Aikikai25 v nettilehti

aikido - iaido - kahvakuula - katori shinto ryu

1 991 -201 6 TU RKU AI KI KAI 1 991 - 201 6

Turku Aikikai juhlii - 25 vuotta

Tule mukaan juhlimaan kanssamme 25-vuotiasta turkulaista kamppailulajien erikoisseuraa. Turku Aikikai ry on perustettu vuonna 1991.

Lajejamme ovat aikido, iaido, kahvakuula sekä katori shinto ryu. joutui tilanteeseen, jossa olimme pakotettuja etsimään uutta tilaa. Samaan aikaa Ilpo Jalamo kysyi Turku Aikikain halukkuutta ottaa Shaolin dojon toiminta vastuulleen. Päätimme ryhtyä siihen. Ilpo Jalamon avustuksella löysimme uuden salin Linnankadulta. Olemme nyt kaupungin uudessa hermopisteessä ja toisaalta perinteisessä paikassa.

Aurajoki on kaupungin sydän ja tänä päivänä sen rannoille on kasvanut viihtyisä vapaa-ajan ja rentoutumisen alue kaupunkilaisille. Shaolin dojo on jokirannan tuntumassa.

Kuva: Turun Kaupunki

Kirjoitan tätä juhlalehden pääkirjoitusta kesäkuussa 2016. Viimeksi kun kirjoitin juhlalehteen elettiin aikaa keväällä vuonna 2011. Seura juhli silloin 20 juhlavuottaan. Olin silloin tuore yhdistyksen puheenjohtaja.

Sain silloin hyviä neuvoja edeltäjältäni Petteri Saistolta ja ensimmaisen vuoden toiminnasta olen hänelle kiitollinen. Niiden neuvojen ja tuen avulla oli helppo jatkaa seuran perinteitä. Nyt on kulunut viisi vuotta ja seura juhlii neljännesvuosisataista olemassaoloaan.

Onnea, Turku Aikikai!

Mitä on muuttunut viidessä vuodessa?

Vielä viisi vuotta sitten oli harjoitussalimme Nahkurinkadulla Shaolin dojolla, jossa olimme alivuokralaisina. Sali oli vanhan Turun keskustan tuntumassa Puutorin kulmalla ja lähellä Kauppatoria.

Sattuman kautta koko Shaolin dojo

Monipuolinen kamppailun ja hyvinvoinnin keskus

Shaolin dojo palvelee erilaisia harrastajia. Perinteiset kamppailulajit ovat edelleen voimissaan, mutta mukaan on tullut uusia hyvinvoinnin lajea kuten Asahi, jooga sekä kuubalainen tanssikoulu. Syyskuussa 2016 mukaan tulee miekkailu.

Olemme myös avautuneet enemmän ulos yrityksiin ja muihin ryhmiin.

Tarjoamme työhyvinvointipalveluja sekä vuokraamme salitilaa.

Vuoden 2016 alussa otimme lisätilaa 4. kerroksesta ja nyt meillä on kaksi salia sekä tilava sauna.

Oli sitten kyseessä käyttäytyminen salilla harjoittelukavereita kohtaan tai kunnioitus dojon elementtejä kohtaan, noudatamme kohteliaisuussääntöjä. Näihin perinteisiin kuuluu myös näin kesäkuumalla pukeutuminen perinteisiin harjoitusasuihin eli keigokiin sekä hakamaan; oli kuuma tai ei.

Kun uudet harjoittelijat saapuvat dojolle huomaavat he välittömästi saman; nyt olemme jossain muualla kuin kuntosalilla. Tunnelma on hillittyn rauhallinen, mutta samaan aikaan iloinen ja vastaanottavainen.

Tervetuloa uusi harjoittelija seuraamme tänne dojolle.

Risto Lehto Turku Aikikai ry. puheenjohtaja Aikido 2. dan

Turku Aikikain perinne

Turku Aikikain perinteet velvoittavat meitä jokaista. Seuramme on koko olemassaolonsa ajat kunnioittanut budoharjoittelun perinteitä. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, me noudatamme samoja vuosisataisia arvoja, joihin lajimmekin perustuvat.

T U R K U A I K I K A I 2 5 V U O T TA

www.ristolehto.net

Congratulations to Turku Aikikai on your 25th anniversary.

Kazuo Igarashi Shihan, 7. dan, on Turku Aikikain juhlaleirin juhlavieras ja pääohjaaja.

Kazuo Igarashi Shihan, 7. dan

I first visited Turku in September of 1978. I came from Stockholm on a boat with Ichimura Toshikazu Shihan and some members

Petteri Shihan’s strong dedication has been a large factor in Turku Aikikai’s celebration of its 25th anniversary.

I would like to express my gratitude to all the members for your tireless effort and unflagging dedication for 25 years.

I am sure that your dedication will carve out a new history for you.

