Page 1

ROVANIEMEN ALUELAUTAKUNTAKOKEILUN ALUELEHTI 11/2013

Kaikuja kyliltä

KYLIEN HYVÄT:

Hyviä käytäntöjä Rovaniemen kyliltä sivut 3–7

Aluelautakuntien puheenjohtajien kynästä sivut 8–9

sivu 18

Kylien Rovaniemi puheista tekoihin.

© ROVANIEMEN KAUPUNKI/PETRI UUTELA

Virtu-palvelupisteet tuovat palvelut kylille


2

Kaikuja kyliltä

Sisällys Alakemijoen kesäjuhla��������������������������������������������������3 Yläounasjoki: Harrastuksena VPK-toiminta����������������4 Kaikille avoin kohtaamispaikka Sinetässä�������������������5 Sodankyläntien aluelautakunnan kylien asukkaille ominaisia toimintatapoja����������������������������������������������5 Kamat kiertoon Narkauksessa��������������������������������������6 Kotiapua Yläkemijoella�������������������������������������������������7 Puheenjohtajien kynästä�����������������������������������������������8 Rovaniemi kylä- ja asukas­toiminnan edelläkävijänä10 ”Yhdessä toimien hyvveet pyrkii pintaan”����������������11 Gallup���������������������������������������������������������������������������12 Keskiyön aurinko paistaa jatkossa kirkkaammin������14 Aluelautakunnat ja nuorten osallisuus����������������������15 Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto kylien hyvinvoinnin tukijana�����������������������������������������������������������16 Aluetoiminta seurakunnassa��������������������������������������17 Uskottavuudesta se lähtee�����������������������������������������17

Rovaniemen kaupunki on kylien kaupunki Palvelukyläalueilla eli kuuden aluelautakunnan alueella asuu 13% rovaniemeläisistä. Valtuusto teki päätöksen aluelautakuntatoiminnan jatkamisesta Yläkemijoen alueella ja toiminnan laajentamisesta viidelle uudelle alueelle, koska haluttiin lisätä kaupungin ja kylien vuorovaikutusta. Päätöksen taustalla on myös tavoite kylien elävänä säilyttämisestä sitouttamalla alueen asukkaat aktiiviseen kehittämistoimintaan. Uudella lähidemokratiamallilla pyritään viemään päätöksenteko lähelle asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat. Vuosi aloitettiin aluelautakuntien perehdyttämiskoulutuksilla ja yhteisellä kehittämispäivällä, jonka aikana kohtasivat uudet ajatukset ja kokemus. Vuoropuhelu Yläkemijoen ja uusien lautakuntien välillä oli rakentavaa ja lisäsi yhteisöllisyyttä sekä alueiden sisällä että alueiden välillä. Lautakuntien välisen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää, koska tarpeet ovat osittain samanlaisia eri alueilla.

”Uudella lähidemokratiamallilla pyritään viemään päätöksenteko lähelle asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat.”

Virtu-palvelupisteet tuovat palvelut kyliin���������������18 Kyläesittely Rautiosaaresta����������������������������������������19 Tapahtumakalenteri����������������������������������������������������20

Maaseudun kehittämisohjelman valmistelu haastoi asukkaat yhteiseen pohdintaan alueidensa tulevaisuudesta ja antoi mahdollisuuden vaikuttaa oman asuinalueensa kehittämiseen. Ideat ja ajatukset työstettiin kehittämissuunnitelmaksi yhdessä asukkaiden ja lautakuntien kanssa. Myös alueen lapset ja nuoret pääsivät työpajoissa vaikuttamaan oman asuinalueensa kehittämiseen. Ensi vuonna aluelautakunnilla on oma palvelubudjettinsa, mutta tehtävät vaihtelevat riippuen lautakunnasta. Palvelujen järjestäminen on vaativa tehtävä, joka edellyttää tiivistä vuoropuhelua toimialalautakuntien kanssa. Kuluva vuosi on ollut aluelautakuntamallin kehittämistä ja on vaatinut aluelautakuntien jäseniltä sitoutumista ja perehtymistä alueensa asioihin. Suurena apuna ovat olleet alueen asukkaat.

Kiitokset kaikille toimintaan osallistuneille. Leila Alaraudanjoki

Sirpa Salminen

koulutoimenjohtaja asiakaspalvelupäällikkö

Lehden toimituskunta: Maarit Alikoski, projektipäällikkö, Päivi Skantsi, projektityöntekijä, Marjo Hettula, aluesihteeri, Katri Juopperi, aluesihteeri


Kaikuja kyliltä

3

KYLIEN HYVÄT – Hyviä käytäntöjä Rovaniemen kyliltä –

Alakemijoen kesäjuhla Teksti: Satu Söderlund

KAUAN ODOTETTUA, jo perinteeksi muodostunutta koko Alakemijoen yhteistä kesäjuhlaa vietettiin lauantaina 24.8.2013 Hirvaan koulun pihapiirissä. Sää suosi, sillä päivä oli kesäinen ja lämmin lähestyvästä syksystä huolimatta. Juhlan avasi Hirvaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Liisa Peteri järjestäjien tervehdyksellä. Sen jälkeen oli vuorossa Sakari Trög, joka korosti puheessaan yhteistyön voimaa. Hirvaan kyläyhdistys ry palkitsi kesäjuhlassa kylätoiminnassa ansioituneet. Lauri Junkkara, Pekka Turpeenniemi ja Matti Heikkilä kutsuttiin kunniajäseniksi pyyteettömästä työstä kylän hyväksi vuodesta 1982. Minna Matilainen kutsuttiin kunniajäseneksi kylän hyvinvoinnin edistämisestä esimerkkinä nuoremman polven aktiivisesta toiminnasta.

dystä. Samalla lapset saivat kokeilla talutusratsastusta. Olli-Pekka Riikola pakinoi siitä, miten erilaista hänen nuoruutensa Rautiosaaressa on verrattuna isovanhempien nuoruuteen. Ei ollut ennen vanhaan tavallista käydä pyörähtämässä harva se ilta kaupungissa, hyvä jos kerran vuodessa pääsi kylille. Jaatilan, Petäjäisen ja Rui ka n k yliltä t uli lii k unnallinen tervehdys : ämpärijumppa sai ihmiset liikkeelle! Kylien tervehdysten monipuolisuus oli osoitus siitä, kuinka monipuolista ja osaavaa porukkaa Alakemijoelta löytyy!

salaisopiston Hirvaan ryhmän ja vetäjä Annikki Suopajärven itämaisen tanssin esitys, Hirvaan alakoululaisten lauluesitys Tärkeät aakkoset ja Kati Lehtisen ja Anneli Koivulan hip hop/street -tanssi. Näytelmäryhmä Saalot esittivät kohtauksia näytelmästä Rakhauen riivaamat ja Rovaniemen Harmonik ka kerho r y v i i hdy t t i yle isöä soitollaan. Lapset kävivät ah kerasti rapsut telemassa Ari Körkön ajoporoa ja ostamassa Hirvaan Vanhemmat ry:n kojulla hattaraa ja popcornia. Myös pyttipannu maistui. Hirvaan Martat ry huolehti kahvion tarjoiluista. Lapin ammattiopiston luonto-ohjaajaopiskelijat auttoivat tapahtuman järjes-

”Ämpärijumppa sai ihmiset liikkeelle!”

Ohjelmassa oli kylien tervehdysten lisäksi Rovaniemen kaupungin kan-

telyissä. Yrittäjiä oli paikalla myymässä ja esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan. Mukana olivat Annika Rahkila, Kauneus- ja terveysklinikka Lisa: Aira Peiponen, Korjaavat kädet: Jouko Puska, Lingon & Blåbär: Minna Matilainen, Santa Claus Karting: Kari, Tony ja Niki Alaruikka, Tiina Sipola ja Tuula Huhtala. Illan kruunasi Villisika-yhtyeen esiintyminen. Kesäjuhla saatiin aikaan Hirvaan kylän talkoolaisten voimin ja koko Alakemijoen yhteistyöllä. Kiitos kaikille talkoolaisille ja osallistuneille! Seuraavaa kesäjuhlaa odotellen. Missä kylässä seuraavana juhlitaan?

SATU SÖDERLUND, 2013

Erityinen yhteisöllisyyden osoitus oli se, et tä kai k ilta A la kemijoen kyliltä saatiin juhlaan kylän tervehdys. Alakorkalon väki esitti kylästä tehdyn laulun ”Käyn joen rantaa, se mulle antaa, t unteen hyvän ja iloisen. Kuin asuessain pai kassa tässä, se on mun kylä Alakorkalo.” Muurolan laulukaksikko Leena ja Tauno esit t ivät tar t t uvan laulun ”Muurola mielessäin”, jota 2,5-vuotias tyttäremme lauleskelee nyt joka kerta Muurolan ohittaessamme tai Muurolasta puhuessamme. Pisan ja Leipeen tervehdys tuli hevosen selässä – Tuulia Karppinen ratsasti Pisalta Hirvaalle tuomaan terveh-


Kaikuja kyliltä

4

Yläounasjoki:

KYLIEN HYVÄT:

Harrastuksena VPK-toiminta

Teksti: Pirjo Riskilä Kuvat: VPK VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN toiminnan voisi kiteyttää kolmeen asiaan: yhteisöllisyys, välittäminen ja toisten auttaminen. VPK toiminta tulee monesti ”veren­ perintönä” ja siihen kasvetaan koto­na pienestä pitäen, mutta monesti käy myös niin, että vanhemmat tulevat toimintaan mukaan lastensa innostamana. Meltauksen VPK:ssa tämän päivän nuorista osa on jo kolmannen polven palok untalaisia. Nuoriso osasto toimii usein ponnahduslautana palokunnan toimintaan, mutta perustaitojen opettelemisen voi aloittaa missä iässä tahansa. Toiminta sopii kaiken ikäisille, sukupuoleen katsomatta. Yläounasjoen alueella Meltauksen VPK on yksi lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestäjä. Perjantaiillat kuluvat mukavasti paloasemalla. Harjoitellaan kaluston käyttöä, sammutusta, pelastusta ym. tärkeitä taitoja, mutta tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekemisen meininki. Hälytysosaston peruskoulutuksen voi aloittaa 16 vuotta täyttäneet ja hälytyksiin pääsee osallist umaan täytettyään 18 vuotta. Hälytysosasto harjoittelee taitojaan viikoittain sekä osallistuu pelastuslaitoksen järjestämiin palo- ja pelastuskoulutuksiin. Meltauksen VPK tekee myös valistustyötä järjestämällä alkusammutus- ja

pelastuskoulutuksia esim. koululla ja vanhainkodilla sekä kalusto/toimintaesittelyjä eri tapahtumissa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös MeltausPatokosken kyläyhdistyksen kanssa. Meltauksen VPK:n hälytysosastossa on n. 15 aktiivijäsentä, jotka osallistuvat hälytyksiin mahdollisuuksiensa mukaan. Hälytykset tulevat puhelimeen tekstiviestillä, jolloin lähdetään asemalle ja siitä hälytykseen. Yleisimmät hälytykset Meltauksen VPK:lla ovat liikenneonnettomuudet sekä maasto- ja rakennuspalot. Lisäksi on ollut erilaisia eläinpelastus- ja avunantotehtäviä. Viimeisimpänä toimintana on tullut ensivastetoiminta. Ensivaste on potilaan todennäköises-

ti ensimmäisenä tavoittava yksikkö, Nykyinen resurssien väheneminen ja jonka tarkoitus on lyhentää henkeä toimintaympäristöjen muuttuminen, pelastavan hoidon aloitusviivettä. Se sekä väestön ikääntyminen aiheuttaa on sopimuksen mukaista terveyden- kylillä yhä kasvavaa turvattomuutta. huoltoa, mutta ei korvaa ambulanssia Jotta kylillä olisi tulevaisuudessakin eikä yleensä osallistu potilaan kuljet- turvallista asua, tarvitsee vapaaehtoitamiseen. Meltauksen VPK:ssa ensi- nen palokunta aina uusia toimijoita. vastehälytykset tulevat tekstiviestillä siihen tehtävään erikseen koulutetul- Jos kipinä syttyi, tervetuloa le henkilöstölle. Kiireellisissä tapa- tutustumaan Meltauksen VPK:n uksissa ensivaste hälytetään suoraan toimintaan perjantaisin kello hälytyskeskuksesta, muulloin sai- 18:30 alkaen. raankuljetuksen pyytämänä lisäapuna. Pitkien välimatkojen vuoksi palokunnan ensivaste ehtii yleensä ensimmäisenä paikalle hälytyskohteeseen, jolloin aloitetaan pot ilaan ensihoito ja infor moidaan paikalle tulevaa lääkinMeltau kse n V PK pe r ustett iin tähenkilöstöä. 1938. En Patokoske simmäine lla n polt tom on han k it o ottorir uis tu 1951 ja ku ensimmäin 1957, jok en auto a sijoitett iin 1955 seen kalu valmistun stosuojaa ee n . Ra kennus kalusto - ja ta k ä y autotallin tett iin a v uoteen valmistui 1979 jollo nyk y inen in paloasem ara kennu urheilu ke s ntän alue elle.

