Issuu on Google+


Peltosaari on Riihimäen väriläiskä, nyt ja tulevaisuudessa. Alueen monimuotoisuus on tämän suunnitelman innoittaja. Uusi Peltosaari on toimiva ja kiinteä osa koko Riihimäkeä. Alue rakentuu yhteistyössä asukkaidensa kanssa. Uusia asukkaita houkutellaan Peltosaareen tarjoamalla heille mahdollisuus omatoimiseen rakentamiseen ja suurempaan vapauteen muokata asuinympäristöään. Asukkailla on mahdollisuus valita ekologinen kaupunkiasuminen kehyskuntiin sijoittuvan omakotitaloasumisen sijaan. Yhteydet ja liikenne Uusi Peltosaari kannustaa kevyen liikenteen käyttöön - yhtenäiset ja monipuoliset kevyen liikenteen reitit tarjoava kaikille kaupunkilaisille mahdollisuuden autottomaan elämäntapaan. Yhteyksiä länsipuolelle ja Riihimäen keskustaan parannetaan. Olemassa olevaa alikulkua matkakeskuksen suuntaan voimistetaan ja uusi alikulkuyhteys veturitalleille luo toisen kevyen liikenteen yhteyden Peltosaaresta keskustaan. Kevyen liikenteen pääreitit ohjaavat läpikulkuliikenteen tehokkaasti Taipaleen ja Uhkolan suuntaan. Alueen sisäiset yhteydet jakautuvat hierarkisesti sisäsyöttöperiaatteen mukaan. Uudet viheryhteydet kiinnittävät pohjoisen virkistysalueen tiiviisti osaksi Peltosaarta. Autoliikenteen yhteyksiä Peltosaareen muutetaan ja siirretään useissa kohdissa, mutta ulkosyöttöperiaate alueella säilytetään. Suurimmat muutokset liikennejärjestelmässä kohdistuvat Väinö Sinisalon katuun ja HJ. Elomaan katuun. Jupiterinkatu ja Marsinkatu poistetaan autoliikenteeltä. HJ. Elomaan kadulle rakennetaan kaksi liikenneympyrää, jotka jäsentävät kaventuvaa tieympäristöä. HJ. Elomaan kadun nopeusrajoitus lasketaan 40km/h. Alueen itäosassa pysäköinti järjestetään pääosin vanhoille pysäköintialueille. Väinö Sinisalon katu linjataan uudestaan siten, että molemmat päät johtavat maanalaisiin pysäköintitiloihin, jotka toimivat osittain vuoropysäköintiperiaatteella, sekä asukaspysäköintinä että liityntäpysäköintinä. Toimiva liityntäpysäköinti edistää julkisen liikenteen kysyntää. Viheralueet Uusi Peltosaari on viheralueiden ympäröimä vehreä kaupunginosa. Peltosaaren ja junaradan väliin rakennetaan Rautatiepuisto, joka yhdistyy rautatiesillan alta pohjoispuolen laajaan virkistysalueeseen. Junanradan rooli maisemallisena identiteettitekijänä vahvistuu. Puistosta tulee kaikkia riihimäkeläisiä kokoava toiminta- ja kulttuuripuisto, joka toimii pääjulkisivuna keskustan suuntaan ja junanradalle. Rautatiepuistossa voidaan järjestää tapahtumia, jotka luovat Peltosaarelle uudenlaista imagoa ja yhteisöllisyyttä. Peltosaaren keskiosaan rakennetaan luonteeltaan urbaani kokoava tila, josta on luontevat yhteydet lähialueille. Keskuspuisto on Peltosaaren asukkaiden piha, johon on keskitetty alueen yhteisiä toimintoja, kuten asukaskahvila ja petankkihietikko. Bad-Segebergin puistoa muokataan siten, että alueelle muodostuu saari, jonka lähiympäristöön keskitetään palstaviljelyä ja kasvihuoneita. Vantaanjoki ja sitä reunustava suoalue luovat alueen koillisosalle oman identiteetin. Asuminen Nykyisiä