Page 1

Työryhmä 3 Rumaa Teroa


LISÄMATERIAALI + SELOSTUS A4 RATKAISUN PÄÄPERIAATTEET

RATKAISUN TAVOITTEET

- Energiataloudellinen korjaus-

- Joustava, kustannustehokas ja toteut-

rakentaminen, mahdollisimman vähän uudisrakentamista - Luonnon monimuotoisuus sekä virkistyskäytön lisääminen - Vesielementin ja luonnonkivien

miskelpoinen suunnitteluratkaisu - Viihtyisä, turvallinen ja ekotehokas lähiö - Tulvahaittojen minimointi - Tarvittavien lähipalveluiden lisääminen - Alueen julkisuuskuvan parantaminen

käyttö maisemarakentamisessa - Turvalliset liikennereitit, pääosin kevyen liikenteen reittejä - Esteetön liikkuminen liikuntarajoitteisille henkilöille - Yhteisöllisyyden ja yhteishengen lisääminen - Harrastusmahdollisuuksien lisääminen

- Suunnitelmassa ei ole yksityiskohtaisesti laskettu uudisrakentamisen pinta-aloja. - Uudisrakentamisen arvio: Liike- ja toimistotilaa kaksi rakennusta noin 2000 kem2

EKOLOGISET RATKAISUT - Ekologisen lämmitysjärjestelmän tarkka suunnittelu, vertailu ja käyttöönotto - Vantaanjoen kunnnostaminen ja maisemointi - Hulevesien luonnonmukainen hallinta - Tulvariskien luonnonmukainen minimointi - Ystävyyskaupunkiteeman huomioiminen keskuspuiston uudistamisessa

Työryhmä 3 rumaa Teroa

RAKENTAMISEN KOKONAISLAAJUUS TOIMINNOITTAIN

- Asuinkiinteistöjä tarpeen mukaisesti 1-3 rakennusta - Huolto- ja varastorakennus - Saneerausrakentamisessa käyttötarpeiden muutostyöt mahdollisia


PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU 30.8 - 3.12.2010 Suunnitteluraportti

Suunnitelman laatinut: työryhmä Kolme rumaa Teroa

Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


SISÄLLYSLUETTELO 1.

JOHDANTO

2.

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

3.

SUUNNITTELUTYÖN TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutyön tarve ja lähtökohtaiset tavoitteet 3.2 Työn kuluessa tarkentuneet tavoitteet

4.

SUUNNITTELUTYÖ 4.1 Suunnitelmaratkaisu perusteluineen 4.2 Korjausrakentaminen 4.3 Uudisrakentaminen 4.4 Palvelut ja elinkeinoelämä rakennuksineen 4.5 Puistot, viheralueet 4.6 Virkistysalueet, virkistysreitit ja luonnonympäristö 4.7 Liikennealueet ja liikenneturvallisuus sekä opastus 4.8 Alueen liittyminen Riihimäen keskusta-alueeseen 4.9 Hulevesien johtaminen 4.10 Tulvasuojelu 4.11 Johtoverkoston kehittäminen ja uusiminen 4.12 Alueen ekologisuus, energiatehokkuus ja ekotehokkuus 4.13 Yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden kohentaminen 4.14 Alueen nykyisen julkisen vaikutelman kohentaminen

5.

SUUNNITELMAN VAIHEITTAINEN TOTEUTTAMINEN

6.

LIITTEET 1.

Kokoomaliite suunnitelmaan (sisältää keskeiset muutostarpeet)

Lähdeluettelo: 1. Kasvihuonepäästöt kunnissa 2008-2009. CO2 -raportin vuosiraportti. Riihimäki. 18.6.2010 Laatija: Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02200 Espoo 2. Purokunnostusopas- Käsikirja metsäpurojen kunnostajille. Ympäristöopas v.2008. 89 sivua. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Marita Ahola ja Matti Havumäki (toim). ISBN 978-952-11-3317-6 (PDF-muodossa internetissä) ISBN-978-952-11-3316-9 (Nidottu painos) 3. Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015. Suomen ympäristö 10/2007. Ympäristönsuojelu. 93 sivua. Ympäristöministeriö. URN: ISBN 978-952-11-2600-0. ISBN 978-952-11-2600-0 (PDF). ISBN 978-952-11-2599-7 (NID). Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


4. Riihimäen Peltosaari.Lähiön ekotehokas uudistaminen. VTT tiedote 2526. Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Antti Nikkanen, Johanna Nummelin, Kimmo Lylykangas, Mari Vaattovaara, Matti Korteinen, Rami Ratvio & Saara Yousfi. 5. Miten kehittää lähiötä?- tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta. Suomen ympäristö 46/2009. Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen & Rami Ratvio (toim.).Lahti 2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 6. Innovatiivinen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettely. Kaupunginosan uusi elämä.Riihimäen Peltosaari. Riihimäen kaupunki tekninen keskus. Tekes-hanke. 30.11.2009. Päivitetty14.01.2010. 7. Peltosaaren alueen hulevesiselvitys. 10.12.2009. Laatijat: DI Lauri Harilainen ja DI Topi Tiihonen ( myös tarkastus). WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki. 8. Hulevesien luonnonmukainen hallinta osana tulvasuojelua. Outi Salminen ja Ina Liljeström. Teknillinen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osasto.Vesitalouden ja vesirakentamisen laboratorio. Vesitalouslehti 5/2005. 9. Hulevesien luonnonmukainen hallinta. Käsitteestä pähkinänkuoressa. Luento Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n Ympäristönsuojelupäivillä Lammi biologisella asemalla 01.10.2008. 10. Luonnonmukainen vesirakennus. Periaatteet ja hydrauliset näkökohdat virtavesien ennallistamiseksi. Juha Järvelä.Teknillisen korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen julkaisuja. TKK-VTR-1.Espoo 1998. 129 sivua. ISBN 951-22-4296-6. ISSSN 1456-2596. Libella Oy. 11. Pieni suuri energiakirja - opas energiatehokkaaseen asumiseen. Jussi Laitinen. 148 sivua. 08.2010. ISBN: 978-952-5675-73-3. Intokustannus. 12. Kiinteistönhoitohenkilöstön motivointi energian säästöön. Kokemukset koulumaailmasta. Maarit Haakana & Ulla Saastamoinen. VTT:n tiedotteita 2001. 13. Energiatehokkuus ja parhaat käytännöt : Tietopohjan ja tarpeiden kartoitus. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. 39 sivua. 3.2008. Kestävä kehitys. 14. Parvekelasituksen energiataloudelliset vaikutukset. Kimmo Hilliaho. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennetun ympäristön tiedekunta.147 sivua, 8 liitesivua. Elokuu 2010. 15. Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä. Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Markku Virtanen. Tutkimusraportti VTT-R-05674-08. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston selvityksiä 2008-2. 110 sivua. ISSN 1458-9664. ISBN 978-952-223-254-0 (nid.). ISBN 978-952-223-255-7 (pdf). 16.Korjausrakentaminen. Suomen Arkkitehtiliitto. 20.Laki tulvariskien hallinnasta. Nro:620/2010. 24.6.2010. Voimaan 30.06.2010. 21.Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta. Nro:659/2010. 01.07.2010. Voimaan 07.07.2010.

Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


1.JOHDANTO Suunnittelualue on pääosin vanhaa viljelyspeltoa. Pohjoisosassa nykyisen H.J.Elomaankadun varrella on sijainnut vanhan Peltosaaren pientaloalue. Peltosaaren kaupunginosan kerrostalolähiön rakentaminen on aloitettu 1970luvulla. Viimeisin uudisrakennus valmistui vuonna 1993. Suunniteltavan alueen keskeisenä tekijänä on rajautuminen länsisivulla päärataan sekä rautatieaseman että matkakeskuksen läheisyys. Rautatie luo hyvät mahdollisuudet julkiselle työmatkaliikenteelle varsinkin pääkaupunkiseudulle. Kaupungin keskustan välitön läheisyys tuo julkisia ja elinkeinoelämän palveluita helposti saataville. Peltosaaren omat kaupan ja elinkeinoelämän palvelut ovat vähentyneet vuosien saatossa. Lähiössä sijaitsee runsaasti Riihimäen kaupungin omistamia vuokra-asuntoja sekä omistusasuntoja. Omistusasuntojen huoneistoista osa on myyty kiinteistösijoittajille ja osaa niistä käytetään vuokra-asuntoina. Myös opiskelija-asuntoloita on keskitetty alueelle. Kansainvälisen koulutuksen opiskelijoiden sekä maahanmuutajien osuus lähiön väestöstä näkyy katukuvassa. Alueella vallitseva korkea työttömyysaste, erilaiset sosiaaliset ongelmat, väestön ikääntyminen, maahanmuuttajien sekä ulkomaisten opiskelijoiden osuus asukkaista ovat luoneet ennakkoluuloja Peltosaarta kohtaan huonontaen alueen vetovoimaisuutta ja julkisuuskuvaa. Peltosaari on leimautunut levottomaksi, osin väkivaltaiseksi pikkurikollisten ja päihdeongelmaisten kansoittamaksi lähiöksi jossa ulkopuolinen liikkuja kokee turvattomuutta. Mainettaan paljon paremman Peltosaaren julkisuuskuvan kohentaminen on haastavaa. Ihmisten ennakkoasenteisiin vaikuttaminen on hankala ja aikaavievä toimenpide. Huonosta maineesta on haittaa esimerkiksi asunto-osakkeen omistajille, sillä myynnissä olevien huoneistojen hintataso on Riihimäen keskimääräistä hintatasoa alempi . 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunniteltavan alueen pinta -ala on noin 47 hehtaaria. Alue rajoittuu lännen puoleisella sivulla päärautatiehen,rautatieasemaan sekä matkakeskukseen. Länsipuolella sijaitsevat myös liikekeskukset Atomi, Prisma ja Neutroni. Samoin käyttösuunnitelmaa vielä odottava Voimala-kortteli antaa oman leimansa länsialueelle. Riihimäen keskustan palvelut ovat myös kävelymatkan päässä alueesta. Pohjoisrajana on H.J.Elomaan katu. Sen pohjoispuolella sijaitsee Peltosaaren liikunta- ja urheilukeskus, vanhan Peltosaaren pientaloalue sekä liike- ja pienteollisuusalue. Tämä alue rajoittuu pohjoisessa Riihimäki-Lahti rautatiehen. Itärajana V.I. Oksasenkatu. Patastenmäen sekä osin Uhkolan pientaloalueet ovat itäisen alueen rajapintoina. Eteläraja on Väinö Sinisalonkatu. Rajapintoina ovat Szolnokin puisto sekä Patastenmäen pien- ja rivitaloalue. Alueen itäsivulla virtaa Vantaanjoki. Kyseessä on Vantaanjoen pääuoman latvavesistöalue. Vantaanjoen vesistö on Etelä-Suomen tärkeimpiä virtavesialueita Etelä-Hämeen ja Uudellamaan tiheimmin asutulla alueella. Suomenlahden uhanalaisen meritaimenkannan pelastamisessa on Vantaanjoen asema erityisen merkittävä. Samoin latvavesialueilla säilyneen alkuperäisen, geneettisesti arvokkaan Vantaanjoen purotaimenkannan luontaisen lisääntymisen olosuhteiden parantaminen ja säilyttäminen on erittäin tärkeä asia. Joen alkuperäisen uoman linjausta on muutettu Riihimäen alueella mm. rakentamisen ja uittoperkauksen vuoksi. Vantaanjoen luomia mahdollisuuksia Peltosaaren Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


alueella virkistyskäyttöön ja luontoelämyksiin ei ole täysin hyödynnetty. Jokeen on Peltosaaresta ylävirtaan Käräjäkosken alueelle suoritettu kalataloudellinen kunnostus sekä virtaamaa ennallistettu luonnonmukaisemmaksi. Suunnittelualueen pohjoisosassa on kunnostettu vanha uimalaitoksen lampi suihkulähteellä varustetuksi puistoalueeksi. Lammen ympäristössä on alueen vanhin luonnonpuustoalue. Alueen kiinteistöjen lämmitysmuoto on suora sähkölämmitys. Alue toimi rakennusvaiheessa asuntohallituksen suoran sähkölämmityksen koealueena. Sähkönkulutuksen kustannustason jyrkkä nousu yhdessä kiinteistöjen vanhentuneen energiatehokkuuden ja kiinteistötekniikan kanssa aiheuttaa muutos- ja saneeraustarpeita. Osaan Riihimäen kaupungin vuokrataloja hallinnoivan Kotikulma kiinteistöpalvelut Oy:n kiinteistöihin sekä asunto-osakeyhtiöiden hallinnoimiin kiinteistöihin on jo tehty julkisivukorjauksia sekä energiataloudellisia korjauksia. Lämmitysmuotona on säilynyt sähkölämmitys. Syksyn 2010 aikana aloitetaan energiasaneerauskilpailun voittaneen taloyhtiön kiinteistön saneeraaminen passiivienergiataloksi. Kohteen läheisyydessä on lähes passiivienergiataloksi saneerattu kiinteistö, jonka energiankulutuksen säästöstä ei ole vielä todellista näyttöä. Riihimäen kaupungin omistamissa kiinteistöissä kahdessa (Otavankatu 2 ja Saturnuksenkatu 2) suoritetaan ensivaiheeessa energiataloudellinen saneeraus. Niistä saatavia kokemuksia hyödynnetään Peltosaaren muiden uudistettavien kiinteistöjen ohella myös valtakunnallisesti. Vanhojen kiinteistöjen talotekniikka (LVIS) vaatiii myös peruskunnostusta nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Kaupungin uuden vuokratalostrategian mukana syntyi asuntorahasto. Kaupungin asuinkiinteistöjen ja - osakkeiden myynnistä kertyneet tulot siiretään rahastolle. Varat käytetään kaupungin vuokra-asuntojen korjauksiin. 3.SUUNNITTELUTYÖN TAVOITTEET Joustava, kustannustehokas ja toteuttamiskelpoinen suunnitteluratkaisu. Arkkitehtoonisen yleisilmeen monipuolistaminen. Energiataloudellinen korjausrakentaminen hankkeen pääosassa.Tarvittavan täydennysrakentamisen sopeuttaminen alueen yleiseen ilmeeseen. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen sekä virkistyskäytön lisääminen. Tulvahaittojen minimointi sekä hulevesien luonnonmukainen, kokonaisvaltainen hallinta. Alueen liittyminen luontevasti ja toiminnallisesti Riihimäen keskustarakenteeseen. Vantaanjoen maisemallinen uudistaminen sekä kalataloudellinen kunnostus. Liikenneviraston hankkeet pääradan kehittämiseksi otetaan huomioon. Liikenteellisesti suunnittelualueella suositaan kevyttä liikennettä. Liikenneturvallinen ja esteetön liikkuminen asuinympäristössä. Asukasviihtyvyyden parantaminen. Alueen julkisuuskuvan parantaminen. Syrjäytymisen ehkäisy. Lopputuloksena ekotehokas, viihtyisä ja turvallinen asumamalähiö keskellä Riihimäen keskustaa mutta luonnon helmassa. 3.1 .Työn kuluessa tarkentuneet tavoitteet Alueella sijaitsevien Riihimäen ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjen puistojen käyttäminen ystävyysteemoineen ja veistosaiheineen keskeisenä osana keskuspuistoaluetta. Maisemallisen vesirakentamisen käyttö luonnonkivi- ja kasviaiheineen näkyvänä osana kaupunkikuvaa. Tulvahaittojen torjuntatoimenpiteitä tarkennettiin Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


