Page 1

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti • www.riihimaki.fi • Julkinen tiedote / ryhmäjakelu

Koti &    kaupunki

2• 2011

4  - 5

Uusi kaupungingeodeetti viihtyy Riihimäellä

6  - 7

Kaupungin budjetti elää vuoden ympäri

12 -15

Kuva: Saara Vuorjoki

Tietopaketti Riihimäen Vedestä


Näyttelyt &museot

Nuutajärvi esillä lasimuseossa Lasikomppania – nuutajärveläiset lasitaiteilijat Nuutajärveläiseen lasitaiteeseen voi käydä tutustumassa 31.12. asti.

KOTI&KAUPUNKI

www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkaisija Riihimäen kaupunki Päätoimittaja Päivi Lazarov, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy Toimitus Urpu-Kaarina Yli-Laurila, Tom Kalima, Timo Kivioja Painopaikka Suomen Lehtiymä Oy, Tuusula

2

Riihimäen Kaupunginmuseo juhlii Teatteri ■ Tankki Täyteen ■ Lampaansyöjät ■ Syntipukki Riihimäen Teatteri www.riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1

■ P äivi Lazarov

Tärkeä mielipide Kaupunki kysyi syyskuussa asukkaittensa mielipiteitä Riihimäestä. Miksi kaupunkia kiinnostaa kuntalaisten mielipiteet turvallisuudesta tai viihtyisyydestä? Siksi, että vahva, yhtenäinen kaupunki-identiteetti – me-henki – ei synny hallinnollisessa norsunluutornissa. Sen tekevät kaikki yhdessä: riihimäkeläiset asukkaat ja yritykset, kaupungin työntekijät ja päättäjät. Yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan erityisesti taloudellisesti haastavana aikana. Kuntatalous on ollut syksyn puheenaihe ja on aiheena myös Koti&Kaupunki-lehdessä: mitä yhteisten palveluiden tuottaminen maksaa ja miten kaupungin talousarvio syntyy. Kuntalaisten mielipiteet painavat myös budjetin laadinnassa. Mielipiteet ovat tärkeitä ja niitä toivomme teiltä tästäkin lehdestä. Palautetta, samoin kuin juttuvinkkejä, voitte lähettää joko netin kautta tai lehdessä olevalla palautelomakkeella. Kiitos myös kevään tiedotuslehdestä antamistanne kommenteista. Palautteissa toivottiin muun muassa juttua virkistysalueista ja luontopoluista. Niistä kerromme seuraavassa lehdessä kun kevät taas koittaa!

KOLUMNI

Jarkko

Martikainen

Aika hyvä kaupunki Silloin tällöin joku kysyy, millaista on elää Riihimäellä; mitä kaupunki tarjoaa asukkailleen? Vastaan, etten tiedä. Omissa oloissaan elävä ei tosiaankaan tiedä eikä valehteleminen tule kysymykseen enää tässä iässä. Luulen asuvani verrattain tapahtumaköyhässä pienenpuoleisessa kaupungissa, josta ostettu pieni maakaistale riittää takaamaan oman viihtyvyyteni. Päälle päätteeksi junayhteydet muualle maahan ovat mitä parhaimmat. Tällainen puhe voi kuulostaa vähättelyltä. Sitä se ei ole. Tapahtumaköyhyys oli ja on valtti, ainakin minun kirjoissani. Heti muuton jälkeisellä viikolla se näyttäytyi plusmerkkisinä shokkeina. Teimme remonttia ja silloin tällöin piti pistäytyä raitilla hoitamassa tuoreen kuntalaisen juoksevia asioita tai vain ruokaostoksilla. Vantaan ruuhkiin totutelleelle tuntui sadunomaiselta astua kaupungin virastoon, jonka jonossa oli vain yksi ihminen. Kauppa- ja apteekkireissustakin saattoi selvitä varttitunnissa. Pidin siitä silloin ja pidän siitä nyt, mutta sekin on vain itsensä kokoinen huomio.

Joskus ´80–luvun Kajaanissa muistan kuulleeni väittämiä etelän asukkien epäaitoudesta. Lauseke tuli tulkita niin että Kainuussa oltiin aitoja, tai ainakin aidompia kuin alemmilla karttapaikoilla. Ilmiö oli sitä voimakkaampi mitä korkeammalle Suomineitoa kipusi. Yhtäältä katsoen sellainen kotiseuturakkaus on hellyttävää, mutta sen kivijalkana on aina itsepetos. Jokaisessa aiemmassa asuinpaikassani on omat puutteensa. Esimerkiksi Savonlinna: kuvauksellinen paikka, vain karttasijainti sattui epäonnistumaan. Kaupungin maantieteellinen motissa olo pahenee vuosi vuodelta: mikään virtaus tai elvyttävä voima ei kulje sitä kohti. Sikäli Riihimäkeä on siunattu: ajan olot huomioiden työläisen olisi hyvä asua jossain etelän seutuvilla. Näistä asemista kirjoittaessani katson olevani riittävän lähellä. Aika hyvä kaupunki aika hyvässä paikassa.

Telefoneerataan -näyttely kaupunginmuseossa 11.9.–26.4.2012. 11.9.–20.11. Riihimäen kaupunginmuseo 50 vuotta -juhlanäyttely. www.riihimaki.fi/kaupunginmuseo, Öllerinkatu 3


Luontotaidetta Metsästysmuseossa Metsästysmuseossa esitellään 7.10.– 6.11. vuoden 2010 luontokuvia, ja 10.11.– 8.1.2012 Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista. www.metsastysmuseo.fi Tehtaankatu 23 A

Lyhyesti Ekologinen jalanjälki on pieni Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälki kestää vertailun. Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälki oli KuntaJälki-hankkeen pienin. Kuntien ekologisen jalanjäljen laskentahankkeeseen osallistui Riihimäen lisäksi 23 muuta suomalaiskuntaa. ■ Lisätietoja: www.riihimaki.fi/ymparisto

Ehkäisevän päihdetyön viikko Riihimäen A-klinikka ja nuorten palvelupiste Nuppi järjestävät keskiviikkona 9.11. kaikille avoimen päihdefoorumiin Riihimäen lukiossa. Tilaisuuden alustaa yksi Suomen johtavia nuorten alkoholikäyttäytymisen tutkijoita, Elämä on Parasta Huumetta ry:n menetelmäkehittäjä Antti Maunu. Alustuksen jälkeen Riihimäen vaikuttajista koostuva paneeli keskustelee ja vastaa yleisön kysymyksiin. Päihdefoorumissa nähdään myös Riihimäen Nuorisoteatterin Leiskaa steissillä -näytelmä. ■

Terveyskioski uimalaan

■ Lex ihmemaa – Liisan seikkailu Nuorisoteatterin 20-vuotisjuhlanäytelmä ■ Sampo

showtaa

www.rnt.fi Suokatu 9

Reino Laitasalon maalauksia ja grafiikkaa sekä Ella-Maija Anttila-Laitasalon nukkeja 11.12. saakka. Perjantaisin vapaa pääsy. www.riihimaki.fi/taidemuseo Temppelikatu 8

Tässä numerossa: 4 -5 Riihimäki sai uuden kaupungingeodeetin

6 -7

Kuinka kaupungin budjetti syntyy?

8 -9

Harjunrinteen koulu uudistuu

10 -11

Ajankohtaista Riihimäeltä ■R  iihimäen kaupunginmuseo juhlii 50 toimintavuottaan.

Kaupunginmuseon kokoelmissa on noin 20 000 esinettä, vaikka esillä on vain pieni osa.

■U  usi nuorisovaltuusto on valittu. Nuorisovaltuusto on

kunnallisesta päätöksenteosta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille oiva paikka oppia ja vaikuttaa.

■R  iihimäen Teatteri viettää 65-vuotisjuhlavuottaan. Syksyn Tankki täyteen on vetänyt niin hyvin, että katsojatavoite saavutettiin ennen ensi-iltaa ja nyt myydään jo kevättä.

