttia ja liikkuu sen aikana noin 30 kilometriä sivusuunnassa. ”Eräs japanilainen tutkija on sanonut, että jokainen lumihiutale, joka laskeutuu kädelle, kertoo koko elämänhistoriansa. Sen muodosta ja rakenteesta näkee,  minkälaiset lämpötila- ja kosteusolot ovat vallinneet sen matkalla syntyhetkestä siihen, kun se laskeutuu kädelle,” kertoo Elena Saltikoff. Hän tutkii Ilmatieteen laitoksella lumisadepilviä ja satavaa lunta. Nämä elämäntarinat nivoutuvat miljoonina ja taas miljoonina kappaleina yhteen muodostaen lumivaipan, joka vaikuttaa meidän kaikkien arkeen.


L

umi on muokannut monella tavalla Suomen historiaa ja kulttuuria. Sillä oli ratkaiseva merkitys viimeisimpien sotiemme aikaan, kun suomalaiset pystyivät motittamaan Neuvostoliiton sotilaita huomattavasti pienemmällä miesvahvuudella muun muassa hyvän hiihtotaidon ansiosta. Osittain kyse lienee sotapropagandasta, sillä neuvostoliittolaiset hölmöilivät taisteluissa itse: Kuhmon paukkupakkasiin saapui tammikuussa 1940 itänaapurin joukko-osastoja kesävarustuksessa. Suomessa hallittiin myös joukkojen liikuttelu talvisaikaan. Ratsuväen hevosia käytettiin hiihtohinauksessa. Tieuralla hevonen pystyi vetämään jopa kymmentä miestä kerrallaan. Lumi on kautta aikojen ollut avuksi myös metsämiehille ja postinkantajille. Keväistä hankikantoa on käytetty muun muassa tukkipuun kuljettamisessa metsästä tien varteen sekä

NIETOS

42

torppien rakentamiseen. Postin jakaminen läpi vuoden esimerkiksi saaristossa on voitu varmistaa lumen ja jään ansiosta. On lumesta ollut apua myös monille vanhemmille, jotka ovat miettineet lapselleen sopivaa nimeä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli 1290 Lumi-nimistä naista ja kolme miestäkin. Lumin nimipäivää vietetään 2. Helmikuuta.

Yksittäisen hiutaleen matka kestää noin 50 minuuttia ja liikkuu sen aikana noin 30 kilometriä sivusuunnassa. Suomen lempinimikin juontaa juurensa lumesta, sillä Härmä liittyy lumen fysikaaliseen kuvaamiseen. Härmistyminen tarkoittaa kaasun muuttumista kiinteäksi aineeksi nesteytymättä – vesihöyrystä tulee siis lumihiutale ilman, että väliin tarvitaan vesipisaraa.


H

ankeen tiivistynyt lumi on vahvaa rakennusmateriaalia, joka kestää jonkin verran lämpöäkin. Vielä 1900-luvulla inuiitit käyttivät igluja talvikauden asuntoina. Kemissä rakennetaan joka vuosi lumilinna, joka kestää muodossaan läpi talven, kunhan lämpötila vain pysyy pääosin pakkasen puolella. Isot rakennelmat kootaan tavallisesti lumilohkareista, joiden päälle valetaan jääkerros kestävyyden lisäämiseksi. Lumilinnan voisi rakentaa pelkästä lumestakin, mutta jääpinnan avulla muotti pysyy kuosissa, eikä lumi painu kasaan. Paras lumenrakennuskeli on reilu pakkanen, koska silloin vesi jäätyy nopeimmin lumen pinnalle. Erityisen kovan yhdistelmän muodostaa sahanpuru ja lumi. Esimerkiksi jäänveistäjä Kimmo Frosti suojaa kesällä jäätä lumen ja sahanpurun yhdistelmällä.

”Siitä syntyy sellainen seos, että kaivinkoneellakin on hankaluuksia päästä läpi, kun jäätä tarvitaan.” Lumi onkin varsin tehokas lämmöneriste, koska kiteiden ympärille jää paljon ilmaa. Vaikka lumi olisi pakkaantunutta, ei se silti ole täysin tiivistä, vaan ilmaa on kovassakin hangessa kymmeniä prosentteja sen tilavuudesta. Kiteiden väliin jäävän ilman vuoksi lumi johtaa huonosti lämpöä ja suojaa tuulelta. Siksi lumimajassa tai iglussa lämpötila voi olla kymmeniä asteita korkeampi kuin ulkona. Nyrkkisäännön mukaan kahden ihmisen ruumiinlämpö riittää pitämään lumimajoituksen sisälämpötilan nollan yläpuolella, jopa +16 asteessa. Valkoiset hanget tuovat kaivattua kirkkautta syksyn pimeyteen. Pimeä maa palauttaa vain noin 10 prosenttia päivänvalosta takaisin avaruuteen, mutta puhdas, juuri satanut lumi


heijastaa jopa 95 prosenttia auringonvalosta, eli vallitsevan valon määrä lähes kaksinkertaistuu. Samasta syystä keväthanki tuntuu häikäisevän: lumen ansiosta valoa on tuplasti pelkkään auringonvaloon verrattuna.

L

umen merkityksen ymmärtää entistä paremmin, kun pohditaan mitä tapahtuisi, jos sitä ei olisikaan. Matkailuelinkeino kuihtuisi, sillä pimeään pohjolaan olisi vaikea houkutella turisteja etelästä tai ulkomailta. Vaikutukset olisivat huimat, sillä hiihtokeskukset ja niitä ympäröivät liiketoiminnat pyörittävät yhteenlaskettuna satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa ja työllistävät tuhansia ihmisiä koko- tai osa-aikaisesti. Esimerkiksi Kuusamon alueella lumen merkitys on huomattava: tilastojen mukaan talviyöpymisistä kertyy kaksi kolmasosaa koko vuoden majoituksista. Eläinten suojaväri voi vaihtua nopeastikin, esimerkiksi metsäjänisten valkoinen turkki vaihtuisi tummempaan jopa vuodessa. Uhanalaiset saimaannorpat kuolisivat sukupuuttoon, sillä ne synnyttävät poikasensa lumiluolissa. Teitä suolataan ja aurataan noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Jos lumen lisäksi pakkanen häipyisi, vähenisi teiden korjauksiin käytettävästä 130 miljoonan euron vuosipotista noin kolmannes. Sen verran routa ja nastat aiheuttavat vaurioita.

Suomen murteista on löydetty jopa 93 eri sanaa kuvaamaan kevyttä pakkaslunta. Nämä todennäköisesti katoaisivat ajan myötä sanavarastostamme, jos lumen kanssa ei enää oltaisi tekemisissä.

Kaamoksesta aiheutuvista oireista, kuten väsymyksestä ja uupumuksesta, kärsii noin 40 prosenttia suomalaisista. Entistä pidempi pimeä aika aiheuttaisi yhteiskunnalle lisäkuluja sairauslomien ja työtehon heikkenemisen vuoksi. Vakavasta kaamosmasennuksesta kärsii noin 50 000 suomalaista. Luku varmaankin kasvaisi.

NIETOS

44

Toisaalta kirkasvalolamppujen valkoinen kajo heijastuisi varmasti aiempaa useamman kodin ikkunasta. Tosin tehokkaimmin kaamosmasennusta estävä valon väri olisi eräiden tutkimusten mukaan, ehkä yllättäen, vihreä, mutta valkoinenkin on aivan käyttökelpoinen. Vaikutukset ulottuisivat myös syvälle kulttuuriin, esimerkiksi puhekieleen. Suomessa on yllättävän paljon lunta kuvaavia termejä. Tuisku, pyry, räntä, loska, nuoska, kuura, sohjo, tykky, nietos ja hanki ovat nimityksiä erilaisille lumityypeille. Suomen murteista on löydetty jopa 93 eri sanaa kuvaamaan kevyttä pakkaslunta. Nämä todennäköisesti katoaisivat ajan myötä sanavarastostamme, jos lumen kanssa ei enää oltaisi tekemisissä..

E

ntä mitä harrastaisimme? Luultavasti ulkomaan matkailu lisääntyisi valoisuuden ja parempien harrastusmahdollisuuksien vuoksi. Kotimaassa maastopyöräily ja polkujuoksu yleistyisivät adrenaliinista pitävien vauhtilajiharrastajien keskuudessa. Lumilautailu ja sitä kautta kansallinen urheilumenestys saattaisi notkahtaa, kun snoukkaajat vaihtaisivat muihin yksilöllisyyttä korostaviin lautalajeihin, kuten skeittaamiseen, surffaamiseen ja leijalautailuun. Pahinta olisi ison surun tuleminen puseroon, sanoo lumilautaliiton toiminnanjohtaja Mats Lindfors. ”Toki voi olla, että yhä useampi hakeutuisi ulkomaille treenaamaan ja laskemaan, koska se olisi ainoa tapa harrastaa lumilautailua.” Hiihtoputkien määrä saattaisi kasvaa turistikeskuksissa, mutta investoinnit vaativat kymmeniä miljoonia euroja, joten riskitkin olisivat kovat. Kiinnostaisiko ketään hiihtää, jos se ei olisi luonnostaan mahdollista? Sisälaskettelukeskukset ovat vieläkin kalliimpia sijoituksia, eivätkä ne Manner-Euroopassakaan vedä puoleensa kuin kokeilijoita ja huippu-urheilijoita treenikierroksellaan. Lumi pysyköön keskuudessamme.


tiesitkö että ...Käsitys Inuiittien valtavasta lumisanastosta on myytti Yleisesti luullaan, että Grönlannissa asuvilla inuiiteilla on maailman laajin sanavarasto eri lumityypeille, mutta se ei pidä paikkaansa. Grönlannin kielessä on eri sanoja lumelle suunnilleen yhtä monta kuin suomessa. Eskimologi Eeva Jansson kertoo radio-ohjelma Aristoteleen kantapäässä, että väärinkäsitys saattaa johtua siitä, että grönlannissa on noin 300 päätettä verbeille.

...Lumiukon voi rakentaa myös pakkaslumesta Lumiukon teko onnistuu myös kovalla pakkasella. Välineiksi tarvitaan iso pahvilaatikko ja innokas lumenpolkija. Pahvilaatikosta otetaan pohja pois ja täytetään lumella. Aina välillä kannattaa polkea lunta, jotta se pakkautuu hyvin. Kun laatikko on täynnä, poistetaan pahvi lumen ympäriltä. Lunta voi vielä viimeistellä käsin, mutta se jäätyy myös muotoonsa helposti. Samalla tempulla voi rakentaa vaikka koko pihan täyteen erilaisia lumihahmoja. Vinkit antoi moninkertaisesti palkittu jään- ja hiekanveistäjä Kimmo Frosti.


Tunturiväki

Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Patrick Forsblom

Tunturiin voi asettua monesta syystä. Jollekin asuminen hiihtokeskuksessa on lapsuuden unelma. Joskus muuton syynä on rakkaus. Usein se on intohimo laskemiseen ja luontoharrastuksiin. Toisille kyse on elämänmuutoksesta, vaikkapa rauhallisemman elämäntahdin saavuttamiseksi. Aina tunturiin muutolle ei löydy yksittäistä syytä, se voi yksinkertaisesti olla sattumien summaa.

NIETOS

46


Antti Rikkilä on pohjoisessa oppinut tulemaan toimeen itsensä ja porojen kanssa.

Kaiken takana on nainen Ruohosen veljesten hittilaulun sanat pitävät paikkansa ainakin Antti Rikkilän, 34, Pyhälle päätymisen taustalla.

