Page 1

2 • 2017

KOTI&KAUPUNKI RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI • WWW.RIIHIMAKI.FI • JULKINEN TIEDOTE / RYHMÄJAKELU

He min ä o i, len Ke r ro tul n R Rico. eva i isu ksun ude sta .

8-9

OPPIA TOIMINNAN KAUTTA   4 UUDEN VALTUUSTON UUDET KASVOT

     6

VARAUDUTAAN JA OLLAAN VALMIINA

RIIHIMÄKI JATKAA REILUNA KAUPUNKINA

10


2

Koti & Kaupunki 2 • 2017

Riihimäen taidemuseo TEATTERI

TAIDE

17.6.–29.12. Taiteilijattaret – Teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista. 7.10.2017–28.1.2018 KYLLÄ – Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton vuosinäyttely. Kiina-pienoisnäyttely ja Helene Schjerfbeck -huone.

Riihimäen taidemuseo

11.5.–31.12. Suomenpeura. ■ 3.–19.11. Kuun poika Itsenäisyyden juhlavuoden ■ 8.–15.12. Saiturin joulu päänäyttely. ■ 29.12.–3.1. The Joker’s 10.10.–5.11. Vuoden Madness Experience Luontokuvat 2016. www.rnt.fi www.metsastysmuseo.fi Kino Sampo, Suokatu 9 Tehtaankatu 23 A

KOTI&KAUPUNKI

www.riihimaentaidemuseo.fi Temppelikatu 8

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI Julkaisija Riihimäen kaupunki Päätoimittaja Anna Availa, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Toimitus Olli Ahola, Anna Korkala ja Anne Tarsalainen Painopaikka Lehtisepät, Tuusula

SUOMEN NUORISOTEATTERI METSÄSTYS■ 14.10.–30.11. Koirien MUSEO Kalevala

Riihimäen Nuorisoteatteri 14.10.–30.11. Koirien Kalevala 3.–19.11. Kuun poika 8.–15.12. Saiturin joulu 29.12.–3.1. The Joker’s Madness Experience

www.rnt.fi Kino Sampo, Suokatu 9

PÄÄKIRJOITUS ■ Rico

Meillä on yhteinen visio NIMENI ON RICO. Olen kaupungilla töissä, ja minun tehtävänäni on tehdä tunnetuksi kaupunkistrategiaa ja kertoa siitä selkeästi. Nimeni on lyhenne #RIICONNECTING-sanasta. Se tarkoittaa, että Riihimäellä tulevaisuus syntyy kohtaamisissa. Minut on tehty kaikenlaisista kivoista kierrätysesineistä – antennin pätkistä ja kameran tripodeista. Minut nähdessäsi muistat, että Riihimäki on tulevaisuudessa teknologian ja ympäristön kotikaupunki. Minut on ohjelmoitu olemaan rohkea, reilu ja ripeä. En ole lainkaan kylmä tyyppi, vaan symppis ja positiivinen. Minut tapaa aina silloin, kun on puhetta kaupungin tulevaisuudesta. Esiinnyn videoilla ja esitteissä, verkkosivuilla ja tilaisuuksissa. Törmäät minuun myös pahvisena, kun edustan erilaisissa tapahtumissa. Meillä on yhteinen visio, joten tehdään uusi Riihimäki yhdessä.

CRISTIAN LAEVUO

Luonnonsuojelija, opiskelija (Kestävän kehityksen amk, Erä- ja luonto-oppaan at)

Riihimäellä yli 15 vuotta OLEN KATSELLUT YLI 15 VUOTTA samaa ikkunamaisemaa kuin Samuli Paronen aktiivivuosinaan. Asuessani aikuistuttuani sekä Tampereella että Helsingissä kaipasin koko ajan takaisin pienempään kaupunkiin. Mielestäni Riihimäki on vehreämmän infrastruktuurin myötä esteettisestikin entistä viihtyisämpi. Riihimäki on ollut sijainniltaan hyvä liikenneyhteyksineen. Viime vuosina yhteyksissä palveluineen on tapahtunut valitettavia huononnuksia. Toivottavasti suljettujen ovien takana ymmärretään, että ekologisemmalla joukkoliikenteellä on paljon enemmän merkitystä muutenkin kuin bisnesmielessä. Huononnukset eivät rohkaise ihmisiä tulevaisuuden palveluiden pariin. Näkisin mielelläni toimivan joukkoliikenteen osana julkisia palveluita tulevaisuudessakin. Yksi eniten minua häiritseviä asioita kaupungistumisessa on asukkaiden luontosuhteen tila. Kaupunki- ja lähiluonto on

monille yhä vaikeammin tavoitettavissa. Viheralueet asutuksen läheisyydessä (200 m–3 km) on siksi entistä tärkeämpi säilyttää. Lukuisat vanhat elinympäristöt ovat katoamassa eikä tuotantoeläimiäkään näy enää juurikaan edes kaupunkialueen liepeillä. Ympäristön monimuotoisuus heikkenee, ellemme ala toden teolla suojelemaan ja ennallistamaan alueita, jotka sellaiseen sopivia ovat. Viheralueiden ja metsien säilyttäminen puolestaan kompensoi takaisinheijastusvaikutusta ja ilman saastumista.

Puhtaan, mahdollisimman saasteettoman ympäristön vaikutukset terveydelle ja viihtymiselle on tutkitusti todettu. Niillä on merkitystä menestyvän kaupungin kannalta. Kaikenlaisten asukasryhmiemme toimeentulo jatkossa on meidän käyttäytymisemme varassa. Kaupunkilaiset voivat jokainen asenteillaan ja päättäjät kestävillä päätöksillään edesauttaa Riihimäen houkuttelevuutta hyvälle elämälle jatkossakin. Työtä sen eteen tarvitaan joka hetki. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti

Riihimäen Teatteri 21.9.–25.11. Pesärikko 13.10.–16.12. Janne Katajan Riihimäki. 1.11.–9.12. Illallinen yhdelle… kahdelle… kolmelle. 2.–11.11. Arvoituksellisia muunnelmia. 31.12. Pete Poskiparta – Mielenmagiaa.

Riihimäen Teatteri

www.riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1

LYHYESTI

Vammaispalvelujen toimisto sosiaalikeskukseen Vammaispalvelujen toimisto on muuttanut Yritystalolta Sosiaalikeskukseen lokakuun alussa. Jarrumiehentiellä sijaitseva Sosiaalikeskus on avoinna maanantaista torstaihin kello 8.00–12.00 ja 12.30–15.00 sekä perjantaisin kello 8.00–12.00 ja 12.30–14.30. Aukioloaikoina kirjepostia voi jättää vahtimestarille ja aukioloaikojen ulkopuolella ulko-oven postilaatikkoon. ■

Asematunnelissa kokeillaan pyöräilyn sallimista Rautatieaseman tunnelissa kokeillaan pyöräilyn sallimista. Kokeilun aikana jalankulku ja pyöräily on erotettu omille kaistoilleen. Tunnelin hissien edustoille on merkitty suojatiet ja suojateiden reunoille hidasteet, joiden toivotaan edesauttavan hisseillä liikkuvien turvallisuutta ja hillitsevän pyöräilijöiden nopeuksia. Tunnelin keskustan puolella oleva porraskäytävä on suljettu kokeilun aikana. Pyöräilijöitä pyydetään noudattamaan erityistä varovaisuutta liikkuessaan tunnelissa. Kokeilun aikana järjestelyjen toimivuutta seurataan tunnelissa. Kaupunkilaiset voivat antaa palautetta tunnelissa liikkumisesta kokeilujakson aikana kaupungin verkkopalvelun osoitteessa riihimaki.fi/palaute. ■

Lehti- ja haravointijätettä Kinturiin lauantaina 21.10. Kinturinmäen maankaatopaikalle vastaanotetaan maksutta kuntalaisten haravointi- ja lehtijätettä lauantaina 21.10. kello 10–15 osoitteessa Kinturinkuja 1. Kinturiin ei voi tuoda kompostijätettä kuten omenia. Jos omenoita jää kuitenkin yli tarpeen tai ne ovat pilaantuneita tai tautisia, laita vähitellen bio- tai sekajätteen joukkoon tai vie suuret määrät ja tautiset omenat jätteenkäsittelyalueelle. Puutarhajätteen kasaaminen metsiin, puistoihin tai toisen maalle on roskaamista ja jätelaissa kielletty. Jätteen seassa kulkeutuvat puutarhakasvien siemenet, juurakot ja varret pystyvät myös leviämään uusille kasvupaikoille. ■

RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEO ■ 22.1.–20.12. 100 aarretta Riihimäeltä. ■ 6.9.–20.12. Riihimäki 100 vuotta sitten ja nyt, Timo Salmisen postikortteja ja valokuvia. ■ 6.9.–20.12. Kotikaupunki, Jarmo Rantasen valokuvia.

www.riihimaenkaupunginmuseo.fi Öllerinkatu 3

Suomen lasimuseo

3

Suomen lasimuseo

18.5.–5.11. 100 lasissa, 100 vuotta – 100 esinettä. 22.9.-5.11. Sakari Pykälä – kuvanveistäjä ja muotoilija. 22.9.-31.12. Kiehtova kierre – Filigraanilasi Suomessa. 24.11.-31.12. Pohjoismaista lasia.

www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23

TÄSSÄ NUMEROSSA 4 -5 Erilaisten ihmisten kohtaamisesta syntyy hyviä asioita

6 -7 Meilläkin valmistaudutaan erilaisiin kriiseihin

Lue liite ja tutustu minuun, Riihimäen uuden kaupunkistrategian viestinviejään.

