Page 1

Cornish Rex CRX ry:n j채sentiedote

Helmikuu 2011


Kansikuva: Greta, Original photo by Anna-Stiina Takala Takakannen kuva: Hercules, by Joel Haverinen Omistaja: Katriina Ijäs

Hallitus ja toimihenkilöt Puheenjohtaja, Rexelle aineisto

Juha Ylönen

Tuija Ahtikari-Alaoutinen

Marika Pesonen

tuiscalos@gmail.com

Virve Bakir

p. 040 4145 364

Maikki-Noora Karvinen Marja Stigell

Sihteeri Helena Ylönen tohina@gmail.com

Hallituksen ulkopuoliset luottamushenkilöt

p.040 7164 623

www-sivujen päivitys,

Varapj, pentuvälittäjä,

Mika Viitanen

jäsenrekisterin pitäjä Maikki-Noora Karvinen Taloudenhoitaja Kirsi Koukku kirsi.koukku@gmail.com p.044 2934 560 Jäsenet Helena Ylönen

2

DNA-yhdyshenkilö rexelle.aineisto@gmail.com Rexellen taitto Joel Haverinen

toimituksen tai yhdistyksen mielipiteiden kanssa. Ilmoitushinnat: kaikki koot 10e/lehti, 20e 4 lehteä jäsenten ilmoitukset maksutta Jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen 12e Perhejäsen 5e Kasvattajan maksama pentujäsen (yksi vuosi) 5e Ainaisjäsen 100e Yhdistyksen tilinumero: EKSP 410810-284761, viite 5005

studio@gooldesign.com

Maksaessasi toisen henkilön tililtä, mainitse kenen jäsenmaksua asia koskee

Rexelle ilmestyy sähköisenä 4 kertaa vuodessa

Yhdistyksen nettisivut:

Kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä ole yhteneviä

http://www.cornish-rex-finland.nettoimituksen tai yhdistyksen mielipiteiden kanssa.


Puheenjohtajan palsta Tervehdys taas kaikille! Huomasitte varmaan, että vuoden viimeinen lehti jäi ilmestymättä. Kyse oli osittain pienistä teknisistä ongelmista, sekä osittain juttujen puutteesta. Vetoan tosissaan teihin, hyvät yhdistyksen jäsenet, että lähestyisitte minua edes pienillä jutuilla, sekä kuvilla. Ihan kaikki materiaali on tervetullutta.

Sisältö yFGHJK 2 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT

Nyt on tullut taas se aika keväästä, että jäsenmaksuja aletaan pikkuhiljaa keräilemään. Maksuihin ei ole tullut muutoksia viime vuoteen verrattuna ja pankkiyhteyden löydät toisaalta tästä lehdestä. Maksusta ei tule jatkossa muistutusta, vaan poistamme -ei maksaneet- jäsenet listoilta viimeistään toukokuussa. Toivomme tietenkin edelleen, että jäsenillä riittäisi mielenkiintoa yhteiseen cornish rex harrastukseen A.

8-10 FIASKO TULI TALOON

Muistattehan kasvattajat ilmoitella Mikalle mahdollisista siitoskolleista, suunnitelluista – ja syntyneistä pentueista, sekä myös päivittää tiedot niin, että tiedot olisivat asianmukaisesti kotisivuilla.

10 KOKOUSKUTSU

Kesää ja sulamisvesiä odotellessa

3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA 4-7 TERVEELLISTÄ KISSANRUOKAA

11 SYYSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Tuija

12 JÄSENMAKSU 2011 13 KASVATTAJALISTA

3


Terveellistä kissanruokaa - osa 2: Valmisruoka Mikä olisi paras tapa ruokkia kissaa? Jotkut syöttävät vain kuivaruokaa, toiset purkkiruokaa – jotkut taas vannovat kotiruuan tai raakaravinnon nimiin. Hyvän kuivaruuan etuna on, että monet ravintoaineet (vitamiinit, öljyt ja entsyymit/probiootit) ovat siinä alkuperäisessä aktiivisessa muodossa (eli elimistö pystyy käyttämään niitä paremmin hyväkseen), sillä ne lisätään nappuloiden pintaan vasta kuumennuksen jälkeen. Kotiruokaa syötettäessä taas tietää varmasti, mitä kissa syö ja voi itse valita hyvin sulavia raaka-aineita. Totuus on, että ei ole yhtä ainoaa “oikeaa” tapaa, jos vain pitää huolta siitä, että ravinto muistuttaa ravintoainekoostumukseltaan mahdollisimman paljon kissan luonnollista ravintopakettia hiirtä. Hyvän kissanruuan koostumus 1. Hyvä kissanruoka koostuu pääasiallisesti hyvälaatuisesta proteiinista eli lihasta (kananliha, lampaanliha, kalkkunanliha). Sen tulisi pääasiallisesti olla lihaslihaa, siilä hiiri koostuu suurimmaksi osaksi lihaksista ja luista. Osa voi olla myös kalaa. Noin viidennes lihan osuudesta voi olla sisäelimiä kuten maksa ja munuainen. Proteiinin määrän tulisi olla vähintään 30% kuiva-aineesta, jotta ruoka olisi kaikenikäisille kissoille (myös pennuille) sopiva. 2. Kananmuna ja maitotuotteet ovat hyviä proteiinin lähteitä, ja voivat muodostaa pienen osan ravinnosta. 3. Hyvälaatuisten rasvojen (pääasiallisesti korkealaatuisten eläinperäisten rasvojen kuten kananrasva ja lohiöljy) osuus tulisi myös olla suuri (noin 15-25% kuiva-aineesta) 4. Hiilihydraattien ja kuitujen osuus ruuassa tulisi olla pieni (alle 5% kuiva-aineesta), ja niiden lähteiden tulisi olla pääasiallisesti kokojyvää ja vihanneksia, joiden allerginen potentiaali on hyvin pieni ja joissa on mahdollisimman vähän tärkkelystä (kuten riisi, pellavansiemenet,

