Page 1

2/2013

Riihimäen kaupungin henkilöstölehti

TWIITTI PÄIVÄSSÄ PITÄÄ YLLÄ TYÖMOTIVAATIOTA JA RIKSUN KARTALLA!

HENKILÖSTÖKYSELYN 2013 TULOKSET

TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTAHENKILÖSTÖ 2014–2017


Katse tulevaisuuteen

Riihimäen kaupungin henkilöstölehti RihVeli 2/13

Suomalainen yhteiskunta on tällä hetkellä lähimenneiden vuosikymmenien suurimpien haasteiden edessä. Erityinen haaste on julkisen velan kasvun hillintä nyt ja varsinkin ensi vuonna. Ongelmat kärjistyvät ja konkretisoituvat erityisesti kuntakentässä. Olemme viime aikoina saaneet lukea runsain mitoin uutisointia kuntien veroprosenttien korotuksista, kuntien alijäämäisistä tulevista tilinpäätöksistä ja alijäämäisistä ensi vuoden talousarvioehdotuksista. Samalla kuntien velkamäärä on rajusti kasvamassa. Haasteet myös meillä ovat suuret. Riihimäen yleinen kehityskuva kuluneen vuoden aikana on ollut tyydyttävä. Väestön kasvumme on ollut noin puolen prosentin kasvu-uralla. Se on pitänyt sisällään syntyvyyden enemmyyttä ja muuttovoittoa, mitkä yhdessä kertovat Riihimäen ja samalla Riihimäen seudun elinvoimaisuudesta. Yleisesti ottaen on todettavissa, että meillä menee suhteessa hieman paremmin kuin keskimäärin muualla kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Tämän päivän näkymien valossa Riihimäki on tekemässä kuluvalta vuodelta ylijäämäisen tilinpäätöksen. Se on erinomainen lähtökohta tulevaisuuden taloudenpidossa. Tätä kirjoitettaessa Riihimäen kaupunginhallitus on juuri käsitellyt budjettiehdotuksensa kaupunginvaltuustolle. Budjettiehdotus on sikäli hyvää luettavaa, että se päätyy noin 12 miljoonan vuosikatteeseen ja noin 5 miljoonan euron ylijäämään. Meidän pysyvä lähivuosien haasteemme on velkaantumisen hillintä ja ennen kaikkea velan asteittainen alentaminen. Viime vuosien mittavat investoinnit muun muassa kouluverkkoon ovat keskeinen syy kovaan velkataakkaamme. Nyt kuitenkin tästä eteenpäin on pyrittävä minimoimaan investointien määrää. Lähtökohdat tässä mielessä tulevaisuudelle ovat kohtuulliset. Uutena merkittävänä asiana meillä on uusi hallinto- ja johtamisjärjestelmä, jota on valmisteltu tiiviisti koko kuluneen vuoden ajan. Olemme siirtymässä kolmen selkeän toimialan järjestelmään, eli sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen ja tekniikan ja ympäristön toimialaan. Samalla esittelyvastuut kaupunginhallituksessa ja siten johtamisvastuut selkeytyvät. Erityinen iso asia ensi vuoden osalta on uusi sosiaalija terveystoimen toimiala, jota tulee johtamaan kaupunginvaltuustossa lokakuussa valittu Mirja Saarni. Hän tulee tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa käynnistämään sosiaali- ja terveystoimen Riihimäki-strategiatyön ja siihen tukeutuvan strategisen toimenpideohjelman. Tekemistä riittää nyt ja varsinkin ensi vuonna. Nyt on käärittävä hihat ja suunnattava katse tulevaisuuteen.

Katse tulevaisuuteen   2 Hallinto- ja johtamisjärjestelmän uudistus käyttöön ensi vuonna   3 Mihin henkilöstöstrategian toimintasuunnitelma tähtää?   3 Riihimäen kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien   3 Twiitti päivässä pitää yllä työmotivaatiota ja Riksun kartalla!   4 Sisäistä someilua Yammerilla   4 Kasvatus- ja opetuskeskus kahden koulun välissä ja yhden sisällä   5 Palkkalaskelma saatavissa sähköisessä muodossa verkkopalkkana  5 Hyvä työyhteisö 2013 -palkinto  6 Henkilöstöhallinnon kuulumisia   6 Marja kiittää!   6 Vakuutusyhtiö vaihtuu 1.1.2014 alkaen   6 Riihimäen kaupunki on hyvä työnantaja   7 Kunta-alan sopimukset 2014–2016   7 Kaupungilla työssäolo kannattaa!  8 Tuetut työpaikkalounaspaikat   8 Henkilökunnan ateriamaksu 4,45 € vuoden alussa   8 Uusi työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö valittu   9 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014  10 Työterveyshuolto Terveystalossa   10 Istutko sinäkin 80 % ajastasi?   10 Kamera kiertää työpaikoilla 11 Henkilöhaastatteluja   12–15 Suomen Kuntaliiton ansiomerkit 2013   16 Unikoulu-kuntoremonttilaiset saivat tukea hyvinvointiinsa   16 Turvallista työmatkaa!   16 Kevään 2014 Kuntokipinä-ohjelma   16

••••

Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja

Tervetuloa joulukirkkoon Kaupungin henkilökunnan yhteinen joulukirkko on perjantaina 20.12.2013 klo 7.30 alkaen Keskuskirkossa. Kirkon jälkeen juodaan joulukahvit seurakuntatalolla. Seppo Keskiruokanen

2

Päätoimittaja: Anna Availa Toimitussihteeri: Susanna Kuusi Taitto: Jaana Hodju Toimituskunta: Anna Availa, Pirjo Ansamaa, Sirpa Aulio, Eija Heinonen, Taina Köninki, Merja Lehtonen, Anneli Vähämaa. Kannen kuva: Gary Wornell Paino: Riihimäen kaupungin monistamo Seuraava Rihveli ilmestyy toukokuussa. Seuraavaan Rihveliin aineisto 31.3.2014 mennessä, susanna.kuusi@riihimaki.fi


Hallinto- ja johtamisjärjestelmän uudistus käyttöön ensi vuonna

Perusturvatoimiala laajennetaan sosiaali- ja terveystoimialaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta koordinoivat sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista. Sosiaali- ja terveysjohtajaksi on kaupunginvaltuusto valinnut 21.10.2013 Mirja Saarnin.

Riihimäen kaupungin perusorganisaation muodostaa ensi vuoden alussa kolme toimialaa: sosiaali- ja terveystoimiala, sivistystoimiala sekä tekninen ja ympäristötoimiala. Hallintokeskuksesta muodostetaan kaupungin sisäistä hallintoa ja konsernihallintoa tukeva, ohjaava ja koordinoiva konsernija hallintopalvelukeskus.

Tekninen ja ympäristötoimiala yhdistyivät vuoden 2013 alusta, ja nyt liitetään Vesihuoltoliikelaitos osaksi teknistä ja ympäristötoimialaa. Hallintokeskus muutetaan konserni- ja hallintopalvelukeskukseksi. Hallintokeskuksen työnjaossa tehtävät ja vastuut ovat selkeät ja virkanimikkeiden mukaiset. Hallintojohtajalle keskitetään hallinnon kehittämis- ja koordinointivastuu; talousjohtajalle taloushallinnon tehtävät. Kehittämispäällikön päätehtävä tulee olemaan kehittäminen.

Hallinto- ja johtamisjärjestelmäuudistuksen valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaan, joten kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät hallinnon uudistuksen joulukuussa. Tavoitteena on, että organisaatiouudistus otetaan pääosin käyttöön 1.1.2014. Sivistystoimessa kasvatus- ja opetuspalvelut ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut yhdistetään yhdeksi toimialaksi. Sivistyslautakunnan alla on kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto.

Mihin henkilöstöstrategian toimintasuunnitelma tähtää?

kehittäminen, uuden henkilöstön perehdytys ja muutostilanteiden hallinta. Palkkausjärjestelmiä ja rekrytointiprosesseja on tarkoitus edelleen kehittää.

Kaupunginhallitus hyväksyi 26.8.2013 henkilöstöstrategian toimintasuunnitelman vuosille 2013–2016. Siihen on koottu konkreettisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on, että meillä olisi oikea määrä osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä oikeissa paikoissa tekemässä kuntalaisten kannalta tärkeitä tehtäviä.