8 -9 Pohjolanrinteen koulussa opitaan ilmiöiden avulla

11 Ajankohtaista Riihimäellä Bussiin kahdella eurolla. Suomi.fi kokoaa julkiset palvelut. Riihimäki jatkaa reiluna kaupunkina. Kirjastojärjestelmä uusitaan. Nuorille loma harrastussovellus. Anna palautetta ja voita Riihimäki-palkintoja.

RIIHIMÄEN VESI

12 -15 Tietopaketti Riihimäen Vedestä VESILAITOKSEN UUSI JOHTOKUNTA esittäytyy ja vastaa muutamiin kysymyksiin. Puheenjohtaja Petri Mattila lupaa, että vesilaitoksen toiminta on jatkossakin laadukasta ja kustannustehokasta. TURVALLISEN JA RAIKKAAN hanaveden lähtökohtana ovat pohjavesialueet, joista meidän tulee pitää hyvää huolta. Veden tuotantoa ja laatua myös valvotaan jatkuvasti.


4

Koti & Kaupunki 2 • 2017

Teksti: Anna Korkala Kuva: Jenniina Nummela

Nyt tehdään uudella tavalla.

HYVÄÄ SYNTYY, KUN ERILAISET IHMISET KOHTAAVAT Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri sekä ensimmäistä kauttaan kaupunginvaltuustossa istuvat Anni Antila, Kari Majaranta ja Jere Mattila kertoivat ajatuksiaan valtuustotyöskentelystä ja Riihimäestä. MUSIIKIN MONITOIMIMIES ja viimeiset 18 vuotta Riihimäen A-kanttorina toiminut Kari Majaranta on asunut ikänsä seitsemän kilometrin säteellä Riihimäestä. Mies voi sanoa tuntevansa kaupungin hyvin. Parasta valtuustotyössä on olla kaupunkilaisten äänitorvena hallintoon sekä kanssakäyminen muiden valtuutettujen ja kaupungin työntekijöiden kanssa. – Positiivista on olla osallisena asioissa, joilla on todellista merkitystä. Kääntöpuolena on niin sanottu poliittinen peli, jota en tunnusta vielä osaavani. Valtuustotyötä siivittää kuitenkin mukavan positiivinen henki, määrittelee Majaranta. Musiikin maisterilla on erikoisosaamisena laulun A-tutkinto. Seniorivaltuutettu soittaa koskettimia IHAN JEES -bändissä, remontoi omakotitaloa ja kunnostaa venettään. Sosiaalija terveyslautakunnissa ja maakuntavaltuustossa varsinaisena jäsenenä ja kaupunkikehityslautakunnan varajäsenenä toimiva Majaranta haluaa työssään ensisijaisesti olla osana nostamassa taloutta nousuun. – Minulle tärkeimpiä asioita ovat oikeudenmukaisuus, yhteen hiileen puhaltaminen ja turhan vastakkainasettelun purkaminen. Musiikkiliikettä kaupunkialueella pyörittänyt valtuutettu on huolissaan keskustasta ja sen yrittäjistä. – Riihimäki on hieno kaupunki, mutta keskusta on ongelmallinen ja ahdas. Prisma-keskus ja Voimala ovat vieneet kivijalkakauppojen asiakkaita, muistuttaa Majaranta. Paluumuuttajana mukaan politiikkaan. Vihreiden Anni Antilan, 43, Riihimäki on itsekriittinen, rehellinen ja hiljaisesti ylpeä. Paljon kokoistaan suurempi. Poliitikon tavoitteena on toteuttaa niiden arvojen mukaista työskentelyä, johon äänestäjät mandaatin antoivat – kestävän, yhteisöllisen uutta luovan, yhden- ja tasa-arvoisen sekä kulttuuriaan ja ihmisiään arvostavan Riihi-

Minulle tärkeimpiä asioita ovat oikeudenmukaisuus ja turhan vastakkainasettelun purkaminen.

mäen rakentamista. Innokas polkupyöräilijä on koulutukseltaan upseeri ja työskentee nyt freelancerina museotekniikan alalla. Politiikkaan osallistuminen ei ole Antilalle itseisarvo. – Toivoisin verkostojen ja yhteisöjen pystyvän paikallisesti rakentamaan toimivampaa yhteisöä. Politiikka kuitenkin on vahva väline – keino osallistua ja tukea yhteisön kasvua. Työtään kaupunkikehityslautakunnassa Antila pitää merkityksellisenä. Haastava työ rohkaisee myös tutkimaan käsiteltäviä asioita esityslistoja syvemmin. – Kestävän kehityksen seuraaminen yhdyskuntarakenteessa ja liikenteessä ovat asialistallani korkealla, kuten myös kaupunkikuvaan, rakennustaiteeseen ja kaupunkiviihtyvyyteen liittyvät ratkaisut. Yhteisöllisen kaupunkikulttuurin, elämän ja osallistumisen mahdollistaminen ovat lautakuntatyön keskeisiä näkökulmia.

Nuorisopolitiikasta kaupunginvaltuustoon. 19-vuotias Jere Mattila näkee Riihimäen rauhallisena, laadukkaita palveluita tuottavana kaupunkina, jossa kaikilla on hyvä olla. – Tulevaisuudessa Riihimäen tulee profiloitua paremmin asukkaidensa huomioimisessa, jotta yhä useammalla olisi syitä muuttaa Riihimäelle, nuorukainen painottaa. Mattilalla on kokemusta jo opiskelija- ja nuorisopolitiikasta. Lisäpotkua kuntavaaleihin antoivat kokemukset monenlaisten ihmisten arjesta ja tietyistä epäkohdista. Oikeustieteiden opiskelu tuo vankan tietopohjan yhteiskunnasta, mikä tukee myös valtuustotyötä. – Haluan toimia oikeudenmukaisesti ketään mielistelemättä, puuttua relevantteihin seikkoihin ja pyrkiä aktiiviseen vuoropuheluun kuntalaisten kanssa. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa käsitellään peruskoulujen ja lukion sekä varhaiskasvatuksen asioita, jotka ovat minulle tärkeitä.

Mattila opiskelee Helsingissä kansanopistossa oikeustieteitä. Vapaa-aika kuluu luottamustehtävien, ystävien ja uusien taitojen harjoittelun parissa. Syksy tuo tullessaan vierailun PS Linnunpesään ja Riihikotiin, minne Mattila tekee keikan vapaaehtoisena. – Ja mikä parasta, minut on otettu erityisen positiivisesti vastaan. Kaikki tällainen tuo lisää energiaa omaan tekemiseen.

Puheenjohtaja tuo heikommankin äänet esiin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Hämeen Sosialidemokraattien puheenjohtaja Miia Nahkurin mukaan Riihimäki on virkeä ja sopivan kokonainen kaupunki, jonka kehitysmahdollisuudet ovat äärettömät. – Täällä kaikki on lähellä, ja Riihimäki on koko maailmaa lähellä. 31 vuotias Nahkuri on sosiaalialan ammattilainen ja töissä Janakkalan kunnassa. – Keskuudessamme on monia heikommassa asemassa olevia ihmisiä, joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa. Halusin tuoda esiin nämä äänet ja epäkohdat, joita työssäni näen. Hyvää syntyy, kun erilaiset ihmiset kohtaavat. Tavoitelistalla on kuntalaisten luottamus sekä yhteistyön edistäminen eri ryhmien ja ihmisten välillä myös kuntarajojen yli. Tähän tarvitaan yhteistyötä sekä toistemme kuulemista. Uusi kuntalaki asettaa puheenjohtajan työhön paljon vaatimuksia. – Taloudellinen tilannne on haastava, mutta toivoisin, että näkisimme kaupungin kehitysmahdollisuudet. Riihimäen sijainti on mainio, ja meillä on paljon erottumistekijoitä. Nahkuri iloitsee nähdessään, kuinka paljon hyviä ideoita syntyy, kun eri tavalla asioista ajattelevat ihmiset kohtaavat. – Jatkuva oppiminen on ilahduttaa ja pitää mielen virkeänä. Politiikka on ennen kaikkea ihmisenä kasvamista, ei kokoustekniikkaa. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti

Hallintosääntö uudisti lautakuntien roolin KESÄKUISEN hallintosäännön uudistuksen yhteydessä toimielin- ja luottamuselinpuolella muutoksia tapahtui sekä lautakuntien nimikkeissä että toiminnassa. Toimielinten määrä väheni, ja toimivaltaa jaettiin uudelleen. Nyt luottamuselimet päättävät strategisista linjauksista ja poliittista harkintaa vaativista asioista. Rutiininomaiset, operatiiviseen toimintaan liittyvät asiat siirtyvät virkamiestasolle. – Kuntalaki ohjaa kaupunginhallitusta olemaan keskiössä suhteessa toimielimiin, eli sillä on merkittävästi päätösvaltaa. Aikaisemmin meillä meni melko pieniäkin operatiiviseen päätöksentekoon kuuluvia asioita toimielinten ja jopa valtuuston päätettäväksi, Riihimäen kaupungin hallintojohtaja Jussi Savola kertoo. Valtuuston käsittelemien asioiden määrä vähenee, mutta painoarvo kasvaa. – Luottamushenkilöiden tehtävänä on päättää suunta, mihin Riihimäki kaupunkina tulevaisuudessa menee, ja seurata ja valvoa sitä. Eli merkittävää strategista ohjausta, pitkän aikavälin suunnittelua ja suuria linjoja, Savola luettelee. Käytäntö hioutuu ajan kanssa. Tilanne on uusi kaikille. Muutoksen suuruutta käytännön työssä on hankala arvioida ennalta. – Riksu on iso kaupunki, laiva kääntyy hitaasti. Joudumme kaikki harjoittelemaan uudistuksen kanssa. Uskon, että tämä saadaan hiottua kaikkia miellyttäväksi. Tekninen toimi tunnetaan nykyään kaupunkikehityksen toimialueena, kasvatus ja opetus puolestaan sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialueena. – Nimikkeet ja henkilöt toimialueiden takana pitää saada tutuksi. Pohdimme parhaillaan, kuinka tämä lanseerataan, Savola kertoo.

p – Valtuutetun työ on haastavaa ja vaatii paneutumaan käsiteltäviin asioihin esityslistoja syvemmin, Miia Nahkuri, Kari Majaranta, Anni Antila ja Jere Mattila toteavat.

