Page 1

1

Oulujoki Rokua Oulujärvi

United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization

Rokua UNESCO Global Geopark


PÄ Ä K I R J O I T U S

Ykkönen Rokua Geopark hyväksyttiin Euroopan Geopark -verkoston jäseneksi vuonna 2010. UNESCOn Global Geopark -ohjelmaan se pääsi syksyllä 2015. Verkoston ja ohjelman kautta olemme mukana maailmanlaajuisessa joukossa, johon hyväksytään vain geologialtaan ja kulttuuriltaan ainutlaatuiset kohteet. Rokua UNESCO Global Geopark -statuksella on monenlaisia vaikutuksia. Status edellyttää, että suojelemme ainutlaatuista aluettamme ja kerromme sen syntytarinan. Lisäksi se tuo alueelle sekä kansallista että kansainvälistä näkyvyyttä ja tätä kautta uusia kävijöitä. Työn onnistumisesta kertoo paljon, että Rokua Geopark ja Rokuanvaara valittiin vuonna 2018 yleisöäänestyksellä Vuoden retkikohteeksi kymmenen upean suomalaisen finalistin joukosta. Vuoden retkikohde -tunnustus tarkoittaa, että Rokua Geopark -alueen luonto ja palvelut koetaan korkealaatuisiksi. Tunnustuksen myötä olemmekin kansallisessa valokeilassa: Rokua Geopark -alueelle saapuu uusia kävijöitä, jotka eivät aiemmin ole välttämättä meistä tai Geopark-statuksesta kuulleetkaan, saatikka käyneet alueella. Myös media ja bloggarit ovat entistä kiinnostuneempia alueestamme. UNESCO Global Geopark -status ja Vuoden retkikohde -tunnustus näkyvät Rokua Geopark -alueen asukkaiden elämässä kattavasti. Alueemme kouluissa kerrotaan kotiseudusta ja siitä, mikä Oulujokilaaksossa, Rokualla ja Oulujärvellä on elämisen ja yrittämisen kannalta erityisen hienoa. Retkeilypalveluiden ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen hyödyttää alueella käyvien lisäksi paikallisia asukkaita. Uusien matkailijoiden kautta voimme turvata ja lisätä erityisesti matkailualaan sidoksissa olevia työpaikkoja. Rokua Geopark on herättänyt muuallakin Suomessa Geopark-asiaan ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Saimaan alue jätti hakemuksensa UNESCOlle vuonna 2017. Lisäksi meneillään ovat Lauhanvuoren ja Salpausselän Geopark-hankkeet. Toivon, että saamme näistä hakijoista lähitulevaisuudessa Suomeen seuraavan Geopark-kohteen lisäämään tietoutta maamme luonnon ja kulttuurin ainutlaatuisesta kehityskulusta. VESA KRÖKKI, TOIMINNANJOHTAJA , ROKUA UNESCO GLOBAL GEOPARK

2


S I S Ä LT Ö

Oulujoki Rokua Oulujärvi SIVU 2

Pääkirjoitus SIVUT 4–5

Tervetuloa Rokua Geoparkiin Rokua Geopark -alueen matkailu ja virkistys SIVUT 6–7

Lemmenpolku – oikea helmi Oulujoen varrella Maisema-alueet: Oulujoki SIVUT 8–9

Rokua muuttuu moneksi Maisema-alueet: Rokua SIVUT 10–11

Oulujärvi rauhoittaa Maisema-alueet: Oulujärvi SIVUT 12–13

Yhdestä mäestä kansainvälisesti kiinnostavaksi alueeksi

Rokua Geopark -lehti Julkaisija ja koordinointi Humanpolis Oy, Valtatie 17, 91500 Muhos. Suunnittelu, toimitus ja sisällöt Humanpolis Oy, Riikka Vitikka ja Susanna Ukkola. Ilme, graafinen suunnittelu ja taitto Susanna Ukkola Kuvat Humanpolis Oy, Harri Tarvainen, Henri Luoma, Hannu Kivelä, Hannu Sievilä, Pekka Blomster, Harri Kutvonen, Mikko Kiuttu, Susanna Ukkola, Mika Ukkola, Kyösti Honkala, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat. Painopaikka ja -määrä Popa, 6 000 kpl. Julkaistu Geopark-viikolla 2018. Jakelu Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa, Opastuskeskus Supassa, Rokua Geopark -yrityksissä ja digijulkaisuna.

rokuageopark.fi

Rokua UNESCO Global Geoparkin kehitystyö SIVUT 14–15

Ympäristökasvatus on luonteva osa opetusta Löytöretkellä Erasmus+  -projektissa SIVUT 16–17

Esittele kuntasi! United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization

Rokua UNESCO Global Geopark

Kolme Rokua Geopark -alueen kuntaa kunnanjohtajien esitteleminä SIVUT 18–19

Rokua Geoparkissa tapahtuu Poimintoja Rokua Geopark -alueen tapahtumista

3


Matkailu & virkistys Elämyksiä ainutlaatuisessa ympäristössä

Oulu 25 km

Rokua Geopark tarjoaa uskomattomia ja aitoja elämyksiä: alueelta löytyy erämaista luontoa, sykähdyttäviä maisemia, nykyaikaiset reitit ja palvelut sekä monenlaista tekemistä ympäri vuoden! Alueella on useita retkeilyalueita, kuten Rokuan kansallispuisto ja Oulujärven retkeilyalue. Lisäksi Rokua Geopark ja Rokuanvaara on valittu yleisöäänestyksellä Vuoden retkikohteeksi 2018! Koe Suomen luonto parhaimmillaan Suomen ainoassa ja maailman pohjoisimmassa UNESCO Global Geoparkissa!

Laitasaaren seurojentalo

Armin aukio

Tervetuloa Rokua Geoparkiin Ei ole pakko lähteä kauas päästäkseen irti arjesta. Rokua Geopark voidaan jakaa luonnon erityispiirteidensä mukaan kolmeen maisema-alueeseen: Oulujokilaaksoon, Rokuaan ja Oulujärveen. Tule viettämään virkistävää vapaa-aikaa, joka säästää myös aikaa ja ympäristöä!

Oulujoki

Rokua

Jokilaaksossa eteläisten ja pohjoisten alueiden kasvillisuus kohtaavat toisensa. Lemmenpolulla Muhoksella voi tutustua Oulujoen jylhimpään kalliokanjoniin ja Muhos-muodostumaan, josta alkaa Rokua Geoparkin syntytarina. Alueella on upeat puitteet retkeilyyn ja kalastukseen, runsaasti majoitusvaihtoehtoja sekä erilaisia kulttuurinähtävyyksiä, kuten historian havinaa henkiviä puukirkkoja. Tutustu arvokkaaseen maanviljelysmaisemaan ja jokilaakson kasvillisuuteen.