Antti tapasi elämänkumppaninsa, Ursula Länsmanin, Levillä 2000-luvun alkupuolella. Kun Ursula sai töitä Luostolta, muutti mikkeliläislähtöinen Antti perässä. ”Se oli ainoa vaihtoehto, jotta suhdetta pystyi jatkamaan. Sain Pyhän vuokraamosta työpaikan ja ajoin sinne päivittäin Luostolta.” Seuraava talvi vierähti Ylläksellä jokapaikanhöylänä useita eri töitä tehden. Sen jälkeen nuoripari asettui Pyhälle, joka oli Antille jo lapsena hiihtolomien toivekohde. Vuokraamotöiden ohella Antti opetteli iltaisin ajamaan rinnekonetta. Monipuolinen laskutausta ja taidot rinnekoneen puikoissa antavat hänelle hyvät edellytykset kehittää suorituspaikkoja. Pyhän parkissa hän on ollut pääarkkitehtina jo useamman vuoden ajan. Antin mukaan sillä saralla on vielä paljon parannettavaa: ”Toivottavasti saamme parkin aikaisemmin auki tulevina talvina, jotta paikalliset nuoret pääsevät heti alkukaudesta mäkeen.”

Musiikki on toinen Antin monista lapsuuden harrastuksista, jota hän on jatkanut läpi vuosien. Rummut paukkuvat muun muassa tyttöystävän tähdittämässä Angelit-kokoonpanossa ja Pyhän paikallisbändissä Musherissa. Aina silloin tällöin Antin näkee kurvaavan keikalle – kesken työvuoron – lumikissalla Pyhän Carlsberg-talon pihaan. Kotikonnuille Mikkeliin tai muualle etelään Antti ei enää haikaile. ”Jos muutan johonkin Pyhältä, niin ylöspäin”, hän sanoo viitaten tyttöystävän synnyinalueeseen Angelin kylään, joka sijaitsee Inarijoen varrella Norjan rajan läheisyydessä. Siellä hän on päässyt perehtymään porojen hoitoon, kesäisin vasamerkintöihin ja syksyisin erotukseen. Pohjoisessa viihtymiselle on myös yksi tärkeä, henkilökohtainen syy. ”Täällä olen oppinut tulemaan toimeen itseni kanssa.”


Asteen yrittäjät Jonna Ulvinen (vasemmalla) ja Riikka Kankaanperä ovat onnellisia tekemästään elämänmuutoksesta.

NIETOS

48


Kaksin uskaltaa yrittää

Tunturiväki

Jonna Ulvisesta, 37, piti isona tulla varatuomari ja Riikka Kankaanpäästä, 36, menestyvä vaatesuunnittelija. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Kurssi alkoi kääntyä jo 1997, kun he aloittivat kesätyöt Turun Stockmannilla ja tutustuivat toisiinsa. Pikku hiljaa molemmat liukuivat monen vuoden uraputkeen tavaratalokonsernissa. Vaikka työt veivät eri liiketoimintoihin, kaupunkeihin ja maihinkin, säilyi ystävyys laskettelu- ja ratsastusharrastusten kautta.

Suomessa ilmiö on tuntematon. Uskoimme tähän alusta asti ja se on toiminut hyvin”, Riikka ja Jonna kertovat liikeideastaan. He ovat oivaltaneet, että tunturissa ihmisillä on aikaa shoppailla, toisin kuin arjessa. Siksi kannattaa myydä muutakin kuin urheiluvaatteita tai -välineitä.

Reilut kymmenen vuotta myöhemmin Jonna mietti kotonaan Espoossa kahden pienen lapsen kotiäitinä, mitä tekisi seuraavaksi. Samaan aikaan Riikka oli jäänyt pitkälle sairauslomalle ja pohti myös uutta suuntaa elämälleen. Sinkoilu kvartaalitalouden sykleissä ei enää kiinnostanut.

Asteen emännät tyrmäävät myös myytin, jonka mukaan kimppayrittämiseen ei kannata ryhtyä. Myymälän perustaminen ja Rukalle muutto olisi ollut liian suuri askel ilman toista. ”Rohkeutta saa siitä, että jos epäonnistutaan, se tehdään yhdessä. Vastaavasti onnistumiset saa jakaa”, Riikka perustelee.

Sitten eräänä päivänä Riikan ystävä soitti ja kertoi, mitä Riikka tekisi seuraavaksi. Rukalle etsittiin yrittäjää Kumpareen liiketilaan ja sinne Riikka perustaisi oman myymälän. ”Tyrmäsin ajatuksen naureskellen. Se tuntui ihan liian suurelta.” Mutta ystävä ei antanut periksi. ”Mieti nyt, pääsisit laskemaankin”, hän kannusti.

Asteen toinen myymälä avattiin Leville viime kaudeksi. ”Jo alkuvaiheessa päätimme, että liikeidean pitää olla monistettavissa, mutta Levi tuli kuvioihin nopeammin kuin olimme ajatelleet”, Jonna myöntää.

Samana iltana Riikka soitti Jonnalle ja mainitsi kuulemastaan mahdollisuudesta. Jonna innostui siitä heti, ja jo seuraavana päivänä sovittiin ensimmäinen tapaaminen. ”Ei maksa mitään ottaa selvää, ajattelimme. Viikon päästä olimme katsomassa tiloja Rukalla ja esittelemässä ´valmista´ liikeideaamme Rukan yrittäjäperheelle.”

Vaikka töissä on vauhtia edelleen, ovat Riikka ja Jonna onnellisia elämänmuutoksestaan. ”Tunturi on aivan ihana paikka työskennellä. Asiakkaat ovat lomaillessaan hyvällä tuulella ja heitä on kiva palvella pilke silmäkulmassa”, Jonna kuvailee. Hän myös iloitsee siitä, että tunturissa lapsilla on muutakin tekemistä kuin pelata tietokonepelejä. ”He ovat oppineet jo laskettelemaankin.”

Neuvottelut sujuivat hyvin ja vuoden kuluttua avattiin Aste Brandstore, jonka rohkean konseptin menestymismahdollisuuksia tunturiympäristössä monet aluksi epäilivät. ”Euroopassa on paljon liikkeitä, joissa yhdistyy muoti ja urheilu, mutta

Riikka nauttii pohjoisen rauhoittavasta vaikutuksesta omaan mieleen ja kiittelee tunturiväen keskuudessa vallitsevaa yhteisöllisyyttä. ”Toinen auttaa toista -kulttuuri on täällä vahva, vastaavaa ei löydy esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.”


Söde on viihtynyt Rukalla jo yli 10 vuotta.

Pikkupojan HAAVE Mika Myllylahti, 36, tuttavallisemmin Söde, tiesi jo aikaisin, mihin hän isona haluaa. ”Äitini kertoman mukaan haaveilin tunturissa asumisesta jo pikkupoikana.” Lapsuuden unelmasta tuli totta 90-luvun lopulla, kun Söde tuli Rukan hiihtokouluun työharjoitteluun. Kahden kuukauden visiitti venähti koko talven mittaiseksi ja pian sen jälkeen pysyväksi. Tunturissa viehätti eniten mahdollisuus päästä laskemaan ja asuminen lähellä luontoa. ”En ole koskaan ollut kaupunki-ihminen.” Vuosien mittaan lumilautailusta on tullut kiinteä osa elämää. Yli kymmenen Rukalla vietetyn vuoden aikana Söde on ehtinyt tehdä monenlaisia töitä. Hiihtokoulussa vierähti useampi kausi opettajana ja viikko-ohjelmien vetäjänä. Lisätienestejä kertyi Pisteessä blokkarina. Pikkuhiljaa hän eteni, perintei-

NIETOS

50

sesti työtä tekemällä, ravintolapuolella baarimikoksi, baarivastaavaksi ja lopulta hovimestariksi. Ilta- ja yövuoroihin painottuvat työt alkoivat pari vuotta sitten painaa ja työpaikka vaihtui Burtonin Backhill Boardshop -kauppaan. Nyt lautailu korostuu taas enemmän töidenkin vuoksi. ”Laskuskeneä pitää seurata tarkemmin ja itsekin testata välineitä.” Tunturista on löytynyt myös vaimo Pia, jonka kanssa perheeseen kuuluu malamuutti-koira Roope. ”Koiran kanssa reellä vetäminen on hyvää tasapainoa työlle.” Kesällä Söden mieli lepää kaloja narratessa. Ruka on muuttunut paljon siitä, kun Söde ensimmäisen kerran tuli tunturiin. ”Kasvun myötä ihmiset vaihtuvat useammin eikä tunturissa pääse turtumaan samoihin kaavoihin, sillä jokainen talvi on erilainen.”


Annikin ja Matin piti lomailla muutama viikko vuodesta tunturissa, toisin kävi.

mökKIUNELMA Loma-asunto tunturissa on monen suomalaisen unelma. Matti Siukolle, 57, se kävi toteen, kun hän ja elämänkumppani Annikki Aaltonen, 58, rakensivat Pyhätunturille oman mökkinsä. Ajatus oli tyypillinen: lomaillaan joitain viikkoja laskettelun ja marjastuksen merkeissä ja vuokrataan muina aikoina turisteille. Toisin kuitenkin kävi. ”Lasketellessamme Matti valitti, ettei Pyhän huipulla ole rinneravintolaa, jossa voi lepuuttaa väsyneitä jalkoja. Niinpä hän toiminnan miehenä otti yhteyttä Pyhätunturin omistajiin”, Annikki muistelee. Siitä alkoi rakennusurakka, ja vuonna 2008 avattiin herkullisista vohveleistaan tunnettu huippuravintola Tsokka. Viime kesäksi pariskunnan yritystoiminta laajentui tunturin juurelle, kun he avasivat kahvilaravintola Loimun luontokeskus Naavassa.

Tsokan ja Loimun toiminnassa omistajille on tärkeää, että he tietävät, mistä asiakkaille tarjoiltava ruoka on peräisin. ”Pyrimme käyttämään Lapin luonnonantimia ja lähiruokaa niin paljon kuin mahdollista, esimerkiksi käyttämistämme marjoista ja sienistä keräämme valtaosan itse”, Annikki kertoo. Pariskuntana yrittämisessä Matti näkee monia hyviä puolia. ”Vastuita voidaan jakaa, päätöksiä pystytään tekemään nopeasti ja työasioista on muutenkin helppo sopia.” Kahden ravintolan pyörittäminen vaatii myös uhrauksia. ”Laskeminen ja muut harrastukset ovat jääneet taka-alalle, mutta niitä ehtii sitten, kun saadaan eläkeläiskortit”, Annikki naurahtaa. Pyhää Annikki luonnehtii juuri sellaiseksi Lapin tunturiksi, jossa he haluavat olla. ”Pyhä on ihmisen kokoinen tunturi. Hyvätuulisten asiakkaiden seurassa ja kauniissa luonnossa liikkuessa elämä on tasapainossa.”


Tunturiväki

Hollantilainen René Köhler ihastui Pyhällä aidon Lapin tunnelmaan.

