Page 1

LOUNAASTA

LUOTEESTA

Ehdotuksen keskeiset ominaisuudet ivistelmänä:

Laajuudet:

-Alueen rakennusten, pihojen ja julkisten lojen arkkitehtonista laatua ja viihtyisyyä parannetaan uusimmalle nykyaikaiselle tasolle. Tämä on alueen ongelmien poistamisen ehdoton edellytys.

Uudet, monikäyöiset asuirakennukset: 65 000 m2

-Alueen rakennusoikeua lisätään runsaas, joa kaupunginosan ja sen kaupallisten toimijoiden elinvoimaisuus palautuu. Uudisrakentamisen laajuus yhteensä 90-100 000m2.

Kaupalliset palvelut ja erityiset toimilat: 13 300(kaupallinen keskus) + 600(torikuja)m2

-Uudisrakennukset ovat kaupunkirivitalon, kerrostalon ja toimistotalon hybridejä, joissa on asuntoja maantasossa, lo-asuntoja, perinteisiä kerrostaloasuntoja, toimistoloja sekä asuntoja, joiden yhteydessä on työloja.

Yhteensä: 90-100 000m2

-Uudisrakennukset muodostavat Riihimäen keskustan sekä läheisten siltojen suuntaan laadukkaan ja omaleimaisen suurjulkisivun.

Pysäköin, toteuteuna kadunvarsipysäköinnä ilman pysäköinlaitoksia, poislueuna itäosien pysäköinkentät:

I-VII

I-V

ALIKULKU

LEVEÄ ALIKULKU

Peruskorjaujen rakennusten kaokerrokset: 20 000m2 OLESKELU

Julkiset palvelut, Peltosaari-paviljonki ja uudisrakennus: 1 800m2

I-V I-V I-V I-VIII

Ratkaisun toimivuus eri laajuuksilla, arvioitu minimi ja maksimi: 50-110 000m2

-Vanhat rakennukset peruskorjataan siten, eä ne ovat viihtyisiä ja täyävät nykyiset energiataloudellisuuden ja esteeömyyden vaamukset. Vanhoista rakennuksista puretaan kilpailuohjelman sallimat rakennukset. -Olevista rakennuksista ja uudisrakennuksista muodostetaan koreleita, joilla on kullakin selkeä oma piha-alueensa puistoineen ja vesiaiheineen (tulva- ja hulevesialtaiden hyväksikäyö)

Ei liityntäpysäköinä: 1ap / 59m2

PIHAKATU

JULKISET PALVELUT

I-II

L˜ PIKULKU ASEMALLE

TORIKUJA, MODULAARISET MYYNTITILAT

ULKU ALIK ALLE ASEM

KAUPPA- JA TOIMISTORAKENNUS, "KESKUS"

LEVEÄ ALIKULKU, SILTAMAHDOLLISUUS

PIHAKATU, L˜PIAJO SALLITTU

PIHAKATU

PELTOSAARIPAVILJONKI / MONITOIMITILA

I

Liityntäpysäköin, varau 300ap: 1ap / 69m2

TERASSI

LIITYNT˜PYS˜KÖ INTI

ALLAS

I-V

Liityntäpysäköin, varau 600 ap: 1ap / 90m2

-Alueen katkaiseva kävelykatu muutetaan hidaskaduksi, joa kahajakautuneesta kaupunkirakenteesta päästään eroon, ja alueen keskustan elinvoimaisuua saadaan paranneua.

Va nta an jok i

-Ekologisissa ratkaisuissa lähdetään kustannustehokkaista perusratkaisuista, jotka myös käytännössä voidaan ja halutaan toteuaa loppuun saakka. Osana ekologisuua toimii rakennusten soveltuvuus sekä työhön eä asumiseen, ja mikroilmaston huomioiminen

VIRKISTYSALUE ASUINALUE

-Radan varren pysäköinkentät poistetaan, ja koko alueella otetaan kadunvarsipysäköin käyttöön. Meneelyllä on mahdollista saavuaa 1600 pysäköinpaikkaa ilman erityisiä pysäköinrakennuksia.

JULKISET TOIMINNOT KAUPALLISET JA TYÖPAIKKATOIMINNOT I-V

KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA, RIIPPUEN MUUN UUDISRAKENTAMISEN MÄÄRÄSTÄ

PÄÄASIALLINEN REITTI, JULKINEN LIIKENNE, AJONEUVOT, KEVYT LIIKENNE PÄÄASIALLINEN REITTI, AJONEUVOT JA KEVYT LIIKENNE PÄÄASIALLINEN REITTI, KEVYT LIIKENNE

RENESSANSSI


Peltosaaren nykyisiä ongelmia: Sosiologisista selvityksistä käy ilmi, eä suuri syy alueen huonoon arvostukseen on asuinympäristön paikoin varsin heikko arkkitehtoninen ja kaupunkirakenteellinen laatu, sekä siitä seuranneet kerrannaisongelmat. Kaupunkirakenne on hyvin sekava, eikä luonnollista sosiaalista kontrollia synny avonaisille alueille, jotka psykologisessa mielessä ovat ei-kenenkään maata. Ulkoalueet ovat huonos suunniteltuja ja hoideuja. Liikenteellises ja laadullises alue on voimakkaas jakautunut kaha itä- ja länsiosaan.

