Isännöintisanomat 2021 - REIM Joensuu Oy

Page 1

34. vuosikerta • 2021

ISÄNNÖINTISANOMAT

Luotettavuutta Avoimuutta Ison yrityksen monipuolisuuden 220 ammattilaisen osaamisen Rmappi-palvelun

Osakkaiden sijoitus taloyhtiön osakkeisiin on elämän tärkeimpiä ja kalleimpia sijoituksia. REIM:n ammattitaitoisella isännöinnillä asunnon arvo säilyy ja kohoaa.

PYYDÄ ISÄNNÖINTITARJOUS AMMATTILAISELTA

reim.fi


2

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT ISÄNNÖINTISANOMAT 2020 SIVUNVALMISTUS Ladontapalvelu Osmo Jurvanen Ky Lappeenranta

34. vuosikerta JULKAISIJA REIM Group Oy

PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy Kouvola, 2021

PÄÄTOIMITTAJA Jari Vahviala TOIMITTAJA Rinkisen jutut / Antti Rinkinen

PAINOSMÄÄRÄ noin 545 000 kpl

reim.fi

Päätoimittajan terveiset

PÄÄKIRJOITUS

Perusasioiden äärellä R paremmin ja tuottamaan asiakkaille kokemuksen, että heistä ja heidän asioistansa välitetään. Sovitut työtehtävät suoritamme ajallaan ja sovitusti. Välitämme siitä mitä teemme, teemme sen ripeästi, hymyillen ja positiivisin mielin. Jatkossa myös entistä enemmän yhdessä asiakkaidemme kanssa. Huolehtien yhdessä taloyhtiön asioista, luottamuksella, ilman vastakkainasettelua sekä löytäen hyvät ja luotettavat yhteistyötahot toteuttamaan palvelut taloyhtiöissä. Panostaen aidosti kumppanuuteen.

T

yö REIM Isännöinnin strategian uudistamiseksi saatettiin päätökseen konsernihallituksemme hyväksyessä uuden strategian 25.8.2021. Arvojemme mukaisesti valmistelutyössä oli konsernihallituksen lisäksi voimakkaasti mukana myös yrityksemme operatiivinen johtoryhmä, taho, jolla on paras kosketus asiakasrajapintaan ja sen toiveisiin. Toimintaamme ja sitä kautta myös strategiaamme 2022–2024 ohjaavat voimallisesti REIM arvot, jotka ovat koko toimintamme perusta. Arvojemme mukaisesti strategiamme kärkiteemoiksi nostettiin asiakkaat, henkilökunnan ja asiakkaiden hyvinvointi, tavoitteellisuus ja kumppanuus. Tulemme tulevaisuudessa tekemään asiakaspalvelutyömme vielä entistäkin

Henkilöstöhallinnossamme tulemme keskittymään osaavan ja palveluhenkisen henkilökunnan työkyvyn ylläpitämiseen ja henkilökuntamme kouluttamiseen. Luomme myös uusia työpaikkoja innokkaille, motivoituneille ja asiakaspalveluhenkisille henkilöille. Näitä perusasioita toteutamme digitalisaatiota avuksi käyttäen niin, että palvelukokonaisuus säilyy loppukäyttäjälle helppokäyttöisenä ja selkeänä. Tuotamme kellonajasta riippumatta asiakkaillemme ajantasaisen ja oikein tiedon. Onnistuessamme lopputulos on varmasti hyvä ja tulee näyttäytymään asiakkaillemme strategisen tavoitteemme mukaisena hyvänä asumisena. Positiivisin terveisin

Puh. 013 550 1

Jukka Mäkinen Toimitusjohtaja REIM Group Ltd

41

Karjalankatu 3, Outokumpu Palvelemme Puh. 013 550 141 ma-pe 8–16.30 www.okunputkityo.fi Tervetuloa!

EIM Isännöinnin oma asiakaslehti ilmestyy kerran vuodessa ja tänä vuonna on kyseessä jo 34. kerta. Itse olen ollut yhtä kauan REIMin palveluksessa ja nähnyt niin lehtemme kuin koko isännöinti- ja kiinteistöalan kehityksen. Kun tulin alalle, ensimmäisiä tietokoneita otettiin vasta käyttöön vaatimattomine ohjelmineen, kirjeiden rinnalle oli tullut jo fax-laitteita ja kaikki materiaalit olivat paperisessa muodossa. Nyt on yhä enemmän tarjolla sähköistä palvelua, johon asiakas voi kirjautua mistä ja milloin itselleen parhaiten sopii. Kehitys on ollut valtaisaa. Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan valtaosa eli noin 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Kansallisen mediatutkimuksen mittauksessa selviää, että sanomalehtiä luetaan tasapuolisesti kaikissa eri väestöryhmissä. Sähköisessä muodossa sanomalehtien sisältöä lukee noin 86 prosenttia ja painettua sanomalehteä noin 56 prosenttia suomalaisista. Painetun sanomalehden lukeminen painottuu yli 65-vuotiaisiin. Tämä lienee yhä se ikäryhmä, joka taloyhtiöiden hallituksissa edelleen toimii enemmistönä. Paperinen lehti ei siis ole vielä menettänyt merkitystään. REIM Isännöinnin Isännöintisanomat jaetaan 15 paikkakunnalla noin 500 000 kappaleen painoksena, joten se tavoittaa niin asukkaat, asuntojen omistajat kuin taloyhtiöiden päättäjätkin. Lisäksi lehti julkaistaan myös sähköisessä muodossa, joten pelkän painetun version lukijat eivät ole ainoita, jotka voivat lehteämme lukea.

Kuten isännöintiala on kehittynyt siitä kun itse tulin REIMin palvelukseen, niin myös REIMin palvelut ovat kehittyneet samassa tahdissa. Tarkoituksena on aina ollut toimia alan kärkijoukossa ottamassa uusia palvelumuotoja käyttöön ja tätä kautta parantaa koko ajan asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä ylläpitää ja nostaa ajastaan asuntojen arvoa. Ei siis liene yhdentekevää kuka monen suomalaisen tärkeintä ja ehkä ainoata omaisuutta hoitaa. Toivottavasti löydät lehdestämme kiinnostavia artikkeleita omaa asumisen arkeasi tukemaan ja parantamaan. Mikäli lehti ei jostakin syystä tulisi sinulle, pyydä se itsellesi lähimmältä toimistoltamme. Pyydä myös rohkeasti tarjous isännöinnistä paikkakuntasi REIM Isännöintitoimistolta. Meitä on jo yli 230 reimiläistä toimintapaikkakunnillamme sinua mielellämme auttamassa. Jari Vahviala Isännöintisanomien päätoimittaja Myynti- ja markkinointipäällikkö, MBA, LKV REIM Group Oy Ltd

Vesihuolto vaatii lähes 800 miljoonan investoinnit joka vuosi Suomen vesihuolto vaatii vuosittain 777 miljoonan euron investoinnit joka vuosi vuoteen 2040 asti. Ar vio käy ilmi AFRY Finland Oy:n selvityksestä. Toimeksiantajina olivat Vesilaitosyhdistys ja Vesilaitosyhdistyksen Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto. Selvityksen mukaan investointitarve on lähes kaksinkertainen nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

AFRYn mukaan lainsäädännön kehitys voi lisätä rahojen tar vetta lisäksi 10 prosentilla joka vuosi. Investoinnit keskittyvät verkostojen korjauksiin. Verkostoissa on noin 80 prosenttia koko vesihuolto-omaisuuden arvosta. Verkoston saneerauksien osuus investointien kokonaisuudesta olisi noin 60 prosenttia. Vuosittain pitäisi korjata 1,1 prosenttia vesijohto- ja 1,9

prosenttia jätevesiviemäriverkoston pituudesta. Selvitys otti huomioon verkostojen investointitarpeen lisäksi myös laitosomaisuuden tarpeet. Varsinkin talousveden käsittelyn investointitarpeen ar vioidaan nousevan nykyisestä kaksinkertaiseksi. Ar viot perustuivat vesihuollon tietojärjestelmien tietoaineistoon. Niitä täydennettiin vesihuoltolaitoksille

tehdyllä kyselyllä, työpajalla ja asiantuntija-arvioilla. Arvioita verrattiin viime vuosina toteutuneisiin investointeihin, aiempiin arvioihin sekä myös muissa pohjoismaissa tehtyihin selvityksiin investointitarpeista.


