Issuu on Google+

KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSOHJELMA 2014

Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Kaavoitusyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki TEKLA 8.4.2014 KH xx.xx.2014

www.riihimaki.fi ——

1

——


——

2

——


Kaavoituskatsaus Kaavoitusohjelma 2014 Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala kaavoitusyksikkö

——

3

——


——

4

——


Sisällysluettelo:

Arvioidut vuosien 2015 - 2016 uudet C suunnittelukohteet 15

Johdanto

Kaavoituskatsaus 2014

1

Kaavoitusjärjestelmä Maapoliittinen ohjelma Kaavatasot Kaavaprosessi Muut sijainninohjauskeinot Tiedottaminen ja vuorovaikutus Kaavoitusyksikkö

1 1 1 1 2 2 2

Kaavoituksen tavoitteet vuodelle 2014

2

Riihimäen kaavatilanne 2014 Maakuntakaava Yleiskaava ja osayleiskaavat Asemakaavat Rakennus- ja toimenpidekiellot Rakennusjärjestys

2 2 3 3 3 3

1. A. Ahlström Oy 15 2. Riihimäenportti V 15 3. Veturitallit 15 4. Koivukatu 15 5. Etelä-Suokylä II 16 6. KeskI-Suokylä 16 7. Lehtiniityn alue, Juppala 16 8. Y-tontti Patastenmäki 16 9. Kokko VI 16 10. Kokko VII 16 11. Mattilan länsiosa 16 12. Herajoen eteläosa 17 13. Mattilan eteläosa 17 14. Länsi-Merkos 17 15. Sorrin alue 17 16. Agroreal Oy 17

D

Ohjelmoimattomat kohteet 18 1. Vanha Korttionmäki 18 2. Teollisuuskatu 18 3. Jarrumiehenkatu 18 4. RTV 18 5. Kontiontie 41 - 43 18 6. Kirjauksentie - Länsitie 18 7. Valtakadun pysäköintialue 18 8. Vanhat pientaloalueet 18 9. Mattilan kiertoliittymä 18 10. Voimalinjan alue 18

Kaavoitukseen liittyvät taksat 3 Asemakaavat 3 Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset 3 Muut

Kaavoitusohjelma 2014

A

Yleispiirteiset maankäyttösuunnitelmat 1. Keskustan kehittämishanke 2. Asemanseudun kehittämishanke 3. Peltosaari-hanke 4. Kalmun osayleiskaava 5. Etelä-Vahteriston Ja Pohjois-Monnin osayleiskaava 6. Riihimäen yleiskaava 2035

3 4 4 5 5 6

E

Tulevat yleiskaavoituskohteet 19 1. Keskustaajama 19 2. Riutta 19 3. Arolampi 19

F

7 8

Muut suunnittelukohteet 20 1. Suunnittelutarveratkaisut 20 2. Poikkeamispäätökset 20 3. Maisemasuunnittelu 20 4. Puistosuunnittelu 20 5. Katselmustoimikunta 20 6. Seudullinen yhteistyö 20 7. Aloitteet 20

B

Detaljikaavat 9 1. Linja-autoasema 9 2. Hämeenkatu 52 9 3. Herajoen meijeri 9 4. Punkantie 2 10 5. Kruunuasunnot ym. 10 6. Räätykänmäki 1 11 7. SAKO 11 8. Tehdaskylänkatu 11 9. Arolammin eritasoliittymä 11 10. VT 3:n ja MT 130:n risteysalue 12 11. Räätykänmäki 2 12 12. Herajoen keskusta 12 13. Tienhaara y-tontti 13 14. Y- tontti Päivöläntie 13 15. Y-tontti Pillikatu 13 16. Y-tontti Upokkaantie 13 17. Y-tontti Toivontie 17 18. Petsamonkadun pohjoispää 14 19. Riihimäenportti VI 14 20. Peltosaari I 14 21. Hankekaavat 14 ——

G

Asiakaspalvelun yhteystiedot 21 Asiakaspalvelu 21 Asiakaspalvelutehtäviä hoitavat henkilöt: 21

Liitteet: • • •

5

——

Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Kaavoituskohteet Hankeaikataulu


——

6

——


Johdanto 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kaupungin vuosittain laatimaan kaavoituskatsauksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Perinteisesti Riihimäellä on kaavoituskatsaukseen koottu kaikki vireillä olevat kaava-asiat. 1.3.2007 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaan kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2014 kertoo lyhyesti ajankohtaisista maankäytön suunnitteluhankkeista. Katsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaupunkilaisille vuonna 2014 vireillä olevista kaavahankkeista, niiden lähtökohdista, sisällöstä, toteuttamisesta, aikataulusta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista kaavoitukseen. Kaupunginhallitus hyväksyessään kaavoitusohjelman tekee samalla kaavoituspäätöksen niistä ohjelman kohteista, joista ei ole jo olemassa päätöstä. Maankäytön suunnittelulla ja maapolitiikalla on suuri vaikutus kunnan elinkeinojen, asumisen ja elinympäristön kehittämiseen ja laatuun. Kasvavassa kunnassa kuten Riihimäellä maankäytön johdonmukainen ja kestävä ohjaustarve korostuu. Riihimäen väestönkasvu v.2013 oli 0.38 % ja väestömäärä vuoden lopussa 29 325 henkeä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kaavoituskatsauksesta ja -ohjelmasta tiedotetaan paikallisen lehdistön ja kaupungin internet-sivujen välityksellä osoitteessa www.riihimaki.fi. Kaikista tämän katsauksen kohteista tai niihin liittyvistä kysymyksistä voi myös kysyä kaavoituspalveluiden asiakasneuvonnasta.

Riihimäellä 18.3.2014

Raija Niemi kaavoituspäällikkö

——

7

——


——

8

——


Kaavoituskatsaus 2014 alaista toimintaa. Riihimäellä kaavasuunnitelmat käsitellään teknisessä lautakunnassa ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Kaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Lain mukaan on mahdollista delegoida hyväksyminen kaupunginhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle.

Kaavoitusjärjestelmä

Maapoliittinen ohjelma Riihimäen maapoliittinen ohjelma 2010 - 2015 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.12.2010.

Kaavahankkeen vaiheet: 1. Kaavoituspäätös (kaupunginhallitus). 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, OAS 3. Luonnos. Riihimäellä asemakaavaluonnokset pidetään normaalisti 2 viikon ajan nähtävillä mielipiteiden ilmaisua varten. Tämän ns. valmisteluvaiheen kuulemisen aikana pidetään pääsääntöisesti yleisötilaisuus. 4. Ehdotus. Kaavaehdotus on jo lähes valmis kaava ja se pidetään nähtävillä kaavan merkittävyys huomioiden joko 30 tai 14 päivää. Kaupunginhallitus pyytää tarpeelliset lausunnot kaavasta ehdotusvaiheessa. Lausunnonantajana on lähes kaikissa kaavoissa ympäristölautakunta ja terveysvalvonta. 5. Asemakaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavat, jotka ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Kaupunginhallitus hyväksyy vaikutukseltaan ei merkittävät asemakaavat. 6. Valitusaika 30 pv. 7. Kuulutus asemakaavan vahvistumisesta.

Kaupungin maapoliittisten periaatteiden (KV 2010) mukaan kaupunki asemakaavoittaa pääsääntöisesti vain kaupungin omistuksessa olevia raakamaita. Maapoliittisen ohjelman mukaan Riihimäen kaupunki hankkii raakamaata ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin. Ellei näin saada kaupungin kehityksen kannalta strategisesti tärkeitä alueita, käytetään maankäyttöja rakennuslain mukaista lunastusta ympäristöministeriön lupaan perustuen. Lunastuksessa maanomistaja saa täyden käyvän hinnan mukaisen korvauksen lunastettavasta omaisuudesta. Tapauksissa, jos laadittavaan asemakaavaan sisältyy yksityisomistuksessa olevia alueita, voidaan käyttää kaavoitussopimuksia. Riihimäen maapoliittinen ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Tekninenkeskus/Kaavoitusyksikko/Kaupunginmaapoliittinen-ohjelma/

Kaavatasot

Mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja kunnan jäsenellä on valitusoikeus valtuuston tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä. Kunnalla on velvollisuus neuvotella merkittävistä kaavoitushankkeista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Maankäyttöasioissa Riihimäki kuuluu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Liikenne ja infrastruktuuritehtävien osalta Riihimäki kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Kaavaprosessin kesto on Riihimäellä normaalitapauksessa n. 7 - 8 kk.

Seudullisella tasolla kaavoitusta ohjaa maakuntakaava, jonka laadinnasta vastaa maakunnan liitto. Riihimäki kuuluu Hämeen liittoon. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavoitusta, kuten muutakin alueiden käytön suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla on yksinoikeus ja velvollisuus kaavoitukseen alueellaan. Kunta laatii yleis- ja asemakaavat.

Yleiskaavojen käsittelyprosessi on periaatteessa samanlainen kuin asemakaavoissa. Yleiskaavan laajemman vaikuttavuuden vuoksi vuorovaikutus osallisten ja päättäjien suuntaan on kuitenkin perusteellisempaa kaavan kaikissa vaiheissa, joten kaavan käsittely ja päätöksenteko vie enemmän aikaa. Yleiskaavoitukseen liittyy myös mittava selvitystyö ja vaikutusarviointi.

Kaavaprosessi Riihimäellä kaavoitustyö on teknisen lautakunnan (valmistelu) ja kaupunginhallituksen (valmistelu ja kaavoituspäätökset)

——

1

——


Muut sijainninohjauskeinot

ja katualueisiin sekä ulkoilu- ja virkistysalueisiin liittyvään suunnitteluun.

Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista etenkin asemakaavoittamattomalla alueella. Riihimäen uusin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012.

Kaavoituksen tavoitteet vuodelle 2014 Yleiskaavan rakennemallien laadinta ja elinkeinoelämän kiireelliset hankkeet sekä osallistuminen valtakunnallisiin liikennehankkeisiin ja ovat kaavoituksen vuoden 2014 erityisiä haasteita.

Maankäyttöön asemakaavoitetun alueen ulkopuolella vaikuttava käsite on suunnittelutarvealue. Suunnittelutarvealue on nimensä mukaisesti alue, jolla on suunnittelutarvetta ja jolle rakentaminen edellyttää joko detaljikaavan laatimista tai suunnittelutarveratkaisun tekemistä (entinen poikkeuslupa). Harkinnanvaraiseksi suunnittelutarvealueeksi määriteltiin Riihimäen v. 2012 voimaan astuneessa rakennusjärjestyksessä koko kunta. Suunnittelutarvealueita voidaan määrätä myös yleiskaavassa.

Koko kaupungin yleiskaavan laadinta on aloitettu vuonna 2013. Kaupunginhallitus, asettaessaan Kalmun (KV 16.2.2012) osayleiskaavan virallisesti nähtäville päätti että osayleiskaavan ohessa on selvitettävä kaupungin taajama-alueen tiivistämisen mahdollisuudet omakotirakentamisen kannalta. Kaavoitusyksikössä valmisteltiin selvitys Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella, Riihimäen kaupunki, 2/2011. Osa vuoden 2014 kohteista on rakennetta tiivistäviä omakotikaavamuutoksia. Keskustan alueella on valmistunut viime vuosina useita asumista tiivistäviä kaavahankkeita.

Milloin kaavasta tai rakennusjärjestyksestä on tarvetta poiketa, on haettava poikkeamispäätöstä (entinen poikkeuslupa). Myös kaavoittamattomalle ranta-alueelle rakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Poikkeamispäätöksen ratkaisee tapauksesta riippuen joko kunta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Peltosaari-hankkeen työ jatkuu. Alueen yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa keväällä 2013 ja alueelle haetaan aktiivisesti toteuttajia. Kaupunki on mukana Tekesin (50%) tukemassa hankkeessa Suburban Lab, jossa alueelle kehitetään sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä parantavia toimenpiteitä mm. energiansäästön ja kylätalotoiminnan kehittämiseksi. projekti kestää vuoden 2013 puolivälistä alkuvuoteen 2015.

