Page 1

POHJOISTA PALVELUA

KESÄKUU 2016


SISÄLLYSLUETTELO

2 PÄÄKIRJOITUS 4 TAISTELU TAPPAJAA VASTAAN 8 AURINKOINEN ARKKITEHTI ITALIASTA 12 ERILAISEN MUSEON VETÄJÄ 16 VESILLÄLIIKKUJIEN TURVAMIES 19 ROTARY LOVES MUSEUM 20 KELLOKULTTUURIN LÄHETTILÄS 24 TÄTÄ ON ROTARY 25 MITEN PÄÄSEN MUKAAN ROTARI Rotarypiiri 1400 Päätoimittaja: Juha Risteli Toimitussihteeri: Sampo Puoskari Kustantaja: Rotarypiiri 1400 Materiaalin toimitus: Sampo Puoskari spuoskari@gmail.com http://d1400.rotary.fi/

2


PÄÄKIRJOITUS JUHA RISTELI

ROTARYPIIRI 1400 KUVERNÖÖRI

Rotaryn verkkolehti lisää tietoa rotareista Pohjois-Suomen asukkaille Jokaisella järjestöllä on vaikeuksia saada positiivista julkisuutta, sillä järjestöjä on paljon ja painetun median on vaikea olla tasapuolinen niiden suhteen. Toisaalta myös media on paljon muuttunut, meillä on Facebook ja monenlaisia muita sähköisiä välineitä. Ehkä meidän ei enää tarvitsekaan odottaa lehden toimittajaa, vaan voimme tehdä julkaisun itse. Julkaisun kohteena on tietenkin oma jäsenistö, mutta myös suuri yleisö. Mitä sitten rotarit haluavat sanoa koko kansalle? Haluamme selittää mitä rotary on, mitä se tekee ja niiden avulla saada uusia jäseniä. Itse asiassa paras tapa saada nopeasti uusia ystäviä, kun aikuinen muuttaa paikkakuntaa, on liittyä rotaryklubin jäseneksi. Tämä

tehoaa myös yksilön jäädessä eläkkeelle. Intialainen ystäväni sanoi, että ihmisen elämä voidaan jakaa kolmeen osaa. Alussa yksilö kouluttaa itseään, joka kestää jopa 25 vuotta. Sen jälkeen perustetaan perhe, ollaan työssä ja tuetaan omaa sukua. Jos ihminen onnistuu elämässään, viisikymmentä vuotta täytettyään voidaan huolehtia omasta yhteisöstä ja tehdä hyvää muille ihmisille, paikallisesti ja koko maailman mitassa. Rotaryklubissa tutustutaan muiden ammattien hyvämaineisiin edustajiin, sillä klubissa on eri alojen paikallisia vaikuttajia. Tämä verkkolehti on tehty niin, että haastatellaan kiinnostavia rotareita, mitä he ovat tehneet ja mitä ne ajattele-

vat eri asioista. Rotarykytkös tulee esiin vasta lopun tietolaatikossa. Heinäkuussa alkava uusi rotaryvuosi 2016-17 on Rotarysäätiön 100-vuotisjuhlavuosi. Totta kai puhumme siitä, että rotarien suurin maailmalaajuisen saavutus on kohta valmis, polion hävittäminen koko maapallosta. Polio ei ole Suomessakaan kaukainen asia, sillä viimeksi meillä oli poliota talvella 1987-88 ja silloin koko kansa rokotettiin. Poliosta kerrotaan tässä verkkolehdessä. Toivotan kaikille lukijoille hyviä lukuhetkiä.

3


Taistelu tappajaa vastaan Ihminen on yksi planeettamme eläinkunnan edustajista. Vaikka ihminen on nykyään luomakunnan kruunu, vaanii häntä monta erilaista vaaraa ja uhkaa muualta luonnosta. Usein kaikkein vaarallisimmat nuo uhkat ovat silmälle näkymättömiä, eli bakteereita tai viruksia. Yksi ihmistä vainonnut historiallinen vitsaus on tauti nimeltä polio. Jo muinaiset egyptiläiset kuvailivat tuota lapsihalvaukseksikin meillä nimitettyä sairautta. Kyseessä on osin tappava, osin vaikeasti rampauttava sairaus, joka on vammauttanut lukemattomia lapsia kaikkialla maailmassa.