Kaupallinen toiminta ja julkiset palvelut: Telluskatu on alueen luonnollinen yhdistävä akseli. Katu muutetaan hidaskadun tyyppiseksi bulevardiksi, jonka varteen sijoitetaan uudentyyppisiä, modulaarisia myynloja, joita voidaan käyää myös toimiloina. Kadusta muodostuu eräänlainen moderni tori kahviloineen ja “kojuineen”. Bulevardi pääyy kaupalliseen keskukseen, johon sijoitetaan päiviäistavaramyymälät sekä toimistoloja. Rakennuksen läpi kuljetaan asemalle johtavalle alikulkutunnelille. Jos alueelle toteutetaan silta, kaupallisen keskuksen massa voidaan jakaa kaha, ja johtaa silta massojen välistä alueelle. Julkiset palvelut sijoiuvat koulun ja päiväkodin läheisyyteen. Koulua vastapäätä on varau paikka terveysasemalle ja nuorisoloille. Päiväkodin eteläpuolelle on puistoon muodosteu Peltosaari-paviljonki, joka toimii alueen yhteisöllisenä keskuksena. Paviljongissa on terassi vesialtaan äärellä. Paviljonki korostaa puiston asemaa alueen tärkeimpänä viheralueena.

Ehdotuksen uudisrakennukset ja kaupunkirakenne: Ehdotuksen nimimerkki ”Renessanssi” kuvaa uudenlaista asennea, luovaa ajaelua ja uua aikakaua. Alueelle muodostetaan sekä uusista eä vanhoista rakennuksista selkeitä koreleita, joissa rakennuksilla on oma, helpos hahmoteava piha-alueensa. Suljetumpi korelirakenne lisää sosiaalista kontrollia ja muodostaa luonnollista me-henkeä asukkaiden kesken. Koreleiden toiminnallisena perusajatuksena on sijoiaa samaan pihapiiriin sekä asuin- eä työskentelyloja. Asuinlat sijaitsevat massan matalammissa osissa, joissa maantasokerroksissa on rivitalomaisia asuntoja omine pihoineen. Puolitoistakerroksisissa osissa on lo-asuntoja, ja sitä korkeammissa tyypillisempiä kerrostaloasuntoja ja työloja. Massan korkeimmassa osassa on asuntoja ja työloja kumpiakin, ylimmissä kerroksissa korkeatasoisia asuntoja, ja välikerroksissa toimistoloja tai asuntoja tarpeen mukaan. Uudisrakennukset toteutetaan omistusasuntojen osalta räätälöityinä ratkaisuina. Omakotalotyyppisistä ratkaisuista on pitäydyy, koska ne saaaisivat heikentää alueen yhtenäisyyä ja muodostaa eristäytyneitä minialueita.

Liikenne ja pysäköin: Pysäköin toteutetaan ensisijaises kadunvarsipysäköinnä. Periaaeena on, eä erillisiä pysäköinalueita ei muodosteta. Alueelle on mahdollista sijoiaa 1600 pysäköinpaikkaa katujen varsille. Kadut muodostetaan siten, eä ajoradan vieressä on pysäköinvyöhyke, viherkaista ja sen toisella puolella kevyen liikenteen kaista. Tavoieena on, eä kaikki alueet ovat monimuotoises saavuteavissa. Nykyiset itäosien pysäköinkentät uudistetaan, ja niitä voidaan mahdollises pienentää, riippuen muun uudisrakentamisen määrästä.

Uudisrakennusten pihoilla on vesialtaita, hedelmäpuita ja oleskelukatoksia. Maantasokerroksen asukkailla on omat, hieman korotetut “viherpaot” sisäpihan puolella.