Maa-aines- ja ympäristölupaharkinnan yhteydessä harkitaan kaavojenmukaisuus, soveltuvuus haettuun toimintaan ja jälkihoitotoimet.

Tiedottaminen ja vuorovaikutus Kaavoja valmistelevilla viranomaisilla on vuorovaikutus- ja tiedottamisvelvollisuus. Kaavoituksesta on tiedotettava sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavojen nähtävillä pidosta, yleisötilaisuuksista ja vaikuttamismahdollisuudesta tiedotetaan Riihimäellä kaupunginvaltuuston vuosittain päättämissä paikkakunnalla ilmestyvissä sanomalehdissä sekä kaupungin ilmoitustaululla.

Elinkeinoelämän tarpeisiin vastataan nopeasti tarpeellisin kaavoitusratkaisuin kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Herajoen kyläalueella kaavoitus ja liikennesuunnittelu jatkuvat vuoden 2014 aikana. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan laadintaa jatketaan yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa arkeologisten selvitysten valmistuttua. Hankkeeseen liittyy myös ns. Arolammin orren suunnittelu, joka tulee yhä ajankohtaisemmaksi Arolammin eritasosuunnitelmien realisoituessa.

Kaavoitusyksikön nettisivuilla tiedotetaan ajankohtaisista kaavahankkeista virallisen tiedottamisen lisäksi. Sivuilla on esillä myös hankkeisiin liittyvää aineistoa. Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä.

Maapoliittisten periaatteidensa mukaisesti Riihimäen kaupunki asemakaavoittaa vain omistamaansa raakamaata. Asemakaavan muutoksia yksityisessä omistuksessa olevalle maalle kaavoitettaessa noudatetaan kaavoitussopimusmenettelyä.

Kaavoitusyksikkö Kaavojen ja muiden maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden käytännön valmistelutyö tehdään kaavoitusyksikössä. Kaavoituspäällikkö toimii kaavoitusyksikön johtajana ja maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden esittelijänä teknisessä lautakunnassa.

Riihimäen kaavatilanne 2014

Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Hämeen maakuntakaavan 28.9.2006. Maakuntakaavassa luodaan maankäytön kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet maakunnan tasolla. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2025. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2012. Vaihemaakuntakaava keskittyy asumisen, elinkeinoelämän ja logistiikan alueisiin. 1. vaihemaakuntakaava on edelleen ympäristöministeriön käsittelyssä.

Kaavoitusyksikkö kuuluu osana kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialaan. Kaavoitusyksikön merkittävimmät tehtävät ovat osallistuminen maakunta- ja seututason maankäytön suunnitteluun ja muuhun yhteistyöhön, yleiskaavoitus, asemakaavoitus, kaupunkisuunnittelu, maiseman yleissuunnittelu, suunnittelutarveratkaisuiden, poikkeamispäätösten ja maa ainesasioiden valmistelu, rakennussuojelu, lausunnot maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa, osallistuminen puisto-

——

2

——


nittelutarvealueita. Uuden rakennusjärjestyksen mukaan koko kunnan alue on harkinnanvaraista suunnittelutarvealuetta.

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 3.2. - 7.3.2014. Riihimäen kaupunki on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui loppuvuodesta 2013.

Kaavoitukseen liittyvät taksat

Yleiskaava ja osayleiskaavat

Asemakaavat

Riihimäen yleiskaava 2010 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.6.1997. Tämä yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kuulojan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2002. Kapulan jätteenkäsittelyalueen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2004. Kalmun osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.12.2012. Asia on Hämeen Korkeimman Hallinto-oikeuden käsittelyssä. Nämä osayleiskaavat on hyväksytty oikeusvaikutteisina. Yleiskaavoja on vireillä 2 kpl.

Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 tekemän päätöksen mukaan kaupunki asemakaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamaansa raakamaata. Kaupunki perii rakennusoikeuden lisääntymisen ja käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamasta kiinteistön arvonnoususta 50 % suuruisen maksun arvioituna ympäristön hintatasossa. Asemakaavan muutoksen laatimisesta aiheutuneet kustannukset peritään todellisten kustannusten mukaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnalle mahdollisuuden periä asemakaavoitukseen liittyen kaavan toteutuessa maanomistajalta ns. kehittämiskorvausta kunnallisteknisiin kuluihin. Ennen kehittämiskorvauspäätöstä on kuitenkin pyrittävä vapaaehtoisiin sopimuksiin.

Asemakaavat Asemakaavoitetun alueen pinta-ala oli vuoden 2013 lopussa 2469,91 ha. Vuoden 2013 aikana vahvistui asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia 3 kpl. Asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia oli vuoden 2013 aikana vireillä yhteensä 20 kpl.

Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset Suunnittelutarveratkaisun ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamispäätöksen käsittely, kielteinen päätös tai käsittely jää kesken: 115 €.

Rantakaavoitettua aluetta oli 232 ha.

Rakennus- ja toimenpidekiellot

Suunnittelutarveratkaisun ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamispäätöksen käsittely, myönteinen päätös: 580 €.

Riihimäen kaupungin alueella ei ole nykyisellään rakennus- ja toimenpidekieltoja.

Suunnitteluratkaisuun ja poikkeamispäätökseen liittyvä kaupungin suorittama naapurien kuuleminen: 50 €/naapuri tai todelliset kuulutuskustannukset.

Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys säätelee ensisijaisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista. Rakennusjärjestystä muutettiin vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Nykyinen rakennusjärjestys tuli voimaan 1.2.2012.

Muut Kaupunginhallituksen suostumus lohkomistoimitukseen on 75 €.

Rakennusjärjestykseen voi liittyä maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 3 mom. mukaan määräytyviä ns. harkinnanvaraisia suun-

——

3

——


Kaavoitusohjelma 2014 Kaavoitusohjelma sisältää vuoden 2014 aikana laadittaviksi tulevat ja laadittavana olevat kaavat ja muut merkittävät maankäytön suunnittelukohteet alustavasti aikataulutettuna. Lisäksi on arvioitu vuosien 2015 - 2016 suunnittelukohteita. Mukaan on luetteloitu myös hankkeita, joiden aikataulua ei vielä voida määrittää.

pan rakenteen tutkimusta, toimintojen sijoittamistarkasteluja ja kaupunkikuva- ja liikenneselvityksiä. Työtä tehtiin kaupan selvitysten osalta konsulttityönä. Liikenne-, kaupunkikuva- ja kaavallisilta osiltaan selvitys tehtiin teknisen viraston työnä. Yrittäjien edustus ja panos oli mukana kehittämistoimikunnassa ja yrittäjille järjestettiin useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia laajemman sitovuuden aikaansaamiseksi.

Vuoden 2014 kaavoitusohjelman kohteiden hyväksyminen kaupunginhallituksessa merkitsee samalla kaavoituspäätöstä niiden hankkeiden osalta, joista päätöstä ei ole jo aiemmin tehty.

1999 Keskustan kehittämisen ohjausryhmä lopetti työskentelynsä 7.1.1999 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle loppuraportin ja ehdotuksen jatkotoimiksi keskusta-alueen kehittämiseksi.

Kaavoitusohjelmaan saatetaan vuoden aikana ottaa mukaan ohjelman ulkopuolisia kiireellisiä hankkeita, jotka vastaavasti muuttavat ohjelmassa olevien töiden aikatauluja.

Kaupunginhallitus päätti 11.1.1999 käynnistää keskustan yleissuunnittelun ja varasi siihen määrärahan.

Kaavoitusohjelman työaikataulu karttoineen on tämän raportin lopussa liitteenä.

2000 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.1.2000 keskustan kehittämisen yleissuunnitelman.

Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma valmistui lokakuussa 1999.

Torialueen, torin alaisen pysäköintilaitoksen sekä kävelykeskustan luonnossuunnitelmat kustannusarvioineen valmistuivat 31.8.2000.

A

Yleispiirteiset maankäyttösuunnitelmat

2001 Kaupunginhallitus hyväksyi 4.6.2001 keskustan luonnossuunnitelmat, mutta totesi että suunnitelmia ei voida toteuttaa taloudellisista syistä.

1. Keskustan kehittämishanke Taloudellinen tilanne, palvelurakenteen muutokset sekä perinteisesti keskustahakuisten toimintojen sijoittumispyrkimykset keskustan ulkopuolelle vaikuttavat keskustan vetovoimaan. Kaupungin keskusta-alueiden kehittäminen toiminnoiltaan, palveluiltaan ja maankäytöltään vahvistaa koko kunnan asemaa talousalueella.

Kaupunginvaltuusto merkitsi 11.6.2001 keskustan luonnossuunnitelmat tiedokseen ja päätti, että keskustan kehittämistä jatketaan toteuttamalla Kauppakadun ja Valtakadun risteys, kunnostamalla Hämeenkadun eteläpää Hämeenaukiolle saakka ja toteuttamalla Keskuskadun järjestelyt Kalevankadun uudelleenrakentamisen jatkona.

Keskustan kehittämisvaiheita: 1997 Kaupunginhallitus asetti 23.9.1996 § 475 keskustan kehittämistoimikunnan, ja uusi toimikunta nimettiin 27.1.1997 § 124. 1998 Kaupunginhallitus perusti keskustan kehittämisen ohjausryhmän 30.3.1998 ja antoi samalla tekniselle lautakunnalle tehtäväksi tulevan kesän kävelykatukokeilun edellyttämien toimenpiteiden tarkemman suunnittelun ja toteuttamisen.

2002 Riihimäen keskustan toiminnallisten vaikutusten arviointiraportti valmistui 28.2.2002. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2002 keskustasuunnitelman arvioraportin ja sen perusteella laaditun seurantaryhmän toimenpidesuosituksen keskustan parantamishankkeen lähtökohdaksi. Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä arvioraportin astui voimaan kaupunginhallituksen päätös 20.5.2002, jolla hallitus kehotti teknistä lautakuntaa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin kävelykadun toteuttamiseksi välille Keskuskatu - Kauppakatu.

Kävelykatukokeilu toteutettiin 1.6. - 31.8.1998 välisenä aikana. Kesän kokemukset kartoitettiin yleisö- ja yrityskyselyllä, jonka raportti valmistui 10.12.1998.

2003 Valtakadun ja Kauppakadun risteyksen muuttamisen edellyttämä asemakaavan muutos vahvistui. Risteyksen muutostyöt aloitettiin.

Riihimäen keskustan kaupallinen kehittäminen -selvitys valmistui keväällä 1988. Keskustan kehittämistyötä varten tehtiin kau——

4

——


2004 Kävelykeskustan asemakaavamuutos vahvistui KHO:n käsittelyn jälkeen lokakuussa 2004.

Asemanseudun kaupallisen volyymin mitoittamiseksi ja sijoittamiseksi teetettiin koko kaupunkia ja sen markkina-aluetta koskeva kaupallinen selvitys. Selvitystyö valmistui huhtikuussa 2005 (Tuomas Santasalo Ky ja WSP LT - Konsultit Oy). Kaupallinen selvitys meni tiedoksi tekniselle lautakunnalle 17.5. ja kaupunginhallitukselle 30.5.2005.

Uuden toriaukion ja Tilhikorttelin asemakaava vahvistui 2004. EU-rahoitusta haettiin syksyllä 2004 toriaukion ja kävelykadun toteuttamiseen.