Suunnitelma on tarkoitus käsitellä kaikissa työpaikkakokouksissa tämän syksyn aikana ja pohtia sen merkitystä oman työyhteisön kannalta. Hallintokuntien kehittämisryhmät arvioivat vuosittain suunnitelman toteutumista omissa yksiköissään. Toimintasuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan intrasta/ henkilöstöasiat.

Lähivuosien painopistealueiksi on valittu henkilöstön työhyvinvointi, henkilöstöjohtaminen sekä rekrytointi ja palkkaus.

Teksti: Taina Köninki

Työhyvinvoinnin kulmakiviä ovat työyhteisöjen toimivuus, ennakoiva ja tehokas työsuojelutyö sekä työyhteisöjen kehittäminen. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan osaamisen

Riihimäen kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien

voissa ja työkoneissa sekä ulkoalueilla, joista tupakansavu voi kulkeutua työtiloihin. Jos haluat tukea työnaikaiseen tupakoimattomuuteen tai kokonaan tupakoinnin lopettamiseen, ota yhteyttä työterveyshuoltoon omaan työterveyshoitajaasi. Jos työterveyshuollosta suositellaan tupakoinnin lopettamisen tueksi nikotiinikorvaustuotteita tai lääkitystä, korvaa henkilöstöhallinto aloituspakkauksen (1 kk käyttö) hinnan jälkikäteen maksettua kuittia sekä työterveyshuollon hoito-ohjetta vastaan.

Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 7.10.2013, että Riihimäen kaupungin työpaikat ovat savuttomia 1.1.2014 lukien. Savuttomuus tarkoittaa sitä, että työnaikainen tupakointi on kiellettyä kaikissa työpisteissä lukuun ottamatta työhön liittyviä taukoja (ruokatauot ja kahvitauot). Tauoilla tupakointi ei ole mahdollista niissä työtehtävissä, joissa työstä ei voi poistua työvuoron aikana sekä silloin, jos tupakointiin ei ole osoitettavissa sopivaa paikkaa työpaikan välittömässä läheisyydessä. Tupakkalaki määrittelee esimerkiksi koulujen ja päiväkotien piha-alueet kokonaan savuttomaksi ja Työturvallisuuslaki kieltää tupakoinnin ajoneu-

3


Twiitti päivässä pitää yllä työmotivaatiota ja Riksun kartalla!

jolloin vastaanottajajoukko kasvaa. Kun twiittiin lisätään hashtag (risuaita), tietyn aihepiirin twiitit on helppo löytää. Siksi jokaisesta Riihimäen twiitistä löytyy #Riihimäki. Twitter-tilin yhteydessä voi ylläpitää twiittaajalistoja. Tällä hetkellä pidetään yllä yhtä listaa, johon kootaan twiittaavat kaupunginvaltuutettumme.

Riihimäen aktiivisen twitter-tilin takana on kolme pilkesilmäistä naista – niin kuin välineen luonteeseen sopii. Eija Heinonen keskittyy lähinnä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tapahtumiin ja ajankohtaisiin asioihin; Susanna Kuusi ja Anna Availa taas yleisesti Riihimäkeen liittyviin asioihin.

Twiittaajakolmikon lempitwiittejä luonnehtii hauskuus, tuoreus ja oivallus. Susanna oli tyytyväinen twiitatessaan ottamansa tuoreen kuvan karikatyristi Teppo Järvestä tekemässä katutaidetta Voimalan edessä, Eijaa taas piristää Kanta-Hämeen poliisin hauskat päivittäistiedotteet. - Siellä on jollain sana hallussa ja vakavastakin aiheesta saa piristystä päivään.

Riihimäen Twitter-tili aukaistiin tämän vuoden alussa. Twiittejä on vajaassa vuodessa kertynyt noin 900 ja seuraajia on tasaiseen tahtiin karttunut yli 300. Joka päivä kolmikko twiittaa muutaman kerran päivässä.

Teksti: Anna Availa

Susanna ja Eija ottivat heti Twitterin haltuunsa, ja Anna seurasi heitä aloitettuaan Riihimäellä työskentelyn maaliskuussa. Susannalle twiitit ovatkin tärkeä osa päivittäistä työtä. - Twiittaan kaikesta järkevästä, mielenkiintoisesta ja hauskastakin, mitä Riihimäkeen liittyvää silmiin osuu verkosta, lehdistä ja muiden twiiteistä. Lisäksi twiittaan Riihimäen kaupungin avoimet työpaikat Kuntarekryssä, listaa Susanna aiheitaan.

Twiittejä voit seurata - kirjautumalla Twitteriin (www.twitter.com) ja seuraamalla Riihimäen kaupunkia

- painamalla Twitter-tilin linkkiä esimerkiksi verkkosivuiltamme ilman kirjautumista

Twiittailu sopii päivänpolttavaan ”tässä ja nyt” tapahtuvaan viestintään rennosta virallisemmankin tiedon välitykseen. Uusien aiheiden löytäminen ei ole vaikeaa, kun on hereillä ”twiitti-silmällä”: pitää korvat auki, seuraa Riihimäen uutisointia, Twitteriä ja omia verkkosivuja. Twitteristä uudelleentwiitataan jatkuvasti omien yksiköidemme ja paikallisten medioiden twiittejä.

- verkkosivujemme etusivun virrasta. Twiittaajaksi pääsee kaikki haluavat. Kysy tunnukset ja ohjeet Susannalta tai Annalta.

Twiittejä seuraavat myös Twitteriin kirjautumattomat esimerkiksi verkkosivujen twiittivirrasta. Anna on huomannut, että esimerkiksi media on bongannut uutisaiheen suoraan twiitistä, ja toimittajat ovat kertoneet, että seuraavat kuulumisiamme etusivun twiittivirrasta.

Nopeaa, notkeaa ja hauskaa

Twitterin juju on nopeus: niin päivittäjille kuin seuraajille. Twiitti syntyy hetkessä. Nopeus liittyy myös lyhyyteen. Yhteen twiittiin mahtuu 140 merkkiä, josta osan vie yleensä linkki. - Välillä joudun muotoilemaan twiitin useampaankin kertaan, mutta rajattu merkkimäärä pakottaa kiteyttämään oleellisimman asian, Anna kertoo. Twitterin luonteeseen kuuluu rentous ja hauskuus. Onnistuneen twiitin tietää siitä, että seuraajat levittävät sen eteenpäin,

Jokapäivä twiittejä syntyy Eija Heinoselta, Susanna Kuuselta ja Anna Availalta.

Sisäistä someilua Yammerilla Sisäinen sosiaalinen media, Yammer, on kerännyt jo yli 100 Riihimäen kaupungin työntekijää omaksi yhteisöksi keskustelemaan työhön liittyvistä asioista. Yammerin keskusteluista lähti idea aamuliukuman pidentämisestä, ja kirjaston keräämät pelit löysivät auton kuljettamaan lahjoitetut tavarat perille. Lue intrasta viestinnän tiedotteista lisää Yammerista ja tule mukaan www.yammer.com. Yammer on kuin sähköinen kahvipöytä, johon voi liittyä vapaaehtoisesti.

4


Kaikki vakuuttavat, että eristäytymisestä ei ole pelkoa. Koulupuolella on laajat rajapinnat eri kaupungin yksiköihin. Sitä paitsi kaupungintalolla käydään palavereissa, syömässä ja hoitamassa asioita. Hallinto ei ole hukassa huoltajiltakaan, sillä he ovat oppineet ottamaan yhteyden puhelimitse ja sähköpostilla. Eihän nyt muuta muuttunut kuin katuosoite.

KAHVILLA

Kasvatus- ja opetuskeskus kahden koulun välissä ja yhden sisällä

Ikkunan takana naputtavat koululaiset

Kasvatus- ja opetuskeskus on nyt todella koulutoiminnan ytimessä: kahden koulun välissä ja yhden sisällä. Esa nauraakin, että kolmisen viikkoa oli totuttelemista pieniin ikkunan takana naputteleviin koululaisiin. Mutta muistaapa, miksi tätä työtä tehdään.

Tunnelma oli leppoisa, kun kävin kahvilla kasvatus- ja opetuskeskuksessa Kalevankatu 5:ssa. Keskuksen yhdeksän hallinnon työntekijää muutti elokuussa entisen kauppiksen opettajanhuoneeseen parin sadan metrin päähän.

Koululaisten sisäänkäynti on rakennuksen välissä, suojaisella sisäpihalla. Sisään mennessään he muodostavat jonon Annelin ikkunan taakse, josta naapurin tyttö iloisesti vilkuttaa kavereidensa kanssa.