PATOKOSKE KYLÄHISTO N RIASTA LAINATTUA:


Kaikuja kyliltä

KYLIEN HYVÄT:

5

Kaikille avoin kohtaamispaikka Sinetässä

Teksti: Timo Eskelinen PAAVO LAINE, 2013

IHMINEN TARVITSEE SOSIAALISIA KONTAKTEJA elämänsä aikana. Varsinkin ikääntyneillä ihmisillä ihmissuhteet supistuvat varttuneessa iässä, lapset lähtevät maailmalle, ikätovereiden osalta tapahtuu supistumista. Muuttuneessa elämäntilanteessa on mahdollista saada kontakteja lähtemällä rohkeasti tarjolla oleviin tapahtumiin avoimin mielin. Sinetässä on ollut paikallisten asukkaiden toimesta kokoontumisia jo usean vuoden ajan. Tänä syksynä on aloittanut Neuvokkaan kaikille avoin kohtaamispaikka. Kokoontuminen tapahtuu parillisien viikkojen perjantaisin klo 12.00 alkaen sinetässä Kyläkrouvilla. Useilla kerroilla on esitelmiä varttuneen ihmisen palveluista; KELA; pankki; ravitsemus, ym osallistujien haluamaa hyvinvoinnille merkityksellisiltä alueilta. Meillä on omaa perinteen ylläpitämistä; perinne-esineet, tarinat ym. Neuvokkaan esiintyjät käyvät ainakin pari kertaa viihdyttämässä kävijöitä. Erikseen on mainittava retki neuvokkaan vieraaksi, jonka jälkeen menemme katsomaan teatteriin esityksen Kulma. Joka kerta pelataan onnenpeli, jossa

Sodankyläntien aluelautakunnan kylien asukkaille ominaisia toimintatapoja:

KYLIEN HYVÄT:

voit voittaa kahvin ja pullan kattavan osallistumismaksun takaisin. Kaikista tärkein joka kokoontumiskerta toistuva on osallistujien kuulumiset ja elämäntilanteen kertominen kunkin oman tarpeen mukaisesti. Näin päivittyy elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset, mikä lisää osallistujien turvallisuuden tunnetta.

Tällaisella toiminnalla on kaikista näkökulmista tarkasteltuna positiivisia tuloksia. Ihminen saa tarpeellisia ihmiskontakteja ja virkistystä, aluelautakunnan kannalta saamme palautetta asukkaiden paikallisista tarpeista ja toiveista. Toiminnalla autamme ihmisiä hyvään ja turvalliseen elämään paikallisella tasolla.

Tule ja osallistu mukavaan toimintaan kaikille alueemme asukkaille vapaassa toiminnassa.

• KYLIEN ASUKKAILLE pa lvelujen järjestämisessä ja toimintojen ke hittämistyössä kyläyhdistykset ovat aloitteellisia ja aktiivia osallistumaan tilaisuuksien järjestämiseen ja kaikkeen muuhunkin talkootyöhön.

syyttä ja heikentävän jatkossa osallistumista tilaisuuksiin ja kokouksiin. Vaikka yleensä pidetään äänestyspäätöstä demokratian toteuttamisena, kuitenkin keskustelemalla ja neuvottelemalla saavutettu yksimielinen päätös on syvällisempää demokratian toteuttamista.

vottavaa on näiden toimintatapojen yleistyvän kaikessa kaupungin toimintojen kehittämistyössä.

• TILAISUUKSIEN - ja toimintasuunnitelmien suunnittelukokouksissa ei politikoida vaan keskustellaan niin kauan, että yhteiset päätökset syntyvät. Tätä hyvin kuvaa se sanonta, että kyläläisten kokouksiin ym. tilaisuuksiin mentäessä jätetään poliittiset takit eteisen naulakkoon olipa ne minkä värisiä tahansa. • TIEDOSTETAAN äänestyspäätöksien heikentävän kyläläisten yhteisölli-

• KYLÄLÄISET ARVOSTAVAT toinen toistensa politiikkaan ja uskontoon liittyviä vakaumuksia ja eikä missään tapauksessa loukata toista näillä perusteilla. • TÄMÄN VUODEN TOIMINTA aluelautakunnassa on osoittanut em. hyvien käytäntöjen vakiintuneen myös aluelautakunnan toimintatavaksi. Toi-

Koulutetut ohjaajat Timo ja Kaarina Eskelinen puh 0405736652, timo. eskelinen@rovaniemi.fi

Jaakko Huttunen Sodankyläntien aluelautakunnan pj.

Sodankyläntien suunnan aluelautakunnan avoin kokous pidettiin Misin Majatalossa 23.10.2013. Esitettyjen muutoksien ja lisäyksien jälkeen kokous yksimielisesti hyväksyi kylien kehittämis­ suunnitelman.


Kaikuja kyliltä

6

KATJA MISIKANGAS 2013

KYLIEN HYVÄT:

Kamat kiertoon Narkauksessa Teksti: Katja Misikangas

”MEILLÄ ON JOKA PAIKKA täynnä turhaa kampetta ja rojua! ” ”Sama homma ja ei millään kerkiä kaupunkiin asti viemään kirpparipöydälle. Nuita vois vaikka ilmaseksi antaa, jos vain joku tulis ottaan!” Tällaisesta kahden naisen dialogista lähti idea tapahtumalle, johon kaikki saavat tuoda itselleen jo tarpeetonta, mutta kenties jollekkin muulle tuiki tarpeellista tavaraa, vaatetta tai rompetta. Siispä 28. syyskuuta vietettiin Narkauksen kylätalolla ensimmäistä Kamat kiertoon -tapahtumaa, joka oli todellinen menestys. Luokkahuoneen puolella oli ilmaiseksi jaettavat tavarat ja salin puolella pidettiin kirpputoripöytiä. Narkauksen lasten puuhakerhon

pursuavan vanhoja jääkaappeja, rautaromua ja tavaraa.

hyväksi myytiin kahvia, pannaria ja arpoja. Tästäkin saatiin lasten iloksi kasaan huikeat 301€. Ulkona oli myös romunkeräys lava, johon sai ilmaiseksi tuoda kierrätettävää. Lava näytti päivän päätteeksi mukavasti

kylätalolla on lähiaikoina ollut vain yksi tapaht uma, mikä on vetänyt yhtä paljon porukka ja sehän on tietysti hirvipeijaiset.

Hieman meitä järjestäjiä alkuun jännitti, että miten tällainen uusi tapahtuma otetaan vastaan. Turhaa oli kuitenkin jännittäminen ja iloksemme osallistujia oli kaikista Ranuantien alueen kylistä. Vastaanotto oli todella positiivinen. Selvästi tällaiselle ka i k i l le sopiva lle hy vä n m ielen tapahtumalle on ollut tarvetta kylillä. Kyläläisten mukaan Narkauksen

oli vaatteita. Myös leluja, laukkuja, kenkiä ja monia muita aarteita oli annettavien joukossa. Voisi luulla, että ilmaiseksi jaettava tavara on jo nuutunutta ja parhaat päivänsä nähnyttä, vaan toisin oli. Voi niitä onnellisia ilmeitä, kun itselleen tarpeellisia aarteita löytyi kassien seast a. Lapsilla oli ensin vaikeaa käsittää, että leluja sai ottaa ilman. Sen kun otat sen mikä miellyttää. Unohdetut nallet, autot ja monsterit saivat uuden elämän uusissa leikeissä.

Rovaniemen roskalavalle (ilmaiseksi annettavien asioiden ilmoitussivusto) viestiä ja sankoin joukoin kävi väkeä vielä penkomassa jäämistöä. Näin ollen täysi kuomukärryllinen saatiin kierrätettyä tarvitseville ja vain pari hassua pikku pussukkaa jäi vietäväksi Konttiin. Itse voisin todeta, että tämä kierrätyspäivä oli niin onnistunut kuin se vain olla ja voi.

Jos jollakin jäi mietityttämään, mitä tapahtui kaikille paikanpäälle jääneille vaatteille ja tavaroille, niin ne lastattiin kuomukärryyn ja toinen järjestäjistä vei ne Pöykkölään äitinsä pihalle. Sitten vain facebookin

kamaa kiertoon. Ja emmeköhän me myös keksi jotakin uutta kivaa seuraavalle kerralle. Kiitoksia kaikille ihanasta päivästä ja ensi vuonna uudestaan pannaan Kamat kiertoon!

”Lapsilla oli ensin vaikeaa käsittää, että leluja sai ottaa ilman.”

Selvästi eniten annettavien joukossa

Positiivisesta palautteesta innostuneena ja varmaan ilman sitäkin, me jo päätimmekin julistaa Kamat kiertoon -tapahtuman perinteeksi. Varautukaahan siis ensi syksynäkin tulemaan paikalle tapamaan tuttuja ja tuntemattomia, tuomaan ja viemään


Kaikuja kyliltä

KYLIEN HYVÄT:

7

Kotiapua Yläkemijoella

Teksti: Marita Ulusoy

KOTIAPUKUPONKI ON kotiapua tarvitsevien taloudellinen tuki, jonka myöntää Yläkemijoen aluelautakunta. Kotiapukuponkia voivat hakea kaikki Yläkemijoen kylillä vakituisesti asuvat asukkaat. Kotiapukuponki myön-netään tilapäiseen avuntarpeeseen silloin, kun asiakkaan toimintakyky on rajoittunut. Toimintakykyä rajoit-tavia tekijöitä voivat olla esim. korkea ikä, pitkäaikaissairaus, kotiutuminen sairaalasta, äkillinen sairastuminen tai muu perhetilanteen muutos, joka vaikeuttaa arjessa selviämistä.

noimassa Kyläpalvelut arjen turvana -hankkeessa ( 2010 – 2013 ), jonka on rahoittanut Lapin Ely -keskuksen maaseutuosasto Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

TOIMINTAMALLI ON KEHITETTY Ylä­ kemijoen aluelautakunnan hallin-

Kotiapukuponki-toiminnalla täydennetään kaupungin lakisääteistä koti-

KOTIAPUKUPONGILLA VOI HANKKIA tilapäistä siivous-, ruuanlaitto-, ulkoilu- ja asiointiapua, lumitöitä, lyhytaikaisia ja pienimuotoisia kodin kunnossapito- ja korjaustöitä, tietotekniikan neuvonta- ja asennuspalveluita, jalkojen hoitoa sekä lapsiperheiden kotiapua.

palvelua sekä kaupungin myöntämää palveluseteliä. Toiminnan tavoitteena on tukea asukkaan kotona asumista ja arjessa selviytymistä mahdollisimman pitkään.

Lisätietoja: www.ylakemijoki.fi

PALVELUPISTE SIULAN t yönt e k i jä kartoittaa asiakkaan tilanteen ja avuntarpeen ennen Kotiapukupongin myön-tämistä. Myöntämisen yhteydessä asiakas saa palveluntuottajalistan yrittäjistä, joilta palvelua voi tilata.