Teoriassa olisi mahdollista pyrkiä “autoomaan” Peltosaareen, mua tämä tavoite olisi risriitainen paitsi alueen toimivuuden, myös omistusasuntojen lisäämistavoieen kanssa, ja todennäköises antaisi Peltosaarelle lopullisen

kuoliniskun. Mikäli alueelle halutaan lisää omistusasujia ja työssäkäyviä perheitä, on todennäköistä, eä em. liikkuvat ainakin toisinaan henkilöautolla. Toisaalta on täysin selvää, eä 20-30 vuoden kuluua päiviäisajoon käyteävät autot ovat sähkökäyöisiä, jolloin ympäristöhaitat eivät ainakaan ole niin paikallisia kuin nykyään. Tämän vuoksi on perusteltua varautua alueen infrastruktuurissa siihen, eä henkilöautoilun tarve säilyy ainakin kohtalaisena. Yhteydet Riihimäen keskustaan: Radan alta johdetaan pohjoisempaa uusi, leveä ja korkeatasoises toteuteu alikulku veturitalleille, ja nykyistä alikulkua levennetään huomaavas. Alikulut valaistaan kirkkaas, ne ovat materiaaleiltaan vaaleita, ja niissä on mahdollises uua ja perinteistä taidea. Suunnitelmassa esitetyn kaupallisen keskuksen kohdalta tai läheltä on mahdollista toteuaa myös siltayhteys keskustaan. Aasiasta tuua periaatea alueellisista sukkulabusseista voidaan kokeilla myös Peltosaaressa (vrt. suomalainen “palvelulinja”). Tällöin esim. sähkökäyöinen pienbussi sukkuloi Riihimäen keskustan ja Peltosaaren väliä useita kertoja päivässä. Käyömaksu on alhainen tai sitä ei ole. Ratkaisu vähentää oman auton tarvea, ja nostaa alueen arvoa ja haluavuua. Radan varsi: Radan varteen muokataan aaltoilevista viherkummuista “meluaita”. Liityntäpysäköin toteutetaan meluvallin viereisellä vyöhykkeellä, osiain vuoropysäköinnä läheisten asuinkoreleiden kanssa.

RENESSANSSI


PELTOSAARI KESKUSTASTA

SILLALTA LOUNAASTA

UUDISRAKENNUSTEN SISÄPIHA SILLALTA LUOTEESTA

Suurmaisema: Lähestyäessä aluesta eri suunnista, rakennusmassoista nousevat korkeammat osat muodostavat maisemallisia episodeja. Ne toimivat myös Riihimäen keskustan sekä läheisten siltojen suuntaan muodostaen modernin ja mielenkiintoisen alueen suurjulkisivun.

Ekologinen tarkastelu: Uudisrakennuksissa toteutetaan nollaenergiaperiaatea. Korelit muodostavat sisälleen rakennusmassan suojaaman mikroilmaston, minkä vaikutus pihan keskilämpölaan tanskalaisten tutkimusten mukaan vastaa alueen siirtämistä n. 3-400km etelään. Julkisivuja suojaa parvekevyöhyke, ja parvekkeet on varusteu ulkoisella aurinkosuojalla. Julkisivujen uloimman osan perusratkaisu on sama kuin alueen peruskorjatuissa rakennuksissa. Jatkuva rakennusmassa on huomaavas energiataloudellisempi kuin osiin pilkou, pienemmän ulkovaipan vuoksi. Tasainen, suotuisaan ilmansuuntaan laaja kaopinta mahdollistaa pinta-alaltaan suuret aurinkopaneeli-installaaot. Parvekevyöhyke muodostaa paitsi säänsuojan, myös eristävän ilmavaipan rakennuksen ympärille. Ulkopuoliset, säädeävät aurinkosuojat vähentävät jäähdytyksen tarvea kesäaikaan. Energiataloudellisissa ratkaisuissa tulee tutkia fysikaalis-taloudellinen toteutuskelpoisuus tarkas. Miakaavaltaan massiivisille uusiutuvaa energiaa hyödyntäville ratkaisuille ei todennäköises löydy maksajaa, ja niiden hiilitase voi olla suurten installaaovaamusten vuoksi huono, joten ensisijaises huomio tulee kiinniää olennaisiin perusasioihin: eristävyyteen, lämmön talteenooon sekä aurinkosuojaukseen. Alueen monissa rakennuksissa on hieman harvinaises sähkölämmitys, minkä vuoksi esim. geotermisen lämmön hyödyntäminen vaasi koko lämmitysjärjestelmän vaihtamista. Uusiutuvan energian suhteen alueella voidaan soveltaa sähköntuotantoon aurinkopaneeleita ja käyöveden lämmitykseen mahdollises aurinkokeräimiä. Edellisten yhdistelmällä voidaan ainakin huh-syyskuussa tuoaa merkityksellisiä määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Suuremman miakaavan keskitetyillä lämpöpumpuilla voidaan myös lisätä energiatehokkuua. Edellisiä sovelleaessa on kuitenkin syytä tehdä koko elinkaarelle ulouva hiilitaseanalyysi, jossa otetaan huomioon laieiden valmistamiseen kuluva energia ja päästöt, ja verrataan niitä niiden toiminta-aikanaan tuoamaan energiansäästöön. Tuulivoima alueella on poissuljeu, koska sen aiheuama meluhaia sekä näkökentässä jatkuvas havainnoitavissa oleva liike ovat asuinalueella hyvin häiritseviä.