Hallinto lähti evakkoon kaupungintalolta, koska osa henkilöstä oli altistunut sisäilmalle. Nyt oireet ovat hävinneet, huokaistaan eripuolilta kahvipöytää.

Naapureina talossa ovat Uramon koulu ja eskarit sekä musiikkiopiston ja kansalaisopiston ryhmiä. Vaikka juomme kahvia kesken koulupäivän, ei käytäviltä kuulu oppilaiden ääniä. Joskus iltapäivisin saattaa jostain kuulua vaimeaa rummun päristystä tai puun sahausta.

Kauppiksen entisen toimistosihteerin huoneessa naputtelee kiivaasti Virve Jämsén ja entisessä rehtorin huoneessa työskentee Merja Viitanen. Esa Santakallio on saanut työhuoneen varsinaisen opettajanhuoneen vierestä. Opettajanhuoneen valoisia ikkunoita reunustaa vielä vuosikymmenten takaiset ikkunaverhot.

Vanha kauppis on ollut eri koulujen evakkotilana vuodesta 2007. Tulevaisuus näyttää, miten pitkään kasvatus- ja opetuskeskus pitää majaansa nykyisellä Uramon koululla. Siihen vaikuttavat kaupungintalon ja Uramon koulun remonttisuunnitelmat. Joka tapauksessa ensi vuonna entisen opettajanhuoneen ovessa lukee jotain joka alkaa sanalla ”Sivistys”.

Tila toimii hyvin evakkotilana. Muutoksia tiloihin tehtiin kuulemma vain vähän – hieman maalattiin huoneita ja hankittiin uusi sermi jakamaan Anneli Vähämaan ja Pirjo Karhusen huonetta. Tietoyhteydet ovat välillä olleet hieman hitaat. Mutta Riitta Tuorila kertoo, että yhteydet paranevat vielä loppuvuonna. Vaikka muutto on aina rankkaa, helpotusta toi kesän aikana tilapuolen tekemä remontti ja kierrätyskeskuksen hyvin toiminut Jelppi.

Teksti: Anna Availa

Omenapiirakkaa mutustaessani voin hyvin uskoa, että epäviralliset, luonnolliset kohtaamiset ovat lisääntyneet. Joukkue on nyt tiiviimmin yhdessä, koska työskentelytila on yhtenäisempi.

Kauppiksen kahvihuoneella tapasin muun muassa Ville Salorannan, Pirjo Karhusen, Esa Santakallion, Tuija Kosken ja Anneli Vähämaan.

Palkkalaskelma saatavissa sähköisessä muodossa eli verkkopalkkana 1.1.2014 alkaen

malla verkkopankkiin omilla verkkopankkitunnuksilla ja sitä kautta CGI:n palkkahotelliin.

Kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus saada oma palkkalaskelmansa jatkossa myös sähköisessä muodossa verkkopalkkana. Palkkalaskelmaa pääsee katsomaan kirjautu-

Lisätietoja asiasta: intra/henkilöstöasiat/työsuhdeasiat/ palkkaus

Jos haluat saada palkkalaskelmasi verkkopalkkana, ilmoita siitä kirjallisesti palkanlaskentaan. Jos haluat saada palkkalaskelmasi jatkossakin työsähköpostiisi tai kotiosoitteeseesi, sinun ei tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä.

5


Hyvä työyhteisö 2013 -palkinto Uramon koulun esiopetustiimille

hittämällä uudenlaisen käytännön asiakaslistojen laadintaan lyhytaikaishoitoon tulevista asiakkaista. Nämä kehittämistoimet ovat sujuvoittaneet toimintaa sekä tehostaneet asiakaspaikkojen hallintaa. Lyhteen työilmapiiri sekä esimiestyö ovat hyvällä tasolla ja he ovat saaneet positiivista palautetta näistä muun muassa. Aluehallintoviraston työpaikkatarkastuksessa.

Riihimäen kaupungilla on myönnetty vuodesta 2006 lukien vuosittain Hyvä työyhteisö -palkinto sekä kunniamainintoja työpaikoille, jotka ovat kuluneena vuonna ansiokkaasti edistäneet työhyvinvointia ja yhteistoimintaa, tai muutoin kehittäneet työn tuloksellisuutta, työoloja tai työturvallisuutta. Palkinnon saajan valitsee kaupungin Työhyvinvointityöryhmä työsuojelujaoksen esityksen pohjalta.

Päiväkotien ruokapalvelut ovat kehittäneet organisaatiomuutoksen jälkeen määrätietoisesti omaa toimintaansa ja vakiinnuttaneet uusia, hyviä työkäytäntöjä. Yhtenäiset työkäytännöt eri työpisteissä sekä hyvät perehdyttämiskäytännöt helpottavat työtä sijaistilanteissa. Henkilöstö on joustavaa, monitaitoista ja motivoitunutta oman työnsä kehittämiseen, ja yhteistyö ja tiimihenki toimivat hyvin, vaikka arjessa työtä tehdään eri työpisteissä.

Vuoden 2013 Hyvä työyhteisö -palkinto on myönnetty Uramon koulun esiopetustiimille. Esiopetustiimin lähtökohtana on alusta asti ollut työn jatkuva kehittäminen tavoitteena luoda esiopetukselle hyvä toimintamalli sekä henkilöstölle hyvä työyhteisö. Ohjenuorana kehittämisessä on ollut henkilöstön mukaan ottaminen kehittämiseen, yhdessä tekeminen sekä kehittämisen jatkuvuus ja pitkäjänteisyys. Esiopetuksen työn kehittämisessä on käytetty näppäriä, koko henkilöstöä osallistavia menetelmiä. Yhdessä luodut tavoitteet kulkevat mukana vuosittaisessa toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa sekä tekevät strategiasta ja tavoitteista hienolla tavalla arjen toimintaa.

Hyvä työyhteisö 2013 -palkinto ja kunniamaininnat luovutetaan 11.12.2013 kehittämistoimikunnan kokouksen yhteydessä. Onnea voittajille! Teksti: Päivi Ojanen

Lisäksi päätettiin myöntää kaksi kunniamainintaa, jotka saavat Riihikodin osasto Lyhteen työyhteisö sekä ruokapalveluiden päiväkotien keittiöiden henkilöstö. Lyhteen henkilöstö on esimiehensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa paneutunut kuluneena vuonna työn kehittämiseen muun muassa kuvaamalla asiakkaaksi tuloprosessin sekä ke-

HENKILÖSTÖHALLINTO

Henkilöstöhallinnon kuulumisia

Vakuutusyhtiö vaihtuu 1.1.2014 alkaen

Henkilöstöhallinnossa aloittaa 2.1.2014 henkilöstösuunnittelijan tehtävässä Johanna Ruponen pitkäaikaisen työntekijämme Marja Nissisen jäädessä eläkkeelle. Johanna siirtyy uuteen tehtäväänsä Janakkalan kunnasta vastaavista tehtävistä. Johannan tehtäviin kuuluvat jatkossa muun muassa eläkeasiamiehen tehtävät, yhteistyö palkkahallinnon kanssa ja Populus-yhteyshenkilönä toimiminen sekä paikallisen koulutuksen suunnittelu.

Riihimäen kaupungin ja Vesihuoltoliikelaitoksen vakuutusten sopimuskausi IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa päättyy 31.12.2013. Kilpailutuksen ja tarjousten perusteella kaupunginhallitus on hyväksynyt uudeksi vakuutusyhtiöksi Pohjola Vakuutus Oy:n 1.1.2014 alkaen.

Henkilöstösuunnittelija Johanna Ruponen, p. 4087, johanna.ruponen@riihimaki.fi.

Vakuutusyhtiön vaihdoksen tuomista muutoksista asioimiskäytäntöihin tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden aikana.

Marja kiittää! Jäädessäni 1.1.2014 eläkkeelle, kiitän työnantajaa, henkilöstöä, työyhteisöäni ja muita yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista ja hyvin toimineesta yhteistyöstä. Marja Nissinen henkilöstöhallinto

Täältä aloitetaan orientoituminen uuteen elämänvaiheeseen!

6


Kunta-alan sopimukset 2014–2016

Henkilöstökyselyn 2013 tulokset:

Riihimäen kaupunki on hyvä työnantaja

Kunta-alan uusi sopimuskausi alkaa 1.3.2014. Sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka.

