Issuu on Google+

YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO


TEEMAT Vaikuttaminen yhteiskunnassa

Entä oppilaitoksessa ja työpaikalla?

Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen

Tulee ammattiaineissa sote:lla

Oman talouden hallitseminen Oikeudet

-Kansalaisoikeudet -Kuluttajansuoja -Asiakkaan oik. turva

Työelämä

??

Yrittäjyys

Esimerkki (muutoin opiskellaan koulutusohjelmassa oj: Yrittäjyys , 1 ov)


• http://yle.fi/alueet/etela-karjala/etelakarjalanradio/ohjelmat/2010/10/jallun_pakina_20808 07.html


MIKÄ ON YHTEISKUNTA? •

ryhmä ihmisiä, joka on järjestäytynyt tarpeidensa tyydyttämiseksi – – – –

• •

ihmisiä yhdistää alue ja yhteenkuuluvuuden tunne, identiteetti (minä kuulun johonkin esim. suomalaisuus) usein tarkoitetaan valtiota (sanonta ”yhteiskunta auttaa”, mutta ei aina esim. kurdit kaikilla samaan yhteiskuntaan kuuluvilla on sama kulttuuri – – – –

ravinto suoja vihamielisessä ympäristössä asunto: suoja sääoloilta sopiminen asioista: johtaja, päätöksenteko, työnjako

kieli uskonto perinteet: tavat, uskomukset, pukeutuminen korkeakulttuuri: taide, tiede, kirjallisuus

eri kokoisia yhteiskuntia on olemassa


Suomalaisen yhteiskunnan sektorit ja hyvinvointi YRITYSSEKTORI JULKINEN SEKTORI

 Valtio ja EU, kunnat, Kela  Rahoitetaan veroilla  palvelut halpoja käyttää  Taataan kaikille perushyvinvointi: 1)Palvelut 2)Toimeentulo  Kansalaiset vaikuttavat päätöksentekoon: vaalit  edustuksellinen demokratia  Ongelmia: - asiakas ei voi valita - jonotusajat - laatu ei aina tyydytä

      23.4.2012 

YKSILÖ JA PERHE • Yksilön käytössä olevien voimavarat: tulot, koulutus, osaaminen, terveys ja työkyky, persoonallisuus

• Sosiaalinen verkosto = perhe, suku, ystävät, naapurit

• Ihmisten edellytykset hallita elämäänsä ovat erilaiset

• Asiakas maksaa ja valitsee itse

• Palvelun/tavaran myy yritys

• Yritys pyrkii voittoon, mutta voi myös epäonnistua • Yritykset kilpailevat asiakkaista hinnalla ja laadulla • Kaikilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin • Kela korvaa yksityisiä terveyspalveluja • Kunnat ostavat yrityksiltä ja 3. sektorilta (ulkoistaminen)

”KOLMAS SEKTORI” Yhdistykset, säätiöt: usein aloittaneet uuden toiminnan (Laptuote) Kunta tai Ray voi avustaa: dementiayhdistys, Nuorten Palvelu Vapaaehtoistyö, hyväntekeväisyys, lahjoitukset , kirkon palvelut Toiminta on paikallista, se palvelee yhteisöä Syntyy ihmisten omasta aloitteesta jonkin asian hoitamiseksi Ei pyritä voittoon, asioista päätetään demokraattisesti Kun julkisia tai yritysten palveluja ei ole saatavilla

5


Miten nuorille tila ja tekemistä omaan kaupunginosaan? • Nuorisovaltuustoon yhteydenotto (jos on) • Addressi: kerätään nimilista, lähetetään tai viedään päättäjille • Kirjoitetaan mielipide: lehteen, verkkopalstalle tai – keskusteluun • Otan yhteyttä kunnanvaltuutettuun, tehdään valtuustoaloite • Rakennetaan itse, talkootyö (mitä minä voisin tehdä?) • Mielenosoitus (missä?) näkyvällä paikalla, missä paljon ihmisiä


Epäkohtia yhteiskunnassa – mihin haluat parannusta ja vaikuttaa? (omia ehdotuksia) • Opintotukien taso, rajoitukset • Bussimaksut kalliita (opiskelijoille alennuksia) • Liiallisen koulutuksen vaatiminen, eläkkeen tasoon vaikuttavat asiat • Nuorille harrastuspaikkoja, hengailuun • Rahaa menee vääriin paikkoihin, turhia kauppakeskuksia (kenen rahoista?) • Nuorille liian vähän kesätöitä, huono palkka