E

12 –15

T

Lisätietoja: www.riihimaki.fi/liikunta

Sattuma ja uskallus taidemuseossa

LII

Riihimäen uimalaan on avattu liikuntayksikön palvelupiste, joka sai nimikilpailussa nimekseen Terveyskioski RiihiKunto. Palvelupaletissa on ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa, kuntosaliohjausta, liikuntavälineiden lainausta, kehonkoostumusmittausta ja kuntotestausta. Palvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä ja maksuttomia. RiihiKunnossa järjestetään myös erilaisia hyvinvointiin liittyviä teemapäiviä. Toiveita teemapäivistä voi esittää vs. terveysliikuntakoordinaattori Marjo Konttiselle: marjo.konttinen@riihimaki.fi. RiihiKunto on auki maanantaisin klo 16.00 – 18.30 ja keskiviikkoisin 13.00 – 15.00. ■

Riihimäen Nuorisoteatteri esittää:

Tietopaketti Riihimäen Vedestä ■K  iinteistön talvihuolto on tärkeä osa omakotiasujan huolenpitoa kodistaan. Lue Riihimäen Veden vinkit syyshuoltoon.

■ J ätevedestä tulee puhdasta vettä Vantaanjokeen. Seuraamme, millaisen prosessin läpi jätevesi kulkee ja mitä sille tapahtuu.

3


Kaupungingeodeetti Ari Vettenterä muutti perheineen Riihimäelle

hyvin näyttää riksu toimivan

M

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

uutimme Riihimäelle työn perässä huhtikuussa. Asuinalueen valinnassa tärkeää oli sopiva etäisyys kouluun. Lisäpisteitä tulee luonnon läheisyydestä, sanoo Riihimäen kaupungingeodeetti Ari Vettenterä. Vettenterä tuli Riihimäen kaupungingeodeetiksi Someron maankäyttöinsinöörin virasta. Noin 9 400 asukkaan Somero on muuttotappioalue, jossa kysyntää on lähinnä keskustan rivitaloihin. Ari Vettenterä, 38, on syntyperäinen espoolainen, joka valmistui maanmittauksen diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta. Hän muutti Riihimäelle vaimonsa, 10-, 8- ja 4-vuotiaiden lasten, kolmen koiran ja kymmenen gerbiilin kanssa. Räätykänmäen Vasikkahaasta löytyi omakotitalo, jossa on viihdytty. Herajoen kouluun on sopivan lyhyt matka. – Olemme hurjan tyytyväisiä viime kesään Riihimäellä. Parhaillaan testaamme kerhojen ja muiden harrastusten toiminnan. Tyttöjä kiinnostavat tanssi ja muu liikunta sekä kokkikerho. Perheen äiti työskentelee kotona ja hoitaa nuorimmaista, ja avoin päiväkoti ja seurakunnan päiväkerhot saavat kiitosta. Omakotialueella ovat naapurit tulleet jo tutuiksi. Koirien ulkoiluttamiseen on hyvät maastot. Piha on pieni, joten sen hoitamiseen ei kulu liikaa aikaa.

Riihimäen palvelut saavat uudisasukasperheeltä melko hyvät pisteet: koko perhe on kirjaston suurkuluttaja. Maauimala on ihana, mutta uimahallissa olisi kiva olla vesiliukumäki. Paikallisliikennekin pelaa Someroa paremmin.

Kalmu on suurin kasvusuunta

– Ostetaan maata kaupungille, jalostetaan se tonteiksi, jotka myydään, Ari Vettenterä kiteyttää kaupungingeodeetin tehtävät. – Nykyinen Riihimäki on pieni, hyvin tiivis ympyrä, jonka keskustaan ei enää mahdu lisää tontteja. Pohjoisessa kasvua rajoittavat Ekokem, idässä ja lännessä rata ja tiet, etelässä kosteikot. Moni perhe haluaa, ettei etäisyys rautatieasemalle ole pitkä ja että kauppaan pääsee helpolla. Jos näihin toiveisiin lisätään omakotiasuminen, taloja on pakko olla aika tiheässä. Vettenterä muistuttaa, että kaupungin talous on sellaisessa jamassa, että työssä pitää ajatella kustannustehokkuutta. Vettenterän silmät suuntautuvat Kalmuun, missä on osayleiskaavamenettely meneillään. Se on Riihimäen kasvun pääsuunta ja perustuu vuosina 2004-2005 tehtyyn kasvusuuntavertailuun. Parhaillaan työstetään palautteita, joita kaavasuunnitelmista on saatu. Kaupunki yrittää edetä maakaupoissa. – Kun osayleiskaava on valmis ja hyväksytty, tulee paine ottaa alue käyttöön. Tavoitteena on, että vuonna 2016 Kalmusta voidaan myydä tontteja ja myynnissä edetä idästä länteen.

– Nyt kaikki panokset ovat yhdessä kopassa. B-suunnitelmaa ei ole. Riuttasta ja Arolammista on puhuttu. Päättäjien harteilla on iso vastuu ja paljon painetta, Vettenterä pohtii.

Lisää pien- ja kerrostaloja Riihimäellä rivitalotonttien kysyntä ylittää tarjonnan. Syyskuussa on käyty tarjouskilpailu Vahteriston rivitalotonteista. Kun ne on rakennettu, uuden kodin saa noin sata asukasta. Metsäkorvessa tulee myyntiin omakoti- ja rivitalotontteja kahdessa vaiheessa kuluvana ja ensi vuonna, 40-50 tonttia kumpanakin. – Kerrostaloja nousee Piikinmäkeen, missä aseman läheisyys luo kysyntää. Toinen kaavamuutosalue aseman lähellä, entisen kauppatorin alue, ei ole edistynyt toivotusti kaavasta jätettyjen valitusten vuoksi. – Peltosaari mullistaa tilannetta, sillä nykyisten kerrostalojen peruskorjausten lisäksi saadaan lisää kerrosalaa. ■

FAKTAA

Mitä geodeetti tekee? Kaupungingeodeetin tehtävänä on ostaa kaupungille maata ja jalostaa niistä myytäviä tontteja. Kaupungingeodeetti toimii myös kartta- ja tonttipalvelut yksikön esimiehenä.

Metsäkorpeen nousee uusi asuinalue Metsäkorven alueelle kaupungin koillisosaan nousee uusi 85 omakotitalon ja kuuden rivitalon asuinalue. Omakotitonttien koot vaihtelevat reilusta 800 neliömetristä yli 1700 neliömetriin. Rakennusoikeutta tonttia kohden on 220–350 kem2. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tonttien hinnoittelun lokakuussa. Alueen kunnallistekniset työt käynnistyvät kevättalvella 2012 ja valmistuvat kesän aikana. Lisätietoja kaikista kaupungin omakotitonteista: www.riihimaki.fi/Omakotitontit

4

Omakotitonttien haku Riihimäellä Tonttihakemus löytyy kaupungin kotisivuilla osoitteesta www.riihimaki.fi/tonttihakemus

Yhteystiedot

Vaihtoehdot hakemuksen toimittamiseen ■ T äytä ja lähetä hakemus verkossa. ■ T ulosta pdf-lomake ja täytä se. Postita, faxaa tai tuo lomake henkilökohtaisesti teknisen keskuksen kirjaamoon. ■N  ouda tonttihakemus kartta- ja tonttipalveluista. Postita, faxaa tai tuo henkilökohtaisesti se teknisen keskuksen kirjaamoon.

Eteläinen Asemakatu 2

Riihimäen kaupunki, tekninen keskus, kartta- ja tonttipalvelut Käyntiosoite: 11130 Riihimäki p. 019 758 4840 Riihimäen kaupunki, tekninen keskus, kirjaamo Postisoite: PL 125 11101 Riihimäki fax 019 758 4808


Kuva: Saara Vuorjoki

Riihimäen kasvun pääsuunta on Kalmu. Uusi kaupungingeodeetti toivoo, että Kalmun tonttien myynti voidaan aloittaa suunnitelman mukaisesti vuonna 2016.

Nykyinen Riihimäki on pieni, hyvin tiivis ympyrä, jonka keskustaan ei enää mahdu lisää tontteja.

5


Toukokuu

Maaliskuu

Tilinpäätös edelliseltä vuodelta

kaupunginhallituksen allekirjoitettavaksi.

