Page 1


Miten eri tason varhaiskasvatussuunnitelmat muotoutuvat...........................................1 MITÄ UUTTA varhaiskasvatussuunnitelmassa?..............................................................2 Vasussa korostetaan.........................................................................................................3 Arvoperusta.........................................................................................................................4 Laaja-alainen osaaminen....................................................................................................5 Kokonaisvaltainen pedagogiikka........................................................................................8 Osallisuus............................................................................................................................9 Leikki....................................................................................................................................10 Tieto- ja viestintäteknologia..............................................................................................11 Monilukutaito.......................................................................................................................12


Kuva: Opetushallitus

sivu 1


  

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ei ole enää aiempaan tapaan suositus vaan kansallinen normi. Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa henkilöstön suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan varhaiskasvatusta yhtenäisin periaattein koko maassa. Paikalliset suunnitelmat velvoittavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä sitoutumaan varhaiskasvatuslain sekä perusteiden arvoperustan, tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen toimintaan niin päiväkodeissa, perhepäivähoidossa kuin muussa varhaiskasvatuksessa. Uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat eli vasut otetaan käyttöön 1.8.2017.

Kajaanin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma     

Kajaanin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kajaanin varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen sekä arviointiin, osallistuivat varhaiskasvatuksen henkilöstö, huoltajat ja lapset. Lastentarhanopettajat ovat vastuussa siitä, että jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä lapsen ja hänen huoltajien sekä muun henkilöstön kanssa varhaiskasvatussuunnitelma. Yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään jokaiselle lapselle vähintään kerran vuodessa. Varhaiskasvatuskeskustelun eli vasu-keskustelun pitää lastentarhanopettaja tai muu kasvatusvastuullinen henkilö.

sivu 2


Uudessa valtakunnallisessa vasussa korostetaan: 

Ajatusta oppivasta yhteisöstä, jonka muodostavat lapset ja aikuiset yhdessä. Oppivassa yhteisössä suurta painoarvoa on hyväksyvällä ja myönteisellä ilmapiirillä, joka mahdollistaa laadukkaan vuorovaikutuksen ja edelleen lasten osallisuuden.

Uudessa Kajaanin kaupungin vasussa korostetaan: 

Lapsilähtöisyys on kajaanilaisen varhaiskasvatuksen lähtökohta ja lapsen osallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

Lapsen kanssa keskustellaan ja aikuinen ohjaa lasta ollen aidosti läsnä. Lapsen ideoille ja ajatuksille annetaan mahdollisuuksia ja lasta autetaan toteuttamaan niitä. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan erilaiset oppijat. Lapselle annetaan tilaa ja aikaa toimia omien edellytystensä puitteissa. Lapsi on aktiivinen toimija, ja hänelle annetaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään yrittämisen ja erehtymisen kautta. Lapsi pääsee oppimaan ja kokemaan asioita erilaisissa ympäristöissä.

sivu 3


VALTAKUNNALLINEN ARVOPERUSTA Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto. LAPSUUDEN ITSEISARVO - LAPSEN OIKEUDET - YHDENVERTAISUUS, TASA-ARVO

PERHEIDEN MONIMUOTOISUUS - TERVEELLINEN JA KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

KAJAANIN KAUPUNGIN ARVOPERUSTA Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusta ohjaa kaupungin yhteiset arvot: OIKEUDENMUKAISUUS – TURVALLISUUS - SUVAITSEVAISUUS - LUOTTAMUS TULEVAISUUTEEN Kainuulainen identiteetti ja kotiseututuntemus toimii pohjana kansainvälisyyteen kasvamiselle. 

Monikulttuurinen Kainuu: lapsi oppii arvostamaan ja kunnioittamaan itseään ja muita.

Kaikessa toiminnassa lapsen aktiivinen toiminta ja osallisena oleminen tärkeää.

Varhaiskasvatusympäristön tulee mahdollistaa lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Tavoitteena on edistää lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

sivu 4


? AJATTELU JA OPPIMINEN

KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT

MONILUKUTAITO, SEKÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN

OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN sivu 5


Laaja-alainen osaaminen

Ajattelu ja oppiminen

Laaja-alainen osaaminen on muun muassa monilukutaitoa, itsestä huolehtimista ja arjen muita taitoja. Se on myös kulttuurista

Varhaiskasvatuksen perusta on yhdessä tekeminen vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa.

Lapsi harjoittelee oppimaan oppimisen taitoja kehitystasonsa mukaisesti.

Lapsen omaa minää vahvistetaan ja lasta rohkaistaan omaan ajatteluun positiivisella palautteella.

Lasta kannustetaan ideoimaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa tekemistä kuvin, sadutuksin, videoinnin ja omien tuotosten kautta.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja itsensä ilmaiseminen 

Lapsi harjoittelee aikuisen ohjauksessa hyvän vuorovaikutuksen taitoja, kuuntelemaan toisia ja hyväksymään eriävät mielipiteet sekä harjoittelee ongelmatilanteiden selvittelyä rakentavasti.

Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteisiä ihmissuhteita, harjoitellaan tunnetaitoja sekä erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista.

Jokainen lapsi on arvokas ja häntä kohdellaan sen mukaisesti.

Itseilmaisua ja kielitietoisuutta tuetaan lorujen, leikkien, draaman ja satujen avulla.

osaamista ja vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Hyvä varhaiskasvatus antaa vankan pohjan näiden tietojen ja taitojen kehittymiselle.

sivu 6


Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot

Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

Varhaiskasvatus huolehtii omalta osaltaan, että lasten päivittäinen liikuntasuositus toteutuu.