I pray that the words of the founder, Ueshiba Morihei Sensei, “sprit of unity” and “practice everyday” will guide you to greater heights and deeper understanding.

I offer my heartfelt congratulations on your 25th anniversary.

aikidoa. Igarashi kiinnostui näkemästään ja alkoi harjoitella aikidoa vuonna 1964. Seura oli Meijin yliopiston aikidokerho ja opettaja Yasuo Kobayashi. Opiskelun aikana Igarashi sensei harjoitteli viitisen vuotta Muso Shinden ryu iaidoa ja Shindo Muso ryu jodoa.

Yliopiston jälkeen työskennellessään Igarashi senseillä ei ollut mahdollista harjoittella paljoakaan.

Irtisanouduttuaan työstä hän siirtyi Kobayashi sensein hiljan perustetulle dojolle uchideshiksi. Alunperin Igarashi senseillä ei ollut tarkoitusta ryhtyä aikidon ammattilaiseksi, mutta tuolloin budolajien suosio oli suuressa kasvussa ja Kobayashi sensei avasi uusia dojoja, joilla

Igarashi kävi opettamassa.

Igarashi sensei opettaa aikidoa oman dojonsa lisäksi vuosittain Skandinaviassa, Brasiliassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Taiwanissa ja Australiassa.

Suomessa hän kävi ensimmäisen kerran vuonna 1978, jolloin hän oli arvoltaan 4. dan. Nykyään Igarashin vyöarvo on 7. dan. Igarashi harjoittelee tai opettaa aikidoa lähes päivittäin. Erityisen lähellä Igarashi senseitä on lasten opettaminen.

Aikidostaan hän pyrkii kehittämään mahdollisimman pehmeää, hieman samalla tavoin kuin Kobayashi sensei ja Sugawara sensei.

of Sweden Aikikai.

Turku, Finland was my first opportunity to teach abroad, and I remember being very nervous about my poor English. Thirty eight years have passed since then, and my, how time flies.

Kazuo Igarashi Shihan, 7. dan

Kazuo Igarashi on syntynyt vuonna 1946. Hän on suorittanut loppututkinnon Meijin yliopistossa pääaineenaan talous. Opiskelujen jälkeen hän oli kolme vuotta työelämässä, kunnes työtahdista stressaantuneena irtisanoutui. Tämän jälkeen hän siirtyi Yasuo Kobayashin dojolle uchideshiksi ja vähitellen hänestä tuli aikidon ammattilaisopettaja.

Igarashi sensein budoura alkoi lukiossa, jossa hän harjoitteli kolme vuotta judoa. Koulun jälkeen hän ei löytänyt sopivaa judoseuraa, joten judon harjoittelu jäi, vaikka laji viehättikin.

Sittemmin hän näki budonäytöksen, jossa esiteltiin eri lajeja, mm.

TU RKU AI KI KAI 1 991 - 201 6

Petteri Silenius Shihan, 6. dan, on Turku Aikikain aikidon pääohjaaja. Petteri on yksi seuran perustajista. Petteri Silenius on ensimmäisiä suomalaisia aikidon ammattiopettajia.

Hän ohjaa aikidoa Turussa ja vastaa seuran Kemiön aikidojaoston toiminnasta.

Petteri Silenius on seuran katori shinto ryun pääopettaja.

Turku Aikikai 25 vuotta – aikuisuuden kynnyksellä

Vuodet tupsahtelevat salakavalasti harteille. Peili, valokuvat ja video ovat lahjomattomia paljastajia.

Rypyt kasvoissa, harmaantuvat jouhet ja karvat korvissa kertovat elämänkaaren rajallisuudesta, mutta myös kokemuksesta. Ihmiset tulevat ja menevät, mutta budoseura voi säilyä ikuisesti ihmisten ilona ja terapiana, jos sitä vaalitaan ja hoivataan hyvin. Kuten bonsaipuu, sekin voi siirtyä sukupolvelta toiselle jos siitä huolehditaan oikein.

Oma aikidoseura

Olin 27-vuotias, kun Turku Aikikai ry sai alkunsa. Se aloitettiin, koska sille oli tilaus ja sitä tarvittiin kehykseksi aivan uudelle turkulaiselle aikidoyhteisölle.

Olimme nuoria aikidon harrastajia, jotka harjoittelimme Turun Budokwain aikidojaoksessa.

