Issuu on Google+

Riihimäki

RYHMÄJAKELU JULKINEN TIEDOTE

KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

2 / 2010

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI


KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

PÄÄKIRJOITUS

Riihimäki tekee arjesta juhlan

KUVA: jaana hodju

Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja

tapahtumat netissä Riihimäen 50-vuotisjuhlavuosi huipentuu tapahtumarikkaaseen juhlaviikkoon 7.12.9.2010. Juhlaviikon tapahtumat löydät tämän lehden lopusta ja kaikki juhlavuoden tapahtumat kaupungin kotisivuilta osoitteesta http://www.riihimaki.fi/ Riihimaki/Riihimaki-50-juhlavuosi

Syntymäpäivävieraita ystävyyskaupungeista Riihimäen kaupungin 50-vuotissyntymäpäivää juhlistamaan on kutsuttu vieraita ystävyyskaupungeista. Vieraat saapuvat Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Latviasta ja Venäjältä. Kaupungin isäntäväkeä yhdessä ulkomaalaisten vieraiden kanssa voi nähdä muun muassa Graniitin munkki-

kahveilla, Urheilutalon tansseissa sekä Asematapahtumassa. Vierailun yhteydessä juhlitaan myös Riihimäen sekä Ruotsin, Venäjän ja Tanskan ystävyyssuhteiden pyöreitä vuosikymmeniä. Riihimäellä on kaikkiaan seitsemän ystävyyskaupunkia ja neljä yhteistyökuntaa.

Juhlapuiston nimeksi Kastanjapuisto

Anita Hirvosen puisto, Arvin puisto, Atomikosteikko, Axeenin puisto, Olivian puisto, Cesium, Elektrodi, Fissio, Hiukkanen, Iiro Viinasen puisto, Ioni, Joutsenlampi, Kalevi Penttilän juhlapuisto, Kanavapuisto, Keidas, Kraateri, Kristallipuisto, Kultalampi, Reko Lundanin puisto, Marja Tyrnin puisto, Paloheimon puisto, Piknikpuisto, Pupupuisto, Riihipuisto, Seppo Keskiruokasen puisto, Tero Westerlundin puisto, Uraanipuisto, Vammelvuon puisto, Veijo Meren puisto, Väinö J. Leinon puisto, Ydin-

puisto, Ällän puisto. Siinä muutama niistä 430 nimestä, joita kansalaiset ehdottivat Riihimäen kaupungin 50-vuotisjuhlapuistolle, joka sijaitsee kauppakeskus Prisman nurkalla. Kilpailun raati valitsi puiston nimeksi Kastanjapuiston, jota ehdotti seitsemän henkilöä.  Yksi henkilö ehdotti puiston nimeksi Kastanjalampea, jolla nimellä puiston lampea tullaan kutsumaan. Puistoon on istutettu viisi hevoskastanjaa. Kastanjapuisto vihittiin käyttöön kesäkuussa.

Juhlapuistosta Kastanjapuisto 2 Syntymäpäivävieraita ystävyyskaupungeista 2 Piikinmäen päiväkoti aamusta iltaan 3 Etappi auttaa eteenpäin 3 Harjunrinne Islannissa 4 Eteläinen koulu Unkarissa 4 Nuoret ja vanhemmat soittavat yhdessä 4 Asumisklinikasta apua peltosaarelaisille 5 Piikinmäestä kerrostaloalue 5 Vahteriston tontit jakoon 5 Ympäristöasiat yksissä kansissa 5 Hulevedet hallintaan 6 Riihimäen Veden historia 6 Petsamolaisille uudet putket 8 Kaupunkitulvat yleistymässä 8 Lisävettä Parmalasta 9 Jätevesien ohituksia 9 Mitä jos maksuvaikeudet yllättävät? 9 Hämeen liitto seutukunnan palveluksessa 10 HämePäivä Riihimäellä 11 Ukko-Pekka Asematapahtumaan 11 Taide helpommin lähestyttäväksi 12 Virsussa viihdytään yhdessä 12 Risteysasema Riihimäki 140 vuotta 13 Tapahtumista tekohengitystä voimalalle 13 Kirjallinen Riihimäki-sivusto netissä 13 100 vuotta Riihimäen Lasia 14 SUGRI-ROCK 2010 tulee Riihimäelle 14 Konserttielämyksiä lasimuseossa 14 Riksun Roll Main Streetissä 14 Tosca concertante voimalassa 14 Tapahtumakalenteri 15 Näyttelyt ja museot 16 Puutarhajätteet oikeaan osoitteeseen 16

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Riihimäen kaupungin tapahtumarikas juhlavuosi on hyvässä vauhdissa. Kädessäsi oleva lehti omalta osaltaan kertoo tapahtumista pitkin vuotta. Juhlavuoden teemana on ollut tehdä arjesta juhla. Vuoden päätapahtuma on vielä edessä: juhlavuosi huipentuu 11.9. vietettävään Riihimäki-päivään, jota juhlistetaan munkkikahveilla Graniitilla ja tansseilla Urheilutalolla. Arjesta juhla -teema istuu hyvin julkistalouden kireään tilanteeseen. Juuri tällä hetkellä kotikaupunkiimme Riihimäkeen kohdistuvat haasteet ovat erityisen suuret ja suurin ongelma on voimakas velkaantuminen. Riihimäen yleinen kehityskuva on kuitenkin maan keskitasoa parempi. Se näkyy muun muassa positiivisena verotulokehityksenä, virinneenä väestönkasvuna ja uusina suunnitteilla olevina ja toteutuvina elinkeinopoliittisina hankkeina. Myös rakentaminen on selvästi vilkastunut alkuvuoden aikana. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Riihimäen kaupunki kehittää asukkaittensa hyvän elämän edellytyksiä eri sektoreilla. Hyvään elämään kuuluu välillä ripaus juhlaa. Siten Arjesta juhla -teema on myös kaupungin strategian mukainen. Näillä muutamilla ajatuksilla haluan toivottaa lukijalle rattoisia ja elämyksellisiä hetkiä tämänkertaisen Riihimäen tiedotuslehden parissa. Tehdään yhdessä arjesta juhla!

Juhlavuoden

SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ

2

Kastanjapuistossa on Kastanjalampi.

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2/2010 Riihimäen kaupungin julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin. Lehteä on saatavissa myös kaupungin Tietotuvasta (kaupungintalo, Kalevankatu 1) ja kaupunginkirjastosta. Päätoimittaja: Päivi Lazarov viestintäpäällikkö, Riihimäen kaupunki puh. 019 758 4016 Muu toimituskunta: Sirpa Aulio Riihimäen Vesi Eija Heinonen Riihimäen kulttuurija vapaa-aikakeskus Toimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Taitto: Sirpa Kekkonen Paino: Lehtiyhtymä Oy 2010 Jakelu 15 800 kpl Kannen kuva: Viherpeukalo


KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Piikinmäen päiväkodin ovi käy aamusta iltaan sadalle lapselle. Hoitolasten ikähaitari on 9 kuukaudesta esiopetukseen. Erikoista Piikinmäen päiväkodissa on se, että kaikki paikat on varattu

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Vuoden 2011 tammikuussa Riihimäellä rautatieaseman tuntumassa aloittaa toimintansa uusi Piikinmäen päiväkoti, jossa on paikka yli

Elokuussa 2010 Piikinmäen päiväkotia vielä rakennetaan, mutta ensi vuoden alussa se on jo Jaana Kortesniemen (vasemmalla), Milla Lehden ja Anne Luostarinmäen työpaikka.

lapsille, jotka tarvitsevat päiväkotia tavanomaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Piikinmäessä palvelu pelaa ympärivuorokautisesti. Piikinmäen tarkka määritelmä on olla päiväkoti lapsille, joiden hoitoaika vanhempien työstä tai opiskelusta johtuen alkaa säännöllisesti ennen kello 6.30 ja päättyy kello 17.30 jälkeen. ”Räätälöimme hoidon kunkin lapsen tarpeen mukaan. Meillä voi olla vuorokauden ympäriinsä, jos näin saadaan turvattua lapsen yöuni, tai vaikka monta päivää ja yötä, jos vanhemman työputki on sen pituinen”, selvittää Piikinmäen päiväkotiin päiväkodin johtajaksi siirtyvä Anne Luostarinmäki. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavan päiväkodin henkilöstöltä vaaditaan vallan erityistä joustavuutta. Henkilöstön työajat noudat-

tavat lasten aikoja. Anne Luostarinmäki, lastentarhanopettaja ja varajohtaja Jaana Kortesniemi sekä lastenhoitaja Milla Lehti siirtyvät Piikinmäkeen Aluesairaalan päiväkodista, jonka ympärivuorokautinen toiminta loppuu samaan aikaan kun Piikinmäessä aloitetaan. He kehuvat työpaikkansa henkeä vallan erityislaatuiseksi.

Tärkeä paikka lapselle, hyvä työpaikka aikuiselle ”Tavoitteena on, että tämä olisi lapsille tärkeä paikka, aikuisen syli lapselle, jos hoitojaksot ovat pitkiä, mutta myös hyvä työpaikka aikuisille”, sanoo Riihimäen perusturvakeskuksen varhaiskasvatuksesta vastaava palvelualuepäällikkö Marjut Helenius. Piikinmäen päiväkoti on yksikerroksinen puurakennus, jossa kerrosneliöitä on

toista tuhatta. Päiväkodissa on keskeisen ison salin kummallakin puolella siivekkeet, joihin mahtuvat viiden lapsiryhmän omat tilat. Olohuoneessa voidaan vaikka levähtää, askartelutilasta löytyvät höyläpenkit ja siellä voi tehdä esimerkiksi savitöitä. Pienryhmätiloissa käydään keskusteluja vanhempien kanssa ja siellä saavat paikkansa myös roolivaatteet, kotileikit ja kauppaleikit. Varsinainen keittiö toimii jakelukeittiönä, sillä ruoka tulee Keittiö Kontiosta, mutta talossa on lisäksi pikkukeittiö, jossa voidaan touhuta lasten kanssa. Myös idän aluetta konsultoivan erityislastentarhanopettajan työpiste tulee Piikinmäen päiväkotiin. Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Riihimäen Hirsimäessä, entisessä Mankisen talossa Kuoppakatu 10:ssä, toimii nuorten työpaja Etappi. Sinne se muutti viime vuonna Rivakasta, jossa se oli toiminut vuodesta 2001. Etappi on 24 riihimäkeläisen ja hausjärveläisen nuoren valmentautujan työpaikka ja tarkoitettu pääsääntöisesti alle 25-vuotiaille työttömille nuorille. Etappi on kaupungin henkilöstöyksikön ja Uudenmaan ELY- keskuksen rahoittamaa toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä perusturvakeskuksen kanssa. ”Etappiin tullaan erilaisilla työharjoittelusopimuksilla. Lähetteen voi saada nuorten palvelupisteestä Nupista, joka toimii Monarilla, tai työvoiman palvelukeskuksesta PA-

KEsta. Etappiin kannattaa ottaa yhteyttä, täältä sitten neuvotaan”, sanoo toimintakeskuksen johtaja Jukka-Pekka Hokkila. Etapissa ei makseta palkkaa, vaan työmarkkina- tai toimeentulotukea. Kaikille on tarjolla ruokaa, joka tulee Peltosaaren keskuskeittiöstä. Etapissa voi viipyä puolesta kahteen vuoteen sopimuksesta riippuen. Työpajatoiminta ei ole valtakunnallisesti yhdenmukaista, vaan joka kunnassa on omanlaisensa työpajamuoto.

Luovuus on valttia ”Jo Nupin tai PAKEn palveluohjaajien alkuhaastattelussa selviää minkälaista työtä nuori haluaisi tehdä. Siitä sitten lähdetään. Meillä luovuus

on valttia”, kannustaa työpajaohjaaja Sanna Lindholm. Etapissa on työn lisäksi tarjolla elämänhallintataitoja, tulevaisuuden suunnittelua sekä yksilöllistä tukea ja ohjausta. Haastattelupäivänä vierailijana oli ehkäisevä päihdetyöntekijä Raimo Kettunen nuorten palvelupiste Nupista, ja ohjelmassa oli yksi osio luovien menetelmien avulla toteutetusta päihdeaiheisesta valistuskokonaisuudesta. ”Etapin on tarkoitus olla välietappi, joista mennään eteenpäin, joko koulutukseen tai työhön”, sanoo Jukka-Pekka Hokkila.

Materiaalia hyötykäyttöön

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Etapissa on iso työskentelytila, jonka laidalla on ruokailuja oleskelusiipi, erillisiä pienempiä työhuoneita, myymälä-toimisto ja sosiaalitilat. Työpajaohjaajia on neljä. Puutyöpajan tekniikkaa ovat pylväsporakone, kuviosaha ja monet muut sähkötyökalut, joiden avulla syntyy erilaisia leluja ja sisustustavaroita. On Etapissa fiksail-

Emmi Peltonen huovuttaa poroja villasta. Sarvet ja jalat on tehty oksista. Mallin on suunnitellut Elisa Kokkonen.

tu vanhoja huonekalujakin, muttei sentään antiikkisia. ”Kierrätämme materiaalia hyötykäyttöön”, sanoo työpajaohjaaja Jari Airasmaa. Paljon raaka-ainetta saadaan myös lahjoituksina tai Etappiin saattaa päätyä erilaisia näyte-eriä. Luonnonmateriaalit, vaikkapa oman pihan pensaitten oksat, päätyvät huovutettujen porojen sarviksi.

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Etappi on välietappi matkalla opintoihin tai työelämään

”Saa olla oma itsensä” Puutöistä ovat kiinnostuneita muiden muassa Annemarie Rinne, Toni Roos ja Tero Kinnunen, jotka kaikki sanovat pitävänsä käsin tekemisestä. ”Täällä saa näperrellä kaikenlaista”, tuumaa Annemarie. ”Täällä saa olla oma itsensä, ilmapiiri on hyvä”, kiittelee Toni. ”Piristävää”, sanoo Tero. He kaikki aikovat Etapin jälkeen joko kouluun tai töihin. Media-assistentin, sosionomin tai tietotekniikkayrittäjän urat siintävät tulevaisuuden toiveissa. Etapin työpajalaiset saavat toteuttaa omia henkilökohtaisia suunnitelmiaan tai tehdä yhdessä. Jo kesällä on aloitettu jouluhulinoihin valmistautuminen.

