Page 1


Selostus Pääperiaate Ratkaisun painopiste on ongelmallisimpien osa-alueiden A ja B kehittämisessä. Suunnitelma perustuu lähiöympäristön rakenteen ja miljöön parantamiseen, ei ongelmien piilottamiseen radan varren uudisrakentamisen taakse. Lähiöympäristö on kehitetty kaupunkimaiseksi, eläväksi ja sosiaaliseksi kävelykeskustaksi. Huomattava uudisrakentaminen mahdollistaa taloudellisesti kaupunkikehittämisen ja nykyisten asuinrakennusten ekopainotetut peruskorjaukset.

Kaupunkirakenne Osa-alueille A ja B on suunniteltu monimuotoisesti porrastuvista umpikortteleista koostuva kaupunkimainen korttelirakenne. Uudet, selkeästi rajautuvat keskustakorttelit koostuvat sekä nykyisistä että uusista rakennuksista. Nykyisestä rakennuskannasta vain ohjelmassa purettaviksi osoitetut rakennukset on purettu. Monimuotoisten keskustakorttelien väleihin muodostuu julkinen kävelykeskusta yhtenäisenä kaduiksi, kujiksi ja aukioiksi laajentuvana pintana. Korttelien sisäpihat ovat luonteeltaan yksityisiä ja suojaisia. Kerrosluvuiltaan korkeampi ja tehokkaammin toteutettu liike- ja työpaikkarakentaminen sijoittuu pääosin radan varteen. Alueen sisäosien asuinkorttelit koostuvat matalista ja korkeammista asuintalotyypeistä. Uudisrakentamisen keskikorkeus, 5 kerrosta, noudattelee nykyisen rakennuskannan korkeusluokkaa. Korttelityypin muotoutumisen periaatteesta johtuen sen muotoa ja kokoa on helppo joustavasti muokata. Itsenäisistä kortteliyksiköistä koostuva rakenne on toteutettavissa ongelmattomasti vaiheittain.

Toiminnallinen rakenne Radan varren liike- ja työpaikkakorttelit sisältävät katutasossa 1-kerroksisen jalustaosan, johon liiketilat sijoittuvat. Isoimmat liiketilat sijoittuvat asematunnelin läheisyyteen toriaukion ympärille. Alueen sisäosien asuinkortteleissa rakennusten katutasokerrokseen on sijoitettu runsaasti erityyppisiä katuympäristöä elävöittäviä liike-, palvelu- ja asukastiloja. Nämä katuympäristöön avautuvat tilat ovat keskeinen osa suunnitelman sisältöä. Tavoitteena on luoda edellytykset runsaalle ja monipuoliselle katutason pientoiminnalle, mikä synnyttää alueidentiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Tilavuokria tuetaan uudisrakentamisen tuotoilla ja muulla tukirahoituksella, millä tavoitellaan tilojen säilymistä matalan kynnyksen toimintoina. Julkinen ulkotila kortteleiden väleissä muodostaa erityyppisiä tiloja, paikkoja ja kulmauksia erilaisten toimintojen ja yhteisöllisyyden käyttöön. Alueen rakentamattomaan itänurkkaan on kehitetty uudentyyppinen laguunikortteli, jossa tavanomainen piha-alue on korvattu Vantaanjokeen yhdistyvän hulevesilaguunin saarilla, ja niiden pienillä saunoilla ja vapaa-ajan mökeillä. Ehdotuksen maankäyttöratkaisu ei edellytä nykyisen koulun ja päiväkodin purkamista. Sen sijaan ne on kytketty osaksi kävelykeskustaa, ja niille on varattu laajentumismahdollisuudet.

Kaupunkikuva Alue saa uuden edustavan ilmeen aseman ja keskustan suuntaan. Rata-alueen reunaan on sijoitettu rivi liike- ja työpaikkakortteleita, jotka eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä talomuuria, vaan rakennusten väleistä avautuu näkymiä alueen sisäosiin. Alueen sisäinen kaupunkikuva rakentuu monimuotoisesti porrastuvan, ja tilallisesti vaihtelevan julkisen kävely-ympäristön varaan. Alueen rakennukset porrastuvat myös korkeussuunnassa, mikä vahvistaa tavoiteltua alueidentiteettiä ja mittakaavaa. tavoitteena on että rakennuksissa käytetään paljon eri pintamateriaaleja ja värejä. Alueelle on sijoitettu 1 muita rakennuksia korkeampi torni asematunneliin viettävän aukion maamerkiksi.


Liikenne, pysäköinti Rata-alueeseen rajoittuva keskustaympäristö on esitetty yhtenäisen jalankulkupinnan muodostamaksi kävelykeskustaksi. Jalankululle alisteiset ajoradat sijoittuvat korttelien väleihin. Kävelyaluetta ympäröiviltä kaduilta on useita liittymiä sisäosien ajoradoille. Liityntäpysäköinti sijoittuu radan varteen kahteen tasoon. Alemmalta tasolta on ajoyhteys myös viereisten kortteleiden pysäköintikellareihin, ja katettu kulkuyhteys asematunneliin. Alueen sisäosien kortteleiden autopaikoista 1/3 sijoittuu sisäpihojen maanvaraisiin pysäköintikatoksiin, 1/3 julkiselle kävelyalueelle sijoittuville maanvaraisille pysäköintipaikoille, ja 1/3 vuoropysäköintinä liityntäpaikoille ja liike- ja toimistokortteleiden p-kellareihin. Asematunneli kytkee kävelykeskustan radan toisen puolen kaupunkirakenteeseen.

Ekotehokkuus Itsenäisistä umpikortteleista rakentuva kaupunkirakenne mahdollistaa kaukolämmön lisäksi korttelikohtaiset energiaratkaisut. Rakennusten kattotasoja on haluttu hyödyntää tavanomaista paremmin. Katoille esitetään toteutettavaksi kasvihuonemaisia talvipuutarhoja, joiden yhteyteen sijoitetaan talosauna ja muita asumisen yhteistiloja. Tilat toimivat myös ilmanvaihdon osana ilman esilämmityksessä. Lähiön kehittämishankkeisiin on luontevaa yhdistää myös muita tyypillisiä ekotehokkuuden parantamisratkaisuja, kuten esimerkiksi Vantaanjoen läheisyyden mahdollistama kattovesisäiliöihin perustuva wc-huuhtelujärjestelmä.Rakennuskohtaisesti turvataan tulevaisuuden tekniikoiden käyttömahdollisuudet varaamalla taloteknisille tiloille riittävä laajentumisvara.

Mitoitus

Vinkkeli  

Kilpailuehdotus: Vinkkeli

Advertisement