uuden lain ja asetuksen (katso lähdeluettelo kohdat 20 ja 21) mukaisesti helpottamaan tulvahaittojen hallintasuunnitelman laatimista. Tulvariskien alustava arviointi on suoritettava ja merkittävät tulvariskialueet on nimettävä viimeistään 22.12. 2011 mennessä. Tulvavaarakartat ja tulvariskikartat valmiina viimeistään 22.12.2013. Hallintasuunnitelmat hyväksymis- ja julkaisuvalmiina viimeistään 22.12.2018 mennessä. Arviointien ja nimeämisen tarkistaminen tarpeellisilta osin ensimmäisen kerran viimeistään 22.12.2018 mennessä. 4. SUUNNITTELUTYÖ 4.1 Suunnitelmaratkaisu perusteluineen Lähtökohtana kiinteistöjen energiatehokas korjausrakentaminen passiivi- ja matalaenergiataloiksi. Alueen nykyisen kiinteistömassan määrä pidetään pääsääntöisesti nykyisellään. Uudistamista suoritetaan alueen toimivuuden, arkkitehtuurin ja luonnon monimuotoisuuden ehdoilla. 4.2 Korjausrakentaminen Osaan kiinteistöistä on tehty energiataloudellisia saneerauksia sekä julkisivusaneerauksia. Tarvittavia lisäasumisneliöitä saa rakentamalla nykyisiin kiinteistöihin lisäkerroksia. Porraskäytävien ulko- ja väliovet uusitaan lämpöenergiaa säästäviksi. Parvekkeiden ulko-ovet vaihdetaan energiatehokkaisiin ja parvekelasitusten asennuksia jatketaan. Tarvittaessa ikkunat vaihdetaan. Julkisivukorjauksien tarve tutkitaan ja suunnitellaan aikataulu. Lämmitysenergian lisänä tutkitaan puulämmitteisten kevyiden takkojen ja kamiinoiden asentamismahdollisuuksia huoneistoihin. Valmiiden savupiippujen asentamismahdollisuudet suunnitellaan. Suoritetaan huoneistokohtaisia pohjaratkaisumuutoksia muuttamalla suuria huoneistoja kaksioiksi ja yksiöiksi. Lisäkerrosten rakentaminen kiinteistöihin: Kokonaiskustannuksisssa huomioitava ratkaisu on suurmoduulijärjestelmä. Siinä huoneistokohtaiset suurmoduulit varustellaan tilauksessa sovitulla laajuudella valmistuspaikalla, kuljetetaan rakennuspaikalle, nostetaan paikoilleen ja liitetään perusrakennuksen LVIS-järjestelmään. Erillisiä runkorakenteita ei tarvita. Julkisivupinnat, parvekkeet, ja vesikatto voivat olla valmiina suurmoduuleissa tai ne voi asentaa erikseen. Myös täysin muuttovalmiit ratkaisut mahdollisia. Kohteiden arkkitehtuuri voidaan räätälöidä tarvittaessa hyvinkin uniikiksi. Etuna järjestelmässä on erityisesti työmaa-ajan lyhentyminen. Tarvittavat kiinteistökohtaiset hissit : Vanhan porrashuoneen ulkopuolelle asennettava valmis hissitorni on huomioitava ratkaisu. Toimitusvaihtoehdot tilauksen ja sovitun mukaan. Etuna muunmuassa työmaa-ajan lyhentyminen.

Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


Käyttötarkoituksen muutostyöt kiinteistöihin: Sosiaalisen rakentamisen osalta suunnitelmassa on huomioitu tuetun ja kuntouttavan asumisen asuntolarakennus.Kyseessä olisi kriisipalvelukeskus jossa olisi asumisvalmennusyksikköitä, päihdeongelmaisten kuntotusyksikkö, turvakoti-asuntoja ja asunnottomien ensisuojamajoitus. Osa Merkuriuksenkatu 9:stä olisi pienehköillä uudistuksilla erittäin sopiva tarkoitukseen. Asuntolan ylläpidosta vastaisi esimerkiksi päihdekuntoutusta tekevä säätiö, järjestö /vastaava yhteistyössä kunnan sekä päihdetyötä ja kuntoutusta tekevien sidosryhmien kanssa. Rakennukseen kannattaisi sijoittaa myös esimerkiksi seurakunnan sekä päihdetyötä tekevien järjestöjen ja yhdistysten tiloja ( vaatevarasto, kahvio, sosiaaliset tilat (pyykinpesu, peseytymismahdollisuus, juttutupa yms,). Asuntolassa jatkuva valvonta ja päivystys sekä selkeät säännöt asumiseen ja olemiseen. Sosiaalisella puolella on ollut jo pitkään tarpeita tämäntyyppiseen palveluun. Tämänhetkiset Riihimäen seudun Koivukotiyhdistys Ry:n ylläpitämät tilat Huhtimon alueella eivät vastaa nykyistä tarvetta. 4.3 Uudisrakentaminen Uudisrakentaminen ohjataan pääosin alueen laidoille huomioiden melualueet sekä Liikenneviraston pääradan kehittämisessä tarvitsemat alueet. Telluskatu on kevyen liikenteen pääsisäänkäynti alueelle keskustan suunnasta. Liike- ja toimitilarakentamisen osalta nykyiset tilat, joissa toimivat apteekki, ravintola ja Peltosaari -seuran tilat Telluskatu 1:ssä sekä lähikauppa Telluskatu 2:ssa, korvataan rakentamalla kaksi kaksikerroksista liike- ja toimistorakennusta. Telluskadun molemmin puolin sijoittuvat rakennukset puolipyöreine lasipäätyineen muodostavat kauniin ja kutsuvan portin Peltosaaren alueelle. Rakennukset yhdistää katon korkeudella olevat koristeelliset palkkirakenteet tai mahdollisesti katettu ratkaisu (lasikate). Kaupungin omistaman Riihimäen Kotikulma Oy:n tarpeisiin rakennetaan kiinteistönhuoltorakennus alueen etelälaitaan aidatulle alueelle. Siihen sijoitetaan mahdollinen uusi kiinteistönhuollon keskusvalvomo, tarvittavat varastotilat, kiinteistönhoitokoneiden säilytys- ja pesutilat, tarvittavat työhuoneet (maalaamot, erikoistilat ) sekä sosiaalise ttilat ja monitoimitila (henkilöstöpalaverit, koulutus). Tämä rakennus ei ole aivan ensisijainen kohde. Se voidaan korvata asuinrakennuksella. Korjausrakentamisen kohdalla mainittu suurmoduulirakentaminen sopii myös uudisrakentamiseen. A-alueelta siirretään Väinö Sinisalon kadun itäpuolelta pohjoisempi asukaspysäköinnin alue (Merkuriuksenkadun ja Linnunradankadun kulmaus) Kuukadun ja rautatiesillan väliselle alueelle. Jätetään puustovyöhyke rautatien ja paikoitusalueen väliin. Uusi paikoitusalue palvelisi pääosin Linnunradankadun ja Merkuriuksenkadun asukaspysäköintia. Vapautuva paikoitusalue käytetään uudisrakentamiseen. Merkuriuksenkadun opiskelija-asuntolan paikoitusalueesta osa käytetään uudisrakentamiseen. Esimerkiksi HYRIA:n lisääntyvään opiskelija-asuntolatarpeeseen. Katso kohta 4.7 Liikennealueet ja liikenneturvallisuus sekä opastus.

Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


4.4 Palvelut ja elinkeinoelämä Palvelut ja elinkeinoelämän toiminnot keskitetään ja ryhmitetään Telluskadun varteen nykyisten liikerakennusten kohdalle rakennettaviin kiinteistöihin. Uudisrakentaminen : katso kohdasta 4.3 Liike- ja toimitilat, uudet kiinteistöt. 4.5 Puistot ja viheralueet Suunnittelualueella sijaitsee useita Riihimäen ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä puisto- ja viheralueita. Niistä keskeisintä Otavankadun varrella sijaitsevaa keskuspuistoakselia, jossa sijaitsevat Karlskogan leikkipuisto sekä Gus-Hrustalnyjn puisto, kehitetään jäsentämällä niiden puistomaista arvoa. Muodostetaan puistoista asukkaiden kanssakäymistä lisäävä sosiaalinen olohuone. Toritoimintaa aktivoidaan kehittämällä torin yleistä ilmettä. Lisätään torin käyttöastetta nykyisestä järjestämällä toritapahtumia osin asukastoiveiden pohjalta, toria markkinoidaan enemmän järjestöille, harrastekerhoille ja yhdistyksille heidän tapahtumiensa pitopaikaksi. Torilla ja puistoissa järjestetään musiikkiesityksiä perinteisestä torvisoittokunnasta iskelmän kautta nuorisomusiikkiin unohtamatta etnistä musiikkia. Torinäkymää pehmennetään muotoilemalla nurkkaukset pyöreämmiksi, nykyinen suihkulähde altaineen korvataan vesiputous- tai puroaiheisella suihkulähteellä. Neliömäinen allas muotoillaan aiheesta riippuen pyöreämmillä reunalinjoilla. Reunat muotoillaan pyöreistä luonnonkivistä, istutuksiin valitaan altaaseen soveltuvia vesikasveja, reuna-alueille rantakasvillisuutta. Altaan paikka joko nykyisellä paikalla tai muutetaan torin keskiosaan. Muutama alueen yleisilmeeseen sopiva kiinteä puistonpenkki altaan ympärille. Kiinteitä lisäistuimia torin reuna-alueille. Karlsskogan leikkipuistoa kehitetään vastaamaan erityisesti lapsiperheiden, päiväkodin, perhepäivähoitajien sekä ala-asteen tarpeita. Vuorovaikutus, suvaitsevaisuus sekä erilaisten kulttuurien tuntemus lasten, lapsiperheiden sekä opetushenkilöstön parissa . Puistosta luodaan houkutteleva toiminta- ja tapaamiskeskus asukkaille. Torin eteläpuolen Gus-Hrustalnyjn puistoon rakennetaan kolme pienimuotoista oleskeluaukiota. Penkeillä varustettujen oleskeluaukeiden ympärillä avautuu puistonpolkujen ja istutusten muodostama verkosto. Puistossa voi järjestää pienimuotoisia musiikki-esityksiä ja piknik-tapahtumia. Kuitenkin tilaa ja omaa rauhaa löytyisi jokaiselle käyttäjälle. Puistoon sijoitetaan alueen veistokset ja pienet patsaat. Järjestetään ystävyyskaupunkien kesken taiteilijakilpailu aiheena yhteisöllisyys ja ystävyys. Teoksia lunastetaan esimerkiksi yksi (1) teos ystävyyskaupunkia kohti. Myös Riihimäen kuvanveistäjien tuotantoa hankitaan alueelle. Alueen koillisosan Bad Segebergin puisto pidetään pääosin nykyisessä käytössä. Alue tulee toimimaan Vantaanjoen tulva-alueen tasausalueena. Vantaanjoen uoman läheisyyteen kaivetaan loivareunainen kosteikkoallas tulvavesien tasausaltaaksi. Alueella oleva lampi ( vanha uimala) toimii myös tulvien tasausaltaana.Koirapuistoa laajennetaan hieman sekä rakennetaan esimerkiksi agility-koulutuksessa käytettäviä rakenteita. Viljelyspalsta-aluetta laajennetaan palvelemaan paremmin kotitarveviljelijöitä. Palstojen kasteluvesi saadaan läheisestä lammesta, alueelle rakennettavasta kosteikkoaltaasta ( tulvasuojelun tasausallas, hulevesien keräys- ja imeyttämisallas) tai läheisyydessä virtaavasta Vantaanjoesta. Rakennetaan muutamalle autolle paikoitustilaa palvelemaan alueen käyttäjiä (koirapuisto, viljelyspalstat, kalastuksen harrastajat). Muutoin aluetta leimaisi Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


luonnontilainen ”hallittu hoitamattomuus” periaate puuston ja kasvillisuuden suhteen. Vain välttämättömät hoitotoimenpiteet suoritetaan. Lampipuiston aluetta kehitetään lisäämälllä puistonpenkkejä. Hirsisen laavun sijoittaminen alueelle. Hankitaan polkupyörien säilytysteline palvelemaan käyttäjiä. Puistoa ja koirapuistoa käyttävät myös aluetta ympäröivät asuinalueet. Puistorakentamisessa ja ulkokalusteissa esimerkiksi vanhan rautatietyylin huomioiminen. Ehkä vanhan rautatieaseman edustan maankuuluja vanhoja puistopuutarhakartttoja, valokuvia ja istutussuunnitelmia voisi hyödyntää suunnittelupohjana muistona menneiltä ajoilta. Suunniteluaueen asuinkortteleissa on useita laajoja , usean kiinteistön yhteisiä sisäpihoja. Kehittämällä niiden käyttöä erilaisilla istutuksilla, viihtyisillä pergolatyyppisillä oleskelupaikoilla, grillikatoksella tai grillauspaikalla lisätään asukasviihtyvyyttä huomattavasti. 4.6

