Issuu on Google+

Ehdotuksen lähtökohta on Peltosaaren sosiaalisen tilanteen parantaminen selkeytetyn kaupunkirakenteen, korkealaatuisen asumisen ja uusien keskustayhteyksien keinoin. Konsepti Konsepti perustuu vapaamuotoiseen ruutukaavaan, joka kehittyy kaavoituksen, asukkaiden ja rakennusliikkeiden yhteisessä jatkokehityksessä. Suunnitelma on nähtävissä Peltosaaren olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen perustuvana, avoimena lähdekoodina. Muuttuvat tarpeet ja tilanteet muokkaavat koodia, ja se mahdollistaa yhteistyötahojen tekemät parannukset. Keinoina tässä on osallistuva kaupunkisuunnittelu (yhdessä julkinen ja yksityinen sektori sekä asukkaat) ja tontinluovutusvaiheessa tehtävät tarkemmat kaavamääräykset. Kehitys Peltosaaren kehitys lähtee liikkeelle kortteli kerrallaan. Kaupunki toteuttaa aluksi julkisen tilan muutokset sekä Vantaanjoen siirron uuteen uomaan. Alussa muutos painottuu lounaisosan vuokratalokortteiden parantamiseen. Seuraavassa vaiheessa vanhaan uomaansa palauteutun Vantaanjoen varrelle luodaan tonttien ”helminauha”, joka vehreyden ja houkuttelevuuden tavoitteena on vahvistaa Peltosaareen vetovoimaa. Rakentamisen koordinointia ja toteuttamista varten tarvitaan kehikko, joka ohjaa kehitystä. Joustava ruutukaava luo pohjan alueen yhteistyön eteenpäinvie-

miselle. Fyysisten määritelmien lisäksi konseptissa on oleellista kehitysprosessi, joka toteutetaan integroidusti. Hankkeessa on mukana työryhmissä rakennuttajia, suunnittelijoita, tutkijoita, kaupungin edustajia, kaupunkilaisia ja poliitikkoja. Näin Peltosaaresta on mahdollista muodostaa vetovoimainen ja monipuolinen osa kaupunkia. Kortteleissa määritellään tavoitteet, kuten kerrosala, laatutekijät ennen tarkemman tontiluovutuksen pohjana toimivan viitesuunnitelman tekemistä. Erona perinteiseen menetelmään on mittakaavan vapaus; korttelien rakennustyyppejä tai korkeuksia ei lukita etukäteen. Korttelit ovat avoimia kaikille toimijoille omatoimisista kaupunkilaisista rakennusyhtiöihin. Uusien tonttien luovuttamisessa ja vanhojen rakennusten korjausrakentamisessa painotetaan rakennusten energiatehokkuutta, omistusasumista sekä korkelaatuisia ja kestäviä rakennusratkaisuja. Toiminnot Peltosaaren toiminnallinen ydin on alueen keskeltä asemalle johtava raitti. Uudistaminen pyrkii muuttamaan raitin toiminnalliseksi kaupunkitilaksi. Asukkaiden ideoimia toimintoja, ja tarpeita sijoitetaan julkiseen katutilaan ja rakennuksien katutasoon. Esimerkiksi nuorten viiteryhmä voisi toteuttaa raitille esimerkiksi parkour-radan tai katukoriskenttiä kaupungin ja järjestöjen koordinoimassa ohjelmassa.

Viheralueet Vantaanjoki siirretään vanhaan uomaansa. Joen ympärille muodostetaan vetovoimaisia, omapihaisia tontteja, jotka avautuvat joen rantaan. Ranta-alueille on tehtävissä piharakennuksia, saunoja, laitureita ja puutarhoja. Viheralueet kunnostetaan. Osa alueista, etenkin väliaikaiset toteutumattomat korttelialueet, toimivat asukkaiden viljelyalueina tai puutarhoina. Kortteleiden suunnittelun yhtenä oleellisena luovutuskriteerinä on myös yhteisen pihatilan laatu. Hulevesien ja rakennuksien sadevesien imeytys toteutetaan korttelikohtaisesti. Liikenne Liikenneratkaisu perustuu pääkatuun, joka syöttää radan varren uudistuvan alueen liikenteen. Kortteleihin syöttävät kadut ovat pihakatuja, joissa autoliikenne on kävelijöiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Pysäköinti sijoitetaan maantasoon sekä kolmeen pysäköintitaloon, jotka rakentuvat vaiheittain. Vuoropysäköintiä hyödynnetään aseman viereisessä, liityntäpysäköintiin varatussa pysäköintitalossa.

Nykyinen rakennuskanta 110 000 k-m2 uudisrakentaminen asuntoja 64 000 k-m2, liiketilaa 19 000 k-m2, yhteensä 193 000 k-m2.