vuokra-asuntoja muutetaan omistusasunnoiksi siten, että uudet asukkaat saavat vaikuttaa uuden ympäristön toteutukseen. Uusia tontteja myydään ryhmille, jotka saavat muokata asuinympäristöään yksilöllisesti. Vuokra- ja omistusasuntojen suhde oikaistaan (30/70) ja omistussuhteet järjestellään uudelleen siten, että vuokra- ja omistusasuntoja on tasapuolisesti kaikissa rakennuksissa. Peruskorjattavissa kortteleissa asuntokohtaisten muutosten on tapahduttava sopusoinnussa rakennuksen ja pihapiirin muutoksen kanssa. Nykyiset asukkaat saadaan kiinnostumaan ympäristöstään tarjoamalla heille mm. etuosto-oikeus ja kaupungin subventoimia rahoitusjärjestelyjä. Yhteisen pihan suunnittelu ja rakentaminen vahvistavat naapurisuhteita ja yhteisöllisyyttä. Osaan taloyhtiöistä perustetaan talo- tai pihapiirikohtainen Ry, jonka toiminta on erillään taloyhtiön toiminnasta. Yhdistys toimii taloyhtiön rahoittamana ja sen varainkäytöstä päättävät kaikki talossa asuvat henkilöt, myös vuokralaiset. Yhdistys järjestää taloyhtiön sisäisiä tapahtumia ja pyrkii lisäämään asukastyytyväisyyttä. Näin asukkaat sitoutuvat vaikuttamismahdollisuuksien kautta asuinympäristöönsä. Länsiosa säilyy asumisvaltaisena. Täydennysrakentaminen mukailee vanhan rakenteen rikkonaisuutta ja monimuotoisuutta. Suunnitelmassa kaaos on jalostettu viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Uusien kortteleiden jäsennöinti poikkeaa itäpuolen tuulimyllykortteleista. Yhteistä on kuitenkin miellyttävä mittakaava ja tilojen soljuminen. Korttelirakennetta jäsentävät radan puoleisen sivun meluesteenä toimivat sivukäytävätalot sekä selkeät itä-länsi suuntaiset yhteydet keskustaan. Asumismuotoja monipuolistetaan; lamelli- ja pistetalojen joukkoon rakennetaan sivukäytävä- ja viipaletaloja sekä kaupunkivilloja. Vanhoja rakennuksia uudistetaan rohkeasti. Itäpuolen alkuperäinen selkeä korttelirakenne ja mittakaava säilytetään. Tuulimyllykortteleihin voidaan rakentaa kattohuoneistoja ja yhteistiloja. Asukkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa entistä enemmän myös omaan asuntoonsa. Asuntojen kokoa voidaan muuttaa yhdistämällä asuntoja tai jakamalla niitä. Lisää sisä- tai ulkotilaa voidaan saada myös liittämällä erialisia elementtejä rakennuksen rungon ulkopuolelle. Palvelut ja julkinen tila Alueen monipuolistuva kaupallinen keskus säilyy alkuperäisellä paikallaan rautatieasemalta tulevan reitin varrella. Väylän varrella olevat rakennukset ovat hybridejä, joissa asuminen yhdistyy työ- ja liiketiloihin. Muissa kortteleissa asukkailla on mahdollisuus hyödyntää ensimmäistä kerrosta asumisen lisäksi työskentelyyn tai pienimuotoiseen kaupalliseen toimintaan. Alueelle lisätään kunnallisia palveluja, kuten työttömien päiväkeskus. Lukuja Suunnitelman autopaikkanormi on 135 m2/ap kattaen koko Peltosaaren alueen. Asukaspysäköintipaikkoja on yhteensä n. 1450 kpl, liityntäpysäköintipaikkoja 600 kpl. Suunnitelma sisältää noin 200 000 k-m2, josta 70 000 k-m2 on uudisrakentamista. Palveluja alueelle on 3600 k-m2.


Jyvät ja akanat