Page 1

Koti   &  kaupunki

2 • 2013

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti • www.riihimaki.fi • Julkinen tiedote / ryhmäjakelu

4  -5

ArtHämeessä taide kohtaa ihmisen

8  -9

Yleiskaava linjaa Riihimäen kehitystä

14  -15

Lue vinkit vesilaskun tulkintaan

Kuva: ?

Maisa ja Mimmi tykkäävät koulusta

s. 6 -7


2 Näyttelyt &teatterit

Koti & Kaupunki 2 • 2013

Elävää taidetta Häme!

Nuorisoteatteri

Riihimäen taidemuseossa 12.10.2013– 19.1.2014 Elävää taidetta Häme! Hämeen alueen kuvataiteilijoiden yhteisnäyttely on osa Art Häme ´13 taideviikkoja Riihimäellä.

■ Koukussa ensi-ilta 11.10. ■ Ystävyys ensi-ilta 19.10. ■ Peter Pan ensi-ilta 13.11. ■ Improjamit 20.9., 27.9, 28.9. www.rnt.fi Kino Sampo, Suokatu 9

Valtteri Jokinen

Uusvanha kotikaupunki

Kirjoittaja on riihi-mäkeläislahtelainen olympiajudoka ja kiinteistöarvioitsija.

Tässä numerossa 4 -5 ArtHäme palaa taas Riihimäelle

6 -7 Opetustoimenjohtaja kuuntelee oppilaita

8 -9 Yleiskaavan osaaja tekee uuden kaavan

10 -11 Ajankohtaista Riihimäellä ■ S ijaisrekrytointi palvelee nyt Riihimäellä sijaisten

etsinnässä vanhustenhoidon, varhaiskasvatuksen, osastoapulaisten ja koulunkäyntiohjaajien sekä ruokapalvelun tehtävissä.

■U  usi paloasema rakennetaan Kirjaukseen. Uuden

paloaseman sijainti on liikenneyhteyksien kannalta entistä parempi. Paloasema valmistuu ensi vuoden lokakuussa.

Pinterest Ihana kotikaupunkimme nyt kuvina Pinterestissä. Pinterestistä löydät läpileikkauksen Riihimäen arjesta ja juhlasta - tietoa, tapahtumia, maisemia, historian havinaa ja huvitusta. Tutustu eri aiheisiin kuvatauluihin ja klikkaa itsesi seuraajaksi! pinterest.com/riihimaki

■H  yvän elämän Riihimäki kysyy jälleen asukkaiden

Reilun kaupan viikolla Reiluja kahvitaukoja Reilun kaupan viikkoa on vietetty jo yli kymmenen vuotta. Lokakuinen kampanjaviikko 21.–27.10. muistuttaa siitä, että voimme kukin vaikuttaa omilla ostosvalinnoillamme. Viikon aikana järjestämme Riihimäellä Reilun kaupan kahvihetkiä, joista kerromme verkkosivuillamme ja Facebookin Riihimäki – Reilun kaupan kaupunki -yhteisössä. Reilun kahvitauon voi järjestää myös itse, johon Reilu kauppa tarjoaa materiaalit. Tutustu viikkoon osoitteessawww.reilukauppa.fi. ■

mielipiteitä elämisestä Riihimäellä. Kuntalaisten mielipiteitä pyydetään mm. kaupungin turvallisuudesta, arkielämän sujuvuudesta ja kaupungin imagosta.

12 –15 Tietopaketti Riihimäen Vedestä ■R  iihimäen Veden johtokunnan uudella puheenjohtajalla Kaisu Kotirinnalla on pitkä kokemus vesihuollosta. Johtokunta on tullut tutuksi jo edellisellä kaudella, sitä ennen hän on toiminut rakennuslautakunnassa.

■V  esilasku saattaa olla joskus moniselitteinen tulkittava. Kerromme tässä lehdessä, kuinka laskua

luetaan. Suoraveloituksen poistuessa kannattaa myös miettiä, olisiko e-lasku kätevä vaihtoehto vesilaskun hoitamiseen.

E

Ulkomaan kisa- ja harjoitusmatkani ovat kulkeneet lähes poikkeuksetta Riihimäen kautta, vaikka kotiosoite onkin muualla. Vanhempien koti on nimittäin täydellinen huoltopiste ennen ja jälkeen aamuöisten lentojen. Eihän Helsinki-

Tätä kirjoittaessa palailen juuri MM-kisoista Riosta, mutta nyt majapaikka on pysynyt tavallista kauemmin Riihimäellä. Asunnonvaihto ei nimittäin osunut Lahdessa aivan nappiin, vaan jäimme paremman puoliskoni (ja judomatoilla pahemman) kanssa kuukaudeksi ilman

asuntoa. Ei auttanut muu kuin pakata mukaan koko omaisuus ja siirtyä vanhemmille evakkoon. Koska työpaikka sijaitsee Lahdessa, on rautatie tullut tutuksi RiihimäkiLahti välillä. Toisaalta, mikäs täällä asuessa ja hyvistä muistoista nauttiessa. Voisin viipyä pidempäänkin.

Koti & Kaupunki -lehden parhaat palat löytyy jatkossa myös verkosta. Verkossa julkaistavan lehden jutut on jatkossa mahdollista jakaa yksittäin esimerkiksi Twitterissä, ja hakukoneet löytävät ne helpommin. Verkkojulkaisu tuo myös uusia mahdollisuuksia juttujen julkaisuun printtilehtien ilmestymisen välillä. Paperinen Koti & Kaupunki -lehti jaetaan jatkossakin jokaiseen riihimäkeläiseen kotiin, ja se on luettavissa kokonaisuudessaan myös sähköisesti. ■

www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23

K uu si

Tervetuloa mukaan kaupunkimme kehittämiseen!

www.riihimaki.fi/kaupunginmuseo Öllerinkatu 3

nn a

Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula

Koti & Kaupungin parhaat palat myös verkossa

Tänä syksynä pääset vaikuttamaan, kun keskustelu uudesta yleiskaavasta alkaa. Tarkemmin yleiskaavasta voit lukea sivuilta 8-9. Visiomme toteutumista peilataan taas kuntalaiskyselyssä, johon jokainen riihimäkeläinen voi vastata sähköisesti tai paperilla. Siitä hieman lisää sivulla 10.

■ toteutumattomia asemakaavoja, liikennejärjestelyjä ja nähtävyyksiä.

LIIT

Tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi

Kaupungin visio ohjaa kohti Riihimäkeä, joka on turvallinen ja viihtyisä. Siellä arkielämä on sujuvaa, toimeentulo on turvattu ja kaupunkilaisen on helppo osallistua ja vaikuttaa.

■ Toteutumaton Riihimäki 8.9.–27.4.2014

Suomen lasimuseossa 31.12. asti Vanhaa suomalaista lasia 1700- ja 1800-luvulta 31.12. asti Tapio Wirkkala – Taidelasia ja hopeaa Kyösti Kakkosen kokoelmasta 11.9.-3.11. Kastemaljan muotoilu 8.11.–31.12. Ornex – böömiläisiä lasisia joulukuusenkoristeita

usa

Päätoimittaja Anna Availa, viestintäpäällikkö

Kaupunkilaisena voit vaikuttaa kotikaupunkisi asioihin tekemällä aloitteita ja valituksia, ottamalla yhteyttä luottamushenkilöihin ja virkamiehiin sekä osallistumalla yleisötilaisuuksiin, kyselyihin ja keskusteluihin. Palautetta voit lähettää sähköisellä palautelomakkeella tai toimittaa sen postitse tai henkilökohtaisesti kaupungin kirjaamoon kaupungintalolle. Lisäksi aloitteita voit antaa Kuntalaisaloite. fi-palvelussa. Tänä syksynä pääset ottamaan kantaa yleiskaavaan ja vastaamaan kuntalaiskyselyyn! ■

Riihimäen kaupungin strategia seuraavalle valtuustokaudelle on hyväksytty. Tulevan neljän vuoden aikana ponnistelemme toimivien palveluiden, menestyvien yritysten ja osaavien ihmisten sekä ekologisesti kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteen eteen.

Riihimäen monipuolisten harrastusmahdollisuuksien ansiosta melkein kaikki vapaa-aikani kului peruskouluikäisenä urheillessa tai muuten vain ulkona pelaillessa, mikä piti kaltaiseni pojankoltiaisen kätevästi poissa hankaluuksista. Judo vei lopulta sydämeni ja on hallinnut elämäni käänteitä jo yli 20 vuoden ajan.

www.riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1

Lyhyesti

Strategian ja vision viitoittamalla tiellä

Eri puolilla maailmaa reissatessa olen oppinut arvostamaan Riihimäen turvallisuutta, kiireetöntä elämänmenoa ja kompaktia kokoa. Ammattini puolesta olen taas seurannut Riihimäkeä toimitilamarkkinoiden näkökulmasta. Hyvä liikenteellinen sijainti takaa menestymisen edellytykset monilla elinkeinoaloilla ja investointejakin on tehty mukavasti.

Lisäksi vierailuesityksiä

Vaikuta kotikaupunkiisi

■ Anna Availa

Vantaan lentokentälle aja Riihimäeltä kuin kolme varttia.

■ Luukut auki! ensi-ilta 2.11.

lyhyesti

Pääkirjoitus

Perheeni muutti Riihimäelle Puistolasta 26 vuotta sitten. Hyvät kulkuyhteydet Helsinkiin ja pääkaupunkiseutua alhaisemmat asumiskustannukset houkuttelivat.

■ Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike ensi-ilta 9.10.

Kokoelmia ja taidelasia

:S

Julkaisija Riihimäen kaupunki

www.metsastysmuseo.fi Tehtaankatu 23 A

■ Kaksi Vihtoria ja Klaara ensi-ilta 14.9.

Riihimäen Kaupunginmuseo

va

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

Suomen Metsästysmuseossa 11.4.2013– 5.1.2014 Korpimailta – Lennart Segerstrålen luonto- ja lintuaiheisia maalauksia ja grafiikkaa 19.9.–31.12. Käyttöesineitä riistasta

Riihimäen teatterissa

Ku

KOTI&KAUPUNKI

www.riihimaki.fi/taidemuseo Temppelikatu 8

Taidetta Korpimailta

3

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti


4

Koti & Kaupunki 2 • 2013

ArtHäme tekee taiteen eläväksi

Riihimäen kulttuurituottaja Anna Vesén ja tapahtuman koordinaattori Olli Soini puhaltavat hengen ArtHämeeseen.

ArtHäme-kulttuuritapahtuma palaa taas Riihimäelle, nyt teemalla Elävää taidetta. Monitaiteisen kaupunkitapahtuman avoimet avajaiset ja kulttuurimarkkinat ovat Voimalassa lauantaina 12. lokakuuta.

ArtHäme tuo kaikkien ulottuville runsaasti kaupungin omaa elävää taidetta.

A

rtHäme on kaikille taiteen toimijoille avoin kaupunkitapahtuma. Se ei ole harvoille suunnattu pönäkkä tapahtuma, vaan sen tarkoitus on yllättää ja törmäyttää kaupunkilaiset tutuissa ja oudoissakin paikoissa kulttuurin tekijöihin; sekä omiin että vieraileviin. – Tyypillistä ArtHämeelle on spontaanius. Tietenkin on olemassa valmis ohjelmisto, joka löytyy sekä painettuna että tapahtuman omilta sivuilta (www.arthame.fi), mutta sen lisäksi on runsaasti yllättäviä flash mob ja pop-up –esityksiä, kertoo ArtHämeen voimahahmo ja koordinaattori Olli Soini. – Viimeisiä ohjelmapäivityksiä tapahtuu varmasti vielä senkin jälkeen, kun tapahtuma on jo käynnistynyt. Toivottavaa on myös, että esityksiä syntyy yllättäen siten, että ne vain tapahtuvat siinä hetkessä ja siinä paikassa.

Taide sykkii aseman ympäristössä ArtHämeen sykkivä sydän on rautatieaseman ympäristö. Keskeiset tapahtumapaikat ovat aseman lisäksi matkakeskus, vanha voimala ja Vihreä talo. Matkakeskuksen Liikeradalla sijaitsevat tyhjät liikehuoneistot ovat koko tapahtuman ajan käytössä, ja niistä löytyy esimerkiksi kuvataidetta. – Matkakeskuksen parkkihallissakin voi kiireinen kokea yllättävää Drive in –taidetta, Olli Soini naurahtaa. – Kaupungin kannalta ArtHäme on ihanteellinen. Se tuo kaikkien ulottuville runsaasti

TULE TEKEMÄÄN JA OSALLISTUMAAN! ArtHäme on kaupunkilaisten oma tapahtuma, johon toivotaan vapaaehtoisia, esimerkiksi valvojia.Valvoja ei ole järjestysmies vaan henkilö, joka vuorollaan valvoo vaikkapa taidenäyttelyä ja myy siellä myytäviä tuotteita. – Ideamme on, että valvojat olisivat käsityötaitoisia ihmisiä, jotka voisivat samalla kutoa tapahtumasukkia tai -pipoja. Kutomisen tai virkkaamisen vaihtoehtona voi tietenkin olla jokin muu askartelutyö. Välttämätöntä tämä ei kuitenkaan ole, valvokaupungin omaa elävää taidetta tekijöiden itsensä tuottamana. Tuottajan uutteran työn tuloksena on mukaan saatu kaikki Riihimäen omat kulttuurilaitokset, kuten esimerkiksi teatterit, museot, kirjasto, koulut, musiikkiopisto ja jopa päiväkodit sekä nuoriso- ja vanhustyö, kertoo Riihimäen kaupungin kulttuurituottaja Anna Vesén.

TIESITKÖ?

ArtHämeen idea on syntynyt Riihimäellä 2009. Sen jälkeen konsepti siirtyi Forssaan, sieltä Hämeenlinnaan ja viime vuonna Lahteen. Tavoitteena oli kehittää pitkäkestoinen tapahtuma. Painopiste on aina ollut kuvataiteissa, mutta etenkin nyt ”toisella kierroksella” anti on rikastunut kaikille taiteen osa-alueille. Pääsääntöisesti tekijöinä ovat ammattitaiteilijat, mutta harrastajille on oma sijansa.

Vihreän talon isäntä Olli Soini ja taiteilija Edwina Goldstone.

Vihreän talon henki ArtHämeen keskus on Vihreä talo, jota isännöi kulttuurin sekatyöläiseksi itseään tituleeraava Olli Soini yhdessä vaimonsa, taiteilija Anni Paunilan kanssa. Kaikki riihimäkeläiset tietävät aseman kupeessa sijaitsevan Vihreän talon, mutta harva kuitenkaan sitä, että se ei koskaan ole mitenkään liittynyt rautatiehen.

Hattujuttu

Luonnos rautatieasemalle tulevasta Pilvi Ojalan Hatut-teoksesta.

Riihimäen rautatieaseman laiturien neljä ja viisi väliseen katokseen on suunnitteilla ArtHäme-tapahtuman ajaksi taideteos "Hatut". Hatut ripustetaan siimalla laiturikatoksen sisäkattoon siten, etteivät ne ole esteenä matkustajien kululle. Hatut kuvaavat matkustajia. Teoksessa voi nähdä eroamisen aiheuttamaa kaihoa, mutta toisaalta myös odotusta uuden edessä. Teoksen suunnittelija Pilvi Ojalan toiveena on, että katsoja voisi muodostaa oman tulkintansa teoksesta omien muistojensa tai odotuksiensa pohjalta. ■

jaksi voi ilmoittautua, vaikka ei olisikaan käsityötaitoinen, Olli Soini kertoo. Tapahtuma on saanut avukseen kullanarvoisia työharjoittelijoita, mutta tapahtuman rakentamiseen ja toteuttamiseen tarvitaan yhä lisäkäsiä. – Yritykset voivat tukea tapahtumaa rahallisella tai materiaalisella avustuksella. Toiveena on tehdä tästä tapahtuma, joka jättää jäljen ja muuttaa ihmisten mielikuvia Riihimäestä laajemmaltikin, Olli Soini kutsuu mukaan tapahtumaan. ■ Liikeradalle perustetaan kaupunkilaisten galleria ja esimerkiksi katusoitot tai performanssit ovat tervetulleita. Omia esityksiä ja teoksia voi ehdottaa koordinaattori Olli Soinille tai sitten vain mennä ja tehdä, eli valita spontaani tapa toteuttaa performanssi tai musisointi.

Paikallisuudella on tärkeä rooli

Muitakin kuin ammattilaisia

Joskus siinä on ollut pankki, minkä jälkeen se on ollut Paloheimo-yhtiön omistuksessa. ArtHämeen aikana Vihreän talon viehättävä miljöö on valjastettu paitsi tapahtuman infopisteeksi, toimistoksi ja tapahtumaklubiksi, myös monen esityksen näyttämöksi. ■ Muita tärkeitä paikkoja ovat Matkakeskus ja sen ympäristö sekä tietenkin Voimala. ■ Lisäksi kannattaa tarkkailla kaupungin kaikkien taidelaitosten ohjelmistoja, sillä ArtHäme elää niissä kaikissa. Katso: http://arthame.fi/aikataulu/ ■ Muun muassa Taiteen edistämiskeskuksen tukema ArtHäme päättyy sunnuntaina 27.10.

5

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti

Paikallisuus on ArtHämeen suuri voima. – Itse asiassa tapahtuma elää pitkälti tämän käyttövoiman turvin. Koordinaattorina minun on tarvinnut tosin puhaltaa tuli hiileen, synnyttää innostus ohjelmien tekemiseen ja sen jälkeen sovittaa ne ohjelmistoon. Vaikka paikalliset tekijät hallitsevatkin tapahtumaa, esiintyjiä on tulossa jopa ulkomaita myöden. Nyt jo tiedetään, että taiteilijoita on Riihimäen lisäksi ainakin Skotlannista, Lahdesta, Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Brysselistä. Yhdeksi paikallisuuden helmeksi Olli Soini nostaa tapahtuman, jonka nimi on Toteutumaton Riihimäki. – Tämä perustuu syyskuussa avattuun Riihimäen kaupunginmuseon näyttelyyn, josta olemme museon kanssa ideoineet esityksen. Toteutustapa ei vielä ole täysin ratkennut, mutta ideana on, että näyttelijä esittää Riihimäen suunnittelijana tunnettua arkkitehti Otto-Iivari Meurmania. Esitys rakentuu siten, että Meurman isännöi ”raitiovaunuajelua” tai kaupunkikävelyä. Matkan varrella hän kertoo kaupunkiin suunnitelluista kohteista, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet. Raitiolinja oli yksi niistä, Olli Soini kertoo. ■

ArtHämeen ihmiset osaa


6

Koti & Kaupunki 2 • 2013

Opetustoimen toimivat palvelut

7

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti

MAISA, MIMMI JA OPETUSTOIMENJOHTAJA Syksyllä koulunsa aloittavat ekaluokkalaiset ovat aina suurimman huomion kohteena. Heihin verrattuna viidesluokkalaiset ovat jo vanhoja konkareita, mutta heitäkin voi jännittää. Isoja koululaisia askarruttaa esimerkiksi se, mitä tapahtuu, kun pitää siirtyä toiseen kouluun.