Annemarie Rinne esittelee Etapissa rakennettua puista linnaa, jota voidaan käyttää hiekkalaatikkoleikeissä tai lelulaatikkona, kun siihen rakennetaan pohja. Toni Roos (keskellä) ja Tero Kinnunen antavat taustatukea.

Etapin väen aikaansaannoksia myydään sekä omassa myymälässä että useissa myyjäisissä ja markkinatapahtumissa syksyn mittaan. Oma myymälä on avoinna Kuoppakatu 10:ssä maanantaista perjantaihin klo 9-15. Tarjolla on lahja- ja sisustustavaroita. Etapissa tehdään myös tilaustöitä. Urpu-Kaarina Yli-Laurila

3


4

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Kuva: Risto Tanninen

Pojat teknisen työn tunnilla.

H

arjunrinteen koulun yhdeksäsluokkalaisista koostunut ryhmä koki maaliskuussa leirikoulussa Islannissa monenmoisia seikkailuja. Niistä vähäisin ei ollut tulivuoren purkaus ja tuhkapilvi. ”Suorastaan toivoimme lentokieltoa, sillä leirikoulu olisi voinut jatkua vaikka pääsiäiseen asti”, paljastavat matkalaiset. Joka päivä uitiin lämpimässä vedessä, vaikka oli talvikeli. Ja hyviä ystävyyssuhtei-

Harjunrinne Islannissa ta syntyi. Se oli Pohjoismaiden ministerineuvoston Nord Plus Junior –ohjelman tarkoituskin. Sieltä saatiin 18 000 euroa matkarahaa, jolla matkaan lähti 24 oppilasta ja kolme opettajaa. Reykjavikiin lennettiin, mutta varsinainen kohde oli Riihimäen ystävyyskaupunki Husavik, joka kuntaliitoksen jälkeen on nimeltään Nordurthing, ja siellä Borgarholsskoli-koulu. ”Meidät majoitettiin perheisiin, joihin oli sähköpostilla pidetty yhteyttä hyvissä ajoin etukäteen. Koulussa käytiin oppitunneilla”, selvittää Jesper Jalonen. Islannin luonnon ja elämäntapojen erityislaatuisuus toi päiviin omat vivahteensa. Käytiin ihmettelemässä gey-

siriä, vesiputouksia, valasmuseota ja mannerlaattojen repeämäkohtaa, jossa voi seistä toinen jalka Euroopassa ja toinen Amerikassa.

Koulussa samaa ja erilaista ”Koulu oli paljon rennompaa kuin meillä. Välitunnit olivat pidemmät ja oppilailla oli mukana omat eväät. Opettajanhuoneeseen oli palkattu kokki, joka kokkasi opettajille”, kertoo Janina Nikurautio. Paljon muutakin opittiin. Oppiaineet ovat lähes samat kuin Suomessa. Vieraina kielinä opiskeltiin englantia ja tanskaa. Siteet Tanskaan ovat edelleen vahvat, vaikka Islanti itsenäistyikin jo 1944. Liikunnalla oli keskeinen rooli oppilaiden vapaa-ajassa.

Tärkein laji on jalkapallo. Koulussa opetetaan ratsastusta siinä missä muitakin urheilulajeja. Koulun takapihalla oli laskettelurinne, jossa lunta riittää viitisen viikkoa vuodessa. Kesälomaa koululaisilla on kaksi ja puoli kuukautta. Pienet alakoululaiset opettelevat loman aikana puutarhapalstan pitoa. Kaikille 14-17 -vuotiaille yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuden kesätöihin, josta maksetaan noin 85 prosenttia minimipalkasta. Lähes kaikki menevät töihin. Muutenkin työn arvostus on korkealla, ja eläkkeelle monet jäävät vasta 70-vuotiaina.

Kyllä kannatti! Matkaa suunniteltiin kaksi vuotta. Rahaa kerättiin kirpputorilla ja discossa. Jokaiselle jäi kuitenkin itse maksettavaa 150 euroa.

Islannissa harjulaiset kertoivat omasta koulustaan, Riihimäestä ja Suomen luonnosta, historiasta ja yhteiskunnasta englanniksi ja kotona he ovat käyneet kertomassa alakouluilla Islannista. Kannattiko? Yhdestä suusta kuuluu: ”Kyllä”. ”Ei sattunut ihmeellistä katastrofia, kaikki sujui hyvin”, kiittelevät matkanjohtaja Risto Tanninen ja mukana olleet muut opettajat Minna Torttila ja Vesa Vanhanen. Islannin matka pohjusti hyvin kansainvälisyyttä, sillä sen jälkeen jo kaksi oppilasta on käynyt ulkomailla urheiluharrastusten puitteissa ja Sofia Tikkakoski vietti kesällä kuukauden vaihto-oppilaana Saksassa. Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Nuoret ja vähän vanhemmat Eteläinen koulu Unkarin matkalla soittavat yhdessä R Riihimäen musiikkiopisto kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa

Grundtvig on EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluva aikuiskoulutuksen alaohjelma, jonka tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja edistää eurooppalaista yhteistyötä. Erityistavoitteena on muun muassa edistää vaihtoehtoisten koulutusväylien tarjoamista aikuisille sekä oppilaitosten opiskelijoiden ja opettajien kanssakäymisen ja kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä. Grundtvigin avulla on saatu Espanjan Cáceresin, Puolan Poznanin ja Liettuan Vilnan konservatoriot sekä Riihimäen musiikkiopisto EU:n rahoittamaan kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen. Kaksivuotinen hanke alkoi syksyllä 2009 ja päättyy kesällä 2011 ison Grundtvig-sinfoniaorkesterin loppukonserttiin, joka soitetaan Vilnassa, Liettuassa. Hankkeen EU-tuki on kaikkiaan noin 80 000 euroa, josta Riihimäen osuus on 20 000 euroa. ”Hankkeen perusideana on kokoontua soittamaan yhdes-

sä, vuorotellen kussakin osallistujamaassa. Kokoontumisissa on tärkeää myös tutustua paikalliseen kulttuuriin laajemmin sekä tarjota mahdollisuus vertailla ja kehittää musiikin opetusmenetelmiä”, sanoo Riihimäen musiikkiopiston apulaisrehtori Sauli Ruponen. Ensimmäinen kokoontuminen ja tapahtumaviikko oli Riihimäellä toukokuussa. Soittajista muodostettin kansainvälinen sinfoniaorkesteri, jota johtivat liettualainen Laurynas Vakaris Lopas ja suomalainen Eero Lepola. Lisäksi soitettiin kamarimusiikkia pienemmissä kokoonpanoissa. Viikon aikana pidettiin kamarikonsertti Taidemuseossa ja sinfoniakonsertti Keskuskirkossa. ”Riihimäen musiikkiopisto on parin vuoden ajan luonut aktiivisesti suhteita ulkomaisiin oppilaitoksiin, ja kansainvälinen toiminta on nykyään tärkeä osa opiston toimintaa”, kertoo Sauli Ruponen. Urpu-Kaarina Yli-Laurila

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Yhteissoittoa yli rajojen.

iihimäen Eteläisen koulun musiikkiluokilla ja Riihimäen unkarilaisen ystävyyskaupungin Szolnokin Zoltán Kodály –koululla on ollut ystävyyssuhde vuodesta 1988. Toukokuussa ystävyyttä taas lujitettiin, kun Eteläisen koulun musiikkiluokkien kuoro vieraili Szolnokissa, nyt jo neljättä kertaa. Ystäväkoulu on kutsuttu neljännen kerran Riihimäelle 2013. Matkaan lähti 39 oppilasta, koulutoimenjohtaja, rehtori ja kolme opettajaa. Lennot jokainen joutui maksamaan itse, perillä asuttiin perheissä, joissa oli saman ikäisiä lapsia, ja koulu ja Szolnokin kaupunki järjestivät monipuolista ohjelmaa. Perusjärjestelyt hoiti Riihimäen kaupunki. Myös koulun tukiyhdistys auttoi matkaan.

Kiitoksia kuoro-osaamisesta Kuoro oli kotona harjoitellut ohjelmistoaan joka maanantai viime syksystä lähtien, ja perillä saatiinkin kiitoksia niistä neljästä tilaisuudesta, joissa laulettiin. Riihimäkeläiset esiintyivät kaupungintalossa, kirjastossa ja koulussa. Juhlallisin esiintyminen oli Kodaly-gaala Szolnokin kulttuurikeskuksessa. ”Unkarilaisten musisointi oli erilaista. Me keskityimme kuorolauluun, mutta heillä oli myös paljon kansantansseja. Heidän esiintymisasunsa olivat värikkäitä kansanpukuja, meillä kaikilla oli yh-

kuva: Olli Juntunen

Riihimäkeläiset ryhmäkuvassa Unkarissa. tenäinen sinivalkoinen asu”, matkalaiset muistelevat. Koulussa luokat olivat pieniä ja nuhjuisen tuntuisia. Kouluruokailu käsitti aina kolme ruokalajia. ”Ruoka oli rasvaista. Aamiaisella oli suklaamuroja tai suklaavanukasta ja makkaroita. Ruoan kanssa juotiin coca colaa tai jääteetä. Hanavettä ei saanut juoda. Evääksi tehtiin aina valkoinen sämpylä. Koko ajan isäntäväki kyseli mitä haluaisimme syödä ja tehdä. He olivat todella hyvin ystävällisiä.”

Itsenäinen matka voi kasvattaa metrin Joku riihimäkeläinen matkusti ensi kertaa lentokoneessa ja lähes kaikki olivat ensimmäistä kertaa matkalla ilman vanhempia. Ekayönä oli vähän ikävä, mutta onneksi sai lähettää sähköpostia. Tuliaisiksi ostettiin suklaata, karkkeja ja Budapest-mukeja. Perheet saattoivat lah-

joittaa lähtiäisiksi vaikkapa gulassilämmittimen tai kuivattua paprikaa. Opettaja Katja Kiikkalan mukaan Riihimäellä suunnitellaan tämän kaltaista kansainvälisyyskasvatusta otettavaksi mukaan opetussuunnitelmaan. ”Lasten omatoimisuus yllätti. Kaikki olivat koko ajan hyvillä mielin ja reippaina. Heissä tapahtui vastuuntuntoisuuteen heräämistä. Voi sanoa, että oppilaat kasvoivat matkan aikana metrin. He kyllä selviytyvät elämässä, kapasiteettia löytyy”, kehuu opettaja Olli Juntunen. Opettajat kiittelevät myös kuorolaisten musiikillista kasvua. Esitykset olivat kerta kaikkiaan upeita, ketään ei tarvinnut hävetä. ”Matka oli kiva. Sähköposteja lähetellään. Isäntäperheen äiti kutsui käymään kesämökille”, matkalaiset summaavat. Urpu-Kaarina Yli-Laurila


5

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Projektipäällikkö aloitti pontevasti Peltosaaren kehittämisen

P

eltosaaren uudistaminen vetovoimaiseksi ja kiinnostavaksi asuinympäristöksi sekä Riihimäen kaupungin käyntikortiksi on askeleen lähempänä toteutumistaan, kun syyskuun alussa Peltosaaressa avautuu asumisklinikka. Samaan aikaan käynnistyy myös valtakunnallinen suunnittelukilpailu, jossa haetaan uudenlaisia, ekologisia asumisratkaisuja Peltosaareen. Kumppaneiden etsiminen asumisklinikkatoimintaan on ollut Peltosaari-projektin projektipäällikkönä kesäkuun alusta toimineen kauppatieteen maisteri Irene Väkevä-Harjulan ensimmäisiä tehtäviä. Kumppaniksi on jo ilmoittautunut Riihimäen Kotikulma Oy, Riihimäen kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoiva ja isännöivä yhtiö, jolta

on myös vuokrattu klinikalle toimitila Linnunradankatu 9 A 4:sta. Klinikan toimintaa rahoittaa Peltosaari-projektin lisäksi ainakin asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Väkevä-Harjula listaa muita kumppaneita: vuokratalojen asukasyhdistys, joka nyt toimii Tellus-tuvassa, Peltosaari-seura, alueen asuntoosakeyhtiöt, energianeuvoja, peruskorjausneuvonta, nuorten työpaja ja erityisnuorisotyö, oppilaitokset ja kiinteistönvälittäjät. ”Tärkeintä kuitenkin on, että saadaan Riihimäen kaupungin kaikki hallintokunnat mukaan kehittämiseen sekä palkataan oma yhdyskuntatyöntekijä, joka ohjaa ja auttaa peltosaarelaisia.”

Asukkaat mukaan kehittämiseen ”Olen arvoihminen ja kumppanuusihminen. Uskon, että kun yhdessä tehdään, kaikki osapuolet hyötyvät”, Irene Väkevä-Harjula sanoo. Hän painottaa, että kehittämisessä pitää ottaa huomioon asukkaat ja että monikulttuurisuutta pitää hyödyntää. Väkevä-Harjula kehuu Peltosaarta niin kuin pro-

jektipäällikön tuleekin: ”Peltosaaren vahvuus on erinomainen sijainti Riihimäen kaupunkikeskustan osana, matkakeskuksen tuntumassa, hyvien kaupallisten palvelujen välittömässä läheisyydessä. Nopeat junayhteydet kiinnittävät Peltosaaren osaksi metropolialuetta.” ”Peltosaari yhdessä Riihimäen kaupunkikeskustan kanssa muodostaa sydämenmuotoisen alueen, jonka toinen kammio on nyt hieman huonossa hapessa. Suonia ja tukkeumia pitää avata, että veri pääsee virtaamaan voimakkaasti ja vapaasti.” Väkevä-Harjula myöntää tulleensa projektiin, joka on jo pitkälle harkittu ja suunniteltu. Mutta paljon on vielä tekemättä ja haasteet ovat suuria. Tähtäimessä on Peltosaaren viihtyvyyden ja ekotehokkuuden parantaminen sekä kaupunginosan arvostuksen nostaminen sille kuuluvalle tasolle. Tavoitteet saavutetaan muun muassa saneeraamalla, täydennysrakentamalla ja uudistamalla Peltosaaren kiinteistöjä sekä parantamalla sosiaalisia olosuhteita. Peltosaaresta halutaan uu-

denlaisen ekologisen kaupunkiasumisen pilotti, joka on vetovoimainen asuinpaikka sekä nuorille osaajille, lapsiperheille, opiskelijoille että seniorikansalaisille. Työmatkapendelöintiä voidaan vähentää, koska Matkakeskus tarjoaa erinomaiset etätyömahdollisuudet.

