Page 1

nVerkkovoimaa

ja voimattomuutta Internet muokkaa ja mullistaa koko yhteiskunnan ja myös kansalaisjärjestöjen toimintamalleja. Verkko tarjoaa helpon ja nopean vaikuttamiskanavan niin yksilöille kuin järjestöillekin, mutta onko verkossa vaikuttaminen oikeaa osallistumista?

I

nternetistä on muodostunut keskeinen kansalaisvaikuttamisen työkalu. Esimerkiksi Kari A. Hintikan tuoreen artikkelin mukaan koko yhteiskunnassa siirrytään verkon myötä hierarkisista, keskitetyistä ja reaktiivisista toimintamalleista verkostomaisiin, hajautettuihin ja proaktiivisiin toimintatapoihin. Verkko muokkaa jopa ihmisen biologista perustaa ja kykyä hahmottaa todellisuutta. Gary Smallin ja Gigi Vorganin mukaan voidaan erottaa digikansalaiset (digital natives) ja digitulokkaat (digital immigrants). Tilastokeskuksen mukaan 82 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista ilmoitti keväällä 2009 käyttäneensä internetiä edellisten kolmen kuukauden aikana. Vaikka verkon käyttäjien määrän kasvu näyttäisi tasaantuvan, on päivittäinen netissä käyminen yhä yleisempää. Tilastokeskuksen mukaan yli neljä viidestä internetin käyttäjästä ilmoitti vierailevansa verkossa päivittäin

tai lähes päivittäin. Varsinkin nuorista suurin osa kokee intrenetin mielekkäänä tapana vaikuttaa myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Onko faneista iloa itse järjestölle, jos heistä ei saa lopulta maksavia jäseniä tai aktiivisia toimijoita?”

tä, ja 74 prosenttia 15–24-vuotiaista käyttää palvelua viikottain. Tuskin mikään muu foorumi tavoittaa yhtä tehokaasti tämän päivän nuoria. Muukin sosiaalinen media on kasvattanut viime vuosien aikana suosiotaan. Facebookissa on 500 000–1 403 640 suomalaista, suomalaisia blogeja on noin 265 000 kappaletta, ja www. adressit.com-sivuston 25 suosituinta adressia ovat keränneet lähes miljoona allekirjoitusta. Kansainvälisesti katsottuna potentiaali on vielä suurempi. Esimerkiksi tammikuussa 2007 perustetun globaalin verkkokampanjajärjestön Avaazin kautta on toteutettu yli 15 miljoonaa aktiota. Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiin keskittyvä Avaaz on kerännyt alle vuodessa verkostoonsa yli 3,5 miljoonaa toimijaa. Onko verkkovaikuttaminen todella tehokasta? Verkon myötä osallistuminen ja ihmisten aktivoiminen on tullut helpommaksi – ainakin näennäisesti. Mutta onko erilaisten Facebook-vetoomusten tai nettiadressien allekirjoittaminen todella tehokasta vaikuttamista? Verkkovaikuttamisen haasteena on usein esimerkiksi se, että ihmisten

osallistumista on vaikea kiinnittää mihinkään konkreettiseen. Hallinto toimii järjestökeskeisesti, eikä siellä yleensä ole mekanismeja tai prosesseja, jolla verkon kautta tapahtuvan toiminnan voisi huomioida osana päätöksentekoa. Ylipäätään verkkovaikuttamisen saavutuksia voi olla vaikea mitata. Toisaalta ihmiset liittyvät mielellään järjestöjen Facebook-ryhmiin tai -vetoomuksiin. Esimerkiksi LuontoLiiton fanisivuille on liittynyt lyhyessä ajassa yli 1 000 uutta jäsentä. Eri asia on kuitenkin, johtaako tämän mihinkään konkreettiseen toimintaan niiden joukossa, jotka ovat tukensa verkossa ilmaisseet. Onko faneista iloa itse järjestölle, jos heistä ei saa lopulta maksavia jäseniä tai aktiivisia toimijoita? Vai voiko käydä niinkin, että ihmiset laittavat vain nimiään verkkovetoomuksiin ja samalla kuvittelevat, että asia on ratkaistu sillä. Mitään muuta ei tarvitse tehdä. Pelkästään verkossa ei voi edistää myöskään Luonto-Liitolle tärkeää lasten ja nuorten luonnonharrastustoimintaa. Tarvitaan perinteistä ympäristökasvatusta. Tässä koulujen pitäisi pystyä tarjoamaan nuorille mahdollisuus konkreettisiin luontokokemuksiin. Pitäisi olla hetkiä, jolloin on tietokoneen näppäimistön sijaan mahdollista tunkea

Verkko parantaa vaikutusmahdollisuuksia Verkko-osallistumisen lisääntyessä yksilöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat. Ei tarvita vanhoja ja vahvoja järjestörakenteita turvaamaan osallistumismahdollisuuksia, vaan kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja perustaa erilaisia vapaamuotoisia liikkeitä tai kampanjoita. Yksilöillä on enemmän matalan kynnyksen paikkoja tulla mukaan vaikuttamistyöhön. Verkkoyhteisöjen keräämät valtavat käyttäjämäärät tarjoavat suuren mahdollisuuden ihmisten mobilisaatiolle. Esimerkiksi nuorten suosimassa IRC-Galleriassa on noin 507 000 jäsen-

5

nPalveluksessasi!

sormet multaan, hämmästellä metsän huminaa, liikkua kansallispuistoissa ja uida luonnonvesissä. Tämän toteutumiseksi kouluihin tarvittaisiin luontokerhoja tukemaan lasten ja nuorten ympäristökasvatusta ja omaehtoista yhteiskunnallista ympäristötoimintaa.q Leo Stranius Kirjoittaja toimii Luonto-Liiton pääsihteerinä ja tutkii yhteiskunnallisia liikkeitä Tampereen yliopistossa

Artikkelin lähteet/lisätietoja: Hintikka, Kari A. (2009) Kansalaiset, liikehdinnät, puolueet ja internet. Teoksessa Mickelsson, Rauli (toim.) Puolueiden tulaveisuus. Oikeusministeriön julkaisu 2009:6. Small, Gary W. & Vorgan, Gigi (2008) iBrain: Surviving the Technological Alteration of the Modern Mind. Willian Morrow. Tilastokeskus 8.9.2009: Internetin käytön yleistyminen pysähtyi, www.stat.fi www.avaaz.org

Etsitkö tietoa järjestöistä ja suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta? Onko sinulla hankeidea, mutta et ole varma mistä hakisit hankkeelle rahoitusta? Haluatko tuoda järjestösi tapahtumat ja koulutukset muiden kansalaistoimijoiden tietoon?

J

os vastaat yhteenkin näistä kysymyksistä myönteisesti, sinun kannattaa klikata itsesi osoitteeseen www.kansalaisyhteiskunta.fi. Tästä sivustosta löytyy järjestöhakemisto, projektirahoitushakemisto sekä perustietoa suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta. Sivusto toimii myös kansalaisyhteiskuntatoimijoiden ilmaisena tiedotuskanavana. Sivustolle rekisteröityneiden käyttäjien on mahdollista tuoda sinne omia uutisiaan ja koulutuksiaan.

www.kansalaisyhteiskunta.fi

Tervetuloa sivuston käyttäjäksi!q

Verkkovoimaa ja voimattomuutta  

Leo Straniuksen artikkeli Kansalaisfoorumi 2010-2011 lehdessä.