Issuu on Google+

Repolainen 1/2011

Lounais-Suomen Partiopiiri


Repolainen Partio elämäntapana ja urana Pitkän ja merkittävän partiotaipaleen Käppäräpartiossa tehneelle porilaiselle Regina ”Rexu” Laeslahdelle partio on paitsi harrastus, myös ura seurakunnan partiotyön myötä. Rexun ajatuksia muun muassa partion nykytilasta ja aikuisista partiossa voit lukea sivuilta 6–8.

Partiolainen projektipäällikkönä Brysselissä Maria ”Maira” Skarp uskoo partiotaustasta olevan hyötyä myös työelämässä. ”Partiossa oppii tarttumaan toimeen ja luottamaan itseensä ja muihin. Jokainen, joka on rakentanut leiripaikan tyhjästä ja purkanut sen tyhjäksi tietää, että hyvällä yhteistyöllä pystyy paljoon.” Mairan Brysselin kuulumisia sivuilla 12–13.

Heidistä Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Suomen Partiolaisten uusi puheenjohtaja, lounaissuomalainen Heidi Jokinen kertoo sivulla 15 odottavansa uudelta pestiltään erityisesti pääsevänsä vaikuttamaan. Puheenjohtajakautensa tärkeimmäksi tehtäväksi hän mainitsee partion brändin edistämisen.

Repostelu Pieni luennointi silloin tällöin ei ehkä olekaan niin huono juttu kuin partiossa usein väitetään. On nimittäin niin, ettei kaikki tekeminen oikeasti olekaan sitä kuuluisaa tekemällä oppimista. Repostelusta sivulta 21 selviää, miksi.

Kansi Kuten tämän lehden kansikuvasta huomaa, myös partiolaiset ovat mukana Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa. Ainakin tammikuun puolenvälin pakkasissa vietetyissä avajaisissa oli mukana joukko lounaissuomalaisia meripartiolaisia. Kuva: Akseli Silfver.

Repolainen

1/2011 (18.) 4.2.2011 Lounais-Suomen Partiopiirin jäsen­lehti ISSN 1797-9390

Päätoimittaja Laura Rantanen

Toimitussihteeri ja taittaja Olli Raimo

2

Toimitus

Painopaikka

Petri Hakosalo Jaana Ketola Ville Laasonen Maija-Liisa Laukkanen Saara Leino Sanni Löflund Sari Mantere Tuuli Seppälä Johannes Vahtoranta Niko Vähäsarja

Forssa Print 2011

Toimituksen yhteystiedot Repolainen Lounais-Suomen Partiopiiri ry Läntinen Pitkäkatu 13 20100 Turku puh. 050 312 9428 repolainen@partio.fi www.lounaissuomenpartiopiiri.fi


Repolainen

Edessä U usia partioha asteita Laura Rantanen, Rauman Partiotytöt

aloittanut tässä pestissäni hyvillä mielin ja innoissani. Aina on silti varaa parantaa, joina näin uuden vuoden alussa puhalta- ten toivoisinkin, että Repolainen kehittyisi ja vat uudet tuulet myös partiossa, kun uudistuisi tulevaisuudessa entisestään. muun muassa lippukuntien vastavalitut Jos siis sinulla on mielessäsi uusia ideoihallitukset ja uudet piiriluottikset pääsevät ta Repolaisen suhteen ja haluat sen olevan aloittamaan toimikautensa pesteissään. Re- Suomen paras piirilehti, josta me lounaispolainenkaan ei tee tässä poikkeusta: entisen suomalaiset voimme olla ylpeitä, on sinulpäätoimittajamme Maikin siirryttyä piirin la nyt hyvä tilaisuus päästä itsekin mukaan viestintäministeriksi aloitin vuoden alussa lehden tekoon. Esimerkiksi kirjoittajaksi tai hänen tilallaan lehden päätoimittajana. kuvaajaksi haluavat voivat ottaa rohkeasti Uutta tehtävää opetellessa voi alku usein yhteyttä allekirjoittaneeseen. tuntua vaikealta, mutta olen kuitenkin Hyvää alkanutta partiovuotta kaikille!

A

Kirjoittaja on Repolaisen päätoimittaja.

Sata vuot ta myöhemmin Jussi Elo,Turun Metsänkävijät

P

Kirjoittaja on piirin viestintäryhmän jäsen.

artiotoiminta Suomessa vietti viime vuonna komeita satavuotiskekkereitään. Vuoden aikana ehti tapahtua monenlaista aina näyttävistä aloitustempauksista kesän päätapahtumaan, Finnjamboree Kilkkeeseen. Viimeistään siellä partiotoiminta osoitti olevansa merkittävä nuorison kasvattaja. Kasvatusjärjestönä esiintyminen on monille pelottava ajatus, joten meidän on löydettävä liuta muita keinoja vaikuttaa Suomen kansaan. Viime syksynä hyväksytyssä partiopiirimme strategiassa puhutaan vaikuttavuudesta. Säilyäkseen Suomen suurimpana nuorisojärjestönä partion on puhuteltava partiolaisten lisäksi kaikkia suomalaisia. Sadan vuoden takaiset mielikuvat havulaavus-

sa solmuja värkkäävästä peruspartiolaisesta eivät ole vanhentuneita – lisää vain sade, niin sommitelma on täydellinen. Tätä mielikuvaa jalostamalla nykyaikaan sopivaksi, meillä on mahdollisuudet säilyttää asemamme merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Ulkoisen vaikuttamisen ohella tavoitteissamme on myös kohottaa partiolaisten omanarvontuntoa ja ylpeyttä yhteisestä harrastuksestamme. Kun jokainen partiolainen on ylpeä omasta harrastuksestaan, olemme saavuttaneet jo merkittävimmän etapin. Ennen kuin huomaatkaan, yhdessä tekemämme positiivisen vaikutuksen hedelmät ovat jo valmiita muillekin tarjoiltavaksi – ja voin luvata, ettei siihen kulu toista sataa vuotta.

3


Repolainen

Reportit Meripartiolaiset mukana toteuttamassa kulttuuri­ pääkaupungin avajaisia Teksti: Eveliina Tomberg ja Vilja Parkkunen • Kuva: Akseli Silfver

Turun kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyi 15.1. huikealla avajaisohjelmalla Aurajoen rannalla. Osa illan ohjelmaa oli brittiryhmän suunnittelema Tällä puolen, tuolla puolen -esitys, jossa esiintyjinä oli myös 20 meripartiolaista. Partiolaisina tehtävämme oli havainnollistaa viestinnän merkitystä kaupungin kehityksessä. Käytännössä se tarkoitti viestiketjujen välittämistä viestilippujen ja valojen avulla. Numeroa harjoittelimme muutaman kerran ennen avajaisia esityksen käsikirjoittajan johdolla. Itse esitys meni hyvin ja se oli ainakin esiintyjien kannalta vaikuttava kokemus. Kulttuuripääkaupunkivuosi saatiin avattua upeasti; toivotaan, että loputkin vuodesta sujuu yhtä hienoissa merkeissä!

Kunniamerkkejä piirin työn­tekijöille Tasavallan Presidentti myönsi Lounais-Suomen Partiopiirin toimihenkilöille neljä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkiä. Merkit luovutettiin juhlatilaisuudessa joulukuussa. Kunniamerkit myönnettiin toiminnanjohtaja Nils Grönbergille, koulutussihteeri Riitta Suomelle, aluesihteeri Tarja Hellanmaalle ja järjestösihteeri Leena Hongellille. Ritarikuntien kunniamerkit on myönnetty tunnustuksena pitkäaikaisesta, ansiokkaasta, merkittävästä ja tuloksellisesta työstä suomalaisen nuorison hyväksi. Lisäksi on otettu huomioon ansioituminen yhteiskunnallisissa toimissa ja luottamustehtävissä sekä työura ja muu järjestötoiminta. Partiopiirin johto luovutti kunniamerkit Turun linnan kuningattaren salissa järjestetyssä juhlatilaisuudessa perjantai-iltana 17.12. Koko partiopiiri esittää onnittelunsa palkituille.

4


Repolainen

Saaristo tutuksi matkalla Jurmoon Lounais-Suomen partiopiirin kevätmestaruuskisat käydään saaristolaisuuteen tutustuen. Kisojen järjestelyvastuussa ovat turkulaiset Nuotiotytöt. Vaikka Nuotiotytöt ovat meripartiolaisia, kisan johtaja Inkeri Huiskala vakuuttaa, että tehtävät on suunniteltu kaikille eivätkä meripartiolaiset ole etulyöntiasemassa. – Saaristosta saamme ammennettua valtavasti tehtäväideoita, mutta alusta asti punainen lanka on ollut tasapuolisuus maa- ja meripartiolaisten kesken. Kevätkisat ovat ennen kaikkea tarpojien tapahtuma, vaikka toki seikkailijavartiotkin voivat hyvin lähteä kisaamaan. Jurmon tehtävät on suunniteltu niin, että Inkeri vinkkaa, että tehtäväluetteloon kannattaa kisoissa tulee suoritettua yksi jos toinenkin tarpojien tutustua etukäteen ja käyttää kokous pohtiessa miten aktiviteetti. valmistautua kisaan. – Haluamme tehdä kisat, joissa on tarpojilla hauskaa, Jurmon ajankohtaiset kuulumiset voi lukea kisan mutta luotsikin iloitsee valmiista, aktiviteettien nettisivuilta osoitteesta www.nuotiotytot.fi/jurmo. täyteisestä päiväretkestä, kertoo tehtäväryhmää vetävä Tehtävälista julkaistiin edellisessä Repolaisessa ja se on Milla Ruohonen. nähtävillä kisojen nettisivuilla.

Kenellä olikaan kainalossaan kettu? Repolaisen lukijakilpailu Ketunhäntä kainalossa on taas kisattu. Kilpailussa on etsitty lehden sivulle kätkettyä ketunhäntää ja vastattu esitettyyn kysymykseen. Viime vuoden viimeisen kilpailun palkinnon voitti Matti Koivula Väinän Vartijoista. Paljon onnea voittajalle! Ketunhäntä kuului vastaajien enemmistön mielestä Leena Kalliomäen kainaloon. Ketunhäntä kainalossa -kisa jää tauolle. Seuraavassa lehdessä on luvassa toisenlainen lukijatehtävä.

Missä Repo viipyy? Onko Repolainen mielestäsi kovin ohut ja taas hieman myöhässä? Saatat olla oikeassa. Jos haluat asiaan parannusta, olet tervetullut mukaan toimittamaan lehteä. Mukaan pääset kätevimmin tulemalla piirin viestintäinfoon Turussa tiistaina 1.3. ja Porissa tiistaina 12.4. Lue lisää ilmoituksesta sivulla 25. Voit myös ottaa yhteyttä lehden toimitukseen, repolainen@partio.fi.

Reportoi uutisista ja tapahtumista Reportit on ajankohtaisten tai alueellisten pikkuraporttien palsta. Lähetä omat partiouutisesi ­osoitteeseen repolainen@partio.fi.

5


Repolainen

6


Repolainen

Pitkä partioura ja urana partio Teksti ja kuvat: Petri Hakosalo, Ouran Partiolaiset

Regina Laeslahti, partionimeltään Rexu, on partiolainen, vaimo, äiti, mummu ja koiranemäntä. Käppäräpartiossa tehdyn partiotaipaleen ohella Rexu työskentelee Porin seurakuntien palvelu­ keskuksessa nuorisosihteerinä. Regina Laeslahti liittyi partioon vuonna 1978 perustaessaan lippukuntaa Liinaharjaan Poriin lokakuun 18. päivänä. Hän tuli siis partioon aikuisena. – Alueella ei ollut partiotoimintaa ja sitä haluttiin sinne. Aluksi kuviteltiin, että joku jostakin tulee sitä järjestämään meille. Eipä se ollutkaan sitä, vaan pääsi itse kaulaansa myöten siihen hommaan mukaan, Rexu kertoo.