Tekstit ja esitykset laadukkaammiksi. Valmistelussa oleva talousarvio on esimerkki haasteesta, jota ollaan viemässä valtuustoon uuden ajattelun mukaisesti. Lautakunnat eivät enää valmistele talousarviota itsenäisesti, vaan toimivat lausunnonantajina. Virkamiesvalmistelun näkökulmasta päätöksenteon määrä on jossain määrin lisääntynyt. Kun käsiteltävien asioiden määrä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa vähenee, esitystekstien sisällön ja laadun merkitys kasvaa. Tavoite on, että toimielimet saavat jatkossa entistä paremmin ja kattavammin perusteltuja päätösehdotuksia. ■

5


6

Koti & Kaupunki 2 • 2017

Teksti: Anne Tarsalainen Kuvat: Jenniina Nummela ja Lehtikuva

MAAILMA MUUTTUU JA SEN MYÖTÄ VALMIUSTASO Riihimäellä viranomaiset päivittävät säännöllisesti osaamistaan erilaisiin kriiseihin varautumisessa. Viimeisimpänä harjoituksena toteutettiin Tulva17-valmiusharjoitus. KAUPUNGIT JA KUNNAT järjestävät säännöllisesti viranhaltijoilleen valmennusharjoitusta erilaisten kriisien varalta. Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on häiriö- ja poikkeusoloihin valmentavan koulutuksen antaminen. – Olemme järjestäneet maakunnille ja yksittäisille kaupungeille näitä koulutuksia keskimäärin joka toinen vuosi, kertoo Pelastusopiston vanhempi opettaja Petri Huupponen. Valmennusharjoituksia on järjestetty vuosikymmeniä, vaikkakin huomiota ne ovat saaneet vasta viime aikoina jännittyneen maailmanpolitiikan vuoksi. Harjoituksia suunnitellaan niin, että niiden taustalle kuvitellaan jokin poikkeus- tai häiriötila, joiden taustalla voisi olla kyberhyökkäys, rankkasateiden aiheuttama tulva tai pahimmassa tapauksessa sota. – Kainuussa järjestimme harjoituksen, jossa evakuoitiin koko väestö toiselle puolelle maata. Tavallisimpia harjoituksia viimeaikoina ovat olleet kyberhyökkäyksiin varautuminen. – Tietoturvallisuuden parantaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä. Kyberhyökkäyksen seurauksena voi olla myös laajamittainen sähkökatkos ja sen aiheuttamat vahingot. Kaikissa valmiusharjoituksissa on tärkeää informaation välittäminen viranomaisten kesken. – Tärkeää on myös se, että nämä harjoitukset antavat osallistujille mahdollisuuden testata omia valmiustaitojaan sekä tunnistaa mahdolliset kehittämistarpeet, Huupponen painottaa. Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia. Valmennusharjoitusten apuna käytetään uusinta teknologiaa. Tietokone-

Jokainen joutuu tekemään kriisissä omia yksittäisiä päätöksiään sekä päätöksiä myös ryhmässä.

simulaattoreiden avulla kriisitilanteesta saadaan osallistujille aidompi kokemus. – Digitalisaatio elävöittää harjoituksia ja tuo paljon myös uusia mahdollisuuksia. Käyttämällemme digitaaliselle harjoitusalustalle voimme kerätä myös kaiken sen tiedon, jota harjoitus osallistujilleen tuottaa. Jokaisen on mahdollista käydä tilannetta jälkeenpäin uudelleen läpi. Riihimäellä järjestettiin syyskuun 19. päivä Tulva17-valmiusharjoitus, jonka Petri Huupponen on suunnitellut yhdessä Hämeen ELY-keskuksen sekä turvallisuusteknologiaa tuottavan Insta Trust Oy:n kanssa. Instan Trasim harjoitusalustaa sekä harjoitustoiminnan kehittämisen asiantuntijaosaamista on hyödynnetty useilla eri viranomaistahoilla samoin kuin suurissa teollisuus- ja palveluyrityksissä. – Valmiusharjoituksia ja niihin liittyviä teknologiaratkaisuja olemme toteuttaneet muun muassa huoltovarmuusorganisaation, metsä- ja energiateollisuuden, finanssialan, sairaanhoitopiirien, aluehallintoviranomaisten, kaupunkien sekä oppilaitosten kanssa. Niissä on hyödynnetty Instan Trasim simulaattorin lisäksi tilanteesta riippuen myös muun muassa Instan tuottamia häiriötilanteiden 3D visualisointeja ja kriisijohtamissovelluksia, Insta Trustin asiakkuus- ja kehitysjohtaja Martti Setälä listaa. Isommassa mittakaavassa turvallisuusteknologiasta ja teollisuusautomaatiosta tunnettu Insta-konserni tuottaa uuden kansallisen hätäkeskustietojärjestelmän, erilaisia tilannekuva- ja johtamisjärjestelmiä sekä monipuolisia kyber- ja tietoturvallisuuden palveluita vaativille viranomais- ja yritysasiakkaille.

Valmiusharjoituksessa osallistujat tekevät kukin omaa työtään ja harjoituksen avulla he saavat tuntuman siitä, kuinka muun muassa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tulee kehittää. – Jokainen joutuu tekemään kriisissä omia yksittäisiä päätöksiään sekä päätöksiä myös ryhmässä. Osallistujat saavat kokemusta siitä, miten opittuja toimintamalleja on osattu hyödyntää ja ovatko ne tässä kriisissä riittävät. Koko porukka oppii toimimaan tiiminä, Setälä toteaa. Harjoitusteknologian avulla voidaan myös keventää harjoitusvalmistelijoiden työtaakkaa ja lisätä toiminnan vaikuttavuuden lisäksi myös sen tehokkuutta.

Suurtulvaan osataan varautua. Riihimäki on valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue. Vantaajoen vesistöalueen ylimmät latvaosat kulkevat kaupungin läpi ja rankkasateen jatkuessa riittävän pitkään alkaa joki tulvia. Vanhimmat kaupunkilaiset muistavat vielä vuoden 1966 suurtulvan, jonka aiheutti runsasluminen talvi. Kesän 2004 tulvan aiheutti puolestaan raju rankkasade. Ilmastonmuutoksen myötä voimakkaat sateet yleistyvät ja sitä myötä myös mahdolliset tulvat. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole jääneet odottamaan kädet ristissä mahdollista tulvakriisiä, vaan asiaan varaudutaan tehokkaasti. Tulva17-valmiusharjoitukseen osallistuivat Riihimäen kaupunki, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeen ELY-keskus, Riihimäen vesi, Tulvakeskus, Etelä-Suomen aluehallintavirasto ja Puolustusvoimat. Valmiusharjoitus ei näkynyt millään tavalla kaupunkilaisten arjessa, koska se järjestettiin virtuaalisesti. ■

VALMIUSSUUNNITELMAT KAUPUNKILAISTEN TURVAKSI VALMIUSLAIN MUKAAN kuntien tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Tähän pyritään valmiussuunnitelmien ja etukäteisvalmistelujen avulla. Riihimäen kaupunki on laatinut valmiussuunnitelmat mahdollisten häiriötilanteiden varalle, joita ovat esimerkiksi onnettomuus tie- ja rataverkolla, sähkökatko, tulipalo ja tulva. Suunnitelman toimivuutta testataan erilaisin harjoituksin. Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa tärkeitä yhteistyötahoja ovat Pelastuslaitos, po-

liisi, puolustusvoimat, naapurikunnat ja yritykset sekä järjestöt ja muut vapaaehtoistoimijat. Valmiussuunnitelma päivitetään kokonaisuudessaan neljän vuoden välein tai tarpeen mukaan tiheämmin. Suunnitelmia päivitetään ensisijaisesti muuttuneiden olosuhteiden, uhka-arvioiden muuttumisen sekä organisaatiomuutosten ja henkilövaihdosten takia. Tulvan aiheuttamia vaikutuksia ovat mahdolliset häiriöt sähkön-, veden- ja lämmönjakelussa sekä veden aiheuttamat esteet liikkumisessa. Tulvatilanteessa vesi voi johtua sisään rakennusten kellareihin ja alimpiin kerroksiin.