Terveestä rammaksi Oman traagisen leimansa polioon on antanut se, että kyseessä on sairaus, joka on saattanut rampauttaa

Matti Honkalan ei tarvitse rotarihuoneessaan kuin ojentaa kätensä ja saapuvilla on heti järjestön polioesite. KUVA: SAMPO PUOSKARI

4


Rokotuksia tehdään edelleen Afganistanissa ja Pakistanissa. Rokote annetaan pisaramuodossa. terveenä syntyneen ja elämään tottuneen lapsen sitten loppuelämäkseen. Onneksi sairauteen on olemassa rokotteita ja sen leviäminen ja esiintyminenkin maailmassa on kohta pysäytetty kokonaan. Suomesta polio saatiin hävitettyä rokotuksilla 60-luvun alussa. Raahelainen lääkäri Matti Honkala kertoo polion historiaa, sen taudinkuvia ja sen rokotustoimenpiteitä sekä ammattinsa tuomalla vahvalla asiantuntemuksella että hieman poikkeuksellisella antaumuksella. Honkalalle sairaus on erityisasemassa hänen ja lääkärivaimonsa Virpin aktiivisen rotaryharrastuksensa takia. ”Rotarit tekevät edelleen merkittävää työtä polion hävittämiseksi maailmasta. Nyt olemme todella lähellä onnistumista”, Honkala iloitsee.

5


JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

Filippiinit koekenttänä

Bill Gates yhteistyössä

Vaikka Rotary on järjestönä vain yksi osa polionhävittämiskampanjaa, voivat rotarit ottaa kunniakseen aika tärkeän osan nykytilanteesta. ”Rotary järjesti 70-80-lukujen taitteessa Filippiineillä kokeellisen rokotuskampanjan osana silloista 3H-projektia, eli health, hunger and humanity. Kampanja onnistui niin hyvin, että polio saatiin hävitettyä tuolta rajatulta alueelta kokonaan”, Honkala selittää.

Vuodesta 2009 lähtien rotarit ovat toimineen yhdessä Bill ja Melinda Gatesin säätiön kanssa poliorokotteiden hankinnassa. Jokaista rotarien hankkimaa dollaria kohden säätiö lahjoittaa kaksi dollaria. Tämä sopimus on voimassa vuoteen 2018 saakka. Yksi perusrokotussarja maksaa alle yhden dollarin.

Tästä innostuttiin niin, että syntyi Global Polio Eradication Initiative, joka koordinoin tätä nykyä polion hävittämistä maailmasta. ”Kun vuonna 1988 halvaantui vuosittain noin 350 000 ihmistä – pääsääntöisesti lasta – vuonna 2015 luku oli enää alle sata. Endeemistä poliota esiintyy enää Afganistanissa ja Pakistanissa. Viime syksynä Afrikka julistettiin vapaaksi endeemisestä poliosta”, Honkala kertoo.

Matti Honkala kiertää piirin klubeissa kertomassa vuosittain poliotilanteesta ja rotarien nykyinen End Polio Now –kampanja jatkuu lipaskeräyksenä ja muina klubikohtaisina keräysmuotoina.

MATTI HONKALA PIETARI BRAHEN ROTARYKLUBI, 1987 PIIRIKUVERNÖÖRI 2001-2002 GSE TEAM LEADER 2005

Nigeriassa valmistaudutaan KUVA: GPEI

6


rokotuskierrokselle

7


Aurinkoinen arkkitehti Italiasta

Kaunis hymy, hersyvä nauru ja tuttavallinen kosketus käsivarteen eivät kuulu aivan tavallisen vastaantulevan naisen käyttäytymiseen. Venanzia Rizzi, tai tuttavallisemmin Vena, puolestaan hurmaa kaikki kanssaihmiset juuri tuolla välittömyydellään. KUVA: TEEMU HAAPALA

8


Ihan kaikkea vanhaa ei Oulusta sentään ole onnistuttu purkamaan. Suomalainen puurakentaminen poikkeaa italialaisesta kivirakentamisesta.