Atomi-korttelin ja Piikinmäen maankäyttöratkaisu esitettiin syksyllä 2005 valmistuneessa yleissuunnitelmassa. (arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Suunnitelman mukaan aseman seudulle voitiin sijoittaa n. 20 000 kem²:n suurmyymälä ja Piikinmäen ympäristöön n. 29 000 kem² asuntoja. Voimalaitosrakennus esitettiin suojeltavaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman asemakaavoituksessa ohjeellisesti noudatettavaksi 10.10.2005. Atomi-korttelin asemakaava vahvistui 2006 ja Piikinmäen asemakaava 2009.

2005 Toriaukion ja Välikadun toteutussuunnitelmien laatiminen aloitettiin. Aukion ja pysäköintialueen toteuttaminen alkoi. Kävelykadun suunnitteluun ja rakentamiseen valmistauduttiin, kunnes kaupunginvaltuusto päätti 12.12. että kävelykadun toteutusta ei rahoiteta v. 2006 budjetissa. 2006 Aukio- ja pysäköintialuesuunnitelmat valmistuivat. Rakennustyö Ragnar Granitin aukion, Välikadun ja Kauppakujan osalta saatiin päätökseen.

Katu- ja miljöösuunnitelma eteläisen Asemakadun ja Asemaaukion alueelle valmistui keväällä 2008. Katurakennustyö Pohjoisen Asemakadun osalta valmistui 2009.

2008 Torikadun–Kalapojankujan välisen katualueen ja Hämeenaukion katu- ja miljöösuunnittelu alkoi tammikuussa 2008 ja valmistui syksyllä 2008.

3. Peltosaari-hanke ARA hyväksyi kaupungin mukaan "Asumisen uudistaminen 2009 - 2012" projektiin 17.12.2008.

2009 Pohjoisen Asemakadun kunnostustyö valmistui Keskuspuistoon saakka.

Kaupunki oli mukana myös VTT:n EcoDrive­projektissa, joka on tuottanut Peltosaarihankkeelle välttämätöntä analyysi- ja perustietoa jatkotyöskentelyä varten. EcoDriven tulokset valmistuivat pääosin keväällä 2009. Hankkeesta valmistui julkaisu Riihimäen Peltosaari, Lähiön ekatehokas uudistaminen, VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsinki 2010.

2010 Torikadun kunnostuksen ensimmäinen vaihe valmistui. 2011

Torikadun kunnostuksen toinen vaihe valmistui.

2012

Torikadun kunnostuksen kolmas vaihe valmistui.

Ecodrive-projektissa oli mukana myös TKK:n arkkitehtuurin laitoksen puurakentamisopetusryhmä. Hankkeeseen liittyi vuoden 2009 aikana myös YM:n, Oulun yliopiston, TKK:n ja TTY:n arkkitehtiosastojen, Julkisivuyhdistyksen, Sitran sekä Metsäteollisuus ry:n ja Puuinfon käynnistämän Lähiökorjausideointiprojektin työ "Puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa".

2. Asemanseudun kehittämishanke Peltosaariprojektin puitteissa tehty maankäytön uusien suunnitelmien hankinta on osa asemanseudun ja Riihimäen keskustan kehittämistä. Suunnitelmien mukaan Peltosaaren kohdalla radan itäpuolella on merkittävä rakentamis- ja toimintojen kehittämispotentiaali. Alueen kehittäminen vaatii paitsi kaavamuutoksia myös aktiivista asukastyötä monella eri sektorilla.

Helsingin Yliopiston selvitys Peltosaaresta, Miten kehittää lähiötä? -tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta, Vaattovaara, Kortteinen, Ratvio, ARA, Lahti 2010 julkaistiin vuoden 2010 vaihteessa. Asumisen uudistaminen 2009 - 2012 on Valtion rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, ARA:n projekti, joka vastasi valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteisiin. Projektin kuluessa kehitettiin ja parannettiin kampanja-alueiden kilpailukykyä ja kysyntää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. ARA;n rahoittamana valmistui keväällä 2013 Asumisen uudistamisen käsikirja, jossa Peltosaari on tapauskohtaisena esimerkkinä.

Selvitys "Riihimäen asemanseudun kehittäminen yrittämisen alueena" valmistui 5.9.2001. Tekninen lautakunta merkitsi selvityksen tiedokseen ja esitti sitä kaupunginhallitukselle jatkosuunnittelussa huomioitavaksi 30.10.2001 § 487. Raportissa mainitut keskeiset toteuttamiseen tähtäävät maankäytön suunnitteluun liittyvät toimenpiteet on veturitallien alueen kaavamuutosta lukuun ottamatta tehty. Riihimäki hyväksyttiin LVM:n matkakeskusohjelmaan tammikuussa 2006. Matkakeskuksen yleissuunnitelmat valmistuivat helmikuussa 2004. Suunnittelu toteutettiin yhteistyössä Ratahallintokeskuksen, VR:n, Linja-autoliiton ja Matkahuollon kanssa. Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa 2006. Matkakeskus valmistui lopullisesti keväällä 2009.

——

Kaupunki on Tekes:n avustuksella (75 %) järjestänyt ideakilpailun vuonna 2010 ja teettänyt kilpailun pohjalta yleissuunnitelman Peltosaaren maankäytön kehittämiseksi. Kustannusarvioita ja vaiheistusta tehtiin vuoden 2013 aikana. Suunnitelma esiteltiin teknisessä lautakunnassa 5.3.2013 ja hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunginhallituksessa 11.3.2013. Toteuttamiskelpoisten tarkempien suunnitelmien pohjalta tehdään tarvittavat asemakaavan muutokset. 5

——


SubUrbanLab-hanke käynnistyi huhtikuussa 2013. Riihimäen kaupungin osalta hanke päättyy 2015 alkuvuodesta. Projektia rahoittavat Suomessa Tekes ja ARA, ja sen toteuttavat Riihimäen kaupunki/Peltosaari-projekti ja VTT. Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan myös yrityksiä, joilla on kiinnostusta lähiöiden energiatehokkuuden ja houkuttelevuuden kehittämiseen. Ruotsista mukana on Albyn lähiö Botkyrkan kunnassa, siellä rahoittajana toimii Vinnova ja tutkimuslaitoksena IVL, Svenska Miljöinstitutet.

Peltosaaren ja Albyn kokemusten pohjalta luodaan toimintamalli Urban Living Lab -menetelmien hyödyntämiseen vastaavanlaisissa kohteissa muualla Suomessa sekä Euroopassa.

4. Kalmun osayleiskaava

Kalmun osayleiskaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit 1. Kalmun maankäytön vaihtoehdot ja liikenneselvitys, yleissuunnitelma, 26.10.2007 2. Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Riihimäen kaupunki, Tekninen virasto, 8/2007 3. Kalmun alueen arkeologinen selvitys. Riihimäen kaupunginmuseo, 212007 4. Kalmun alueen luontoselvitys. Envibio Oy, 12/2006 5. Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu WSP LT-Konsullit Oy,15.11.2005 6. Riihimäen luonnon monimuotoisuusselvitys (LUMOS). Hämeen ympäristökeskus, 2005 7a Riihimäen liito-oravainventointi. Riihimäen kaupunki, 2004 7b Kalmun täydentävä luontoselvitys 09/2008, Faunatica Oy 8. Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma Hämeen ympäristökeskus, Hausjärven kunta, Lopen kunta, Riihimäen kaupunki, 2004 9. Riihimäen läntisen sisääntulotien rakentaminen, Aluevaraussuunnitelma, Riihimäki, Loppi. Tiehallinto, Hämeen tiepiiri, 2004 10. Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2003 11. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö Hämeen liitto, 2003 12. Riihimäen läntinen kehätie välillä Launonen (kt 54)– Arolampi(vt 3). Tiehallinto, 2001 13. Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia Riihimäenkaupunki, 2000 (nyk. Riihimäenrakennuskulttuuria, 2010 14a Riihimäen linnustoselvitys 1992 - 1993. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys, 1994 14b Linnustoselvitys 09/2008, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 15. Riihimäen maisemaselvitys. Riihimäen kaupunki, 1992 16. Riihimäen luontokohteet, kasvillisuuskartoitus. Riihimäen kaupunki, 1991 17. Riihimäen maisemaselvitys. Riihimäen kaupunki, 1985 18. Riihimäen lepakkokartoitus 2007, Wermundsen Consulting Oy, Syyskuu 2007 19. Kalmu-Herajoki hulevesiselvitys ja yleissuunnitelma 06/2008 20. Kalmun meluselvitys 10/2008, Kalmun meluselvityksen päivitys 10/2009

Uuden asuntoalueen saaminen käyttöön on kaupungin tulevaisuuden omakoti tonttituotannon kannalta tärkeää. Vuonna 2005 valmistuneen kasvusuuntavertailun perusteella Kalmun alue todettiin kolmesta vertaillusta alueesta edullisimmaksi ja yhtenäisimmäksi alueeksi (Kaupunginhallitus 23.1.2006 § 61). Muut alueet olivat Arolampi ja Riutta. Kaupunginhallitus päätti 23.1.2006 § 61 hyväksyä Riihimäen uusien alueiden kasvusuuntavertailun ja päätti, että Kalmun ja sitä ympäröivän vaikutusalueen osayleiskaavan laatiminen ohjelmoidaan vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan. Kalmun osayleiskaavan vaiheet: • Kalmun osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 2007. Yleisötilaisuus pidettiin 6.6.2007. Kalmun alueen vaihtoehtoiset maankäyttömallit esiteltiin 3.12.2007 yleisötilaisuudessa. Kaupunginhallitus hyväksyi vaihtoehdon jatkokehittämisen pohjaksi 3.12.2007 § 539. • Osayleiskaavaluonnos 2008. Maanomistajille järjestettiin keskustelutilaisuus 13.10.2008. Kaupunginhallitus päätti 15.12.2008 § 552 pyytää Kalmun osayleiskaavaluonnoksesta lausunnot sekä asettaa luonnoksen nähtäville mielipiteitä varten 12.1. - 13.2.2009 väliseksi ajaksi. Yleisötilaisuus luonnoksen esittelemiseksi pidettiin 15.1.2009. • Osayleiskaavaehdotus 2009. Kaupunginhallitus päätti 23.11.2009 asettaa ehdotuksen nähtäville 7.12.2009 - 22.1.2010 väliseksi ajaksi ja pyytää lausunnot 19.2.2010 mennessä. Yleisötilaisuus ehdotuksen vuoksi pidettiin 20.1.2010. Kaavakartan teknisten virheiden vuoksi kaupunginhallitus päätti 25.1.2010 asettaa osayleiskaavaehdotuksen uudelleen nähtäville 1.2. - 5.3.2010 väliseksi ajaksi. Lausunnot pyydettiin 19.3.2010 mennessä. • Osayleiskaava-alueella olevaa tilaa 1:11 koskeva luonnonsuojeluhakemus jätettiin ELY:yyn 27.3.2009. Saman maanomistajan tiloja 1:36 ja 1:44 koskeva luonnonsuojeluhakemus jätettiin ELY:yyn 15.1.2010 samoin kuin tilaa 1:144 koskeva hakemus. Viranomaisneuvottelu Hämeen ELY:n kanssa pidettiin 21.10.2010. Todettiin tarve vertailla luonnonsuojeluvaihtoehtojen vaikutusta kaavaratkaisuun. Laadittiin selvitys Luonnonsuojelualoite Kalmun osayleiskaavaehdotuksen alueelle, Vaikutusten arviointi 2.12.2010. Selvityksen perusteella kaavaehdotukseen ehdotettiin muutoksia, joiden johdosta kaava oli asetettava uudelleen nähtäville. ——

Maanomistajille järjestettiin ehdotuksen muutosalueita koskeva keskustelutilaisuus 2.2.2011. Osayleiskaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville keväällä 2011. Nähtäville aseteltavaan aineistoon lisättiin v. 2010 aikana ja alkuvuodesta 2011 valmistellut selvitykset. Osayleiskaavaehdotus pidettiin nähtävillä ja lausunnoilla 26.4. - 10.6.2011. Yleisötilaisuus pidettiin 3.5.2011. Viranomaisneuvottelu pidettiin 29.9.2011. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 16.1.2012. Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi valitukset 29.5.2013. Kalmun osayleiskaava on hallinto-oikeuden päätöksen johdosta tehtyjen valitusten vuoksi korkeimman hallintooikeuden käsittelyssä.

