Issuu on Google+

Konsepti

RAKEISUUSKAAVIO 1:5000

Peltosaaren alueelle tehdään kasvojenkohotus jäsentelemällä kokonaisuus nykyistä selkeämmäksi korjaamalla vanhaa ja rakentamalla uutta. Tavoitteena on luoda asukkaille viihtyisää ja yhteisöllistä asuinympäristöä, josta he haluavat huolehtia ja johon he haluavat sitoutua. Asuinalue rajataan rata-alueesta muurimaisella, kiemurtelevalla parkkihallinauhalla. Se luo Peltosaarelle uuden julkisivun radan suuntaan ja kutsuvan porttimaisen sisääntulon. Vanhojen korttelien perusparannus ja uudet asumismuodot antavat alueelle puutarhamaisen ilmeen. Peltosaaren uudet rakennukset ovat nollaenergiataloja ja vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten yhteydessä. Toiminnalliset viheralueet ja kevyen liikenteen reitit saavat alueella keskeisen roolin, ajoneuvoliikenteen väistyessä syrjemmälle. Viheralueet läpäisevät alueen ja luovat sille kestävän ekologisen kehyksen. Alueen hulevesiä ei johdeta viemäriverkostoon, vaan ne käsitellään viheralueilla. Uusi monimuotoinen ja vehreä kokonaisuus vyötetään yhteen koko alueen kiertävällä puistoreitillä.

K U H I L A S PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU 1/5


Palveluakseli alueen ytimessä

MAANKÄYTTÖ - JA LIIKENNEKAAVIO 1:3000

Palveluakseli kulkee alueen keskellä ja se liittyy kohtisuoraan parkkihallinauhaan ja alueen pääsisääntuloon juna-asemalta. Palveluille on varattu nykyistä enemmän tilaa, joten sekä julkista että yksityistä palvelutarjontaa voidaan monipuolistaa. Palveluakselin varrella sijaitsevat esim. toiminta- ja työpajakeskus, kirjasto, senioritalo, avoin päiväkoti, päivittäistavarakauppa, videovuokraamo, kahvila, kukkakauppa, baari ja lounaskahvila.

Kevyt liikenne syrjäyttää ajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin ylivallan Alueen ydinosa on täysin autoton, ajoneuvoliikenne ja pysäköinti keskitetään alueen reunoille. Aluetta pohjoisessa rajaavaa Hj. Elomaan katua kavennetaan nelikaistaisesta kaksikaistaiseksi. Näin saadaan lisää tilaa uusille kevyen liikenteen reiteille ja ne muodostuvat houkutteleviksi ja turvallisiksi. Nykyiset pirstaleiset, tilaa vievät pysäköintialueet ja lisääntyvä pysäköintitilan tarve yhdistetään pitkään ja kapeaan parkkihallinauhaan radan varrelle ja alueen itäreunalla säilytettäviin ja kunnostettaviin pysäköintialueisiin. Uusien asuin- ja liiketilatornien sekä alueen länsiosan vanhojen kerrostalokortteleiden pysäköintipaikat sijoitetaan parkkihallinauhaan. Halliin ja pysäköintikentille järjestetään latauspisteet sähköautoille. Parkkihalli kohoaa maan tasolta kahden kerroksen korkeuteen, mutta pysäköintitilaa on neljässä kerroksessa: myös kellari- ja kattokerroksessa. Parkkihallin ylätasanteella osa tilasta valloitetaan autoilta kevyelle liikenteelle ja toiminnalle. Urbaani kattopuisto kulkee koko parkkihallinauhan päästä päähän. Arkisin vain osa kattokerroksen tilasta on varattu pysäköinnille, viikonloppuisin ylätasanteelle pysäköinti on kielletty. Parkkihallinauhan keskiosassa sijaitsee ylellinen pyöräparkki suihkuineen ja pyöränhuoltoineen. Kattopuistossa on jatkuvassa käytössä skeittipuisto ja koripallokenttiä. Viikonloppuisin autoilta vapautuvalla tilalla järjestetään erilaisia tapahtumia sekä myyjäisiä yms.