Kumpuileva suppa- ja dyynimaasto jäkäläkankaineen luo valtakunnallisesti ainutlaatuisen elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille. Rokuan kansallispuisto on yksi maamme vanhimmista ja suojelee alueen karua luontoa. Nauti Rokuan mahtavista maisemista ja 70 kilometrin reittiverkostosta esimerkiksi retkeillen, maastopyöräillen, hiihtäen tai lumikenkäillen. Kirkasvetisissä suppalammissa voi uida ja pilkkiä. Majoitu mökissä, erämaahotellissa tai kylpylähotellissa wellness-palveluista nauttien.

4

Oulujokilaakson Tervareitistö

Rokuan kansallispuisto

www.luontoon.fi/ rokua


Rokua Geopark kertoo alueen syntytarinan

Valkeisjärvi

G

HA TK

RR

I

T KU

VO

NE

Jokaisella UNESCO Global Geoparkilla on oma teemansa. Rokua Geoparkin teema on jääkausi. Jääkauden perintö yhdistyy Rokua Geopark -alueen erityislaatuiseen kallioperän kehityshistoriaan. Geologia on vaikuttanut monin tavoin myös alueen elollisen luonnon kehittymiseen ja asutuksen leviämiseen. Rokua Geopark onkin kiehtova kokonaisuus, jossa elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteet muodostavat arvokkaan, läpi vuosituhansien jatkuneen kertomuksen.

N

Kivipuisto Torimakasiini VT22 VT22 VT22 VT22 Rokuantie Opastuskeskus Suppa

Tori Neittävä

Kylätalo

Kylätalo Ruununtörmä

Martinlahti

Kajaani 80 km

Oulujärvi Suomen neljänneksi suurinta järveä kutsutaan myös Kainuun mereksi. Sen aavat ulapat, pitkät hiekkarannat, monimuotoinen saaristo ja Oulujärven retkeilyalue ovat kokemisen arvoisia! Oulujärven sydän on Manamansalon saari, jonka kumpuilevilla jäkäläkankailla voi patikoida, hiihtää, kalastaa suppalammilla sekä osallistua tapahtumiin. Eläydy Säräisniemellä maisemiin, joissa on asuttu yli 8 000 vuotta. Majoitu laadukkaissa loma-asunnoissa, leirintäalueilla, lomakylässä, rantamökeissä tai viehättävissä maalaisaitoissa.

5

Oulujärven retkeilyalue

www.luontoon.fi/ oulujarvi/


Maisema-alueet

A L U E E N K O H T E I TA

Lemmenpolku – oikea helmi Oulujoen varrella

Lemmenpolku. Viehättävä luontopolku noin 2 km. Kieksin konglomeraatti, Oulujoen jylhin kalliokanjoni, luonto-opastauluja, nuotiopaikkoja ja leirintäalue. Linja-autoyhteys. Oulujokilaakson Tervareitistö. 100 km:n merkitty patikka- ja hiihtoreitti Rokualta Oulun Sankivaaraan kulkee Oulujoen maisemissa. Nuotio- ja levähdyspaikkoja, laavuja ja autiotupa. Montta–Pyhäkosken Kala-apaja. Erämainen kalastuspaikka Lemmenpolun ja Oulujoen maisemissa, taimenta ja lohta. Kalastuslaitureita. Myös esteettömät kalastuspaikat. Oulujoen voimalaitokset. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitokset asuin­alueineen. Pyhäkosken voimalaitos on yksi Suomen suurimpia. Leppiniemen asuin­ alue on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Muhoksen kirkko. Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva ja isovihan ajoilta säästynyt puurakenteinen kirkko vuodelta 1634.

6

WWW.ROKUAGEOPARK.FI I WWW.MUHOS.FI


Lemmenpolku 2,1 km Montta–Pyhäkosken Kala-apaja O

834

ut at

ie

km 30

ra

u ul

22

8300

Pyhäkosken voimalaitos

i ok luj Ou

Montta Active Camping

PÄLLI

LEPPINIEMI 8300

MONTTA

8281

Kirkko 827

Muh

MUHOS 5 km

8250

22

Oulujokilaakson Tervareitistö

osjo

ki Ro kua , Kajaani

Lemmenpolku on kuin portti Rokua Geoparkiin: sykähdyttävä luontopolku kulkee jylhän kalliokanjonin laella Oulujoen vartta myötäillen. Alueella on erämaista luontoa, kiinnostavaa geologiaa, luonto-opastauluja, merkityt reitit, turvalliset rakenteet, nuotio- ja kalastuspaikkoja sekä leirintäalue palveluineen. Paikalle pääsee myös bussilla Oulusta. Oulussa asuva ja Muhokselta kotoisin oleva perheenäiti Terhi Heikkilä kuvailee itseään harrastelija-liikkujaksi, jolle luonto, maastot ja erilaiset outdoor-aktiviteetit ovat tulleet tutuksi esim. Lapissa, Kuusamossa ja Rokualla. Lemmenpolkuun ja alueen geologiaan hän tutustui ensimmäisen kerran Muhoksen yläkoulussa. Silloin oppilasryhmä tutustui mm. Kieksin konglomeraattikallioon, joka on osa ainutlaatuista Muhos-muodostumaa. – Sen jälkeen kesätraditioihin on useampana vuotena kuulunut Lemmenpolulla reippailu aikuisporukalla. Suuntasimme lasteni Niilon 6, ja Iidan 4, kanssa Lemmenpolulle eväsretkelle kesällä 2017, Terhi kertoo. Puolen tunnin ajomatka Oulusta, retkikohteen helppo saavutettavuus sekä leirintäalueen palvelut saavat kiitosta: – Lapsiperheellä on autoon pakattuna monenlaista retkikampetta, joten pysäköinti aivan lähtöpisteen viereen on tärkeää. Samalla reissulla on ollut tapana käydä myös Montta Active Campingissa jätskillä, Terhi kertoo. Terhi suosittelee lämpimästi Lemmenpolkua lähimatkailukohteena niin uusille kävijöille kuin paikallisillekin. Lasten kanssa kulkeminen on turvallista, sillä polulle on rakennettu tukevat kaiteet, pitkoksia, siltoja ja portaita, joissa askelmat ovat sopivalla etäisyydellä. Luonto-opastauluista voi lukea tietoa geologiasta ja kulttuurihistoriasta. – Lemmenpolku on oikea helmi, josta on jylhät näköalat Oulujoelle ja monimuotoinen luonto. Vain parin kilometrin matkalla luonto ehtii vaihtua vihreästä lehdosta ikimetsään, josta löytyy saniaisia ja kaatuneita puita. Alueella on rauhallista, virtaavan veden ääniä ja mystistä tunnelmaa, Terhi kuvailee luontoelämyksiä. Koko perheen suosikkeja ovat puro metsän siimeksessä sekä ”metsän portti”, jossa polku kulkee kaatuneen jättipuun alta. – Oulujoen rannasta löytyy myös suosittu kalastuslaituri, jossa on pysähdytty juttelemaan uistelijoiden kanssa, Terhi kertoo. Niilolle muistuvat mieleen silta, portaat ja puu-ukko, joka löytyi näköalapaikalta graniittikallion laelta. Myös Leppiniemessä laiduntaneet Pakurilan tilan lampaat ja kanat tekivät lapsiin vaikutuksen. Luontoretkellä oli niin kivaa, että perhe aikoo tulla Lemmenpolulle myös uudelleen. TEKSTI JA GRAFIIKKA SUSANNA UKKOLA

