Page 1

1 • 2014

KOTI&KAUPUNKI Riihimäen kaupungin ASUKAslehti • www.riihimaki.fi • Julkinen tiedote / ryhmäjakelu

6 -7

Joukkoliikenne palvelee riihimäellä

8 -9

kaupungilla ON aktiivinen rooli liikuttajana

12 -13

Mikko Käkelä

riihimäellä juodaan hyvää vettä

Riihimäki – lasiN kaupunKI 4-5


2

Koti & Kaupunki 1 • 2014

Pala Afrikan aurinkoa TEATTERI

taide

Riihimäen taidemuseossa 14.2. – 18.5. Tinga Tinga – pala Afrikan aurinkoa. 1.3. – 14.12 Kolmen kopla – Sallinen, Ruokokoski, Nelimarkka.

Riihimäen taidemuseo

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI Julkaisija Riihimäen kaupunki Päätoimittaja Anna Availa, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula

■ 2.4. Satakieli ■ 4.4. Versio 2.1 ■ 19.4. Sopimus Mr. Evergreenin kanssa ■ 8.5. Minä... Minä! Minä? www.rnt.fi Kino Sampo, Suokatu 9

Haukkua halki historian Metsästysmuseossa 13.3. – 21.9. Haukkua halki historian – Koirat kautta vuosisatojen 13.3. – 21.9. 125 vuotta – Hyvää elämää koiran kanssa, Suomen Kennelliiton juhlanäyttely

Suomen Metsästysmuseo

www.metsastysmuseo.fi Tehtaankatu 23 A

Pääkirjoitus ■ Anna Availa

Kuntarakenteet selvityksessä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki tekevät yhdessä toukokuuhun mennessä kuntarakennelain mukaisen kuntarakenneselvityksen. Selvitys tuottaa tietoa siitä, voidaanko Riihimäen seudun kunnat yhdistää yhdeksi kunnaksi. Kaikkien kuntien valtuustot päättävät 9.6. kokouksissaan, edetäänkö varsinaisiin liitossopimusneuvotteluihin. Selvitysvaiheessa kuntalaisten on mahdollista saada tietoa ja keskustella kuntarakenneselvityshankkeesta huhtikuun alussa. Riihimäellä kuntalaistilaisuus järjestetään 7.4. kello 17.00 lukion auditoriossa. Lisäksi kuntalaiset voivat verkkokyselyssä kertoa mitä hyviä ja huonoja puolia sekä mitä uhkia ja mahdollisuuksia kuntarakenneselvitykseen liittyy. Kaikkien kuntien verkkosivuille on koottu samat tiedot kuntarakenneselvityksestä. Perehdy asiaan lisää ja käy vastaamassa kyselyymme!

SAMAE koskinen

Kutsun sitä kotikaupungikseni Synnyin Riihimäellä ja asuin siellä 27 vuotta. Kutsun sitä kotikaupungikseni ja esittelen itseni aina riihimäkeläisenä. Olen taustastani ylpeä. Suhteeni kaupunkiin on mielenkiintoinen eikä suinkaan vailla latauksia. Lapsuuteni oli täynnä turvaa, rauhaa ja leikkiä luonnon helmassa. Seurakunnan päiväkerhoa ja musiikkiluokkaa. Mutta kenelläpä teini-ikäisellä ei alkaisi massiivinen angsti omaa kotipaikkaansa kohtaan? Tunsin oloni ulkopuoliseksi ja pakenin omaan maailmaani, löysin lopulta musiikista keinon ilmaista itseäni. Vieläkin Riihimäki on yksi ainoista Suomen kaupungeista, jossa pelkään. Tietty sattumanvaraisen väkivallan uhka leijuu ilmassa, ja mikäli mikään ei ole muuttunut, meininki nuorilla on pahimmillaan hyvinkin näköalatonta. Prisma tappoi Hämeenkadun. Kulttuu-

ritoiminta on sukupolvesta toiseen muutaman aktiivisen henkilön käsissä. Mutta ikäiseni ihmiset ovat alkaneet paluumuuttamaan kaupunkiin, ja ymmärrän hyvin miksi. Olen pienen lapsen isä, ja paikka tuntuu yht’äkkiä houkuttelevalta. Neliöhinnat ovat edulliset, kirjasto fantastinen eikä puistoista löydy vielä hirveästi huumeneuloja. Päivähoito löytyisi läheltä, ja juna veisi helposti ympäri maata. Lisäksi Vihreä Talo ja Koomikko esittelevät jengille ohjelmaa, jolle on myös yleisöä. Kahvila Feeniks tarjoaa houkuttelevia salaatteja, ja Tornin terassi on yksi Etelä-Suomen nähtävyyksistä. Kuten kaikesta muustakin, rakastamistamme asioista löytyy monta puolta. Kirjoittaja on Riihimäellä syntynyt laulaja-lauluntekijä, joka tällä hetkellä asuu Helsingissä.

Saara Vuorjoki

KOTI&KAUPUNKI

www.riihimaki.fi/taidemuseo Temppelikatu 8

Nuorisoteatteri


3

Riihimäen kaupungin asukaslehti

Riihimäen Teatteri ■ Vanja-eno goes iskelmä in the Riihimäki region

Riihimäen Teatteri

■ Kaksi Vihtoria ja Klaara ■ Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike

Riihimäen Kaupunginmuseo

■ Aku Hirviniemen monologi Melontaa

■ 27.4. asti Toteutumaton Riihimäki

■ Nukketeatteriesitys Susi ja Punahilkka

■ 11.5.–17.8. Meidän suuri päivä – häänäyttely

■ Lisäksi vierailuesityksiä www.riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1

lyhyesti

Riihimäki palaa lasikaupungiksi

me

la

Riihimäen kierrätyskeskus muuttaa Kylänraitilta Sakonkadulle 1.4. Uusi myymälä avataan osoitteessa Sakonkatu 4 A, joka sijaitsee Teboilin jakeluaseman kohdalla. Kierrätyskeskus on ollut muuton vuoksi suljettu. Muutosta huolimatta tavaraa otetaan edelleen vastaan, ja siitä pitää sopia kierrätyskeskusvastaavan Jyri Lindblom kanssa. Tavaraa noudetaan mahdollisuuksien mukaan. ■

4 -5

um

Kierrätyskeskus avaa uudessa osoitteessa aprillipäivänä

Tässä numerossa aN

Riihimäellä asuva, suomea puhuva bulgarialainen valokuvaaja Angel Marin ottaa tämän vuoden aikana 2014 valokuvaa Riihimäestä ja riihimäkeläisistä. Sinä voit osallistua Marinin Hymyilevät kirsikat -teokseen, ja pyytää häntä ottamaan sinusta valokuvan kotonasi, työssäsi tai harrastuksissasi. Tutustu teokseen Riihimäen verkkosivuilla ja ole yhteydessä Mariniin. Angel Marin, p. 046 640 9226, sähköposti marinangel.fi@gmail.com. ■

www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23

iin

Osallistu Hymyilevät kirsikat -valokuvateokseen

Suomen lasimuseo

nn

LiiKuTa-hanke ja Riihimäen kaupunginmuseo keräävät muistoja, kaskuja ja haaveita ”sen oikean” kohtaamisesta ja häistä Riihimäen seudulla. Keruu ulottuu myös digitaaliseen hääkuvastoon sekä musiikkimuistoihin. Materiaali julkaistaan nimimerkillä. Keruun pohjalta tuotetaan kokonaisuus äitienpäivänä kaupunginmuseolla avautuvaan Meidän suuri päivä -häänäyttelyyn. Käy kertomassa muistosi Pusukopissa Riihimäen kaupunginkirjaston ala-aulassa tai täytä lomake LiikuTa-hankkeen Facebooksivulla tai kaupunginmuseon verkkosivuilla. ■

14.2. – 4.5. Väri ja lumo – Ranskalaista Art Decó-lasia 14.2. – 4.5. Ulla Forsell – Lasitaidetta Ruotsista 28.3. – 8.6. Eurooppalaisen lasitaiteen nuoria lupauksia

Je

Kerro tarinasi sen oikean kohtaamisesta ja rakastumisesta

www.riihimaki.fi/kaupunginmuseo Öllerinkatu 3

Suomen lasimuseo

6 -7 Joukkoliikenne sopeutuu kaupunkilaisten tarpeisiin

8 -9 Tavoitteena terveellinen liikunta

10 -11 Ajankohtaista Riihimäellä

Osta oma Reilun kaupan Riihimäki-kassi Kaupungintalon Tietotuvasta, taidemuseosta, kaupunginmuseosta ja lasimuseosta voit ostaa Reilun kaupan Riihimäkikassin vaikka tuliaisiksi Riihimäeltä. Kangaskassin hinta on 5 €.