Kaikissa häiriötilanteissa tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita. Mahdollisista häiriötilanteista pyritään varoittamaan ennakolta, mutta esimerkiksi rankkasateen aiheuttama tulvatilanne voi kehittyä tunneissa. Riihimäen kaupungin internetsivuilla on saatavilla kiinteistön Tulvaturvallisuusopas, jossa on ohjeita tulviin varautumisesta, toiminnasta tulvan aikana sekä tulvavahinkojen jälkihoidosta. Lisätietoa: Riihimaki.fi > Varautuminen häiriötilanteisiin


Riihimäen kaupungin asukaslehti

7

Harjoittelu diginä toi vipinää tilanteeseen.

t Vantaanjoen tulviin ollaan varauduttu entistä paremmin. Peltosaaressa koettiin tulvavahinkoja vuonna 2004, jolloin kuva on otettu. u Kaikissa häiriötilanteissa, kuten suurtulvissa, tulee noudattaa viranomaisten ohjeita.

lus o Ta Tim

p – Varmuus on valttia, tuumaavat Pelastusopiston vanhempi opettaja Petri Huupponen, Martti Setälä Insta Trust Oy: stä sekä Riihimäen kaupungin tekninen johtaja Jouko Lehtonen.

/ va ku hti Le

Lehtikuva / Ari Peltonen


8

Koti & Kaupunki 2 • 2017

Teksti: Olli Ahola Kuvat: Jenniina Nummela

Opetussuunnitelmiin on lisätty myös robotiikka. <3

UUSIA ILMIÖITÄ PERUSOPETUKSESSA Pohjolanrinteen koulussa on kokeiltu uusia tapoja oppia ja osoittaa oppilaan osaamista. ÄIDINKIELEN ja kirjallisuuden sekä ilmaisutaidon opettaja Leena Lehtonen aloittaa yhdeksäsluokkalaisten kanssa ilmaisutaidon kaksoistuntia Polarin salissa. Oppilaat heittäytyvät täysillä harjoituksiin, vaikka perjantaiiltapäivä on jo pitkällä. Tunnin tavoitteena on draaman keinoin kokea torjutuksi tulemisen tunteita. Kymmenen oppilasta lähtee kävelemään ympäri salia. Muut saavat ohjeeksi ryömiä lattialla. Lattialla olevat yrittävät saada katsekontaktia kävelijöihin. Kävelijät eivät huomioi alla ryömiviä. Rooleja vaihdetaan. Kaikki pääsevät kokemaan, miten tylyltä tuntuu tulla ylikävellyksi. Pohjolanrinteen koulussa on innostuttu ilmaisutaidon opiskelusta. Koulun yläluokkalaisista 120 on valinnut valinnaisaineekseen ilmaisutaidon. – Draama oli uuden opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa tulossa jopa itsenäiseksi oppiaineeksi alakouluun. Se on yksi esimerkki uusista opetustavoista, joita opettajan tulisi hyödyntää työssään, Lehtonen muistuttaa.

Äidinkielen tehtäviä voi liittää historiaan tai luonnontieteisiin. Opetuksessa käytän myös musiikkia ja jopa tanssia.

Oppilaat osallistuvat uuden opetussuunnitelman mukaisesti yhä enemmän koulutyön suunnitteluun. Polarin yhdeksäsluokkalaiset ilmaisutaidon ryhmäläiset Hertta Puhakka, Ada Mäenpää ja Konsta Alander ymmärtävät, että oppiminen on yksilöllistä. Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. He kaipaavat vaihtoehtoisia menetelmiä opetukseen ja oppilaiden osaamisen arviointiin.

– Opettajat ottavat vastaan ideoita ja ehdotuksia siitä, miten opiskelua toteutetaan, Ada Mäenpää kertoo. Itse hän oppii parhaiten perinteisesti, kun voi kuunnella ja tehdä muistiinpanoja aiheesta. Välillä kiire ja työrauhan puute häiritsevät. Silloin hän toivoisi mahdollisuutta opiskella luokkatilan ulkopuolella. Yhdeksäsluokkalaiset mainitsevat historian ja yhteiskuntaopin oppiaineina, jossa tehdään usein muutakin kuin luetaan kirjaa ja tehdään tehtäviä. – Toiminta saa opittavan asian konkreettiseksi ja kiinnostavaksi, Konsta sanoo.

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma otettiin alakouluissa käyttöön viime syksynä. Uudistus etenee yläkouluun asteittain. Tällä hetkellä kuudes- ja seitsemäsluokkalaiset opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Viime keväänä Polarissa päätettiin kokeilla koko koulun voimin, mitä opetussuunnitelman hengen mukainen monialainen oppiminen on. Opetusryhmiin sidottu lukujärjestys purettiin huhtikuussa viikon ajaksi. Ilmiöviikolla eri luokka-asteiden oppilaat työskentelivät valitsemissaan pajoissa. Otsikkona työskentelyyn oli Suomi100. Aihetta lähestyttiin monipuolisesti muun muassa maantiedon, historian ja luonnontiedon näkökulmista. Draamasta ja musiikista kiinnostuneet oppilaat valmistivat aiheesta musiikkiteatteriesityksen. Kevätkabareen valmistelu aloitettiin ilmaisutaidon ryhmissä. Harjoittelu huipentui ilmiöviikolla, jolloin voitiin käyttää koko

viikko yhteistä aikaa kohtausten ja musiikin yhteensovittamiseen. – Ilmaisutaidon tunneilla keskusteltiin aluksi, mitä minun Suomeeni liittyy, Hertta Puhakka kertoo. Näistä kokemuksista alettiin rakentaa esitykseen kohtauksia. – Historiaan perehdyttiin Suomi-filmien, sota-ajan ja kasarimusiikin avulla. Vahvoja naisia, kuten Minna Canth ja Tarja Halonen nostettiin esille, Konsta Alander kertoo. Kevään ilmiöviikosta saatiin paljon palautetta oppilailta ja opettajilta. Oppilaskunta on parhaillaan ideoimassa, miten tämänvuotinen ilmiöjakso toteutetaan. – Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on asteittaista kokeilemista ja vaatii koko henkilöstön sitoutumista. Täydellistä onnistumista ei voi heti olettaa. Asioita opetellaan yhdessä ja valitaan ne työtavat, jotka toimivat, Leena Lehtonen toteaa. Tuntijakoon perustuva työjärjestys vaikeuttaa Lehtosen mielestä laaja-alaisten projektien toteuttamista yläkoulussa. – Oppiaineiden rajoja on arjessa vaikea rikkoa, koska ne on sidottu lukujärjestyksen mukaisiin kiinteisiin opetusryhmiin. Yhteistyötä eri oppiaineiden ja luokka-asteiden kanssa edellyttää, että koulupäivän rakennetta voidaan muuttaa, Leena Lehtonen sanoo.

Monialaisen opetuksen toteuttaminen on alakoulussa helpompaa. Luokanopettaja Sini Noranta-Lantolle oppiaineiden yhdisteleminen arjessa on luonnollinen osa työskente-

OPPILAIDEN ARVIOINTI UUDISTUU RIIHIMÄEN KAUPUNGIN uusi opetussuunnitelma otettiin alakouluissa käyttöön viime syksynä. Yläkoulut siirtyvät sen toteuttamiseen portaittain. Lukuvuoden 2019 alkaessa koko kaupungin perusopetus noudattaa uutta opetussuunnitelmaa. t Rehtori Taina Koistisen mukaan Pohjolan­ rinteen koulussa järjestetään arviontikeskusteluja myös oppilaan ja huoltajan kanssa.

Pohjolanrinteen koulun rehtori Taina Koistinen arvioi, että uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on antaa oppilaille mahdollisuus olla aktiivisesti mukana oman oppimisen suunnittelussa. Pyrkimys on myös lisätä erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä ja toiminnallisuutta. – Opettajan rooli painottuu jatkossa opiskelutapahtuman ohjaajaksi. Oppilaan vastuu omasta oppimisesta tulisi kasvaa,

Taina Koistinen sanoo. Pohjolanrinteessä ollaan lähdetty rohkeasti toteuttamaan opetussuunnitelman uudistuksia, hän kehuu. Oppilasarviointia on opetussuunnitelmaan lisätty, ja se on jatkossa muodoiltaan entistä monipuolisempaa. Perinteisiä kokeita ja pistareita voidaan edelleen käyttää, mutta oppimisen ja edistymisen arvioimiseen on tarjolla muitakin tapoja. Oppilaat asettavat


Riihimäen kaupungin asukaslehti

p

9

Opettaja Leena Lehtonen.

t Ilmaisutaidon ryhmäläiset Hertta Puhakka, Ada Mäenpää ja Konsta Alander.

lyä. Oman kuudennen luokan kanssa hänellä on käytettävissä viikossa useampia tunteja aineiden rajoja ylittävään työskentelyyn. – Äidinkielen tehtäviä voi liittää historiaan tai luonnontieteisiin. Opetuksessa käytän myös musiikkia ja jopa tanssia. Kuvataide taipuu monen oppiaineen pariksi, Sini kertoo. Pohjolanrinteen yläkoulussa kaikilla luokanopettajilla on myös aineenopettajan pätevyys. Noranta-Lantto opettaa koulussa historiaa ja yhteiskuntaoppia. Historian tunneilla hän pyrkii hyödyntämään englanninkielisiä lähteitä ja käyttämään verkkomateriaaleja, jolloin oppilaat oppivat vieraan kielen sanastoa. Historian opiskelussa käytetään paljon aikaa karttatyöskentelyyn, joka palvelee myös maantiedon opiskelua. – Löytöretkiin ja uuden mantereen kulttuureihin tutustuminen linkittyy globaaliin maantieteeseen. Myös Suomen kartta rajamuutoksineen liittyy historian opiskeluun, Sini sanoo.