Virkistysalueet, virkistysreitit ja luonnonympäristö

Peltosaaren sijainti antaa mahdollisuuden erittäin monipuoliseen harraste- ja hyötyliikuntaan. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä pohjoispuolella on kaupungin liikuntapuisto. Sieltä löytyvät jäähalli, ulkona sijaitseva tekojäärata, rullalautailijoille skeittailupaikka, pesäpallokenttä, jalkapallon harjoituskentällä varustettu yleisurheilukenttä katsomoineen, toinen jalkapallon harjoituskenttä jäähallin pohjoispuolella sekä jousiammuntarata. Alueella toimii myös yksityinen kuntosali. Peltosaaren alaasteen liikuntasalivuoroja on varattu sekä peltosaarelaisten että urheiluseurojen käyttöön. Liikuntapuiston länsiosassa sijaitsevat luonnontilainen kosteikkopuisto sekä kulttuurikohde työväentalomuseo. Ala-asteen pohjoispuolen hiekkakenttäalue varataan koulun tulevaisuuden lisärakentamistarpeisiin. Ylimenokautena siihen sijoitetaan lähinnä kesäaikaan liittyviä urheilu- ja harrastetoimintoja. Esim. Beach Volley-kenttä, petanque-kenttä, mölkky/kyykkäpelikenttä, katukoriskenttä, ohjattua kahvakuulaharjoittelua jne. Talvikautena alue palvelee koulua ja päiväkotia hiihtoharjoittelualueena. Vantaanjoen varrelle rakennetaan osin luontopolkumallinen kevyen liikenteen reitti joka jatkuisi Uhkolan ja Koivurannan asuntoalueiden kautta liittyen Käräjäkosken alueella jo olevaan luontopolkuun. Polku sallisi esteettömän liikkumisen tarjoten erilaisia luontoelämyksiä. Luontopolku palvelisi myös Peltosaaren päiväkotia ja koulua ympäristö- ja luonnontieteen sekä ympäristökasvatuksen opinnoissa. Reitti kulkisi soveltuvin osin jokiuoman molemmilla puolilla. Toinen puoli mahdollistaa esteettömän liikkumisen ja toinen puoli on luonnontilainen, osin esteellinen maastopolku-ura. Peltosaaren alueella jokiuomaan ja uoman läheisyyteen suoritetaan seuraavat toimenpiteet: Maisemointi ja kalataloudellinen kunnostus, joka sisältää myös hulevesien käsittelyn ja tulvasuojelun toimenpiteitä. Laaditaan kokonaisvaltainen kehittämis- ja kunnostussuunnitelma tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja Vantaanjoen eri toimijoiden kesken. Esimerkiksi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Virtavesien hoitoyhdistys, Vantaanjoki-neuvottelukunta, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Lopen kalastusalue, Kala- ja Vesitutkimus Oy ( näytteiden otto), Riihimäen kaupunki, suunnittelualueen asukasyhdistykset, Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


Riihimäen perhokalastajat (kalastusjärjestelyistä vastaava), kalastusseurat, kalastuksen valtakunnaaliset kattojärjestöt). Tutkittava EU-rahoituksen mahdollisuus hankkeeseen. Pohjoisosan liikuntapuiston läpi johtaa vanha tiepohja Lahti-Riihimäki rautatien suuntaan. Rakentamalla rautatien ylittävä kevyen liikenteen silta tai alikulkusilta Peltosaari liittyisi luontevasti myös Huhtimon ja Kokon alueen liikunta- ja luontopalveluiden käyttäjäksi. Myös ajoneuvoliikenteen osittainen johtaminen alueelle ja liikuntapuistoon suunnitellaan pitkäjänteisesti. Kokonkadun uudessa tielinjauksessa otettava huomioon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa kevyen liikenteen turvallinen kadunylitysmahdollisuus. Suunnittelualue liittyy itä- sekä koillisosasta Vahteriston-Uhkolan ulkoilu- ja virkistysalueisiin joko Skedsmon puiston kautta kevyen liikenteen raittia tai Uhkolankadun varrella olevaa kevyen liikenteen raittia pitkin. Suunnittelualueella säilytetään mahdollisimman paljon luonnontilaisia alueita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ( kasvit, linnut, eläimistö). Skedsmon puisto säilyy edelleen puistometsäalueena. 4.7 Liikennealueet ja liikenneturvallisuus sekä opastus. A-alueelta siirretään Väinö Sinisalon kadun itäpuolelta pohjoisempi asukaspysäköinnin alue (LPA 2012 Merkuriuksenkadun ja Linnunradankadun kulmaus) Kuukadun ja rautatiesillan väliselle alueelle. Jätetään puustovyöhyke rautatien ja paikoitusalueen väliin. Uusi paikoitusalue palvelisi pääosin Linnunradankadun ja Merkuriuksenkadun asukaspysäköintiä. Osa Merkuriuksenkadulta vapautuvasta opiskelija-asuntolan paikoitusalueesta käytetään uudisrakentamiseen. Esimerkiksi HYRIA:n lisääntyvään opiskelijaasuntolan tarpeeseen varataan tontti opiskelija-asuntolalle. C-alueelle rakennetaan tarvittaessa (Marsinkadun ja Vantaanjoen uoman välinen kolmionmuotoinen metsikkösaareke) lisää paikoitusaluetta. Alueelle mahtuu noin 30 henkilöautopaikkaa ja 5 pakettiauto/asuntovaunupaikkaa. Raskaan liikenteen paikoitusalueeksi varataan suunnittelualueen eteläpuolelta (LPA 2026) sekä länsilaidalta (LPA 2013) paikkoja rekka-autoille sekä kuorma-autoille. Kevyen liikenteen ohjauksessa huomioidaan nykyisten reittien lisäksi alueelle vakiintunut epävirallinen polkureitistö. Sitä hyödyntämällä tehostetaan kevyen liikenteen reititystä sekä liittymistä ympäröiviin aluesiin. Nykyinen autoton keskusta-alue sekä liikennereitit säilyvät pääosin ennallaan. Ajoneuvoliikenteessä jatketaan nykyistä ulkosyöttö-periaatetta. Hj. Elomaankatu suunnittelualueen pohjoisosassa säilyy nykyisenkaltaisena. Perusteluna on Riihimäen itäisen alueen sekä Hausjärven kunnan asukasmäärän kasvu tulevaisuudessa. Se tulee lisäämään huomattavasti liikennetiheyttä matkakeskuksen liityntäliikenteen ja keskusta-alueen asiointiliikenteen osaltai. Tarvittaessa voidaan liikenteenohjauksen tilapäiskeinoin sulkea toinen kaistaosuus liikenteeltä esimerkiksi jonkin tapahtuman käyttöön. Tämä yhdessä alueen urheilupuiston alueiden kanssa mahdollistaa suurtenkin yleisötapahtumien järjestämisen alueella. Esimerkkejä tapahtumista : Messut, näyttelyt, markkinat, sotilasparaatit, autourheilukilpailujen huolto- ja taukopaikka, järjestöjen kesäpäivät. Liikuntarajoitteisia henkilöitä varten luodaan suunnittelualueelle esteetön ja turvallinen liikenneympäristö. Suunnittelualueen opasteet uusitaan selkeäksi ja yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi.Kiinteistöjen ja katujen selkeä merkitseminen on erityisen Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


tärkeää. Helppolukuisia yleisopastekarttoja sijoitetaan ainakin sisääntuloreittien varrelle. Alueelle sijoitetaan myös alueen historiasta kertovia opasteita. 4.8