Historialtaan jopa kymmenen tuhannen vuoden taakse ulottuvasta Materan kaupungista kotoisin olevan arkkitehti tuo ihastuttavan eteläitalialaisen tuulahduksen Limingan kunnantalon käytäville. Rizzi toimii siellä kunnanarkkitehtina.

Ideoiva lapsi Venanzia on aina ollut täynnä ideoita ja mielikuvitusta. Lapsena hän piirteli kotikaupunkinsa katuasvalttiin liidulla erilaisia talojen pohjakuvia täydessä 1:1-mittakaavas-

sa. Neljätoistavuotiaana hän näki Frank Lloyd Wrightin Pennsylvaniassa sijaitsevan vesiputoustalon ja New Yorkissa sijaitsevan Guggenheim-museon. Ne vaikuttivat Venanziaan niin paljon, että hän päätti tulla itsekin arkkitehdiksi. Suomeen houkuttelivat opinnot: ” Tulin suomeen vaihto-opiskelijana vuonna 1994 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle Torinon yliopistosta. Minua kiinnosti erityisesti Alvar Aallon arkkitehtuuri ja tapasin sitten Suomessa rakkau-

den, jonka vuoksi muutin asumaan pysyvästi Ouluun ja perustin perheen.”

Nuori Suomi – vanha Italia Vaikka Suomi on tunnettu omista huippuarkkitehdeistaan, Venanzia Rizzi näkee selvän eron Suomen ja Italian arkkitehtuurissa. ”Italian ja Suomen ikäero on sen verran suuri, että se tulee heti esille arkkitehtuurissa. Vanha arkkitehtuuri

9


JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

Puu-Raksilan lämmin tunnelma miellyttää Venanzian silmää.

10


ja historia jättävät suuren jäljen ympäristöön ja niitä seuraaville sukupolville. Suomen arkkitehtuuri on kuitenkin saanut suuria vaikutteita italialaisesta ja klassisesta arkkitehtuurista kuten myös italialaisesta vernakulaari arkkitehtuurista. Iso ero vanhoissa arkkitehtuureissamme on myös materiaali. Suomessa on käytetty paljon puuta, Italiassa sen sijaan enemmän kiveä ja tiiltä. 30-luvun jälkeen Suomen arkkitehtuuri muuttui selvästi modernimpaan suuntaan ja löysi oman tyylinsä esimerkiksi Alvar Aallon teoksissa.”

Oulussakin onnistuttu Oulussa on perinteisesti purettu tai muulla tavoin kadotettu vanhaa ja rakennettu välillä onnistuen ja välillä epäonnistuen uutta. Venanzialla on tästä selkeä mielipide. ”Minusta Oulussa vanha ja uusi arkkitehtuuri yhdistyvät hienosti kaupungin maisemissa.

Muutamat vanhat puukorttelit ovat säilyneet hienosti, kuten Engelin suunnitteleman Franzenin puiston ympäristö, Puu-Raksila ja Kuusiluoto. Valitettavasti suuri osa on menetetty ikuisesti. Oulun asemakaava on hyvä esimerkki urbanistiikasta ja kaupungin suunnittelusta. Myös koko pyörätieverkko on hieno ja avantgarde-esimerkki koko Europalle”, Rizzi toteaa. Venanzia Rizzi ei kuitenkaan käytä kaikkea aikaansa rakennusten suunnitteluun. Harrastuslistalta löytyvät muiden muassa lukeminen, lentäminen, golf, laskettelu, moottoripyöräily ja kun kyseessä on italiasta kotoisin oleva nainen, tietenkin viini. Rizzi onkin ollut neljä vuotta Oulun Munskänkarnan viiniseuran puheenjohtaja.

VENANZIA RIZZI OULU CITY, 2006. KLUBIN PRESIDENTTI V. 2013‒2014. PIIRI 1400, INTERACT-KOMITEAN PUHEENJOHTAJA, KLUBIN PERUSTAJA JA KUMMI SEKÄ HEIDÄN NEUVONANTAJANSA.

11


Erilaisen museon vetäjä Suomi on museoiden luvattu maa. Ei liene olemassa esinettä, jolle ei olisi omistettu jossain päin maata omaa museota. On moottorisahamuseo, perämoottorimuseo, nukke- ja lelumuseo, vakoojamuseo, apteekkimuseo, tapettimuseo ja jopa sillimuseo.