P

atastenmäen tiilikoulun pihalla käy vilske. Maisa Valta ja Mimmi Pitkämäki seisoskelevat ovensuussa naureskelleen kavereiden kanssa. Heille tämä päivä ei ole aivan normipäivä, sillä he odottavat Riihimäen kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Esa Santakalliota. Tarkoitus on puhella kouluasioista lähes kirjaimellisesti pulpetin takaa. Maisasta ja Mimmistä on kiva olla nyt koulun vanhimpia, mutta mitä on edessä, kun vuoden kuluttua pitää vaihtaa toiseen kouluun ja olla taas kaikkein pienimpiä. – Te siirrytte Harjurinteen kouluun kokonaisena luokkana, joten kaikki kaverit säilyvät. Vasta seitsemännellä tähän tulee pieni muutos. Silloin on pakko järjestellä luokkia uusiksi, koska tulee valinnaisia aineita eivätkä luokkien koot saa tulla liian suuriksi, Esa Santakallio kertoo.

Säkkituolit kiinnostavat Paljon ei kaveruksilla ole uudesta koulusta tietoa. Jotain on vanhempi veli kertonut. Yksi juttu ylitse muiden on luokkahuone, jossa ei ole perinteisiä pulpetteja, vaan säkkituolit ja älytaulu.

– No kumpaanko te haluaisitte, Esa Santakallio kysyy. – Säkkituoliluokkaan, tulee salamana molempien suusta. Vastaus ei yllätä. Harjurinteen koulussa on tulevaisuuden luokkahuone, jossa on uutta tietotekniikkaa sekä uudenlaisia ratkaisuja, kuten raheja ja säkkituoleja istuimina. – Minun aikanani oltiin vielä vakaasti sitä mieltä, että oppimista voi tapahtua vain, kun istutaan ryhdikkäästi pulpeteissa. Näin ei ole, ja Riihimäellä suhtaudutaan avoimin mielin kaikkeen uuteen. – Entä haluaisitteko mieluummin opiskella siten, että käytetään apuna tablettitietokoneita ja älypuhelimia perinteisten kirjojen sijaan, Esa Santakallio kysyy. "Tabletit" on vastaus, joka ei tietenkään yllätä. Tabletteja ei opetustoimenjohtaja voi kaikille luvata, mutta hän ilahduttaa tyttöjä kertomalla, että niitä hankitaan jatkuvasti lisää.

Katuliituja ja keinut Maisalla ja Mimmillä tuntuu kaikki nyt olevan hyvin. Koulu on hyvä, oma luokka paras, kaverit huippuja, opettajat sekä rehtori kivoja ja ruokakin on yleensä hyvää. Läksyjä tieten-

Riihimäellä suhtaudutaan avoimin mielin opetuksen uusiin tuuliin.

kin voisi olla vähemmän, tirskahtavat tytöt, jotka pärjäävät koulussa todella hyvin. – Kai nyt teillä jotain parannustoiveita on, Esa Santakallio tivaa aidosti kiinnostuneena. – Pihaliituja välitunnille, keinut koulun pihalle sekä joitakin muita välineitä. Toiveet menevät perille, sillä Esa Santakallio on oikeasti sitä mieltä, että oppilaita pitää kuunnella. Heidän toiveensa ovat konkreettisia, ja he ovat asiantuntijoita. Siksi kouluneuvostot oppilasjäsenineen ovat tärkeitä asioita, kun koulumaailmaa kehitetään. Totta! Maisa ja Mimmihän heti tiesivät ratkaisun aikuisten huoleen siitä, että lapset eivät enää liiku tarpeeksi. ■

Riihimäellä on 2 900 peruskoululaista

Esa Santakallio kuuntelee mielellään Maisan ja Mimmin mielipiteitä ja toiveita, koska pitää koululaisia oikeasti monien asioiden asiantuntijoina.

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Esa Santakallion arki vuoden 2013 syksyllä koostuu monista hyvistä asioista, mutta toki muutamasta huolenaiheesta. – Tärkein asia tietenkin on, että koululaiset ovat Riihimäellä hyvissä käsissä. Koulujen rehtorit, opettajat ja ohjaajat sekä kouluviraston työntekijät ovat erittäin ammattitaitoisia, Santakallio painottaa. Riihimäellä oppimistulokset ovat kaikilla mittareilla hyviä, kiusaamista on vähemmän kuin muualla ja opetusalan kustannustehokkuuden vertailussa Riihimäki sijoittuu Suomessa säännöllisesti sijoille 5–7. – Erittäin hyvänä tuloksena pidän myös sitä, että kyselytutkimuksessa kouluruokamme sai arvosanan 8+. Se on merkittävää, koska se tarkoittaa myös sitä, että koululaiset

nauttivat tärkeän ateriansa, Santakallio sanoo ja kiittelee tässä asiassa työn tekijöitä. – Ammattitaitoinen suoritus ottaen huomioon, että hinta ateriaa kohden on vain 2,90 euroa sisältäen raaka-aineiden lisäksi myös kaikki muut kulut.

Hyvät valmiudet Uusien tavoitteiden mukaan vuonna 2016 opetusta on kehitettävä niin, että tavoitteena on lasten kasvattaminen tietoyhteiskuntaan. – Tähän Riihimäellä on hyvät valmiudet, Esa Santakallio sanoo. – Myös ylisuurista luokista on puhuttu julkisuudessa paljon. Tässäkin me pärjäämme hyvin, sillä keskimääräinen luokkakoko Riihimäellä on 19,1.

Koulut täynnä Huolta sen sijaan tuottaa oppilasmäärän kasvu. – Riihimäellä on nyt 2 900 peruskoululaista. Uusia oppilaita tulee joka vuosi 50–70 enemmän kuin on koulunsa lopettavia. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin tämän mallin mukaan vuonna 2021 oppilaita on noin 400 enemmän. Se tarkoittaa jo yhtä uutta suurta koulua. – Koska koulujen suunnittelu ja rakentaminen on hidasta, pitäisi tämä asia saada pian vireille, Esa Santakallio sanoo. ■ Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Esa Santakallio on tyytyväinen opetuksen laatuun, mutta tietää, että kasvava kaupunki tarvitsee pian uuden koulun.


8

Koti & Kaupunki 2 • 2013

riihimäki saa uuden yleiskaavan

Yleiskaava luo pitkäjänteisen pohjan kaupunkisuunnittelulle.

Riihimäen kaupunki saa uuden yleiskaavan edellisen, parikymmentä vuotta sitten laaditun tilalle. Pitkän valmisteluprosessin aikana kaava tulee kuntalaisille nähtäväksi peräti kolmasti. Sitä on kunnallinen demokratia.

Edellinen yleiskaava on noin 20 vuoden takaa.

Yleiskaavaan erityisosaaja

Y

leiskaava on keskeinen asiakirja, jonka varassa kaupunkeja kehitetään pitkällä aikavälillä. Uuden kaavan valmisteleminen on pitkä ja monitahoinen prosessi, joka on tarkoitus viedä päätökseen vielä tämän vaalikauden aikana. – Toivon, että yleiskaava herättää kiinnostusta myös kaupunkilaisten keskuudessa, sanoo Riihimäen kaupungin tuore yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen. Hänen mukaansa näin ei kuitenkaan aina ole, minkä vuoksi monet asiat saattavat yllättää asukkaat vuosien päästä, kun yleiskaavassa olleet asiat toteutuvat. Ymmärrettävää tietenkin on, että yleiskaavan noin 20-vuotinen periodi on pitkä jakso hallittavaksi. Sen vuoksi Itkonen on uutena ideana esittänyt, että ohjausryhmään saataisiin mukaan myös Riihimäen nuorisovaltuuston edustaja. – Nuoret ovat aikuisia kaupunkilaisia 20 vuoden päästä, hän toteaa. – Olemme myös pohtineet erilaisia tekotapoja yleiskaavan rakentamiseen. Esimerkiksi Lahdessa on toteutettu tapaa, jossa niin kutsuttu paikkatieto on nostettu keskeiseen rooliin valmistelussa. Tämä saattaisi aktivoida muun muassa kiinteistönomistajia ja asukkaita osallistumaan yleiskaavan valmisteluun.