Ekoarki kutsuu mukaan kestävään kehitykseen. Yleiskaavan rakennemallit nähtäville huhtikuussa. Monarilla bänditiloja nuorille muusikoille. Riihimäen kaupungin mobiilisovellus älypuhelimiin ja tabletteihin. Uusi jäähalli avaa ovensa ensi syksynä. Anna palautetta ja voita vapaalippuja uimalaan tai museoihin.

RIIHIMÄEN VESI

12 -15 Tietopaketti Riihimäen Vedestä Terveysviranomaiset valvovat käyttöveden laatua ja ottavat säännöllisesti näytteitä useista pisteistä eri puolilta verkostoa. Lue, millaista vettä riihimäkeläiset tutkimusten mukaan juovat. Mikä vedessä maksaa? Litra vettä kotiin toimitettuna, pois johdettuna ja puhdistettuna maksaa noin 0,5 senttiä. Mistä kaikesta tämä hinta muodostuu ja mihin Riihimäen Vesi rahat kuluttaa?


4

Koti & Kaupunki 1 • 2014

Lasikaupungista menestystä maailmalle.

RIIHIMÄKI PALAA LASIKAUPUNGIKSI Riihimäen perinteisen Hyttikorttelin naapurissa tapahtuu taas. Kokeneet taitajat ja innokkaat nuoret tekevät lasia, joka huomataan sekä Suomessa että ulkomailla. Suomalainen lasi nousi maailman tietoisuuteen 1950-luvulla Milanon triennaaleissa. Silloisten mestareiden maineella on voitu ratsastaa nuorten muotoilijoiden mielestä ehkä liiankin pitkään. Lasismi on lasiosuuskunta, joka uskoo rohkeasti siihen, että suomalaisen designlasin paikka on taas maailmalla. Siellä on katse. Alkutaipaleella vielä ollaan, mutta viime vuosi oli Helmi Remeksen mukaan hyvä. Nuorille suunnatussa Venetsian taidelasikilpailussa esimerkiksi Helmi Remes pääsi teoksellaan sekä piirustuksellaan kiertonäyttelyyn, joka alkaa kesällä Espanjan La Granjassa ja päätyy Venetsian lasimuseoon. Vaikka nämä eivät taloudellista hyötyä poikisikaan, tulevaisuuden kannalta ne ovat tärkeitä. – Kansainvälistä näkyvyyttä olemme saaneet myös Lasismin jäsenten yhteisnäyttelyllä Saksassa Gernheimin lasimuseossa. Näyttely on ollut menestys ja hieno kokemus. Toivomme saavamme vastaavia tilaisuuksia lisää myös tulevaisuudessa. – Ei todellakaan ole itsestään selvää, että Suomessa tehdään lasia käsityönä. Sen vuoksi on kansainvälisyyden ohella tärkeää, että myös suomalaiset löytävät taas lasin, Helmi Remes korostaa.

Ei ole itsestään selvää, että Suomessa tehdään lasia käsityönä. Sen vuoksi on tärkeää, että myös suomalaiset löytävät taas lasin.

Nuoruus ja kokemus. Lasismi on kahdeksan käsiparia: Maria Jutila, Toni Kokkila, Joonas Laakso, Kaappo Lähdesmäki, Maarit Lähdesmäki, Kimmo Reinikka, Helmi Remes

ja Erno Takala. Heidän taustavoimanaan on kokenut lasinpuhaltajamestari Jaakko Liikanen, joka on aikanaan puhaltanut Riihimäellä suurten mestareiden, muun muassa Nanny Stillin ja Helena Tynellin kanssa.

– Mukava on katsella nuoria puhaltajia. He ovat taitavia, joten pidättäydyn lähinnä vinkkien antamiseen omasta, noin 50 vuoden kokemuksesta. Lasismin jäsenet eivät ole riihimäkeläisiä. Osuuskunnan perustamiseen juuri Riihimäelle tarjoutui erinomainen tilaisuus, kun Jaakko Liikanen halusi hiljalleen lopetella ja myi uunit sekä muut hyttitarpeet nuoremmilleen. Sopimus kuitenkin on, että hän voi jatkaa työtä hytissä ja olla samalla kokemuksellaan henkisenä tukena. Suomen mahtavin lasijäbä sanovat Lasismin nuoret. Osuuskunta tekee lasin alalla kaikkea sitä, mitä tänään pitääkin: uutta kaunista muotoilua, tarjoaa yritysvierailuja, joissa vieraat voivat itse puhaltaa ja tekee tietenkin tilaustöitä. Viimeisenä mahtavana projektina on niin kutsuttu Pezzato-työ, jossa käytetään poikkeuksellista muranolaista tekniikkaa. – Olemme tosi iloisia, että suomalainen asiakas halusi tilata sen meiltä, eikä esimerkiksi Italiasta, Helmi Remes sanoo.

Naapurissa Verstakko. Riihimäen lasikaupungin uusi tuleminen ei lepää pelkästään lasiosuuskunta Lasismin varassa. Heti naapurissa on toinen toimiva lasihytti, Verstakko.

Myös siellä yhdistyvät kokemus ja nuoruus. Kokemusta edustaa Kari Alakoski. Hän on puhaltajamestari, jonka työhistoria pitää sisällään Iittalan, ja Nuutajärven lasitehtaat, joissa hän on työskennellyt monien kuuluisien muotoilijoiden kanssa. Nyt hän tekee omaa taidelasituotantoa useilla vaativilla tekniikoilla.

Nuoruutta Verstakossa edustaa vuonna 2012 vuoden nuoreksi kädentaitajaksi valittu Marja Hepo-aho. Tämä pari herätti suurta huomiota syksyisessä Kulta-aika-näyttelyssa Suomen lasimuseossa. Samassa Verstakon hytissä puhaltavat myös Sooda Shop Design Oy:n Aino Vilpas ja Marjut Numminen. Kuten Lasismilla myös Verstakossa on kiinnostava näyttelytila, jossa klassiset lasiteokset yhdistyvät nuorten värikkäisiin ja pirskahteleviin töihin. Eikä Riihimäen lasimaailma tähän rajoitu. Kivenheiton päässä on vielä Pekka Paunilan lasistudio, joten kyse on todellisesta suomalaisesta lasitaiteen keskuksesta, jonka kehittämiseen myös kaupunki panostaa. Hankkeen nimi on Illuusio. Siihen liittyy kesällä pidettävä lasin ja muotoilun näyttely. Kaupungin tavoitteena on miettiä, miten lasitehtaan ja lasimuseon alueelle saadaan elämää, joka kerää kaupunkilaisten lisäksi myös lasista kiinnostuneita ihmisiä eri puolilta maata. Siemen on kylvetty, ja se itää Riihimäen perinteikkäässä lasikaupungissa. ■

Illuusio-kesänäyttely ja kulttuurifestiva ali 29.6.–31.8.2014

pKun elämä tökkii, me puhallamme – ammattihuumoria.

Riihimäen Wanhalle Lasitehtaalle puhalletaan lisää kulttuurihenkeä Illuusio-kesänäyttelyn ja poikkitaiteellisen kulttuurifestivaalin voimin. Illuusio-kesänäyttely on esillä 29.6.– 31.8.2014 Riihimäen Wanhalla Lasitehtaalla Pääkonttorirakennuksessa. Näyttelyyn on vapaa sisäänpääsy, ja se on avoinna ti–su klo 11–18. Mielenkiintoinen kesänäyttely kootaan nykykuvataiteen ja lasimuotoilun ympärille. Muotoilunäyttelyssä esitellään 12 lasitehtaan alueella työskentelevän ammattilaisen lasimuotoilua ja taidelasia.

Illuusio-kulttuurifestivaali järjestetään näyttelyn päätteeksi 29.–31.8.2014. Festivaalin kolmen päivän aikana on luvassa musiikkia, erilaisia esityksiä ja työpajoja koko perheelle. Tapahtumien tarkoituksena on tuoda esiin lasitehtaan alueen nykyistä toimin-

taa ja herättää valtakunnallista kiinnostusta alueen tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia kohtaan. Lasitehtaan alueen ja sen tapahtu-mien kehittämistyössä ovat mukana A. Ahlström Kiinteistöt Oy, alueen luovanalan yrittäjät, museot, Riihimäen kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu.  Yhdessä Metsästysmuseon ja lasimuseon sekä jo olemassa olevan taidelasituotannon kanssa lasitehtaan alue tarjoaa hyvän kehitysalustan vetovoimaiseksi elämysmatkailukohteeksi. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti Kuvat: Mikko Käkelä

pNuori voima ja pitkä kokemus kohtaavat, kun Helmi Remes ja Jaakko Liikanen tarkastelevat muranolaisella pezzato-tekniikalla tehtyä maljakkoa.

pMaljakko saa muotoa Kaappo Lähdesmäen käsissä avustajanaan Helmi Remes.

pLasin hiominen on kärsivällisyyttä vaativaa työtä, Kimmo Reinikka kertoo.

pValmis lasi ja Kaappo Lähdesmäen tarkka silmä kohtaavat.

