Page 1

POHJOISTA PALVELUA

HUHTIKUU 2017


SISÄLLYSLUETTELO

2 4

PÄÄKIRJOITUS

MULTIKOPTERI MAHDOLLISTAA ILMAILUHARRASTUKSEN JALAT MAASSA

8

SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ

14 UNTO TERÄKSEN MUISTOLLE 16 OIKEAA MUSIIKKIA OIKEAAN AIKAAN 18 ROTARIT HISTORIAA SÄILYTTÄMÄSSÄ 20 TÄTÄ ON ROTARY 25 MITEN PÄÄSEN MUKAAN ROTARI Rotarypiiri 1400 Päätoimittaja: Jorma Kinnunen Toimitussihteeri: Sampo Puoskari Kustantaja: Rotarypiiri 1400 Materiaalin toimitus: Sampo Puoskari spuoskari@gmail.com http://d1400.rotary.fi/ Rovaniemen Rotaryklubin vaihto-oppilas on 18-vuotias Sonja Hiukka Muoniosta. Seuraa Sonjan vaihto-oppilasvuotta hänen blogistaan.

2

Kannen kuva: Terhi Vanha


PÄÄKIRJOITUS JORMA KINNUNEN PIIRIKUVERNÖÖRI

Rotary Rotary on kansainvälinen yli 1,2 miljoonan jäsenen palvelujärjestö, joka on perustettu 1905 ja toimii yli 200 maassa. Suomeen rotaryliike tuli 1920-luvulla ja Pohjois-Suomeen vuonna 1934. Tänä päivänä on Pohjois-Suomessa rotarypiirimme 1400 alueella noin 1100 jäsentä 39 klubissa. Klubit sijaitsevat Ivalon ja Pyhäjärven sekä Kalajoen ja Kuhmon välillä. Rotareihin kuuluu miehiä ja naisia, jotka edustavat eri ammatteja. Rotarit kokoontuvat vähintään kaksi kertaa kuussa viikkokokousten, erilaisten projektien ja tapahtumien merkeissä. Rotarit haluavat olla mukana, koska he haluavat oppia uutta, tehdä hyvää se-kä verkostoi-

tua ja oppia tuntemaan uusia ihmisiä. Tärkeä osa Rotarya on Rotarysäätiö, joka täyttää tällä kaudella 100 vuotta. Rotarysäätiö kuuluu maailman 10 merkittävimmän säätiön joukkoon ja on vuosien varrella jakanut erilaisiin hankkei-siin yli 3 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Merkittävin rotarien käynnistämä hanke on End Polio Now -projekti eli tavoite hävittää polio maailmasta. Tässä asiassa olemme jo hyvin lähellä: tänä alkuvuonna on ollut enää vain viisi tapausta kahdessa maassa. Nuorisoon kohdistuvat toimet ovat kuuluneet Rotaryn toimintaan jo vuosikymmeniä. Merkittävin niis-

tä on nuorisovaihto. Tämän ohella meillä on ”nuorrotarien” järjestöt: Rotaract ja Interact. Tämä Rotarylehti kohdistuu erityisesti piirimme pohjoiseen alueeseen: Koillismaahan ja Lappiin. Huhtikuun lopun piirikonferenssi Rovaniemellä on Rotarypiirin tärkein vuotuinen juhla ja tapaaminen. Erityistä hohtoa tilaisuuteen tuo Rotarysäätiön 100-vuotisen toiminnan juhlinta. Toivon Teille kaikille miellyttäviä lukuhetkiä!

3


Multikopteri mahdollistaa ilmailuharrastuksen jalat maassa

4

Esa Virtasen kädessä on lentävä härpäke, jolla voisi kuvata vaikka lohen väsytystä.


