Työelämä ja osaaminen – yhteistyö on alueen elinvoiman ehto
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin talousalue tunnetaan vahvasta teollisuuden, kiertotalouden ja logistiikan osaamisestaan. Alueen yritykset elävät ajassa, jossa teknologinen murros, kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailu muokkaavat työn tekemistä vauhdilla. Osaaminen – ei pelkästään yksilöiden, vaan myös yhteisöjen ja verkostojen kyky uudistua yhdessä - on osa menestyksen syntyä.
Koulutuksen rooli on keskeinen. Ammatilliset oppilaitokset ja yritykset jakavat yhteisen tavoitteen: varmistaa, että osaaminen vastaa työelämän todellisia tarpeita. Yhteistyön kautta syntyy koulutusratkaisuja, jotka ovat joustavia, ajantasaisia ja houkuttelevat uusia osaajia alueelle. Työelämässä opiskelijat pääsevät oppimisen kautta suoraan käytännön tekemiseen, samalla yritykset saavat mahdollisuuden rekrytoida motivoituneita työntekijöitä.
Lokakuun lopulla saimme positiivia uutisia, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsi 40 koulutuksen järjestäjää mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun, ja Hyvinkään ja Riihimäen seudulla toimiva Hyria on mukana joukossa. Valinta kertoo alueen vahvasta osaamisen kehittämisestä. Mukana olevat oppilaitokset voivat järjestää koulutustarjontaansa aiempaa
MARJA HEINIMÄKI
TOIMITUSJOHTAJA
RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARI
vapaammin. Tällä luodaan koulutuksen ja työelämän rajapinnassa parempi tilannekuva sekä mahdollistetaan nopeampi reagointi alueellisiin työvoimatarpeisiin.
Yhteistyö on alusta onnistumiselle, jota osaajapulan hillitsemiseksi tarvitaan. On rohkeutta toimia edelläkävijänä, etsiä uusia ratkaisuja ja tapoja kehittää toimintaansa.
Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän rohkeutta rikkoa rajoja oppilaitosten, yritysten ja julkisen sektorin välillä. Yhteistyö ei ole vain koulutuksen kehittämistä – se on investointi alueen elinvoimaan, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Kun koulutus ja työelämä kulkevat samaan suuntaan, koko seutu voittaa.
Vanhat viisaudet eivät kasvata suomalaisia yrityksiä. Kasvu tarvitsee uskoa, toivoa ja rahoitusta. Ota Finnvera kumppaniksi, niin rahoitus ei ole suurin haasteesi. Löydetään yhdessä kasvutarinasi puuttuva palanen.
finnvera.fi
TARKKUUS. SIITÄ MEIDÄT TUNNETAAN.
Tarkkuus on kaiken tekemisemme keskiössä. Yhdistämme perinteiset käsityötaidot sulavasti viimeisimpään huipputeknologiaan. Suunnittelemme ja valmistamme maailmankuuluja, ja vain korkeimman laatustandardin ylittäviä tuotteita. Yli sadan vuoden kokemuksemme ja intohimomme tarkkuuteen on tehnyt meistä sen, mitä olemme tänä päivänä – maailman tarkimman kivääri- ja patruunavalmistajan.
SAKO.GLOBAL
3
PÄÄKIRJOITUS
Kauppakamarin toimitusjohtaja
Marja Heinimäki
Hyvinkään Lämpövoima 6
EDELLÄKÄVIJYYS SYNTYY TEOISTA
AIKA OSAAMISEN RYHTILIIKKEELLE
Keskuskauppakamarin Suvi Pulkkinen
KEHITÄ YRITYKSESI
TULEVAISUUDEN TOIVO
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri
Mika Poutala
ILMOITUSTAULU
JÄSENEN KYNÄSTÄ:
Asianajotoimisto Annia 17
TYÖNANTAJAN ARKI HELPOTTUU, KUN LAKIASIAT OVAT KUNNOSSA
SYKLO REKRYTOI HYVINKÄÄN KIERTOTALOUSKESKITTYMÄÄN
Keski-Uudenmaan TE-palvelut ja Syklo
KASVUA KAKSIKÄYTTÖTUOTTEISTA
Hämeen Ammattikorkeakoulu
JOHTAMISOSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Hyria
Edelläkävijyys syntyy teoista
Energia-ala elää murrosta, jossa vihreä siirtymä, digitalisaatio ja osaamisen kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Hyvinkään Lämpövoima vastaa muutokseen rohkeasti investoimalla uusiin teknologioihin, ihmisiin ja kestävään tulevaisuuteen.
TEKSTI MARJA HEINIMÄKI KUVAT INKA HAKALA
Muutoksessa mukana – Hyvinkään Lämpövoima panostaa osaamiseen ja uusiin ratkaisuihin
Energia-ala on viime vuosina ollut keskellä syvää murrosta. Vihreä siirtymä, digitalisaatio ja asiakkaiden kasvavat odotukset muokkaavat arkea niin suurissa kuin pienemmissäkin energiayhtiöissä. Yhtiössä tämä näkyy uusina hankkeina ja arjen jatkuvana kehittämisenä. Toimitusjohtaja Sanna Kytömäki toteaa, ettei muutos ole sivuaskel, vaan kokonaisvaltainen uudistuminen, joka koskettaa tuotantoa, asiakaspalvelua, osaamista ja strategisia valintoja.
– Meidän tehtävämme on pitää Hyvinkää lämpimänä. Samalla olemme mukana rakentamassa tulevaisuuden ratkaisuja vihreän siirtymän eteen, hän tiivistää.
Puolivuosisataa muutoksia
Hyvinkään Lämpövoima täytti 50 vuotta 2024. Yhtiö on alusta asti ollut 100 % Hyvinkään kaupungin omistama. Tavoitteena kohtuuhintainen, paikallinen ja ekologinen lämpö hyvinkääläisille.
Teknologinen uudistuminen on yrityksen luonteessa: yhtiössä onkin vaihdettu päälämmönlähteitä tilanteiden muuttuessa. Muun muassa vuonna 1978 Suokadulla otettiin käyttöön ensimmäinen kiinteä lämpökeskus. Uudet avaukset ovat jatkumo, eivät irrallisia muutosponnistuksia.
Uudet tuotteet osoittavat kehityssuuntaa
Hyvinkään Lämpövoimassa kehitystyö ei rajoitu strategioihin, se näkyy asiakkaille konkreettisesti uusissa tuotteissa. Merkittävimpiä avauksia ovat olleet älykäs, etävalvottava palovaroitinratkaisu osana Fiksulämpö-palvelua sekä takuusäästöpalvelu. Muita ovat etäluenta- ja WiRE-valvomopalvelu, joita tarjotaan kaupungin konserniyhtiöille. Asi-
akkaat saavat helppoja työkaluja energiansäästöön ja lämmönhallintaan, ja yhtiö voi optimoida tuotantoa joustavasti. – Asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä. Palvelut ovat helppokäyttöisiä, ja ne tuovat konkreettisia hyötyjä niin kustannusten kuin ympäristön näkökulmasta, Kytömäki kertoo.
Lämpövarasto – rohkea investointi hiilineutraaliuteen Tämän hetken näkyvin ja strategisesti merkittävä hanke on, Suomen ensimmäinen, Kulomäen suuri lämpövarasto. Hankkeen vesilupa myönnettiin helmikuussa 2025. Tavoitteena on yhtiön irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvan lämmön osuuden kasvattaminen. Varasto on tilavuudeltaan noin 380 000 kuutiota puhdasta vettä. Tekniikka perustuu lämpökuoppaan, jossa teollisia hukkalämpöjä ja uusiutuvalla sähköllä tuotettua lämpöä varastoidaan vuoden aikana ja puretaan talvella kaukolämpöverkkoon.
