Issuu on Google+

Riihimäki

KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

1 / 2010 KUVAT: RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella, nyt juhlitaan koko vuoden.


2

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

PÄÄKIRJOITUS

KUVAT: RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA

Vireä

50-vuotias

T

SEPPO KESKIRUOKANEN kaupunginjohtaja

Riihimäkeläisiä kokoontuneena juhlimaan uutta kaupunkia 1.1.1960 nykyisen lasinpuhaltajapatsaan edustalla.

Juhlavuosi alkoi

Tapahtumakeskittymä Riihimäki-viikolla syyskuussa

R

iihimäestä tuli kaupunki 50 vuotta sitten 1.1.1960. Nyt alkanutta juhlavuotta vietetään teemalla ”Arjesta juhla”, ja juhlinta rakentuu lähinnä Riihimäen perinteisten tapahtumien ympärille. Päätapahtumaajankohta on Riihimäki-viikko syyskuussa. Tässä kaupungin tiedotuslehden juhlavuoden ensimmäi-

SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ

ämänkertainen Riihimäen kaupungin tiedotuslehti kertoo varsin monipuolisesti juuri 50 vuotta täyttäneen kaupungin asioista. Samalla se kertoo omalta osaltaan 50 vuoden aikana tapahtuneesta kotikaupunkimme kehityksestä. Leimallista Riihimäelle on ollut viime vuosina vahva myönteinen kehitys, joka perustuu suurelta osin kaupunkimme keskeiseen maantieteelliseen ja liikenteelliseen sijaintiin. On suuri etu sijaita Helsingin metropolialueella ja samalla Helsinki-Tampere-kehitysväylällä. Se on lähtökohta, jonka varaan on helppo rakentaa tulevaisuutta. Viime vuosien vahva väestönkasvu osaltaan kertoo tilanteesta. Riihimäen kehitys on osin perustunut systemaattiseen kehittämistyöhön, jossa elinkeinopolitiikalla on ollut keskeinen rooli. Erityisesti kaupallisia palveluita on kyetty kehittämään voimakkaasti niin moottoritien varrella kuin myös keskusta-alueella aseman seudulla. Aseman seutu on myös jatkossa keskeinen kehittämiskohde mitä erilaisimpien hankkeiden osalta. Selvää on, että Riihimäestä on muodostumassa Pohjois-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueen yksi kaupallisten ja muiden palveluiden sekä toimintojen vetovoimainen keskuspaikka. Kaupungin tavoitteena on kehitystyön avulla vahvistaa tulopohjaa, jotta voimme tehokkaasti hoitaa Riihimäen kaupungin perustehtävää. Perustehtävämme on taata asukkaille laadukkaat, kustannustehokkaat ja joustavat peruspalvelut. Samalla pyritään myös tarjoamaan asukkaille viihtyvyyteen liittyvät oheispalvelut. Tämä on tehtävä, joka on varsin haasteellinen vallitsevassa tiukassa taloustilanteessa. Yhdessä toimien kuitenkin selviämme haasteista, ja Riihimäen tulevaisuus tulee olemaan myönteinen.

sessä numerossa on sivuilla 1415 koottuna juhlavuoden tärkeimpiä tapahtumia. Elokuussa ilmestyvässä toisessa numerossa on tarkempaa tietoa Riihimäki-viikon ja -päivän sekä loppuvuoden tapahtumista.

Riemuisaa juhlavuotta kaikille riihimäkeläisille! Tehdään arjesta juhla!

Pääkirjoitus 2 Glansin tyttövauva oli maankuulu 3 Riihimäen kaupungin internet-sivut uudistettiin 3 Juhlapuisto Atomi-kortteliin 3 Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä 4 Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskus 4 Riihikoti laajeni ja uudistui 5 Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluun 5 Puhdas vesi on tärkeä vara 6 Riihimäen Vesi ei innostu yhdistämisestä 6 Riihimäen Veden historiikki ilmestyy toukokuussa 6 Vesihuoltosaneerauksia pohjoisella alueella 7 7 Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtui Haapahuhdan vesilaitos saneerataan 8 Vesimaksuista 8 Hirvenojan vedenottamon maaperää tutkittu 9 Avoimessa päiväkodissa leikitään yhdessä 10 Peltosaari nostetaan arvoiselleen tasolle 11 Tonttitarjontaa riittää 11 11 Ekokaari jakaa ympäristötietoa Kaupunginmuseo: Riihimäen 50 vuotta valokuvissa 12 12 Suomen lasimuseo juhlii suomalaista lasia Kesäkonserteista elämänvoimaa 12 Riihimäen Taidemuseossa kokoelmanäyttely 13 13 Eräkansa kohtaa Riihimäellä jälleen ensi kesänä Lapset esiintyvät lapsille 13 13 Riihimäki Rock juhlamielellä Tapahtumakalenteri 14 15 Näyttelyt Kirjasto tekee arjesta juhlaa 16 16 Kierrätystä jo 20 vuotta Riihimäellä Siisti Riksu haastaa siisteyteen 16

Perustamisjuhlapäivällinen kaupunginhotellissa 3.1.1960.

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2010 Kotikunnan viesti riihimäkeläisille. Jaetaan joka kotiin, jonka ovella ei ole mainosjakelujen kieltoa. Lehteä on saatavissa myös kaupungin Tietotuvasta, Kalevankatu 1, ja kaupunginkirjastosta. Päätoimittaja: Tuula Panula, Riihimäen kaupungin viestintä p. (019) 758 4016 Muu toimituskunta: Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi Eija Heinonen, Riihimäen kulttuurija vapaa-aikakeskus Toimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Taitto: Sirpa Kekkonen Jakelu 15 000 kpl Paino: Lehtiyhtymä Oy 2010 Seuraava tiedotuslehti ilmestyy elokuussa 2010

TIEDOTUSLEHDEN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN www.riihimaki.fi


KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Riihimäen kaupungin uudistetut internet-sivut julkaistiin torstaina 17.12. Uudistuksen myötä sivuston graafista ilmettä muutettiin hieman ja sivuston rakennetta järjesteltiin entistä enemmän käyttäjäystävälliseksi. Yhtenä uutena ominaisuutena www.riihimaki.fi -sivustolla on oikean reunan valikkolista suosituista ja tärkeistä linkeistä. Etusivun valikosta löytyvät linkit esimerkiksi sähköisiin lomakkeisiin, tapahtumakalenteriin tai avoimiin työpaikkoihin. Toinen sisällöllinen uudistus sivuilla on perinteisten kuulutusten ja tiedotteiden erottaminen omille sivuilleen. Yleisiä tiedotteita ja laajemmin kiinnostusta herättäviä tiedotteita julkaistaan etusivun Ajankohtaista-otsikon alla. Lisäksi eri hallintokunnilla on omat Ajankohtaista-osiot eri viiteryhmille kohdennetuille tiedotteille. Linkki kaupungin kuulutuksiin löytyy etusivun oikean reunan linkkivalikosta.

Taustalla vanhan julkaisujärjestelmän tekniikan vanhentuminen Lähtökohtana muutokseen oli Logica Oy:n ilmoitus aiemmin käytössä olleen julkaisujärjestelmäversion teknisen tuen päättymisestä. Sivujen siirto- ja uudistusoperaation teknisestä osuudesta vastasi RHL-Data Oy ja sisällöntuotannosta Riihimäen kaupungin viestintä ja hallintokunnat ylläpitäjineen. Vanhan sivuston joitakin graafisia elementtejä hyödynnettiin. Uusien graafisen osuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Kirsi Heino MainosDraivista ja webmaster Jouni Lahtinen RHL-Data Oy:stä. Heino on myös suunnitellut kaupungin voimassa olevan graafisen ohjeiston. Riihimäen kaupungin viestintä ottaa mielellään vastaan palautetta sivuston sisällöstä ja toimivuudesta. Linkki palautelomakkeeseen löytyy sivuston ylälaidassa olevasta navigaatiopalkista. TUULA PANULA

Glansin tyttövauva oli maankuulu U udenvuodenaattona 1959 riihimäkeläisten Terttu ja Esa Glansin perheessä jännitettiin syntyisikö esikoislapsi vanhan vai uuden vuoden puolella. Tyttö syntyi 1.1.1960 klo 00.07 ja hänestä tuli seitsemän minuuttia aikaisemmin kauppalasta kaupungiksi muuttuneen Riihimäen ensimmäinen syntyperäinen kaupunkilainen. Siitä alkoi juhlahulina Riihimäen seudun sairaalan synnytysosastolla. Muiden onnittelijoiden lisäksi vanhemmat ja lapsi saivat vieraikseen Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kunnallisneuvos Hj. Elomaan ja kaupunginjohtaja Väinö J. Leinon. Seuraavan päivän sanomalehdistä luettiin uutinen tästä merkittävästä syntymästä, ja kuvassa komeili vanhempien ja vauvan sekä kaupungin herrojen lisäksi korkea kukilla täytetty kristallimaljakko, jota komisti Riihimäen vaakuna. Tiina Glans-Kippilä tuo näytteille samaisen maljakon 50 vuotta myöhemmin ja lukee yläreunaan kaiverrettua tekstiä: ”Riihimäen kaupungin ensimmäiselle lapselle 1.1.1960.” Sankaritar esittelee myös albumeita, joihin vanhemmat ja mummot ja vaarit ovat keränneet kuuluisan jälkeläisensä syntymästä kertovia lehtijuttuja. Niitä julkaistiin ainakin Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Hämeen Sanomissa, Riihimäen Sanomissa, Uudessa Suomessa, Päivän Sanomissa, Kansan Uutisissa ja Suomen Sosialidemokraatissa. Tiina-vauva painoi syntyes-

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Riihimäen kaupungin internet-sivut uudistettiin

Ensimmäisestä syntyperäisestä kaupunkiriihimäkeläisestä tuli vantaalainen

Tiina Glans-Kippilä selaa ensimmäisestä paljasjalkaisesta kaupunkiriihimäkeläisestä kertovia lehtileikkeitä. Pöydällä on Riihimäen kaupungin hänelle syntymälahjaksi antama kristallimaljakko. sään 2,7 kiloa ja oli 49 senttiä pitkä. Syntymätodistus vahvistaa, että oli ”syntynyt täysiaikainen elävä tyttö”. Kätilönä oli H. Järvinen ja sairaalan ylilääkärinä Oiva Harjola.

Kuuluisuutta ja lahjoja riitti Kuuluisuutta jatkui 1-vuotispäivänä, jolloin Tiina Glans vieraili vanhempineen kaupunginjohtajan vieraana. Lehtikuvassa myhäilee myös pormestari Risto Salmi. Kuvateksti kertoo, että Tiina osoittautui ”mitä tasapainoisemmaksi ja herttaisemmaksi tytöntypykäksi, jota ei julkisuuskaan hämmennä”. Jo syksyllä 1961 Glansin perhe muutti Vantaalle, ja siitä lähtien Tiina Glans-Kippi-

lä on asunut sillä suunnalla, Vantaan kaupungin töissäkin on kulunut pian kolme vuosikymmentä. Vaikka kotipaikka muuttui, syntymäkaupunki muisti Tiinaa edelleen. 5-vuotislahjaksi hän sai Riihimäeltä puolitusinaa hopealusikoita, jotka ovat tallella. Vielä 10-vuotispäivänäkin Riihimäeltä tuli kukkakimppu. Sitten lahjat loppuivat.