ASUINALUE

KESKUSTA URHEILUPUISTO

TEOLLISUUS

ASUINALUE

KOULU

JUNA-ASEMA

PALVELUAKSELI

KOULU URHEILUKENTTÄ

MERKINNÄT KESKUSTA

TEOLLISUUS

ASUINALUE

PALVELUT TEOLLISUUS RATA-ALUE ASUINALUE PYSÄKÖINTIALUE URHEILUALUE VIHERALUE / PUISTO VIHERALUE / TAAJAMAMETSÄ / PELTO KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄREITTI KEVYEN LIIKENTEEN REITTI AJONEUVOLIIKENTEEN PÄÄREITTI AJONEUVOLIIKENTEEN REITTI BUSSIREITTI

K U H I L A S

PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU 2/5


Viheralueet ja viheryhteydet

KOKONAISSUUNNITELMA 1:2000

Nykyisten viheralueiden yhteyksiä toisiinsa vahvistetaan, niin että Peltosaareen muodostuu uusi keskuspuisto. Vantaanjoki siirretään keskuspuistoon ja siihen ohjataan alueen hulevedet puiston läpi. Joki kulkee välillä kapeissa kanavissa ja välillä laajemmassa luonnonmukaisemassa uomassa. Uuden jokiuoman ympärille rakentuvassa puistossa on palveluakselin lähellä urbaania toimintaa ja sivummalla rauhallisia oleskelupaikkoja ja nurmipintaa, jäädytettävä luistinrata, viljelypalstoja ym. Keskuspuiston reittien lisäksi koko aluetta kiertää sen ulkoreunoilla monimuotoinen, vyömäinen puistoreitti. Esteetön reitti kulkee parkkihallin kattopuiston läpi meluvallin päälle ja ohittaa alueen itäreunalla taskupuistot, joihin voidaan sijoittaa ulkokuntoiluvälineitä sekä leikki- ja oleskelupaikkoja. Reitiltä avataan selkeä yhteys Peltosaaren pohjoispuolella sijaitsevaan liikuntapuistoon.

SISÄÄNAJO PARKKIHALLIIN TORNITALO

PUISTOREITTI MELUVALL IN PÄÄL

Rakentaminen Asuminen, lisärakentamista yhteensä 71 940 kem2 - asuintornit 42 500 kem2 - townhouse 18 620 kem2 - lisärakentaminen vanhojen kortteleiden katoilla 10820 kem2

VANTAANJOKI

TEKONURMIKENTTÄ

POLKUPYÖRÄPARKKI

AUKIO

PALVELUAKSELI

TOIMINTAPUISTO MINIAREENAT, SHAKKI JA PETANQUE KONSERTTIPAIKKA

3. vaihe (vihreä) - tornitalot - palveluakseli - viheralueet

UUDET KATTOASUNNO T

PÄIVÄKODIN PIHA

KASVIHUONE

PARKKIHALLIN YLÄTASANTEELLA ISTUTUKSIA JA PUISTOREITTI

VANTAANJOKI

VILJELYPALSTAT

PAR

AL KKIH

AURINKOKENNOT

SISÄÄNAJO PARKKIHALLIIN

1. KRS ASUKASPIHAT

AURINKOKENNOT

AURINKOKENNOT

LINA

UHA

TORNITALO

TOWNHOUSE-KORTTELI

4. vaihe (keltainen) - vanhojen kortteleiden kattoasunnot, kasvi- ja viherhuoneet - vanhojen kortteleiden piharemontit