Teknisten selvitysten mukaan varasto voi vähentää hiilidioksidipäästöjä vuodessa yli neljä tuhatta tonnia ja säästää lämmönhankintakuluissa useita miljoonia euroja vuositasolla. Hankkeen kustannusarvio on noin 33 milj. euroa. Hanke on saanut TEM:ltä noin 7,7 milj. euroa investointitukea suurten demonstraatiohankkeiden ohjelmasta. Lämmön varastointi on tärkeä askel kohti fossiilittomuutta kaupungin kaukolämmössä.
Hankkeen riskit liittyvät mm. pohjaveden mahdolliseen lämpenemiseen tilapäisesti suuressa vuototilanteessa. Riskeistä on tehty laajat selvitykset ja vaikutusarvioinnit osana hankkeen luvitusprosessia.
Lämpövaraston rakentaminen Kulomäkeen on aloitettu marraskuussa 2025. Lämpövarasto valmistuu käyttöön syksyllä 2027. >>
Sanna Kytömäki
Kuka: Hyvinkään Lämpövoima Oy:n toimitusjohtaja
Koulutus: Diplomi-insinööri (energiatekniikka), kauppatieteiden maisteri (laskentatoimi), HHJ ja HHJ-PJ
Ura: Toimitusjohtajana energiayhtiöissä yli 9 vuotta, muissa energia-alan johtotehtävissä 15 vuotta, ennen tätä asiantuntijatehtävissä energia-alalla
Luottamustehtävät: Energiateollisuus ry:n hallituksen jäsen, Paikallisvoima ry:n hallituksen jäsen, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n hallituksen jäsen
Harrastukset: Kuntosali, golf, piirustus ja maalaus, mökkeily, lasten harrastukset
Perhe: Puoliso ja kaksi kouluikäistä lasta
Osaaminen muutoksen ytimessä
Energia-alan muutos on myös osaamiskysymys. Hyvinkään
Lämpövoiman henkilöstöllä on mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen. Jatkotutkinnot, monimuoto-opinnot sekä opinnäytetyöt ovat osa jatkuvaa oppimista. Koulutuksia järjestetään myös tekoälyn ja datan hyödyntämisen saralla, tavoitteena tuoda uudenlaisia taitoja tarjousten laadintaan, prosessien tehostamiseen ja datan analysointiin.
– Meillä on tärkeää, että osaaminen pysyy ajan tasalla. Muutoksen vauhti on kova, ja jokaisen työpanos on meille merkittävä, Kytömäki painottaa.
Johtaminen, hyvinvointi ja sitoutuminen
Hyvinkään Lämpövoimalla työskentelee 26 työntekijää. Yrityksen pienuus on vahvuus, jokaisen panos on todella tärkeää. Oma työpanos näkyy ja vaikuttaa nopeasti yrityksen toimintaan. Tämä luo merkityksellisyyttä ja vahvistaa yhteishenkeä.
– Tässä työyhteisössä joustetaan puolin ja toisin. Haluamme panostaa työhyvinvointiin ja koulutukseen, ja se tulee aina takaisin myös henkilöstöltä, Kytömäki sanoo.
Kannustinjärjestelmät ja vuosisuunnittelut motivoivat itsensä kehittämiseen, tämä edistää yrityksen kilpailukykyä sekä edelläkävijyyttä.
Pitkät työurat, paluumuuttajat ja vahva työnantajakuva kertovat sitoutumisesta. Pisin työsuhde on 45 vuotta, se osoittaa osaamisen ja lojaaliuden kulkevan käsi kädessä. Jokaisen panos näkyy ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa, tämä houkuttelee myös lähteneitä takaisin yhtiöön.
Johtamisessa korostuu muutosjohtaminen ja ennakointi.
– On tärkeää, että esihenkilöt ovat tuntosarvet hereillä. Heidän tehtävänään on tunnistaa, mitä alalla tapahtuu ja mitä mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää, Kytömäki toteaa.
Vastuullisuus ja paikallisuus – arjen valintoja
Hyvinkään Lämpövoima korostaa toiminnassaan vastuullisuutta ja paikallisuutta. Yhtiö auttaa kaupunkia erityisesti energia-asioissa ja kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittämisessä. Vuonna 2024 yhtiön investoi yli viisi miljoonaa euroa, kattaen muun muassa sähkökattilan, verkon saneerauksia ja lämpövarastohankkeen kehitystä. Hyvinkään Lämpövoima osti paikallisia materiaaleja ja palveluita alueelta yli 14 miljoonalla eurolla. Vaikutus oli Hyvinkään talousalueelle yli 16 miljoonaa euroa.
Yhtiö ole pelkästään energian toimittaja, vaan osa kaupunkia ja sen kestävän kehityksen verkostoa.
Työelämä ja osaaminen tulevaisuudessa
Hyvinkään Lämpövoiman tarina on esimerkki siitä, kuinka työelämän muutokseen voi vastata fokusoimalla kahteen avaintekijään: osaamiseen ja rohkeuteen kokeilla. Yhtiö ei tyydy seuraamaan muutosta, se pyrkii olemaan sen suunnannäyttäjä.
– Tavoitteemme on olla edelläkävijä ja rakentaa ratkaisuja, jotka palvelevat sekä asiakkaita että ympäristöä. Työelämän ja osaamisen kehittäminen kulkevat meillä käsi kädessä, Kytömäki kiteyttää.
Kilpailu osaajista, teknologioiden nopea kehitys ja globaalit energiamarkkinat asettavat paineita. Muutosvauhti on energia-alalla kova ja Hyvinkään Lämpövoimalle on elinehto pysyä muutoksessa mukana. Muutosta voidaan rakentaa johdonmukaisesti ihmisten kautta, osaamisen, yhteistyön ja arvovalintojen avulla.
Edelläkävijyys syntyy uteliaisuudesta ja yhteistyöstä
Edelläkävijyys edellyttää hereillä oloa ja halua oppia uutta. Yrityksen johto seuraa tarkasti, mitä maailmalla tapahtuu. On tärkeää tutustua toteutettuihin hankkeisiin maailmalla, keskustella kokemuksista ja havainnoida erilaisia toimintamalleja myös kansainvälisesti. Aktiivinen verkostoituminen ja jatkuva vuoropuhelu auttavat hahmottamaan, mihin suuntaan ala kehittyy ja mitä oppeja voisi soveltaa omaan toimintaan.
”Uteliaisuus on meidän paras kompassimme. Kun pysyy avoimena ja kiinnostuneena, löytää jatkuvasti uusia tapoja tehdä asioita paremmin”, Kytömäki sanoo.
Edelläkävijyys houkuttelee myös osaajia. Hyvä maine alansa suunnannäyttäjänä vahvistaa työnantajakuvaa ja herättää kiinnostusta. Kytömäki kertoo, että tieto Hyvinkään Lämpövoiman vahvasta maineesta innosti hakeutumaan mukaan.
Kytömäki kannustaa verkostoitumaan rohkeasti ja käymään keskusteluja myös oman alan ulkopuolella. Ilmiöt ja haasteet ovat usein samoja eri toimialoilla, ja ajatusten vaihto avartaa omaa näkemystä. Ulkopuolinen sparraus kirkastaa ajattelua ja tuo uusia oivalluksia.
“Parhaat ideat syntyvät usein keskusteluissa, kun joku kysyy kysymyksen, jota itse ei olisi tullut ajatelleeksi”, Kytömäki pohtii.
Arjen kiireissä asiat voivat helposti unohtua. Siksi on hyvä pysähtyä välillä muistamaan, ettei edelläkävijyys synny yksin, vaan yhdessä oppien, kuunnellen ja kehittyen.
Kysy apteekista kotiinkuljetusta tai tilaa lääkkeet apteekin noutoautomaattiin.