Arkkitehtikilpailulla ideoita rakentamiseen Näinä päivinä käynnistyy kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka pitäisi 3. joulukuuta 2010 mennessä tuottaa uusia ja kiinnostavia ehdotuksia ekotehokkaasta Pelto-

saaresta. Väkevä-Harjulan pesti projektipäällikkönä kestää vuoden 2012 loppuun. Tarkoitus on suunnitella ja hakea uusia kehittämishankkeita ja lisärahoitusta sitä mukaa kuin hanke etenee. Irene Väkevä-Harjula kertoo projektin edistymisestä blogeissa, joita hän lupaa kirjoittaa pari kertaa kuukaudessa. Ne löytyvät osoitteesta www.riihimaki.fi/Riihimaki/ Tekninen-keskus/Peltosaariprojekti/Blogi Urpu-Kaarina Yli-Laurila

kuva: Irene Väkevä-Harjula

Kuva: Juha Harjula

Irene Väkevä-Harjula kehittää nyt Peltosaarta

Asumisklinikasta apua peltosaarelaisille

Lampi on Peltosaaren keidas.

Piikinmäestä 700 asukkaan Riihimäen ympäristöraportti 2009 on ilmestynyt Ympäristöasiat yksissä kansissa kerrostaloalue Riihimäen Piikinmäkeen, entisen pesäpallokentän paikalle, uuden päiväkodin ympärille ja Prisma-keskuksen naapuriin nousee lähivuosina 600-700 asukkaan kerrostaloalue. Asemakaava sallii korkeintaan 6-kerroksiset talot. 15 kerrostalotonttia käsittävän alueen omistavat puoliksi Riihimäen kaupunki ja H. G. Paloheimo Oy. Kevään aikana tehtiin koemarkki-

nointi, joka osoitti, että kiinnostusta on olemassa. Jatkoneuvotteluja käydään syksyn aikana. ”Tontit myytäneen 1-3 kerrallaan rakennuttajille tai rakentajille. Jos ensimmäisten talojen rakentaminen käynnistyisi vuodenvaihteessa, ensimmäiset asunnot valmistuisivat vuoden 2012 alussa”, arvioi kaupungingeodeetti Matti Nissinen.

Vahteristo 2:n tontit hakuun Riihimäellä tulee vuoden lopulla haettavaksi Vahteriston 2-alueen 44 pientalotonttia. Ne on tarkoitettu vuoden 2011 rakentajille. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen alkaa vuoden 2011 alussa. ”Suojalan alueen 11 tonttia varattiin kaikki heti, kun ne tulivat haettaviksi. Muuta-

mia tontteja on vielä vapaana Parmalassa ja Vahteristossa. ”Tontteja on varattu tasaiseen tahtiin”, kertoo maanmittausinsinööri Veijo Tolvanen Riihimäen kaupungin Kartta- ja tonttiyksiköstä. Metsäkorvesta, Lempivaaran tien varrelta, tulee noin sata tonttia hakuun vuonna 2012.

Paperittomaan kokouskäytäntöön siirtyminen, Earth Hour -ilmastokampanjaan osallistuminen, keskusta-aluetta tiivistävien kaava-hankkeiden valmistuminen, luvallisen graffitien maalauspaikan perustaminen sekä Haapahuhdan koulun Vihreä lippu -toimintaan panostaminen. Nämä ja useat muut vuonna 2009 toteutetut ympäristöteot löytyvät juuri ilmestyneestä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista. Riihimäen ympäristölautakunnan vuosittain julkaisema raportti kertoo kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumisesta. Koko kaupunkiorganisaation kattava ympäristöjärjestelmä tähtää ympäristön tilan paranemiseen ja pilaantumisen ennaltaehkäisyyn mm. hallitsemalla maankäytön suunnittelua ja rakentamista, tehostamalla energiankäyttöä ja huolehtimalla

luonnonvaroista. Ympäristöraportissa kerrotaan toimenpiteistä, joita hallintokunnissa on tehty vuoden aikana ympäristöpolitiikan toteutumiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan erilaisin kehityssuuntaa kuvaavin mittarein. Esimerkiksi vuonna 2009 kaupungin yksiköiden tuottama jätemäärä väheni, sen sijaan paperinkulutus etenkin koulujen ja koulutuspalvelukeskuksen osalta kasvoi. Rakennusten peruskorjaaminen näkyi lämmitysenergian kulutuksen pienenemisenä. Rauhoitettujen luonnonsuojelualueiden pinta-ala kasvoi viime vuonna perustetun Vatsian luonnonsuojelualueen myötä. Ympäristönsuojelun tuottoja, kuluja ja investointeja tarkastellaan raporttiin sisältyvässä ympäristötilinpäätöksessä. Lisäksi ympäristöraportissa kerrotaan Riihimäen ympäristön tilasta sekä kau-

pungin tytäryhteisöjen tekemästä ympäristötyöstä. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta se antaa myös kaikille asukkaille hyödyllistä tietoa kaupungin ympäristötyöstä. Ympäristöraportti on lainattavissa Riihimäen kaupungin ympäristökeskuksesta ja kirjastosta, sähköisenä se löytyy osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto Elina Mäenpää


RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI

Hulevedet hallintaan Kesä on jo nyt pitkällä ja syksyn sateet edessä. Runsaslumisen talven synnyttämät tulvavedet aiheuttivat taas ongelmia viime keväänä puhdistamollamme. Saimme taas hyvän muistutuksen tarpeesta sopeutua ilmastomuutokseen. Uutisoinnissa esiintyi monille uusi termi: hulevesi. Huleveden käsitteenä on se vapaa vesi, joka on rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sadeja sulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet. Muutoksia on varmasti tulossa näiden sulamis-, sade- ja kiinteistöjen kuivatusvesien vastuunjakoon. Voimassa olevan vesihuoltolain mukaan kunnalla on vesihuollon järjestämisestä huolehtimisvelvollisuus. Kunta hyväksyy myös vesihuoltolaitoksen toimintaalueen. Nykyisen lain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä hulevesiverkostoon paitsi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten. Vapautusta voi toki hakea kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Mielestäni maankuivatuksen kokonaisvastuu on hajautettu vesilaitoksen ja kunnan välille, jolloin mitoitus ja vastuukysymykset ovat olleet epäselviä. Nykyään kaikki hyödynsaajat eivät myöskään osallistu kustannuksiin. Vesihuoltolaki uudistunee kuitenkin, ehkä jo tänä vuonna. Valmistelevalla työryhmällä oli juuri eräänä asiakohtana miten hulevesien vastuujakoa selkeytetään ja miten kiinteistöjen liittymisvelvoitteet toteutetaan vastaisuudessa. Vesihuoltolain uudistamisessa on huomio asetettu myös laitosten ja erityisesti verkostojen kuntoon ja saneeraustarpeeseen. Nämä seikat on myös Riihimäellä tunnustettu, käytännön toimet saneerausinvestointien moninkertaistamiseksi ovat kuitenkin vähintäänkin haasteellisia. Vesihuoltotoimintamme vaatimustaso nousee tulevaisuudessa tiukkenevien viranomais- ja laatuvaatimusten ja palvelun laatuodotusten myötä. Riihimäen Veden tulee myös huolehtia osaavan ja riittävän henkilökunnan palkkaamisesta sekä näiden koulutuksesta. Tämän kesän kynnyksellä julkaistiin myös vesilaitostoimintamme historiikki; mainio teos tämän yhden kaupunkimme peruspilarin synnystä. Kirja perustuu suurelta osin henkilöiden haastatteluihin ja suoriin lainauksiin. Tutut kasvokuvat elävöittävät tätä lukemista. Kannattaa tutustua teokseen esimerkiksi kaupunkimme kirjastossa. Hannu Nokkala Riihimäen Vesi Johtokunnan puheenjohtaja

Hyvän veden ja hyvien yhteyksien kaupunki

Riihimäen Veden historia Riihimäen syntyhistoria poikkeaa jossain määrin monesta muusta suomalaisesta kaupungista. Useat Suomen kaupungit syntyivät ja kehittyivät veden, jokien, järvien ja meren äärellä, kun Riihimäki syntyi rautatieliikenteen risteysasemaksi. Kaikeksi onneksi paikka oli myös vesirikas, ja 18001900 -lukujen vaihteessa Riihimäen hyvä lähdevesi tunnettiin kautta maan. Ensimmäinen varsinainen viemäri rakennettiin Kauppakadulle Junailijankadulta Pohjoiselle Rautatienkadulle vuonna 1921. Puhdasvesipuolella tultiin Riihimäellä ajallisesti hieman jäljessä viemäröintiä. Riihimäellä kunnallinen vesilaitos aloitti vedenjakelun Juppalasta vuonna 1950. Vuonna 1952 valmistunut vesilinna on ollut tärkeässä roolissa vesihuollossa, mutta myös osana kaupunkikuvaa. Riihimäen viemäriverkon laajentuessa keskustan jätevedet johdettiin Vantaanjokeen ja pohjoisten kauppalanosien vedet Punkanjokeen. Jätevedenpuhdistamo Riihimäelle valmistui vuonna 1962. 60-vuotisjuhlavuonnaan 2010 Riihimäen Vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka toimintastrategia korostaa vedenhankinnan ja -jakelun varmuutta sekä turvallisuutta. Riihimäen Veden historiateoksen Hyvän veden ja hyvien yhteyksien kaupunki ovat kirjoittaneet filosofian tohtori, dosentti Petri Juuti, tekniikan tohtori Riikka Rajala, tekniikan tohtori Pekka Pietilä sekä tekniikan tohtori, dosentti Tapio Katko. Ohjausryhmään kuuluivat Hannu Nokkala, Esa Mäkinen, Kari Korhonen ja Sirpa Aulio. Kirja on luettavissa myös internetissä osoitteessa: http://tampub.uta.fi/ tulos.php?tiedot=351

rakentamista jätevesien johtamiseksi Vantaanjokeen. Ensimmäinen varsinainen viemäri rakennettiin Kauppakadulle Junailijankadulta Pohjoiselle Rautatienkadulle vuonna 1921. Viemäri rautatieasemalta Vantaanjokeen tehtiin yhdessä Valtion Rautateiden kanssa vuonna 1927. Tästä eteenpäin viemäröinti eteni samaa vauhtia katutöiden kanssa. Yksinkertaistaen voidaan luonnehtia, että keskustan viemärit johdettiin Vantaanjokeen ja pohjoisten osien Punkanjokeen. Väkimäärän lisäännyttyä ja vedentarpeen muutenkin kasvettua merkittävästi eivät vanhojen kaivojen ja lähteiden vedet enää riittäneet vaan kauppala alkoi viemäritöiden lisäksi rakentaa suuria kaivoja, etupäässä paloturvallisuuden parantamiseksi. 1941 Yleinen Insinööritoimisto, YIT, lähestyi kauppalaa ja ehdotti vesilaitoksen perustamista. Vuonna 1944 valmistui YIT:n suunnitelma kauppalan vesilaitokseksi. Suunnitelma annettiin Helsingin kaupungininsinööri Akseli Linnavuoren tarkastettavaksi. Linnavuori antoi lausuntonsa vesilaitossuunnitelmasta 1948 ja seuraavana vuonna päästiin viimein aloittamaan vesilaitoksen rakentaminen. Vuonna 1950 vesilaitoksen rakennustöitä jatkettiin ”suurella voimalla”. Koko vuoden 1951 ajan tehtiin vesilaitoksen ensimmäisen rakennusvaiheen töitä. Vuoden lopussa vesijohtoverkoston pituus oli jo yli 13 kilometriä ja verkostossa oli 95 palopostia. Juppalan pumppuasemalla putkistot, pumput, mittarit ja soodansyöttökoje saatiin asennettua. Myös talojohtojen

asennustyöt aloitettiin vuonna 1951 ja niitä tehtiin yhteensä 69 kappaletta. Vesimittareita ei vielä saatu. Pumppujen kautta, ilman vesitornia, alettiin ensimmäisen kerran toimittaa vettä kuluttajille vuonna 1951. Kulutus oli keskimäärin 150 kuutiometriä vuorokaudessa.

Vesilinna Vuosi 1952 oli vesilaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oman talousarvionsa puitteissa. Laitos toimi rakennuslautakunnan alaisena ja sen johtaja oli kauppalaninsinööri V.O. Mäkinen. Riihimäen vesitorni eli Erik Bryggmanin suunnittelema Vesilinna valmistui vuonna 1952. Vuoden aikana rakennustoimiston varastoalueelle Mäkikujalle rakennettiin sementtitiilinen 1500 kuutiometrin korjaamo- ja varastorakennus. Rakennuksen kellarissa toimi rakennusviraston varasto, ensimmäisessä kerroksessa metalliverstas, paja ja mittarikorjaamo. Vuoden aikana uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin yhteensä 3600 metriä. Merkittävin linja valmistui lasitehtaan alueelle. Paloposteja

Hyvä pohjavesi Jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Riihimäki tunnettiin hyvästä lähdevedestään koko maassa. Kuitenkin vuosisadan vaihteessa alkanut voimakas väestönkasvu aiheutti ongelmia ympäristölle ja terveydelle. Ongelmat alkoivat kärjistyä ja avo-ojat löyhkätä. Hygieeniset haitat olivat suuria, joten terveydenhoitolautakunta esitti viemärien

Kuva: Pekka E. Pietilä

6

1970-luvulla Riihimäellä rakennettiin runsaasti kunnallistekniikkaa. Irja ja Eveliina Pietilä ihmettelevät kaivantoa Opintiellä.


RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI

Pohjavesi voitti pintaveden Riihimäellä kunnallinen vesilaitos aloitti vedenjakelun Juppalasta vuonna 1950. Kunnallisen vesilaitoksen ja jakeluverkoston rakentaminen vaati kaupungilta suuria investointeja ja suunnittelua pitkälle tulevaisuuteen. Lisääntyvään veden tarpeeseen osattiinkin varautua, ja alusta asti haluttiin tehdä hyviä ratkaisuja. Riihimäellä ei ollut vedenhankintaan soveltuvia pintavesiä ja muutenkin haluttiin valita pohjavesi pintaveden sijaan. Toki vuosien varrella nousi esille esimerkiksi Puujoen pintavesilaitoksen rakentaminen, mutta ajatuksesta luovuttiin. Myös Päijänne-tunneliin liittymistä tutkittiin 1970-lu-

vun vaihteessa, mutta siihen ei lähdetty. Juppalan vedenottamon vedellä ei pitkään pystytty tyydyttämään kauppalan kasvavaa vedentarvetta. Lisää pohjavettä saatiin Hirvenojan pohjavedenottamolta, joka valmistui vuonna 1955. Tutkimustulosten perusteella kolmas pohjavedenottamo rakennettiin Herajoelle. Herajoen laitos otettiin käyttöön 1963. Tämä Riihimäen kolmas pohjavedenottamo oli kahta edellistä tuottoisampi. Vedenkulutuksen kasvuennusteet pakottivat kuitenkin jälleen uusien vesilähteiden etsintään ja sopiva paikka löytyi Hausjärven Karan kylässä sijaitsevan Piirivuoren kupeesta. Kun Piirivuoren pohjavedenottamo käynnistyi 1976, niin samanaikaisesti lopetettiin vedenotto Hirvenojalta. Juppalasta vedenotto loppui vuoden 1984 alkupuolella, jonka jälkeen noin puolet kaupungin tarvitsemasta vedestä on pumpattu Piirivuoresta ja toinen puoli Herajoelta.

Kuva: Riikka P. Rajala

Riihimäen jätevedenpuhdistamo varhain Riihimäen viemäriverkon laajentuessa keskustan jätevedet johdettiin Vantaanjokeen ja pohjoisten kauppalanosien vedet Punkanjokeen. Vesijohtotöiden yhteydessä aloitettiin Juppalan ja Petsamon viemäröinti. Vuonna 1949 laaditun suunnitelman mukaan pohjoisten kauppalanosien viemärit laskisivat Punkanjokeen niiYksityistalossa käytössä ollut vesimittari. Tällaisia ei enää ole käytössä.

Kuva: Pekka E. Pietilä

asennettiin vuoden aikana yhteensä 25 kappaletta ja kaikkiaan niitä oli vuoden lopussa valmiiksi asennettuna verkostossa 119 kappaletta. Valmista verkostoa oli vuoden lopussa yhteensä 16,4 kilometriä.

Kuva: Petri S. Juuti

Riihimäen Eteläisen Puhdistuslaitoksen rakennustyön pääurakka annettiin 1961 Teräskiila Oy:lle, minkä silloinen rakennusviraston päällikkö, sittemmin kaupunginjohtajaksi siirtynyt V. O. Mäkinen allekirjoituksellaan vahvisti.

tä varten rakennettavan puhdistamon kautta. Tätä puhdistamoa ei kuitenkaan koskaan rakennettu, vaan perustettiin jätevedenpumppaamo Juppalaan raviradan länsipuolelle. Tämä pumppaamo syötti kaupungin pohjoisosien jätevedet vedenjakajan yli Kokemäenjoen vesistöalueelta Vantaanjoen vesistöalueelle. Viemäriverkkoon liitettäviltä kiinteistöiltä vaadittiin saostuskaivot, joihin jäi raskain kiintoaines, mutta muilta osin jätevedet johdettiin vesistöihin käsittelemättöminä. Riihimäen kaupungin rakennusvirasto esitti vuonna 1960 viemäriveden Eteläisen puhdistuslaitoksen suunnittelua ja rakentamista. Puhdistamon paikaksi oli valittu alue Hirsimäen eteläpuolella. Puhdistusprosessina oli Suomessa kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla yhä edelleenkin yleisesti käytetty aktiivilietemenetelmä. Vaadittava puhdistusteho oli 85-90%. Puhdistamolta poistuva vesi johdettiin Vantaanjokeen. Laitoksen ensimmäisen vaiheen teho oli tarkoitettu 12 000 asukasta varten ja lopullinen teho 24 000 asukasta varten. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin jo lietteen mädätyssäiliö ja koneasema laitoksen lopullista rakennusvaihetta varten. Puhdistamo oli itsessään kallis investointi, mutta sen lisäksi oli rakennettava joukko viemäreitä johtamaan jätevedet puhdistamolle. Näitä viemäreitä alettiin rakentaa työttömyystöinä talvella 1960. Myöhemmin Riihimäellä tarvittiin vielä lisää pääviemäreitä ja jätevedenpumppaamoita, kun myös toisilta kaupun-

7

Vesilinna ginosilta alettiin johtaa jätevedet puhdistamolle. Kun Herajoen pohjavedenottamo otettiin käyttöön helmikuussa 1963, niin jätevedenpuhdistamon käyttövalvonta voitiin hoitaa Herajoen ottamon automaattisen hälytysjärjestelmän avulla. Jätevesimaksua ei tuohon aikaan vielä ollut, vaan viemäröinnin ja jäteveden puhdistuksen kustannukset katettiin kunnallisveroilla. Vesimaksuissa oli käytössä kulutuksen mukaan laskeva taksa.

Keskeiset tulevaisuuden haasteet Vaikka vesihuolto toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, aina on edessä kuitenkin

haasteita ja ongelmia. ”Vesijohtojen saneeraus vie vielä pitkään, koska vanhaa teräsputkea on maan alla noin 30 kilometriä. Sadevesien erittely erilliseen sadevesiviemäriin tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen, jotta pystytään pienentämään viemäreihin ja puhdistamoille menevää ylimääräistä sadevesikuormaa”, sanoo johtomestari Markku Lamminsivu. ”Puhtaan veden saannin turvaaminen on ykkösasia. On elämän ja kuoleman kysymys, että hyvää vettä on riittävästi saatavana”, summaa Riihimäen Veden johtaja Kari Korhonen. Riikka P. Rajala

Jätevedenpuhdistamolla olevissa mädättämöissä mädätetään jätevesilietettä.


8

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI

Sadevettä ei enää nouse kellareihin

Petsamolaisille uudet putket Riihimäen kuluneen kesän laajin vesihuollon saneeraustyö on Petsamonkadulla, jossa on kaivettu Petsamonkatua Kantakadulta Pohjolankadulle päin siihen liittyvine sivuhaaroineen. Suunnitelmia tehtiin jo vii-

me syksynä ja työmaa aloitettiin toukokuussa. Syyskuun loppuun mennessä pitäisi kaiken olla taas kunnossa. Petsamonkadun varrelle rakennettiin omakotitaloja 1950-luvulla, joten myös kunnallistekniikka on samoil-

ta ajoilta. Nyt uusitaan kaikki vesihuollon putket eli vesijohdot ja viemäri sekä rakennetaan uusi sadevesiviemäri. Osalla aluetta oli rakennettu sadevesiviemäriä, osalla ei, joten suuri osa sadevedestä valui tavalliseen viemäriin.

Petsamonkadun varren asukkaiden suuri murhe on ollut, että runsassateisina kesinä sadevesi on nostattanut pohjavettä talojen kellareihin. ”Aika monen omakotitalon ympärillä onkin salaojitukset uusittu viimevuosina”, selvittää kesäkuisen työmaan reunalla asunut Tuomas Ylä-Tuuhonen.

”Pakko se oli joskus tehdä”

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Uusitun verkoston varteen pääsevä Petsamonkadun asukas Tuomas Ylä-Tuuhonen ja YIT:n vastaava mestari Jari Rosenqvist (kypärä päässä) ovat molemmat tyytyväisiä työmaan etenemisvauhtiin.

Kaupunkitulvat yleistymässä Osa Riihimäkeä sijoittuu Vantaanjoen varteen varsin alavalle seudulle. Varsinkin kaupungin koillisosat ja Peltosaari ovat suoraan Vantaanjoen tulvimisen vaaravyöhykkeessä. Myös Herajoen tulviminen saattaa näkyä Herajoen vedenottamolla. Tulvien esiintyminen on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut perinteisistä lumien sulamisvesien aikaisista tulvista yhä enemmän kesällä tapahtuvien pitkien sateiden tai vielä enemmän paikallisten rankkasateiden aiheuttamiksi tulviksi. Perinteiset kevättulvat koskettavat lähinnä Vantaanjoen lähialueita lumien sulaessa nopeasti ilman lämpenemisen vuoksi. Sulamista kiihdyttää erityisesti samaan

aikaan sattuvat vesisateet. Lumien sulaminen voi aiheuttaa tulvatilanteita myös muualla kaupungissa varsinkin rumpujen ollessa jäätyneinä tai muusta syystä tukossa lopputalvella. Vuoden 2004 tulva syntyi pitkään jatkuneesta kesäsateesta sekä rankkasateesta, jolloin Vantaanjoki ja Herajoki tulvivat, mutta myös muualla kaupunkialueella kärsittiin, kun ojat ja rummut eivät vetäneet riittävästi. Tilannetta pahensi Riihimäelle tyypillinen runsas sekaviemäröinti, jonka seurauksena jätevesiverkkoon joutui runsaasti pintavesiä ja viemäriverkko tulvi myös useiden kiinteistöjen kellareihin. Rankkasateiden voimakkuus on 2000-luvulla kasva-

nut, eikä sadevesiverkko – niilläkään alueilla joihin se on rakennettu – ole pääsääntöisesti mitoitettu näin suurille äkillisille vesimäärille.

Hulevedet hallintaan Hulevesien hallinnan avainasemassa on kaavoitus. Riihimäelläkin on kaavoituksessa jo käytössä tapa, jossa kunkin uuden alueen kaavoituksen alkutaipaleella laaditaan hulevesisuunnitelma. Hulevesijärjestelmien keskeinen ajatus on pidättää hulevesiä rakennetulla alueella ja purkaa ylimääräiset vedet vähitellen jokiin vähentäen niiden tulvaherkkyyttä. Uusimpia ajatuksia ovat myös katurakenteeseen tehtävät veden hidastuselementit, joita on Suomessa toistaiseksi varsin vähän käytössä.

Seurantaa ja ennustuksia Tulvien todennäköisyyttä pystytään nykyisin ennakoimaan varsin hyvin Suomen

Hän kiitteli töitten sujuvuutta. Katua avattiin sitä mukaan, kun työ eteni. Ja kun putket oli laskettu maahan, katu laitettiin taas kuntoon. Asvaltointi jää tietenkin syksyyn, jolloin koko alue on korjattu. ”Kaivantoa on auki viitisenkymmentä metriä kerrallaan ja etenemme noin 10 metriä päivässä”, kertoo työmaan vastaava mestari Jari Rosenqvist YIT:ltä. Koko urakka-alue on 1300 metriä pitkä. ”Pakkohan se oli joskus tehdä. Tontille ajo oli poikki päivän tai kaksi, joten kyllä sen kanssa voi elää, kun vettä saadaan koko ajan ja viemäri toimii”, Ylä-Tuuhonen sanoo.

ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän netissä olevan seuranta- ja ennustusjärjestelmän avulla. Järjestelmä tuottaa veden virtausmäärä- ja korkeustiedot Vantaanjoessa Riihimäellä Paloheimon mitta-asteikon kohdalla ja se sisältää muun muassa ennusteet tulevista virtaamista ja vedenkorkeuksista. Ilmatieteen laitos on myös kehittämässä palvelua rankkasateiden vaikutusten ennakoinnista, jolloin äkillisiin kaupunkitulviin pystyttäisiin reagoimaan nykyistä nopeammin. Keväällä 2010 oltiin runsaslumisen talven seurauksena valmiudessa mahdollisen tulvan varalle. Vedenkorkeutta seurattiin sekä SYKEn palvelusta että paikallisista korkeusmittareista ja varsin lähellä tulvakorkeutta käytiin. Pahin tilanne ajoittui pääsiäiseksi, ja tulvaa torjuttiin poistamalla jäitä rummuista Peltosaaren ja Paloheimon välisellä jokiosuudella sekä viemällä suuret määrät lunta pois alavammilta asuntoalueilta jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä.

”Rakensimme tälle alueelle kokonaan uuden maan päällisen pintavesiverkon. Jätevesiviemäriin rakennettiin työmaan ohipumppaus. Työmaan etupuolella olevasta vanhasta viemärikaivosta suljettiin lähtevä putki. Kaivoon asennettiin lietepumppu, josta ohjattiin letku työmaan ohi uuteen kaivoon, johon pumppu pumppasi jäteveden”, Rosenqvist selvittää järjestelyjä. Saneeraus maksaa Riihimäen Vedelle noin 900 000 euroa. Kiinteistönomistaja maksaa oman sadevesiviemäröintinsä liittämisen yleiseen sadevesiviemäriin ja kaikki, mitä tehdään kiinteistön tontin puolella. ”Kiinteistöjen kannattaisi tässä vaiheessa vaihtaa vanhat metalliset vesiputkensa ja betoniset viemäriputkensa muovisiin, ellei vaihtoa ole jo tehty. Lisäksi tonteilla pitäisi erotella sade- ja kuivatusvedet viemäriverkosta ja johtaa ne sadevesiverkkoon”, vinkkaa verkostoteknikko Tommi Virtanen Riihimäen Vedestä. Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Riskistä varoitus Riihimäen Vesi on mukana Polaris-hankkeessa, joka on laaja vesihuollon hallinnan kokonaisjärjestelmä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa järjestelmä, joka ennustaa sateiden mukaan vedenkorkeuksien nousun ja tulvimisvaaran sekä toisaalta antaa varoituksen mahdollisesta tulvan aiheuttamasta riskistä Herajoen vedenottamolle. Herajoen pohjavesialue on vuorovaikutussuhteessa Vantaanjokeen ja Herajokeen, joiden tulvimisen seurauksena pintavesiä voi päästä pohjaveteen. Yleensä pohjavedet purkautuvat harjuista pintavesiin, mutta tulvatilanteissa vettä voi kulkeutua myös toiseen suuntaan. Mikäli ennuste näyttää tämän riskin kasvavan, voidaan Herajoen vedenottamon vedenottoa rajoittaa tai se voidaan tarvittaessa kokonaan keskeyttää ja näin estetään pintaveden virtaus pohjaveteen lähes kokonaan. Kari Korhonen


Jätevesien ohituksia puhdistamolla ja verkostossa Riihimäellä oli keväällä 2010 jäteveden ohituksia verkostossa ja jätevedenpuhdistamolla esiselkeytyksen jälkeen. Ohitukset johtuivat nopeasta lumien sulamisista ja vesisateista. Ohitusvedet olivat tavanomaista jätevettä laimeampia. Puhdistamolla ohitukset tapahtuivat esiselkeytyksen jälkeen ennen biologista prosessin osaa. Tällöin vesi on jo mekaanisesti käsitelty ja karkeammat kiintoaineet on eroteltu. Ohitukset tehtiin biologisen toiminnan ylläpitämiseksi ja ennalta ehkäistiin biologisen lietteen karkaaminen vesistöön. Kevään 2010 suuret sulamisvesimäärät vauhdittivat puhdistamon kapasiteettitarkastelun ja saneeraustarpeen selvityksen laadintaa. Selvitykset tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä.