Takana pitkä partiopolku Aluksi Rexu toimi lippukunnan apulaisjohtajana, laumanjohtajana ja sihteerinä sekä alkoi vetää samanaikaisesti äitivartiota. Hän on ollut lippukunnassaan lähes kaikissa johtajatehtävissä paitsi vj:nä. Satakunnan Partiolaisissa hän toimi monissa luottamustehtävissä, muun muassa piirihallituksen jäsenenä ja piirin varajohtajana. Hän on toiminut myös Porin partiolaisten hallituksessa ja varapuheenjohtajana. Työkseen Rexu on tehnyt partiota nuorisosihteerinä yhdeksän porilaisen seurakunnan lippukunnan tukihenkilönä. 1980-luvun alussa hän oli mukana tekemässä silloista piirilehteä Piiriviestiä Leena Finnilän ja Marja Riekkola-Vanhasen kanssa. Kolmiapila-Gilwell-kurssin Rexu suoritti 1982. Hän on itsekin vetänyt paljon erilaisia partiokursseja. Ko-Gi -kursseilla hän on toiminut myös ohjaajana lähes 20 ohjattavalle.

Partio on elämäntapa Partio on ollut Rexulle selkeästi tapa elää. Ja se on sitä edelleenkin, hän tekee vielä vähän

”Nukuin teltassa samassa paikassa kuin B-P aikanaan ja heräsin aamulla riikinkukkojen lauluun.”

aikaa seurakunnan partiotyötä. Juuri nyt hän on mukana tekemässä lippukuntansa 30-vuotishistoriikkia, joka on ollut pitkällinen ja mielenkiintoinen projekti, kun sitä tekee neljän partioystävän kanssa työnsä ohella. Rexun partiointi on myös partiokeräilyä, sillä hän kerää Pyhä Yrjänä -ikoneita ja partiokirjallisuutta. Koko Rexun perhe on ollut ja osittain on vieläkin mukana partiossa, niin hänen miehensä Jussi kuin hänen molemmat poikansa Jyrki ja Jaakko. Myös Rexun vanhempi miniä Sanna on partiosta löytynyt. Kolmaskin polvi Laeslahtia on partiolaisia – kaksi pojantytärtä Salla ja Saana, jotka tällä hetkellä partioivat Littoisten Pirtapiioissa, toinen seikkailijana ja toinen sudenpentuna. – Muisto partiouraltani, jonka muistan lopun elämäni, oli yö Englannissa. Teimme lippukunnan matkan partion juurille Englantiin vuonna 1994, ja yövyin B-P:n ensimmäisen partioleirin alueella Brownsean saarella. Nukuin teltassa samassa paikassa kuin B-P aikanaan ja heräsin aamulla riikinkukkojen lauluun.

Partio kiinnostaa nykypäivän nuoriakin Satavuotias partio elää ja voi hyvin. Partio on hyvä harrastus, joka kasvattaa monipuolisesti toisista välittämiseen, yhdessä tekemiseen, erilaisuuden sietämiseen, ulkona metsässä liikkumiseen ja myös erilaisiin johtajatehtäviin. Tänä päivänähän harrastustarjonta siihen nähden, mitä se oli esimerkiksi silloin, 7


Repolainen ”Partioon pitäisi saada mukaan uusia aikuisia, lasten vanhempia, muualta muuttaneita aiemminkin partiossa toimineita ja paluumuuttajia.”

kun Rexun lippukunta on perustettu, on todellakin moninkertaistunut. Nuorille on tarjolla paljon enemmän ajankulua ja viihdettä esimerkiksi tietokoneen avulla. – Uskon, että tulevaisuudessakin löytyy niitä innokkaita lapsia ja nuoria, jotka tulevat mukaan partiotoimintaan. Isot tapahtumat, kuten piiri- ja suurleirit sekä paraatit, jotka ylittävät uutiskynnykset, ovat hyvää mainosta partiolle, mikä näkyykin uusien partiolaisten määrissä lippukunnissa, Rexu toteaa.

Partio parantaa maailmaa Onko partio edelleen Rexun mielestä edelläkävijä, ja osaako se uudistua yhteiskunnan, ekologisuuden, vastuullisen kuluttamisen ja globalisaation mukana? – Partiolaisethan ovat olleet veripalvelunkin edelläkävijöitä. Kansainvälisen liikkeen jäseninä partiolaiset ovat järjestäneet mm. Nepaliin rokotuskampanjan, rakentaneet Sambiaan kanalan ja terveyskeskuksia Afrikkaan. Nämä ovat esimerkkejä todellisesta ja konkreettisesta vastuunkantamisesta eri puolilla maapalloa olevista lähimmäisistä. Rexu uskoo myös tulevaisuudessa partiolaisten tekevän tätä maailmaamme paremmaksi paikaksi asua. Partiolaisilla on ihanteet, jotka ohjaavat ekologisuuteen, vastuullisuuteen kuluttamisessa. Tietotekniikan myötä kaikki viestintä on nopeutunut ja parantunut, mutta pitäisi muistaa, että ihmisten välinen henkilökohtaaminen on kaikkein tärkeintä. Se, että me kohtaamme lap-

8

sen silmästä silmään. muualta muuttaneita aiemminkin – Nykypäivän lapselle on tärkeää partiossa toimineita ja paluumuutolla hänen kanssaan fyysisesti läs- tajia, Rexu pohtii. nä, yhä enemmän lapsi tarvitsee aikuista ja nuorta esimerkkinä. On Partio on myös hienoa, että partiossa on vartiojäraikuisten harrastus jestelmä, tekemällä oppiminen ja esimerkillisiä nuoria johtajia. Nuo- Partiossa tarvitaan aikuisia, mutta rien johtajien tukeminen on erittäin partion perusta on vartiojärjestelmä ja nuoren kasvattaminen tasatärkeää. painoiseksi, vastuunsa tuntevaksi yksilöksi, joka osaa ohjata nuoremUusi partio-ohjelma piaan ja toimia erilaisissa tilanteissa. Uuteen partio-ohjelmaan Rexu ei Vanhempia partiojohtajia ja partiole kovinkaan hyvin perehtynyt. oveteraaneja tarvitaan Rexun muHän on aikanaan yli 20 vuoden ajan kaan partion taustalla viikoittaisen vetänyt Porin alueen vj-peruskurssit toiminnan ulkopuolella. He voisija jossakin vaiheessa myös vj-jatko- vat olla auttavina käsinä esimerkiksi kurssit. retkillä, leireillä ja erilaisissa tapah– Kun tuli uusi ohjelma ja alet- tumissa. tiin puhua luotseista ja muista, hei– Heillä on paljon annettavaa siirtin siihen, että luotsinhan pitää ol- täessään perinteitä ja partiotaitola merikapteeni koulutukseltaan ja ja nuoremmille sukupolville, mutta että siihen mä en enää pysty. Mut- leirien johtaminen ja vastuu kuuluu ta leikki leikkinä, oli myös aika uusi- nuorille johtajille, Rexu sanoo. en nuorien johtajien tulla vetämään kursseja ja tapahtumia. Uusi piiri toimii Kun ohjelma muuttui ja työnuorin voimin uraakin oli enää vähän jäljellä, ­Rexu päätti, ettei enää ala perehtyä tai Rexun mielestä Lounais-Suomen kouluttautua uuteen ohjelmaan. Partiopiirillä on nuorekas ja reiToki hän tuntee uuden ohjelman pas ote; ulospäin näyttää siltä, etpääpiirteittäin: asiat ovat saman- tä yhteistoiminta on lähtenyt hyvin laisia, vain ikäkaudet ja nimikkeet käyntiin. Täällä piirin pohjoisosasovat erilaiset. Uudessa ohjelmassa sakin lippukunnat saavat tukea toikorostuu aikuisten johtajien tarve. mintaansa ja ovat innolla mukana Hyvä niin, jos aikuisia johtajia lippu- järjestämässä yhteisiä tapahtumia. Repolaisen lukijoille Rexu lähetkunnista löytyy, mutta se on Rexun mukaan haasteellista varsinkin pie- tää terveiset: – Muistakaa partiolupaustanne ja nillä paikkakunnilla. – Mistä saadaan maakunnan lip- ihanteita. Tämä satavuotias partio pukuntiin riittävästi aikuisia johta- elää ja voi hyvin, jos te pidätte lipun jia? Partioon pitäisi saada mukaan korkealla ja arvostatte omaa hienoa uusia aikuisia, lasten vanhempia, harrastustanne.


Repolainen

Napakettu tulee – oletko valmis? Teksti: Outi Oinaanoja, Loimaan Nuotioloimut • Kuva: Nea Kosonen, Maarian Kämmekät

Aikaa partiopiirin seuraavan talvi­leirin Napaketun alkuun on pari viikkoa. Joko sinulla on varusteet kunnossa ja rinkka odottamassa pakkaamista? Oletko harjoitellut kaminan sytyttämistä ja kerros­pukeutumista? Leirialue Raasissa odottaa valmiina meitä kaikkia 365 innokasta partiolaista seikkailemaan lumiseen maisemaansa. Yläneellä on ollut uuden vuoden aattona hallussaan Varsinais-Suomen lumiennätys, mitäköhän kaikkea leiriläiset pääsevät lumesta leirin aikana rakentamaan? Entä onko leirin staabi osannut varata riittävästi polttopuita koko leirin tarpeisiin? Lumen lisäksi tänä talvena olemme saaneet nauttia kunnon paukkupakkasista, mutta leirin varajohtaja Jaana ”Lulu” Eronen vakuuttaa polttopuiden riittävän jokaisen teltan lämmittämiseen. Lisäksi oikealla pukeutumisella ja varusteilla partiolainen selviää säässä kuin säässä.

Teemana maailman­ historian kohokohdat Leirin aikana pääsemme mukaan maailmanhistorian kehitykseen ja sen parhaisiin paloihin. Jokainen päivä tuo tullessaan uuden aikakauden. Lulun mukaan luvassa on peruspartiotaitoja, eli Napaketun jälkeen partiopiiristämme voi löytää taas uusia talviretkeilyguruja! Leirillä on myös luvassa lippukuntaleireistä poikkeavaa ohjelmaa, sen takiahan suurempia leirejä järjestetäänkin. Leiri jakaantuu neljään alaleiriin. Alaleirit on nimetty leirin nimen mukaan NA-, PA-, KET- ja TU-

Napaketulla tapaat vanhoja ja uusia partioystäviä.

alkuisiksi. Joko sinä olet kuullut lippukuntasi yhteyshenkilöltä sijaitseeko telttapaikkanne mahdollisesti Tundralla tai onko alaleiriinne luvattu kovaa Pakkasta? Vai onko alaleirinne jollain muulla arktisella alueella? Varaudu siihen, että leirillä voit törmätä moniin vanhoihin ja uusiin partioystäviin!

Kaikki ikäkaudet mukana leiritunnelmassa Vaikka leiri on suunnattu tarpojille, samoajille ja vaeltajille, myös sudenpennut, seikkailijat ja sisupartiolaiset pääsevät viettämään elämyksellistä talviretkeä Napakettupäivän muodossa. Kaikki vanhat konkarit ovat myös tärkeässä roolissa toteuttaessaan leirin toimintoja. Ennen leiriä voi myös palata vanhoihin partioaikakausiin ja nikkaroida leirille SP:n vuonna 1990 järjestetyltä Tervas-suurleiriltä tutun pöydän. Entä onko leirin varajohtajan rinkka jo eteisessä odottamassa leirin alkua? – Ei ole, se pakataan vasta leiriä edeltävänä päivänä. Pitkän kokemuksen perusteella

Lulu sanoo salaisen aseensa talvileirillä olevan oikea asenne. – Rakastan talvileirejä! En ymmärrä miksi kaikki eivät lähde Napaketulle. Nähdään Napaketulla!