”Voisin tulla verestämään muistoja” Mitä ensimmäinen paljasjalkainen kaupunkiriihimäkeläinen tietää nyky-Riihimäestä? ”Olen ollut siellä teatterissa. Lasitehtaan tiedän, mutta muuten tunnen Riihimäkeä aika huonosti. Voisi sitä tulla

verestämään muistoja.” Tiina Glans-Kippilällä on takanaan omat 50-vuotispäivät, joita vietettiin taas yhdessä aviomiehen kanssa, sillä Henri Kippilä on syntynyt 1. tammikuuta, vuotta vaimoaan aikaisemmin. Riihimäen kaupunki muisti ensimmäistä syntyperäistä kaupunkilaistaan juhlapäivänä onnittelukortein ja lipuilla Riihimäen teatteriin. Henri Kippilän isä oli Riihimäellä sotaväessä lokakuusta 1959 lähtien vuoden, mutta ei tietenkään silloin tiennyt, että poika tulisi menemään naimisiin ensimmäisen paljasjalkaisen kaupunkiriihimäkeläisen kanssa. URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Juhlapuisto Atomi-kortteliin ”Atomilampi” ympäristöineen muuttuu Riihimäen 50-vuotisjuhlavuoden Juhlapuistoksi. Mikä ”Atomilampi”? No se Eteläisen Asemakadun ja Kulmalan puistokadun kulmassa Prisma-keskuksen takana oleva sadevesien tasausallas. Juhlapuistohanke lähti liikkeelle Keskustan valtuustoryhmän aloitteesta, ja asia on jo hyväksytty. Alussa Juhlapuistoksi ehdotettiin Laaksokadun varren Latupuistoa,

mutta siellä olisi tarvittu kalliita perustamiskustannuksia, ja sitä paitsi alue on tärkeä nykyisessä muodossaan erämessujen paikoitusalueena. Hirsimäen suunnastakin tutkittiin paikkoja, muttei oikein löydetty.

Runsaan puolen hehtaarin puisto Puiston koko on runsas puoli hehtaaria, ja mikä parasta, se on jo melkein valmis. Vuosi sitten rakennettiin vesiallas, jon-

ka reunat ja pohja on verhoiltu kivillä. Luiskat perustettiin siirtonurmikolla. Reunamille istutettiin kookkaita lehmuksia ja vuorijalavia ja pienempiä tuomipihlajia ja sireenejä. Punainen pumppaamomökki sai nurkalleen juhannusruusuja. Kulmaan on rakennettu nupukivialue, jolla on penkkejä ja kukkaruukkuja. Vantaa virtaa ihan nurkalla, mutta siihen ei lammesta kuitenkaan ole yhteyttä. ”Juhlapuisto viimeistellään

keväällä. Lammen rannalle istutetaan muun muassa viisi hevoskastanjaa symboloimaan viittä vuosikymmentä, joiden aikana Riihimäestä on tullut entistä kansainvälisempi kaupunki. Lampeen asennetaan myös suihkulähde värivaloineen”, lupaa kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund. Puiston nimeämiskilpailusta kuultaneen myöhemmin. URPU-KAARINA YLI-LAURILA

3


4

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä

”Kävelykatualue ja pysäköintilaitos ja sen mukana nykyaikainen keskustasuunnitelma hylättiin kaupunginvaltuustossa vuosia sitten. Nyt on asemanseudun vuoro”, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.

R

iihimäellä ollaan huolissaan keskustan tyhjenemisestä ja hiljenemisestä, kun aseman seudulle ja moottoritien tuntumaan rakennetut kauppakeskittymät ovat autioittaneet myymälöitä ja houkuttaneet asiakkaita. Mitä nyt pitäisi tehdä, että keskusta virkistyisi? Pitäisikö alkaa uudelleen puuhata kävelykatua, jonka suunnittelu muutama vuosi sitten oli pitkällä? ”Alun perin tavoitteena oli kävelykatualue ja keskitetyt pysäköintijärjestelyt keskustorin alle. Teimme valtavan määrän valmistelevaa työtä, neuvottelimme hankkeille EU-rahoituksen, joka sitten hankkeiden kaaduttua valui Hämeenlinnaan”, muistelee kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen. ”Se oli niin sanottu oikeaoppinen keskustasuunnitelma, mutta pysäköintijärjestely

kaatui kaupunginvaltuustossa selvästi, ja kävelykatusuunnitelmaa nakerrettiin pikkuhiljaa. Jäljelle jäi vain nykyinen Granitin aukio ja pikkupätkä kävelykatua. Kaiken tämän myötä kaatui mahdollisuus systemaattisesti kehittää ydinkeskustaa kehittyvänä kaupunkikeskustana.” Keskiruokanen arvelee, että suunnitelma oli joillekin Riihimäen päättäjille liian moderni. ”Nyt alkaa useimmissa kaupungeissa olla toimiva kävelykeskusta. Olemme 5-10 vuoden kuluttua todennäköisesti ainoa kaupunki Helsingin-Tampereen rataosalla, jossa ei ole toimivaa kävelykeskustaa.” Nyt on mahdollista kehittää keskustaa pienimuotoisempana, lähinnä yrittämällä saada tyhjentyneisiin liiketiloihin yrittäjiä. Toisaalta keskustassa on jäljellä 1-2 tonttia, joilla voitaisiin aidos-

ti tehdä jotakin muun muassa uudisrakentamalla.

Uudet asukkaat käyttäisivät palveluja ”Voimme parantaa keskustan tilannetta kaavoittamalla keskustaan uutta kerrosalaa, jolloin asukkaita saadaan lisää. Katujen uusiminen parantaa keskustassa liikkumista”, kaavoituspäällikkö Raija Niemi pohtii. Uusissa kaavoissa Piikinmäkeen on tulossa lähes 500 uutta asukasta, Linja-autoaseman tontille 150, Hämeenaukion varteen 40. Hämeenkadun-Junailijankadun väliin 40, entisen Painotalon tilalle 40, Suokadun varteen 30, Pohjois-Suokylään 30 ja asemanseudulle 100 eli yhteensä tuhat uutta asukasta.

Yrittäjät voimalla yhteistyöhön! ”Sehän on selvää, että keskustaa pitäisi elävöittää. On muistettava että keskustan

yrittäjät ja henkilökunta ovat melkoisia verotulojen tuottajia kaupungille. Jo pelkästään kauppakeskus Forum työllistää useita kymmeniä henkilöitä”, sanoo diplomikauppias Taisto Vuorinen, ja peräänkuuluttaa kaupunkia ja yrittäjiä yhteistyöhön. Hän kummeksuu sitä, että keskustan tyhjistä keskeisistä liikehuoneistoista kolmas taho maksaa omistajalle vuokraa, vaikka entinen vuokraaja on siirtynyt asemanseudulle. ”Keskustan yrittäjien pitää lähteä voimalla yhteistyöhön. Hämärät hinnat eli torstain ilta-aukiolo on jo hyvä suunta. Keskustan liikkeiden pitää löytää yhteisiä aukioloaikoja eikä olla avoinna silloin kuin huvittaa. Kestää vuoden tai kaksi ennen kuin asiakkaat löytävät uudet aukioloajat”, Taisto Vuorinen vetoaa kokemukseensa. Hän muistuttaa, että kun Merkoksen tontti myytiin Citymarketin pohjaksi, korvamerkittiin rahasta tietty osa keskustan kehittämiseen. Vastaavaa korvamerkintää ei tehty Asemanseudun kauppakeskushankkeiden kohdalla. Tosiasia on, ettei keskustassa ole tätä nykyä liikaa parkkipaikkoja. Kävelykatua Vuorinen pitää hyvänä ajatuksena, mutta paikka pitää katsoa tarkkaan, eikä pääkatua sovi katkaista.

Aseman seutu on valtava mahdollisuus ”Aseman seutu on valtava mahdollisuus, mutta vasta sen ensimmäinen vaihe on valmiina”, Seppo Keskiruokanen sanoo. Hän myöntää, että urakka on hikinen ja sii-

nä on erilaisia intressejä. Voimalan kiinteistökin on iso asia, jolta tosin taantuma on leikannut tässä vaiheessa mahdollisuuksia. Keskiruokanen arvelee, ettei kaupunki ole ostamassa eikä vuokraamassa Voimalaa. Hän uskoo, että kaupallisilla toiminnoilla tulee olemaan rakennuksessa merkittävä rooli. Yleensäkin kaupunginjohtajaa kummastuttaa, että ihmisillä tuntuu olevan sellainen mielikuva, että kaupunki omistaisi aseman ympäristön uusia kiinteistöjä. Ei kaupunki omista siellä kuin katuverkon ja linja-autopysäkkien alueen.

Peltosaari tiukemmin keskustan yhteyteen Tulevaisuuden visiona Raija Niemi näkee Veturitallin pohjoispuolitse vedetyn kävely-yhteyden asemalle, mutta maa ei ole kaupungin omistuksessa. Pasilan-Riihimäen kaupunkiradan rakentaminen on vireillä. Samalla on tarkoitus uudistaa Riihimäen ratapihaa. Suunnitelmissa on mahdollisesti jopa kaksi uutta radan alituspaikkaa. Mahdollista on myös rakentaa Matkakeskuksen ylätasolta Elektronin ylätasolle johtava yhteys. ”Matkakeskuksen ylätasolta voisi rakentaa yhteyden myös Peltosaareen, jos sinne rakennetaan jotakin, johon kulkutien voi liittää”, Raija Niemi suunnittelee. Hän näkee Riihimäen keskustan kolmiossa Asemanseutu-Puputinkulma-Hämeenaukio. Asemalta on jo suora kävelytie Hämeenaukion tietämiin Maantietä pitkin. URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskus

P

itkään pohdittu torikaupan tuleva paikka alkaa hahmottua. Näyttää siltä, että Riihimäen toritoimin-

ta on siirtymässä kauppatorilta Ragnar Granitin aukiolle ja sen ympäristöön. Samalla toritoiminnan jär-

jestäminen siirretään pois teknisen viraston toimivallasta, ja toritoiminnan pyörittäminen esitetään siirrettäväksi Virike ry:lle. ”Päätös olisi tehty jo aiemmin, mutta ongelmaksi nousivat ensi vuoden markkinat, jotka on viranomaispäätöksellä myönnetty kauppatorille”, kertoo kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Jari Lehtoväre. Miten kaikki markkinakaup-

piaat mahtuvat paljon kauppatoria pienemmälle Graniitille? ”Eivät mahdukaan, mutta markkinapäivinä voimme ottaa lisäksi käyttöön Graniitin paikoitusaluetta.” Tähän mennessä on sanottu, etteivät isot myyntiautot voi ajaa Granitiille. ”Myyntiautot voidaan sijoittaa viereiselle paikoitusalueelle”. Mihin markkinayleisö park-

Granitin aukiolla käytäneen jo lähitulevaisuudessa paljon nykyistä useammin tori- ja markkinakauppaa. Marraskuun saksalaisilla joulumarkkinoilla Granitin aukio on pullistellut myyjiä ja ostajia jo kolmena vuonna. KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

keeraa autonsa, jos paikoitusalue täyttyy myyjistä? ”Keskustan muille paikoitusalueille ja -paikoille.” Asiaa pohtinut työryhmä, jossa on torikauppiaiden, teknisen viraston ja Virikkeen edustajia, kokoontuu vielä tammikuussa, jonka jälkeen asia etenee tekniseen lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen, joka lopullisen päätöksen tekee. Jos päätös on myönteinen, torikauppa siirtyy Graniitille heti ja markkinat vuoden 2011 alusta.


KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

U

udistettu Riihikoti on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa, ja 16. tammikuuta mennessä kaikki Kirjauksenmäen osastot ovat muuttaneet oikeille uusille paikoilleen. Riihikodiksi nimetty rakennus on entinen Kirjauksenmäen palvelukeskus, jossa on remontoitu vanhaa ja johon on valmistunut 20 uutta palveluasuntoa. Uutta on myös hoitotyön sisällöllinen uudistus, johon henkilöstö on saanut koulutusta. ”Laitoshoidon tai palveluasumisen asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia, koska ikäihmiset hoidetaan kotona mahdollisimman pitkään”, kertoo Riihikodin johtaja Marja-Liisa Suontausta. Riihikodin laajennus ei paljon lyhentänyt jonoa, mutta on samansuuntainen valtakunnallisen ikäihmisten hoidon laatusuosituksen kanssa. Halutaan, että yhä

useampi vanhus asuu kotonaan niin pitkään kuin mahdollista ja laitoksissa keskitytään entistä selkeämmin erityisryhmien tarpeisiin. Uudessa Riihikodissa osastot on nimetty uudelleen: Pellava, Vilja, Tähkä, Niittylä ja Lemmikki sekä Lyhde lyhytaikaisia hoitointervalleja kaipaaville.

Lisää palveluasuntoja Tehostettuja palveluasuntoja on 20 uutta eli yhtensä 29. Ne kaikki kuuluvat nyt Riihikotiin ja niissä on järjestetty yövalvonta. Palveluasuntojen asukkailla on kaikilla oma huone, omat huonekalut ja omat rakkaat esineet. ”Vanhustenhuollon suuntana on, että hoitoa kehitetään inhimillisempään suuntaan. Kuntoutusta tulee tarjota nykyistä enemmän kaikissa palveluissa. Se vaatii asenteellista muutosta niin asukkailta kuin henkilökunnaltakin”, sanoo johtava sosiaali-

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Riihikoti laajeni ja uudistui

Osastoapulainen Arja Mehtäläinen-Aalto on innokas kokeilemaan uutta ja tekemään töitä uusitussa Riihikodissa. työntekijä Riitta Uronen. Vuodesta 2006 kestäneen korjauksen yhteydessä uusittiin ilmastointi, putkistot ja paloturvallisuus sekä saatiin uutta palvelutilaa muun muassa fysioterapeutille, viriketoiminnalle, kampaamolle ja jalkahoitajalle. Saunaan riittää kävijöitä kotonakin asuvista ikäihmisistä. ”Riihikoti on tämän hetken

vaatimukset täyttävä rakennus. Ympäristö on viimeisen päälle hyvä ikäihmiselle, joka ei enää pärjää kotona”, Marja-Liisa Suontausta painottaa.

Lyhytaikaishoito omalle osastolleen Vuoden 2010 aikana Riihikodin lyhytaikaishoidon paikkoja lisätään seitsemällä paikalla, jolloin vuoden lopus-

sa on 17 paikkaa. Lyhytaikaishoidolla tuetaan kotona asumista ja mahdollistetaan omaishoitajan lepo. Vuoden 2010 lopussa Riihikodissa on 162 paikkaa, joista 116 laitospaikkoja, 29 palveluasumisen paikkaa ja 17 lyhytaikaishoitopaikkaa. Työntekijöitä Riihikodissa on vuoden 2010 lopussa yhteensä 108.

Palveluneuvoja tulee kotiin ja kartoittaa kotipalvelun tarpeen

Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluun

M KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

itä Riihimäellä pitää tehdä, jos ikäihminen tarvitsee ateria- tai muita vanhuspalveluita? Soitetaan palveluneuvojalle, joka tulee kotikäynnille ja siitä se sitten alkaa. ”Kotikäynnillä kartoitetaan palvelutarpeet, ja palveluneuvoja järjestää tarvittavat palvelut, oli sitten kysymys turvapuhelimesta, päivätoiminnasta tai kylvetysavusta”, kertoo johtava sosiaalityön-

tekijä Riitta Uronen. Riihimäellä toimii kolme palveluneuvojaa. Paula Paavilaiselle kuuluu itäinen osa kaupunkia ja Päivi Lintuselle länsi- ja pohjoisosa. Kolmas palveluneuvoja Saara Bitter on muistisairaita varten, ja hänelle kuuluu koko Riihimäen lisäksi Hausjärvi ja Loppi. Palveluneuvojan käynti on asiakkaalle maksuton. Palveluneuvojat tekevät yhteistyötä sairaaloiden sosiaali-

työntekijöiden kanssa ja ovat usein mukana kotiutuksessa.

Jokainen maksaa kotipalvelusta Perusperiaate on, että jokainen maksaa kotipalvelusta. Kotipalvelumaksut määräytyvät tulojen ja avun tarpeen mukaan. Jos asiakas on vähävarainen ja hänellä on vaikeuksia selviytyä kotipalvelumaksuista, voi hakea maksun alennusta. Kenenkään palvelut eivät jää kiinni ra-

han puutteesta. Eri asia on, ellei rahaansa halua käyttää. Palveluneuvojat laskevat asiakkaalle kotipalvelun hinnan. Joskus asiakkaalle on edullisempaa ostaa palvelu yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kotipalvelutyöhön kuuluu myös kodin siisteydestä huolehtiminen, mutta siivouspalveluja kotipalvelu ei tuota.

Vanhuspalvelut suuri haaste Riihimäellä on panostettu palveluneuvontaan, sillä vanhuspalvelut ovat tulevaisuuden suuri haaste. Tosiasia on kuitenkin, että elleivät omaiset auttaisi, ei palvelujärjestelmä selviäisi. Varsinkin kauppa- ja virkistysmatkoilla omaisten ja vapaaehtoisten apu on arvokasta, sillä muuten ne matkat saattaisivat jäädä tekemättä. ”Muistisairaudet lisääntyvät ja muistisairaiden pal-

veluihin meidän pitäisi pystyä panostamaan nykyistä enemmän”, Uronen pohtii.

Tiedot koottu palveluoppaaseen Kaupungin sosiaalitoimi on koonnut kattavan palveluoppaan, josta selviävät mainiosti niin kotona asumista tukevat palvelut, asumispalvelut ja terveyspalvelut kuin taloudelliset tuet ja korvauksetkin. Lisäksi oppaassa annetaan apua neuvonnassa ja lakiasioiden hoitamisessa sekä tarjotaan tietoa ystävätoiminnasta, vapaaehtoistyöstä ja yksityisistä palveluntuottajista. Ajankohtaiseksi päivitettyä palveluopasta on saatavissa kaupungin Tietotuvasta kaupungintalon ala-aulasta, Kalevankatu 1, viimeistään tammikuun lopulla URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Kotisairaanhoitaja Maarit Kailio (oikealla) ja palveluneuvoja Päivi Lintunen ovat kotikäynnillä arvioimassa Toini Lukkarin palvelutarpeen.

5


6

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI

Vesilaitosyhteistyöselvitys valmistui

Puhdas vesi Riihimäen Vesi on tärkeä vara ei innostu yhdistämisestä A R siantuntijatyöskentelyyn perustuva ROTI-arvio antoi rakennetulle omaisuudellemme jälleen viime vuonna arvosanoja. Samalla tuossa arviossa rakenteisiin kertyneeksi korjausvelaksi arvioitiin 35-55 miljardia euroa. Suurin osa tuosta velasta on rakennuksissa. Asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä kunnossapito- ja korjausinvestoinnit tulisi nostaa 1,5-kertaiseksi nykyisestään, mutta vesihuoltoverkostoja tulisi saneerata jopa kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna. Tutkimuksen mukaan korjausvelkaa on lyhennettävä juuri erityisesti yhdyskunnan toiminnoille kriittisillä alueilla, sillä rapistuminen muodostaa pahimmillaan uhkan käyttäjien turvallisuudelle ja terveydelle. Myös Riihimäen Vesi on näiden haasteiden edessä. Verkoston uusimiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Toimimme juuri tuolla kriittisellä sektorilla, jossa puhdas vesi on tärkein yksittäinen elementti terveellisessä ja turvallisessa yhteisössä. Meillä on vielä tuoreessa muistissa viime marraskuun Helsingin putkirikon vaikutukset. Veden pilaantuminen tai jakelun keskeytys koskee kaikkea toimintaa vaikutusalueellaan. On siten tärkeää ymmärtää, että suunnittelupuolen henkilöresurssien oikea mitoittaminen ja velanotto saneerauskuluihin tähtäävät juuri turvallisempaan tulevaisuuteen. Riihimäen Vedellä on ollut nyt vuoden erillinen johtokunta. Näinkin lyhyellä kokemuksella voidaan

varmasti varsin laajasti ja yksimielisesti todeta, että eriytyminen muusta kaupungin teknisestä toimesta oli oikea. Vesihuollon arvostus on lisääntynyt, ja itsenäinen toiminta on selkeyttänyt tuon kaupungin peruskiven asemaa. 60-vuotinen vesilaitoksen historia on valmistunut kansien väliin, ja julkistaminen ajoittuu tulevaan kevääseen. Riihimäen kaupunki juhlii tänä vuonna omaa 50-vuotista taivaltaan. Arki on kuitenkin yhdistävä tekijä Riihimäen Veden ja kaupunkilaisten välillä. Uskon, että tuohon arkeen liittyy myös yhä kiinteämpi yhteistyö naapurikuntien kanssa unohtamatta, ettei pohjavesi tunne sen paremmin kuntarajoja kuin maakuntarajojakaan. Toivon, että tuolle maan alle rakennetulle omaisuudellemme muutamien vuosien kuluttua annetaan tulevissa ROTI-tutkimuksissa erinomainen arvosana, eikä pelko käyttöveden pilaantumisesta tai putkirikoista uhkaa yhteisömme kehitystä. HANNU NOKKALA Kirjoittaja on Riihimäen Veden johtokunnan puheenjohtaja.

iihimäen Vesi on tehnyt pitkään yhteistyötä Hausjärven ja Lopen vesilaitosten kanssa, mutta laitosten yhdistämiseen ei Riihimäellä löydetty riittävästi perusteita. Hausjärven ja Lopen jätevedet tulevat siirtolinjojen myötä Riihimäelle käsiteltäviksi. Siirtolinjojen yhteyteen on rakennettu myös vesijohdot, joilla vettä voidaan siirtää taajamasta toiseen tilanteen vaatimalla tavalla. Lopen kanssa on rakennettu yhteinen vedenottamo Kormuun, ja Hikiään rakennetaan parasta aikaa yhteistä vedenottamoa Hausjärven ja Hyvinkään kanssa. Yhteistyön tiivistämisestä siten, että vesilaitosten toiminta yhdistetään, on puhuttu viime vuosina. Tämän

vuoksi teetettiin konsulttiselvitys, jossa arvioitiin muun muassa nykytilaa, yhdistämisen vaikutuksia sekä yhdistämisen etuja ja haittoja. Selvitystyön raporteista selviää muun muassa, että laitosten yhdistäminen ja sen mukana tuoma veden käyttömaksujen yhdenmukaistaminen poistaa laitoksilta mahdollisuuden hyödyntää tehokkuuttaan hinnoittelussa. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen intressit eroavat laitosten yhdistämisessä. Riihimäen kannalta on epävarmaa, onko yhdistäminen kannattavaa. Hausjärven ja Lopen kannalta järjestelyn toteuttaminen on ehdottoman kannattavaa. Yhdistymisen kannalta on keskeistä, että kaikki osa-

Riihimäen Veden asiakaspalvelulle oma sähköpostiosoite

puolet hyötyvät järjestelystä. Riihimäen kannalta olisi keskeistä saada järjestelyyn mukaan toinen jokseenkin samalla volyymillä toimiva vesilaitos. Selvityksen perusteella Riihimäen Veden johtokunta esitti kaupunginhallitukselle, että Riihimäki ei tässä vaiheessa lähde mukaan laitosten yhdistämishankkeen eteenpäin viemiseen Hausjärven ja Lopen kanssa, ja kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 30.11.2009. Riihimäen Veden johtokunta päättää jatkoselvityksistä, mikäli potentiaalisia yhteistyötahoja tulee esiin. KARI KORHONEN Kirjoittaja on Riihimäen Veden johtaja.