4

porkkana, kesäkurpitsa, omena, sinimailanen, parsakaali). Vehnä, maissi, soija ja palkokasvit tai isot määrät perunaa eivät ole hyviä kissanruuan raaka-aineita. 5. Vitamiini-, kivennäis- ja tauriinilisä kuuluu ehdottomasti täysipainoiseen kissanruokaan! Emme voi luottaa siihen, että ruuan ainesosissa on luonnostaan tarpeeksi vitamiineja, sillä esim. omenassa on tietty määrä C-vitamiinia (joka omenassa eri määrä!), kun se poimitaan tuoreena puusta, mutta jo viikon kuluttua vitamiinimäärä on huomattavasti vähentynyt, ja jos omena kuumennetaan, niin kuumennuksen myötä vitamiinista tuhoutuu suurin osa... Lisättyjen kivennäisten tulisi olla lisäksi sellaisessa muodossa, että elimistö pystyy ne myös hyödyntämään. Siksi: kannattaa välttää ruokia, joihin ei ole lisätty tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita ja tauriinia! Hyvän kissanruuan jokainen tärkeä ainesosa tulisi lisäksi olla nimetty yksitellen, niin että kissanomistajan on yhdellä silmäyksellä helppo nähdä, mistä aineksista ruoka on valmistettu.

Kissanruuan ei tulisi sisältää: 1. kissalle huonolaatuisia proteiinin lähteitä kuten siipikarjan jalat, höyhenet, nahka, siansorkat ja -saparot, korvat, keuhkot, utareet, pötsi, suolet, perna, paljon sidekudosta sisältävät ruhon osat (nämä kaikki kuuluvat ns. lihan sivutuotteisiin) sekä kasviproteiinit (soija, gluteeni). 2. suuria määriä hiilihydraatteja (viljatuotteita, perunoita jne.) tai kuitua 3. säilöntäaineita tai kemiallisia antioksidantteja (BHA, BHT, etoksikiini, propyyligallaatti – nämä ovat ns. allergeeneja, ja niiden epäillään aiheuttavan syöpää), väriaineita 4. sokeria, keinotekoisia aromeja tai maunvahventeita (glutamaatti) 5. Vältä myös kissanruokia, joiden ainesosat on ilmoitettu ns. ryhmänimityksin kuten “liha ja lihan sivutuotteet”, “eläinrasva” jne. Valitettavasti mm. aromeja ja arominvahventeita ei Euroopassa tarvitse ilmoittaa eläinruuan tuoteselosteessa ollenkaan. Kannattaa etsiä pakkauksesta vink-


kiä, jossa nimenomaan sanotaan, että tuote on valmistettu ilman näitä turhia elimistöä rasittavia aineita.

Miten luen kissanruokien tuoteselosteita? Jokainen kissanruokavalmistaja tietenkin kehuu omaa tuotettaan, joten ei kannata kovin paljon aikaa tuhlata mainostekstien lukemiseen... On tärkeää oppia lukemaan pussien ja purkkien tuoteselosteita. Laki säätelee tuoteselosteiden muodon ja sisällön – ei kuitenkaan sitä, minkälaatuisia raaka-aineita kissanruuassa käytetään. Tuoteselosteessa on ilmoitettava tuotteen “keskimääräinen ravintosisältö” (eli ns. raakaproteiinin, raakarasvan, hehkutusjäännöksen ja kuidun määrä) sekä “koostumus” (käytettyjen raaka-aineiden luettelo) joko aineryhmittäin (esim. lihaja lihan sivutuotteet; kasviproteiini jne.), tai sitten on mahdollista listata jokainen käytetty raaka-aine yksitellen painoprosentin mukaan (painoltaan raskain ainesosa ensimmäisenä jne). Myös tietyt lisäaineet kuten säilöntäaineet, antioksidantit, tietyt vitamiinit (A, D, E) sekä kupari pitää ilmoittaa tuoteselosteessa.

sisältää. Se ei kerro yhtään mitään siitä a) mistä proteiini on peräisin (siis onko se eläinperäistä vaiko kasviproteiinia) b) minkä laatuista proteiini on eli kuinka hyvin kissan elimistö pystyy tätä proteiinia käyttämään hyväkseen. Muistamme, että huonolaatuinen proteiini rasittaa mm. munuaisia. Raakarasva (esim. 20% kuivaruuassa ja 7% purkkiruuassa) ilmoittaa myös vain tuotteen rasvan kokonaismäärän – emme tiedä, onko käytetty hyviä vai “huonoja” rasvoja. Sana “hehkutusjäännös” kuullostaa omituiselta, mutta kyseessä on itse asiassa pääasiallisesti ruuan sisältämien ei-orgaanisten aineiden eli kivennäisaineiden määrä. Kivennäisaineet ovat elimistölle välttämättömiä. Kuitua ruuassa tarvitaan myös, jotta suoli toimisi hyvin, mutta sen osuus ei tulisi olla liian suuri. Hyvät ruuat sisältävät reilusti alle 5% kuitua kuiva-aineessa, sillä ylenmääräinen kuidun määrä haittaa taas muiden ravintoaineiden (mm. proteiinin ja kivennäisaineiden) imeytymistä, mikä puolestaan voi johtaa puutostiloihin. Siksi en suosittele ns. “Hair ball control” -ruokia “karvapallojen ehkäisyyn” tai “kevyt”tuotteita kissoille, sillä ne sisältävät aina liian paljon kuitua ja usein liikaa hiilihydraatteja.