Infopiste Siula puh. 050-567 9999 siula@rovaniemi.fi

KUVA KOTIAPUKUPONKIESITTEESTÄ


Kaikuja kyliltä

8

Puheenjohtajien kynästä MAANKÄYTTÖ, KUNNALLISTEKNIIKKA JA TEIDEN KUNNOSTUS. Alueiden käytön strategiassa ja kaupungin talousarviossa on selkeästi määritelty palvelukylä­a lueiden maankäyttö, rakennuspaikkojen (tonttien) saatavuus ja aktiivinen markkinointi ja turvallisen asumisen tavoitteet. RAKENNUSPAIKKOJEN TAR ­JON­TA JA LUOVUTUS. Rakennuspaikkojen saa­­ta­v uuden turvaamiseksi tulee kaupungin käyttää vaihtomaa- tai suoraostokauppaa. Myös yksityisten rakennuspaikkojen omistajien toivomme aktiivisesti tarjoavan tonttipörssiin myyntiin vapaita rakennuspaikkojaan ja näin osaltaan edistävän kylien asukasmäärän kasvua. ASUKASMÄÄRÄN KASVU KYLILLÄ on varmin tae peruspalvelujen säilymiselle ja kehittämiselle. Rakennuspaikkojen markkinointiin tulee aktiivisesti lähteä vasta sitten, kun niille on rakennettu kunnallistekniikka ja ovat muutenkin asiallisesti luovutuskunnossa halukkaille rakentajille. Ennen rakennuspaikkojen haettavaksi tarjontaa on niiden luovutuksesta laadittava pisteytysjärjestys, jossa otetaan huomioon palvelukylän vapaat peruspalveluresurssit. TURVALLISEN ASUMISEN UHKA. Maaseudun kylillä turvallista asumista uhkaa yksityisen ja julkisen tiestön

heikentyminen va kit uiselle asunnolle, esimerkiksi jos mahdollisen sairaankuljetusauton saapuminen asunnolle on estynyt tien huonon kunnon vuoksi. Yksityisteiden uudet kunnostuskäytännöt asettaa maaseudulla vakinaisesti asuvat eriarvoiseen asemaan keskikaupungin keskusalueen lähikylillä asuvien kanssa, vaikka kaikki maksavat samoilla taksoilla kiinteistöverot. Aluelautakuntien kylillä vakituisesti asuvat vaativat mahdollisimman pian edellämainit un epäkohdan korjausta. TOTEUTUKSISTA VASTAAVAT. Aluelautakuntien tehtäviksi ei tule koko kokeilun aikana (2013-2016) teknisen lautakunnan tehtävät, koska valtuusto on näin päättänyt. Näin ollen em. tavoitteiden toteutuksesta vastaa tekninen toimi / tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus.

ROVANIEMEN MAALAISKUNNAN valtuuston päätöksellä käynnistyi aluelautakunta kokeiluna vuonna 1993 osallisuushankkeen myötä. Lautakunnan toiminta-aikana on siirrytty tilaaja-tuottaja malliin sekä Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyneet Rovaniemeksi. Uusien valtuustojen aloittaessaan toimintaansa on käyty keskustelua Yläkemijoen aluelautakunnan tarpeellisuudesta. Tämän parin vuosikymmenen ajan lautakunta on saanut asukkaiden tuen toiminnalleen. Myös erilaiset tutkimus- ja opinnäytetyöt tukevat asukkaiden käsitystä aluelautakunnan kyvystä toteuttaa palvelut taloudellisesti sekä asiakaslähtöisesti. Viimeisen puolen kymmenen vuoden aikana on ollut kiinnostusta lautakuntamallia kohtaan koko maassa. Olemme osallistuneet tilaisuuksiin ja keskusteluihin jossa lähidemokratian nimissä on haluttu kuulla kokemuksia lautakunnan toiminnasta. Yleisesti poliitikoilla on jonkinlaista pelkoa lautakunnan vallankäytöstä, vaikka lautakunta päättääkin oman alueensa asukkaiden palvelujen järjestämisestä sekä osallistuu palvelujen ja elinkeinojen kehittämiseen.

Jaakko Huttunen Sodankyläntien aluelautakunnan pj.

Kauko Leiviskä Yläkemijoen aluelautakunnan pj.


Kaikuja kyliltä KYLIEN KEHITTÄMISEN TAHTOTILA. Rovaniemen kaupungin alueiden käytön tahtotila on: ”Elinvoimaisilla kylillä tarkoitetaan uuden Rovaniemen maaseutukyliä, jotka kiinnostavat muuttajia ja joiden ikärakenne tarjoaa mahdollisuuden kehittää palveluja. Keskusta-alueen ulkopuolella palveluja tulee olla tarjolla ainakin palvelukylillä. Nämä palvelualueiden keskuskylät tarjoavat palveluja laajalle alueelle:” KYLIEN ETÄISYYDET ON HUOMIOITAVA. Olemme kuitenkin hyvin kaukana alueiden käytön tahtotilasta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kyliin, jotka sijaitsevat kauimpana Rovaniemen keskusalueesta. Maaseudulle muuttaville usein 20km on mieluisin etäisyys ja kipurajana noin 40km etäisyys keskustaan. Nämä kilometrit rajaavat pitkälti sitä saadaanko myynnissä olevat asunnot kaupaksi ja rakennetaanko alueelle uusia vakituisia asuntoja. Kaupungin rajat kuitenkin kulkevat pisimmillään 90km päässä keskustasta ja väkiluku on ollut laskussa jo kymmeniä vuosia. Kehityssuunnan muuttaminen

ALUELAUTAKUNTIEN ALKUTAIPALEEN ANTAMIA AJATUKSIA. Aluelautakuntien työ on käynnistynyt kehittämissuunnitelmien tekemisellä. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat olleet tässä työssä erittäin hyvät. Erikseen on mainittava nuorten mielipiteiden kuuleminen kehittämissuunnitelmien käsittelyn yhteydessä. TIETOLIIKENNEYHTEYDET. Kyl ien tietoliikenneyhteydet ovat kaikille asukkaille tärkeät, mutta erikseen nuoret tarvitsevat hyvin toimivat yhteydet. Opiskelu ja ystävien kanssa kommunikointi on erittäin tärkeää, johon pitää olla luotettavat toimivat yhteydet. Tässä on päättäjille haasteellinen tehtävä, jotta yhteydet ovat riittävän hyvät taloudellisesti ja kattavasti kaikkien saatavilla. Epäonnistuminen tietoliikenneyhteyksien saatavuuden tasapuolisessa tarjoamisessa aiheuttaa asuinpaikan suhteen valintoja jotka vaikuttavat kyliemme elinvoimaisuuden säilymiseen. ROVATOKKA RY. Rovaniemelle on perustettu kuluvan vuoden aikana RovaTokka ry, jonka tehtävänä on edistää jäsenjärjestöjensä alueilla asukkaiden hyvinvointia. Yhdistyk-

maaseutumyönteisemmäksi vaatii kaupungilta konkreettisia tekoja. KAAVOITUKSEN TAVOITTEET. Kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen kunnan eri osa-alueilla. Tavoitteena on laatia kaikille palvelukylille oikeusvaikutteinen osayleiskaava. On erittäin hieno ajatus, että saisimme elinvoimaisia palvelukyliä, mutta myös niiden ulkopuolisille alueille rakentaminen on tehtävä mahdolliseksi. Maaseudulla on kyllä maata niille jotka haluavat ison rakennuspaikan (tontin) ja rauhallisen elinympäristön.

SUOMI ON YHDISTYSTEN LUVATTU MAA. Kylien lu k uisat yhdistykset ovat tehneet ja tekevät merkittävää työtä kylien elinvoimaisuuden, ihmisten hyvinvoinnin, arjen sujuvuuden ja kylissä viihtymisen eteen. Ne ovat edesauttaneet ja auttavat uusia asukkaita kiinnittymään kyliin, niiden elinympäristöihin ja ihmisiin sekä alueiden historialliseen muistiin. Monen kansalaisen unelma on elää hyvää elämää maaseudulla. Hyvän elämän edellytyksiä maaseudulla luodaan arjen sujuvuudella, oikeudenmukaisuudella, lähipalveluilla ja elämisen turvallisuuden kokemuksilla. Maaseudun ihmisten tulevaisuuden hy vään elämään voidaan vaikuttaa yhteisten päätösten avulla. Edistämällä yhdistävien näkökulmien ja toisten ajatusten ja toimintatapojen kunnioittamista rajojen asettamisen sijasta. Vahvistamalla yhteistyötä ja vuoropuhelua. Pohtimalla yhdessä kylien ihmisten kanssa hyvää arkea ja vahvistamalla edellytyksiä sen luomiseksi.

9 Nyk y t ilanteessa me tar v itsemme luovia ratkaisuja ja yhteisten näkemysten ainesosia. Menestyäksemme jatkossakin meidän on luotava edellytykset yksittäisen ihmisen hyvälle elämälle sekä samanaikaisesti yritysten menestymisen edistämiselle. Meidän tulee luoda ja sallia erilaisille alueille edellytykset kehittyä ja menestyä omista lähtökohdistaan. Kylien menestyminen edellyttää meiltä kaikilta päätöstä pyrkiä yhteiseen tahtotilaan.

Brenda Chapman

Sirkka-Liisa Kemppainen

Yläounasjoen aluelautakunnan pj.

Alakemijoen aluelautakunnan pj.

sen mahdollisuudet toimia perustuvat jäsenten omaan aktiivisuuteen, jolloin järkevillä hankkeilla saadaan a i ka a n yhteist ä hy vä ä. Mon itoimibussi, työllistäminen, alueiden asuinviiht y v y yden parantaminen ja asukastoiminnan vireyttäminen ovat mahdollisuuksia, jotka luovat ma hdollisuudet hy vää n elä mää n Rovaniemellä. Rovatokka ry:llä on mahdollisuus han k keiden kaut ta työllistää paikallisesti ja auttaa ihmisiä arjessa selviytymisessä. Yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa tuo parhaan tuloksen, joten mahdollisimman monen asukas/kyläyhdistyksen kannattaa liittyä RovaTokka ry:n jäseneksi.

Timo Eskelinen Alaounasjoen aluelautakunnan pj.

UUSI VIRE KYLIEN KEHITTYMISEEN JA KASVUUN Ranuantien aluelautakunta on toiminut muiden perustettujen aluelautakuntien kanssa vuoden. Lautakuntatyö on ollut haastavaa, kiinnostavaa ja ennen kaikkea uuden oppimista. Kovin useinhan ei ole oltu oikeasti kiinnostuneita siitä, miten maaseutualueiden kylissä pärjätään ja mitä siellä toivotaan. Aluelautakunnat käynnistävät myös lakisääteisten palvelujen lisäksi alueellisia kehittämishankkeita. Ranuantien suunnalla kehittämisen kärjet on hahmotettu useissa työskentelyilloissa ja nyt viimein olemme saaneet nostettua sieltä kärjet, joiden kanssa alamme alueellisesti toimimaan. Näistä voisi mainita laaja kaistahankkeen ja osuuskuntatoiminnan käynnistämiseen tähtäävän hankkeen. Osuuskuntatoiminnan kautta voidaan työllistää työttömiä niihin alueellisesti hoidettaviin palvelutehtäviin, joita entisen kaupunki- ja keskusjohtoisen hallintomallin mukaan on siirtymässä aluelautakuntien tehtäviin. Näitä ovat mm. erilaiset kotipalvelutehtävät ja vapaa-ajan palvelutehtävät. Palvelutarpeista on tulossa joka talouteen jaettava kysely, johon toivotaan kaikkien erilaista

apua tarvitsevien vastaavan, jotta palvelumarkkinat saadaan kartoitettua mahdollisimman tarkasti. Ranuantien alueella on myönteinen kasv u nodot us Su ha ngon ka ivos hankkeen osalta. Ranuantien alueen kylien uskotaan olevan merkittävä vaihtoehto, kun kaivoksen 800 työntekijää hakee itselleen asuinpaikkaa. Toivon, et tä a lueemme asu k kaat näkevät tämän mahdollisuutena ja ovat siltä osin valmiita vastaamaan niihin haasteisiin, joita muuttuva tilanne tuo tullessaan.

Taru Palokangas Ranuantien aluelautakunnan pj.