Panostusta verkostosaneerauksiin Riihimäellä on noin 70 kilometriä sekaviemäröintiä, ja hulevesien pääsy verkostoon kuormittaa verkostoa ja jätevedenpuhdistamoa. Riihimäen Vesi on panostanut jätevesiverkoston saneeraukseen ja hulevesiverkoston laajentamiseen viime vuo-

sina. Vuonna 2009 jätevesiviemäreitä saneerattiin noin 2,8 kilometriä ja vanhoille alueille rakennettiin sadevesiverkostoa 2,4 kilometriä. Vuonna 2010 on budjetoitu käytettävän noin 1 milj. euroa jätevesiverkoston saneerauksiin. Verkostosaneerauksessa pyritään alueellisiin viemärisaneerauksiin ja vuotavien kokoojaviemäreiden saneeraamisiin. Alueellisten viemärisaneerausten tavoite on saada saneerattavien alueiden katujen ja kiinteistöjen hule- ja kuivatusvedet eriteltyä jätevesiverkostosta. Verkoston saneeraus sekaviemäröinnin poistamiseksi tulee nykyvauhdilla kestämään vuosikymmeniä. Saneerausmäärä pitäisi ainakin kaksinkertaistaa. Merkittävä saneeraustason nosto edellyttäisi lisäystä suunnitteluun, investointimäärärahoihin ja henkilöresursseihin. Suuren ongelman muodostaa myös rakennettuun sadevesiviemäriverkkoon liittyminen. Viime vuosien aikana vanhoille asuinalueille rakennettuihin sadevesiviemäreihin on liittynyt vain noin 25-30 prosenttia kiinteistöistä.

KUVA: tiina oksanen

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI

Toukokuussa Parmalan alueella oli menossa koepumppaus. Maasta imettiin vesi imuputkilla ja se johdettiin laatikossa olevan pumpun ja vesimittarin kautta taustalla näkyvää poistoletkua pitkin Herajokeen.

Lisävettä Parmalasta Kaupungin eteläosaan sijoittuu valtaosa Riihimäen vettä käyttävästä yritystoiminnasta. Suurin alueen vedenkäyttäjistä on Valion Riihimäen meijeri. Herajoen vedenottamo sijoittuu tähän kulutukseen nähden hyvin, mutta Herajoen vedenottamon ympäristöriskejä on runsaasti. Lisäksi vedenottamon kaivoista on ajoittain vaikeuksia saada riittävästi vettä. Niinpä alueella on etsitty uutta kaivon paikkaa viime vuosina. Kartoituksissa on löydetty yksi varteenotettava kaivon paikka Parmalan asuntoalueen koilliskulmasta ja asemakaavassa on sille myös varattu paikka. Varattuun kaivon paikkaan asennettiin huhtikuussa imuputket, joista pumpattiin pohjavettä ja se ohjattiin ojaa

pitkin Herajokeen. Pumppausmäärä oli noin 1000 m3/ vrk, ja pumppaus kesti kuukauden. Pumppauksen aikana seurattiin pohjaveden pinnan muutoksia ympäröivissä kaivoissa ja pohjavesiputkissa sekä otettiin vesinäytteitä, jotka tutkittiin laboratoriossa. Alustavien tutkimustulosten perusteella paikka soveltuu uudeksi vedenottopaikaksi. Vedessä on merkkejä lähellä olevan valtatien 3 sekä maantien 130 suolauksesta, sillä vedessä esiintyy jonkin verran natriumkloridia. Myös alueen peltoviljely näkyy veden laadussa keskimääräistä korkeampana nitraattipitoisuutena. Pitoisuudet ovat kuitenkin hyväksyttävällä tasolla eikä niistä ole haittaa veden käy-

tölle juomavetenä. Vedenottoon tullaan hakemaan syksyn aikana lupa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Luvan käsittely kestänee ensi vuoteen, ja rakentamaan päästäneen ensi vuoden syksyllä. Riihimäen Veden verkostoon pumpattiin viime vuonna vettä noin 7400 m3/vrk. Uudesta kaivosta saadaan siis noin 13,5 prosenttia koko kaupungin vedentarpeesta. Sen voidaan todeta helpottavan Herajoen nykyisten kaivojen toimintaa. Uudesta kaivosta saatava vesi johdetaan Herajoen vedenottamolle, jossa vesi käsitellään ja johdetaan asiakkaiden käyttöön. Kari Korhonen

USEIN KYSYTTYÄ:

Mitä teen, jos maksuvaikeudet yllättävät? Soita asiakaspalveluun ja sovi maksujärjestelyistä! Jos vesilaskun saadessasi tiedät, että et pysty sitä eräpäivään mennessä maksamaan, ota yhteyttä Riihimäen Veden asiakaspalveluun. Siinä vaiheessa voidaan vielä helposti sopia maksujärjestelyistä; siirtää eräpäivää tai jakaa laskun maksu osiin. Jos sitten noudatat tehtyä maksujärjestelysopimusta, asiat hoituvat ongel-

mitta. Lisäkustannus tulee vain viivästyskoroista. Jos sopimusta ei noudateta, saatetaan koko erääntynyt saatava ulosottotoimin perittäväksi. Eräpäivän jälkeen maksamattomat laskut siirtyvät perintäyhtiö Aktiv Kapitalin perittäviksi. Yhtiö lisää laskuihin perintäkulunsa sekä

viivästyskoron. Kun laskut ovat siirtyneet perintään, sovitaan maksujärjestelyistä Aktiv Kapitalin kanssa. Jos Aktiv Kapital ei saa laskua perityksi, siitä tulee tieto Riihimäen Veden asiakaspalveluun, missä tehdään päätös vesijohdon sulkemisesta. Päätöksen tekemisestä peritään asiakkaalta seuraavassa laskussa 21,65 euroa (sis. alv 23 %). Tässä vaiheessa ei enää tehdä

maksujärjestelysopimuksia, vaan koko lasku kuluineen on maksettava kerralla Aktiv Kapitalille. Maksamisessa on huomioitava myös, että suorituksen tulee näkyä tilillä viimeistään vesijohdon ilmoitettua sulkupäivää edeltävänä päivänä. Jos vesijohto suljetaan, se avataan vasta, kun laskut on maksettu ja maksut näkyvät Aktiv Kapitalin tilillä. Tapahtuneista väärinkäytöksistä johtuen kuittien esittämistä ei enää hyväksytä todisteena

laskun maksamisesta. Vesijohdon sulkemisesta ja avaamisesta peritään seuraavassa laskussa yhteensä 93,48 euroa (sis. alv 23 %). Jos laskua ei makseta vieläkään, se siirtyy oikeudelliseen perintään, mistä aiheutuu lisää kuluja. Jos laskun perimisessä käydään koko edellä kuvattu ketju läpi, on maksettava summa noussut jopa neljäänsataan euroon, usein moninkertaiseksi alkuperäiseen summaan verrattuna.

9


10

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Hämeen liitto Riihimäen seutukunnan palveluksessa R

iihimäen seutukunnan kunnat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki kuuluvat pienehköön Kanta-Hämeen maakuntaan ja ovat maakunnan liiton – Hämeen liiton jäsenkuntia. Rakas naapuri Hyvinkää kuuluu puolestaan suurehkoon Uudenmaan maakuntaan ja on yksi Uudenmaan liiton jäsenkunta. Monien mielestä maakuntaraja Riihimäen seutukunnan ja Hyvinkään välissä estää aidon yhteistyön. Onko asia todellisuudessa näin? Tätäkin asiaa pyrin seuraavassa arvioimaan. Suomessa on vielä toistaiseksi 19 maakuntaa ja 19 maakunnan liittoa. Ensi vuoden vaihteessa liittojen lukumäärä putoaa yhdellä, kun Itä-Uudenmaan kaikki kunnat liittyvät Uudenmaan liiton jäseniksi ja Itä-Uudenmaan liitto lakkaa olemasta. Maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kaikkien kuntien on oltava jäseninä. Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Maakunnan liitto vastaa kuntien edunvalvojana alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta. Liitto on siis aluekehitysviranomainen. Sen toiminnan tavoitteena on mm. l vahvistaa alueen kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä l edistää taloudellista tasapainoa ja elinkeinotoiminnan kehitystä l edistää kestävää työllisyyttä

l vähentää

alueiden välisiä ja sisäisiä kehittyneisyyseroja sekä parantaa niiden omia vahvuuksia ja erikoistumista l edistää väestön hyvinvointia ja osaamista sekä alueiden kulttuuria ja l parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Näitä kaikkia edellä kuvaamiani tavoitteita Hämeen liiton tulee edistää myös Riihimäen seudulla. Samalla tavalla Uudenmaan liiton tulee edistää näitä tavoitteita Hyvinkään alueella.

Kolminapainen maakunta – vaativat haasteet Asukasluvullakin mitattuna Kanta-Häme kuuluu 174.000 asukkaallaan pienehköjen maakuntien joukkoon. Uudellamaalla on puolestaan 1,3 miljoonaa asukasta. Kanta-Hämeen yksi erikoisuus on sen kolminapaisuus: Forssan seutu, Riihimäen seutu ja Hämeenlinnan seutu. Hämeen liiton pitää pystyä toimimaan niin, että tuo kolminapaisuus ei ole ongelma vaan rikkaus. Se tarkoittaa sitä, että osaamme oikealla tavalla hyödyntää ja parantaa kunkin seutukunnan omia luontaisia vahvuuksia ja erikoistumisia. Konkreettisesti nämä asiat tulevat esille maakunnan keskeisissä suunnitteluasiakirjoissa, maakuntasuunnitelmassa, maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitel-

massa ja maakuntakaavassa, jotka Hämeen liiton toimesta laaditaan. Erityisen suuri merkitys on myös sillä kuinka liiton ohjelmapoliittisilla asiakirjoilla ja rahoituspäätöksillä ohjaillaan eri seutukuntien kehittämistä. Kysymyksessä on silloin EU-rakennerahastojen ja maakunnan kehittämisrahan käyttö maakunnan seutukuntien hyväksi.

Kaikille seutukunnille yhteiset kehittämisteemat Hämeen maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntaohjelmassa (2011 - 2014) todetaan mm.: ”Tulevaisuuden menestystekijöitä Hämeessä ovat innovatiiviset toimintaympäristöt yrityksille, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä laadukkaat asuin- ja elinympäristöt.” Maakuntaohjelma on jaettu viiteen toimintalinjaan: uusiutumiskyky, työelämä ja osaaminen, kansainvälistyminen, saavutettavuus ja asuminen. Läpileikkaavina teemoina maakunnan kaikkien seutujen kehittämisessä ovat kestävyys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. Jokaista toimintalinjaa ja jokaista läpileikkaavaa periaatetta on tarkasteltu seutukuntakohtaisesti. Yhdeksi esimerkiksi sopii se kuinka saavutettavuus-toimintalinja ilmenee Riihimäen seutukunnan kärkihankkeina maakuntasuunnitelmassa, -ohjelmassa ja -kaavas-

sa. Tässä tarkoituksessa ohjelmiin on kirjattu mm. rataosan Helsinki – Riihimäki välityskyvyn parantaminen, kantatien 54 välityskyvyn ja turvallisuuden parantaminen, Riihimäen portin eritasoliittymä sekä Riihimäen seudun joukkoliikenteen kehittäminen ja joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttaminen.

Seuduttaiset kärkihankkeet Mittavan Hämeen liiton, Hämeen matkailun ja kunkin seutukunnan yhteisen ponnistuksen tuloksena jokainen seutukunta on kaivanut esille omat vahvuutensa ja markkinointitarpeensa. Riihimäen seutukunta on valmis panostamaan asumiseen ja elämisen laatuun, yritysten houkutteluun ja ostosmatkailuun. Asumisen vetovoimatekijöiksi täällä mainitaan sijainti, ekologisuus, hinta-laatusuhde ja helppo arki. Yritysten sijoittumisen vetovoimatekijöitä ovat mm. optimaalinen sijainti, yritysmyönteisyys, työntekijöiden saatavuus ja hinta-laatusuhde. Forssan seutukunta haluaa profiloitua järkivihreänä Forssan seutuna. Sen ulkoisen markkinoinnin painopiste on yritysten houkuttelussa ja sisäinen vihreiden arvojen vakiinnuttamisessa osaksi arkea. Vetovoimatekijöiksi nostetaan mm. valmis infra, osaava työvoima, fokus alu-

eella ekologisen toiminnan edistämisessä, ympäristöalan yritykset sekä koulutus- ja tutkimustoiminta. Hämeenlinnan seutukunta nostaa panostuskohteiksi matkailun, asumisen ja yrittämisen. Vetovoimatekijät löytyvät seuraavista: asumismuotojen monipuolisuus, hyvät harrastusmahdollisuudet, sijainti, sujuva arki, tapahtumat ja kulttuuri, kokoukset ja kongressit sekä laadukas matkailutuotteistus ja palvelutarjonta.