12


Oulussa on toiminut vuodesta 2013 lähtien uudentyyppinen museokokonaisuus, jossa yhdistyvät tiede, taide ja historia. Se tarjoaa asiakkaille todella monipuolisen vierailuelämyksen ja opastaa vaikkapa uuden harrastuksen tai kiinnostuksen pariin. Kokonaisuuteen kuuluvat Tiedekeskus Tietomaa, Oulun taidemuseo ja Pohjois-Pohjanmaan museo, jonka alaisuudessa toimii lisäksi useita yksiköitä. Oulun museo- ja tiedekeskus Luuppia johtaa Jonna-Marleena Härö, joka luonnehtii itseään kolmen tytön äidiksi, diplomi-insinööriksi ja

museoinsinööriksi. Hän tuli alalle vuonna 2003, kun Tiedekeskus Tietomaahan rakennettiin Oulu Expo -nimistä näyttelyä. Siitä hän siirtyi pian Tietomaan johtajaksi ja sitten nykyisen Luupin johtajaksi.

Monia mahdollisuuksia Museoiden ja tiedekeskuksen yhdistelmällä on monia vahvuuksia:

”Niitä ovat monialaisuus ja moniammatillinen henkilökunta, joiden avulla voidaan rakentaa uudentyyppisiä tiedettä, taidetta ja historiaa yhdistäviä näyttelyitä. Vastaavaa yhdistelmää ei ole toista, eli meillä on mahdollisuus olla luomassa jotain uutta, mikä kiinnostaa museoita ja tiedekeskuksia maailmanlaajuisesti. Uuden tekeminen vaatii myös rohkeutta luopua vanhasta, ja tämä haaste ei ole helppo”, Härö kertoo.

13


JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

Museoiden tulevaisuus ei suinkaan ole niin harmaa, kuin moni saattaa ajatella. ”Museot elävät murroskautta. Rahoituksen perusteita tarkastellaan ja itse uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi museo liittyy yhteen ja toiminta keskittyy isompiin kokonaisuuksiin. Museoilla on ja tulee olemaan jatkossakin tärkeä merkitys yhteiskunnan tulkitsijana ja tarinoiden kertojana. Elämä

14

on muuttunut 24/7 -toiminnaksi ja museoiden tulee olla paikkoja, missä voi rauhassa tutustua ilmiöihin ja kokea elämyksiä.”

Muutoksia tarvitaan ”Selviytyäkseen muutoksesta museoiden pitää myös avata ovensa yleisölle niin, että asiakkaat pääsevät aidosti vaikuttamaan näyttelyiden ja tapahtumien sisältöihin. Perinteinen kuratointi joutuu an-

tamaan tilaa suurien yleisöjen yhteistyölle ja asiantuntijuuden roolia pitää pohtia uudelleen. Museoiden perustehtävä alueen historian ja taiteen taltioijan ei muutu, mutta valinnat kokoelmiin päätymisen takana tulevat aiempaa haastavammiksi, koska tarjonta lisääntyy koko ajan”, Härö summaa. Museoliittymän johtamisen vastapainona Jonna-Marleena harrastaa toisenlaisia aktiviteetteja. Liikunta


kuuluu hänen ohjelmaansa monipuolisesti vuodenaikojen mukaan. Hän juoksee, hiihtää, laskettelee ja mökkeilee Syötteellä, käy kuntosalia ja ehkä myös tänä kesän elvyttää suunnistusharrastuksen Oulu-rasteilla. ”Lisäksi luen, mutta lähinnä dekkareita pään tyhjentämiseksi. Ja toimin tietysti lasten taksikuskina heidän harrastuksiinsa”, Härö naurahtaa lopuksi.

JONNA-MARLEENA

HÄRÖ

MERIKOSKEN ROTARY KLUBI, 2005 SIHTEERI 2010–2011 KLUBIN 1. NAISPRESIDENTTI 1.7.2016 ALKAEN

15


Vesilläliikkujien turvamies Televisiossa pyörii ties monennettako kertaa uusintana humoristinen sarja tiepalvelumiehistä, jotka käyttävät vapaa-aikaansa hädänalaisten auttamiseen. Kun auto hyytyy, kukaan ei ole heti suoranaisessa vaarassa. Vesillä asiat voivat olla toisin, ja siksi on hienoa, että veneilijöitäkin auttaa Suomessa joukko pyyteettömiä ihmisiä. He ovat vapaaehtoisia meripelastajia.