7


rvi Oulu, Utajä

Maisema-alueet

Rokua muuttuu moneksi

AHMAS 8293

antie Roku

ki lujo Ou

Kalevalainen perinnekylä

Rokua

22

Rokua Health & Spa

8792

Vaal

NUOJUA

Pookivaara

5 km

Pitkäjärvi Rokuanjärvi

Opastus- ja varauskeskus Suppa Opastuskeskus Suppa sijaitsee Rokuan ytimessä, ainutlaatuisella harjualueella. Yhteys monipuolisille retkeily-, maastopyöräily- ja hiihtoreiteille sekä Rokuan Kansallispuistoon. Rokua Geopark -alueen info, kahvila, matkamuistomyymälä ja pysyvä Rokua-aiheinen näyttely: Rokua – saari, jonka meri hylkäsi. Tietoa Rokua Geopark -alueen palveluista, viimeisimmät reittikartat, hyödyllisiä vinkkejä retkeilyyn ja matkailuun. Majoitus- ja ohjelmapalveluja voi varata Rokuan Keskusvaraamon kautta ja omatoimisesti. Aukioloajat Opastuskeskus Supan Facebooksivuilta.

A L U E E N K O H T E I TA

Lamm

JYL

Rokuanvaara

a Syvyydenkaivo Rokuan kansallispuisto

Luonnossa liikkujan paratiisi Kempeleläisellä hiihdon paralympiakultamitalistilla, Pertti Sankilammella on mökki Rokualla. Pertti kertoo hiihtäneensä Rokualla pikku pojasta saakka. Vaikka Pertillä on takanaan useita paralympialaisia ja maailmanmestaruuskilpailuja eri puolilta maailmaa, hän pitää Rokuaa ainutlaatuisena paikkana. Pertti kuvailee, että Rokua on luonnossa liikkujan paratiisi kaikkina vuodenaikoina. – Moni ihmettelee, miten lakeuksien keskellä voi olla näin kaunista kumpuilevaa maastoa, upeita jäkäläkankaita ja kirkasvetisiä suppajärviä ja -lampia. Rokualla on myös paljon erilaisia merkittyjä reittejä ja hyvät opasteet. Alueella on helppoa ja turvallista kulkea, vaikka lasten kanssa, Pertti kertoo. Pertti on edelleen intohimoinen hiihtäjä. Hänen mielestään Rokua on myös murtomaahiihtäjän unelma, sillä se on lumivarma paikka. Lisäksi hiihtoreitit ovat monipuoliset: tarjolla on monentasoisia ja -pituisia reittejä sekä kuntoilijoille että kilpaurheilijoille. Pertti kertoo hiihtävänsä niitä kaikkia. Pertti on harrastanut viime kesinä maastopyöräilyä. Hänen vasen jalkansa on amputoitu, joten patikointi on hankalaa. Läskipyörän päällä Pertti pääsee kuitenkin sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. – Rokuan neulaspolut ovat aivan loistava alusta maastopyöräilyyn, Pertti kehuu. Kesällä 2017 valmistunut maastopyöräreitti kulkee osittain Rokuan kansallispuiston alueella. Reitin varrella on Rokuan korkein kohta Pookivaara, järviä, kuten Rokuanjärvi ja Pitkäjärvi sekä useita taukopaikkoja. Pertti kutsuu Pitkäjärven rantaa kristallirannaksi. – Järven vesi on aivan kristallinkirkasta! Pitkäjärveen on mukava pulahtaa uimaan vaikka kesken maastopyörälenkin, Pertti kertoo.

8280

Rokuanhovi

Oulunsalolainen Harri Tarvainen on paitsi ammattivalokuvaaja, myös intohimoinen luonnon harrastaja. Harri muistaa lomailleensa lapsena Oulujärvellä, mutta Rokualla hän kävi ensi kertaa vasta kesällä 2017. Harri kertoo ihastuneensa heti Rokuan luontoon. – Maisemat ovat kauniita ja ilma puhdas, raikas ja happirikas, kuin metsässä sateen jälkeen. Jo pelkkä Rokuan luonnossa oleminen ja puhtaan ilman hengittäminen teki voimaantuneen, sekä henkisesti että fyysisesti hyvän olon, Harri kuvailee. Harria kiinnostaa Rokua Geopark -alueella eniten luontonähtävyydet ja niiden valokuvaaminen. Hän sanoo olleensa jopa yllättynyt, kuinka monipuolinen Rokua on jo pelkästään valokuvauksen kannalta. Rokualla näkyy selvästi, millaista jälkeä jääkausi on jättänyt luontoon. Harri kertoo, että Rokua muuttuu kameran takana eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina moneksi: – esimerkiksi kesällä aamu-usva ja iltahämärä saavat valkean jäkälän peittämän mäntykankaan näyttämään erilaiselta, jopa taianomaiselta paikalta. Harri naurahtaa, että usein luontokuvaajat romantisoivat kaukana olevia ja mahdollisimman vaikeasti saavutettavia kohteita. – Rokua on hyvä esimerkki siitä, että esteettisiä paikkoja ja visuaalisia hetkiä voi löytää läheltä. Rokualla on helppo käydä päivän tai puolenkin päivän reissulla ja tuntea huippua löytöretkeilijäfiilistä, Harri kuvailee.

8

Opastuskeskus Suppa

Oulujokilaakson Tervareitistö

TEKSTI RIIKKA VITIKKA I GRAFIIKKA SUSANNA UKKOLA

Rokuan kansallispuisto. Perustettu suojelemaan herkkää dyyni- ja harjuluontoa. Korkein kohta löytyy Pookivaarasta näköalatorneineen ja tupineen. Syvyydenkaivo. Yksi Suomen syvimmistä suppakuopista, jolla on syvyyttä jopa 50 metriä! Se syntyi edellisen jääkauden loppuvaiheessa, kun valtava jäälohkare suli vuosisatojen ajan. Rokuan monipuoliset reitistöt aktiivisille luonnossaliikkujille, esim. patikka- ja maastopyöräilyreitistöt sekä ladut niin muksuille kuin kilpatason urheilijoillekin. Luonto-opastauluja. Retkeilijöiden käytössä ovat myös ylläpidetyt nuotiopaikat, kodat ja autiotupa. Utajärven kirkko. Utajärven keskustan tuntumassa sijaitseva kirkko on puhdaslinjaisuudessaan hirsirakentamisen taidonnäyte vuodelta 1762. Utajärven kivipuisto. Utajärven keskustassa sijaitseva nähtävyys: Suomen kallioperän kehityksen tarina maapallon synnystä nykyaikaan. Yli 50 edustavaa kivinäytettä.