10

Kaikuja kyliltä TIINA ELO, 2010

Rovaniemi kylä- ja asukas­ toiminnan edelläkävijänä Teksti: Riku Tapio

ROVANIEMEN SEUDUN asukkaat ovat aina olleet aktiivista väkeä, mistä on osoituksena jo vuosikymmeniä jatkunut innostus oman asuinympäristön kehittämiseen. Alueellamme on monenlaisia kyliä, kaupunkikeskuksen läheisiä ja syrjäisempiä, pieniä muutaman kymmenen asukkaan kyliä ja isoja tuhansien asukkaiden keskittymiä. Lisäksi meillä on voimavarana eri kaupunginosien aktiivinen asukastoiminta. Vaikka kaupungin taajamilla ja kylillä on erilaisia tarpeita, emme ole halunneet korostaa tätä jakoa vaan enemmänkin etsineet yhteisiä piirteitä. Rovaniemen vahvuus on löytää vastakkainasettelun sijasta yhteinen tahtotila koko kaupungin kehittämisestä. Rovaniemen kylä- ja asukastoiminnan yksi keskeisin menestystekijä on tunnistaa ne tekijät, jotka yhdistävät meitä. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen on

Rovaniemellä ollut painopistealueena jo pitkään. Yläkemijoen aluelautakunnan kokeilusta liikkeelle lähtenyt kehittämistyö on kantanut hedelmää. Meillä on opittu luottamaan, että vaikuttaminen kannattaa. Kylä- ja asukastoiminnan kehittämisen päämääränä ovat omaleimaiset kylät, jotka taitavasti osaavat yhdistää perinteitä ja uutta. Eri kaupunginosien aktivoiminen ja yhteistyön kehittäminen on myös saamassa viitekehyksen, missä toimintaa voidaan toteuttaa. Kyliä on jo muutaman vuoden kehitetty omaehtoisesti mm. hanketoiminnalla. Selviytyminen omillaan on ollut kasvattavaa, mutta vaatinut todella suuria muutoksia asenteissa ja osaamisessa. Tänään voimme todeta, että tämä muutosprosessi on vielä kesken. Vieläkin tarvitaan lisää rohkeutta, uskoa omiin mahdollisuuksiin ja pitkäjännitteisyyttä kylien

kehittämi­s een. Aluelautakuntamalli on hyvä väline toteuttaa uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja alueiden kehittämistyössä. Rovaniemen malli on myös kaupungin näkökulmasta käsin kädenojennus asukkaiden aktivoimiseksi. Toimintamallin tarkoituksena onkin ennen kaikkea toimia kylä- ja asukastoiminnan työkaluna ja innostuksen lähteenä. Kylä- ja asu kastoimintaan liit t y y myös suuria haasteita, jotka peilaavat yhteiskuntamme suuria muutoksia. Väestömuutokset, elinkeinorakenteen jatkuva muutostila ja monet muut tekijät luovat epävarmuutta ja ehkä pelkoakin. Rovaniemen osalta suurimpia haasteita ovat palveluiden turvaaminen, työpaikkojen ja elinkeinojen kehittäminen sekä yleisen ilmapiirin ja yhteistoiminnan edistäminen koko kaupungin alueella. Aluelautakuntiin valitut henki-

löt ovat siis paljon vartijoina. Yksin he eivät tästä selviä, mutta yhdessä asukkaiden ja Rovaniemen kaupungin tuella tästäkin varmasti saadaan ansiokas lopputulos. Rovaniemi on halunnut olla kylä- ja asukastoiminnan edelläkävijänä ja se meitä myös velvoittakoon jatkossakin. Monet valtakunnalliset ja paikalliset strategiat ja ohjelmat konkretisoituvat vain kunnissa ja kylissä tapahtuvan elävän toiminnan kautta. Rovaniemen kylä- ja asukastoiminta on erinomainen osoitus halusta saada aikaan paikallista kehitystä myös kylätasolla. Kylien omien henkisten ja fyysisten resurssien avulla kylillä on mahdollisuus ryhtyä itse tulevaisuutensa tekijöiksi.


Kaikuja kyliltä

11

”Yhdessä toimien hyvveet pyrkii pintaan”

Teksti: Maarit Alikoski

ALUELAUTAKUNTAKOKEILUN perustamisvaiheen kehittämishankkeen Topakan vuosi 2013 on ollut yhdessä tekemistä kylien yhdistysten, aluelautakuntien, kaupungin toimijoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Yhteisen työmme tuloksena viisi uutta aluelautakuntaa on aloittanut onnistuneesti toimintansa. Rovaniemen aluelautakuntakokeilun lautakunnat Alaounasjoki, Yläounasjoki, Alakemijoki, Yläkemijoki, Ranuantien ja Sodankyläntien suunnat muodostavat Suomessa ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa asukkaat voivat monipuolisesti osallistua ja vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin, palveluihin sekä elinympäristön parantamiseen. MAHDOLLISUUDET MUUTTUVAT toimiviksi käytännöiksi toimintatapoja

”Kylät tarvitsevat lapsia”

kehittämällä. Kohtaamiset ja vuorovaikutus, toimiva ja riittävän monipuolinen viestintä, koulutukset sekä alueen ja kylien kehittämistoiminnan vahvistaminen ovat keskiössä. Aluelautakuntien perustamisvaiheen Topakka-hankkeen tehtäviä ovat olleet neuvonta ja opastus, koulutus, viestintä, sekä koordinointi. Kanssanne olemme luoneet aluelautakuntien tapaa toimia. YKSI TÄRKEÄ UUSI ASIA ON, että aluelautakunta-alueiden lapset ja nuoret osallistuvat oman asuinalueen kehittämiseen. Heidän osallisuutensa aktiivinen vahvistaminen tukee lasten ja nuorten kehittymässä olevaa elämänhallintaa. Aluelautakunnat ovatkin jo ryhtyneet toimiin mm. lasten ja nuorten lähiliikunnan ja vapaaajan toimintojen kehittämiseksi. Kylät tarvitsevat lapsia.

tilaisuuksissa vuoden aikana esille nostettuihin tarpeisiin ja parannusta edellyttäviin asioihin. Asiat ovat nyt tärkeysjärjestyksessä ja työ voi alkaa. Joulukuun aluelautakuntakokouksissa toimenpiteet viedään osaksi lautakuntien työohjelmia.

Kanssanne on ollut ilo työskennellä – luoda, kehittää sekä oppia uutta näkemästään ja kuulemastaan! Toimivat lähipalvelut lähidemokratian avulla, TOPAKKA-hanke: Maarit Alikoski, projektipäällikkö, Päivi Skantsi, projektityöntekijä

TÄMÄNHÄN ME TIEDÄMME. Kun olemme koolla yhteisten asioiden äärellä, vertaistemme kanssa. Se välillä aivan kurkkua kutittaa – se hyve, kun pintaan nousee. Halumme parantaa, auttaa ja tukea. Olla hyödyksi ja edistää yhteistä hyvää. ”No ääneenhän se sanoa pittää!” ”No se on tämä vuoropuhelu ja sen lisääminen. Siitä tämä lähti liikkeelle.” Asiat vain sujuu aivan melkein kuin itsestään. Mitä useammin yhteisten asioiden tiimoilta tavataan ja pidetään yhteyttä, sen paremmin sujuu. ”Se vaan on niin mukava olla koolla ja kuunnella toisten tarinat ja näkemykset. Ottaa vastaan toisen totuus. Tässähän on mahdollisuus oppia uuttakin. Tutkitaanpa ja tuumataan asiaa yhdessä!”

Aluelautakuntien kehittämissuun-

Oma ja yhteinen ymmärrys selvenee ja syvenee. ”Tätähän se

nitelmien 2013–2016 tehtävänä on toimia aluekohtaisena kehit tämisen ”käsikirjana” jonka avulla asukkaat ja aluelautakunnat yhteistyössä kehittävät aluettaan eteenpäin. Suunnitelmat perustuvat avoimissa

tarkoittaa!” Aivan kuin itsestään syntyy tilaa aivan uudelle ja yllättävällekin. Aikaisemmin jopa mahdottomaltakin tuntuneet asiat voivat käydä mahdollisiksi. ”Tehemä pois!” Miten hyvältä se tuntuukaan.


Kaikuja kyliltä

12 Gallupkysymykset

Vastaajan nimi, kylä, aluelautakunta-alue 1. Mitkä ovat oman asuinalueesi vahvuudet (3 sanaa)? 2. Miten aluelautakuntatoiminta näkyy alueellasi käytännössä?

Hannele Mölläri Sonka, Alaounasjoen alueen asukas 1. Luonto, aktiivisuus ja rauhallisuus 2. Vielä vähän. Kylän kehittämisrahaa ja toimintaavustusta on saatu. Odotuksena on, että aluelautakunnan jäsenten paikallistuntemus auttaisi kylien kehittämistä ja kylien tarpeiden toteuttamista paremmin. 3. Kylä säilyy aktiivisena, elinvoimaisena ja kasvavana yhteisönä. 4. Aluelautakunnalle: Tervetuloa tutustumaan Songan kylään. Asukkaille: Osallistukaa yhteiseen toimintaan ja pitäkää toisista huolta.

3. Miten näet oman asuinalueesi aluelautakuntatoimintakokeilun päättyessä 2016? 4. Terveisesi aluelautakunnalle/asukkaille. Virsunen Kari Muurola Alakemijoen alueen asukas Teksti: Päivi Skantsi, Marjo Hettula ja Katri Juopperi

Miika From Siika-Kämä, Ranuantien alueen asukas 1. Luonto, yhteistyökyky, osaaminen 2. Kyläyhdistystoiminta käynnistyi ja luo uusia ideoita ja hankkeita. 3. Olemme toteuttaneet monta hyvää asukaslähtöistä hanketta. Hyvä pohjatyö tulevaisuuteen. 4. Hyvä yhteistyö jatkukoon aluelautakunnan ja asukkaiden välillä. Siika-Kämän kyläyhdistyksen jäsenmäärä jo yli sadan. Kiitokset aktiivisuudesta.

Anna-Liisa Ovaskainen Vikajärvi, Sodankyläntien alueen asukas 1. Sijainti, palvelut, elävä maaseutu 2. Aktiivinen toiminta kyläyhteisön tarpeisiin. Lautakunnalla hyvä suunnitelma, jos sais toteutettua vaikka osittain. 3. Aluelautakunnan työ näyttää, onko saavutettu parannuksia tavoitteisiin. 4. Yhteistyöllä eteenpäin.

Pirjo Riskilä Meltaus, Yläounasjoen alueen asukas 1. Sijainti, maisema arvot, monipuolinen kyläkauppa 2. Ei mitenkään. Oman aluelautakunnan tehtävä tulisi olla tiedottaa paremmin alueen asukkaita asioista esim. tiedotusvälineissä. Aluelautakunta voisi järjestää yleisiä keskustelutilaisuuksia alueen asukkaille jossa voitaisiin suunnitella alueen asioita. Esim. Tämän vuoden kehittämisrahojen jakamisesta ei ole tullut mitään tietoa alueen asukkaille vaikka aluelautakunnan ainoa tehtävä oli alueen kehittämistehtävä. 3. En osaa vielä edes ajatella mitä se voisi olla mutta toivon että Yläounasjoen alue olisi yhtenäinen, keskusteleva, aktiivinen ja innovatiivinen 4. Se miten aluelautakunta kokeilu onnistuu alueellamme, riippuu meistä asukkaista, joten olkaa aktiivisia ja pitäkää yhteyttä aluelautakuntaan. Tuokaa omia ideoitanne esille, ja osallistukaa alueella järjestettäviin tilaisuuksiin. Meidän kaikkien tulee olla yhdessä kehittämässä aluettamme.

1. Olemassa olevat palvelut, luonto lähellä, kaupungin läheisyys 2. Alueen tiedotuslehti Alakemijoen Airut, Aluelautakuntatoiminta näkyy käytännössä vähän, Aluelautakuntatoiminnan valmistelevat tilaisuudet ja keskustelut altk:n jäsenten ja alueen asukkaiden kanssa 3. Aluelautakunta toiminta onnistuu, mikäli saadaan alueen asukkaat, yhdistykset, yrittäjät mukaan alueen toimintaan 4. Järjestäkää yhteisiä ”mukavia” tilaisuuksia yhteistyössä alueella toimivien järjestöjen kanssa, mahdollisesti myös viikonloppuisin. Viihteelistä ja virallista ohjelmaa vauvasta vaariin ja tarjoilut myös. Hyvä, että altk:n jäsenet on valittu kyliltä ei poliittisin perustein.