5


6

Koti & Kaupunki 1 • 2014

JOUKKOLIIKENNE sopeutuu KAUpunkilaisten tarpeisiin Riihimäellä koululaislipun hinta on Suomen halvimpia, ja sitä voi käyttää rajattomasti. Tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi käyttö on Riihimäellä kuitenkin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna vähäisempää.

Pelkillä asiakastuloilla ei liikennettä ole Riihimäellä eikä Suomen muissakaan kaupungeissa mahdollista hoitaa. Tästä syystä kaupunki ostaa palvelun liikennöitsijältä ja saa siihen valtiolta avustusta. – Riihimäen kaupunkiliikenteessä on kahdeksan linja-autolinjaa, ja niiden lisäksi on palvelulinja, joka myös on kaikille avointa. Palvelulinjaa ajetaan matalalattia-autolla lukuun ottamatta aamulla Pohjankorvesta lähtevää vuoroa. Palvelulinjan aikataulu on tehty väljäksi, jotta se voi tehdä reitiltään pieniä poikkeamia. Riihimäkeläisillä on valittavanaan useita edullisia lipputuotteita kaupunki- ja palveluliikenteeseen. – Kaupungin joukkoliikennemenot olivat vuonna 2013 noin 770 000. Valtionapua siihen saatiin noin 215 000 euroa. Lain mukaan valtio voi tukea joukkoliikennettä 50 prosentilla, mutta tuki on pudonnut noin 30 prosenttiin, kertoo liikennesuunnittelija Anna-Maija Jämsén. Hänen mukaansa joukkoliikenteen järjestäminen kaupunkilaisille on tärkeää. Sitä tukevat myös ympäristönsuojelulliset tavoitteet. – Joukkoliikennettä tarvitsevat ennen kaikkea koululaiset ja useat junalla esimerkiksi pääkaupunkiseudulle töihin kulkevat. Tämän vuoksi kaikki linja-autolinjat ajavat rautatieaseman kautta. – Olemme pyrkineet myös rytmittämään liikenteen siten, että se on runsainta juuri aamun ja iltapäivän tunteina ja hiljaisinta kes-

kipäivällä. Vuoroja pitää kuitenkin olla myös hiljaisempina aikoina, koska kuntalaisia pitää palvella silloinkin.

Joukkoliikennettä tarvitsevat ennen kaikkea koululaiset ja junalla esimerkiksi pääkaupukiseudulle töihin kulkevat.

Jatkuvaa kartoitusta. Kaupunki- ja palveluliikennettä hoitaa Ventoniemi Oy. Liikennöitsijän kanssa on yhdessä rakennettu reitistöä ja aikataulutuksia vastaamaan riihimäkeläisten todellisia tarpeita. Suuria muutoksia ei ole reitteihin tulossa, joskin ensi syksynä mahdollisesti lisätään vuoroja Merkokseen. Palvelukartoitus ja palvelutason määrittely tehtiin 2010, ja palaute kuntalaisilta on edelleen pääsääntöisesti hyvää. Palautetta otamme mielellämme vastaan edelleenkin, koska haluamme, että tarjonta kohtaa mahdollisimman hyvin todellisen tarpeen, Jämsén sanoo. Hänen mukaansa tärkeänä tavoitteena on myös ollut yrittää pitää lippujen hinnat riihimäkeläisille kohtuullisina, halpoina tai jopa ilmaisena. – Esimerkiksi koululaislipun hinta on Suomen halvimpia, vain 57 euroa lukukaudessa, ja sitä voi käyttää rajattomasti myös lomien ja viikonloppujen aikana, joten se tukee myös nuorten harrastuksia. Tätä lippua, kuten myös keskiasteen koululaislippua voidaan käyttää ympäristökunnista Riihimäelle tulevissa linjaautoissa pikavuoroja ja ML-Charterin liikennettä lukuun ottamatta. Lisäksi veteraanit matkustavat paikallisliikenteessä Riihimäellä ilmaiseksi. Lipun voi lunastaa kaupungin Tietotuvasta esittämällä veteraanitunnuksen.

pPaavo Peltoniemelle ovat tulleet Riihimäen kadut tutuiksi linja-auton tuulilasin näkövinkkelistä.

Lippuja tuetaan. – Tiedämme, että kertalipun hinta on kallis ja mietimme, mitä asialle voisi tehdä. Pääsääntöisesti kaupungin ja valtion tuet erilaisille lipputuotteille ovat kuitenkin tuntuvia. – Kaupunkilippu maksaa asiakkaalle 45,60 euroa, kun se ilman tukea maksaisi 85,50 euroa ja vastaavasti 46,50 euroa maksava Helsingin, Vantaan ja Espoon sisäinen HSL lippu maksaisi 102,20 euroa ilman kaupungin ja valtion tukea. Työmatkalipun asiakashinta Vantaalle ja Helsinkiin on 206,10 euroa ja ilman tukea 413,20 euroa, Anna-Maija Jämsén luettelee. ■

Paikallisliikenne kulkee kuudella autolla

pPetri Lindén kertoo, että Ventoniemellä on Riihimäen joukkoliikennettä hoitamassa viisi tällaista linja-autoa.

Ventoniemi Oy:n ajomestari Petri Lindén vastaa liikennöitsijän puolesta Riihimäen linja-autoliikenteestä. Hän tuntee kaupungin läpikotaisin, koska on ollut 20 vuotta ensin kuljettajana ja nyt viimeiset 14 vuotta ajomestarina. – Käymme läpi reitit ja mahdolliset aikataulumuutokset vuosittain, jotta ne olisivat ajan tasalla. Aikaisemmin ajoimme reitin 20 minuutissa, mutta nyt puolessa tunnissa, mikä helpottaa aikataulussa pysymistä. Reitteihin tai aikatauluihin tehdään muutoksia, jos tarvetta ilmenee, Lindén sanoo.

Riihimäen joukkoliikenteen hoitamiseen tarvitaan hänen mukaansa viisi linja-autoa sekä yksi pikkubussi palvelulinjaa varten. Kalusto on hyväkuntoista, ja kuljettajat palvelualttiita. Joskus ihmetellään, miksi käytämme suuria linja-autoja, vaikka matkustajia on kovin vähän. Aamulla ja iltapäiväaikaan useilla reiteillä ei kuitenkaan pikkubussi kaikilla lähdöillä riitä ja tarvitaan isoa bussia. Kahteen erilaiseen kalustoon taas ei ole käytännössä taloudellisista syistä mahdollista investoida. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti Kuvat: Jenniina Nummela

JOUKKOLIIKENNE PALVELUKSESSANNE.

Koulukyyti Koulukuljetukset pyritään järjestämään joukkoliikenteellä. Tämän lisäksi niitä hoidetaan kolmella kilpailutetulla 16 –19-paikkaisella pikkubussilla. Kolmea reittiä hoitaa kaksi liikennöitsijää. Riihimällä noudatetaan koulukuljetussääntöä. Sen mukaan oppilaalle myönnetään koulukuljetus hakemuksesta lukuvuosittain ensisijaiseen kouluun, mikäli koulumatkan pituus on 0 – 3 luokkalaisella yli 3 km ja 4.– 9. luokkalaisella yli 5 km. Lisäksi myöntämisen perusteena voi olla koulumatkan vaikeus tai rasittavuus sekä koulumatkan vaarallisuus.

pRiihimäen joukkoliikennelinjat ovat aamun ja iltapäivän tunteina koululaisten suosimia. Lippu on halpa, ja sillä voi kulkea muulloinkin.