Vuodesta 1885 tai
Voimalankatu 2, Prisma Riihimäki
Puh. (019) 536 3600
Ark. 8-21, la 8–19, su 10–18 www.aurinkoapteekki.fi
vuotta
Voimalankatu 2, Prisma Riihimäki su vuotta
Y R I T TÄ J Ä , O L E M M E PUOLELLASI - PAIKALLISESTI
Yritysasiakkaanamme saat meiltä henkilökohtaista palvelua.
Kauppamarien talouskyselyssä yritysten arviot suhdannetilanteesta ottivat takapakkia verrattuna kevääseen. Heikkeneminen ei ole suuruudeltaan valtavaa, mutta se koskee laaja-alaisesti vastauksia niin liikevaihdon, tilauskantojen, viennin kuin henkilöstömäärienkin suhteen. Omalla toimialalla vallitsevia yleistunnelmia luonnehditaan pessimistisesti. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan yrityksissä riittää silti edelleen uskoa kasvuun ja erityisesti siihen, että pidemmällä aikavälillä suhdanne on kirkastumassa.
Tilauskantojen osalta tilanne oli heikentynyt jonkin verran keväästä. Edellisvuotta paremmaksi tilauskantansa arvioi 26 prosenttia vastaajista ja huonommaksi 35 prosenttia. Odotukset tilauskantojen kehityksestä olivat yhä kohtalaisen myönteisiä, vaikka nekin notkahtivat suhteessa edelliseen kyselyyn.
Yritysten vastaukset eivät tue tulkintaa siitä, että tilauskirjat olisivat toistaiseksi täyttyneet toivotulla tavalla. Edelleen löytyy silti kohtalaisen vahvaa uskoa siihen, että laihat tilauskannat tulevat kyllä jatkossa elpymään.
Erityisen vahvasti uskotaan kotimaisen kysynnän piristymiseen: 46 prosenttia vastaajista ennakoi kotimaisen liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna, kun supistumista odotti vain 16 prosenttia. Myyntiodotukset ovat myönteisiä kaikilla toimialoilla, mutta vahvimmat lukemat löytyvät kaupasta, jossa peräti 57 prosenttia vastaajista arvioi kotimaisen liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna. Ilahduttavasti myös pitkäkestoisten haasteiden kanssa painivalla rakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvua ennakoi jopa 45 prosenttia vastaajista ja laskua vain 18 prosenttia.
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
AUKTORISOITUJEN
KIINTEISTÖARVIOITSIJOIDEN KYSELY
Keskuskauppakamarin syksyllä toteuttama kysely paljastaa kiinteistömarkkinoiden tilanteen vakiintuneen, vaikkei odotettua vilkastumista ole juurikaan tapahtunut. Vastanneista kiinteistöarvioitsijoista 46 prosenttia raportoi markkinoiden vilkastuneen ja 21 prosenttia koki markkinoiden hiljentyneen. Vuonna 2024 hiljentymisestä raportoi 23 prosenttia vastaajista. Tämä viittaa siihen, että pahin epävarmuus on jäämässä taakse.
Raisa Harju, Keskuskauppakamarin pääsihteeri
KAUPPAKAMARIEN
OSAAJAKYSELY
Kauppakamarien osaajakyselyssä 22 prosenttia vastaajista totesi, että tekoäly on vähentänyt suorittavaa työtä, ja kymmenen prosenttia puolestaan kertoi asiantuntijatyön vähentyneen organisaatiossaan. Näiden osalta muutos on merkittävä vuodentakaiseen verrattuna, jolloin vain 15 prosenttia arvioi suorittavan työn ja viisi prosenttia asiantuntijatyön vähentyneen. Samalla 54 prosentin mukaan nykyinen koulutusjärjestelmä ei tuota riittävästi tulevaisuuden osaajia.
Suvi Pulkkinen, Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija
Lyhyesti lukuina
67 %
15–34-vuotiaista nuorista kaksi kolmesta (67 %) kokee koulutustasonsa sopivaksi nykyisen tai viimeisimmän työnsä vaatimuksiin nähden.
1,4 milj.
Tutkintotavoitteisen koulutuksen oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1 422 000 vuonna 2024. Opiskelijamäärä kasvoi lukiokoulutuksessa 2 %, ammatillisessa koulutuksessa 2 %, ammattikorkeakoulutuksessa 3 % ja yliopistokoulutuksessa 3 % vuoden takaiseen verrattuna.
54 %
Suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä aikuiskoulutuksesta (18–64-vuotiaat) on työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan tällaista koulutusta sai palkansaajista 54 %, yhteensä yli miljoona palkansaajaa.
Lähde: Tilastokeskus
Ammattitaitoista LVI-osaamista vuodesta 1973
SÄHKÖ-
URAKOINTIA
Putkityöt saneeraus- ja uudiskohteisiin • Kaukolämpökeskusasennukset • Öljypoltinhuollot ja -myynti
KESKUSKAUPPAKAMARIN OSAAMISEN JA MAAHANMUUTON JOHTAVA ASIANTUNTIJA
Aika osaamisen ryhtiliikkeelle
Työttömyyslukemat ovat korkealla ja kasvu kangertelee. Siinä missä vielä pari vuotta sitten yritykset eivät saaneet tarvitsemiaan työntekijöitä, on nyt useimmilla aloilla hakijoita tarjolla runsaasti. Loistavia, motivoituneita, ahkeria. Silti moni työ on tekijäänsä vailla.
Kauppakamareiden tuoreen osaajakyselyn mukaan neljännes yrityksistä kärsii yhä osaajapulasta. Työvoimapula on muuttunut määrällisestä laadulliseksi.
Työntekijöitä kyllä on, mutta oikeanlaista osaamista ei.
Erityisesti pienissä yrityksissä tämä näkyy arjessa. Yhä useammin kuulee tarinoita työntekijöistä, joiden muodollinen pätevyys ei vastaa työn vaatimuksia, tai joiden työkykyyn ja elämänhallintaan liittyvät haasteet ovat syöneet koko yrityksen kannattavuuden. Moni työnantaja pohtii, miksi ammatillisessa koulutuksessa ei enää opeteta perusasioita – kuten ajallaan tulemista ja keskittymistä. Useampi palkkaisi lisää väkeä, jos rekrytointiriski ei olisi näin suuri.
Kyselyyn vastanneet yritykset nostavatkin nuorten osaamistason, työkyvyn ja ammattiosaamisen tulevaisuuden kilpailukyvyn suuriksi haasteiksi. Nuorten odotukset ja asenteet työelämää kohtaan ovat muuttuneet: työn merkityksellisyys, osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi korostuvat. Samaan aikaan julkinen keskustelu suomalaisesta työelämästä on usein synkkää – ja se karkottaa nuoria entisestään.
Työ on kuitenkin parhaimmillaan hyvinvoinnin lähde. Se ylläpitää toimintaky-
kyä, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa elämälle merkityksen. Työ tuo toimeentuloa ja avaa mahdollisuuksia. Siksi meidän olisi puhuttava työelämästä paljon nykyistä myönteisemmin – etenkin nuorille. Pitkittyvä työttömyys sen sijaan heikentää nopeasti ihmisen toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia.
Kun talous kääntyy kasvuun, monen ilman työtä jääneen tilanne helpottaa. Mutta rakennetyöttömyys ei katoa itsestään. Työn tarjonnan ja kysynnän välinen kohtaanto-ongelma on yhä suurin pullonkaula. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita täsmätoimia, jotka tukevat työkykyä, jatkuvaa oppimista ja alanvaihtoa uran eri vaiheissa. Nyt näyttää siltä, että yhä harvempi työnhakija pääsee kehittämään osaamistaan – vaikka tarvetta esimerkiksi uuden teknologian pika- ja täsmäkoulutuksille olisi lähes kaikilla aloilla.