TEKSTI JA KUVAT:

PASI ROMAKKANIEMI

Facebookissa ja muuallakin netissä pyörivät, ilmasta kuvatut filmit ihastuttavat katsojia. Kuva on kirkas ja ihmeen vakaa. Kuka ja millä tavalla niitä otoksia kuvaa? Esa Virtasen vierailu selvensi asiaa, kun hän sattumalta näytti Nivanpäässä ilmasta kuvaamaansa otosta. ”Kyseessä on multikopteri, johon on kiinnitetty kamera. Sellainen pieni, miehittämätön lentävä härpäke”, Virtanen selventää. ”Olin jo pitkään miettinyt ja harkinnut sellaisen hankkimista, sillä olen aikaisemmin harrastanut pienoispurjekoneita sekä lentänyt purjelentokonettakin. Kun sitten kuulin Esa Kassisen hankkineen multikopterin, innostuin itsekin ostamaan vastaavan.” Multikopteri vaatii jonkin verran vapaata tilaa ympärilleen, joten tapasimme Esa-parin kanssa Pellon

5


JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

alakoulun parkkipaikalla. Ilmailusäännöt rajoittavat multikopterin lentokorkeuden 150 metriin. Näin kopterit eivät häiritse siviili-ilmailuliikennettä. Toinen rajoittava seikka on se, että kopteria ei saa lennättää ihmisten päällä. Tosin tästä ovat poikkeuksena luvan varassa liikkeellä olevat ammattilaiset. Kopterin on myös oltava koko ajan ohjaajansa näkyvissä. Kuvausta koskevat normaalit valokuvausta koskevat säännöt. Voimalähteenä miesten koptereissa on 5 400 mAh lithiumakut, jotka mahdollistavat reilun 20 minuutin lentoajan. Kopteria ohjataan lähettimestä kahdella joystick -tyyppisellä sauvalla. Kameran lähettämä kuva näkyy pieneltä ruudulta. Kuva on hämmästyttävän vakaa, vaikka pieni kopteri saattaa heilua rajustikin tuulessa. Selitys löytyy gimbaalista eli kameravakauttimesta, joka pitää kameran asennon vakaana ja halutulla tavalla suunnattuna riippumatta kopterin asennosta.

Helppo lennätettävä Kopteria on helppo käsitellä ohjaimen avulla. Monenlaiset asetukset helpottavat omalta osaltaan ohjaamista. Esimerkiksi home-komennolla kopteri lentää automaattisesti ohjaimen luo, mutta ei osaa itsenäisesti väistellä välillä olevia esteitä.

6

Kopterin karkaamisen liian kauaksi voi myös estää asetuksilla. Kopteria ei ole viisasta lähteä lennättämään kovin rajulla tuulella, mutta 5–6 sekuntimetrin tuulessa se onnistuu vielä. Vesisade on toinen rajoittava tekijä, samoin pakkanen. Valmistajat lupaavat vain vähäisen pakkasenkeston, mutta miehet tietävät lentämisen onnistuvan parinkymmenen asteen pakkasessakin.

Isojen poikien leluja ”Nämä kamppeet ovat vain harrastelijoiden käyttöön, hinnaltaan tuhannen euron molemmin puolin. Halvimmillaan pienen, sisällä lennätettävän kopterin, jolla voi myös kuvata, saa parilla sadalla eurolla. Ammattilaiskamppeista saa helposti pulittaa kymppitonninkin”, miehet tietävät. Tuhat euroakin tuntuu isolta rahalta, joten miksi kopteri hankintaan?”Isojen poikien lelujahan nämä ovat, mutta mukavia sellaisia”, molemmat naurahtavat. Esa Virtasella on kuitenkin haave: ”Kun pääsisin kuvaamaan Väylän päällä lähietäisyydeltä lohen väsytystä!” Totta, sillä otoksella riittäisi Facebookissa tuhansittain katsojia.


ESA VIRTANEN PELLON ROTARYKLUBIN PRESIDENTTI. TOIMINUT AIEMMIN KLUBIN PRESIDENTTINÄ 2012-2013.