Keskimääräinen ravintosisältö Raakaproteiini (esim. 30% kuivaruuassa ja 9% purkkiruuassa) ilmoittaa, kuinka paljon proteiinia tuote yhteensä

Ruuan kosteusprosentti on tärkeää tietää, jos aikoo verrata ruokia keskenään. Ei ole mahdollista verrata kahden ruuan

raakaproteiinin määrää, jos ei ensin vähennä ruuan kosteusprosenttia ja laske raakaproteiinin määrää ruuan kuiva-aineesta. Esi-merkki: Purkkiruuan kosteuspitoisuus on 80%. Raakaproteiinin määräksi ilmoitetaan 9%. Ensin vähennämme 100-80%, jolloin saamme purkin kuiva-aineen osuudeksi 20%. Sen jälkeen jaamme raakaproteiinin määrän (9) kuiva-aineen määrällä (20), joilloin tulokseksi saamme: 45%. Purkki sisältää 45% raakaproteiinia kuiva-aineessa. Keskimääräisen ravintosisällön mukaan emme voi valitettavasti päätellä mitään ruuan laadusta kuten seuraava teoreettinen esimerkki näyttää: Kahden ruuan raakaproteiinimäärä on 30% kuiva-aineessa. Ensimmäinen ruoka sisältää kuivattua kananlihaa ja kananmunia, joiden biologinen saatavuus on 92% ja 100%. Kissan elimistö pystyy tällöin käyttämään suurimman osan proteiinista hyödykseen. Toisessa ruuassa, jossa on täsmälleen sama raakaproteiinin määrä, proteiinin lähteenä ovatkin pääasiallisesti höyhenet ja nahka (ns. sivutuotteita). Biologinen saatavuus jää alle 30%... Koostumus (käytetyt raaka-aineet) Kun valitsemme ruokaa kissallemme, voimme yksinomaan päätellä ruuan laadun seikkaperäisen raakaainelistan perusteella. En suosittele ruokia, jotka eivät listaa raaka-aineita yksitellen. Ryhmäselosteiden mukaan (kuten lihan sivutuotteet, viljan sivutuotteet, kasvivalkuainen jne.) on mahdotonta päätellä, mitä aineita todella on käytetty. Hyvän valmistajan ei tarvitse salata ainesosiaan vaan hän voi reilusti listata joka ainesosan yksitellen, jotta kissanomistaja voi itse päättää, haluaako hän syöttää ruokaa, jossa kyseisiä raaka-aineita on käytetty. Ryhmäselosteet ovat käteviä valmistajalle, sillä silloin tämä ei sitoudu käyttämään aina samoja aineksia ruuan eri valmistuserissä vaan voi käyttää eri sivutuotteita sen mukaan, mitä milloinkin on (edullisemmin) saatavissa. Lihako aina lihaa? Ongelmana on, että eläinruokiin ei sovelleta mitään määritelmää lihasta

5


tai sen laadusta... Tämän mukaan valmistaja voi ilmoittaa, että ruoka koostuu “97% lihasta”. Oheisessa tuoteselosteessa kuitenkin listataan pääasiallisesti teurasjätteitä: Keuhkot, sianpotka, perna, pötsi, utareet, kana (vähintään 4%), kivennäisaineet. Kysymykseen: “Miten voitte kirjoittaa, että ruokanne koostuu suurimmaksi osaksi lihasta, kun se todellisuudessa sisältää vain (ehkä) n. 4-5% “lihaa” ja loput ovat teurasjätettä?”, tuli seuraava vastaus: “Lihan määritelmä ihmisravinnossa on viime vuosikymmeninä muuttunut, ja se on erilainen eri kultuureissa. Monissa maissa syödään yhä keuhkoja ja sianpotkaa ravintorikkaana ateriana.” Tosiasia on, että tämä tuoteseloste on hyvin kaukana hiiren koostumuksesta, ja siksi sitä en kissalle syöttäisi! Jotta voimme olla varmoja, että valmisruuassa käytetty liha on hyvänlaatuista, kuivamuonan tuoteselosteessa tulisi lukea: “kuivattu kananliha” tai “kananlihajauho” ja purkkiruuassa: kananlihaa. Ei pelkästään “kana” tai “siipikarjanliha” eikä myöskään mitään mainintaa “sivutuotteista” (by-products). Ei “kanaproteiini” (emme tiedä, mistä kanan osista proteiini on peräisin). Jos ette tuoteselosteen perusteella ole varmoja, onko ruuassa käytetty liha todella “oikeaa” lihaa (siis lihaslihaa), niin pyytäkää valmistajalta kirjallisena vakuutus, että käytetty liha vastaa AAFCOn määritelmää lihasta. AAFCO on amerikkalainen eläinruokia valvova viranomainen, joka määrittelee tarkoin, minkälaista lihaa saa tuoteselosteessa tituleerata lihaksi, ja milloin valmistajan onkin sen sijaan kirjoitettava “lihan sivutuotteita” (eli teurasjätteitä). Jos valmistaja a) ei edes tunne AAFCOn määritelmää lihasta tai b) antaa ympäripyöreän vastauksen “lihansa” laadusta kuten edellämainitussa esimerkissä, niin unohtakaa koko ruoka! Raaka-aineet listataan painon mukaan Yksittäiset raaka-aineet luetellaan tuoteselosteessa painon mukaan. Jos

