Page 1

KOTI & KAUPUNKI

2s2012

2IIHIMĂ‹ENÂŹKAUPUNGINÂŹTIEDOTUSLEHTIÂŹÂŹsÂŹWWWRIIHIMAKIlÂŹsÂŹ*ULKINENÂŹTIEDOTEÂŹÂŹRYHMĂ‹JAKELU

4 -5 Monta syytä äänestää

8 -9 Riihimäki – Reilu kaupunki

Kuva: Mikko Käkelä

12-15

Riihimäen Vesi elää kasvun ja haasteiden aikaa

Tekninen keskus ja ympäristÜpalvelut yhdistyvät Elina, Jouko ja Maija samaan pisteeseen S 


Näyttelyt &teatterit

Taidemuseossa muotoilua ja kuvataidetta Meksikosta Taidemuseossa 1.11.2012–10.3.2013 Objeto transverso sekä Luz y Color de Oaxaca. 10.3.2013 asti jatkaa myös Aidosti ja virtuaalisesti.

KOTI&KAUPUNKI

www.riihimaki.fi/taidemuseo Temppelikatu 8

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkaisija Riihimäen kaupunki Päätoimittaja Päivi Lazarov, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy Toimitus Urpu-Kaarina Yli-Laurila, Tom Kalima, Timo Kivioja, Päivi Lazarov Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula

2

Nuorisoteatteri

Kaupunginmuseossa on Kaupunki elementissään

■V  EDEN VARAAN Metti Löfbergin kirjoittama musikaali PMMP-yhtyeen kappaleiden pohjalta. Ensi-ilta 6.10.2012. Riihimäen Nuorisoteatteri www.rnt.fi Kino Sampo, Suokatu 9

Kaupunginmuseossa 22.4.2013 asti Kaupunki elementissään. Näyttely Riihimäen kaupunkikuvan rakentumisesta 1960-luvulla. www.riihimaki.fi/kaupunginmuseo, Öllerinkatu 3

PÄÄKIRJOITUS ■ P äivi Lazarov

43 syytä äänestää Sunnuntai 28.10. on tärkeä päivä suomalaisessa edustuksellisessa demokratiassa. Tuolloin käydään kuntien kannalta keskeisimmät vaalit. Joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina toimitettavat kuntavaalit olivat ensimmäisen kerran vuonna 1918. Kuntavaaleissa äänestämme Suomen kuntiin henkilöt, joille annamme valtuutuksen päättää yhteisistä, itseämme lähellä olevista asioista. Tulevalla vaalikaudella tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Lokakuussa valitaan kaikkiaan 9 672 valtuutettua, heistä 43 tulee tekemään päätöksiä Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Lue lisää vaaliasioista ja kolmen kokeneen riihimäkeläisen kuntapäättäjän kokemuksista sivuilta 4–5. Oletko muuten ajatellut, että ääni ei käytössä kulu? Äänesi on taas käytettävissä 2015 eduskuntavaaleissa ja 2016 kuntavaaleissa. Älä jää sivustakatsojaksi, äänestä!

KÄYTÄNNÖN TUKEA NUORILLE

Nuoret esiin Peltosaaressa Perttu Jämsén aloitti syyskuun alussa koordinaattorina ESR-rahoitteisessa Nuoret esiin -hankkeessa, jonka tavoitteena on etsiä työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka Peltosaaren 25–29-vuotiaille nuorille aikuisille. Hankkeella Riihimäki vastaa jo etukäteen vuonna 2013 voimaan tulevaan alle 30-vuotiaiden yhteiskuntatakuuseen. Hankkeen tavoitteena on käydä läpi 40 peltosaarelaisen nuoren aikuisen elämäntilanne. Jokaiselle halukkaalle tehdään henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma. Pertun puoleen voi kääntyä hyvinkin arkisissa ja käytännönläheisissä asioissa. – Koska en edusta mitään viranomaistahoa, toivon, että kynnys tulla luokseni olisi mahdollisimman

matala, mielellään olematon. Tarjoan konkreettista apua vaikkapa työpaikkahakemuksen tekemisessä, Perttu rohkaisee. Suunnitelmat tehdään aina nuoren omilla ehdoilla, hänen tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Pertun käyntikortin tittelinä onkin kuvaavasti ’nuorten valmentaja’. Tähän saakka Perttu on tehnyt hankkeen puitteissa tuttavuutta nuorten parissa toimivien yhteistyökumppaneiden sekä paikallisten yritysten kanssa luoden toimivaa verkostoa. – Emme ole astumassa minkään ammatillisen toimijan reviirille, vaan pikemminkin tarjoamme lisäresurssin hyödynnettäväksi.

Lokakuussa hanke jalkautuu kaupungille ja nuorten pariin yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun Luotsihankkeen kanssa. – Tulemme näkymään kauppakeskus Atomissa, Matkakeskuksessa ja Peltosaaren ostoskeskuksessa. Tervetuloa juttelemaan. ■


Lännen hunttarit näyttäytyvät Metsästysmuseossa

Riihimäen Teatteri

Metsästysmuseossa jatkaa 31.3.2013 asti Lännen hunttarit. 9.11.2012–31.1. 2013 Suomen Riistanhoitosäätiö 70 vuotta.

■ Pian koittaa aika (ensi-ilta 8.9.)

www.metsastysmuseo.fi Tehtaankatu 23 A

www.riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1

LYHYESTI

Lyhyesti

Tonttivaraukset nyt myös sähköisesti Kaupunki on ottanut omakoti- ja yritystonttien hakemisessa ja varaamisessa käyttöön uuden sähköisen palvelun. Omakotitontteja voi tarkastella palvelussa www.riihimaentontit.fi. Käyttäjäystävällisestä palvelusta näkee yhdellä silmäyksellä tonttien varaustilanteen ja palveluiden sijoittumisen alueella. Yritystonttien osalta vastaava palvelu on valmisteilla osoitteessa www.riihimaenyritystontit.fi. Jatkossa kaikki luovutettavat tontit tulevat haettaviksi sähköisen palveluun. Toki myös kirjallisia hakemuksia voi edelleen jättää. ■

Näppärästi hoitoalan sijaisuuksiin Kaupungin perusturvatoimen koti- ja vanhuspalveluihin rekrytoidaan jatkuvasti sijaisia. Sijaisuuksissa huomioidaan myös alan opiskelijat. Sähköisen työpaikkahakemuksen voi tehdä näppärästi Kuntarekry-järjestelmässä osoitteessa www.kuntarekry.fi. Lisätietoja hoitoalan sijaisuuksista voi kysellä kaupungin rekrytoijilta puhelimitse tai sähköpostitse. Rekrytoijat ovat tavoitettavissa arkisin klo 7.00–15.45 välisenä aikana p. 050 569 3041 ja 050 569 3177 sekä sähköpostiosoitteessa rekrytointi@riihimaki.fi. ■

Siistejä töitä

Lasimuseossa 2.11.– 30.12. Ana Thiel 2.11.–30.12. Susanne Koskimäen meksikolaisia lasifiguriineja, 5.10.-30.12. Tuija Sarantila.

■ Hanhiemon satusukat (ensi-ilta 23.10.) ■ Mielensäpahoittaja (ensi-ilta 31.10.) ■ Juoppohullun päiväkirja (ensi-ilta 8.11.) ■ Myöhästynyt hääyö (jatkuu ohjelmistossa)

www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23

TÄSSÄ NUMEROSSA 4 -5

Kurkistus valtuustosaliin

6 -7

Tekninen keskus ja ympäristöpalvelut yhdistyvät

8 -9

Riihimäestä tuli Reilun kaupan kaupunki

10 -11

Ajankohtaista Riihimäellä ■ E tsivä nuorisotyö on aloittanut toimintansa Riihi-

Eroon puutarha jätteistä Kiert oka

p Hämeenlinna ulan jätteidenkäsitte lyalueille ssa ja Hyvin käällä otetaa puutarhajäte mäellä. Tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja n vastaan ttä maanant aista perjant klo 7–19. Lo aihin tarjota nuorelle apua oman elämänpolun löytämiseksi. kakuussa al ueet palvel myös lauant evat ai si n klo 9–14. Haravointijä te ja risut on la kasoihinsa L  ähiliikuntapaikat on tarkoitettu kaikkien ja muovisäki jiteltava omiin Puutarhajät t poistettava teestä velo kuntalaisten käyttöön. Vaikka lähiliikuntapaikkoja on . itetaan 7 €  / kuorma. rakennettu koulujen yhteyteen, niitä saa käyttää jokainen. Lisätieto ja Kiertok apulan neuvonta palveluis ta p. 075 75 P  äivätoiminta tuo vaihtelua vanhuksen arkeen. Rautatien3 0011

■ ■

puiston päivätoimintakeskus tarjoaa monipuolista päivätoimintaa kotona asuville ikäihmisille. Tarvittaessa järjestyy myös kuljetus.