Leiriläisiä 365 • tarpojia 145 • samoajia 77 • vaeltajia 75 • aikuisia 68 Napaketulle osallistuu 74 lounaissuomalaista lippukuntaa sekä yksi Hämeestä ja yksi Järvi-Suomesta. Leirillä todennäköisesti tapaa kairankiertäjän tai killinallin; kummastakin lippukunnasta on 17 osallistujaa. Aktiivisin alue on Kymmenykset, jonka kaikki lippukunnat osallistuvat leirille. Jäsenmäärän suhteen aktiivisimmat lippukunnat lähes 40 % osallistumisprosentilla ovat Laitilan Eräsissit ja Marttilan Martit.

9


Repolainen

Maarit Heikkinen.

Matias Hellsten. Kuva: Henna Hellsten.

Napaketulle lähdössä Teksti: Katri Lehto, Piikkiön Tammipartio

U

uden vuoden käynnistyttyä sen kuvan siitä mitä kaikkea muuta bongasimme leirin iloisen muo- leirillä on meneillään. Tärkeimmät kolme varustetnittajan Maarit Heikkisen RajakivenKiertäjistä ja toki jututimme ta talvileirillä? – Lämpimät kengät, monet lapahäntä hiukan pre-leiritunnelmista: Miten päätit lähteä leirille ja set ja hyvät eväät miksi juuri keittiöön?

– Pyydettiin mukaan ja tiedossa oli hyvä tiimi, kuten yleensä aina keittiössä.

Joko koekeitokset on tehty? Millaisia herkkuja meille on luvassa?

– Ruokalista on tällä hetkellä vielä vain pääkokkien hallussa, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa niin herkkuruoista ei ole puutetta!

Jännittääkö? Jos jännittäisi, niin mikä asia se olisi mitä jännittäisit?

– Hiukan joo! Lähinnä ulkoiset puitteet eli millaisissa (ulko)olosuhteissa ruoka tehdään ja miten varustautua ettei tule vilu! Mieleenpainunut muisto partiosta?

talvinen

– Elämäni ensimmäinen avantouinti

Kolme p-kirjaimella alkavaa sanaa, jotka kuvaavat odotuksiasi leirin suhteen?

– Pullannälkäinen, pakkastapelkäävä mutta kuitenkin positiivinen.

L

öysimme myös leirille lähtevän vaeltajan:

Kuka olet, mistä lippukunnasta ja mitä teet päätoimisesti elämässä?

– Matias Hellsten Piikkiön Tammipartiosta. Elämä kuluu nykyään opiskelun ja harrastusten merkeissä. Myös nukkuminen vie melkoisen osan ajastani.

Miltä tuntuu lähteä Napaketulle? Suunnitelmia niille neljälle päivälle?

Mitä ilman talvileiri ei ole talvi­ leiri?

– Ilman -30 astetta pakkasta ja metrin kinoksia.

Mieleenpainunut talvileirimuisto aiemmilta vuosilta?

– Laskiaspullia saatiin jollain leirillä. Olivat niin hyviä, että jäivät mieleen.

Mikä on isokokoisin varuste, jonka aiot ottaa mukaan?

– Kyllä se varmaan rinkka on.

Oletko tänä talvena rakentanut lumilinnan?

– En vielä.

Yöpynyt ulkona?

– Kyllä, armeija tarjosi tällaisiakin elämyksiä. Hiihtänyt?

– ...mutta ei siellä kyllä tullut hiihdettyä yhtään. Laskenut mäkeä stigalla tai jollain muulla?

– En ole. Toivottavasti leirillä löytyy joku hullu mäki. Paistanut makkaraa nuotiolla?

– Innolla odottelen että leiri al– Juu, ainaki PTP:n eräkämpällä Mitä haluaisit ehtiä tekemään kais jo! Suunnitelmia on loputto- tuli vedettyä pari pakettia vaeltajaleirillä ruokahuollon lisäksi? masti, mutta mainittakoon nyt toiminnan merkeissä. – Saada ylipäätään edes jonkinlai- vaikka mäenlasku.

10


Repolainen

Leo Rantalankila.

Mikaela Haapakorva. Kuva: Henri Lehtinen.

T

Kalle Sipilä. Kuva: Riina Sipilä.

ovi Napaketulle lähtevän samoSuosikki kipinämikkovuorosi? ajan aatteiden äärellä. Äänessä Miksi? – Varmaan heti alkuun, koska silLeo Rantalankila Sauvojapojista loin kukaan ei ole vielä mennyt nuk(samoaja, vj): Kuvaile itseäsi kolmella m-al- kumaan, ja ei muutenkaan haluaisi kuisella sanalla eikä pystyisi nukkua. – Musikaalinen, mielenkiintoinen ja merkillinen. Mieleenpainunut talvinen parlkuvuoden lumien keskeltä hettiokokemus menneisyydestä? keksi pysäytetty Mikael Haa– Varmasti SaPo:n omalla talvilei- pakorva tarpojaryhmä Tuliketuista rillä napakelkkailu. Se oli hauskaa. Piikkiön Tammipartiosta:

R

– Odotan, että leiristä tulee loistava, vaikkei sinne paljoa porukkaa tulekaan.

– Leveähkö olemus ja kultaiset naskalit.

A

Millä mielin ja odotuksin lähdössä Napaketulle?

Tärkein asia, jonka aiot pakata mukaan? Entä turhin, mutta jota et kuitenkaan aio mistään hinnasta unohtaa?

– Ruokailuvälineet. Ja turhia välineitähän ei oteta, tai ei ole, kaikki on tarpeellista, koskaan ei tiedä etukäteen, mitä kaikkea tarvitsee ja mihin!

Olet ilmoittanut Napaketulle? Mistä se idea lähti?

– Sain kirjeen kotiin.

Muisto edellisiltä talvileireiltä?

– Pilkkiminen.

Mitä odotat eniten Napaketulta?

upatteluhetkellä Napaketun alaleirin johtaja Kalle Sipilä (MHTP):

Olet ilmoittautunut Napaketulle, minkä ihmeen takia?

– Talvileireillä on aina hauskaa, ainakin jos on lunta. Kaduttaako?

– Ei.

Mistä alaleirisi erottaa noina odotettuina neljänä päivänä?

– Naskaleista ja parhaasta partiomeiningistä. Mistä sinut erottaa?

Hyvä talvileirimuisto menneisyydestä?

– Ohjelmapisteitä ja vapaata oles– Viime vuonna lippukuntamme kelua. talvileirin napakelkka. Millaisesta piposta sinut tunnistaa Napaketulla?

– Punaisesta Red wings -piposta.

Missä yöpyisit Napaketulla mieluiten, jos saisit valita?

– Kamiinateltassa.

Missä sitten aiot yöpyä?

– Pj-teltassa.

11


Repolainen

Partiolainen asiantuntijana Brysselissä Teksti: Sari Mantere, Karimo

Perniön Pyhän Laurin Ritarien kasvatti Maria ”Maira” Skarp on työskennellyt pari vuotta Belgiassa ravitsemusalan järjestön projektipäällikkönä. Partiotaustasta on ollut hyötyä ulkomailla työskennellessä. 27-vuotias Maira on ollut tuttu kasvo Varsinais-Suomen partiopiirissä erilaisissa tehtävissä. Satakunnan piirin Nallekarhu-leirillä Maira vieraili aikoinaan tiedotustiimissä lehden toimittajana ja leirikepposten tekijänä. Myös Suomen Partiolaisten pestit ovat olleet tuttuja, mm. Jamboreelta Englannista vuonna 2007. Suomalainen partiomaailma on jäänyt nyt hieman vähemmälle huomiolle ulkomaankomennuksen takia. Minkälainen nykyinen pestisi on? – Olen projektipäällikkönä ravitsemuspolitiikan päivänpolttavia kysymyksiä käsittelevässä järjestössä. Järjestön nimi on ILSI ja sijaintini Bryssel, Belgia. Työ itsessään on pääosin asiantuntijaryhmien tukemista, ja niiden tuottaminen tieteellisten julkaisujen julkaisua, kertoo Maria työstään. Monet muistavat Marian opiskelleen Turun yliopistossa ja tehneen samalla iltatyötä lähikaupan kassalla. Tie Bryselliin ei ollut ihan yksinkertainen. 12

– Päädyin tänne useamman mutkan kautta. Minulla on elintarvikekehityksen maisterin tutkinto. Tehtyäni pari vuotta pätkätöitä Suomessa ajattelin laajentaa hakuani rajojen ulkopuolelle. Järjestön tekemä työ oli muista yhteyksistä minulle jo ennestään tuttua. Kiinnostavat aiheet, kansainvälinen ympäristö, eihän sellaisesta mahdollisuudesta voinut kieltäytyä. Marian työssä ryhmätyö on oleellinen asia. Työtä ei tehdä yksin, vaan yhteistyössä kansainvälisen työntekijäjoukon kanssa. Vuorovaikutusta huippuasiantuntijoiden kanssa Maria pitää pestinsä parhaana puolena. – Työryhmissämme on kovia nimiä yliopistoilta ja elintarviketeollisuuden tutkimusyksiköistä ympäri Eurooppaa. Toisaalta he muodostavat myös työn suurimmat haasteet. Kuinka saada ryhmät etenemään työssään ripeän ketterästi kohti tuloksia, kun käytävät keskustelut ovat monisyisiä ja yksityiskohtaisia, kiinnostavia ja usein jo itsessään hyödyllisiä, miettii Maria ja jatkaa:  – 23 hengen työyhteisömme on melko kirjava: belgialaisia, ranskalaisia, filippiiniläisiä, kreikkalaisia, yksi kongolainen, yksi ruandalainen, yksi italialainen, yksi saksalainen, yksi hollantilainen, yksi intialainen, yksi ruotsalainen ja minä Suomesta. Työkieliä ovat englanti ja ranska. Ruotsalaiselle kollegalle puhun toki usein ruotsia, vaikka hän vastaakin skooneksi.