Riihimäen Veden asiakaspalvelulle on avattu sähköpostiosoite riihimaenvesi@riihimaki.fi Tähän osoitteeseen voitte lähettää kiireettömiä viestejä asiakaspalvelulle. Luemme viestit päivittäin.

Historiikki ilmestyy toukokuussa

R

iihimäen Vesi täyttää vuonna 2010 pyöreitä vuosia, täyteen tulee 60 vuotta. Pitkän taipaleen kunniaksi ja syntyhistorian taltioimiseksi tuleville sukupolville Riihimäen Veden johtokunta päätti vuonna 2007 Riihimäen Veden historiikin kirjoittamisesta. Kirjoittajia haettiin avoimella tarjouskilpailulla, mutta tarjouksia saatiin vain yksi. Tekijäksi valittiin kokenut työryhmä, joka on tehnyt useita historiateoksia sekä vesilaitoksista että muista vastaavista yhteisöistä. Historiikin laadintatyöryhmää vetää tohtori Petri S.

Juuti Tampereen yliopistolta. Ryhmässä ovat mukana myös Riikka Rajala, Tapio S. Katko sekä Pekka E. Pietilä. Hankkeelle nimettiin Riihimäen Veden johtokunnassa ohjausryhmä, joka valvoo työn edistymisestä ja informoi asiassa johtokuntaa. Työ pääsi alkuun vuoden 2009 alussa, jolloin hankkeelle hyväksyttiin aikataulu ja aloitettiin haastattelut. Kirjaa varten haastateltiin muun muassa laitoksen pitkäaikaisia työntekijöitä. Vanhimmat olivat olleet jo eläkkeelläkin kymmeniä vuosia. Aineistoa tutkijat ovat kasanneet myös kaupungin, teknisen viraston sekä vesilaitoksen arkistoista. Valokuva-ai-

neistoa on kerätty laitoksen entisiltä ja nykyisiltä työntekijöiltä, arkistojen uumenista ja ottamalla uusia kuvia. Ensimmäisen luonnoksen lukemisen jälkeen kirjasta on saanut jo hyvän käsityksen tulevasta kokonaisuudesta. Näyttää siltä, että teos antaa monipuolisen kuvan laitoksen historiasta. Se kuvaa hyvin vesilaitoksen kehittymistä yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa. Historiikin tekstit ja kuvat alkavat olla valmiina, kantta viimeistellään ja painopaikka on valittu. Historiikki julkaistaan toukokuussa pidettävässä 60-vuotistilaisuudessa.


RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI KUVA: KARTTA- JA TONTTIYKSIKKÖ

Vesihuoltosaneerauksia

pohjoisella alueella

V

esihuollon verkostojen saneerausta Riihimäen pohjoisella alueella jatketaan myös tulevana kesänä. Vanhat huonokuntoiset vesijohdot ja jätevesiviemärit uusitaan. Saneerauksen tavoitteena on vähentää häiriöitä verkostoissa. Lisäksi vähennetään jätevedenpuhdistamolle johdettavaa vesimäärää rakentamalla sadevesiviemärit. Samanaikaisesti runkojohtojen saneerauksen kanssa Riihimäen Vesi uusii tonttijohdot kiinteistöjen rajalle saakka. Saneerattavalla alueella myös kiinteistöjen vastuulla olevat tonttijohdot ovat usein vanhoja ja saneerauksen tarpeessa. Lisäksi kiinteistöiltä tulevat hulevedet pitää ero-

tella jätevesistä ja johtaa sadevesiviemäriin, mikä osaltaan aiheuttaa muutostarpeita kiinteistöjen alueella.

Petsamolaisille jaossa tietoa Tämän vuoden saneerausalue on Petsamonkatu Pohjolankadulta Kantakadulle ja siihen liittyvät sivuhaarat. Vesihuollon saneerausalue on esitetty kartalla. Riihimäen Vesi kutsuu ne kiinteistönomistajat, joita saneeraus koskee tiedotustilaisuuteen, joka järjestetään myöhemmin keväällä. Asiasta voi tarkemmin tiedustella myös tarkastusteknikko Jukka Seuraselta. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 040 330 4965.

Kartan osoittamalla alueella tehdään vesihuoltosaneerauksia. Keväällä järjestettävässä tiedotustilaisuudessa kerrotaan lisää.

Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtui Jätevedenkäsittelyssä muodostuu lietettä, joka kuivataan ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Lietettä muodostuu Riihimäellä vuodessa noin 4 000 tonnia. Aiemmin liete on kompostoitu puhdistamon tontilla olevalla lietekentällä. Kesällä 2008 lietteen käsittely kilpailutettiin, ja marraskuussa 2008 lietteen

kuljetus aloitettiin Ekokem Oy:lle vuoden sopimuksella. Kesällä 2009 lietteen käsittely kilpailutettiin uudelleen, ja jätehuoltopalveluja tarjoava VamBio Oy voitti kilpailun. Lietteen kuljetus aloitettiin 1.11.2009 Köyliöön, jossa liete kompostoidaan. VamBio Oy rakentaa Vampulaan biokaasulaitos-

ta, jossa lietteestä saatavaa biokaasua hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. VamBio Oy:n biokaasulaitos valmistuu keväällä 2010, jolloin lietteen käsittelypaikka vaihtuu Köyliöstä Vampulaan. Vesihuoltoliikelaitos teki VamBio Oy:n kanssa lietteen käsittelystä neljän vuoden sopimuksen.

7


8

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI

Haapahuhdan vesilaitos saneerataan V

uonna 1976 käyttöönotetun Haapahuhdan vesilaitoksen peruskorjaus tehdään vuonna 2010. Työt alkavat tammikuussa 2010 ja kestävät elokuun loppuun. Peruskorjauksessa vesilaitoksen 2  000 m3:n vesisäiliö puhdistetaan ja pinnoitetaan, asennetaan varavoimakone sähkökatkoksia varten, lisätään UV-laitteisto laitokselta lähtevän veden desinfiointiin sekä tehdään pintaremonttia rakennuksen sisäpuolisille osille. Ulkopuolella näkyvää ovat rakennuksen matalien osien kattomuotojen muutokset ta-

Vesimaksuista Riihimäen Veden vesija perusmaksut nousivat 1.1.2010. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta päätti maksujen korotuksesta viime vuoden syyskuun kokouksessaan. Talousveden ja jäteveden verottomiin hintoihin tuli molem-

piin 15 sentin korotus kuutiota kohden. Vesimaksun arvonlisäverollinen hinta on 1.1.2010 lähtien 1,53 euroa/ m³ ja jäteveden hinta 2,00 euroa/m³. Myös perusmaksut nousivat, ja omakotitalon maksu talousveden osalta on 37,33

euroa vuodessa ja jäteveden osalta 55,63 euroa vuodessa. Korotukset nostavat omakotitalokiinteistön (kulutus 150 m³/v) vesimaksuja yhteensä noin kuusi euroa kuukaudessa viime vuoteen verrattuna. Korotukset perustuvat yleiseen kustannustason nousuun sekä laitoksen käyttö- ja pääomakustannusten kasvuun, joka syntyy pääosin veden hankinnan

varmuuden lisäämisestä ja verkostojen saneerauksesta. Riihimäen Veden taksarakenteen uudistus aloitettiin vuonna 2006, jolloin otettiin käyttöön perusmaksut. Perusmaksuilla katetaan osa kiinteistä kustannuksista, jotka aiheutuvat vedenottamoiden, jätevedenpuhdistamon ja verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Perusmaksujen suhteellista osuutta taksaraken-

sakatosta pulpettikattomalliin ja laitoksen alueen aitaus. Laitoksen peruskorjauksen aikana tapahtuvat käyttökatkokset pyritään sijoittamaan yöaikaan mahdollisimman lyhyiksi. Laitoksen saneerauksen aikana saattaa aiheutua verkostossa vedenpaineen vaihteluita ja veden samentumista. Nämä saattavat ilmetä kaupungin pohjoisosan alueiden verkosto-osissa, joihin vesi johdetaan Haapahuhdan laitokselta. Kaupungin eteläosan alueisiin saneerauksella ei pitäisi olla verkostovaikutuksia.

teessa on vähitellen suurennettu ja tavoitteena on, että näiden maksujen osuus tuloista olisi noin 20 prosenttia sen ollessa tänä vuonna noin 15 prosenttia. Tällöin veden kulutuksen muutokset eivät aiheuta entisen kaltaisia suuria muutoksia tuloihin, ja toiminta on taloudellisesti vakaammalla pohjalla kuin aiemmin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Mikä on Riihimäen veden kovuus? Riihimäellä veden kovuus on noin 1,4 mmol/l eli noin  7,8 dHo Herajoen pumppaamon alueella, jossa vesi on keskikovaa. Piirivuoren pumppaamon alueella veden kovuus on noin 0,6 mmol/l eli noin 3,4 dHo. Tällä alueella vesi on pehmeää.

Mikä on Riihimäen veden pH-arvo? Luonnontilaisten pohjavesien pH-arvo on Suomessa lievästi hapan, alueella 6 - 7. Sen seurauksena vedenjakelulaitteissa käytetyt materiaalit, kuten valurauta, sinkitty teräs ja kupari saattavat ajan oloon syöpyä, ellei veden pH-astetta nosteta. Ohjearvoisesti veden pH:n tulee olla välillä 6,5-9,5. Riihi-

mäellä veden pH-arvo vaihtelee välillä 7,6-8,0.

us sekä tiivisteiden kunnosta huolehtiminen.

Miksi vesi on joskus sameaa?

Keittiön vesihana vuotaa, kuinka paljon vettä menee hukkaan?

Kun vesijohtoja huuhdellaan, putkiston seinämiin kertyneet saostumat saattavat irrota. Tämän vuoksi huuhtelupäivänä voi vedessä esiintyä sameutta, joka häviää vettä juoksuttamalla. Joskus veden mukana putkistosta tulee myös ilmaa, joka näkyy esimerkiksi lasiin lasketussa vedessä sameutena. Ilma poistuu vedestä, kun sen antaa seistä hetken.

Joskus vedessä on kalkkisaostumia. Miksi? Kova vesi edesauttaa kalkkisaostumien muodostumista etenkin pesutiloissa ja vesihanojen juurilla. Saostumien muodostumista ehkäisee säännöllinen ja tehokas siivo-

Kun veden vuotomäärä muutetaan vuositasolle, se yllättää monet vesilaskun maksajat. Tähän on laskettu muutaman vuototapauksen vesimäärät oletettuna, että verkostopaine on 500 kPa. Tiheä tippavuoto (vuotokohdan koko ompelulangan paksuinen). Vuotava vesimäärä 30 m3 vuodessa (noin 80 euroa). Ohut vesivirta (vuotokohdan koko parsineulan paksuinen). Vuotava vesimäärä 300 m3 vuodessa (noin 800 euroa). WC:n jatkuva vuoto (vuotokohdan koko tulitikun paksuinen). Vuotava vesimäärä 3 000 m3 vuodessa (noin 8 000 euroa).


RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI

Hirvenojan vedenottamon Yhteystiedot maaperää tutkittu G

eologinen tutkimuskeskus teki geologisen rakenneselvityksen Riihimäen Veden toimeksiannosta entisen Hirvenojan vedenottamon ympäristössä. Hirvenojan vedenottamo on ollut käytössä vuosina 1955-1973 ja ensisijaisena vedenottamona se on ollut vuosina1957-1963. Suurin vedenotto on ollut vuonna 1961, keskimäärin 1 300 m3 vuorokaudessa. Tutkimusalue rajoittuu moreeniharjanteisiin. Valtaosa alueen pintakerroksista on savea, jota on paikoin yli 30 metriä. Saven alla on poikkeuksetta vettä johtavia kerroksia, joten alueella näyttää kulkevan savenalainen harjujakso.