Työ- ja elinkeinoministeriössä onkin vastikään selvitetty, miten työmarkkinoiden joustoturvamallia voitaisiin soveltaa Suomeen. Malli toimii Tanskassa, jossa työvoimapolitiikka on aktiivista ja etuustaso korkea. Meidänkin olisi aika kehittää oma versio: malli, jossa yhdistyvät joustava työnhaku, kannustava sosiaaliturva ja yritysten todelliset tarpeet.
Yritysten ei pitäisi joutua kahlaamaan satoja hakemuksia vain todetakseen, ettei yksikään hakija ole aidosti kiinnostunut työstä – tai ilmesty edes haastatteluun. Tarvitaan ryhtiliike osaamiseen, työkykyyn ja asenteisiin. Se on edellytys sekä yritysten kilpailukyvylle että Suomen talouden uudelle nousulle.
KOLUMNI
SUVI
Monien mahdollisuuksien muutospolku
Suomi pestaa kiihtyvään tahtiin ulkomaisia osaajia ja samalla työpaikat muuttuvat monimuotoisemmiksi. S-ryhmässä se on jatkuva opintopolku paitsi uusille tulokkaille myös työyhteisöille.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Viime vuosien väestötilastot ovat nostaneet esiin faktan, jonka mukaan Suomi ei jatkossa pärjää ilman maahanmuuttajia ja heidän alati kasvavaa työpanosta.
Tämä on havaittu myös S-ryhmässä, jonka henkilöstö koostuu jo yli 80 eri kansallisuudesta. S-ryhmään kuuluvat työnantajayritykset ja alueosuuskaupat ovatkin viime vuosina kehittäneet toimintamalleja maahanmuuttajien työllistämiseen. Kansainvälistä rekrytointia tehdään huolellisesti, kokeneiden kumppaneiden kanssa, ja perehdytykseen sekä työn ohjaukseen satsataan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan työtä suunnitellaan ja muokataan yksilölliset tarpeet huomioiden. Positiivinen ja oppimismyönteinen asenne ratkaisevat.
S-ryhmän suurimman alueosuuskaupan HOK-Elannon HR-koordinaattorin Sini Kullaan mukaan tässä yhteydessä ollut hyvä linjata muun muassa kielivalintoja.
”Yrityksen virallinen kieli on edelleen suomi. Henkilöstön tuki- ja kommunikaatiokielenä on kuitenkin englanti, jota suurin osa ymmärtää ja osaa”, Kullaa selvittää.
HOK-Elannon HR-asiantuntija Jukka-Pekka Kantalan mukaan matkan varrella on muuttunut moni muukin asia.
Aiemmin hyviksi miellettyjä toimintatapoja ja käytäntöjä on pitänyt tutkailla entistä tarkemmin myös maahanmuuttajien näkökulmasta.
”Käytännössä tämä on uusille työntekijöille, esihenkilöille, työyhteisöille ja koko organisaatiolle jatkuva, mutta samalla antoisa oppimisprosessi”, Kantala toteaa.
Kieli on avain myös työyhteisöön
S-ryhmän rekrytoinneissa maahanmuuttajat ovat aina samalla viivalla kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Pääosa ulkomaisista työntekijöistä on tullut Suomeen lähialueilta, ja sodan myötä etenkin Ukrainasta. Monilla kotimaa on kuitenkin Euroopan ulkopuolella.
Esimerkiksi HOK-Elannossa viikoittain järjestettävissä uusien työntekijöiden perehdytyksissä on käytössä materiaali, jossa suomen- ja englanninkielinen sisältö ovat rinnakkain.
”Lisäksi aloimme järjestää suomen kielen lähiopetusta, jossa keskitytään arkisissa työtehtävissä tarvittavaan suulliseen kielitaitoon. Oma työpaikka on useimmiten paras paikka oppia uutta kieltä. Sitä kautta pääsee parem-
min sisälle työyhteisöön ja yhteinen kieli helpottaa myös kotoutumista”, Kullaa muistuttaa.
Koulutuspanoksia laitetaan myös esihenkilöiden koulutukseen, sillä useimmiten he ovat uusien työntekijöiden tärkeimpiä tukihenkilöitä.
”Koulutukset ja valmennukset antavat työkaluja monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen. Kaikessa lähtökohtana on henkilöstön oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Jokainen työtehtävä ja työntekijä on meille yhtä tärkeä”, Kullaa muistuttaa.
Osaajakisa kiristyy
S-ryhmälle vieraskielisen työvoiman työllistämisen kehittäminen on tärkeää ja viime vuosina siitä on tullut myös kilpailutekijä. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus esimerkiksi pk-seudun väestöstä on noussut jo 20 prosenttiin, ja kasvaa lähivuosina edelleen.
”Meidän on pystyttävä palvelemaan tätä asiakaskuntaa entistä paremmin joko englanniksi tai heidän omalla äidinkielellään. Myös osaajakilpailu tulee kiristymään. Valmiiksi monikulttuurinen työyhteisö on vieraskieliselle hakijalle todennäköisesti kiinnostavampi ja helpompi vaihtoehto”, Kantala toteaa.
Mikään työyhteisö ei muutu monikulttuurisemmaksi ja viihtyisämmäksi pelkillä rekrytoinneilla ja kieltenopiskelulla. Sen lisäksi tarvitaan avointa keskustelua ja viestintää, yhteisten pelisääntöjen kirkastamista sekä huolellista perehdytystä, Kantala ja Kullaa painottavat.
Esihenkilöt ovat tässä kohtaa paljon vartijoina. ”Täkäläiset käytännöt ja työkulttuuri voivat olla ulkomailta tuleville täysin vieraita. Heidän voi olla vaikea esimerkiksi käsittää, miksi he eivät voi tehdä 12-tuntista työpäivää. Sekin saattaa kummastuttaa, että työnjohdon kanssa pystyy keskustelemaan täysin tasavertaisesti”, Kullaa listaa.
Onko jossain kohtaa vielä kaipuuta entiseen?
”Ei todellakaan, sillä monikulttuurisuus on tuonut työyhteisöihin paljon positiivista ja uutta ajattelua. >>
On ihan hyvä huomata, ettei meidän suomalaisten tapa tehdä asioita ole aina se ainoa oikea”, hr-kaksikko painottaa.
Entä mikä on viesti niille yrityksille, jotka edelleen pohtivat ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia?
”Rohkeasti vain liikkeelle, vaikka kaikki ei olisikaan valmista. Tärkeintä on varata aikaa sekä panostaa avoimeen viestintään, perehdytykseen ja esihenkilötyöhön”, Kantala ja Kullaa evästävät.
Kulttuurien kirjo kasvaa
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa runsaat 610 000 äidinkieleltään vieraskielistä asukasta. Määrä kasvoi edellisvuodesta liki 52 000:lla.
Koko väestöstä vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa noin 11 prosenttia. Samaan aikaan äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni lähes 20 000 henkilöllä.
Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkielenään venäjää puhuvat (noin 102 500), viroa puhuvat (lähes 50 000) ja arabiaa puhuvat (runsaat 43 500).
Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana yli 32 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin lisäys 60 vuoden kuluessa. Yli kolmannes kasvusta selittyy Ukrainan kansalaisilla. Heistä runsaat 13 000 sai viime vuonna kotikunnan Suomesta.
Lähes puolet kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna heitä on eniten Vantaalla (29 %), Espoossa (25 %) ja Närpiössä (23 %).
Kulinaaritaiteilija mielii uralla eteenpäin
Helsinkiläisen ravintola Casa Largon vuoromestari Raymond Matola on hyvä esimerkki Suomeen kotiutuneesta ulkomaisesta osaajasta.