Tulvavedet: Alue on Vantaanjoen tulva-aluea, ja rakennuksissa on kosteusvaurioita. Hulevesitutkimuksessa alueelle on ehdoteu useita altaita valumavesien hallitsemiseksi. Vesitekninen ongelmalanne voidaan kääntää eduksi: jokaiselle “kokorelille” voidaan rakentaa vesiallas kasveineen. Hollannista saatujen kokemusten perusteella vaamatonkin vesiaihe nostaa alueen viihtyvyyä, lisää kasvuston rehevyyä sekä houkuelee paikalle vesilintuja. Altaisiin voidaan asentaa edullinen kaksoispohja esim. puristerilästä, jolloin ne ovat lasten kannalta turvallisia. Vesialtaita voidaan käyää talvella lasten luisnratana. Olisi tutkiava, voidaanko altaita käyää harmaavesien puhdistukseen.

TORIKUJALTA (TELLUSKADULTA) KAUPALLISEN KESKUKSEN SUUNTAAN

RENESSANSSI


PERUSKORJATUT RAKENNUKSET

AURINKOPANEELIT JA -KERÄIMET, 80% KATTOPINNAN ALASTA PITKÄ RÄYSTÄS: AURINKOSUOJAUS JA JULKISIVUN SÄÄSUOJAUS

KATTOKERROKSESSA PAITSI ASUNTOJA, LTO, IV-LAITTEISTOT JA AURINKOKERÄINTEN JA -PANEELIEN VAATIMAT LAITTEISTOT

SIIRRETTÄVÄ, KOKOSÄÄDETTÄVÄ AURINKOSUOJA JA JULKISIVUAIHE PARVEKELASITUS PARVEKEKAIDE

UUSI JULKISIVUPINTA, TUULETTUVA JULKISIVULEVY PURETTU BETONIULKOKUORI, LISÄLÄMPÖERISTE (VAIHTOEHTOISESTI VANHAN KUOREN PÄÄLLE)

Vanhan rakennuskannan peruskorjaus: Lähiön vanha rakennuskanta uudistetaan rakennusteknises siten, eä vanhan rakennusmassan ympärille muodostetaan teräsrakenteinen kehikko, jonka varaan rakennetaan kaikille asunnoille lavat parvekkeet. Rakennusten taustapuolella vyöhykkeeseen sijoitetaan hissit sekä ajanmukaisteuja keiö- ja märkäloja. Parvekkeet ovat lasiteuja, ja ne varustetaan säädeävillä, liikuteavilla aurinkosuojilla, jotka lämpökuormasuojan lisäksi luovat rakennuksille elävän, vuodenajan mukaan muuuvan julkisivun. Rakennuksille muodostuu kaksoijulkisivu, jossa vanha betonirakenne on täydellisessä säänsuojassa. Uloin betonikuori puretaan (tai päällystetään uudestaan), lämpöeristeä lisätään ja uusi julkisivu muodostetaan tuuleuvana levyrakenteena. Ulkokehikon voi teoriassa toteuaa myös puurakenteisena, joka olisi ekologisempi ratkaisu, mua osin haasteellisempi. Rakennusten katolle rakennetaan lisäkerros. Lisäkerroksesta saatavia tuloja käytetään perusparannuksiin. Toimenpiteellä voidaan myös nostaa omistusasuntojen määrää alueella. Kaokerroksen rakentamisella saadaan paitsi paranneua rakennusten arkkitehtuuria, myös toteuteua rakennuksiin kunnollinen räystäs, joka suojaa alle muodostuvaa uua parveke- ja lisälavyöhykeä sateelta. Kaokerroksen loja voidaan käyää myös uusien LVISA-laieistojen sijoituspaikkana, joista esim. lämmönvaihmet voivat olla laavieviä.

NYKYINEN BETONINEN SISÄKUORI

Lähiökerrostalojen korjauksissa energiansäästön kannalta ensisijaista on ilmanvaihdon energiatalouden ajanmukaistaminen, sekä ikkunoiden ja julkisivun lämmöneristyksen parantaminen.

ILMAPUSKURIVYÖHYKE TOIMII LISÄLÄMPÖERISTEENÄ UUSI JULKISIVU JA VANHA RAKENNE OVAT KOKONAAN SÄÄLTÄ SUOJATTUJA

Vanhojen rakennusten pihat kunnostetaan ja suunnitellaan vastaamaan uudisrakennusten pihojen ilmeä ja laatutasoa. Tavoite on, eä vanhat rakennukset ovat korjauksen jälkeen laatutasoltaan uua vastaavia.