WWW.ROKUAGEOPARK.FI I WWW.LUONTOON.FI I WWW.UTAJARVI.FI

8794


9 KUVA HARRI TARVAINEN


Maisema-alueet

Oulujärvi rauhoittaa TEKSTI RIIKKA VITIKKA I GRAFIIKKA SUSANNA UKKOLA

Vaalalaiselle paluumuuttajalle Jorma Kuroselle kehittyi läheinen suhde Rokua Geopark -alueen luontoon jo lapsena: hän liikkui paljon Rokualla isänsä mukana. Jorma löysi melonnan noin 25 vuotta sitten, jolloin hän asui Tampereen seudulla ja työskenteli lentokonehuoltoupseerina. Jorma kertoo, että melonta toimi vastapainona hektiselle työlle – siitä tuli hänelle mindfulness-­ juttu. – Melonnasta saa paitsi fyysistä, myös henkistä nautintoa. Mieli lepää luonnollisesti luonnon keskellä, Jorma kuvailee. Melonta on Jormalle edelleen tärkeä osa elämää. Nykyisin hän toimii Oulujärvellä melontaohjaajana ja meloo paljon myös vapaa-ajallaan. Melonta on Jormalle kokonaisvaltainen kokemus: meloessaan hän ei koskaan katso kelloa eikä laske matkoja. – Veden pinnassa näkökulma muuttuu erilaiseksi, uivan linnun perspektiiviksi, Jorma kuvailee. Välillä Jorma pysähtyy syömään ja kahvittelemaan. Jorma on matkustellut paljon. Hän on tutustunut kajakista käsin myös vieraisiin maihin, esimerkiksi Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan. Matkustaminen on antanut perspektiiviä ja lisännyt Jorman arvostusta alueen luontoa kohtaan. – Oulujärvellä parasta on puhdas luonto ja vesi, avaruus eli Suomen suurimmat järvenselät sekä Oulujärven retkeilyalueen hyvät palvelut. Jorma lisää, että Oulujärvellä on uskomattoman paljon erilaisia saaria. Rannikolla ja saarissa on pitkiä hiekkarantoja ja hiekkalaguuneja, joissa voi halutessaan olla ihan rauhassa. Jotkut saaret ovat karumpia. Jorma jatkaa: – Oulujärvi on kuin

10

löytöretkeilijän paratiisi: sen saarista löytyy aina uusia kohtia, joihin voi rantautua. Jorma muistuttaa, että Oulujärven nopeasti vaihtelevat kelit tarjoavat haastetta kokeneillekin melojille. Aloittelevan melojan olisikin hyvä osallistua ensin Oulujärven melojien melontakurssille ja sen jälkeen opastettuihin melontoihin Oulujärven retkeilyalueella. Molemmista saa tarvittaessa kaikki varusteet. Melontaohjaajat antavat paitsi vinkkejä melontatekniikkaan, myös tietoa ja ohjausta turvallisuuteen liittyviin asioihin. – Turvallinen olo tekee melonnastakin nautinnollisempaa, Jorma lisää.

Kainuun meri Oululaiselle matkailualan ammattilaiselle, Ulla Anttilalle Oulujärvi on tärkeä paikka: hän kertoo viettäneensä lapsuutensa kesät mummolan mökillä, Manamansalossa. Mökistä tuli myöhemmin vanhempien kesäpaikka, jossa Ulla tuntee olevansa kuin kotonaan. Mökille on ihanaa ja helppoa mennä työviikon jälkeen: kotipihasta perille on noin 140 kilometriä. Lapsuuden kesät Oulujärvellä opettivat Ullaa liikkumaan luonnossa. Vaikka hän on retkeillyt ympäri maailmaa, Oulujärveä ei voita mikään. – Oulujärvi on Kainuun meri, ja se on ollut elämässäni aina. Se on ykkönen, Ulla toteaa. Ulla harrastaa Oulujärvellä monenlaista: Kesällä hän meloo, veneilee, kalastaa, retkeilee ja käy tapahtumissa, kuten GneissiRockissa ja Kassu Halonen Taidetalon näyttelyissä. Talvella Ulla käy pilkillä, hiihtää ja lumikenkäilee. – Parasta Oulujärvessä on sen monipuolisuus. Etenkin kalas-

WWW.ROKUAGEOPARK.FI I WWW.LUONTOON.FI I WWW.VAALA .FI


A L U E E N K O H T E I TA

tus on minulle mieluisa harrastus ja Oulujärvellä on kaloja ahvenista valtaviin haukiin ja kaikkea siltä väliltä, Ulla luettelee. – Myös päiväretket Manamansalon luontopoluilla ovat lemppareita! Yksi erityisen kiva paikka on Makkaraniemi, jossa on hiekkadyynejä. Siellä on mukava uida, paistaa makkaraa ja kulkea polkuja pitkin harjujen yli. Kun vesi on matalalla, Makkaraniemen hiekkasärkältä voi päästä vastakkaiseen Ojanniemeen jopa kahlaamalla!

Lamminahon talo. Hyvin säilynyt, Oulujokivarren talonpoikaista rakennusperinnettä edustava käyntikohde. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Lisäksi autenttista esineistöä eri vuosisadoilta. Säräisniemi. Vanhan kuntakeskuksen ajoista ovat muistoina arvokas kyläraitti vanhoine rakennuksineen, kirkko vuodelta 1781 ja Keisarintien lähtöpiste. Alueelta on löytynyt kivikautisia asuinsijoja ja kampakeramiikkaa. Venesatamia, leirintäalueita ja hyviä hiekkarantoja. Oulujärven retkeilyalue. Manamansalon Teeriniemessä sijaitsevat retkeilyalueen keskus, retkeilyreittejä nuotiopaikkoineen, virkistyskalastusalue, venesatama ja leirintäalue. Retkeilyalueen saarille pääsee monista satamista veneellä ja meloen. Manamansalossa on retkeilyreittejä yhteensä yli 20 km ja latuja yli 30 km. Kilonniemen kallioperäkohde ja kalasatama. Manamansalossa sijaitsevat Kilonniemen gneissikalliot ovat kiteytyneet 2700–2600 miljoonaa vuotta sitten. Ne ovat näytteitä Euroopan Unionin vanhimmista manneralueista. Kalasatamassa voi mm. ihailla Oulujärven laajaa ulappaa kallioineen. Peuranpolku ja Peuranpyyntikylä. Manamansalon Martinlahdessa rantatörmää seurailevalta Peuranpolulta löytyy peuranpyyntikuoppia, tervahautoja, Peuranpyyntikylä turvekammeineen sekä Muistomerkkikirkko Rusilasta. Leirintäalue, kauppa, yleinen uimaranta sekä kansantarinoihin pohjautuva leikkipaikka.