PIHATALO

KASVIHUONE

UUDET KATTOASUNNO T

SISÄÄNTULO-

2. vaihe (violetti) - länsireunan townhouset - jokiuoman siirto

PÄIVÄKODIN PIHA 1. KRS ASUKASPIHAT

PALVELUTALO

VESIPORTAAT

1. vaihe (pinkki) - parkkihallinauha - itänurkan townhouset

KASVIHUONE

UUDET KATTOASUNNO T

Rakentamisen vaiheistus

VILJELYPALSTAT

parkkihallinauha 1 650 ap pysäköintikentät 850 ap townhouse-autopaikat 260 ap

UUDET KATTOASUNNO T

- - -

KOULUN PIHA

Autopaikat

TOWNHOUSEKORTTELI

PIHATALO

UUDET KATTOASUNNO T

PIKNIKNURMI

TORNITALO

AURINKOKENNOT

KASVIHUONE

KESKUSPUISTO

Pysäköintitilat, lisärakentamista yhteensä 45 100 kem2 - townhouse-autopaikat 2 490 kem2 - parkkihallinauha 42 600 kem2

PIHATALO

VANTAANJOKI

TOWNHOUSEKORTTELI

1. KRS ASUKASPIHAT

Liikerakentaminen, lisärakentamista yhteensä 53 920 kem2 - toimistotornit 42 500 kem2 - palveluakseli 11 420 kem2

TASKUPUISTO

TASKUPUISTO

KOIRAPUISTO

TASKUPUISTO

TORNITALO, ASUNTOJA JA LIIKETILOJA

LEIKKAUS A1 1:500

TOWNHOUSEKORTTELI, PENSASAIDOILLA RAJATUT POPIHAT

NYKYISIIN KORTTELEIHIN 1. KERROKSEN ASUKKAILLE PENSASAIDOILLA RAJATUT PIHAT

NYKYISIIN KORTTELEIHIN UUDET KATTOASUNNOT

VANTAANJOEN UOMA KULKEE KESKUSPUISTON LÄPI

NYKYISIIN KORTTELEIHIN 1. KERROKSEN ASUKKAILLE PENSASAIDOILLA RAJATUT PIHAT

VILJELYPALSTOJA ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN

K U H I L A S

PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU 3/5


TUULIMYLLYKORTTELI 1:500

VIHERHUONE

VIHERHUONE

LEIKKIPAIKKA

PIHATALO

PERGOLA

NYKYISIIN KORTTELEIHIN 1. KERROKSEN ASUKKAILLE PENSASAIDOILLA RAJATUT PIHAT

YHTEISPIHA

HULEVESIALLAS

NYKYISIIN KORTTELEIHIN 1. KERROKSEN ASUKKAILLE PENSASAIDOILLA RAJATUT PIHAT

LEIKKAUS A2 1:500

Nykyisen rakennuskannan kehittäminen ja uudet asumismuodot Vanhaa rakennuskantaa muokataan niin että alueen identiteetti vahvistuu ja asukkaat kokevat sen omakseen. Esimerkiksi tuulimyllykortteleissa asukkaat saavat itse valita asuntonsa kohdalla talon julkisivumateriaalin. Rakennusten eteläpäätyihin rakennetaan kasvihuoneita asukkaiden käyttöön. Näin asuinympäristö muuttuu henkilökohtaisemmaksi ja asukkaat alkavat arvostaa ympäristöään enemmän. Nykyisten korttelien pihat jäsennellään uudelleen. Ensimmäisen kerroksen asukkaalle rajataan muusta pihasta pensasaidoin selkeä oma pihavyöhyke. Korttelien keskelle jäävälle alueelle järjestetään puutarhamainen yhteispiha oleskelu-, grilli- ja leikkipaikkoineen. Pihaalueilla uusista istutuksista suurin osa on syötäviä hyötykasveja kuten hedelmäpuita, marjapensaita ja monivuotisia yrttejä. Yhteiselle alueelle sijoitetaan pihatalo, jossa on asukkaiden toiveiden mukaisia toimintoja, esim. sauna, kasvihuone, vuokrattava juhlatila, kerhotila, biljardipöytä, työpaja, autonkorjaustila ja kesäkeittiö. Pihatalot sijoitetaan niin että nykyisin pihoja rumentavat sähkökaapit jäävät niiden sisään. Lisärakentamisella monipuolistetaan nykyistä rakennuskantaa ja kehitetään alueelle uusia, vetovoimaisia asumismuotoja. Vanhojen kortteleiden renessanssi rahoitetaan katolle sijoitettavalla uudisrakentamisella. Rauhalliset rivitaloyhtiöt, modernit kattoasunnot ja townhouse-tyyppinen asuminen hyvien liikenneyhteyksien äärellä houkuttelevat alueelle uusia asukkaita. Pistemäiset asuin- ja toimistotornit sijoitetaan radan varressa kiemurtelevan parkkihallin yhteyteen. Asuintalojen uudisrakentamisessa yhteistyökumppaneiksi otetaan yhteisöllisen asumisen ja ja erityisryhmien järjestöjä.