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

s.

4

Osakekirjat sähköisiksi

s.

12

Taloyhtiöklubi etsii energiansäästöjä

s.

14

Sähköpyörien lataus valvotusti

s.

16

Jätelaki uudistui

s.

19

Vuoden reimiläinen

s.

3

20

Vesimittareita asennettu väärin

Energiaremonttiin tarvitaan aikaa

Isännöinnin läpinäkyvyys kasvaa

Taloyhtiöt hakevat uutta yhteistyötä

Lämmitys on taloyhtiön suurimpia kuluja, ja myös säästön mahdollisuudet ovat suuret. EU:n ja Suomen ympäristötavoitteetkin edellyttävät tehokkaita ratkaisuja. Tampereella taloyhtiön lämmitysjärjestelmän uusiminen oli monen vuoden projekti. Kun laitteiden vanheneminen oli tiedossa, oli hyvin aikaa selvittää vaihtoehtoja ja samalla pohtia, mikä on järke-

Isännöinti on muuttumassa digitaalisemmaksi ja myös läpinäkyvämmäksi. Näin uskoo REIM Pääkaupunkiseutu Oy:n toimitusjohtaja Henr y Oinonen. ”Isännöinti vastaa tulevaisuudessa asiakkaiden tarpeisiin aiempaa paremmin. Asukkaat ja osakkaat saavat tietoa taloyhtiön asioita aiempaa paremmin. Nyt tiedot löytyvät Rmapista.” Alan uudistuminen tuo myös tarpeita isännöitsijöiden uudenlaisella osaamiselle. Digitaalisia järjestelmiä käytetäänkin aiempaa enemmän asiakkaiden hyväksi.

Suomessa on käynnissä useita hankkeita, joissa taloyhtiöt hakevat keskinäisestä yhteistyöstä säästöjä. Eri puolilla maata on ollut Taloyhtiöfoorumeita, joissa paikalliset viranomaiset toivat Energiaviraston tuella taloyhtiöitä yhteisiin keskusteluihin. Verkkopalavereissa esiteltiin muun muassa energian säästön mahdollisuuksia. Esimerkiksi Lappeenrannassa toiminta jatkuu syksyllä taloyhtiöiden keskinäisin voimin. Tärkeässä osassa on kokemusten vaihto ja hyvien käytäntöjen kertominen. Tavoitteena on myös taloudellisten säästöjen löytäminen esimerkiksi kiinteistöhuollossa. Lappeenrannassa toimintaa vetävän Jorma Grönlundin in mukaan foorumi toimii taloyhtiöiden omien toiveiden mukaan. Yksi toive on jakaa hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Energiansäästön lisäksi

vin ratkaisu sekä osakkaiden että myös ympäristön kannalta. Taloyhtiö mietti myös elinkaarikustannuksia. Kun aikaa oli riittävästi, osakkaat ehtivät pohtia asioita. Ja myös suunnittelijalla oli aikaa selvittää vaihtoehdot. Samalla taloyhtiö ehti hankkia tietoa päätöksen tueksi.

Sivu 14

Henry Oinonen

Sivu 11

Tutustu Rmappiin

Mikko Muukki korostaa, että energiaremontin suunnitteluun tarvitaan riittävästi aikaa.

Timo Multanen:

Arvot ovat keskiössä REIM Groupin hallituksen puheenjohtaja Timo Multanen kirjoittaa kolumnissaan arvoista ja korostaa kolumnissaan kotimaisuutta ja paikallisuutta. ”Haluamme olla ylpeitä siitä mitä teemme ja otamme

rohkeasti käyttöön uusi toimintamalleja.” ”Henkilökuntamme on omaa tekemistä ar vostavia, ja he osaavat tarkastella omaa tekemistään sekä löytää omassa työympäristössään ja tavoissaan kehitettäviä asioita. REIMin suuri mahdollisuus on saada tämä voimavara aktivoitua kestävän kehityksen innovointiin ja uudenlaisen isännöinnin luomiseen. Siitä hyötyvät asiakkaamme, henkilöstömme, yhteistyökumppanimme ja yhteiskuntamme. Arvojen ollessa keskiössä ja kunniassa”, Multanen kirjoittaa.

Kaikilla REIMin isännöimillä taloyhtiöillä on käytössään oman talon asiat sisältävä sähköinen palvelu Rmappi. Palvelu toimii niin tietokoneen selaimella kuin kännykän sovelluksellakin.

Timo Multanen

REIMin laajeneminen jatkui tilaisia yrityksessä on töissä toistakymmentä. Asiakasyhtiössä on yli 3 000 asuntoa ja 7 000 asukasta. Asiakkaita on Espoon lisäksi Helsingissä, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.

Sivu 8

ISA takaa laatua

Sivu 7

REIM Isännöinti laajeni syyskuussa, kun espoolainen Etuisännöinti liittyi REIMiin ja muutti nimensä REIM Espooksi. REIM Espoo on toiminut vuodesta 1993 lähtien. Ammat-

Rmapista löytyvät taloyhtiön tärkeät asiat. Asukkaille, osakkaille ja hallitukselle on kullekin omat osionsa, joiden sisällöt on suunnattu käyttäjien tarpeiden mukaan. Rmapista löytyvät niin yhtiöjärjestys ja järjestyssäännöt kuin yhtiökokousten asiakirjatkin. Hallitus pääsee palvelun kautta näkemään talouden tilanteen, taloyhtiön sopimukset, kokouspöytäkirjat kuin kalenterinkin. Rmappiin pääsevät tutustumaan muutkin kuin REIMin asiakkaat. Kaikille avoin esittelyversio löytyy osoitteesta reim.fi. Palveluun pääsee oikean yläreunan linkistä. Käyttäjätunnukset ovat palvelun laajuuden mukaan REIM asukas, REIM osakas ja REIM hallitus. Salasana kaikille on demo.

Antti Kumpulainen

ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ja isännöitsijät ovat sitoutuneet laadukkaaseen palveluun. REIMin kaikki

toimistot täyttävät ISA-auktorisoinnin laatuvaatimukset. Asiakkaalle ISA on yksi merkki laadukkaasta, luotetetavasta ja osaavasta palvelusta. Auktorisointi edellyttää, että yritys täyttää hyvän isännöinnin määritelmät. Asiamies Antti Kumpulainen haluaa lisätä ISAn tunnettuutta. Hän kaipaa myös koulutuksen kehittämistä. ”Kun ajattelee, kuinka valtavan omaisuusmassan päällä isännöitsijät toimivat, koulutuksenkin pitäisi vastata taloyhtiömaailman tarpeisiin”, Kumpulainen sanoo.