Ou luj ok i Rokua

Oulu 22

Lamminahon talo JYLHÄMÄ

NUOJUA

8792

VAALA

Kankari

Sahanranta

8794

rau

22

t

Kaja atie a

ni

NEITTÄVÄ Ke i

sa

800

rin

Oulujärvi

tie

Petäjälahti Kuostonsaari

8823

SÄRÄISNIEMI

Oulujärven retkeilyalue

Makkaraniemi Teeriniemi

879

Kilonniemi Peuranpolku Peuranpyyntikylä Martinlahti

MANAMANSALO 8820

i lijok Vuo

Los

si

Salmenranta11

5 km

8820


Kehitys & hankkeet

Yhdestä mäestä kansainvälisesti kiinnostavaksi alueeksi HISTORIA RITVA ILONEN I TEKSTI JA INFOGRAFIIKKA SUSANNA UKKOLA

1950

1940

a Roku

8293

ntie Rokua Health & Spa Reitistöjä Srk:n leirikeskus

Opastuskeskus Suppa Rokuanhovi Hiihtostadion

UTA

Rokuanvaara

JÄR VI

194,2 m

Pookivaaran torni

S

VAALA

1980

1970-luvulla rakennettiin Rokuanhoville tie ja sähköt. 1971 Kuntoutussäätiö (Rokuan Terveysja Kuntouttamissäätiö) perustettiin valmistelemaan terveyskylpylähanketta Rokualle. 1973 Hotelli Rokuan Talo (Erämaahotelli Rokuanhovi) rakennettiin. Hotelli laajeni nykyiseen muotoonsa paikalle siirretyn savottarakennuksen ympärille vuosina 1987–88. 1982 Rokuan kuntokeskus avattiin sotainvalidien ja veteraanien kuntoutukseen mm. Raha-automaattiyhdistyksen ja Utajärven kunnan rahoittamana. Rokua Health & Spa on edelleen Geopark-alueen kuntien suurin yksityinen työllistäjä. 1980-luvulla Rokualle kaavailtiin Lastenmaata. Oma rautatie valmistui Rokuanhovin ja Kuntokeskuksen välille 1988. 1980-luvulla Rokualla järjestettiin suosittuja juhannusjuhlia, joihin oli bussikuljetus lähikunnista.

ROKUAN KANSALLISPUISTO

8300

M

UH

1970

1960

AHMAS

e Keisarinti

1930 avattiin Oulu–Kontiomäkijunarata. Juna pysähtyi mm. Ahmaksen pysäkillä. 1930-luvulla käynnistyi Rokuan matkailu oululaisten suosimana hiihto- ja retkeilyalueena sekä juhannuksenviettopaikkana. 1936 rakennettiin Pookivaaraan palovartiotorni (Pookivaaran torni), jota käytettiin sota-aikana ilmavalvonnassa. 1946 perustettiin Rokuan Seura edistämään Rokuan maaston tunnetuksi tekemistä ja käyttöä retkeily-, urheilu- ja lomanviettopaikkana. 1940–60 -luvuilla järjestettiin useita hiihtokilpailuja piiri- ja kansallisella tasolla. Kilpailut keräsivät parhaimmillaan yli 800 katsojaa. 1950–60 -luvuilla kehitettiin majoituspalveluita ja ideoitiin Rokuan alueen laajempaa kehitystä.

O

1930

Muhos

Oulujoki VT22

Utajärvi

2 km

ROKUA

20 km 8293

Rokua

1956 Rokuan kansallispuisto

2005 Rokua Geopark -aluekehitystyö

2010 European Geoparks


Rokuasta on kehittynyt vuosikymmenten aikana aluekehityksen menestystarina. Rokuan kehittäminen alkoi siitä, kun oululaiset sunnuntaihiihtäjät löysivät Rokuan noin 80 vuotta sitten. Liittyminen Euroopan unioniin avasi mahdollisuuden kehittää Rokuasta hankkeilla ja alueellisella yhteistyöllä jääkauden perintöä esittelevä laajempi aluekokonaisuus. Nyt Rokua UNESCO Global Geopark on yksi Suomen arvokkaista ja kansainvälisesti kiinnostavista kohteista maailmankartalla.

1990

1995 Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen.

2000

2010

1996 laadittiin Rokua-strategia ja selvitys Rokuan kehittämiseksi. Vuosille 1998–2000 saatiin EU:lta 2,9 milj. euroa kahdeksaan hankkeeseen, jolla rakennettiin Rokualle mm. reitistöjä, opasteita, taukopaikkoja, ympäristöjärjestelmä, opastuskeskus ja hiihtostadion. 1999 Rokuan hiihtostadion, kansainvälisen tason kilpalatuverkosto ja Opastuskeskus Suppa valmistuivat. 1999 Rokualla järjestettiin SM-maastohiihdon kisat, joissa hiihtivät mm. Mika Myllylä ja Jari Isometsä. Vuonna 2005 aloitettiin valmistelut, jotta Rokua Geopark -alue hyväksyttäisiin UNESCO:n suojelemaan kansainväliseen Geoparks-verkostoon. Alueen perustajina olivat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiö sekä Metsähallituksen luontopalvelut. Geologian tutkimuskeskus on tukenut toimintaa alusta asti.