Minna Paadar Vanttauskoski, Yläkemijoen alueen asukas 1. Peruspalvelut, luonto, rauhallisuus 2. Ison perheen äitinä tulee ensimmäiseksi mieleen perusopetus ja päivähoito- ja terveyspalvelut mitkä aluelautakunta järjestää meidän kylälle. Lisäksi meillä on ollut mahdollisuus hakea kylien kehittämistarkoitukseen rahaa aluelautakunnalta, kukin kylä omien tarpeidensa mukaan. 3. Toivottavasti vähintäänkin yhtä elävänä ja toimivana paikkana. Muutama uusi työpaikkakin olisi kiva. Lisäksi toivoisin näkeväni enemmän harrastusmahdollisuuksia niin meille varhaista ja ei niin varhaista keski- ikää eläville. 4. Aluelautakunnalle lähettäisin terveisiä niistä harrastusmahdollisuuksista. Kaupunki on sen verran kaukana ja siellä töissä käyvien ei ole enää välttämättä mahdollista, saati halua, ajaa enää iltaisin takaisin harrastamaan. Meille ruuhkavuosilaisille pitäisi saada paremmat mahdollisuudet lepuuttaa illalla hermoja jonku kivan harrastuksen parissa. Asukkaille lähettäisin lämpimiä terveisiä että olisi mielenkiintoista aktivoitua kylänä ja herättää vaikka Vanttauskosken kyläyhdistys henkiin. Varsinkin nuorempia kyläläisiä olisi kiva tavata ja saada yhdistystoimintaan mukaan ja tutustua. Näin muualta muuttaneen näkökulmasta, Kyläyhdistys toisi meitä lähemmäs ja ehkäpä jotain virikkeellistä toimintaa kylälle.


Kaikuja kyliltä Satu Söderlund Hirvas, Alakemijoen aluelautakunnan jäsen 1. Kylän oma koulu ja päiväkoti, luonto, kaupunkiin lyhyt matka 2. Tähän asti työpajoina ja tiedottamisena (mm. Alakemijoen Airut), jatkossa toivottavasti vielä konkreettisempina tuloksina. 3. Hirvas on mukana Alakemijoen yhteisessä kehittämisessä, tiedotuksessa ym. eli jatketaan jo pitkään jatkunutta yhteistyötä Alakemijoella. Asukkaiden tarpeet tulevat aluelautakunnan päätöksenteon käyttöön, mikä edellyttää sekä aluelautakunnan että kyläläisten omaa aktiivisuutta, avoimuutta ja yhteydenottoja – aitoa kiinnostusta. Tarpeisiin tartutaan ja saadaan aikaan konkreettista kehitystä alueella. 4. Hyvät kyläläiset: Ottakaa aktiivisesti vastuuta oman asuinympäristön viihtyisyydestä ja kehittämisestä. Vain omalla aktiivisuudella saamme kylille sitä, mitä tarvitsemme. Asukkaat ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita. Tulkaa rohkeasti esittämään kehittämisajatuksia ja uusia ideoita kylätapaamisiin ja vaikkapa Facebookiin kylien ryhmiin ja olkaa yhteydessä kyläyhdistyksiin ja aluelautakunnan jäseniin, jotta saadaan tieto asuinalueiden tarpeista kuuluviin.

Lauri Vitikka Tapionkylä, Alaounasjoen aluelautakunnan varajäsen 1. Ounasjoki, keskustan läheisyys, hyvä tietoliikenneja liikenneyhteydet 2. Eipä juuri mitenkään, Uusi asia, kokeilu ja on käynnistysvaiheessa 3. Tuskinpa aluelautakunta sitä juuri miksikään muuttaa näin lyhyellä aikavälillä. Toivotaan, että jotain hyvää palveluiden muodossa on tulossa. Aluelautakunnan resurssit eivät ole kovin suuret. 4. Aluelautakunnalle: Kylälle kunnan rakennustontteja, kylillä ei ole kaupungin omia tontteja, tontit yksityisten hallussa ja niitä ei tule myyntiin. Asukkaille: Tulkaa mukaan aktiiviseen toimintaan.

Heidi Kumpu Ylinampa Sodankyläntien aluelautakunnan varajäsen 1. Luonnonläheisyys, raikkaus ja kiireettömyys. 2. Kehittämis- ja toimintatuen ansiosta olemme voineet hankkia kyläyhdistykselle atk-laitteet, sekä langattoman internet-yhteyden. Toiveena yhteisten ajanmukaisten kokoontumistilojen löytyminen. Nuorten huomioiminen kehittämistukien myöntämisessä. Aluelautakuntatoiminta on vasta alkanut tämän vuoden tammikuussa, etenemme pienin askelin, mutta vakaasti. 3. Visioni on, kevyenliikenteen väylän hanke nytkähtäisi käyntiin tähän mennessä. Koko Sodankyläntien varren asukkaiden turvallisuuden kannalta katson, että tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä päämääristä johon tulisi pyrkiä. Alueen asukasmäärän toivon pysyvän ennallaan tai jopa nousevan, varsinkin lapsiperheiden muuttaminen tälle alueelle on toivottavaa. Haluan tässä samalla esittää tyhjien asuinkiinteistöjen omistajille haasteen, sillä nuoria ostajia on asuntomarkkinoilla liikkeellä. 4. Hyvällä yhteistyöllä pääsemme hyviin tuloksiin. Alueen asukkaille terveiseni on, että toivon teidän ottavan rohkeasti yhteyttä minuun tai Tapaniin, kun teillä on ehdotuksia, ideoita tai muuta palautetta. Toimimmehan juuri teidän ja alueen kehittämisen hyväksi.

13 Juha Seppälä Narkaus, Ranuantien aluelautakunnan varajäsen

1. Sijainti, luonto, turvallisuus 2. Toiminta on vielä alussa ja hakee paikkaansa. Aluelautakunta on jo nyt päässyt vaikuttamaan moniin yhteisömme tärkeisiin asioihin. Lisäksi yleisölle avoimet kokoukset ovat antaneet mahdollisuuden alueen asukkaille päästä seuraamaan kokouksia ja näin vaikuttamaan aluelautakunnan toimivuuteen. 3. Riippuu siitä, mihin suuntaan kokeilu kehittyy. Toivon sen tuovan paljon vaikutus mahdollisuuksia alueen kuntalaisille päättää omista asioistaan. Toivon lisäksi, että aluelautakuntamalli innostaisi asukkaita ottamaan entistä enemmän vastuuta alueemme kehittämisestä ja sitä kautta tuomaan alueelle sen tarvitsemia palveluita ja toimintoja. 4. Osallistu ja vaikuta.

Anri Marjomaa Jääskö, Yläounasjoen aluelautakunnan jäsen 1. Luonto, vapaus, hiljaisuus 2. Saamme tehdä päätöksiä paikallisesta näkökulmasta. Elämme vielä odottava aikaa. 3. Itsenäisesti ja aktiivisesti toimiva aluelautakunta joka toimii alueen asukkaiden parhaaksi. Voisimmeko ottaa mallia Yläkemijoen aluelautakunnasta jotta aluelautakunnan toiminta vakiintuisi nopeammin. 4. Alueen asukkaat voisivat ottaa rohkeasti yhteyttä ja esittää toiveensa sekä tehdä ehdotuksia alueen toimintaa.

Jorma Kiviniemi Tennilä, Yläkemijoen aluelautakunnan jäsen 1. Maisema, yhteisöllisyys ja talkoohenki . 2. Pitkään toiminut aluelautakunta on hakenut paikkaansa ja saanut asiat toimimaan. Aluelautakunta pystyy joustavasti reagoimaan alueen muuttuviin tilanteisiin 3. Toivottavasti aluelautakuntatoiminta jatkuu koska hyväksi havaittu malli toimii. Keskushallinto ei sanele mitä tehdään antaa vain raamit. 4. Odotan asukkaiden pitävän edelleen aktiivisesti yhteyttä aluelautakunnan edustajiin.


Kaikuja kyliltä

14

MaALuo kehittää kylien elinkeinoja ja matkailua

Keskiyön aurinko paistaa jatkossa kirkkaammin Teksti: Leena Mölläri ja Maarit Alikoski Kuvat: Leena Mölläri

LOKA-MARRASKUUN vaihteessa Vikajärven kylillä ja yrityksissä vieraili Koillis-Islannin matkailuyrittäjiä ja matkailualan kehittäjiä. Pilkkeessä järjestetyssä työpajassa paikalliset matkailualan yrittäjät, islantilaiset hankekumppanit ideoivat keskiyön auringon tuotteistamista. Maaseudun arktiset luontoelämykset -elinkeinojen kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun yritystoiminnan kannattavuuden edellytyksiä alueellisella toimintaverkostolla, osaamisen kehittämisellä sekä alueen näkyvyyttä parantamalla.

ja matkailualan toimijaa neljäksi päiväksi Rovaniemelle. Viikon ohjelmaan kuului mm. tutustumista hankeyrityksiin ja yrittäjiin sekä elämyskoulutusta. MTI:n (Multidimensional Tourism Institute) vetämässä työpajassa Pilkkeessä ideoitiin porukalla keskiyön auringon tuotteistamista. Islantilaiset kaipaavat ideoita talvimatkailun kehittämiseksi, suomalaisten toive on taas saada potkua kesämatkailuun. Verkostoitumista ja yhteistyön pohjustamista aloiteltiin jo toukokuussa, kun Rovaniemen hankeyrittäjät vierailivat Islannissa.

28.10.–1.11.2013 MaALuo –hankkeen islantilaiset partnerit olivat vastavierailulla Rovaniemellä. Koillis-Islannista, lähimpänä napapiiriä sijaitsevilta alueilta saapui 16 matkailuyrittäjää

Maaseudun arktiset luontoelämykset –hanke (MaALuo) on elinkeinojen kehittämishanke, joka kestää 30.6.2014 saakka. Rovaniemen kaupungin hallinnoima hanke saa rahoituksensa

Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta; paikallisena rahoittajana toimii Peräpohjolan Kehitys ry. Rovaniemen yrityksistä hankkeessa ovat mukana: Ahosen lomamökit, Aittaniemen maatilaloma, Arctic Lifestyle, Körkön poroajelut, Safartica, Santa Claus Holiday Village, Santamus, Santapark / Joulukka, Snowmobilepark sekäTaigakoru. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Projektipäällikkönä toimii Leena Mölläri Rovaniemen Kehitys Oy:stä. Hankkeen kohteena ovat Vikajärven seudunkylät, Napapiirin retkeilyalue, Joulupukin Pajakylä: yritystoiminta, kylät, paikalliset asukkaat sekä julkiset organisaatiot. ”Hanke kehittää maaseudun ja yritysten toimijaverkostoa, sen toimintatapaa ja yhteistyötä – myös kansainvälisiä yhteyksiä luoden.