7


Rovaniemi-Napapiirin klubin projekti:

Saksalaisten sotilaiden hautausmaa Norvajärvellä Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettu kansainvälinen tehtävä. Klubi hoitaa sekä saksalaisten sotilaiden hautausmaata että norjalaisten Suomen rintamalla kaatuneiden vapaaehtoisten muistomerkkiä Rovaniemen Norvajärvellä. Hautausmaa on Rovaseudulla matkailukohteena merkittävä, siellä käy vuosittain noin 10000 vierasta.

Suomen rintamilla kaatui toisen maailmansodan aikana noin 15000 saksalaista sotilasta. Suurin osa vainajista on haudattu nykyisen Venäjän alueelle, kuten Parkkina-Petsamoon ja vanhaan Sallaan. Nykyisen Suomen alueelle kenttähautoihin haudatut saksalaiset koottiin suomalaisten poliisien ja

8

Hautausmaalla oleva graniittinen kappelirakennus

vapaaehtoisten voimin yhteistyössä saksalaisten kanssa pääosin 19521959 ja siunattiin haudan lepoon Etelä-Suomessa Helsinki-Honkanummen ja Pohjois-Suomessa Norvajärven hautausmaille.

Rovaniemi-Norvajärven kokoomahautausmaa sijaitsee 18 kilometriä Rovaniemen keskustasta pohjoiseen luonnonkauniissa metsäisessä niemessä. Hautuumaa-alue on luovutettu Suomen ja Saksan valti-


TEKSTI JA KUVA:

EERO PAJULA oiden välisellä sopimuksella saksalaisille hautausmaakäyttöön. Alue on rajattu luonnonkivistä rakennetulla kiviaidalla. Polku johtaa portin läpi punagraniittiseen mausoleumiin, jonka korkeassa eteisaulassa on veistos “Äiti ja poika”. Tällainen ”Pieta”-veistos on eri muodoissaan useimmilla saksalaisilla sotilashautausmailla. Kun veistos omalta osaltaan kuvaa arktisten olosuhteiden kovuutta ja raakuutta ja sodan armottomuutta, antavat auringon paistaessa mausoleumin sisälle väriä - kuin toivona elämän jatkuvuudesta - lyijylasimaalauksista tehdyt ikkunat. Niiden nimikin on ”Flamme des Lebens” ”Elämän liekki”.

Yli 2500 vainajaa Kappelin, mausoleumin, on suunnitellut arkkitehti Otto Kindt Hampurista. Mausoleumi on rakennettu vuosina 1959-1963, vihkiäiset olivat elokuun 31. päivänä

9


JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

1963. Rakennustyön teki Kemin Rakennus Oy Rovaniemeltä. Massiivinen punagraniitti on Vehmaalta Länsi-Suomesta. Mausoleumiin on haudattuna yli 2500 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista. Päätilassa on 8 suurta kalkkikivitauluriviä. Yksittäisiin tauluihin on kaiverrettu kyseisen taulun alla lepäävistä vainajista nimi, sotilasarvo sekä syntymä- ja kuolinpäivämäärä. Vainajat ovat arkuissa kalkkikivitaulujen alla olevissa hautaholveissa. Arkut on hautaan laskettaessa asetettu holviin siten, että jokaisen vainajan arkku sijaitsee suoraan nimitaulun alapuolella. Aulassa olevassa nimikirjassa on aakkosjärjestyksessä tunnistettujen vainajien nimet.

Risti rannalla Hautausmaa-alueella on järven selkää vasten näkyvä kookas teräksinen risti, jonka juurella on muistotaulussa teksti, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa: “Kunnioituksemme kaikille niille sotilashau-

10

Veljiä talkoissa hautausmaal


lla.