Kaupunki kasvaa vuosi vuodelta Kaupungit kehittyvät jatkuvasti. Riihimäellä väestön kasvuennuste on yksi prosentti. Tämä on osattava ottaa huomioon, jotta kasvu olisi ylipäätänsä mahdollista. – Mielestäni suunnittelussa on tärkeätä löytää paikan henki ja rakentaa kehitys sen varaan. Tässä suhteessa juuri perusteellinen paikkatieto on olennaista. Toisaalta kehittymiseen vaikuttaa oleellisesti myös kaupungin maasto. Se tarjoaa mahdollisuuksia tai rajoituksia. – Yleiskaavan suunnittelussa on kahdenlaista painotusta kasvutarpeiden ratkaisemiseksi: kaupunkirakenteen laajentaminen ja nykyisen maankäytön tiivistäminen eli eheyttäminen. – Eheyttäminen koetaan joskus ongelmalliseksi, koska jotkut kokevat sen muuttavan olemassa olevaa kaupunkikuvaa tai rikkovan omaa maisemaa. Sen vuoksi kaava ei saisi olla ristiriitainen, vaan johdonmukainen olemassa olevien rakenteiden suhteen, Seppo Itkonen korostaa. Haasteena Riihimäellä on uuden tonttimaan vähyys ja maankäytön suunnittelussa niin kutsuttu ”ei-alueiden”, kuten soiden, lii-

Seppo Itkonen on valmistunut arkkitehdiksi Oulussa. Hänen erikoisalaansa ovat yleiskaavat. – Minä en ole piirtänyt ensimmäistäkään taloa. Sen sijaan jo opiskelujen loppuaikoina valitsin sellaisia syventäviä opintoja, jotka perehdyttivät tähän aihepiiriin. Arkkitehdit ovat joko designereita tai kaavoja tekeviä ”plannereita”. Minä olen planneri, Seppo Itkonen toteaa. Työkokemuksensa hän on hankkinut ensin konsulttitoimistossa, missä oli tilaisuus tehdä esimerkiksi kehittämishankkeita ympäristöministeriölle. Näiden lisäksi Itkonen on tehnyt yleiskaavatyötä sekä Hyvinkäällä että Järvenpäässä. Seppo Itkonen on asiaansa syvästi vihkiytynyt ammattilainen. Työnsä Riihimäellä hän halusi aloittaa pitkällä valmistelu- ja tutustumisvaiheella.

kenteen melualueiden ja suojelualueiden suuri määrä. Kuitenkin uusia alueita tarvitaan. Kaupungin tavoitteena on luovuttaa rakentajille 50 uutta omakotitonttia vuosittain.

Yleiskaavaan saa ottaa kantaa – Yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta eheyttäminen on hyvä ratkaisu. Se tehostaa alueen palvelurakenteiden käyttöä ja vähentää liikkumisen tarvetta, Itkonen tiivistää. Eheyttäminen ei kuitenkaan ole helppoa, koska kaupunkilaisilla on erilaisia eturistiriitoja. Laajamittainen yhteistyö onkin paras tapa rakentaa yleiskaavaa. Siksi hyvällä tiedottamisella on keskeinen rooli valmistelussa. Siihen panostetaan nyt myös Riihimäellä. – Esimerkiksi Järvenpäässä tästä oli hyviä kokemuksia. Siellä tehtiin tiivistä yhteistyöstä asukasjärjestöjen kanssa ja vältyttiin näin monilta ongelmilta. Asukasjärjestöissä on se hyvä puoli, että ne edustavat yhtä kuntalaista laajempaa näkökulmaa, Seppo Itkonen huomauttaa. Itkonen korostaa kuitenkin, että yleiskaavan tekeminen on aina erittäin demokraattinen prosessi. Virkamiehet valmistelevat yleiskaavan, mutta päätöksen tekevät kunta-

Riihimäki on lämminverinen – Olen kesän aikana ajellut useita eri reittejä ympäri Riihimäkeä tutustuen kaupunkiin. Haluan todella löytää Riihimäen oikean luonteen, Itkonen painottaa. – Esimerkiksi Hyvinkääseen verrattuna Riihimäellä on runsaasti enemmän luonnetta. Topografia on erilainen ja sen myötä koko kaupungin ilme. Voisi ravitermein melkein sanoa, että Riihimäki on lämminverinen verrattuna viileämpään Hyvinkääseen. Itkonen on kahden aikuisen lapsen isä, joka on innostunut moottoripyöräilystä. Pyörä on iso, mutta sillä ei ole tarkoitus ajaa kovaa. Sen sijaan miehen tuore hankinta, teltta, kuvaa hyvin moottoripyörän käyttötarkoitusta. Ulkoilu on Itkosen mielestä mukavaa, ja sitä hän toteuttaa kesällä pyöräillen ja talvella lautaillen. ■

9

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti

laisten valitsemat valtuutetut. Tämän lisäksi jokaisella kuntalaisella on oikeus osallistua prosessiin. – Valmistelu etenee portaittain, ja sen vaiheet ovat koko ajan teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen sekä valtuuston tiedossa. Sen lisäksi yleiskaava asetetaan kolme kertaa nähtäville, jolloin yksittäisillä kaupunkilaisilla on mahdollisuus ottaa siihen kantaa. – Ensimmäisen kerran yleiskaava on julkisesti esillä, kun sen rakennesuunnitelma ja tavoitteet valmistuvat. Toinen julkisuuskierros tehdään, kun uudesta yleiskaavasta on valmistunut yleiskaavaluonnos. Kolmannen kerran uusi yleiskaava esitellään julkisuudessa, kun yleiskaavaehdotus on valmis. Jokainen nähtävillä olo on noin kuukauden mittainen, Seppo Itkonen selittää. Yleiskaavaa valmistelee Riihimäellä kuuden asiantuntijan tiimi, jota Itkonen johtaa. Riihimäellä ei ole ollut yleiskaavaarkkitehtia pitkään aikaan. Nyt kaupunki kuitenkin haluaa panostaa uuden yleiskaavan tekoon, minkä vuoksi tehtävään rekrytoitiin yleiskaava-asioihin pätevöitynyt arkkitehti. ■

Näin yleiskaava etenee ■ Kuusihenkinen tiimi valmistelee ■ Ohjausryhmä mukana valmistelussa ■ Ensimmäiseksi valmistuu rakennussuunnitelma ja tavoitteet ■ Seuraavaksi yleiskaavaluonnos ■ Kolmanneksi yleiskaavaehdotus ■ Eri vaiheissa olevat kaavat ovat kuntalaisten nähtävillä ■ Lopuksi valtuusto hyväksyy yleiskaavan.

Itkosen suurimmat haasteet ■ Asumisen tonttitarve ■ Sopivan tonttimaan löytyminen ■ Kaupungin rajat lähellä ■ Kaupunkikeskustan asumistiheys on maan suurimpia ■ Yli 90 % asuu kolmen kilometrin säteellä ■ Löytää hyvä yhteistyö eri toimijoiden välille.

ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne


10 Uutisia &asioita

Koti & Kaupunki 2 • 2013

Kuva: Nora Myllymäki

Nuoret esiin -hankkeessa tehty jo seitsemän työsopimusta Nuoret esiin -hanke työllistää 25–30-vuotiaita riihimäkeläisiä nuoria. Hankkeen vetäjä Perttu Jämsén kertoo, että jo seitsemän työsopimusta on kirjoitettu ja kaksi nuorta on aloittanut opiskelun. Jämsén auttaa nuoria löytämään töitä ja valmentaa itse työnhaussa – niin cv:n tekemisessä, työhakemuksen kirjoittamisessa

kuin työhaastatteluun valmistautumisessa. Jämsén solmii myös yhteyksiä sopiviin yrityksiin. Yrityksille on tarjolla apua muun muassa TE-hallinnon ja muiden viranomaisten kanssa asiointiin sekä uuden työntekijän perehdyttämiseen. Hankkeen avulla yritys saa tietoa erilaisista työllistämisvaihtoehdoista ja tuki-

11

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti

Peltosaaressa siirrytään suunnitelmista toteutukseen Peltosaari-projektissa siirrytään kohti seuraavia vaiheita. Yleissuunnitelman valmistuttua alkaa uusien asuinrakennusten, kylätalon ja liiketilojen toteuttaminen. Tämä tarkoittaa rakentaja- ja rahoittajaehdokkaiden selvittämistä, tulevien rakennusten toteutustapojen selvittämistä sekä kaavoittamista.

muodoista. Koska Jämsén tuntee nuoret ja heidän vahvuutensa, on Jämsén hyvä linkki yrityksen ja uuden työntekijän välillä. Nuoret Esiin on Euroopan Sosiaalirahaston, Hämeen ELY-keskuksen ja Riihimäen kaupungin yhteishanke, joka aloitti toimintansa syksyllä 2012. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana 24 nuorta aikuista. ■

Samaan aikaan kun suunnitelmaa viedään eteenpäin, jatketaan kaikkia nykyisiä toimintoja Peltosaaren ja asumisviihtyvyyden kehittämiseksi. Peltosaari-projektin seuraavia vaiheita vie eteenpäin elokuussa aloittanut projektipäällikkö Ilari Seitsonen. Hän on koulutukseltaan rakennusarkkitehti ja

rakennusinsinööri, ja on viime vuosina perehtynyt energiatehokkaaseen rakentamiseen ja ollut mukana useissa passiivitaloprojekteissa ja tutustunut nollaenergiarakentamiseen. ■ Lisää Peltosaari-projektista ja sen etenemisestä verkkosivuilla: www.riihimaki.fi

Riihimäen uusi paloasema kohoaa Kirjaukseen

Sijaisrekrytointi laajentui vanhusten palveluihin ja ruokapalveluihin Keskitetty sijaisrekrytointi on osoittautunut hyväksi tavaksi saada lyhytaikaisia sijaisia.

Kerro kantasi Riihimäen kaupungista

Kuntalaiset pääsevät jälleen sanomaan mielipiteensä elämisestä Riihimäellä. Kyselyn tulokset käydään läpi huolellisesti.