NIETOS

52


Lautaileva muusikko Hollannista Hollantilainen René Köhler, 40, toivottaa tervetulleeksi Pyhäjärven rannalla sijaitsevaan Ukonhattuun. Hän ja elämänkumppani Gerda Swartsenburg ovat entisöineet aikoinaan Oulun reserviupseerikerholle lahjoitetun hirsirakennuksen viihtyisäksi majataloksi. Ukonhatussa on lumoava ja kotoisa tunnelma, joka rauhoittaa mielen heti kun astuu sisään. Fiilis on juuri sellainen, mitä ulkomaalaiset Lapista hakevat. Kaukana arjesta ja ihmismassoista, keskellä luontoa lumen peittämässä maisemassa. ”Monet asiakkaamme ovat aluksi epäileväisiä, pääsevätkö he oikeaan Lappiin vai joutuvatko massaturismin keskelle. Onneksi Pyhä on edelleen oikeaa Lappia”, René kertoo. Juuri perinteisen Lapin viehätykseen ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin hän itsekin ihastui tullessaan ensimmäisen kerran lomailemaan Pyhälle vuonna 2004. ”Näin täällä paljon mahdollisuuksia, mutta silloin en haaveillut matkanjärjestäjäksi ryhtymisestä.” Niin se elämä heittelee. Yksi loma Pyhällä muutti täysin Renén ja Gerdan elämän suunnan. Nyt he tuottavat talvi- ja elämyspalveluita hollantilaisille ja muille keskieurooppalaisille matkailijoille. Toisena ammattinaan Gerda tekee graafisen

suunnittelijan töitä. ”Jaamme aikamme puoliksi Pyhän ja Hollannin välillä. Saamme nauttia parhaat puolet molemmista maista.” Renélle laskeminen on ollut elämäntapa 90-luvun puolivälistä asti, jolloin hän muutti Alpeille. Aluksi hän soitti kitaraa trubaduurina paikallisissa pubeissa, mutta pikku hiljaa lumilautailu tuli enemmän kuvioihin mukaan, ja hän aloitti työt hiihtokoulun maikkana. Sittemmin René on opettanut lumilautailua myös Kanadassa, Alaskassa ja sisähiihtokeskuksessa Hollannissa. Musiikki on pysynyt tärkeänä harrastuksena. Pyhälle René on koonnut muiden tunturiasukkien kanssa Musher-bändin. René kertoo vihanneensa kouluikäisenä kaikkea urheilua. Hän oli muusikko ja muusikothan eivät urheile. Nyt hän naureskelee elämän ironiaa. ”Tienaan elantoni myymällä liikuntaan liittyviä elämyksiä.” Muutto Pyhälle on vaikuttanut myös Renén vanhempiin, jotka ovat tehneet elämäntyönsä autoalalla. ”Isäni ei koskaan hyväksynyt valintojani lähteä Alpeille tai Pyhälle. Tullessaan ensimmäisen kerran käymään täällä, hän ymmärsi, mistä on kyse.” Oivallus pojan elämäntapavalinnasta oli niin vaikuttava, että isä on eläkepäivillään ryhtynyt hiihtämisen sanansaattajaksi. ”Hän on nykyään Hollannin vanhin hiihtomaikka.”


LÄÄKÄRIASEMA BENE • RUKA

1.12.2012–1.5.2013 • Lääkäripäivystys / Doctor, Call 24/7

040 70 77 123

Kauppakeskus Kumpare, Ruka


PISTEEN AFTERSKI

AVAJAISISTA VAPPUUN JOKA PÄIVÄ KLO 16-18

PARHAAT BILEET PISTEESSÄ Varmista paikkasi bileissä ski.ruka.fi/bileliput

PISTETÄÄNKÖ PÖYTÄ KOREAKSI? Myynti 08 8600 300 Ravintola Piste 0400 101 620 ski.ruka.fi/piste

ALPPITUNNELMAA TUNTURISSA Avoinna marraskuusta vappuun!

Myynti 08 8600 300Alphut 040 966 0051 ski.ruka.fi/alphut


NIETOS

56


Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Jani Kärppä ja Julius Konttinen

LASKIJoiden

JUHLAT

Tapahtumat ovat talven kohokohtia tunturissa. apahtumien järhmiset ovat kokoonAikoinaan niitä tehtiin kaveriporukalla talkoohengessä, jestäminen on tuneet pohjoisen mutta nykyään järjestäminen on ammattimaista toimintaa. muuttunut paljon ajoista, tuntureihin vuosikymmenAina niiden suosio ei ole toivottu. jolloin niitä vielä tehtiin ten ajan. Talvikisoja, joissa talkoohengessä. Monissa aluksi kilpailtiin pujottetuntureissa ne ovat kaslussa ja myöhemmin myös vaneet niin valtaviksi, ettei toteuttaminen kavereiden kanssa mäkihypyssä, järjestettiin jo 1950-luvulla. Kesätapahtumat tai edes hiihtokeskuksen omalla väellä ole käytännössä maholivat suosittuja 1970-luvulla, jolloin esimerkiksi Rukan judollista. Esimerkiksi Wappulounaan ja Spring Breakin työstähannusjuhliin matkusti tuhansia ihmisiä kuorma-autojen laminen on lähes ympärivuotista. ”Työt alkavat jo elokuussa, kun voilla viettämään yötöntä yötä. tehdään ensimmäiset esiintyjäkiinnitykset. Noin 80 prosenttia töistä on jo tehty ennen viimeistä viikkoa”, Harri Niskanen, tapahtuTalvitapahtumat alkoivat yleistyä hiihtokeskuksissa 1980-lumayritys Soul Productionsin tuottaja, valottaa työrupeamaa. vulla. Rukan avajaiset oli ensimmäisiä lumisen ajan tapahtumia, jolla haluttiin koota laskijat tunturiin muuhun kuin Toki tekemistä riittää vielä viimeisellekin viikolle. ”Wappuloukilpailutarkoitukseen. Suosio jäi ensimmäisellä yrittämällä nasta rakennetaan viitisen päivää kahdessa vuorossa. Kaivinkolaihaksi, sillä paikalle ei tullut kutsuvieraiden lisäksi ensimne- ja tampparikuskit tekevät kolme päivää noin 12 tunnin vuoroja. mäistäkään maksavaa asiakasta. Kaiken kaikkiaan viimeisellä viikolla on töissä noin 30 henkilöä.”

I

T

”Tapahtumien järjestäminen on kuin riskisijoittamista.” Tapahtumat ovat sittemmin juurtuneet osaksi hiihtokeskusten toimintaa. Pyhätunturilla ne olivat yksi kasvun ja menestyksen kulmakivistä 1990-luvulla. Kausikalenterista löytyi parhaimmillaan 24 eri tapahtumaa. Kultaisia ovat muistot muun muassa Villin Lännen viikonlopuista, Milk Masterseista ja Kukkulan Kunkuista.

Vaikka tapahtumien toteuttamisesta on tullut ammattimaista toimintaa, syntyy niistä suurin osa edelleen harrastajien aloitteesta. Esimerkiksi tänä talvena kolmatta kertaa järjestettävä MayDay, joko kokoaa freeski-suksijat vappuna Pyhälle, on saanut alkunsa kotimaisten laskijoiden ideasta. MayDayssa on mukana monia tunnettuja nimiä kuten AJ Kemppainen ja Jussi Saarinen.


”Haluan, että paikalliset laskijat saavat mukavan kauden päätöksen kotikeskuksessaan, ja että juniorit pääsevät näyttämään taitojaan. Ennen kaikkea haluan tuoda suomalaista lumilautayhteisöä lähemmäksi toisiaan” ”Perusperiaatteemme on, että jos olemme mukana, olemme sitten kunnolla.”

Festarihenkiseksi tapahtumaksi kasvanut Wappulounas on sekin syntynyt harrastajien parissa. ”Wappulounas oli 90-luvulla pienen lautailijaporukan kevään päätösjuhla Luostolla. Sieltä se rantautui Rukalle muutaman mutkan kautta”, Soul Productionsin toimitusjohtaja Mika Andersson kertoo. Andersson ja Niskanen ovat molemmat Soul Productionsin perustajia. He järjestivät ensimmäisiä pienimuotoisia tapahtumiaan lautailijakavereidensa kanssa jo 90-luvulla. Myöhemmin kuvioihin tulivat City Flightit. Nykyään he toteuttavat myös kaupunkitapahtumia ympäri maailmaa.

P

NIETOS

Monille tapahtumille on tyypillistä, että niissä keskitytään yhteen lajiin, jolloin on helpompi luoda yhteisöllisyyden tunnetta ja toisaalta yhteistyökumppaneidenkin hankinta onnistuu paremmin. ”Lähdemme mukaan nimenomaan lautailutapahtumiin, koska haluamme tukemme kohdistuvan lajille”, Burtonin maahantuoja Markus Aarni perustelee. Mutta on niitäkin, joissa ei ole väliä, millä lasketaan, kuten Carlsberg High Five ja K2 Free’kend Pyhällä. ”High Five on rento yleistapahtuma, kun taas Free’kend on tarkoitettu kaikille vapaalaskusta kiinnostuneille, sillä ei ole väliä laskeeko suksilla, laudalla vai telluilla”, Pyhän paikallisjohtaja Seppo Saarinen sanoo.

arhaimmillaan tapahtumat ovat hiihtokeskusten taloudelle ja markkinoinnille erittäin merkittäviä. Esimerkiksi Spring Break tuo Rukalle jopa 4 000 ihmistä ajankohtana, joka muuten olisi suhteellisen hiljainen. Mutta on myös niitä, jotka eivät koskaan lähde lentoon. ”Tapahtumien järjestäminen on kuin riskisijoittamista. Ne, jotka onnistuvat tuovat paljon lisätuloja ja näkyvyyttä, mutta on myös niitä, joista ei koskaan saada panostettuja rahoja ja aikaa takaisin”, RukaPyhän kaupallinen johtaja Ville Aho kuvailee.

Laskijoiden nimikkotapahtumat ovat yleistyneet kansainvälisesti 2000-luvulla. Åressä pidettävä Jon Olsson Invitational saa suuren huomion ympäri maailmaa joka kevät. Suomessa vastaavia on yllättävän vähän, varsinkin kun otetaan huomioon kansainvälisesti menestyneiden lumilautailijoiden määrä. Antti Autti on yksi harvoista omalla nimellään tapahtumaa tekevistä kotimaisista laskijoista. Ounasvaaralla järjestettävä Anttisworld Cup on jo monena vuonna kerännyt pohjoisen lumilautailijat Rovaniemelle.

Spring Breakin kaltaiset tapahtumat ovat kiinnostavia myös yhteistyökumppaneille. ”Haluamme olla mukana siellä, missä kohderyhmämme liikkuu”, Batteryn tuotepäällikkö Antti Airaksinen sanoo. Hän kuitenkin myöntää, että tarjouksia tulee paljon enemmän kuin mihin voi lähteä mukaan.

”Haluan, että paikalliset laskijat saavat mukavan kauden päätöksen kotikeskuksessaan, ja että juniorit pääsevät näyttämään taitojaan. Ennen kaikkea haluan tuoda suomalaista lumilautayhteisöä lähemmäksi toisiaan”, Autti kertoo motiiveistaan tapahtuman järjestämiselle.

58


Talvi alkaa Suomesta

Kuva: Patrick Forsblom

Talvikausi alkaa pohjoisen keskuksissa kahdella suurella kilpailutapahtumalla, kun Levillä käydään pujottelun maailmancup ja Rukalla Nordic Opening, joka on vuosien saatossa kasvanut maailman suurimmaksi talvilajien maailmancupiksi. Suuren mittaluokan kansainväliset tapahtumat ovat hiihtokeskuksille loistava mahdollisuus saada näkyvyyttä myös ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Ville Ahon mukaan Ruka ja Levi aikovat tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa Winter starts from Finland -teemalla. ”Rukalla ja Levillä on alkukaudesta ai-

nutlaatuinen kansainvälisten kilpailujen sarja, joilla saadaan poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä maailmalla.” Kansainvälisyyttä toivovat myös Soul Productionsin Andersson ja Niskanen. Heidän mielestään Suomessa olisi aika järjestää suuri kansainvälisen mittaluokan lautailutapahtuma. ”Esimerkiksi Rukalla on kaikki edellytykset olemassa. Majoituskapasiteettia on kylässä riittävästi ja rinteessä suorituspaikat ovat kunnossa. Tapahtumien järjestämisestäkin on riittävästi kokemusta. Lisäksi Suomessa on liuta maailmanluokan laskijoita ja vielä mediapuolellakin olemme huipputasolla.”