Oulu Kajaani

2010 Rokua Geopark -aluekokonaisuus eli Oulujoki, Rokua ja Oulujärvi hyväksyttiin Jääkauden perintö -teemalla European Geoparks -verkoston jäseneksi. Aloitettiin laaja alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen kehittämisyhteistyö. Teemahankkeina olivat yrittäjyys, elinympäristö, hyvinvointi, infra ja ympäristökasvatus. 2011 alueellinen kehittämisyhtiö Humanpolis Oy aloitti Rokua Säätiön alaisuudessa tehtävänään Rokua Geoparkin hallinnointi ja kehittäminen. 2014 uudistunut Lemmenpolku avattiin. 2015 Humanpolis Oy aloitti toimintansa Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnan kehittämisyhtiönä. Samana vuonna järjestettiin European Geoparks -verkoston kansainvälinen konferenssi, johon osallistui 400 vierasta 36 maasta. 2015 UNESCO (Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) hyväksyi Geoparks-ohjelman maailmanperintö- ja biosfääriohjelmiensa rinnalle. Samalla Rokua Geoparkista tuli Rokua UNESCO Global Geopark. 2016–2017 kehitettiin mm. Rokua Geopark -yritysverkostoa, Geofood-brändiä, tehtiin matkailumarkkinointia mm. Kiinaan, Japaniin ja Keski-Eurooppaan sekä markkinointityötä VisitOulun kanssa. Erasmus+ -projektissa järjestettiin ympäristökasvatusta ja kansainvälistä kouluyhteistyötä. 2016–2018 lisättiin koko alueen tunnettuutta; julkistettiin Rokua Geoparkin 3D-mobiilisovellus ja elämyskartat. Lisäksi toteutettiin opasteita, Oulujokilaakso Maailmanperintökohteeksi -esiselvitys, Tervareitistön kunnostamissuunnitelma sekä Oulujokiaineiston digitointi. 2017 avattiin Rokualla 25 km maastopyöreitistöä. Kesällä 2017 saapui Kiinasta useampi suuri matkailijaryhmä leirikouluun Rokualle. Talvella lisää ryhmiä saapui Kiinasta, Japanista ja Venäjältä. 2017–2018 Rokua Geoparkin viestintään panostettiin. Yhteistyössä kuntien kanssa aloitettiin koko alueen viestinnän kehittämistyö. Lisäksi viestittiin aktiivisesti perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. 2018 Rokua Geopark ja Rokuanvaara valittiin Vuoden retkikohteeksi Suomessa.

Vaala 800

Oulujärvi

879 8820

Manamansalo

United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization

-jäsen

Rokua UNESCO Global Geopark

2015 Rokua UNESCO Global Geopark

2018 Vuoden retkikohde Suomessa


Löytöretkellä Gneissi 2700–2600 milj. vuotta. Euroopan Unionin vanhinta kallioperää on Manamansalossa.

Liuske 2060–1950 milj. vuotta. Oulujoki­laakson moreenista voi löytää kimaltelevia liuskekiviä.

Graniitti 1 820–1 790 milj. vuotta. Lemmenpolun rantakalliot ovat punertavaa graniittia.

Jääkauden perintö löytyy Rokua Geoparkista

Konglomeraatti 1 300 milj. vuotta. Muhos-muodostuman vanhinta osaa Kieksissä kutsutaan Rokua Geoparkin syntykiveksi.

UNESCO Global Geoparkit esittelevät kukin omalta osaltaan maapallon syntyhistoriaa. Rokua Geopark kertoo edellisen jääkauden perinnöstä, joka yhdistyy alueen kallioperän kehitykseen ja jääkautta seuranneeseen kasvi- ja eläinlajiston sekä ihmisasutuksen leviämiseen alueelle. Tavoitteena on vaalia maapallon arvokasta geologista perintöä. Tämä tapahtuu edistämällä geologisesti arvokkaiden Geopark-alueiden ympäristön suojelua, tutkimusta ja kestävää käyttöä sekä lisäämällä niiden tunnettuutta matkailun ja ympäristökasvatuksen kautta.

Hiekka- ja savikivet 1 200–600 milj. vuotta. Muhos-muodostumasta hioutunut hiekka on paikoin voimakkaan punaista.

Ympäristökasvatus on luonteva osa opetusta Rokua Geopark -alue tarjoaa opetukseen luonnon laboratorion, jonka ilmiöihin tutustuminen vie oppijan löytöretkelle Pohjolan luontoon. Geoparkin ympäristökasvatus tuo kotiseutua ja sen ainutlaatuisia arvoja ja kohteita lähemmäs oppijoita. Samalla se avaa ovet kansainväliselle kanssakäymiselle sekä geologian, elollisen luonnon ja kulttuurien laaja-alaiselle oppimiselle. Petriina Heikkinen on Vaalan lukion kakkosluokkalainen. Vaalan lukiolla on kumppanikoulu Italiassa, Sesia Val Grande Geoparkissa. Petriina on osallistunut lukioiden yhteiseen Erasmus+ -projektiin, jonka aikana on tutkittu Rokua Geoparkissa ja Sesia Val Grande Geoparkissa ympäristön muutoksia, kuten edellistä jääkautta ja nykyistä ilmastonmuutosta. Petriina kertoo, että Erasmus+ -projektissa on ollut mukana vaalalaisia ja italialaisia oppilaita ja opettajia, yliopiston tutkijoita sekä Rokua Geoparkista ympäristökasvattaja Mikko Kiuttu. Projektissa on toteutettu useita projektiviikkoja, joilla kullakin on ollut oma teemansa. Maastoretkiä on tehty niin luonnon- kuin kulttuuriympäristönkin kohteisiin. Projektiviikoilla on tutustuttu myös tieteellisiin tutkimusmenetelmiin. Opettajat ja oppilaat ovat valmistelleet projektiviikkoja yhdessä. – Tarkoituksena on ollut, että oppilaat toimisivat opettajien tavoin ohjaajina ja opastajina oman alueensa ympäristöilmiöiden käsittelemisessä ja tutkimusten tekemisessä, Petriina kertoo. Projektiviikon alussa asiantuntijat ovat luennoineet alueen ominaispiirteistä. Sen jälkeen on lähdetty maastoon.

14

Maastossa samaa aihetta on tutkittu monilla alueilla ja useilla tavoilla. – Helmikuussa 2018 vierailtiin Pyhäkosken voimalaitoksella, Vaalan Saharannassa ja Rokuan Saarijärvellä. Voimalaitoksella mietittiin, miten sään ja ilmaston vaihtelut vaikuttavat vesivoiman tuotantoon, ja millaista vesivoiman tuotanto on talvella. Luonnossa mitattiin jääkerrosten paksuutta ja lumen, veden ja roudan syvyyksiä. Lisäksi määriteltiin puiden ikiä ja tarkkailtiin muuta kasvistoa ja eläimistöä, Petriina luettelee.

Auttaa näkemään lähelle ja kauas Rokua Geopark on Petriinalle entuudestaan tuttu: – Asun luonnon äärellä. Olen retkeillyt alueella pienestä asti perheen kanssa. Nykyään tykkään myös valokuvata alueen luontoa, Petriina kertoo. Petriina on tutustunut Rokua Geoparkiin lisäksi kirjallisuuden kautta. Projektin aikana Petriina on kuitenkin oppinut paljon uutta, jota ei olisi osannut etukäteen ajatellakaan. Myös arvostus omaa kotiseutua kohtaan on lisääntynyt. – Nykyään pystyn katsomaan eri silmin esimerkiksi järviä ja niitä ympäröiviä maisemia. En ajattele pinnanmuotoja enää vain


Erasmus+ -projektissa Vaalan lukion oppilaat tutkivat Rokuan maastossa mm. paahderinteiden lajistoa. Kuva Petriina Heikkinen.