Keikkatyö lisää työkokemusta. Keikkatyö sopii erityisen hyvin alan opiskelijoille keinona hankkia työkokemusta ja saada lisätienestiä opintojen ohessa. – Keikkatyö voi olla oiva ratkaisu myös tilanteissa, joissa elämäntilanne ei salli kokoaikatyön tekemistä mutta vaikkapa ilta- tai viikonlopputyön tekeminen joko säännöllisesti tai silloin tällöin onnistuu, Ojanen kertoo. Uusia sijaisia tarvitaan jatkuvasti. Lue lisää sijaisrekrytoinnista verkkosivuiltamme www.riihimaki.fi. ■

Kuva: Tuuli Sainio

Vuoden kuluttua lokakuussa Riihimäellä toimii uusi, nykyaikainen paloasema. Kuva: Jarmo Myllynen

Riihimäen kaupungin keskitetty sijaisrekrytointi on laajentunut. Sijaisrekrytointi palvelee nyt sijaisten etsinnässä vanhustenhoidon ja varhaiskasvatuksen hoitotehtävissä, osastoapulaisten ja koulunkäyntiohjaajien tehtävissä sekä ruokapalveluissa. Apuna rekrytoinnissa käytetään sähköistä Kuntarekry-rekrytointijärjestelmää. – Keskitetty sijaisrekrytointi on hyväksi havaittu tapa etsiä lyhytaikaisia sijaisia. Aikaisemmin kunkin työyksikön esimies hoiti sijaisten hankkimisen itse ja sijaiset ilmoittivat kiinnostuksestaan sijaiseksi tuloon suoraan eri yksiköiden esimiehille. Nyt keskitetty sijaisrekrytointi hoitaa kokonaisuudessaan vanhuspalvelujen sijaisten rekrytoinnin haastatteluista aina työtarjousten tekstiviesteillä lähettämiseen saakka. Samalla hakeva sijainen voi kertoa kiinnostuksensa useampaan työtehtävään, kuvaa etuja henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Ojanen.

Keskitetty sijaisrekrytointi tehostaa sijaisten nopeaa löytymistä.

Riihimäen kaupunki kysyy lokakuussa jo neljättä kertaa asukkaidensa mielipiteitä elämisestä Riihimäellä. Hyvän elämän Riihimäki -nimisessä kyselyssä pyydetään kuntalaisia kertomaan mielipiteensä muun muassa kaupungin turvallisuudesta, arkielämän sujuvuudesta ja kaupungin imagosta. Edellisessä kyselyssä toivottiin muun muassa lisää lasten leikkipuistoja ja Parmalan ympäristön kehittämistä. Viime vuonna rakennettiin kaupunkiin kaksi uutta leikkipuistoa, ja Parmalaan tehtiin leikkipuiston lisäksi puistoraitti ja päällystettiin katuja. Kuntalaiskyselyyn voit vastata kaupungin verkkosivuilla 7.–21.10.2013. Kyselylomakkeen voit täyttää ja palauttaa myös kaupungintalon Tietotuvassa tai kaupunginkirjaston lehtisalissa. Mo-

lemmissa paikoissa on myös mahdollista käyttää kyselyyn vastaamiseen yleisöpäätettä. Kyselyssä on kuusi väittämää, joita arvioidaan asteikolla 1–5 (eri mieltä – samaa mieltä). Lisäksi kyselyssä pyydetään luettelemaan asioita, jotka ovat tärkeitä kaupungin verkkopalvelussa. Kyselyn tulokset käydään läpi kaupungin johtoryhmässä, ja niiden avulla arvioidaan muun muassa kaupungin strategian toteutumista. Tulokset antavat arvokkaita eväitä niin virkamiehille kuin päättäjille kaupungin kehittämisestä. Kuntalaismielipiteistä ja niiden vaikutuksista kerrotaan kuluvan syksyn aikana. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja. Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä. ■

Riihimäen uusi paloasema rakennetaan reilun vuoden aikana Riihimäen Kirjaukseen. Ensi vuoden lokakuussa valmistuva paloasema nostaa paloaseman olosuhteet uudelle tasolle ja on liikenneyhteyksien kannalta paremmalla paikalla.

Sairaalan läheisyyteen rakentuvassa paloasemassa on henkilöstö- ja toimistotiloja sekä halli-, pesu- ja korjaamotilaa paloautoille ja ambulansseille. – Uudessa paloasemassa on neliöitä yli 1 000 enemmän kuin vanhassa, mutta kuutioita yli puolet enemmän eli lähemmäs 14 000. Hallin korkeuden ansiosta on mahdollisuus saada sisälle uudet tikasautot ja vastaavat, kertoo Riihimäen rakennuspäällikkö Hannu Mattila. Entiselle, 1950-luvulla, rakennetulle paloasemalle ei kaupungilla ole käyttöä.

Mitä mieltä?

– Rakennuksen säilyttäminen vaatisi peruskorjauksen. Niinpä nyt tutkitaankin, sopisiko tontti asumiseen, toimistolle tai liikeyritykselle. Tietysti vanha paloasema voidaan myydä, jatkaa Mattila. Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvo on noin 7,0 miljoonaa euroa, mikä sisältää liikenteelliset muutokset Kirjauksentiellä kuten kaistamuutokset ja liikennevalot. Uuden paloaseman rakennuttaa ja sitä ylläpitää kaupungin perustama kiinteistöyhtiö. Kanta-Hämeen pelastuslaitos maksaa asemasta vuokraa. Rakennusurakoitsijana toimii Skanska. ■

Uudessa paloasemassa on yli 1 000 neliömetriä enemmän tilaa kuin vanhassa. Varsinainen lisätila syntyy kuitenkin kuutioista, joita on yli puolet enemmän vanhaan asemaan verrattuna.

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Vastaa ja voita ■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin tiedotuslehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi. ■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute ■ Lähetä vastauksesi 4.11.2013 mennessä. ■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin sekä muita pieniä palkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos yhteistyöstä!

Nimi: Osoite: Puhelin:

Riihimäen kaupunki Tunnus 5019131 00003 VASTAUSLÄHETYS


12 Vesipostia

Koti & Kaupunki 2 • 2013

13

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti

Happi-hanke päättyi HAPPI (Hausjärven pohjavesialueiden riskienhallintahanke) oli pohjavesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke, jonka toteuttivat Hausjärven kunta ja Suomen ympäristöopisto Sykli. Hankkeen rahoituksesta pääosa tuli Euroopan aluekehitysrahastosta ja hankkeen toteuttajilta. Lisäksi hanketta rahoittivat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja Riihimäen Vesi.

Yksi neljästä Riihimäen Veden raakavesilähteestä sijaitsee Hausjärven Piirivuoressa, minkä takia Riihimäen Vesi osallistui hankkeeseen. Happi-hankkeeseen kuului kolme osaprojektia, joilla otettiin hallintaan pohjavesiin kohdistuvia riskejä. Hankkeen tavoitteena oli myös ennaltaehkäistä uusien riskien muodostumista.

Pilaantuneen pohjaveden riskienhallinta -osaprojektissa toiminta kohdistui Oitin taajamaan, jossa pohjavesi on liuottimilla pilaantunut talousvedeksi kelpaamattomaksi. Riskien arvioimiseksi määritettiin pilaantuneen pohjaveden alue ja arvioitiin pohjaveden puhdistusmahdollisuuksia. Pohjavesiriskien selvittäminen -osahankkeessa tehtiin vuonna 2004 laaditun pohja-

vesialueiden suojelusuunnitelman jatkotoimenpiteitä. Suojelusuunnitelmassa esitetyistä kohteista valittiin jatkotutkimuksiin soveltuvat, ja alueille tehtiin tarvittavat pohjavesitutkimukset. Osahankkeen toteutukseen perustuen laadittiin kuntien työntekijöille soveltuva, kyselymuotoinen pohjavesiriskien kartoitus- ja hallintatyökalu. Kolmantena kokonaisuutena kehitettiin

pk-yritysten pohjavesien riskienhallintaa tekemällä riskikartoituksia ja -suunnitelmia, antamalla koulutusta ympäristöriskien hallinnasta ja pohjavesien suojelusta sekä tuottamalla työkalu pohjavesialueella toimivien pk-yritysten riskienhallinnan tueksi. Riskienhallinnan työkalu on myös riihimäkeläisten yritysten käytettävissä, ja sille on linkki Riihimäen Veden internetsivuilta. ■

Kuva: Hausjärven kunta

Happi-hankkeessa selvitettiin pohjavesien tilaa.

johtokunnassa jo yhdeksättä vuotta

Ympäristö- ja luontoarvot ovat tärkeitä Riihimäen Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan uudelle puheenjohtajalle Kaisu Kotirinnalle.

Vesiasiat ovat tuttuja Riihimäen Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan uudelle puheenjohtajalle Kaisu Kotirinnalle. Hän on ollut mukana johtokunnassa yhtäjaksoisesti jo yhdeksättä vuotta. Suurimpina haasteena hän pitää saneerausvelan hoitamista ja ympäristöasioista huolehtimista.

K

■ Elämässä hänellä on kolme kivijalkaa: koti, työ ja harrastukset.

aisu Kotirinnalle puheenjohtajuus on mieluinen, koska vesiasiat kiinnostavat. - Puhdas vesi on elinehto. Voiko sen tärkeämpää asiaa ollakaan. Samoin ympäristö kuuluu meille kaikille sekä jälkeläisillemme, joten velvollisuutemme on siitä huolehtia. – Riihimäki laskee puhdistetut jätevetensä Vantaanjokeen, joka puolestaan johtaa lopulta Itämereen. Me olemme siis osa tätä järjestelmää. Meidän on kannettava vastuumme myös Itämeren suojelemisesta, Kaisu Kotirinta korostaa. Hänen mukaansa on hyvä asia, että jätevedenpuhdistamon saneeraus on käynnissä. Riihimäen Vesi saa laitoksen, joka pystyy entistä parempiin puhdistustuloksiin. – Puhdistamoiden toiminta on luvanvaraista ja jäteveden laadulle on asetettu tarkat määräykset, jotka myös kiristyvät jatkuvasti. On siis hyvä, että saamme uudistetun puhdistamon, joka varmasti pystyy täyttämään nämä ehdot. Mielestäni on vain hyvä, että vaatimuksia kiristetään, koska tiukemmat puhdistusvaatimukset koituvat ympäristön hyväksi, Kotirinta toteaa.