Kanta-Häme katsoo etelään Hämeen liitto on tehnyt aloitteen nykyisten maakunnan liittojen purkamisesta ja ehdottanut, että niiden tilalle perustettaisiin uudet aluekehitysliitot Helsingistä lähtevien kuljetuskäytävien mukaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisen Kanta-Hämeen kunnat muodostaisivat tiettyjen Uudenmaan kuntien kanssa aluekehitysliiton pääradan, 3-tien ja 2-tien mukaisesti. Näin poistuisi maakuntaraja Hyvinkään ja Riihimäen välistä. Tätä ajatusta mukaillen Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto ovat ryhtyneet tekemään tuloksekasta yhteistyötä jo varsin monella alueella. Se yhteistyö koituu varmuudella Riihimäen seutukunnan hyväksi. Juhani Honka maakuntajohtaja Hämeen liitto

Kuvat: hämeen liitto ja riihimäen kaupunki


11

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Yksi maakunnan tapahtuma vuodessa on samalla HämePäivä H

ämeen liitto ja sen maakuntahallitus ovat vuodesta 1999 alkaen nimenneet yhden maakunnan tapahtumista HämePäiväksi. Hämeen liitto on halunnut edesauttaa hämäläisten tapahtumien kehittämistä ja tukea hämäläistä tapahtumatarjontaa osana maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta, joka näkyy

myös maakunnan rajojen ulkopuolelle. Kriteereinä HämePäivälle on, että tapahtuma on hämäläinen, maakunnallinen tai muutoin maakunnan kannalta merkittävä, ja suurella yleisöllä on mahdollisuus kohtuullisin kustannuksin osallistua tapahtumaan. Tapahtuman matkailullinen vetovoimaisuus ja järjestäjän

Kuva: hämeen liitto

kehittämismotivaatio ovat eduksi. Kun tapahtuma HämePäivä -statusta hakeneiden tapahtumien joukosta nimetään kyseisen vuoden HämePäiväksi, on tapahtuman järjestäjälle samalla myönnetty 10.000 euron rahallinen tuki, joka tulee käyttää nimenomaan tapahtuman kehittämiseen. Tämän vuoden HämePäivä -tapahtumaksi maakuntahallitus Riihimäen Asematapahtuman, joka pidetään 12.9. Hakemuksia maakuntahallitus sai 11 kpl. Pääasiallisina perusteluina valinnalle oli, että tapahtuma liittyy Riihimäki-viikkoon ja sunnuntaina 12.9.2009 juhlitaan Pietari-radan 140-vuotisjuhlaa ja Riihimäen kau-

Kuva: hämeen liitto

pungiksi tulemisen 50-vuotisjuhlaa. Aiemmin HämePäivää on vietetty mm. Minkiön Höyryfestivaalien, Mommilanjärven soutelun ja Hämeenlinnan Linna Jazzien merkeissä. Hämeen liitto on tiiviissä yhteistyössä tapahtuman järjestäjien kanssa ja markkinoi tapahtumaa omalta osaltaan. Tämänvuotisen tapahtuman yhteydessä liitto nostaa esiin

myös tarpeen pääradan kehittämisestä ja Riihimäen aseman parantamisesta vastaamaan nykyaikaisen raideliikenteen tarpeita, jotka ovat liiton edunvalvonnan tärkeitä kohteita ja erittäin ajankohtaisia. Jouko Ylipaavalniemi yhteyspäällikkö Hämeen liitto

Asematapahtuma Riihimäellä sunnuntaina 12.9.

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Riihimäen rautatieasemalla ja sen ympäristössä järjestetään sunnuntaina 12.9. kello 10–15 jo yhdennentoista kerran asematapahtuma, johon on vapaa pääsy koko perheelle. Edellisinä vuosina asematapahtumassa on ollut jopa yli 5 000 kävijää. Asematapahtuman järjestävät Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, Riihimäen Yrittäjänaiset, VR Osakeyhtiö ja Ravintola Asema X.

Tänä vuonna Hämeen liitto on valinnut asematapahtuman HämePäiväksi.

Höyryjuna, Janne ja Aku Asematapahtuman suurena vetonaulana on tälläkin kerralla Höyryveturi Ukko-Pekka, joka vetää matkustajia maksutta, nyt Oitin suuntaan. Juontajina ovat riihimäkeläiset Janne Kataja ja myös Marja Tyrninä tunnettu Aku Hirviniemi.

Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta puhaltaa Riihimäen asematapahtuman ensisävelet klo 10. Iltapäivällä soittavat Raimo Turtiainen ja Pojat. Tanssiakin saa. Asematapahtuman avaa klo 10.45 kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen ja HämePäivän avaa klo 12.00 Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen. Ohjelmasta klo 11-13 vastaa Hämeen Sanomien Tähtitapahtuma. Riihimäen rautatieasemalla on mahdollista ottaa osaa kisaan, jossa voittoina on useita junamatkoja. Riihimäen Postimerkkeilijät pystyttävät asemalle näyttelynsä.

Syysmarkkinat, hernesoppaa ja munkkikahvit Asema-aukion täyttävät syysmarkkinat, joille saapuu viitisenkymmentä kauppiasta. Riihimäen Yrittäjänaisten kahviteltasta saa tuttuun tapaan kahvia ja kotitekoisia munkkeja. Tarjolla on myös grillimakkaroita. Sotilaskoti myy hernesoppaa suurempaan nälkään. Ravintola Asema X on avattu, joten ravintolapalvelutkin toimivat

taas asemalla. Asemajuoksun osana on myös pyörätuolikelaus ja rollaattorisarja. Asematapahtuma on koko perheen päivä, johon pääsy on maksuton. Aterian ja kahvit voi nauttia kohtuuhintaan. Riihimäen kaupunginmuseo ja Martta-kahvila läheisessä Rautatiepuistossa ovat avoinna, sisäänpääsy on maksuton. Myös muihin Riihimäen museoihin on vapaa pääsy klo 10-18. Rautatiepuistossa Maantien varrella pidetään kirpputori ja tarjotaan poniratsastusta. Riihimäki-Seura järjestää opastetun kaupunkipolkukävelyn.

Ohjelma l

Klo 10.00 Riihimäen Rautatieläisten soittokunta l Klo 10.00 Pyörätuolikelauksen lähtö l Klo 10.45 Asematapahtuman avaus, kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen l Klo 11.00-13.00 Hämeen Sanomien Tähtitapahtuma l Klo 11.30 Nuorten asemajuoksun lähtö l Klo 12.00 HämePäivän avaus Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen l Klo 12.15 Aikuisten asemajuoksun lähtö l Klo 13.30-15.00 Raimo Turtiainen ja Pojat l

Klo 10, 12 ja 14 Höyryjunan lähtö (ajat saattavat muuttua)

Aseman edusta tyhjäksi autoista jo edellisenä iltana! Rautatieaseman edustan paikoitusalue ympäristöineen on asematapahtuman tapahtumapaikkana, ja sen tulee olla tyhjänä autoista viimeistään lauantaina 11.9.2010 klo 21. Alueelle sen jälkeen jätetyt autot siirretään omistajan kustannuksella pois markkina-alueelta. Normaalikäytäntöön pala-

taan taas sunnuntai-iltana. Matkakeskuksen pysäköintitalon ylätasanne on maksutta asematapahtumankin yleisön käytössä. Talon katolta pääsee hissillä suoraan Matkakeskukseen tai rautatieaseman nurkalle. Vammaisten paikoitusruudut ovat aivan rautatieaseman puoleisessa päässä hissin vieressä.


12

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Taide helpommin lähestyttäväksi Riihimäen Taidemuseo panostaa näyttelytoiminnan ohella taidekasvatukseen ja museopedagogiaan. Tehtävänä on avata kävijöille näkökulmia näyttelyihin, antaa niihin liittyvää tietoa ja tuoda taide helpommin lähestyttäväksi. ”Aikuisille tarjoamme lähinnä opastettuja kierroksia, ja lapset tutustuvat taiteeseen työpajojen ja oman tekemisen kautta. Lähtökohtana on aina näyttely”, sanoo museosih-

teeri Tanja Pääskynen. Taidemuseossa voi myös omatoimisesti tutustua suomalaisen taiteen pääsuuntauksiin Ajan muodot –näyttelyyn laaditun näyttelyoppaan avulla. Lapsiryhmiä vierailee taidemuseossa keskimäärin yksi päivässä. ”Työpajassa on tärkeää tiedollisen puolen lisäksi sen luova ja innovatiivinen luonne. Ensin havaitaan, tutkitaan, opitaan uutta, ideoikuva: Jenni-Maaria Pekonen

Croquis-piirustusiltapäivät jatkuvat taidemuseossa syksyllä.

daan omaa teosta ja sitten se toteutetaan”, Pääskynen kiteyttää. Ajan muodot –näyttelyyn liittyy 4-5 –luokkalaisille suunnattu värityöpaja, jossa keskitytään väreihin ja värien käyttöön sekä ilmaisutaidon työpaja, jossa tehdään taideanalyysia ja esitetään oma pienoisnäytelmä jonkin esillä olevan taideteoksen pohjalta.

Värikylpy, väripolku, alastonmalli, Bollywood Syksyllä alkavat taas vauvojen värikylvyt, joita vetää Tanja Pääskynen. Myös aikuiset saavat omansa, kun taide- ja psykoterapeutti Liisa Hakkarainen alkaa syksyllä vetää väripolkumaalaustyöpajaa, josta haetaan värin elämyksellisyyttä ja voimaannuttavaa vaikutusta. Monikulttuurisuus ja sen kohtaaminen ovat näkyvästi esillä syyskuussa, kun FT Irene Wai Lwin Moe vetää arabikulttuuria esitteleviä Tarinoita taatelipalmun alla –

työpajoja lapsille. Luvassa on myös intialaisten elokuvien Bollywood Club. Taiteenharrastajat voivat tulla harjoittelemaan alastonmallin piirtämistä ja croquispiirustusta Arja Vilpon ohjaamana. Alastonmallia piirretään taidemuseossa kunkin kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina.

kuva: Jenni-Maaria Pekonen

Riihimäen Taidemuseo kasvattaa lapsia ja aikuisia luovuuteen

Tiiviimpää yhteistyötä muun kulttuuriväen kanssa Loppuvuoden teemaksi Taidemuseon toiminnalle on valittu En ole aina sama. ”Pyrimme jatkossa vahvempaan yhteistyöhön kaupungin muiden toimijoiden kanssa”, kertoo vs. amanuenssi Soile Haapala. Yhteistoimintaa ja markkinointiyhteistyötä on tarkoitus kehittää ainakin Riihimäen teatterin ja nuorisoteatterin sekä kuvataiteilijoiden kanssa. ”Kevään Museoiden yö –tapahtuman suosiosta voi päätellä, että tilausta olisi myös museoiden väliselle yhteistyölle.”

Pikku-Matilda maalauspuuhissa vauvojen värikylvyssä taidemuseossa. Juhlavuoden näyttely Ajan muodot on avoinna 6.12. saakka. Vaikka silloin ovet sulkeutuvatkin yleisöltä, Riihimäen Taidemuseo alkaa kiireesti valmistella tulevaa näyttelyä. Ovet avautuvat taas tammikuun lopussa 2011, jolloin paneudutaan espanjalaiseen nykytaiteeseen. Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Ikäihmisten kohtaamispaikassa kahvi on kuumana koko päivän

Virsussa viihdytään yhdessä raavalla kerralla keskustellaan. Teemaviikoilla on tarjottu jalkine-esittelyä, hammashoitajan ja poliisin tietoiskua tai tietoa apuvälineitä. Retket ovat kohokohtia, kesäkuun alussa käytiin omakustannushintaan Someron Hiidenlinnassa.

Henkireikä kotona asuville ”Asiakkaamme ovat aktiivisia kotona asuvia ikäihmisiä. Tälle toiminnalle on valtava tarve. Monelle yksin kotona asuvalle tämä on henkireikä, syy lähteä ulos”, sanoo Virsussa parillisina viikkoina ohjaajana työskentelevä Kari Snellman. Parittomina viikkoina ohjaajina toimivat Veteraaniopettajien, Punaisen Ristin ja Seniorit ilman rajoja –yhdistyksen edustajat sekä yksityiset vapaaehtoistyöntekijät. ”Vapaamielinen paikka, täällä uskaltaa ilmaista mielipiteensä”, kehuu lähellä asuva Eero Romu. Hän käy porinapiirissä ja pelikerhossa, ja lempipeli on Skipbo. Moni ylistää Skipbon erinomaisuutta. ”Siihen jää koukkuun ja sen oppii ensimmäisellä kerralla”, sanoo Pirk-

ko Luoto, joka tulee juomaan aamukahvin aamukävelyllään. Hän käy myös käsityökerhossa. ”Hyvin tarpeellinen ja kotoisa paikka. Tänne voi tulla ja poiketa, kun sopii. Arvostan kovasti näitä vapaaehtoisia ohjaajia”, tuumaa Leena Kari. Hilja Kivivuori muutti vastikään Oulusta Riihimäelle. Hän löysi Virsun ja alkoi kotiutua. ”Täällä ei kysytä jäsenkirjaa. Tunnen olevani tervetullut ja vapaa ja voin tulla silloin kun itselleni sopii”, kiittelee Sakari Niskanen. Ohjaaja Kari Snellmania virsulaiset ylistävät ystävälliseksi ja mukavaksi. Senkin vuoksi Virsuun tullaan joka päivä. Harras toive on, että ikäihmisiä vaanivaa mökkiytymistä ennaltaehkäisevä toiminta jatkuisi Virsussa. ”Olemme olleet ja olemme edelleen veronmaksajia”, porinapiiriläiset muistuttavat.

Avoinna joka arkipäivä Virsu oli kesälomalla heinäkuun, mutta nyt toiminta on taas alkanut. Ovi Hä-

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Hämeenaukion varrella talossa, josta löytyvät sekä teatteri että hotelli, majailee myös Virsu. Virsu on Riihimäen kaupungin perusturvakeskuksen ja usean paikallisen järjestön ylläpitämä ikäihmisille tarkoitettu vapaaehtoistyönkeskus. Monen ikäihmisen vetää Virsuun kahvi ja pulla. ”Ihana, kun ei tarvitse itse keittää kahvia. Tulen tänne joka päivä, kun on lyhyt matka”, myhäilee Leena Ripatti. Hän tosin jatkaa, että kynnys oli korkea, hän kun on vasta kuusikymppinen. Mutta kerran ohi kulkiessaan hän huomasi ihmisten jumppaavan sisällä, ja joku vilkutti, että tule tänne. Siltä seisomalta hän meni ja jäi. Virsussa tehdään paljon muutakin kuin jumpataan ja juodaan kahvia. Päivät on ohjelmoitu, niin että jokainen voi valita mieleistään ohjelmaa. Tarjolla on käsitöitä, ompeluseuraa, porinapiiriä, korttipelejä, muistipelejä, tietokilpailuja, yhteislaulua ja paljon muuta. Kaupunginkirjastosta käydään vetämässä lukupiiriä, jossa jokainen lukee sovitun kirjan, jonka perusteella seu-

Virsun porinapiirissä poristaan ja juodaan kahvia. Takana seisomassa ohjaaja Kari Snellman. meenaukio 1:ssä on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-15. Sisään voi poiketa milloin vaan. Kari Snellman arvioi, että Virsussa käy päivässä 15-25 ikäihmistä. Haastatteluhetken 12 asiakkaasta kolme oli miehiä. Ikähaitari on ollut 60-88 vuotta. Riihimäen kaupunki maksaa Virsun vuokrat ja palkat. Käsityö- ja muita tarvikkeita rahoitetaan myymällä myyjäisissä askartelu- ja käsitöitä. Kahvimaksu on vapaaehtoinen. Osallistuminen on asiakkaille maksutonta. Virsun toimintaan kuuluu myös vapaaehtoistyönteki-

jöiden käyminen ikäihmisten kotona auttamassa pankki-, kauppa- ja muissa asioissa. Yhdyshenkilö, joka saattaa avun tarvitsijat ja auttajat yhteen, on palveluneuvoja Saara Bitter Riihimäen perusturvakeskuksesta. Hänelle voi myös tarjoutua vapaaehtoiseksi auttajaksi, jonka palkkiota ei makseta rahassa vaan hyvänä mielenä. Virsusta saa tietoja ohjaaja Kari Snellmanilta, p. 050 590 2373 (parillisilla viikoilla) ja palveluneuvoja Saara Bitteriltä, p. 050 388 8505. Urpu-Kaarina Yli-Laurila


KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

13

Risteysasema Riihimäki 140 vuotta Vuosi 2010 on Riihimäelle juhlavuosi kahdestakin syystä. Riihimäki sai kaupunkioikeudet 50 vuotta sitten ja Riihimäen-Pietarin rata avattiin liikenteelle 140 vuotta sitten. Koko Suomen kannalta rautatieyhteys Pietariin oli luonnollisesti merkittävä, ja myöhemminkin yhteydet Venä-

jälle ovat olleet yhteyksien kehittämisen päälinjoja, Keravan-Lahden oikorata avattiin liikenteelle vuonna 2006. Rautatiet ovat vaikuttaneet merkittävästi maamme asutus- ja teollistumishistoriaan sekä yhdyskuntasuunnitteluun. Ne sekä edistivät vanhojen kaupunkien ja asutusRiihimäen kaupunginmuseon kuvakokoelma.