6

——


edellyttää arkeologisten tutkimusten tekemistä museoviraston huhtikuussa 2008 valmistaman tutkimussuunnitelman mukaisesti. Tutkimusten tekemiselle ei ole toistaiseksi rahoitusta.

21. Riihimäen Kalmun kaava-alueen halki virtaavan puron luonnontilaisuuden kartoitus, 2008, Faunatica Oy 22. Riihimäen kaupunkiseudun kaupan mitoitus- ja sijoitusselvitys, Riihimäen kaupunki, 2005 23. Kalmun kovakuoriais- ja kääväkässelvitys 09/2008, Faunatica Oy 24. Kanta-Hämeen maakuntakaava 25. Riihimäki 2010 yleiskaava 26. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27/2008. Ympäristöministeriö, 2008 27. Luonnonsuojelualoite Kalmun osayleiskaavaehdotuksen alueelle, Vaikutuksen arviointi. Riihimäen kaupunki, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, 12/2010 28. Riihimäen ilmanlaatuselvitys. Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos. 1212010 29. Lausunto Riihimäellä sijaitsevan Kalmun osayleiskaava-alueen ilmanlaadusta, Ilmatieteen laitos, 12/2010 30. Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä, GTK, 1/2009 31. Omakotiasumisen täydennysrakentaminen taajama-alueella, Riihimäen kaupunki, 2/2011 32. Vesihuollon yleissuunnitelma, 3.1.2011:Riihimäen kaupunki 33. Ammoniakkivuoden leviämislaskelmat, Valio Oy, Riihimäen meijeri, Ramboll 30.12.2009 34. Riihimäen Kalmun/Herajoen alueeseen liittyvä l iikenneselvitys, Sito Oy, 11/2011.

Taustatietona käytettäviä selvityksiä ja suunnitelmia: 1. EKES-kuntayhtymä: tarveselvitys ja logistiikkakeskussuunnitelma v. 2006. 2. JALOTER terminaalikeskuksen valmisteluprojekti Hyvinkään Riihimäen talousalueelle (TechVilla Oy 31.12.2006). 3. Riihimäen luontokohteet, kasvillisuuskartoitus v.1990 - 1991 (Luontotutkimus Enviro Oy 1991). 4. Riihimäen linnustoselvitys 1992 - 1993 (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 1994). 5. Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2004). 6. Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 9.11.2007 7. Riihimäen lumos-kohteet (Hämeen ympäristökeskus, 2004). 8. Kaupunginhallituksen periaatepäätös Vahteriston luonnonsuojelualueesta. Pvm. 4.12.2006 § 535. 9. Luontoselvitys, Hausjärvi ja Riihimäki (Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy, 2006). 10. Lepakkoselvitys (Wermundsen Consulting Oy 2007). 11. Liito-oravaselvitykset, jatkotutkimuksia (Jussi Mäkinen, 2007). Luontoselvitys Riihimäen 12. Arolammin eteläisestä kehätievaihto­ehdosta (Luontoselvitys Metsänen, 2007). 13. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin linnustoselvitys 2008 14. Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys (GTK, Riihimäen kaupunki, 2007). 15. Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2005. 16. Kaava-alueen, rakennusten ja pihapiirien valokuvaus WSP Finland Oy, 2007. 17. Riihimäki Silmäkeneva tutkimussuunnitelma muinaisjäännösalueen arkeologista selvitystä varten 29.4.2008, Museovirasto 18. Riihimäen kaupunki, Korttienmäen kaava-alueen meluselvitys (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2.3.2006). 19. Riihimäen logistiikkakeskus meluselvitys (WSP Finland Oy 22.11.2007). 20. Arolammin orren meluselvitys, luonnos 14.3.2008, WSP-Finland 21. VT 3:n ja Arolammin orren eritasoliittymän aluevarausselvitys, liikenteellinen ja tekninen tarkastelu (Sito Oy, 2001). 22. Itäisen radanvarsitien yleissuunnitelma (Tiehallinto, 1995). 23. Riihimäen läntinen kehätie välillä Launonen (kt 54)– Arolampi (VT3), "Pääsuuntaselvitys", Tiehallinnon Hämeen tiepiiri, 2001 SITO­konsultit. 24. Riihimäen kehätien liikenneselvitys (WSP Finland Oy Strafika Oy). 25. Arolammin orren liikenne- ja aluevaraussuunnitelma, (WSP Finland Oy, 2008). 26. Arolammen eritasoliittymän liikenteellinen ja tekninen tarkastelu, 2002, Sito - konsultit.

5. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava Alueelle laaditaan osayleiskaava yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa. Hankkeen yhteydessä on selvitettävä myös Arolammintien länsipuolella olevan alueen maankäyttöä. Riihimäki 2010 yleiskaavassa Herajoen nykyisen teollisuusalueen eteläpuolella on varaus poikittaiselle kehätieyhteydelle, jolla on liittymä myös moottoritiehen, ns. Arolammin orsi. Moottoritieliittymän sijoittuminen Herajoen teollisuusalueelle on alueen kehittämisen kannalta merkittävä tekijä. Päätöksiä ja suunnitelmia: Kaupunginhallitus on päättänyt 18.10.2005 § 502 talousaluestrategian jatkovalmistelun sisämaan logistiikkakeskushankkeesta että: Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen logistiikkakeskushankkeen tilanteen ja toteaa, että Riihimäen kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeen eteenpäin viemiseen. Samalla kaupunginhallitus päättää osaltaan varautua tarvittavaan lisäresurssointiin, jotta hanketta voidaan viedä mahdollisimman ripeästi eteenpäin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin keväällä 2007. Yleisötilaisuus pidettiin 28.3.2007. Laatijana oli WSP Finland OY.

Laadittavat selvitykset: Hulevesiselvitys Arolammin orren alueen arkeologiset selvitykset Kaava-alueen arkeologiset selvitykset

Osayleiskaavan alustavat vaihtoehdot ja Arolammin orren linjaukset esiteltiin yleisötilaisuudessa 14.4.2008. Kaupunginhallitus hyväksyi 5.5.2008 § 204 vaihtoehdon, jonka pohjalta osayleiskaavaluonnos laaditaan. Työn jatkaminen ——

7

——


6. Riihimäen yleiskaava 2035

Riihimäen koko kaupungin yleiskaavan laadinta ohjelmoitiin vuoden 2013 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui marraskuussa 2013 ja asetettiin julkisesti nähtäville 4.11.2013 alkaen.

• •

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää mm. yleiskaavoituksen yleiset tavoitteet ja lähtökohdat, yleiskaavatyön aikataulun, työn vaiheistuksen suunnitelman, osalliset sekä kuvauksen vaikutusten arvioinnista.

Yleiskaavan rakennesuunnitelma (2014) Aloitusvaiheessa laaditaan kaupunkirakennevaihtoehtoja, jotka asetetaan nähtäville. Nähtävillä olevaan aineistoon voi tutustua kaavoitusyksiössä, kaupungin internetsivulla ja esittelytilaisuudessa. Osalliset voivat esittää mielipiteitä ja täydennysehdotuksia huhtikuun lopulla järjestettävässä työpajassa karttapalautteena ja kyselyn muodossa.

Yleiskaavan selvitykset Työn pohjaksi on laadittu selvityksiä, jotka koskevat mm. rakennettua ympäristöä, liikennettä, väestöä, palveluja, luontoa, maisemaa ja ympäristön tilaa. Selvitykset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Aiemmin tehtyjä selvityksiä täydennetään ja tarkistetaan. Tällaisia ovat mm. väestöennuste, taajama-alueen täydentämismahdollisuudet ja palveluverkkoselvitys. Selvityksiä laaditaan yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.

Nähtävillä olon ja lausuntojen jälkeen valmistellaan vastineet saatuun palautteeseen ja laaditaan ehdotus kaupunkirakennesuunnitelmaksi, josta kaupunginvaltuusto päättää ja antaa ohjeet jatkosuunnittelulle.

Vielä tehtäviä selvityksiä on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Näistä osa on jo valmistunut alkuvuonna 2014. Laadittavia selvityksiä ovat: • Väestöennusteen tarkistaminen • Viheralueohjelma • Koko kaupungin linnustoselvitys • Tulvariskien hallintasuunnitelma • Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi ja Riihimäki) • Riihimäen liikenneselvitys 2035, Sito Tampere Oy, 2011. Täydennys

——

Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelman päivitys Riihimäen kaupungin osalta Tarkastelu MT 130:n liittymistä ja liittymätarpeista välillä Lasitehtaantie–Retkiojantie Arkeologiset selvitykset alueilla, joiden maankäyttöä esitetään muutettavaksi

8

——


B

Detaljikaavat •

1. Linja-autoasema •

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus on 26.6.2006 hyväksynyt Riihimäen kaupungin ja YIT - Rakennus Oy:n välisen aiesopimuksen, jonka mukaan nykyisen linja-autoaseman paikalle kaavoitetaan asumista n. 5 000 kem². Kaupungin ja YIT:n sopiman aiesopimuksen 16.6.2006 mukaan YIT vastaa kaavoituksen kaikista kustannuksista. Kaavamuutos voidaan viedä valtuuston hyväksyttäväksi, kun Matkakeskuksen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja uuden linja-autoaseman rakentaminen on varmistunut. Kaupunki on aiesopimuksella sitoutunut myymään alueelle muodostettavan tontin tai tontit YIT:lle.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2012. Luonnos oli nähtävillä 25.3 - 5.4.2013. Ehdotus oli nähtävillä 20.5. - 18.6.2013. Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.1.2014. Lainvoimainen 2.3.2014.

3. Herajoen meijeri

Kaavan mukaan asuntorakentamiseen on osoitettu 5 500 kem². Toteutuessaan kaavaehdotus edellyttää linja-autoaseman purkamista. Museovirasto ja Hämeen ELY-keskus esittivät lausunnoissaan, että linja-autoasemarakennus olisi tullut säilyttää. Kaupunginvaltuusto 17.1.2011.

hyväksyi

asemakaavan

Asemakaavan muutos

Valio Oy esitti kaupunginhallitukselle toimittamassaan asemakaavan muutosanomuksessa, että yrityksen Herajoella osoitteessa Meijerintie 6 omistaman tontin asemakaavaa muutettaisiin. Asemakaavaa esitettiin muutettavaksi seuraavasti: • Rakennusoikeus esitetään nostettavaksi nykyisestä tehokkuuteen e=0,5 eli 105 180 kem², kerrosalan lisäys 21 130 kem². • Rakennusalan rajojen muuttamista. • Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauspinnan ylimmän korkeusaseman muutoksia. • Asuinrakennusten rakennusalan poistamista.

muutoksen

Asemakaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen 21.3.2012. Kaupunginhallitus päätti 16.4.2012 valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä 6.9.2013 siten, että hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.2.2011§ 74 seuraavaa: 1. 25. kaupunginosan, Herajoen korttelin 2 511 tontille 6 käynnistetään asemakaavan muutoksen laatiminen seuraavien lähtökohtien pohjalta: - Tontin rakennusoikeutta nostetaan tehokkuuteen e=0,5. - Asuinrakennusten rakennusala poistetaan. - Tontin rakennusalojen rajat, rakennusten julkisivu pintojen ja vesikaton leikkauspintojen ylimmät korkeusasemat, autopaikkanormit, pysäköintijär jestelyt, ym. määritellään tarkemmin asemakaa voitustyön yhteydessä. 2. Anojien tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. 3. Asemakaavan muutos laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. 4. Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvien tutkimusten ja selvitysten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. 5. Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvät tutkimukset ja selvitykset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. 6. Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät tutkimukset ja selvitykset laaditaan Valio Oy:n kustannuksella. 7. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset jne.) vastaa Valio Oy.