RENESSANSSI


JUNARATA

MELUESTE, MAISEMOIDUT VIHERKUMPAREET

LIITYNTÄ- JA AS. PYSÄKÖINTI

ASUINKORTTELI

PÄÄKATU

ASUINKORTTELI

PERUSKORJATTU ASUINTALO

ASUINKORTTELI

UUSI KATU

RENESSANSSI


Ehdotuksen keskeiset ominaisuudet tiivistelmänä:

‐Alueen rakennusten,  pihojen  ja  julkisten  tilojen  arkkitehtonista  laatua  ja  viihtyisyyttä  parannetaan  uusimmalle nykyaikaiselle tasolle. Tämä on alueen ongelmien poistamisen ehdoton edellytys. ‐Alueen  rakennusoikeutta  lisätään  runsaasti,  jotta  kaupunginosan  ja  sen  kaupallisten  toimijoiden  elinvoimaisuus palautuu. Uudisrakentamisen laajuus yhteensä 90‐100 000m2. ‐Uudisrakennukset  ovat  kaupunkirivitalon,  kerrostalon  ja  toimistotalon  hybridejä,  joissa  on  asuntoja  maantasossa, loft‐asuntoja, perinteisiä kerrostaloasuntoja, toimistotiloja sekä asuntoja, joiden yhteydessä  on työtiloja. ‐Uudisrakennukset  muodostavat  Riihimäen  keskustan  sekä  läheisten  siltojen  suuntaan  laadukkaan  ja   omaleimaisen suurjulkisivun. ‐Vanhat  rakennukset  peruskorjataan  siten,  että  ne  ovat  viihtyisiä  ja  täyttävät  nykyiset  energiataloudellisuuden  ja  esteettömyyden  vaatimukset.  Vanhoista  rakennuksista  puretaan  kilpailuohjelman sallimat rakennukset. ‐Olevista rakennuksista ja uudisrakennuksista muodostetaan kortteleita, joilla on kullakin selkeä oma piha‐ alueensa puistoineen ja vesiaiheineen (tulva‐ ja hulevesialtaiden hyväksikäyttö) ‐Alueen  katkaiseva  kävelykatu  muutetaan  hidaskaduksi,  jotta  kahtiajakautuneesta  kaupunkirakenteesta  päästään eroon, ja alueen keskustan elinvoimaisuutta saadaan parannettua. ‐Ekologisissa  ratkaisuissa  lähdetään  kustannustehokkaista  perusratkaisuista,  jotka  myös  käytännössä  voidaan  ja  halutaan  toteuttaa  loppuun  saakka.  Osana  ekologisuutta  toimii  rakennusten  soveltuvuus  sekä  työhön että asumiseen, ja mikroilmaston huomioiminen ‐Radan  varren  pysäköintikentät  poistetaan,  ja  koko  alueella  otetaan  kadunvarsipysäköinti  käyttöön.  Menettelyllä on mahdollista saavuttaa 1600 pysäköintipaikkaa ilman erityisiä pysäköintirakennuksia.

Laajuudet:

Uudet, monikäyttöiset asuirakennukset: 65 000 m2 Peruskorjattujen rakennusten kattokerrokset: 20 000m2 Kaupalliset palvelut ja erityiset toimitilat: 13 300(kaupallinen keskus) +  600(torikuja)m2 Julkiset palvelut, Peltosaari‐paviljonki ja uudisrakennus: 1 800m2 Yhteensä: 90‐100 000m2 Ratkaisun toimivuus eri laajuuksilla, arvioitu minimi ja maksimi: 50‐110 000m2 Pysäköinti,  toteutettuna  kadunvarsipysäköintinä  ilman  pysäköintilaitoksia,  poisluettuna  itäosien  pysäköintikentät:  Ei liityntäpysäköintiä: 1ap / 59m2


Liityntäpysäköinti, varattu 300ap: 1ap / 69m2 Liityntäpysäköinti, varattu 600 ap: 1ap / 90m2