Opettajatkin opettelevat uusia työtapoja. Noranta-Lantto pohtii, miten oppilaita ohjataan sisäistämään ilmiöoppimiseen liittyvä tutkijan rooli. – Tutkimuskysymysten asettelu, ilmiön parissa työskentely ja tulosten raportointi ja arviointi vaativat harjoittelua niin oppilailta kuin opettajiltakin, hän arvelee. ■

Opettajan rooli painottuu jatkossa opiskelutapahtuman ohjaajaksi.

oppimiselleen tavoitteita ja arvioivat itse edistymistään. Myös muiden oppilaiden antama palaute eli vertaisarviointi on osa uudistunutta arviointikäytäntöä. Riihimäellä huoltajat saavat koulusta tietoa sähköisesti Helmi-järjestelmän avulla. Kaksi kertaa lukuvuodessa annettavien todistusten lisäksi järjestetään oppilaan ja huoltajan kanssa koululla arviointikeskusteluja.

– Kaikki nämä asiat ovat olleet ennenkin osa koulujen työskentelyä, mutta nyt ne on kirjattu opetussuunnitelmaan ja koulut on velvoitettu niitä noudattamaan, rehtori Taina Koistinen kertoo. ■ Riihimäen kaupungin opetussuunnitelmat ovat luettavissa kaupungin verkkosivuilla Päivähoito ja koulutus -linkin kautta.


10

Koti & Kaupunki 2 • 2017

Bussiin kahdella eurolla UUTISET

MUUT ASIAT

RIIHIMÄEN PAIKALLISLIIKENTEEN kertalipun hinta on halventunut. Aikuisten kertalipun uusi hinta on 2 euroa ja lastenlipun hinta on 1 euroa. Alle 7-vuotiaan matkustavat jatkossakin maksutta. Kertalippu sisältää vaihto-oikeuden linjalta toiselle. Paikallisliikenteessä on otettu käyttöön mobiilisovellus, jolla voi ostaa paikallisliikenteen aikuisten ja lasten kertalippuja sekä 30 päivän kaupunkilipun. Sovelluksella voi

ostaa myös muun muassa Hyvinkään ja Lahden lippuja. PayiQ Tickets –sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Android- ja iOS-puhelimille. Riihimäen paikallisliikennettä ajaa Ventoniemi Oy kuudella kaupunkiliikennelinjalla ja yhdellä palvelulinjalla. ■ Tutustu tarkemmin reitteihin ja aikatauluihin kaupungin verkkopalvelussa osoitteessa riihimaki.fi/joukkoliikenne.

p Bussikyyti on nyt entistä edullisempaa.

RIIHIMÄKI JATKAA REILUN KAUPAN KAUPUNKINA Reilu kauppa ry on myöntänyt Riihimäelle Reilun kaupan kaupungin arvonimen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Kaupunki hyödyntää omassa toiminnassaan Reilun kaupan tuotteita.

RIIHIMÄKI RAPORTOI kahden vuoden välein Reilun kaupan kaupunki -toiminnasta ja Reilun kaupan edistämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. – Kaupunki hyödyntää omassa toiminnassaan Reilun kaupan tuotteita, kuten Reilun kaupan kahvia ja teetä. Riihimäen hankintastrategiaan on kirjattu Riihimäen asema Reilun kaupan kaupunkina ja linjattu kestävän kehityksen kriteerien huomioimisesta hankinnoissa, kertoo kaupungilta ympäristöasiantuntija Salka Orivuori. Vuosiraportissa kerätään tietoa Reilun kaupan tuotteiden saatavuudesta koko kaupungissa. Riihimäellä esimerkiksi Reilun kaupan kahvia tai teetä voi nauttia yli 10 kahvilassa tai ravintolassa. Myös monet yhdistykset ja yhteisöt ovat kertoneet käyttävänsä reilua kahvia tai teetä tilaisuuksissaan. Reilun kaupan banaanit vierailivat Riihimäellä. Joka syksy Riihimäki ottaa

aktiivisesti osaa valtakunnalliseen Reilun kaupan viikkoon, jota vietetään viikolla 43, ja keväisin vietetään kansainvälistä Reilun kaupan kahvitaukoa. – Tänä vuonna Reilun kaupan viikko tulee näkymään entistä paremmin, sillä silloin julkaisemme videon, jossa Reilun kaupan banaanit vierailevat Riihimäellä, Orivuori jatkaa. Video julkistetaan tiistaina 24.10. kello 18 kaupunginmuseolla, jonne kaikki ovat tervetulleita juomaan kupposen reilua kahvia. Viikon tarkoituksena on muistuttaa kaikkia suomalaisia Reilun kaupan olemassaolosta ja siitä, miten kukin meistä voi omilla ostosvalinnoillaan vaikuttaa. Omalla työpaikallaan, oppilaitoksessaan tai harrastusryhmässä voi järjestää kahvitauon, jolla nautitaan Reilun kaupan tuotteita. ■ Riihimäki on ollut Reilun kaupan kaupunki jo vuodesta 2012 saakka. Lue lisää osoitteesta riihimaki.fi/reilukauppa.

p Reilun Kaupan banaanit kävivät kylässä. Video vierailusta julkaistaan 24.10. kaupunginmuseolla.

NUORILLE TULOSSA OMA HARRASTUSSOVELLUS

p Uusia harrastuksia kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti.

RIIHIMÄEN KAUPUNKI toteuttaa parhaillaan nuorille suunnattua, mobiililaitteeseen ladattavaa maksutonta sovellusta, nimeltään Nuorten Riksu – Harrasta kotikaupungissasi. Sovelluksessa kootaan yhteen paikkaan tiedot kaikista Riihimäellä toimivista palveluntarjoajista, yhdistyksistä ja yrityksistä, jotka kokevat tarjoavansa nuorille liikuntaan, urheiluun, kulttuuriin tai nuorisotoimintaan liittyviä harrastuksia. Sovelluksen ideana on kannustaa nuoria rohkeasti kokeilemaan eri harrastuksia tarjoamalla sekä maksuttomia että edullisempia tutustumiskäyntejä paikallisiin aktiviteetteihin. Sovelluksesta tulee myös tiedotuskanava, jolla harrastustoiminnan tarjoajat pääsevät tiedot-

tamaan ajankohtaisista asioista, esimerkiksi tapahtumista, avoimista ovista ja käynnistyvistä kursseista. Sovellus tehdään hyvin helppokäyttöiseksi ja ulkoasultaan selkeäksi. Myöhemmin on mahdollisuus jatkokehitykseen ja toimintojen määrän lisäämiseen. Sovellus on vielä kehitysvaiheessa ja tarkkaa ajankohtaa sen käyttöönotosta ei pystytä vielä arvioimaan. Harrastukset ovat keskeinen osa lasten ja nuorten elämää, vaikutukset hyvinvointiin ovat merkittäviä ja ne voivat ehkäistä syrjäytymistä. Liikunnan ja kulttuurin toimijat tarjoavat riihimäkeläisille nuorille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. ■

Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen.


Riihimäen kaupungin asukaslehti

11

Suomi.fi kokoaa julkisen hallinnon palvelut

p Verkosta löytyvät julkiset palvelut ja ohjeet moniin eri tilanteisiin.

SUOMI.FI-verkkopalvelu kokoaa julkisen hallinnon palvelut yhden luukun taakse kansalaiselle, yritykselle ja viranomaisille. Suomi.fi:stä löydät julkiset palvelut ja ohjeet eri elämäntilanteisiin ja yrittäjyyteen helposti. Verkkopalvelusta löytyvät kootusti kaikki julkisen hallinnon palvelut ja asiointikanavat. Myös Riihimäen kaupungin palvelut löytyvät Suomi.fi-verkko-

palvelusta. Palvelun avulla kansalainen voi muun muassa tarkistaa omat tietonsa eri viranomaisten rekistereistä ja asioida useiden julkisen hallinnon toimijoiden palveluissa yhdellä kirjautumisella. Myöhemmin tänä vuonna palvelun avulla voi myös vastaanottaa viranomaisviestejä sähköisesti ja valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan. Palvelu on suunnattu kansalaisille ja yrityksille. ■

Löysin myös Riihimäen palvelut Suomi.fi:stä.