Markku K. Hentilä, 38-vuotias liikkeenjohdon konsultti Oulusta, toimii vapaaehtoisena meripelastajana. Hän on myös Suomen Meripelastusseuran Oulun Meripelastajat ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Suomen Meripelastusseura ry.:n hallituksen jäsen. Hentilä aloitti meripelastajana kesällä 2008. Häntä miellytti toiminnassa erityisesti se, että harrastuksessa yhdistyvät mahdollisuus säännölliseen veneilyyn ja mahdollisuus tehdä hyvää ja auttaa muita.

Tekniikka ja taidot työllistävät Pääosa tehtävistä on avustustehtäviä: ”Avustettavina aluksina ovat useimmiten konevikaiset tai sellaiset alukset, joilta on polttoaine loppunut. Myös merimiestaidolliset virheet työllistävät, esimerkiksi veneen ajaminen matalaan tai irtoaminen poijusta. Vedestäpelasta-

16


”Myös kesäinen vesi on niin kylmää, että se aiheuttaa hypotermiaa.”

mistehtävät ovat onneksi harvinaisia, joskin tehtävien määrä ja laatu vaihtelee vuosittain”, Hentilä selittää. Pääkaupunkiseutuun verrattuna Oulun alueella on pääsääntöisesti melko rauhallista. Se johtuu tietysti maltillisista liikennemääristä. Vuodesta riippuen tehtäviä on 10–30. Avovesikauden aikana yhdistys kouluttaa miehistöään Suomen Meripelastusseuran koulutusjärjestelmän mukaisesti. Harjoituksia on kolmesti viikossa, ja mahdollisuuksien mukaan pyritään olemaan mahdollisimman paljon partioajossa lähempänä mahdollisia asiakkaita.

Hyvä venekalusto ”Oulun yhdistyksessä aktiivimeripelastajia on lähes 90, joista noin 30 kuuluu hälytysmiehistöön. Meillä on kolme alusta, Uudenkau-

17


JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

pungin veneveistämön valmistama 14-metrinen PV Toppila ja sen mukana kulkeva apuvene Avon-merkinen AV Pikku-Toppila sekä Iso-Britanniasta hankittu 7,5-metrinen Atlantic-merkkinen kovapohjainen kellukevene PV Varjakka”, Hentilä esittelee yhdistyksen venekalustoa. ”PV Toppila soveltuu erittäin hyvin raskaampiin hinauksiin ja koulutuskäyttöön, kun taas Varjakka on nopea ensilähdön avovene. AV Pikku-Toppilaa käytetään tilanteissa, joissa PV Toppila ei pysty syväyksensä takia toimimaan. Näitä ovat esimerkiksi hinausköyden toimittaminen matalassa olevaan asiakasveneeseen.”

Hengenpelastajia Meripelastajat kohtaavat monenlaisia tilanteita. Hentilän mieleen on jäänyt erityisesti viimekesäinen tehtävä: ”Partioajossa havaitsimme kaksi henkilöä veden varassa kaatuneen veneen kanssa. He olivat lähteneet olosuhteisiin nähden aivan liian vaatimattomalla veneellä liikkeelle, ja vene oli aallokossa kaatunut. Pelastimme heidät veden

18

varasta ja veimme rantaan hälytetyn ambulanssin tutkittavaksi. Väsyneinä ja hieman kylmettyneinä henkilöt olivat todella kiitollisia, että osuimme paikalle. Tässä tapauksessa henkilöt pelastettiin todennäköisesti menehtymiseltä, sillä myös kesäinen vesi on niin kylmää, että se aiheuttaa hypotermiaa.”