6

siis kuivamuonan tuoteselosteen ensimmäinen raaka-aine on “Naudanliha” niin tarkoittaako se, että naudanliha on ruuan pääraaka-aine? Ei välttämättä... Lukekaapa koko tuoteseloste: toisella tilalla mainitaan vehnäjauho, kolmantena tulee vehnägluteeni ja sen jälkeen ehkä vielä vehnänleseet... Laki sallii ns. Splittingin: on sallittua eritellä tuoteselosteessa yksi ja sama raaka-aine eri muodoissaan. Vehnä on silti vehnää; oli se sitten missä muodossa hyvänsä. Jos nyt summaamme vehnäjauhon, vehnägluteenin ja vehnäleseiden määrän yhteen, saamme vehnän osuuden huomattavasti suuremmaksi kuin tuoteselosteen kärjessä mainitun naudanlihan osuuden. Siis: tämä ruoka sisältää paljon enemmän viljaa kuin lihaa, vaikka liha mainitaan ensimmäisenä. Tuoretta ja kuivattua lihaa Toinen ongelma on, että “naudanliha”

ilmoitetaan kuivamuonapussin tuoteselosteessa “tuoreena” eikä kuivattuna. Tuoreessa lihassa on n.75% nestettä, joten se painaa paljon enemmän kuin kuivaliha, josta neste on poistettu... Jos kuivamuonassa on käytetty kahta eri muodossa olevaa proteiinin lähdet-tä: tuoretta naudanlihaa ja kuivaa soijajauhoa, niin silloin naudanliha on tuoteselosteessa ensimmäisellä sijalla, koska se painaa enemmän. Soijajauhoa on kuitenkin lisätty voluumin mukaan huomattavasti suurempi määrä, eli pää-asiallinen proteiinin lähde ruuassa onkin soija! Kun ruoka kuivataan, naudanlihasta jääkin enää vain pieni osa ruokaan, vaikka ensin näytti siltä, että sen osuus olisi suuri, ja pääraaka-aineeksi tulee soija. Tarvitaan 5 kiloa tuoretta kananlihaa, jotta jäljelle jäisi 1 kilo kuivalihaa... Siksi KUIVATUN lihan tulisi aina olla ruuan tuoteselosteessa ennen vilja- tai kasviperäisiä tuotteita.


Rasvan lähde tärkeä

kalaa, kinkkua, ankkaa, riistaa jne. Hienoa, ajattelemme: kissamme saa Rasvoihin pätee sama sääntö kuin paljon vaihtelua! Katsotaanpas purkproteiiniin: sen tarkka lähde on kien tuoteselostetta tarkemmin. Siellä nimettävä esim. kananrasva (EI lukee: lihaa ja lihan sivutuotteita, josta eläinrasva). Kissanruuassa tulisi olla kanaa 4%... Toisessa purkissa aina vähintään yksi lukee myöskin. Lihaa ja lihan korkealaatuinen eläinsivutuotteita – tällä kertaa “Tosiasia on, peräisen rasvan lähde. ne 4% tulevat riistasta. että tuoteKovat tai kovetetut rasEli: me syötämme yhtenä seloste on hyvin vat (ns. transrasvat) eivät päivänä purkkia, jossa on kaukana hiiren ole hyviä rasvanlähteitä, 96% sekalaisia teurasjätkoostumukja huonon sulavuuden teitä (yleensä paljon sikaa, sesta” vuoksi ne rasittavat nautaa ja siipikarjaa) ja 4% maksaa, sydäntä ja kanaa... Seuraavana päivänä verisuonia. Sama pätee syötämme 96% samoja rasvoihin, joissa tyydyttyneiden rassekalaisia teurasjätteitä ja 4% riistaa. vahappojen määrä on erittäin suuri Tosiasiassa siis “riista”purkki voi sisältää (kuten nautakarjan rasva, sianrasva, pääasiallisesti sikaa ja “kana”purkki voi ja kookosrasva). Kissan luonnolinautaa... Erittäin ongelmallista tämä on sessa ravinnossa hiiressä on yllätallergisille kissoille. tävän paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja, myös Omega 3:a.

Viljaton ja vähähiilihydraattinen? Nykyään ovat muodissa “viljattomat” kuivaruuat. Kuulostaa hyvältä, miten valmistajat kehuvat, että ruuassa ei ole yhtään viljaa tai gluteenia, mutta tällöinkin kannattaa tutkia pakkausta tarkoin. “Viljaton ja gluteeniton” ei tarkoita automaattisesti vähähiilihydraattista ravintoa. Monissa “viljattomissa” juureksia tai palkokasveja sisältävissä kuivaruuissa on itseasiassa enemmän hiilihydraatteja kuin hyvälaatuisissa paljon lihaa ja vähän riisiä sisältävissä kuivamuonissa... Ns. viljattoman kuivaruuan tulisi sisältää alle 10% hiilihydraatteja ja alle 4% kuitua. Nykytutkimusten mukaan suuret hiilihydraattimäärät kissan ravinnossa saattavat johtaa ravitsemuksellisiin ongelmiin kuten ylipaino ja sokeritauti. Siksi ns. kevytruuat, Light- dieettiruuat, ovat ongelmallisia: niissä toki on vähemmän rasvaa (mutta se ei olekaan kissan ravinnon ongelma) mutta runsaasti hiilihydraatteja energian lähteenä... Kissan luonnollinen “painonvartija” on ruoka, jossa on runsaasti hyvälaatuista proteiinia ja rasvaa (!) ja vain vähän hiilihydraatteja ja kuitua. Tänään ankkaa, huomenna riistaa... Monella kissanruokavalmistajalla on kymmeniä eri purkkeja: on kanaa,