Matola saapui Filippiineiltä seitsemän vuotta sitten. Sitä ennen hän oli suorittanut kotimaassaan hotelli-, ravintola- ja laitosjohtamisen tutkinnon, jonka pääaineena oli kulinaarinen taide.
Casa Largossa työkavereina on monia muitakin ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.
”Tämä on ehdottomasti paras tiimi, joka minulla on Suomessa ollut. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta paikkaamme toistemme puutteita ja pelaamme hyvin yhteen”, Matola kertoo.
Samalla hän tunnustaa, että alkuajat Suomessa olivat vaikeita ja hän teki pitkään kahta työtä. Kulttuurieroista huolimatta Matola kokee, että on saanut välitettyä ajatuksiaan ja ideoitaan esihenkilöille ja työkavereille.
”Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni, mutta minulla on edelleen myös opittavaa. Tavoitteena on päästä uralla eteenpäin.”
Työnantajan arki helpottuu, kun lakiasiat ovat kunnossa – näin juridinen kumppanuus toimii käytännössä
Arjen päätöksissä piilee usein juridisia kysymyksiä
Yrityksen arjessa syntyy jatkuvasti tilanteita, joissa työnantaja tekee päätöksiä, joilla on myös juridisia ulottuvuuksia – vaikka niitä ei aina sellaisiksi tunnisteta. Työntekijä jää vanhempainvapaalle, palkataan uusi osaaja tai toimenkuvaa muutetaan vastaamaan tarvetta.
Usein vasta myöhemmin huomataan, että sopimukset, ohjeistukset tai palkkausperusteet olisi kannattanut tarkistaa etukäteen. Työelämän sääntely elää jatkuvasti, ja sen mukana työnantajan vastuut muuttuvat. Kun lakiasiat ovat kunnossa ja käytännöt selkeät, päätöksiä voidaan tehdä rauhassa ja luottavaisin mielin.
Ennakointi on työnantajan paras suoja
Moni työnantaja ottaa yhteyttä vasta, kun ongelma on jo olemassa – esimerkiksi työsuhteen päättämiseen, sairauspoissaoloihin tai velvoitteisiin liittyen. Useimmat näistä tilanteista olisi voitu ehkäistä, jos juridiset asiat olisi mietitty ennakolta.
Työsopimusten ja henkilöstöohjeistusten säännöllinen päivitys ei ole byrokratiaa, vaan käytännön riskienhallintaa. Ennakoiva juridiikka mahdollistaa sen, että yritys voi keskittyä kasvuun ja työntekijöiden kehittämiseen ilman jatkuvaa huolta lainmukaisuudesta.
Kehittyvät yritykset hyötyvät erityisesti siitä, että rinnalla on kumppani, joka tuntee sekä lain että yrityksen arjen. Kun yhteistyö on jatkuvaa, pienetkin kysymykset tulevat ratkaistuiksi ennen kuin niistä kasvaa ongelmia.
Luottamus syntyy, kun ihmiset tuntevat toisensa Juridinen kumppanuus toimii parhaiten silloin, kun se perustuu henkilökohtaiseen yhteyteen. Luottamus ei synny pelkästä ammattitaidosta, vaan siitä, että juristi tuntee yrityksen ihmiset, toimintatavat ja haasteet. Kun tavataan kasvokkain ja puhutaan avoimesti, yhteistyö muuttuu luontevaksi ja ennakoivaksi.
ASIANAJAJA JA YRITTÄJÄ, ASIANAJOTOIMISTO ANNIA
Jos tulipalo syttyy – esimerkiksi ristiriita, työsuhteen päättäminen tai viranomaistarkastus – kumppani on jo valmiina. Hän tietää, miten yritys toimii ja mitä on sovittu aiemmin. Tuttu asiantuntija voi reagoida heti, ilman aikaa vievää taustaselvittelyä. Tämä nopeus ja ymmärrys ovat juridisen kumppanuuden suurimpia käytännön hyötyjä.
Miten aloittaa?
Kumppanuus alkaa pienestä: kartoita, millaisissa asioissa yrityksesi kaipaa varmuutta. Etsi asiantuntija, jonka osaaminen ja tapa toimia sopivat teidän arkeenne. Tapaa kasvokkain, tutustu ja keskustele avoimesti. Kun yhteistyö alkaa yhteisestä ymmärryksestä, juristi ei ole enää ulkopuolinen neuvonantaja, vaan kumppani, joka tuntee yrityksen ja sen ihmiset.
Siitä syntyy paras turva – ja sujuvin arki.
Maria Puputti on asianajaja ja yrittäjä, joka työskentelee laaja-alaisesti juridiikan parissa Asianajotoimisto Annia Oy:ssä. Hän uskoo, että parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyöstä ja arjen tuntemisesta – ei etäisyydestä ja pykäläviittauksista.
MARIA PUPUTTI
Vuokraa toimitila!
Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää p. (019) 8712 200 www.villatehdas.fi
Tilakyselyt: veera.saves@villatehdas.fi
Tiesitkö, että meillä on juuri sopiva tila
Sinun yrityksesi tarpeisiin?
Samaa mieltä ovat 80 muuta meillä toimivaa yritystä, monet urheiluharrastajat ja taitelijat sekä Hyvinkään Kaupunki.
Tervetuloa tutustumaan!
www.epa-lattiat.fi
Enemmän kuin odotit.
Kehitä yrityksesi rekrytointiosaamista
HRA®-verkkokoulutus on yrityksessä rekrytoinnista vastaaville suunnattu koulutus. Kouluttajina toimivat rekrytoinnin ja juridiikan ammattilaiset, jotka jakavat vinkkejä sekä näkökulmia yrityksen rekrytointiprosessin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tavoitteet huomioiden. HRA-koulutusta on järjestetty vuodesta 2021 alkaen ja siihen on osallistunut yrityksiä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kokonaisarvosanaksi verkkokoulutus on saanut osallistujilta upeat 4,4/5!
Moduuli3: Analysointi ja päätöksenteko Osaajien profilointi • Työhaastattelun toteuttaminen • Henkilöarviointi • Analysointi • Vaatimusmäärittely ja tarveanalyysi • Päätöksenteko • Valinnan perustelut • Seuranta ja perehdyttäminen • Palautteenanto • Onnistumisvaste ja mittarit
”Tarjoaa hyvän mahdollisuuden sparrailla suhteessa omaan organisaatioon” syksy2025
”Paljon tuli perspektiiviä ja pohdittavaa, mitä voidaan ottaa huomioon ja viedä käytäntöön” syksy2025
Liity
mukaan rekrytointiosaajien joukkoon
Vuoden 2025 aikana yli 600 rekrytoinnin parissa työskentelevää osallistui tapahtumiimme jakamaan ajatuksia, oppimaan uutta ja inspiroitumaan yhdessä. Kiitos näistä upeista kohtaamisista niin livenä kuin verkon kautta! Tästä on mahtava siirtyä kohti kevään 2026 HRA-koulutusta, joka alkaa 19.03.2026. Lämpimästi tervetuloa mukaan kehittämään yrityksesi osaamista!
HRA, Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija
Tulevaisuuden toivo
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutalan (kd.) mukaan hänen keskeisin tavoitteensa on palauttaa nuoriin tulevaisuudenusko. Urakassa tarvitaan perheiden, koulujen ja urheiluseurojen lisäksi myös yritysten apua.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT LAURI HEIKKINEN, VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Yksi kuluvan vuoden puheenaiheista on ollut alati paheneva nuorisotyöttömyys, joka on levinnyt kulovalkean tavoin myös akateemisen tutkinnon omaavien joukossa.