Alueen liittyminen keskusta-alueeseen

Alue liitetään keskustan alueeseen pääradan alikulkutunnelilla sekä kahdella rautatiesillalla. Nykyisen alikulkutunnelin kapasiteetti riittää tällä hetkellä. Työmatkaliikenteen sekä opiskelijaliikenteen osalta esiintyy muutamia ruuhkahuippuja arkipäivisin klo. 06.00-09.00 ja klo 15.00-18.00 välillä. Suuret yleisötapahtumat keskustaalueella tai tapahtumiin liittyvät junanvaihdot rautatieasemalla aiheuttavat myös ruuhkahuippuja. Esimerkkinä mainittakoon vuosittaiseen asematapahtumaan liittyvän erittäin suositun höyryveturiajelun aiheuttamat hetkelliset ruuhkahuiput. Toistaiseksi alikulkutunneli ei muodosta merkittävää liikenteellistä pullonkaulaa. Liikenteellisiä vaaratilanteita tunnelissa aiheuttaa polkupyörällä ajaminen ajokiellosta huolimatta. Valvontateknisin keinoin tämäkin ongelma on kohtuullisen helposti poistettavissa. Alikulkutunnelin leventämisessä tai uuden tunnelin rakentamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä liikenneviraston kanssa. Pääradan raidemäärän lisääminen liittyy oleellisesti uuden tunnelin rakentamiseen. Suunnittelualueelta keskustaan johtaa myös kaksi rautatien ylikulkusiltaa. Vanhempi rautatiesilta eteläsivulla Siltakadulla ja uudempi rautatiesilta pohjoissivulla Hj.Elomaankadulla. Tutkitaan onko rautatiesiltojen leventäminen mahdollista. 4.9

Hulevesien johtaminen

Nykyinen sadevesiviemäröinnin runkolinjasto ylläpidetään ja säilytetään. Putkilinjaston kunto tarkastetaan kuvaamalla ja tarvittaessa laitetaan sisäputkitus. Suunnittelualueella on laajoja alueita päällystetty vettä läpäisemättömällä pintamateriaalilla. Seuraavia kehittämisesityksiä: Alueella toteutetaan luonnonmukaisen hulevesien hallinan periaatetta. Tällä tarkoitetaan hulevesien hallintaa suunnittelualueen maantieteellisiin oloihin perustuvalla vesi- ja maisemarakentamisella. Rakennetaan alueelle esimerkiksi kiviaiheella maisemoituja puromaisesti muotoiltuja avo-ojanteita johtamaan hulevesia Vantaanjoen uomaan, lampeen tai sadevesikaivoon. Ojanteissa olisi muutamia rakennettuja ns. kivikaivoja ja mahdollisuuksien mukaan kokoojalampia. Tutkitaan voiko osan asvalttipinnoista korvata maisemointikiveyksillä tai betonikiveyksillä.Nämä toimenpiteet osaltaan lisäisivät vesien imeytymistä maaperään ja sitä kautta hidastavat ja vähentävät hulevesien virtausta jokiuomaan. Toimenpiteillä on merkitystä myös tulvasuojelussa. Maanpinnan kallistukset muotoillaan johtamaan hulevesiä poispäin rakennuksista joko sadevesikaivoihin tai kokoojalampiin. Sadevesikaivojen kansien korotukset korjataan oikealle korkeudelle sadevesien johtamiseksi sadevesiviemäriin. 4.10 Tulvasuojelu Peltosaaren alue on erikoisen tulvaherkkää. Alueen laidalla virtaava Vantaanjoki on merkittävä tulvariski keväisin lumen sulamisvesien osalta sekä muina vuodenaikoina mahdollisten rankkasateiden aiheuttaman lisävirtaaman Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


vuoksi. Vuonna 2004 kovat tulvat koettelivat aluetta. Riihimäellä on sadevesiviemäröintiä pääosin johdettu Vantaanjoen uomaan. Peltosaaren yläpuolisille alueille on kaavoitettu ja rakennettu runsaasti pientaloalueita. Näiltä alueilta hulevedet on johdettu Vantaanjokeen. Tämä osaltaan lisää virtaamaa ja nostaa tulvariskiä Peltosaaressa ja sen alapuoleisilla alueilla. On kuitenkin tarkasti otettava huomioon mitkä vaikutukset tehdyillä toimenpiteillä on Vantaan alajuoksun alueilla. Tulvahaittojen torjuntatoimenpiteitä tarkennettiin uuden lain ja asetuksen (katso lähdeluettelo kohdat 20 ja 21) mukaisesti helpottamaan tulvahaittojen hallintasuunnitelman laatimista. Tulvariskien alustava arviointi on suoritettava ja merkittävät tulvariskialueet on nimettävä viimeistään 22.12. 2011 mennessä. Tulvavaarakartat ja tulvariskikartat valmiina viimeistään 22.12.2013. Hallintasuunnitelmat hyväksymis- ja julkaisuvalmiina viimeistään 22.12.2018 mennessä. Arviointien ja nimeämisen tarkistaminen tarpeellisilta osin ensimmäisen kerran viimeistään 22.12.2018 mennessä. Suunniteltuja tulvasuojelun toimenpiteitä: Suunnittelualeeella sijaitsevat ns. rumpusillat korvataan paremman virtauksen myös äärioloissa mahdollistaviksi kaarisilloiksi. Korvattavia siltoja on yhteensä viisi kappaletta.Sillat ovat tärkeä osa alueen liikenteellistä infrastruktuuria. Virkistysalue-ja hulevesien johtaminen osioissa on esitetty myös tulvasuojeluun liittyviä toimenpiteitä (tasaus- ja kosteikkoaltaat, suvannot, jokiuoman muutostyöt, virtauksen elävöittäminen). 4.11 Runko- ja johtoverkostojen kehittäminen Erityisen tärkeätä olisi että jo suunnittelun alkuvaiheessa kaikki johtoverkostojen omistajat (haltijat) sidosryhmineen pitäisivät yhteisen suunnittelutilaisuuden. Tavoitteena pitkän aikavälin yhteinen alustava verkostosuunnitelma. Työnimi vaikka: Tulevaisuuden johtoverkostot Peltosaaressa. Kustannussäästöä syntyy yhdistämällä sopivasti eri toimijoiden huolto- ja korjaustarpeiden samanaikaisuutta. Myös yrityksien vuosisuunnittelu helpottuu. Suunnitelmaa pitää päivittää ja tiedottaa toimijoille riittävän usein. Jätevesi- ja vesijohtoverkosto Riihimäen jätevesipuhdistamon laajennus- ja uudistamishanke on vireillä. Hämeen elinkeino-,liikenne ja ympäristökeskus on kiirehtinyt investointia. Laajennussuunnitelman laatii syksyn 2010 ja talven 2010 aikana Pöyry Oyj konsulttityönä. Suunnittelun ja kilpailutuksen takia laajennustyöt voidaan aloittaa aikaisintaan 2013. Hämeen ELY-keskus edellyttää, että puhdistamattomien tai osittain puhdistettujen jätevesien ohijuoksutukselle mietitään pienempiä ratkaisuja jo sitä ennen. Voi aiheuttaa muutos/uudistamistarpeita alueen johtoverkostolle. Hankkeella on vaikutusta johtoverkoston kehittämisessä. Alueellisesti verkostoa voidaan kehittää, mutta sen liittyminen suurempiin runkoverkostoihin tulevaisuudessa pitäisi ennakoida. Jätevesi- ja vesijohtoverkoston kunto selvitetään esimerkiksi kuvaamalla putkistot. Tutkitaan ja suunnitellaan korjaustarpeet. Tarvittaessa mietittävä riittääkö runkoverkoston sisäputkitus korjaustoimenpiteeksi. Katso kohta 4.11 Johtoverkostot alkuosa suunnitteluseminaarista

Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


Sähköverkosto Katso kohta 4.11 Johtoverkostot kohta suunnitteluseminaari. Kaukolämpöverkosto Verkostoa ei vielä rakennettu alueelle.Suunnittelualueen länsi- ja itäpuolella on liittymisen mahdollistavat runkolinjat valmiina. Verkosto muotoutuu runkoverkosta katujen suuntaisesti sekä tilaajaliittymien verkostosta. Kaukolämmön kokeilukiinteistöt nimetty ja liittymisestä on alustava suunnitelma. Kaukolämpöä hyödyntävä vesikiertoinen lattialämmitys (osittainen tai kokonaan) kerrostalossa on suunnittelussa huomioonotettava vaihtoehto lämmitysmuodoksi. Katso kohta 4.11 Johtoverkostot alkuosa suunnitteluseminaarista. Televerkosto Katso kohta 4.11 Johtoverkostot alkuosa suunnitteluseminaarista Kiinteistöhoidon keskusvalvomoverkosto Ei olemassa tällä hetkellä Katso kohta 4.11 Johtoverkostot alkuosa suunnitteluseminaarista 4.12 Alueen ekologisuus, energiatehokkuus sekä ekotehokkuus Energiaverotuksen uudistus eduskuntakäsittelyssä. Uudistus aiheuttaa veroluonteisia korotuksia energianhintoihin. Maakaasun verotus ilmeisesti kiristyy neljän vuoden siirtymäajalla vuosittaisilla korotuksilla. Vaikutus kaukolämmön hinnankorotuksiin Riihimäen alueella on keskimääräistä vähäisempi.Riihimäki käyttää pääosin kaukolämmön tuottajana Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksen tuottamaa lämpöenergiaa. Maakaasua käytetään lisänä talven pakkaskausina. Riihimäki allekirjoitti kaupunkien välisen energiatehokkuussopimuksen syyskuussa 2008. Sopimus koskee kaikkia kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuintalojen, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkoston ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen sekä kuljetusten energian käytöä siltä osin, kun ne eivät kuulu muun sopimuksen piiriin. Energiansäästön tavoite on 4 %:a vuoden 2016 loppuun mennessä. Sopimuksen mukaisesti on laadittu energian käytön toimintasuunnitelma energiatyöryhmän johdolla. Parvekelasituksen energiataloudelliset vaikutukset ovat lämpöenergian säästössä 2 80 m kerrostalohuoneistossa laskennallisesti 3,4-10,7 5 ja keskimäärin 5,9%. Kolme tärkeintä energiansäästöön vaikuttavaa tekijää ovat tuloilmaratkaisu, parveketyyppi ja rakennuksen suuntaus. Sähköenergian käyttö Sähköenergian kulutukseen voi jokainen asukas vaikuttaa omilla toimenpiteillään. Järjestetään energiankäytön vähentämiseen tähtääviä teematilaisuuksia vähintään kerran vuodessa. Huoneistokohtaiseen, kulutuksenmukaiseen energiamaksuun Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


siirtyminen vähentäisi kulutusta. Sähkölämmityksen osalta siirtyminen energiataloudellisiin sähkölämmitysratkaisuihin tuo kustannussäästöä. Uusimalla sähkölämmityspatterit sekä suunnittelemalla ja käyttöönottamalla lattialämmityksen sekä kattolämmityksen vaihtoehtoja saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä. Porraskäytävien valaistuksessa liiketunnistimien käyttö on yksi vaihtoehto. Parvekelasituksella, parvekeovien ja porraskäytävän ovien uusimisella päästään hyvään alkuun energiansäästössä. Tuulivoiman käyttö: Tuulivoiman käytön mahdollisuudet ja kustannustehokkuus tutkitaan. Tuulivoimalan sijoitus Riihimäki-Lahti rautatien varteen tutkitaan. Maalämmön käyttö: Maalämmön käytön mahdollisuudet tutkitaan. Jätehuolto: Laaditaan alueelle toimiva jätehuoltosuunnitelma. Nykytilanteessa tapahtuu paljon hallitsematonta jätteiden tuontia myös lähiön ulkopuolelta. Samoin joihinkin keräyspisteisiin kerääntyy niihin kuulumattomien kiinteistöjen jätteitä. Tällöin paikan sijainti esimerkiksi työmatkan tai asiointimatkan varrella on ratkaiseva tekijä. Tämä aiheuttaa liikakäyttöä joihinkin pisteisiin ja vastaavasti jotkin keräyspisteet ovat vajaakäytössä. Astioiden täyttyessä jätteet jätetään ulkopuolelle. Tällöin linnut nokkivat pusseja rikki ja levittävät jätteitä ympäristöön. Myös keräyspisteisiin tuodut isot jätejakeet (huonekalut jne.), sähkö- ja elektroniikkajäte ( SER-jäte) sekä ongelmajätteet (loisteputket, ajoneuvojen käytetyt akut jne.) ovat ongelmana. Epäsiisteyden ohella myös vahinkoeläinten esiintyminen alueella voi lisääntyä (rotat, supikoirat). Jätekatokset ja aitaukset on sijoitettava logistisesti vastaamaan asukkaiden kulkureittejä. Laskennallisena lähtökohtana suunnittelussa pidetään syntyvän kotitalousjätteen vuosittaisena kokonaismääränä keskimäärin 520 kg/asukas. Sekajätettä tästä on noin 200 kg, ollessa lopun keräyspaperia, kartonkia, pahvia sekä muita erikseen lajiteltuja ja kerättyjä jätteitä. Vuosittainen, yleensä kuukausien vaihteessa tapahtuva muuttoliike, aiheuttaa jätemäärään kasvupiikkejä. Lisääntyvä hyödynnettävän SER-jätteen määrä aiheuttaa erilliskeräystarpeita. Jätehuollon tiedotusta lisättävä esimerkiksi asukasiltojen aiheisiin. Esimerkiksi Kiertokapula Oy:sta saa neuvontapalveluita sekä koulutuspalveluita. Ongelmajätehuolto: Alueelle sijoitetaan ongelmajätekontti kiinteistöhuollon uudisrakennuksen valvotulle aidatulle alueelle. Kontille nimetään koulutettu vastuuhenkilö. Jätteitä vastaanotetaan vain kontin aukioloaikoina. Nauhoittava kameravalvonta alueelle. Portin ulkopuolinen alue myös kameravalvonnan piiriin. Estetään ongelmajätteiden hallitsematon jättäminen alueelle. Jätteistä pidetään kirjanpitoa. Nykyisen järjestelmän mukaisesti ongelmajätteet on toimitettava kaupungin ylläpitämiin valvottuihin ongelmajätepisteisiin. Tämä aiheuttaa suuren kiusauksen ongelmajätteiden laittamiseen sekajätteen joukkoon. Vaikka Riihimäen sekajätteet Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


menevät EKOKEM Oy:n polttolinjalle käsittelyyn saattavat jätteeseen kuulumattomat jakeet aiheuttaa riskejä polttotapahtumassa. Jos ei omaa valvottua keräyspistettä saada niin ainakin Kiertokapula Oy:n järjestämien vuosittaisten ongelmajätteiden keräyskierrosten ulottaminen Peltosaaren alueelle. Jätetiedotusta lisättävä esimerkiksi asukasiltojen aiheisiin. Esimerkiksi Kiertokapula Oy:sta saa neuvontapalveluita sekä koulutuspalveluita. 4.13

Yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden kohentaminen, syrjäytymisen ehkäisy

Kanssakäymistä eri kulttuuritaustan omaavien asukkaiden kesken lisättävä. Huomioitava että myös Suomi ja suomalainen elinkulttuuri on etninen kulttuuri maahanmuuttajille. Tässä ei saa unohtaa Suomessa hyvin säilynyttä romanikulttuuria tapoineen. Samoin sosiaalisen kanssakäymisen muotoja on lisättävä sekä yhteishengen parantamiseen liittyvää toimintaa on lisättävä. Esimerkkejä toimenpiteistä: -Yhteisiä tilaisuuksia lisää ( konsertteja, puisto ja toritapahtumia, urheilullisia haasteotteluita jne.) Perustetaan monikansallisia tai kansallisia ”puulaakijoukkueita” erilaisiin lajeihin ja ilmoittaudutaan mukaan ainakin kaupunkisarjoihin. Tai pelataan keskinäisiä otteluita. Varsinkin jalkapallon, koripallon sekä jääkiekkon harrastajia löytyy maahanmuuttajien ja opiskelijoiden piiristä. -Avoimia keskustelutilaisuuksia joissa aiheena esimerkiksi kulttuurierot ja niiden huomioonottaminen. -Etnisen sekä suomalaisen ruoanlaiton kursseja / opetuspiirejä. -Yhteisöllisen kahvilan perustaminen. Kahvilassa erikoiskahvien, teen yms.tarjoilumahdollisuus. -Harrastusryhmien muodostaminen. Alueelta löytyy varmasti harrastajia eri lajeissa: Shakki, kalastus, eräretkeily, metsästys, puutyöt, tanssi, taide, kuntoliikunta, käsityöt, askartelu jne... -Järjestetään asukaskysely harrastuksista, toivomuksista sekä halukkuudesta toiminnan järjestäjäksi. -Suoritetaan toimintatilojen kartoitus harrastuksiin. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä koillispuolella on St 1:n huoltoasemakiinteistö ns. kylmänä asemana. Tila sopisi erinomaisesti harrastekerhojen ja järjestöjen (vast.) käyttöön monitoimitilana. Kiinteistö mahdollisesti vuokrattavissa tai myynnissä pl. polttoaineiden myyntilaitteet ja säiliöt. Rakennuksessa on kahvilamyymälätilat, keittiötilat, 3 huoltohallia (1 halli on ajoneuvopesulakäytössä. Tilat soveltuvat mm. kierrätykselle, kokoustiloiksi, toimitiloiksi harrastekerhoille. Tila palvelisi kaikkia kuntalaisia. Myöskin olemassa olevia tiloja (Tellustupa ja Peltosaari-seuran tilat, kiinteistöjen kerhohuoneet, Peltosaaren koulun tiloja, seurakunnan tila) hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. -Syrjäytyneiden ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden saaminen mukaan työhön ja toimintaan. Syrjäytymisen ehkäisyyn ei ole olemassa mitään yksittäistä yleispätevää lääkettä tai keinoa. Syrjäytymisen ehkäisy käsittää monia koulutukseen, asumiseen, perhepolitiikkaan, työllisyyteen, sosiaali- ja terveyspolitiikkaan sekä vapaa-aikaan liittyviä toimenpiteitä. Syrjäytyminen on yhteiskunnalle kallista. Valtion tilintarkastajien laskelmien mukaan pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta aiheuttaa yhteiskunnalle vähintään miljoonan euron kustannukset ennenkuin Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä pääpaino opintojen loppuun suorittamisessa. Tavoitteena vähintään ammatillisen peruskoulutuksen suoritus ja ammattinimikkeen saaminen. Työpaikan saaminen mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen auttaa nuoren itsenäistymistä ja antaa varmuutta elämänhallintaan. Nykyinen työllisyystilanne ei ole paras mahdollinen. Nuoren kannustaminen lisäkoulutukseen ja ammattitutkintoihin on paljon parempi vaihtoehto kuin passivoituminen ja paremman odottaminen. Myös oman yrityksen perustamiseen tähtäävää kannustusta ja asiantuntevaa neuvontaa tarjottava. Pitkäaikaistyöttömille tarjottava ammatillisesti kuntouttavaa, mielenkiinnon ylläpitävää sekä asianmukaista palkkaa tarjoavaa työtä. 4.14

Alueen nykyisen julkisuuskuvan kehittäminen

Johdonmukaisen ja uskottavan julkisuuskuvan luomisessa avainasemassa ovat säännölliset yhteydet erilaisiin medioihin . Huomioitava että eri kanavista muodostuu yhtenäinen kuva ulospäin. Vältettävä ylisanoja, mutta huonotkin asiat tuotava asiallisesti esille. Tarkoituksenmukaisella tiedottamisella ja tiedonkululla on ratkaiseva vaikutus yleiseen ilmapiiriin ja asenteisiin. Ei saa unohtaa lähiön nykyisiä asukkaita hankkeen ulkopuolelle. Tarkkaan mietittävä mikä viestintämuoto tavoittaa kaikki kohderyhmät tai tietyn kohderyhmän. Huomioitava että osa asukkaista on niinsanotusti ”uutispimennossa”. Heille ei tule lehtiä, ei ole tv-vastaanotinta, internetyhteyttä eikä puhelinyhteyttäkään välttämättä ole. Tämän ryhmän saaminen edes sisäisen tiedotuksen piiriin on haasteellista. Viestinnässä julkiset sekä kiinteistöjen ilmoitustaulut ovat avainasemassa. Tarvittaessa huoneistokohtainen tiedotejakelu. Ilmaisjakelulehtien palstat ja ainakin toistaiseksi paikallisen Aamupostin ilmaisen sunnuntainumeron palstat myös hyviä tiedotus ja viestintämuotoja. Tällöinkin mainos- ja ilmaisjakelukiellon piirissä olevat huoneistot jäävät ulkopuolelle. Paikallisradioita ja alueellisen radion sekä television lähetyksiä voi käyttää tiedotukseen. Ainakin Riihimäellä oman lähettimen omistava Järviradion asema on toivonut paikallisia uutisia ja ohjelmatarjontaa lähettettäväksi. 5. SUUNNITELMAN VAIHEITTAINEN TOTEUTTAMINEN Noudatetaan Riihimäen kaupungin asiakirjan Innovatiivinen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettely ohjeistusta ja aikataulua. Poikkeuksina suunnitelmien sekä uusiutuvien rakennusmääräysten ( vast.), lakien ja asetusten aiheuttamat poikkeamat ja muutokset lisätarpeineen.

Peltosaaren yleinen ideakilpailu 30.08-03.12.2010

Työryhmä Kolme rumaa Teroa


3 Rumaa Teroa  

Kilpailuehdotus: 3 Rumaa Teroa

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you