Tämänvuotiseen henkilöstökyselyyn vastasi 907 henkilöä eli 60 % henkilöstöstämme (2011: 55 %). Vastaajista naisia oli 80 % ja miehiä 20 %. Vakinaisessa palvelusuhteessa vastaajista oli 87 % ja määräaikaisessa 13 %. Vastaajajoukko edustaa siis hyvin kattavasti koko henkilöstöämme. Kiitos kaikille vastauksensa antaneille!

Palkantarkistus 1.7.2014

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja 12-13 senttiä tunnilta.

Vahvuuksina oman työn arvostus ja osaaminen sekä esimiestyö

Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen.

Lähes kaikki vastaajat ilmoittavat pitävänsä omasta työstään ja kokevansa oman työnsä tärkeänä ja merkittävänä. Omaa osaamistaan työssään kokee voivansa hyödyntää 94 % vastaajista. Omaan ammattitaitoonsa ja osaamiseensa työssään on tyytyväisiä 95 % vastaajista. Myös tyytyväisyys esimiestyöhön on hyvällä tasolla; 84 % vastaajista kokee esimiehensä arvostavan ja luottavan työntekijöihinsä ja 80 % mielestä esimieheltä saa tarvittaessa tukea ja kannustusta työssä.

Palkantarkistus 1.7.2015

Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa 1.7.2015 lukien. Korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä.

Kehittämiskohteina työn resurssointi, sijaisuusjärjestelyt ja perehdyttäminen

Kehittämiskohteina vastaajat tuovat esille työn resurssoinnin ja sijaisuusjärjestelyjen toimivuuden. Vain 50 % vastaajista on sitä mieltä, että resurssit omassa työyksikössä on mitoitettu työtä vastaavaksi ja oman työyksikkönsä sijaisuusjärjestelyihin tyytyväisiä on 53 % vastaajista. Myös perehdyttämiskäytännöissä koetaan olevan kehitettävää.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson (1.1.2016–31.1.2017) sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä.

Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa 2014-2016

Useissa tehtävissä työ koetaan tänä päivänä kuormittavana: 22 % vastaajista kertoo kokeneensa viime aikoina työssään kuormittumista tai työuupumusta, joka on suuri määrä huolimatta siitä, että tilanne on parantunut merkittävästi aikaisempiin kyselyihin verrattuna (2011: 35 %, 2009: 31 %).

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset 2012–2013 ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Kunta-alan sopimuksissa 2014– 2016 on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1.3.2014.

Kaupunki on vastaajien mielestä hyvä ja turvallinen työnantaja

Vastaajista 85 % kokee Riihimäen kaupungin hyväksi ja turvalliseksi työnantajaksi ja 80 % suosittelisi kaupungilla työskentelyä muillekin. Tulemme jatkamaan työtä sen eteen, että kaupunki työnantajana on luottamuksen arvoinen jatkossakin!

Kartoituksesta kehittämiseen

Jokaiselle esimiehelle on toimitettu oman työyksikkönsä tulokset, jotka tulee käydä läpi työpaikkakokouksessa. Tulosten pohjalta työyksiköt pohtivat sekä vahvuuksiaan ja keinoja niiden ylläpitoon että myös muutamia keskeisiä kehittämiskohteita tulevalle vuodelle. Henkilöstöhallinto sekä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö ovat mielellään työpaikkojen käytettävissä niin tulosten käsittelyssä kuin jatkotoimien miettimisessä. Henkilöstökyselyn tulokset koko kaupungin tasolla sekä hallintokunnittain ovat tutustuttavissa intrassa/henkilöstöasiat/henkilöstön ja työyhteisöjen kehittäminen/henkilöstökysely 2013 -sivulla.

Kuvaaja: Kari Rissa

7


Kaupungilla työssäolo kannattaa!

mäen keskustasta. Mökki upeine ranta-alueineen ja veneineen on kesäaikaan henkilökunnan ja heidän perheidensä käytössä. Sauna on lämpimänä joka ilta! Talvikautena työpaikat voivat varata Kotaniemeä omien tapahtumien ja kokouksien pitopaikaksi.

Riihimäen kaupungin henkilöstöedut

Kuntatyössä yleensä sekä Riihimäen kaupungilla erityisesti, on useita rahanarvoisia henkilöstöetuja, joita ei tule arjessa sellaisiksi huomanneeksi.

Tuetut työpaikkalounaspaikat

- Kaupungin työntekijänä pääset tekemään monipuolista työtä, jolla on aidosti merkitystä. Kunta-alan vahvuutena yksityissektoriin verrattuna, ovat hyvät työsuhde-edut kuten esimerkiksi vuosiloma, joka on kunta-alalla pisimmällään 38 arkipäivää vuodessa.

Kaupungin henkilöstöllä on käytössään työpäivien aikana useita tuettuja työpaikkalounaspaikkoja. Keittiö Telluksen valmistamaa lounasta on tarjolla kaupungintalolla, varikolla ja yritystalolla. Lounaan hinta on 1.1.2014 lukien 4,45 €/ ateria (2013: 4,30 €). Aterialipukkeita on myytävänä kaupungintalon Tietotuvassa. Lisäksi henkilöstön käytössä on alla mainitut sopimusruokapaikat, joissa kaupungin henkilöstölle myönnetään 1,20 € alennus/ateria lounasruuan hinnasta. Alennuksen saa kirjoittamalla nimensä ja työyksikkönsä kassalla olevaan listaan.

- Riihimäen kaupunki tarjoaa henkilöstölleen hyvät ja kattavat työterveyshuoltopalvelut, jotka sisältävät myös sairaanhoitopalvelut. - Kuntokipinä-toiminnan puitteissa tuemme henkilökunnan liikkumista järjestämällä kaupungin henkilöstölle omia liikuntaryhmiä sekä myöntämällä tuntuvia alennuksia erilaisiin liikuntapalveluihin. Harrastatpa siis kuntosalilla käyntiä, keilailua tai uintia, työntekijänämme teet sen edullisesti!

Maistuvia lounashetkiä! • • • • • • • • • • • • • • • • •

- Työpaikkalounaan nautit työnantajan tukemana edulliseen hintaan joko useissa omissa henkilöstöruokaloissa tai tuetuissa lounasravintoloissa eri puolilla kaupunkia. - Kaupungilla on käytössä useita työajan jouston mahdollisuuksia kuten liukuva toimistotyöaika, mobiili joustotyö tai etätyö. - Kulttuurin saralla järjestämme henkilöstöllemme näytöksiä alennettuun hintaan Riihimäen teatteriin sekä omia tapahtumia muissa kaupungin kulttuurikohteissa. Virkistystoimintaamme kuuluvat myös koko henkilökunnan yhteiset henkilöstöjuhlat ja liikuntailtapäivät. - Kaikilla työyksiköillämme on oikeus järjestää vuosittain henkilöstölle palkallinen virkistyspäivä, jonka sisällön työyksikkö ideoi yhdessä.

Kaupungintalo klo 11.30–12.30 Varikko klo 11.00–12.00 Yritystalo klo 11.15–12.30 Lasimuseon kahvio ti–pe klo 11.00– 15.00 Teollisuuskylän ruokala, Kylänraitti 6 Kotileipomo Laine Oy, Hämeenkatu 14 Kotileipomo Laine Oy, Etelän Viertotie 1 Kotileipomo Laine Oy, Tehtaankatu 1 Buffa, Voimalankatu 2, Prismakeskus Ravintola Darshan, Hämeenkatu 25–27, ruokalista: http://www.darshan.fi/ Ravintola AsemaX Rautatieasemalla, lounaslista: http://www.asemax.fi/lounaslista.php Ravintola Wing Wah, Keskuskatu 8 Ravintola Riihimäen Graniitti, Kauppakuja 6 Canttiina Fiesta, Hämeenkatu 29 China Jasmine, Hämeenkatu 6 Ingafé, Eteläinen Asemakatu 2 A Laurell konditorio-kahvila, Hämeenkatu 30

- Kaupungin henkilöstöä kannustetaan oman työnsä kehittämiseen ja aloitteellisuuteen. Työhön liittyvistä toteuttamiskelpoisista ideoista myönnetään tavarapalkintoja ja tuloksellisuutta parantavat aloitteet palkitaan rahapalkinnoilla. - Kaupungin töissä viihdytään ja siten työurat kaupungilla ovat usein pitkiä. Riihimäen kaupunki myöntää henkilöstölleen 10 vuoden yhtäjaksoisesta palveluksesta kaupungin palveluksessa yhden päivän mittaisen sekä 20, 30 ja 40 vuoden yhtäjaksoisesta palvelusta viiden työpäivän pituisen palkallisen palkkiovapaan.