7


8

Koti & Kaupunki 1 • 2014

TAVOITTEENA TERVEELLINEN LIIKUNTA Riihimäen kaupungilla on aktiivinen rooli ihmisten liikuttajana. Johtavana ideana on viedä terveellinen liikunta sinne, missä ihmisetkin ovat. Kaupungin monet urheilukentät, maauimala, uimahalli, jäähalli, Riutan laskettelurinteet ja kaupungin muut ulkoilualueet, koulujen liikuntasalien iltakäytön hallinnointi sekä urheilutalo ovat näkyvä osa liikuntatointa, joka on todellisuudessa paljon, paljon muuta. – Toiminnallinen painopiste meillä on terveellisessä liikunnassa ja sen tarjoamisessa kaikille kaupunkilaisille. Terveellinen monipuolinen liikunta antaakin kaikille kuntalaisille hyvän pohjan, oli kyseessä sitten ikäihminen tai huippu- urheilijan alku. Sen vuoksi oli erittäin tärkeätä ja hienoa, että resurssejamme lisättiin vakituisella terveysliikunnanohjaajan toimella, vs. liikuntapäällikkö Eeva Saarinen sanoo. – Tämän perusajatuksen toteuttamisessa tärkeintä on pyrkiä viemään liikuntaa sinne, missä ihmiset ovat ja tarjota sellaisia toimintaedellytyksiä, jotka vastaavat ihmisten mieltymyksiä. – Liikuntakulttuuri on muuttunut. Meidän tehtävänämme ei ole opastaa lapsia hiihtämään hiki hatussa, vaan saada luotua lapsille, nuorille, työikäisille, ikääntyneille ja eritysryhmille aktiivinen elämäntapa. Terveellistä liikuntaa on myös muun muassa välituntiliikunta tai koulun jälkeen vietetyt tunnit skeittaamassa. – Liikuntapalveluiden tavoitteena on myös ollut rakentaa joka vuosi yksi uusi lähiliikuntapaikka monitoimista liikuntaa silmällä pitäen, Eeva Saarinen sanoo. – Tänä vuonna on tarkoitus rakentaa nuorille uusi skeittiparkki Peltosaaren liikuntapuistoon.

Yhteiset liikuntahetket tai kulttuuritapahtumat tukevat toisiaan ja vaikuttavat laajasti hyvinvointiin.

Moninaista yhteistyötä. Liikuntapalveluiden osuus kaupungin talousarviosta on noin prosentin luokkaa. Se ei kuitenkaan Terveystarkoita, ettei liikunta toiminta voisi Mikä tahansa olla laadukasta, liikunta, tuloksellista ja joka merkittävää, päinparantaa vastoin. terveyttä – Jos useat väestö- ja hyvinvointia. ryhmät saadaan liikkumaan,

Kortteliliikunta Liikkumisen järjestämistä tai mahdollistamista omassa asuinympäristössä.

kaupungin terveydenhuollon menoissa saadaan varmasti pitkällä tähtäyksellä merkittäviä säästöjä. – Tärkeätä tuloksellisuuden kannalta on se, että yhteistyötä tehdään entistä enemmän poikkihallinnollisesti siten, että mukana on toimijoita eri hallinnonaloilta. Tulevaisuudessa olisi erittäin antoisaa, jos esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella olisi myös palkattuna terveysliikunnan kehittämiseen henkilö ja yhteistyötä saataisiin näin lisättyä huomattavasti. Tällä olisi varmasti pidemmällä aikavälillä vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään jo paljon niin vanhuspalveluiden, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, nuorisopalveluiden sekä kulttuurin ja jopa kaupunginmuseoiden kanssa. – Liikunnallinen elämäntapa parantaa elämänlaatua. Liikunnan avulla kuntalaisten hyvinvointia parannetaan niin fyysisellä kuin henkisellä puolella. Kunnan päättäjien tehtävänä on luoda liikuntamyönteinen ilmapiiri ja olosuhteet elinkaariliikunnalle ja aktiiviselle elämäntavalle. Yhteiset liikuntahetket tai kulttuuritapahtumat tukevat toisiaan ja vaikuttavat laajasti kaupunkilaisten hyvinvointiin, Eeva Saarinen korostaa. – Liikunta onkin kunnan hyvinvointipolitiikan väline.

Erityisryhmät mukaan. Panu Tavisalo on kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja, jonka tehtävänä on liikuttaa myös niitä, jotka tarvitsevat jonkinlaista soveltamista, eli ovat esimerkiksi liikuntarajoitteisia. – Varsin usein meiltä toivotaan esimerkiksi lisää vesijumppaa. Sen tarjonnan lisääminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. ToisaalTaloyhtiöliikunta

Lähiliikuntapaikka Esimerkiksi läheisen koulun piha tai puisto, joka on tehty liikuntaan soveltuvaksi.

ikäihmisten liikunnan järjestäminen taloyhtiön tiloissa siten, että vetäjinä ovat vertaisohjaajat.

pPanu Tavisalo vastaa erityisryhmien liikunnasta ja muun muassa kouluttaa vertaisohjaajia.

ta kokonaisuuden kannalta on ehkä tärkeämpää löytää niitä ryhmiä, jotka eivät lainkaan liiku. – Tältä pohjalta syntyi ajatus viedä liikuntaa ihmisten luokse. Esimerkiksi palvelutaloista ja senioritaloista löytyy paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät pysty lähtemään, mutta joiden elämän laatua pystyttään sopivalla liikunnalla merkittävästi parantamaan Panu Tavisalo sanoo. – Taustalla on valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen -hanke, johon haimme mukaan, mutta emme päässeet. Tuon hankkeen pohjalta kuitenkin syntyi idea käynnistää poikkihallinnollinen yhteistyö ja taloyhtiöliikunnan pilotti kaupungin omin voimin. Koska ohjaajaresurssit ovat vähäiset, lähdimme siitä, että me käynnistämme toiminnan ja sen jälkeen ryhmästä löytyy aktiivisia ihmisiä, jotka ottavat vetovastuun ja jotka saavat meiltä tarvittavan tuen Myös tässä on mukana muita kaupungin toimijoita, esimerkiksi terveyskeskuksen fysioterapeutit. Toiminta on saanut erittäin hyvää palautetta, ja siitä ovat kiinnostuneet myös eräät muut kaupungit.

Tukee yksin selviämistä. On todettu, että tällaisella liikunnalla voidaan oleellisesti edesauttaa ikääntyneiden ihmisten selviytymistä ja asumista yksin. Myös yhteisöllisyys ja ikätovereiden tukeminen on lisääntynyt näissä kohteissa. Nämä hyvät kokemukset kannustavat siirtämään toimintamallia muihinkin taloyhtiöihin. – Idea on osoittautunut hyväksi ja toimintaa pystytään pyörittämään melko pienin resurssein, koska voima tulee ryhmien sisältä. – Tarvitaan vain taloyhtiön vastuuhenkilö, taloyhtiön lupa kerhotilojen käytölle, vertaisohjaajien kouluttamista ja tukemista. Melko pienin kustannuksin voidaan todellakin saavuttaa merkittäviä tuloksia, Panu Tavisalo tiivistää. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti Kuvat: Mikko Käkelä

LIIKUNTAPALVELUT SINNE MISSÄ IHMISET OVAT.

pVesijumppa on äärettömän suosittua, ja tulijoita on jatkuvasti enemmän kuin on resursseja.

Hyvinvointineuvonta jalkautuu ympäristöön Riihimäen kaupungin liikuntapalvelut

u Ikäihmisille suunnattua hyvinvointi-

järjestää hyvinvointineuvontaa Riihimäen

neuvontaa ke 23.4. klo 10–13 vapaaehtois-

uimalassa maanantaisin klo 14–16 (ei ajan-

keskus Virsussa, Hämeenaukio 1

varausta). Maksuttomassa palvelussa kuntalai-

ei ajanvarausta, maksuton.

silla on mahdollisuus saada liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, kehonkoostumusmittausta sekä

u Lisätietoja saa Riihimäen liikunta-

kuntosaliopastusta. Kevään aikana toiminta

palveluiden terveysliikunnanohjaaja

jalkautuu uimalan lisäksi myös kirjastoon ja

Sari Pekkalalta, p. 019 758 4744

vapaaehtoiskeskus Virsuun.

sari.pekkala@riihimaki.fi.

u Kehonkoostumusmittauksia

u Hyvinvointipiste uimahallissa,

Riihimäen kirjastossa ti 25.3. klo 16 –18, ei

Salpausseläntie 16

ajanvarausta, Satuhuone, 2. kerros, maksuton.

avoinna ma 14 –16.

pKesäkunnon puolesta kannattaa kampanjoida.

9


10

Koti & Kaupunki 1 • 2014

uutiset

muut asiat

Ekoarki kutsuu yhdistyksiä ja seuroja ja asukasyhdistyksiä mukaan Ekoarkityö on Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön koordinoima yhteistyömuoto kaupungin ja asukasyhdistyksien, seurojen ja järjestöjen välillä. Ekoarkityö pohjautuu Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen työhön, ja sen tavoit-

teena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Nyt yhdistyksiä, seuroja ja asukasyhdistyksiä kutsutaan mukaan edistämään yhteisiä ilmastotavoitteita. – Pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä Riihimäestä kokonaan

hiilineutraali, kertoo Riihimäen ympäristöasiantuntija Salka Orivuori. Jos olet kiinnostunut osallistumaan Ekoarki-työhön tai kuulemaan asiasta lisää, ota yhteys Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntijaan. ■

OLETKO AJATELLUT KOTIKAUPUNKIASI? Yleiskaava vaikuttaa siihen, millaista on tulevaisuuden riihimäkeläisten elämä.