Kaavan laadinta aloitetaan tältä pohjalta uudestaan.

2. Hämeenkatu 52 Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 6.2.2012 § 53 Minerva Arhosolan asemakaavan muutosanomuksesta, että: • Alueelle kaavoitetaan yhteensä n. 1 200 kem² asuinrakennusoikeutta ja lisäksi asumisen aputilat. • Liikerakennusoikeutta sijoitetaan katutasoon Hämeenkadun varteen yhteensä n. 45 kem². • Autopaikkoja alueelle varataan vähintään seuraavasti: Asuintilat: 1 autopaikka/100 kem². Liiketilat: 1 autopaikka/70 kem². • Anojan tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. • Rakennussuunnittelu etenee rinnan kaavatyön kanssa siinä mitassa kuin kaavan laatiminen edellyttää. • Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. • Kaavaan mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija hyväksytetään kaavoitusyksikössä. ——

Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset sekä rakennussuunnittelu laaditaan Minerva Arhosolan kustannuksella. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Minerva Arhosola. Kaavamuutokseen liittyen tehdään maankäyttösopimus kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kaavamuutoshanke voidaan aloittaa heti.

9

——


5. Kruunuasunnot ym.

8. Kiinteistön arvonnousun suhteen noudatetaan hyväksyttyjä kaavoitusmaksuperiaatteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2011. Luonnos oli nähtävillä 13.2. - 24.2.2012.

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 20.12.2010 § 498 Kruunuasunnot Oy:n, Asunto Oy Riihimäen Kokonkatu 3 A ja B:n, As. Oy Riihimäen Varuskunnankoto 13 ja Erik Uljosen asemakaavan muutosanomuksesta, että:

Valio Oy esitti 5.9.2012 kaupungille toimittamallaan kirjeellä, että rakennusoikeus esitetään pidettäväksi nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisena.

1. Kaupunginhallituksen 1.10.2007 § 426 tekemä Kruunuasunnot Oy:n asemakaavan muutosanomusta koskeva päätös kumotaan.

Kaava-asiakirjat ja selvitykset tarkennettiin Valio Oy:n esityksen mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 20.5. - 18.6.2013.

2. Kruunuasunnot Oy:n, Asunto Oy Riihimäen Kokonkatu 3 A ja B:n, As. Oy Riihimäen Varuskunnankoto 13 ja Erik Uljosen kaupunginhallitukselle 30.11.2010 toimittaman täydennysanomuksen johdosta päätetään seuraavaa: • 16. kaupunginosan, Huhtimon korttelin 17 tonttien 4 ja 11 asemakaavaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta: - tontilla nykyisellään sijaitsevat rakennukset suojellaan asemakaavalla - tontin rakennusoikeus 10722 kem² (e=0,5) pudotetaan 7498 kem²:n (e=0,35) - 7498 kem²:stä enintään 6893 kem²:ä kohdennetaan asuntorakentamiseen ja enintään 605 kem²:ä kohdennetaan asumiseen liittyviin aputiloihin. - uudet rakennukset sijoitetaan tontin pohjoisosaan - asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan tonttijako - Kaavan laatijaksi hyväksytään Arkkitehtitoimisto Erat Oy/Sebastian Lönnqvist. - Kaava laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. - Kaavaan mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. - Kaavaan mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. - Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Kruunuasunnot Oy:n kustannuksella. - Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Kruunuasunnot Oy.

Valio Oy:n pyynnöstä kaavaa ei ole toistaiseksi viety valtuuston hyväksyttäväksi.

4. Punkantie 2 Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 5.11.2012 § 431Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n asemakaavan muutosanomuksesta, että: Asemakaavan muutos toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: • 12. kaupunginosan, Punkantienristeyksen korttelin 1201 tontin 2 asemakaavaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta: - Tontin käyttötarkoitukseksi muutetaan KL-1 (Liikerakennuksen korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Elintarvikkeiden myyntipinta-ala saa olla enintään 400 kem². - Tontin rakennusoikeus 2 877 kem² pudotetaan 1 200 kem²:in. - Tontin nykyinen kerrosluku II muutetaan kerrosluvuksi I. • Anojan tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. • Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. • Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. • Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n kustannuksella. • Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Hämeenmaan Kiinteistöt Oy. • Kaavamuutostyö aloitetaan heti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2011. Luonnos oli nähtävillä 21.11.2011 - 2.12.2011. Ehdotus oli nähtävillä 20.2.2012 - 20.3.2012. Kaupunginhallitus päätti 10.9.2012 kaavaehdotuksesta saatujen muistutuksen ja lausuntojen johdosta, että kaavaehdotus palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi seuraavien lähtökohtien pohjalta: • Kokonkadun suuntainen kerrostalo poistetaan/pienennetään kaavaehdotuksesta ja AK-korttelialueen massoittelu suunnitellaan siten, että rakennus/rakennukset sijoitetaan vähintään noin 20 metrin etäisyydelle korttelialueen länsirajasta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2/2013. Luonnos oli nähtävillä 16.9. - 27.9.2013. Ehdotus oli nähtävillä 25.11. - 24.12.2013. Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 3.3.2014.

——

10

——


AP-korttelialueeelle osoitettu rakennusoikeus poistetaan kokonaan ja AP-korttelialue liitetään AK-korttelialueeseen. AK-korttelialueeseen liitettävä alue osoitetaan istutettavaksi alueen osaksi.

Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne) vastaa Sako Oy. Kaavamuutostyö aloitetaan heti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2013. Luonnos oli nähtävillä 10.2. - 21.2.2014.

6. Räätykänmäki 1 Asemakaavan muutos

8. Tehdaskylänkatu

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Asemakaavan muutos

Tehdaskylänkatua on tarpeen jatkaa Salkokadun päässä olevien teollisuustonttien liikenteen ohjaamiseksi teollisuusalueen suuntaan. Samalla laajennetaan teollisuustontteja niiden käyttämän tilan verran etelään. Kaavamuutokseen liittyen laaditaan kaavoitussopimus, jossa kustannusvastuut määritellään.

Koppelintien pohjoispäässä sijaitsevalle nykyisen asemakaavan mukaiselle puistoalueelle on mahdollista sijoittaa omakotija rivitaloasutusta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2012. Luonnos nähtävillä 10.2. - 21.2.2014.

Alueelle on laadittu luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä) v. 2010 kevään ja alkukesän aikana ja rakennettavuusselvitys huhtikuussa 2012, (Ramboll Finland Oy).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.4.2012, päivitetty 21.8.2012. Luonnos oli nähtävillä 14. - 25.1.2012. Ehdotus oli nähtävillä 2.9. - 1.10.2013. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 3.3.2014.

Kaupunginhallitus päätti 16.12.2014 § 589 Arolammin eritasoliittymän kaavoituksesta seuraavaa: • Asemakaavaa muutetaan Hyvinkääntie-Hämeenlinnantie (MT130) risteysalueella laadittavan tiesuunnitelman edellyttämällä tavalla. • Uutta asemakaavaa laaditaan samassa yhteydessä tiesuunnitelman kannalta tarkoituksenmukaisilta osin • Kaava-alueen laajuus määritellään työn kuluessa • Kaava laaditaan omana työnä • Kaavoitus aloitetaan välittömästi.

9. Arolammin eritasoliittymä Asemakaava ja asemakaavan muutos

7. SAKO Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 15.4.2013 § 209 Sako Oy:n asemakaavan muutoshakemuksen johdosta, että kaupunginhallituksen 7.4.2008 § 161 tekemä asemakaavan muutospäätös kumotaan ja asemakaavan muutos toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: • Liitekarttaan alustavasti rajatun alueen asemakaavaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta: • Tulevan korttelin/tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. • Alueen rakennusoikeus 5 289 kem² pudotetaan enintään 2 250 kem²:iin. • Asutusta vasten osoitetaan riittävät suojavyöhykkeet. • Kaavan muut yksityiskohdat tarkentuvat työn kuluessa. • Anojan tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. • Asemakaavan muutokseen liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. • Asemakaavan muutos ja siihen liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. • Asemakaavan muutos ja siihen liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Sako Oy:n kustannuksella.

——

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1/2014 Luonnos nähtävillä 24.3.2014 - 4.4.2014.

11

——


VT

M

T

3

13

0

ntie

la atti

M

10. VT 3:n ja MT 130:n risteysalue

11. Räätykänmäki 2

Asemakaava

Asemakaavan muutos

Valtatie 3:n ja maantie 130:n risteysalueen asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa leipomo-, toimisto- ja muuta yritysrakentamista Riihimäen kaupunkialueen läntiselle reunalle, logistisesti hyvin toimivalle alueelle Helsinki–Tampere–moottoritien varressa, eteläisen liittymän tuntumassa. Alue on toistaiseksi asemakaavoittamaton. Asemakaavalla on tarkoitus tiivistää kaupungin yhdyskuntarakennetta sekä tehostaa maankäyttöä valtakunnallisen liikenneverkon läheisyydessä. Valtatien molemmin puolin tehostuva maankäyttö on tavoitteiltaan samansuuntaista ja tukee alueen kehittämistä. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa n. 11 000 km² suuruisen leipomon, n. 3000 km² suuruisen toimistorakennuksen sekä n. 4000 k-m² suuruisen teollisuus- ja varastorakennuksen rakentaminen.

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Räätykäntien eteläpään varrelle ja korttelin 1734 alueelle on mahdollista sijoittaa pientaloasutusta. Alue on osin YS-aluetta (Sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.) sekä leikkikenttä-, puisto- ja katualuetta. Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys huhtikuussa 2012, (Ramboll Finland Oy).

Alueen asemakaavoitusta on suunniteltu 2000-luvulla muutamaan otteeseen, mutta hankkeet ovat rauenneet. Alueen suunnittelu aktivoitui uudelleen vuoden 2013 lopulla. Asemakaava laatimisen taustalla on kaksi sopimusta: kaava-alueen pohjoisosassa kaavoitussopimus Sislin Oy:n kanssa (2008) sekä alueen keskiosaa koskeva esisopimus kiinteistön kaupasta Lankoski Oy:n kanssa (2014).

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.8.2012, päivitetty 7.3.2013.

Alueelle on laadittu rakennettavuus- ja pohjavesiselvitys (Ramboll, 2014) ja pinnantasaus- ja hulevesitarkastelu (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2014). Liikenneselvitys on valmisteilla (Trafix Oy, 2014).

12. Herajoen keskusta Asemakaava

Herajoen keskeiset alueet ovat vailla asemakaavaa. Asemakaavalla tulee ratkaista mm. Herajoentien ja MT 130:n välinen katuyhteys, koulun toiminta ja mahdollinen laajentuminen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Toimitila- ja asuinrakentamismahdollisuudet tutkitaan. Alueen maankäytössä on huomioitava erityisesti liikennemelu, oleva ja tuleva maakaasulinja sekä pohjavesiasiat.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma/kuulutus 23.2.2014. Luonnos nähtävillä 24.3.- 4.4.2014.