Henkilökunnan ateriamaksu 4,45 € vuoden alussa

- Kaupunki kannustaa työntekijöitään oman osaamisensa ylläpitoon ja kehittämiseen stipendijärjestelmällä. Henkilöstöllä on mahdollisuus saada rahallista tukea työajan ulkopuolella omalla kustannuksella tapahtuvaan kouluttautumiseen.

Uudet ateriamaksut ovat 4,45 €/kpl henkilökunnalle ja ulkopuolisille 5,35 €/kpl. Hinnat ovat voimassa 1.1.2014 alkaen. Uudet ateriamaksut päätti kasvatus- ja opetuslautakunta 10.9.2013 kokouksessaan.

- Työntekijänämme mökkeilet ilmaiseksi Kotaniemessä eli henkilökunnalla on käytössään kaupungin ylläpitämä virkistyspaikka Kotaniemi Hirvijärvellä, noin 10 km päässä Riihi-

8


Mitä pidät tärkeimpinä tavoitteina työsuojelutehtävässäsi tulevalla kaudella?

TYÖSUOJELU

Kari: Tärkeää on säilyttää hyvät ja asialliset suhteet eri osapuoliin eli niin työntekijöihin kuin esimiehiin kaikilla tasoilla. Tämä on edellytys sille, että työturvallisuus ja työhyvinvointiasioista voidaan rakentavasti puhua ja niitä kehittää. Työturvallisuutta pitää johtaa ja tämän ajatuksen, toimintatavan tai mallin esille tuominen on tärkeää.

Uusi työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö valittu Työsuojeluvaaleissa 4.11.2013 valittiin työntekijäasemassa olevaa henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut tulevalle toimikaudelle 2014–2017. Vaaliuurnilla kävi 324 äänestäjää. Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä on tulevalle kaudelle lisätty siten, että aikaisemman yhden kokoaikaisen valtuutetun lisäksi jatkossa tehtävässä toimii myös toinen 50 % työajalla oleva valtuutettu. Lisäksi toimihenkilöitä eli esimiehiä edustavat oma työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen.

Nina-Marika: Näkyä arjessa ja tulla tutuksi. Ei voi olla niin, että työsuojeluvaltuutettu näkyy vain silloin, kun on paha ongelma. Haluan nostaa esille myös henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen työpaikoilla. Liian helposti keskitetään huomio vain fyysiseen työympäristöön, vaikka sekin on tärkeää. Tämä tarvitsee myös jatkuvaa ja aktiivista ennaltaehkäisevää toimintaa.

Työsuojeluvaltuutettu (työntekijäasemassa olevat, kokoaikainen tehtävä) Kari Masalin, kirvesmies, p. 4095 1. varavaltuutettu Riitta Romu, ip-koordinaattori, kasvatus- ja opetuskeskus 2. varavaltuutettu Kimmo Pikivirta, liikuntapaikanhoitaja

Sari: Työyhteisön henkisen työhyvinvoinnin merkitys on huomattava ja korostuu esimiesvastuussa. Työn kuormittavuuden tunnistaminen riskitekijänä tulee ottaa huomioon. Työhyvinvoinnin johtaminen edellyttää esimieheltä kykyä arvioida ja kehittää omia lähiesimiestaitojaan, kykyä keskustella ammatillisesti ja työyhteisöä kunnioittavasti, sekä oikeudenmukaista johtamista. Esimiesten koulutukset, perehdytys ja vertaistuki auttavat esimiehiä toteuttamaan työturvallisuuslain velvoitteita. Toivon, että omalta osaltani voin olla tukemassa esimiehiä tärkeässä tehtävässään.

Työsuojeluvaltuutettu (työntekijäasemassa olevat, 50 % työajalla oleva tehtävä) Nina-Marika Pieskä, opettaja, Uramon koulu, p. 4093 1. varavaltuutettu Juha Kankus, koulunkäyntiohjaaja, Pohjoinen koulu 2. varavaltuutettu Heimo Hopeavuori, liikuntapaikanhoitaja

Missä asioissa toivot henkilöstön ottavan sinuun yhteyttä?

Työsuojeluvaltuutettu (toimihenkilöt eli esimiehet) Sari Vihervaara, päiväkodin johtaja, Kirjauksen päiväkoti, p. 4320 1. varavaltuutettu: Veijo Koistinen, rehtori, Pohjoinen koulu 2. varavaltuutettu: Lasse Heikkinen, puistopuutarhuri, katu- ja puistoyksikkö

Kari: Kaikissa niissä asioissa, kun työhyvinvoinnissa tai työskentelyolosuhteissa joku mättää. Yhteydenoton jälkeen katsotaan, miten tai kuka lähtee asiaa viemään eteenpäin. Myös erilaisista myönteisistä kokemuksista tai muutoksista olisi hyvä kuulla, koska ne voivat olla opiksi muille.

Työsuojeluvaltuutetut haluavat näkyä jatkossa entistä enemmän työpaikkojen arjessa

Nina-Marika: Toivon, että kynnys yhteydenottoihin on matala. Jos työympäristössä ei voi toimia normaalilla tavalla, asiaan täytyy puuttua. Tämä voi johtua sekä fyysisistä että henkisistä seikoista. Työsuojeluvaltuutettu on linkkinä työnantajan ja kentän välillä kumpaankin suuntaan. Tässä ovat avainasemassa myös työsuojeluasiamiehet.

Työsuojelun valvontalaki määrittelee työsuojeluvaltuutetun tehtäväksi oma-aloitteisen perehtymisen työpaikkojen työympäristöön ja työyhteisön tilaan sekä työpaikkojen turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin seikkoihin ja työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaltuutetun tulee kaikessa toiminnassaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.

Sari: Tehtäväni on tukea esimiestä työsuojeluun ja työn kuormittavuuteen liittyvissä asioissa sekä mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Jos minä en osaa tai voi auttaa löytyy, avullani varmasti taho, mistä apua saa. Aina voi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa.

Kiitos saamastamme luottamuksesta! Yhteistoimintaterveisin, Kari, Nina-Marika ja Sari

Teksti: Päivi Ojanen, kuva: Soile Itäluoma

Työsuojeluhenkilöt kiinnittävät huomioita työturvallisuuteen ja terveyden edistämiseen. Kuvassa: Nina-Marika Pieskä, Juha Kankus, Riitta Romu, Päivi Pöyry, Kimmo Pikivirta, Heimo Hopeavuori, Kari Masalin ja Päivi Ojanen.

9


TYÖTERVEYSHUOLTO

Istutko sinäkin 80 prosenttia ajastasi?

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014 valmistuu loppuvuonna

Aloitetaan pienestä laskutoimituksesta. Viikossa on 168 tuntia, joista olemme valveilla noin 115 tuntia. Jos tuosta ajasta käyttää esimerkiksi neljä tuntia terveys- ja kuntoliikuntaan, jää jäljelle 111 tuntia. Nämä neljä liikuntaan käytettyä tuntia ovat kyllä tärkeitä, mutta mitä me teemme lopulla ajalla. Me istumme. Istumme tietokoneen äärellä, kotona ja kuntosalilla. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen julkaisun mukaan istumme jopa 80 % ajasta. Kokoushuoneen nurkassa yksin seisovaa saatetaan katsoa kieroon, mutta on siinä puolensakin.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuodelle 2014 valmistuvat loppuvuonna, jonka jälkeen ne toimitetaan työpaikkojen ilmoitustauluille ja ovat luettavissa myös intrassa/henkilöstöasiat/ henkilöstöedut ja työhyvinvointi/ työterveyshuolto -sivuilla. Henkilöstöllä on oikeus asioida akuuttiasioissa myös muissa kuin Riihimäen Terveystalon toimipisteessä. Huomioithan kuitenkin, että työterveyshuoltopalvelut ovat käytössä Riihimäen kaupungin henkilöstölle myös muissa toimipisteissä ainoastaan arkisin klo 8–20.