K U H I L A S

PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU 4/5


HULEVESIKAAVIO

NYKYINEN SADEVESIVIEMÄRÖINTI

PINTAVEDET VIIVYTYSALTAAN KAUTTA ETEENPÄIN. KUIVANA AIKANA ALLAS ON TYHJÄ. PÄÄUOMA JA VIIVYTYSALTAAT. ALTAISSA AINA VETTÄ, SATEELLA VESIMÄÄRÄ LISÄÄNTYY.

KAAVIO PYSÄKÖINTIALUEIDEN AURINKOPANEELEISTA

KATTOVEDET KERÄTÄÄN KASTELUVEDEKSI

Energia ja ekologia Pitkällä tähtäimellä pyritään Peltosaaren energia- ja hiilineutraaliuteen. Henkilöautoliikennettä pyritään vähentämään panostamalla raide- ja kevyeen liikenteeseen. Vanhojen korttelien peruskorjauksen yhteydessä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan mm. lisäeristyksellä ja uudet rakennukset rakennetaan nollaenergiataloiksi. Energiaa tuotetaan alueella aurinkokeräinten ja maalämmön avulla.

NYKYINEN SADEVESIVIEMÄRÖINTI HYÖDYNNETÄÄN TULVATILANTEESSA

Hulevedet

PÄÄUOMAN VIIVYTYSALTAAT: ALTAISSSA ON KOKO AJAN VETTÄ, SATEELLA VESIMÄÄRÄ LISÄÄNTYY. PADON PURKUAUKOLLA SÄÄDELLÄÄN YLIVIRTAAVAN VEDEN MÄÄRÄÄ.

100 m

500 m

1000 m

MAANPINTA UOMAN ALAPÄÄSSÄ +89.60

LEIKKAUS HULEVESIUOMASTA MAANPINTA UOMAN VIERELLÄ +88.30

Rakentamisessa hyödynnetään purettavien rakennusten kierrätyskelpoiset materiaalit, esim. alueen sisääntuloaukion materiaalina käytetään vanhoja julkisivuelementtejä. Alueen viherpinta-alaa lisätään uusilla istutuksilla ja vihreillä katoilla. Viheralueista rakennetaan monimuotoisia ja istutuksista monikerroksisia ja –lajisia. Nykyisten sirpaleisten viheralueiden välisten yhteyksien parantaminen helpottaa ihmisten lisäksi myös flooran ja faunan liikkuvuutta alueen sisällä ja sen läpi.