Sheippari Turusta,

Lauri Lehtonen, 23 Harrastajien apu parkkien ylläpidossa jää usein vähälle huomiolle. Heidän panoksensa on silti merkittävä, sillä motivoituneet laskijat ovat osaavia tekijöitä ja tuovat uusia ideoita suorituspaikkojen parantamiseen. Lauri Lehtonen opiskeli kaksi vuotta kestävässä matkailualan Traved-koulussa Pyhätunturilla vielä viime talvena. Koulun ohella hän ehti olla apurina Pyhän parkista vastaavassa porukassa. ”Opiskelun ja laskemisen yhteensovittaminen tunturissa onnistuu vaivattomasti. Koulu loppuu yleensä kahden tai kolmen maissa, ja sen jälkeen mennään suoraan mäkeen.” Laurin mukaan parkin kunnostaminen ei aina ole kaikkein hauskinta puuhaa, varsinkaan silloin kun pakkasta on 30 astetta ja tuulee niin pirusti. ”Mutta on siinä fiilistä mennä viettämään aurinkoista vapaapäivää parkkiin, jota on edellisenä iltana ollut itse laittamassa kuntoon.”

NIETOS

60

Sponsorit: Stale


Sanat: Arto Saraniemi Kuvat: Jani Kärppä, Harri Tarvainen

Parkkilaskijat muodostavat hiihtokeskuksissa sävykkään yhteisön. Joidenkin haaveissa siintää mahdollisuus päästä laskemaan ammatikseen, mutta vain harvat ja onnekkaat onnistuvat siinä. Toisille unelmat ovat vaatimattomampia – riittää, että saisi vain laskea, eikä tarvitsisi tehdä mitään muuta. Suurimmalle osalle laskeminen on rakas harrastus, joka antaa paljon arvokkaita kokemuksia.


Esikuva,

Enni Rukajärvi, 22 Parkkiyhteisössä on mukana laskijoita ikään tai sukupuoleen katsomatta. Aktiivisia nuoria tyttölaskijoita on kuitenkin PohjoisSuomen parkeissa tällä hetkellä vähemmän kuin aiempina vuosina. Enni Rukajärvi ymmärtää, että kynnys poikavaltaiseen yhteisöön liittymisestä voi olla korkea. ”On tärkeää rohkaista nuoria mukaan. Suunnannäyttäjiä ja esikuvia tarvitaan sekä tytöille että pojille.” Suomen Naislautailijat -yhdistys on tehnyt suuren työn suomalaisten tyttölautailijoiden hyväksi. Myös Enni sai ensioppinsa heidän valmennuksessaan Rukalla. Suomen Naislautailijoiden tapahtumien ja valmennusten kautta on helppo liittyä parkkilaskijoiden joukkoon. Sponsorit: Burton, Elisa, Red Bull, R.E.D, Ruka-Kuusamo

NIETOS

62


Haaveena ammattilaisuus,

Anttijussi Heikkinen, 17 Anttijussi Heikkinen on yksi suomalaisen new school -hiihdon nuorista lupauksista. Rukalla pääosin laskeva ”Pikku-AJ” haaveilee ammattilaisuudesta, mutta ei aio ottaa menestymisestä liikaa paineita. Hän tiedostaa, että ammattilaiseksi pääseminen vaatii paljon harjoittelua, ja onneakin. New school -hiihto on uusi laji Sotshin talviolympialaisissa vuonna 2014. Olympialaisista kysyttäessä AJ miettii hetken ja vastaa: ”Olisihan olympialaisiin siisti päästä, mutta sinne on vielä pitkä matka. Kisana se on erittäin kovatasoinen. Mennään kausi kerrallaan ja katsotaan.” Sponsorit: K2, Orage


Kiitollinen elämäntapahamppi,

Saku Tiilikainen, 22

Joillekin lahjakkaille ja onnekkaille nuorille parkkilaskemisesta kehittyy ammatti. Mutta suurimmalle osalle laskeminen on elämäntapa, joka ottaa taloudellisesti enemmän kuin antaa. Se tuo silti paljon muuta arvokasta sisältöä elämään. Rukalle asettunut, Mikkelistä kotoisin oleva Saku Tiilikainen on yksi heistä. Hän myöntää, että elämässä maistuu usein duunarin arki, mutta ei sorru valittamiseen. ”Pitää olla kiitollinen. Olen päässyt näkemään maailmaa, saanut tärkeitä ystäviä ja tyttöystäväkin on löytynyt samoista ympyröistä.” Sakun suurin unelma on yksinkertainen: ”Toivon, että voisin yhden talven ainoastaan laskea eikä tarvitsisi tehdä mitään muuta.”

NIETOS

64

Sponsorit: ICON, Transform Gloves


”Mäessä aina kun vaan pääsee”,

Jussa Loueniva, 17

Nykynuorille laskeminen on moniulotteisempaa kuin pelkästään parkkeissa ja rinteissä kikkailua. Laskupäivät eivät pääty hissien sulkeutumiseen, vaan jatkuvat kotona tietokoneen äärellä. Koneella editoidaan videopätkiä päivän laskuista ja niitä jaetaan kavereiden nähtäväksi sosiaalisessa mediassa. Kemijärveläinen Jussa Loueniva työsti viime kaudella parkkivideoprojektia, josta syntyi kolme eri jaksoa. ”Video- ja valokuvaus on minulle toinen tärkeä harrastus, jonka voi helposti yhdistää laskemiseen.” Lumilautailu on Jussan tärkein ja rakkain harrastus. ”Aina kun vaan pääsee, meen mäkeen.” Jussa laskee Pyhätunturilla, jonne on kotiovelta noin viidenkymmenen kilometrin matka. Jussan videot löytyvät osoitteesta nietos.fi/blogit


MISSÄ LOMA, SIELLÄ MÖKKI.

VARAA HETI! Puh. 0306 502 502 | myynti@lomarengas.fi Lankapuh. 8,28 snt/puh + 3,2 snt/min. Matkapuh. 19,2 snt/min.


Burton, anon, red, analog sekä dragon tuotteet rukan keskustassa, rukahovia vastapäätä. avoinna joka päivä klo 10-19. p. 0400-65 65 36, www.backhill.fi Burton, anon, red, analog and dragon products available in our store in the ruka village center opposite to rukahovi. open every day 10-19. phone +358-400-65 65 36 www.backhill.fi

liikkeen yhteystiedot: Rukankyläntie 6, 93825 Rukatunturi, p. 0400656536, ruka@backhill.fi Nettikaupan yhteystiedot: info@backhill.fi | www.backhill.fi


nen

iho

tti La t : An Sana

ai i Tar v Harr : t a Kuv

. taj ia asti. lm e n a akav v v ä n s a n i i e l ri ttaa yttä ien t ata o n m n o a k vat sa e i e la o kans Sopp n o e t v u n uor ja Te e lua inen t a t i i o v j r i Par tä ha Matt i e les m n H e i dä

-isät

lppi A

”Se oli pitkä ja takkuinen”, Matti Parviainen naurahtaa kysymykseen omasta aktiiviurasta kilpa-alppihiihtäjänä. Parviainen kiersi alppikisoja neljännesvuosisadan ajan, 1970-luvun puolivälistä aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Parhaimmillaan hän sijoittui Suomen mestaruuskilpailuissa neljänneksi. Laskettelun pariin Parviainen päätyi isänsä innoittamana. Isä-Paavo oli Kuusamon Eräveikkojen aktiiveja ja yksi Rukan alppipioneereista. Parviainen kertoo hänen lasketelleen Rukalla ystäviensä kanssa jo 1940-luvulla. Parviaisen ensimmäinen oma kilpailumuisto ajoittuu vuoteen 1974 tai 1975, jolloin Aku Ankka -pujottelun finaalit laskettiin Pyhätunturilla. ”Matkalla Kuusamosta Pyhälle ostimme minulle Torstailta Kemijärveltä uuden villapaidan ja farkut, joissa kisat sitten laskettiin. Lopputulosta en muista, mutta mukavaa oli.”

NIETOS

joten väkisinkin löydän asioita, joita haluan viedä eteenpäin. Minun on helppo katsella asioita laskijan silmin.”

Hän pitää erittäin tärkeänä sitä, että työntekijät itse käyttävät rinnepalveluita. Silloin näkee ja kokee, mitä keskuksessa oikeasti tapahtuu. ”Tuotteessa pitää olla hyvin sisällä ja ihmisiä pitää kuunnella koko ajan”, Parviainen sanoo ja mainitsee yhdeksi tärkeäksi kohtaamispaikaksi hiihtohissin. ”Asiakkaiden toiveita ja palautteita pääsee kuuntelemaan hissinousun aikana. Korvat on syytä pitää auki koko ajan.”

P

arviainen vetää myös Ruka Slalomissa valmennusryhmää, johon kuuluu neljä 13–14-vuotiasta laskijaa. Heistä yksi on tytär Veera. Sosiaalisuus ja monipuolisuus ovat Parviaisen mielestä tärkeitä näkökulmia juniorivalmennuksessa. Hän nostaa esimerkiksi viime kaudella nuorten pujottelun maailmanmestaruuden voittaneen Santeri Paloniemen. Hän pelasi 15-vuotiaaksi asti jääkiekkoa alppihiihdon rinnalla, eikä pitänyt kiirettä lajivalinnan kanssa.

Työskentelyn Rukan palveluksessa Parviainen aloitti jo alle kaksikymppisenä ja viihtyi monissa eri tehtävissä: lumetustöissä, vuokraamossa ja hisseillä. Vähitellen vastuu lisääntyi ja ura eteni rinnevastaavan sekä rinnepäällikön tehtävien kautta Rukakeskuksen liiketoimintajohtajaksi.

Parviainen uskoo myös vankasti harjoitteluun kotimaassa sekä harrastamisen ja arkielämän yhdistämiseen. ”Kotonakin voidaan tehdä hyvää työtä, kun vain uskotaan omaan tekemiseen.”

Parviainen korostaa aktiivisen laskemisen merkitystä hiihtokeskuksen johtamisessa. ”Olen suksilla yli sata päivää vuodessa,

Valmennusryhmän kanssa kuluukin paljon aikaa Rukan kesämäessä. Kun kisakauteen on vielä pitkä aika, voidaan tekniikka-asioita myllätä ilman huolta, miten suksi seuraavan viikonlopun kilpailuissa kulkee.

68


Is채-Matti ja tyt채r Veera eiv채t halua ottaa alppihiihtoa liian vakavasti.


”Kotimaan lyhyissä rinteissä on omat etunsa pujottelua harjoiteltaessa. Niissä kierto on nopea ja parissa tunnissa saa riittävän määrän toistoja. Toinen hyvä asia suomalaisissa hiihtokeskuksissa on iltamäkikäytäntö. Täällä voi treenata koulupäivän jälkeenkin”, Parviainen sanoo. Tyttären kanssa harjoittelua Parviainen pitää enemmän perhe-elämänä ja yhdessäolona kuin valmentamisena. Parivaljakon tavoitteena ei – ainakaan vielä – ole hypätä maailman huipulle. ”Ajatusmallimme on vähän poikkeava. Pyrimme harrastamaan niin, ettei se haittaa koulutyötä. Ei elämä ole pelkkää laskettelua, lasten kanssa järjen käyttö on sallittua”, Parviainen painottaa.