Talous-ja toimintasuunnitelmien laadintaohjeet, seuraavan vuoden talousarvion kehys sekä omistajapoliittiset linjaukset konserniyhteisöille kaupunginhallituksessa.

Kesäkuu

Syyskuu

vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus toteutumaennusteineen valtuustossa.

toimintasuunnitelmaesitykset.

Edellisen vuoden tilinpäätös ja kuluvan

Toimielinten talous- ja

kuinka kaupungin budjetti syntyy? Kaupungin budjetti luominen on jatkumo, joka elää kunnan päätöksenteossa ja hallinnossa läpi koko vuoden.

R

iihimäen kaupungin kehittämispäällikkö Ritva Mustonen kertoo budjetin olevan pala palalta rakentuva prosessi, jossa kuluvan vuoden talousseuranta ja tulevan vuoden talousarvion rakentuminen lomittuvat. Syksyllä budjetti on ajankohtainen ja siitä puhutaan julkisuudessakin, mutta jo toukokuussa kunnan toimielimet saavat seuraavan vuoden talousarvion laadintaa koskevat ohjeet eli budjetin raamit. Siitä alkaa budjetin valmistelu. Valmistelu toimielinten osalta useimmiten päättyy siihen, että eri toimielimet antavat talousarvioesityksensä syyskuun alussa. – Toimielinten talousarvioesityksistä rakentuu budjetin alustava kokonaisuus, jonka perusteella kaupungin johto arvioi toiminnan edellyttämät meno- ja tulovirrat ja rakentaa reunaehdot taloudelle, Mustonen toteaa.

Juustohöylää ei käytetä Juustohöylä on tiukan taloudenpidon terminologiaa, jolla tarkoitetaan säästämisen

Valtuuston hyväksymisen jälkeen talousarvio kootaan budjettikirjaksi.

nimissä tehtyä kulujen höyläämistä samantasoisesti kaikilta toimialoilta. – Riihimäellä ei näin tehdä. Olemme sopineet selkeistä painotuksista, joiden nimissä niukankin talouden vallitessa pyritään huolehtimaan sekä lasten että vanhusten palveluiden toteutumisesta, Mustonen vakuuttaa. – Emme myöskään tee päätöksiä eri hallintokuntien tai toimialojen puolesta.

Päinvastoin, teemme tiivistä yhteistyötä ja kukin hallintokunta tai toimiala tekee tarvittavat muutokset ja säästötoimenpiteet itse. Riihimäellä budjettiin vaikuttaa vielä korjausvelka, joka syntyi pääosin 1990-luvun aikana. Silloin investointeja siirrettiin ja nyt tätä rakennus- ja saneerausvelkaa on jouduttu maksamaan velkarahalla. Näkyviä kohteita ovat olleet mm. vanhusten palvelutalo Riihikoti, koulujen korjaukset, kuten parhaillaan käynnissä oleva Harjunrinteen koulun korjaus sekä useat tiehankkeet. – Tämä on kasvattanut lainakantaa, jonka lyhentäminen on suuri haaste. Nyt olemme saaneet jo lainakannan kasvun pysähtymään, mutta emme vielä alenemaan, Mustonen kertoo.

Kuntalaiskysely vaikuttaa Talouden ennustaminen on vaikeaa. Selvää on, että juuri nyt eletään niukkuuden aikaa, mutta tarkkaa tietoa talouden kehittymisestä ei ole. Jos valtakunnallisia ennusteita joudutaan muuttamaan joskus aivan yllättäen, on selvää, ettei ennusteiden tekeminen ole help-

Kuntalaisten yhteinen rahapussi

6

Kuntalaisten maksamista kunnallisveroista koostuva budjetti on kuntalaisten yhteinen rahapussi, jolla kaikki käyvät useammin kuin ehkä luulevatkaan. Emme läheskään aina tule ajatelleeksi, että ostaessamme erilaisia palveluita kunnan eri sektoreilta nostamme tavallaan omia rahojamme kuntalaisten yhteisestä rahapussista, jonne niitä on talletettu kunnallisveron muodossa. Kun käymme uimahallissa, maksamme lipustamme noin kymmenen euroa

vähemmän kuin todelliset kustannukset ovat. Uimahalli ei siis pysty toimimaan keräämillään lipputuloilla, vaan tarvitsee lisärahaa kunnalta.

Kirjasto on meille kuin toinen olohuone. Yleensä harmittelemme vain sitä, että se sattuu olemaan joskus myös kiinni tai olemme unohtaneet palauttaa lainan ja joudumme pulittamaan pienen sakkomaksun. Todellisuudessa tämän upean kulttuurilaitoksen

olemassaolo maksaa asukasta kohden parin kirjan verran, noin 54 euroa vuodessa.

Lasten päivähoitomaksu kirpaisee, kun lasku erääntyy maksettavaksi. Sen porrastamisesta tulojen mukaan päättää valtio, mutta todellisuudessa yhden päivähoitopaikan kustannus Riihimäellä on noin 11.000 euroa vuodessa. Suomi on kansainvälisestikin tunnustettu hyvän perusopetuksen maa. Oppimistulok-


Lokakuu

Kaupunginjohtajan esitys talous- ja toiminta-

suunnitelmaksi kaupunginhallituksessa. Kuluvan vuoden toinen osavuosikatsaus toteutumaennusteineen valtuustossa.

Marraskuu

Talous- ja toimintasuunnitelmaehdotuksen esittely valtuustolle. Valtuuston päätös veroprosenteista. Kaupunginhallituksen ehdotus valtuustolle talous- ja toimintasuunnitelmaksi.

Joulukuu Valtuuston päätös

talousarviosta.

Tammikuu

Toimielinten päätökset käyttösuunnitelmiksi valtuuston talousarviopäätöksen perusteella.

Riihimäellä on laaja palvelutarjonta. poa myöskään kuntasektorilla. Riihimäellä on monipuolinen yrityskanta, joka epävarmoina aikoina on erittäin hyvä asia. Näin mahdolliset yhden toimialan ongelmat eivät heijastu niin laajalle. Tästä on esimerkkejä vaikkapa metsäteollisuudesta, jonka ongelmat saattavat heiluttaa jonkin yksittäisen paikkakunnan taloutta erittäinkin rajusti, jos alueen talous on rakentunut yhden suuren yrityksen varaan. – Toisaalta Riihimäki on kaupunki, jolla on hyvinkin laaja palvelutarjonta, kuten esimerkiksi uimahalli, liikuntatilat, kuvataidekouluja, kulttuuripalveluita jne. Näidenkään palveluiden ylläpito ei valitettavasti ole kaupungille ilmaista, Mustonen toteaa. – Pyrimme kuitenkin arvioimaan aina tilannetta kuntalaisen kannalta ja ottamaan arviointiperusteeksi heidän tarpeensa. Sen vuoksi tänä syksynä tehtyä kuntalaiskyselyä käytetään hyväksi budjetin perusteita laadittaessa, Ritva Mustonen kertoo. ■

set ovat erinomaisia ja opetus on kirjoa ja välineitä myöten ilmaista. Tosin ilmaista vain oppilaalle, sillä oppilaskohtaiset kokonaismenot ovat noin 6 800 euroa vuodessa.

"Yhteisen rahapussin" lista on loputon. Viimeiseksi voi mainita vanhusten laitoshoidon. Sen hinnasta on käyty kiivasta keskustelua kaikkialla Suomessa. Karu totuus on, että Riihimäellä jokaisen hoitopäivän keskimääräinen hinta laitoshoidossa on noin 143 euroa. ■

7


Kuvat: Saara Vuorjoki

Remontti numeroina

1 2 3 4 5 6 7 8

Harjunrinteen koulu on rakennettu 1950-luvulla ja sen kokonaispinta-ala on noin 9 000 m2. Ensimmäiseksi koko rakennus huputettiin, jotta rakenteisiin ei pääse sadevesiä. Huputus kesti useita viikkoja. Rakentaminen käynnistyi vanhojen rakenteiden purkamisella.