Sivu 18

haetaan ratkaisuja parempaan asumismukavuuteen. Samalla kiinteistön hoitokin paranee. Grönlund korostaa myös tiedon jakamisen ja avoimuuden merkitystä.

Sivu 12

Jorma Grönlund vetää Lappeenrannan taloyhtiöfoorumia.

Sähköautojen lataukseen avustus uudistuu Sähköautojen latauksen rakentamisen tuki muuttuu vuonna 2022. Myös alle viiden autopaikan taloyhtiöt voivat saada avustusta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn voi myöntää avustusta 35 prosenttia kustannuksista. Yhtä latausvalmiutta kohti tulee 4 000

euron katto. Myös kaapeloinnin vaatimukset muuttuvat. ARA suosittelee, että investoinnissa varaudutaan myös älykkääseen kuormanhallintaan. Muutokset vaativat vielä eduskunnan hyväksynnän.

Sivu 19

Ilmalämpöpumpuille selkeät säännöt Ilmalämpöpumppujen asentaminen kerrostaloihin helpottui kesällä korkeimman oikeuden linjauksen myötä. Taloyhtiöllä pitää olla perustelut, jos se kieltää asentamisen. Tekninen asiantuntija Janne Järvisalo REIM Lahdesta suosittelee, että taloyhtiöt tekevät selkeät säännöt pumppujen asentamiselle. Pumppu ei saa näkyä kadulle, se ei saa häiritä muita asukkaita ja asentamisesta on oltava riittävät dokumentit. Taloyhtiölle on tehtävä asentamisesta muutostyöilmoitus. Asentamisen kulut maksaa asukas.

Sivu 5

Ilmalämpöpumppujen suosio on kasvanut nopeasti. Taloyhtiössä on syytä tehdä selkeät pelisäänn


4

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

Isännöinti nyt ja ennen

I

sännöintialaa pidetään yleisesti vanhoillisena ja hiukan seesteisenä. Usein lakeihin ja säädöksiin sekä rakennusten tekniseen toimivuuteen keskittyvänä. Näin aikojen saatossa onkin ollut, mutta ajat ja tarpeet muuttuvat. Tämän päivän isännöinti on paljon muuta kuin teknisten ja säädöksiin perustuvien asioiden hoitamista. Keskiössä on tämän päivän taloyhtiön asukkaat ja heidän elinympäristönsä. Ihmisten odotukset tiedon saamiseen ja asioiden toimittamiseen ovat muuttuneet, tänä päivänä odotetaankin, että voidaan asioida isännöitsijän kanssa myös muutoin kuin fyysisesti kasvotusten. Sähköpostin käyttö on jo monelta sujunut hyvin, mutta alkaa olla hiukan vanhanaikainen tapa hoitaa asioita. Isännöitsijän arkeen kuuluu monien uusien toimintatapojen ja työkalujen osaaminen aina etäkokouksista ja äänestyksistä sähköisiin pilvipalveluihin. Tietoa on jatkuvasti saatavissa ja halutessaan informaation voi saada lähes reaaliajassa omaan matkaviestimeen.

Muutos toimintaympäristössä ja uusien kommunikointikanavien käyttö on aiheuttanut haasteita monelle isännöitsijälle. He ovatkin joutuneet oppimaan sellaisia taitoja, joita nuoremmat sukupolvet pitävät jo itsestään selvyytenä. Isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen yhteistyö on parhaimmillaan asioiden hoitamista yhteistuumin muiden asukkaiden ja osakkaiden hyväksi. Hallituksen jäsenet kohtaavat samat haasteet kuin isännöitsijä uusien työvälineiden suhteen. Sähköisten palveluiden ja kanavien käyttäminen alkaa olla jo edellytys hallitustyöskentelylle, mikäli taloyhtiö haluaa tuottaa kaiken sen informaation asukkaille, mitä tänä päivänä on saatavilla. Taloyhtiön hallituksen rooli hallinnollisessa yhteistyössä on – kuten isännöitsijälläkin – ylläpitää yhteyttä muihin taloyhtiössä asuviin sekä tuottaa heille informaatiota asumisen ja osakeomistuksen tueksi. Parhaassa tapauksessa yhteistyönä tehtynä kaikki taloyhtiössä ovat tietoisia niistä muutoksen tuulista mitkä

Talkootyötä ei enää juurikaan tehdä missään taloyhtiöissä. Tämä on harmi, sillä talkootyöllä olisi kuitenkin valtava merkitys yhteisöllisyydelle ja vastuunkannolle. Toivottavaa olisi, että emme enää ulkoista itseämme taloyhtiön asioiden hoitamisen suhteen, vaan ryhdymme talkoisiin. Yhteisiä asioita tulee hoitaa yhteen hiileen puhaltamalla ja muodostamalla uudenlainen talkoohenki, jolla takaamme sen, että kansallisomaisuutemme arvo säilyy ja pysyy kunnossa. Tämä ei luonnollisesti tänä päivänä enää tarkoita, että kaikki korjataan tai rakennetaan itse. Käden taidot ovat muuttuneet muunlaiseksi osaamiseksi. Vain yhteistyöllä ja eteenpäin katsomalla saavutamme yhteistä hyvää kaikille meille taloyhtiömaailmassa.

taloyhtiössä puhaltavat. Tämä osaltaan vähentää päätöksen tekemisen kankeutta taloyhtiön päätösprosessissa.

Ulla Hiltunen Toimitusjohtaja REIM Joensuu Oy Ulla.Hiltunen@reim.fi

Osakekirjat sähköisiksi Suomessa siirr ytään sähköiseen huoneistotietojärjestelmään. Tarkoitus on toteuttaa muutos vuoden 2023 loppuun mennessä niin, että kaikki taloyhtiöt ovat silloin järjestelmässä mukana. Järjestelmän ylläpitäjä on Maanmittauslaitos. Siihen kootaan tiedot taloyhtiöistä, osakehuoneistoista ja panttauksista.

REIM kasvoi syyskuussa, kun Etuisännöinti liittyi osaksi konsernia.

REIM Espoo aloitti syyskuussa REIM Isännöinti laajeni syyskuun alussa, kun REIM Espoo liittyi REIM Groupiin. REIM Espoo toimi aiemmin nimellä Etuisännöinti Oy. Yritys on toiminut vuodesta 1993 lähtien. Sen palveluksessa on toistakymmentä isännöinnin ammattilaista. Yrityksellä on asiakkaita Espoon lisäksi myös Helsingissä, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.

Asiakasyhtiössä on yli 3 000 asuntoa ja 7 000 asukasta. REIM Espoon toimitusjohtajana jatkaa Markku Mathlin. Muutos ei vaikuta REIM Espoon henkilökuntaan eikä asiakkaisiin. Mathlinin mukaan muutoksella pyritään varmistamaan laadukkaan isännöinnin tulevaisuus Espoossa.

”Osana valtakunnallista REIMiä saamme käyttöömme aiempaa monipuolisemmat palvelut asiakkaiden hyväksi. REIMin 220:n ammattilaisen joukossa on monipuolista osaamista, jota voimme käyttää myös meidän asiakkaidemme palvelemiseen”, Mathlin sanoo.