11


JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

doille, jotka ovat rakkautemme tavoittamattomissa ja siunaamme ne Jumalan rauhaan”. Ristillä muistetaan kaikkia niitä kaatuneita, jotka vielä ovat kenttähaudoissaan tai kadonneina. Mausoleumin edusta on varovaisella puuston ja kasvuston hoidolla avattu niin, että Norvajärven selkä avautuu rakennuksen edestä. Saksalaisista sotilasvainajista ja sotilashautausmaista vastaa yhdistys nimeltään ”Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.v”. Norvajärven hautausmaa on yksi sadoista Euroopassa olevista saksalaisten sotilaiden hautausmaista. Yksittäiset vainajat tai sota-aikaisissa kenttähaudoissa olevat saksalaiset kaatuneet sotilaat halutaan ja pyritään voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan siirtämään Norvajärven tyyppisille kokoomahautuumaille. Esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueella ei vielä pääosin ole päästy tekemään sodassa saksalaisten puolella kaatuneiden kokoamista ja hautaamista tavoitetilan mukaisesti.

12

Klubi hoitaa Rovaniemi - Napapiirin Rotaryklubi on vuodesta 2002 alkaen vastannut hautausmaan hoidosta ja huolehtii paikan päällä kaikista hautausmaahan liittyvistä asioista. Tärkeimmät tehtävät ovat: • opastaa kävijöitä, so. antaa tietoja aukioloajoista, tiedottaa eri

viestimissä, vastata tiedusteluihin jne. • huolehtia sekä hautausmaa-alueen että rakennusten kunnossapidosta ja siivouksista • hoitaa puustoa ja muuta kasvustoa • valvoa alueen kuntoa, ilmoittaa epäselvyyksistä ja hoitaa mahdollinen alihankkijoiden kanssa toteutettava korjaaminen yhdessä saksa-


laisten kanssa • hoitaa netissä tilattavien hautakoristeiden vienti ja niihin liittyvä valokuvaus • osallistua ja tukea saksalaisten hautuumaan kunnossapidon vuoksi järjestämien nuoriso- tai Bundeswehrin sotilaiden kunnossapitoleirien suunniteluun ja toteutukseen. • matkailuoppaiden (vast.) kou-

lutus. Hautausmaa on vuosittain avoinna 1. toukokuuta - 30. syyskuuta välisenä aikana, säävarauksella. Kävelytiestön talvikunnossapitoa ei tehdä.

Norjalaisten muistomerkki Rovaniemi - Napapiirin Rotaryklubi on vuodesta 2010 vastannut myös

Norväjärven saksalaisten sotilaiden hautausmaan pysäköintipaikalla olevan norjalaisten Suomen rintamalla kaatuneiden vapaaehtoisten muistomerkin ja sen ympäristön hoidosta. Muistomerkki on vihitty 1994. Nyt, kun jatkosodasta on jo kulunut lähes 60 vuotta, ei kaatuneiden norjalaisten sotaveteraanien aseveljillä enää ole kykyä hoitaa muistomerkkiä.

13


Unto Teräksen muistolle Unto Kalevi Teräs syntyi Säkkijärvellä 29.7.1925 ja menehtyi vakavan sairauden uuvuttamana terveyskeskuksessa 27.1.2017.

liso Iris ja he olivat avioliitossa 63 vuotta. Vuonna 1958 hänet valittiin silloisen Rovaniemen vapaaopiston rehtoriksi.

päivittäin. Kesäisin kunto pysyi hyvänä hyötyliikunnan merkeissä. Kesäpaikka Hauenleuka Puulaveden rannalla oli hänelle erittäin rakas.

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta kesällä 1945. Asevelvollisuutta hän suoritti rintamalla ja joutui jatkamaan asepalvelusta vielä varusmiehenä sodan loputtua. Filosofian maisteriksi Unto valmistui vuonna 1952 Turun yliopistosta. 1950-luvulla hän opiskeli Yhdysvalloissa Fulbright -stipendiaattina.

Rovaniemellä alkoivat työntäyteiset ja kiireiset työvuodet. Unto kehitti opistoa voimakkaasti ja opiston ainevalikoimat monipuolistuivat ja opisto alkoi laajeta. Vuosina 196364 hän toimi oman työnsä ohella Rovalan Setlementin va. toiminnanjohtajana. Unto oli mukana aktiivisesti vapaan sivistystyön eri järjestöjen hallinnossa ja hän toimi Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtajana.