MAANPINTA UOMAN YLÄPÄÄSSÄ +89.40

UUSI HULEVESIJÄRJESTELMÄ

Radan varressa ja alueen koilliskulmassa uuden rakentamisen taso suunnitellaan niin, että normaalitilanteessa hulevedet valuvat hitaasti viivytysaltaiden ja loivapiirteisten avouomien kautta Vantaanjoen uuteen uomaan keskuspuistoon. Joen uudelleen muotoiltavaan uomaan rakennetaan myös viivytysaltaita. Nykyinen, V.J. Oksasen kadun varrella kulkeva uoma muotoillaan loivaksi, nurmipintaiseksi painanteeksi. Se toimii ylivuotouomana tulvatilanteessa.

SÄHKÖAUTOT LADATAAN PYSÄKÖINTIALUEILLE SIJOITETTUJEN AURINKOPANEELIEN TUOTTAMALLA SÄHKÖLLÄ

Nykyinen viemäriverkosto säilytetään niiltä osin kun se on mahdollista. Kaivojen korkoja ja kansia muutetaan niin, että vesi kulkee viemäreissä ainoastaan tulvatilanteissa. Viivytysaltaat ja säilytettävät viemärit mitoitetaan yhdessä vastaanottamaan hulevedet tulvatilanteessa. Pintamateriaalit valitaan mahdollisimman läpäiseviksi, uusien pihatalojen kattoina käytetään maksaruohoa ja pysäköintialueiden rajoille tehdään sorasta viivytyspainanteet.

K U H I L A S

PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU 5/5


KUHILAS Konsepti Peltosaaren alueelle tehdään kasvojenkohotus jäsentelemällä kokonaisuus nykyistä selkeämmäksi korjaamalla vanhaa ja rakentamalla uutta. Tavoitteena on luoda asukkaille viihtyisää ja yhteisöllistä asuinympäristöä, josta he haluavat huolehtia ja johon he haluavat sitoutua. Asuinalue rajataan rata-alueesta muurimaisella, kiemurtelevalla parkkihallinauhalla. Se luo Peltosaarelle uuden julkisivun radan suuntaan ja kutsuvan porttimaisen sisääntulon. Vanhojen korttelien perusparannus ja uudet asumismuodot antavat alueelle puutarhamaisen ilmeen. Peltosaaren uudet rakennukset ovat nollaenergiataloja ja vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten yhteydessä. Toiminnalliset viheralueet ja kevyen liikenteen reitit saavat alueella keskeisen roolin, ajoneuvoliikenteen väistyessä syrjemmälle. Viheralueet kulkevat alueen läpi ja luovat sille kestävän ekologisen kehyksen. Alueen hulevesiä ei johdeta viemäriverkostoon, vaan ne käsitellään viheralueilla. Uusi monimuotoinen ja vehreä kokonaisuus vyötetään yhteen koko alueen kiertävällä puistoreitillä.

Palveluakseli alueen ytimessä Palveluakseli kulkee alueen keskellä ja se liittyy kohtisuoraan parkkihallinauhaan ja alueen pääsisääntuloon juna-asemalta. Palveluille on varattu nykyistä enemmän tilaa, joten sekä julkista että yksityistä palvelutarjontaa voidaan monipuolistaa. Palveluakselin varrella sijaitsevat esim. toiminta- ja työpajakeskus, kirjasto, senioritalo, avoin päiväkoti, päivittäistavarakauppa, videovuokraamo, kahvila, kukkakauppa, baari ja lounaskahvila.