Peltosaaren nykyisiä  ongelmia:  Sosiologisista  selvityksistä  käy  ilmi,  että  suuri  syy  alueen  huonoon  arvostukseen  on  asuinympäristön  paikoin  varsin  heikko  arkkitehtoninen  ja  kaupunkirakenteellinen  laatu,  sekä  siitä  seuranneet  kerrannaisongelmat.  Kaupunkirakenne  on  hyvin  sekava,  eikä  luonnollista  sosiaalista  kontrollia  synny  avonaisille  alueille,  jotka  psykologisessa  mielessä  ovat  ei‐kenenkään  maata.  Ulkoalueet  ovat  huonosti  suunniteltuja  ja  hoidettuja.  Liikenteellisesti  ja  laadullisesti  alue  on  voimakkaasti  jakautunut  kahtia itä‐ ja länsiosaan. Ehdotuksen  uudisrakennukset  ja  kaupunkirakenne:  Ehdotuksen  nimimerkki  ”Renessanssi”  kuvaa  uudenlaista  asennetta,  luovaa  ajattelua  ja  uutta  aikakautta.  Alueelle  muodostetaan  sekä  uusista  että  vanhoista  rakennuksista  selkeitä  kortteleita,  joissa  rakennuksilla  on  oma,  helposti  hahmotettava  piha‐ alueensa.  Suljetumpi  korttelirakenne  lisää  sosiaalista  kontrollia  ja  muodostaa  luonnollista  me‐henkeä  asukkaiden kesken. Kortteleiden toiminnallisena perusajatuksena on sijoittaa samaan pihapiiriin sekä asuin‐ että  työskentelytiloja.  Asuintilat  sijaitsevat  massan  matalammissa  osissa,  joissa  maantasokerroksissa  on  rivitalomaisia  asuntoja  omine  pihoineen.  Puolitoistakerroksisissa  osissa  on  loft‐asuntoja,  ja  sitä  korkeammissa  tyypillisempiä  kerrostaloasuntoja  ja  työtiloja.  Massan  korkeimmassa  osassa  on  asuntoja  ja  työtiloja  kumpiakin,  ylimmissä  kerroksissa  korkeatasoisia  asuntoja,  ja  välikerroksissa  toimistotiloja  tai  asuntoja tarpeen mukaan. Uudisrakennukset toteutetaan omistusasuntojen osalta räätälöityinä ratkaisuina.  Omakotitalotyyppisistä  ratkaisuista  on  pitäydytty,  koska  ne  saattaisivat  heikentää  alueen  yhtenäisyyttä  ja  muodostaa eristäytyneitä minialueita. Uudisrakennusten  pihoilla  on  vesialtaita,  hedelmäpuita  ja  oleskelukatoksia.  Maantasokerroksen  asukkailla  on omat, hieman korotetut “viherpatiot” sisäpihan puolella. Kaupallinen  toiminta  ja  julkiset  palvelut:  Telluskatu  on  alueen  luonnollinen  yhdistävä  akseli.  Katu  muutetaan  hidaskadun  tyyppiseksi  bulevardiksi,  jonka  varteen  sijoitetaan  uudentyyppisiä,  modulaarisia  myyntitiloja,  joita  voidaan  käyttää  myös  toimitiloina.  Kadusta  muodostuu  eräänlainen  moderni  tori  kahviloineen  ja  “kojuineen”.  Bulevardi  päättyy  kaupalliseen  keskukseen,  johon  sijoitetaan  päivittäistavaramyymälät  sekä  toimistotiloja.  Rakennuksen  läpi  kuljetaan  asemalle  johtavalle  alikulkutunnelille. Jos alueelle toteutetaan silta, kaupallisen keskuksen massa voidaan jakaa kahtia, ja johtaa  silta massojen välistä alueelle. Julkiset  palvelut  sijoittuvat  koulun  ja  päiväkodin  läheisyyteen.  Koulua  vastapäätä  on  varattu  paikka  terveysasemalle ja nuorisotiloille. Päiväkodin eteläpuolelle on puistoon muodostettu Peltosaari‐paviljonki,  joka toimii alueen yhteisöllisenä keskuksena. Paviljongissa on terassi vesialtaan äärellä. Paviljonki korostaa  puiston asemaa alueen tärkeimpänä viheralueena. Liikenne  ja  pysäköinti:  Pysäköinti  toteutetaan  ensisijaisesti  kadunvarsipysäköintinä.  Periaatteena  on,  että  erillisiä  pysäköintialueita  ei  muodosteta.  Alueelle  on  mahdollista  sijoittaa  1600  pysäköintipaikkaa  katujen  varsille. Kadut muodostetaan siten, että ajoradan vieressä on pysäköintivyöhyke, viherkaista ja sen toisella  puolella kevyen liikenteen kaista. Tavoitteena on, että kaikki alueet ovat monimuotoisesti saavutettavissa.  Nykyiset  itäosien  pysäköintikentät  uudistetaan,  ja  niitä  voidaan  mahdollisesti  pienentää,  riippuen  muun  uudisrakentamisen määrästä. Teoriassa olisi mahdollista pyrkiä “autottomaan” Peltosaareen, mutta tämä tavoite olisi ristiriitainen paitsi  alueen  toimivuuden,  myös  omistusasuntojen  lisäämistavoitteen  kanssa,  ja  todennäköisesti  antaisi  Peltosaarelle lopullisen kuoliniskun. Mikäli alueelle halutaan lisää omistusasujia ja työssäkäyviä perheitä, on  todennäköistä,  että  em.  liikkuvat  ainakin  toisinaan  henkilöautolla.  Toisaalta  on  täysin  selvää,  että  20‐30 