Jos junnuna lasketaan vain rataa, voi into loppua äkkiä. Laskemisen pitää olla monipuolista. Liian nuorena aloitettu aikuismainen harjoittelu koituu monen kohtaloksi. On myös tärkeää, että muu liikkuminen pysyy monipuolisena.

Viime kaudella Veera-tytär olikin urheilun takia vain yhden päivän poissa koulusta. Toki vähäisen leireilyn mahdollistavat hyvät harjoitteluolosuhteet kotitunturissa. Veera matkustaa koulun jälkeen skibussilla Kuusamosta Rukalle ja palaa illalla treenien jälkeen isän kyydissä yhtä matkaa kotiin. Parviainen harmittelee, että alppihiihto on hänen omista aktiiviajoistaan muuttunut paljon kovemmaksi. Nykyään keskitytään liikaa voittamiseen. ”Me kävimme vain viikonloppuisin mäessä. Jos ratalasku ei kiinnostanut, teimme hyppyrin. Toiminta oli silloin samantyyppistä kuin parkkilaskijoilla nykyään.”

T

euvo Soppela työskenteli Pyhätunturi Oy:n liiketoimintajohtajana vuosina 2008–2011, kun keskuksen suuret hissi- ja rinneinvestoinnit vietiin läpi. Laskettelun pariin hän päätyi vasta aikuisiällä. ”Kun valmistuin kadettikoulusta työelämään 1981, siirryin Rovaniemelle ja aloin käydä laskemassa Ounasvaaralla ja Suomulla”, kertoo tällä hetkellä asiantuntijatehtävissä Pyhällä työsken-

NIETOS

70

televä Soppela. Pian rovaniemeläiset kaverit houkuttelivat ilmavoimien lentäjän mukaan Pyhälle, jonne hän pian vei oman asuntovaununsa ja vietti siellä lähes kaikki viikonloput. Laskuharrastus sai uuden lisämausteen, kun Soppela kouluttautui hiihdonopettajaksi ja alkoi työskennellä Pyhätunturin hiihtokoulussa 80-luvun lopulla. Lajiosaaminen ja ymmärrys hiihtokeskuksen toiminnasta lisääntyivät, vaikka päivätyö olikin edelleen ilmavoimissa. Yhä syvemmälle alppihiihdon maailmaan Soppela on sukeltanut tyttärensä Merlen aloitettua kilpa-alppihiihdon kahdeksanvuotiaana, vuonna 1999. Kun Soppela toimi Santa Claus Ski Teamissä tyttärensä valmennusryhmän apuvalmentajana, hän huomasi ymmärtävän lajista enemmän kuin oli ajatellut. Hiihdonopettajakokemus loi erinomaisen pohjan valmentamiselle. ”Jos junnuna lasketaan vain rataa, voi into loppua äkkiä. Laskemisen pitää olla monipuolista. Liian nuorena aloitettu aikuismainen harjoittelu koituu monen kohtaloksi. On myös tärkeää, että muu liikkuminen pysyy monipuolisena.” Alppihiihtoharrastuksessa on Soppelan mielestä kyse myös yhdessäolosta ja -tekemisestä. ”Jos omat vanhemmat eivät ole mukana ja kannusta, ei lapsi välttämättä jaksa, ja harrastus tyrehtyy aika pian.” Nyt 21-vuotias Merle laskee jo maajoukkueessa ja kiertää maailmaa liiton valmennusryhmien mukana. Silti isän ja tyttären välillä on edelleen tiivis suhde. ”Olen nähnyt Merlen laskuja enemmän kuin kukaan muu ja osaan parhaiten sanoa, mistä kiikastaa, jos ei kulje.” Soppelan mielestä lapsen ja vanhemman valmennussuhteessa luottamus on kaiken perusta. ”Teini-iässä omaan isään tai äitiin ei aina luoteta. Silloin urheilijakin hakee parempaa vaihtoehtoa, ja vieras voidaan nähdä sellaisena.”. Merle oli ensimmäistä kertaa ulkopuolisessa valmennuksessa opiskellessaan Rukalla alppikoulussa. Silloin hän huomasi, ettei muiden tieto ole sen kummempaa. ”Jos on luottamusta, voidaan keskustella. Oma vanhempi tuntee lapsensa parhaiten ja tietää, milloin hän on vastaanottavaisella päällä ja milloin pitää antaa asioiden odottaa.”


Isä-tytär-valmennussuhde on toiminut Teuvo ja Merle Soppelan välillä. Nykyään Merle harjoittelee ja kilpailee maajoukkueessa.


W W W. H A G LO F S . F I

PROUDLY PRESENTING VASSI

STEPHANE GODIN

Huhtikuun alussa päivä alkaa jälleen pidentyä, mikä tuo saamelaisille Vassitjåkkanimellä tutuksi tulleen 400 miljoonaa vuotta vanhan vuoren voimakkaat ääriviivat esille. Vuorta ympäröivää tuulen ruhjomaa maisemaa täyttää kylmä, valkea untuvalumi, jolla monet sukupolvet ovat oppineet hiihtämään. Maisema toimi inspiraationa uudelle vaate- ja hiihtoreppumallistolle, joka suunniteltiin yhteistyössä kahden erittäin kokeneen freestylehiihtäjän Per Jonssonin ja Asbjørn Eggebø Næssin kanssa. Näin ollen takkien ja housujen nimeksi tuli luonnollisesti Vassi ja repun nimeksi Skrå.

/// Winner 2012 Product

VASSI Q JAck ET Gore-Tex® Pro -materiaalista valmistettu kuoritakki. HAGLÖFS LOGOTYPE

Tilava malli, jonka alla on tilaa suojille ja jossa on strategiB A S I C L O G O T Y P E. TO BE USED AS NEGATIVE WHITE ON A BLACK OR DARK BACKGROUND

sesti sijoitetut ilma-aukot. Hupun alle mahtuu kypärä,

SkR å 2 0

ja sen korkea kaulus antaa hyvän suojan kasvoille.

VASSI Q PANT

Pelkistetty reppu vapaalasketteluun.

Joustavasta materiaalista valmistettu irrotettava lumihelma

Hyvin istuvat hiihtohousut, joissa

Reppuun mahtuu kaikki tarpeellinen,

voidaan kiinnittää kaikkiin housuihin koosta riippumatta.

on kaksi tilavaa taskua. Housut voi-

ja siinä on erillinen lokero turvavarus-

daan kiinnittää takin lumihelmaan

teille sekä kiinnikkeet suksille.

koosta riippumatta.

OUTSTANDING OUTDOOR EQUIPMENT


Sanat: Juhani Toivio Kuvat: Patrick Forsblom

LYNGEN – Norjan lahja suomalaisille takamaastolaskijoille

Tällä kertaa Nietoksen lukijat pääsevät kaukomatkareportteri Juhani Toivion matkassa Pohjois-Norjan Alpeille.

NIETOS

74


P

itkän matkan jälkeen odotus palkitaan. Saavumme Skibotnin risteykseen, noin 50 kilometriä Kilpisjärveltä pohjoiseen. Lapin tasalakisten tunturien ja kitukasvuisten koivujen maisema muuttuu yhdessä hetkessä mahtipontisten vuorten ja vuonojen panoraamaan. Olemme tulleet Lyngeniin, Pohjois-Norjan Alpeille, josta on vuosien saatossa tullut suomalaisten takamaastolaskijoiden pyhiinvaelluskohde. Sää on harmaa, kuten niin usein täällä. Saavumme Norjaan valokuvaaja Patrick Forsblomin kanssa päivän muita kavereitamme myöhemmin. He ovat jo käyneet mäessä ja raporttien mukaan lumiolosuhteet ovat hyvät. Kelien parantuessa luvassa on hienoja laskupäiviä. Odotukset ovat korkealla.

S

uomalaiset takamaastohiihtäjät ovat liikkuneet Pohjois-Norjassa ahkeraan 90-luvulta saakka. Aluetta on tehnyt tutuksi kotimaisille harrastajille monet samat laskijat, jotka olivat vuosituhannen vaihteessa luomassa suomalaista vapaalaskukulttuuria Pyhätunturilla. Esimerkiksi Jarkko Henttonen ja Ode Siivonen ovat olleet aktiivisia Tamokissa, jossa he pyörittävät Arctix Tamok -tapahtumaa. Arto Majava on taas tehnyt Lyngenin mäkiä tutuksi kirjoituksillaan Skimbaajassa. Lyngen on viime vuosina noussut myös nuorempien laskijoiden suosikiksi. Muun muassa aikoinaan parkissa loistaneet lumilautailijat, nykyään takamaastoissa paremmin viihtyvät Antti Autti ja Miikka Hast kavereineen ovat tehneet monia kuvausreissuja Pohjois-Norjan vuorille. Tarinat siitä, että Lyngen on kevätaikaan suomalaisten kansoittama, eivät ole liioiteltuja. Kun ajamme kohti majapaikkaamme Lakselvbuktan laaksossa, vastaamme tulee pääosin suomalaisia autoporukoita. Lyngenin suosiosta kotimaisten laskijoiden keskuudessa kertoo paljon sekin, että monilla mäillä ja laskuilla on täällä suomenkieliset nimet. On Oikeaa ja Vasenta nivusta, Shellin mäkeä, Mustikkamaata, Poron sarvea, Mini-Alaskaa ja niin edelleen.

S

ää on ensimmäiset pari päivää pilvisen harmaa. Käymme laskemassa muutamia metsälaskuja, jotka ovat hauskoja, mutta eivät kuitenkaan sitä, miksi tänne on tultu. Pistäydymme myös Tamokissa. Tapaamme siellä Aadne Olsrudin, paikallisen puuhamiehen, jonka elämäntavoitteena on pitää kotikylänsä elossa. ”Tamokissa on tällä hetkellä vain noin 75 asukasta ja se kuolee pikku hiljaa pois, ellei tänne saada uutta toimintaa. Viime vuosien aikana kehitetyt laskutapahtumat ja hiihtohissisuunnitelmat ovat innostaneet joitain nuoria pohtimaan takaisin muuttoa”, Olsrud selittää ja esittelee meille Husetia, vanhaa sisäliikuntahallia, jota nykyään vuokrataan majoituskäyttöön. Puitteet ovat pelkistetyt mutta toimivat. Pääsaliin on tuotu armeijan kerrossänkyjä sekä muutamia sohvia ja pöytiä. Ruuanlaitto onnistuu suurtalouskeittiössä ja pihalla on sauna. Olsrudin mukaan asiakkaat ovat täälläkin valtaosin suomalaisia. Moni muukin Pohjois-Norjan kylä taistelee olemassaolonsa puolesta. Uusi palveluita ja työmahdollisuuksia tarvitaan, jotta ihmiset voivat jäädä kotiseuduilleen asumaan. Djupvikin kylässä sijaitsevan, luksuspalveluita tarjoavan Lyngen Lodgen omistaja Elisabeth Braathe uskoo, että matkailua kehittämällä kylät voidaan pitää elinvoimaisina. ”Kun alueelle tulee uusia palveluita, myös paikalliset uskaltavat jäädä kotiseuduilleen ja perustaa omia yrityksiä.” Matkailun kehittämistä rajoittaa osaltaan Norjan tiukat lait pohjoisen vuoristonsa suojelemiseksi. Paikallisväestön keskuudessa mielipiteet jakautuvat kahtia. Osa toivoo, että tehtäisiin enemmän, toiset taas haluavat säilyttää vuoristot ja vuonot mahdollisimman luonnontilaisina.