Taloyhtiön on tehtävä päätös osakeluettelon siirtämisestä. Päätöksen tekee hallitus.Siirto Maanmittauslaitokselle on tehtävä 31.12.2023 mennessä. Taloyhtiön edustajan on tarkastettava tiedot, jotka perustuvat viranomaisten tietoon sekä isännöintijärjestelmästä vietyyn tietoon. Siirrosta on ilmoitettava osakkail-

le kirjallisesti – samalla tavalla kuin yhtiökokouskutsusta. Osakkeenomistajan on puolestaan muutettava osakekirja sähköiseksi omistajamerkinnäksi. Jokainen osakas hoitaa muutoksen itse Maanmittauslaitoksen toimipisteessä tai verkkopalvelussa. Asian voi antaa myös pankin hoidettavaksi. Osakkaalla on kymmenen vuotta aikaa tehdä muutos. Paperinen osakekirja on toimitettava Maanmittauslaitokselle, joka mitätöi ja hävittää sen. Osakekirjan voi myös lunastaa itselleen 10 euron maksulla. Asunnon kaupan yhteydessä ostaja hoitaa omistuksen kirjaamisen. Sähköinen huoneistotietojärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2019 alussa. Uudet asunto-osakeyhtiöt ovat jo siinä mukana.

Järjestelmässä lähes 7 000 yhtiötä Huoneistotietojärjestelmään oli syyskuun lopussa siirtynyt 6 772 yhtiötä. Niissä on yhteensä 113 863 osakeryhmää. Vanhojen yhtiöiden osakeluetteloita on siirretty 3 0001. Nämä yhtiöt on perustettu ennen vuotta 2019. Paperisia osakekirjoja on mitätöity lähes 1 400. Omistuksen rekisteröintejä on ratkaisu 67 000 ja panttauksen rekisteröintejä lähes 18 000. Rajoitusmerkintöjä on kirjattu yli 30 000 huoneistolle.


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

5

Ilmalämpöpumput yhtiökokouksen päätöksellä

I

lmalämpöpumppujen suosio on kasvanut vuosi vuodelta myös kerrostaloissa. Viime kesän helteet ja korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset ovat vain lisänneet niiden suosiota. Vaikka taloyhtiö voi kieltää pumppujen asentamisen ainoastaan perustellusta syystä, ei asentaminen kuitenkaan ole vapaata. Taloyhtiön ohjeita on noudatettava, ja asennus jätettävä ammattilaiselle. Korkeimman hallinto-oikeuden tämän vuoden päätöksen mukaan osakkaalla on oikeus asentaa ilmalämpöpumppu parvekkeelle. Oikeus katsoo, että parvekkeen sisäseinä on osakkaan hallinnassa. Taloyhtiö voi kieltää asentamisen vain perustellusta syystä.

Tekninen asiantuntija Janne Jär visalo REIM Lahdesta korostaa, että ennen ensimmäisen pumpun asentamista taloyhtiön on syytä määritellä ehdot mahdollisimman tarkasti. ”Suosittelen vahvasti, että taloyhtiön yhtiökokous päättää pumppujen asentamisen säännöt. Yhtiökokouksen päätöksessä pitää olla reunaehdot: asennukselle myönnetään lupa ja myös valvonta kirjataan. Samoin se, ettei ilmalämpöpumpun toiminta saa vaikuttaa muihin ihmisiin.”, sanoo Järvisalo. Taloyhtiön päätö ksessä pitää määritellä, voidaanko pumppu ylipäätään asentaa, mihin sen saa asentaa, miten asennus on hoidettava, mitkä

ovat osakkaan velvoitteet ja millaisia ehtoja käytölle asetetaan. Päätöksellä varmistetaan myös osakkaiden yhdenvertainen kohtelu.

Muutostyöilmoitus tehtävä Kaikista kuluista vastaa osakas. Asennuksesta on aina tehtävä taloyhtiölle muutostyöilmoitus. Siitä tulee selvitä asennusurakoitsijan ja sähköurakoitsijan tiedot (yritys, y-tunnus ja yhteystiedot). Lisäksi on syytä tarkistaa, että vastuuvakuutukset ovat voimassa ja urakoitsijalla on kylmäainelupa. Ilmoituksessa on kerrottava tiiviisti, mitä ja miten ollaan tekemässä. Ulko-

ja sisäyksikön sijainti ja putkitukset on selvitettävä. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa on tehtävä myös asbestiselvitys läpivientireiän materiaaleista. Sekä asennuksessa että hakemuksessa on otettava huomioon, että usein taloyhtiö valvoo asennustyön, ja maksaja on osakas. Laitteet eivät saa peittää ikkunoita, eivätkä ne saa näkyä julkisivussa. Jos laitteita tulee julkisivuun, siihen vaaditaan usein kunnalta viranomaislupa. ”Etukäteen on syytä myös selvittää taloyhtiön ohjeet asennuksesta ja laitteistosta, ja niiden mukaan on toimittava. Työn lopuksi sähkömieheltä on pyydettävä sähkötarkastuspöytäkirja”, muistuttaa Järvisalo. Muutostyön toteutuksesta ja kustannuksista vastaa osakas.

Ei saa näkyä ulospäin

Janne Järvisalo korostaa, että ilmalämpöpumppujen asentamisen pelisäännöt tehdään taloyhtiössä selkeiksi. REIMiltä saa apua ja ohjeita.

Pumppu on asennettava parvekkeelle pääsääntöisesti niin, ettei se näy ulospäin. Rivitaloissa tästä voidaan joutua tekemään poikkeuksia. Epäselvissä tapauksissa ohjeita voi kysyä kunnan viranomaiselta. Pumpusta ei saa tulla liikaa melua. Ulkoyksikkö on asennettava telineelle, jossa on vaimennuskumit tärinän estämiseksi. Naapurin parvekkeelle, ikkunoiden ulkopuolelle pumppu saa aiheuttaa korkeintaan 45 desibelin äänen. Jos meluhaittaa on, pumpun käyttöä öisin voidaan rajoittaa. Tärkeää on huolehtia jäähdytysvedestä. Sitä voi tulla 1015 litraa vuorokaudessa. Paras olisi johtaa vesi syöksytorveen. Usein parvekkeella on pieni veden poistoputki – siihenkin veden voi johtaa, mutta samalla on huolehdittava siitä,

Pumpun sisäyksikön asentaminen on vapaampaa, mutta ulkoyksikkö ei saa näkyä parvekkeelta ulospäin.

ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa, eikä tuuli paina vettä naapurin parvekkeelle. ”Kohtuuton haitta” on vaikeasti määriteltävä; tulkinta on viime kädessä viranomaisen ja näkemys voi vaihdella kunnittain. ”Jos vettä ei saa muuten johdettua pois, sen voi kerätä erilliseen astiaan. Se on helteillä muistettava tyhjentää riittävän usein.”, Järvisalo sanoo. Kerrostaloissa ilmalämpöpumppua saa käyttää vain jäähdytykseen – ei lämmittämiseen. Pumpun on täytettävä viranomaisten määräykset.