Miltä näyttää hyvän valmisruuan tuoteseloste? Teoreettinen esimerkki hyvästä kuivaruuasta: Kuivattu kananliha, kananliha, kanarasva, täysjyväriisi, pellavansiemen, kananmaksa, lohiöljy... (Kommentti: kuivattu liha ensimmäisellä sijalla; lihan alkuperä (kana) on mainittu; rasvat ovat peräisin hyvistä lähteistä) Myös hyvä olisi seuraava ruoka: Kananliha, kuivattu kalkkunanliha, riisi, lohi, kananrasva ... (Kommentti: Tuore liha tosin on ensimmäisellä sijalla, mutta heti sen jälkeen tulee kuivattu liha (ja lihojen alkuperä on mainittu, mikä on hyvä) ennen riisiä, joten liha on ja pysyy ykkösraaka-aineena.)

käisemiseksi.) Vielä esimerkki ei-suositeltavasta kuivaruuasta: Kuivattu kana (20%), valkoinen riisi, eläinrasva, täysvehnä, vehnägluteeni, vehnälese, hydrolysoitu maksa, sokerijuurikasmassa, maissigluteeni... (Kommentti: Kuivattu kana ei tarkoita kananlihaa, koska sitä ei mainita. Kyseessä ovat siis todennäköisesti ns. kanan sivutuotteet. Jos lasketaan yhteen “täysvehnän” “vehnägluteenin” ja “vehnäleseen” määrät ja lisätään siihen vielä riisi ja maissi, niin voidaan todeta, että tämä ruoka koostuu pääasiallisesti viljasta ja kasviproteiinista, kun taas kissalle tärkeän eläinproteiinin (jonka laatua lisäksi emme tunne) määrä on häviävän pieni. Sokerijuurikasmassa on myös ongelmallinen raaka-aine. Kyseessä on sokerinvalmistuksen sivutuote, jossa sokerin osuus saattaa olla vielä huomattavan suuri.) Ensimmäisellä sijalla (siis ennen viljatuotteita ja kasviksia) on oltava aina liha ja sen alkuperä on mainittava. Kuivamuonassa sen tulee olla kuivatussa muodossa ainakin kerran ennen viljatuotteita tai kasviksia (kuten perunaa). Artikkelisarjan kolmannessa osassa käsittelemme kotiruokaa ja raakaravintoa kissalle. Copyright: Elina Sistonen MA CCN (Small Animal Nutritionist; Certified Cat Nutritionist) Osterweg 40

Teoreettinen esimerkki ei-suositeltavasta kuivaruuasta: Siipikarjan liha (josta vähintään 40% kanaa), kuivattu kanaproteiini, maissi, riisi, eläinrasva... Antioksidantit: Propyyligallaatti, BHT.

D-25899 Niebüll

(Kommentti: Liha on tuoreessa muodossa eli kuivauksen jälkeen sen osuus ruuassa on huomattavasti pienempi. Näin ollen kuivattu kanaproteiini on ykkösraaka-aine. Koska ei mainita, että kyseessä on kuivattu LIHA, niin voimme olla varmoja, että proteiinin lähteinä ovat ns. kanan sivutuotteet. Rasvan alkuperää ei myöskään mainita, joten emme voi tietää, onko kyse hyvistä vaiko huonolaatuisista rasvoista. Lisäksi tuote sisältää ei-suositeltavia kemiallisia lisäaineita rasvan hapettumisen eh-

www.cats-country.info

sähköposti: service@cats-country.de www.cats-country.co.uk

7


Fiasko tuli taloon Fiascon saapuminen taloon oli meidän koko perheelle aikamoinen jännitysnäytelmä. Kahden koiran valloittamaan huusholliin kissan ottaminen on varmasti aina yhtä ”pelottavaa”. Vai onko? Jostakin viisaasta kissakirjasta luin, että koirien ja kissojen elo sujuu jotenkuten. Kuitenkin uuden perheen jäsenen sopeutuminen taloon on helpompaa, jos kissa on se, joka talossa on ollut aiemmin ja uusi perheenjäsen on koira. No meillä kuvio oli siis toisin päin ja talossa oli jo kaksi nuorta aikuista perhoskoiraa ja taloon oli tulossa kissa. Eikä sen vaatimattomampaa kissarotua kuin Cornish Rex. Cornish Rex rotuun tutustuin ensimmäisen kerran koiriemme kasvattajan luona. ”Oudon” näköiseen kissarotuun parin vuoden tutustumisen jälkeen lopulta ihastuin. Fiascon tulo meille ei ollut itsestään selvyys, kun perheen isäntä oli sitä mieltä, että meille ei sottaavaa kissaa koirien lisäksi tule. Koirat olisi riitettävä lemmikkeinä sisätiloissa. No loppujen lopuksi miehen vastuste-