Pohjavedenpinnan vaihtelut ovat hyvin pieniä. Punkanjoen laaksossa pohjavedenpinta on lähellä maanpinnan tasoa, ja paineellista pohjavettä alueella esiintynee ainakin ajoittain. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee valtaosin 30 ja 50 metrin välillä, ja alueen reunaosien moreenimäkien kohdalla kalliopinta nousee pohjaveden pinnan yläpuolelle. Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan todeta, ettei vanhan vedenottamon paikka ole hyvä. Se sijaitsee paksujen savikerrosten kohdalla, joten pohjavesi on hapetonta, ja hapettomissa olosuhteissa veteen liukenee usein muun muassa rautaa ja raakaveden laatu on huono.

Lisäksi näyttää siltä, että ottamosta saatu vesi on ollut niin sanottua varastoitunutta vettä, joka on vähitellen täyttänyt vettä johtavan laajan painanteen, mutta uutta vettä alueelle tulee hitaasti. Tutkimusalueen paras paikka sijoittuu Kakslammenmäen itäreunalle. Siitä saataneen pohjavettä jatkuvasti noin 1 000 m3 vuorokaudessa. Tutkimukset jatkuvat Piirivuoren ja Somervuoren alueilla, jotka liittyvät alueen pohjavesikokonaisuuteen. Tutkimustulosten yhteen sovittamisen uskotaan tuottavan vielä parempia vedenottopaikkoja kuin Hirvenojan alueen tutkimuksessa on löydetty.

Näin paljon vettä

Vuonna 2008 Herajoen vedenottamolla pumpattiin vettä verkostoon 1  118 565 m3,   Piirivuoren vedenottamolta 1 331 999 m3 ja Kormun vedenottamolla 391 361 m3. Vuonna 2008 kokonais-

pumppaus verkostoon oli 2 615 000 m3, mikä oli noin 4 % vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Riihimäen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Riihimäen ja Lopen jätevedet sekä osa Hausjärven jätevesistä.

Vuonna 2008 jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevettä 5 599 576 m3, josta Lopen jätevesien osuus oli noin 7  % (389 486 m3) ja Hausjärven  jätevesien 5,5 % ( 309 681 m3).

Maksuton Vesikoulu -materiaali syventää vesitietoutta

A

rkinen juomavesi muuttuu jännittäväksi seikkailuksi Vesikoulussa, uudessa koululaisille suunnatussa verkkomateriaalissa. Vesikoulussa tutustutaan Vesivillen kaupungin vesihuoltoon. Koululaispoika Paavon ja vesipisara Pipsan matkassa selvi-

ää, mistä vesi tulee hanaan ja mitä viemäriin menneelle vedelle tapahtuu. Vesikoulu on selainpohjainen opetusmateriaali, joka valottaa juomaveden valmistusta ja jakelua Suomessa. Opetusmateriaalissa syvennetään tietoutta jätevesien puhdistuksesta ja ympäristövaikutuksista. Vesikoulun

tavoitteena on, että oppilas ymmärtää mistä ja miten juomavesi tulee hanaan ja mitä vedelle tapahtuu, kun se katoaa viemäriin. Maksuton Vesikoulu on kaikille avoin ja siihen voi kotonakin käydä tutustumassa osoitteessa www.vesikoulu.fi tai ruotsiksi osoitteessa www. vattenskolan.fi

Sähköpostiosoitteet ovat muodossa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

Asiakaspalvelu, vesi- ja jätevesilaskutus, liittyjätietojen muutokset l asiakaspalvelun

sähköpostiosoite; asiointi, vesimittarin lukeman ilmoittaminen riihimaenvesi@riihimaki.fi l osastosihteeri Marjo Hanninen, (019) 758 4966 l vs. kanslisti Pirjo Kemppainen, (019) 758 4962

Rakentajien palvelu, kiinteistöjen KVV-laitteiden asennukset, asennustarkastukset l tarkastusteknikko

Jukka Seuranen (019) 758 4965, 040 330 4965

Laitokset

l käyttöpäällikkö

Tiina Oksanen (019) 758 4970, 040 330 4970

Hallinto l vesihuoltoliikelaitoksen

johtaja Kari Korhonen (019) 758 4964, 040 330 4964 l vesihuoltoinsinööri Sirpa Aulio (019) 758 4975, 040 330 4975 l verkostoteknikko Tommi Virtanen (urakoiden valvonta) (019) 758 4963, 040 330 4963

Vikailmoitukset/päivystys virka-ajan ulkopuolella l (019)

741 7487

Rakentajien palvelu, tonttijohtojen rakentaminen, vesimittarit

Käyntiosoite

l johtomestari

Yritystalo Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki l verkkotoimisto V.O. Mäkisenkatu 2 11120 Riihimäki

Markku Lamminsivu (019) 758 4967, 040 330 4967

l asiakaspalvelu

9


KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Avoimessa päiväkodissa lapset ja vanhemmat leikkivät yhdessä

O

vella lukee Aapeli Avoin, ja sisällä puuhaavat päiväkoti-ikäiset lapset äidin, isän, mummun, vaarin tai kummin kanssa. Ollaan Riihimäen kaupungin avoimessa päiväkodissa, joka toimii vanhalla Palmupuiston tontilla ja on osa Junailijankadun päiväkotia. Kasperi, 2,5, ja Sandra, 1, tulivat isänsä Marko Kontion ja isoisänsä Jaakko Kontion kanssa leikkimään, että äiti saisi lukea kokeisiin. ”Viikon kohokohta”, miehet tuumaavat. Jesse, 1,5, tulee äitinsä Sari Heinosen kanssa avoimeen päiväkotiin kerran viikossa. ”Jesse on ainoa lapsi ja näkee täällä muitakin ikäisiään. Täällä käy tuttuja kavereita”. ”Kiva, kun tänne voi tulla koska sopii. Täällä on monen tasoista tekemistä, ja täällä näkee mitä lapsi osaa ja mitä ei”, kehuu Jaana Hapulahti, jonka tytär Vilma, 2, rakentaa palikoilla. Vignes Mustola tuli Suomeen seitsemän vuotta sitten Singaporesta. Hän käy nyt nuorimpansa Sonjan, 2,5, kanssa Aapeli Avoimessa. ”Todella hyvä paikka, täällä oppii tuntemaan ihmisiä.” Hän toivoo, että useammat ulkomaalaistaustaiset vanhemmat löytäisivät paikan, joka on auttanut häntä. ”Tästä toiminnasta ei ole tarpeeksi tietoa, itse löysin Aapeli Avoimen internetistä.”

Aapeli Avoimessa touhutaan yhdessä.

Monenlaista toimintaa perheen pienimmille Palmupuistona tunnetussa Junailijankatu 12:ssa on monenlaista lapsille suunnattua toimintaa. Avoin päiväkoti Aapeli Avoin toimii tiistaisin ja perjantaisin klo 9-14. Tarjolla on leluja, kirjoja, piirustusväliKUVAT: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

10

neitä, pelejä. Aikuiset voivat keittää kahvin, joka maksaa. Muut omat ja lasten eväät on tuotava mukana. ”Pyöritämme tätä vanhempien toiveiden mukaan. Meillä on ollut laulutuokio, vaate-esittely, lelu- ja peliesittely sekä terveydenhoitajan tuokio. Kun vanhemmalla on edessä töihin paluu, meiltä saa tietoa päivähoitomuodoista”, selvittää lastentarhanopettaja Tarja Ylänen. Naperoparkki, johon lapsen voi jättää vaikkapa ostoskierroksen ajaksi, toimii torstaisin klo 12-16. Parkkiaika on korkeintaan kaksi tuntia ja se maksaa 5 euroa. Samassa tilassa toimii myös kaksi maksullista kerhoryhmää, maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-12 ja 13-16. Aapeli Avoin, Naperoparkki ja kerhot ovat kaupungin pyörittämää toimintaa. Torstaisin klo 10-12 Mannerheimin lastensuojeluliitto vetää tiloissa perhekahvilaa, jonka tarjoilu maksaa.

Riihimäellä pian kolme avointa päiväkotia Avoin päiväkoti on toiminut Riihimäellä jo muutaman vuoden, Junailijankadun varrelle se siirtyi Petsamonkadulta elokuussa 2009, jolloin myös Kirjauksessa aloitti avoin päiväkoti Melukylän kellari. Jukolassa vastaavaa toimintaa aloitellaan elokuussa 2010. Tarja Ylänen arvioi, että avointa päiväkotia käyttää Riihimäellä 60-70 perhettä. Joskus on päivän aikana käynyt yli 50 perhettä. ”On tärkeää, että alueella on oma avoin päiväkoti, sillä käyttäjät ovat yleensä lähistöltä. Lastenvaunujen ja –rattaiden kanssa ei kaukaa tulla.” URPU-KAARINA YLI-LAURILA


KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Riihimäen Peltosaaresta piti tulla jotakin uutta ja hienoa, ja tulikin 1970-luvulla. Nyt aika on ajanut kaupunginosan ohi, ja on syytä tehdä jotakin. Ei enempää eikä vähempää: Peltosaaresta aiotaan tehdä haluttava asuinalue kivenheiton päässä rautatieasemasta ja helpon joukkoliikennematkan päässä pääkaupunkiseudulta. Eräänä ongelmana on asuntojen omistuspohja. Osa on omistusasuntoja, joissa noin puolessa asuu vuokralaisia. Osa taloista taas on kaupungin vuokrataloja. ”Peltosaaren länsiosan pohjoispuolen kaupungin vuokrataloissa on useita asuntoja tyhjillään, ja alue on mahdollista uudistaa kokonaan, tehdä vaikkapa rajumpiakin toimenpiteitä”, sanoo kaavoituspäällikkö Raija Niemi. Rajummilla toimenpiteillä hän tarkoittaa esimerkiksi rakennusten purkamista, aivan uudenlaista kaupunkirakennetta. Samaan aikaan alueella tehtäisiin myös perus- ja muita korjauksia. Uudet talot voisivat olla vaikkapa etelään paistattelevia terassitaloja.

KUVA: RIIHIMÄEN TEKNINEN VIRASTO

Peltosaari nostetaan arvoiselleen tasolle

Kilpailuilla parhaisiin tuloksiin

Riihimäen aseman itäpuolella sijaitseva Peltosaari näyttää muutaman vuoden kuluttua aivan erilaiselta kuin tässä ilmakuvassa.

Harkintavaiheessa ovat koko alueen ideakilpailu ja arkkitehtuurikilpailu. Sen jälkeen rakennusliikkeille voitaisiin julistaa korttelikohtaisia kilpailuja. Päätavoitteena on tehdä Peltosaaresta halutta-

va omistusasuntoalue. Ensimmäiset uudet rakennukset olisivat pystyssä aikaisintaan 2013. Koska Riihimäen kaupunki omistaa suuren osan Peltosaaren maasta, tonttien

myyminen tietäisi kaupungin kassaan sievoista summaa rahaa. ”Uskomme tähän lujasti”, sanovat tekninen johtaja Jouko Lehtonen ja kaavoituspäällikkö Raija Niemi.

R

Kalmun alueelle rakennetaan aikaisintaan vuonna 2014. Rivitalo- ja kerrostalotontteja on tarjolla muun muassa Vahteristossa. ”Riihimäen kaupungin vuonna 2009 luovuttamista 45 omakotitontista vuokrattiin 80 prosenttia ja myytiin 20 prosenttia”, kertoo maanmittausinsinööri Veijo Tolvanen.

Ostotarjouskirje tontinvuokraajille Kaupungilla on tällä haavaa 450 vuokratonttia, ja helmikuun alussa kaikille nykyisille omakotitonttien vuokraajille lähetetään kirje, jossa tarjotaan tonttia lunastettavaksi nykyiseen hintaan.