Rotary-toiminta oli lähellä hänen sydäntään. Hän oli Rovaniemi - Napapiirin Rotaryklubin charterjäsen, Paul Harris Fellow ja kunniajäsen. Hänen pitämänsä esitelmät olivat aina laadukkaita ja mielenkiintoisia. Muistamme Unton todella palveluauliina ja korrektina henkilönä ja rotaryveljenä.

Työuransa hän aloitti Kemissä Veitsiluodon kansalaisopiston rehtorina ja Luotolan Setlementin toiminnanjohtajana vuonna 1953. Opiston henkilökunnasta löytyi myös puo-

14

Eläkevuosinaan Unto huolehti kunnostaan esimerkillisesti. Talvisin hän hiihteli Ounasvaaralla lähes

Häntä jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen. Rotaryveljet Erkki Mäntyniemi ja Oiva Nissinen


15


Oikeaa musiikkia oikeaan aikaan Pellolaisen Viihdeväylän aloittaessa 1980-luvulla toimintansa oli musiikin toimittaminen asiakkaalle sitä, että lähetettiin artisti, bändi, tiskijukka tai karaokelaitteet ja isäntä. Tai kaikki. Sitten tulivat cd-levyt ja musiikki erilaisilla tallennusmuodoilla välitettynä.

Nykyisin musiikki toimitetaan pääasiassa digitaalisena lankoja pitkin Maestro-palvelun avulla. Suurimpia asiakkaita ovat ravintolaketjut ja alueena on koko Suomi. Toimistot ovat Pellossa ja Helsingissä. Viihdeväylän toiminta on alusta saakka keskittynyt musiikin välittämiseen suomalaisten yritysten käyttöön. ”Oikeaa musiikkia oikeaan aikaan eli palvelemme suomalaisia yrityksiä taustamusiikin ja kaiken muun musiikin saralla. Nykytekniikka on

16

mahdollistanut työn tekemisen kotiseudulta käsin”, kertoo Viihdeväylä Oy:n toimitusjohtaja Kalervo Vanha. ”Toimistoja on kaksi, Pellossa ja Helsingissä.”

Mullistava digiaika Digitaalinen musiikki mullisti alan parikymmentä vuotta sitten. Viihdeväylä on ollut alansa edelläkävijöitä digitaalisen musiikin välittämisessä ja kanavien kehittämisessä. ”Maestro-palvelumme julkisiin ti-

loihin pitää sisällään kaiken tarvittavan digitaalisen viihteen samassa ohjelmassa: taustamusiikin, SportTV:n, radiokanavat, karaoken, jukeboksin ja digitaalisen mainonnan.” Varsinainen juju on siinä, että kaikki palvelut ovat samassa ohjelmassa. ”Ei tule tilanteita, joissa esimerkiksi televisio ja taustamusiikki soivat päällekkäin, eikä tarvita erillisiä di-


TEKSTI JA KUVA:

TERHI VANHA

giboxeja maksuTV:tä varten. Asiakas voi valita haluamansa palvelut tarpeen mukaan ja ajastimella oikea sisältö soi oikeaan aikaan.” Palvelu sopii kaikkiin asiakastiloihin. Palvelusta löytyy helposti satoja valmiita soittolistoja tyylilajin tai tunnelman mukaan, jotka sopivat ravintolaan, kauppaan, kuntosalille tai kauneushoitolaan. Minne vaan.” Sovellus ladataan Windows Storesta Windows 10-käyttöjärjestelmälle. ”Systeemi on hieno, eikä markki-

noilla ole vastaavaa. ” Viihdeväylällä on kahdeksan työntekijää, ja yrityksen suurimpia asiakkaita ovat ravintolaketjut. ”Menestyvän yrityksen salaisuus on se, että johtaja palkkaa itseään fiksumpia alaisia töihin. Meillä jokaisella on oma vastuualue ja tiiminä työskentely sujuu hyvin. Oma tehtäväni on myydä ja luoda kontakteja sekä jakelusopimuksia”, sanoo Vanha.