Esikuvia haettiin kaukaakin. Kävin harjoittelemassa Ranskassa Christian

Tissierin dojolla. Asuin pari Olimme myös lähellä ajautua kuukautta Japanissa Kobayashioikeusprosessiin koskien mitäpä sensein 8.dan muuta kuin raha-asioita Onnea Turku Aikikaille ja uchideshina vanhassa seurassa. (läheinen Maksoimme itsemme sen kaikille jäsenille! oppilas). vapaaksi. Ikäviä Suomeen paluuni jälkeen varmistui kiistoja, jotka näin jälkeenpäin se, että haluan tehdä aikidoa ajateltuna olisi voinut hoitaa ammatikseni. Uusi dojo siistimminkin. Riidat ja eriytymiset Brahenkadulla antoi minulle saivat aikaan kuitenkin sen, että mahdollisuuden yrittää jotain turkulainen aikido alkoi vahvistua sellaista, mihin Suomessa ei oltu oman dojon myötä ja monen vahvan vielä totuttu. Aikidon harjoittelijoilla persoonan aikaansaamana. oli oma sali, josta pitää huolta.

Alku hankalaa, mutta intoa riitti

Kuten kaikkiin muutoksiin, kuului Turku Aikikain synnytystuskiin myös ristiriitoja. Riitoja aikidon harrastajien kesken sekä lähinnä Budokwain hallitusten jäsenten kesken. Kaikki eivät olleet yhtä ilahtuneita kuin minä, kun aikidon harrastajat saivat päättää omista asioistaan ja harjoitusajoistaan.

T U R K U A I K I K A I 2 5 V U O T TA

www.varimport.fi

Kansainvälisyys vie eteenpäin

Ihmiset tekevät seuran

Seuran uudet askeleet

Seura toimii yhteisönä ja monet ihmiset ovat jättäneet jälkensä Turku Aikikaihin. Suurin osa harjoittelijoina, mutta lukuisa joukko työmyyriä on antanut ison panoksensa seuran kehittämiseen.

Kaikille heistä syvä kumarrus pyyteettömästä työstä. Tarvitaan idean ja kipinän aikaansaajia; tarvitaan suunnittelijoita, jotka muokkaavat ideaa. Tarvitaan hengennostattajia, jotka saavat muut innostumaan ideasta ja sitten vielä niitä, jotka toteuttavat idean ja vievät sen loppuun. Sitten on vielä ylläpitäjät, jotka eivät välttämättä ole olleet mukana idean syntyprosessissa. He jatkavat perinnön vaalimista ja muokkaavat sen haluamaansa muottiin. Dojon ja yhteisön tulee seurata aikaansa, muuten palava into hiipuu ja lopulta kipinä sammuu.

Asuin vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana ulkomailla ja palatessani huomasin, että Turku Aikikaissa oli aivan uusi vaihde päällä. Seuraava sukupolvi oli ottanut tilanteen haltuun ja täytyy myöntää että erittäin ammattimaisella otteella.

Pääohjaajana toimi Kari Tamminen 6.dan ja seuran organisoijana ja puheenjohtajana Risto Lehto.

Erityiskiitos edellisille ja nykyiselle seuran hallituksille avarakatseisesta toiminnasta. Luottavaisin mielin seuraan, kuinka toimintamme laajenee uuden dojon myötä ja yhteistoiminnassa Shaolin dojon muiden lajien kanssa. Yhteistyö on hedelmällistä ja uskallanpa väittää, että Shaolin dojo on yksi merkittävimmistä ja aktiivisimmista budodojoista Turussa ja koko Suomessa.

Seuran harjoittelijoita innostava asia on ollut korkea-arvoisten japanilaisten opettajien säännölliset vierailut seurassamme. Aluksi Igarashi Kazuo 7.dan shihan aloitti jokavuotiset viikon leirit Turussa syksyisin. Vuonna 1994 Sugawara Tetsutaka 7.dan shihan aloitti vierailut keväisin opettaen aikidoa.

Hänen ja Igarashi-sensein ansiosta aloitimme Katori Shinto ryun säännöllisen harjoittelun Turku Aikikaissa. Suomen Aikidoliiton leirin saimme Turkuun useana kesänä ja opettajana on ollut Kobayashi Yasuo 8.dan shihan.

Nämä kaikki korkea-arvoiset senseit ovat vahvalla tietämyksellään ja kokemuksellaan tehneet vaikutuksen moneen turkulaiseen harjoittelijaan.

Suurella ilolla vastaanotamme Igarashi-sensein tänä kesänä, joka muutaman vuoden tauon jälkeen ohjaa Turku Aikikain omaa kesäleiriä.

Itse en enää vaikuta hallinnollisiin asioihin seurassamme vaan keskityn siihen missä olen parhaimmillani eli tatamilla muiden harjoittelijoiden kanssa. Aloittelijoiden ja edistyneempien harjoittelijoiden välillä sukkuloiminen on haastavaa puuhaa opettajalle. Molemmille ryhmille pitää antaa kipinää ja motivaatiota jatkaa harjoittelua mahdollisimman kauan. Varsinkin vanhempien jermujen pitäminen tatamilla mukana on haastavaa ja samalla palkitsevaa. On ilo nähdä vanhojen harjoittelijoiden opastavan uusia tulijoita harjoituksissa.