JÄRJESTELMÄN UUSIMINEN SULKEE KIRJASTON 23.10.–5.11. Käyttöönotettava järjestelmä tuo kirjaston asiakkaille uusia palveluja. Muutostöiden aikana lehtilukusali ja e-aineisto ovat käytettävissä. RATAMO-KIRJASTOIHIN tulee uusi kirjastojärjestelmä, Axiell Finland Oy:n Aurora. Uusi järjestelmä mahdollistaa tulevaisuudessa uusia palveluja kuten oman lainahistorian tallennuksen ja varausten lukitsemisen esimerkiksi loman ajaksi. Muutoksessa vanhan järjestelmän tiedot siirretään uuteen. Asiakaskäytössä oleva verkkokirjasto on suljettu 23.10. – 12.11. – Sulkuaikana lehtilukusali, Opintosali ja Samuli Parosen sali ovat auki. Kirjastopalvelut eivät ole käytössä: järjestelmävaihdoksen aikana aineistoja ei voi uusia, varata eikä palauttaa. Eräpäivät eivät osu sulkuajalle, vaan laina-aikoja on pidennetty 11.9. alkaen, kertoo erikoiskirjastovirkailija Anna-Maija Ahola. e-Aineisto käytettävissä. Kirjastojen ollessa suljettuina on kuitenkin kirjastojen e-aineisto käytettävissä. Sähköisenä

aineistona löytyy kirjoja ja äänikirjoja sekä lehtiä ja musiikkia. Tarkemmat ohjeet näiden käyttöön saat kirjastosta tai kirjaston nettisivulta. Sähköisen aineiston käyttöä varten tarvitset kirjastokortin asiakastunnuksen ja toisinaan myös tunnusluvun. Uutta kirjastojärjestelmää käytetään Ratamo-kirjastoissa, joihin Riihimäen lisäksi kuuluu Hausjärvi, Hyvinkää ja Nurmijärvi. Kirjastojen sulkuajalla henkilökunta kouluttautuu ja joissain kirjastoissa tehdään pieniä muutostöitä. Järjestelmän muutoksen yhteydessä myös kirjastojen maksukäytäntöjä uudistetaan. ■ Lue lisää kirjastojärjestelmän aiheuttamista muutoksista verkkopalvelustamme osoitteessa riihimäki.fi/kirjasto

MITÄÄ? T MIEL

p

Sulkuaikana lehtilukusali, opintosali ja Samuli Parosen sali ovat käytettävissä.

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Vastaanottaja maksaa postimaksun

VASTAA JA VOITA! ■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin asukaslehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi. ■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute. ■ Lähetä vastauksesi 3.11. mennessä. ■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pieniä palkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos yhteistyöstä!

Nimi: Osoite: Puhelin:

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Tunnus 5019131 00003 VASTAUSLÄHETYS


12

Koti & Kaupunki 2 • 2017

Veden hinta ei nouse ensi vuonna VESIPOSTIA

JOHTOKUNTA HYVÄKSYI Vuoden 2018 talousarvion syyskuussa. Päätöksen mukaan hintoihin ei tule korotuksia. Talousveden arvonlisäverollinen hinta on siten edelleen 1,70 euroa kuutiota kohden ja jäteveden hinta 2,06 euroa kuutiota kohden. Talousveden myynniksi arvioidaan 2,25 milj.m³. Laitoksen liikevaihdon ja muiden tulojen arvioidaan olevan yhteensä 8,3 milj. euroa ilman arvonlisäveroa. Ensi

vuonna arvonlisäverottomat nettoinvestoinnit ovat yhteensä 5,6 milj. euroa, mistä käytetään verkostojen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen yhteensä 4,5 milj. euroa ja laitosinvestointeihin 1,1 milj. euroa. Henkilökuntaa laitoksella työskentelee yhteensä 27 henkilöä. Henkilöstökulut ovat yhteensä 1,6 milj. euroa. Palveluiden, tarvikkeiden ja materiaalin ostoon käytetään yhteensä 2,15 milj. euroa. ■

Teksti: Anne Korkala Kuva: Jenniina Nummela

VESI KUULUU KAIKILLE Sananparsi “Vesi vanhin voitehista” teki Petri Mattilaan vaikutuksen jo nuorena. Nyt mies toimii Riihimäen veden johtokunnan puheenjohtajana ja veden puolestapuhujana. RIIHIMÄEN VEDEN johtokunnan päätöksenteon pohjana ovat kuntalain ja hallintosäännön määrittelemät pykälät. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että vesihuoltolaitoksen toiminta on vesihuoltolain määräysten mukaista – Käytännön työ on enimmäkseen talouden tavoitteiden seurantaa ja toiminnan kehittämistä sekä päätöksiä investoinneista ja muista pitkäaikaisista menoista. Valvomme myös liikelaitoksen etua ja huolehdimme, että tehdyt päätökset toteutetaan, tuore puheenjohtaja Petri Mattila, SDP, luettelee. Mattilalla on vahvat näytöt nuijan varteen. Nykyinen valtuustokausi on kolmas, ja kaksi viimeisintä kautta Mattila istui teknisessä lautakunnassa eli nykyisessä kaupunkikehityslautakunnassa. Lisäksi hän on mukana muutamassa kaupungin omistamassa yhtiössä. – Olemme Riihimäen kaupungin liikelaitos, ja tehtäväni on pitää yhteyttä sekä vesilaitoksen suuntaan että kuulostella kaupungin tahtotiloja. Toimin myös eräänlaisena johtokunnan äänitorvena ja edustan johtokuntaa kuntalaistenkin suuntaan, Mattila määrittelee. Veden johtokunta kokoontuu kerran kuussa eli noin 10 kertaa vuodessa. Kokous kestää yleensä 1,5 tuntia.

Junnufudista vapaalla. Mattila, 46, on paljasjalkainen riihimäkeläinen, jonka moni tuntee politiikan ulkopuolella lasten liikuntatyöstä. Mies on toiminut kohta 15 vuotta eri junnujoukkueiden jalkapallovalmentajana. – Tällä hetkellä valmennettavana on 7–8-vuotiaiden tyttöjen joukkue. Pelaan itsekin ikämiesporukoissa. Talvisin viihdyn kiekkokaukalossa ja lätkäseuran toiminnassa mukana muutenkin, kertoo Mattila. Vesi on yksi ihmisen perustarpeista. Se luo hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Vastaavasti veden puute aiheuttaa katastrofeja, kuivuutta, nälänhätää ja jopa kuolemaa. – Meillä on asiat hyvin. Suomesta löytyy vielä onneksi vettä, eikä siitä tarvitse tapella. Ja löytyy tulevaisuudessakin, kunhan pidämme huolen, että uutta pohjavettä muodostuu ja se on puhdasta. Suomalainen jätevesi puhdistetaan hyvin, eikä siitä tule ongelmia ympäristölle. – Veden tuotanto ja jätevesien käsittely tulee jatkossakin pystyä järjestämään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Siten voimme tarjota kuntalaisille laadukasta ja kohtuuhintaista vesihuoltoa. Lisäksi on pystyttävä vastaamaan alati kiristyviin lakisäädöksiin, Mattila pohtii. ■

Riihimäen veden uusi johtokunta vastasi kysymyksiin

RIITTA ROMU

1. Mit ät työks eet esi? 2. Mik s i t y kunn ö joh assa tokiinn 3. Mit o s taa? ä puh das v sinul esi le me rkitse e?

MIRJA LAMMI

sitoutumaton

RISTO PAAJANEN

sitoutumaton

Vasemmiston edustaja

Keskustapuolue

kokoomuslainen

1. Toimin Riihimäen kaupungilla päivähoidon ohjaajana.

1. Olen Millog Oy:n testausautomaation asiantuntija.

1. Olen eläkkeellä, mutta teen keikkatöitä sairaanhoitajana.

2. Toimin teknisessä lautakunnassa kaksi edellistä valtuusto-

2. Vesihuolto on tärkeä osa kaupungin infrastruktuuria. Se

2. Minulla on pitkä kokemus kunnallisesta päätöksenteosta

kautta, ja kiinnostus VHL:n toimintaan heräsi sitä kautta.

vaikuttaa juomaveden sekä viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn

monissa eri tehtävissä. Olin mukana johtokunnassa teknisen

Kaipaan arkeeni uusia haasteita ja näkökulmia.

lisäksi hulevesien ohjaamiseen myös tulvariskialueilla.

lautakunnan toimiessa johtokuntana.

3. Puhdas vesi on hyvän elämän yksi tärkeä elementti, ja sen

3. Puhdas vesi on yksi terveen elämän perusedellytyksistä.

3. Puhdas vesi on tärkeää hyvinvoinnille ja terveydelle. Toimiva

tulee kuulua kaikille.

Oleellinen osa vesilaitoksen toimintaa on vanhojen vesi- ja viemä-

vesi- ja viemäriverkosto on tärkeä asumiselle ja elämiselle sekä

riverkostojen uusiminen niin, ettei vedenpuhdistamo ylikuormitu.

yrityksille ja ympäristölle.


Riihimäen kaupungin asukaslehti

13

Verkostosaneeraus jatkuu ensi vuonnakin HIRSIMÄEN ALUEEN vesihuollon saneeraus valmistuu ensi vuonna. Saneerauskohteena on Lopentie välillä Syrjäkatu–Kulmalan puistokatu. Lisäksi rakennetaan pieni osuus puuttuvaa vesijohtoa Kuoppakadulle. Suurempi saneerauskohde on Harjukylässä. Kohteina ovat Laaksokatu välillä Kalevankatu–Uramontie, Mutkatie, Mäkikuja välillä Uramon-

tie–Saarikatu, Louhelantie sekä Salpausseläntie välillä Uramontie–Harjukatu. Kiinteistöille, joita saneeraus koskee, lähetetään ensi vuoden alkupuolella tiedote ja toimintaohjeet kiinteistöllä tehtävien töiden suorittamisesta. ■

Kartat: Riihimäen kaupunki, kartta- ja tonttiyksikkö

1. Hirsimäen saneerausalue. 2. Harjukylän saneerausalue.

1.

2.

Suomesta löytyy onneksi vielä vettä, eikä siitä tarvitse tapella. Ja löytyy tulevaisuudessakin, kunhan pidämme huolen, että uutta pohjavettä muodostuu ja se on puhdasta.

t Riihimäen veden puheenjohtaja Petri Mattila muistuttaa, että osa luonnosta huolehtimista on huolehtia pohjavesistä. Vesilaitosten tulee pysyä teknisessä kehityksessä ajan hermolla ja käytettävä uusia innovaatioita.