Kaikki vanhat eristeet poistettiin katoista ja lattioista ja korvattiin uusilla. Sen jälkeen lattiat valettiin uudelleen. Uusi ilmanvaihtotekniikka tarvitsee rakennuksesta täysin uutta tilaa kaikkiaan 650 neliömetrin verran. Ilmastoinnin konehuoneet rakennettiin ullakolle ja kellariin. Tiiliseinät pinnoitetaan eristemateriaalilla

ennen pohjarappausta, joka on pakko tehdä muovin suojassa sateiden ja helteiden vuoksi.

Rakennustöiden yhteydessä käynnistettiin myös

ulkoinen salaojitus. Kosteuden ehkäisemiseksi koko rakennuksen ympärys avattiin, eristettiin ja asennettiin salaojaputket.

Urakan kokonaiskustannus on tämän hetken

arvion mukaan noin 11.9 miljoonaa euroa. Summa sisältää myös kalustuksen, jonka osuus on noin miljoona euroa.

Harjunrinteen koulun työmaa on suuri. Kaupungin rakennuspäällikkö Hannu Mattila on tyytyväinen töiden edistymiseen.

Koulusta löytyy 460 ikkunareikää. Ikkunoiden asennuksissa käytettiin hyväksi mallisuoritusta, jossa ensin tehtiin valmiiksi yksi ikkuna pelteineen ja hyväksytettiin se.

Koulun ullakolle rakennetaan modernin ilmanvaihtotekniikan edellyttämä IV-huone. Rakennuksesta löytyi tarkoitukseen sopivia käyttämättömiä ullakkotiloja.


uusi koulu – vanhat kuoret Harjunrinteen koulun peruskorjaus on yksi Riihimäen suurimmista rakennusurakoista, kustannuksiltaan lähes 12 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saadaan täysin uusi koulu, joka rakennetaan vanhoihin kuoriin.

H

arjunrinteen koulun peruskorjauksen kaltainen, suuri rakennushanke on pitkällinen prosessi. – Päätöksentekoon, suunnitteluun ja urakan kilpailuttamiseen sekä muihin käytännön asioihin kuluu lähes kolme vuotta. Vasta sen jälkeen päästään konkreettisiin rakennustoimiin, kaupungin rakennuspäällikkö Hannu Mattila kertoo. Itse remontin ensimmäinen toimenpide oli koko koulun huputtaminen. Tämä alkoi viime keväänä ja se kesti kolmisen viikkoa rakennuksen jokaista siipeä kohden. – Huputtaminen on tällaisessa urakassa täysin välttämätön toimenpide, koska katto avataan, välikatto puretaan, lattioita valetaan ja ulkoseiniin kiinnitetään eristeitä. Ilman suojausta rakenteet kastuisivat, sanoo rakennustyömaan vastaava työnjohtaja Kaarlo Suihkonen LujaTalo Oy:stä.

Vanhoihin kuoriin uutta tekniikkaa Harjunrinteen koulu on rakennettu 1950luvulla, joten se on monille riihimäkeläisille tuttu opinahjo. Koulu peruskorjattiin 1980-luvulla, mutta nyt remontti tehdään niin täydellisenä, että vanhasta rakennuksesta jäävät jäljelle vain ulkoseinät ja kantavat rakenteet. – Tiilirakenteet olivat erinomaisessa kunnossa, mutta sieltä täältä lattioista ja katoista löytyi kosteusongelmia. Ne on nyt korjattu poistamalla kaikki vanhat eristeet ja korvaamalla ne uusilla, Suihkonen kertoo.

Tällä hetkellä rakennus ei juuri koululta näytä. Sisäseinissä on tosin siellä täällä suuria oppilaiden tekemiä graffitteja, mutta tulevista luokkahuoneista ei ole vielä käsitystä. – Parhaillaan entiselle ullakolle rakennetaan IV-huonetta. Kaikkiaan modernin ilmanvaihtotekniikan edellyttämiä, suuria laitehuoneita tulee kolme, kaksi ullakolle ja yksi kellariin. – Uusi tekniikka muodostaa vanhojen talojen peruskorjauksissa tilaongelman. Tässä tapauksessa ilmanvaihtolaitteille löytyi käyttämättömiä ullakkotiloja, mutta kaikkialle tarvitaan esimerkiksi valtava määrä sähköjohtoja, koska kouluun tulee viimeistä tekniikkaa olevat modernit opetusvälineet, rakennuspäällikkö Hannu Mattila kertoo.

Huppu pois vuoden lopussa Vielä jonkin aikaa kaupunkilaiset joutuvat katsomaan huputettua rakennusta. Vuoden loppuun mennessä suojamuovit ja rakennustelineet kuitenkin poistetaan. – Silloin ovat kattorakenteet kunnossa, ulkoseinät ovat saaneet ylimääräisen eristevillan ja seinät peittävän pohjarappauksen. Sen jäljiltä väri ei tosin vielä ole lopullinen, Mattila kertoo. – Lopullinen pintakäsittely tehdään vasta ensi keväänä, kun on riittävän lämmintä, Suihkonen toteaa.

Vanhasta rakennuksesta jäivät jäljelle vain ulkoseinät ja kantavat rakenteet. – Niiden tarkoituksena on tehdä hyväksyttäväksi yksittäisiä kohteita, esimerkiksi luokkahuone tai ikkuna. Kun tilaaja on hyväksynyt toteutuksen ja laadun, sama voidaan toistaa muissa vastaavissa kohteissa, Mattila selittää. – Harjunrinteessä on esimerkiksi 460 ikkunareikää, joten parempi tehdä ensin yksi ikkuna pelteineen valmiiksi ja hyväksyttää se. Tämän hetken arvion mukaan oppilaat voivat palata kouluun vuoden 2013 keväällä. ■

FAKTOJA Harjunrinteen koulu on Riihimäen

suurin yläkoulu.

Kouluun keskitetään teknisen

Kaikkiaan 460 ikkunareikää

työn opetustiloja.

Rakennusurakan edetessä tehdään rakennuksessa niin sanottuja mallisuorituksia.

opetustekniikalla.

Koulu varustetaan uusimmalla

Taloudellisesti raskaita hankkeita Riihimäen kaupunki on viime vuosina joutunut toteuttamaan useita taloudellisesti raskaita rakennushankkeita. Monien urakoiden kasaantuminen viime vuosiin johtuu siitä, että 1990-luvun lama pakotti siirtämään pakollisia hankkeita myöhemmäksi. Peruskorjauksen kohteena on ollut koulujen lisäksi vanhusten palvelutalo Riihikoti. Myös uusia päiväkoteja on rakennettu vastaamaan kaupungin väestönkasvua. Kallein näistä rakennushankkeista oli Riihi-

kodin peruskorjaus. Sen kokonaishinta oli noin 13 miljoonaa euroa. Ennen Harjunrinteen koulun peruskorjausta on Riihimäellä tehty täydellinen peruskorjaus Pohjolanrinteen koulussa, Karan koulussa sekä Riihimäen lukiossa. Näiden urakoiden hinnat olivat noin kahdeksan miljoonaa euroa. Urakat ovat olleet erityisen raskaita Riihimäen kaupungille, koska ne on jouduttu tekemään lainarahalla ja toteuttamaan peräkkäin ja osittain jopa limittäin. ■

Kuva: Riihimäen kaupunki

Riihimäen taloudellisesti raskaat remonttiponnistelut alkavat olla voiton puolella. Koulujen ohella remontin kohteena on ollut mm. vanhusten palvelutalo Riihikoti.

9


Uutisia &asioita

Pysäköinninvalvonnalla lisätään turvallisuutta Pysäköinninvalvontaa koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2012 tammikuussa. Uusi lainsäädäntö antaa tehokkaampia keinoja puuttua väärinpysäköintiin. Pysäköinninvalvonnan tavoitteena on ennaltaehkäis-

tä pysäköintivirheitä ja edistää pysäköintiin varattujen paikkojen mahdollisimman tehokasta käyttöä. Valvonnalla myös vaikutetaan kuntalaisten turvallisuuteen, kun väärin pysäköidyt autot eivät estä hälytysajoneuvojen kulkua.