IT E

12 –15

LI

Riihimäen koululaiset pääsevät tekemään siistejä töitä kaupungin, Ekokemin ja Kiertokapulan järjestämässä Tee Siisti Työ -kilpailussa. Kilpailutyö voi olla mikä tahansa luokan yhdessä tekemä viihtyisyyteen, turvallisuuteen tai yleiseen siisteyteen liittyvä luovuuden taidonnäyte. Kilpailussa on kolme sarjaa. Kunkin sarjan voittajaluokka palkitaan oman valinnan mukaan joko HopLop- tai hohtokeilausretkellä huhtikuussa 2013. Kilpailu on osa kaupungin ja yhteistyökumppaneiden Siisti Riksu -kampanjaa. ■

Meksikolaista lasitaidetta Suomen lasimuseossa

Tietopaketti Riihimäen Vedestä ■U  usi verkostopäällikkö Heikki Mäki on aloittanut Riihimäen Veden palveluksessa elokuun alusta. Hän seuraa tehtävässä 30 vuotta virkaa hoitanutta Markku Lamminsivua.

■R  iihimäen Veden kolme palveluneuvojaa vastaavat asiakkaiden kysymyksiin. Heidät tavoittaa niin puhelimitse, sähköpostitse kuin internetinkin välityksellä.

3


MITÄ TEKEE KAUPUNGINVALTUUSTO? Kaupunginvaltuusto on noin kahdeksan kertaa vuodessa kokoontuva Riihimäen korkein päättävä elin, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Riihimäen valtuustossa on 43 jäsentä. Riihimäkeläiset päättävät, ketkä istuvat kuvan salissa maanantai-iltaisin päättämässä kaupungin yhteisistä asioista.

K

unnanvaltuusto kokoontuu maanantaisin. Sen kokoukset alkavat iltakuudelta ja ne pidetään valtuustosalissa, kaupungintalolla. Kokoukset ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia, joten halukkailla on mahdollisuus päästä seuraamaan sekä valtuuston että ennen muuta oman ehdokkaan työskentelyä. – Minusta äänestäjien aktiivisuus on hyvä asia. Oma ehdokas tekee työtä äänestäjiensä valtuutuksella ja on häntä äänestäneen valtuutettu koko vaalikauden, ei pelkästään vaalitilanteessa, sanoo kolme kautta valtuustossa ollut Satu Ylipekka. – Etenkin työskennellessäni teknisessä lautakunnassa monet äänestäjät olivat hyvinkin aktiivisia. Äänestäjien ei pidä jäädä ihmettelemään, mitä kunnassa tapahtuu. Oma ehdokas on linkki tiedon lähteille. Neljä kautta valtuustotyötä tehnyt Ilpo Ropponen sanoo Riihimäen olevan avoin kaupunki, jossa demokratia toteutuu hyvin. –Kunnallispolitiikka on yhteistyötä ja asioista sopimista. Joskus voi asioiden käsittely eri ryhmien välillä mennä kireäksi, mutta mitään hämärää suhmurointia se ei todellakaan ole, hän painottaa.

Henkilö vai puolue? Monta kautta istuneet valtuustotyöskentelyä seuranneet valtuutetut ovat myös nähneet muutoksia valtuuston työskentelyssä. – Aikaisemmin äänestettiin selvästi puoluetta, nyt ehkä enemmän henkilöä. Siinä on

aina oma riskinsä, koska valtuustossa eivät yksilöt pysty päättämään tai sopimaan mitään, Ilpo Ropponen sanoo. – Toisaalta äänestäjän kannattaa huolellisesti valita oma ehdokas joka uskaltaa, on neuvottelukykyinen ja valmis uudistamaan ja kehittämään Riihimäkeä, sanoo kaksi kautta valtuustossa ollut Timo Sinivuori. – Äänestäjien olisi hyvä tutustua myös puolueiden kantoihin ehdokasta valitessaan, koska työskentely valtuustossa ei ole yksilöiden sooloilua, vaan pitkäjänteistä työskentelyä joskus myös ryhmäkuria noudattaen, Ylipekka lisää. Yksilökeskeisyydellä on valtuuston työskentelyn kannalta omat lieveilmiönsä. Joskus huolella ja pitkään lautakunnissa valmistellut asiat saattavat jäädä pöydälle ennalta arvaamattomasti, kun yksittäinen ehdokas tekee omaa päivänpolitiikkaansa. Se ei johda mihinkään, vaan tekee valtuustotyöstä hidasta.

siihen mahdollisesti kuuluvat kuntaliitokset pistävät uuden valtuuston jälleen ahtaalle. – Tulevan valtuuston on tärkeätä miettiä, millä keinoilla voidaan vähemmillä pelimerkeillä kehittää Riihimäkeä turvalliseksi, viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi kaupungiksi, Timo Sinivuori muistuttaa. ■

TIESITKÖ?

Valtuuston tehtävät VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ ■ toiminnan ja talouden tavoitteista. ■ hallinnon järjestämisen perusteista. ■ talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksy talousarvion.

Isoja asioita

■ kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.

Etenkin viimeistä vaalikautta on Riihimäellä leimannut kireä talous. Investointikulut asukasta kohti ovat kuntavertailussa Ylipekan mukaan olleet joskus jopa toiseksi suurimmat. – Syömävelkaa ei ole otettu, mutta velka on suuri, koska on saneerattu kouluja ja päiväkoteja ja tehty välttämättömiä investointeja kasvavan kaupungin hyväksi, Ropponen kertoo. – Jokainen kuntalainen näkee varmasti muutoksen esimerkiksi aseman seutua katsellessaan, Satu Ylipekka jatkaa. Isoja asioita on myös edessä. Kaavat, sosiaali- ja terveysasiat sekä kuntauudistus ja

■ kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. ■ takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. ■ luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista (ellei muuta ole säädetty). VALTUUSTO VALITSEE ■ jäsenet kunnan toimielimiin. ■ tilintarkastajat. Lisäksi valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta.

Monta hyvää syytä äänestää

N

elivuotinen vaalikausi on päättymässä ja kunnallisvaalit ovat ovella. Nyt on monta hyvää syytä äänestää. Riihimäellä suuria lähitulevaisuuden kysymyksiä ovat mm:

1. Kuntarakenneuudistus ja sen vaikutukset Riihimäellä, esimerkiksi mahdolliset kuntaliitokset.

4

2. Jos kuntaliitoksiin mennään, mitkä kunnat tulevat kysymykseen. 3. Nk. sote-järjestelmälaki (sosiaali- ja terveysasiat). 4. Talouden tasapainottaminen.

5. Väestön ikääntyminen. 6. Valtionosuuksien leikkaaminen. 7. Veroprosentin nostopaineet. 8. Kaupungin kasvun edellyttämä raakamaan hankinta.


Kuva: Saara Vuorjoki

Demokratia toteutuu Kysyimme kolmelta pitkään valtuustotyötä tehneeltä neljä kysymystä: 1. Miksi pitää äänestää? 2. Toteutuuko Riihimäellä demokratia? 3. Mitä hyvää? 4. Miksi lopetat?

ILPO ROPPONEN 1. Kun äänestää, ei

Kuva: Jaana Hodju

tarvitse jälkikäteen sanoa, että on väärin sammutettu tulipalo.

2. Demokratia toteutuu Riihimäellä hyvin.

3. Monipuoluejärjestelmä on toteutunut Riihimäellä hyvin,

koska mikään puolue ei yksin ole määräävässä asemassa.

4. Lopetan, koska neljä kautta riittää. En halua jäädä roikkumaan valtuustoon 70-vuotiaana.

SATU YLIPEKKA

Kuva: Saara Vuorjoki

1. Ei ole varaa valittaa, jos ei ole äänestänyt. Omalta ehdokkaalta voi aina kysyä.

2. Demokratia toteutuu

hyvin. Päätöksistä äänestetään ja enemmistö ratkaisee.

3. Valtuustossa on etenkin pitkään mukana olleiden kesken hyvä yhteishenki, joka on johtanut nopeuteen päätöksenteossa.

4. Kolmen kauden jälkeen haluan antaa enemmän aikaa perheelle ja keskittyä oman yrityksen hoitamiseen.

TIMO SINIVUORI

Kunnallispolitiikka on yhteistyötä ja asioista sopimista. Joskus voi asioiden käsittely mennä kireäksi, mutta mitään hämärää suhmurointia se ei todellakaan ole.

Kuva: Jaana Hodju

1. On hyvä, että kunta-

laisella on valtuustossa yksi nimetty henkilö, josta tietää, että hän edustaa samoja arvoja. Sen vuoksi valinta kannattaa tehdä huolella.