AKI PÖYRY HARRI HEINONEN

Sitoutumaton

MERJA LATVANIEMI

Vihreät

kokoomuslainen

SDP

1. Olen Riihimäen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja

1. Olen töissä Puolustusvoimissa Julkisalan koulutettujen neuvot-

1. Työpaikkani on Riihimäen varuskunnassa. Työskentelen laitos-

sekä ICT-palveluarkkitehti.

telujärjestö JUKO ry:n päätoimisena pääluottamusmiehenä.

huoltajana ja JHL ry.n paikallisluottamusmiehenä Hämeenlinnan

2. Omaan työni kautta minulla on syenergioita vesilaitoksen

2. Vesihuoltolaitos on tärkeä toimija kaupunkilaisten ja kaupungin ta-

alueella.

toimintaan. Vesihuolto ja varsinkin jäteveden puhdistus on

louden sekä ympäristön kannalta. Johtokunnan tulee huolehtia siitä,

2. Vesihuoltolaitoksen johtokunnassa työskentely kiinnostaa,

terveyden ja ympäristön kannalta tärkeässä roolissa.

että kaupunkilaisten etu vesihuoltolaitoksen toiminnassa toteutuu.

koska mielestäni puhdas vesi on jokaisen kuntalaisen etuoikeus.

3. Puhdas vesi on nykymaailmassa miltei ylellisyystuote, josta

3. Puhdas vesi on useimmille meistä suomalaisista itsestään-

3. Puhdas vesi merkitsee puhtautta ja terveyttä meille kaikille

saamme nauttia melko edullisesti.

selvyys, jonka saaminen tulee turvata kaikin keinoin.

kuntalaisille.


14

Koti & Kaupunki 2 • 2017

Toimi näin, kun myyt tai ostat kiinteistön VESIPOSTIA

KIINTEISTÖN MYYJÄN tulee ilmoittaa Riihimäen Veden asiakaspalveluun vesimittarin lukema siltä päivältä, jolloin kiinteistö luovutetaan uudelle omistajalle. Lisäksi ilmoitetaan osoite, johon loppulasku lähetetään. Vesimittarin lukema on hyvä tarkistaa yhdessä kiinteistön uuden omistajan kanssa, koska ilmoitetusta lukemasta alkaen laskutetaan uutta omistajaa.

Uuden omistajan tulee ilmoittaa henkilötiedot. Jos omistajina on useita henkilöitä, esimerkiksi aviopari, tehdään sopimus kaikkien omistajien nimiin. Arviolaskutusta varten kysytään myös kiinteistössä asuvien henkilöiden lukumäärää. ■ u Mittarin lukema ilmoitetaan siltä päivältä jona kiinteistö luovutetaan uudelle omistajalle.

Teksti: Anne Korkala Kuva: Jenniina Nummela

TURVALLINEN JA RAIKAS HANAVESI ON ETUOIKEUS Puhdas ja turvallinen hanavesi on suomalaisten hieno etuoikeus, jonka eteen tehdään vesilaitoksella paljon töitä. PUHDAS JUOMAVESI on elämän edellytys. Kun vesihuolto toimii, vesihuoltolaitosten toimittama puhdas ja laadukas vesi mahdollistaa sujuvan arjen ja turvaa terveyttämme. Kotimainen hanavesi lienee yksi tutkituimmista aineista, joita ihminen suuhunsa laittaa. Puhtauden lisäksi Riihimäen vesilaitoksen johtaja Jarmo Rämö kuvailee suomalaista vettä raikkaaksi, turvalliseksi ja maukkaaksi. Myös veden saatavuus on hyvä ellei jopa erinomainen. Vain muutamat isoimmat kaupungit käyttävät pintavettä, muu maa pohjavettä. Juotavaksi kelpaava hanavesi on lähinnä teollistuneiden länsimaiden yksinoikeus. Keski-Euroopassa juodaan silti paljon pullovettä, ja syy on usein hanaveden maku. – Monesti vesi voi olla ihan juotavaa, mutta maku ei miellytä. Usein raaka-aine on lähtökohtaisesti paljon huonompilaatuista ja moneen kertaan käytettyä. Veteen joudutaan tekemään rankkoja kemiallisia käsittelyjä ja käyttämään paljon klooria, jolloin syntyy helposti myös haitta-aineita, joiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä. Ja kyllä se maistuu juomalasissa, Rämö kertoo. Putkirikko, sähkökatkos, saastuminen. Hanavetemme on etuoikeus, jonka eteen tehdään paljon töitä. Veden turvallisuus lähtee riskien kartoittamisesta ja hallinnasta sekä erilaisten häiriötilanteiden tunnistamisesta ja niihin varautumisesta. – Puhtaan veden puolella mahdollisia häiriötilanteita ovat veden toimituskatkokset, laatuhäiriöt ja veden saastuminen. Tyypillisin kriisi on putkirikko, joita on useampi vuodessa. Yleensä joku vanhempi vesiputki rikkoutuu ja kiinteistöt jäävät ilman vettä, koska verkosto on korjauksen ajaksi suljettu tietyltä alueelta. Siksi putkistojen kunnossapidolla ja saneerauksella ehkäistään putkirikkoja, Rämö kertoo. Putkirikon ohella laajamittainen ja pitkäkestoinen sähkökatkos on tilanne, joka hankaloittaa veden toimittamista. Painetasot voivat mennä korkeilla alueilla mataliksi eikä

Tulee miettiä tarkkaan, mitä pohjavesialueilla tehdään.

vettä pystytä välttämättä enää pumppaamaan kaikkialle. Veden saastuminen on vaikutuksiltaan edellistä vakavampi ja laaja-alaisempi häiriötilanne, mutta onneksi myös erittäin harvinainen. Veden lukuisia ominaisuuksia seuratessa Rämön mukaan tärkein on mikrobiologinen laatu. – Seuraamme jatkuvasti indikaatiobakteereita. Tietyntyyppisten bakteerien esiintyminen voi indikoida veden mahdollista saastumista. Virukset ja loiset ovat hankalia, ja niiden toteaminen vaatii erikoisanalyysit, joiden valmistuminen saattaa kestää pitkään, Rämö toteaa. Parempi siis katsoa kuin katua. Eli vahvan aavistuksen osuessa kohdalle veden keittokehotuksen antaminen ja varavedenjakelun käynnistäminen on turvallisempaa kuin kriisin kasvattaminen.

Käsittelemätön vesi myrkkyä vesikalusteille. Pelkkä veden hyvä maku ja terveellisyys ei riitä, muitakin laatuominaisuuksia seurataan jatkuvasti. Terveystarkastajat tekevät velvoitetarkkailua ja ottavat säännöllisesti näytteitä verkostosta. Vesilaitos hoitaa käyttötarkkailun, eli ottaa näytteitä laitoksella käsitellystä vedestä. Veden kemiallinen laatu on yksi turvallisuustekijä. Kun kemikaaleja käytetään, tulee huolehtia, että niitä ei pääse veteen liikaa. Valvonnan tarkoituksena on seurata veden laatua terveydelle haitattoman jakelun varmistamiseksi. – Tämä tarkoittaa myös putkistoja ja niiden hyvinvointia. Joudumme käsittelemään myös pohjavesiä. Käsittelemätön vesi voi olla putkistoille ja vesikalusteille myrkkyä aiheuttaen korroosiota ja syöpymistä, Rämö toteaa. Ala kehittyy vauhdilla. Entistä paremmat automaatiojärjestelmät ja esineiden internet tuovat myös veden laadun hallintaan lisää työkaluja, ja uusien analyysimenetelmien avulla saadaan nopeampaa tietoa ja toimintaa kriisitilanteissa. Kriisin sattuessa. Tyypillinen putkirikko ja sen aiheuttama vesikatkos kestää muutamasta tunnista kymmeneen tuntiin.

– Jos katko on lyhytaikainen, ilmoitamme asiakkaille korjaukseen kuluvan arvioidun ajan. Mikäli löytyy epäily, että vettä ei jostain syystä voida käyttää normaalisti, annetaan veden keittokehotus ja käynnistetään tarvittaessa varavedenjakelu, eli perustetaan vedenjakelupisteitä, jotka saadaan järjestettyä muutamassa tunnissa. – Asukkaiden kannattaa miettiä omaa varautumista. Jos paineiden putoaminen tai vesikatko on tiedossa, kannellinen astia johon vettä voi ottaa talteen, olisi hyvä, Rämö vinkkaa. Kriisitilanteissa varmistetaan ensisijaisesti erityisherkkien kohteiden kuten sairaaloiden ja terveyskeskusten vedenjakelu. Seuraavana listalla ovat palvelutalot, koulut, vankila ja päiväkodit sekä elintarviketeollisuus ja suurkeittiöt. Eli kohteet, joissa on paljon ihmisiä. – Vaikka kriisi harvemmin koskee koko kaupunkia, riskit on aina arvioitava varman päälle, sillä verkosto on sama. Onneksi meillä on neljä eri vesilähdettä, jotka ovat toistaan erillään.