■ Tekniseen alaan hän on pätevöitynyt työskenneltyään pitkään rakennusalan yrityksessä.

Huomio saneerausvelkaan

Kuka? ■ Kaisu Kotirinta on pitkän linjan poliitikko, joka on mieluummin taustajoukoissa tekemässä työtä kuin julkisuudessa. ■ Hän ottaa töitä ja luottamus-tehtäviä vain, jos on varma, että ehtii ne hoitaa kunnolla. Jos uusi tehtävä tulee, hän miettii aina, mistä vanhasta pitää luopua.

■ Politiikka on tullut tutuksi pitkältä ajalta. Hän on Riihimäen sosialidemokraattien puheenjohtaja ja Hämeen sosialidemokraattien varapuheenjohtaja. ■ Vapaaehtoistyötä hän tekee mielellään lasten ja nuorten hyväksi. ■ Kaisu Kotirinta asuu omakotitalossa ja pitää kaikenlaisesta musiikista oman soittotaustansa vuoksi. Hän nauttii luonnossa liikkumisesta sekä perheen kanssa olemisesta.

Toisena suurena haasteena Kotirinta pitää saneerausvelkaa, jolla tarkoitetaan sitä määrää vanhaa verkostoa, joka jää vuosittain saneeraamatta ja vanhenee. Ei voi vain rakentaa uuttaa verkostoa, myös vanhaa on pidettävä kunnossa. Jos tätä ei tee, verkosto rapistuu ja tilanne tulee kestämättömäksi. – Riihimäellä on paljon vanhaa vesi- ja viemäriverkostoa, jota pitää saneerata. Vuosittain siihen menee kahdesta kolmeen miljoonaa euroa. Tahtia pitäisi pystyä kiristämään, koska tällä vauhdilla vasta 50 vuoden kuluttua on saneerausvelka saatu maksetuksi.

Kotirinta haluaa myös muistuttaa, että tämä kaikki on katettava toiminnasta saatavalla rahalla. – Riihimäen Vesi on kunnallinen liikelaitos, joka ei toimi verovaroilla, vaan kattaa käyttökulunsa ja investointinsa omilla tuloillaan. Tämä joskus hämärtyy ehkä siksi, että Veden johtokunta on poliittinen elin, joka valitaan aina vaalikaudeksi kerrallaan. - Muuttuminen kunnalliseksi liikelaitokseksi tapahtui vuonna 2002. Muutos toteutettiin siten, että tekninen lautakunta oli myös Riihimäen Veden johtokunta. Lautakunnassa Kotirinta on ollut jäsenenä vuodesta 2005 lähtien. Vasta viime vaalikaudella valittiin oma johtokunta, johon minä tulin jäseneksi.

Linkki kuntalaisiin Kotirinta korostaa, että Riihimäen Veden tehtävä on edelleen tuottaa kuntalaisille lain edellyttämää palvelua. – Johtokunta on siis linkki kunnan ja kuntalaisten suuntaan, ja me olemme samalla tavalla kuntalaisten käytettävissä kuin valtuutetut ja muut kunnan toimijat. Yhteydenottoja ja suoraa palautetta kuntalaisilta tulee kuitenkin melko vähän. – Täytyy toivoa, että tämä tarkoittaa asioiden olevan hyvin, Kaisu Kotirinta pohtii. – Vesihän on meille itsestäänselvyys. Emme tule ajatelleeksi, mitä kaikkea tapahtuu kun hanasta käännämme. Vesi pitää hankkia, käsitellä, testata säännöllisesti, verkosto on rakennettava ja sitä on ylläpidettävä. Ja kun vesi on käytetty, se kuljetetaan pois ja puhdistetaan, jotta sen voi jälleen palauttaa luonnon omaan kiertokulkuun. – Ymmärrän hyvin, etteivät vesilaskut ole mukavia, mutta sen summan takana on täysi palvelu. Elintärkeä hyödyke kuljetetaan kotiin ja viedään pois, Kotirinta korostaa. Riihimäellä tämä kaikki toimii hyvin, ja henkilökunta on erittäin ammattitaitoista. Vesi-

Saneerausvelan hoito on yksi suurista haasteista. huolto on kuitenkin erittäin teknistä toimintaa ja ala painii samojen kovien kustannuspaineiden alla kuin muukin talous. Työn hinta nousee, laitteet kallistuvat, uudet määräykset aiheuttavat kustannuksia jne. – Me emme kuitenkaan voi säästää. Sama vesimäärä on toimitettava joka päivä ja puhdistettava, Kotirinta muistuttaa.

Kohti suurempia vesilaitoksia Kaisu Kotirinnan mukaan lähitulevaisuudessa saattaa tulla esiin vesilaitostoiminnan yhtiöittäminen suuremmiksi seudullisiksi toimijoiksi. – Asiaa on jo selvitetty Riihimäen, Hausjärven ja Lopen välillä. Silloin se ei Riihimäen kannalta tuntunut järkevältä vaihtoehdolta, koska se olisi merkinnyt maksujen nousua Riihimäellä, kun muualla ne olisivat laskeneet, hän kertoo. Kehitys kuitenkin kulkee kohti suurempia yksiköitä. Jo nyt Riihimäellä puhdistetaan Lopen ja Hausjärven jätevedet. On ympäristön kannalta parempi, että purkupaikkoja on vähemmän ja jätevedet puhdistetaan yhdessä tehokkaassa ja ammattitaitoisessa puhdistamossa. Laajempi yhteistyö mahdollistaa myös paremman riskienhallinnan ja veden saatavuuden ongelmatilanteissa. – Minulle itselleni on tärkeää huolehtia siitä, että asiakaspalvelu pysyy hyvänä ja jos mahdollista, kehittyy edelleen. Suuri kehitys on jo tapahtunut esimerkiksi saneeraus- ja rakennushankkeiden tiedottamisessa. ■


14 Vesipostia

Koti & Kaupunki 2 • 2013

Yhteystiedot

Kaasunpoltto jätevedenpuhdistamolla Jätevedenpuhdistamolla hyödynnetään lietteen mädätyksessä syntyvä biokaasu. Kaasu kerätään kaasukelloon, josta se käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon kaasumoottorin avulla. Kun kaasukello on täynnä ja kaasumoottori ei ole toiminnassa, ylijäämäkaasu poltetaan. Ylijäämäpolttimon ollessa toiminnassa näkyy kaasukattilarakennuksessa sijaitsevan

15

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti

piipun päässä keltainen tai väritön liekki. Liekki voi olla jopa parin metrin korkuinen. Yöaikaan liekki näkyy hyvin ja saattaa joskus aiheuttaa hämmennystä ympäristössä. Ylijäämäkaasunpoltto on kaasun käyttöön liittyvä toiminto, ja sitä käytetään silloin, kun kaasua ei pystytä hyödtämään muilla tavoin. ■

Käyntiosoite


Asiakaspalvelu

Rakentajapalvelu

Laitokset

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki


■ Vesi- ja jätevesilaskutus,

■ KVV-laitteet, asennustarkastukset

Käyttöpäällikkö Tiina Oksanen
 019 758 4970

liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus

Avoinna ma–to 8.00–15.00 pe ja aattopäivinä 8.00–14.30

Palvelusihteerit Pirjo Kemppainen
019 758 4962
  Satu Konttinen
019 758 4966
  Viivi Tuominen
019 758 4961

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

riihimaenvesi@riihimaki.fi

Kaasunpolttoliekki näkyy yöaikaan kauas.

Tarkastusteknikko Jukka Seuranen
 019 758 4965

Hallinto

■ Tonttijohdot, vesimittarit

VERKOSTOPÄÄLLIKKÖ Heikki Mäki
 019 758 4967

johtaja Jarmo Rämö
 019 758 4964

Vesihuoltoinsinööri Sirpa Aulio
 019 758 4975 ■ Urakoiden valvonta 

Verkostoteknikko Tommi Virtanen 019 758 4963

Vikailmoitukset 019 758 4967 virka-aikana 019 741 7487 virka-ajan jälkeen

Sivu 1 LASKU

1

Laskun numero

45100000

Laskun päiväys

e / Viitteenne Tilausnumeronn

30.6.2013

ro /Maksajan nume Asiakasnumero

I ASIAKAS ASS

00 12345/400000

Assi Asiakas akatu 2 Eteläinen Asem I ÄK 11130 RIIHIM

Suoraveloituksen

Laskun eräpäivä

palvelutunnus

31.8.2013

771525634

Viivästyskorko

7,5 %

io m3 Vuosikulutusarv Maksuehto

90

per eräpäivä

Mittarin osoite

akatu Eteläinen Asem

2 11130 RIIHIM

ÄKI

Mittarin numero

1234567

Kulutuspiste

1234 Lkm ja yksikkö

Veroton summa

à-hinta

Selite

Vesilaskun tulkinta saattaa aiheuttaa joskus päänvaivaa.