8

lusta huolimatta Fiasco saapui meille 2010 kesäkuun alkupäivinä. Itse jäin tuolloin pitemmälle kesälomalle ja pystyin olemaan ”panssarina” kissanpennun ja kahden koiran välissä 24/7. Tai siis niin luulin, että panssaria tarvitaan. Ensimmäisenä päivänä oli tehtävä heti päätös siitä, että missä on kissan paikka. Kissan valtakuntaa alusta lähtien oli yläkerta. Sinne laitoimme hiekkalaatikon, makuupaikan ja ruoan. Ja koirien valtakuntaa on aina ollut vain alakerta. Alakertaan kuitenkin hankimme raapimispuun, mihin Fiasco pääsee alakerrassa omaan rauhaan. Tämä järjestely on toiminut alusta asti loistavasti. Fiasco pääsee yläkertaan omaan rauhaan silloin, kun koirien läheisyys riittää ja alussa varsinkin koirien ja kissan välit opeteltiinkin rappusien ja ”vauvaportin” kautta. Meillä on yläkerta kuitenkin sellainen, että koko yläkerran aulatila aukeaa alas olohuoneen ja ”tupakeittiön” puolelle, joten kissa ei koskaan ole ns. yksin yläkerrassa vaan saattaa kurkkia meitä alakertaan kaiteiden välistä. Yöajat koirat nukkuvat alakerran kodinhoitohuoneessa ja kissa sai tottua

yöpymään yläkerran vessassa, jossa sillä oli ns. oma huone. Tämä ratkaisu on toiminut meillä aivan loistavasti toistaiseksi. Alussa Fiasco selkeästi pelkäsi koiria, sähisi ja huitoi minkä käpälistä lähti. Tätä vaihetta kesti puhtaasti pari päivää. Vaikka Fiasco oli tottunut kasvattajan luona jollain lailla koiriin, niin vieras koira on kuitenkin aina vieras koira. Ihmisiin Fiasco oli hyvin tottunut ja meidän perheen ihmisjäsenten kanssa ei ollut mitään suuria haasteita. Toki lapsille opetettiin kissan kanssa toimimisen säännnöt, mutta se oli nopeasti ohjattu. Fiasco olikin alkuun oikea sylikissa. Syliin otettaessa Fiasco kehräsi ja tyytyväisenä otti rapsutuksia ja silityksiä vastaan ja varsinkin yläkerrassa kissa oli oikein rauhallisena, kun se huomasi, että koirat eivät tule sinne. Pikkuhiljaa kahden päivän sisällä Fiasco uskaltautui tulemaan alakerran puolelle Remusta huolimattta ja vauhdilla siirtyi paikasta toiseen niin, että Remu ei ehtinyt kuin kääntyä, niin kissa oli jos-


sain koiran kirsun ulottumattomissa. Remun innostuminen uudesta perheen jäsenestä teki sen, että minä pelkäsin jatkuvasti, että kohta sattuu ja pahasti. Annoimme kuitenkin aika vapaasti eläinten tutustua toisiinsa. Ajatuksena oli se, että siinähän ne oppivat toistensa jutut. Kissa ja koirat eivät olleet ilman valvontaa keskenään alussa ollenkaan. Meidän poistuessa sisätiloista, yleensä koirat lähtivät mukaamme tai koirat suljettiin omaan huoneeseensa. Koirista uros, Remu siis, häntä heiluen olisi halunnut haistella, nuolla ja leikkiä uuden pienen kaverin kanssa, toinen koirista pieni Siiri-narttu taas piti vähintään kolmen metrin etäisyyttä sopivana tuohon sähisevään kynsikoneeseen. Eli ensimmäinset pari päivää letka kulki niin, jos kulki, että Siiri koira meni edellä, fiasco sitten ja Remu-koira perässä. Siiri meni siis seiniä

myöten ja luikki heti pakoon, jos Fiasco katsoikaan Siiriin päin ja Remu-koira taas olisi halunnut olla liian kaveria ja siitä intoutuneena Fiasco sähisi ja huitoi niin, että Remun silmät ja kirsu oli jatkuvassa viiltelyvaarassa. Tässä vaiheessa Fiasco teki myös sen mitä olin pelännyt jo ennen kissan meille tuloa. Yläkerran ja alakerran välillä kun meillä ei ole kuin puinen ”pinnakaide”. Kaiteen käsijohde ei ole kuin noin kolme senttiä leveä pyöristetyillä reunoilla. Fiasco normaalina Cornish Rexinä, uteliaana ja rohkeana kissana kokeili, kuinka kaiteella kestetään. Ja niinhän siinä kävi, että kun kissa oli ollut meillä 2vrk, tassut lipsahti ja neiti tipahti 3,5metriä parkettiin. Kuului läiskähdys, rääkäisy ja sen jälkeen kissa hävisi yläkertaan toisen lapsen sängyn alle. Pyöreillä silmillä se sieltä tuijotteli, kun kävin sen sieltä hake-