Peltosaaren uudistustyön projektipäällikkö aloittaa työnsä alkuvuodesta. URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Riihimäen, Lopen ja Hausjärven ympäristölinkki ilmestynyt 13 vuotta

Tonttitarjontaa riittää iihimäelle omakotitaloa suunnittelevat valitsevat nyt ja lähivuosina tonttinsa Parmalan, Vahteriston, Suojalan tai Metsäkorven alueilta. Vuonna 2010 omakotitontteja on tarjolla myytäväksi tai vuokrattavaksi yhteensä 43. Niistä 12 on Parmalan alueella ja 20 Vahteriston alueella. Helmikuun alussa tulee Suojalasta haettavaksi 11 tonttia, jotka myydään. Vuoden 2011 alusta tulee hakuun Vahteristosta 44 uutta tonttia. Vuoden 2012-13 tonttitarjontaa lisätään Metsäkorven asuntoalueen tonteilla, joita on noin 90.

”Peltosaarta kehitetään osana asemanseutua. Ideointi alkaa koko aluetta koskevana. Parhaita keinoja etsitään. Haasteena on hienosti sijaitsevan alueen oleellinen nosto arvoiselleen tasolle.”

Päätös toivotaan tehtäväksi kesäkuun loppuun mennessä, ja kaupat pitää tehdä viimeistään 30.10.2010. Vanhojen vuokratonttien vuokra ei nouse sopimusten voimassaoloaikana. Tonttien myyntihinnat nousevat helmikuun alussa 2010, jolloin Riihimäen kaupungin omakotitonttien hinnat ovat alueesta riippuen 20-35 euroa neliöltä eli perustontin hinta vaihtelee 20  000 eurosta 40 000 euroon. Lisäksi tontin erityisominaisuudet, vaikkapa rajoittuminen puistoon, saattavat korottaa hintaa enintään 10 prosenttia.

Ekokaari jakaa ympäristötietoa joka tytölle ja pojalle Ekokaari, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven ympäristölehti, on ilmestynyt 13 vuotta säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Se lienee ainutlaatuinen alallaan. Vuonna 2006 Ekokaari sai Hämeen ympäristöpalkinnon. Ekokaari haluaa olla alueensa ympäristölinkki, joka kertoo ruohonjuuritason ympäristöasioista ns. tavallisille kansalaisille. Ympäristö käsitetään lehdessä laajana: siihen kuuluvat myös muun muassa asuminen, liikunta, puutarhanhoito ja eläimet. Ekokaaren toimituskuntaan kuuluvat Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mä-

enpää, Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Heli Kanto, Hausjärven ympäristösihteeri Riina Paunonen ja Lopen ympäristöpäällikkö Juha Viinikka. Päätoimittajana on koko ajan toiminut Urpu-Kaarina Yli-Laurila. Lehden kustantajina ovat Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuntien ympäristötoimet. Kustannuksia katetaan lisäksi ilmoitusmyynnillä. Lehti jaetaan maksutta alueen jokaiseen kotiin. Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuun lopulla. Ekokaari löytyy sähköisesti osoitteesta www.riihimaki. fi/ekokaari

11


12

KUVA: SUOMEN LASIMUSEO

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Juhlavuoden näyttelyissä Suomen lasimuseossa on esillä muun muassa Marja Sunan teoksia.

Suomen lasimuseo juhlii suomalaista lasia

S

uomen lasimuseo juhlistaa Riihimäen juhlavuotta esittelemällä suomalaista lasia vuosilta 2005– 2009. Suomen lasi elää 6 Finnish Glass Lives 6 –nimen saanut näyttely on esillä 5.3.– 1.8.2010. Suomen lasimuseo on järjestänyt suomalaista lasimaailmaa dokumentoivan näyttelyn Suomen lasi elää jo vuosina 1986, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Samassa yhteydessä on julkaistu myös näyttelyluettelo, johon on koottu kuluneelta viisivuotiskaudelta näyttelyt ja muut merkittävät lasiin liittyvät tapahtumat sekä kuvia uusista lasituotteista ja lasitaiteesta. Niin tehdään tälläkin kerralla. Maaliskuussa aukeaa myös Marja Sunan lasiteoksia, vaate- ja paperiveistoksia sekä koruja esittelevä näyttely, joka kertoo taiteilijan elämän materiaaleista ja muodoista. Näyttely on avoinna 25.3. – 12.9.2010.

Riihimäen Lasi syntyi 100 vuotta sitten Kuluva vuosi on myös Riihimäen Lasin juhlavuosi; tehtaan syntymästä on kulunut 100 vuotta. Vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasitehdas oli liki perustamisestaan saakka Suomen suurin lasitehdas, pitkälle 1960-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin lasitehdas. Tuotanto on ollut poikkeuksellisen monipuolista taidelasista ikkunalasiin, talouslasista pulloihin ja tölkkeihin. Ei ole liioiteltua sanoa, että tehtaan lopettamiseen 1990 saakka Suomessa ei ollut kotia, jossa ei olisi ollut Riihimäen lasia. Juhlanäyttely on avoinna 20.8.–31.12.2010. Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23, on avoinna klo 10–18. Maanantaisin ja tammikuussa museo on suljettu. Lisätietoja p. (019) 758 4108, www.suomenlasimuseo.fi

Kaupunginmuseo esittää

Riihimäen 50 vuotta valokuvissa

R

iihimäen kanssa samaan aikaan kaupunkioikeudet saivat näyttävin juhlallisuuksin Hyvinkää, Kouvola, Salo, Seinäjoki ja Rovaniemi. Edellisen kerran kaupunki tuli Lahdesta vuonna 1905, joten aikaa oli kulunut 55 vuotta. Vuoden 1960 uusista kaupungeista ainoastaan Riihimäki ja Hyvinkää voivat juhlia viisikymppisiä, sillä muissa kaupungeissa on tapahtunut kuntaliitoksia. Kaupungiksi tulolta odotettiin paljon, ja jo kauppala-ajan viimeisinä vuosina paikkakunnan ilmettä alettiin muuttaa kaupunkimaisemmaksi. 1960-luvulla keskustan rakennusten vanhin kerros väistyi, ja tilalle rakennettiin kerrostaloja, katuja raivattiin ja kestopäällystettiin sekä yleisiä puistoja kunnostettiin ja koristettiin istutuksin ja patsain. Riihimäen kaupungin juhlavuoden aloittaa Riihimäen kaupunginmuseon näyttely Riihimäki 50, jossa tarkastellaan Riihimäkeä kaupunkina olon 50-vuotisen taipaleen ajalta suurimmaksi osaksi valokuvien avulla. Näyttelyssä esitetään kaupunkikuvan-, palveluiden-, työpaikkojen-, asukasluvunja väestön ikäjakauman kehittymistä sekä kaupungin profiloitumista 1960-luvulta vuoteen 2010. Näyttely on esillä 3.1.-11.8.2010. Näyttelyyn voi tutustua sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 12-18 tai sopimuksen mukaan. Museoon on vapaa pääsy.

KUVA: ODERT LACKSCHÉWITZ; RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA

Hämeenkatua pohjoiseen Kirkkopuiston kohdalta nuoren kaupungin alkuajalta (yläkuva) ja joulukuussa 2009 (alakuva).

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Kesäkonserteista elämänvoimaa

R

iihimäen Kesäkonsertit tarjoilee kesäkuun alussa 29. kerran korkeatasoisia kamarimusiikkielämyksiä. Avajaisfanfaari Granitin aukiolla puhalletaan tällä kertaa vaskisoitinten ruhtinaalla, tuuballa, avajaispäivänä torstaina 3. kesäkuuta klo 17. Viikon mittaisen tapahtuman pääkonsertit soivat Lasimuseolla, ja lähes jokaisena päivänä puolen päivän

aikaan riihimäkeläisille tarjotaan ilmaisia musiikkimaistiaisia Ragnar Granitin aukiolla. Perinteiset lastenkonsertit ovat maanantaina Eteläisen koulun Matinsalissa. Musiikki antaa ihmiselle elämänvoimaa, se on tutkittu juttu. Vuoden 2010 Kesäkonserttien teemana on muistuttaa tästä tosiasiasta.

Tommi Hakala konsertoi lasimuseossa 23.5.

Kesäkonserttien ydin on vahvasti kamarimusiikissa.

Ytimessä vahvaa kamarimusiikkia

Tätä edustavat Kesäkonsertteihin pikaisen uusintavierailun tekevä Risto Laurialan, Tero Latvalan ja Marko Ylösen trio sekä vastikään perustettu Elina Vähälän uusi kvartetti Quadrion. Piano-viuluduo Anatoli Melnikov ja Susanna Aittonen konsertoivat maanantaina. Kansainvälisesti arvostettu lastenkuoro Laulupuu virittää kesään lakkiaisten jälkeisenä sunnuntaina ja Lauluyhtye Rajaton kutsuu kuulolle lasimuseoon tiistai-

na 8.6. Kahdessa lastenkonsertissa ilakoivat kaksoset Viola ja Anton kavereineen. Ennakkolähdön Kesäkonsertteihin ottaa riihimäkeläislähtöinen maailmanluokan baritoni Tommi Hakala, joka konsertoi lasimuseolla jo helluntaina 23. toukokuuta. Festivaaliviikon ohjelma löytyy osoitteesta www.riihimaenkesakonsertit.fi Lipputiedustelut: Riihimäen Kesäkonsertit ry, p. (019) 758 5040.


13

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

KUVAT: RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO

Riihimäen Taidemuseossa kokoelmanäyttely

Birger J. Carlstedt: Klovni, 1950

Helene Schjerfbeck: Pariisitar, 1943

R

iihimäen Taidemuseo esittelee 15-vuotisen taipaleensa kunniaksi arvokkaita kokoelmateoksiaan koko rakennuksen täydeltä. Vuoden 2010 kokoelmanäyttely on läpileikkaus suomalaiseen taiteeseen 1900-luvun alusta nykypäivään saakka. Näyttely tuo esiin merkittäviä taidesuuntauksia, palavaa ryhmähenkeä ja itsenäisiä etsijöitä yli vuosisadan ajalta. Teosten taidehistorial-

lisesta virrasta nousee ajatus muutoksen ja pysyvyyden suhteesta niin taiteen kuin taideteosten katsojan kohdalla. Taide ei ole aina ollut sama. Myös näyttelyn katsoja löytää itsensä aina vanhan ja uuden häilyvältä rajalta. Näyttelyn runkona on Riihimäen taidemuseon kokoelmien ydin, Pentti Wähäjärven tekemä taidelahjoitus, jonka pääpaino on 1900-luvun alun suomalaisessa taiteessa. Ajan merkittävät taidesuuntaukset, väritaide, ekspressionismi ja uusklassismi ovat näyttelyssä esillä muun muassa Verner Thomén, Tyko Sallisen, Jalmari Ruokokosken, Juho Rissasen, Yrjö Ollilan ja Alvar Cawénin teosten kautta. Näyttelyn varhaisempaa taidetta asettuu kommentoimaan 1960-luvun jälkeinen taide, jota museossa edustavat muun muassa Seppo Hilpon lahjoituskokoelman taiteilijat Jukka Mäkelä, Matti Kujasalo, Paul Osipow ja Risto Vilhunen. Taidemuseon kiistattomalla tähdellä, Helene Schjerfbeckillä, on näyttelyssä keskeinen rooli. Kokoelmien muita merkittäviä naistaiteilijoita ovat Ester Helenius, Ingrid Ruin, Sigrid Schauman, Ellen Thesleff sekä riihimäkeläinen Elin Gustafsson. Näyttely avautuu 2. helmikuuta 2010.