2 3 4

Maksa vesilaskut kätevästi e-laskulla Laskujen maksamiseen tulee ensi vuonna muutos. Suoraveloitus päättyy EU:n yhteisellä päätöksellä. Sen tilalle tulee suoramaksu. Kätevimmin maksaminen kuitenkin sujuu ekologisella e-laskulla. Toki jatkossakin on mahdollista edelleen maksaa perinteisellä paperilaskulla.

R

iihimäen Vesi panostaa asiakaspalveluun, mikä näkyy muun muassa siinä, että sähköinen asiointi on mahdollista myös vesilaskujen maksamisessa. Halutessaan asiakas voi tilata e-laskun. Se on sähköinen lasku, jonka asiakas saa suoraan omaan verkkopankkiinsa. Tällöin hän ei saa perinteistä paperilaskua lainkaan, vaan löytää vesilaskun automaattisesti asioidessaan muutenkin omassa verkkopankissaan. Palvelun saa käyttöön internetin välityksellä tekemällä e-laskusopimuksen omassa verkkopankissaan. Sopimuksen tekemiseen tarvitaan edellisestä laskusta löytyvä kulutus-

piste- ja viitenumero. Periaatteessa maksusta voi tehdä automaattisen, mutta maksutapahtuman voi toki hoitaa itse, jos esimerkiksi haluaa varmistaa saldon olevan riittävä tai käyttää useampia tilejä laskujen maksuun.

Suoramaksu Suoraveloituksen päättyminen ei johdu Riihimäen Vedestä, vaan se poistuu pankkipalveluiden piiristä koko EU:n alueelta. Sen tilalle tulee suoramaksu, joka tulee automaattisesti käyttöön niille asiakkaille, jotka eivät käytä lainkaan verkkopankkia. Suoramaksu on mahdollinen vain kuluttaja-asiakkaille, ei yrityksille. Asunto-osake-

yhtiöillä on y-tunnus, joten ne ovat laskujen maksu- ja perintäasioissa yrityksiä.

Perintälaki muuttui Perintälaki on muuttunut. Kuluttaja-asiakkaita koskien on asetettu laskujen perintää koskevat enimmäisveloitukset. Riihimäen Vesi käyttää maksuliikenteessään perintätoimistoa myös maksuvalvonnassa. Tämän vuoksi myös mahdolliset muistutukset tulevat sitä kautta. Muistutus ei kuitenkaan ole perintätoimi. Riihimäen Vesi kehottaa asiakkaitaan kuitenkin ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun jo ennen eräpäivää, jos on tarvetta erityisjärjestelyihin laskun maksamisessa. Näin selviää aina pienimmillä kuluilla. ■

3 4 5

2 kk aksu vesi 013 Perusm su jätev. 2 kk .2 08 1. -3 1 01.07.2013 1.08.2013 Perusmak m3 -3 01.07.2013 la laskutettu - 98 62 m3 il s ku tu Arviolas Veden kulu 2 01 .2 12 -31. 25.04.2012 39 m3 16 - 2578 n kulutus Lukemat 25 .2013 Vede 06 9. -0 13 01.01.20 1 78 - 2617 m3 Lukemat 25 ettu - 98 62 m3 illa laskut Jätev. kulutus ku as ol vi Ar 2 01 .2 12 1. -3 25.04.2012 39 m3 16 - 2578 v. kulutus Lukemat 25 .2013 Jäte 06 9. -0 13 01.01.20 20 m3 78 - 2617 su vesi Lukemat 25 3 Arviomak 01 .2 08 1. -3 10.06.2013 2637 tev. 20 m3 at 2617 viomaksu jä Arviolukem 08.2013 Ar 1. -3 13 20 10.06. - 2637 a(t) 2617 Arviolukem

4,61 6,92 -131,16 1,33

Yhteensä

Alv määrä

Alv %

9,22 13,84 -131,16 82,46

24 24 24 24

2,21 3,32 -31,48 19,79

52,65

24

12,64

-173,55 108,50

24 24

-41,65 26,04

70,20

24

16,85

27,00

24

6,48

36,00

24

8,64

1,35 -173,55 1,75 1,80 1,35 1,80

Alv-erittely

a Veroton summ 95,16

Alv % 24

LASKU YHTE

11,43 17,16 -162,64 102,25 65,29 -215,20 134,54 87,05 33,48 44,64

Alv määrä 22,84

ENSÄ 118,00

euroa

IBAN

00 6011 08 FI63 8000 17 0603 10 00 FI79 2070 18 0062 52 20 FI32 4262 11 0053 43 20 FI43 5396 02

DABAFIHH NDEAFIHH HELSFIHH OKOYFIHH

Riihimäen vat kuusi laskua vuodessa. Laskuista jokaijan Maksakoska nen voi olla myös tasauslasku, halutesnimi ja osoite ns are tal saan asiakas voi ilmoittaa kulutuslukemansa Be namn oc h adressVesi pyytää vaikka kuukausittain. Riihimäen mittarin lukeman kerran vuodessa. Tasauslasku sisältää kuitenkin myös arAll ekirjoitus rift violaskutusta, koska lasku kattaa jonkin Underskaina verran myös luennan jälkeistä aikaa.

1

Tililtä nro Från konto nr

Tietoruutu, josta löytyy esimerkiksi laskun numero. Sitä tarvitset, jos haluat kysyä jotain kyseisestä laskusta. Tietoruudussa on myös kulutuspiste. Se kertoo laskutettavan kiinteistön. Laskun viitenumeroa tar-

o Laskun numer o er Asiakasnum

45100000 12345 30.6.2013

vesilaskujen kertoo siis onko kulutus ollut suurempaa vai ys Laskun päivä 771525634 us arvio. e-laskusopimuksen. pienempää kuin n palvelutunn se uk oit el av or Su Ruudukosta löytyy myös aiempaan kuluVesimittarin lukemiin perustuvat veden tukseen perustuva vuosikulutusarvio. Uusilla ja jäteveden käyttömaksut (tasausosuus) liittymillä tämä arvio tehdään henkilöluvun jaettuna mukaan. 9 voimassa olevan hinnan mukaisiin Viitenro 78 45 1234 56 Ref.nr Euro on nähtävissä mahdolajanjaksoihin. Tässä 118,00 ivä pä Erä Perusmaksut uudelle laskutusjaksolle,ag 31.8.2liset 013 hintojen muutokset. Tästä näet myös Förf.d imaan Suomessa Kot ja vain saajalle vainja sitä sesti joka on kaksi kuukautta. vesimittarin Ma viimeisimmän ksu välitetään ojen mukaiedeltävän sen yleisten eht la. maksujenvälityk man tilinumeron perusteel jan ilmoitta luentapäivänmajaksalukeman. land are endast i Fin dling edlas till mottag alningen förm or för inrikes betalningsförme Bet Vuosikulutusarvion mukainen hyvitetty, a villk alaren angivit. NKEN bet r enligt Allmänn me um det konton NKKI BA till PA ast end och Luetun mittarilukeman jälkeinen arvioedellisen mittarinluennan jälkeen laskulaskun osuus laskutusjakson loppuun tettu arviolaskutus. Tasauksen ja arviolaskusaakka. tuksen erotus kertoo jääkö lisää maksettavaa, vai hyvitetäänkö se tässä laskussa. Tämä

4

2 3

■ Maksaminen on nopeaa, jopa automaattista.

■ Laskusta ei tule jätettä.

Näin luet tasauslaskua S TOLIIKELAITO N VESIHUOL Saaja RIIHIMÄE Mottagare PL 125 Veden kuluttaja-asiakkaat saa- ÄKI vitset, jos teet verkkopankissasi 11101 RIIHIM

■ Laskun tietoja ei tarvitse itse näppäillä.

■ Laskut arkistoituvat verkkopankkiin.

BIC

Saajan tilinumero Mottagarens ko nto numm er

E-laskun etuja

5


Koti & Kaupunki 2 • 2013

RIIHIMÄELLÄ TAPAHTUU art häme 2013

MAanantai 14.10.

■ AARRE – Kansanperinne nykytaiteessa | Galleria Tärinä

■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | Liikerata ■ Lasten syyslomapaja Kirjavat kantamukset | klo 12–14.30 | Kansalaisopisto ■ Taidetehdas, katutaidetyöpajoja | klo 18–22 | Nuorisokeskus Monari ■ Samae Koskinen & jousikvartetti | klo 19 | Vihreä Talo

12.10.2013 – 19.1.2014

TIistai 15.10.

8.9.2013 – 27.4.2014

■ Toteutumaton Riihimäki | Riihimäen kaupunginmuseo

2.10.2013 – 30.10.2013

■ Elävää taidetta Häme! Hämeen aluetaidenäyttely | Riihimäen taidemuseo

12.10. – 27.10.