Palstatilaa on saanut myös ammattikoulutus, joka on jäänyt kauaksi taannoisessa uudistuksessa asetetuista tavoitteista. Lähiopetuksen määrä on pudonnut leikkausten myötä roimasti ja vastavalmistuneille on pitänyt työpaikoilla opettaa työhön liittyvien perustaitojen lisäksi myös työelämän perussääntöjä ja yleisiä käytöstapoja.
Kesäkuussa kaksivuotisen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin pestinsä aloittanut Mika Poutala tunnustaa, että koulutus- ja työttömyysuutiset ovat olleet viime aikoina murheellista luettavaa.
”Toki on huolestuttavaa, jos ammattikoulusta ei enää saa niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Pitkässä juoksussa opiskelu on kuitenkin aina hyödyksi”, ministeri toteaa.
Hän ei silti sysää ammattikoulutuksen synkältä näyttävää saldoa pelkästään oppilaitosten kontolle. Kyse on pidemmän aikavälin haasteesta, jonka ratkaisemisessa nuoret tarvitsevat myös omien vanhempien ja lähipiirin tukea.
”Valitettavasti siihen ei ole kaikissa perheissä riittävästi valmiuksia”, >>
KUKA: Mika Poutala, Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri.
Toiminut urheilijauransa jälkeen mm. ammattipuhujana, koulutusyrittäjänä ja mentorina.
KOULUTUS: Yo-merkonomi
PERHE: Vaimo ja kolme lasta
HARRASTUKSET: Juoksu, työmatkapyöräily sekä puu- ja nahkatyöt
Poutala tunnustaa.
Poutalan mukaan koulumaailmassa on saatu aikaan myös positiivisia muutoksia.
”Esimerkiksi kännykkäkiellot ja somen käyttörajoitukset näyttävät tuottavan jo nyt tulosta”, Poutala sanoo.
Alamäki alkoi koronapandemiasta
Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuorten tulevaisuudenusko on ennätyksellisen matalalla.
Entistä useampi nuori tuntee masentuneisuutta ja kokee, että monet oman elämän peruselementit – kuten vakituinen työpaikka, oma asunto tai perheen perustaminen –ovat heidän ulottumattomissaan.
Näkymää ovat synkistäneet entisestään opinto- ja asumistuen leikkaukset sekä istuvan hallituksen säästölistat.
Poutala ei tätä kiistä. Samalla hän kuitenkin painottaa, että ilman valtiontalouden säästöjä nuorten tulevaisuus olisi vieläkin synkempi. Nuorilla on silti murheita riittämiin.
”Ensin oli koronapandemia, sitten tulivat Ukrainan ja Gazan sodat, talouskriisi sekä jatkuvasti etenevä ilmastonmuutos. Aikuinen pystyy jo elämänkokemuksellaan ajattelemaan, että elämä jatkuu kriiseistä huolimatta. Nuorille se on huomattavasti vaikeampaa”, Poutala toteaa.
Vaikka ministeri vierastaa jälkiviisastelua, löytyy yksi juurisyy nykytilanteeseen koronapandemian hoidosta. Sen suhteen päättäjillä olisi kuulemma peiliin katsomisen paikka, sillä nuorten tärkeimmät tarpeet jätettiin tuolloin terveysturvallisuuden nimissä huomioimatta.
”Koulujen sulkemisen ja etäopetuksen myötä sosiaaliset kontaktit kaveri-, koulu- ja harrastepiireihin katkesivat. Nyt voidaan varmasti jo tunnustaa, ettei Teamsista ja sosiaalisesta mediasta ollut niiden korvaajaksi”, Poutala toteaa.
Yrittäjätili valmisteluun
Poutala tiedostaa, että monet opiskelijat ovat nykyisin todella tiukoilla ja tähän herättiin myös syksyn budjettineuvotteluissa. Niissä nuoret säästyivät uusilta säästöpäätöksiltä.
”Tilanne paranee myös valmisteilla olevan opintotuen kokonaisuudistukseen myötä. Se mahdollistaa kokoaikaisen
opiskelun ja samalla opinnotkin etenevät paremmin. Pientä helpotusta tuo myös vuoden vaihteessa voimaantuleva ateriatuen korotus”, Poutala listaa.
Samaan hengenvetoon hän toki tunnustaa, että työ- ja harjoittelupaikat ovat jatkossakin tiukassa, sillä nopeaa suhdannekäännettä ei ole näköpiirissä. Se taas jarruttaa yritysten rekrytointi-intoa.
Työministeri Matias Marttisen (kok) hiljattain lanseeraama 1 500 euron työllistämisseteli helpottaa hieman koulutettujen tilannetta. Sen arvioidaan tuovan puolen vuoden pestin 3 000–4 000 nuorelle.
Poutala puolestaan paimentaa eteenpäin virolaismallista yrittäjätiliä. Siinä pieniä keikkatöitä voisi tehdä eräänlaisella kevytyrittäjämallilla, kiinteällä veroprosentilla, henkilötunnuksella ja tilinumerolla. Samalla käteen jäisi enemmän tuloja kuin kevytyrittäjien perinteisten laskutuspalvelujen kautta.
”Tämä malli helpottaisi töiden ja opiskelujen tasapainottamista sekä madaltaisi myös yritysten työllistämiskynnystä. Tarkoitus on selvittää myös kesätyöseteliä. Sen avulla esimerkiksi liikunta- ja urheiluseurat voisivat palkata lisää ohjaajia kesätöihin. Samalla ehkäistäisiin myös nuorten syrjäytymistä, kun heille on tarjolla mielekästä tekemistä”, Poutala sanoo.
Vastuuta myös yrityksille
Vastuupallo lähtee myös yritysten suuntaan. Nuoria kannattaisi pestata kesä- ja keikkatöihin sekä tet-harjoitteluun, vaikka tarvetta olisikin juuri sillä hetkellä niukasti.
”Jos kokoaikaisen työtekijän palkkaaminen tuntuu liian isolta riskiltä, niin voisiko sen sijaan miettiä osa-aikaista?
Ja olisiko yrityksessä jokin määräaikainen projekti, jonka voisi hoitaa tätä kautta? Jotain tekemistä löytyy aina, kun vain vähän mietitään oman boksin ulkopuolelta”, Poutala kannustaa.
Pitkäjänteisyyttä ja opastustakin tarvitaan, sillä työelämän taitoja oppii parhaiten vain tekemällä. Eikä ole pelkästään nuoren syy, jos kyseisiä taitoja ei ole ehtinyt täysi-ikäisyyden kynnyksellä vielä hankkia.
”Nuoret ovat fiksuja ja nopeita oppimaan, mutta heitä on myös arvostettava. Tätä kautta he oppivat itsekin arvostamaan omaa työtään ja myös työnantajaa.”
Mitalivauhdilla ministerin pestiin
Mika Poutalan (kd) poliittinen ura on ollut vähintään yhtä vauhdikas kuin miehen pikaluistelukierrokset arvokisoissa.
Poutala voitti vuonna 2018 EM-hopeaa 500 metrillä ja joukkuesprintissä. Hän ehti urheilijaurallaan kisata myös neljät talviolympialaiset, joissa paras saavutus oli neljäs sija Pyeongchangissa 2018.
Poutala nousi Espoon kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2021 ja sama tahti jatkui eduskuntavaaleissa 2023. Samana vuonna Poutalasta tuli kristillisdemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kesäkuussa hän nousi sovitusti ministeriksi Sandra Bergqvistin (r.) tilalle.
Ministerin pestistä on hoidettavana enää vajaa puolikas, mutta Poutalan mukaan pöydällä on silti painavia asiakokonaisuuksia.
”Opintotuen kokonaisuudistus on ehdottomasti suurin valmistelussa oleva lainsäädäntöhanke, jonka aion viedä maaliin. Odotan malttamattomana myös asiantuntijaryhmän toimenpide-ehdotuksia, joilla vahvistetaan nuorten tulevaisuudenuskoa”, Poutala listaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asiantuntijaryhmä aloitti työnsä viime keväänä ja sen on määrä julkaista toimenpidesuositukset helmikuussa 2026.