Kevyt liikenne syrjäyttää ajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin ylivallan Alueen ydinosa on täysin autoton, ajoneuvoliikenne ja pysäköinti keskitetään alueen reunoille. Aluetta pohjoisessa rajaavaa Hj. Elomaan katua kavennetaan nelikaistaisesta kaksikaistaiseksi. Näin saadaan lisää tilaa uusille kevyen liikenteen reiteille ja ne muodostuvat houkutteleviksi ja turvallisiksi. Nykyiset pirstaleiset, tilaa vievät pysäköintialueet ja lisääntyvä pysäköintitilan tarve yhdistetään pitkään ja kapeaan parkkihallinauhaan radan varrelle ja alueen itäreunalla säilytettäviin ja kunnostettaviin pysäköintialueisiin. Uusien asuin- ja liiketilatornien sekä alueen länsiosan vanhojen kerrostalokortteleiden pysäköintipaikat sijoitetaan parkkihallinauhaan. Halliin ja pysäköintikentille järjestetään latauspisteet sähköautoille. Parkkihalli kohoaa maan tasolta kahden kerroksen korkeuteen, mutta pysäköintitilaa on neljässä kerroksessa: myös kellari- ja kattokerroksessa. Parkkihallin ylätasanteella osa tilasta valloitetaan autoilta kevyelle liikenteelle ja toiminnalle. Urbaani kattopuisto kulkee koko parkkihallinauhan päästä päähän. Arkisin vain osa kattokerroksen tilasta on varattu pysäköinnille, viikonloppuisin ylätasanteelle pysäköinti on kielletty. Parkkihallinauhan keskiosassa sijaitsee ylellinen pyöräparkki suihkuineen ja pyöränhuoltoineen. Kattopuistossa on jatkuvassa käytössä skeittipuisto, ja koripallokentät. Viikonloppuisin autoilta vapautuvalla tilalla järjestetään erilaisia tapahtumia ja myyjäisiä yms.

Viheralueet ja viheryhteydet Nykyisten viheralueiden yhteyksiä toisiinsa vahvistetaan, niin että Peltosaareen muodostuu uusi keskuspuisto. Vantaanjoki siirretään keskuspuistoon ja siihen ohjataan alueen hulevedet puiston läpi. Joki kulkee välillä kapeissa kanavissa ja välillä laajemmassa luonnonmukaisemassa uomassa. Uuden jokiuoman ympärille rakentuvassa puistossa on palveluakselin lähellä urbaania toimintaa ja sivummalla rauhallisia oleskelupaikkoja ja nurmipintaa, jäädytettävä luistinrata, viljelypalstoja ym. Keskuspuiston reittien lisäksi koko aluetta kiertää sen ulkoreunoilla monimuotoinen, vyömäinen puistoreitti. Esteetön reitti kulkee parkkihallin kattopuiston läpi meluvallin päälle ja ohittaa alueen itäreunalla taskupuistot, joihin voidaan sijoittaa ulkokuntoiluvälineitä sekä leikki- ja oleskelupaikkoja. Reitiltä avataan selkeä yhteys Peltosaaren pohjoispuolella sijaitsevaan liikuntapuistoon.

Nykyisen rakennuskannan kehittäminen ja uudet asumismuodot Vanhaa rakennuskantaa muokataan niin että alueen identiteetti vahvistuu ja asukkaat kokevat sen omakseen. Esimerkiksi tuulimyllykortteleissa asukkaat saavat itse valita asuntonsa kohdalla talon julkisivumateriaalin.

Rakennusten eteläpäätyihin rakennetaan kasvihuoneita asukkaiden käyttöön. Näin asuinympäristö muuttuu henkilökohtaisemmaksi ja asukkaat alkavat arvostaa ympäristöään enemmän. Nykyisten korttelien pihat jäsennellään uudelleen. Ensimmäisen kerroksen asukkaalle rajataan muusta pihasta pensasaidoin selkeä oma pihavyöhyke. Korttelien keskelle jäävälle alueelle järjestetään puutarhamainen yhteispiha oleskelu-, grilli- ja leikkipaikkoineen. Piha-alueilla uusista istutuksista suurin osa on syötäviä hyötykasveja kuten hedelmäpuita, marjapensaita ja monivuotisia yrttejä. Yhteiselle alueelle sijoitetaan pihatalo, jossa on asukkaiden toiveiden mukaisia toimintoja, esim. sauna, kasvihuone, vuokrattava juhlatila, kerhotila, biljardipöytä, työpaja, autonkorjaustila ja kesäkeittiö. Pihatalot sijoitetaan niin että nykyisin pihoja rumentavat sähkökaapit jäävät niiden sisään. Lisärakentamisella monipuolistetaan nykyistä rakennuskantaa ja kehitetään alueelle uusia, vetovoimaisia asumismuotoja. Vanhojen kortteleiden renessanssi rahoitetaan katolle sijoitettavalla uudisrakentamisella. Rauhalliset rivitaloyhtiöt, modernit kattoasunnot ja townhouse-tyyppinen asuminen hyvien liikenneyhteyksien äärellä houkuttelevat alueelle uusia asukkaita. Pistemäiset asuin- ja toimistotornit sijoitetaan radan varressa kiemurtelevan parkkihallin yhteyteen. Asuintalojen uudisrakentamisessa yhteistyökumppaneiksi otetaan yhteisöllisen asumisen ja ja erityisryhmien järjestöjä.