Asennus ammattilaiselta ”Laitteen saa asentaa vain urakoitsija, jolla vaadittava kylmäja sähköpätevyys. Pumppu on asennettava vikavirtasuojan taakse. Turvallisinta on vetää sille sähkökaapilta oma johto ja asentaa pumppu oman sulakkeen taakse”, Jär visalo korostaa. Tärkeää on sopia myös laitteen huollosta ja korjauk-

sesta – niiden kulut kuuluvat osakkaalle. ”Mahdollisiin julkisivun korjauksiinkin on syytä varautua, ja kirjata että osakkaan on omalla kustannuksellaan huolehdittava laitteen irrottamisesta ja uudelleen asentamisesta. Samoin, jos jostain syystä pumppu jää pois käytöstä, osakas vastaa siitä, että asennusaukot ja muut jäljet ennallistetaan”, Järvisalo sanoo. Hän muistuttaa, että asennus on dokumentoitava ja arkistoitava huolellisesti. Kun pumppu on asennettu, tehdään vielä loppukatselmus. Vaikka asentaminen voi vaikuttaa monimutkaiselta, lähtökohtaisesti pumpun saa kerrostaloonkin asentaa, kunhan se jää asennettuna piiloon eikä siitä aiheudu haittaa. REIMin isännöitsijältä saa ohjeet ilmalämpöpumpun asentamiseen. REIMiltä saa myös taloyhtiön ja osakkaan välisen sopimuksen mallin.

Korkein oikeus:

Osakkaalla oikeus tehdä reikä seinään Korkein oikeus on antanut ratkaisun lasitetulle parvekkeelle asennettavasta ilmalämpöpumpusta käydystä kiistasta. KKO:n päätöksen mukaan osakkaalla on oikeus tehdä rakennuksen ulkoseinään reikä pumpun sisä- ja ulkoyksikön yhdistämiseksi. Taloyhtiön hallitus ei ollut lupaa myöntänyt. Osakas oli pyytänyt taloyhtiöltä lupaa reiän tekemiseen. Yhtiön hallitus ei myöntänyt lupaa, mutta osakas asennutti pumpun kiellosta huolimatta. Hallitus vei asian päätettäväksi yhtiökokoukselle, joka linjasi, ettei taloyhtiö

salli ilmalämpöpumppuja ja jo asennettu pumppu pitää poistaa. Kiista eteni oikeuteen. Hovioikeus kumosi marraskuussa 2019 käräjäoikeuden tuomion ja kielsi taloyhtiötä panemasta yhtiökokouksen vuonna 2016 tekemää päätöstä täytäntöön. Hovioikeuden mielestä julkisivuseinärakenne kuuluu osaksi osakehuoneistoa. Näin osakkaalla oli oikeus tehdä muutostyö. Asia eteni korkeimpaan oikeuteen, joka antoi ratkaisunsa toukokuussa 2021. KKO:n mukaan ilmalämpöpumpun asentamista on ar vioitava

asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaisena osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä. Asunto-osakeyhtiön mielestä kyse oli 5 luvun 8 §:n mukainen muutostyö. KKO:n päätöksen mukaan yhtiöllä ei ollut vapaa harkintavaltaa luvan myöntämisen osalta. Näin hovioikeuden ratkaisu jäi voimaan – sen mukaan päätös muutostyön kieltämisestä oli pätemätön ja osakkeelle myönnettiin muutostyölupa. KKO:n mukaan rakennuksen ulkoseinä osakehuoneiston ja siihen kuuluvan parvekkeen väliin muodostaa

osakkaan hallintaoikeuden piiriin kuuluvan luontevan kokonaisuuden. KKO:n päätöksen mukaan asunto-osakeyhtiö ei voi enää vapaasti harkita luvan myöntämistä ilmalämpöpumpun asentamiseen asunnon parvekkeelle. Oikeus kuitenkin toteaa, että parvekkeen osalta osakkaan muutostyöoikeus on suppeampi kuin sisäosissa. Kiinteistöliiton mukaan asunnon ja parvekkeen välinen ulkoseinä on yhtiön kunnossapitovastuulla ja myös yhtiön hallintaan kuuluva rakennusosa. Liiton mielestä

ulkoseinä on ominaisuuksiltaan kriittinen osa rakennuksen toimivuuden ylläpitämisessä. Ulkoseinän tehtävä on varmistaa terveellisten ja tur vallisten asumisolosuhteiden toteutuminen, ja siksi seinän säilyttäminen yhtiön hallinnassa on tärkeää, muun ulkovaipan tapaan. Kiinteistöliiton mielestä KKO:n ratkaisu ei tarkoita, että osakkaalla on täysin vapaa muutostyöoikeus. Asunto-osakeyhtiö voi edelleen rajoittaa ilmalämpöpumpun asentamista parvekkeelle – mutta siihen tarvitaan perustelu. Kiinteis-

töliiton mielestä muutostyölle on asetettava tarpeelliset ehdot ja työn toteutusta on valvottava. Jos rakennukselle tai toiselle osakkaalle aiheutuu asentamisesta haittaa, on asunto-osakeyhtiön harkittava muutoksen kieltämistä. Silloin osakkaan hyötyä sekä yhtiön ja toisen osakkaan haittaa on vertailtava. KKO:n päätöksestä riippumatta osakkaan on edelleen ennen työhön r yhtymistä annettava yhtiölle kirjallinen muutostyöilmoitus. Siinä on annettava selvitys muutostyöstä ja siitä, miten se on aiottu toteuttaa.


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

6

Ilmastopaneeli:

Kotitalouksien hiilijalanjäljen pienennyttävä 70 prosenttia

S

uomen ilmastopaneelin mukaan kotitalouksien hiilijalanjäljen pitäisi pienentyä 70 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna, jotta Pariisin sopimuksen mukainen 1,5 asteen lämpötilatavoite ja Suomen vuoden 2030 päästövähennystavoite voidaan saavuttaa. Ilmastopaneelin vuonna 2020 julkaiseman raportin mukaan yksittäisen kuluttajan vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintää aliarvioidaan. Kotitalouksien

osuus kulutusperäisistä päästöistä on 66 prosenttia. Niitä voidaan vähentää, kun valitaan vähähiilisiä vaihtoehtoja. Ilmastopaneeli pitää päästöjen juurisyynä ylikuluttamista. Asumisen suurimmat päästöt tulevat lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Liikenteen päästöt tulevat yksityisautoilusta ja lentämisestä. Ruuassa eniten päästöjä tuottaa paljon lihaa sisältävä ruokavalio. Myös sisustus, huonekalut ja kodinkoneet tuottavat päästö-

jä. Ilmastopaneelin mukaan kuluttamiseen löytyy myös vähähiilisiä ratkaisuja. Selvityksen mukaan keskimääräisen suomalaisen kotitalouden päästöt ylittävät kohtuullisen minimitason kulutuksen päästöt kaksinkertaisesti. Ilmastopaneelin mukaan päästöjä voidaan vähentää myös sääntelyllä, taloudellisilla ohjauskeinoilla, informaatiolla, yhteistyöllä ja tuuppauksella.