Mikä on yhdistys? • Ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite • Yhdistymisvapaus on perusoikeus • Yhdistykset tarjoavat mm. harrastuksia, palveluja jäsenille, vaikuttavat päätöksentekoon • Toiminta perustuu sääntöihin


Yhdistystoiminta Vuosikokous/kaikki jäsenet: - Mennyt vuosi: vuosikertomus, tilinpäätös, tilintarkastajan lausunto ja vastuuvapaus hallitukselle - Tuleva vuosi: toimintasuunnitelma, talousarvio, jäsenmaksun suuruus - Hallituksen ja puheenjohtajan ja valinta Hallitus tai johtokunta: - Toimihenkilöt: varapj, sihteeri, taloudenhoitaja… - Hoitaa yhdistyksen asioita, toteuttaa toimintasuunnitelman


• Tehdään pareittain (St79: 7 paria) • Esitellään jokin sosiaali- ja terveysalan yhdistys sen nettisivun perusteella – Yhdistyksen tarkoitus, toiminta, tapahtumia, palvelut, onko toimintaa Lappeenrannassa/Etelä-Karjalassa?

• Yhdistykset, joista esittely (seuraava sivu) • Aikataulu – Sivuun tutustuminen: 15 min – Esittelyt: 2-3 min/esitys – yhteensä 20 min – Yhteensä 1 oppitunti


Kansanterveysjärjestöt • Aivohalvaus- ja dysfasialiitto (Opiskelijat: Henna, Maija ) • Suomen Punainen Risti (Iida, Miia) • Heikintalo – Lappeenrannan klubitalo (Suvi, Jaana) Lastensuojelu ja nuorisotyö • Ensi- ja turvakotien liitto (Pinja, Laura) • Nuorten Palvelu (ja Lappeenrannan Nuorten palvelu ry) (Annika, Iira) Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt • Kehitysvammaliitto (Emmi) Raittius- ja päihdejärjestöt • Elämäntapaliitto (Juho, Atte) Kaikkiin löytyy linkki www.sosternet.fi haun kautta – yhdistyksen kotisivu löytyy kun klikkailet nappulasta Lisää. (Myös hakukoneella esim. Googlella)


Julkishallinnon rakenne


EUROOPAN UNIONI


VALTIO


KUNNAT


KULUTTAJANSUOJA KULUTTAJA • Yksityinen ihminen, asiakas • Ostaa henkilökohtaiseen käyttöön

ELINKEINONHARJOITTAJA • Yritys • Ammattimainen myynti • EI: kunta, toinen yritys, toinen yksityinen ihminen


Kuluttajansuojalaki sisältää • Tavaran ja palvelun virhe- oikeus hyvitykseen ja vahingonkorvaukseen • Markkinointi: ei saa olla sopimatonta, totuuden vastaista tai harhaanjohtavaa • Koti- ja etämyynti: 14. päivän peruutusaika • Sopimusehdot: oltava kohtuullisia esim. matkat, vakuutukset, osamaksu • Kulutusluotot: kerrottava todellinen vuosikorko (korko + toimituskulut ja lisät)


Mikä on sopimus? Myyminen ja ostaminen on sopimuksen tekemistä • Sopimus on syntynyt, vaikka ostos olisi niin yksinkertainen, ettei siitä tehdä kirjallista sopimusta. On myös ”hiljaisia” sopimuksia jotka syntyvät maksaessa. • Kun kirjallinen sopimus tehdään, mukana ovat yleensä sopimusehdot. Niillä on monta nimeä: myyntiehdot, toimitusehdot, kauppaehdot, vakuutusehdot jne. • Myös suulliset ehdot pätevät, mutta niitä voi olla vaikea näyttää toteen kiistatilanteissa. Siksi kaikki kauppaa koskevat tärkeät asiat pitäisi kirjata. Sopimukseen valmiiksi painetut vakiosopimusehdot ja yksilölliset sovittavat ehdot esim. toimitusajasta ovat osa sopimusta. • Sopimukset voivat olla pitkäkestoisia (esim. sähkösopimus), määräaikaisia (esim. lehtitilaus) tai kertaluonteisia (esim. autokauppa). Sopimus on molempia osapuolia sitova • Kummankin on noudatettava sopimusehtojen velvoitteita. Siksi sopimusehtoihin on tärkeää tutustua huolellisesti ennen sopimuksen tekemistä. • Sopimuksen sitovuus tarkoittaa myös sitä, ettei kumpikaan osapuoli voi ilman erityistä syytä muuttaa sopimusta.