Aikuinen on aktiivinen ja aloitteellinen vuorovaikutussuhteessa lapseen.

Päiväkodeissa toteutetaan Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaa ja huomioidaan Varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus -suositukset.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.

Lapsille tarjotaan tekemisen ja osallistumisen mahdollisuuksia yhteisiin arjen työtehtäviin, esimerkiksi pöytien kattamiseen, vaatteiden viikkaamiseen ja vastaaviin päivittäisiin tekemisiin.

Lapset ja huoltajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.

Lapsi on aktiivinen ja vastuullinen toimija, jonka mielipiteitä arvostetaan.

Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

?

Varhaiskasvatuksen tieto ja viestintätekniikan oppimisen tavoitteet löytyvät Kainuun maakunnallisesta TVT-strategiasta.

Jokaisessa päiväkodissa on nimetty tvt-vastaavat, jotka antavat muille työntekijöille ohjausta tietoja viestintäteknisten välineiden hyödyntämisessä.

sivu 7


Miten se näkyy varhaiskasvatuksen arjessa?

Pedagogisen toiminnan suunnittelu perustuu lapsikohtaiseen havainnointiin, jossa keskeistä on aikuisen sensitiivisyys lasta kohtaan sekä jatkuva havaintojen tekeminen.

Lasten yksilölliset tarpeet huomioidaan havaintojen pohjalta.

Lasten osallisuus on keskeinen periaate kaikessa toiminnassa.

Leikki on keskeinen työmenetelmä pedagogisessa toiminnassa.

Pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana on lasten kiinnostus, jonka myötä lapset ovat motivoituneita oppimaan uusia asioita ja taitoja.

Varhaiskasvatuksen työntekijät kohtaavat lapset yksilöllisesti arjen tilanteissa keskustellen lasten kanssa ja kuunnellen heitä.

Lapsia kannustetaan kertomaan ajatuksiaan, mielipiteitään ja toiveitaan, ja näitä dokumentoidaan säännöllisesti.

Monipuolisten oppimisympäristöjen tarjoaminen.

Pedagogisen toiminnan suunnittelu kohdistuu koko toiminta-aikaan yksittäisten toimintatuokioiden sijasta.

Päivän jokainen hetki on tärkeä ja kiireettömyys on keskeinen periaate toiminnassa.

sivu 8


Mitä osallisuus on? Lasten arvostavaa kohtaamista, heidän ajatustensa kuuntelemista ja aloitteisiin vastaamista. Se on lasten oikeuksia tulla kuulluksi ja osallistua omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Se on mahdollisuuksia osallistua suunnittelun toteutukseen ja arviointiin yhdessä henkilöstön kanssa.

Miten se näkyy varhaiskasvatuksen arjessa?     

Lasten, huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen vuorovaikutus on myönteistä ja kannustavaa. Lapsen ideoille ja ajatuksille annetaan mahdollisuuksia ja lasta autetaan toteuttamaan niitä. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan erilaiset oppijat. Lapselle annetaan tilaa ja aikaa toimia omien edellytystensä puitteissa. Lapsi on aktiivinen toimija, ja hänelle annetaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään yrittämisen ja erehtymisen kautta. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lapsen vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen.

sivu 9


Miten se näkyy varhaiskasvatuksen arjessa?

Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa, jonka tehtävänä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin.

Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin merkitys lapselle sekä sen pedagogiset mahdollisuudet hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä.

Leikki on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat uusia taitoja ja luovat merkityksiä itsestään ja ympäröivästä maailmasta.

Lasten sosiaalisia suhteita tuetaan sekä varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua leikkeihin ja yhteiseen toimintaan.

Henkilöstö havainnoi lasten leikkiä ja yhdistävät leikkiin leikkejä rikastuttavia toimintoja, kuten satuja, loruja, draamaa, kuvallista ilmaisua sekä liikkumista.

Leikkiympäristöjä muunnellaan lasten toiveiden ja mieltymysten perusteella.

Lasten leikki saa muuntautua vapaasti käytettävissä olevia tiloja hyödyntäen ja leikkivälineitä leikin tarpeiden mukaan siirrellen.

Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat läsnä lasten leikkitilanteissa joko itse leikkiin osallistuen tai muutoin läsnä ollen sellaisissa leikkitilanteissa, joissa aikuisella ei ole aktiivista leikkiroolia.

sivu 10


Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin.

Miten se näkyy varhaiskasvatuksen arjessa? 

Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa.

Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa.

Lapsilla on mahdollisuus esimerkiksi kuvata, videoida tai äänittää omaa tai ryhmän työskentelyä.

Lapset voivat kiinnostuksen mukaan harjoitella mediaesitysten tekemistä sekä hakea tietoa eri tietolähteistä aikuisen ohjauksessa.

sivu 11


Monilukutaito on keskeinen perustaito.

Miten se näkyy varhaiskasvatuksen arjessa?

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja.

Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonka mukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä.

Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä.

Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito.

Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin.

sivu 12


LUE LISÄÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMASTA KAJAANIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN NETTISIVUILTA www.kajaani.fi/palvelut/varhaiskasvatus

Lapsen oikeus hyvään varhaiskasvatukseen

Lähteet: Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet – Kajaanin kaupunki 2017

Kuvat: Perttu Penttinen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -huoltajille  
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -huoltajille  
Advertisement