Poimi vinkit energiafiksuun asumiseen

Sääntelyyn voisi sisältyä paljon hiiltä käyttävien vaihtoehtojen tai niiden mainonnan rajoittaminen tai kieltäminen. Taloudellisiin keinoihin kuuluvat muun muassa hiiliverot ja paljon hiiltä käyttävien vaihtoehtojen maksut. Myös ympäristön kannalta haitallisia tukia voisi poistaa sekä tukea vähähiilisiä vaihtoehtoja esimerkiksi verohelpotuksilla. Infor maation mahdollisuuksia voisi olla hyvien käytäntöjen ja myönteisten kokemusten välittäminen sekä tuotteiden ilmastovaikutuksista kertominen. Yhteistyön valikoimiin kuuluvat jakamistalous, yhteisomistajuus ja julkisten palvelujen kehittäminen. Tuuppauksella Ilmastopaneeli tarkoittaa sitä, että vähähiilisiä vaihtoehtoja tehdään helpommaksi.

mm. huonekaluista, kodinkoneista, vaatteista ja tietoteknisistä laitteista. Vähähiilisempään elämää pääsee, kun hankkii pitkäikäisiä, käytettyjä tai vähähiilisiä tavaroita. Jaka-

minen, korjaaminen ja kunnostaminen ovat myös hyviä vaihtoehtoja. Kuvat: Motiva

Elä energiatehokkaasti Ympäristön rasitusta voi vähentää pienilläkin arjen valinnoilla. Sähkösauna on kodin suuri sähkön kuluttaja. Pidä sauna päällä vain saunomisen ajan. Älä ylilämmitä. Käytä vähän sähköä kuluttavia valaisimia. Älä pidä valoja turhaan päällä. Käytä energiatehokasta elektroniikkaa. Sulje laitteet käytön jälkeen – myös valmiustila kuluttaa sähköä. Pidä huoli, että jääkaapin ja pakastimen ympärillä on

riittävästi ilmatilaa. Sulata pakastin säännöllisesti. Lyhennä suihkussa vietettyä aikaa. Suihku kuluttaa eniten kallista lämmintä vettä. Pese vain täysiä koneellisia. Käytä mahdollisimman alhaista lämpötilaa. Laske asunnon lämpötilaa. Yhden asteen lasku vähentää lämmityksen kuluja 5 prosenttia.

Vähähiilisiä vaihtoehtoja Sälekaihtimilla ja verhoilla voi vaikuttaa energiankulutukseen eri tavoin riippuen ajankohdasta.

Paksu huurrekerros pakastimessa lisää sen sähkönkulutusta.

Raikasta huoneilmaa energiatehokkaasti tuulettamalla - nopea ristiveto on tehokkain.

Säädä kylmälaitteet oikeaan lämpötilaan!

Patterien toiminta kannattaa tarkistaa säännöllisesti.

Pidä silmällä mahdollisia vesivuotoja ja ilmoita pienetkin kiinteistönhuoltoon.

Mikäli tunnet vetoa asunnossasi, selvitä johtuuko se esim. ikkunoiden huonoista tiivisteistä.

Sammuta valot tiloista, joissa et oleskele.

Yöpakkasilla auton lohkolämmitintä kannattaa pitää päällä puolisen tuntia ennen ajoon lähtöä.

Anna modeemille lepohetki ja kokeile näytön tihrustamisen sijasta uusia harrastuksia.

Makuuhuoneessa matalammat lämpötilat parantavat unenlaatua ja säästävät energiaa.

Valitse energiatehokasta kodintekniikkaa!

Siivoa kotisi energiatehokkaaksi ja putsaa mm. ilmanvaihdon suodattimet.

Muista pitää kylpyhuoneen ovi suljettuna ja lattialämmitys oikein säädettynä.

Selvitä sähkönkulutuksesi ja tunnista omat huippukulutushetkesi.

Hanki vain hyvälaatuisia ja energiatehokkaita lamppuja, joille luvataan paljon käyttötunteja.

Energiansäästäjän keittiössä säästyy energiaa ja vaivaa.

Turha lotraaminen ei kannata: vartin suihku kuluttaa energiaa yhden saunomiskerran verran.

Pese täysiä koneellisia - niin pyykkejä kuin astioita!

Käytä hampaiden pesussa hammasmukia sen sijaan, että peset hampaat juoksevan veden alla.

Huollettu ja säädetty ilmanvaihto lisää asumismukavuutta.

Asumisessa vähähiilisiä vaihtoehtoja ovat pienemmät asunnot, alhaisempi lämpötila, lämpimän veden kulutuksen pienentäminen, lämpöpumppujen ja uusiutuvan energian käyttö sekä energiatehokkuuden parantaminen. Liikenteessä tehokkaita keinoja ovat yksityisautoilun vähentäminen sekä julkisen ja kevyen liikkumisen lisääminen. Ruuassa liha- ja maitotuotteet aiheuttavat ilmastovaikutuksesta 50-80 prosenttia. Hiilen kulutusta voi vähentää siirtymällä ravitsemussuositukset täyttävään vegaaniseen ruokavalioon. Sekaruokavaliossa lihan kulutuksen merkittävä vähentäminen sekä lihan korvaaminen vähäpäästöisillä proteiineilla – palkokasveilla, siemenillä, viljalla, kestävästi kalastetulla tai viljellyllä kalalla – ovat ympäristöystävällisiä keinoja. Ilmastopaneeli suosittelee myös avomaalla viljeltyjen vihannesta suosimista, ruokahävikin ja riisin syönnin vähentämistä. Tavaroissa ja palveluissa suurimmat päästöt tulevat

044 085 5550 Puh. 050 590 4202 • Aspitie 35, 80100 Joensuu


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

7

KOLUMNI

Arvot keskiössä

A

rvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää. Ar vot ovat luonteeltaan käsitteellisiä ja ne ohjaavat ihmisten tai ihmisryhmien toimintaa. Esimerkiksi maailmanrauha tai sinnikkyys ovat arvoja, joita voidaan pitää tavoiteltavina tai toivottuina asioina. Arvo tarkoittaa myös merkityksellisyyttä – kun jokin asia on merkitsevä, sen sanotaan olevan arvokas. Arvoihin liittyvää tutkimusta tehdään muun muassa yhteiskuntatieteissä, käyttäytymistieteissä ja filosofiassa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että elämässä arvokkaiksi koettavia ovat luottamus, ystävyys, rakkaus, kunnioitus, läheisyys, omakulttuurisuus, sopusointuisuus. Arvostettavia ovat taitojen, oppineisuuden, terveyden, tieteiden ja taiteiden arvostus. Puolestaan ihanteina pidetään rehellisyyttä, nöyryyttä, ahkeruutta, tasa-arvoisuutta, elämän kunnioittamista, tehokkuutta. Varsinaisia ar voja ovat kauneus, puhtaus, totuus, vapaus, oikeudenmukaisuus, pyhyys, moraalinen hyvä, kärsi-

myksen lievittyminen, tasapuolisuus. Viimeksi mainitut ovat niin kutsuttuja lopullisia arvoja, joihin päästään edellä mainittujen arvojen kautta. Meillä REIM Groupissa arvot ovat aina olleet keskiössä, todella tärkeä asiakokonaisuus, tekijä. Uusi REIM Groupin missio ja strategia 2022-2024 toteaa yksise-