UKK-instituutin terveysliikuntasuositusten mukaan lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi viikon aikana tulisi kerääntyä joko reipasta liikuntaa vähintään 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa tunti ja vartti. Arkielämän eli sen 115 tunnin muuttuessa yhä passiivisemmaksi, ei terveysliikuntasuositusten mukainen liikkuminen välttämättä enää riitäkään edistämään terveyttä. Liikkumiseen luotu elimistö ei osaa sopeutua ongelmitta nykyelon passiivisuuteen. Alaselkä- ja niskahartiaseudun kivut eivät ehkä ole yllättävimpiä istumisen aiheuttamia vaivoja.

Työterveyshuolto Terveystalossa Valtakunnallinen ajanvarausnumero: 030 6000 ma-–pe klo 7–21, la–su klo 8–20

Ihmiskeho ja -mieli tarvitsevat päivittäin kevyttä ja koko päivän ajalle ulottuvaa toimintaa. Tämä arkiaktiivisuus on eräänlaista elimistön huoltoliikettä, joka kytkeytyy sujuvasti muihin päivän toimintoihin – liikkumisen ei pitäisi olla elämästä eristetty hetki, jolloin ”lähdetään liikkeelle”. Tässä vaiheessa on hyvä miettiä, miten 115 tuntiin voisi luontevasti ripotella arkiaktiivisuutta. Auton jättäminen parkkipaikan kauimmaiseen ruutuun ei ehkä nosta kuntoa, mutta päivien aikana siitä tulee isompi annos liikuntaa puhumattakaan henkisestä rentoutumisesta ja virkistymisestä. Oletko ajatellut, että jos lisäät liikkumisen määrää yhteensä esimerkiksi 9 minuuttia päivässä, tekee se 63 minuuttia viikossa eli yhden kävelylenkin verran?

Nettiajanvaraus: www.terveystalo.com (tarvitsen sosiaaliturvatunnuksesi varausta tehdessäsi) Yhteystiedot: Terveystalo Riihimäki Temppelikatu 10B, 2. krs. 11100 Riihimäki

Työterveyshuollostanne Terveystalolla vastaavat:

työterveyslääkärit: Juhani Kulmala: p.030 6000, soittopyynnöt vastuualueena hallintokeskus, perusturvakeskus, varhaiskasvatus, kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus ja Riihimäen vesi

Nouse toki ylös, ole hyvä. Teksti: Sari Pekkala

Maritta Mustala: p. 030 600, soittopyynnöt vastuualueena kasvatus- ja opetustoimi (paitsi varhaiskasvatus), tekniikan ja ympäristön toimiala

Lähteet: - Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. - UKK-instituutti. 2011. Liikkumattomuus haasteena. Terveysliikuntauutiset, 1–26. - Valo ry. 2013. Liikunta osana arkea. Liikuttajakoulutusmateriaali

Päivi Härkönen: p. 030 600, soittopyynnöt vastuualueena perusturvakeskus, varhaiskasvatus työterveyshoitajat: Heli-Kirsi Pekkarinen: p.030 6000, soittopyynnöt vastuualueena hallintokeskus, kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, kasvatus- ja opetustoimi (paitsi varhaiskasvatus), tekniikan ja ympäristön toimiala ja Riihimäen vesi Suvi Pitkänen: p. 030 6000, soittopyynnöt vastuualueena: perusturvakeskus, varhaiskasvatus

10


KA M

Ä

Kamera kiertää työntekijältä toiselle.

A KIER

Palstalla seurataan Riihimäen kaupungin työntekijän päivää.

ER

TYÖPAIKALLA

Soile Itäluoman terveiset monistamosta! Monistamo sijaitsee kaupungintalon pohjakerroksessa. Monistamossa työskentelee kanssani taittajana monistamonhoitaja Jaana Hodju, joka hoitaa tarvittaessa myös lehti-ilmoittelun. Olen työskennellyt monistamossa palvelusihteerinä vuodesta 2007, ja toimenkuvani on varsin moninainen. Tarvittaessa kierrän vahtimestarin sijaisena kaupungintalon sisäpostikierrokset. Minuun voit törmätä myös lounaslippuja ostaessasi Tietotuvassa. Monistamon töiden ohessa hoidan myös Helpnetin päivityksiä.

Teemme hallintokuntien tilauksesta ’kohtuullista korvausta vastaan’ ... käyntikortit ... julisteet ... esitteet … tilinpäätökset … Arkista aherrusta on tiedossa kun lautakunnat kokoontuvat. Ne, jotka eivät vielä ole siirtyneet sähköiseen kokoustamiseen, tulostuttavat meillä tarvittavat esityslistat liitteineen, joita saattaa olla useampiakin... muun muassa asemakaavoja. Päivät täyttyvät puhdetöistä, jotka saattavat tarvita esikäsittelyä: ulkoasun tarkistusta ja esim. kirjelomakepohjalle siirtoa tai jälkikäsittelyjä; leikkausta, sidontaa kierteellä tai liimanauhalla. Tänään esimerkiksi tulostin ja leikkasin Lasimuseolle 2 000 joulumyyjäisflyeria!

Vapaa-ajan ongelmiakaan ei ole, kuten kuvista voi päätellä 

Kaupungintalolla nähdään!

-

soile Sivun taitto: Soile Itäluoma

11


Anneli Pyttynen siirtyy laulaen vuorotteluvapaan kautta eläkkeelle

- Toivon, että minut muistetaan ahkerana työntekijänä, joka annettujen resurssien puitteissa teki parhaansa”, Anneli pohdiskelee. Mukavia muistoja tuo mieleen myös lauluhetket, joita Anneli musikaalisena ihmisenä piti aikoinaan omille hoitajilleen Kirjauksen päiväkodissa sekä yhteistyö muiden päivähoitoyksiköiden kanssa.

Perhepäivähoidon ohjaaja Anneli Pyttynen jäi lokakuussa 2013 ensin vuorotteluvapaalle ja tulee jäämään sieltä eläkkeelle heinäkuussa 2014. Läksiäiset on siis vietetty ja on aika muistella menneitä vuosia.

Musiikki ja laulaminen on rakas harrastus

Eläkkeelle jäämisessä parasta Annelin mielestä on se, ettei tarvitse enää suunnitella mitään eikä ole kiire mihinkään, ja jää enemmän aikaa ja voimia myös lastenlapsille.

Anneli aloitti työt kaupungilla 26 vuotta sitten. - Paljon on muuttunut vuosien varrella, hän hymyilee, kun mieleen tulee vaikkapa päivähoitolaskutus, joka alkuaikoina hoidettiin kirjoittamalla pankkisiirrot käsin huoltajille. - Myöskään päivähoitopaikka ei ollut itsestäänselvyys kaikille niin kuin nykyään, vaan karsintaa jouduttiin tekemään muun muassa perheen koon ja taloudellisen aseman perusteella, Anneli muistelee.

Ei hän kuitenkaan jää laakereilla lepäämään. Musiikki ja varsinkin laulaminen kahdessa kuorossa on Annelille rakas harrastus. - Uusin villitykseni on laulaa K-60–nimisessä bändissä!, Anneli innostuu. Kuten nimestä voi päätellä, kaikki bändin jäsenet ovat yli 60-vuotiaita. Ensiesiintyminenkin on jo koettu marraskuussa Rity-talolla. Lue lisää bändistä: www.k60.fi.

Kotona työtätekevien kunnallisten perhepäivähoitajien määrä oli vuonna 1987 yli kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Ryhmäperhepäiväkoteja ei myöskään silloin vielä ollut. Annelista onkin ollut mukava seurata huimaa kehitystä, mitä perhepäivähoidon saralla on tapahtunut.

Työkavereilleen Anneli haluaa lähettää terveisinä itse koettuja viisauksia: Tee työsi niin, että voit mennä illalla hyvällä omallatunnolla nukkumaan, koska olet tehnyt sen mitä olet voinut eli parhaasi. Pienissä asioissa auta aina, kun voit, vaikkei se kuuluisikaan toimenkuvaasi. Ja hyvän huomenen toivotus ei maksa mitään, mutta voi olla suunnattoman arvokas saajalleen.

Anneli Pyttynen sanoo olevansa ylpeä siitä, että hänelle on annettu vuosien varrella monta haastetta luoda jotakin, mitä ei ennen kaupungissamme päivähoidon saralla vielä ollut. - Mielestäni se tarkoitti sitä, että työtäni arvostettiin ja minuun luotettiin, Anneli toteaa.

Teksti: Susanna Kuusi

Annelin läksiäisisä kaupungintalolla häntä säesti Simo Holmila.