Tamok

Magic Mountain Lodge

Lyngen Lodge Tomasnes

NIETOS

76


K

Kolmen päivän odottelun jälkeen pilvet katoavat taivaalta. Vihdoin pääsemme kokeilemaan nousua alppimaisemiin. Päivä alkaa totutuilla rutiineilla. Runsas aamiainen nautitaan ilman kiirettä. Lähes 1 500 korkeuserometrin kipuamista varten on syytä tankata kunnolla. Kiirettä ei pidetä, vaikka hinku mäkeen onkin kova. Vähän väliä vilkuillaan ikkunasta ulos ja päivitetään säätiedot netistä. Hyvältä näyttää. Reput pakataan huolellisesti, jotta kaikki tarvittava tulee mukaan. Pitkän päivän aikana voi tulla eteen monenlaisia tilanteita, joihin pitää olla valmistautunut. Kun viimein kiinnitämme nousukarvat suksiin ja lähdemme kapuamaan Lakselvtindan-vuorta, saamme seuraa Ode Siivosen opastamasta ryhmästä. On lauantai ja aurinkoisen sään ansioista ihmisiä on liikkeellä poikkeuksellisen paljon. Lasken pikaisesti, että koko ajan kasvavassa karavaanissa on jo yli 20 hiihtäjää, joista suurin osa suomalaisia. Toki matkassa on myös norjalaisia, jotka ovat lähteneet nauttimaan kauniista kevätpäivästä kotivuorillaan. Nousu Tomasrennan eli Oikean nivusen huipulle on pitkä ja hikinen. Auringon paiste sekä koko ajan laajeneva, kimaltelevien vuonojen ja vuortenhuippujen näkymä helpottavat tuskaa. Kyllä tämän takia kannattaa nelisen tuntia uurastaa. Huipulla on vaikea rauhoittua, sillä kohta alkavaa laskua massiivisessa kurussa ja pehmeässä lumessa ei haluaisi enää odottaa hetkeäkään. Maltamme kuitenkin pysähtyä hetkeen ja nautimme retkieväät maapallon kauneutta ihaillen.

V

oimia koettelevan urakan jälkeen istahdamme majapaikkamme verannalle nauttimaan onnistuneesta päivästä. Käymme läpi päivän tapahtumia ja ihastelemme Lakselvtindanin rinteelle piirtyneitä käännöksiä, joita auringon säteet korostavat. Olemme juuri saaneet kokea Lyngenin parhaimmillaan. Laskut täällä voivat olla niin hienoja, ettei parempia kannata lähteä etsimään mistään muualta maailmasta. Toki Lyngenillä on myös toinen puoli – se, joka tuntuu olevan usein vastassa. Sää suoraan merestä nousevilla vuorilla oikkuilee usein. Lupaava auringonpaiste voi monen tunnin kapuamisen jälkeen muuttua yhdessä hetkessä pilvien harmaannuttamaksi näkymättömyydeksi. Lumi saattaa olla yhtenä päivänä satumaisen pehmeää, mutta jo seuraavana tuuleen piiskaamaa korppua. Liikkeellä kannattaa aina olla avoimin mielin ja aikaa varata mahdollisimman paljon. Ikimuistoinen päivä jatkuu tutuissa puuhissa. Välineet laitetaan kuivumaan, jotta niistä pääsevät hajuhaitat pysyisivät siedettävinä. Jollekin napsahtaa saunanlämmitysvuoro. Illan kohokohdan, päivällisen valmistelussa riittää tehtäviä monelle kokin ohjeiden mukaan. Ruokien osalta suurin työ on tehty jo Suomessa. Kahden viikon ruokailujen suunnittelu kahdeksalle nälkäiselle hiihtäjälle vaatii luovuutta ja ruuanlaittotaitoa. Tapoihin kuuluu, että einekset tuodaan mukana rajan yli. Siten säästyy pitkä penni, sillä kauppalasku olisi Norjan puolella huomattavasti suurinumeroisempi.


Tuttu näky Pohjois-Norjassa: suomalaiset laskijat tien pientareella

Saunan ja ruokailun jälkeen ilta jatkuu väsynyttä kehoa huoltaen ja seuraavan päivän laskuvaihtoehtoja puntaroidessa. Espen Nordahlin kirjoittama Toppturer i Troms -opaskirja on ahkerassa käytössä. Siitä löytyvät seikkaperäiset kuvaukset ja reittiohjeet monille hienoille laskuille sekä Lyngenissä että muilla Pohjois-Norjan alueilla, joista jokaisella on omat erityispiirteensä.

A

Tommi Lehto tykittää Ellendaltindenillä

NIETOS

78

urinkoiset kelit jatkuvat, ja seitsemän peräkkäisen laskupäivän jälkeen pidämme lepopäivän. Lähdemme käymään Lyngseidetin kylässä, jonne on hiljattain avattu majatalo Magic Mountain Lodge. Sitä pitävät suomalaislähtöinen Henrika Lönngren ja hänen ruotsalaisen elämänkumppaninsa Patrick Jonsson.


Nousut Lyngenin alppimaisemiin ovat pitkä, mutta palkitsevia Kun huolettoman rennolla otteella majataloaan pyörittävä pariskunta kuuli vanhan vanhustentalon olevan vapaana, he tarttuivat saman tien mahdollisuuteen. ”Olimme jo pitkään haaveilleet tällaisesta, vaikka ei ihan näin suuresta”, Henrika naurahtaa viitaten rakennuksen kaksikerroksisiin tiloihin. Magic Mountain Lodge on lyhyessä ajassa noussut alueen suosituimmaksi majoituspaikaksi. ”Haluamme toimia tänne saapuvien laskijoiden infopisteenä. Meiltä saa aina viimeisimmät tiedot esimerkiksi lumitilanteesta, välitämme opaspalveluita ja on meillä alueen ainoa after skikin.”, Patrick sanoo. Henrika lupaa, että palvelut monipuolistuvat tulevaisuudessa. Idealista on pitkä. ”Luvassa on muun muassa erilaisia kursseja jääkiipeilystä joogaan.”

V

ielä viimeisenäkin aamuna heräämme auringon paisteeseen ja lähdemme kipuamaan kohti kurua, joka on päivää aikaisemmin ristitty Yllättävän pitkäksi. Nousu – ja lasku – ovat nimensä veroiset. Tällä kertaa myös sää yllättää meidät, kun huipulla pilvimassat alkavat kerääntyä yllemme. Ehdimme alas ennen näkyvyyden katoamista. Tähän on hyvä lopettaa.


SKI-INNCLUSIVE* YHDESSÄ PAKETISSA KAIKKI TÄYSIN UUTEEN HIIHTOPYHÄÄN

ALKAEN

89 € / HIIHTÄJÄ *SKI-INN MAJOITUS *HISSILIPUT MAAN PARHAILLE RINTEILLE *VUOKRAVÄLINEET VAPAALLA VAIHTO-OIKEUDELLA *TÄYSIHOITO *PYHÄKLUBIN KUNTOSALI, SAUNA JA POREALLAS

SKI-INNclusive* paketteja Pyhälle on tarjolla reilusti, mutta rajoitetusti koko kauden 89 €-129 € / hiihtopäivä ja yö. Tarkka sisältö ja maan helpoin nettivaraus: www.ski-inn.fi. Varaa omasi ennen kuin loppuvat!

PYHÄBOOKING*

(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

SKI.PYHA.FI


SALOMON Freeski Test Center JA OIKEA YMPÄRISTÖ NYT PYHÄLLÄ

Pyhän Salomon Test Centeristä löydät kauden 2012-2013 Freeski-uutuudet Rocker2 -suksimallisto Guardian-siteet Quest-monot


NIETOS

82


HUIPPUKUVAT Mikko Lampinen, Mattias Fredriksson, Jordan Manley, Joonas Eloranta, Ville-Petteri Määttä, Jani Kärppä, Teemu Heljo. Huippukuvien valokuuvajat viidellä aukeamalla.

Takamaastoissakin jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Mikko Lampinen St Anton, Itävalta Juha Hautsalo ja Sami Sarsama


Mattias Fredriksson

NIETOS

84

Niseko, Japani


Jordan Manley

Niseko, Japani

Hissilipun saa rahalla, mutta huipulle p채채see haikkaamallakin.


Suomessa revontulia näkyy eniten Lapissa. Tänä talvena niitä on luvassa poikkeuksellisen paljon voimakkaiden aurinkomyrskyjen seurauksena. Jani Kärppä

NIETOS

86

Rovaniemi


Joonas Eloranta

Pyh채, MayDay-tapahtuma

Ville Vuori


Nipwitz-laskuporukan kuvausreissu Sarajevoon sai viime talvena paljon huomiota sekä paikan päällä että netissä. Paikalliset nuoret iloitsivat mahdollisuudesta tutustua suomalaisiin laskijoihin.

Ville-Petteri Määttä

NIETOS

88

Sarajevo

Yläkuva: Riku Laakso, alakuva: Matti Räty ja Sarajevon lapsia


Laskeminen on useimmiten yhteisöllistä tekemistä, mutta toisinaan yksinäistä puurtamista kylmässä ja pimeässä. Jani Kärppä

Ruka

Antti Autti


Vanhan kansan sanonnan mukaan koskaan ei synny kahta samanlaista hiutaletta. Niinpä tätäkään yksilöä ei voi nähdä kuin tässä kuvassa. Jordan Manley

NIETOS

90


Teemu Heljo

Tampere

Jussi Mononen


AFTER SKI | BISTRO

Sanat: Noora Lintukangas Kuva: Harri Tarvainen

SUORAAN SUUHUN Lähiruoan määritteleminen ei aina ole helppoa, mutta sitä kannattaa suosia.

S

uosin lähiruokaa, mielellään luonnonmukaista.” Hyväksyviä päännyökytyksiä: lähiruoan suosimisessa ei ole mitään pahaa. Päinvastoin, se edustaa vastuullista syömistä ja ruoantuotantoa. Lähiruoka ja luomu kulkevat käsi kädessä, mutta eivät tarkoita samaa. Määrittelyn vaikeudesta huolimatta niiden trendi on selkeästi nouseva. Tiedämmekö kuluttajina miksi? Lähiruoka on sanakirjamääritelmän mukaan ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman talousalueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Oma alue voi olla kaikkea pihapiiristä EU:n sisäiseen ruokatuotantoon. Lapissa lähiruoka voi tulla Pohjoiskalotin alueelta, helsinkiläinen lähiruoka taas Virosta, Puolasta tai Ruotsista. Tarkan kilometrirajan vetäminen olisi melko keinotekoista. Alkuperän tunteminen on lähiruoan määrittelyn edellytys. Lähiruoka-ajattelu korostaa tuotantoketjun jäljitettä-

NIETOS

92

vyyttä, laatua ja kestäviä menetelmiä. Välivaiheita ei voi olla liian monta, eikä ruoka voi olla kovin käsiteltyä. Niin sanottu kausiruoka on usein lähiruokaa: sitä, mitä lähellä juuri siihen aikaan vuodesta kasvaa.

Alkuperän tunteminen on lähiruoan määrittelyn edellytys. Lähiruoka-ajattelu korostaa tuotantoketjun jäljitettävyyttä, laatua ja kestäviä menetelmiä.