Groupissa ovat hyvä työpaikka, me olla ylpeitä siitä mitä teemme henkilökunnan koulutus, motivoi- ja otamme rohkeasti käyttöön tuneisuuden ja innovatiivisuuden uusi toimintamalleja. arvostus, samoin kuin että päivitOlemme saavuttaneet isäntäisessä työssämme toimimme nöintialalla tarvittavan merkittäeettisesti ja hyviä toimintatapoja vän markkinaosuuden, jotta voimnoudattaen. me keskittää resursseja kehittää Missiomme on: isännöintiä hy- omaa toimintaa ja isännöinnin vän asumisen puolesta. Se mer- palvelua. REIMin henkilökunta kitsee helppoa lähestyttävyyttä, on isännöintialan vahvoja osaapalvelemme ihmisiä, hoidamme jia. Henkilökuntamme on omaa kiinteistöjä ja teemme mitä lu- tekemistä arvostavia, ja he osaapaamme, samoin kuin se, että vat tarkastella omaa tekemistään ajantasainen ja oikea tieto on aina sekä löytää omassa työympärisasiakkaiden saatavilla sähköisten tössään ja tavoissaan kehitettäviä palvelujen kautta. Tunnuksemme asioita. REIMin suuri mahdollion: REIM Group – osaavissa kä- suus on saada tämä voimavara sissä. aktivoitua kestävän kehityksen Meille REIM Groupissa mer- innovointiin ja uudenlaisen isänkittävä arvo on olla kotimainen nöinnin luomiseen. Siitä hyötyvät toimija tekijöistä aina omistajuu- asiakkaamme, henkilöstömme, teen asti. REIM on suomalainen yhteistyökumppanimme ja yhlitteisen selvästi koko konsernin perheyritys ja ylpeä kotimaisuu- teiskuntamme. Ar vojen ollessa arvot seuraavasti: tyytyväinen asi- destaan. Paikallisuus on myös keskiössä ja kunniassa. akas, teemme yhdessä ja voimme ollut ja on ar vojamme. PaikkaTimo Multanen hyvin, hyvästä tuloksesta hyöty- kunnalla tutut ihmiset palvelevat REIM Groupin konsernihallituksen vät kaikki ja panostamme kump- asiakkaita, päätöksenteko on päätoiminen puheenjohtaja panuuteen. paikallista, emmekä kadota konAIT MBA Kun kaiken työn ja osaami- taktipintaa asiakkaaseen, vaan sen tekevät ihmiset, he ovat olemme läsnä. Yhdessä paikallitärkeässä asemassa. Henkilös- suutemme tuottaa konsernitason töhallinnon painopisteinä REIM voimaa kehitystyöhön. Haluam-8.04 Isann_viesti_A4_11_2021.pdf 1 26.10.2021

Asumisesta suurimmat päästöt Asuminen on jokaisen suomalaisen suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja. Siksi jokaisen asumiseen liittyvillä valinnoilla ja päätöksillä on vaikutusta ympäristöön. Päästöjä voi vähentää. Asumisesta tulee suomalaisen päästöistä 30 prosenttia. Liikenteen osuus on 20 ja ruuan 18 prosenttia. Kaiken muun osuus on 32 prosenttia. Päästöjen kannalta on väliä sillä, miten jokainen meistä elää, liikkuu ja syö. Asumisen hiilijalanjälki tulee lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja jätteistä. Suurin ilmastovaikutus on lämmityksellä. Ympäristön

kannalta tiivis asuminen on hyvä. Uudet talot on vanhoja parempia energiatehokuudeltaan. Jotkut lämmitysmuodot – kuten maalämpö – eivät välttämättä rasita lainkaan luontoa. Yksityisen ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa lämmitykseen ovat vähäiset. Kodin oikea lämpötila, ikkunoiden ja ovien tiivistäminen ovat kuitenkin ympäristön kannalta tärkeitä toimia. Toiseksi eniten päästöjä tuovat veden ja sähkön kulutus. Niihin voi vaikuttaa arjen valinnoilla. Veden säästäminen ei välttämättä vähennä arjen mukavuutta lainkaan. Omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää

valitsemalla kodin sähköksi uusiuituvilla luonnonvaroilla tuotettua vihreää sähköä. Taloyhtiön käyttämä sähkö ja jätteet vaikuttavat myös hiilijalanjälkeen. Niihin voi vaikuttaa toimimalla taloyhtiössä aktiivisesti – vaikka osallistumalla hallituksen työhön. Asuntojen energiatehokkuutta mitataan energialuokituksella. Suomalaisten kodit ovat keskimäärin energialuokassa F. Jos energialuokitusta parannetaan vaikka perusC korjauksella, lisäeristyksellä M tai vaihtamalla öljylämmitys maalämpöön niin, että talo Yon energialuokassaE, pienenee kodin energian kulutus CM34 prosenttia. EnergiatehokkaasMY sa asunnossa on usein edulliCY sempi asua. Energialuokka CMY käy ilmi energiatodistuksesta. Eniten asumisen hiilijalanK jälkeen voi vaikuttaa, kun vaihtaa asuntoa. Hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa, kun ottaa huomioon asunnon energialuokan, talon lämmitysratkaisun, asuntokohtaisen vesimittarin, talon jätteiden lajittelun sekä liikkumisen vaihtoehdot – hyvä julkiset liikenneyhteydet, kävely- ja pyöräilyreitit auttavat vähentämään autoilua. Myös jokapäiväisillä valinnoilla voi vaikuttaa ympäristöön, kun kiinnittää huomiota lämmön, veden ja sähkön kulutukseen. Varsinkin lämmin vesi on kallista.

Kylpyhuone-, huoneisto,toimitila,- sekä taloyhtiöremontit yli 40 vuoden kokemuksella.

Kysy lisää ja pyydä tarjous!


8

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

Rmappi kertoo kotitalon asiat

R

EIM Isännöinti tarjoaa kaikille taloyhtiölle Rmappi-verkkopalvelun. Rmapista löytyvät kaikki taloyhtiön olennaiset tiedot – missä ja milloin vain. Palvelusta on myös mobiilisovellus. Rmappia voi kokeilla, vaikka ei olisi REIMin asiakas tai ei olisi kirjautunut palveluun. Kirjautumisohjeet ohessa. Rmapissa on erilliset sisällöt roolien mukaan: asukkaille eli vuokralaisille, osakkaille ja hallitukselle näkyvät erilaiset tiedot, tarpeiden ja velvollisuuksienkin mukaan. Osa tiedoista näkyy kaikille, mutta esimerkiksi hallitus saa tietoja, joihin osakkeenomistajilla tai asukkailla ei ole oikeutta päästä.

REIMin varatoimitusjohtaja Frank Wendelin korostaa, että tietojen lisäksi Rmappi on asiakkaiden ja isännöitsijän kommunikaation työkalu. Rmappiin pääsee esimerkiksi REIMin verkkopalvelu reim.fi:n kautta: etusivun oikeassa yläreunassa on painike Kirjaudu Rmappiin. Kirjautumiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Rekisteröitymisen yhteydessä annetaan oma sähköpostiosoite, ja järjestelmä lähettää salasanan sähköpostiin. Kun palveluun tulee uutta tietoa, käyttäjät saavat siitä muistutuksen sähköpostiinsa. Näin palvelussa ei tarvitse käydä erikseen katsomassa, onko oman taloyhtiön asioista kerrottu jotain uutta.

Asiat yhdellä silmäyksellä

Osakkaille tarkoitetusta osiosta löytyvät taloyhtiön tärkeät asiakirjat.

Jo palvelun etusivulla on runsaasti tietoa. Yhdellä silmäyksellä näkee uusimmat asiat, isännöitsijän tiedotteet, talon ilmoitustaulun sekä isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot. Asukkaille-osio on kaikkien asukkaiden yhteinen tiedotuskanava. Sieltä löytyvät yleiset dokumentit ja tiedotteet. Ne voivat koskea vaikkapa asuk-

kaille tarkoitettuja ohjeita turvallisuudesta ja jätteiden lajittelusta. Palvelusta löytyy muun muassa vastuunjakotaulukko. Siitä asukas näkee, mitkä korjaukset ja asiat kuuluvat taloyhtiölle, mitkä asukkaalle. Osakkaille-osassa tietoa on tarjolla enemmän. Tämä osa on talon osakkaiden oma osio – täältä löytyvät osakkaita koskevat taloyhtiön tiedotteet ja dokumentit. Osakkaat pääsevät katsomaan tilinpäätökset, talousarviot, yhtiökokoustiedotteet ja pöytäkirjat, kunnossapitotarveselvitykset ja yhtiöjärjestyksen.