Muistan nämä vanhat Brahenkadun dojolta hiukan epävarmoina, isoissa keikogeissa valmistautuvan ukemiin peruskurssilla. 25 vuotta ja seura alkaa tietää jo, mitä aikido ja elämä tarjoaa. 25 vuotta lisää niin voi sanoa osaavansa aikidoa!

Petteri Silenius shihan, 6. dan

TU RKU AI KI KAI 1 991 - 201 6

Aikido on kuin lastenleikkiä...

"Hei, nyt leikki seuraavaksi. . .

Tämä on hankala leikki, jos jää kulmaan. Pakko antaa painetta natoille ja kävellä niiden lähelle, kun ne kääntyvät toisaalle. Muuten ei jää tilaa liikkua, jos jää viimeisten joukkoon. Ekalla kerralla jäin kiinni toiseksi viimeisenä, mutta nyt aion voittaa!

Turku Aikikaissa junioriharjoittelun voi aloittaa jo seitsenvuotiaana.

Hiljalleen dojokäytös alkaa tuntua tutummalta ja harjoituskavereidenkin tavat oppii. Opettajat näyttävät ensin tekniikan, jonka jälkeen harjoittelijat toistavat samaa, kukin tavallaan. Sääntöjä ja opittavaa on paljon, mutta edistyneemmät eivät

näytä juurikaan epäröivän toimintaansa – olisiko kaikkeen tähän syynsä?

Mitä me siellä sitten tehdään?

Harjoituksia on kahdesti viikossa, maanantaisin ja perjantaisin.

Opettaja on joskus sanonut alkukumarrusten aikana, että edistyneempien olisi hyvä harjoitella mahdollisimman usein, koska vaativampien natsakoetekniikoiden oppiminen ottaa aikansa. Joskus punnerretaan tavallista enemmän, mutta kun on saanut kaiken tehtyä, tuntuu mahtavalta. Välillä kyllästyttää alussa, mutta kun unohtaa ikävystyneen fiiliksen, tunnelma voi muuttua kummasti.

Opettajan mielestä koulupäivän jälkeen pitäisi syödä, juoda ja levätä riittävästi, jotta jaksaa keskittyä treeneissä.

Joissain harjoituksissa ohjaajat kehottavat jatkuvasti korjaamaan tekemistä ja parantamaan asentoa.

Ikkyo on helppo tehdä ja shihonage – paitsi kun uke hyökkää lyönnillä.

Pari tuntuu jatkuvasti hyökkäävän liian nopeasti, enkä ehdi saada horjutusta tehtyä, kun tasapaino on itselläkin kiireen takia vielä hakusessa. Ehkä kolmas yrityskerta meni aika hyvin, kun lähdin ajoissa liikkeelle. Joskus pitää melkein aavistaa, jotta ennättää tekniikan tekopaikkaan.

No niin, nyt jo vaihdetaan uuteen tekniikkaan.

Heitot on kivoja

Miks tää jo loppuu...

Loppu on joka kerta samanlainen: ensin opettaja käskee muodostelmaan, selkä pitää pitää suorassa ja sitten on mokuson vuoro, eli istutaan silmät kiinni rivissä.

Seuraavaksi kumarretaan opettajalle, apuohjaajille ja saadaan merkityt harjoituskortit takaisin. Otan hörpyn mehua yleensä tässä välissä. Haen kassin ja sandaalit. Pukuhuoneessa kuulen, että kaveri on päässyt pelissä jo kaksi leveliä pidemmälle. Onneksi tällä viikolla ei tarvitse lukea kokeisiin, joten aion itsekin yrittää päästä uudelle tasolle. Isä hakee tänään, joten pääsen nopeammin kotiin, kun ei tarvitse mennä bussilla niin kuin yleensä. Pyyhe, juomapullo, sandaalit, puku, vyö, puhelin, avaimet.. oota, mikä puuttuu..? Ai niin, harjoituskortti laukun pikkutaskuun.

Nyt heittoja. Näissä usein sanotaan, että ota ensin askel rauhassa ja tee ukemi vasta sitten. Yleensä vapautan käden, jolla pidin kiinni ja teen ukemin väärältä puolelta, mistä ohjaaja huomauttaa. Toiselle puolelle ”-MOOOI, näkyy reeneis!” on vaikeampi tehdä, oliko se vasemmalle tai oikealle. Heitot ovat Janne Salonen, 2. kyu silti kivoja, koska ne tuntuvat aika Juniorivastaava helpoilta. Nyt sanotaan, että jatketaan samaa tekniikkaa, mutta uuden parin kanssa. Minulla on jo kaksi keltaista natsaa, eli minun parikseni tulee aloittelija. Kerron suunnan, johon käännytään ja ehdin samalla levätä sopivasti. Heitot ovat kivoja, mutta nopeasti niihin väsyy myös. Hiljattain aloittaneiden kanssa on kiva tehdä heittoja, koska on enemmän aikaa miettiä omiakin liikkeitä. Nuokin osaavat jo vaikka mitä ja ovat aika isojakin jotkut. www.vmp.fi

T U R K U A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Tatamilla jo 80-luvulla

liikkumisen ja isot kädet. Tekniikka löytyi, tosin sitä on joutunut vuosien saatossa hakemaan ajoittain uudestaan.