M

inä miellän lähiruoan kotimaiseksi. Kuljetuksen osuus ruoantuotannon kasvihuonepäästöistä on pieni, vain noin neljä prosenttia. Tehotuotannon päästöt ovat siihen verrattuna moninkertaiset. Hiilineutraalius ei siis juuri kuljetuksen suhteellisen pieniin päästöihin nähden

välttämättä puhu lähellä tuotetun puolesta. Kaiken lisäksi olen ymmärtänyt, että elintarvikkeen suurin hiilijalanjälki usein tulee kuluttajan kauppamatkasta. Minulle merkittävin kriteeri on terveellisyys, sillä lähellä kulutettuun ruokaan tarvitaan vähemmän säilöntäaineita ja lyhyempiä kylmäketjuja, mikä taas on osaltaan ympäristöystävällistä ja tukee myös kestävää kehitystä. Kulutusvalinnoillani taistelen tehotuotantoa vastaan. Siksi suosin ehdottomasti pientuottajia. Mutta lähituotettua syön myös emotionaalisista syistä. Tässä kaoottisessa, monien mahdollisuuksien maailmassa kaipaan selkeyttä: perinteitä, isoäidin reseptejä, jotakin mitä on ”aina ollut”, sitä ruokaa mitä minun kuuluukin syödä. Se juurruttaa minut tähän maahan, paikkaan ja alueeseen kuin lähipellon punajuuren. Kirjoittaja on loviisalainen toimittaja, joka asuu lainehtivan maa-artisokkapellon kupeessa.


Lähiruokaherkkuja Tundran tapaan TUNDRAN LAINE -LAUTANEN: Poronkaretta, sesongin kasviksina haudutettua Kuusamon ryvässipulia ja paahdettua korvasientä, puikulaperunapyrettä ja villiyrttibearnaisea. LASISSA: Mustaherukanlehtikuohujuomaa.

PIENI LAUTANEN: Kananrintaan kääritty maitohorsmanyytti, ketunleipää ja tervasiirappia

Lähiruoka-annoksen kokosi kuusamolaisen studioravintola Tundran perustaja, keittiömestari-keraamikko Jarmo Pitkänen. Tundran keittiössä annokset loihditaan pääosin luonnon itsensä kasvattamista villiruuista, kuten riistasta, kalasta, marjoista ja muista pohjoisen aromeista. www.tundra.fi


AFTER SKI | KALLEN KÄÄNNÖS

Sanat: Antti Laiho Kuva: Patrick Forsblom

YHTEISIÄ VOITTOJA

S

yksyllä uransa lopettamisesta ilmoittanut Kalle Palander ehti maajoukkueuransa aikana kokea suomalaisen alppihiihdon nousun heittopussista vakavasti otettavaksi alppihiihtomaaksi. Vaikka menestystä tuli, pysyi maajoukkue pienenä. ”Suomen joukkueessa ei käydä samaan tapaan keskinäistä kilpailua kuin isoissa maissa. Täällä yhden menestys on hyväksi koko joukkueelle ja koko lajille”, Palander sanoo. Suurissa alppihiihtomaissa kilpailu on kiivasta. Suomen joukkueessa on kuitenkin ollut mahdollista pysyä, vaikka väliin olisi sattunut heikompikin kausi. Se on Palanderin mielestä vaikuttanut joukkueen rentoon ilmapiiriin. Toinen merkittävä asia ovat olleet pitkät valmentajasuhteet. ”Toki itse suoritusta tehdessä alppihiihto on aika pitkälti yksilölaji. Mutta valmentajien osuus kisalaskuissa on isompi kuin luullaan. Heiltä saa arvokasta informaatiota vauhdeista, radan kulumisesta ja taktiikoista.”

NIETOS

94

Kalle Palander saavutti urallaan monta henkilökohtaista voittoa, mutta on vahvasti sitä mieltä, että alppihiihto on joukkuelaji.

P

alander kertoo Suomen joukkueen pienen kalustomäärän herättäneen vuosien varrella kummastusta. ”On sitä moni ihmetellyt, miten tuollainen rääpälejoukkue voi tehdä niin kovaa tulosta.” Maajoukkue on tiiviisti yhdessä sekä leireillä että kisamatkoilla. Kaikki osallistuvat tavaroiden roudaamiseen ja illalliset syödään yhdessä. Porukassa tekeminen hioo joukkuetta yhteen. Palander nostaa esimerkiksi kauden 1998–99, jolloin hän ja Sami Uotila suorittivat asepalvelusta ja kiersivät kisoja yhdessä. Silloin kaverukset nukkuivat kasarmilla viereisissä sängyissä ja reissussa samassa hotellihuoneessa vuoden aikana yhteensä 330 vuorokautta! ”Aika homosteluahan se välillä oli. Mun uran aikana joukkueessa ei ollut yhtään naistyöntekijää, vaikka naisfyssarista joskus oli puhetta. Homma kaatui siihen, min-

kälainen jutun taso meillä oli ruokapöydässä”, Palander värittää Yhteistyötä tehdään myös muiden joukkueiden kanssa. Suomalaiset ovat laskeneet paljon esimerkiksi ruotsalaisten, norjalaisten, slovenialaisten ja jenkkien kanssa. Itävaltalaiset ovat olleet poikkeus. Muutenkin Palander kertoo itävaltalaisten tekevän asioita vähän omalla tavallaan. Esimerkiksi alkukauden tekniikkaharjoitukset aloitetaan auraamisesta. ”Se on sairaan näköistä, kun maailman parhaat laskijat auraavat rinteessä. Me naurettiin niille hississä, mutta toisaalta sitä pohtii, pitäisikö itsekin tehdä noin, kun toi on kuitenkin parempi kuin minä.”

V

aikka maajoukkueessa kantava voima on ollut yhdessä tekeminen, Palanderin mielestä Suomessa ei aina osata tehdä riittävästi yhteistyötä tai iloita toisten menestyksestä. Esimerkiksi alppikoulut ja maajoukkue taistelevat keskenään jatkuvasti. Palander tunnustaa olleensa osa tuota kamppailua. ”Kun nousin C-maajoukkueeseen, ei mulla ollut muuta tarkoitusta kuin olla parempi kuin Leskinen ja Marila!”


It’s what’s inside that counts

Exclusive natural barley for a fresh and clean taste


ainen i Tar v

AFTER SKI | SLOPESTYLE

r t: Har Kuva

S A : 3 1 20

E C PA

Helly HansenOutline pipo Buff Hoodie kauluri Helly Hansen Enigma takki HellyHansen Legend housut Salomon Propeller hanskat

NIETOS

96

Bula Chalet pipo Buff bandana kauluri Helly Hansen Silverrush takki Helly Hansen Treeline housut Millet LD Pinnacle hanskat

S Y OD


Y E SS

Haglรถfs Twice pipo Haglรถfs Incus hanskat Haglรถfs Vassi Q takki Haglรถfs Vassi Q housut


AFTER SKI | SLOPESTYLE Bula Anthony pipo

Smith Phase lasit

Salomon Flat Spin II pipo Salomon Xtend Xplore lasit Buff Cyclone kauluri Salomon Element GTX hanskat

Salomon Poison kyp채r채, Salomon Xtend Xpro lasit

Salomon GoDane takki, Salomon Reflex II housut

Salomon Exposure takki, Salomon Superstition housut, Salomon Propeller hanskat

NIETOS

98

RukaPyh채 Rosa&Rudolf laskettelusukat ja pipo


Bula Allie Peruvian pipo RukaPyh채 flanellipaita

Halti Tanja Poutiainen lasketteluhanskat

Smith Allure kyp채r채

Ride FUL lumilautailukeng채t


AFTER SKI | SLOPESTYLE

Halti Palander pipo Buff Original kauluri Halti Tokka takki Halti Palander 2012 housut Halti Palander hanskat

Halti Kurkkio pipo Halti Sulous takki Halti Team 2012 housut Halti Poutiainen hanskat

NIETOS

100


Millet LD Amber pipo Salomon Xtend Xcite lasit Buff Polar kauluri Millet Hilltop Down takki Millet Long 3in1 hanskat


AFTER SKI | SLOPESTYLE

Smith I/O lasit Haglรถfs Couloir II Qtakki Haglรถfs Couloir II Q housut Haglรถfs Twice pipo Buff Wool kauluri Salomon Icon GTX hanskat NIETOS

102


AFTER SKI | HISSIFILOSOFI

Sanat: Arttu Muukkonen

Sponsorit, tuetaan nuoria! Viime keväänä suomalainen Nipwitz-kuvausryhmä lähti laskemaan Balkanin niemimaalle. Syntyi upea lyhytelokuva jibbailusta sodan runtelemassa Sarajevossa. Video keräsi muutamassa päivässä yli satatuhatta katsojaa ympäri maailman. Paikalliset kiittelivät netissä kaupungin hengen löytämistä, me muut ihailimme upeaa tarinankerrontaa ja kuvausta. Nipwitz-kollektiivi on palkittu kansainvälisillä laskuleffafestareilla, ja heidän videoitaan on katsottu netissä yli 800 000 kertaa. Toisaalla Jyväskylässä alle parikymppiset jätkät rakentelevat yömyöhällä hyppyreitä ympäri kaupunkia. Sessioista koostetut webisodit ovat täynnä näkemystä, huumoria ja tarinankerrontaa. Nuoret herrat eivät elä oman kuplansa sisällä, vaan tarkastelevat newschool-hiihtoa hyvin omintakeisella tavalla. Real Skifin videoita on katsottu yli puoli miljoonaa kertaa. Tuoreus on valttia. Nipwitzillä ja Real Skifillä on paljon yhteistä. Töitä tehdään intohimolla ja taidolla, laskuporukalla on hauskaa, ja lopputulos on aina huikaiseva. Tekijätiimit myös yhdistävät laskukansaa: Facebookissa ryhmillä on tuhansia faneja. Tiimit koetaan omiksi, ne edustavat ”meitä”. Luulisi, että tällaiselle myönteiselle ja uraauurtavalle meiningille löytyisi myös taloudellisia tukijoita. Luulo on ikävä kyllä väärä – ainakin osittain. Tekijöiden resurssit ovat tiukassa. Kuvausreissuja kustannetaan laskijoiden henkilökohtaisista säästöistä. Joku ei pääse matkaan, kun tilillä ei ole vuokran jälkeen ylimääräistä. En voi ymmärtää, mikseivät sponsorit – tai jargoniksi käännettynä yhteistyökumppanit – tue näitä tekijöitä enempää. Kyse kun on koko alan hyvinvoinnista.

Nimittäin juuri nämä kuvausporukat innostavat nuorisoa lajin pariin. Heidän esimerkkinsä ansiosta juniorit huomaavat, ettei laskemiseen aina tarvita isoja rinteitä. Hauskaa voi pitää kotikadun varrellakin. Ja videoilta näkee, millä välineillä ja minkä värisillä vaatteilla idolit laskevat. Laskettelu ei ole enää pelkkää mäessä lanailua, vaan harrastus jatkuu netissä. Mitä enemmän materiaalia tehdään, sitä paremmin laji ja idolit tunnetaan. Pitää myös kysyä, miten Suomesta voi koskaan nousta kansainvälisiä tähtiä, jos ei kotikonnuilla saa tukea. Eivät kotimaiset lumilautailijatkaan olisi saavuttanut menestystään ilman maahantuojien, tiedotusvälineiden, energiajuomien ja muiden tahojen vahvaa avustusta. On varmasti niin, etteivät nuoret laskijat ole parhaimmillaan suhdeverkostojen rakentamisessa ja neuvottelupöydissä, mutta olisi silti suotavaa, että edes tuotantokustannukset saataisiin peitetyksi. Siksi toivonkin, että näitä lahjakkaita nuoria tuetaan jatkossa enemmän. Muuten käy niin, ettei tulevaisuudessa ole tekijöitä, joita sponsoroida. Jollakin viihdyttäjänkin on elantonsa ansaittava. www.nipwitz.com, www.realskifi.com Kirjoittaja on toimittaja ja valokuvaaja.