2. Pääosin toteutuu hyvin, mutta on myös älykkäitä ei-

demokraattisia virityksiä piilossa. Sen vuoksi päätöksenteossa pitää keskittyä korkeaan etiikkaan.

3. Hyvää ovat ehdottomasti valtuustotyön tuomat ystävyyssuhteet sekä hedelmälliset seminaarit.

4. Olen aina sanonut että kaksi tai kolme kautta riittää. Sen jälkeen on hyvä katsoa välillä ympärille. Toisaalta opiskelen työn ohessa oikeustieteitä ja haluan, että vapaa-aikaa riittää myös perheelle.

5


Kaupunki toimii

2 Kaupungin palveluista ja toiminnoista huolehtii tällä hetkellä kuusi eri hallintokuntaa. Esittelemme vuorollaan jokaisen toimialan.

kus s e k o t n i l l Ha

vät totehtä et hallin ■ Yleis htävät tämiste lous■ Kehit us ja ta ja ernioh t ä ■ Kons v on tehtä htävät hallinn innon te stöhall ö il k n e ■H

Perustur keskus va-

■ Yhte ispalve lut ■ Sosia alityö ■ Vamm aispalv elut ■ Kotija vanh uspalve lut

s- ja u t a v s a K kus s e k s u t e op

atus aiskasv petus ■ Varh lukio-o petus ja o s ru e s ja ■P sopetu en peru ö ■ Taite ty s ty ivis vapaa s to s ■ Kirja t apalvelu ■ Ruok

PALVELUT YHTEEN PISTEESEEN Riihimäki yhdistää teknisen keskuksen ja ympäristökeskuksen yhteiseksi toimialaksi, jonka johtajaksi tulee nykyistä teknistä keskusta luotsaava Jouko Lehtonen. Yhdistämisen myötä esimerkiksi kaava- ja lupa-asioiden hoitaminen helpottuu.

V

altuusto hyväksyi uudistuksen viime vuoden lopulla sen jälkeen, kun ensin oli selvitetty mahdollisuuksia kehittää eri hallinnonalojen yhteistoimintaa. Muutos astuu voimaan vuoden 2013 alusta. – Teknisellä keskuksella ja ympäristökeskuksella on useita yhteisiä toiminnan sektoreita, joten yhdistäminen tuntuu varsin mielekkäältä ja perustellulta ratkaisulta. Yhteisiä asioita löytyy mm. kaavoituksen, kartta- ja tonttiasioiden, katu- ja puistoasioiden, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, jätehuollon sekä kierrätyksen aloilla, Jouko Lehtonen sanoo. Hänen mukaansa toiminnot jatkuvat pääsääntöisesti entisellään ja nykyiset yksiköt säilyvät kuten tähänkin asti.

Jatkamme samassa osoitteessa, mutta palvelut keskitetään yhteiseen pisteeseen. Kuntalaisen kannalta palvelujen saatavuus helpottuu.

– Yksi toiminnallinen muutos koskee kierrätyskeskusta. Se on ollut perinteisesti ympäristökeskuksen hoidossa, mutta jatkossa se siirtyy osaksi kuntouttavaa työtoimintaa, sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää. – Palvelumme varmasti helpottuu, jos esimerkiksi joutuu rakentajana asioimaan kaava- ja lupa-asioissa. Tällä hetkellä asiakkaat joutuvat usein kulkemaan kahden kerroksen välillä yritystalossa. Jatkamme samassa osoitteessa, mutta palvelu keskitetään yhteiseen pisteeseen. Alustavien arveluiden mukaan uusi palvelupiste avataan yritystalolle ensi syksynä.

Ei säästöjä, vaan resursseja Sekä Elina Mäenpää että Jouko Lehtonen korostavat, että muutoksella ei ole etsitty ensisijaisesti säästöjä, vaan on pyritty löytämään lisää resursseja. – Molemmilla toimialoilla on runsaasti yhteisiä tavoitteita, joiden saavuttaminen varmasti helpottuu, Jouko Lehtonen korostaa.

– Riihimäki on ympäristövastuullinen kaupunki, joka pyrkii jatkuvasti lisäämään ympäristöystävällisten ja tehokkaiden energiaratkaisujen käyttöä ja toteuttamaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Uudistuksen myötä meidän on varmasti entistä luontevampaa tehdä yhteistyötä ja yhdistää tietämyksemme teknisen keskuksen kanssa, Elina Mäenpää korostaa. Organisaatioiden kannalta myös monet sisäiset toiminnot helpottuvat, koska yhdistäminen lisää resursseja. – Teknisessä keskuksessa on noin 200 työntekijää ja ympäristökeskuksessa 13. Kuitenkin monia hallinnollisia velvoitteita, kuten talousarvioiden tekoa sekä raportointeja, koskevat samat vaatimukset. Uudistus tuo tähänkin lisää tehoa, Jouko Lehtonen arvelee. ■

Katupäällikkö Maija Salonen, ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää sekä teknisen keskuksen johtaja Jouko Lehtonen pitävät uutta teknisen toimialan keskusta toimivana ratkaisuna.

Maija Salonen on uusi katupäällikkö

6

Maija Salonen aloitti Riihimäen kaupungin katupäällikkönä huhtikuussa. Hänen tehtävänään on organisoida ja budjetoida sekä liikenteen infrastruktuurin rakentamista että sen kunnossapitoa. – Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että tehtävänämme on pitää Riihimäen kadut turvallisina ja liikennöitävässä kunnossa, Maija Salonen tiivistää. Aikaisemmin valtion liikennevirastossa projektipäällikkönä työskennellyt Maija Sa-

TIESITKÖ?

Katu- ja puistoyksikkö ■ Katupäällikkö vastaa siitä, että Riihimäen

■ Vuonna 2011 oli katuvalaistuksen valo-

kadut ovat liikennöitävässä kunnossa.

pisteitä Riihimäellä 7372 kappaletta.

■ Katupäällikkö organisoi ja budjetoi katujen

■ Hoidettuja viheralueita vuonna 2011 oli

rakentamista ja kunnossapitoa.

742,9 hehtaaria.


Kulttuu vapaa-airi- ja keskus ka-

■ Kulttu uri ja m atkailu ■ Liiku nta ■ Nuori sotyö ■ Muse otoimi

suojelu äristön ■ Ymp lvonta nnusva ■ Rake

■ Kaav oitus ■ Karto itus ■ Katu jen ja p uistoje

n kunn

ossapit

o

Riihimäki on ympäristövastuullinen kaupunki.

Kuvat: Mikko Käkelä

lonen teki viimeksi työtä esimerkiksi valtion ratahankkeiden parissa. Hän näkee uuden työnsä moninaisena ja haastavana. – Haluan jatkossa myös edistää toimintaamme yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Tarkoituksena on muun muassa kehittää palautekanavia nykyisen suoran kontaktoinnin ja nettipalautteen lisäksi. On hyvä, että kuntalaiset voivat olla yhteydessä meihin ja kertoa omista huomioistaan. Kiireellisinä aikoina osastomme työntekijät eivät varmasti

ehdi joka paikkaan, jolloin esimerkiksi rikkinäiset liikennemerkit tai vaaralliset vauriot ovat tärkeitä havaintoja. Haluamme saada niistä tietoa, koska tavoitteemme on pitää kaikkia liikenneväyliä turvallisina, Maija Salonen sanoo. Katupäällikön piiriin kuuluvat myös puistot ja metsät sekä jätehuolto, joten yhteistyö teknisen- ja ympäristöalan asiantuntijoiden kanssa on tärkeää. Organisatorisesti katuosasto kuuluu nykyiseen tekniseen keskukseen. ■

Maija Salonen toivoo voivansa kehittää työtään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palautteen antamiseen pyritään luomaan uusia kanavia.

7


RIIHIMÄKI ON REILU KAUPUNKI Riihimäestä tuli elokuussa Suomen kuudes Reilun kaupan kaupunki. Reilun kaupan kaupungiksi ei synnytty ihan hetkessä, vaan takana on vuosien työ. Suurimman urakan arvonimen eteen on tehnyt paikallinen Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmä. Arvonimeä juhlistettiin Reilun kaupan kahveilla.

Kuvat: Saara Manelius

kaupan tuotteiden kulutus on kasvanut kaupungin hankinnoissa sekä mitä on tehty Reilun kaupan näkyvyyden ja tuotteiden saatavuuden parantamiseksi.

Riihimäki näyttää mallia julkisen sektorin toimijoille

K

annatusryhmän jäsenet Ritva Antila, Markku Kyöstilä ja Veera Puhakka toteavat, että arvonimen saaminen Riihimäelle ei ollut itsestäänselvyys, mutta on hienoa että kaupunki ja sen asukkaat on saatu asian taakse.

Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saadakseen kaupunki on täyttänyt tietyt Reilun kaupan kunnalta vaadittavat kriteerit. Arvonimen säilyttämisessä yksi keskeisimmistä kriteereistä on kestävien hankintojen lisääminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Kannatustyöryhmän tulee raportoidessaan vuosittain osoittaa, miten Reilun

Suosi Reilua kauppaa! Reilu kauppa on kriteereiltään kattavin, kehitysmaissa vaikuttavin, luotetuin ja suosituin eettisen sertifioinnin järjestelmä maailmassa. Reilun kaupan visiona on maailma, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on turvattu toimeentulo, mahdollisuus kehittyä ja päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Reilun kaupan järjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Reilun kaupan kriteerit kattavat niin viljelijälle tai työn-

Reilun kaupan visiona on maailma, jossa kehitysmaiden työntekijöillä on turvattu toimeentulo.

8

tekijälle maksettavan korvauksen, työntekijöiden oikeudet kuin ympäristön huomioimisen. Jokainen riihimäkeläinen voi lisätä Reilun kaupan tuotteiden käyttöä omissa ostoksissaan. Suomalaiset käyttivät Reilun kaupan tuotteisiin viime vuonna henkilöä kohden keskimäärin 19 euroa. Reilun kaupan tuotevalikoimassa on muun muassa kahvia, teetä, kaakaota, suklaata, viiniä, hedelmiä, mehuja, kosmetiikkaa ja jopa urheilupalloja, joita on Suomessa saatavana jalka-, käsija lentopalloina. ■ Lisätietoja Reilusta kaupasta osoitteesta: www.reilukauppa.fi

– Hienoa, että Riihimäen kaltainen kasvukeskus haluaa profiloitua myös eettisyyden edelläkävijänä, toteaa Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä Reilun kaupan kaupunkikampanjasta vastaava projektipäällikkö Reeta Partanen. – Riihimäki näyttää nyt muiden Reilun kaupan kaupunkien kanssa mallia julkisen sektorin toimijoille siinä, kuinka kunnat voivat edistää vastuullisuutta ja ihmisoikeuksia myös oman maan rajojen ulkopuolella. Aiemmin arvonimen Suomessa ovat saaneet Tampere, Pori, Joensuu, Lohja ja Espoo. Utajärvi on Suomen ainoa Reilun kaupan kunta. Maailmalla arvonimen saaneiden kaupunkien joukossa ovat mm. Lontoo, Madrid, Rooma, Oslo sekä Kööpenhamina.

Janne Kataja Reilun Riihimäen kummina Kotikaupungistaan ylpeänä riihimäkeläisenä tunnettu viihdemaailman monitoimimies


On hienoa, että Riihimäen kaltainen kasvukeskus haluaa profiloitua myös eettisyyden edelläkävijänä. Janne Kataja on lupautunut toimimaan Reilun Riihimäen kummina. Katajalle Reilu kauppa on jo entisestään lähellä sydäntä, ja kotikaupungille myönnetty arvonimi on myös henkilökohtaisesti merkityksellinen. – On hyvä muistaa, että omilla valinnoilla voimme parantaa myös toisten ihmisten hyvinvointia. Valitsen itse usein kaupassa Reilun kaupan tuotteita, joten asia on jo sitä kautta tärkeä ja läheinen. Onkin mainiota, että nyt voin myös kertoa asuvani Riihimäellä, Reilun kaupan kaupungissa, iloitsee Janne Kataja. Reilun kaupan kaupunki Riihimäen kummiksi ryhtyminen tuntui heti kättelyssä luontevalta idealta. – Pyyntöjä lähteä mukaan erilaisiin projekteihin tulee paljon, mutta olen päättänyt että lähden mukaan vain sellaisiin vapaaehtoisjuttuihin joiden takana haluan oikeasti seistä. Riihimäen ja Reilun kaupan yhdistelmä on mainio, sillä siinä on minulle kaksi tärkeää asiaa mukana, Janne Kataja kommentoi. ■ Reilun kaupan tuotteita käyttävät ja tarjoavat riihimäkeläiset kahvilat, ravintolat, hotellit ja muut yritykset sekä yhdistykset löytyvät lähiaikoina

RE IL U PE LI

avautuvasta osoitteesta www.reiluriihimaki.fi.

KUTSU Tule tapaamaan Reilun kaupan viljelijää Tule tapaamaan kirgisialaista Reilun kaupan viljelijä Gulsun Joldoshevaa kaupunginkirjastoon tiistaina 23.10. klo 15.00. Reilun kaupan luomupuuvillanviljelijä Gulsun Joldosheva on 54-vuotias kuuden aikuisen lapsen äiti ja 13 lapsen isoäiti. Hän asuu pienessä 1200 asukkaan kylässä ja viljelee omalla, alle kahden hehtaarin maa-alallaan puuvillan lisäksi mm. maissia ja auringonkukkaa. Gulsun kertoo tilaisuudessa elämästään Reilun kaupan puuvillatilllla ja siitä, kuinka Reilu kauppa on hyödyttänyt hänen yhteisöään. Yleisöllä on myös mahdollisuus kysymyksiin. Tilaisuudessa tarjoillaan Reilun kaupan kahvia. Tervetuloa tutustumaan Reiluun asiaan!

9


Kuva: Susanna Halonen

Uutisia &asioita

Vanhusten päivätoiminta tuo vaihtelua elämään Rautatienpuiston päivätoimintakeskuksessa riittää touhua viitenä päivänä viikossa. Kotona asuvat vanhukset tulevat paikalle tapaamaan toisiaan ja virkistäytymään. Ohjelma on monipuolista yhdessäoloa, esimerkiksi taidehetkiä ja nojatuolimatkoja historiaan. Omaishoitajalle toiminta antaa mahdollisuuden omaan vapaa-aikaan. Vanhusten päivätoi-

mintaan hakeudutaan kaupungin palveluneuvonnan kautta. Kokopäiväisen päivätoiminnan hinta on 14,50 €/päivä, osapäivä 9,70 €. Tarvittaessa järjestetään myös kuljetus. ■ YHTEYSTIEDOT: Palveluneuvonta p. 019 758 4364 (arkisin klo 8 -11) palveluneuvonta@riihimaki.fi

ETSIVÄ NUORISOTYÖ TARJOAA TUKEA Kuva: Rodeo / Juha Tuomi

R

iihimäellä alettiin tehdä syksyllä 2011 etsivää nuorisotyötä, jonka kohderyhmänä ovat pääasiassa 16–25 -vuotiaat nuoret, mutta jonka palvelut ulottuvat 29 ikävuoteen saakka. Etsivän työn tavoitteena on etsiä niitä avun ja ohjauksen tarpeessa olevia nuoria, jotka eivät jostakin syystä ole palveluverkoston tarjoamien palvelujen piirissä tai eivät ole niihin sitoutuneita, selvittää nuorisotoimenjohtaja Marko Laitinen. – Laki velvoittaa toisen asteen oppilaitokset ja puolustusvoimat ilmoittamaan keskeyttäneiden nuorten yhteystiedot etsivälle nuorisotyölle. Sitten me käynnistämme etsinnän. Usein nuori löytyy jo ensimmäisen puhelinsoiton perusteella. Toimintamme perustuu luottamukseen eikä siihen sisälly vel-

voitteita. Tarjoamme apua, mutta sitä ei ole pakko ottaa vastaan, mainitsee etsivä nuorisotyöntekijä Ella Sundell. – Pyrimme tapaamaan nuoren kasvotusten ja tarjoamme vaihtoehtoja. Niitä saattavat olla uuden koulutusalan lisäksi vaikkapa työpajatoiminta tai työkkärissä käynti. – Etsivän työn tarkoituksena on pohtia, suunnitella ja toteuttaa jokaisen nuoren kanssa juuri oman näköinen polku, askel kerrallaan. Autamme silloin, kun tuntuu että elämä menee solmuun, Ella Sundell ja Marko Laitinen sanovat. Yhteyttä voi ottaa arjen pienissä ja suurissa asioissa. Yhteydenotto onnistuu puhelimella, sähköpostilla tai vaikka etsimällä työntekijät Facebookista. ■ YHTEYSTIEDOT: Ella Sundell: p. 019 758 4725, ella.sundell@riihimaki.fi

Etsivä nuorisotyö auttaa silloin, kun elämä menee solmuun.