12


Marsan onnistumisen salaisuus: ihmisläheisyys, luottamus ja yhteistyö

ja päätöksiä yksin. Mutta esimerkiksi kehittämistyössä on mahdollista tehdä yhteistyötä, ja se on kiehtovaa. Lopputulos on parempi, mitä yksi ihminen pystyy tekemään, kuvaa Marsa periaatteitaan.

Puutarhaa hoitaessa ei tarvitse ajatella sote-organisaatiota

Marja-Liisa Lindforsin viimeinen työpäivä oli 18.9. Riihimäen kaupungin palvelukseen Marsa tuli 38 vuotta sitten. Ensimmäiset 10 vuotta hän oli erilaisissa sosiaalityöntekijän tehtävissä, ja sen jälkeen hän hoiti perusturvatoimen hallintosihteerin ja vanhustenhuollon palvelualuepäällikön tehtäviä. Perusturvajohtajana Marsa työskenteli 11 vuotta.

Mukavimmat muistot vuosikymmenten varrelta Marsalla liittyvät hyviin työkavereihin ja työstä irtoavaan huumoriin. Monenlaisissa hullutuksissa, näytelmissä ja hauskanpidossa hän on ollut mukana. - Työkavereilla on suuri merkitys siihen, että olen työssäni jaksanut ja saanut aikaan onnistumisia. Yhteistyö ja synergia ovat toimineet. Kiitos siitä eri hallintokunnissa oleville työkavereilleni. Erityisesti haluan kiittää perusturvan väkeä heidän tekemästään työstä. Ylpeä olen siitä, että perusturvatoimessa on hoidettu kovista talouspaineista huolimatta kuntalaisten ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asioita inhimillisesti ja hyvin, Marsa kiittää.

Marsan mittavan työuran aikana sosiaalihuollossa ehti muuttua kaikki – niin itse lait kuin niiden henkikin. Palveluja on tullut paljon lisää, ja ne ovat monipuolistuneet. Entiset vähävaraisten palvelut ovat muuttuneet koskemaan kaikkia kuntalaisia kuten esimerkiksi vanhus-, vammais- ja perheiden palvelut. Myös suhtautuminen asiakkaisiin on muuttunut. 70-luvulla asiakas sai viranomaiskeskeistä palvelua, kun taas tänä päivänä lähtökohta on enemmän asiakkaan tarpeet ja tahto.

Syyskuun puolen välin jälkeen Marsa on nauttinut tavallisista arkipäivistä ja arjen tehtävistä - ilman kiirettä ja vaikeita työasioita. Nyt on aikaa olla perheen, lähisukulaisten ja ystävien kanssa.

- Olen tyytyväinen Riihimäen kaupungilla tekemääni työhön, ja siihen miten sitä olen tehnyt. Minulla on ollut työnteossani kolme periaatetta: ihmisläheisyys, luottamuksellisuus ja yhteistyön voima. Uskon, että näiden toimintaperiaatteiden kautta löytyy työn tuottavuus ja tehokkuus. Hallintotehtäviäkin voi hoitaa ihmisläheisesti. Olen koettanut tehdä työni niin, että siihen voi luottaa. Samoin olen edellyttänyt, että minä voin luottaa toisten tekemisiin. Johtajan pitää kyetä tekemään paljon asioita

Teksti: Anna Availa

Marsa sai läksiäislahjaksi myös omakotitalokyttääjän ohjeet eläkepäivien ohjelmaan.

13


Johtava rakennustarkastaja teki pitkän uran kaupungilla

Tehtäviin kuului myös rakennetun ympäristön siisteyden ja rakennusten kunnossapidon valvonta. Kaupunki onkin vuosien mittaan tullut Sepolle hyvin tutuksi ja monien talojen suunnittelijat, rakentajat sekä asukkaat ovat jääneet mieleen. Rakennettu asemakaava-alue on kasvanut Seppo Lehtosen työssäoloaikana noin kaksinkertaiseksi. - Olen saanut nähdä aitiopaikalta kaupungin kehityksen, ja se onkin ollut yksi syy siihen, että työni on ollut hyvin mielenkiintoista.

Marraskuussa 2013 ensimmäisiä eläkepäiviään viettänyt Seppo Lehtonen on nähnyt monenlaisia muutoksia toimiessaan 37 vuotta Riihimäen kaupungin rakennustarkastajana. Vuodesta 2013 alusta hänen nimikkeensä oli johtava rakennustarkastaja. Aloittaessaan tehtävässään vuonna 1976, silloinen rakennustarkastus oli järjestysoikeudessa, jossa rakennuslupia oli myöntämässä pormestari, kaksi kunnallisneuvosmiestä ja asiantuntijajäsen. Tämän jälkeen lautakuntia on lakkautettu, uusia perustettu ja yhdistetty useammankin kerran. Nykyisen ympäristölautakunnan aika alkoi vuonna 2000. Ympäristölautakunta on lain määräämä rakennusvalvontaviranomainen, jonka alaisena rakennustarkastaja toimii.

Tulevat rakennushankkeet ovat pientä remonttia

Viime vuodet ovat olleet kiireistä aikaa työelämässä, ja nyt onkin hyvä hetki hengähtää. Eläkepäivät tulevat sujumaan mukavasti niin mökillä kuin kotonakin, missä puuhasteltavaa riittää muun muassa pienten remonttien, lastenlasten, lukemisen ja liikunnan parissa. - Vaimo kun on vielä työelämässä, niin pitänee ottaa nyt isompi rooli myös kodinhoidossa, Seppo pohdiskelee.

- Vuoteen 1989 saakka lähes kaikki asiat päätettiin lautakunnassa. Sen jälkeen rakennustarkastajan päätösvaltaa onkin lisätty merkittävästi, ja tänä päivänä enää pieni osa asioista menee lautakunnan päätettäväksi, Seppo kertoo. Rakennusvalvonnan atk-ohjelmien käyttöönotto 80-luvun lopulla oli Sepon mukaan suuri mullistus ja edistysaskel lupakäsittelyssä sekä valvontatietojen taltioinnissa. - Vaikka kyllä alkuaikojen pahviset diaarikortitkin olivat aina hyvässä järjestyksessä ja tarvittava tieto löytyi, Seppo muistelee. Työtehtävät muuttuivat ja kehittyivät vuosien varrella. Aiemmin työmaalla suoritetuissa katselmuksissa rakennusvalvonta hyväksyi tehdyn työn ja myös osaltaan vastasi siitä. - Nykyisin valvotaan enemmänkin sitä, että rakennushankkeessa on pätevät toimijat, jotka suorittavat rakennustyön yksityiskohtaisen valvonnan ja myös vastaavat siitä, Seppo kertoo.

Seppo muistelee lämpimästi ympäristökeskuksen henkilöstöä, joka muodosti tiiviin ja hyvähenkisen yhteisön, jossa oli mukava työskennellä. - Kaikki hoitivat työnsä tunnollisesti eikä aikaa haaskattu keskinäisiin kahnauksiin, Seppo kehuu. - Työyhteisön nyt jättäneenä, esitän lämpimät kiitokset menneistä vuosista alaisilleni, muille yhteisön työkavereille sekä kaikille kaupungin työntekijöille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhteistyö sujui aina sujuvasti ja hyvässä hengessä, Seppo kiittelee. Teksti: Susanna Kuusi Seppo Lehtonen saatettiin Upseerikerholla eläkkeelle syksyllä 37 työvuoden jälkeen.

14


Yritystalo on saanut vahvistusta eri-ikäisistä uusista osaajista

Harrastuksistaan Markus mainitsee ulkoilun, laskettelun, nuorkauppakamaritoiminnan ja penkkiurheilun. - Etenkin formula ykkösiä, rallia ja jääkiekkoa tulee seurattua, Markus innostuu, ja kertoo autojen ja tekniikan yleensäkin kiinnostavan häntä.

Salka Orivuori, 30, ympäristöasiantuntija

Seppo Itkonen, 62, yleiskaava-arkkitehti

Nelisen vuotta sitten Helsingistä Riihimäelle muuttanut Salka Orivuori aloitti Riihimäen ympäristöasiantuntijana virallisesti marraskuussa 2012 jääden kuitenkin kevääksi 2013 äitiysvapaalle. Tositoimet työssään hän aloittikin kesäkuussa 2013.

Uusien ja nykyisten asunto-, työpaikka-, palvelu- ja virkistysalueiden sekä liikenteen suunnittelua ja suojelua ohjaavan yleiskaavatyön valmistelu alkoi keväällä 2012. Valmista pitäisi tulla kesällä 2016.

Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa ympäristöjärjestelmätyön koordinointi ja kehittäminen, ympäristövastaavien ja yksiköiden tukeminen ympäristöjärjestelmätyössä, ilmastostrategian koordinointi, ympäristökoulutus- ja viestintätehtäviä sekä vuosittain ympäristöraportin kokoaminen.

Tiiminvetäjänä tätä työtä jatkaa nyt Hyvinkään kaupungilta vastaavista tehtävistä siirtynyt Seppo Itkonen. Hän aloitti tekniikan ja ympäristön toimialan kaavoitusyksikössä kesäkuussa 2013. - Suunnittelu on vuoropuhelua ja yleiskaava yhteinen käsitys kaupungin tulevaisuudesta, Seppo kiteyttää työtään.

Ennen Riihimäen kaupungille tuloaan Salka työskenteli Suomen ympäristöopisto SYKLIssä koulutusten ja kehittämishankkeiden parissa. - Työt ovat alkaneet hyvin ja vauhdikkaasti. Työlistalla on tällä hetkellä paljon kehittämistehtäviä muun muassa liittyen ympäristöjärjestelmään. Toivon, että kaupungin yksiköt ja yksiköiden ympäristövastaavat ottaisivat minuun reippaasti yhteyttä kaikenlaisissa yksiköiden toimintaan liittyvissä ympäristöasioissa, jotta voimme yhdessä miettiä, miten toimintaa kehitetään mahdollisimman ympäristöystävälliseksi.

Kuusihenkisessä tiimissä on kaavoitus-, liikenne- ja paikkatieto-osaajia. - Uusi työtapa paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittämisessä on haastavaa, Seppo toteaa. - Tarvittaessa lähennetään yhteistyötä kaupungin eri toimialueiden suuntaan. Aivan aluksi todettiin viestintäsuunnitelman tarpeellisuus, ja nyt se onkin valmistumassa viestintäpäällikön ohjauksessa. Seppo kertoo harrastavansa liikuntaa ja ulkoilua. - Tulee myös helposti kokeiltua uusia lajeja ja moottoripyöräilykin innostaa! Myös kiinnostus yhteisiin asioihin on vienyt usein erilaisiin johtokuntiin.

Kyösti Piipponen, 53, johtava rakennustarkastaja

Pohjois-Karjalan Tuupovaaralta syntyisin oleva Kyösti Piipponen tuli Riihimäen kaupungin johtavan rakennustarkastajan virkaan Sipoon kunnan rakennusvalvontapäällikön tehtävästä. Hän aloitti pestin Riihimäellä 1.9.2013. - Alku on tuntunut hyvältä ja mielenkiintoiselta. Riihimäki vaikuttaa sopivan kokoiselta kaupungilta, ikään kuin se olisi ihmisen mittakaavalle tehty, ja jonne on hyvät liikenneyhteydet, Kyösti kertoo tuoreista tunnelmistaan uutena työntekijänä Riihimäellä. Hän uskoo viihtyvänsä tässä työssä pitempääkin.

Teksti ja kuva: Susanna Kuusi

Kuvassa Yritystalon uudet työntekijät: Markus Herrainsilta, Seppo Itkonen, Salka Orivuori ja Kyösti Piipponen.

- Henkilöstö on ottanut minut tosi hyvin vastaan. Kaiken lisäksi he näyttävät osaavan työtehtävänsä kiitettävästi, Kyösti hehkuttaa. Haasteitakaan ei työstä puutu, mutta Kyösti kertoo sen olevan normaalia rakennusvalvonnan saralla. Vastapainona työlle hän harrastaa urheiluseuratoimintaa, penkkiurheilua ja matkailua, puutarhatöitäkään Askolan isohkolla omakotitontilla unohtamatta.

Markus Herrainsilta, 34, projekti-insinööri

Lahtelainen Markus Herrainsilta aloitti tekniikan ja ympäristön toimialan tilayksikön projekti-insinöörin työssä 5.8.2013. Tähän tehtävään hän siirtyi Lahden Talot Oy:stä. Markuksen tehtäviin kuuluu rakennuttamista ja hankesuunnittelua, mikä pitää sisällään muun muassa kaupungin kiinteistöjen hankesuunnitteluun osallistumista, peruskorjausten ja uudisrakentamisen suunnittelua sekä urakoiden valmistelua, kilpailuttamista ja aikatauluttamista. - Minut on otettu hyvin vastaan ja koen tehtävät haasteellisiksi ja mielekkäiksi.

15


Turvallista työmatkaa! Työaikana ja työmatkalla liikkuessa sattuu liian paljon tapaturmia. Moni niistä on vältettävissä, jos mietimme toimintatapojamme ja muutamme niitä. Syksy on kääntymässä talveksi, ja tulossa on liukkaita kulkuväyliä. Tämä tietää valitettavasti sitä, että myös meille, Riihimäen kaupungin palveluksissa oleville, sattuu huhtikuun loppuun mennessä lukuisia liukastumistapaturmia. Liukkauden torjunnalla ei koskaan päästä siihen, ettei kulkureiteillämme olisi ainakin joskus liukasta. Jotta voisimme välttää näitä ikäviä ja kalliita tapaturmia, olisi meidän jokaisen hyvä pysähtyä miettimään omaa käyttäytymistämme työssä ja työmatkalla liikkuessamme.

Suomen Kuntaliiton ansiomerkit 2013

Ennen kuin lähtee liikkeelle, olipa sitten liukasta tai ei, on hyvä muistaa ainakin seuraavat asiat: - Jalkineiden oikea valinta on yksi tärkeimmistä seikoista. Valtaosa kyseisistä tapaturmista sattuu liikkuessamme jalan, ja jalkineen pohjan muodolla sekä materiaalilla on iso merkitys. - Kulkureitti on hyvä aina miettiä etukäteen, liikkuupa jalan tai millä välineellä tahansa. Tutuin ja lyhin reitti ei ole välttämättä turvallisin. - Näe ja tule nähdyksi on yksi liikenteen perusjuttuja. Heijastimien ja valojen oikea käyttö lisää turvallisuutta. - Älä puhu tai ”räplää” kännykkääsi liikkuessasi. Kännykkään puhuminen kävellessä on aiheuttanut meilläkin tapaturman, ja autolla ajaessa se on laissa kielletty.

40 v ansiomerkki:

Salo Sirkka hoitaja

30 v ansiomerkki:

Ansamaa Pirjo siivooja Kokkonen Arto liikuntapaikanhoitaja Kortesniemi Jaana lastentarhanopettaja Laaksonen Aila lastenhoitaja Laitiola Leena tuntiopettaja Leppänen Jouko laitosmies Lindstén Helena johtava intendentti Linnavirta Tuija toimistosihteeri Mikkola Esko uinninvalvoja Myllyntausta Mervi osastosihteeri Paajanen Anna-Liisa päivähoitaja Pelkonen Päivi palvelusihteeri Stenholm Pauli kuljettaja Uronen Riitta johtava sosiaalityöntekijä Vasama Helena koulunkäyntiohjaaja Ylioja Aila talousjohtaja

Miten tahansa liikutkin, tee iikkumisestasi harkittua ja ennakoivaa! Hyvää alkutalvea toivottaa Kari Masalin, työsuojeluvaltuutettu

Kevään 2014 Kuntokipinä-ohjelma

Unikoulu-kuntoremonttilaiset saivat tukea hyvinvointiinsa

Kevään Kuntokipinä-ohjelma valmistuu joulukuussa. Ohjelma toimitetaan työpaikkojen ilmoitustauluille vihkosena ja se on lisäksi luettavissa intrassa/henkilöstöasiat/henkilöstöedut ja työhyvinvointi -sivulla. Uutuutena tarjolla on mm. joogakurssi yhteistyössä Taidemuseon kanssa.

Tämänvuotinen kaupungin henkilöstön Kuntoremontti-kurssi toteutettiin 9.–13.9.2013 Haikon kartanossa unikoulu-teemalla. Viikko oli antoisa sisältäen niin luentoja kuin monipuolista liikuntaakin.

Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan liikkumaan ja virkistymään!

Vuoden 2014 Kuntoremontti-kurssin suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja siitä tiedotetaan henkilöstölle kevään aikana.

16

Rihveli 2/2013 Riihimäen kaupungin henkilöstölehti  

Rihveli 2/2013 Riihimäen kaupungin henkilöstölehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you