Pysäköintivirhemaksu Riihimäellä nousi elokuun alussa 40 euroon. Kaupunki vastaa pääasiallisesti pysäköinninvalvonnasta alueellaan. Kaupungin toteuttaman valvonnan lisäksi myös poliisi valvoo pysäköintiä. ■

Pysäköinninvalvonnan lainsäädäntö muuttuu.

Kaupunginmuseo esittelee ja säilöö elämisen jälkiä Kuva: Kaupunginmuseo

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

R

iihimäen kaupunginmuseo juhlii 50 toimintavuottaan. Se, kuten lasimuseokin, lähti alkuun Helsingin yliopiston Hämäläisosakunnan esinekeräyksestä. Aluksi toimittiin Eteläisessä koulussa ja vuodesta 1970 nykyisissä tiloissa Rautatienpuistossa. Kaupunginmuseo on kahden museoammattilaisen vakituinen toimipaikka. Lisäapuna ahkeroivat satunnaiset projektityöntekijät. Vaikka museo on yleisölle avoinna vain kahtena päivänä viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 12-18, talossa tehdään töitä joka päivä. Sopimuksesta ovet avautuvat muulloinkin.

Juuri nyt Riihimäen kaupunginmuseossa on esillä kaupungin 120-vuotisen puhelintoiminnan esineistöä.

– Viime vuonna meillä kävi asiakkaita 210 päivänä, laskee museoamanuenssi Päivi Yli-Karhula. Kokoelmatyö eli esineiden ja valokuvien tallentaminen ja tutkiminen vie suuren osan ajasta. Esine valokuvataan ja mitataan. Muistiin merkitään materiaalit, värit, kolhut, elämisen jäljet, kuka oli käyttäjä, milloin, miksi, kuka valmisti. Lopuksi esine pakataan niin hyvin, että se säilyy tuleville polville muuttumattomana. Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmissa on noin 20 000 esinettä, vaikka esillä on vain pieni osa. Esineitä on koruista ja hattuneuloista hevoskärryihin ja paloautoon. Vanhin esine on parintuhannen vuoden takainen rautakautinen suosuksi. Tilanpuute onkin kova. Parhaillaan avoinna olevan Telefoneerataan! -näyttelyn kokoamisessa apua on saatu Viestimuseosta ja vanhalta Riihimäen Puhelin Oy:ltä. ■

Nuoria kuullaan päätöksenteossa Kuva: Pauli Palola

Kuluvana syksynä valittiin Riihimäelle järjestyksessä kahdeksas nuorisovaltuusto. Uutena puheenjohtajana aloitti Eetu Mattila ja varapuheenjohtajaksi Valtteri Väänänen. Nuorisolain mukaan nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Tähän tarkoitukseen nuorisovaltuusto on oiva väline. Nuorisovaltuusto on keino nuorille tutustua kunnan toimintaan, hallintoon ja päätöksentekoon. Riihimäellä on erittäin myönteinen suhtautuminen nuorisovaltuustoon, josta osoituksena on Riihimäen uusi nuorisovaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa. Mukana myös edellisen valtuuston jäseniä

10

muun muassa se, että jokaisessa lautakunnassa nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tätä kautta nuoret saavat tärkeää tietoa siitä, mitä kunnallisissa elimissä käsitellään ja miten asiat etenevät. Nuorisovaltuusto on yhteydessä myös lähikuntien valtuustoihin ja lisäksi se järjestää riihimäkeläisille nuorille erilaisia tapahtumia. Kuten uusi puheenjohtaja Eetu Mattila toteaa: – Nuorisovaltuusto on paikka kunnallisesta päätöksenteosta ja yhteiskunnallisista teemoista kiinnostuneille nuorille tutustua toisiinsa ja samalla itse vaikuttaa. Nuorisovaltuustotoiminta alkoi Riihimäellä 1998. ■


Ota omaksesi Peltosaaren uusi lähiliikuntapaikka Syyskuun lopussa avattiin uusi lähiliikuntapaikka Peltosaaren koulun yhteyteen. Lähiliikuntapaikassa on muun muassa tasapainoa ja koordinaatiota kehittäviä kuntoiluvälineitä. Alueelta löytyy myös pituushyppypaikka sekä

pelikaukalo koreineen ja maaleineen. Ketterimmät voivat myös kokeilla suuren suosion saavuttanutta parkouria. Koko aluetta ympäröi kolmiratainen juoksurata, jonka pituus on reilut 100 metriä. Juoksurata soveltuu juokse-

Kuva: Riihimäen kaupunki

misen lisäksi myös sauva- tai vaikkapa rollaattori-kävelyyn. Vs. liikuntatoimenjohtaja Anu Marttinen toivoo näkevänsä paikan kaikkien kuntalaisten ahkerassa käytössä. ■ Peltosaaren uusi lähiliikuntapaikka löytyy Peltosaaren koulun yhteydestä.

riihimäen teatteri elää ja juhlii ■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

V

iime aikoina on helpottanut, sanovat Riihimäen Teatteri Oy:n teatterisihteeri Kirsi Helstelä ja pukusuunnittelija-puvustonhoitaja Tiina Joutsen ja viittaavat aikaan, jolloin lakkautusuhka ja leikkaukset olivat jokapäiväisiä puheenaiheita. Riihimäen Teatteri on ensi vuoden alusta kokemassa ison hallintomuutoksen. Säätiöstä tulee osakeyhtiö, jossa kokonaisvastuun kantaa toimitusjohtaja Niina Torkko. Taiteellisena johtajana ja näyttelijöiden esimiehenä jatkaa Aleksander Anria. Riihimäen kaupunki on teatterin omistaja. Osakeyhtiön hallituksessa puhetta johtaa Timo Sinivuori. Henkilökuntaa on parikymmentä, heistä neljä näyttelijöitä. Riihimäen Teatteri viettää 65-vuotisjuhlavuottaan. Kotimaisen syksyn

Tankki täyteen on vetänyt niin hyvin, että katsojatavoite saavutettiin ennen ensi-iltaa ja nyt myydään jo kevättä. Syksyn tarjontaa on lisäksi Veikko Huovisen Lampaansyöjät. Tiina Joutsen tuli taloon 1984 ja muistaa, että kestopuheenaiheena on ollut talous. Vuosia vaikeuksia riitti myös tiloista, kun tulipalo tuhosi vanhan teatteritalon. Nyt ulkoiset olosuhteet ovat paremmassa kunnossa. – Kulttuuri herättää aina suuria tunteita. Joudumme puolustamaan kulttuurin tekemisen tärkeyttä. Teemme kuitenkin ennaltaehkäisevää työtä, jonka hedelmät näkyvät esimerkiksi sosiaalialalla, Kirsi Helstelä sanoo. Riihimäen Teatterissa uutta on yleisötyö ja avoimet harjoitukset. Ollaan enemmän näkyvissä, ei vain neljän seinän sisällä. – Teatteriin voi tulla muulloinkin kuin näytökseen. Käyttäkää hyväksenne kotiteatteria, naiset kannustavat. ■

Mitä mieltä?

Kuva: Uupi Tirronen

Sulo Vilén (Esko Rissanen) ja Reinikainen (Kari Tuominen) vetävät väkeä Riihimäen Teatteriin.

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Vastaa ja voita!

■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin tiedotuslehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme  Sinun apuasi. ■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

Riihimäen kaupunki Tunnus 5019131 00003 VASTAUSLÄHETYS

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa

www.riihimaki.fi/palaute

■ Lähetä vastauksesi 15.11.2011 mennessä. ■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Nimi:

Kiitos yhteistyöstä!