MARKKU HENTILÄ OULUN ROTARYKLUBI, 2012 1. SIHTEERI RAHASTONHOITAJA


Rotarit tervetuloa museoon! Merikosken rotarit haastavat Oulun alueen klubit yhdistämään toimintaansa ja siten auttamaan ihmisiä tutustumaan toisiinsa ja innostamaan myös uusia jäseniä liittymään klubeihimme. Rotary Loves Museum -teemalla tullaan järjestämään Oulun museoissa ja gallerioissa iltatilaisuuksia (klo 17-19), minne ovat tervetulleita kaikki Oulun rotarit puolisoineen ja vieraineen. Kyseisellä viikolla muut klubit voivat halutessaan jättää viikkokokouksen väliin eli yhteinen museotapaaminen toimii kaikille viikon tapaamispaikkana. Illan aikana tutustutaan näyttelyihin ja kuullaan asiantuntijoita sekä käydään katsomassa myös tiloja, minne yleisö ei normaalisti pääse. Illoissa on isäntä, joka tarjoaa kahvit/viinit ja iltoihin on vapaa pääsy. Osallistujat voivat halutessaan lahjoittaa pienen summan rahaa Rotarysäätiön juhlavuoden keräykseen ja siten olemme kaikki keräämässä miljoonaa dollaria, summaa joka on Suomen rotarien tavoite lahjoittaa säätiön juhlavuoden keräykseen. Tilaisuudet alkavat ti 9.8.2016 klo 17 ja ensimmäinen ilta pidetään Taidemuseolla, missä tutustutaan Essi Renvallin näyttelyyn sekä Hiukkavaaraa ja Tanssia kameralle -näyttelyihin. Illan sponsorina toimii ODC (Oulun DataCenter). Muut syksyn museokäynnit: ti 18.10. klo 17—19 Pohjois-Pohjanmaan museo ti 22.11. klo 17—19 Tiedekeskus Tietomaa Lisätietoja: MRK:n presidentti Jonna-Marleena Härö, jonna-marleena.haro@ouka.fi, 044 7031341

19


Kellokulttuurin lähettiläs

Nykyään moni ottaa älypuhelimensa esiin ja katsoo siitä, paljonko kello on. Tai nyt meni väärin: katsoo, mitä aika on. Siihen, että katsotaan, paljonko kello on, tarvitaan kello. Oikea kello. Ei aikaa näyttävää digitaalista laitetta.

20


Kuvaan pääsivät Longines, Omega Seamaster ja Tag Heuer ihan vain malliksi. Kuva kellojen hinnat lähtevät 4000 eurosta ylöspäin. Keskellä mallina ranteesta otettu kello. Ranteessa Jarilla kulkee puolihuolimattoman näköisesti aito Rolex

Ennen rannekello oli olennainen osa ihmisten varustusta ja olennainen osa pukeutumista. Toki se on joillekin sitä edelleen, ja voi olla, että jotkut katselevat vaivihkaa ihmisten ranteita samalla tavoin kuin toiset ihmisten kenkiä. Onhan vanha sanontakin, että valokuvassa on tärkeintä, että tukka on hyvin ja kello näkyy.

Citizenistä se lähti Jari Leviäkankaalle rannekello on

ollut itsestäänselvyys pikkupojasta lähtien. Oulun kaupungin liikuntalaitosten isännöitsijänä toimiva Leviäkangas sai ensimmäisen kellonsa noin 7-vuotiaana, ja siitä asti on ranteessa kello ollut. Ensimmäinen kello oli ajan hengen mukaisesti automaatti-Citizen. ”Harmittaa, kun se kello ei ole enää tallessa. Sen jälkeen tuli koettua myös kvartsihuuma, mutta sitten kellot ovat muuttuneet mekaanisiksi ja alkuperältään sveitsiläisik-

si. On minulla kellolaatikossa tosin yksi neuvostoliittolainenkin taskukello Molnija 1970-luvulta”, Leviäkangas kertoo. Kelloharrastajana Leviäkangas arvostaa kellossa erityisesti kelloseppien käsityötaitoa, kellomerkin historiaa ja pienessä määrin sitä, että kellon arvo pysyy tai jopa paranee. Omasta kokoelmastaan hän nostaa esille muutaman: ”Rolex Explorer II ja Omega Sea-

21


JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

master vuorottelevat nyt ranteessa, mutta kellohan valitaan muun muassa tilanteen mukaan. Tummanpuvun kanssa käytetään Tag Heuer Carrera -kelloa mustalla nahkahihnalla. Halon hakkuuseen valitaan halvempi kello. Tosin sen voi tehdä ilman kelloakin”, Leviäkangas naurahtaa.