Verkoston avulla yritykset voivat hyödyntää nykyisiä luontoon pohjautuvia palveluitaan tehokkaammin ja kehittää niiden sisältöjä.” projektipäällikkö Leena Mölläri tiivistää. Seuraavaksi hankkeessa pohditaan maaseutumatkailun toimintaverkoston rakentamista vahvistamalla jo käynnissä olevaa yhteistyötä hankeyrittäjien ja hankepartnereiden kesken. Yhteen hiileen puhaltamista ja luontoon pohjautuvien matkailutuotteiden kehittämistä halutaan jatkaa myös hankkeen jälkeen. Yhteisenä visiona on saada Napapiirin retkeilyalueesta valtion virallinen retkeilyLisätietoja saa 4H Rovaniemestä Mari Niskalta mari.niska@4h.fi


Kaikuja kyliltä

15

Aluelautakunnat ja nuorten osallisuus ROVANIEMELLÄ ON lasten ja nuorten osallisuuteen panostettu uuden Rovaniemen alusta asti erilaisin toimin ja kehittämistä tehdään edelleen. Uusimpana osallisuuteen vaikuttavana asiana on aloitettu aluelautakuntatoiminta, jonka myötä myös nuorten osallisuuteen on tullut uusia mahdollisuuksia. Nuorten vaikuttajaryhmistä nuorisovaltuusto on varmasti se tunnetuin, mutta vaikuttamista voi tapahtua jo ihan arkipäivän toiminnoissakin, kuten koulussa, nuorisotiloilla, harrasteryhmissä ja kotona. Nyt syksyn aikana on käynnistelty uutta pilottia nuorten osallisuuden lisäämiseen, eli nuorten alueellista osallisuusryhmää Ounasjoen alueella. Pilotti koskee

kahta aluelautakunta-aluetta yhtenäisen peruskoulun ja muiden toimijoiden kautta. Pilotin tarkoituksena on kehittää alueellisen osallisuusryhmän malli Rovaniemelle, joka voidaan siirtää sitten myös muille alueille. Alueellisen osallisuusryhmän tavoitteena on nuorten itse suunnittelema ja toteuttama vaikuttamistoiminta omalla asuinalueellaan. Toiminnassa varmistetaan myös, että yhteys ryhmällä virallisiin päätöksentekijöihin on läheinen ja päästään yhdessä aluelautakuntien kanssa opettelemaan yhteisiä asioita, jotka vaikuttavat nuorten hyvinvointiin. Osallisuusryhmässä käsiteltävät asiat nousevat siis nuorilta. Tutorimaisesti ohjaamassa ovat aikuiset. Kouluttautuminen ryhmällä aloitetaan marraskuun lopulla, jol-

loin pidempään alueryhmiä pitäneestä Oulun kaupungista saapuu kouluttaja Ounasjoen koululle. Vastuullinen taho osallisuusryhmien toiminnassa on kaupungin nuorisopalvelut yhdessä koulupalveluiden kanssa. Näistä lasten ja nuorten pienistä asioista nousee niitä isoja yhteisiä asioita, joita pohditaan sitten aluelautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Eikä sovi unohtaa myöskään nuorten virallista vaikuttajaryhmää, eli nuorisovaltuustoa. Nuorilla voi alueellisen toiminnan myötä herätä halu olla vaikuttamassa muillakin areenoilla ja tällä mallilla nuorten osallisuutta kaupungissamme voimme lisätä ja kehittää.

”Nuorilla voi alueellisen toiminnan myötä herätä halu olla vaikuttamassa muillakin areenoilla”

Osallisin terveisin, Anne Luiro sivistystoimenasiantuntija

”Luonto­elämysten tuotteistamisessa ollaan siirtymässä uudelle tasolle” alue. Hankkeessa valmistuukin pian alueen ja yritysten promootiovideo. Kannattaa käydä Youtubessa hakusanalla ”Napapiirin retkeilyalue”. Luontoelämysten tuotteistamisessa ollaan siirtymässä uudelle tasolle. Luonnolliset ja hyvin pienetkin asiat sisältävät matkailijalle suuria elämyksiä. Maaseudun arktisissa luontoelämyksissä riittää kehittämistä meille kaikille! YHTEEN HIILEEN PUHALTAMALLA UUSIA MATKAILUVALTTEJA Hankkeen kohdealueella, Napapiirin retkeilyalueella testattiin syyskuussa 4H:n Nuorten metsä -hankkeen luontokokemuspolkua. Testiryhmänä olivat Oikaraisen koulun oppilaat. Luontokokemuspolku on monistettava tuote, joka voisi soveltua matkailuyritysten tuotteeksi kaikenikäisille kohderyhmille.

Islantilaiset vieraat Napapiirillä. Kuvassa mukana (toinen vasemmalta) Rovaniemen maaseutupäällikkö Anne Nuutinen vieressään Islannin hankkeen vetäjä Gunnar Johannésson (kolmas vasemmalta).


Kaikuja kyliltä

16

© ROVANIEMEN KAUPUNKI

Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto kylien hyvinvoinnin tukijana ROVANIEMEN KAUPUNGIN kansalaisopiston toiminnassa korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Vapaan sivistystyön vision toiminta-ajatus 2015 asti on rakentaa elinikäistä oppimista, sivistystä sekä hyvää elämää yksilöllisesti ja yhdessä. Vapaalla sivistystyöllä on mahdollisuus järjestää monipuolisia niin lyhyitä kuin pitkäkestoisempia koulutus- tai toimintajaksoja kaupungin eri alueilla. Toiminta perustuu samalla Rovaniemen kaupunkistrategiaan, jolla halutaan edistää asukkaiden hyvinvointia, alueiden elinkeinoelämää ja kestävää kehitystä.

telutyöpajoihin. Lisäksi olen tutustunut kylien opetustiloihin ja ryhmiin kuluvan vuoden aikana.

Rovaniemen kaupungin kansalaisopiston tavoitteena on tavata säännöllisesti aluelautakunnissa ja kyläyhdistyksissä toimivia asukkaita. Tämän vuoksi olen osallistunut syksyn aikana aluelautakuntien suunnit-

nan.

Toivon, että jatkossakin olisi mahdollisuus osallistua vuosittain kyläyhdistysten ja aluelautakuntien ideointi- ja suunnittelukokouksiin. Säännölliset tapaamiset edesauttavat molempien osapuolten suunnitelmien kohtaamisessa. Tärkeintä on tunnistaa ajankohtaiset harrastus- ja koulutustarpeet huomioiden kaikki ikäluokat kaupungin eri alueilla. Lisäksi tapaamiset lisäävät tietoa molempien resursseista ja mahdollistavat suunnitelmallisen alueellisen kurssitarjon-

Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto tarjoaa kursseja yli 40 kohteessa ympäri laajaa Rovaniemeä. Tämän vuoksi opetuksen saavutetta-

vuudessa on hyödynnettävä jatkossa myös vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä mm. tarjoamalla etäopetusta ja tekemällä yhteystyötä kaupungin muiden palvelujen järjestäjien kanssa kyläkeskuksissa. Asukkaiden väheneminen ja ikääntyminen kylillä tuovat lisähaasteita toiminnalle.

raivataan sekä maisemoidaan alue kyläkeskuksessa ja raivausjätteistä rakennetaan ympäristötaidetta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyöterveisin, Riitta Pietarila Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto

Rovaniemen kaupungin toimijana kansalaisopisto on joustava, monipuolinen ja nopeasti reagoiva palvelun tuottaja. Voimme toteuttaa yhteisprojekteja kyläyhdistysten kanssa, josta on hy vä esimerk ki keväällä 2013 käynnistynyt kestävää kehitystä tukeva ympäristö- ja maisemointi -hanke Hirvaan ja Songan kyläläisten kanssa. Tulevan talven aikana mm. tehdään yhdessä kylien asukkaiden kanssa toimintasuunnitelma, jonka pohjalta ryhdytään käytännön työhön toukokuussa 2014. Tällöin


Kaikuja kyliltä

17

Aluetoiminta seurakunnassa ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA seurakunnallisen työn ja toiminnan pohjalla on ollut aluetyö vuodesta 1983. Tuolloin laaja seurakunnan alue jaettiin seitsemään seurakuntapiiriin, joissa ovat omat työntekijät ja seitsemästä jäsenestä koostuva piirineuvosto. Johtavana ajatuksena oli tuolloin, että seurakunta ja sen työntekijät tulisivat lähelle seurakuntalaisia ja että seurakuntatyö ”saisi kasvot” laajalla alueella. Piirijaolla haluttiin ylläpitää myös alueellista erilaisuutta ja vahvistaa kunkin piirin omaa identiteettiä. Piirijako on vuosien saatossa koettu onnistuneeksi. Sille asetetut tavoitteet oli saavutettu. Noista 80-luvun päivistä on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia, joista suurin on väestömäärien alueellinen erilaisuus. Meille kaikille on

tuttua viime vuosien kehitys, jossa kaupungin keskustasta noin 25km säteellä olevat taajamat kasvavat kau­immaisten alueiden menettäessä asukkaitaan. Tämä kehitys on eniten vaikuttanut myös siihen, että vanha piirijako ei sellaisenaan ole toimiva hallinnollinen ja toiminnallinen malli tänään ja tulevaisuudessa. Seurakunnan uuden hallintouudistuksen pohjana haluttiin edelleen säilyttää alueellinen työ, joten nykyisen piirijaon positiiviset puolet säilyisivät myös jatkossa. Tulevaisuudessa emme puhuisi piireistä, vaan neljästä alueesta: Korkalovaara-Ounasjoki, Saarenkylä-Nammankylät-Yläkemijoki, Ounasvaara-Alakemijoki ja Keskikaupunki (joka siis säilyisi nykyisellään). Tässä alueellisessa mallissa työvoimaresursseja voidaan kohdentaa alueille, joissa väkimäärä on suu-

ri, silti menettämättä voimavaroja alueilta, joissa vakimäärä on pieni. Muutoksen uskotaan yhdenmukaistavan seurakuntalaisten palveluja ja, toivon mukaan, myös parantavan niitä. Tässä mallissa kokonaishallinto ei kasva mutta toiminnalliset resurssit lisääntyvät nykyisestä. Alueellista työtä ja toimintaa johtaisi aluekappalainen yhdessä alueneuvoston kanssa. Alueneuvostojen rooli painottuisi jatkossa toimintaa ideoivaksi, tukevaksi ja myös toimintaan osallistuvaksi alueen sisäiseksi ”työrukkaseksi”. Kullekin alueelle tulisi siis sijoittumaan useampi työntekijä. Tässä uudessa aluejako –mallissa ovat hyvät edellytykset tehdä myös vahvaa yhteistyötä alueella toimivien muitten toimijoiden kanssa. Kokonaisvaltainen työ tulee tässä mallissa konkreettisesti esiin ja on johdetta-

vissa nykyistä mallia kokonaisvaltaisemmin. Toisaalta alueiden erityspiirteet tulevat toiminnassa myös huomioiduksi, jolloin luodaan hyvät edellytykset sekä sisäiselle että ulkoiselle yhteistyölle. Yhteistyöterveisin, Rovaniemen seurakunta Jouni Riipinen kirkkoherra

Uskottavuudesta se lähtee ROVANIEMEN aluelautakuntakokeilu kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Että ihan oikeasti kylissä asuvat ihmiset voivat vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen! Eipä silti, niinhän on voitu aina vaikuttaa. Ei aluelautakuntia tarvittu, kun pellot raivattiin, talot rakennettiin, lapsia tehtiin, pantiin koulu pystyyn, oma kauppa toimi ja valistusta jakoivat nuoriso- ja maamiesseura tai työväenyhdistys. Kehitys kehittyi omalla painollaan ja yhteisellä työllä. Kylissä oli voimaa ratkaista itse ongelmansa. Sitten tuli käänne: kylien elinvoima hiipui poismuuton myötä. Se mitä oli rakennettu, kuihtui pois ja sitä edesauttoi kirkonkylien ja kaupunkien valtuustot. Säästämisen nimissä palvelut keskitettiin taajamiin ja muuttoliike kiihtyi palvelujen perässä. Vain vanhat ja sinnikot jäivät pitämään kyliä lämpiminä.