Marko Laitinen: p. 019 758 4709, marko.laitinen@riihimaki.fi

Kolina on nuorten oma tila Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Riihimäen matkakeskuksessa on avattu nuorten oma tila, missä voi jutella, käyttää tietokonetta, pelailla, kahvitella ja viettää aikaa muuten vaan. Samassa paikassa toimi aiemmin Tärinäksi nimetty taidetila, joten rautatieaseman tuntumassa sijaitseva etsivän nuorisotyön ja katupäivystyksen tukikohta sai nimen Kolina. Kolinassa voi käydä seiskaluokasta ylöspäin aina 29 ikävuoteen saakka. ■

■ Kolina on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14–20 ja perjantaisin klo 16–22. ■ Keskiviikkoisin klo 14–16 paikalla on Riihimäen seudun nuorisoasunnot ry:n asumis-ohjaaja ja klo 14–18 Riihimäen 4H-yhdistyksen työntekijä. ■ Torstaisin Peltosaari-projektin Nuoret esiin -hankkeen nuorten valmentaja Perttu Jämsén on tavattavissa klo 14–20. ■ Perjantaisin Kolinassa ovat klo 16–22 Riihimäen nuorisoyksikön etsivä nuorisotyöntekijä Ella Sundell ja erityisnuorisotyöntekijä Sari Lähdeniemi.

Monet nuoret viettävät aikaa matkakeskuksessa, joten Kolina on strategisesti hyvällä paikalla, iloitsevat Ella Sundell ja Marko Laitinen.

10

■ Aukiolopäivinä Kolinassa on paikalla Riihimäen nuorisoyksikön työntekijä, ja lokakuun alusta siellä tapaa muitakin toimijoita.


Kuva: Jaana Hodju

Riihimäen uimalasta pidetään hyvää huolta Koska luonnonjärviä on Riihimäellä niukasti, tarjoaa kaupunki erinomaiset uintimahdollisuudet omassa uimalassa. Viime vuosina uimalaa on saneerattu aktiivisesti. Vuonna 2006 tehtiin maauiRiihimäen uimala halutaan pitää hyvässä kunnossa kuntalaisten iloksi.

malan peruskorjaus. Viime kesänä saneerausvuorossa olivat uimahallin miesten pesutilan laatoituksen saumausten uusiminen. Pienempiä korjauksia tehdään jatkuvasti. Korjaustoimenpiteillä taataan rakennuksen ja rakenteiden säilyminen hyväkuntoisina myös jatkossa. Uimala onkin kovassa käytössä: viime vuonna

uimalassa oli kaikkiaan 149 693 käyntiä. Käyntikerrat ovat kasvaneet tasaisesti vuosi vuodelta. Pääsymaksuilla katetaan noin 24 % uimalan käyttökustannuksista. ■ Keskiviikkona 31.10.2012 klo 17–19 HALLOWEEN -tapahtuma uimahallissa (mm. vesidisco), tule mukaan!

LÄHILIIKUNTAPAIKAT OVAT KAIKKIEN KÄYTÖSSÄ

R

iihimäelle on rakennettu useita lähiliikuntapaikkoja koulujen yhteyteen. - Mutta ne on tarkoitettu ihan kaikkien liikkujien käyttöön, muistuttaa vs. liikuntatoimenjohtaja Anu Marttinen. Hän vakuuttaa, että liikuntapaikoille saa mennä kello 7 ja 22 välisenä aikana, elleivät ne ole koululaisten liikuntatuntikäytössä. Aikaa ei tarvitse varata eikä käyttö maksa mitään. Monitoimikaukalon käsittäviä lähiliikuntapaikkoja, joilla onnistuvat pallopelit, on Pohjoisella koululla, Lasilla, Herajoella ja Uramossa. Peltosaareen rakennettiin viime syksynä lähiliikuntapaikka, joka koulussa järjestetyssä nimikilpailussa sai nimen Galaxi. Se on lähiliikuntapaikoista monipuolisin. Sieltä löytyvät monitoimikaukalon lisäksi juoksurata, pituushyppypaikka ja parkour-välineet. Galaxissa ovat saaneet paikkansa myös ikäihmisille suunnatut kuntoilu-

laitteet, joilla voivat kuitenkin kaikki ikäryhmät harjoittaa tasapainoa ja kehon hallintaa. Uusin lähiliikuntapaikka valmistui syyskuussa Korttionmäkeen päiväkodin viereen. Kuluneen syksyn uutuuksia on lisäksi Riuttaan valmistunut 9-reikäinen frisbeegolfrata. Sitä jatketaan 12-reikäiseksi ensi keväänä. Ensi vuodeksi suunnitellaan myös lähiliikuntapaikan rakentamista Haapahuhtaan. – Toivomme tietenkin, että lähiliikuntapaikat pidetään siisteinä eikä niitä roskata. Jokainen varmaan ymmärtää, ettei liikuntapaikkoja ole tarkoitettu mopoiluun tai kotieläinten ulkoiluttamiseen, Anu Marttinen selvittää. ■

Kuva: Susanna Kuusi

Peltosaaren koulun vieressä sijaitseva Galaxi on Riihimäen monipuolisin lähiliikuntapaikka.

Mitä mieltä?

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Vastaa ja voita ■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin tiedotuslehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi. ■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa

Riihimäen kaupunki Tunnus 5019131 00003 VASTAUSLÄHETYS

www.riihimaki.fi/palaute

■ Lähetä vastauksesi 16.11.2012 mennessä. ■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin sekä muita pieniä palkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos yhteistyöstä!

Nimi: Osoite: Puhelin:

11


VESIPOSTIA

Jätevedenpuhdistamon saneeraus alkaa Jätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnitelmat ovat valmistuneet. Tarjouskilpailu on käynnissä ja urakoitsijat valitaan marraskuussa. Saneeraus alkaa vuoden 2013 alussa ja saneerausaika on kaksi vuotta. Saneerauksen kustannuksista Hausjärven ja Lopen rahoitusosuus on yhteensä noin 20 %. Hankkeen kustannusarvio on 17,5 milj. €.

Riihimäen Veden johtokunnan puheenjohtaja Hannu Nokkala on tyytyväinen sekä tapahtuneeseen kehitykseen että henkilökunnan ammattitaitoon.

Saneerauksessa jätevedenpuhdistamon kapasiteetti kasvaa ja toimintavarmuus paranee. Tavoitteena on saada kuormitushuippujen aikaiset ohitukset kuriin ja saattaa puhdistamo muutenkin teknisesti ajan tasalle. ■ Jätevedenpuhdistamon saneeraus on jättiurakka, joka on ollut Riihimäen Veden listalla jo pitkään.

Kuva: Saara Vuorjoki

vat kuormituksen hetkellisesti niin suureksi, että ei voida välttyä ohijuoksutuksilta. – Tähän ongelmaan on vastattava myös saneeraamalla jatkuvasti viemäriverkostoa. Riihimäellä on edelleen liian paljon sekaviemäröintejä eli viemäreitä, joissa jätevedet ja sadevedet ohjautuvat samaan viemäriin. Näin ei voi olla. Ongelmaa pahentaa uusien kauppa- ja liikekeskusten sekä parkkialueiden asfaltti- ja betonipinnoitteet. Sadevedet eivät enää entiseen tapaan imeydy maahan, vaan ne johtuvat viemäreihin, Hannu Nokkala selvittää.

Kaksi kilometriä vuodessa saneerataan

päättäjien ohella myös kuntalaiset. Hyvänä osoituksena tästä voidaan pitää myös Valion laajentumishankkeita Riihimäelle. Heille puhdas vesi on elinehto.

Nämä ongelmat näkyivät ja koituivat monen Riihimäkeläisen harmiksi kuluneen syksyn rankkasateiden aikana. – Syy on selvä. Jos viemärit äkkiä täyttyvät sadevesistä, ne eivät voi vetää, jolloin ylitulvimiset ovat väistämätön seuraus. Sen vuoksi meidän on pystyttävä panostamaan myös viemäreiden saneerauksiin. Investointitarpeet ovatkin suuret. Laskennallisesti on arveltu, että nykyisellä kahden kilometrin vuosittaisella saneerausvauhdilla kestää noin 60 vuotta, ennen kuin nykyiset sekaviemäröinnit on muutettu erillisviemäreiksi. Tämä on Nokkalan mukaan taloudellisesti raskasta. – Kuntalaistenkin on hyvä muistaa, että Riihimäen Vesi on kunnallinen liikelaitos, joka rahoittaa itse toimintansa veden käyttö- ja liittymismaksuilla, verovaroja ei siis käytetä. Onneksi maksut ovat Riihimäellä varsin kohtuulliset ja vastaavat summaa, jonka ihmiset käyttävät keskimäärin vaikapa makeisiin.