vuoden kuluttua  päivittäisajoon  käytettävät  autot  ovat  sähkökäyttöisiä,  jolloin  ympäristöhaitat  eivät  ainakaan ole niin paikallisia kuin nykyään. Tämän vuoksi on perusteltua varautua alueen infrastruktuurissa  siihen, että henkilöautoilun tarve säilyy ainakin kohtalaisena. Yhteydet  Riihimäen  keskustaan:  Radan  alta  johdetaan  pohjoisempaa  uusi,  leveä  ja  korkeatasoisesti  toteutettu  alikulku  veturitalleille,  ja  nykyistä  alikulkua  levennetään  huomattavasti.  Alikulut  valaistaan  kirkkaasti,  ne  ovat  materiaaleiltaan  vaaleita,  ja  niissä  on  mahdollisesti  uutta  ja  perinteistä  taidetta.  Suunnitelmassa  esitetyn  kaupallisen  keskuksen  kohdalta  tai  läheltä  on  mahdollista  toteuttaa  myös  siltayhteys keskustaan.  Aasiasta  tuttua  periaatetta  alueellisista  sukkulabusseista  voidaan  kokeilla  myös  Peltosaaressa  (vrt.  suomalainen  “palvelulinja”).  Tällöin  esim.  sähkökäyttöinen  pienbussi  sukkuloi  Riihimäen  keskustan  ja  Peltosaaren väliä useita kertoja päivässä. Käyttömaksu on alhainen tai sitä ei ole. Ratkaisu vähentää oman  auton tarvetta, ja nostaa alueen arvoa ja haluttavuutta. Radan  varsi:  Radan  varteen  muokataan  aaltoilevista  viherkummuista  “meluaita”.  Liityntäpysäköinti  toteutetaan  meluvallin  viereisellä  vyöhykkeellä,  osittain  vuoropysäköintinä  läheisten  asuinkortteleiden  kanssa. Suurmaisema:  Lähestyttäessä  aluesta  eri  suunnista,  rakennusmassoista  nousevat  korkeammat  osat  muodostavat  maisemallisia  episodeja.  Ne  toimivat  myös  Riihimäen  keskustan  sekä  läheisten  siltojen  suuntaan muodostaen modernin ja mielenkiintoisen alueen suurjulkisivun.  Ekologinen  tarkastelu:  Uudisrakennuksissa  toteutetaan  nollaenergiaperiaatetta.  Korttelit  muodostavat  sisälleen  rakennusmassan  suojaaman  mikroilmaston,  minkä  vaikutus  pihan keskilämpötilaan tanskalaisten  tutkimusten  mukaan  vastaa  alueen  siirtämistä  n.  3‐400km  etelään.    Julkisivuja  suojaa  parvekevyöhyke,  ja  parvekkeet on varustettu ulkoisella aurinkosuojalla. Julkisivujen uloimman osan perusratkaisu on sama kuin  alueen  peruskorjatuissa  rakennuksissa.  Jatkuva  rakennusmassa  on  huomattavasti  energiataloudellisempi  kuin  osiin  pilkottu,  pienemmän  ulkovaipan  vuoksi.  Tasainen,  suotuisaan  ilmansuuntaan  laaja  kattopinta  mahdollistaa  pinta‐alaltaan  suuret  aurinkopaneeli‐installaatiot.  Parvekevyöhyke  muodostaa  paitsi  säänsuojan,  myös  eristävän  ilmavaipan  rakennuksen  ympärille.  Ulkopuoliset,  säädettävät  aurinkosuojat  vähentävät jäähdytyksen tarvetta kesäaikaan. Energiataloudellisissa  ratkaisuissa  tulee  tutkia  fysikaalis‐taloudellinen  toteutuskelpoisuus  tarkasti.  Mittakaavaltaan  massiivisille  uusiutuvaa  energiaa  hyödyntäville  ratkaisuille  ei  todennäköisesti  löydy  maksajaa,  ja  niiden  hiilitase  voi  olla  suurten  installaatiovaatimusten  vuoksi  huono,  joten  ensisijaisesti  huomio  tulee  kiinnittää  olennaisiin  perusasioihin:  eristävyyteen,  lämmön  talteenottoon  sekä  aurinkosuojaukseen.  Alueen  monissa  rakennuksissa  on hieman harvinaisesti sähkölämmitys, minkä vuoksi  esim. geotermisen lämmön hyödyntäminen vaatisi koko lämmitysjärjestelmän vaihtamista.  Uusiutuvan  energian  suhteen  alueella  voidaan  soveltaa  sähköntuotantoon  aurinkopaneeleita  ja  käyttöveden  lämmitykseen  mahdollisesti  aurinkokeräimiä.  Edellisten  yhdistelmällä  voidaan  ainakin  huhti‐ syyskuussa tuottaa merkityksellisiä määriä sähkö‐ ja lämpöenergiaa. Suuremman mittakaavan keskitetyillä  lämpöpumpuilla voidaan myös lisätä energiatehokkuutta. Edellisiä sovellettaessa on kuitenkin syytä tehdä  koko  elinkaarelle  ulottuva  hiilitaseanalyysi,  jossa  otetaan  huomioon  laitteiden  valmistamiseen  kuluva  energia  ja  päästöt,  ja  verrataan  niitä  niiden  toiminta‐aikanaan  tuottamaan  energiansäästöön.  Tuulivoima  alueella  on  poissuljettu,  koska  sen  aiheuttama  meluhaitta  sekä  näkökentässä  jatkuvasti  havainnoitavissa  oleva liike ovat asuinalueella hyvin häiritseviä.  Tulvavedet:    Alue  on  Vantaanjoen  tulva‐aluetta,  ja  rakennuksissa  on  kosteusvaurioita.  Hulevesitutkimuksessa  alueelle  on  ehdotettu  useita  altaita  valumavesien  hallitsemiseksi.  Vesitekninen  ongelmatilanne  voidaan  kääntää  eduksi:  jokaiselle  “kotikorttelille”  voidaan  rakentaa  vesiallas  kasveineen.  Hollannista  saatujen  kokemusten  perusteella  vaatimatonkin  vesiaihe  nostaa  alueen  viihtyvyyttä,  lisää 