korkeuseroina, vaan syvällisemmin, Petriina kuvailee. – Viimeisin jääkausi näkyy Rokua Geoparkin luonnossa maaston muotoina, harjuina ja suppina. Maaperän kautta jääkausi näkyy myös kasvillisuudessa ja kasvillisuuden kautta eläimistössä, Petriina jatkaa. Petriina kertoo, että hän on oppinut ymmärtämään, miten tutkimusta tehdään, sillä projektiviikoilla toteutetaan tutkimuksen koko elinkaari. – Ennen kenttätyöskentelyä käydään läpi perusasiat ja mietitään kysymyksiä, joita kentällä selvitetään. Kentällä työskentely tuo vastauksia kysymyksiin ja siellä saadaan myös tutkimustuloksia. Tämän jälkeen tulokset käsitellään ja esitellään. On ollut jännä huomata, että yllättävän yksinkertaisillakin tavoilla voidaan saada luotettavia mittaustuloksia – ei vaadita mitään ydinfysiikkaa, Petriina kuvailee. Projekti on rikastuttanut Petriinan elämää paitsi tiedollisesti, myös kulttuurillisesti. – Kansainvälinen ajattelu on lisääntynyt. Valitsenpa minkä tahansa alan, ajatus kansainvälisestä yhteistyöstä tuntuu nyt luontevalta. Olen saanut uusia italialaisia ystäviä, joiden kanssa pidetään yhteyttä somen kautta. Jos matkustan Italiaan, minulla on siellä majapaikka valmiina, Petriina kertoo hymyillen. Petriina suosittelee lämpimästi vastaaviin projekteihin osallistumista muillekin.

Geopark-oppilaitokset hyödyntävät Rokua Geoparkia opetuksessaan Rokua Geopark tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa. Osa kouluista on hakeutunut Geopark-oppilaitoksiksi, jotka hyödyntävät opetuksessaan Rokua Geoparkin luonto- ja kulttuuriympäristöä sekä UNESCO Global Geoparks -ohjelman kansainvälisiä verkostoja. Rokua Geopark -oppilaitoksia ovat tällä hetkellä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan lukiot, Utajärven yhtenäiskoulu sekä Oulujokiopisto ja Oulujärven kansalaisopisto.

TEKSTI RIIKKA VITIKKA I INFOGRAFIIKKA MIKKO KIUTTU JA SUSANNA UKKOLA

15


Geopark & kunnat

Esittele kuntasi! Puolangan puolihullut, Särkijärven järettömät, Juorkunan jumalattomat, Sangin saamattomat, Utajärven uppiniskaiset, Muhoksella muutkin kummat, sammakotkin sarvipäitä, sanoo vanha sananparsi Utajärveltä. Asioiden päivitys ja tarkastelu uudessa valossa voi luoda rajat ylittävää vetovoimaa ja uusia mahdollisuuksia. Annetaanpa puheenvuorot Geopark-alueen kunnanjohtajille!

Oulujoki

Rokua Muhos perustettiin vuonna 1865. Muhoksen historia perustuu voimakkaasti Oulujokeen. Ennen voimalaitosrakentamista joen merkitys korostui matkailussa ja kalastuksessa. Voimalaitosrakentamisen aikaan 1940-luvulla kuntaan muutti paljon väkeä ympäri maata ja jopa ulkomailta. Muhos on Mimmin kunta eli tunnetaan Muhoksen Mimmistä, josta Reino Helismaa teki laulun 1950-luvulla. Muhos on myös vuonna 1952 Miss Universumiksi kruunatun Armi Kuuselan syntymäkunta. Muhos on strategiansa mukaisesti ”elinvoimainen, ekologinen ja luonnonläheinen Oulujokilaakson keskus”. Muhoksen väkiluku kasvaa hallitusti ja sen palveluverkko on laaja. Myös yritysten määrä sekä kunnan ja yritysten välinen yhteistyö kehittyy positiivisesti. Muhos kuuluu Rokua Geoparkiin ja on tehnyt yhteistyötä naapurikuntiensa kanssa jo vuosikymmeniä useilla eri aloilla. Muhoksella on paljon sekä kulttuuri- että luonnon­ ympäristön käyntikohteita. WWW.MUHOS.FI

16

OS MUH

Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta, Muhoksen kunta

UTA

JÄR

VI

A VAAL


Kunnanjohtaja Anne Sormunen, Utajärven kunta

Kunnanjohtaja Miira Raiskila, Vaalan kunta

Utajärvi perustettiin vuonna 1865. Utajärvi on kaunis ja rauhallinen kunta sekä lämminhenkinen yhteisö, jossa asuu onnellisia ihmisiä. Kunnassa on jo pitkään panostettu hyvinvointia ja kestävää kehitystä tukeviin toimiin. Utajärven strategisena tavoitteena onkin luoda edellytyksiä onnellisuudelle ”pikkuisen paremmin kuin muut”. Utajärvi kuuluu Rokua Geoparkiin. Sen ydin, Rokua sijaitsee osittain Utajärven alueella. Kunnan läpi virtaa mahtava Oulujoki ja vapaa Kiiminkijoki. Utajärvellä on lisäksi pitkä ja uljas kulttuurihistoria. Utajärven lämmin ilmapiiri, puhdas ja ainutlaatuinen luonto sekä rikas kulttuurihistoria luovatkin ihanteelliset puitteet asumiseen, yrittämiseen, työn tekemiseen ja vapaa-aikaan. Utajärvellä on hyvä maine. Kunta on aktiivinen verkostotoimija, ja tekee yhteistyötä etenkin naapurikuntiensa, Muhoksen ja Vaalan kanssa. Utajärvi on myös kehitys- ja yritysmyönteinen kunta, jossa on yhdessä tekemisen halua sekä kykyä uudistua ja kohdata tulevaisuuden haasteita.

Vuonna 1865 perustettiin Säräisniemen pitäjä. Siihen liitettiin vuonna 1954 Niskan kylä Utajärveltä. Samalla Vaalan kylästä tuli uuden kunnan keskus ja koko kunnan nimeksi muutettiin Vaala. Vuoden 2016 alusta aiemmin Kainuun maakuntaan kuulunut Vaala siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa. Muutos oli luonteva, sillä Vaala on tehnyt jo pitkään tiivistä yhteistyötä etenkin yhteisen Rokua Geopark -alueen matkailun kehittämiseksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien naapurikuntiensa, Utajärven ja Muhoksen kanssa. Vaalaa pyritään kehittämään niin, että se tunnetaan tulevaisuudessa sekä hyvinvoivasta yhteisöstään että luontoarvoistaan. Vaala onkin lämminhenkinen yhteisö ja mökkikunta, jonka vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä osa kuntaa. Vaalan varsinainen valttikortti on sen uskomattoman kaunis luonto ja etenkin Oulujärvi. Oulujärven kauneuden ymmärtää vasta, kun sen on järveltä käsin kokenut. Vaalasta pääsee tutustumaan Oulujärveen ohjatuilla veneretkillä. Toivotankin kaikki tervetulleiksi tutustumaan Oulujärveen ja ennen kaikkea Vaalaan!