massa. Tuolla kerralla oli todellakin onnea matkassa. Fiascolle ei tullut mitään pientä traumaa kummepaa tuosta tipahduksesta. Itselle siitä jäi syvemmät arvet. Muutaman päivän tutustumisen jälkeen kissa antoi Remulle periksi ja yhteinen sävel löytyi. Remu jotenkin sai vältettyä viiltohaavat ja uskalsi olla kissan lähellä sähinästä huolimatta. Kiinnostus kissaa kohtaan oli siis aika valtava. Kissa ja koira olivat muutaman päivän kuin symbioosissa. Jatkuva karvakasa kulki alakerrassa huoneesta toiseen. Siiri katsoi tässä vaiheessa edelleen kaukaa touhua. Jossain vaiheessa Fiasco tajusi, että Siirikoira muuten pelkää häntä ja aloitti noin viikon meillä olon jälkeen kiusaamaan Siiriä. Tätä vaihetta kesti noin viikon verran. Tuossa vaiheessa minä olin kyllä itse aika peloissani, että miten tässä käy. Kissa oikeasti otti Siirin silmätikuksi, hyökkäili päälle ja juoksi Siirin perässä niin, että Siiri oli aika allapäin. Mutta sitten onneksi parin viikon jälkeen Siiri taisi tottua Fiascon pelaamiseen ja siinä vaiheessa Remu jäikin nuolemaan näppejään. Siiristä ja Fiascosta tuli ylimmät ystävykset. Varmasti eläinten kokokin oli jotenkin luontevampi, kun Siiri oli lähes samankokoinen kuin Fiasco itse. Sen jälkeen meillä kulki hieman pienempi karvakasa huoneesta toiseen. Leikit olivat yllättävän rajun näköisiä, kuitenkaan mitään vahinkoa ei sattunut. Joitakin pieniä ulahduksia puolin ja toisin välillä kuului, mutta jälkiä ei jäänyt. Siirin ja Fiascon symbioosia kestikin sitten useamman viikon. Ei Remu ihan täysin lopulta jäänyt langalle soittelemaan vaan kyllä kaikki elukat pyörivät tosi villisti karvakasana ympäri kämppää. Koirat nuolivat ja purivat Fiascoa niin, että toisinaan koko kissa oli läpimärkä. Fiasco taas puolestaan läpsi tassuilla koiria ja hyppi koirien niskaan sohvilta ja nurkkien takaa ja takaa-ajo oli taas valmis. Kynnet oli kuitenkin jo tässä vaiheessa jääneet tassujen sisälle. Tästä tilanne on sitten pikkuhiljaa arkipäiväistynyt. Kissa ja koirat tulevat keskenään todella hyvin toimeen ja pienenkin erillään olon jälkeen Fiasco käy heti ikävissään hieromassa kylkeään ja häntää koirien turkkiin. Koirat taas nuolevat Fiascon korvat kerralla märäksi.

9


Yöt eläimet nukkuvat siis edelleen eri huoneissa ihan kaikkien rauhan vuoksi. Leikit ovat muuttuneet niin, että Siirin kanssa välillä vähän painitaan, mutta Fiasco ja Remu usein leikkivät takaaajoa. Siinä vaiheessa, kun Fiascolla on vauhti päällä, niin vaarassa ovat kaikki kevyet esineet. Remu ajaa Fiascoa haukkuen takaa ja vauhti on päätä huimaava ja molemmilla elukoilla näyttää olevan todella hauskaa. Minkään näköistä mustasukkaisuutta eläinten välillä ei ole ollut. Eläimiä saa pitää ihan rauhassa vuorotellen sylissä niin, että ne ei koe omaa paikkaansa uhatuksi. Ja sylistä ei siis ole tullut riitaa. Eläimistä on tullut toisilleen voisiko sanoa tasa-arvoiset. Minkäänlaista kilpailua ei tunnu olevan mistään. Molemmilla on omat eväät, kissalla ruoka yläkerrassa minne koirat eivät pääse ja koirilla alakerrassa ja siihen evääseen Fiascolla ei nykyään ole kovin suurta mielenkiintoa. Koirien vesiastia on yhteiskäytössä, mutta se ei näytä haittaavan ketään. Fiasco ei todellakaan ole ollut nimensä veroinen. Fiasco loppujen lopuksi sulatti myös isännän sydämen ja paperisilppusotkuista ja tavaroiden tiputteluista huolimatta kissa on ollut lemmikkinä tosi siisti ja helppohoitoinen. Toisinaan meillä on ollut siskoni perhoskoira hoidossa viikon parin putkissa ja Fiasco on tosi nopeasti tottunut myös uuden koiran tuloon. Tällä hetkellä yläkerran kaide ei enää pidättele Fiascon kiipeilyintoa vaan aiheuttaa meille sydämentykytyksiä säännöllisin väliajoin. Fiasco kulkee rennosti tassutellen kaiteen päällä lähes päivittäin. Tippuminen sai sen muutamaksi viikoksi varovaisemmaksi, mutta nyt on taas kunnon kornari kehissä. Fiasco on tätäkin kirjoitusta tehdessä käynyt jo kolme kertaa hakemassa sylipulaansa apua ja koirat taas pyörivät jaloissa. Fiasco on ollut meille nappikissa. Enempää elukoita meille ei toistaiseksi ole tulossa. Näillä kolmella kaveruksella menee nyt niin hyvin, että tätä sopusointua ei haluta hajottaa. Näin meillä, toivottavasti myös muilla. Maikki-Noora

10

Kokouskutsu Cornish rex CRX ry kevätkokous

i

Aika: 12.3.2011 klo 14.30 Paikka: Aktia Sport Center, Masalantie 346, Kirkkonummi (URK:n näyttley) 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteer, kaksi pöytäkirjatarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen esityslista 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Käsitellään muut esille tulevat asiat