Keski-Eurooppalainen työkulttuuri tekee työpäivistä pitkiä Suomalainen työntekijä tekee pitkälti 8–16 työpäiviä. Keski-Euroopassa työskentelykultuuri on erilainen. – Yksi konkreettinen ero on, että työpäiviä venytetään helposti pitkälle iltaan. Toisaalta ne alkavat aamulla myöhemmin ja välissä on tyypillistä pitää eteläeurooppalaisen ruhtinaallisen mittainen lounastauko, valaisee Maria nykyisiä työaikojaan. Paljon partiossa mukana olleelta Marialta on pakko kysyä, onko omasta harrastuksesta ollut työuralla hyötyä?  – Mielestäni kyllä. Partiossa oppii tarttumaan toimeen ja luottamaan itseensä ja muihin. Jokainen, joka on rakentanut leiripaikan tyhjästä ja purkanut sen tyhjäksi tietää, että hyvällä yhteistyöllä pystyy paljoon. Samalla sitä oppii, että sadepäiviä usein seuraa poutapäiviä. Marian työyhteisössä partio­ tausta on myös huomattu, vaikkei hän ole siitä käytävillä huudellutkaan. – Huonekaverini on muutamaan kertaan saanut todistaa saapumiseni toimistoon makuupussi kainalossa, kun olen päivän päätteeksi matkalla vaparoimaan Brysselin suomalaisen lippukunnan viikonloppuretkelle. Hänellä on kouluikäi-


Repolainen

22.2. Teksti:Tiia Veneranta, Porin Tulitikut

Maria (oik.) oli Belgian partiojärjestön kautta vapaaehtoisena kesällä 2010 Brysselistä järjestetyssä Euroopan-konferenssissa.

siä lapsia ja on ehkä siksi suhtautunut kiinnostuksella. – Erään toisen kollegan kanssa yhteisellä kaveriporukalla soittelimme eräänä kesäpäivänä kitaraa puistossa. Nuotiolauluhenkisistä kappalerepertuaareista tuli ilmi molempien partiotausta. Jälkikäteen pohdimme, että se ehkä osaltaan selittää samankaltaista huumorintajuamme. Vaikka itse partiotoiminta ja ihmisten mielikuvat siitä vaihtelevat maittain, on se silti aika voimakas yhdistävä tekijä. Näiden parin vuoden aikana Maria on vieraillut säännöllisesti kotimaassaan. Viime kesänä hän osallistui myös Kilkkeelle. Partio on siis osaltaan vaikuttanut Marian Suomen-vierailuihin, mutta miten on, onko työurasi jatkossakin ulko­mailla? – Tähän vastaan, että varis on arvaamaton, mutta paikkauskollinen muuttolintu. Kun nykyinen sopimukseni päättyy, taitaa olla suunta taas pohjoinen, vihjaisee Maria tulevaisuuden suunnitelmistaan. Uudet työkuviot odottavat vuoden alusta Suomessa ja tuleva pesti on yhdenlainen unelmien täyttymys.  – Toivon, että olen itse asiassa nyt löytänyt unelmatyöni. Odotettavissa olisi tutkimus- ja kehityshommia, oman alan kansainvälisessä yrityksessä, sijaiten kotoisasti Suomessa.

Helmikuun 22. päivä on partioliikkeen perustajan B-P:n ja hänen vaimonsa lady Olaven syntymäpäivä. Silloin partiolaiset ympäri maailmaa viettävät muistelemispäivää. Muistelemispäivänä toimitaan usein läheisten tai ympäristön hyväksi. Lisää muistelemispäivän toimintavinkkejä ja B-P:n elämäntarina on luettavissa muun muassa taitokirjoista ja partioaiheisilla internetsivuilla.

Sudenpentujen muistelemispäivän juhla Muistelemispäivään osallistuminen on osa sudenpentujen partioperinnemerkkiä. Muistelemispäivän kantavaksi teemaksi kannattaa valita vaikkapa partioliikkeen kansainvälisyys ja toisten auttaminen. Esimerkiksi yhteisvoimin järjestetty koko lippukunnan kaikkien laumojen yhteinen muistelemispäivän juhla on oiva tilaisuus esittää B-P:n vaiheita varjoteatteriesityksenä tai laulaa ystävyyslauluja. Juhla voi myös olla kansainvälinen ilta tai varainkeruutempaus vaikeissa oloissa tapahtuvan partiotoiminnan tukemiseksi.

B-P tutuksi seikkailijoille ja tarpojille ”Legendaarista” on yksi seikkailijoiden pohjoisen ilmansuunnan aktiviteeteista, ja B-P:n tarina sopiikin siihen mainiosti. Mikään tarina ei saa sopivaa lisäsäväystä pelkästään paperilta luettuna, joten vartionjohtajan on hyvä valmistautua tarinankerrontaan harjoittamalla tarinankertojan ääntään ja pienellä rekvisiitalla. Vartio voi tehdä tarinasta oman version keksimällä hulvattomia adjektiiveja alkuperäisten tilalle. Tarinasta voi myös tehdä tietokilpailun tai muovailuvahamallin. Yhteiskuntatarpon tiimoilla tarpojat voivat matkata B-P:n ajan elämään esimerkiksi rastiradalla, jol-

la eläydytään kulloiseenkin rastiin näytelmällä tai leikillä. Mikäli B-P:n vaiheet ovat jo hallussa, partiotietouttaan voi syventää tutustumalla muihin partioliikkeeseen vahvasti vaikuttaneisiin henkilöihin, kuten Anni Collaniin, Verner Louhivuoreen ja Helvi Sipilään.

Samoajat vierailulla Samoajat jättävät kolon ovet heilumaan viilettäessään toisen lippukunnan tai alueen muistelemispäivän juhlaan, johon heidät on kutsuttu. He muistavat noudattaa kutsussa mahdollisesti mainittuja pukeutumis- tai muita sääntöjä tai toiveita. Järjestävää lippukuntaa on kohteliasta muistaa pienellä lahjalla. Vastaavasti ryhmä on voinut kutsua toisen lippukunnan samoajat omaan juhlaansa. Juhla voi olla joko virallinen tilaisuus tai toiminnallisempi tapahtuma, jossa esimerkiksi ”ruoka porsaan kotiin ajaa”-aktiviteetin mukaisesti juhlaruoka valmistetaan itse luomu- tai lähiruoka-aineksista.

Vaeltajien toimintaa Kansainvälisyyden, lähimmäisen auttamisen ja muistelemispäivän puitteissa vaeltajat voivat pitää oman teemailtansa, jossa tutustutaan BP:n kotimaahan Iso-Britanniaan. B-P kuitenkin matkusteli paljon, ja esimerkiksi Intiassa hän vietti paljon aikaansa, joten Intiakin sopii hyvin muistelemispäivän teemaksi. Myös vaatekeräyksen järjestäminen tai talkoisiin osallistuminen on oiva tapa viettää muistelemispäivää. Erityisesti muistelemispäivän ohjelmiin osallistuneiden kiittäminen ja muistaminen on ensiarvoisen tärkeää. 13


Repolainen

Matti ja Kerttu laittavat liikkeelle omannäköisensä HuHun Teksti ja kuva: Laura Rantanen, Rauman Partiotytöt

Ensi vuonna järjestettävän neljännen HuHun leirin­johtajat tavoittelevat raikasta lähestymis­ tapaa samoaja- ja vaeltajaohjelmiin. Ensi vuonna järjestettävän samoaja- ja vaeltajaikäisille tarkoitetun HuHu-leirin johtajilla Maria Nikkarilla ja Matti Väätäisellä on vahva usko leiriprojektinsa onnistumiseen.

Matti Väätäinen Jokikylän Pojista ja Maria ”Kerttu” Nikkari Kaarinan Sädetytöistä nimettiin seuraavan HuHu-leirin johtajiksi viime syksynä. Leirisuunnitelmat ovat sujuneet hyvillä fiiliksillä, eikä suurempia vastoinkäymisiäkään ole vielä tullut vastaan. – Pelkästään vaeltajaikäisistä koostuva staabi alkaa nyt olla koossa, ja mukaan on saatu todella hyviä tyyppejä. Myös leiripaikka alkaa hahmottua ja nettisivutkin aukeavat pian, leirinjohtajat selvittävät alkukesästä 2012 järjestettävän leirin tämänhetkistä tilannetta. Heidän tavoitteenaan on tehdä samoaja- ja vaeltajaikäisille tarkoitetusta leiristä omannäköisensä, ei valmiiden mallien mukainen, vaikka molemmilla onkin runsaasti kokemusta aiemmilta HuHuilta. Matti on ollut mukana niistä jokaisella, kahdesti leiriläisenä ja kerran ohjelmaa järjestämässä, Kerttu taas kerran leiriläisenä ja viimeksi alaleirinjohtajana.

14

Partio-ohjelmaa värittävä kokemus

Vaeltajien pestejä vielä tarjolla

Vaeltajaikäisille HuHu on projekti, joka alkaa jo nyt. Leirin ohjelman nimittäin toteuttavat vaeltajaikäisistä muodostetut tiimit. Tarkoituksena on lisäksi, ettei leiri tule olemaan vaeltajille vain työtehtävää, vaan siellä on tarjolla heille myös omaa ohjelmaa. – Vaeltajien suunnittelemana leiristä tulee raikkaampi, sillä sen ikäisten omista samoaja-ajoista ei ole niin pitkää aikaa, Matti ja Kerttu toteavat. Samoajien näkökulmasta tavoitteena on heidän partio-ohjelmaansa värittävä kokemus. HuHulla samoajille tarjoutuu mahdollisuus osallistua leirille ilman vastuuta nuoremmista partiolaisista. – Tavoitteena on, että mukaan saataisiin leiriläisiä piirin joka kolkasta, ja leiristä tulisi heille erilainen väripilkku muun ohjelman seassa.

Vaikka leirin staabi alkaakin olla kasassa, leirinjohtajat kannustavat kaikkia leirinteosta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä, jos projektissa haluaa olla mukana jo alkuvaiheesta asti. – Kannattaa tarttua mahdollisuuteen päästä tekemään piirileiritasoista pestiä jo vaeltajaikäisenä. Valmiita pestejä meillä ei oikeastaan ole, vaan pestit tehdään ihmisen mukaan, he innostavat. Lopuksi uudet leirinjohtajat heittävät haasteen edeltäjilleen, eli vuonna 2009 järjestetyn HuHun johtajille. – Uskomme, että heidätkin tullaan näkemään myös tällä leirillä. Eiväthän he voi pysyä sieltä poissa!


Repolainen

Heidi valittiin puheen­ johtajaksi Teksti: Saara Leino, Piikkiön Tammipartio • Kuva: Ilmari Seppa

Suomen Partiolaiset saivat uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja partioneuvoston puheenjohtajan Tampereella 20.–21.11. järjestetyssä jäsenkokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin toisella äänestyskierroksella Lounais-Suomen Partiopiirin kasvatti Heidi Jokinen. Miltä tuntui tulla valituksi SP:n puheenjohtajaksi?

– Pelottavalta, se on iso vastuu. Aluksi valituksi tuleminen oli suuri helpotus, koska vaaleihin osallistuminen on aina aika stressaavaa: on vaalitenttejä, ja sitä miettii miten menee ja miten antaa itsestään hyvän kuvan. Millaisia tehtäviä pestiisi kuuluu?

– Tehtäväni on virallisesti määritelty Suomen Partiolaisten hallinnollisissa dokumenteissa, kuten menettelytapasäännössä ja säännössä. Puheenjohtaja johtaa hallitusta ja kantaa kokonaisvastuuta toimintasuunnitelman toteutumisesta sekä strategian jalkauttamisesta toimintaan. Ylin päätösvalta on partioneuvostolla ja jäsenkokouksella, ja toiminnan on oltava heidän päätöstensä mukaista. Enhän minä yksin tätä tee, mukana on koko hallitus sekä eri toiminnanalat, kuten vaikkapa ohjelmavaliokunta, viestintä ja aluetoiminta, jotka osaltaan edistävät partioneuvoston ja jäsenkokouksen päätöksien toteutumista. Tämä on ryhmätyötä. Vaikuttaako pesti vaikeammalta tai kenties helpommalta kuin ajattelit, vai vastaako pesti alku­ käsitystäsi?

– Olen ollut pestissäni vasta 13 päivää, eli vaikea arvioida vielä. Tällä hetkellä päällimmäisenä tunteena on innostus upeista mahdollisuuksista. Esimerkiksi uusiutuva strategia on mielestäni tosi hyvä, oikealla tavalla kunnianhimoinen. Ihanaa että tällaista kaikkea voi nyt alkaa tehdä. Myöhemmin osaan arvioida paremmin millainen pesti lopulta on. Mitä odotat pestiltäsi? Mikä siinä on hienointa?

– Hienointa on pystyä vaikuttamaan. Toivon pääseväni osaltani vaikuttamaan siihen, että myös muut pystyvät vaikuttamaan.

Mikä on oma tärkein tehtävä pj-kaudellasi?