Viime vuoden lopulla aloitettiin Riihimäen yleiskaavan pohjaksi laadittavien rakennemallien työstäminen. Talven aikana työtä jatkettiin, ja keväällä on aika antaa palautetta. Rakennemalleissa hahmotellaan, millaisia vaihtoehtoja Riihimäellä on kehittyä ja kasvaa vuoteen 2035 mennessä. Tulevaisuuden Riihimäkeä lähestytään seitsemän eri teeman kautta: 1. Riihimäen seutu 2. Asumisen kaupunki 3. Kehityskäytävät 4. Kestävän liikkumisen kaupunki 5. Elävä, vihreä kaupunki 6. Tiivistyvä kaupunki 7. Visio 2050.

Rakennemallien ollessa nähtävillä huhtikuun lopulla järjestetään kaikille kaupunkilaisille avoin työpaja. Tilaisuudessa on mahdollista antaa palautetta nähtävillä olevista rakennemalleista sekä kehittää niitä edelleen. Erityisesti Visio 2050 –rakennemallin toivotaan innostavan työpajalaiset ideoimaan ennakkoluulot-

MUSIIKKITOIMINTAA MONARILLA Nuorisokeskus Monarilla on harjoitustiloja nuorille soittajille ja yhtyeille. Tilat sijaitsevat Monarin alakerrassa, yhdessä syksyllä valmistuneen studion kanssa.

Bänditilat ovat ensisijaisesti tarkoitetut alaikäisille soittajille, mutta tilan salliessa myös vanhemmat soittajat ovat tervetulleita. – Sillä on iso merkitys meidänkin toiminnalle. On hienoa että on olemassa tiloja joissa pääsee soittamaan nekin, joilla ei ole varaa kalliiseen vuokraan, kertoo Miikka Kankaantähti, yksi nuorisotilan vuokralaisista. Monarin bänditiloissa soittavilla bändeillä on mahdollisuus kokeilla Monarin omaa studiota sekä etuoikeus päästä esiintymään nuorisotapahtumiin. Studiota voi varata kuka tahansa, eikä musiikin tyylirajoja ole. Muille kuin nuorisotilan bändeille studio kustantaa

tomasti Riihimäen tulevaisuutta. Myöhemmin syksyllä rakennemallien teemat sovitetaan samalle kartalle. Tuloksena on rakennesuunnitelma, johon kaupungin luottamuselimet ottavat kantaa loka-marraskuussa. Kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennesuunnitelma toimii lähtökohtana yleiskaavaluonnosta laadittaessa. Yleiskaava vaikuttaa siihen, millaista on tulevaisuuden riihimäkeläisten elämä. Miten sujuvat matkat töihin, kouluun, kauppaan ja harrastusten pariin? Innostaako elinympäristö luomaan uutta kaupunkikulttuuria ja ylläpitämään vanhaa perintöä? Onko tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja kaikkiin elämänvaiheisiin? Yleiskaavatyö on vasta alussa, tule mukaan ideoimaan! ■ Rakennemallit nähtävillä 22.4.–21.5.2014 Työpaja kaupunkilaisille 28.4.2014

On hienoa, että pääse soittamaan nekin, joilla ei ole varaa kalliiseen vuokraan. pienen maksun ja bänditilan vuokraajille se on ilmainen. Lisätietoja studion toiminnasta ja varauksista saa nuoriso-ohjaaja Neero Suorannalta. Bänditiloihin liittyviin kysymyksiin vastaa nuoriso-ohjaaja Lyti Aaltonen www.riihimaki.fi/nuoret. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti

11

Lataa Riihimäki puhelimeesi Riihimäen uutiset ja palvelujen yhteystiedot ovat nyt saatavissa älypuhelimiin ja tabletteihin Mobiilikunta-sovelluksella. Sovelluksella helpotetaan riihimäkeläisten asiointia ja tiedon saantia. Esimerkiksi lääkäripäivystykseen soittaminen

onnistuu puhelimeen asennettavan sovelluksen avulla nopeasti. Myös kaupungin ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat sekä säätiedot välitetään palvelun käyttäjien puhelimiin reaaliajassa. Palvelun ominaisuuksia ovat uutiset, sää, tapahtumat, asiointi, vikailmoi-

tukset ja palaute. Riihimäen mobiilisovellus on saataville iPhone-, Android- ja Windows Phone -laitteille. Sovellus toimii myös tietyissä tablet-laitteissa. Sovelluksen lataaminen ja käyttäminen on asukkaalle ilmaista, ja se onnistuu joko

suoraan laitevalmistajien sovelluskaupoista hakusanoilla Riihimäki Mobiilikunta, kaupungin nettisivuilta löytyvän latauspainikkeen kautta tai osoitteesta www.mobiilikunta.fi. Sovelluksen käyttäminen vaatii internetyhteyden. ■

Ark Bau Oy

pUusi jäähalli rakentuu Peltosaareen vanhan hallin viereen.

Riihimäen uusi JÄÄHALLI AVAA OVENSA SYKSYLLÄ 2014 Olosuhteet jääurheilulle Riihimäellä paranevat ensi kaudeksi, kun molemmat hallit ovat käytössä. Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen jäähalli rakennuttaa Riihimäelle uutta harjoitusjäähallia vanhan jäähallin läheisyyteen Peltosaaren liikuntapuistoon. Pitkä suunnitteluprosessi huipentuikin loppuvuonna 2013, kun harjoitusjäähallin rakennuttaminen saatiin käyntiin. Uutta harjoitusjäähallia rakennetaan paranaikaa vanhan jo käytöstä poistetun tekojääradan päälle. Kesän 2014 aikana vanhaa jäähallia tullaan myös peruskorjaamaan kattorakenteiden osalta. Harjoitus-

olosuhteet jääurheilulle Riihimäellä paranevatkin ensi kaudeksi selvästi, sillä molempien hallien on tarkoitus olla täydessä käytössä lokakuussa 2014. Uuden harjoitusjäähallin saaminen kuntaan oli useamman vuoden prosessi, joka käynnistyi kesällä 2009, kun Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi tekojään kattamisen hankesuunnitelman luonnossuunnitelmineen. Harjoitusjäähallin rakentaminen päätettiin lopulta toteuttaa joulukuussa 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti

Mitä mieltä?

kaupungin omistaman erillisen osakeyhtiön kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rakennuttamiseen saatiin enimmäismäärä liikuntapaikkarakentamisen avustusta eli 750 000 €. Jääkiekkosäätiö antoi lisäksi 10 000 € avustuksen hallin rakentamiseen. Harjoitusjäähallin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehti- ja rakennuspalvelu Ark-Bau Oy:n rakennusarkkitehti Timo Ruohola, ja pääurakoitsijana toimii NCC Rakennus Oy. ■

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin enimmäismäärä liikuntapaikkarakentamisen avustusta.

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Vastaa ja voita ■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin asukaslehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi. ■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute. ■ Lähetä vastauksesi 14.4.2014 mennessä. ■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin sekä muita pieniä palkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos yhteistyöstä!

Nimi: Osoite: Puhelin:

Riihimäen kaupunki Tunnus 5019131 00003 VASTAUSLÄHETYS


12

Koti & Kaupunki 1 • 2014

VESIPOSTIA

Mikä vedessä maksaa? Vesi on hyödyke, jonka saat kotiin toimitettuna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Käyttämäsi vesi kuljetetaan pois välittömästi ja suoraan käyttöpisteestä. Litra vettä kotiisi toimitettuna, pois johdettuna ja

Menojen jakautuminen 2014 6 %

Yhteensä 14,3 milj. euroa

17 %

■ Lainojen lyhennys 10 %

60 %

1 % 2 % 4 %

■ Materiaalit ja palvelut ■ Henkilöstökulut ■ Muut kulut ■ Investoinnit ■ Korvaus peruspääomasta ■ Korkokulut

puhdistettuna maksaa sinulle noin 0,5 senttiä.