Suomalaisilla huippuosaamista Toki kellomiehellä on unelmiakin: ”Jos rahalla todella olisi, niin suomalaisen, mutta Sveitsissä toimivan, Kari Voutilaisen kellot ovat maailman huippua. Hänen kellojaan on valittu jo neljänä vuotena niin sanotusti maailman parhaaksi miesten kelloksi. Kellomerkkinä Patek Philippe on myös yksi maailman arvostetuimmista. Mutta ilman suurta lottovoittoa näistä voi vain haaveilla”, Jari tuumailee. Kelloihmiset tietävät, että kellon tehtävä ei ole pelkästään ajannäyttö. Leviäkangas kiteyttää monen muun tuntemukset kertomalla, että ajannäytön lisäksi kellon tulee tuntua hyvältä aina, kun sitä katsoo. Kello on jokapäiväinen ja mahdollisesti jopa elinikäinen käyttöesine. Siksi kelloon voi vähän investoidakin. Hyvä kello on mekaaninen - vedettävä tai automaatti - ja kestää oikein käytettynä seuraavallekin sukupolvelle. Tänä päivänä hyvän

22

kellon saa kohtuuhinnalla, joka on Leviäkankaan asteikolla noin parista tuhannesta eurosta ylöspäin. Ja ostopaikka on aina kivijalkakauppa. Esimerkiksi Rolex on maailman kopioiduin tuotemerkki, joten väärennöksiä on nettikaupoissa liikkeellä paljon.

saattaa lähteä liikkeelle. Puhelin on viestintää varten, ja saattaahan siitä ajankin vilkaista. Mutta satojen vuosien aikana syntynyttä kellokulttuuria ei mikään heikennä. Se muuttuu ja kehittyy kyllä, sillä aikahan ei koskaan kulje taaksepäin”, Jari Leviäkangas kiteyttää.

Rannekello ei katoa Älypuhelimet ja muut laitteet eivät ole kuitenkaan ihan kokonaan syrjäyttäneet rannekelloa. ”2000- luvulla on kellojen, eteenkin mekaanisten kellojen, arvostus noussut ja ne ovat tulleet jopa muotiin. Nuorilla näkee ranteessa usein muotibrändin mukaisia ajannäyttäjiä, ja hyvä niin, sillä siitä kellokiinnostus

JARI LEVIÄKANGAS MERIKOSKEN ROTARYKLUBI, 2004 KLUBIMESTARI


Juttuja seuraavaan lehteen Tiedätkö klubistasi rotarin, jolla on jokin erikoisen mielenkiintoinen työ tai harrastus? Kerromme mielellämme hänestä muillekin ja samalla osoitamme, kuinka mielenkiintoista joukkoa me rotarit olemme. Lähetä vinkkisi Sampo Puoskarille spuoskari@gmail.com tai vinkkaa jollekin piirin julkaisukomitean jäsenelle (http://d1400.rotary.fi/organisaatio/) ja pyydä häntä kirjoittamaan lyhyt juttu ja ottamaan hyviä kuvia. Rotari 1400 -julkaisun tekoa jatketaan kaudella 2016–2017 kuvernööri Jorma Kinnusen johdolla. Tarkoituksena on esitellä mielenkiintoisten rotarien lisäksi eri apulaiskuvernöörien toimialueita ja niiden kiinnostavimpia tapahtumia. Sampo Puoskari Julkaisukomitean puheenjohtaja Rotarypiiri 1400

23


Tätä on rotary Rotary on eettisellä pohjalla toimiva kansainvälinen palvelujärjestö, joka perustettiin Chicagossa 23.2.1905. Suomen ensimmäinen rotaryklubi perustettiin Helsinkiin 1.12.1926. Pohjois-Suomen ensimmäinen rotaryklubi oli Oulun Rotaryklubi, joka perustettiin toukokuussa 1934. Rotarit toimivat rotaryklubien kautta. Jokainen rotari kuuluu johonkin rotaryklubiin ja jokainen klubi on suoraan Rotary Internationalin alainen toimija. Klubit määräävät itse omasta toiminnastaan linjassa Rotary International arvojen ja toimintamallien kanssa. Rotaryn keskittymisalueet ovat: • Rauha ja konfliktien sovittelu • Sairauksien ehkäisy ja hoito • Vesi ja sanitaatio • Äitien ja lasten terveys • Peruskoulutus sekä luku- ja kir joitustaito • Taloudellinen ja yhteiskunnalli nen kehittäminen