KALERVO VANHA PELLON ROTARYKLUBIN JÄSEN. TOIMINUT KLUBIN PRESIDENTTINÄ 2011-2012

17


Rotarit historiaa säilyttämässä 18

Projekti on työllistänyt Pudasjärven Rotareja jo 14 vuoden ajan.


TEKSTI JA KUVAT:

JOUNI PIRI

Suomi viettää tänä vuonna 100 vuotista itsenäisyyttään. Itsenäisyys on ollut uhattuna sotien kautta. Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin kaksi sotaa, Talvisota ja Jatkosota. Viimeksi mainittu päättyi aselepoon 4. syyskuuta 1944. Moskovan välirauhansopimus solmittiin 19. lokakuuta 1944. Sopimuksen mukaan Suomen oli lopetettava suhteensa Saksaan ja tämän lisäksi 2. artiklan mukaan riisuttava aseista 15. syyskuuta 1944 jälkeen Pohjois-Suomessa olevat saksalaiset joukot, joiden vahvuudeksi arvioitiin noin 220.000. Mannerheim antoi 22. syyskuuta 1944 päiväkäskyn, jonka mukaan suomalaisten oli täytettävä rauhansopimuksen ehdot. Tulevan sodan takia Lapin ja osa Oulun läänin väestöstä evakuoitiin Ruotsiin ja tulevan sotatoimialueen ulkopuolelle Suomeen, lähinnä Pohjanmaalle. Evakuoitavia oli noin 100000. Suomalaiset joukot vetäytyivät itärajalta ja osa niistä siirrettiin Oulun lääniin rintamasuuntana pohjoinen. Ensimmäinen aseellinen yhteydenotto suomalaisten ja saksalaisten joukkojen välillä oli Pudasjärvellä 28. syyskuuta 1944. Tästä alkoi Lapin sota. Lapin sota kesti 25. huhtikuuta 1945 saakka, jolloin viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen Lapista.

Hymyilevät rotarit historian kimpussa.

Klubin Lapin sota -projekti Pudasjärven Rotaryklubi aloitti Lapin sota -projektin vuonna 2003. Tämän projektin tarkoituksena on ollut tuoda esille Lapin sodan tapahtumia ja erityisesti tapahtumia nykyisen valtatie 20:n varrella olevassa Hetekylän risteyksen maastossa syksyllä 1944, jossa ammuttiin ensimmäiset Lapin sodan laukaukset. Projekti on työllistänyt Pudasjärven Rotareja jo 14 vuoden ajan. Maastoon on rakennettu matkailijoita

kiinnostava historiallinen, Lapin sotaa kuvaava pysyvä näyttely, joka sisältää Lapin sodan muistomerkin viereen hankitun 76 mm panssaritorjuntatykin sekä läheiseen maastoon rakennetun sota-ajan korsun juoksuhautoineen ja panssaripesäkkeineen. Tänä vuonna on alueella tarkoitus tehdä Suomen itsenäisyyden kunniaksi suurempi peruskunnostus. Kunnostus työllistää Rotaryklubin veljiä koko kesän.

19


Tätä on rotary Rotary on eettisellä pohjalla toimiva kansainvälinen palvelujärjestö, joka perustettiin Chicagossa 23.2.1905. Suomen ensimmäinen rotaryklubi perustettiin Helsinkiin 1.12.1926. Pohjois-Suomen ensimmäinen rotaryklubi oli Oulun Rotaryklubi, joka perustettiin toukokuussa 1934. Rotarit toimivat rotaryklubien kautta. Jokainen rotari kuuluu johonkin rotaryklubiin ja jokainen klubi on suoraan Rotary Internationalin alainen toimija. Klubit määräävät itse omasta toiminnastaan linjassa Rotary International arvojen ja toimintamallien kanssa. Säätiön keskittymisalueet ovat: • Rauha ja konfliktien sovittelu • Sairauksien ehkäisy ja hoito • Vesi ja sanitaatio • Äitien ja lasten terveys • Peruskoulutus sekä luku- ja kir joitustaito • Taloudellinen ja yhteiskunnalli nen kehittäminen