Syyskokouksen pöytäkirja CORNISH REX RY

SYYSKOKOUS

Aika 9.10.2010 Paikka Ery-Syd näyttely Helsinki Läsnä: Tuija Ahtikari-Alaoutinen, Virve Salminen, Marja Stigell, Juha Ylönen, Maikki-Noora Karvinen 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen 15.10. 2. VALITAAN KOKOUKSELLE PUHEENJOHTAJA, SIHTEERI, 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA JA TARVITTAESSA 2 ÄÄNTENLASKIJAA Kokouksen puheenjohtajaksi Tuija Ahtikari-Alaoutinen, Sihteeriksi Helena Ylönen, pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Juha Ylönen ja Maikki-Noora Karvinen. 3. TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4. HYVÄKSYTÄÄN KOKOUKSEN ESITYSLISTA Kokouksen esityslista hyväksyttiin. 5. VAHVISTETAAN TOIMINTASUUNNITELMA, TULO-JA MENOARVIO SEKÄ JÄSENMAKSUJEN SUURUUDET KULLEKIN JÄSENRYHMÄLLE ERIKSEEN SEURAAVALLE KALENTERIVUODELLE Varsinainen jäsen 12 euroa Kasvattajan ilmoittama pentujäsen 5 euroa Perhejäsen 5 euroa Toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Tulo-ja menoarvio hyväksyttiin. 6. VALITAAN YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA JA MUUT VIISI JÄSENTÄ Puheenjohtaja Tuija Ahtikari-Alaoutinen. Hallituksen muut 5 jäsentä Helena Ylönen, Juha Ylönen Virve Bakir, MaikkiNoora Karvinen, Marja Stigell 7. VALITAAN TILINTARKASTAJA JA VARATILINTARKASTAJA Juhani Harviola ja Leena Sauvala. 8. KÄSITEELLÄN MUUT ASIAT Yhdistyksen höyrypesuri päätettiin myydä tarjousten perusteella. Sähköpostia rotuyhdistysten sihteereille yhdistyksen häkeistä. Marja Stigell hoitaa jäsenrekisterin ja pentuvälityksen. Kysytään Joelilta tekisikö yhdistyksen kotisivut ja mitä tulisi kustantamaan. 9. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen 15.55

Puheenjohtaja Tuija Ahtikari-Alaoutinen

Sihteeri Helena Ylönen

Pöytäkirjantarkastaja Juha Ylönen

Pöytäkirjantarkastaja Maikki-Noora Karvinen

11


Cornish Rex CRX ry Jäsenmaksu 2011

Jäsenmaksut vuodelle 2011:                 Varsinainen jäsen 12 € Perhejäsen 5 €                Kasvattajan maksama pentujäsen 5 €                Ainaisjäsen 100 €                                                                                                                                               

Lasku yhteensä euroa

Viitenumero

5005

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

IBAN

BIC

EKSP 410810-284761                

                               

Saaja Mottagare

Cornish rex Finland CRX r.y.                                

               

Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress

               

Varsinainen jäsen 12 € Perhejäsen 5 € Kasvattajan maksama pentujäsen 5 € Ainaisjäsen 100 €

Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr

Jäsenmaksut vuodelle 2011:

Viitenumero Ref. nr

5005

Eräpäivä Förfallodag

31.3.2011

Euro

               

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

12


Cornish Rex CRX ry:n kasvattajat FI*Angelfalls Carita Haanperä ja Mika Tanhuanpää carita.haanpera@gmail.com www.angelfalls.fi Riihikoski puh. 0400 76 4580

FI*MiniMiun Tanja Lauronen minnihiiri@welho.com www.minimiun.suntuubi.com Käpyläntie 54 as 21 00650 Helsinki puh. 045 26 81 311

FI*Tajomer Marja-Riitta ja Mirva Tapaninen tajomer.crx@mustaterrieri.com www.mustaterrieri.com/TAJOMER Hippoksentie 31 B 21 20520 Turku puh. 0400 61 1828

FI*Creolo Marja-Liisa Moisio Valtaojantie 14 20810 Turku puh. 02 23 54 288 / 040 57 53 103

FI*Saca’s Kirsi Rintapää ja Mika Viitanen fin-sacas@netikka.fi www.netikka.net/viirin/ Böle 65610 Mustasaari puh. 040 55 44 682

FIN*Tuiscalo’s Tuija Ahtikari-Alaoutinen tuiscalos@gmail.com www.edu.lahti.fi/~aleahtik/ Uotilankatu 64 A 15840 Lahti puh. 040 41 45 364

FI*Seer’s Kirsi Koukku ja Tellervo HaapasloKoukku kirsi.koukku@gmail.com http://personal.inet.fi/koti/tellervo.haapasalo-koukku/ Omenapellontie 5 C 21 152100 Lahti puh. 044 29 34 560 /Kirsi

FIN*VippeCat Virve Salminen vippecat@luukku.com www.cornishrex.suntuubi.com Kotikonnuntie 3 D 53 00940 Helsinki puh. 045 63 18 732

FI*Kolminniemen Mirva Salminen-Kautto ja Pasi Kautto kolminniemenkissala@luukku. com www.kolminniemi.vuodatus.net Konnevesi puh. 050 59 29 668 /Mirva 050 56 90 897 /Pasi

FI*Lavender’s Helena ja Juha Ylönen tohina@gmail.com http://personal.inet.fi/koti/juha. ylonen/ Vilhulantie 6 A 2 76850 Naarajärvi puh. 040 71 64 623 / 040 73 30 649

FIN*SpeedOn Iiris Leskinen iiris.leskinen@gmail.com Kuopio puh. 040 96 02 094

13


Hauskaa kev채tt채!

Rexelle  

Cornish Rex CRX ry:n jäsentiedote Helmikuu 2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you