”Pidän myös kiinni tavoitteestani tavata 50 000 nuorta ja kuulla heidän näkemyksiään.”
Hyvän joulun toivotukset asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.
Raskaan kaluston
Huollot | Varaosat | Renkaat | Varustelu
Tehtaankatu 5 ja Tehtaankatu 17, Riihimäki
”Hyvinkään kiertotalouskeskittymän toimintaan kuuluu jätemateriaalien vastaanotto ja jatkokäsittely yhdessä alueen kumppaneiden kanssa”, yksikönpäällikkö Heikki Lappalainen kertoo. Taustalla on Syklon Hyvinkään muovilaitosrakennus.
Syklo rekrytoi Hyvinkään kiertotalouskeskittymään osaajia
TEKSTI PAULA LARJO / KESKI-UUDENMAAN TE-PALVELUT, KUVA SYKLO
Syklon Hyvinkään kiertotalouskeskittymään rakennetaan Suomen suurinta muovinkierrätyslaitosta. Laitoksen rakennustyöt aloitettiin viime vuoden syyskuussa, ja laitosrakennus valmistuu loppuvuoden 2025 aikana.
”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, aloitamme tuotannon kesällä 2026”, Hyvinkään kiertotalouskeskittymän yksikönpäällikkö, Heikki Lappalainen kertoo.
Muovinkierrätyslaitoksen lisäksi Hyvinkäälle on rakenteilla biokomposiittilaitos. Pienen biokomposiittilinjan tuotanto käynnistyi jo nyt lokakuussa.
”Teollisen mittakaavan biokomposiittilinjan projekti on meneillään, ja tuotannon on suunniteltu käynnistyvän syksyllä 2026”, Lappalainen kertoo.
Rekrytoitavan henkilötön määrä merkittävä
Oulun Energian tytäryhtiö Syklo on suomalainen kiertotalousyhtiö, joka auttaa yrityksiä kierrättämään jätteensä ja pienentämään tuotteiden hiilijalanjälkeä. Syklo osti vuoden 2024 alussa Hyvinkäällä toimineen Suomen Energiamurske Oy:n.
”Tavoitteenamme on kasvaa valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi kiertotalousmarkkinoiden uudistajaksi. Yrityskauppa antoi meille vahvan kasvualustan eteläiseen Suomeen”, Heikki Lappalainen sanoo.
Tuotantolaitosten rakentamisen ohella Syklolla valmistaudutaan toiminnan laajentumiseen monella tapaa. Rekrytoitavan henkilöstön tarve on merkittävä, ja rekrytoinnit
Syklo tekee yhteistyötä osaajien rekrytoinnissa muun muassa Keski-Uudenmaan TE-palveluiden kanssa. Keski-Uudenmaan TE-palvelut vastaa aiemmin valtion vastuulla olleista työ- ja elinkeinopalveluista.
Rekrytointimessuilla kehitettiin työnantajamielikuvaa Heikki Lappalainen ja Syklon asiakkuuspäällikkö Laura Kemppainen esittelivät Syklon toimintaa syyskuussa HyviRekry-rekrytointimessuilla Hyvinkään kaupungintalolla jo toista kertaa. Messuilla Syklo halusi tavoittaa laajasti työnhakijoita ja kehittää työnantajamielikuvaansa.
”HyviRekry on erittäin positiivinen kokemus: puitteet ovat hyvät, samoin osallistujien määrä. Messupisteellämme riitti kävijöitä ja toiminnastamme kiinnostuneita”, Kemppainen sanoo.
Molemmat kehuvat Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään seutua loistavaksi yrityksen sijainnin kannalta.
”Alue on logistisesti keskiössä materiaalivirtoja ajatellen. Voimme myös houkutella meille osaavia työntekijöitä isolla säteellä eteläisestä Suomesta hyvien kulkuyhteyksien ansiosta.”
Hyvinkää Service Center Hikiäntie 1303, 05820 Hausjärvi
Varaa jäsenen kynästä -kirjoituspaikka ensi vuoden jäsenlehteen ajoissa inka.hakala@rihykauppakamari.fi
Seuraa
@ Rihykauppakamari @ Rihykauppakamari @ Riihimäki-Hyvinkää Chamber of Commerce
Kasvua kaksikäyttötuotteista
TEKSTI LASSI MARTIKAINEN JA SANNA TAPIOLA, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU
Kansainvälinen epävakaa turvallisuustilanne vaikuttaa yhä enemmän myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen ja edellyttää ennakoivaa varautumista. Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa varautuminen toteutetaan yhteistyössä viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten kesken, jotta yhteiskunnan elintärkeät toiminnot säilyvät kaikissa tilanteissa. Varautuminen avaa yrityksille mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaansa kehittämällä tuotteita ja palveluita, jotka tukevat yhteiskunnan turvallisuutta ja vahvistavat kriisinsietokykyä.
Puolustusteollisuus on yksi harvoista aloista, joilla investoinnit ja työpaikat lisääntyvät nopeasti. Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n mukaan alan yritysten liikevaihto Suomessa oli vuonna 2024 noin kolme miljardia euroa, ja puolustusala työllisti viime vuonna suoraan 12 000 sekä epäsuorasti 30 000 henkilöä.
Kansainväliset puolustusmarkkinat ovat jyrkässä kasvussa Nato-maiden puolustusmenojen lisääntymisen myötä. Isoille yrityksille tarjoutuu vientimahdollisuuksia suuriin kansainvälisiin kauppoihin, joissa pk-yritykset ovat perinteisesti toimineet alihankkijoina. Tämän rinnalle ovat nousseet kaksikäyttöteknologioita kehittävät pk-yritykset, joiden alun perin siviilimarkkinoille suunnittelemat tuotteet soveltuvat myös puolustukseen. Sijoittajien kiinnostus kohdistuu erityisesti nopeasti kasvaviin kaksikäyttötuotteita tarjoaviin startup-yrityksiin.
Kaksikäyttötuotteiden kehittämisessä on erityisen tärkeää tunnistaa asiakkaan nykyiset ja tulevat tarpeet. On ennakoitava teknologista kehitystä, jonka haastajana ja mahdollistajana tekoälyllä tulee olemaan entistä merkittävämpi rooli. Kotimaassa puolustusalan asiakkaan tarpeiden tunteminen edellyttää vuoropuhelua Puolustusvoimien tai sen strategisten kumppanien kanssa. Riihimäen kaupungin aloitteesta syntynyt DEFINE-innovaatioekosysteemi madaltaa kaksikäyttötuotteita suunnittelevien yritysten kynnystä päästä puolustusmarkkinoille.
Puolustussektorilla sekä monilla muilla kokonaisturvallisuuden aloilla yhdistyvät edistyksellinen teknologia ja korkeatasoinen insinööriosaaminen. Tavoitteena on, että kaksikäyttötuotteista tulee merkittäviä vientituotteita, jotka vahvistavat Suomen asemaa markkinoilla ja tukevat huipputeknologian vientiä. Tarvitaan rohkeita, innovatiivisia yrittäjiä sekä monipuolista teknistä ja tieteellistä osaamista.
Ennakoiva ja edistyksellinen korkeakoulu vastaa puolustusteknologian kasvaviin osaamistarpeisiin luomalla uutta koulutustarjontaa ja käynnistämällä alan tutkimushankkeita. Näin myös yhä useampi opiskelija voi löytää oman paikkansa kasvavasta puolustusteollisuudesta ja nähdä sen merkityksellisenä uravaihtoehtona.