Onneksi on ollut sama kaveri opastamassa. Hänen nimensä oli Petteri.

Juhani Lyytinen on ollut mukana aikidoa harjoittelemassa jo 80-luvun Nummenmäen alussa. Hän on esimerkki oikeasta harjoitteluasenteesta. Sympaattisen kautta Brahenkaja iloisen Juhanin kanssa on aina hauska harjoitella. dulle Suoritin 6. Kyun 20.4.1983 peruskurssin jälkeen. Katson Aikidoharrastukseni alkaneen silloin.

Mutta miksi päädyin juuri tähän lajiin?

Olin kesätöissä Turun hautausmaalla joskus 80-luvun alussa. Hommiini kuului ruohonleikkaus, joka oli hyvää treeniä tulevaa harrastusta varten: koko päivän sai ravata ruohonleikkurin perässä pitkin nurmikoita.

Kohtalaisen tylsää työtä piristi kesätöissä ollut ihastuttava nainen, jonka kanssa oli hauska tupakkataukoa pitäessä turista kaikenlaisista asioista. Tämä ”all this and brains too”- neitonen kertoi veljestään, joka hosui kaikenmaailman puisilla aseilla kotona koska harrasti budolajia, jonka nimi oli Aikido.

Ok, laji ei voinut olla huono, jos tämän ihastuksen velikin treenasi sitä. Syksyllä alkavalle alkeiskurssille oli siis tiedossa varma osallistuja. Tämä hautausmaatuttu

julkaisi muuten jonkin ajan kuluttua siitä esikoisteoksensa nimellä Leena Lander.

Turku Aikikai aloitteli Turussa Nummen kaupunginosassa, paikassa, jossa toimi ainakin ravintola ja nykyään Budokwain kautta aloittamaan toimii TYKS:n apuvälinekeskus.

Siellä ei viihdytty kovinkaan pitkää Tässä vaiheessa Turku Aikikaita ei aikaa, vaan toiminta siirtyi omaan siis vielä ollut, mutta matka kohti hienoon saliin keskustaan linjamainiota seuraa oli alkanut autoaseman kupeeseen. Petteri lupaavasti. Kurssin järjesti Silenius oli seuran päävalmentaja.

Budokwai ry, turkulainen seura, Treenaajien hilpeään joukkoon jossa oli mahdollista treenata myös kuuluivat tuolloin mm. Kustaa aikidoa. Alkeiskurssista jäi mukavat Ylitalo ja Petri Särkisaari. Petrin muistikuvat, vaikka kurssin vetäjä, muistavat varmaan kaikki siihen Pena ei aluksi vastannutkaan aikaan treenanneet. Itselle on jäänyt mielikuvaa valaistuneesta mieleen miehen kiihkeä halu budoharrastajasta. Siinä vaiheessa harjoitella: kaveri oli ollut jossain kun Pena näytti miten pehmeä ukemi leikkauksessa, eikä malttanut mennä tehdään kovalla lattialla tatamin tikkienpoistoon, vaan halusi ulkopuolella, hänen statuksensa mahdollisimman nopeasti nousi huomattavasti: harjoituksiin. Poisti sitten tikit itse.

Ukemi oli todella pehmeä!

Jatkuu seuraavalla sivulla Vasta-alkajalle Aikido on haastava laji, kuten huomasin. Sain Shihonagessa ylimääräistä opetusta nuoremmalta harjoittelijalta, josta muistan miellyttävän hymyn, hienon www.ruukinkrouvi.fi

TU RKU AI KI KAI 1 991 - 201 6

Shaolinin kausi alkaa

Jouduimme lähtemään salistamme 90-luvun lopulla, koska tiloille oli suunniteltu muuta käyttöä. Apu ja uusi sali löytyi läheltä: Ilpo Jalamon Shaolin dojo tarjosi meille mahdollisuuden tulla mukaan heidän toimintaansa. Salilla oli karaten lisäksi harjoiteltu muitakin lajeja ja nyt mukaan liittyi Aikido.

Sali sijaitsi aivan Turun keskustassa ja siellä oli aivan oma atmosfäärinsä.

Kyseessä oli vanha rakennus, jossa oli toiminut joskus aikoinaan koulu. Harjoittelijoiden määrä vaihteli vuosittain, mutta ajoittain seuran talous oli aika tiukoilla, koska tuntui siltä, että muut lajit vetävät porukkaa paremmin.