– Itse koen, että se on brändin edistys ja yhteiskuntasuhteiden haltuunotto. Siinä tehdään ja näytetään muillekin, kuinka vetovoimainen nuorisojärjestö partio on. Brändin rakentaminen tai se, että ihmiset saavat meidän haluamamme kuvan partiosta ja sen toiminnasta, ei ole itseisarvo. Brändiä ei tehdä sen itsensä vuoksi, vaan tavoitteena on kasvu. Partion imagon luomisella halutaan, että ihmiset näkevät partion houkuttelevana harrastuksena ja että partiolaiset itse haluavat rohkeasti kertoa olevansa partiolaisia. Näkyykö L-SP-tausta sinusta ja johtajakaudestasi?

– Taustani ehkä välittyy parhaiten siinä mielessä, että ymmärrän partiolaisia olevan koko Suomessa. Asun edelleen Turussa, kun taas Suomen Partiolaisten keskustoimisto on Helsingissä. Siinä matkustaessa käsittää ja pystyy myös sanomaan, että partiolaisia on kaikkialla mutta välimatkat saattavat olla pitkiä. Millaisia terveisiä lähetät piirille?

– Toivon, että piiriläiset omaksuvat uuden LounaisSuomen partiopiiriin kuuluvan identiteetin. Lisäksi toivon, että piiri vie eteenpäin perinteistä partioaatetta, ei vain tänne Lounais-Suomeen vaan kaikkialle Suomeen ja maailmallekin, kun siihen kerran on jo sijainnin takia mahdollisuus.

15


Repolainen

Kuvia a t s o t s i r Sa a Kapteeni toivottaa kaikki tervetulleiksi Saaristoon!

Täällä kastuu...

Mikä ihmeen Ässis? Piiri järjestää ryhmän­oh­ jaa­ja­jatko­kou­lutuksen, jatko-ROKin, tuttavallisemmin meillä päin Ässiksen, jonne ovat tervetulleita kaikki toisen ja kolmannen vuoden samoajat. Ässis järjestetään kerran vuodessa, syksyisin ja

16

pääsee halimaan...

se kestää noin kaksi viikonloppua. Ässiksellä on joka vuosi eri nimi ja teema, joka alkaa – yllätys, yllätys – s-kirjaimella. Viime vuoden Ässis oli siis Saaristo, ja tämän vuoden taas jotain muuta. Samoaja, pidä silmäsi ja korvasi auki: tämän vuoden Ässikselle ilmoittaudutaan kevään aikana!

heittämään pelastusköyttä...

ja käyttämään hampaitaan!


Repolainen Kuinka "opiskelija" pysyy ihmispyramidissa keinuvilla laineilla?

Jopon kokkikolmikko taikoi molemmille kurssiosille loistokasta ruokaa, mm. aamiaisbuffét'n ja saaristolaisillallisen muodossa.

Mitä tulee, kun antaa samoajalle legot? Johtamisharjoittelua tietenkin.

kuten myös itsensä haastaminen hyisessä lokakuisessa meressä.

Pelastuslautta tuli tutuksi...

Kaikilla oli niin mukavaa...

oi, jospa oisin saanut olla mukana!

17


Repolainen

Mitä jäi mieleen vuodesta 2010? Teksti ja kuvat: Petri Hakosalo, Ouran Partiolaiset

Utelimme Porin uuden partiotoimiston joulukahveilla kävijöiden tunnelmia. Taru Kujansuu, Kipinäpartio, Parkano

Risto Nordström, Käppäräpartio, Pori

lessä ja vähemmän kivoina erilaiset keskusjärjestön sähläykset. Mitä odotat vuodelta 2011?

– Ainakin hyvää Napakettu-leiriä ja sitä, että piirin toiminta taas pik– No, Kilkkeelle en päässyt työkiirei- kasen kehittyisi etiäppäin. – Paljon partiotapahtumia, paljon den vuoksi, joten ei mitään tiettyy Onko talvi paras vuodenaika? – Kyllä se on, ehkä se toiseksi paras. partiomuistoja. Huomista lippu- ollu, mutta ihan yleisenä partiovuoMikä ensivaikutelma sinulle kunnan joulujuhlan puhetta varten tena jäi mieleen. tulee näistä Porin partiotoimisMitä odotat vuodelta 2011? mietin partiomuistoja ja mieleeni – No aikakin päälimmäisenä Na- ton uusista tiloista? tuli jokapäiväisessä käytössä ollut – Mielenkiintoiset. paljon potenpakettu. Että se menisi hyvin, olen partiomuki. Mitä odotat vuodelta 2011? siinä huoltopäällikkönä. Jos Porin tiaalia ja mahdollisuuksia, kun pääs– Että lippukunnassasi saan vä- alueella on oma talvileiri, niin se on tään vähän säätämään näitä. hän vähemmän vastuuta ja tehtä- seuraava odotus. Jamboreelle en viä jaettua. Meillä on pestikehitys päässyt lähtemään. Nils Grönberg, LounaisOnko talvi paras vuodenaika? menossa, toimenkuvat ehkä selkiySuomen Partiopiirin – Kyllä! tyvät ja omat hommat voivat jäädä toiminnanjohtaja, Turku Mikä ensivaikutelma sinulle vähän pienemmiksi ja pystyy keskit– Paljon asioita. Monipuolista toitymään pienempiin asioihin vähän tulee Porin uusista tiloista? – Ainakin hyvät tilat ja avarat. mintaa. Juhlavuoden tapahtumat paremmin. Onko talvi paras vuodenaika? Tarpeeksi hyvät ainakin näin al- ja uuden piirin toinen toimintavuo– Ehkä joo on. Puhdasta ja kau- kuun, parannetaan varmaan vielä si. Partiotoimiston palvelukyvyn panista. ajan myötä. rantaminen. Porin partiotoimiston Mikä ensivaikutelma sinulle muuttaminen joulukuun alussa Yrtulee näistä Porin partiotoimis- Timo Siren, Tavastin Liljat, jönkadulta tänne Antinkatu 6:seen. ton uusista tiloista? Se on ollut kova juttu, nyt on saatu Turku – Tosi hienot! Poriinkin partiolaisille kunnon ko– Monipuolinen partiovuosi, kivoja koontumistilat ja työntekijöille hyja vähämmän kivoja juttuja. Kivois- vät tilat palvella lippukuntia. ta varmaan Kilke isoimpana mie18


Repolainen Työntekijöille on saatu omat työ- Pois partiosta hetkeksi. Onko talvi paras vuodenaika? huoneet ja ollaan päästy partiokau– Hmm, tää on aika paha, koska pan yläkerrasta, nyt on mielestäni tykkään ihan oikeesti kaikista nelihan eri meininki. jästä vuodenajasta. Mutta kyllä talvi niistä melkein sen voiton vie, kun Milka Nousiainen, Rauman silloin on joulu ja synttärit!

Partiotytöt

Mikä ensivaikutelma sinulle tulee näistä Porin partiotoimiston uusista tiloista?

– Todella hienot! Tilavat, vetää vertoja Turun toimistolle.

Tuulia Merivuori, Hakkistytöt, Sauvo Mitä odotat vuodelta 2011?

– Että lippukuntien toiminta saa rauhoittavan vuoden, että lippukunnat voivat keskittyä omaan toimintaan, kun ei ole enää tätä 100-vuotisjuhlavuotta. Toivotaan, että se juhla siirtyisi arkeen ja panostettaisiin oman lippukunnan toimintaan ja uuteen partiotoimin- – Lumi. Mitä odotat vuodelta 2011? taan. Ja samalla toivon, että piiri – Paljon uusia hyviä muistoja. pystyisi tukemaan paremmin lippuOnko talvi paras vuodenaika? kunnan johtajia. Ja ainakin Turussa – Kyllä ja ei. ja Porissa on nyt kunnon toimistot Mikä ensivaikutelma sinulle – Kiire, mutta semmoinen toiminmissä on kunnon mahdollisuudet saada tukea ja apua siihen omaan tulee näistä Porin partiotoimis- nan vakiintuminen verrattuna vuoteen 2009. partiotyöhön, ettei tarttis olla yksin ton uusista tiloista? – Tosi kivat! Kyllä, tilaa on! En ole Mitä odotat vuodelta 2011? niitten asioiden kanssa. Onko talvi paras vuodenaika? – Lisää vakiintumista. Oon ehvielä kiertänyt joka paikkaa.. – No nyt kun on lunta tullut, miekä vähän huono sanomaan, kun tityttää onko talvi paras vuodenai- Päivi Kares, Jokilaakson olen lopettamassa pestissä ja siirka. Kirjoitin juuri ystävälleni ameryn muihin hommin. Odotan että Ravut ry, Eurajoki rikkaan sähköpostilla. Sanoin, että meidän ryhmä jatkaa toimintaansa ihanaa, että suomessakin on nykyija kehittyy, kun lähden pois ”sotkesin neljä vuodenaikaa jälleen, ettei masta” ja saa uusia ideoita. Onko talvi paras vuodenaika? pelkästään kuuma kesä ja märkä ja – Tällainen oikea talvi on kiva, musta talvi. Tosi kiva, tykkään! Mikä ensivaikutelma sinulle paitsi jos on yleensä koko talven tulee näistä Porin partiotoimiskipeä kuten minä, niin siitä ei pääton uusista tiloista? se niin nauttimaan. Ehkä kuitenkin – Ehkä olen vähän jäävi sanosyksy ja kevät on parhaita. Mikä ensivaikutelma sinulle maan, mutta tykkään että nyt on tulee näistä Porin partiotoimissaatu neuvottelutila, joka on kaikton uusista tiloista? kien lippukuntien ja kaikkien pii– Parempi vaikutelma kuin aiemrin ryhmien ja jaostojen käytettämin näkemissäni valokuvissa. Eikövissä. Nyt on asialliset tilat, saadaan hän näistä saada aika mukavat. Täälkunnon pöydät. Tulee datatykit ja etäneuvottelumahdollisuudet. Nyt – Piiriä ajatellen paljon tapahtui myl- lä on aika monta tällaista pienempää voi ihan eri tasolla tehdä partiota ja lerrystä, mutta silti ollaan menossa huonetta, mitä me varmasti käytetään. Luottiksille saadaan omat tilat, kokoontua täällä Porissa ja Pohjois- yhteistä kohti. Mitä odotat vuodelta 2011? se on hieno juttu! Satakunnassa. Nyt olemme yhden– Taukotupaa. (Mikäs se on?) vertaisia Turun toimiston kanssa. 19


Repolainen

Partiolaisen exlibris Teksti: Erkki Tuominen

Kirja on monelle meistä niin tärkeä esine, että siihen kirjoi­te­taan nimi tai se mer­kitään omaksi heti. Harvaan muuhun esineeseen kirjoi­tamme ensimmäiseksi nimemme tai mer­kit­semme sen muuten omaksemme.

Kirjan­ystävä voi ikuistaa nimensä kirjaan muullakin ta­valla kuin kynällä. Ehkä kauneimmillaan merkitseminen tapahtuu omalla exlibriksellä. Exlibris on pienehkö paperille painettu merkki, lipu­ke, johon sanojen ex libris jälkeen on kir­joi­­tettu myös omista­jansa nimi – yleensä sekä etu- että su­kunimi. Sanat ex lib­ris ovat latinaa ja tar­ koit­tavat ilmaisua ”kir­joi­sta”. Näin se ilmoittaa, että kir­ja, jonka sisäkanteen tämä merkki on lii­mattu on yksi merkkiin kirjoitetun omis­tajan kir­joista. Jotta exlibris säilyisi, se kannattaa painattaa käyttöön kirjapainossa. Valokopiot ja tulosteet eivät ole laadullisesti samaa tasoa.

Exlibris kertoo omistajastaan

Näytteitä partiolaisten elibriskurssilla tehdyistä töistä. Lue kurssista lisää ilmoituksesta sivulla 31.