20

Nykyään rotareita on yli 1,2 miljoonaa, klubeja yli 34 000 ja toimintamaita tai itsehallinto-alueita 200. Suomessa on rotaryklubeja noin 300, joista Pohjois-Suomessa 39. Suomen klubeissa on runsas 10 000 jäsentä. Piirin 1400 jäsenmäärä on noin 1100. Klubit kutsuvat jäsenikseen paikkakuntiensa hyvämaineisia ammattimiehiä ja -naisia. Säännölliset, viikoittaiset muiden ammattiryhmien edustajien tapaamiset lisäävät jäsentensä ymmärrystä eri amma-

teista sekä laajentavat itse kunkin yhteiskunnallisia tietoja. Rotarit auttavat muita palvelemalla. Rotaryn motto on ”Palvelu itsekkyyden edelle”. Lue lisää: http://d1400.rotary.fi/


Miten pääsen mukaan Mikäli kiinnostuit rotariudesta ja rotareista ja haluaisit mukaan palvelutoimintaan, valittavanasi on piiristä 1400 useita eri klubeja. Klubit kokoontuvat viikoittain ja kokousaikoja on monia. Esimerkiksi Oulussa on helppo valita juuri se klubi, jonka kokoontumisaika soveltuu parhaiten itselle. Klubeilla on myös erilaisia painopistealueita yhteisten projektien lisäksi. Niistä saattaa löytyä myös eniten itseä kiinnostava. Lisäksi Oulussa on tarjolla nuorille sekä Interact- että Rotaract-klubit. Yhteystiedot löytyvät piirin 1400 nettisivulta.

Lisätietoja liittymisestä ja mahdollisista klubeista antavat: Jan Andersin 040 7350 815 jan.andersin@pp.inet.fi

Sakari Hakola 044 3370 121 shakola@dnainternet.net

Piirin klubit HAAPAJÄRVEN ROTARYKLUBI HAAPAVEDEN ROTARYKLUBI HAUKIPUTAAN ROTARYKLUBI IVALON ROTARYKLUBI KAJAANIN ROTARYKLUBI KAJAANI ELIAS ROTARYKLUBI KALAJOEN ROTARYKLUBI KEMIN ROTARYKLUBI MERI-KEMIN ROTARYKLUBI KEMIJÄRVEN ROTARYKLUBI KUHMON ROTARYKLUBI KUUSAMON ROTARYKLUBI MUHOKSEN ROTARYKLUBI NIVALAN ROTARYKLUBI OULAISTEN ROTARYKLUBI MERI-OULUN ROTARYKLUBI MERIKOSKEN ROTARYKLUBI OULUN ROTARYKLUBI OULU CITYN ROTARYKLUBI OULUN ETELÄINEN ROTARYKLUBI OULU INTERNATIONAL ROTARY CLUB OULUJOKI ROTARYKLUBI OULUN TULLIN ROTARYKLUBI TUIRAN ROTARYKLUBI OULUNSALO-SIIVET ROTARYKLUBI PELLON ROTARYKLUBI PUDASJÄRVEN ROTARYKLUBI PYHÄJÄRVEN ROTARYKLUBI PIETARI BRAHEN ROTARYKLUBI RAAHEN ROTARYKLUBI ROVANIEMEN ROTARYKLUBI ROVANIEMI-NAPAPIIRIN ROTARYKLUBI ROVANIEMI SANTA CLAUS ROTARYKLUBI SODANKYLÄN ROTARYKLUBI SOTKAMON ROTARYKLUBI TAIVALKOSKEN ROTARYKLUBI TORNION ROTARYKLUBI YLIVIESKAN ROTARYKLUBI YLIVIESKA-JOKIVARSI ROTARYKLUBI

21


Rotari 1/2017  
Rotari 1/2017  

Rotari - Rotarypiiri 1400 Pohjoista palvelua

Advertisement