RAKEISUUSKAAVIO 1:5000

PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU “PANCHO”


KATU PIHAKATU JULKINEN LIIKENNE

VANHAN KORTTELIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PERIAATE

KEVYTLIIKENNE ULKOILUREITTI

KERROSTALOKORTTELI

VANHA KERROSTALO

MAANKÄYTTÖ JA LIIKENNEKAAVIO 1:3000

TOWNHOUSE

VANHA KERROSTALO OMATOIMIRAKENTAMINEN

RAKENTAMISEN VOLYYMI

KAUPUNKIVILLAT

VANHA KERROSTALO

KORTTELIN TOTEUTUMISVAIHTOEHTOJA

PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU “PANCHO”

VAIHEITTAISUUSKAAVIO


PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU “PANCHO”

KOKONAISSUUNNITELMA 1:2000


OSA-ALUELEIKKAUS A-A 1:500

PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU “PANCHO”

OSA-ALUESUUNNITELMA 1:500


PELTOSAAREN YLEINEN IDEAKILPAILU “PANCHO” Ehdotuksen lähtökohta on Peltosaaren sosiaalisen tilanteen parantaminen selkeytetyn kaupunkirakenteen, korkealaatuisen asumisen ja uusien keskustayhteyksien keinoin.

Uusien tonttien luovuttamisessa ja vanhojen rakennusten korjausrakentamisessa painotetaan rakennusten energiatehokkuutta, omistusasumista sekä korkelaatuisia ja kestäviä rakennusratkaisuja.

Konsepti Konsepti perustuu vapaamuotoiseen ruutukaavaan, joka kehittyy kaavoituksen, asukkaiden ja rakennusliikkeiden yhteisessä jatkokehityksessä. Suunnitelma on nähtävissä Peltosaaren olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen perustuvana, avoimena lähdekoodina. Muuttuvat tarpeet ja tilanteet muokkaavat koodia, ja se mahdollistaa yhteistyötahojen tekemät parannukset. Keinoina tässä on osallistuva kaupunkisuunnittelu (yhdessä julkinen ja yksityinen sektori sekä asukkaat) ja tontinluovutusvaiheessa tehtävät tarkemmat kaavamääräykset.

Toiminnot Peltosaaren toiminnallinen ydin on alueen keskeltä asemalle johtava raitti. Uudistaminen pyrkii muuttamaan raitin toiminnalliseksi kaupunkitilaksi. Asukkaiden ideoimia toimintoja, ja tarpeita sijoitetaan julkiseen katutilaan ja rakennuksien katutasoon. Esimerkiksi nuorten viiteryhmä voisi toteuttaa raitille esimerkiksi parkour-radan tai katukoriskenttiä kaupungin ja järjestöjen koordinoimassa ohjelmassa.

Kehitys Peltosaaren kehitys lähtee liikkeelle kortteli kerrallaan. Kaupunki toteuttaa aluksi julkisen tilan muutokset sekä Vantaanjoen siirron uuteen uomaan. Alussa muutos painottuu lounaisosan vuokratalokortteiden parantamiseen. Seuraavassa vaiheessa vanhaan uomaansa palauteutun Vantaanjoen varrelle luodaan tonttien ”helminauha”, joka vehreyden ja houkuttelevuuden tavoitteena on vahvistaa Peltosaareen vetovoimaa. Rakentamisen koordinointia ja toteuttamista varten tarvitaan kehikko, joka ohjaa kehitystä. Joustava ruutukaava luo pohjan alueen yhteistyön eteenpäinviemiselle. Fyysisten määritelmien lisäksi konseptissa on oleellista kehitysprosessi, joka toteutetaan integroidusti. Hankkeessa on mukana työryhmissä rakennuttajia, suunnittelijoita, tutkijoita, kaupungin edustajia, kaupunkilaisia ja poliitikkoja. Näin Peltosaaresta on mahdollista muodostaa vetovoimainen ja monipuolinen osa kaupunkia. Kortteleissa määritellään tavoitteet, kuten kerrosala, laatutekijät ennen tarkemman tontiluovutuksen pohjana toimivan viitesuunnitelman tekemistä. Erona perinteiseen menetelmään on mittakaavan vapaus; korttelien rakennustyyppejä tai korkeuksia ei lukita etukäteen. Korttelit ovat avoimia kaikille toimijoille omatoimisista kaupunkilaisista rakennusyhtiöihin.

Viheralueet Vantaanjoki siirretään vanhaan uomaansa. Joen ympärille muodostetaan vetovoimaisia, omapihaisia tontteja, jotka avautuvat joen rantaan. Rantaalueille on tehtävissä piharakennuksia, saunoja, laitureita ja puutarhoja. Viheralueet kunnostetaan. Osa alueista, etenkin väliaikaiset toteutumattomat korttelialueet, toimivat asukkaiden viljelyalueina tai puutarhoina. Kortteleiden suunnittelun yhtenä oleellisena luovutuskriteerinä on myös yhteisen pihatilan laatu. Hulevesien ja rakennuksien sadevesien imeytys toteutetaan korttelikohtaisesti. Liikenne Liikenneratkaisu perustuu pääkatuun, joka syöttää radan varren uudistuvan alueen liikenteen. Kortteleihin syöttävät kadut ovat pihakatuja, joissa autoliikenne on kävelijöiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Pysäköinti sijoitetaan maantasoon sekä kolmeen pysäköintitaloon, jotka rakentuvat vaiheittain. Vuoropysäköintiä hyödynnetään aseman viereisessä, liityntäpysäköintiin varatussa pysäköintitalossa.

Nykyinen rakennuskanta 110 000 k-m2 uudisrakentaminen asuntoja 64 000 k-m2 liiketilaa 19 000 k-m2 yhteensä 193 000 k-m2.


Pancho