20

Parhaim­millaan exlibris on pie­ niko­koinen taideteos, johon kuvataiteen keinoin on muotoiltu kertomus omistajastaan. Ex­lib­ris voi kertoa omista­jan­sa har­ras­tuksista, miel­tymyk­sistä, luon­tees­ta, työstä, elä­m än­v aiheista, ko­t i- tai synnyinpai­kasta tai jois­tain mui­ sta, omistajal­leen tär­keis­tä asiois­ta. Suomalaisen exlibriksen suosituimmat ku­va­uksen kohteet ovat yleensä omistajan vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät teki­jät. Exlibris – kirjanomistajamerkki – on henkilöhistorian dokumentti. Se on samalla myös taide-, ja kulttuurihistorian dokumentti. Hyvä exlibris – paitsi että se kertoo oleellisimman omistajastaan on myös es­teet­­tisesti onnistunut. Hyvällä exlibriksellä on myös vahva tun­ne­side omistajaansa.

Partiolaisen exlibris Kun partiolainen hankkii itselleen ex­lib­riksen ja haluaa siihen kuvattavaksi par­tiolaisuutensa niin samalla hän sisällyttää sii­hen siis samalla kertaa harrastustensa li­säksi tärkeän osan persoonallisuuttaan ja oman arvo­maail­mansa keskeiset ominai­suudet. Vaikka partioharrastus useimmilla pai­nottuu lapsuuteen ja nuoruuteen niin varmasti juuri partioaiheen sisältävät exlibrikset toimivat läpi elämän.

Exlibriksen symbolit Kalevalaiset juuret Suomalaisella partiotoiminnalla on kansalliseepoksemme Kalevalan kautta hyvin vahvat siteet suoma­ lais­kansalliseen identi­teettiimme. Kalevala on tuonut myös partiotoimintaan kes­­­­keisiä symboleja. Hyvin monissa partio­lippukuntien nimissä ja merkeissä esiintyy Kalevala muodossa tai toisessa. Monet suu­ remmat ja pienemmät partioleirit ovat ha­ke­neet nimensä Kaleva��lasta. Myös par­tio­tai­toi­hin on kuulunut Kalevala-tietämys. Meillä Kalevalan symboleista ehkä nä­kyvin on väiski-lakki. Väiskilakkia ehdotettiin käyt­töön jo 1923. Sen jälkeen lakki on ollut käy­tössä tähän päivään saakka ja on edel­leen. Väiski esiintyykin monessa exlibriksessä partiolaisuutta osoittavana symbolina. Muita keskeisiä partiosymboleja ovat mm. partiolilja, partioasu, partijärjestöjen tunnukset eri aikakausina, partiosauva, Ko-Gi-nappulat tai vaikkapa osmonsolmu.


Repostelu

Repolainen

Kaikki tekeminen ei ole tekemällä oppimista Teksti: Lauri Luoto,Turun Sinikotkat • Kuva: Hanna Alin, Partio-Puhurit

Jokainen partiokursseja tai -moduuleja suorittanut tietää, että tekemällä oppiminen on tärkeä osa partiomenetelmää. Mitä tekemällä oppiminen sitten tarkoittaa, tuntuu olevan paljon vaikeampi kysymys. Pienessä kologallupista yleisin vastaus on, että johtajan pitää antaa partiolaisten itse kokeilla vaikkapa kirveen käyttöä. Ei saa vain näyttää itse ja kertoa teoriaa. Tämä on varmasti hyvä ohje, mutta harva eipartiolainenkaan opettaisi kirveen käyttöä powerpointilla. Tämä tuskin on tekemällä oppimisen syvin olemus ja liikkeemme satavuotisen menestyksen salaisuus. Epäselvyydestään huolimatta tekemällä oppimisen vaatimus on ensimmäisistä johtajatehtävistä alkaen iskostunut partiolaisten tajuntaan. Älä luennoi! Älä näytä kädestä pitäen! Anna vartiolaisten tehdä itse! Yksi vj sovelsi asiaa niin, että soutuveneen puuttuessa soutamista harjoiteltiin teippaamalla vaatepuut airoiksi tuolin kädensijoihin. Syntyneen soutusimulaattorin parissa riitti tekemistä vartioillaksi ja hauskaakin oli, mutta tuskin pojat sen perusteella pärjäisivät oikeassa soutuveneessä. Vastaavien ideoiden tuottami-

sessa me partiolaiset olemme hyvin lahjakkaita. Melkein mitä tahansa asiaa voi opetella dominopelinä tai vaikka yhdistelemällä erivärisiä paperilappuja, joissa lukee koulutusrupeaman aiheeseen liittyviä sanoja. Mutta voisiko tekemällä oppiminen olla muutakin kuin askartelua ja seurapelejä? Tällä kannalla on ainakin tekemällä oppimisen isänä pidetty John Dewey, joka eli B-P:n aikoihin, mutta jonka ajatusten mukaan toimivia kouluja toimii edelleen Amerikassa. Näissä kouluissa ideana ei ole, että maantiedon tai fysiikan tunneilla opiskeltaisiin toiminnallisilla menetelmillä. Ideana on, että niissä ei ollut maantiedon tai fysiikan tunteja. Asioita opiskellaan kokeilemalla ja tutkimalla ryhmissä erilaisia asioita, jotka eivät liity suoraan mihinkään yhteen oppiaineeseen. Deweyläisessä koulussa myöskään yhteiskunnallisia aineita ei opiskella tunneilla, vaan oppilaat ovat mukana tekemässä koulua koskevia päätöksiä ja oppivat sitä kautta. Tässä on ajatusta! Kerran olin ryhmän mukana seuraamassa kaupunginvaltuuston kokousta – ilmeisesti tarkoituksena oppia jotain päätöksenteosta – mutta ei se ollut kovin opettavaista. Siinä sitten katseltiin pari tuntia kun valtuutetut puhuivat vuoronperään ja aina välillä puheenjohtaja heilutti nuijaa. Toisella kerralla päätimme vj-porukalla äänestää yhden lippukunnan osastonjohtajista vaihtoon lippu-

kunnan vuosikokouksessa. Homma sujui suunnitellusti ja olimme tyytyväisiä aikaansaannokseemme. Myöhemmässä tarkastelussa osoittautui, että ei se uusikaan osastonjohtaja ollut täydellinen, eikä edellinen niin paha, mutta kyllä operaatiossa sentään opittiin enemmän vaikuttamisesta kuin tiiraamalla jotain homeisia ukkoja kunnantalolla. Seuraavan kerran kun tekee mieli ryhtyä valmistamaan soutusimulaattoria, kannattaa siis palauttaa mieleen, että kaikki oppiminen, johon liittyy jotain tekemistä, ei ole tekemällä oppimista. Tekemisen pitää olla myös järkevää ja oppimista tukevaa. Silloin kun näin ei ole, pieni luentokin voi puoltaa hyvin paikkaansa. Parhaimmillaan tekemällä oppiminen on sitä, että tehdään todellisia asioita aidoissa tilanteissa niin, ettei välttämättä huomata koko oppimista – esimerkiksi erotetaan osastonjohtaja. 21


Repolainen

Ketä? Moottorisaha Napaketulle Teksti: Saara Leino, Piikkiön Tammipartio • Kuva:Tero Kuusisto, Kuusiston Linnanyrjänät

Tänä talvena vietetään piirimme ensimmäistä talvileiriä, Napakettua. Paavo Kaija on ensimmäistä kertaa suuren leirin johdossa, mutta talvileirin johtaminen ei kylmää päätä, hän vakuuttaa.

Ketä olet ja mistä tulet?

– Paavo Kaija, Harjavallan Pirkoista.

Kerro hieman partiohistoriastasi.

– Olen ollut toiminnassa mukana iät ja ajat, joskus yhdeksänkymmentäluvun alussa tuli aloitettua. Hommia on ollut jos jonkin näköisiä: pj-kursseja, erätaitokursseja, vaelluksia, leirejä… Retkeilyjaostossa mukana olen ollut vuodesta 1998 ja osaston johtaja viitisen vuotta. Pjvaltakirjanikin sain viitisen vuotta sitten.

22

Mikä on saanut sinut jatkamaan vuosi toisensa jälkeen partiossa?

simmäistä kertaa olen näin iso johtaja. Miksi talvileiri? Eikö kesäleirin

– Ihmiset. Muut partiolaiset, jot- tai vaikka syysleirin johtaminen ka pyörivät käytännössä mukana. olisi ollut parempi valinta tänä On hienoa nähdä tuttuja ja ihmisiä, talvena? – Olisi varmaan ollut helpomjotka ovat käyneet järjestämissäni tapahtumissa ja saaneet siitä virik- pi, mutta suostuin kun piirin varakeitä omaan tekemiseensä ja pysy- johtaja minulle vuosi sitten soitti, ja vät toiminnassa mukana. Ihmisten pyysi kiltisti mukaan. Mitä pakkaat ensiksi mukaan kehitystä on hauska seurata, nähdä kuinka jossain omassa jutussa mu- leirille? – Moottorisahan. Se kuuluu parkana olleet lapset kasvavat. Kylmääkö Napakettu-talvilei- tiolaisen peruselintarvikkeisiin. Leirin johtaminen päätä? ri on metsässä, joten saha tulee luul– Ei. Leiri ei ole ensimmäinen iso tavasti tarpeeseen. Sama saha on leiri, jossa olen mukana, mutta en- aina kulkenut mukana leireillä.


Kui

Repolainen

Kui talvileireillä on aina niin kylmä? Teksti: Sanni Löflund, Pyhän Laurin ritarit

Partioleiri ei olisi partioleiri ilman mielenkiintoisia sääolosuhteita.

Paavo Kaija toimii Napakettu-leirin johtajana.

Mitä odotat leiriltä?

– Odotan että lapset viihtyvät ja saavat uusia partiokokemuksia, varsinkin kun leiri on hieman erilainen kuin tavallisesti, esimerkiksi organisaatio on tavallista kevyempi. Valitse jompikumpi: paukkupakkaset vai loskakeli?

– Paukkupakkaset.

Kaakao vai kahvi?

– Molempi parempi.

Tammikuu vai helmikuu?

Kesällä leirillä sataa ja hyttyset kiusaavat. Vaihtoehtoisesti voi tietysti olla liian kuuma, iho palaa ja auringonpistos iskee. Talvi ei ole leireilyä rakastavalle partiolaiselle yhtään sen helpompaa aikaa. Talvi tarjoaa monenlaisia haasteita. Niistä huomattavin on kylmyys. Ei olekaan vielä vastaan tullut sellaista talvileiriä, jolla ei ainakin jossain vaiheessa olisi paleltu. Kylmyys ja vilu eivät välttämättä ole suoraan yhteydessä lämpötilaan. Usein esimerkiksi muutama pakkasaste tuntuu huomattavasti kylmemmältä kuin reippaampi pakkanen. Tämä johtuu pakkasen purevuudesta. Pakkasen purevuudella tarkoitetaan ilman lämpötilan ja tuulennopeuden yhteisvaikutusta ihon aistimaan lämpötilaan. Mitä kovempaa tullee, sitä kylmemmältä ilma iholla tuntuu. Tämä johtuu siitä, että ihmisen iholta siirtyy lämpöä ympäröivään ilmaan. Kylmässä ilmassa lämpöä häviää enemmän. Läheskään aina ilma ei todellisuudessa ole kylmä. Leiriläinen ei vain ole varustautunut tarpeeksi hyvin. Varmasti jokaisella on kokemusta liian vähäisistä vaatteista ja loputtomasta palelusta, kun ne jotka ovat osanneet varustautua oikein pitävät hangessa hauskaa kuin olisi mitä lämpimin kesäpäivä. Oikean ja ennen kaikkea lämpimän pukeutumisen avainsana on kerroksellisuus, sillä vaatekerrosten väliin jäävä ilma eristää lämpöä. Materiaaleista villa on ehdottomasti paras. Se eristää lämpöä myös märkänä. Olennainen osa lämpimänä pysymistä on syöminen. Kylmälläkin ilmalla on muistettava syödä tarpeeksi ja säännöllisesti. Kuumat juomatkin ovat hyviä, mutta todella kylmissään olevan tulisi pysytellä lämpöisissä juomissa. Talvileireillä palellaan useimmiten yöllä. Syynä siihen on yleensä vuoroonsa uupunut kipinämikko, joka sattumalta unohti lisätä puita kamiinaan. Tältä yölliseltä palelemiselta suojautumiseen auttaa vain hereillä pysyminen – ja kipinämikkokaverin hereillä pitäminen.