——

12

——


15. Y-tontti Pillikatu

Aluetta koskeva tarkentava meluselvitys (Ramboll Oy) on valmistunut joulukuussa 2010. Luontoselvitys on laadittu 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä). Liito-oravahavainnointi on tehty 2013 (Teppo Häyhä). Pohjavesi- ja rakennettavuusselvitys on valmistunut 2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Maantie 130:n liittymätarkastelun yhteydessä määritellään alueelle tulevan liittymän likimääräinen sijainti.

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.2.2011. OAS päivitetään v. 2014.

Punkantienristeyksen kaupunginosan korttelin 9003 tontti 11 on v. 1966 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 1 ha. Alueelle on mahdollista sijoittaa omakotitontteja.

13. Tienhaara Y-tontti Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9/2014.

16. Y-tontti Upokkaantie Asemakaavan muutos

Tienhaaran kaupunginosan kortteli 1823 on v. 1978 vahvistuneen asemakaavan mukaan YOS-aluetta (Opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa koulun ja lasten päiväkodin.). Alue on kooltaan noin 0,5 ha. Alue on mahdollista muuttaa omakotialueeksi.

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4/2013.

Kumelan kaupunginosan korttelin 12 tontti 19 on v. 1953 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 7000 m². Alue on mahdollista muuttaa omakotialueeksi.

14. Y-tontti Päivöläntie

Asemakaavan muutos

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2014.

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

17. Y-tontti Toivontie

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Uramon kaupunginosan korttelin 24 tontti 5 on v. 1961 vahvistuneen asemakaavan mukaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, YO. Alue on kooltaan noin 8 700 m². Alue on mahdollista muuttaa asuinkäyttöön. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2014.

Kumelan kaupunginosan korttelin 6 tontti 1 on v.1953 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 2 000 m². Alue on mahdollista muuttaa omakotialueeksi. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2014.

——

13

——


18. Petsamonkadun pohjoispää

PELTOSAAREN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Petsamonkatu voidaan liittää pohjoispäästään Pohjoiseen Asemakatuun ja kaavoittaa kaupungin omistamalle maalle, mm. tilalle 27:1 3 - 4 teollisuustonttia. Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys v. 2012, (Ramboll Finland Oy). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2014.

19. Riihimäenportti VI Asemakaava

Riihimäen kaupunki omistaa maantie 130:n ja kantatie 54:n luoteiskulmassa olevan n. 26 ha:n kokoisen alueen. Alueelle voidaan sijoittaa teollisuus- ja varastotoimintoja hyvien logististen mahdollisuuksien äärelle.

PELTOSAAREN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 20.02.2013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KAAVOITUSYKSIKKÖ

20. Peltosaari I Asemakaavan muutos

Alueelle on tehty hulevesiselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011, pinnantasaussuunnitelma (A-Insinöörit Suunnittelu, 2011) ja liikenneselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu, 2011).

Peltosaariprojektin osana järjestettiin v. 2010 ideakilpailu Peltosaaren uudistamissuunnitelmien hankkimiseksi. Suunnitelmien hankintaprosessin tärkeänä rahoittajana oli Tekes, joka tuki hanketta 75%:n tuella. Kilpailuvaiheen jälkeen voittanut suunnitelma (arkkit. Antti Huttunen) muotoiltiin eri vaiheiden kautta laaja-alaisessa työryhmässä maankäyttösuunnitelmaksi, jonka kaupunginhallitus hyväksyi jatkosuunnittelun ohjeeksi 11.3.2013.

Alueen asemakaavasuunnittelu voidaan aloittaa rinnan yleiskaavan laadinnan kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2014.

Suunnittelun kuluessa laskettiin kaupunkiuudistusprojektin kustannuksia ja tuottoja ja suunniteltiin rakentamisen vaiheistusta. Rakentajien ja muiden intressitahojen sitouttamiseksi järjestettiin kutsuseminaari 15.5.2013. Alueelle haetaan parhaillaan kiinnostuneita rakentajatahoja. Toimisto-kylätalotoimintojen ja rakentamisen muotoilu on käynnissä keväällä 2013 alkaneessa Suburban Lab -hankkeessa. Hanke on Tekesin tukema (50%) ja VTT:n vetämä kansainvälinen yhteistyöprojekti. Hankkeen kärki on suunnitella ja toteuttaa entistä kestävämpiä energiataloudellisia ratkaisuja lähiömäiselle alueelle ja samalla parantaa yhteisöllisyyttä ja alueen mainetta. Peltosaaren vaiheistussuunnitelman mukainen I vaiheen asemakaava sisältää asuinrakentamista n. 134 000 kem² pääradan, Peltosaaren sillan ja Väinö Sinisalonkadun rajaamalla alueella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2014.

21. Hankekaavat Asemakaavan muutoksia

Erilaisiin yksittäisiin rakentamishankkeisiin liittyviä kiireellisiä ohjelmoimattomia kaavamuutoksia, jotka vastaavasti muuttavat ohjelmassa olevien hankkeiden aikatauluja.

——

14

——


C

Arvioidut vuosien 2015 - 2016 uudet suunnittelukohteet

1. A. Ahlström Oy

3. Veturitallit

Asemakaavan muutos

Asemakaavan muutos

Alueella ovat voimassa asemakaavat vuodelta 1973 ja 1992. Asemakaavan mukaan alueelle saisi rakentaa liikerakennuksen, linja-autoaseman ja katuja.

Kaupunginhallitus päätti 16.4.2007 § 243, että A. Ahlströmin asemakaavan muutosanomukseen suostutaan siten, että asemakaavaa muutetaan kortteleiden 1104 ja 1105 sekä viereisen puistoalueen ja Pinttipolun sekä Pikarikujan ja Maljakujan alueella seuraavin periaattein: • •

• • • • •

Alue on ollut rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten 2 vuotta kerrallaan 22.12.1992 alkaen 24.2.2007 saakka.

Pinttipolku poistetaan kaavasta. Katualue muutetaan osittain korttelialueeksi, osittain puistoksi. Pikarikujan, Maljakujan ja korttelin 1104 alueella kaavaa muutetaan siten, että alueen käyttäjiä palvelevaa pysäköintiä voidaan sijoittaa alueelle. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Korttelin 1105 liikenneyhteys järjestetään Lasitehtaantieltä. Kaavan laatija on DI Pasi Rajala Pöyry Environment Oy:stä. Kaava laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa. Asemakaavan laadinnan kaikista kustannuksista vastaa A. Ahlström Oy.

Ratahallintokeskus on myynyt yksityiselle yrittäjälle avoimella kaupalla ns. Aseman postitalon. Kaupan edellytyksenä on, että postitalon kiinteistö voidaan muodostaa. Paloheimo Oy omistaa ns. kerhotalon, jonka yhteyteen tulisi voida myös muodostaa kiinteistö. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Senaatti kiinteistöt Oy, Ratahallintokeskus ja VR - Yhtymä Oy. Riihimäen asemanseutu ja Rautatienpuisto kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Alueella on useita museoviraston säilytettäväksi ehdottamia rakennuksia. Veturitallien alueelle on syytä laatia asemakaavan muutos, jolla voidaan edistää alueen kehittämistä ja käyttöä sekä rakennusten suojelua ja uudisrakentamista sekä yhteyksiä kaupungin keskustaan.

Kaavatyö voidaan aloittaa välittömästi. Viranomaisneuvottelu käytiin Hämeen ympäristökeskuksessa 15.8.2007.

Veturitallien maaperän likaantuneisuutta on selvitetty seuraavasti: • Maaperän likaantuneisuusselvitys asemanseudulta 4.11.2004, Golder Associates Oy. • Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa olevan alueen maaperän likaantuneisuusselvitys 5/2008, Golder Associates Oy. • Tutkimussuunnitelma jatkotutkimuksia varten 12/2008, Golder Associates Oy. • Maaperän likaantuneisuusselvitys 1/2009, Ramboll Finland Oy. Ympäristötekninen jatkotutkimus, 2/2009, Golder Associates Oy. • Lausunto tehtyjen selvitysten vertailusta 2/2009, Vahanen Oy.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 29.8.2007.

2. Riihimäenportti V Asemakaava

Kaupunki on ostanut 2.3.2005 n.13 ha:n kokoisen tilan Kinturi 8:35. Tila sijaitsee vuonna 2006 vahvistuneen ns. Riihimäenportin kaava-alueen itäpuolella. Alue sopii käyttötarkoitukseltaan vastaavaan tarkoitukseen kuin viereinen ns. Riihimäenportin alue. Alue on asemakaavoittamaton. Maakuntakaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Yleiskaavassa alue on ympäristöhäiriöttömän teollisuuden aluetta ja retkeily- ja ulkoilualuetta.

4. Koivukatu Asemakaavan muutos

Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys vuonna 2013, (Ramboll Finland Oy).

Koivukatua ei ole rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle paikalle. Nykyisellään väylä kulkee osittain hautausmaan alueella. Alue on kaupungin ja seurakunnan omistuksessa.

——

15

——


5. Etelä-Suokylä II

8. Y-tontti Patastenmäki

Asemakaavan muutos

Asemakaavan muutos

Kortteli 0211 on tonttia 3 lukuun ottamatta kaupungin hallussa.

9. Kokko VI

Kun keskustan torin alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamisesta luovuttiin, pysäköintitilaa olisi varattava mahdollisesti korttelista 0211, missä liikennemelu on asuinrakentamiselle rajoituksia aiheuttava tekijä, sekä korttelista 9007.

Asemakaava

6. KeskI-Suokylä

Kokko VI sisältää kaupungin omistamien tilojen 5:115 ja 5:130 sekä yksityisomistuksessa olevia rakennettuja alueita. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue ja olemassa olevaa rakennetta tiivistetään.

Alue käsittää korttelit 9007 ja 0211, jotka liittyvät kiinteästi Käräjäkadun ja Kauppakadun välille sijoittuvaan kokonaisuuteen. Korttelin 9007 tonttia 4 koski kaupungin ja Oy Esso Ab:n välillä 20.4.1998 solmittu esisopimus, jolla alue olisi siirtynyt aikanaan kaupungin haltuun. Maanvaihto olisi toteutunut, jos Essolla olisi ollut tarvittavat luvat Etelän Viertotien varteen kaavoitetun huoltoaseman rakentamista varten. Sopimus ei ole kuitenkaan Esson puolelta toteutunut.

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Puolustusvoimat luopuu varuskunnan ampumaradasta vuoden 2014 loppuun mennessä. Ampumaradan aiheuttaman meluhaitan poistuttua Kokko-Taipaleen kaavoitusta voidaan jatkaa vaiheittain.

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Omana kaavoituskohteena uudistetaan Pohjoisen koulun ja keskustan päiväkodin alueiden väliin sijoittuvan alueen asemakaava. Radanvarren korttelin osa on kaupungin omistuksessa. Alueeseen liittyy vielä asemakaavoittamaton pääradan rautatien alue. Korttelinosa on rakentamaton lukuunottamatta vanhaa, muistitiedon mukaan Karjalasta siirrettyä hirsirunkoista asuinrakennusta. Tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta nykyisen asemakaavan mukaisesta rivitalorakentamisesta. Vanhan asuinrakennuksen säilyttämismahdollisuus arvioidaan.

Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2012, (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys talvella 2013/2014, (Ramboll Finland Oy).

10. Kokko VII Asemakaava

Suunnittelualueesta on tehty liikennemeluselvitys joulukuussa 2009, tärinä- ja runkomeluselvitys kesäkuussa 2010.

Puolustusvoimat luopuu varuskunnan ampumaradasta vuoden 2014 loppuun mennessä. Ampumaradan aiheuttaman meluhaitan poistuttua Kokko-Taipaleen kaavoitusta voidaan jatkaa vaiheittain.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2009, muutettu 18.3.2010.