Oli voimaton tunne siitä, että kehitystä ei voi pysäyttää. Avuttomuuskin iski: samat ihmiset, jotka ennen tarmolla ja innolla olivat kaiken uuden tekemisen kimpussa, vajosivat nyt televisioiden ääreen odottamaan, että kunta tukee jokaista risaustakin, mitä kylillä haluttaisiin tehdä. Sitten Rovaniemi päätti kokeilla aluelautakuntaa, kylien ihmisistä koottua ryhmää, jolle annettiin valtaa ja rahaakin peruspalveluiden järjestämiseksi. Ajatus on mullistava. Sen keksijät oivalsivat, että suurkunnassa valtuusto ei voi tietää kaikkea, mitä kylillä tarvitaan. Päätettiin siis ottaa mukaan kyläläiset järjestämään omia asioitaan. Vaikka Rovaniemen malli on Yläkemijokea lukuun ottamatta vasta harjoitteluvaiheessa, se on saanut paljon valtakunnallista huomiota. Niin paljon, että tämä kortti on katsottava kunnolla, sil-

lä muuallakin halutaan nähdä, mitä se tuo tullessaan. MIKÄ SIIS ON TÄRKEINTÄ aluelautakuntien työssä? Uskottavuus. Se, että siinä mukana olevien kyläläisten edustajat voivat oikeasti ratkoa yhteisiä pulmia ja helpottaa kylien arkea. Että sitä kautta menee myös virkamiesvalmisteluun ja valtuustoon päätettäväksi isommat asiat. Pahinta olisi, jos aluelautakunnasta tulee pelkkä joutava kokous niin monen muun joutavan rinnalle. Tässä ei saa olla ideana näennäisdemokratia, jolla hiljennetään kylien ääni, vaan uusi tapa toimia, jotta saadaan jotain todellista aikaan. Tuleva näyttää, miten uutta järjestelmää opitaan käyttämään – niin kunnassa kuin kylissä. Jos se ei toimi, lopetettakoon turhana ja kehitettäköön

uutta sen tilalle. Jos se toimii, kasvakoon ja kukoistakoon, sillä se on todellinen mahdollisuus auttaa siellä, missä ovat maan hiljaiset. Ne, jotka pitävät koko Suomea lämpimänä. Heikki Tuomi-Nikula Lappilaiset kylät ry, pj


18

Kaikuja kyliltä

Virtu-palvelupisteet tuovat palvelut kyliin

Kuinka toimin?

Teksti: Pia Yliräisänen-Seppänen

ROVANIEMEN KYLIIN avataan Virtupalvelupisteet, jotka ovat kuntalaisen sähköisen asioinnin paikkoja. Palvelupisteissä voit käyttää kuvapuhelinpalveluja ja muita internet-palveluita. Palvelupisteet tulevat aluelautakunnan keskuskyliin: Kivitaipaleeseen, Meltaukseen, Muurolaan, Vanttauskoskelle ja Vikajärvelle. Kuvapuhelinpalvelu yhdistää tietokoneen avulla eri paikoissa sijaitsevat henkilöt yhteiseen tapaamiseen, jossa he näkevät ja kuulevat toisensa ikään kuin olisivat samassa huoneessa. Perinteiseen puhelinpalveluun verrattuna Virtu-palvelupiste antaa käyttäjälleen enemmän. Siellä on mahdollista

esimerkiksi täyttää paperilomaketta yhdessä kilometrien päässä olevan ammattilaisen kanssa, kun käyttää pisteessä olevaa dokumenttikameraa.

verkkopankissa laskuja. Säästät aikaa ja kustannuksia, kun kaupungin keskustaan menemisen sijaan hoidat asiasi Virtu-palvelupisteessä.

Kuvapuhelinpalveluiden käyttäminen Virtu-palvelupisteessä on helppoa, eikä vaadi aikaisempaa kokemusta tietokoneen käyttämisestä. ”Tätä on tosi helppo käyttää, eihän tätä tartte kuin tökkiä sormella!”, hihkaisi teknologiatuvalla kuvapuhelinta testannut ikäihminen.

VIRTU-asiointia videoyhteydellähanke on Lapin liiton EAKR-rahoitteinen hanke vuosille 2012–2014. Hankkeen toteuttajana toimii Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

• löydät www.virtu.fi verkkosivulta Virtu-palvelupisteiden tiedot • varaa Virtu-palvelupiste sähköisestä kalenterista tai soittamalla yhteyshenkilölle • tule Virtu-palvelupisteeseen • istu tietokoneen näytön eteen ja paina Virtu-odotustilapainiketta • odota, että sinuun otetaan yhteyttä • asiantuntija avaa yhteyden koneellesi ja voitte jutella keskenänne • Internet-palvelut ovat käytettävissäsi internet-välilehdellä Katso lisätietoja Virtu-palveluista ja palvelupisteistä: www.virtu.fi

Virtu-palvelupisteessä voit hoitaa myös erilaisia sähköisiä palveluita. Voit esimerkiksi täyttää ja lähettää sähköisiä hakemuksia tai maksaa

MARJO HETTULA, 2013

Sodankyläntien suunnassa Virtu-palvelupiste avataan Vikajärven kyläkirjastoon vuoden 2013 aikana. Aluelautakunnan puheenjohtaja Jaakko Huttunen, kirjastovirkailija Osmo Virtain sekä Virtu- ja Hyvinvointitili hankkeiden työntekijät Pia Yliräisänen-Seppänen ja Maarit Pirttijärvi suunnittelevat yhdessä Virtu-palvelupisteen paikkaa Vikajärven kyläkirjastossa.

JAAKKO HUTTUNEN, 2013

Virtu-laite.


Kaikuja kyliltä

19

OLLI JUNES, 2013

Kyläesittely Rautiosaaresta Teksti: Pentti Kuukasjärvi ja Anne Liedes

RAUTIOSAARI SIJAITSEE Rovanie men keskustasta katsottuna noin 15 kilometriä Kemijoki-vartta etelään joen itäpuolelle. Kylä alkaa idässä Illinaltaalta ja päättyy lännessä Elingonrannan tienhaaraan. Asutusta on pääasiassa Kemijoen itäpuolentien ja Kemijoen välisellä alueella lähes läpi koko mainitun alueen. Erityisen näkyvänä maamerkkinä Rautiosaaressa on Kemijoki Oy:n Valajaskosken voimalaitos, jonka silta toimii myös kyläläisten väylänä 4-tielle. Maasto nousee joen itäpuolella törmän jälkeenkin ja kylän kohdalla on useita vaaroja. Kylän kohdalla idästä lukien korkeampia maastonkohtia ovat Kylmävaara, Hietavaara, Seitsenharjut ja Kotivaara. Kotivaarassa ja etelämpänä sijaitsevassa Sukulanrakassa peruskallio on monin paikoin paljas. Sukulanrakka on Rovaniemen alueiden käytön strategiassakin mainittu siellä sijaitsevien maamme suurimpiin kuuluvien hiidenkirnujen

ansioista. Hiidenkirnuja huoltaa ja alueesta vastaa Rautiosaaren kyläyhdistys. Vaarajonon jälkeen alkaa laaja metsä-alue, josta Tapio on tarjonnut kylän asukkaille särpimen läpi historian. Asukkaita Rautiosaaressa on noin 650.

Kylän vetovoimatekijät Rautiosaaren ehdottomasti suurimpina vetovoimatekijöinä ovat luonto ja maisemat. Pellot, metsät ja taloryhmät vuorottelevat läpi kylän. Rautiosaari yhdessä Heikkilänrannan kanssa muodostaa arvokkaan kulttuurimaiseman, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (Kemijoki Oy, 2001, 29). Rautiosaaressa eletään maisemallisesti murrosvaihetta, jossa peltojen reunustamat suuret pihapiirit ovat katoamassa ja tilalle on tulossa ja osin jo tullut lähiömäinen omakotiasutus.

Murrosvaiheesta ja maatalouden vähentymisestä huolimatta idylliset maalaismaisemat ovat onneksemme säilyneet. Kylällä toimiva vanhempainyhdistys ja kyläyhdistys järjestävät monenlaisia toimintaa mm. myyjäisiä, joulunajantapahtumia ja lasten tapahtumia. Kylältä löytyy myös monipuolisesti liikuntamahdollisuuksia, kuten valaistu latu, urheilukenttä, kuntosali ja koulun liikuntasali. Hiidenkirnujen yhteydessä sijaitseva hiidenkota on vuokrattavissa ja hiidenkirnujen maisemiin on mukava tehdä retkiä.

Julkiset palvelut Rautiosaaren kylän julkisesta palvelutarjonnasta löytyy päiväkoti, koulu, kirjastoauto, palvelubussi sekä Rautiosaaren palvelukoti. Vanhuksille on lisäksi tarjolla erilaisia kotipalveluja. Kylällä on jonkin verran myös kansalaisopiston kurssitoimintaa. Muut

julkiset palvelut sijaitsevat joko Rovaniemen keskustassa tai Alakemijoen keskuskylässä Muurolassa.

”Murrosvaiheesta ja maatalouden vähentymisestä huolimatta idylliset maalaismaisemat ovat onneksemme säilyneet.”


Kaikuja kyliltä

20

Kylillä tapahtuu

maanantaisin

18.00–19.30

Uutta! Hirvaan 4H-kerho, Hirvaan koulu.

maanantaisin

18.00

Luontokerho, Uulan myllypirtti, Sinettä. Järj. kyläyhdistys ja Kairan Jahti-ja kalamiehet.

parillisten viikkojen pe

12.00–14.00

Porinapiiri, Järj. Kyläyhdistys ja Neuvokas. Sinetän kyläkrouvi.

viikko 51, joka ilta

19.00

Joulusatu, jota esitetään Songan Oitolanrannassa, Sonka. Lisätietoja: www.joulufantasia.fi

MARRASKUU

12.11.2013

11.00–16.00

Yhteisvastuu 2014 -koulutus, Rovaniemen srk-keskus.

6.11.2013

Juotaksen Joulutori, myyjien ilmoittautumiset puhelimitse 040 5135470 tai 040 6948842 tai kati@nahkaparkki.com

16.11.2013

18.00

Räväsojan Känsäkourat esiintyvät, Syväjärven nuorisoseuran talolla

17.11.2013

13.00

Messu, Jouttikeron kappeli, Litendahl.

17.11.2013

10.00

Sanajumalanpalvelus, Muurolan kappeli, Ilari Kinnunen.

17.11.2013

18.00

ltamusiikki, Sinetän kappelissa,Peltola, Raimo Miettunen.

19.11.2013

10.30–12.00

Varttuneiden kerho, Auttin kappeli, Ylipulli, Peltola.

21.11.2013

19.00

Putaan Pelimannit ja Saarenkylän kuoro joulutunnelmissa Ruikan Erän talo

21.11.2013 19.00

Putaan Pelimannit ja Saarenkylän kuoro esiintyy musiikki-illassa Ruikan Erän talolla alkaen. Jaatilan kylät ry tarjoaa glögiä ja pipareita.

21.11.2013

16.30-18.00

Nuorten (6-9-lk) peli-ilta, Hirvaan koulu.

21.11.2013

10.00

Vantuksessa perhekerho, Hytinkoski.

21.11.2013

10.00–13.00

Toimintapäivä, Viirin srk-koti, Ylipulli, Peltola.

21.11.2013

18.00

Virsilauluilta, Muurolan kappeli, Litendahl.

23.11.2013 17.00–20.00

Koko perheen Joulujuhla Vanttausjärven Kuhinassa. Järj. Vanttausjärven kylätoimikunta ja Yläkemijoen Kylät RY.

24.11.2013 18.00

Meltaus-Patokosken kyläyhdistyksen syyskokous, Meltauksen koulu. Kyläyhdistys kutsuu kaikki alueen asukkaat osallistumaan kokoukseen. Kokouksen jälkeen Veikko Pallari tutustuttaa meitä hiihtoharrastukseen ja neuvoo suksien valinnassa. Jos olet aikeissa ostaa sukset, tule kuuntelemaan. Tarvittaessa tehdään yhteistilaus hiihtovälineistä. Lisätietoja Pirjo Riskilä 040 777 9176.

24.11.2013

14.00

Jouluruokailu ja Lehtojärven maa- ja kotitalousseuran juhla, Lehtopirtti.

24.11.2013

11.00

Jumalanpalvelus, Viirin kappeli , Seppä.

24.11.2013

13.30

Perhekerho, Muurolan kappeli, karennien kanssa.


Kaikuja kyliltä

24.11.2013

14.00

Tuomasmessu, Meltauksen kappelissa, Marttala, Peltola, kuoro, kirkkokahvit.

26.11.2013

18.00–19.00

Hauskimmat joululaulut, Hirvaan koulu.

26.11.2013 18.00–20.30

Ranuantien palvelut –ilta Välijoen koulu. Järj. Lapin liiton Kymmenen virran maa-hanke yhteistyössä Ranuantien aluelautakunnan kanssa.

27.11.2013 19.00

Jaatilan kylät ry sääntömääräinen syyskokous Ruikan Erän talolla. Tarjolla torttukahvit ja glögiä pipareiden kera.