Energia ja ekologia Pitkällä tähtäimellä pyritään Peltosaaren energia- ja hiilineutraaliuteen. Henkilöautoliikennettä pyritään vähentämään panostamalla raide- ja kevyeen liikenteeseen. Vanhojen korttelien peruskorjauksen yhteydessä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan mm. lisäeristyksellä ja uudet rakennukset rakennetaan nollaenergiataloiksi. Energiaa tuotetaan alueella aurinkokeräinten ja maalämmön avulla. Rakentamisessa hyödynnetään purettavien rakennusten kierrätyskelpoiset materiaalit, esim. alueen sisääntuloaukion materiaalina käytetään vanhoja julkisivuelementtejä. Alueen viherpinta-alaa lisätään uusilla istutuksilla ja vihreillä katoilla. Viheralueista rakennetaan monimuotoisia ja istutuksista monikerroksisia ja –lajisia. Nykyisten sirpaleisten viheralueiden välisten yhteyksien parantaminen helpottaa ihmisten lisäksi myös flooran ja faunan liikkuvuutta alueen sisällä ja sen läpi.

Hulevedet Radan varressa ja alueen koilliskulmassa uuden rakentamisen taso suunnitellaan niin, että normaalitilanteessa hulevedet valuvat hitaasti viivytysaltaiden ja loivapiirteisten avouomien kautta Vantaanjoen uuteen uomaan keskuspuistoon. Joen uudelleen muotoiltavaan uomaan rakennetaan myös viivytysaltaita. Nykyinen, V.J. Oksasen kadun varrella kulkeva uoma muotoillaan loivaksi, nurmipintaiseksi painanteeksi. Se toimii ylivuotouomana tulvatilanteessa. Nykyinen viemäriverkosto säilytetään niiltä osin kun se on mahdollista. Kaivojen korkoja ja kansia muutetaan niin, että vesi kulkee viemäreissä ainoastaan tulvatilanteissa. Viivytysaltaat ja säilytettävät viemärit mitoitetaan yhdessä vastaanottamaan hulevedet tulvatilanteessa. Pintamateriaalit valitaan mahdollisimman läpäiseviksi, uusien pihatalojen kattoina käytetään maksaruohoa ja pysäköintialueiden rajoille tehdään sorasta viivytyspainanteet.

Rakentaminen Asuminen, lisärakentamista yhteensä 71 940 kem2 asuintornit 42 500 kem2 townhouse 18 620 kem2 lisärakentaminen vanhojen kortteleiden katoilla 10 820 kem2 Liikerakentaminen, lisärakentamista yhteensä 53 920 kem2 toimistotornit 42 500 kem2 palveluakseli 11 420 kem2 Pysäköintitilat, lisärakentamista yhteensä 45 100 kem2 townhouse-autopaikat 2 490 kem2 parkkihallinauha 42 600 kem2

Autopaikat -

parkkihallinauha 1 650 ap pysäköintikentät 850 ap townhouse-autopaikat 260 ap


Kuhilas