24

Nykyään rotareita on yli 1,2 miljoonaa, klubeja yli 34 000 ja toimintamaita tai itsehallinto-alueita 200. Suomessa on rotaryklubeja noin 300, joista Pohjois-Suomessa 40. Suomen klubeissa on noin 12 000 jäsentä. Piirin 1400 jäsenmäärä on noin 1300. Klubit kutsuvat jäsenikseen paikkakuntiensa hyvämaineisia ammattimiehiä ja -naisia. Säännölliset, viikoittaiset muiden ammattiryhmien edustajien tapaamiset lisäävät jäsentensä ymmärrystä eri amma-

teista sekä laajentavat itse kunkin yhteiskunnallisia tietoja. Rotarit auttavat muita palvelemalla. Rotaryn motto on ”Palvelu itsekkyyden edelle”. Lue lisää: http://d1400.rotary.fi/


Miten pääsen mukaan Mikäli kiinnostuit rotariudesta ja rotareista ja haluaisit mukaan palvelutoimintaan, valittavanasi on piiristä 1400 useita eri klubeja. Klubit kokoontuvat viikoittain ja kokousaikoja on monia. Esimerkiksi Oulussa on helppo valita juuri se klubi, jonka kokoontumisaika soveltuu parhaiten itselle. Klubeilla on myös erilaisia painopistealueita yhteisten projektien lisäksi. Niistä saattaa löytyä myös eniten itseä kiinnostava. Lisäksi Oulussa on tarjolla nuorille sekä Interact- että Rotaract-klubit. Yhteystiedot löytyvät piirin 1400 nettisivulta.

Lisätietoja liittymisestä ja mahdollisista klubeista antavat: Jan Andersin 040 7350 815 jan.andersin@pp.inet.fi

Sakari Hakola 044 3370 121 shakola@dnainternet.net

Piirin klubit HAAPAJÄRVEN ROTARYKLUBI HAAPAVEDEN ROTARYKLUBI HAUKIPUTAAN ROTARYKLUBI IVALON ROTARYKLUBI KAJAANIN ROTARYKLUBI KAJAANI ELIAS ROTARYKLUBI KALAJOEN ROTARYKLUBI KEMIN ROTARYKLUBI MERI-KEMIN ROTARYKLUBI KEMIJÄRVEN ROTARYKLUBI KUHMON ROTARYKLUBI KUUSAMON ROTARYKLUBI MUHOKSEN ROTARYKLUBI NIVALAN ROTARYKLUBI OULAISTEN ROTARYKLUBI MERI-OULUN ROTARYKLUBI MERIKOSKEN ROTARYKLUBI OULUN ROTARYKLUBI OULU CITYN ROTARYKLUBI OULUN ETELÄINEN ROTARYKLUBI OULU INTERNATIONAL ROTARY CLUB OULUJOKI ROTARYKLUBI OULUN TULLIN ROTARYKLUBI TUIRAN ROTARYKLUBI OULUNSALO-SIIVET ROTARYKLUBI PELLON ROTARYKLUBI PUDASJÄRVEN ROTARYKLUBI PYHÄJÄRVEN ROTARYKLUBI PIETARI BRAHEN ROTARYKLUBI RAAHEN ROTARYKLUBI ROVANIEMEN ROTARYKLUBI ROVANIEMI-NAPAPIIRIN ROTARYKLUBI ROVANIEMI-OUNASVAARAN ROTARYKLUBI SODANKYLÄN ROTARYKLUBI SOTKAMON ROTARYKLUBI TAIVALKOSKEN ROTARYKLUBI TORNION ROTARYKLUBI YLIVIESKAN ROTARYKLUBI YLIVIESKA-JOKIVARSI ROTARYKLUBI

25


Rotari 1/2016  
Rotari 1/2016  

Rotari - Rotarypiiri 1400 Pohjoista palvelua

Advertisement