Takuulla ammattilainen –kumppanuus
Liity Hyrian kumppaniksi – kehitä henkilöstöäsi, tue tulevaisuuden tekijöitä ja verkostoidu inspiroivissa tapahtumissa. Kumppanuus tarjoaa konkreettisia hyötyjä, esimerkiksi koulutusratkaisuja, markkinointiyhteistyötä ja nopeaa rakentamaan osaavaa ja vastuullista työelämää!
Mari Pöysti, asiakkuusjohtaja
mari.poysti@hyria.fi p. 044 901 4472
Tyhmä työelämä – Miten pelastaa ajatustyöläisen aivot
Mona Maisala, Otava 2024
Nykyinen työelämä tekee ihmisestä koneen, jonka tulee olla “tuottava” 08–16 häiriöiden ja keskeytysten keskellä. Aivotutkimuksesta väitellyt Moisala osoittaa, miten ajatustyö ylikuormittaa aivoja ja miten hyvinvointi, tuottavuus ja kilpailukyky voisivat kasvaa, kun työyhteisö oppii työskentelemään aivoystävällisemmin.
Kirjassa haastetaan neljä “teesiä”, jotka rakentavat tyhmää työelämää: 1) aivojen kohtelu kuin koneena, 2) vaatimus heinäsirkkamielestä (multitaskauksesta), 3) tunteiden sivuuttaminen ja 4) oletus, että kaikkien aivot toimivat samalla kaavalla.
Moisala ei jää ongelmien korostamiseen, vaan tarjoaa käytännön ratkaisuja: palautuminen työpäivän aikana, yksilöllis-
Vaivatonta viihtymistä Obelixissa ja Wool Factoryssä
Meillä järjestät juhlat, kokoukset ja illalliset vaivattomasti! Tervetuloa nauttimaan!
OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ TARJONNASTAMME!
BISTRO WOOL FACTORY P 044 901 2408
OBELIX HYVINKÄÄ P 019 451 130
OBELIX RIIHIMÄKI P 019 417 113
WWW OBELIX FI WWW BISTROWOOLFACTORY FI
ten aivoprofiilien huomioiminen sekä keskittynyt, rauhallinen työskentely osana työkulttuuria.
Kirja on tärkeä meille aivotyöntekijöille, koska emme tuota parastamme, jos aivot uupuvat ennen kuin potentiaali pääsee kukoistamaan. Kilpailukyky syntyy oppimisesta, palautumisesta ja luovuudesta — ei automaattisesti.
Erityisen arvokasta on, että teema nähdään keskeisenä liiketoiminta- ja tuottavuuskysymyksenä. Kun työyhteisö oppii toimimaan niin, että ihmiset voivat olla parhaimmillaan, eikä jatkuvasti keskeytettyinä, on se win–win tilanne niin työntekijälle kuin organisaatiollekin.
KIRJAVINKKI
Johtamisosaamisen kehittäminen –kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin kulmakivi
Työelämä muuttuu vauhdilla. Digitalisaatio, tekoäly ja globaalit markkinat haastavat organisaatioita uudistumaan. Tässä muutoksessa osaamisen kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen vastuu sekä strateginen voimavara – eikä vain HR:n tehtävä.
Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista, arkeen juurtunutta toimintaa, jossa yhdistyvät ennakointi, jatkuva oppiminen ja tiedon jakaminen. Kun osaamista johdetaan systemaattisesti, organisaatio pystyy reagoimaan muutoksiin ketterästi ja parhaimmillaan ennakoimaan niitä. Hyvin johdettu osaamisen kehittäminen lisää organisaation veto- ja pitovoimaa.
Jatkuva oppiminen
Työnhakijat arvostavat työnantajia, jotka mahdollistavat osaamisen kehittämisen ja monipuoliset urapolut. Rekrytoinnissa se voi olla ratkaisevaa. Mentorointia ja oppimispolkuja uusille työntekijöille tarjoava yritys houkuttelee osaajia ja sitouttaa henkilöstöä. Myös olemassa olevalle henkilöstölle oman osaamisen kehittäminen antaa mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun, tukee ammatillista identiteettiä sekä lisää motivaatiota.
Osaamisen kasvattaminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukee organisaation jatkuvaa oppimista.
Oppimista ja osaamista syntyy luokkahuoneessa ja työpaikoilla, osaaminen kehittyy yhteistyössä ja rohkeissa kokeiluissa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa tarjoaa yrityksille konkreettisia ja joustavia keinoja kehittää koko henkilöstön osaamista kellarista kulmahuoneeseen.
Kun osaamisen kehittäminen kytketään strategiaan, siitä tulee investointi, joka maksaa itsensä takaisin työyhteisön hyvinvointina ja innovaatiokykynä.
Katse tulevaisuuteen
Työelämä ei hidastu. Panostamalla osaamiseen nyt, rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Kyse on yksilön taidoista sekä koko organisaation kyvystä oppia ja uudistua yhdessä. Osaamisen kehittäminen on vastaus nykyhetken haasteisiin ja avain tulevaisuuden kilpailukykyyn. Tulevaisuuden työelämä kuuluu niille, jotka uskaltavat oppia, uudistua ja tehdä sen yhdessä.
Kirjoittajat ovat Hyrian johtamisen, yrittäjyyden ja esihenkilötyön kouluttajia: Anu Aunola, Birgit Eskelinen, Pia Eskelinen, Tarja Jaakkola ja Marjo Kuittinen
LEHDEN SITAATTI:
Sanna Kytömäki
”Uteliaisuus on meidän paras kompassimme. Kun pysyy avoimena ja kiinnostuneena, löytää jatkuvasti uusia tapoja tehdä asioita paremmin.”
Tervetuloa uudet jäsenet
• Riihimäen 1. Apteekki / Riihimäen
Aurinko
Finesco Hospitality
• Asianajotoimisto Annia Oy
• Julius Tallberg-Kiinteistöt oyj
• Armstrong Next Oy
• Renvall Nela Oy
• Green Disposal Oy
• Jos et ole vielä jäsen, liity nyt!
Olemme lähes 400 jäsenyrityksen verkosto eri toimialoilta Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen talousalueelta.
Tutustu toimintaamme ja tule mukaan osaksi vaikuttavaa verkostoa: www.rihykauppakamari.fi
•
Jäsenillemme maksuton neuvontapalvelu
Jäsenenä kauppakamarin maksuton, asiantunteva ja nopea neuvontapalvelu on apunasi yritysmaailman kysymyksissä – saat vastauksen jopa samana päivänä! Neuvontatiimi keskustelee kanssasi avoimesti ja ymmärrettävästi, olipa kyse sitten työsuhdeasioista, sopimuksista, verotuksesta, kirjanpidosta, vastuullisuudesta tai kansainvälisistä asioista. www.rihykauppakamari.fi/lakineuvonta
Ota rohkeasti yhteyttä
Kuulemme mielellämme ajatuksianne ja ideoita palveluistamme ja niiden kehittämisestä. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@rihykauppakamari.fi
Kerro valokuvalla, millainen on sinun näkemyksesi talousalueemme (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Riihimäki) identiteetistä ja vetovoimasta. Kilpailussa on kolme kategoriaa: luonto, kaupunki ja teollisuus.
Jokaisesta kategoriasta palkitaan voittaja sekä kunniamaininnan saaja. Valokuvat tulee lähettää ajalla 1.11.2025–30.4.2026. Kilpailuun hyväksytään myös valokuvat, jotka ovat otettu ennen kilpailun alkamisajankohtaa. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa, ammattiosaamista ei vaadita. Osallistu siis matalalla kynnyksellä!
www.rihykauppakamari.fi/valokuvakilpailu
IoT-pohjainen CleverSystem poistaa tuotantolinjalta hukan.
Tuotteita on oikea määrä käytettävissä oikeaan aikaan.