Kokko VII sisältää kaupungin omistuksessa olevan tilan 5:139 aluetta sekä yksityisiä rakennettuja alueita. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue ja olemassa olevaa rakennetta tiivistetään.

7. Lehtiniityn alue, Juppala

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Untolankadun länsipuolelle sekä Untolankadun ja Lehtiniityntien jatkeen varrelle voidaan kaavoittaa uusia omakotitontteja kaupungin omistamalle maalle n. 25 kpl. Alueella on v. 1962 vedenottamoa varten kaavoitettu rakentamaton Y-tontti ja VL-aluetta. Alueelta on tehty rakennettavuusselvitys v. 2012, (Ramboll Finland Oy).

Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys talvella 2013/2014, (Ramboll Finland Oy). Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2012, (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy).

11. Mattilan länsiosa

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

——

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Aluetta rajaavat maantie 130, Kolehmaisenkadun jatke, Tehtaankatu ja Mattilantie. Kaupunginhallitus antoi 26.3.1990 tekniselle lautakunnalle tehtäväksi ko. alueen asemakaavan muutoksen laatimisen. Teollisuuskorttelien ja MT 130 välinen kaavoittamaton alue liitetään teollisuuskorttelien osaksi. Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 3 omistaja esitti kirjeellään, että em. tontilta sallittaisiin liittyminen mt130:lle Markkinatien liittymää vastapäätä. Kaupunginhallitus päätti 20.1.1997 § 70, että esitetty muutos edellyttää yhtä tonttia laa16

——


13. Mattilan eteläosa

jempaa koko Mattilan teollisuusalueeseen liittyvää yksityiskohtaista maankäytöllistä tarkastelua yhteistyössä tielaitoksen kanssa. Korttelin 2110 tontin 1 omistaja on esittänyt, että mt130:n ja tontin välinen alue liitettäisiin osaksi teollisuustonttia.

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Alueen asemakaava on vuodelta 1990. Kaavaa muutetaan tarvittaessa uudistuneiden vaatimusten mukaiseksi. Alueella on voimassa olevan kaavan mukaista kunnallisteknistä verkostoa, muuten alue on uudisrakentamaton.

Kaupunki on vuokrannut Okline Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 16 ja mt130:n välisen alueen 25.11.2001 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin.

14. Länsi-Merkos Asemakaava

Kaupunki on vuokrannut Jm - Case Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 13 ja MT 130:n välisen alueen 13.11.2001 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin.

Mattilantien ja VT 3:n liittymän ympäristössä sijaitsevat kaupungin omistamat ns. Sorrin alue ja Merkosen länsipuolella oleva alue ovat keskeisen sijaintinsa vuoksi elinkeinopoliittisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Näiden alueiden asemakaavallinen kehittäminen on tarpeellista. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2006 VT3:n ja MT 130:n välinen alue on kauppakeskusten (KM) aluetta.

Tekninen lautakunta käsitteli Kolehmaisenkadun jatkamista MT 130:lle koskevaa aloitetta 18.9.2001. Tehtyjen päätösten ja vireillä olevien lukuisten aluetta koskevien erillishankkeiden, asemakaavamuutos- ja tiesuunnitelmahankkeiden keskeneräisyyden vuoksi lautakunta päätti, että asiaan palataan vuoden 2002 kaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä.

15. Sorrin alue Asemakaava

Mattilantien ja VT 3:n liittymän ympäristössä sijaitsevat kaupungin omistamat ns. Sorrin alue ja Merkosen länsipuolella oleva alue ovat sijainniltaan keskeisiä ja moottoritien näkemäalueella sekä siten elinkeinopoliittisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Näiden alueiden asema-kaavallinen kehittäminen on tarpeellista. Alue on Riihimäki 2010 yleiskaavassa selvitysaluetta.

Kaavan yhteydessä on huomioitava yleiskaavaan merkitty ulkoilureittiyhteys MT 130:n varressa. Koska alue on kaupungin sisääntulon ja läntisen julkisivun kannalta keskeinen, aluetta tutkitaan painotetusti myös kaupunkikuvan kannalta.

16. Agroreal Oy

Hämeen tiepiirin ja kaupungin välisessä neuvottelussa 19.9.2003 sovittiin, että kaavoitukseen liittyen laaditaan liikennetekninen selvitys. Työ tehdään konsulttityönä.

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 12.8.2013 § 336 Agroreal Oy:n 9. kaupunginosan, Paroonimäen korttelin 9004 tonttien 9 ja 12 sekä niiden välisen katualueen muodostamisesta yhdeksi tontiksi seuraavaa: 1. Esitettyyn asemakaavan muutokseen suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. 2. Tulevan tontin rakennusoikeus säilytetään nykytilanteen mukaisena (e=0,5).

Liikennetekninen selvitys valmistui maaliskuussa 2006. Kevyen liikenteen Hämeenlinnantien alituksen geotekninen lausunto valmistui kesäkuussa 2007. 20.12.2011 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin, että Oy LJ-Logistics Ltd ja Okline Oy teettävät omistamiensa tonttien ja MT 130:n väliselle täyttöalueelle maaperä- ja pohjavesitutkimukset.

3. Työstä kaupungille aiheutuvat kustannukset (asemakaavan muutos, mahdolliset selvitykset ja tutkimukset, kuulutukset, painatukset jne.) peritään hakijalta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 8.4.2003 ja päivitettiin 8.11.2006.

4. Asemakaavan muutoksen aikataulu ratkaistaan seuraavan kaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä.

12. Herajoen eteläosa Asemakaava

Hyvinkääntien ja MT 130 liittymän eteläpuolella on kaupungin omistuksessa maa-alueita n. 30 ha. Alueelle on tarkoituksenmukaista sijoittaa teollisuus- ja muuta työpaikkarakentamista. Alueen asemakaavoitus voidaan aloittaa yleiskaavan kehittyessä.

——

17

——


D

Ohjelmoimattomat kohteet

1. Vanha Korttionmäki

6. Kirjauksentie - Länsitie

Asemakaavan muutos

Asemakaavan muutos

Vanhan Korttionmäen tonttitehokkuus on vain 0,1. Koko alueen tonttitehokkuutta on tarkoituksenmukaista nostaa, jotta rakennuskannan laajentaminen on mahdollista.

Kirjauksentien katualuetta on levennettävä risteysalueella liikenteen-ohjausjärjestelyiden toteuttamiseksi.

7. Valtakadun pysäköintialue

Samassa yhteydessä tulee asemakaavaa muuttaa myös seuraavien tonttien osalta: • 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 1 tontin 1 pohjoisosaan on rakennettu sadevesiviemäri ja kevyen liikenteen raitti työluvalla. • 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 9002 tontin 5 lounaiskulmaan on rakennettu katua noin 8 m²:n suuruiselle alueelle työluvalla.

Asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto päätti 11.6.2001 § 93 keskustan kehittämiseen liittyen, että Valtakadun ja Suokadun risteyksessä oleva tyhjä tontti kunnostetaan pysäköintialueeksi. Hanke vaatii asemakaavan muutoksen.

8. Vanhat pientaloalueet

2. Teollisuuskatu

Riihimäellä on mm. Hirsimäessä, Kumelassa ja Juppalassa 1940 - 50-luvuilla kaavoitettuja omakotialueita, joissa vanhentuneiden kaavamääräysten ja korkeiden rakennusoikeuksien vuoksi on tarvetta kaavojen uudistamiseen. Rakennusoikeuksia pilkkomalla vanhojen pientaloalueiden kaupunkikuva ja rakeisuus voidaan säilyttää rakennusoikeuksia pienentämättä.

Asemakaavan muutos

Paalukadun liittymään tehdään kaavanmuutos näkemäalueen liittämiseksi katualueeseen.

3. Jarrumiehenkatu

Kaavamuutoksia voidaan toteuttaa pienempinä osina muiden sopivien kaavahankkeiden yhteydessä ja erillisinä laajempina kokonaisuuksina. Tämän kaltainen kaavamuutos toteutettiin ns. Petsamon Y -tontin kaavamuutoksen yhteydessä korttelissa 9007.

Asemakaavan muutos

Jarrumiehenkadusta osa (välillä Kulmakuja–Koivistonkatu) on voimassaolevassa asemakaavassa kevyen liikenteen väylänä. Aluetta käytetään kuitenkin normaaliin liikennöintiin. Kevyen liikenteen osuus tullaan muuttamaan ajoneuvoliikenteelle.

9. Mattilan kiertoliittymä

4. RTV

Asemakaavan muutos

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 11.10.2010 § 384 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Merkoksen kiertoliittymästä antamansa lausunnon yhteydessä, että kaupunki sitoutuu tekemään tarvittavat asemakaavamuutokset kiertoliittymän valmistuttua.

Tekninen lautakunta päätti 18.3.2008 § 95 vuokrata RTV Yhtymä Oy:lle noin 950 m²:n suuruisen määräalan yhtiön Mattilantien toimipisteen lounaispuolelta. Samassa yhteydessä lautakunta päätti, että kaupunki tulee myöhemmin ympäristössä mahdollisesti tehtävien asemakaavan muutostöiden valmistuttua myymään alueen yhtiölle osaksi muodostettavaa tonttia.

Suunniteltu liittymä sijaitsee osittain tie- ja osittain katualueella. Tiealue muutetaan katualueeksi. Kiertoliittymä toteutettiin 2011.

5. Kontiontie 41 - 43 Asemakaavan muutos

10. Voimalinjan alue

Kaupunginhallitus päätti 15.9.1997 § 534, että 13. kaupunginosan, Uramon korttelin 5 tontin 6 itäpuolelta liitetään noin 39 m²:n suuruinen asemakaavan mukainen puistoalue em. tonttiin.

——

Asemakaavat ja asemakaavojen muutokset

Fingrid Oyj on päättänyt siirtää Suomen kantaverkkoon kuuluvan 110kV runkolinjan ns. ”Rautarouvan” Riihimäen kaupungin kohdalla toisaalle kantatie 54:n varteen. Käyttörajoituksen näin poistuessa Riihimäellä Hausjärven rajalta Vienolan sähköasemalle saakka, saattaa vapautuvalle alueelle olla mahdollista kaavoittaa korttelialueita omakotirakentamiselle. Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 sel18

——


vitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Kokko V:n alueella käyttörajoituksen poistuessa alueen asemakaavaa voidaan muuttaa asuintonttien korttelialueen lisäämiseksi. Samalla korttelin 3102 pohjoisrajaa voidaan tarkistaa.

E

Tulevat yleiskaavoituskohteet

1. Keskustaajama

3. Arolampi

Riihimäen keskustaajaman alueelle on tarpeen laatia laajempi maankäyttösuunnitelma, jossa mahdollisesti tiivistettävät ja maankäytöltään muutettavat alueet sekä liikenneverkon kehittämisperiaatteet sekä liittyminen ympäröiviin alueisiin voidaan määritellä tulevan asemakaavoittamisen tueksi. Vanhojen omakotialueiden kaavallista kapasiteettia ja rakenteen tiivistämismahdollisuuksia selvitetään 2010. Laadittavia selvityksiä: • kaavojen toteutumaton rakentamiskapasiteetti • palveluverkko • joukkoliikenneverkko • väestötarkastelut, kehitysennusteet eri alueilla • eri alueiden kehittämislähtökohdat • rakenteen tiivistämismahdollisuudet

Kun ns. logistiikka-alueen eli Etelä Vahteriston ja Pohjois-Monnin maankäyttö sekä Arolammin orren sijoittaminen on osayleiskaavalla pääpiirteissään ratkaistu, voidaan Arolammin–Monnin alueen pääpiirteinen maankäyttö suunnitella. Alueen asutusta voidaan täydentää ja lisätä uutta asuinaluetta soveltuville alueille. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: • Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu, 2005, Riihimäen kaupunki, WSP-LT konsultit Oy • Kasvualuevertailun yhteydessä v.2005 on radan meluvaikutukset alustavasti selvitetty • Korttionmäen asemakaavan muutoksen yhteydessä on teetetty ratameluselvitys v. 2004 • VHL:n teettämänä on valmistunut alueen pohjavesiselvitys v. 2008. • Koko kaupungin meluselvitys, 2008.