Puhelin:

Osoite:

11


Kuva: Riihimäen kaupunki

Vesipostia

Kiinteistöjen mukaantulo johtosaneeraukseen tärkeää Vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi myös kiinteistöjen jätevesi- ja kuivatusjärjestelmien uusiminen on tärkeää. Saneerausalueilla kiinteistöt ovat yleensä niin vanhoja, että tonttijohtojen uusiminen olisi hyvä tehdä muutoinkin, jollei sitä ole vielä tehty. Uusimisen yhteydessä kiinteistöllä erotellaan kuivatusvedet jätevesistä ja johdetaan ne huleve-

siviemäriin. Tällä toimenpiteellä jätevesiviemäriin johdettava vesimäärä pienenee, mikä osaltaan vähentää verkostotulvan vaaraa. Myös jätevedenpuhdistamon toimintavarmuus paranee, kun sinne ei rankkasateellakaan johdeta suuria vesimääriä. ■ Kiinteistön omistaja hyötyy johtosaneerauksesta.

omakotitalo talvikuntoon Talven lähestyessä omakotiasujan on syytä pysähtyä miettimään, onko oma kiinteistö talvikunnossa. Myös vesilaitteet tarvitsevat oman huomionsa talven lähestyessä. Omakotitalon omistajalla on paljon tehtävää laittaessaan kiinteistönsä talvikuntoon. Sadevesikourujen puhdistaminen yksi näistä tehtävistä.

12

J

ohtomestari Markku Lamminsivu on vuosia katsellut omakotikiinteistöjen valmistautumista talveen ja todennut, että omistajasukupolven nuorennusleikkauksen myötä on paljon taitoa ja jopa huolellisuutta kadonnut. – Ihan ei riitä, että siirtää puutarhakalusteet suojaan lumen ja pakkasen tieltä, Markku Lamminsivu toteaa. Joskus talvi tulee yllättävän kovalla pakkasyöllä. Jo yksikin kylmä yö saattaa riittää siihen, että vesimittari jäätyy. – Asukkaan on syytä huolehtia siitä, että lämpötila ei pääse pakkaselle siinä tilassa, missä vesimittari on. Se on usein varastotilassa tai välieteisessä. Se on sinänsä oikea paikka, mutta ikävän usein käy niin, että ikkuna tai ovi on jäänyt kesän jäljiltä auki tai tilaan on unohtunut kytkeä lämmitys. Jos lämpötila pääsee laskeutumaan alle nollan, vesimittari voi jäätyä. Mittari ei jäätymistä kestä ja vaikka se on Riihimäen Veden omaisuutta, se on asukkaan vastuulla ja jäätymisestä johtuva rikkoutuminen laskutetaan aina asukkaalta. Samoin kannattaa ajoissa huolehtia siitä, että puutarhaletkuista on laskettu vedet pois ja ulkovesi on suljettu sulusta asunnon

Vesimittari ei kestä jäätymistä.

MUISTA

1  2  3  4  5 

Tarkista että vesimittari ei pääse jäätymään. Varmista myös, ettei vesimittarissa ole vuotoja.

Tarkista salaojien ja viemäreiden tarkistuskaivot. Niiden puhdistaminen on osa talon syyshuoltoa.

Tyhjennä puutarhaletku ja sulje sen ulkohana sisältä. Myös nämä hanat ovat herkkiä jäätymiselle. Avaa sadevesikourut lehdistä. Jäätyneet lehdet aiheuttavat helposti pysyvän tukoksen.

Selvitä tonttijohtojen sijainnit.Ne on esitetty vesi- ja viemärilaitteiden asemapiirroksissa.

sisältä. Myös nämä ulkohanat ovat herkkiä jäätymiselle, mikä voi aiheuttaa putkirikon ja veden tulvimisen sisätiloihin.

Tarkastuskaivon sijainti tiedettävä Omakotitaloasukkaan täytyy tietää tonttivesijohtojen ja tarkastuskaivojen sijainnit. Ne on esitetty liittyjien omissa vesi- ja viemärilaitteiden asemapiirroksissa. Sen lisäksi sulkuventtiilin paikka on merkitty rakennuk-

sen seinään kiinnitettyyn merkkikilpeen. On hyvä tarkistaa ennen talvea, että merkkikilpi on tallella ja että piirustukset löytyvät varmasti. Myös tarkastuskaivoon kannattaa kurkata muiden syystöiden yhteydessä. – Muovisilla putkilla saattaa joskus savisessa maaperässä olla taipumusta nousta kovan roudan myötä vähitellen ja irrota lopulta liitoksista. Jos näin käy, viemäriä uhkaa tukkeutuminen. Ennen maan routaantumista ongelma on suhteellisen helppo korjata, Lamminsivu kertoo. Koska talvella on taipumus tulla vaihtelevin pakkas- ja suojailmoin, on hyvä huolehtia myös siitä, että rännit ovat puhtaat ja sadevesillä on vapaa reitti sadevesiviemäreihin. Jäätyneet lehdet aiheuttavat pysyvän tukoksen, jolloin vesi tulvii pihalle ja jäädyttää sen seuraavana pakkasyönä.

Jos putkilla on taipumus jäätyä Putkimestari Markku Lamminsivu muistuttaa myös hyvistä vanhan kansan nikseistä, joilla estetään putkien jäätyminen. – Jos talvisin on ongelmia, kannattaa kellaritiloissa lisätä lämpöeristystä putkien päälle. Pihamaalla on myös hyvä jättää auraamatta maanalaisen vesijohdon kulkureitti ja jopa kasata kunnon lumikinos johtokaivannon päälle tai seinustalle. Lumi on äärimmäisen hyvä eriste. – Jos routa ulottuu vesijohdon pintaan asti eikä putkessa ole virtausta, hyvä keino jäätymisen estämiseksi on juoksuttaa putkessa vettä. Virtaava vesi ei niin helposti jäädy ja on kuitenkin halvempaa kuin putkien sulattaminen, Lamminsivu toteaa. ■


Kalkin aiheuttamia haittoja voi ehkäistä Veden sisältämällä kalkilla on merkitys veden syövyttäviin ominaisuuksiin. Kalkkipitoinen vesi vähentää putkistojen syövyttävyyttä ja metallien liukenemista putkista. Kalkkipitoisen veden käytön haittana on saostuminen joihinkin LVI-laitteisiin. Haittaa voidaan pienentää kiinteistön hoitotoimenpiteillä. Huoltamalla ja tarkastamalla sään-

nöllisesti lämminvesivaraajia ja muita LVIlaitteita voidaan vähentää laitteiden häiriöitä ja pidentää niiden käyttöikää. Samoin erilaiset vedenkeittimet ja kotitalouskoneet on hyödyllistä käsitellä määräajoin kalkinpoistoaineella. Lämminvesivaraajiin saostumia saattaa kertyä esimerkiksi lämpötilan ollessa edes paikallisesti liian korkea. ■

Kuva: Rodeo

Kalkkia kertyy mm. kahvin- ja vedenkeittimiin. Ne olisikin hyödyllistä käsitellä määräajoin kalkinpoistoaineella.

Kuvat: Saara Vuorjoki

Tarkistuskaivojen tarkastaminen ja puhdistaminen kuuluvat kiinteistön syyshuoltoon.

Varmista ennen talvea ja pakkasia, ettei vesimittari pääse jäätymään. Tarkasta samalla, ettei vesimittarissa ole vuotoja.

Viimeistään nyt on aika kerätä puutarhaletkut suojaan pakkaselta. Muista tyhjentää letku ja sulkea hana asunnon sisältä.

13


Vesipostia

Verkostojen saneeraus on pitkäjänteistä työtä Vesihuollon verkostojen alueellista saneerausta on tehty Petsamon ja Juppalan alueella jo usean vuoden ajan. Saneeraus aloitettiin vuonna 2006 Sipusaarentien, Notkotien ja Sirppitien alueelta. Sen jälkeen on jatkettu Petsamonkadun ja sen lähikatujen johtojen saneerauksella Pohjolankadulta pohjoiseen

Oravankatua kohti. Tämän vuoden urakkana oli verkostosaneeraus Petsamonkadulla Kanta-kadulta Oravankadulle, Kaukolankadulla, osalla Kantakatua ja Oravankatua sekä Jänönkadulla ja -kujalla. Lisäksi tänä vuonna saneerattiin verkostot Hirsimäessä Sivukadun - Syrjäkadun alueella. Näiden vuosien aikana

on saneerattu yhteensä yli yhdeksän kilometriä sekä vesijohtoja että jätevesiviemäreitä sekä rakennettu saman verran hulevesiviemäreitä. Ensi vuonna alueellista saneerausta jatketaan Petsamossa Oravankadun pohjoispuolella sekä Hirsimäessä Ajurinkadun alueella. ■

puhdasta vettä vantaanjokeen Harva miettii veden alkuperää ja sen lopullista määränpäätä. Puhdasta vettä tulee hanasta ja likainen vesi katoaa viemäreihin. Vaivatonta, mutta mitä jätevedelle tapahtuu?