27.11.2013 17.00–18.00

Mukava Muurola -teemalla kaikille avoin keskustelutilaisuus Muurolan koulujen auditoriossa. Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30. Järj. Peräpohjolan kehitys ry:n Tolokun kylät -hanke.

27.11.2013 18.00–20.30

Alakemijoen palvelut –ilta, koulun auditorio, Muurola. Järj. Lapin liiton Kymmenen virran maa-hanke yhteistyössä Alakemijoen lautakunnan kanssa.

28.11.2013

11.30–13.30

Kaikenikäisten kerho, Tennilän kylätalo.

30.11.2013

15.00

Viirin seurakuntakodilla 4-v juhlat, Hytinkoski, Lindström

JOULUKUU

1.12.2013

15.00

Joulujuhla, Narkauksen koulu.

1.12.2013

16.00

Pikkujoulut, Songan kylätalo. Järj. Songan kyläyhdistys.

1.12.2013

13.00

Messu, Jouttikeron kappeli, Litendhal, Savioja, Jouttikeron kuoro, kirkkokahvit.

1.12.2013

11.00

Adventtisunnuntain messu ,Auttin kappeli, Lindström.

1.12.2013

11.00

1. adv. perhekirkko karennien kanssa, Muurolan kappeli,Tikkinen. Joulupuuro.

1.12.2013

11.00

Messu, Sinetän kappelissa, Marttala, kirkkokahvit.

1.12.2013

14.00

Messu, Meltauksen kappelissa, Marttala, kirkkokahvit

2.12.2013

19.00

Kamariorkesterin konsertti, teemana kotimainen kansanmusiikki, Muurolan auditorio.

2.12.2013

19.00

Christmas Jazz -konsertti Viirin kappelissa Vanttauskoski.. Vapaa pääsy, ohjelma 5€.

2.12.2013 19.00

Christams Jazz-konsertti, Mariah Hortans, laulu, Mathias Sandberg, kitara. Viirin kappeli. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 €.

4.12.2013

19.00

Lapin kamariorkesteri, Lehtopirtti.

5.12.2013

10.00

Vantuksessa perhekerho, Lindström.

6.12.2013

13.00

Kirkkohetki Misin koulu, Litendahl.

6.12.2013 11.00

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, kirkkokahvit. Auttin kappeli ja kunniakäynnit sankarihaudoilla, Auttin hautausmaa 12.30 ja Viirin hautausmaa klo 13.15, Lindström.

6.12.2013

10.00

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Muurolan kappeli, Ilari Kinnunen.

6.12.2013

13.00

Sinetän kappelissa isänmaallisia virsiä, Marttala, kirkkokahvit.

7.12.2013

10.00–14.00

Perinteiset joulumyyjäiset, järj. Meltaus-Patokosken kyläyhdistys, Evestin kauppa, Meltaus.

21


Kaikuja kyliltä

22 8.12.2013

12.00 alkaen

Joulumyyjäiset ja joulupuuro, Songan kylätalo. Järj. Songan kyläyhdistys

8.12.2013 16.00

Joulunavaus ja puurojuhla, Perinteinen aloitus Niilon laavulla klo 16.00 ja ohjelma jatkuu Valajaistalolla, noin 17.00. Järj. Rautiosaaren kyläyhdistys ry.

8.12.2013

11.00

Messu, Viirin kappelissa, Seppä.

8.12.2013

13.30

Perhekerho karennien kanssa, Muurolan kappeli

8.12.2013

14.00

Kauneimmat joululaulut, kuoro, Maijasen kappelissa,Peltola, Vuolo.

10.12.2013

18.00

Kauneimmat joululaulut, Songan kylätalo. Järj. Songan kyläyhdistys

10.12.2013

18.00

Kauneimmat joululaulut, Songan Kylätalolla,Marttala, Peltola, kuoro.

12.12.2013

11.00-13.00

Kerhojen ja piirien yhteinen joulujuhla.Viirin srk-kodilla, Lindström, Miettunen, Ylipulli, Hytinkoski.

12.12.2013

10.00

Lasten joulukirkko, Muurolan kappeli, Tikkinen.

14.12.2013

18.00

Kauneimmat joululaulut, Perunkajärvi, Litendahl, kuoro.

14.12.2013

12.00-15.00

Lasten ja perheiden seimityöpaja, Rautio, Luomaranta.

15.12.2013

13.00

Messu, Jouttikeron kappeli

15.12.2013

15.00

Kauneimmat joululaulut,Misin koulu, Litendahl.

15.12.2013

14.00

Kauneimmat joululaulut,Auttin kappeli, Lindström.

15.12.2013

10.00

Messu, Muurolan kappeli Ilari Kinnunen.

15.12.2013

12.00

Rauhanyhdistyksen Joulujuhla, Muurolan kappeli

15.12.2013

12.00

Kauneimmat joululaulut ja puurojuhla, Taipaleen koulu, Tikkinen.

15.12.2013

14.00

Kauneimmat Joululaulut, Meltauksen kappeli, Marttala, Peltola, kuoro.

15.12.2013 16.12.2013 18.12.2013 18.12.2013 19.12.2013 22.12.2013 22.12.2013 24.12.2013 24.12.2013 24.12.2013 24.12.2013 24.12.2013 24.12.2013 25.12.2013 25.12.2013

18.00

Kauneimmat Joululaulut, Sinetän kappeli, Marttala, Peltola, kuoro.

18.00

Kauneimmat joululaulut, Vikajärven koulu, Kaukonen.

17.00-19.00

Joulumarkkinat Ounasjoen yläkoulun pihassa (sisällä, jos sää on huono),. Järj. Sinetän kyläyhdistys.

18.00

Kauneimmat joululaulut, Somosen kirkko, Lindström.

18.00

Kauneimmat joululaulut, Jouttikeron kappeli, Litendhal, Tauno Savioja, kuoro

18.00

Kauneimmat joululaulut, Viirin kappeli. Lindström.

18.00

Kauneimmat joululaulut, Muurolan kappeli, Tikkinen. Piparia ja glögiä tarjolla klo 17.30 alkaen.

14.00

Misin hautausmaalla Aattohartaus, Litendahl.

15.00

Aattohartaus, Jouttikeron kappeli, Litendahl, Jouttikeron kuoro.

13.00

Jouluaaton perhekirkko, Muurolan kappeli, Ilari Kinnunen.

14.00

Aattohartaus, Maijasen kappali, Marttala

15.00

Aattohartaus, Meltauksen kappeli, Marttala

16.00

Aattohartaus, Sinetän kappeli, Marttala, Valtonen

13.00

Joulupäivän palvelus, Jouttikeron kappeli, Kaukonen.

18.00

Jouluaamun jumalanpalvelus, Auttin kappeli,Lindström.


Kaikuja kyliltä

25.12.2013 25.12.2013 25.12.2013 25.12.2013 25.12.2013 29.12.2013

10.00

Jouluaamun jumalanpalvelus, Viirin kappeli,Lindström.

8.00

Joulukirkko, Muurolan kappeli, Orava.

10.00

Perhekirkko, Kivitaipaleen koulu,Tikkinen.

8.00

Jouluaamun jumalanpalvelus, Sinetän kappeli, Marttala

10.00

Jouluaamun jumalanpalvelus, Meltauksen kappelissa, Marttala.

11.00

Jouluvirsikirkko, Auttin kappeli, Lindström.

23

TAMMIKUU

5.1.2014 6.1.2014 11.1.2014 12.1.2014 12.1.2014 12.1.2014 12.1.2014 19.1.2014 26.1.2014 26.1.2014 26.1.2014

11.00

Jouluvirsikirkko, Viirin kappeli

11.00

Loppiaisen messu, Auttin kappeli.

14.00-16.00

Tanssikurssi, aloitetaan perustansseilla. Sinetän monitoimihalli. Järj. Sinetän kyläyhdistys ja Napapiirin tanssiseura.

12.00-14.00

Tanssikurssi, aloitetaan perustansseilla. Sinetän monitoimihalli. Järj. Sinetän kyläyhdistys ja Napapiirin tanssiseura.

13.00

Jouttikeron kappelissa messu, Kaukonen.

11.00

Messu, Viirin kappeli, Lindström.

10.00

Messu, Muurolan kappeli, Kuirinlahti.

11.00

Messu, Auttin kappeli.

13.00

Jouttikeron kappelissa messu, Litendahl.

11.00

Jumalanpalvelus, Viirin kappeli, Lindström.

10.00

Messu, Muurolan kappeli, Lehmus.

e l l i o j i k u l e Toivotamm a t is l l e n n O Turvallista ja ! a a k i a n u l u o J


24

Kaikuja kyliltä © ROVANIEMEN KAUPUNKI

Rovaniemen RovaTokka ry perustettiin kylien ja kaupunginosien asukastoimintaa tukevien yhdistysten kattojärjestöksi Teksti: Anneli Laine

Tarve yhdistyksen perustamiseksi syntyi kaupungin eri asuinalueilla tehtyjen asukaskyselyiden ja työpajatyöskentelyiden palautteista. Kaupungintalolle 22.4.2013 koolle kutsuttu yhdistysten suunnittelupalaveri asetti työryhmän valmistelemaan yhdistyksen perustamista. Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 21.5.2013. Yhdistys rekisteröitiin 29.7.2013. Rovaniemen RovaTokka ry:hyn on marraskuuhun 2013 mennessä liittynyt viisi yhdistystä.

Rovaniemen RovaTokka ry • Edistää asukkaiden hyvinvointia, omatoimisuutta, asumisviihtyisyyttä sekä turvallisuutta. Kehittää asukkaiden yhteis-, harrastus-, vapaa-ajan ja elinkeinotoimintaa sekä edistää työllisyyttä yhteistyössä asukkaiden kanssa. • Tekee yhteistyötä kaupungin, sen työllistämistä tukevien projektien, työvoimahallinnon, Lapin liiton sekä eri rahoittajien kanssa edistääkseen asukkaiden työllistymistä muun muassa hakemalla hankerahoituksia kehittämistyöhön ja sen toteuttamiseen. • Tukee jäsenyhdistystensä toimintaedellytyksiä käytettävissä olevin resurssein. • Jäsenyhdistykset jatkavat itsenäisesti sääntöjensä perusteella oman toiminta-ajatuksensa toteuttamista (perustehtävä, omat hankkeet, tilojen ylläpito, tapahtumat, talkoot…).

• Neuvokas tukee asukkaiden hyvinvointia laajentaen kyliin ja kaupunginosiin alueellista kohtaamispaikkaverkostoa, tarjoten henkilökohtaista tukisuhde-, asiointi- ja kulttuuriväärtipalvelua sekä yleisötapahtumia. Se kouluttaa vapaaehtoistoimijoita kaupungin eri alueiden vapaaehtoistyön auttamistarpeisiin, pitää huolta monin tavoin renkaaseen liittyneistä, vakuuttaa tapaturmien varalta sekä maksaa heille aiheutuneita kulukorvauksia. • Jäseniksi voivat liittyä rekisteröityneet yleishyödylliset yhdistykset, jotka pääasiallisesti tukevat asukastoimintaa, kuten kylä- asukas- ja omakotiyhdistykset sekä kyläseurat tai vastaavat. • Yleisen kokouksen päätöksen perusteella jäseneksi liittymishakemus osoitetaan Rovaniemen RovaTokka ry:n hallitukselle, osoite Päivi Linnansaari, Taiteilijanpolku, 97220 Sinettä. Rovaniemen RovaTokka ry:n hallitus kutsuu asukastoimintaa tukevia rekisteröityjä yhdistyksiä kehittämään yhdessä ihmisten hyvinvointia edistävää kansalais-, vapaaehtois- ja harrastustoimintaa sekä tukemaan ansiotyömahdollisuuksia. Hallitus hyväksyy seuraavan kerran vuoden 2014 alussa uusien yhdistysten liittymishakemuksia. Kevään vuosikokous täydentää hallituksen koostumusta uusien yhdistysten jäsenillä huomioiden tasapuolisesti eri alueiden edustuksen.

Rovaniemen aluelautakuntakokeilun aluelehti 26112013  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you