WWW.UTAJÄRVI.FI

WWW.VAALA.FI

Oulujärvi

17


Tapahtumia

Rokua Geoparkissa tapahtuu TOUKOKUU

KYÖSTI HONKALA

Muhoksen Vappu. Perinteinen motoristien ajokauden avaus. Tähtiareena ja Muhos. Geopark-viikko. Tapahtumia koko Geopark-alueella. Mimmin nimipäivät. Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus, Muhos. Laidunkauden/kesäkauden avajaiset valtakunnallisena siivouspäivänä, Utajärvi. Mökkikauden avajaiset. Touko-kesäkuussa, Vaala.

KESÄKUU Kesäteatterit. Kesä-heinäkuussa. Kotiseutumuseon piha ja Montta Active Camping, Muhos. Oulujoen Tervasoutu. Vaala–Oulu. Untorock. Jäähalli, Utajärvi. Vaalasta vesille. Retkimelontaviikonloppu ja melonnan peruskurssi. Oulujärven melontakeskus, Vaala. Muhoksen kirkko avoinna kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Tiekirkko. Tanssikansan Juhannus. Rokua Health & Spa Hotel, Rokua. GneissiRock. Kesä-heinäkuun vaihteessa. Manamansalon Portti, Manamansalo, Vaala. MIKA UKKOLA

HEINÄKUU Utajärven kotiseututapahtuma. Koko ensimmäisen viikon heinäkuussa. Runon ja Suven juhla, Ahmaksen kalevalainen perinnekylä, Utajärvi. Perinteinen toritapahtuma 6.7. Eino Leinon päivänä, tori ja Torimakasiini, Utajärvi. Lasten oma tapahtuma, tori.

Näyttelyt Taidegalleria  -  Café Terttu Jurvakainen. Kesänäyttely kesä-elokuussa, Muhos. Kassu Halonen Taidetalo. Kesä-elokuussa. Manamansalo, Vaala. Kankarin taidehuvila. Kesä-elokuussa, Vaala. Utajärven Torimakasiini. Pysyvä näyttely koko kesän. Yläkerrassa vuosittain vaihtuva näyttely, toisessa huoneessa Rauta vellinä viruvi -näyttely ja alakerrassa Utajärven aikajana. Vaalan kirjasto. Kesänäyttelyt. Säräisniemen kotiseutumuseo. Kesäsunnuntaisin. Säräisniemi, Vaala. Opastuskeskus Suppa. Pysyvä näyttely Rokua – saari, jonka meri hylkäsi. Ahmaksen kalevalainen perinnekylä. Vapaa pääsy ympäri vuoden ja vuorokauden. Ahmas, Utajärvi.

18


Beach Volley. Sahanranta, Vaala. Asfalttisprint. Oulujärven vapaa-aikakeskus. Säräisniemi, Vaala. SoapSoccer SM-kisat. Utajärvi. Pierun MM-kisat. Utajärvi. Utajärven kirkko ja kotiseutumuseo. Tiekirkko avoinna heinäkuussa (ei maanantaisin ja lauantaisin). Yhteislaulua. Keskiviikko-iltaisin heinäkuussa. Utajärven tori tai Torimakasiini. Muhoksen toritapahtuma. Keskiviikkoisin heinäkuussa. Villin Lännen Markkinat. Los Coyotes Ranch, Muhos. Savusaunatapahtuma. Ahmaksen kalevalainen perinnekylä, Utajärvi. Oodi Oulujärvelle -rantakonsertti. Kolme Aittaa, Salmenranta, Vaala. Sangin kylämarkkinat. Viimeisenä lauantaina heinäkuussa. Valkeisen ranta, Utajärvi. Lamminahon perinnepäivä. Heinä-elokuussa, Vaala.

ELOKUU Vaala-päivät. Eri tapahtumapaikkoja, Vaala. Rokua MTB pyöräilytapahtuma, Rokua Health & Spa Hotel, Rokua. Rokua TrailRun polkujuoksutapahtuma, Rokua Health & Spa Hotel, Rokua. Koivu ja Tähti -päivät / Muhoksen musiikkijuhlat. Joka toinen vuosi elo-syyskuussa. Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus, Muhos.

MUISTA MYÖS After Work -kahviklubi. Joka kuun viimeinen perjantai. Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus, Muhos. Rokuan Kirjolohikunkku. Huhtikuussa, Rokua Health & Spa Hotel, Rokua. Tervapatikka. Oulujokilaakson Tervareitistö. Lähtö Sankivaara, Oulu. 24H Sarjakuvaa. Lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus, Muhos. Rokuan RokToberfest. Lokakuussa, Rokua Health & Spa Hotel, Rokua. MuhosMuksu. Marraskuussa. Tähtiareena, Muhos. Heavy-Tierna. Marraskuussa, Muhos. Tervahiihto. Rokua–Oulu, lähdöt Utajärvi ja Muhos.

KYÖS

TI HO NKA

LA

Tarkemmat tiedot tapahtumista Facebookista, Rokua Geoparkin ja kuntien nettisivuilta.

19


Ota alue haltuun Elämyskartat Helppokäyttöiset elämyskartat Oulujoen, Rokuan ja Oulujärven suosikkikohteista ovat nyt taskukoossa. Havainnolliset kartat, komeat valokuvat ja kiinnostavimmat tarinat antavat käsityksen retkikohteesta yhdellä silmäyksellä. Hae omasi Opastuskeskus Supasta, alueen kunnista, Geopark-yrityksistä tai Oulun kaupungin matkailuneuvonnasta.

Mobiilikarttasovellus Uudella Rokua Geoparkin 3D-mobiilikartta­ sovelluksella otat haltuun koko alueen ja kyläpaikat siellä missä liikutkin. Ilmainen sovellus toimii Android- ja iPhone-mobiililaitteilla.

Helposti saavutettava matkailu- ja päiväretkikohde Autolla ajaa Oulusta Muhokselle Lemmenpolulle noin 30 min, Rokualle 1 h 15 min ja Manamansaloon 2 h. Autolla Kajaanista Rokualle ja Manamansaloon noin 1 h 30 min sekä Lemmenpolulle 1 h 50 min. Oulu Lentokentät Oulunsalossa ja Kajaanissa. Pikajuna Oulu–Helsinki, pysäkit Muhoksella, Utajärvellä ja Vaalassa. Säännöllinen linja-auto­ liikenne. Taksi ja tilausliikenne.

Kajaani

rokuageopark.fi

20

Jaa retkimuistosi #rokuageopark

RokuaGeopark lehti 2018  
RokuaGeopark lehti 2018  
Advertisement