AFTER SKI | LUONTOHETKI

Sanat ja kuva: Tuomo Pirttimaa

tunturin kuusi Tuulen heijaava liike pudottaa tykkykimpaleen. Aurinko tarttuu paljaaseen tummanvihreään kohtaan, lämmittää. Maaliskuussa oksalla nähdään vuoden ensimmäinen vesipisara. Aurinko ja tuuli kuorivat kuusen tykystä ja latva lähtee kääntymään kohti taivasta. Kevätaurinko pörhistyttää edellisenä kesänä latvaan kasvaneet muutamat kävyt. Kovalle keväthangelle varisee keveitä siemeniä. Tuuli tarttuu niiden lenninsiipeen ja vie siemenet mennessään. Mutta ne eivät idä, vaikka edellinen kesä oli lämmin. Näin korkealla ei kehity vuosikymmeniin itämiskelpoisia siemeniä.

Kuusi taistelee elämästään tykkylumen alla joka talvi. Oksiin takertunut tykky painaa latvan nöyräksi: se osoittaa maata kohti niin kuin aina helmikuussa. Vain viitisen metriä pitkä puu kasvaa melkein tunturin laella, yli 450 metrissä, eikä siellä tarvitse tavoitella taivasta, se on lähellä muutenkin. Oksat ovat lyhyet. Taigalle sopeutunut siperiankuusi ei leveile, vaan kasvaa kapeana kynttilänä. Nämäkin oksat kantavat satojen kilojen taakan. Alempana rinteessä suuren kuusen kuormana on kaksi tonnia tykkyä. Sellainen paino runtelisi leveäoksaisen puun palasiksi. Maaliskuu tuo tuiskut. Tunturin päällä pienikin tuuli alkaa heijata luokille painunutta kuusta. Jäätynyt runko nitisee ja narisee, mutta ei katkea, sillä se on kasvanut kierteelle. Rungon solujonot kulkevat spiraalina tyvestä latvaan.

NIETOS

104

Rungon solukko sulaa. Jokainen neulanen muodostaa pienen särmikkään aurinkopaneelin. Toukokuun lopussa puu alkaa olla valmis aloittamaan kasvun, mutta vielä pitää odottaa. Kuusi on arka hallalle. Vielä kesäkuun ensimmäisinä öinä lämpötila käy pakkasen puolella, mutta sitten tuuli kääntyy etelään ja kesä alkaa. Alkaa hidas kasvu. Siinä missä saman tunturin lämpimällä etelärinteellä vuosiverso venähtää 30 senttiä, tämä kuusi venyy heinäkuuhun mennessä kahden sentin verran. Oksien kärkisilmuihin kasvavat lyhyet kerkät. Kesäkuussa ne hohtavat vaaleanvihreinä, mutta tummuvat ja tuleentuvat loppukesää kohti. Ruska loistaa tunturin koivuissa ja varvikossa. Pikkulinnut ovat lähteneet vaellukselle ruuan perässä ja lentelevät rupatellen kitukasvuisesta kuusesta toiseen putsaten kävyt siemenistä. Ensimmäiset kovat pakkaset alkavat jäädyttää kaukaa mereltä noussutta kosteaa ilmaa neulasiin ja runkoon. Tykky jäätyy kiinni yksi kide kerrallaan. Jouluun mennessä kuusi on koristeltu. Tummanvihreitä neulasia tai harmaata runkoa ei enää näy valkeuden alta. Latvan on taas aika nöyrtyä.


LASKIJAN SILMIN

Tällä kertaa palstalla julkaistaan Nietoksen Facebooksivulla järjestetyn kuvakisan otoksia. Kuvakilpailuja on luvassa myös tällä kaudella. Parhaat kuvat palkitaan.

Kuvaaja: Mikko Jaakkola Laskija: Lauri Mäntykoski Paikka: Hakuba, Japani

Kuvaaja: Jussi Leinonen Laskija: Antti Ruotsalainen Paikka: Pyhä

Kuvaaja: Milla Keskipoikela Paikka: Kultakeron huippu, Pyhä

Kuvaaja: Hannu Karvonen Paikka: Saarua, Ruka

Kuvaaja: Antti Korkeakangas Laskija: Janne Sotkasiira Paikka: Ounasvaara


Aava s. 2.4.1964

Uutta on ainoastaan

Pystymme

nimi ja silläkin on

pitämään peh-

historia. Lääkäri-

meämmätkin arvot

keskus Aava on

mukana toiminnassamme ja

Lääkärikeskuksen,

voimme kehittää palveluitamme

Orto-Lääkärit lääkäriaseman,

kvartaaliajattelua pidemmällä täh-

Teslamedin ja Medimagneetin

täimellä. 50-vuotisjuhlia vietämme

uusi, yhteinen nimi. Sana

kahden vuoden kuluttua 2014.

tulee yksinkertaisesti pe-

Vuosikymmenien ajan olemme huo-

rustajiensa sukunimistä.

lehtineet suomalaisten terveydestä

Juhani Aho, Matti Aro,

ja hyvinvoinnista ja niin ajat-

Eero Vaheri ja Eila Aho

telimme tehdä myös tulevina

ovat lääkärit yrityksem-

vuosikymmeninä. Suomalaisten terveydeksi

me takana.

vuodesta 1964.

Kattavat työterveys- ja hyvinvointipalvelut Aava on enemmän kuin sairauksien hoitaja. Haluamme olla terveyden

heessa vauvasta vaariin. Lokakuussa

ja hyvinvoinnin tukijanasi arjessa.

2011 tehdyssä asiakas-

Asiantuntijamme edustavat lähes

tyytyväisyystutkimuksessa

kaikkia lääketieteen erikoisaloja, on-

99 % vastanneista koki palvelumme

han Aava yksi Suomen suurimpia yk-

hyväksi tai todella erinomaiseksi.

Matkailuklinikka

sityisiä lääkärikeskusketjuja. Suuri koko ei ole arvo sinänsä, mutta se

Hyvässä hoidossa

tarjoaa sinulle lukuisia etuja. Työter-

Uskomme Aavan kotimaisuuden ja

veyshuoltomme kykenee ennakoivaan

perhetaustan näkyvän paitsi hyväs-

ja pitkälti räätälöityyn, valtakunnalli-

sä hoidossa ja palvelussa

seen palveluun. Ajan saa aina ja palve-

myös yrityksen sosiaalisen

lemme elämänkaaren jokaisessa vai-

vastuun kantamisessa.

Kaikki palvelut yhdestä osoitteesta: www.aava.fi, asiakaspalvelu puh. 010 380 3838 Espoo | Helsinki | Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Tampere | Turku | Tuusula | Vantaa


Anna palautetta Nietoksesta voit voittaa pääpalkintona 500 euron RukaPyhä -lahjakortin. Vastaajien kesken arvotaan myös Haglöfsin, Haltin, Helly Hansenin ja Salomonin tuotepalkintoja. Arvonnat suoritetaan 6.5.2013.

Täytä, leikkaa irti ja lähetä meille! Voit myös jättää palautteen ja osallistua lukijakilpailuun osoitteessa NIETOS.fi. Palautteesi vaikuttaa seuraavan Nietoksen sisältöön ja ulkoasuun.

PARAS JUTTU OLI: SILMÄÄ MIELLYTTI: OLISI VOINUT JÄTTÄÄ POIS: HALUAISIN LUKEA SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

HALUAISIN NÄHDÄ SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

TERVEISENI TOIMITUKSELLE:

Täytä yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Huom! Rastita ruutu, jos haluat ensi kauden lehden kotiin kannettuna.


Kuva: Jaakko Posti

ÄLÄ JÄÄ ILMAN HuippULUKEMISTA Kyllä kiitos! Haluan ensi kauden Nietoksen kotiini postitettuna NIMI

(rasti ruutuun = lehti kotiin)

– tilaa laskufiilikset ilmaiseksi kotiin kannettuna!

Lähetä täytetty vastauskortti 1.5.2013 mennessä. (Huom. Kausikortin haltijoille lehti postitetaan automaattisesti. Kerran tilauksen tehneille postitus jatkuu automaattisesti.) Voit tehdä tilauksen myös osoitteessa nietos.fi.

OSOITE SÄHKÖPOSTI Haluan vastaanottaa sähköpostitiedotteita myös Rukan ja Pyhän yritystuotteista. Täytä tiedot selkeällä käsialalla. Tilauslomakkeen kääntöpuolella on lukijakilpailu, johon osallistumalla voi voittaa hienoja palkintoja. Lukijakilpailuun osallistuminen ei edellytä lehden kotitilausta.

NIETOS

108

Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot

NIETOS Rukakeskus Oy Tunnus 5018702 00003 VASTAUSLÄHETYS


VALLANKUMOUS JATKAA ETENEMISTÄÄN!

MAINOS

SENSAATIOTA VOI PARANTAA VAIN LISÄÄMÄLLÄ YKSILÖLLISYYTTÄ. Soma VACUUM Ranger 12 Ranger 12 laskukengän istuvuus on muotoiltavan VACU-PLASTIN ansiosta äärimmäistä huippuluokkaa. 100% muotoutuva sisä- ja ulkokenkä mahdollistaa kenkäosan täydellisen anatomisen mukautumisen ja vertaansa vailla olevan laadun. Säädettävä varren jäykkyys optimoi kengän suorituskyvyn erilaisiin olosuhteisiin. Vibram-kumipohja tekee kengällä kävelemisen turvalliseksi ja tehokkaaksi.

DER ERSTE SKISCHUH, DER SICH 100% ANPASST.

patrol.fi


uncompromising performance


Me Hoidamme

SINUT TAKAISIN

Rinteeseen

Me hoidamme Sinut takaisin rinteeseen.*

Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy lukeutuu

Asiakkaamme ovat ammattilaistemme päte-

Suomen merkittävimpiin yksityisiin liikunta-

vissä ja luotettavissa käsissä jokaisessa hoidon

lääketieteen, ortopedian, neurokirurgian ja

vaiheessa. Huippuluokan erityisosaajamme ja

käsikirurgian osaajiin.

osaava henkilökuntamme takaavat palvelu-

Erikoislääkärimme, laboratorio-, kuvantamis-

lupauksemme, hoidettu, pitävyyden. Palvelu-

sekä sairaalapalvelut takaavat nopean ja

lupauksemme mukaisesti huolehdimme, että

tehokkaan hoitoketjun Uudenmaan alueella.

asiat hoidetaan huolella ja tehokkaasti alusta loppuun asiakkaan tarpeet huomioiden.

*Orto-Lääkärit lääkäriasema lukeutuu Suomen merkittävimpiin yksityisiin liikuntalääketieteen, ortopedian ja käsikirurgian osaajiin. Huippuluokan erityisosaajamme; 17 ortopedia, kolme käsikirurgia ja kaksi liikuntalääketieteen erikoislääkäriä sekä osaava henkilökuntamme takaavat palvelulupauksemme, HOIDETTU, pitävyyden.

Orto-Lääkärit

www.orto-laakarit.fi • Yrjönkatu 36 A 2. krs • p. 09 6866 020


Vauhtia kuten haluat

Koko perhe Angry Birds -puistoon Kuusamon Tropiikkiin aukeaa jouluksi 2012 uusi Angry Birds Activity Park. Nyt saman katon alta löytyy iloa ja tekemistä koko perheelle Angry Birds -aktiviteettipuistossa, kylpylässä, hemmotteluhoidoissa, ravintolassa... Tule lomalle pidemmäksi aikaa tai piipahda vaikka päiväksi. Kuusamon Tropiikissa on aina huippusää.

Lomatarjoukset ja lisätiedot holidayclub.fi ja 030 686 011 Holiday Club Kuusamon Tropiikki Kylpyläntie 5, 93600 Kuusamo


Nietos 2012-2013  

Nietos - Pohjoinen Elämäntapa

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you