Riihimäen Vesi on kunnallinen liikelaitos, jota oma johtokunta ohjaa ja valvoo kaupunginhallituksen alaisena. Liikelaitoksen toimintaa ei kustanneta verovaroista, vaan sen on katettava niin vesihuoltoverkoston käyttö- ja kunnossapitomenot

TUTKITUSTI PUHDASTA VETTÄ Riihimäen vesi on hyvää, ja se täyttää kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Talousveden laatu on tarkoin valvottua, ja siitä määräävät lait. Lainsäädännön tavoitteena on huolehtia siitä, että talousvesi on terveellistä eikä sisällä sellaisia haitallisia aineita, joista olisi vaaraa ihmisille. – Riihimäellä vesi on ollut pitkään tasalaatuista ja täyttää hyvin nämä vaatimukset, terveystarkastaja Erja Hujanen sanoo. Hänen mukaansa talousveden lähteenä voi olla joko pintavesi tai pohjavesi. Riihimäellä käytetään pohjavettä, jota saadaan neljästä vedenottamosta. – Pohjavesi on raakaveden lähteenä lähtökohtaisesti parempaa, koska sen käsittelemisen tarve kemikaalien avulla on vähäisempää kuin pintaveden. Pohjavesi on käynyt läpi luonnon oman puhdistusprosessin. Laatuun ei kuitenkaan voida sokeasti luottaa, vaan sitä on asetusten mukaan tutkittava. – Riihimäen Vesi on suuri EU-laitos, minkä vuoksi valvontaraportit toimitetaan aluehallintoviraston kautta lopulta EU:lle, Erja Hujanen sanoo. Tässä kokoluokassa ovat kaikki ne vesilaitokset, jotka joko toimittavat vettä 1 000 m3 päivässä tai toimittavat sitä vähintään 5 000 asukkaalle. Riihimäen vesi täyttää molemmat kriteerit. Viranomaisvalvontaa. Erja Hujasen mukaan talousveden laadun valvonta on monipuolista ja säännöllistä. – Vesilaitos tekee itse käyttötarkkailua sekä vedenottamoiden raakavedestä, että verkostoon lähtevästä vedestä. Myös nämä tutkimukset ovat lakisääteisiä ja niiden tulokset ovat viranomaisten saatavilla. Näytteidenottokohteet on hänen mukaansa pääsääntöisesti valittu erityisin turvallisuuskriteerein. Sen vuoksi näytteitä otetaan usein

Näytteitä otetaan kouluista, päiväkodeista ja sairaaloista. Vesi tutkitaan aistinvaraisesti ja mikrobiologisin sekä kemiallisin testein.

kouluista, päiväkodeista tai sairaaloista. Näistä näytteistä tehdään lain edellyttämät laboratoriotutkimukset. Vesi tutkitaan sekä aistinvaraisesti että mikrobiologisin ja kemiallisin testein. – Talousveden seurantaa on kahdenlaista: jatkuvaa ja jaksottaista. Myös tehtävät tutkimukset poikkeavat toisistaan. Jatkuvaa valvontaa tehdään 12 kertaa vuodessa. Jaksottaista valvontaa tehdään kahdesti vuodessa, jolloin myös tutkimukset ovat laajemmat. Osa jaksottaisista tutkimuksista voidaan tehdä vain viiden vuoden välein, jos kaikki on kunnossa.

Riippumaton laboratorio. Näytteet ovat lakisääteisiä, kuten analyysitkin. Sen lisäksi laboratorioiden pitää olla, jolloin kaikki tutkimusmenetelmätkin ovat asetusten ja ohjeiden mukaisia sekä vertailukelpoisia Suomessa ja koko EU:n alueella. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää erittäin hyvin. Erja Hujasen mukaan on hyvä, että talousvesi on näin tarkasti säädeltyä. Vesi koskettaa jokaista. Sen pitää olla terveellistä ja ihmisten on myös voitava luottaa siihen. – Meidän tärkeä tehtävämme on huolehtia tästä yhteistyössä vesilaitoksen kanssa. Vesi on elintarvike ja sen laatua pitää valvoa. Näytteiden lisäksi me tarkastamme vuosittain myös kaikki vedenottamot, laitoksen tekemän käyttötarkkailun tulokset ja myös sen, että työntekijöillä on vaadittavat hygieniapassit. Ilman sitä ei talousveden parissa voi työskennellä. Hygieniapassia ei edellytetä pelkästään vedenottamoilla ja laitoksilla työskenteleviltä henkilöiltä, vaan sen tarvitsevat myös kaikki asentajat, jotka tekevät verkoston asennus- ja korjaustöitä.

Tiedot verkkosivulla. Talousveden täytyy täyttää monet kriteerit. Ei riitä, että se maistuu hyvältä ja on raikasta, vaan se ei saa sisältää terveydelle haitallisia aineita. Talousvesiasetuksessa on määrätty rajaarvot, jotka veden on täytettävä. Mikrobiologiset raja-arvot eivät saa ylittyä lainkaan. Mikäli kemialliset raja-arvot ylittyvät lievästi, laitoksen tulee ryhtyä korjaustoimenpiteisiin ja hakea aluehallintovirastolta määräaikaista poikkeuslupaa. Tällaisissakin tapauksissa varmistetaan, ettei vedestä aiheudu terveyshaittaa. Tutkimustietoja veden laadusta on nähtävillä Riihimäen Veden verkkosivuilta. – Laadun parametreja ovat muun muassa pH-arvo, kovuus, koliformiset bakteerit, sameus, väri, haju, maku, fluoridi, rauta ja mangaani, Erja Hujanen kertoo. – Riihimäellä veden laatu on hyvää. Talousveden yleisimpänä riskinä ovat bakteerit, jotka voivat nopeasti saastuttaa veden ja aiheuttaa epidemian. Silloin on reagoitava nopeasti. Tällaisten erityistilanteiden varalle on laissa ohjeet. – Niihin on varauduttava, jotta pystytään toimimaan nopeasti. Vesilaitos ja kunnan terveysviranomainen toimivat tällaisissa tilanteissa yhdessä, mutta päätös mahdollisista veden keittokehotuksesta tai käyttökielloista sekä tiedotusvastuu on terveysvalvonnan johtajalla. – Näissä tilanteissa pyritään nopeaan ja tehokkaaseen tiedottamiseen, jotta epidemioilta vältytään. Vettä myös tutkitaan tihennetysti ja varmistetaan sen puhtaus ennen kuin mahdollisesta käyttörajoituksesta luovutaan. – Vain kerran on Riihimäellä laajalle alueelle annettu keittokehotus. Näin tapahtui vuonna 2004, kun tulvat aiheuttivat saastuneen pintaveden sekoittumisen talousveteen, Erja Hujanen kertoo. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti

kuin uudet investoinnit oman toimintansa tuotoilla. Viime vuosina vesimaksuja ovat nostaneet paitsi yleisen kustannustason nousu myös varautuminen suuriin investointeihin, parhaillaan käynnissä olevaan jätevedenpuhdistamon saneeraukseen ja vuonna 2015 toteutettavaan Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraukseen.

TOIMINNAN RAHOITUS 2014 Yhteensä 14,3 milj. euroa ■ Liittymismaksut

35 %

■ Muut tuotot 54 %

■ Asiakasmaksut ■ Lainat

7 % 1 % 3 %

■ Rahavarojen pienentyminen

Kuvat: Mikko Käkelä

pKemisti Veikko Niskanen tekee vesianalyysiä asetuksessa olevien ohjeiden mukaisesti. Tämä takaa sen, että analyysit ovat kaikki keskenään vertailukelpoisia. tKemistin työ vaatii pikkutarkkuutta. uKemisti Tatjana Martikaiselle Riihimäen vesi on tuttua tutkittavaa.

Vesihuoltolaitostoiminnan kustannukset koostuvat käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä investointikustannuksista. Ne sisältävät raakaveden hankinnan, veden käsittelyn ja jakelun, jäteveden viemäröinnin ja puhdistamisen, lietteenkäsittelyn sekä asiakaspalvelun ja hallinnon. Lisäksi vesihuoltoliikelaitos maksaa

13

kaupungille korvausta siitä peruspääomasta, joka liikelaitosta perustettaessa siirrettiin kaupungilta liikelaitoksen omaisuudeksi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa vuosittain korvauksen suuruuden.

Riihimäen Vedellä, kuten muillakin vesihuoltolaitoksilla, on käytössään erilaisia

u


14

Koti & Kaupunki 1 • 2014

VESIPOSTIA

u

maksuja toiminnan rahoittamiseksi. Näitä ovat perusmaksut, käyttömaksut, liittymismaksut ja erilaiset palvelumaksut. Perus-, käyttö- ja palvelumaksut ovat arvonlisäverollisia. Liittymismaksu on arvonlisäveroton.