Tavaran virhe Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa sovittua • Tavaran lajin, määrän, laadun, ominaisuuksien ja pakkauksen on vastattava sitä mitä myyjä ja asiakas ovat sopineet. • Kun virhettä arvioidaan, otetaan huomioon lähinnä yleinen mittapuu, ei yksittäisen kuluttajan odotuksia. Tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, kun • tavarassa on valmistusvirhe • tavara ei sovi käyttöön, johon se on tarkoitettu • tavara ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu • tavara ei ole pakattu asianmukaisella tavalla sen säilyttämiseksi tai suojaamiseksi • tavara kestää lyhyemmän aikaa kuin perustellusti voi odottaa • tavaralle ei ole annettu riittäviä asennus- ja käyttöohjeita suomen- ja ruotsinkielellä • tavara ei täytä turvallisuusvaatimuksia Myyjä ei vastaa viasta, jos se johtuu • tavaran tai sen osan tavanomaisesta kulumisesta • tavaran vääränlaisesta käsittelystä • käyttö- tai hoito-ohjeiden laiminlyönnistä • tavaran luovutuksen jälkeen kuluttajalle sattuneesta tapaturmasta


MITEN KULUTTAJA VOI VALITTAA? KÄRÄJÄOIKEUS  Hovioikeus  Korkein oikeus(Maksullista, oikeusturvavakuutus voi korvata osan)

KULUTTAJARIITALAUTAKUNTA

KULUTTAJANEUVOJA

KULUTTAJAVIRASTO (Helsinki) - Valvoo kuluttajalakien ja tuoteturvallisuuden noudattamista - markkinoinnin valvonta

KULUTTAJAASIAMIES (Marita Wilska)

MARKKINAOIKEUS -kielto -uhkasakko

(Maistraatti) Sovittelee riitoja ja sopimusasioita

ILMOITUS - hyvää tapaa rikkovasta mainonnasta HYVITYS:

ELINKEINONHARJOITTAJA Yksityinen yritys tai palvelun tarjoaja

I. Tuote korjataan, II. Hintaa alennetaan, III tuote vaihdetaan, IV rahat palautetaan (kaupan purku, viimeinen vaihtoehto)

- kohtuuttomista menettelyistä kaupanteossa tai sopimuksen ehdoista hyvän perintätavan rikkomisesta - takuuasioista

KULUTTAJA

1. Valitus (reklamaatio) myyjälle

VALMISTAJA

- Mahdollisimman pian, jos tulee riitaa

Joskus kannattaa ottaa yhteyttää suoraan valmistajaan

sopimuksesta tai tuotteen virheestä. - Se, jonka kanssa olet tehnyt kaupan tai sopimuksen, esimerkiksi myyjäliike tai palvelun tarjoaja, vastaa viime kädessä ostetun tuotteen tai palvelun virheestä.


PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KUNNASSA VIREILLETULO

Kuntalainen tai luottamushenkilö tekee aloitteen VALMISTELU

Ennen päätöksentekoa sen valmistelee viranhaltija PÄÄTÖKSENTEKO

Luottamushenkilöelin tai viranhaltija tekee päätöksen MUUTOKSENHAKU Päätökseen tyytymättömät vielä hakea siihen muutosta ennen kun se voidaan panna täytäntöön.

TÄYTÄNTÖÖNPANO Tehty päätös toteutetaan. Valtuuston tai muun toimielimen päätös toteutetaan käytössä olevien varojen puitteissa.


OIKEUSTURVA


Rikosprosessi Rikos tapahtuu ja havaitaan

Esitutkinta (poliisi)

Syyteharkinta (syyttäjä)

Oikeudenkäynti: rangaistus + korvaukset (tuomari, lautamiehet) Tuomiosta valittaminen (hovioikeus – KO)

Täytäntöönpano


Rikosjutun osapuolet Poliisi Syyttäjä Käräjätuomari (oikeuden puheenjohtaja) Notaari, käräjäsihteeri Lautamiehet Asianomistaja (uhri) Vastaaja (syytetty, epäilty ≠ syyllinen, rikollinen) Todistaja Avustaja (oikeudellinen/asianajaja), tukihenkilö Asiantuntija


Mitä on hyvä oppiminen ja oppitunti? • Lähtökohta: ops. määrittelee sisällöt, painotuksia voidaan muuttaa. • Mitä käsitellään tunnilla enemmän, mitä vähemmän? • Pidänkö opittavia asioita tärkeinä? • Miten sinä opiskelijana haluat oppia? – Tehdään hyvät ja runsaat muistiinpanot – Opettaja pitää kuria ja komentaa tarvittaessa

• Vaihtoehtoja: luennot, keskustelut, tehtävät, esimerkit, videot, vierailut/vierailijat • Onko minun vaikea keskittyä opiskelemaan? • Miten sinä opiskelijana voit vaikuttaa oppimisen ja oppitunnin onnistumiseen? • Mitä odotat opettajalta?