Radan korjausta takakasarmin ylikäytävän läheisyydessä vuonna 1955.

YIT toivoo voimalan tulevaisuudelle ratkaisua syksyllä

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Tapahtumista tekohengitystä vanhalle voimalalle Riihimäen rautatieaseman lähellä kököttävä vanha voimalarakennus on elänyt viimevuodet hiljaista elämää. Kiinteistön omistava YIT teki jo voimalaa koskevat teatterin ja kulttuurin monitoimitalon kunnostussuunnitelmat, mutta hanke jäi talouskriisin jalkoihin 2008. YIT:n hankekehitysjohtaja Heikki K. Hannukkala arvioi, että kun lama hellittää, voimalan tulevaisuudesta päästään taas neuvottelemaan Riihimäen kaupungin kanssa. Voimala – myös piippu – on asemakaavalla suojeltu rakennus, jonka ulkokuorta eikä ikkuna-aukkoja saa muuttaa. Viime vuoden syksyllä Hämeen taidetoimikunta järjesti voimalassa taideviikon. Kulu-

van vuoden yllätystapahtuma ponkaistiin pystyyn vappuna, ja se keräsi runsaasti kaupunkilaisia. Kesäkuussa taiteilija Edwina Goldstone veti voimalassa koko kuukauden kestävän Place/Space –osallistuvan taideprojektin, johon liittyi muun muassa näyttely ja työpaja. 29. elokuuta voimalan täyttävät Toscan oopperasävelet. ”Hienoa, että vanhalle voimalalle on huonokuntoisenakin löytynyt käyttöä. Palaute on ollut varsin ihastunutta ja kiittävää. Kun voimalan ulkoseinä pestään ja siitä saadaan tummanpunainen pinta esiin, näky on todella kaunis”, Hannukkala maalailee.

Voimalasta on vaikka oopperataloksi.

Urpu-Kaarina Yli-Laurila

keskusten kehitystä ja kasvua, mutta samalla myös synnyttivät kokonaan uusia kaupunkeja kuten Riihimäki, Karjaa, Kouvola, Seinäjoki ja Pieksämäki. Riihimäki syntyi rautatien ympärille ja se antoi paikkakunnalle nimen, vaikka todennäköisesti Riihimäki-nimi oli olemassa jo aikaisemminkin. Päätös Riihimäen-Pietarin rautatien rakentamisesta tehtiin vuonna 1867. Radan valmistuminen vuonna 1870 merkitsi sitä, että Riihimäestä tuli tärkeä rautatien solmukohta ja kauttakulkuasema. Riihimäki oli Suomen ensimmäinen risteysasema. Rata vihittiin Venäjän keisari Aleksanteri II nimipäivänä 11.9.1870. Tätä päivää pidetään myös Riihimäen ´syntymäpäivänä´. Riihimäen kaupunginmuseon näyttely Risteysasema Riihimäki 140 vuotta kertoo

Riihimäen kaupunginmuseon kuvakokoelma, kuvaaja Ilmola.

Näyttely Riihimäen kaupunginmuseossa 5.9.2010-27.4.2011

Riihimäen ensimmäinen asemarakennus oli vuonna 1868 Hyvinkäältä Riihimäelle siirretty tarpeettomaksi käynyt talo. mm. Riihimäen tulosta risteysasemaksi, radan rakentamisesta, rautatiestä sotien aikoina, rautatien moninaisista vaikutuksista paikkakunnalle ja siinä kuvataan asemanseudun elämää sekä rautatieaseman vaiheita. Lisäksi aulaan on koottu valokuvakooste Riihimä-

en-Pietarin radan 100-vuotisjuhallisuuksista ja esillä on myös asemaravintolan esineistöä. Helena Lindstén Riihimäen kaupunginmuseo, Öllerinkatu 3, avoinna ke ja su 12–18.

Junan tuomia Puputin kulmassa – Riihimäki kaunokirjallisuudessa

Kirjallinen Riihimäki-sivusto koottuna netissä Riihimäen juhlavuoden kunniaksi valmistuu laaja kirjallinen Riihimäki-aiheinen verkkosivusto kirjaston kotisivujen yhteyteen. Erikoiskirjastovirkailija Ritva Kuisma ja informaatikko Sirkku Seinä ovat koonneet sivustolle eri kirjailijoiden kaunokirjallisia tekstejä, joissa tapahtumapaikkana on Riihimäki. Sivuston toteutukseen on saatu Opetusministeriöltä avustusta. Junan tuomia Puputin kulmassa – Riihimäki kaunokirjallisuudessa -verkkosivusto esitellään 7.9.2010 kirjaston Samuli Parosen salissa. Sivustolla esitellään 19 kirjailijaa ja otteita heidän teoksistaan. Lisäksi sivustolla on lyhyempiä Riihimäki-katkelmia 18 muun kirjailijan teksteistä. Sivustoon liittyy myös fil.tri Timo Salmisen kirjoittama katsaus Riihimäen vaiheisiin Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä. Kuvituksena on käytetty monia Riihimäki-

aiheisia valokuvia ja postikortteja, jotka ovat pääosin Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista. Suurin osa kirjailijoista on riihimäkeläiskirjailijoita kuten esim. Irma Airisto, Tuulikki Alsta, Mauno Arjavirta, Matti Lahdenperä, Reko Lundán, Kalle Manninen, Veijo Meri, Samuli Paronen, Aaro Vakkuri ja Anja Vammelvuo, mutta sivustolta löytyy myös muita tunnettuja kirjailjoita kuten esim. Arvid Järnefelt ja nykykirjailjoista Ilkka Remes. Kirjallisuusnäytteet muodostavat historiallisen aikajanan alkaen RiihimäkiPietari radan rakentamisesta 1860-luvulla ja päättyen nykypäivään. Varhaisin nykyiseen Riihimäen seutuun liittyvä teos on RiihimäkiPietari radan rakentamisesta kertova K.A. Tavaststjernan Kovina aikoina (1891). Tuorein mukana oleva on Olli Sirkiän runoteos Seuraavana Pasila (2010), joka sisältää runoja nykypäivän

työmatkapendelöijän näkökulmasta. Rautateiden lisäksi Riihimäki-kuvausta on mm. Matti Lahdenperän vankila-aiheisessa runoteoksessa Yö etsii vankilaa (1991). Varuskuntamiljöö on tapahtumapaikkana Reko Lundánin ja Veijo Meren teoksissa. Riihimäki löytyy myös dekkarikirjallisuudesta, kuten vaikkapa Marcus Karpin kirjassa Murha Meripäivillä (2009), jossa Ekokemin insinööri tulee murhatuksi. Tekijöillekin oli yllätys, että Riihimäki-aiheita löytyy kaunokirjallisuudesta näin kattavasti eri vuosikymmeninä. Riihimäki on siis kirjallinen kaupunki – johtuneeko se siitä kuuluisasta hyvästä sijainnista vai paikkakunnan omaleimaisesta varuskunta- ja vankilamiljööstä. Tervemenoa tekemään kirjallinen aikamatka Riihimäellä sivuston auettua 7.9.2010 osoitteessa www. riihimaki.fi/kirjasto


14

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

100 vuotta Riihimäen Lasia

Kuva: Suomen lasimuseo

KUVA: suomen lasimuseo

V

Helena Tynell: Aurinkopullo 1963.

uonna 1910 perustettu Riihimäen lasitehdas oli 1960-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin lasitehdas. Tehdas valmisti pulloja ja ikkunala-

sia, taide-esineitä ja talouslasia. Voi sanoa, että jokaisella suomalaisella oli kotonaan Riihimäen lasia. 1970-luku oli käsityömäiselle lasiteollisuudelle vai-

keaa aikaa. Energiakriisi oli suuri ongelma paljon energiaa vaativalle lasiteollisuudelle. Tehtaat toimivat uudessa tilanteessa kukin tavallaan. Riihimäen Lasi Oy lopetti kaiken käsityönä tehdyn lasin valmistuksen vuonna 1976 ja jatkoi toimintaansa täysautomaattisena pullotehtaana vuoteen 1990. Suomen lasimuseossa 31.12.2010 saakka avoinna oleva näyttely ja julkaistu kirja antavat mahdollisimman kattavan ja monipuolisen kuvan Riihimäen Lasin historiasta ja tuotannosta. Mukana on ennen kaikkea vakituisten muotoilijoiden, Helena Tynellin, Nan-

SUGRI-ROCK 2010 tulee Riihimäelle

Suomessa elo-syyskuussa järjestettävä SUGRI-ROCK 2010 pitää konsertin myös Riihimäellä 9.9. Riihimäen konsertin järjestäjänä on Suomi-Venäjä -Seuran Riihimäen osasto yh-

teistyössä Riihimäen kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen kanssa. Konsertti on yksi Riihimäen kaupungin 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Konsertti pidetään Rity-talon salissa, Hämeenkatu 4850 torstaina 9.9. klo 18. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertissa esiintyvät Silent Woo Gore ja Santtu Karhu & Talvisovat. Silent Woo Gore on 4-henkinen udmurtialainen nuorisorockryhmä, joka on perustettu vuonna 2008. Ryhmän muodostavat Ladi Sveti (laulu), Ondi Ladi (kitara), Anatoli Galihanov (bassokitara) ja Giri Stepanov (rummut).

Suomalais-ugrilaisuus tutuksi Suomalais-ugrilaiset kansat ja heidän kulttuurinsa

Riksun Roll Main Streetissä 10.-11.9 2010 Kaksipäiväisiä Riksun Roll 2010 festivaaleja vietetään 10.-11.9.2010 Riihimäellä ravintola Main Streetissä, Hämeenkatu 4. Perjantain 10.9. pääesiintyjät ovat Maarit ja Sami Hurmerinta. Heitä ennen yleisöä viihdyttää Late Nate Show Band. Lauantaina lauteille astelee Embassy of Silence. Vuoden 2010 festivaalin päättää tyylikkäästi toinen pääesiintyjä RinneRadio. Lisäksi annetaan bändiskaban parhaimmistolle mahdollisuus päästä näyttämään taitojaan.

Kaikille avoin bändiskaba Riksun Rollin bändiskaban tarkoituksena on antaa uusille lupaaville yhtyeille mahdollisuus esiintymiseen nimekkäiden starojen rinnalla festivaalikansalle. Bändiskaballe osallistumiselle ei ole asetettu rajoitteita – eli kuka tahansa voi osallistua! Bändiskaban palkintona parhaat ja mielenkiintoisimmat esitykset pääsevät Riksun Roll festivaaleille hurmaamaan yleisön esiintymisellään. Lisätiedot: www.riksunroll.com

ovat monille suomalaisille tuntemattomia asioita, suomalais-ugrilaisesta nuorisokulttuurista puhumattakaan. SUGRI-ROCK 2010 on valtakunnallinen kiertue, joka käynnistyy Oulussa 26.-28.8. järjestettävän suomalais-ugrilaisen kirjallisuuskongressin yhteydessä. Kiertueella esiintyy neljä Venäjältä kutsuttua suomalais-ugrilaista rock-yhtyettä ja yksi saamelaisyhtye Suomesta. SUGRI-ROCK 2010 -kiertueen päätavoitteena on musiikillisesti tasokkaan kiertueen tuottaminen, suomalaisugrilaisten nuorten identiteetin kehittäminen sekä sukukansatiedon levittäminen suomalaiskoululaisten keskuudessa. www.sugrirock.com

ny Stillin, Aimo Okkolinin, Tamara Aladinin ja Erkkitapio Siiroisen sarjatuotantoa, puristelasia, kristallia, tölkkejä, kaikkea sitä, mitä myös suomalaisista kodeista löytyy. Luonnollisesti mukana on myös näyttävää taidelasia.