Asiakas maksaa vuotuista perusmaksua sekä vedestä että jätevedestä. Perusmaksu määräytyy

asiakkaan kiinteistössä olevan vesimittarin koon mukaan. Vesihuoltolaitoksen kulurakenne on varsin kiinteä, asiakkaiden käyttämän veden määrällä on laitoksen kustannuksiin vain vähäinen vaikutus. Vettä on joka tapauksessa saatava hanasta aina tarvittaessa. Kiinteällä perusmaksulla katetaan veden käytön edellytysten kustannuksia. Jos perusmaksujen osuus on liian

korkea, seurauksena saattaa olla veden tuhlausta. Riihimäellä jäädään alle valtakunnallisen suosituksen perusmaksujen osuudesta veden hinnassa, joten tulevaisuussa mahdolliset maksujen korotukset kohdistuvat pääosin perusmaksuihin.

Käyttömaksut eli vesimaksu ja jätevesimaksu perustuvat käytetyn veden määrään. Sen

suuruuteen asiakas voi vaikuttaa vedenkulutustottumuksillaan.

Kiinteistön liittämisestä vesijohto- ja viemäriverkostoon maksetaan kertaluontoinen liittymismaksu, jolla katetaan osittain verkosto- ja laitosinvestointeja. Sen määräytymisperusteena on liittyvään kiinteistöön kuuluvien rakennusten kerrosala. ■ Kuvat: Mikko Käkelä

laitosmies huolehtii puhtaaSTA vedEstä Riihimäen Vedellä on kolme vedenottamoa. Yksi niistä on Herajoella, jonka valvomossa istuu työvuorossa oleva laitosmies Ilkka Tuomi. Herajoen vedenottamo on miehitettynä vuoden jokaisena päivänä kello seitsemästä viiteentoista. Sen jälkeen päivystää vuorossa oleva laitosmies ja saa automaattihälytykset puhelimeensa. – Veden tuotantoprosessi on automaattinen, mutta sen toimintaa pitää jatkuvasti tarkkailla. Käyn työpäivän aikana tarkistamassa laitteet ja varmistan, että automaatio ja kaikki mittalaitteet pelaavat, Ilkka Tuomi sanoo. Prosessin valvomisen lisäksi laitosmiehen tehtävänä on ottaa pakolliset näytteet sekä kaivojen vedestä että laitoksilta lähtevästä vedestä. – Vesi on elintarvike, joten sen laadusta ei voi tinkiä. Kyse on ihmisten terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Riihimäellä on hyvä tilanne, koska raakavesi on hyvää pohjavettä, jossa ei tarvitse käyttää kemikaaleja. Savisen suomaan vuoksi rautaa on täällä Herajoella paljon, mutta sen määrää pystytään vähentämään alkaloinnilla, eli kalkkikivisuodatuksella, mikä samalla säätää veden pH:n sopivalle tasolle. – Verkostoon lähtevän veden puhtaus varmistetaan vielä ajamalla vesi ultraviolettivalon läpi. Voimakas valo tekee vedessä mahdollisesti olevien bakteerien lisääntymisen mahdottomaksi, jolloin vesi on varmasti turvallista, Ilkka Tuomi sanoo. Kolme laitosta. Laitosmiehen työvuoro ei todellakaan ole pelkkää tietokoneiden tuijottelua. Herajoen laitteistojen tarkistusten ja prosessin valvomisen lisäksi laitosmiehen on kierrettävä myös toiset vedenottamot, vesitorni sekä yhteensä seitsemän paineenkorotusasemaa. – Tarkistettavaa on todella paljon. Viikon mittaisen työvuoron aikana ajettavaa tulee kaiken kaikkiaan liki 500 kilometriä. Meillä on ohjelma, jonka mukaan kaikki säätöventtiilit ja

Veden tuotantoprosessi on automaattinen, mutta sen toimintaa pitää jatkuvasti tarkkailla.

piirturit tarkistetaan. Ainahan teknisten laitteiden toimintavarmuus pienenee, kun ne ikääntyvät. Meidän tehtävämme on tietää niiden ikä ja kunto, Ilkka Tuomi sanoo. Hänen mukaansa kaikki tapahtumat, toimenpiteet, huollot ja ajat kirjataan, koska muistiin ei todellakaan voi luottaa. – Kun aloitan oman työvuoroni, katson aamulla ensimmäiseksi, minkälaisia tapahtumia on ollut ja mitä kirjauksia edellinen laitosmies on tehnyt.

Vettä riittää. Riihimäellä käytetään noin 7 000 kuutiota vettä vuorokaudessa. Herajoen, Kormun ja Haapahuhdan vedenottamoiden lisäksi pieni määrä vettä tulee Hikiältä. – Hikiän yhteys on lähinnä kriisitilanteiden varalle, jolloin sen avulla voidaan turvata veden saantia, jos jokin ottamoistamme jouduttaisiin sulkemaan. Yhteyttä kannattaa kuitenkin pitää jatkuvasti toiminnassa. Sen vuoksi syötämme sitä kautta jatkuvasti pieniä määriä vettä verkostoomme, Ilkka Tuomi kertoo. Riippumatta vedenottamosta vesi on hyvää, tutkittua ja turvallista pohjavettä. – Puhdistamme UV-laitteet pari kertaa vuodessa ja vaihdamme lamput ennen kuin niiden käyttöikä menee umpeen. – Tärkeä tehtävämme on myös näytteiden ottaminen. Siihen me olemme saaneet koulutuksen ja koen itsekin sen erittäin tärkeäksi. Herajoen vedessä on pieni määrä rikkakasvien torjunta-ainejäämiä. Se ei ole terveydelle vaarallista, mutta ylittää talousvedelle asetetun ohjearvon. Koska terveysriskiä ei ole, meillä on poikkeuslupa veden käyttöön. Sitä pitää kuitenkin jatkuvasti tarkkailla, Ilkka Tuomi sanoo. Sen jälkeen hän vilkaisee vielä tietokoneelta prosessin valvontanäyttöä, pukee ulkovaatteet ylle ja lähtee tarkastamaan pohjavesikaivoja. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti

15

RIIHIMÄEN VESI Käyntiosoite


Asiakaspalvelu

Rakentajapalvelu

Laitokset

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki


■ Vesi- ja jätevesilaskutus,

■ KVV-laitteet, asennustarkastukset

Käyttöpäällikkö Tiina Oksanen
 019 758 4970

Avoinna ma–to 8.00–15.00 pe ja aattopäivinä 8.00–14.30 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus 019 758 4855 riihimaenvesi@riihimaki.fi

Tarkastusteknikko Jukka Seuranen
 019 758 4965

Palvelusihteerit Pirjo Kemppainen
  Satu Konttinen   Viivi Tuominen Eija Vuori

■ Tonttijohdot, vesimittarit

Hallinto

VERKOSTOPÄÄLLIKKÖ Heikki Mäki
 019 758 4967

johtaja Jarmo Rämö
 019 758 4964

Vesihuoltoinsinööri Sirpa Aulio
 019 758 4975 ■ Urakoiden valvonta 

Verkostoteknikko Tommi Virtanen 019 758 4963

Vikailmoitukset 019 758 4967 019 741 7487

virka-aikana virka-ajan jälkeen

LYHYESTI VEDESTÄ Riihimäen Vesi

pJätevedenpuhdistamon työmaa on täydessä käynnissä.

Jätevedenpuhdistamon saneeraus etenee Jätevedenpuhdistamon saneeraus alkoi tammikuussa 2013, ja työ valmistuu vuoden 2014 vuoden lopussa. Työt ovat edenneet suunnitellun aikataulun mukaisesti. Vuonna 2013 saneerauksen pääpaino oli rakentamisessa, ja tänä vuonna painopiste on laitteiden ja koneikkojen asennuksissa sekä LVI-, sähkö- että automaatiotöissä. ■

Vesihuoltoverkostojen saneeraus 2014

pLaitosmiehen tehtävään kuuluu tarkistaa järjestelmän kaikki laitteet. tUV-valo tekee vedessä mahdollisesti olevat bakteerit lisääntymiskyvyttömiksi. Verkostoon pumpattava vesi ajetaan kuvassa olevan UV-laitteen läpi. uHerajoen valvomossa koko tuotantoprosessia voi seurata näyttöruudulta.