Talousveden saanti on nyt turvattu

Tulevaisuuden haasteita

Kuluneiden vuosien tärkein hanke on Hannu Nokkalan mukaan ollut puhtaan talousveden saannin turvaaminen. – Hausjärven ja Lopen vedenottamoiden mukaantulon ansiosta emme ole enää niin haavoittuvaisia ja pystymme huolehtimaan tärkeimmästä tehtävästämme, eli puhtaan talousveden toimittamisesta kuntalaisille. – Tulevien vuosien suurin hanke on puhdistamon saneeraus, jonka kustannus on noin 17 miljoonaa euroa. Siihen on sijoitettava, jotta pystymme täyttämän lupaehdoissa olevat puhdistustulokset. Normaaliolosuhteissa tähän pystytään nytkin, mutta äkkinäiset rankkasateet tai lumien sulamisvedet nosta-

Hannu Nokkalan mukaan lähivuosien suurten hankkeiden ohella on keskityttävä myös muilla tavoilla kehittämään Riihimäen Veden toimintaa. – Jo tällä hetkellä Riihimäen Veden puhdistamossa käsitellään ympäristökuntien jätevesiä. Se on järkevää, sillä suuret puhdistamoyksiköt ovat tehokkaimpia ja ympäristön kannalta on järkeviä. – Tällaista yhteistyötä ympäröivien kuntien välillä on vesihuollon sektorilla kehitettävä myös jatkossa. Samalla tavalla on esimerkiksi pohjavesien suojelua edistettävä koko seutua kattavana toimintana, Hannu Nokkala toteaa. ■

RIIHIMÄEN VESI KEHITTYY Riihimäen Vedellä on takanaan ensimmäinen nelivuotiskausi oman johtokunnan alaisuudessa. Puheenjohtajana on toiminut rakennusinsinööri Hannu Nokkala.

A

ivan ensimmäisiä strategisia tehtäviä neljä vuotta sitten oli pyrkiä eriyttämään Riihimäen Vesi omaksi toimijaksi kunnan teknisen toimialan organisaatiosta ja pyrkiä itsenäiseen päätöksentekoon. Sen lisäksi Riihimäen Vedelle valittiin uusi johtaja. Uudistustoimet onnistuivat Hannu Nokkalan mukaan hyvin. – On ollut ilahduttavaa havaita myös veden yleisen arvostuksen selvä kasvu. Puhtaan veden merkityksen ovat ymmärtäneet

Riihimäen Vesi kunnallisena liikelaitoksena rahoittaa itse toimintansa. Verovaroja ei siis käytetä.

12


Herajoen vedenottamolle poikkeuslupa talousveden käytölle Riihimäen Vesi on saanut aluehallintovirastolta terveydensuojelulain 17 §:n perusteella määräaikaisen poikkeusluvan Riihimäellä sijaitsevan Herajoen vedenottamon talousvesikäytölle. Poikkeuslupa myönnettiin kesäkuun 2015 loppuun asti torjunta-aineelle 2,6 diklooribentsoamidi eli BAM- pitoisuudelle 0,15 µg/l. BAM on rikkakasvien torjunta-

aineena käytettyjen klooritiamidin ja diklobeniilin hajoamistuote. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama talousveden BAM-pitoisuuden raja-arvo 0,1 µg/l ylittyi vedenottokaivossa. Talousveden laatuvaatimusten torjunta-aineiden raja-arvo on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta annettu ennaltaehkäisyperiaatteen

mukaan, eikä siten perustu WHO:n terveysperusteisiin suosituksiin. BAM:n laskennallinen terveysperusteinen raja-arvo juomavedessä on aikuiselle noin 450 µg/l ja lapsille 150 µg/l. Myönnetty poikkeuslupapitoisuus 0,15 µg/l on 0,1 % laskennallisesta lasten terveysperusteisesta pitoisuudesta, eikä poikkeuksesta aiheudu terveydellistä vaaraa. ■

ASIAKAS VALITSEE MITEN ASIOI Riihimäen Veden asiakaspalvelu on rakennettu siten, että asiakas voi itse valita miten haluaa asioitaan hoitaa: soitto, sähköposti, verkkoasiointi tai käynti paikanpäällä. Tätä konseptia ovat toteuttamassa palvelusihteerit Pirjo Kemppainen, Satu Konttinen sekä Viivi Tuominen.

V

ielä toistaiseksi palvelusihteerit tavoittaa omista numeroistaan, mutta tulevaisuudessa palvelua kehitetään yhden palvelunumeron periaatteella. – Puhelin on tietenkin tärkein työkalumme, mutta entistä enemmän asiakkaat siirtyvät käyttämään asioinnissaan sähköisiä medioita. Oma sähköpostiosoitteemme (riihimaenvesi@riihimaki.fi ) on ollut käytössä kolmisen vuotta ja siitä on tullut hyvin suosittu, toteaa Viivi Tuominen, joka pääsääntöisesti vastailee sähköpostiin tulleisiin kysymyksiin. – Sen lisäksi yhä useammat ovat siirtyneet käyttämään KulutusWeb-Internetpalvelua. Tämän etuna on vaivattomuus sekä se, että voi asioida mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sivustola löytyy myös paljon tietoa vedestä ja sen kulutuksesta, Satu Konttinen toteaa. – Nämä ovat tietenkin vain uusia mahdollisuuksia. Edelleen voi soittaa, lähettää kulutuslukemia postilla, tulla käymään toimistossa tai käydä maksamassa sähkölaskun-

sa Tietotuvassa välttyäkseen pankkikuluilta, Pirjo Kemppainen muistuttaa.

Kuva: Saara Vuorjoki

Muista ilmoittaa

Satu Konttinen on yksi Riihimäen Veden kolmesta palvelusihteeristä. – Autamme mielellämme kaikissa veteen liittyvissä kysymyksissä, hän korostaa.

Riihimäen Vesi on halunnut tehdä asioinnin mahdollisimman helpoksi tukemalla kaikkia palveluväyliä. – Mittarilukemien ilmoittaminen on asiakkaan etu, koska muuten vesilaskut voivat olla kulutukseen nähden liian suuria. Jos laskut ovat liian pieniä, saattaa tosi suuri tasauslasku yllättää aikanaan. KulutusWeb:ssä ilmoittaminen käy tosi helposti, palvelusihteerit korostavat. – Myös muuttoilmoitukset ja omistajanvaihdokset on syytä muistaa ilmoittaa meille. Varsin usein käy, että omakotitaloa rakentavat ovat antaneet meille osoitteensa, mutta unohtavat ilmoittaa, kun muuttavat valmistuneeseen kiinteistöön. – Me emme saa mitään tietoja automaattisesti väestörekisteristä, vaan asiakkaan on aina itse ilmoitettava. ■

KulutusWeb palvelee aina Riihimäen asiakaspalvelu palvelee virka-aikana kello 08.00 – 15.00, jolloin palvelusihteerit vastaavat puhelimiin, hoitavat sopimusasioita, laskutuksia ja vastaavat sähköposteihin. Muina aikoina asiointi onnistuu sähköpostilla tai KulutusWebillä. KulutusWeb on internet-pohjainen ohjelma, johon jokaisella asiakkaalla on pääsy. Hän tarvitsee vain tietokoneen sekä internet-

yhteyden. Linkki palveluun löytyy Riihimäen Veden sivuilta. Omiin tietoihin pääsee vesilaskusta löytyvillä kulutuspisteen ja vesimittarin numeroilla. Sen jälkeen asiakas voi esimerkiksi tarkastella omaa kulutustaan, ilmoittaa kulutuslukemiaan jne. Palvelu on ollut käytössä jo pitkään ja sen suosio on jatkuvasti kasvanut. ■

KulutusWeb on helppo tapa asioida Riihimäen Veden kanssa. Tarvitset vain tietokoneen ja internetyhteyden.

13


Kuva: Rodeo / Juha Tuomi

VESIPOSTIA

Jäteveden ylivuotoja Vantaanjokeen vähennetään Riihimäen Vesi käynnistää yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa projektin, joka tähtää vähentämään jäteveden ylivuotoja Vantaanjoen valuma-alueella. Jätevesiverkoston vuotovesitutkimusten ja verkostomallinnusten tavoitteena on tunnistaa verkoston osat, joissa kapasiteetin lisäämisellä voidaan tehokkaimmin estää

Kuva: Saara Vuorjoki

14

jätevesiylivuotoja. Riihimäellä ja osittain myös Hausjärvellä toteutettavan kiinteistöneuvonnan tavoitteena on selvittää kiinteistöjen hulevesien johtaminen jätevesiverkostoon ja jakaa ilmaiseksi kiinteistöille tietoa hule- ja jätevesien erottamisesta. ■ Uudelle projektille Vantaanjoen suojelemiseksi on saatu EU-rahoitusta.


YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite


Asiakaspalvelu

Rakentajapalvelu

Laitokset

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki


■ Vesi- ja jätevesilaskutus,

■ KVV-laitteet, asennustarkastukset

AVOINNA ma-to 8.00 – 15.00 pe ja aattopäivinä 8.00 – 14.30 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus PALVELUSIHTEERIT Pirjo Kemppainen
019 758 4962
  Satu Konttinen
019 758 4966
  Viivi Tuominen
019 758 4961 riihimaenvesi@riihimaki.fi

TARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen
 019 758 4965

■ Tonttijohdot, vesimittarit

JOHTOMESTARI Markku Lamminsivu
 019 758 4967

KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Tiina Oksanen
 019 758 4970

Hallinto

JOHTAJA Jarmo Rämö
 019 758 4964

VESIHUOLTOINSINÖÖRI Sirpa Aulio
 019 758 4975 ■ Urakoiden valvonta 

VERKOSTOTEKNIKKO Tommi Virtanen 019 758 4963

Vikailmoitukset 019 758 4967 virka-aikana 019 741 7487 virka-ajan jälkeen

HEIKKI MÄKI ON UUSI VERKOSTOPÄÄLLIKKÖ Elokuun alusta Heikki Mäkeä odottivat uudet haasteet Riihimäen Veden uutena verkostopäällikkönä. Mäntsäläläiselle Heikki Mäelle Riihimäki on ennestään tuttu paikka monipuolisen työkokemuksen ansiosta.

H

eikki Mäen työt alkavat varikolla kello seitsemän aamulla. Tämä tarkoittaa sitä, että auto käynnistyy Mäntsälän kotipihalla pian kuuden jälkeen. Matkaa kertyy noin 50 kilometriä suuntaansa, mutta se ei hirvitä. – Matka ei tunnu pitkältä. Toisaalta olen tehnyt pitkään erilaisia urakkatöitä, joten on mukava tietää, että työt odottavat joka päivä samassa paikassa. Olen monta vuotta elänyt elämää, jossa koskaan ei ole varmasti voinut tietää löytääkö itsensä esimerkiksi Kotkasta, Savonlinnasta tai Lahdesta. Arvostan sitä, että tiedän meneväni joka päivä Riihimäelle töihin, Heikki Mäki sanoo.

Monipuolinen työkokemus Alku on sujunut uuden opettelun merkeissä. Sinänsä asiat ovat rakennusmestarin koulutuksen saaneelle Heikki Mäelle tuiki tuttuja. – Toki vesihuollon asioissa on paljon omia piirteitä, jotka on opeteltava, mutta paljon on kyse perusurakoista ja kunnallistekniikan töistä, joita olen paljon tehnyt edellisissä työtehtävissäni. – Valmistuttuani työskentelin aluksi Helsingin kaupungin ja sitten Hyvinkään kaupungin palveluksessa. Sen jälkeen olin yrittäjänä maanrakennusalalla toistakymmentä vuotta, minkä jälkeen YIT:llä ja Destialla. Infran rakentaminen on siksi tuttua ja olen tehnyt sitä jopa Riihimäelle.

Heikki Mäellä on kolme jo aikuista lasta, joten nyt on aikaa hoidella omakotitaloa ja harrastaa kivaa liikuntaa: squashia ja jalkapalloa kaveriporukassa sekä hiihtoa. Takana on jo kolme Finlandiaa.

Heikki Mäellä oli täytettävänään suuret saappat hänen astuessaan virkaan, jota oli hoitanut 30 vuotta Markku Lamminsivu.

Työnhakuun sattumalta Sattumalla oli suuri osuus siihen, että Heikki Mäki haki Riihimäelle töihin. – Minulla oli hyvä työpaikka enkä kokenut minkäänlaista tarvetta etsiä uusia töitä. Huomasin kuitenkin sattumalta työpaikkailmoituksen sanomalehdestä. Se alkoi kiinnostaa ensin sen verran, että soitin toimitusjohtaja Jarmo Rämölle. – Kun hän kehotti pistämään paperit, päätin kokeilla. Nyt olen täällä ja tyytyväinen siitä, että näin kävi. Heikki Mäellä on täytettävänään suuret saappaat. Hän astui virkaan, josta riihimäke-

TYÖNKUVA

Mitä tekee verkostopäällikkö? ■ Vastaa verkostojen kunnossapidosta. ■ On putkiasentajien esimies. ■ Hoitaa kiinteistöjen vesihuoltoliittymien rakentamisen. ■ Hoitaa kiinteistöjen vesimittareiden asennukseen ja vaihtoihin liittyvät asiat. ■ Opastaa kiinteistöjen omistajia vesihuollon ongelmatilanteissa.

läiset ovat tottuneet löytämään yli 30 vuotta vesiasioita hoitaneen Markku Lamminsivun. – Minusta on ikävä, että Markku ehti lähteä eläkkeelle. Olisi varmaan ollut hyödyllistä olla jonkin aikaa hänen kanssaan yhdessä, koska häneltä olisi varmasti löytynyt kokemusperäistä tietoa siirrettäväksi minulle. – Toisaalta minusta on kyllä hyvin mielenkiintoista tehdä perehdyttämistyötä itsekin. Uusia asioita tulee lähes päivittäin ja on mukava etsiä asioihin vastauksia. – Riihimäen Veden työntekijät vaikuttavat hyvin ammattitaitoisilta ja ovat valmiita neuvomaan.

Puhelin soi vilkkaasti Heikki Mäen ensikokemukset uudesta työstä ovat varsin myönteisiä. Työtahti on kova ja asiat pyritään tekemään pitkällä tähtäyksellä kunnolla, koska taustalla on velvoite huolehtia kuntalaisten vesihuollosta. – Alku oli vauhdikas. Rankkasateet aiheuttivat tulvimisia ja pistivät päiväohjelmat nopeasti uusiksi. Tavallaan se oli hyvä keino päästä asioihin nopeasti kiinni, vaikka se oli tietenkin ikävää niille, joille tulvimiset aiheuttivat suuria ongelmia. – Muutenkin puhelin tuntuu soivan tosi taajaan. Vähän aina hätkähtää ja toivoo, että ei olisi kyse putkirikosta. Muuten minun kannaltani on vain hyvä, että ihmiset soittavat. Saan sillä tavalla mahdollisuuden tutustua ihmisiin ja uusiin asioihin. ■

15


RIIHIMÄELLÄ TAPAHTUU LOKAKUU 6811817$, Q5LLKLPlHQ7\|YlHQ\KGLVW\NVHQ6RLWWRNXQQDQ V\\VNRQVHUWWL5DQVNDODLVHW.RURW±(ULN/LQGVWU|PLQ VlYHOPLl|NOR±|/LSXW¼|(WHOlLVHQNRXOXQ 0DWLQVDOL/RSHQWLH

.(6.,9,,..2

Q+DOORZHHQWDSDKWXPD|NORXLQWLD N\QWWLOlQYDORVVD|NOR±YHVLGLVFRRSHWXVDOWDDVVD| NOR±+\YLQYRLQWLSLVWHDYRLQQD|8LPDKDOOL 6DOSDXVVHOlQWLH

MARRASKUU 72567$,

Q.RQVHUWWL,UD.DVSL 3HWHU(QJEHUJ|NOR| /LSXW¼|9LKUHl7DOR3RKMRLQHQ$VHPDNDWX

.(6.,9,,..2,6,1

Q9DXYRMHQYlULN\OS\|NOR±MDNOR±| ,OPRLWWDXWXPLVHWSHPHQQHVVlRVRLWWHHVHHQ ULLKLPDHQWDLGHPXVHR#ULLKLPDNL¿WDLS| 5LLKLPlHQWDLGHPXVHR7HPSSHOLNDWX 

/$8$17$,

72567$, Q-RXOXLQHQ\KWHLVODXOXWLODLVXXVPXNDQD+\YLQNllQ.LGH NXRUR|NOR|5LLKLPlHQWDLGHPXVHR7HPSSHOLNDWX

/$8$17$,

Q-RXOXP\\MlLVHW|NOR|6XRPHQODVLPXVHRMD 0HWVlVW\VPXVHR7HKWDDQNDWX Q6DNVDODLVHWMRXOXPDUNNLQDW|NOR|5DJQDU*UDQLWLQ DXNLR

6811817$, Q<OHLV|RSDVWXVQl\WWHO\LKLQ2EMHWRWUDQVYHUVR/X]\ &RORUGH2D[DFDVHNl$LGRVWLMDYLUWXDDOLVHVWL|5LLKLPlHQ WDLGHPXVHR7HPSSHOLNDWX