kasvuston rehevyyttä sekä houkuttelee paikalle vesilintuja. Altaisiin voidaan asentaa edullinen kaksoispohja  esim.  puristeritilästä,  jolloin  ne  ovat  lasten  kannalta  turvallisia.  Vesialtaita  voidaan  käyttää  talvella  lasten  luistinratana. Olisi tutkittava, voidaanko altaita käyttää harmaavesien puhdistukseen. Vanhan rakennuskannan peruskorjaus: Lähiön vanha rakennuskanta uudistetaan rakennusteknisesti siten,  että vanhan rakennusmassan ympärille muodostetaan teräsrakenteinen kehikko, jonka varaan rakennetaan  kaikille  asunnoille  tilavat  parvekkeet.  Rakennusten  taustapuolella  vyöhykkeeseen  sijoitetaan  hissit  sekä   ajanmukaistettuja  keittiö‐  ja  märkätiloja.    Parvekkeet  ovat  lasitettuja,  ja  ne  varustetaan  säädettävillä,  liikutettavilla  aurinkosuojilla,  jotka  lämpökuormasuojan  lisäksi  luovat  rakennuksille  elävän,  vuodenajan  mukaan  muuttuvan  julkisivun.  Rakennuksille  muodostuu  kaksoijulkisivu,  jossa  vanha  betonirakenne  on  täydellisessä  säänsuojassa.    Uloin  betonikuori  puretaan  (tai  päällystetään  uudestaan),  lämpöeristettä  lisätään ja uusi julkisivu muodostetaan tuulettuvana levyrakenteena.  Ulkokehikon voi teoriassa toteuttaa  myös puurakenteisena, joka olisi ekologisempi ratkaisu, mutta osin haasteellisempi. Rakennusten  katolle  rakennetaan  lisäkerros.  Lisäkerroksesta  saatavia  tuloja  käytetään  perusparannuksiin.  Toimenpiteellä  voidaan  myös  nostaa  omistusasuntojen  määrää  alueella.  Kattokerroksen  rakentamisella  saadaan paitsi parannettua rakennusten arkkitehtuuria, myös toteutettua rakennuksiin kunnollinen räystäs,  joka  suojaa  alle  muodostuvaa  uutta  parveke‐  ja  lisätilavyöhykettä  sateelta.  Kattokerroksen  tiloja  voidaan  käyttää  myös  uusien  LVISA‐laitteistojen  sijoituspaikkana,  joista  esim.  lämmönvaihtimet  voivat  olla  tilaavieviä. Lähiökerrostalojen  korjauksissa  energiansäästön  kannalta  ensisijaista  on  ilmanvaihdon  energiatalouden  ajanmukaistaminen, sekä ikkunoiden ja julkisivun lämmöneristyksen parantaminen.  Vanhojen rakennusten pihat kunnostetaan ja suunnitellaan vastaamaan uudisrakennusten pihojen ilmettä  ja laatutasoa. Tavoite on, että vanhat rakennukset ovat korjauksen jälkeen laatutasoltaan uutta vastaavia.

Renessanssi  

Kilpailuehdotus: Renessanssi

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you