KODIN TALOUS


Kodin talouden suunnittelu KIRJANPITO • merkitään muistiin tulot ja menot • saadaan tietoon todelliset menot • voit aloittaa esim.: kaikki viikon menot, asumismenot, harrastusmenot, vaateostot, autokulut jne. MIKSI KODIN TALOUTTA KANNATTAA SUUNNITELLA? • tavoitteeseen säästäminen • varautuminen yllättäviin menoihin • tulojen riittävyys varmistettava seuraavaan tilipäivään • velkojen ja muiden pakollisten menojen hoitaminen • saadaan selville oma taloudellinen tilanne • tarpeet tärkeysjärjestykseen • epävarmuus vähenee • säästyy aikaa ja turhat kulut maksamisesta

BUDJETTI • etukäteissuunnitelma • ajanjaksoja: viikko, kuukausi, vuosi

KÄSITTEITÄ • Kiinteät menot: menot joihin ei voi vaikuttaa tällä hetkellä, joihin sitouduttu • Muuttuvat menot: menot joihin voi itse vaikuttaa ja joista helppo säästää


KANSANTALOUDEN SEKTORIT JA RAHAN KIERTOKULKU ULKOMAANKAUPPA

Matkailu Avustukset

Vientitulot Tuontimenot

Hyödykemarkkinat

Kulutusmenot Palkat KOTITALOUDET - kulutus - palkaton kotityö Luotot

Säästäminen

Kustannukset Tuotannontekijämarkkinat

Verot, maksut Tulonsiirrot Luotot

RAHOITUSSEKTORI

Myyntitulot

Rahoitus

YRITYKSET - tuotanto - kannattavuus - riski Verot

JULKINEN TALOUS - valtio + EU - kunnat ja kuntayhtymät - sosiaaliturvarahastot

Tuet


TYÖELÄMÄ


Vaikuttaminen ja osallisuus oppilaitoksessa – tehtävä (1/2) • Jokainen haastattelee kaksi toisen ryhmän opiskelijaa ja sitä varten käy sopimassa tänään haastatteluajat (n. 15 min/haastattelu) • Opiskelijat on jaettu 4 pienryhmään. Kullakin ryhmällä on yksi luokka, osta tulee 8 haastateltavaa. Jokaisella ryhmällä on vastuuhenkilö • Opiskelijat käyvät sopimassa haastattelijat ja ajan heti tunnin alussa: (kenen tunti ma 1.2 aamulla 8:15- menossa) – – – –

Ryhmä 1: ST83 (Lankinen-Lipsanen Anu L11 / D217) Vastuuhlö: Elina Ahokainen Ryhmä 2: St87 (Eija Mentula Eija L4 / A112) Vastuuhlö: Tiia Holsti Ryhmä 3: KMP (Stigman Jaana Kemia ja Fysiikka / D206) Vastuuhlö: Elina Korhonen Ryhmä 4: KSH (Hakula Heli Kielistudio / A001) Vastuuhlö: Mira Miettinen

• Haastattelujen valmistuttua vastuuhenkilö kerää antaa ryhmän lomakkeet opettajalle, joka ottaa 4 kopiota ja antaa ne jaettavaksi. Kukin ryhmä saa oman kopionsa yhteenvetoja varten.


Vaikuttaminen ja osallisuus oppilaitoksessa – tehtävä (2/2) • Ryhmät kokoavat vastaukset – – – –

Ryhmä 1: Kysymykset 1-3, Vaikuttaminen koulussa Ryhmä 2: Kysymykset 4-6, Opiskelu ja vuorovaikutus Ryhmä 3:Kysymykset 7-9, Opiskelijan toiminta koulussa Ryhmä 4:Kysymykset 10-13, Koulun palvelut

• Kustakin kysymyksestä tehdään Power Pointilla yhteenveto • Työskentelyä varten ryhmän on syytä kokoontua ja valita sihteeri, joka kirjaa tulokset tietokoneella. Valmiit vastaukset lähetetään opettajalle (risto.ritala@ekamo.fi) sähköpostin liitteenä. Tiedoston nimeksi tulee Kysymykset 1-3 jne • Ryhmät esittävät yhteenvedot ja johtopäätöksensä luokassa perjantaina 5.2 • Tehtävän suoritus määräajassa = + 4 p tenttiarvosanaan (max 22 p)


Yhteiskuntatieto esitysdiat