7,,67$,

Q0LHOHQVlSDKRLWWDMD±Ql\WWHOLMl(VNR5LVVDVHQPRQRORJL| NOR|9DSDDSllV\|.DXSXQJLQNLUMDVWRQ6DPXOL3DURVHQ VDOL.DXSSDNDWX

JOULUKUU /$8$17$,

Q-RXOXP\\MlLVHW|NOR|7RLPLQWDNHVNXV5LYDNND .lSlOlPlHQWLH

Q3HUKHLGHQOLLNXQWDPDDLOPDSHUKHHWYRLYDWMXRVWDK\SSLl NLLYHWlMDSHODWD\KGHVVl|NOR±|3HOWRVDDUHQNRXOX 7HOOXVNDWX

Q3HONNlQlNRUYDQDNRQVHUWWL-RXVLNYDUWHWWL6FKHPD+HOPL +RUWWDQDMD(OLVD5XVL0DWHUR YLXOX 0DWOHHQD9HKPDD DOWWRYLXOX MD&VLOOD6]LOYD\ VHOOR |NOR|/LSXW¼| 5LLKLPlHQWDLGHPXVHR7HPSSHOLNDWX

6811817$,

6811817$,

Q/LLNNXYDLVlQSlLYl±NRNRSHUKHHQOLLNXQWDWDSDKWXPD| NOR±|8UKHLOXWDOR3RKMRODQNDWX

72567$, Q3HONNlQlNRUYDQDNRQVHUWWL.LWDUDPXVLLNLQKHOPLl -DQQH/HKWLQHQ|NOR|/LSXW¼|5LLKLPlHQ WDLGHPXVHR7HPSSHOLNDWX Q.LUMDLOLMDYLHUDLOLMDQD6DVND6DDULNRVNL|NOR| .DXSXQJLQNLUMDVWRQ6DPXOL3DURVHQVDOL.DXSSDNDWX

6811817$, Q3HONNlQlNRUYDQDNRQVHUWWL3LDQRMDODXOXPXVLLNNLD .DWDORQLDVWD0DULD0lQQLNN| SLDQR +HLGL,LVDOR VRSUDDQR MD6XVDQQD/DLQH VRSUDDQR |NOR| 0XVLLNNLRSLVWRQNDPDULPXVLLNNLVDOL9DOWDNDWX

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VIIKKO 5.–11.11. Koko viikon ajanDYRLPHWRYHW5LLKLPlHQ6HXGXQ$ .LOODVVDPD±SHNOR±MDOD±VXNOR±0XUWRNDWX 5.11. $YRLPHWRYHW$NOLQLNDOODNOR±(WHOlLQHQ DVHPDNDWXDNUV 7.11. $YRLPHWRYHWQXRULVRNHVNXV0RQDULOODNOR± 8XGHQPDDQNDWX

X±NOR0HNVLNRODLVLDHORNXYDNODVVLNRLWD (QJODQQLQNLHOLQHQWHNVWLW\V.LQR6DPSR6XRNDWX XNOR+HOVLQJLQ\OLRSLVWRQWXWNLMD+DUUL .HWWXVHQHVLWHOPl0D\DWMDPDDLOPDQORSSX 5LLKLPlHQNDXSXQJLQNLUMDVWR.DXSSDNDWX X±NOR9LLVLHSLVRGLDPHNVLNRODLVHVWD GUDDPDVDUMDVWD(O$OPDGH0p[LFR 5LLKLPlHQNDXSXQJLQNLUMDVWR.DXSSDNDWX XNOR6XVDQQH.RVNLPlNLNHUWRRPDWND NRNHPXNVLVWDDQ0HNVLNRVVD 6XRPHQODVLPXVHR7HKWDDQNDWX X6XRPHQODVLPXVHRVVD5LLKLPlHQWDLGHPXVHRVVD MDNLUMDVWRVVDRQHVLOOlPHNVLNRODLVWDODVLNXYD NlVLW\|MDYDORNXYDWDLGHWWD/DVLPXVHRVVDYRLP\|V VHXUDWDWHNVWLLOLHQNXGRQWDDMDRVWDDNlVLW\|WXRWWHLWD .DWVRNRNRYLLNRQRKMHOPDZZZULLKLPDNLÀ

Q3HULQWHLQHQMRXOXNDGXQDYDXVWDSDKWXPDNDXSXQJLQ NHVNXVWDVVD|NOR|.XONXH5LLKLPlHQOXNLROWDYDQKDOOH NDXSSDWRULOOH

.(6.,9,,..2

Q0RQDUL*DDODQHUHQQRPPDWLWVHQlLV\\VSlLYlQMXKODW| 1XRULVRNHVNXV0RQDUL8XGHQPDDQNDWX

72567$, Q,WVHQlLV\\VSlLYlQMXKOD-XKODSXKXMDQDURYDVWL.DOHUYR +XWWXQHQ5LLKLPlHQ0LHVODXODMDWMD5DXWDWLHOlLVWHQ6RLWWR NXQWDHVLLQW\\|NORNDKYLWDUMRLOXDONDHQNOR| .LUNNRSXLVWRQVHXUDNXQWDNRWL

Syyslomaviikon ohjelmaa /D±6X Q0\VWHHULOHLULLVRLOOH OXRNNDODLVHW±YXRWLDDW  +LQWD¼OLVlWLHGRWMDLOPRLWWDXWXPLVHWS

/$8$17$,

6X

Q3HUKHLGHQOLLNXQWDPDDLOPDSHUKHHWYRLYDWMXRVWDK\SSLl NLLYHWlMDSHODWD\KGHVVl|NOR±|3HOWRVDDUHQNRXOX 7HOOXVNDWX

Q9DKWHULVWRQXONRLOXSlLYlDONDHQNOR/lKW| 8KNRODQNLRVNLOWD

6811817$, Q5LLKLPlHQ5DXWDWLHOlLVWHQVRLWWRNXQQDQMRXOXNRQVHUWWL NRQVHUWLVVDHVLLQW\\P\|V5LLKLPlHQ1DLVODXODMDW|NOR| 2KMHOPD¼|.HVNXVNLUNNR

Q)XQSDUN ,GHDSDUN/HPSllOl 6KRSSDLOXDKXYL SXLVWRLOXDWDLYDLNNDPROHPSLD+LQWD¼OLVlWLHGRWMD LOPRLWWDXWXPLVHWS$OOHYXRWLDDW KXROWDMDQNDQVVD

7,,67$,

7R

Q5LLKLPlHQ1DLVODXODMLHQMRXOXNRQVHUWWL|NOR| 9DUXVNXQWDNLUNNR

7,,67$,

Q5LLKLPlHQ0LHVODXODMLHQMRXOXNRQVHUWWL|NOR| .DSSHOLNLUNNR

7.11. 5LLKLPlHQ6HXGXQ$.LOODVVDKHUQHVRSSDDWDUMROOD NOR±

72567$,

Lisätietoja: (KNlLVHYlSlLKGHW\|QWHNLMl +DQQD+lQQLQHQS

Poimintoja ohjelmistosta:

Q3HUKHOLLNXQQDQSHXKDSlLYl|NOR|8UKHLOXWDOR 3RKMRODNDWX

7.11. $YRLPHWRYHW1XRUWHQSDOYHOXSLVWH1XSLVVD NOR±8XGHQPDDQNDWX

´211,21«"´(KNlLVHYlQSlLKGHW\|YLLNRQYDORNXYDXV NLOSDLOX±

Meksikon kulttuuriviikko 1. – 10.11.2012

Q.DPDULNXRUR*DXGHWHQMRXOXNRQVHUWWL|NOR| .DSSHOLNLUNNR

6811817$, Q<OHLV|RSDVWXVQl\WWHO\LKLQ2EMHWRWUDQVYHUVR/X]\ &RORUGH2D[DFDVHNl$LGRVWLMDYLUWXDDOLVHVWL|5LLKLPlHQ WDLGHPXVHR7HPSSHOLNDWX

7L

Q6LUNXVNXUVVL ±OXRNNDODLVHW (WHOlLQHQNRXOX NOR±9DUXVWXVMXPSSDYDUXVWXV0DNVXWRQOLVl WLHGRWMDLOPRLWWDXWXPLVHWS

3H Q5HWNL)D]HULODDQ+LQWD¼7l\QQlN\V\SHUXXWXV SDLNNRMDS$ODLNlUDMDWHKWDDQ YDDWLPXNVHVWDYXRWWD 1XRULVRWLODWDYRLQQDSlLYLWWlLQNDWVRDXNLRORW ZZZULLKLPDNL¿QXRUHW 6\\VORPDYLLNRQWRLPLQWDDMlUMHVWlYlWNXOWWXXULMD YDSDDDLNDNHVNXNVHQQXRULVRMDOLLNXQWD\NVLN|W

Profile for RHL Data

Koti & KAUPUNKI 2/2012  

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 2/2012

Koti & KAUPUNKI 2/2012  

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 2/2012

Profile for rhl-data
Advertisement