Mutta eteenpäin mentiin.

Tuohon aikaan perjantaiharjoitukset päättyivät usein Tuomas Martikaisen ja seuramme silloisen puheenjohtajan Petteri Saiston inspiroimaan rentoutumishetkeen läheisessä Sir Okkes pubissa.

Tuomaksella oli siellä oma tuoppi, joten perehtyminen kaikkeen lajiin liittyvään oli todella syvällistä.

Aseharjoittelu ja aikido

Aseet ovat olleet vahvasti mukana Turku Aikikain harjoittelussa niin kauan kuin muistan. Kiitos siitä Petterille. Jossain vaiheessa aloitimme harjoitella Sugawara sensein asekatoja. Ne ovat edelleenkin ohjelmistossa ja uudet harjoittelijat ovat ottaneet ne sekä graduointivaatimusten asetekniikat hyvin vastaan. Itselläni asetekniikat aiheuttavat vaativuudessaan kouristuksia ja hikoilua

aivokuoressa, mutta ehkäisevät varmaan tehokkaasti dementiaa.

Ikääntyvän harjoittelijan on hyvä löytää aina uusia

päävalmentajaksi ja seuran harjoittelijamäärä on hienossa mallissa. Ei enää tarvitse ihmetellä harjoittelijoiden vähyyttä. Leijonan osa menestyksestä on nykyisen puheenjohtajamme Risto Lehdon ansiota, joka dynaamisen markkinointivainunsa ansiosta on johtanut perinteisen seuran uusille urille. Silloin kun muut odottavat pää pehmeänä tulevaa satoria, on hyvä että jollain on talousasioissa jalat maassa.

Miksi viihdyn edelleenkin tatamilla?

tasoja treenaamiseensa. Onneksi lievennystä toi omalta osaltaan ”Aikidon miekka ja keppi”dvd(2005), jota toteuttamassa ovat olleet Petteri Silenius ja Kustaa Ylitalo.

Keväällä 2008 Petteri muutti Kreikkaan . Hänen työtään saimme jatkamaan Kari Tammisen, pitkän linjan aikidomiehen. Itse asiassa kirjassa ”Judo, aikido, karate”WSOY. Urheiluoppaita, 1974, josta olin hakenut innostusta harrastukseni alkumetreillä, toimi aikido-osuuksissa ukena nuori Kari Tamminen. Karille kuuluu suuri kiitos saamastamme ohjauksesta.

Uuden ajan alku

Siirryimme syksyllä 2013 nykyiseen saliimme Linnankadulle. Nyt Shaolin on Turku Aikikain sali, jossa voi harjoitella monenlaisia lajeja.

Viimeisiä tulokkaita ovat Asahi ja syksyllä aloittava miekkailu. Petteri on palannut seuramme

Avainsana on nimenomaan viihdyn. Turku Aikikaissa on hyvä meininki. Hyvä henki. Uudet harjoittelijat otetaan vastaan miellyttävään, turvalliseen, iloiseen ilmapiiriin. Huumori on vahvasti mukana treeneissä. Varttuneemmat treenaajat ovat luomassa ja jatkamassa sitä henkistä perintöä, joka seuralle 25 vuoden aikana muodostunut. Paikan tai ohjaajan vaihtuessa seuran henki on pysynyt sellaisena, joka toivottaa harjoittelijat tervetulleiksi ryhmään.

Yhteisöllisyys tai mindfulness ovat tällä hetkellä tapetilla. Nehän ovat kuuluneet toimintamme on ollut jo neljännesvuosisadan ajan!

Kyse on kuitenkin budolajista, taistelutaidosta, ja harjoittelussa on aina ollut mukana hienosti myös tämä ulottuvuus.

Aloittaessani lajin harjoittelun luin jostain aikidon harjoittamisen vaikuttavan elämään ja elämän aikidoon. En tietenkään ymmärtänyt mistä oli kyse. Nyt vuosien jälkeen voin todeta, että se pitää täysin paikkaansa. Joten vasta lajin pariin tulleet: varautukaa pitkään, mielenkiintoiseen matkaan.

Juhani Lyytinen, 2. dan Aikido-ohjaaja ja -harjoittelija

T U R K U A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Kahvakuula harjoittaa koko kehoa

Vuosi oli 2006, kun Turku Aikikain silloinen puheenjohtaja Petteri Saisto kysyi Juri Levkiniltä, tietääkö hän mitään kahvakuulaharjoittelusta. Ja Jurahan tiesi. Kahvakuula on kuulunut seuramme lajeihin jo 10 vuotta.

Turun murteen selviämisopas aikidodojolla ulkopaikkakuntalaisille, osa 1.