– Helmikuu.

2010 vai 2011?

– 2011.

Pulkkamäki vai hiihto?

– Hiihto.

23


Repolainen

Partiotoimisto palvelee Partiotoimisto palvelee Turussa ja Porissa arkisin kello 9–16, paitsi torstaisin kello 11–18. Keskuksen numero on 050 312 9420.

Turun partiotoimisto Läntinen Pitkäkatu 13, 20100 TURKU partiotoimisto.turku(at)partio.fi • toiminnanjohtaja Nils Grönberg, 050 312 9421 • koulutussihteeri Riitta Suomi, 050 312 9424 • viestintäsuunnittelija Olli Raimo, 050 312 9428 • järjestösihteeri Leena Hongell, 050 312 9427

Porin partiotoimisto Antinkatu 6, 28100 PORI partiotoimisto.pori(at)partio.fi • aluesihteeri Tarja Hellanmaa, 050 312 9423 • ohjelmasihteeri Riikka Hosiosto, 050 312 9425 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etu­nimi. sukunimi(at)partio.fi. www.lounaissuomenpartiopiiri.fi

24

Partiotätien ja -setien kahvikutsut

Fellowship Cafe Loimaan Veteraanituvalla Järjestämme kiltapartiolaisten alueellisena yhteistyönä avoimen ohjelmallisen Fellowship Cafe -tapahtuman la 12.2. kello 10–14 Loimaalla. Tervetuloa. Ohjelmassa muutama alustus: Visa Huuskonen: Hyvä työ – ajatuksia työstä, harrastamisesta ja jaksamisesta; Pirjo Rintamäki kertoo kiltatoiminnan perusteista ja lisäksi juttua Loimaan alueesta ja sen historiasta sekä Loimaan Veteraanituvan esittely. Tapahtumapaikka on Loimaan Veteraanitupa, osoite Veteraanitie, eli Loimaan eritasoliittymästä noin 1,5 km Tampereen suuntaan ja oikealle. Tilaisuus alkaa tasan kello 10 ja kestää ohjelmineen, ruokailuineen ja kahvitarjoiluineen nelisen tuntia. Sitovat ilmoittautumiset mieluiten killoittain tai autokunnittain perjantaihin 4.2. mennessä Seppo Rantaselle, p. 040 022 3794, seramet@luukku.com. Tarjoiluista ja lämpimistä tiloista veloitetaan 15 euroa/osallistuja. Tarvittaessa tarjotaan kuljetusapua Loimaan asemilta tuvalle. Tilaisuuden isäntinä ja emäntinä häärivät Loimaan Saves-killan kiltapartiolaiset yhteistyökumppaneina Rauman Franciscus-kilta, Turun Pyhän Yrjänän kilta ja Forssan Ilveskilta.

Pistä postia!

Sudenpentu- ja seikkailijakisat tulossa toukokuussa

Repolainen julkaisee mielellään sivuillaan lukijapostia, kommentteja ja mielipide­ kirjoituksia. Juttuvinkitkin ovat tervetulleita. Lehti toki varaa itselleen oikeuden valita julkaistavat kirjoitukset ja tarvittaessa lyhentää saamiaan tekstejä. Lehden toimituksen tavoittaa osoitteesta ­repolainen@partio.fi.

Taitava sudenpentu -kisa ja Timanttiliiga – Kadonneen aarteen arvoitus -seikkailijakisa 21.5. Turussa ja Raumalla, molemmilla paikkakunnilla samansisältöinen tapahtuma. Lisätietoa saa kilpalujen johtajilta: • Turku: Tuuli Aalto-Nyyssönen, p. 044 331 4648, tuuli.aaltonyyssonen@gmail.com • Rauma: Suvi Routasalo, p. 050 530 2736, suvi. routasalo@gmail.com


Repolainen

VIESTINTÄINFO Turun partiotoimistossa ti 1.3. klo 18.00 Porin partiotoimistossa ti 12.4. klo 17.00 Tämän jälkeen klo 18.00 Porissa alkaa Kiva kuva -ilta. Ketuttavatko sinua nettisivujen vanhentuneet uutiset? Pysyykö kamera tukevasti käpälissäsi? Oletko koskaan ajatellut, että Repolaisen ketukas ilme kaipaa piristystä? Sauhuavatko kynäsi ja mielesi innosta tuottaa tekstiä? Onko sosiaalinen media erityisen lähellä osmonsolmuasi?

Jos vastasit kyllä, partioviestintä saattaa kiinnostaa sinua. Olet ehkä ajatellutkin toimitus- tai nettijaostoon liittymistä, mutta et oikein tiedä, mitä niissä tehdään. Tule juomaan kupponen kuumaa kanssamme ja kyselemään mieltäsi askarruttavia kysymyksiä partioviestinnästä. Ei ilmoittautumista, ei ennakkotehtäviä, ei sitoutumispakkoa! Tervetuloa! Lisätiedot: piirin viestintäsuunnittelija Olli Raimo, p. 050 312 9428.

Partio sata vuotta – sata vuotta työtä partion parhaaksi

Repolainen

Kiitos

Julkaisuaikataulu

Sydämellinen kiitos partiopiirille ja sen johdolle tasavallan presidentin meille myöntämistä kunniamerkeistä, jotka saimme vastaanottaa juhlallisessa tilaisuudessa Turun linnan kuningattarensalissa 17.12.2010. Kiitos myös lukuisista onnitteluista, joita olemme saaneet. Hauska yhteensattuma on myös se, että kun palkittujen partiotyövuodet lasketaan yhteen, saadaan yhteissummaksi sata vuotta työtä partion parhaaksi. Vanhan partiohuudon sanoin: "Kiva bra, antaa tulla lisää vaa!" Merkinsaajat

numero 2/2011 (jn) 3/2011 4/2011 (jn) 5/2011 6/2011 7/2011 (jn) 8/2011

aineistot (ke) 23.2. 30.3. 11.5. 10.8. 14.9. 19.10. 23.11.

ilmestyy (pe) 18.3. to 21.4. 3.6. 2.9. 7.10. 11.11. 16.12.

jn: jäsennumero, joka jaetaan kaikille piirin partio­laisille. Muut lehdet jaetaan 15 vuotta täyttäneille. Repolainen on aina kokonaan nelivärinen. Ohjeet lehteen kirjoittamisesta saat piirin netti­ sivuilta tai lehden toimitussihteeri Olli Raimolta, p. 050 312 9428, olli.raimo@partio.fi.

25


Repolainen

Ikäkausikahvila Huom sinä akela, sampo tai luotsi! Tule kuuman kupposen ja pienen purtavan äärelle kuulemaan, mitä piirin ikäkausijaostoilla on tarjota sinun partiopestisi tueksi! Teetä ja sympatiaa tarjolla Porissa 1.3. ja Turussa 8.3. Kahvilan ovet aukeavat klo 18.00 ja tarjoilu päättyy klo 20.30. Tarjottimella jokaiselle ikäkaudelle omaa ohjelmaa. Ilmoittaudu kahville Polun kautta https://spfs. clubonweb.com/book/ikakausikahvilapori (Pori) tai https://spfs.clubonweb.com/book/ikakausikahvilaturku (Turku) viimeistään 17.2. Huomaathan valita oman ikäkautesi ilmoittautuessasi! Kahvilan sisäänpääsymaksu, 10 e, laskutetaan lippukunnilta jälkikäteen. Lisätietoja kahviloista saat Terhiltä ja Inkalta. Pori/Terhi, p. 050 317 1453, terhi.rajala1@gmail. com Turku/Inka, p. 040 517 9691, inkalähteenmäki@hotmail.com.

26


Repolainen

Turun Metsänkävijäin soittokunnan

KAHVIKONSERTTI

la 5.3.2011 klo 15.00, Turun VPK:n talolla, johtajana Marika Järvi

Mukana myös PARTIOLIPPUKUNTA TAMPEREEN KOTKIEN PUHALLINORKESTERI johtajanaan Tero Haikala Orkesterit soittavat sekä yhdessä että erikseen

Liput: 12 € (ennakkoon 10 €) (sis. kahvin ja leivonnaisen)

Lisätietoa ennakkomyynnistä: www.tume.fi/soittokunta

SP:n talvimestaruuskilpailut

Lapinlahti 2011 5.-6.3. Lapinlahdella Kilpailussa kilpaillaan oranssissa, vihreässä, sinisessä, punaisessa, ruskeassa ja harmaassa sarjassa. Kilpailukutsu sekä tehtävä- ja pisteluettelo on julkaistu Partio-lehden numerossa 4/2010. Piirit saavat ilmoittaa kilpailuun kiintiöiden mukaisen määrän vartioita. Kaikkien kilpailuun haluavien lounaissuomalaisten vartioiden tulee ilmoittautua kilpailuun osoitteessa <https://spfs.clubonweb. com/book/lapinlahti2011> tai kirjallisesti Porin partiotoimistoon (Antinkatu 6, 28100 Pori tai riikka.hosiosto@partio.fi) perjantaihin 11.2. mennessä. Vartioiden osanottomaksu on oranssilla ja vihreällä sarjalla 70 euroa ja muilla sarjoilla 90 euroa. Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista kaksinkertaisella osallistumismaksulla 24.2. saakka. Ilmoittautumiset partiotoimistoon Riikalle, p. 050 3129 425, riikka.hosiosto@partio.fi Ilmoittautumisessa on mainittava vartion nimi,

lippukunta, lippukuntalyhenne, kieli (suomi/ruotsi), vartionjohtajan nimi, postiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, kilpailukeskukseensaapumisaika ja -tapa, osallistuminen piirin mahdolliseen yhteiskuljetukseen, erityisruokavaliot sekä tilattavien ruokalippujen määrä. Piiri järjestää kilpailuihin maksullisen yhteiskuljetuksen jos osallistujia on riittävästi. Aikataulu ja matkareitti ilmoitetaan myöhemmin yhteiskuljetukseen ilmoittautuneille. Yhteiskuljetukseen ilmoittaudutaan sitovasti ilmoittautumisen yhteydessä. Jos Lounais-Suomen Partiopiirin kilpailukiintiö ylittyy, suorittaa kilpailujaosto karsinnan. Karsintaperusteena käytettävän piirinmestaruuskilpailun järjestäjille varataan kohtuullinen osuus piirin peruskiintiöstä. Lisätietoja kilpailusta saa osoitteesta www.lapinlahti2011.partio.net tai partiotoimistosta Riikalta.

27


Repolainen

KEVÄÄN 2011 TODELLINEN ILOITTELUPAKETTI! e n n a t n u k u p p i l a ha a r o k e t t e s t i v r a T ? i s k e s i m ä t t i r ö toiminnan py

O

a l l o t o u t ä l l ä v y h n i i t n y y ta m

U P P A ENSIV S U A K PAK

HUOM! Myyntiprovisio 5,00 € / kpl

28

Tempauksen järjestää Puhallinorkesteri SUMU ja Turun NMKY:n mieskuoro Naskalit. Lisätietoja osoitteesta www.ensivappupakkaus.fi tai 044 328 2896 / SUMU

ENSIVAPPUPAKKAUS


Repolainen

www.valtasenliikenne.com Sinivalkoiset bussimme tilausajoon

Turuntie 19, 32500 Oripää, p. 0400 785 242 www.valtasenliikenne.com

Matkahaaveesi toteuttaa

Turuntie 19, 32500 Oripää, p. 0400 785 242 Kuvi 4846/00/Mj www.valtasenliikenne.com

Myös Lounais-Suomen Partiopiirin kuljetukset hoituvat Valtasen Liikenteen busseilla.