Syksyn muuta näyttelytarjontaa 24. syyskuuta Suomen lasimuseossa avataan Slovakian taidelasin näyttely, joka on avoinna 31.12.2010 saakka. Renata Jakowleffin Uusia teoksia - animoituja hetkiä –näyttely on esillä 15.10.– 21.11.2010. Uusissa teoksissaan Ja-

kowleff rekonstruoi sulan lasin liikettä katsojan koettavaksi. Hänen pala palalta animoiduissa filmeissään heräävät eloon lasikappaleen synnyn intensiiviset hetket. Niin loogista ja niin kaunista, sanoo Jakowleff lumoutuneena sulan lasin olemuksesta, ja tosiaan hänen teoksiensa edessä voi kokea materiaalin voiman. Uta Laurén

Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki, avoinna ti-su klo 10–18. Maanantaisin suljettu. Museo on suljettu tammikuun. www.suomenlasimuseo.fi

Konserttielämyksiä luvassa lasimuseossa Kahta merkittävää säveltäjää muistetaan Euroopassa 200-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Vuonna 1810 syntyivät Frédérik Chopin ja Robert Schumann. Molemmat olivat aikansa lapsia: Chopin patrioottinen puolalaispakolainen, Pariisin kosmopoliitti ja Schumann täysiverisesti saksalaisromantikko, jonka ajatusmaailma johti lopulta persoonallisuuden itsetuhoon. 9.9.2010 klo 19 pianotaiteilija Kiril Kozlovski esittää laajan Schumannin säveltämän pianoteosohjelman, mm. Sinfoniset etydit, Kreisleriana ja Gesänge der Frühe. Kiril Kozlovsky on menestynyt kotimaisissa ja kansainvälisissä pianokilpailuissa, esiin-

tynyt soolo- ja orkesterikonserteissa ja hänet tunnetaan erinomaisena lied-pianistina. 11.12.2010 klo 18 on vuorossa Chopin-juhlakonsertti, jossa esiintyy pianotaiteen mestari, pianisti Vjatsheslav Novikov. Ohjelma on eräänlainen tutkielma, jossa verrataan Mozartin vaikutteita Chopinin sävellysmaailmaan. Esityslistalla ovat Chopinin Fantasiat, Impromtu ja Masurkat sekä Mozartilta Fantasia, Adagio ja C-duurisonaatti. Moskovalaista koulukuntaa edustava Novikov on kohotettu maailman johtavien venäläispianistien kärkeen. Tarkemmat ohjelmatiedot: www.suomenlasimuseo.fi/ konsertit

Tosca concertante voimalassa Sunnuntaina 29.8. klo 15 Riihimäen voimalassa tapahtuu. Ei enempää eikä vähempää kuin Puccinin Tosca-oopperan concertante-versio. Tämä tarkoittaa musiikin säestämistä pianolla ja syntetisaattorilla. Tapahtuma on osa Riihimäen Riikka Hakola

50-vuotisjuhlavuotta. Pääroolin esittäjä Riikka Hakola on erittäin tunnustettu sopraano maailmalla. Tätä roolia varten hän on harjoitellut yhdessä New Yorkin Metropolitanin korrepetiittorin kanssa. Kyseessä on Riikka Hakolan debyytti Toscana, johon rooliin suuret ulkomaiset oopperatalot ovat häntä pyytäneet. Tapahtuman järjestäjänä on Metsolan Musiikki Oy.

Talkooppera Keskuskirkossa Metsolan Musiikki tuo jo kahdeksannen kerran Riihimäen alueelle Talkoopperan, jonka tämänkertainen tähtiesiintyjä on megabasso Jaakko Ryhä-

Jaakko Ryhänen nen. Esitys toteutetaan Riihimäen Keskuskirkossa sunnuntaina 5.9. klo 15 ja sen painotus on hengelliseen suuntaan. Muina esiintyjinä ovat Tuve Åman, sopraano, Tuula Paavola, altto, Jari Saarman, bassobaritoni ja Riitta Ingelin, piano. www.metsolanmusiikki.com


kuva: Jenni-Maaria Pekonen

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät juhlavuoden kuluessa.

6.–12.9. Riihimäki-viikko: 7.9.

7.9.

Pohjoisen koulun oppilaat tutustuvat taiteeseen taidemuseossa.

8.9.

Elokuu 28.8. klo 19 Elling Ensi-ilta Riihimäen Teatterissa

31.8. asti Seikkailureitti taideaarteiden keskellä lapsille ja lapsenmielisille Riihimäen Taidemuseossa

Syyskuu 2.9.

4.9.

5.9.

5.9.

5.9.

klo 18 Torstaikävely: Kääpäretki Kalmun metsiin Kokoontuminen Kalliolantiellä 0,8 km kohdalla klo 15 Riihimäen Rautatieläisten Soittokunnan ja Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunnan yhteiskonsertti Eteläisen koulun Matinsalissa klo 14–16 Croquis-piirustusta ohjaajana taiteilija Arja Vilppo Riihimäen Taidemuseossa klo 14 Riihimäki Seuran Kotiseutujuhla ”75 vuotta kotiseututyötä Riihimäellä” Kansalaisopistossa Tervehdysten vastaanotto ja kahvitarjoilu klo 13–13.55. klo 15 Talkooppera VIII Megabasso Jaakko Ryhänen Riihimäen Keskuskirkossa

klo 17.30 Maantien Ritarit Riihimäkitunnelmissa Kaupunginkirjastossa klo 18 Junan tuomia Puputin kulmassa, Riihimäki kaunokirjallisuudessa -verkkosivuston avaus- ja esittelytilaisuus Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali klo 17 ja 18 Elokuvaus AMAn kuvaaman Riihimäen kaupunki 50 vuotta -dokumenttielokuvan julkaiseminen Hyria Sakonkatu 1 salissa, vapaa pääsy

9.9.

klo 10 Pikku juna puksuttaa Laululeikkejä Anna-Mari Hannosen vetämänä Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

9.9.

klo 18 Sugri-Rock Suomalais-ugrilainen rocktapahtuma Rity-talon salissa

29.8. klo 15 G. Puccini: Tosca Riihimäen voimalassa 29.8. klo 15 Nooan arkki -leikkitapahtuma koko perheelle Sipusaaren seurakuntakodissa ja puistossa Osallistujat voivat ottaa mukaansa oman eläinasun. Vapaa pääsy.

Tapahtumakalenteri

9.9.

klo 18 Kirjallinen muotinäytös 60-luvun hengessä Riihimäen Nuorisoteatteri, kaupunginkirjastossa

Kaupunki tarjoaa munkkikahvit Ragnar Granitin aukiolla Riihimäki-päivänä 11.9. kello 13-16. Tervetuloa!

4.10. klo 18 Vanhoja Riihimäki-valokuvia Kaupunginmuseon kokoelmista Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali 4.10. alkaen kolmen viikon ajan Yökyöpelit Niina Lahtinen ryhmineen esittää draamallisia runoesityksiä Laura Ruohosen samannimisestä kirjasta. Esitykset on suunnattu koulujen 3. luokille. Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen Sali 10.10. klo 16 Konsertti ”Kolme säveltäjää – Kolme kohtaloa” A. Järnefeltin, T. Kuulan. ja J. Sibeliuksen lauluja sekä otteita heidän päiväkirjoistaan ja kirjeistään. Laulu Pia Raanoja, piano Sauli Ruponen, näyttelijä Anu Vänskä Riihimäen Taidemuseossa 15.10. Oravan päivä Suomen Metsästysmuseon 20. vuosipäivä 16.10. klo 18 Riihimäki-Seuran ”Mennään kartsalle”-juhla Kansalaisopistossa

6.–10.9. klo 11–12, 18–19 Vanhoja Riihimäki-filmejä kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

31.10. klo 15 Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta esittää elokuvamusiikkia Eteläisen koulun Matinsalissa

9.9.

Marraskuu

klo 19 Pianokonsertti – Schumann 200 vuotta Suomen lasimuseossa Kiril Kozlovsky, piano

10.–11.9. Riksun Roll festivaali Ravintola Main Streetissa 10.9. klo 12 ja 13 Koululaisviestit Keskusurheilupuistossa 11.9. Riihimäki-päivä klo 9 lipunnosto Lasinpuhaltajapatsaalla

klo 9.10 Seppeleenlasku sankarihaudalla

klo 13 Riihimäen Mieslaulajat esiintyy Ragnar Granitin aukiolla

klo 13–16 Munkkikahvit kaupunkilaisille Ragnar Granitin aukiolla

klo 16–20 Juhlatanssit Jani & Jetsetters, Urheilutalossa 12.9. klo 10–15 Asematapahtuma Häme-päivä Riihimäen rautatieasema ympäristöineen 17.9. 60-luvun lastentarhalaulut Yhteislaulutilaisuus Urheilutalossa

Muistathan:

3.10. klo 14–16 Croquis-piirustusta ohjaajana taiteilija Arja Vilppo Riihimäen Taidemuseossa

25.9., 2.10. ja 9.10. klo 14–17 Väripolku, maalaustyöpaja aikuisille, ilm 18.9. mennessä Riihimäen Taidemuseossa 25.9. Ragnarin päivän tapahtuma Ragnar Granitin aukiolla

Lokakuu Tiistaisin klo 18 lokakuusta lähtien Junan tuomia, kirjatimantteja Kaupunginkirjastossa

2.11., 9.11., 16.11., 23.11. ja 30.11. Vauvojen värikylpytyöpaja 5kk – 18kk vauvoille. Ilm. museolle 26.10. mennessä Riihimäen Taidemuseossa 5.11. klo 19 William Shakespearen kootut teokset Ensi-ilta Riihimäen Teatterissa 7.11. klo 14–16 Croquis-piirustusta ohjaajana taiteilija Arja Vilppo Riihimäen Taidemuseossa 11.11. Koululaulajaiset Vanhojen koululaulujen yhteislaulutilaisuus Eteläisen koulun Matinsalissa 20.11. klo 19 Ruksaaks mua? Ensi-ilta Riihimäen Teatterissa 20.11. klo 10–15 Saksalaiset joulumarkkinat Ragnar Granitin aukiolla 27.11. Joulumyyjäiset Riihimäen Taidemuseo, Suomen lasimuseo, Suomen Metsästysmuseo 28.11. klo 17 Joulukadun avauskulkue Hämeenkadulla

Joulukuu 6.12. klo 13 Itsenäisyyspäivän juhla Kirkkopuiston seurakuntakodissa Riihimäen Mieslaulajat esiintyy 11.12. klo 18 Pianokonsertti – Chopin ja Mozart Suomen lasimuseossa Viatsheslav Novikov, piano

Muutokset mahdollisia!

15


16

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Näyttelyt ja museot Riihimäen Taidemuseo

Temppelikatu 8 Avoinna ti–to klo 11–18, pe–su klo 11–17 2.2.–5.12. Ajan muodot, suomalaista taidetta 1900-luvun alusta nykypäivään

Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti–su klo 10–18

Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät juhlavuoden kuluessa.

Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A Avoinna ti–pe klo 9–16, la–su klo 10–17

27.5.–10.10. Erik Bruunin tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä 27.5.–26.9. Eräkuvapuisto Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista

25.3.–12.9. Elämäni materiaalit ja muodot Marja Suna

Elo–syyskuu Vuoden luontokuvat 2009

4.6.–12.9. Transparency, parhaimmat lasikuvani Timo Syrjänen

30.10.2010–29.5.2011 Punaturkin jäljillä Kettu riistaeläimenä Juha Mälkösen kettukuvia

20.8.–31.12. Riihimäen lasi 100 vuotta 9.–31.12. Uusia teoksia, animoituja hetkiä – New works, animated moments Renáta Jakowleff

Riihimäen kaupunginmuseon valokuvakokoelma, kuvaaja Odert Lackschéwitz.

Riihimäen rautatieasema 1950-luvun loppupuolella.

Riihimäen kaupunginmuseo Öllerinkatu 3 Avoinna ke ja su klo 12–18, muulloin sop. mukaan

9.5.–29.8. Vuosi 1960 Riihimäellä 5.9.2010–27.4.2011 Risteysasema Riihimäki 140 vuotta

Valtakunnallinen Viestimuseo Viestimuseontie rak. 64 Avoinna la klo 13–16, su klo 13–16, muulloin sop. mukaan

Jatkuvat näyttelyt:

Riihimäen Varuskunta 100 vuotta Talvisota

Valtakunnallinen Työväentalomuseo Linnut ja luonto ovat olleet Erik Bruunin suurimpia innoittajia. Vuonna 1962 suunniteltu merikotka löytyy myös taiteilijan Ex Libriksestä.

Hj. Elomaan katu Avoinna touko–syyskuu su klo 12–16, muulloin sop. mukaan

Riihimäen kaupunginkirjasto Kauppakatu 16 Avoinna ma–pe klo 11–19, la klo 10–15 Parosen sali ja lehtilukusali aukeaa klo 9

Tammi–joulukuu Riihimäki tunnetaan… piirustusnäyttely, kirjaston ja ala-koulujen yhteistyönä Kuukausittain vaihtuva 5.–6. luokkalaisten piirustusnäyttely, kirjaston ala-aula 1.–30.9. Riihimäki-aiheisia postikortteja vitriininäyttely 1.–30.10. Riihimäkeläisiä musiikintekijöitä vitriininäyttely Samuli Parosen Sali, kaupunginkirjasto 6.–28.9. Valoa, varjoja & videota Pilvi Ojala & Vilja Tamminen 1.–27.11. Johanna Arolan Installaatioita 1.–31.12. Riihimäen Isolat Taidenäyttely yhteistyössä kirjaston, Kristiina Isolan ja muiden suvun taiteilijoiden kanssa.

Muutokset mahdollisia!

Siisti Riksu kannustaa asukkaita kärräämään puutarhajätteet oikeille paikoille

Puutarhajätteet puistometsissä ei ole siisti juttu

Puutarhassa syntyvä puutarhajäte on nimensä mukaisesti jätettä, jota ei saa viedä toisen omistamalle maalle. Risu- ja lehtikasat kaupungin puistometsissä vähentävät niiden viihtyisyyttä, lisäävät tuhoeläinten määrää, levittävät vieraslajeja sekä houkuttavat usein luok-

seen myös muunlaista roskaa. Kaupungin Siisti Riksu -kampanja muistuttaa asukkaita muun muassa puutarhajätteiden oikeasta käsittelystä. Kaikki Riihimäen kaupungin hallintokunnat kattava ja asukkaat haastava Siisti Riksu -kampanja tähtää ros-

kaantumisen vähentymiseen ja lähiympäristöstä kannettavan yhteisen vastuun lisääntymiseen. Tiedottamalla siisteyteen liittyvistä asioista pyritään lisäämään asukkaiden ympäristötietoisuutta ja omien valintojen merkitystä hyvän elinympäristön luomisessa.

Oikeaan osoitteeseen Oikea osoite puutarhajätteille on Kinturinmäen maankaatopaikka (haravointijäte), Pa-Ri Materia Oy:n kierrätysterminaali (oksat) tai Kiertokapulan jätteenkäsittelyalue (haravointijäte ja oksat). Lisätietoja puutarhajättei-

den käsittelystä saa osoitteesta http://www.riihimaki. fi/Riihimaki/Ymparisto/Ajankohtaista/puutarhajate/ sekä Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelijalta numerosta (019) 758 4161. Heli Kanto


Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 2/2010