Jurin tunneilla et kyllästy

Kahvakuulaharjoittelu on ollut osa Jurin voimaharjoitteluaan mm. voimistelu-, pikaluistelu- ja budoharrastusten ohessa. Jurin mielestään kahvakuulaharjoittelulla voi vahvistaa omaa suoritustaan melkein missä tahansa muussa urheilulajissa. Juria inspiroi taidon oppiminen. Voiman käytön minimointi ja taito-osioiden korostaminen tekevät harjoituksesta mielenkiintoisen paketin. Toistoja tulee huomaamatta. Suomenkielinen opetus ja perehtyminen liikunnan ohjaukseen sekä laaja näkemys kahvakuulaharjoittelusta lajin kotimaasta näkyy osaamisena joka on harvinaislaatuista Suomessa.

Kuulasta on moneksi

Kahvakuula on ergonominen väline monipuolisen kehonkäytön harjoittamiseen yksin, ryhmässä, liikkeessä, taidollisesti tai staattisesti.

Kahvakuulaharjoittelu tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia kehittää omaa lihaskuntoa.

Nimensä mukaan kahvakuula on rautakuula jossa on kahva.

Yksinkertainen ja pyöreä muoto mahdollistaa hyvin erilaisten liikeratojen tekemisen. Voisi sanoa että kahvakuula harjoitteiden rajana on vain kokemuspohja, mielikuvitus ja fysiikka.

Girya- kahvakuulaharjoittelua on harrastettu aktiivisesti Venäjällä jo yli vuosisata. Nykymuotonsa Venäjällä saavuttanut Girya -harjoittelu on lähes kansallislaji.

Harjoittelutapoja on syntynyt useita.

Pääasiassa harrastusmuotoja on kolme: kilpa (girevoysport)-, kuntoja taitoharjoittelu (jonglöörikilpailut).

Kahvakuula voimaharjoituksessa korostuu tasapaino, liikeratojen puhtaus, koko kehon käyttö sekä taloudellinen voimantuotto

Huomatkaa, että lausahduksiin on useampia tulkintoja. Oikea vastaus käy ilmi asiayhteydestä sekä åboriginaalin eleiden ja ilmeiden tulkitsemisesta.

Onk nagei?

Onko paikalla tekniikan suorittajia? / minun on nälkä Onk tikui?

Asetekniikkaan tarvitaan puumiekka ja -keppi / Sallitteko että poltan?

Tälpuol Jokkee Omote-muoto tekniikasta joka tehdään Jokelle vatsan puolelle/ Tuomiokirkon puoleinen ranta Turussa Toispuol Jokkee Ura-muoto tekniikasta joka tehdään Jokelle pyllyvaon (ura) puolelle/ Torin puoleinen ranta Turussa San sääki ny Teppo jottai!

Matti pyytää veljeään kommentoimaan kyu-kokeessa kokelaiden suorituksia Koonnut: Petteri Silenius

TU RKU AI KI KAI 1 991 - 201 6

Samuraiden jäljillä - iaido Iaido on ollut mukana Turku Aikikain toiminnassa seuran aloittamisesta alkaen. Alkuaikoina monet aikidoharjoittelijat harjoittelivat molempia lajeja.

Turku Aikikaissa harjoiteltava iaidon tyylisuunta on Muso Shinden Ryu, jonka historia juontaa suoraan iaidon perustajaan Hayashizaki Jinsuke Shigenobuun, joka eli 1500 luvulla.

Iaido on 1500-luvun japanilaisten samuraiden kehittämä yhtenäinen liikesarja, joka sisältää miekan vetämisen tupesta, vihollisen lyömisen ja miekan palauttamisen tuppeen. Liikesarja aloitetaan, suoritetaan ja lopetetaan keskeytyksettä ja tasaisen sujuvasti, kuten veden virtaus kiven ympäri.

Iaidon harjoittelu

Iaidoa harjoitellaan käyttäen aitoa japanilaista miekkaa (katana), teroittamatonta harjoitusmiekkaa (iaito) tai puumiekkaa (bokken).

Lajia voi harrastaa kuka tahansa iästä, sukupuolesta ja fyysisestä kunnosta riippumatta. Ylivoimaisesti suurin osa harjoittelusta on yksin miekalla tehtäviä puolustuksellisia Moderni iaido liikesarjoja, yhtä tai useampaa Nykypäivänä traditionaalisen iaidon kuviteltua hyökkääjää vastaan. Näitä liikkeitä on vuosisatojen varrella harjoittaminen merkitsee kehitetty mitä erilaisimpia tilanteita rauhattoman ruumiin ja kiivaan varten. Edistyneemmat harjoittelijat mielen yhdistymistä kohti vakaata voivat harjoitella myos pareittain tasapainoisuutta, jossa miekka, sitä tehtäviä liikesarjoja ja erilaisia pitelevä käsi ja molempia ohjaava mieli muovautuvat yhdeksi toisistaan lyöntejä; esimerkiksi olkinippuja katkomalla. erottamattomaksi kokonaisuudeksi.