2. Riutta

Riuttan alue on taajaan asuttu kaavoittamaton alue moottoritien länsipuolella. Alueelle kohdistuu rakentamispainetta. Alueen koilliskulman läpäisee Loppi–Riihimäki siirtoviemäri- ja vesijohtolinja. Tielaitos on valmistellut alueelle läntisen sisääntulotien aluevaraussuunnitelman, joka noudattaa maakuntakaavan ja aikaisemmin lausunnolla olleen vaihtoehto 4:n linjausta. Alue tulisi varata soveltuvilta osiltaan asuinrakentamiseen. Alue on maakuntakaavassa kyläaluetta. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: • Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu, 2005, Riihimäen kaupunki, WSP - LT konsultit Oy • kasvualuevertailun yhteydessä v.2005 moottoritien (vt 3) meluvaikutukset on alustavasti selvitetty Mattilantien liittymästä pohjoiseen. • Koko kaupungin meluselvitys, 2008

Laadittavia selvityksiä: • alueen luontoarvot ja mahdolliset suojeltavat kohteet • muinaismuistot • hulevesiselvitys • mahdollisen Arolammin orren meluvaikutukset

Laadittavia selvityksiä: • läntisen sisääntulotien arvioidut meluvaikutukset • alueen luontoarvot ja mahdolliset suojeltavat kohteet • pohjavesiselvitys ja hulevesiselvitys

——

19

——


F

Muut suunnittelukohteet

1. Suunnittelutarveratkaisut

5. Katselmustoimikunta

2. Poikkeamispäätökset

Rakennuslupien ennakkoarviointia ja -tarkastusta tehdään katselmustoimikunnassa, jossa ovat edustajat rakennusvalvonnasta, kaavoitusyksiköstä, palotarkastuksesta ja terveystarkastuksesta. Lisäksi katselmustoimikunta pyrkii työssään edistämään hyvää rakentamistapaa, rakennussuojelua ja tasapainoista kaupunkikuvaa.

Kaavoitusyksikölle kuuluu suunnittelutarveratkaisuiden valmistelu ja niihin liittyvä asiakaspalvelu. Suunnittelutarveratkaisuista päättää Riihimäen kaupunginhallitus.

Kaavoitusyksikölle kuuluu poikkeamispäätösten valmistelu ja niihin liittyvä asiakaspalvelu. Poikkeamispäätöksistä päättää Riihimäen kaupunginhallitus tai Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

6. Seudullinen yhteistyö Riihimäen teknisen toimen edustajat osallistuvat toimialakohtaisesti alueellisen yhteistyöryhmän työhön. Työryhmissä on edustajat Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Lopelta ja Hausjärveltä.

3. Maisemasuunnittelu

Hämeen liitto koordinoima maankäytön kehityskuvahanketta on valmisteltu vuodesta 2008. Työhön osallistuivat mm. Riihimäen–Hyvinkään talousalueen kuntien maankäytön suunnittelusta vastaavat. Työ valmistui lopulliseen asuunsa 2010.

Kaavoitusyksikössä laaditaan asemakaavoihin liittyvää maisemasuunnittelua sekä maiseman yleissuunnittelua puistojen ja virkistysalueiden yksityiskohtaisen suunnittelun pohjaksi. Lisäksi laaditaan muuhun maankäytön suunnitteluun liittyviä maisemanhoito- ja käyttösuunnitelmia.

Seudullista yhteistyötä tehdään vuonna 2010 Kerava–Riihimäki -lisäraideprojektin työryhmissä.

4. Puistosuunnittelu

7. Aloitteet

Kaavoitusyksikössä laaditaan yhteistyössä kunnallisteknisten palveluiden kanssa kaupungin puistojen sekä katuviherrytyksen yleis- ja toteutussuunnittelua.

——

Kaavoitusyksikössä valmistellaan vuosittain useita lausuntoja erilaisista aloitteista, jotka liittyvät suoranaisesti tai välillisesti kaavoitukseen.

20

——


G

Asiakaspalvelun yhteystiedot

Asiakaspalvelu Kaavoitusyksikkö sijaitsee teknisessä keskuksessa, Eteläinen Asemakatu 2, 3. kerros, ns. "Yritystalo". Avoinna keskuksen aukioloaikoina, arkipäivisin maanantaista torstaihin 8.00 - 15.00 ja perjantaisin 8.00 - 14.30.

Asiakaspalvelutehtäviä hoitavat henkilöt: kaavatiedustelut, nähtävillä olevat kaavat, asemakaavoitus ja kaavoitusyksikön internet-sivut: Irmeli Hietamäki, kaavoitusavustaja p. 019 758 4830 irmeli.hietamaki@riihimaki.fi Merja Pellikka, kaavoitusavustaja p. 019 758 4829 merja.pellikka@riihimaki.fi asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen neuvonta, suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset: Ilpo Lehtinen, kaavoitusinsinööri p. 019 758 4827 ilpo.lehtinen@riihimaki.fi Niina Matkala, kaavasuunnittelija p. 019 758 4831 niina.matkala@riihimaki.fi osastopäällikkö, projektit, yleiskaavoitus ja maakuntakaavoitus: Raija Niemi, kaavoituspäällikkö p. 019 758 4825 raija.niemi@riihimaki.fi projektit, asemakaavoitus ja kaavoitusyksikön internet-sivut: Anniina Korkeamäki, kaavoitusarkkitehti p. 019 758 4826 anniina.korkeamaki@riihimaki.fi Tuula Aittola, suunnittelija p. 019 758 4828 tuula.aittola@riihimaki.fi projektit, yleiskaavoitus ja kaavoitusyksikön internet-sivut: Niina Matkala, kaavasuunnittelija p. 019 758 4831 niina.matkala@riihimaki.fi Seppo Itkonen, yleiskaava-arkkitehti p. 019 758 4809 seppo.itkonen@riihimaki.fi

——

21

——


Liitteet

Riihimäen kaupunki Kartta- ja tonttiyksikkö 18.3.2014

Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Riihimäellä

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 7 § mukaan on kaavoituskatsauksen yhteyteen kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Riihimäen kaupunki ei ole asettanut erityisiä kappalemäärään tai pinta-alaan perustuvia tavoitteita luovutettavien tonttien tai hankittavan raakamaan määrälle; pyrkimyksenä on kuitenkin riittävien kasvuedellytyksien turvaaminen. Riihimäen väkiluku on kasvanut viimeisenä vuosina hieman alle yhden prosentin vauhdilla. Kasvavalle väestölle riittävä asuintonttituotanto on kyetty vuosina 2004 - 2012 toteuttamaan luovuttamalla markkinoille vuosittain noin 50 erillispientalotonttia sekä yksittäisiä rivi- ja kerrostalotontteja. Globaalin ja kansallisen taloudellisen tilanteen sekä luottolaitosten kiristyneiden luotonantokriteerien vuoksi vuosi 2013 on ollut aiempaan kehitykseen nähden poikkeuksellinen; erillispientalotonttikysyntä supistui murto-osaan aiempien vuosien määristä. Pitemmällä aikavälillä tulee Riihimäen kaupungin kuitenkin varautua kasvun luomaan kysyntään, jolloin tonttien luovutuksen, kaavoituksen ja raakamaan hankinnan on kyettävä vastaamaan kysynnän mukaiseen tavoitteeseen. Erillispientalotonttien osalta kaupungilla on olemassa suunnitelma tonttituotannon toteuttamisesta vuoteen 2020 saakka. Kaavoituksen toimenpitein tonttivaranto kyetään turvaamaan nykyisellä raakamaareservillä noin vuoteen 2016 - 2017 saakka, nykyisen taloustilanteen jatkuessa muutaman vuoden kauemminkin. Vuodesta 2017 eteenpäin tonttituotannon turvaamisessa on kuitenkin varauduttava raakamaareservin kasvattamiseen nykyisestä. Kaavoitettua, mutta vielä luovuttamatonta reserviä on kaupungilla tällä hetkellä noin 80 tontin verran. Tämä vastaa noin kahden vuoden tonttitarvetta, joskin osa tonteista edellyttää kunnallisteknisiä toimenpiteitä ennen luovuttamista rakentamiseen. Rivi- ja kerrostalotonttien osalta olemassa oleva varanto rajoittuu noin 10 tonttiin, joista valtaosa on kerrostalotontteja. Rivitalotonttien osalta kysyntä ylittää Riihimäellä tarjonnan kaupungin varannon suhteen; aiemmin kaupunki on kyennyt luovuttamaan noin 4 - 6 rivitalotonttia vuosittain tuotantoon. Sopivan raakamaan puutteessa tulevat seuraavat vuodet kuitenkin rivitalotonttien osalta olemaan aiempaa niukempia. Asuinkerrostalotonttien osalta yksityisessä omistuksessa on kuitenkin merkittävä määrä rakennusoikeutta, joten tältä osin kysyntään nähden reservi on riittävä lähivuosien tarpeisiin. Yksityisessä omistuksessa olevien rakentamattomien, asuntotuotantoon kaavoitettujen tonttien määrä on vähäinen lukuun ottamatta asuinkerrostalotontteja. Kaupungin maapoliittinen ratkaisu kaavoittaa raakamaan ensimmäinen asemakaava pääsääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle rajoittaa merkittävästi yksityisessä omistuksessa olevan maareservin kasvua ja korostaa kaupungin oman toiminnan merkitystä asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä arvioitaessa. Kaupungin tulee panostaa riittävän raakamaareservin hankintaan. Ari Vettenterä kaupungingeodeetti

——

22

——


——

23

——


——

24

——


Hankeaikataulu

2 A. YLEISPIIRTEISET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT

T

H

M

H

T

0 K

1 H

4 E

S

L

M

J

HUOM.

1. KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKE 2. ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKE 3. PELTOSAARI-HANKE 4. KALMUN OSAYLEISKAAVA 5. ETELÄ-VAHTERISTON JA POHJOIS-MONNIN OSAYLEISKAAVA 6 .RIIHIMÄEN YLEISKAAVA 2035

B. DETALJIKAAVAT 1. LINJA-AUTOASEMA

KHO 9/9-13

2. HÄMEENKATU 52 3. HERAJOEN MEIJERI 4. PUNKANTIE 2 5. KRUUNUASUNNOT YM 6. RÄÄTYKÄNMÄKI 1 7. SAKO 8. TEHDASKYLÄNKATU 9. AROLAMMIN ERITASOLIITTYMÄ 10. VT 3:n - MT 130:n RISTEYSALUE 11. RÄÄTYKÄNMÄKI 2 12. HERAJOEN KESKUSTA 13. TIENHAARA Y-TONTTI 14. Y-TONTTI PÄIVÖLÄNTIE 15. Y-TONTTI PILLIKATU 16. Y-TONTTI UPOKKAANTIE 17. Y.TONTTI TOIVONTIE 18. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ 19. RIIHIMÄENPORTTI VI 20. PELTOSAARI I 21. HANKEKAAVAT F. MUUT SUUNNITTELUKOHTEET 1. SUUNNITTELUTARVERATKAISUT 2. POIKKEAMISPÄÄTÖKSET 3. MAISEMASUUNNITTELU 4. PUISTOSUUNNITTELU 5. KATSELMUSTOIMIKUNTA 6. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ 7. ALOITTEET 180314 M-L P

——

25

——


——

27

——


Kaavoituskatsaus 2014 / Riihimäen kaupunki