■ Satu Bethell & työryhmä, Katutaidekollektiivi Multicoloured Dreams & Mesta, Art Häme Drive In | Matkakeskuksen parkkihallin 2.krs ■ Kaupunkilaisten Galleria | Matkakeskuksen Liikerata ■ Pilvi Ojala, Hattujuttu | Rautatieasema ■ Taideryhmä Aprilis, Jättiomena | Rautatieasema ■ Anni Paunila, Enkelit | Rautatieasema ■ Lee Cooper -projekti, Heli Paakkonen & Miia Vallius | Rautatieasema ■ Heidi Mattila, taideteoksia | Voimala ■ Heikki Saure, Kirjoituksia maasta ja Roskarunokilpailu | Voimala ■ Mikko Vattulainen, Maailmani ilmeitä, valokuvia | Voimala ■ Edwina Goldstone, The Colours of Memory | Voimala ■ Satu Bethell, kierrätysmateriaaleista tehtyjä valaisintaide-teoksia | Voimala ■ Vanajaveden Opiston Nykytaiteen laboratorio, Olen sinussa -taideteos | Voimala ■ Rauni Koivisto, Naivismi kukkii | Café Feeniks ■ Art Häme 2013 -taidekalenteri | ark. klo 17, la klo 14 (Ilmoita mukaan oma pieni esityksesi, n. 5–10 min.) | Cafe Feeniks ■ Tulevaisuuden Riihimäki, Eteläisen koulun oppilaiden suunnitelmia | Riihimäen kaupunginmuseo ■ Tapahtumatoimisto, info-piste ja kahvila | klo 10–16 | Vihreä talo

PErjantai 11.10.

■ Oravan päivä | klo 9–16 | Suomen Metsästysmuseo ■ Kaksi Vihtoria ja Klaara | klo 15 ja 19 | Riihimäen Teatteri ■ Koukussa | ensi-ilta klo 19 | Riihimäen Nuorisoteatteri ■ Timo Lehto Solo & Tommi Varjola Trio | klo 22 | Teatteriravintola Koomikko ■ Lastenkonsertit | Eteläinen koulu

LAuantai 12.10.

■ ART HÄME 2013 AVAJAISET & Kulttuurimarkkinat | klo 10–16 | Vanha Voimala Musiikkia, performansseja, videotaidetta, kuorolaulua, Riihimäki-aiheisia dokumenttifilmejä, pop up -taidetta. Kulttuuritoimijat, taiteilijat ja käsityöläiset esittelevät ja myyvät tuotteitaan. Tarjoilua. ■ Ruokaa & liikettä, ruoka- ja kulttuuritapahtuma | klo 10–16 | Granitin aukio ■ Yritystori | klo 10–16 | Matkakeskuksen liikerata ■ Toriperformanssi, Ptarmigan klo 10–14 | Granitin aukio ■ Art in Action – Taide Itse Teossa -seminaari | klo 10–13 | Riihimäen taidemuseo ■ Mörrin matkassa – opastettu kierros Riihimäen toteutumattomiin kohteisiin "Otto-Iivari Meurmanin" johdolla | klo 14 ■ Teatterityöpaja, Saana Lavaste ja Markku Arokanto | klo 15 | Riihimäen Teatteri ■ Kaksi Vihtoria ja Klaara | klo 19 | Riihimäen Teatteri

SUnnuntai 13.10.

■ Our Cuisine = Our Stories, työpaja, Ptarmigan | klo 12–17 | Vihreä Talo ■ Ikonit – elävä perinne | klo 14 | Minea

■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | Liikerata ■ Lasten syyslomapaja Kirjavat kantamukset | klo 12–14.30 | Kansalaisopisto ■ Taidetehdas, kuvataidetyöpajoja | klo 18–22 | Nuorisokeskus Monari ■ Recycling You, Tellervo Kalleinen | klo 19 | Vihreä Talo

KEskiviikko 16.10.

■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | Liikerata ■ Lasten syyslomapaja Kirjavat kantamukset | klo 12–14.30 | Kansalaisopisto ■ Taidetehdas, draamatyöpajoja | klo 18–22 | Nuorisokeskus Monari

TOrstai 17.10.

■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | Liikerata ■ Lasten syyslomapaja Kirjavat kantamukset | klo 12–14.30 | Kansalaisopisto ■ Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka | klo 18 | Kirjasto ■ ArtFlowYoga | klo 18–19.30 | Taidemuseo ■ Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, ensi-ilta | klo 19 | Riihimäen Teatteri

PErjantai 18.10. Satupäivä

KEskiviikko 23.10.

■ Performanssi, videoesitys ja työpaja, The Tuesday Group | klo 10–18 | Liikerata ■ Opettajien konsertti | klo 19 | Musiikkiopiston kamarimusiikkisali

TOrstai 24.10.

■ Koululuokat flashmobbaavat, eli jalkautuvat taiteilemaan kaupungille | klo 8–16 ■ Kirjallinen ilta, Proosarit | klo 18 | Vihreä Talo ■ ArtFlowYoga | klo 18–19.30 | Taidemuseo ■ Kaksi Vihtoria ja Klaara | klo 19 | Riihimäen Teatteri

■ Monitaiteinen työpaja, U|ART | klo 10–18 | Liikerata ■ Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike | klo 15 | Riihimäen Teatteri ■ Riihimäen Nuorisoteatterin pienoisnäytelmä Jaakko ja pavunvarsi | klo 17.00, 17.30 ja 18.00 | Kirjaston satuhuone ■ Tanssiryhmä Compagnie Cadmium (CH) | klo 19 | Vihreä Talo ■ Janne Kuutio, Projektori-ryhmä | klo 19 | Riihimäen Teatteri

■ Koe! – Monitaiteinen kohtaaminen taidemuseolla, Iro Haarla & Uffe Krokfors duo, runoilijat Heikki Saure ja Henriikka Tavi | klo 18 | Riihimäen taidemuseo ■ Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike | klo 19 | Riihimäen Teatteri

LAuantai 19.10.

LAuantai 26.10.

■ Kehräyskurssi | klo 10–16 | Galleria Tärinä ■ Elävä lasi, avoin lasiteostapahtuma lapsille | klo 11–15 | Lasismi ■ Monitaiteellinen happening | klo 12–14 | Galleria Tärinä ■ Ystävyys, ensi-ilta, Titi-nallet -ryhmä | klo 14 | Riihimäen Nuorisoteatteri ■ Mörrin matkassa – opastettu kierros Riihimäen toteutumattomiin kohteisiin "Otto-Iivari Meurmanin" johdolla | klo 14 ■ Janne Kuutio, Projektori-ryhmä | klo 15 | Riihimäen Teatteri (Lapsiparkkipaikka!)

SUnnuntai 20.10.

■ Kehräyskurssi | klo 10–16 | Galleria Tärinä ■ Monitaiteellinen happening | klo 12–14 | Galleria Tärinä ■ Kehitysvammayhdistys, ILO IRTI -tapahtuma | klo 14 | Kansalaisopisto ■ Il Mondo di Karri, jazzklubi | klo 18 | Vihreä Talo

MAanantai 21.10.

■ Avoimet ovet ja kahvio | klo 14–21 | Musiikkiopisto ■ Puhekaraoke, The Speech Karaoke Action Group, Julius Valve | klo 20 | Joy ■ Luukut auki! -avoimet harjoitukset | klo 19 | Riihimäen teatteri

TIistai 22.10.

■ Oppilaskonsertti | klo 19 | Musiikkiopiston kamarimusiikkisali ■ Ikonit – elävä perinne | klo 19 | Minea

PErjantai 25.10.

■ Elävä lasi, avoin lasiteostapahtuma lapsille | klo 11–15 | Lasismi ■ Ystävyys, Titi-nallet -ryhmä | klo 14 | Riihimäen Nuorisoteatteri ■ Mia Simanainen & Ahava esittävät mm. Helvi Juvosen runoihin sävellettyä musiikkia | klo 15 | Teatteriravintola Koomikko ■ Äänityöpaja | klo 16–18 | Vihreä Talo & Voimala ■ Kheta Hotem, konsertti | klo 19 | Vihreä Talo

SUnnuntai 27.10.

■ Pelimanniklubi Kisko | klo 13 | Vihreä Talo ■ Art Häme -päätösklubi, runoilija Teemu Hirvilammi ja muusikko Ari Taskinen | klo 19 | Vihreä Talo

Ohjelma täydentyy jatkuvasti. Ilmoita oma tapahtumasi: olli@vihreatalo.fi Tapahtuman aikana kaupungilla yllätystempauksia ja -konsertteja, katusoittajia, näkymätöntä teatteria, performansseja, flashmobbausta ja pop up -taidetta. Osallistu tapahtuman aikana työpajojen, esitysten, näyttelyiden ja konserttien lisäksi myös taiteen tekemiseen. Taide kuuluu kaikille! Tarkista viimeisin ohjelma: www.arthame.fi/aikataulu/

Syyslomalla tapahtuu 14.–16.10. Monarin synttärit – Nuorisokeskus Monari viettää juhlavuotta muuttumalla taidetehtaaksi. Rakennus täyttää 90 vuotta ja toiminta nuorisokeskuksena 25 vuotta.

16.–17.10. klo 20-08 Yömonari 7.lk-17-vuotiaille Nuorisokeskus Monarilla, Uudenmaankatu 1. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Neero Suoranta p. 019 758 4717

18.10. Retki Fazerilaan. Lähtö klo 12, paluu klo 15.30. Hinta 5 €. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 11.10. mennessä Heikki Leväniemi p. 019 758 4715.

15.10. Temmellyspäivät Urheilutalolla, Pohjolankatu 6, klo 9.30–11 alle kouluikäiset, klo 13–14.15 kouluikäiset. Vapaa pääsy.

17.10. Retki Linnamäen Valokarnevaaleille. Hinta 5 €. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 11.10. mennessä. Heidi Lindroos, p. 019 758 4714.

18.10. klo 18.15–19.15 Perheiden liikuntamaailma Lasin koulun liikuntasalissa, Tehtaankatu 27

Profile for RHL Data

Koti & Kaupunki 2/2013  

Koti & Kaupungi lehti, numero 2, 2013

Koti & Kaupunki 2/2013  

Koti & Kaupungi lehti, numero 2, 2013

Profile for rhl-data
Advertisement