Iaidon vaikeus ei piile fyysisessä olemuksessa vaan henkisessä asennoitumisessa - miekka, käsi ja mieli yhdessä eivät halkaise pelkästään ilmaa.

Vuosisadan alussa koulukunnan uudistanut Nakayama Hakudo (1869-1958) antoi sille sen nykyisen nimen. Hän myös käytti ensimmäisenä nimeä iaido miekanvedon taidosta.

T U R K U A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Tenshin Shoden Katori Shinto Ryu Turku Aikikaissa harjoitellaan aikidon ja iaidon lisäksi vanhaa samuraiperinnettä, koulua nimeltä Tenshin Shoden Katori Shinto ryu, jota lyhyemmin kutsutaan Katori Shinto ryuksi.

Bo-lyönnit ovat voimakkaita ja massiivisia, ja myös miekkamiehen tuli tietää, kuinka ne kyettiin torjumaan. Vahva bon lyönti saattoi oikeasta kulmasta suunnattuna katkaista miekan terän.

Naginata

Paremmin tunnettuna bushiperheiden naisten käyttämä ase oli naginata, peitsi, jossa on miekkamainen leikkaava terä.

Katorissa käytettävä naginata on kuitenkin raskaampi taistelunaginata, jonka pituus on n. 250 cm.

Miekka Erittäin pelottava ase miekan käyttäjälle, joka asettuu naginatan Katori Shinto ryun harjoittelu käyttäjää vastaan, sillä ase on hyvin aloitetaan katana-miekalla, joka yleensä aloittelijalla on tylsäteräinen ulottuva ja pelottavan tehokas. Sillä voidaan leikata ja tylpällä päällä jäljitelmä ’iai-to’. Edistyneemmät harjoittelijat käyttävät aitoa ’shinken’ pistää. Naginata-katat ovat todella raskaita suorittaa, sillä ase on miekkaa, joka on joko vanha tai painava ja kata-sarjat pitkiä ja moninykyajan miekkasepän tekemä vivahteisia. miekka. Aidot katana-miekat saattavat maksaa tuhansiakin euroja.

Pariharjoittelussa käytetään puista Yari harjoitusmiekkaa, bokkenia.

290 cm pitkä yari-keihäs kuuluu Tekniikkavalikoimiin sisältyy edistyneemmän Katori-harjoittelijan harjoitukset pitkällä miekalla (odachi) ja lyhyellä miekalla (kodac- ohjelmaan. Yari-tekniikassa käytetään yksinomaan pistoja kehon hi). eri osiin. Vastapuolena oleva miekankäyttäjä saa tehdä kaikkensa Bo torjuakseen voimakkaat, nopeasti toisiaan seuraavat pistot, ja Bo-sauva on 183 cm pitkä, ja sillä harjoitellaan pitkää miekkaa vastaan. päästäkseen etenemään keihään Soturi saattoi menettää miekkansa tai kärjen ohitse. keihään kärjen katkettua, hän pystyi jatkamaan taistelua puisella varrella.

Turun murteen selviämisopas aikido-dojolla ulkopaikkakuntalaisille, osa 2.

Pirä kunnoll kii Huomautus harjoitusparille otteen herpaantumisesta / sisäisen voiman ulkoistamistapahtuma Turu Murre Maailman kaunein koira Kui aikido harrastajalt ei bruukattais ostaa käytettyy autoo?

Vastaus: Se ei toimi kadul.

Dojol eka – uke vika Yleinen asenne egoistisella harjoittelijalla.

Mottaank mää vai sää?

Epätietoisuus siitä, kumpi toimii hyökkääjänä ensin. Jos ei muista kumman vuoro oli, on aina parempi lyödä ensin.

Kui sä sillai?

Kysymys harjoitusparille joka löi jodan tsukin ensin.

Annas ku määki!

Nyt on minun vuoro hyökätä.

Niimpalkauhea hiki!

Löysätäänkö vähän tahtia?

Emmää tiärä!

Vastaus harjoitusparin kysymykseen, kuinka tämä tekniikka tehdään?

Olek vähä pihi?

Kysymys harjoituskumppanille, joka ei tullut leirille.

Näkyynk mu nännit?

Onko harjoituspukuni siististi puettu?

Hikkee pukkaa mut ei siihe ol kukkaa viel hukkunu.

Harjoitusparin ystävällinen kannustus iriminagen aikana.

TU RKU AI KI KAI 1 991 - 201 6

Kiinnostaako sinua harjoittelu Turku Aikikaissa?

Tervetuloa mukaan!

Voit tulla salillemme katsomaan tai tutustu seuramme www-sivuihin www. turkuaikikai. fi

T U R K U A I K I K A I 2 5 V U O T TA