Tekstiviestijärjestelmä jakaa tietoa. Vesilaitos viestii erikoistilanteista verkkosivuillaan sekä tekstiviestijärjestelmällä. Tekstiviestijärjestelmällä voidaan rajata häiriötilannetta koskeva alue, ja tieto menee suoraan alueen asukkaiden puhelimeen. – Järjestelmä hakee numerot suoraan operaattoreilta. Jos puhelinlaskun maksaa joku muu kuin liittymän käyttäjä, numeron ja osoitteen voi rekisteröidä itse järjestelmään Riihimäen Veden nettisivujen kautta, kehottaa Rämö. Erilaisiin tilanteisiin varautumista harjoitellaan säännöllisesti sekä yhdessä naapurikuntien että pelastuslaitoksen ja kaupungin kanssa. Turvallisuuteen liittyen myös pohjavesien suojelun merkitys on Rämön mukaan tärkeä ymmärtää. Pohjavesivarat ovat hyvät, ja vesi on hyvin suojassa maaperässä vaikkapa ydinvoimaonnettomuuksilta. – Vesihuoltomme on hyvin pitkälti pohjavesien varassa. Tulee miettiä tarkkaan, mitä pohjavesialueilla tehdään, jotta voimme turvallisin mielin jatkossakin juoda hyvää suomalaista vettä. ■


Riihimäen kaupungin asukaslehti

15

RIIHIMÄEN VESI RAKENTAJAPALVELU

ASIAKASPALVELU Eteläinen Asemakatu 4, 11130 Riihimäki Avoinna ma–to 8.00–15.00 pe ja aattopäivinä 8.00–14.30 ■ Vesi- ja jätevesilaskutus,

liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus 019 758 4855 riihimaenvesi@riihimaki.fi

p

PALVELUSIHTEERIT Pirjo Kemppainen
  Satu Meinola   Viivi Tuominen Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

■ KVV-laitteet, asennustarkastukset

TARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen
 019 758 4965

LAITOKSET

KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Tiina Oksanen 019 758 4970

■ Tonttijohdot, vesimittarit

HALLINTO

VERKOSTOPÄÄLLIKKÖ Jukka Salminen 019 758 4967

JOHTAJA Jarmo Rämö
 019 758 4964

Riihimäen vesilaitoksen johtaja Jarmo Rämö korostaa pohjavesialueista huolehtimisen tärkeyttä. – Vesihuoltomme on hyvin pitkälti pohjavesien varassa.

VESIHUOLTOINSINÖÖRI Sirpa Aulio
 019 758 4975 ■ Urakoiden valvonta 

VERKOSTOTEKNIKKO Tommi Virtanen 019 758 4963

VIKAILMOITUKSET 019 758 4967 019 741 7487

virka-aikana virka-ajan jälkeen


LISÄ Ä TAP AHT WW U MI W.R IIHIM A: AKI. TAP FI/ AHT UMA T

ITSENÄISYYSJUHLAT RIIHIMÄELLÄ Tänä vuonna juhlitaan 100-vuotiasta, itsenäistä Suomea. Juhlavuoden teemana on Yhdessä tehden, myös meillä Riihimäellä Suomen juhlia tehdään yhdessä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Itsenäisyysjuhlista löytyy jokaiselle riihimäkeläiselle sopiva.

SYYSLOMA 16.–22.10. 2017 5.12. Nuorten itsenäisyysjuhlat Yläkoululaiset juhlivat arvokkaissa tilaisuuksissa omilla kouluillaan. Ohjelmaan kuuluu myös edeltävällä viikolla kouluilla järjestettävät teatteri- ja musiikkiesitykset. Riihimäen lukiolla

24.10. Uusien kansalaisten tervetulojuhla Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi Riihimäen kaupunki,

on juhlan yhteydessä syksyn ylioppilaiden lakitus. Nuorisopalvelut järjestää Ne rennommat linnanjuhlat kello 18 alkaen Nuorisokeskus Monarilla.

Hausjärven kunta ja Lopen kunta järjestävät yhteisen tervetulojuhlan vuonna 2016 Suomen kansalaisuuden saaneille

■ Ti 17.10.Temmellyspäivä Alle kouluikäiset klo 9.30–11 ja alle kouluikäiset sekä kouluikäiset klo 12.30–14. Temmellyspäivässä lapset voivat vapaasti liikkua perheensä kanssa saliin rakennetuilla temppuradoilla ja peliareenoilla. Urheilutalo, Pohjalankatu 6 ■ Ti 17.10. Taidetehdas Kädentaitopajoja kaiken ikäisille klo 12–16. Alle kouluikäiset huoltajan seurassa. Nuorisokeskus Monari, Uudenmaankatu 1

asukkailleen. Juhlalla halutaan toivottaa uudet kansalaiset tervetulleiksi yhteisöön, tuoda heitä paikallisesti näkyväksi ja tutustuttaa meitä toisiimme. Kutsuvierastilaisuuteen voi ilmoittautua sähköpostilla info@riihimaki.fi. Juhla järjestetään

■ Ti 17.10. Asunnottomien yö Nuorisopalvelut mukana Asunnottomien yössä Graniitin aukiolla klo 18–21.30.  

Riihimäen taidemuseossa 24.10. kello 17.

6.12. Koko kaupungin itsenäisyysjuhla Kaikki riihimäkeläiset ovat tervetulleita juhlimaan itsenäisyyttä Urheilutalolle kello 13.30. Ennen tilaisuuden alkua on kahvi-

20. ja 23.11. Koko Suomi kiittää seniorikonsertit Riihikodissa ja palvelutaloissa

TAPAHTUMAT

tarjoilu kello 12.30 alkaen. Juhlaohjelman on käsikirjoittanut ja ohjaa Taru Kivinen. Juhlavuoden Yhdessä-teeman mukaisesti ohjelman tekemiseen osallistuu satoja riihimäkeläisiä esiinty-

Tilaisuuksissa esiintyy duo Tuubakimalainen, joka konsertoi

jiä. Mukana on kuoroja, orkestereita, tanssijoita, näyttelijöitä

ja laulattaa yleisöä tutuilla yhteislauluilla. Koko Suomi kiittää

sekä tunnettuja riihimäkeläisiä muusikoita ja taiteentekijöitä.

on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallinen tempaus,

Juhlien valo- ja äänimaailman toteuttaa Hyrian media-alan

jonka tarkoituksena on järjestää hyvinvoinnin rakentajasuku-

opiskelijat. Juhlaan on vapaa pääsy.

NUORISOTILOJEN AUKIOLOAJAT SYYSLOMALLA ■ Nuorisokeskus Monari la 14.10. klo 18–22, ti 17.10. poikien ilta klo 16–20, to 19.10. klo 16–20 tyttöjen ilta, pe 20.10. klo 18-22 ja la 21.10. klo 18-22. Kaikki vuorot 7.-lk – 17-vuotiaille. Kerhoja ja pajoja ei lomaviikolla ole. ■ Peltsin Clubi su 15.10. klo 16–20, ma 16.10.  klo 16–18 sekavuoro 1.–4.lk ja klo 18–20 7.lk17-vuotiaat, ke 18.10. klo 15–17 sekavuoro 5.–6.lk.

polvelle tapahtuma, jonka pääteemana on kiitollinen yhdessäolo.

JÄÄHALLIEN YLEISÖLUISTELUT ■ Maanantai 16.10. Klo 10 – 13.50 mailat, klo 10 – 13.50 mailaton. ■ Tiistai 17.10. Klo 8 – 10.50 mailaton, klo 12– 13.50 mailat. ■ Keskiviikko 18.10. Klo 10 – 13.50 mailaton, klo 10– 12.50 mailat.

Itsenäisyystanssiaiset 6.12. 5.12. Lasten itsenäisyysjuhlat

Itsenäisyyden juhlinta huipentuu iltavastaanottoon Urheilutalolla kello 18. Tanssiaisiltaan ovat tervetulleita kaikki, jotka

Varhaiskasvatuksen itsenäisyysjuhlat järjestetään Peltosaaren

haluavat juhlistaa 100-vuotiasta Suomea Linnanjuhlien tyyliin.

koululla kello 8.30 sekä Uramon koululla kello 10 ja 11. Juhlis-

Viihdyttävästä musiikista vastaa Hämeen Reserviläissoitto-

sa esiintyy lastenmusiikkiyhtye Orffit. Lapsille on myös pientä

kunta sekä Kaisa-Mari Ruokolainen & Foxpop. Luvassa on

tarjoilua. Alakoulujen itsenäisyysjuhlat järjestetään Urheilu-

myös yllätysesiintyjiä. Juhlapaikan ovet aukeavat ja kättelyt

talolla. Eskarit ja 1–2. luokat juhlivat kello 9 ja 3–5. luokat

alkavat kello 17.30. Tanssiaislippu maksaa 25 € sisältäen

alkaen kello 11.30. Alakoululaisten juhlaohjelmassa on muun

herkullisen cocktailruokatarjoilun ja ohjelman. Liput tulevat

muassa tarjoilua ja tanssia. Juhlan päätteeksi esiintyy rok-

myyntiin kaupungin Tietotupaan (Eteläinen Asemakatu 2)

kaava lastenmusiikki-yhtye HattiWatit.

lokakuussa.

■ Torstai 19.10. Klo 10 – 13.50 mailaton, klo 10 – 13.50 mailat. ■ Perjantai 20.10. Klo 15.15 – 16.05 mailaton. ■ Lauantai 21.10. Klo 9.15 – 10.05 mailaton, klo 10.15 – 11.05 mailat ■ Sunnuntai 22.10. Klo 10 – 10.50 mailat, klo 11 – 11.50 mailaton.

Profile for RHL Data

K&k 2 2017  

KOTI&KAUPUNKI Riihimäen kaupungin asukaslehti

K&k 2 2017  

KOTI&KAUPUNKI Riihimäen kaupungin asukaslehti

Profile for rhl-data
Advertisement