Tulevana kesänä jatkamme verkostosaneerausta Patastenmäen alueella. Saneerausta tehdään lisäksi Vasikkahaassa Orhitien alueella sekä keskustan alueella. Keskustassa saneeraus-kohteena ovat Kauppakatu, Junailijankatu, Valtakäyrä, Isokäyrä, Vähäkäyrä, Kokinmäki ja Salpausseläntie. Viimeistelytyöt keskustassa tehdään kesän 2015 aikana. ■

Muutoksia asiakaspalvelussa Asiakaspalvelun parantamiseksi on siirrytty yhden puhelinnumeron järjestelmään. Uusi numero on 019 758 4855. Numero on asiakaspalvelun yhteinen, joten puhelut ohjautuvat vapaana olevalle palvelusihteerille eikä asiakkaan tarvitse soitella useaan numeroon. Tarkastusteknikko Jukka Seuranen on parhaiten tavoitettavissa toimistolla aamuisin klo 9 –11, muuna aikana on hyvä sopia tapaamisesta puhelimella etukäteen. Johtokarttaotteet tilataan asiakaspalvelun sähköpostiosoitteesta riihimaenvesi@riihimaki.fi. ■


Riihimäen pääsiäinen 18.–21.4. Koko perheen pääsiäistapahtumassa Noitametsä fantasiatoimintarata, lastenteatteria, konsertteja, työpajoja, pääsiäsmarkkinat Graniitilla, kahviloita, rapsutettavia kotieläimiä ja paljon muuta kivaa. Tapahtumapaikat: Pompoti, Pohjoinen Asemakatu 10 Riihimäen kaupunginmuseo, Öllerinkatu 3 Vanha Voimala, Paloheimonkatu 2 Vihreä Talo, Pohjoinen Asemakatu 1 Katso koko tapahtuman ohjelma: www.paasiaiskaupunki.fi.

Kesän näyttelyt ■ Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 | www.suomenlasimuseo.fi • 28.3.– 8.6. Eurooppalaisen lasitaiteen nuoria lupauksia • 16.5.– 14.9. Nuutajärvi – Päättymätön tarina • 16.5.– 31.8. Lasia raikkaudella: Sodashop – Marjut Numminen ja Aino Vilpas • 13.6.– 31.8. Lasimiehet Jake and Jones – Jaakko Liikanen ja Joonas Laakso

■ 18.5. Riihimäen Kesäkonserttien ennakkokonsertti Klo 18 | Viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto | Suomen lasimuseo | Tehtaankatu 23 | Liput 28 / 25 € ■ 5. – 8.6. Kansainväliset Erämessut Urheilupuiston alue | Ohjelma: www.riihimaenmessut.fi ■ 3. – 8.6. Riihimäen Kesäkonsertit Vuoden teemana on perhe ja kesän konserteissa rakennetaan kiehtovia Perhekuvia elokuvasävelmillä höystettynä. Katso ohjelma www.riihimaenkesakonsertit.fi.

22.– 23.3. Spotti

■ 7.6. Lasi- ja keräilytapahtuma Klo 10–15 | Suomen lasimuseo | Tehtaankatu 23

lasten teatteripäivät

■ 7.6. Zombie-run Lasitehtaan ja Riutan alue.

Avajaiset klo 11.00 Kauppakeskus Atomissa. Avajaiset alkavat juhlallisella teatterikulkueella klo 10.30 entiseltä kauppaoppilaitokselta kauppakeskus Atomiin. Avajaisissa esiintyy tapahtuman suojelija MotoriikkaMiikka, Riihimäen musiikkiopiston puhallinorkesteri, lapsi- ja nuorisokuoro Lasisoi sekä Tanssistudio DanceArt.

■ 14.6. One Day -tapahtuma klo 10 Atomin parkkipaikka | Voimalankatu 2 ■ 27. – 29.6. Maantiepyöräilyn SM-kilpailut ■ 27. – 28.6. Riihimäki Rock Tehtaankadun messupuisto | Tehtaankatu | www.riihimakirock.fi. Nora Myllymäki

■ Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 | www.metsastysmuseo.fi • 13.3.– 21.9. Haukkua halki historian – Koirat kautta vuosisatojen • 13.3.– 21.9. 125 vuotta – Hyvää elämää koiran kanssa, Suomen Kennelliiton juhlanäyttely • 8.5. – 21.9. Koirapuisto - Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely • 3.6.– 31.8. SM-Palkintopuukot Fiskars 2014

■ 17.5. – 3.8. Kuka pelkää noitia? Kesäteatteri | Allinnan monttu | Penttiläkatu

■ Riihimäen kaupunginmuseo Öllerinkatu 3 | www.riihimaki.fi/kaupunginmuseo • 11.5.– 17.8. Meidän suuri päivä – häänäyttely ■ Riihimäen taidemuseo Temppelikatu 8 | www.riihimaki.fi/taidemuseo • 1.3.– 14.12. Kolmen kopla – Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Eero Nelimarkka • 7.7.– 21.9. Väritaituri ja luonnonlyyrikko – Mikko Oinonen (1883 – 1956) ■ Valtakunnallinen Työväentalomuseo Hj Elomaankatu | www.tyovaentalomuseo.fi • 4.5.– 30.9. Edistysmielisen osuuskauppaliikkeen historiaa. ■ Wanha Lasitehdas Lasitehtaanaukio 2 | www.illusio.info • 29.6.– 31.8. Illuusio – taidetta ja designia

pRiihimäki Rock on ensi kesänä jo seitsemättä kertaa. ■ 8.8. Beach Party Maauimala | Salpausseläntie 16 ■ 22. – 24.8. Illuusio Kulttuurifestivaali Wanhalla Lasitehtaalla | Lasitehtaanaukio 2 ■ 13. – 14.9. Rauta ja Petrooli Klo 10 –17 | Tehtaankadun messupuisto | Tehtaankatu ■ 14.9. Asematapahtuma Klo 10 –15 | Koko perheen tapahtuma | Rautatieasema Nora Myllymäki

muItA tapahtumia ■ 24.4. Koiranpäivä ja Match Show Suomen Metsästysmuseo | Tehtaakatu 23 A ■ 25.4. Music Against Drugs Klo 17.30 | Urheilutalo | Pohjolankatu 6 ■ 27.4. Kansallisen veteraanipäivän juhla Klo 15.30 | Kirkkopuiston seurakuntakoti | Hämeenkatu 5 ■ 10. – 11.5. Nuorisoteatterin kevätfestarit Kino Sampo | Suokatu 9 ■ 17.5. Museoiden yö Kaikki Riihimäen museot

■ 22.3. Lauantai • 11.45 Timotei-teatteri: Kuralammikosta kaupunkiin Kesto 25 min | Kirjasto | Vapaa pääsy • 12.00 Teatteri Vivates: Pessi ja Illusia Kesto 80 min | Kino Sampo | 5 € • 13.00 Seminaari kasvatustyöstä kiinnostuneille Puhumass Paddy O’Dwyer ja Timo Sinivuori | Entisen kauppaoppilaitoksen auditorio | Vapaa pääsy • 13.30 Keravan Nuorisoteatteri KNUT: Jori ja Urpot Kesto 60 min | Kansalaisopisto | 5 € • 14.00 Pelko 13: Improvisaatiota lapsille Kahvila Feeniks | Vapaa pääsy • 14.30 Riihimäen Nuorisoteatterin Titi-Nallet: Minä Itse Kesto 10 minuuttia | Riihimäen Teatteri | Vapaa pääsy • 14.45 La Strada Iskelmäkavalkaadi Riihimäen Teatteri | 5 € • 15.00 Timotei-teatteri: Piilossa Kesto 10 min | Kansalaisopisto | Vapaa pääsy • 15.30 Timotei-teatteri: Satumaan tunkeilija Kesto 20 min | Kansalaisopisto | Vapaa pääsy • 15.30 Pelko 13: Improvisaatiota lapsille Kahvila Feeniks | Vapaa pääsy • 16.15 Tikkurilan Teatteri: Pikisilmä – matkalaukussa syntynyt tyttö Kesto 1h | Kino Sampo | 5 € • 17.20 Haminan Teatteri: Mörköjen yö Kesto 45 + 60 | Kansalaisopisto | Vapaa pääsy • 18.00 Sirpale-teatteri: Seuraavaan elämään Kesto 28 min | K-13 | Teatteripohja | Vapaa pääsy • 19.00 Riihimäen Nuoriso-teatteri: Minä pelkään pimeää Kino Sampo | 5 € ■ 23.3. sunnuntai • 10.40 Lastenkulttuurikeskus Musikantit: Kolme pientä porsasta Kesto 60 min | Kino Sampo | 5 € • 12.00 Nuorisoteatteri ILMI: Aita Kesto 30 min | Kansalaisopisto | Vapaa pääsy • 13.00 Tanssikoulu DanceArt ja kuvataidekoulun yhteisesitys Kesto n. 15 min | Kino Sampo | Vapaa pääsy • 14.00 Hausjärven ylä-aste ja lukio: Supi Supimusikaali Kesto 90 min | Kino Sampo | 5 € • 15.30 Päättäjäiset Riihimäen Teatteri | Vapaa pääsy Katso lisätietoja www.shtl.fi.

pAsematapahtumassa löytyy nähtävää koko perheelle.

Koti&kaupunki  

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you