Eräkansa kohtaa Riihimäellä jälleen ensi kesänä Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä jo 19. kerran 10.-13. kesäkuuta 2010. Eräalan markkinajohtaja kerää joka toinen vuosi runsaat 50 000 metsästyksestä, kalastuksesta, retkeilystä ja luonnosta kiinnostunutta harrastajaa Riihimäen vehreään Urheilupuistoon. Ensi kertaa päästään myös tutustumaan remontoituun Pohjolanrinteen kouluun ulkoalueineen. Puiston vihreys ja istutukset ovat alkukesästä niin kaupunkilaisten kuin messuvieraidenkin ilona.

Kansainväliset Erämessut on luontoharrastamisen laajin ja monipuolisin tapahtuma Suomessa. Esillä on eräalan viimeisin kehitys, tuotteet ja palvelut. Riihimäkeläisistä yrityksistä on mukana muun muassa asetehdas Sako, joka edustaa maailman huippua metsästysaseiden alalla, ja kalastusvälineitä esittelevä Korkiakosken Uistin. Erätaloon syksyllä 2009 muuttanut valtakunnallinen järjestö Suomen Metsästäjäliitto on mukana jokai-

sen suomalaisen metsästäjän edunvalvojana tapaamassa jäsenkuntaansa ja tulevia metsästäjiä. Paikalliset harrastajayhdistykset ovat myös ilahduttavan aktiivisesti mukana kertomassa omia harrastusvinkkejään messuyleisölle. Riihimäkeläiset seurat ja järjestöt ovat tuoneet kautta tapahtuman historian korvaamattoman apunsa messujen järjestelyihin. Lukuisat urakkaporukat ovat mukana luomassa kuvaa vireästä Riihimäestä.

Teatteri Ulpu Ulvilasta esitti Pinokkion Spotissa vuonna 2008.

Lapset esiintyvät lapsille SPOTTI – Lasten Teatteripäivät järjestetään 24.-25.4.2010 Riihimäellä. SPOTTI on tapahtuma, jossa lasten oma kulttuuri on iloisesti esillä.

Lasten teatteria ympäri Suomen Lasten Teatteripäiville tulee esiintyviä lapsiryhmiä eri puolelta Suomea. Mukana on aina myös riihimäkeläisiä ryhmiä. SPOTTI – Lasten Teatteripäivät alkavat teatterikulkueella Riihimäen keskustassa. Esityksiä katsellaan viikonlopun aikana eri puolilla Riihimäkeä, teattereiden lavat ja koulujen juhlasalit täyttyvät lasten esityksistä. Kaikilla lapsilla on myös mahdollisuus osallistua erilaisiin teatteripajoihin. Suomen Harrastajateatteriliitto on järjestänyt valta-

kunnallisia Lasten Teatteripäiviä vuosikymmenien ajan. Tulevana keväänä tapahtuma järjestetään jo 31. kerran. Myöhemmin tapahtuman nimi muuttui muotoon SPOTTI – Lasten Teatteripäivät, ja vuodesta 2002 paikaksi vakiintui Riihimäki. Paikalliset teatterit ja kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus ovat olleet aktiivisesti mukana tapahtuman järjestämisessä. Festivaali järjestetään joka toinen vuosi. Kaikki ovat tervetulleita katsomaan esityksiä. Liput maksavat 0-5 euroa. Riihimäkeläisten koulujen alaluokilla jaetaan ennen tapahtumaa rannekkeet, joilla saa alennuksia lippujen hinnoista. JOHANNA FRONDELIUS

Riihimäki Rock juhlamielellä Kaksi kertaa Riihimäellä järjestetty rock-festivaali kuuluu myös kaupungin juhlavuoden ohjelmaan. Vuoden 2010 Riihimäki Rock järjestetään 2.-3. heinäkuuta. Festarialue sijaitsee aikaisemmilta kerroilta tutussa paikassa Tehtaankadun Messupuistossa. Festivaalialue

tarjoaa miellyttävät puitteet viikonlopun juhlalle. Artistit ja aikataulut ilmoitetaan myöhemmin. Riihimäki Rock 2009 onnistui odotusten mukaisesti. Kahtena päivänä Messupuistossa vieraili ennätysmäärä kävijöitä, 9 000 henkilöä. www.riihimakirock.fi

Riihimäki rokkaa taas heinäkuun alussa.

KUVA: JARI LEHTOVÄRE


KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Tapahtumakalenteri Tammikuu 16.1. klo 19 Potenssia ikä kaikki

3.4. Pääsiäistapahtuma 15.4. klo 18 Riihimäki-runoraati

23.1. XXXVI Riihimäki-Ralli 27.1. klo 18 Sanojen sylissä – kirjoittaminen on terapiaa

17.4. klo 10–14 Karan koulun avoimet ovet 27.4. Kansallisen veteraanipäivän juhlakonsertti

Riihimäen Teatteri, ensi-ilta, käsikirjoitus Rauli Jokelin

Markku Hattula ja Kristina Svensson kertovat Sanojen sylissä –kirjasta ja kirjallisuusterapiasta itsetunnon lisääjänä. Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali.

30.1. klo 10-15 Lasipäivä Suomen lasimuseossa 31.1. Riihimäen Naislaulajien 60-vuotisjuhlakonsertti Riihimäen ammattioppilaitoksen sali

Helmikuu 7.2. klo 11–15 Talvikki

Koko perheen talviretkeilytapahtuma, Suomen Metsästysmuseo

14.2. Seniori- ja eläkeläisjärjestöjen yhteinen ystävänpäiväjuhla Rity-talo

18.2. klo 18 Moottoripyörä ja miehen mieli

Toimittaja Risto Lindstedtin kokemuksia maailmalta ja synnyinkaupungista Riihimäeltä. Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali.

Maaliskuu 25.3. klo 19 Aina joku eksyy

Riihimäen Teatteri, ensi-ilta, Reko Lundánin käsikirjoitukseen perustuva Riihimäen 50-vuotisjuhlanäytelmä.

Huhtikuu 3.4. klo 19 Teillä ei ollut nimiä

Riihimäen nuorisoteatteri, Kino Sampo, ensi-ilta, käsikirjoitus Reko Lundán.

KUVA:RIIHIMÄEN TEATTERI

Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät juhlavuoden kuluessa.

Esko Rissanen Reko Lundánin Aina joku eksyy -näytelmässä, jonka Riihimäen teatteri esittää kaupungin 50-vuotisjuhlanäytelmänä.

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

14

Riihimäen Iltanäyttelijät tulkitsee riihimäkeläiskirjailijoiden runoja. Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali.

Keskuskirkko, Hämeen Reserviläissoittokunta

24.–25.4. SPOTTI – Lastenteatteritapahtuma

Kino Sampo, Teatteripohja, Riihimäen Teatteri ja Eteläinen koulu

Toukokuu 22.5. klo 17-22 Museoiden yö

Suomen lasimuseo, Riihimäen Taidemuseo, Riihimäen kaupunginmuseo, Suomen Metsästysmuseo, Valtakunnallinen Viestimuseo ja Riihimäen työväentalomuseo

23.5. Ennakkolähtö Riihimäen Kesäkonsertteihin

Suomen lasimuseo, baritoni Tommi Hakala

Kesäkuu 3.–9.6. Riihimäen Kesäkonsertit 5.6. School’s Out Day

Koulujen päätöstapahtuma, Ragnar Granitin aukio

10.–13.6. XIX Kansainväliset Erämessut 12.6. klo 10-16 Keräilytapahtuma ja lasikirpputori Suomen lasimuseo

12.6. Shopping-tapahtuma

Ragnar Granitin aukio ja Hämeenkatu

12.6. klo 15 Vinski ja Vinsentti,

Riihimäen kesäteatteri, Allinnan monttu, ensi-ilta.

Asematapahtuma 12.9. vetää taas rautatieaseman tienoon täyteen ihmisiä.

7.9. klo 18 Junan tuomia Puputin kulmassa

Riihimäki kaunokirjallisuudessa -verkkosivuston avaus- ja esittelytilaisuus, kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

9.9. Schumann 200 vuotta

Kiril Kozlovsky, piano, Suomen lasimuseo

9.9. klo 10 Pikku juna puksuttaa

Anna-Mari Hannosen vetämiä laululeikkejä, kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

9.9. klo 18 Kirjallinen muotinäytös 60-luvun hengessä

Riihimäen Nuorisoteatteri, kaupunginkirjasto

6.-10.9. klo 11–12, 18–19 Vanhoja Riihimäki-filmejä

Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

10.–11.9. Riksun Roll 10.–12.9. Ystävyyskaupunkivieraita Riihimäellä 11.9. Riihimäki-päivä klo 13–16 Munkkikahvit kaupunkilaisille Ragnar Granitin aukio

klo 16–20 Tanssit kaupunkilaisille

Jani & Jetsetters, Urheilutalo

12.9. Asematapahtuma

Rautatieasema ympäristöineen

Heinäkuu

17.9. 60-luvun lastentarhalaulut

2.–3.7. Riihimäki Rock

25.9. Ragnarin päivän tapahtuma

Elokuu

Lokakuu

4.8. Schumann 200 vuotta

4.10. klo 18 Vanhoja Riihimäki-valokuvia

Tehtaankadun messupuisto

Anastasia Injushina, piano; Joel Laakso, sello; Bad Segebergin orkesteri, Suomen lasimuseo

8.8. Riihimäen 50-vuotisjuhlakonsertti

Bach-kuoro, Bad Segebergin orkesteri, Riikka Hakola, sopraano; Ulla Sippola, mezzosopraano, Keskuskirkko

13.8. Beach Party vol. 4

Rihimäen maauimala

Syyskuu Riihimäen kaupunki 50 vuotta

Dokumenttielokuvan julkaiseminen, AMA Riihimäki ry

6.–12.9. Riihimäki-viikko 7.9. klo 17.30 Maantien Ritarit Riihimäki-tunnelmissa Kaupunginkirjasto

yhteislaulutilaisuus, Urheilutalo Ragnar Granitin aukio

Kaupunginmuseon kokoelmat, kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

Junan tuomia – Kirjatimantteja

tiistaisin klo 18 lokakuusta lähtien, kaupunginkirjasto

Runollista säpinää

Niina Lahtisen tuottama uusien lastenrunojen esitys, kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

15.10. Oravan päivä

Suomen Metsästysmuseon 20. vuosipäivä

Marraskuu 11.11. Koululaulajaiset

Vanhojen koululaulujen yhteislaulutilaisuus, Eteläinen koulu

20.11. klo 10-14 Saksalaiset joulumarkkinat Ragnar Granitin aukio


KUVA: SUOMEN LASIMUSEO

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät juhlavuoden kuluessa. 27.5.–10.10. Erik Bruunin tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä 27.5.–26.9. Eräkuvapuisto

Näyttelyt

KUVA: RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO

Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista.

27.5.–15.8. Kohtauksia metsässä

Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely

Fiskars 2010 SM-puukkokilpailun palkitut puukot Elo–Syyskuu Vuoden luontokuvat 2009 30.10. Kettu riistaeläimenä

Nanny Still: Harlekiini, 1958.

Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23

5.3.–1.8. Suomen lasi elää 6 - Finnish Glass Lives 6 Suomalaista lasia vuosilta 2005–2009

25.3.–12.9. Marja Suna - elämäni materiaalit ja muodot 4.6. –12.9. Transparency Timo Syrjänen – parhaimmat lasikuvani

20.8.–31.12. Riihimäen lasi 100 vuotta 9.–31.12. Renáta Jakowleff

Uusia teoksia - animoituja hetkiä - New works - animated moments

Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A

10.1. asti Erätunnelmia

taidenäyttely, Ilkka Qvick

14.1.–28.2. Metsän synty, erä ja elo

Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa

4.3.–16.5. Hirvi vai vene

Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta. KUVA: RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTO

Juha Mälkösen kettukuvia

Riihimäen Taidemuseo Temppelikatu 8

Risto Vilhunen: Valtatiellä, 1972

2.2.–5.12. Ajan muodot

Samuli Parosen Sali

Suomalaista taidetta 1900-luvun alusta nykypäivään

Riihimäen kaupunginmuseo Öllerinkatu 3

3.1.–11.8. Riihimäki 50 -juhlanäyttely

Riihimäen 50 vuotta valokuvissa

9.5.–29.12. Vuosi 1960 Riihimäellä 5.9.–27.4.2011 Risteysasema Riihimäki 140 vuotta

Riihimäen kaupunginkirjasto Kauppakatu 16

Tammi-Joulukuu Riihimäki tunnetaan…

Piirustusnäyttely kirjaston ja alakoulujen yhteistyönä. Kirjaston ala-aulassa kuukausittain vaihtuva 5.–6.-luokkalaisten piirustusnäyttely.

7.–30.1. Raiteilta ja pientareilta

Riihimäkeläisiä yrityksiä viideltä vuosikymmeneltä, vitriininäyttely

1.–30.9. Riihimäki-aiheisia postikortteja vitriininäyttely

1.–30.10. Riihimäkeläisiä musiikintekijöitä vitriininäyttely

6.9.–28.9. Valoa, varjoja & videota

Pilvi Ojala & Vilja Tamminen

4.-27.2. Kamerakerho 50 ry

kerhon 60-vuotisjuhlanäyttely

4.-27.3. Taidegrafiikkaa ja maalauksia Katja Taskinen

1.-24.4. Riihimäen Kuvataitelijat vuosinäyttely

3.-29.5. Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu kevätnäyttely

4.-29.6. Kirjontatöitä, installaatioita, maalauksia Katja Luoto ja Anna Savitie

5.-29.7. Siperiantiikerit Suomeen

öljyvärimaalauksia, Pekka Kröger

4.-30.8. Veistoksia, reliefejä Matti Metsämaa

1.11.–27.11. Installaatioita

Johanna Arola

1.12.–31.12. Riihimäen Isolat

Isolan suvun taiteilijoiden ja kaupunginkirjaston yhteistyönä toteutettu taidenäyttely.

Valtakunnallinen Viestimuseo Viestimuseontie rak. 64

Kirjaston kokoelmat esiintyvät juhlavuonnakin useissa näyttelyissä.

Riihimäen varuskunta 100 Talvisota

Ajantasainen tapahtumakalenteri: www.riihimaki.fi/juhlavuosi

15


16

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Historiaa ja nykyaikaa, jokaiselle jotakin

R

iihimäen kaupunginkirjastossa tapahtuu koko juhlavuoden ajan, vaikka tapahtumat keskittyvätkin syksyyn. ”Pyrimme tarjoamaan jokaiselle jotakin, historiaa ja nykyaikaa. Teemana on Pitkä matka asemalta Atomiin”, selvittävät informaatikko Sirkku Seinä ja erikoiskirjastovirkailija Maikki Meriluoto, jotka osastonjohtajien Arja Liutan, Kaija Viskarin ja Tarja Taposen kanssa kuuluvat juhlavuoden suunnitteluryhmään. Iso uusi juttu on Riihimäkeen liittyvää kaunokirjallisuutta valottava verkkosivusto. Ja kirjailijoita, joiden teoksissa Riihimäkeä on kuvattu, kyllä riittää. Heitä ovat ainakin Irma Airisto, Tuulikki Alsta, Mauno Arjavirta, Jarmo Herkman, Tapani Immonen, Arvid Järnefelt, Markus Karppi, Matti Lahdenperä, Reko Lundan, Kalle Manninen, Veijo Meri, Samuli Paronen, Ilkka Remes, Yrjö Salmela, K-A Tavaststjerna, Aaro Vakkuri, Anja Vammelvuo ja Kauko Valta Ylänne.

Päivä Riksussa kestää tammikuusta jouluun Kirjasto ja yläkoulujen 8.9. luokat käynnistävät heti tammikuussa Päivä Riksussa –projektin, joka huipentuu joulukuussa. Ensin 8.-luokkalaiset lukevat kirjaston valitsemasta paketista nuorten päiväkirjaromaaneja ja kirjoittavat päiväkirjanomaisesti yhdestä päivästä Riihimäellä. Syksyllä 9. luokan ilmaisutaidon opiskelijat saavat opastusta draamakäsikirjoituksen teossa ja he työstävät Päivä Riksussa –kirjoituksista draamakäsikirjoituksen ja esityksen, joka esitetään kunkin yläkoulun joulujuhlassa. Esitys taltioidaan, ja dvd:n voi lainata kirjastosta.

Kirjasto tekee arjesta juhlaa KUVA: RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTO

Parosen Sali tarjoaa taidetta ja tapahtumia.

Näyttelyitä ja kirjailijavierailuja Kirjaston ala-aulassa on koko juhlavuoden ajan esillä Riihimäki tunnetaan… -aiheinen piirustusnäyttely. Taiteilijoina ovat koululaiset, ja teema ja piirtäjäluokka vaihtuvat kuukausittain. Tammikuussa piirtäjinä ovat Peltosaaren koulun kuudesluokkalaiset ja ylempi yhdysluokka Hiivolan koulusta, ja aiheina ovat RTV ja Joutsen Finland. Kirjaston aikuisten osastolla on tammikuun esillä vitriininäyttely Raiteilta ja pientareilta, jossa esitellään riihimäkeläisiä yrityksiä viideltä vuosikymmeneltä. Esille pääsevät Ekokem, Havi, Joutsen Finland, Paloheimo, Riihimäen Lasi, RTV, Sako ja Tuottajain Maito. Keskiviikkona 27.1. klo 18 Markku Hattula ja Kristina Svensson kertovat Samuli Parosen salissa kirjasta ja kirjallisuusterapiasta itsetunnon lisääjänä otsikolla Sanojen sylissä. Helmikuun vieraana on entinen riihimäkeläinen, toimittaja Risto Lindstedt, joka torstaina 18.2. klo 18 Samuli Parosen salissa kertoo moottoripyörästä ja miehen mielestä, kokemuksi-

aan maailmalta ja synnyinkaupungista Riihimäeltä. Torstaina 15.4. klo 18 Samuli Parosen salissa istuu runoraati. Käsiteltävinä on seitsemän riihimäkeläiskirjailijan runoja. Lausujina ovat Riihimäen Iltanäyttelijät ja juontajana Erkki Löfberg.

Tapahtumakeskittymä syksyn Riihimäki-viikolla Riihimäki-viikkoa vietetään 6.-11.9., ja siihen kirjastokin keskittää juhlatapahtumiaan. Aikuistenosaston vitriineihin kootaan Riihimäki-aiheisten postikorttien näyttely. Päivittäin maanantaista perjantaihin klo 11-12 ja 18-19 esitetään Samuli Parosen salissa vanhoja Riihimäki-filmejä. Samuli Parosen salissa on 6.-28.9. Pilvi Ojalan ja Vilja Tammisen taidenäyttely Valoa, varjoja & videota. Tiistaina 7.9 klo 18 Samuli Parosen salissa Sirkku Seinä, Ritva Kuisma ja Maikki Meriluoto avaavat ja esittelevät Junan tuomia Puputin kulmassa –verkkosivuston, joka esittelee Riihimäkeä kaunokirjallisuudessa. Irma Airiston runon Puputin kulmassa lausuu Harri Mallenius ja Riihimäen historiaa eri vuosikym-

meninä valottaa dosentti Timo Salminen. Aikuistenosastolla on Maantien Ritarit Riihimäkitunnelmissa jo klo 17.30. Torstaina 9.9. klo 10 päivähoitolapsia kutsutaan Samuli Parosen saliin seuraamaan Pikku juna puksuttaa –laululeikkiohjelmaa, jonka valmistaja ja vetäjä on Anna Maria Hannonen. Samana iltana eli 9.9 klo 18 pidetään kirjaston aikuistenosastolla kirjallinen muotinäytös 60-luvun hengessä. Asialla on Riihimäen Nuorisoteatteri.

Isoloiden näyttely päättää juhlavuoden Lokakuussa luvassa on vitriininäyttely riihimäkeläisistä musiikintekijöistä, vanhojen Riihimäki-valokuvien esittelyä, Niina Lahtisen tuottama uusien lastenrunojen tapahtuma Yökyöpelit koululaisille sekä tiistainen kirjatimanttien esittely. Marraskuu tuo Samuli Parosen saliin Johanna Arolan taidenäyttelyn Installaatioita. Joulukuu päättää juhlavuoden Riihimäen Isolat –taidenäyttelyyn, jossa on näytteitä Isolan suvun taiteilijoilta eli Maija Isolalta, Kristiina Isolalta, Irma Airistolta ja nuoremmaltakin polvelta.

Siisti Riksu

haastaa siisteyteen Siistiä tulevaisuutta lähdettiin tavoittelemaan Siisti Riksu -kampanjan käynnistämisellä keväällä 2008. Kaikki Riihimäen kaupungin hallintokunnat kattava ja asukkaat haastava kampanja tähtää roskaantumisen vähentymiseen ja lähiympäristöstä kannettavan yhteisen vastuun lisääntymiseen. Ympäristön siistimiseksi Riihimäellä järjestetään vuosittain muun muassa siivoustalkoita ja rakennetun ympäristön katselmuksia. Lisäksi osana Siisti Riksu -kampanjaa kaupunkiin on perustettu luvallinen graffitinmaalauspaikka nuorisotila Monarille, kunnostettu lainattavat kaupunkipyörät matkailijoiden ja kaupunkilaisten käyttöön sekä liimattu lasten ja nuorten tekemiä julisteita keskustan roskaastioita koristamaan. Tiedottamalla siisteyteen liittyvistä asioista pyritään lisäämään asukkaiden ympäristötietoisuutta ja omien valintojen merkitystä hyvän elinympäristön luomisessa. Kaupungin juhlavuonna 2010 siisteysteemaa pidetään edelleen esillä sanoin ja teoin. Kaupungin siisteystoimista ja siisteyteen liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan Siisti Riksun omilla nettisivuilla osoitteessa www.riihimaki.fi/siistiriksu

Kierrätystä jo 20 vuotta Riihimäellä

Uuden vuosikymmenen alkaessa Riihimäen kaupungin kierrätyskeskus toimii ajan hermolla. Kylänraitti 7:ssä sijaitseva myymälä palvelee asiakkaita ottamalla vastaan hyväkuntoista käytettyä tavaraa riihimäkeläisiltä. Tarvittaessa noutopalvelu auttaa isokokoisten

tavaroiden kuljetuksessa. Korjaamolla kunnostetaan kierrätyskeskukseen tuotuja polkupyöriä ja huonekaluja sekä testataan tulleet kodinkoneet ennen myyntiin laittamista. Myymälästä saa ajan tasalla olevaa ympäristötietoutta ja neuvontaa erilaisiin arjen

”Nyt kangas on puhdas”, kierrätyskeskuksen hoitaja Jyri Lindblom tuumaa pukiessaan sohvan päälle päällystettä, joka pestiin kierrätyskeskuksen pesukoneessa ennen kuin kalustetta tarjottiin seuraavalle omistajalle. KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

kierrätyskysymyksiin. Lisätietoja toiminnasta osoitteesta www.riihimaki.fi/ kierratyskeskus Kuluttajat ovat tietoisia kuluttamisen ympäristövaikutuksista ja tämä näkyy myös kierrätyskeskuksen arjessa. Asiakkaiden määrä on lisääntynyt ja kierrätettävän tavaran määrä kasvanut.


Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 1/2010