R

iihimäen kaupungin, Lopen ja Hausjärven jätevedet päätyvät Vantaanjokeen; eivät sellaisinaan, vaan huolellisesti käsiteltyinä ja luontoa rasittamatta. Vuonna 2010 jätevesiä kertyi puhdistamolle keskimäärin 12 600 kuutiota vuorokaudessa eli vuodessa yhteensä noin 4,6 miljoonaa kuutiota. Tätä varten on rakennettu noin 185 kilometrin mittainen viemäriverkosto. Suunnitelmissa on myös puhdistamon saneeraus ja laajennus vuosina 2013-2014. Jätevesien matka sujuu joko viettona, eli omalla voimallaan tai pumppujen auttamana. Pumppaamoja on verkostossa kaikkiaan 26 kappaletta eri puolilla kaupunkia. Normaalitilanteesta puhdistamo selviytyy erittäin hyvin, mutta pahimpina aikoina keväisin sulamisvedet nostavat jätevesien määrän jopa kolminkertaiseksi. Silloin ei puhdistamon kapasiteetti riitä ja jätevettä joudutaan joskus juoksuttamaan ohi prosessin. Tämän vuoksi Riihimäen Vesi pyrkii saneeraamaan vanhoja sekaviemäreitä erillisviemäröinnillä, jossa sadevedet eivät enää päädy jätevesien sekaan.

nis-kemiallista puhdistamista. Fosforin erotukseen ja saostamiseen prosessissa käytetään rautasulfaattia, eli rautasuolaa, käyttöpäällikkö Tiina Oksanen kertoo. – Sen jälkeen edetään varsinaiseen biologiseen puhdistamiseen, jossa jätevedestä poistetaan orgaaninen aines ja typpi. Tämä prosessi tapahtuu bakteeritoiminnan avulla, joka synnyttää biomassaa (aktiivilietettä), joka jälkiselkeytyksessä laskeutetaan altaan pohjalle. Prosessin ylläpitämiseksi osa tästä aktiivilietteestä palautetaan takaisin prosessiin ja osa pumpataan lietteenkäsittelyyn. Sen sijaan selkeytynyt, kirkas vesi jatkaa lopulta poistoputkea pitkin Vantaanjokeen. Etenkin typenpoiston bakteerikannan säilymisen kannalta on oleellista, että jäteveden lämpötila ei laskisi liian alhaiseksi. Sen vuoksi sulamisvesien aikaan joudutaan joskus ohittamaan puhdistamon biologinen osa, sillä liian kylmä vesi tuhoaisi biologisen puhdistusprosessin. Puhdistamon poistaa jätevedestä orgaanisen aineen ja fosforin yli 95-prosenttisesti ja typen noin 70-prosenttisesti. – Nämä ovat lupaehtojamme ja niihin me myös pääosin pääsemme, Tiina Oksanen toteaa.

Ensimmäisenä on välppäys

Lietteelle oma käsittely

Puhdistamolle tuleva jätevesi pumpataan välppäykseen, jossa jätevedestä erotetaan karkea kiintoaines. Sen jälkeen edetään hiekanerotukseen ja esiselkeytykseen, missä jätevedessä jäljellä oleva helposti laskeutuva kiintoaines laskeutetaan altaan pohjalle. Fosfori saostetaan kemiallisesti. – Tämä puhdistusvaihe on mekaa-

Jätevedestä poistettu liete saa oman käsittelynsä. – Ensin liete tiivistetään ja mädätetään, jolloin siitä saadaan metaanikaasua, josta tuotetaan sähköä ja lämpöenergiaa puhdistamon omiin tarpeisiin. Mädätyksen jälkeen liete kuivataan linkoamalla ja varastoidaan siiloihin, Oksanen kertoo.

14

Kuva: Saara Vuorjoki

Puhdistamon käytöstä vastaa työnjohtaja Reijo Tyvijärvi.

Hänen mukaansa Riihimäen Vedellä ei ole lupaa lietteen jatkokäsittelylle, vaan se kuljetetaan VamBio Oy:n käsiteltäväksi Vampulaan.

WC-pönttö ei ole roskis Tiina Oksanen muistuttaa, että vessanpönttö ei ole roskakori. – Vessaan ei saa laittaa mitään, mikä ei sinne kuulu: ruoantähteitä, vanupuikkoja, kemikaaleja, ongelmajätteitä, roskia, paistinrasvoja jne. Sen lisäksi, että

ne ovat haitaksi puhdistusprosessille, ne saattavat tukkia viemäreitä. Tukokset voivat johtaa viemäreiden tulvimiseen huoneistoon ja aiheuttaa suuria vahinkoja. Väärät esineet ja aineet uhkaavat jätevesihuoltoa sen kaikissa vaiheissa, kiinteistön omissa järjestelmissä, pumppaamoilla ja lopulta puhdistamolla. – Monet eivät tule ajatelleeksi, että esimerkiksi kinkun kuuma paistorasva voi kylmässä hyytyä ja tukkia viemärin, Tiina Oksanen toteaa. ■


Riihimäen Vesi • yhteystiedot Käyntiosoite


Asiakaspalvelu

Rakentajapalvelu

Laitokset

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki


■ Vesi- ja jätevesilaskutus,

■ KVV-laitteet, asennustarkastukset

Käyttöpäällikkö Tiina Oksanen
 019 758 4970

Avoinna ma-to 8.00 – 15.00 pe ja aattopäivinä 8.00 – 14.30 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus Palvelusihteerit Pirjo Kemppainen
019 758 4962
  Satu Konttinen
019 758 4966
  Viivi Tuominen
019 758 4961 riihimaenvesi@riihimaki.fi

Tarkastusteknikko Jukka Seuranen
 019 758 4965

■ Tonttijohdot, vesimittarit

Johtomestari Markku Lamminsivu
 019 758 4967

Vesihuoltoinsinööri Sirpa Aulio
 019 758 4975 ■ Urakoiden valvonta 

Hallinto

Verkostoteknikko Tommi Virtanen 019 758 4963

johtaja Jarmo Rämö
 019 758 4964

Vikailmoitukset 019 758 4967 virka-aikana 019 741 7487 virka-ajan jälkeen

Jätevesi käy läpi monimutkaisen puhdistusprosessin, jonka seurauksena se muuttuu puhtaaksi vedeksi Vantaanjokeen.

Riihimäen Vesi ei kuluta verovaroja Vuoden 2011 tuloennuste Liittymismaksut 250 000 € Muut tulot 570 000 € Perusmaksut 650 000 €

Riihimäen Vesi on kaupungin kokonaan omistama kunnallinen liikelaitos. Laitoksella on oma talousarvio ja tilinpäätös, jotka ovat osa koko kaupungin vastaavia asiakirjoja. Oleellinen asia laitoksen taloudessa on, että toiminta rahoitetaan kokonaan asiakkailta perittävillä maksuilla.

Liikelaitosta muodostettaessa vuonVesi- ja jätevesimaksut 6 265 000 €

na 2002 kaupungin lainasta siirrettiin osa vesihuoltoliikelaitoksen lainaksi, jota lyhennetään vuosittain. Lainanhoitokulut

ovat vuonna 2011 noin 568 000 euroa. Lisäksi Riihimäen Vesi maksaa vuosittain kaupungille korkoa sille peruspääomalle, joka siirtyi laitoksen omai-suudeksi. Koron suuruus on noin 525 000 euroa vuodessa.

Suurin toiminnallinen menoerä on investointimenot, jotka tänä vuonna ovat noin 3,150 milj. euroa. Käyttömenojen osalta suurimmat menoerät ovat palveluiden osto, noin 1,334 milj. euroa, hen-

kilöstö-menot noin 1,220 milj. euroa sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinta, noin 1,025 milj. euroa.