Kesätöihin kesäleirille Haluatko viettää osan kesästäsi kesäleirin idyllissä ja saada palkkaakin siitä? Kyllä, se on mahdollista! Turun Partiolaiset – Scouterna i Åbo ry jär­jes­tää ­neljä 7–13-vuotiaille lapsille avointa vii­ kon (5 pv) mittaista kesäleiriä 6.6.– 1.7.2011. Leirillä on kerrallaan viitisenkymmentä lasta ja kym­menisen työntekijää. Haemme nyt tiimiimme

Leirinjohtajaa ja leiriohjaajia Toivomme sinulta oma-aloitteisuutta, idearikkautta, vastuullisuutta sekä reipasta ja hyväntuulista asennetta. Eduksi lasketaan myös

partioharrastus tai muu harrastustoiminta lasten ja nuorten parissa, kasvatusalan koulutus ja työkokemus sekä erityistaidot: kiipeilynohjaaja, uimaopettaja, trubaduuri tms. Tarjoamme leirielämän riemuja (asumme viikot leirillä ma–pe), erilaisen, ­mutta sitäkin mukavamman työyhteisön ja -ympä­ristön ­sekä täyden ylläpidon, majoituksen ja kilpailukykyisen ­palkan. Lähetä meille vapaamuotoinen mutta vakuuttava, cv:llä varustettu työhakemus, jossa kerrot itsestäsi ja vahvuuksistasi, siis mitä osaat ja missä olet hyvä. Todistuskopioita ei tarvitse liittää mukaan. Toimita hakemuksesi 25.2.2011 mennessä osoitteeseen Turun Partiolaiset ry, Läntinen Pitkä­katu 13, 20100 Turku tai nils.gronberg@ partio.fi. Lisätietoja leireistä saat toi­min­ nan­­johtaja Nils Grönbergiltä, p. 050 312 9421.

29


Repolainen KILPAILUKUTSU Nuotiotytöt toivottaa kaikki kisavartiot tervetulleiksi Lounais-Suomen Partiopiirin partiotaitojen oranssin ja vihreän sarjan kevätmestaruuskilpailuihin 16.4.2011 Turkuun. Säännöt Kilpailussa noudatetaan L-SP:n partiotaitokilpailujen sääntöjä (voimassa 1.8.2009 alkaen) ja SP:n turvallisuusohjeita. Linkit sääntöihin ja turvallisuusohjeisiin löytyvät kisan nettisivuilta. Osanotto-oikeus Kunkin kilpailijan SP:n jäsenmaksu tulee olla voimassa. Jokainen L-SP:n lippukunta saa ilmoittaa kilpailuun haluamansa määrän vartioita. Vartion jäsenen katsotaan kuuluvan siihen lippukuntaan ja piiriin, johon hänet on merkitty SP:n jäsenrekisterissä, ellei kyseinen piiri hänelle muuta lippukuntaa vahvista.

Pitkänmatkalaisille järjestetään yhteiskuljetus kilpailupaikalle. Turusta yhteiskuljetusta ei järjestetä, sillä kilpailukeskukseen on mahdollista saapua julkisen liikenteen bussilla. Tarkemmat tiedot yhteiskuljetuksesta ja ajo-ohjeista löytyvät myöhemmin kilpailun nettisivuilta sekä ilmoittautuneille postitettavasta ennakko-ohjeesta.

Sarjajako

Osanottomaksu

Kilpailuvartiona on lippukunnan jäsenistä koottu vartio, jossa on neljästä kuuteen (4-6) 12-15-vuotiasta jäsentä. Kilpailuvartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 56 vuotta (neljä jäsentä), 70 vuotta (viisi jäsentä) tai 82 vuotta (kuusi jäsentä). Kilpailuvartion jäsenten iät lasketaan kilpailuvuoden aikana täytetyin vuosin eli ikä on suoraan kilpailuvuosi miinus syntymävuosi. Tyttövartiot kilpailevat oranssissa (OR) sarjassa ja poika- ja yhteisvartiot kilpailevat vihreässä (VI) sarjassa.

Kilpailun osanottomaksu on 40 euroa / vartio. Jälkiilmoittautuneilta peritään kaksinkertainen maksu. Osallistumismaksut laskutetaan lippukunnilta jälkikäteen. Kilpailusta poisjäävän vartion osallistumismaksua ei palauteta, mutta lippukunnalla on oikeus asettaa tilalle toinen vartio samaan sarjaan.

Kilpailutehtävät suunnitellaan ensisijaisesti vartioille, joissa on viisi jäsentä. Reitin pituus on kummallakin sarjalla noin 6 km. Kilpailu on päiväkilpailu. Kilpailun tehtävät ovat suunniteltu tarpojaikäkauden aktiviteettien pohjalta. Jokaiseen tehtäväkäskyyn on merkitty erikseen tehtävän sisältämä aktiviteetti. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti piirin sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän Polun kautta. Vartion on ilmoittauduttava viimeistään perjantaina 1.4.2011 osoitteessa https://spfs.clubonweb.com/book/jurmo Jälkiilmoittautumiset tehdään puhelimitse Partiotoimistoon ohjelmasihteeri Riikka Hosiostolle (puh. 050 312 9425). Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 8.4.2011 saakka. Kilpailuun ilmoittaudutaan kilpailuvartion vartionjohtajan henkilökohtaisella ilmoittautumistunnuksella, joka löytyy jäsenkortista. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan myös erityisruokavaliot, tarve yhteiskuljetukselle sekä tarve kilpailua edeltävään yöpymiseen ja aamupalaan (3 e/hlö). Tehtäväluettelo Eteneminen

30

13

Kätevyys

15

Jurmon juoksu Kotisatamaan ilman lyysaria

4

Pajut ristiin

6

3

Telkänpönttö

9

Pujottelu

6

Partiotaidot Ålands pannkaka

Osanottomaksuun sisältyy kilpailussa jaettava materiaali, peseytymismahdollisuus sekä lämmin ateria kilpailun päätteeksi. Lisätietoja Pitkämatkalaisten on mahdollista saapua paikalle jo perjantaina 15.4.2011 ja yöpyä Turussa. Lisätietoja kilpailusta saa järjestelysihteeriltä sekä osoitteesta: http://www.nuotiotytot.fi/jurmo Vuoden 2010 mestarit Oranssi sarja: Vihreä sarja:

Rinsessat (LS) Stuntmanit (MeMe)

Yhteystiedot Kilpailunjohtaja Inkeri Huiskala inkeri@nuotiotytot.fi 040 7454 387 21 7

Saaristolaiselämä Aamulypsy

Järjestelysihteeri Anni Niittynen anni@nuotiotytot.fi 040 5696 183 20 5

Yllätys Jurmon väylä

11 4

Käytös

3

Kusti polkee

5

Pärre

3

Saariston sää

6

Merilinnut

6

Saaristolaisperheet

4

Viestiliput

5

Saariston lapset

4

YHTEENSÄ

80


Repolainen

Exlibris -kurssi Suomen Partiomuseo järjestää 14–20-vuotiaille ex libris -kurssin lauantaina 5. maaliskuuta klo 10–16 Suomen Partiomuseossa, Läntinen Pitkä­katu 13, Turku. Kurssille ilmoittaudutaan helmikuun 27. päivään mennessä sähköpostitse partiomuseo@ partio.fi (tieto: exlibris-kurssi, nimi, ikä, yhteystieto). Mukaan otetaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta ja heille toimitetaan tieto osallistumisesta. Osallistumismaksu, 7 e, sisältää kurssin, tarvittavan materiaalin ja pienen välipalan. Kouluttajana mm. exlibristi Erkki Tuominen. Osallistujilla on mahdollisuus tilata edulliseen hintaan kirjapainossa painettuja omia exlibriksiä kurssin jälkeen. Tule nuorisokulttuuripääkaupungin keskipisteeseen – osallistu kurssille. Lisätietoja Yrjö Nenonen, p. 040 749 4270 tai partiomuseo@partio.fi.

Tsemppiä ja koulutusta uusille ja vanhoille

Koulutusvastaaville

ti 5.4. klo 18–20.30 Porin partiotoimistossa, Antinkatu 6. Iltapala klo 17.30 alkaen

– Perustietoa koulutusjärjestelmästä – piirin kurssitarjonnan ja kurssisisältöjen esittely – näin ilmoitat lippukunnan jäsenet kurssille – työkaluja kovana toimimiseen. Ilmoittautuminen 25.3. mennessä osoitteessa https://spfs.clubonweb.com/book/kova111. Lisätietoja: Tuula Liipo, p. 044 276 4949, tuula.liipo@gmail.com.

Nuotiokitarakurssi Kaipaako sisäinen kitaristisi ryhtikuuria? Haluatko oppia kommunikoimaan kuudella kielellä? Oletko aina haaveillut soittavasi kitaraa? Tilaisuutesi on tullut. Ilmoittaudu Nuotiokitara­ kurssille Partiomyllyyn 11.–13.3. Sopii myös kertauskurssiksi. Ilmoittautudu mukaan viimeistään 20.2.: http://spfs.clubonweb.com/book/nuotiokitara Lisätiedot: juho.toivola@partio.fi

Kilpailukutsu

Peikkoralli X 8.–9.4.2011 Koski Tl Kerää nyt ympärillesi vartio ja ilmoittaudu välittömästi mukaan Mellilän Menninkäisten järjestämään vuosittaiseen partiotaitokilpailuun, järjestyksessään jo kymmenenteen. Perinteisesti Peikkoralli on lievästi kilpailuhenkinen hauskanpitotapahtuma, jossa järjestäjienkään pipot eivät päätä purista. Tästä huolimatta toivotamme trikoohenkisetkin vartiot mukaan kilpailemaan saviseudun herruudesta. Tämänvuotisessa Peikkorallissa kilpailemme suomalaisuuden hengessä. Sarjavaihtoehtona tarjoamme perjantaina liukuvalla lähdöllä starttaavan yösarjan, joka sopii samoajille ja sitä vanhemmille partiolaisille. Lauantaina kisailevat kaksi sarjaa, vihreä ja valkoinen. Vihreässä kisailevat n. 12–15 vuotiaat ja valkoisessa yli 16-vuotiaat. Ilmoittautumisesta tulee ilmetä lippukunta, vartion nimi, vahvuus, vartionjohtajan nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ennakko-ohje toimitetaan ilmoittautuneille. Kisan hinta yösarjassa on 30 e vartiolta (jälki-ilmoittautuneilta 45 e) ja päiväsarjassa 15 e vartiolta (jälki-ilmoittautuneilta 30 e). Hinta sisältää kilpailumateriaalin ja kisan jälkeen tarjottavan lämpimän aterian. V.I.P. 24.3.2011 Ilmoittautumiset ja kyselyt sun muut: Janne Mikola, p. 050 375 2833, janne.mikola@hotmail. com.

31


Repolainen

numero 2/2011 3/2011

aineistot 23.2. 30.3.

ilmestyy 18.3. 21.4.

Maista Mehukatti pillijuomia!

VILLIVADELMA

METSÄMARJA

OMPPU-PÄÄRYNÄ

+kALSIUMIA JA C-ja D-VITAMIINIA


Repolainen 2011-01