Tuloista pääosa muodostuu asiakkailta perittävistä perus- ja käyttömaksuista, tänä vuonna yhteensä noin 6,915 milj. euroa. Liittymismaksutulot ovat noin 250 000 euroa. Muut tulot ovat yhteensä noin 570 000 euroa. Pääosa näistä tuloista muodostuu Lopelta ja Hausjärveltä perittävistä jäteveden käsittelymaksuista.

15


RIIHIMÄELLÄ TAPAHTUU LOKAKUU Tiistai 18.10. ■ Sadun päivä Kaupungin kirjastossa | klo 17.30, 18.00. ja 18.30 | Nuorisoteatteri esittää Grimmin sadun Kultainen hanhi Kaupungin kirjaston satuhuoneessa | Osoite: Kauppakatu 16 ■ Lampaanpolska-tapahtuma Riihimäen Teatterissa | klo 11.30–15.00 | Villabingoa, Duck Hunt -pelaamista, Lampaansyöjät näytelmän esittelytilaisuus ja avoimet harjoitukset sekä kahvitarjoilu | Osoite: Hämeenaukio 1

Torstai 20.10. ■ Kirjailijailta Kirjoittamisen ilo ja intohimo | klo 18.00–19.00 | Riitta ja Olli Jalonen | Kaupungin kirjaston Samuli Parosen salissa | Osoite: Kauppakatu 16

Sunnuntai 30.10. ■ Riihimäen Mieslaulajat 65-vuotisjuhlakonsertti Hyrian salissan klo 15.00 | Liput 15 € sisältää kahvitarjoilun | Osoite: Sakonkatu 1

MARRASKUU Sunnuntai 6.11.

■ Croquis-piirustusta Taidemuseossa | klo 14.00–16.00 | Hinta 6 € | Osoite: Temppelikatu 8.

Perjantai 11.11.

■ Vesidisco uimahallissa | klo 18.00–21.00 | Osoite: Salpausseläntie 16

Lauantai 12.11.

■ Teetä ja taidehistoriaa -luento Taidemuseossa | Marja Väätäinen: Maisemamaalauksen historiaa | klo 15.00–16.30 | Liput 6/4 €, sisältää teetarjoilun | Osoite: Temppelikatu 8.

Sunnuntai 13.11.

■ Liikkuva isänpäivä – koko perheen liikuntatapahtuma Urheilutalolla | klo 10.00–12.00 | Osoite: Pohjolankatu 6

Perjantai 18.11.

■ Metsän tummuus mulle tuokaa -runoilta Metsästysmuseossa | klo 19.00–21.00 | liput 8 €, sisältää kahvin ja pullan | Osoite: Tehtaankatu 23 a

Lauantai 19.11.

■ Saksalaiset joulumarkkinat Granitin aukiolla | klo 10.00–15.00

Riihimäen lukion auditorio, Koulukatu 5 Miksi nuoret juovat ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Sosiaalinen näkökulma. Keskustelun alustajana Antti Maunu. ■ klo 17.30 puffetti (Riihimäen Erätytöt) ■ klo 18.00 Nuorten antialkoholimainoskilpailun palkintojenjako ■ klo 18.10 Riihimäen nuorisoteatteri: Leiskaa steissillä ■ klo 18.40 Antti Maunun alustus ja paneelikeskustelu A-klinikan ja Nuorten palvelupiste Nupin avoimet ovet 9.11. klo 10.00–15.00, Nuorisokeskus Monari, Uudenmaankatu 1.

■ Perheliikunnan peuhapäivä Urheilutalolla | klo 10.00–12.00 | Osoite: Pohjolankatu 6

Tiistai 6.12.

museossa ja taidemuseossa | klo 11.00–15.00

Sunnuntai 27.11.

Lauantai 10.12.

■ Joulumyyjäiset lasimuseossa, metsästys-

■ Joulukadun avaus kaupungin keskustassa | klo 17.00

Maanantai 28.11.

■ Riihimäen musiikkiopisto 50 vuotta juhlaviikko: Orkesterikonsertti Eteläisellä koululla | Puhallinorkesterit, Jousiorkesteri ja Kamariorkesteri | klo 18.00 | Osoite: Lopentie 11

■ Teetä ja taidehistoriaa -luento Taidemuseossa | Marja Väätäinen: Valon vallankumous keskiajan kuvataiteessa klo 15.00–16.30 | Liput 6/4 €, sisältää teetarjoilun | Osoite: Temppelikatu 8.

Sunnuntai 11.12.

■ Juoppohullun päiväkirja -revy Kino Sammossa | klo 19.00 | liput 25 € | Osoite: Suokatu 9

Tiistai 29.11.

■ Riihimäen musiikkiopisto 50 vuotta juhlaviikko: Pelkkänä korvana – Opettajakonsertti Musiikkiopistolla | liput 10/5 € | klo 19.00 | Osoite: Valtakatu 10

Keskiviikko 30.11.

■ Riihimäen musiikkiopisto 50 vuotta juhlaviikko: Oppilaskonsertti Musiikkiopistolla | klo 19.00 | Osoite: Valtakatu 10

Torstai 1.12.

PÄIHDEFOORUMI 9.11.2011

Sunnuntai 4.12.

■ Itsenäisyyspäiväkonsertti Suomen lasimuseossa | Anastasia Injushina, piano, Mozart, Schumann, Chopin | klo 16.00 | liput 15 € | Osoite: Tehtaankatu 23

Lauantai 26.11.

JOULUKUU

Kaikille avoin

■ Riihimäen musiikkiopisto 50 vuotta juhlaviikko: Pelkkänä korvana – Taidetta museossa Taidemuseossa | Taina Kuusela, viulu ja Joanna Broman,piano. | Mozart, Šostakovitš, Grieg, Gershwin | klo 17.00 | liput 10/5 € | Osoite: Temppelikatu 8

■ Riihimäen musiikkiopisto 50 vuotta juhlaviikko: Pelkkänä korvana – Maria Männikön pianokonsertti Musiikkiopistolla | Granadoksen pianomusiikkia kynttilänvalossa | klo 19.00 | liput 10/5 € | Osoite: Valtakatu 10

Perjantai 2.12.

■ Riihimäen musiikkiopisto 50 vuotta juhlaviikko: Pianomatinea Taidemuseossa | Sanna Kivijärvi ja Jesse Portti | klo 18.00 | Osoite: Temppelikatu 8 ■ Nuorten itsenäisyyspäivän juhlat Nuorisokeskus Monarilla | Osoite: Uudenmaankatu 1

Lauantai 3.12.

■ Riihimäen musiikkiopisto 50 vuotta juhlaviikko: Lastenkonsertit Eteläisellä koululla | Laulajat ja juniorijouset esiintyvät | klo 11.00 ja 13.00 | Osoite: Lopentie 11

Syyslomaviikon ohjelmaa Tiistai 25.10. ■ Klo 9.00–11.00 Temmellyspäivä alle kouluikäisille Urheilutalolla, Pohjolankatu 6 ■ Klo 13.00–15.00 Toiminta Tiistai 1.-5.- luokkalaisille Urheilutalolla Perjantai 28.10. ■ Retki Fazerilaan makeistehtaalle, ilmoittautuminen pe 21.10. mennessä p. 019 758 4715 Sunnuntai 30.10. ■ Klo 11.00–14.00 Vahteriston ulkoilupäivä, lähtö Teerimäenkadun parkkipaikalta. Kahvi ja mehutarjoilu Suonummen majalla. Jäähallin yleisöluisteluaikana päivittäin sekä mailallisia että mailattomia luisteluvuoroja. Osoite: Hj. Elomaankatu 4 Lisätietoja: www.riihimaki.fi/liikunta Uimahalli avoinna ma, ke–pe klo 6.00–21.00, ti klo 9.00–21.00, la–su klo 10.00-18.00. Lipunmyynti päättyy tuntia ennen sulkemisaikaa. Osoite: Salpausseläntie 16 Lisää tietoa syyslomaviikon nuorten tapahtumista löydät osoitteesta www.riihimaki.fi/nuoret

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN

Profile for RHL Data

Riihimäen kaupungin Tiedotuslehti 2/2011  

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 2/2011

Riihimäen kaupungin Tiedotuslehti 2/2011  

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 2/2011

Profile for rhl-data
Advertisement