Hallitukselle omat tiedot Hallitukselle näkyky tietoa luonnollisesti vielä enemmän. Hallituksen jäsenet pääsevät näkemään mm. talon kulutuslukemat ja talouden tiedot. Hallituksella on myös oma, suljettu keskustelupalsta sekä kalenteri. Hallituksen Tiedostot-osiossa voidaan jakaa mm. hallituksen pöytäkirjoja, urakkatarjouksia, sopimuksia ja paljon muuta vain hallitukselle kuuluvaa tietoa. Kaikille avoimen palvelun kautta voi myös tilata isännöitsijätodistuksen, talonkirjaotteen sekä avaimen. Myös monenlaisten ilmoitusten tekeminen on helppoa: niin muutto-, vika- kuin muutostyöilmoitukset onnistuvat Rmapilla. Sen kautta voi antaa myös sähkö- ja vesimittarin lukemat, jos taloyhtiössä on käytössä huoneistokohtaiset mittaukset. Autopaikan ja saunanvuoron varaukset ja irtisanomisetkin onnistuvat Rmapissa. Wendelin korostaa, että hallitus pystyy päivittämään Rmapin sisältöjä: lisäämään

Taloyhtiön Rmappi-palvelussa on omat osiot asukkaille, osakkaille ja hallitukselle.

kansioita ja tiedostoja. Tiedostoissa käytetään pdf-muotoa. ”Hallituksen ja isännöitsijän työskentelyssä Rmapin keskusteluosio on verraton. Se korvaa sähköpostin lähes täysin. Täältä keskustelut löytyvät helposti ja säilyvät tallessa. Hallituksen jäsenetkin voivat aloittaa uuden keskustelun. Kokouskutsut hoituvat kalenterin kautta, ja hallituksen jäsenet voivat linkistä laittaa kutsun omaan kalenteriinsa”, Wendelin sanoo. Rmappi lisää myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Sen kautta hallitus pystyy seuraamaan taloyhtiön taloutta. Kaikki ostolaskut tulevat näkyviin. Rmapin kautta on mahdollista tehdä myös talousarviovertailu.

Rmapissa voidaan tiedottaa ajankohtaisista asioista nopeasti ja tehokkaasti.

Hallitus näkee Rmapista monenlaisia tietoja – niin pöytäkirjat ja sopimukset kuin huollon ja taloudenkin asiat.

Tutustu Rmappiin!

Hallitus voi käydä Rmapissa keskinäistä keskusteluaan, joka ei muille näy.

Rmapin esittelyversio on verkossa avoimesti katsottavana. Käy tutustumassa! Rmappiin pääset osoitteessa reim.fi. Sivuston oikeassa yläreunassa on Kirjaudu Rmappiin -painike. Siitä avautuu sivu, joka pyytää kirjautumaan. Mobiilisivulla kirjautumaan pääsee oikean ylänur-

kan valikosta, ja valitsemalla avautuvalta sivusta Kirjaudu Rmappiin. Käyttäjätunnukset Asukkaat: REIM asukas Osakkaat: REIM osakas Hallitus: REIM hallitus Salasana kaikille on: demo

Asbestikartoitus jäi tekemättä – lasku 42 000 euroa www.lukituspiste.

Keski-Suomessa asuva mies joutuu maksamaan 42 000 euroa pieleen menneestä keittiöremontista. Summa koostuu taloyhtiölle maksettavasta yli 7 000 euron vahingonkor vauksesta sekä taloyhtiön 22 000 euron ja miehen omista 13 500 euron oikeudenkäyntikuluista. Asiasta päätti Vaasan hovioikeus. Mies oli jättänyt keittiöremontin yhteydessä tekemättä asbestikartoituksen. Mies oli ostanut vuonna 2018 asunto-osakkeen vuonna 1971 valmistuneesta kerrostalosta. Keittiö oli alkuperäinen ja kaipasi remonttia. Kun remontti alkoi, isännöitsijä toi miehelle muutosilmoituslomakkeen toimitettavaksi taloyhtiölle. Miehen mielestä pintaremontti ei taloyhtiön lupaa tarvinnut. Eikä asbestikartoitusta tehty.

Taloyhtiölle aloitettu remontti selvisi, kun pihaan tuli siirtolava purettavia kaappeja varten. Taloyhtiö keskeytti korjauksen ja teetti asbestikartoituksen, joka osoitti, että välitilan laatoituksella oli asbestia. Purkutöiden yhteydessä sitä oli levinnyt käytäviin ja ilmanvaihtokanaviin. Kartoitus ja siivous maksoivat

7 000 euroa, josta taloyhtiö lähetti miehelle laskun. Mies ei laskua maksanut, koska hänen mielestään isännöitsijäntodistuksessa ei ollut asbestista merkintää. Kiistaa käsiteltiin ensin Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Taloyhtiön mukaan asbestiriski oli miehen tiedossa jo

kaupantekohetkellä. Riskin takia taloyhtiö oli ottanut käyttöön remontteja koskevan ilmoitusmenettelyn. Käräjäoikeuden mielestä taloyhtiö oli aiheuttanut vahingoista 25 prosenttia, koska isännöitsijätodistuksessa ei ollut merkintää asbestista. Marraskuussa 2020 oikeus velvoitti miehen maksamaan 5 300 euron vahingonkorvauksen sekä puolet taloyhtiön oikeudenkäyntikuluista eli 5 500 euroa. Molemmat valittivat päätöksestä hovioikeuteen. Vaasan hovioikeus velvoitti miehen maksamaan taloyhtiön vaatimat reilun 7 500 euron vahingonkorvaukset sekä lisäksi taloyhtiön oikeudenkäyntikulut. Maksettavaa kertyi 42 000 euroa.


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

9

KOLUMNI

Isännöinnin muuttuvat haasteet

V

iime vuosina on isännöitsijää ja koko alaa lyöty kuin vierasta sikaa – milloin syystä, milloin syyttä. Toisinaan tuntuu, että syyttely on kuin kulkutauti, jonka leviämiseen ei rokotetta tunnu löytyvän. Koko toimintakentän päälle on asettunut tumma pilvi, jonka varjo ei ota väistyäkseen. Olen vuosikymmeniä voinut seurata alan kehitystä pääosin palvelun tilaajana, mutta myös palvelun tuottajana. Isännöintiala syntyi vuonna 1926 laaditun asunto-osakeyhtiölain myötä. Varsinainen asumiseen liittyvä isännöinti yleistyi vasta 60-70-luvuilla. Aiemmin ammattinimike isännöitsijä liitettiin useimmiten tuotantolaitoksiin esimerkkinä meijereiden isännöitsijä. Sittemmin yhteiskuntaa kehitettiin laajalla rintamalla. Tupakkiaskin kansi ei enää riittänyt dokumenttipohjaksi. Asunto-osakeyhtiölakia kehitettiin edelleen, verotus muuttui, sodan jälkeen rakennettuja kiinteistöjä piti korjata, maaseudulta muutettiin kaupunkeihin

jne. Tar ve asuntokiinteistöjen isännöinnille oli syntynyt. Toimintaympäristö muuttuu ja monimutkaistuu ainakin kaikille niille, jotka eivät osaa ostaa junalippuaan tässä didgitalisoituneessa maailmassa. He eivät enää tosin tipu junasta, kun eivät siihen päässeetkään ilman lippua. Tämän joukon ääni tuntuu kuitenkin olevan voimakkain alaa kritisoitaessa. Oletan, että isännöinti on jatkossakin pääosin samankaltaista teknisten ja hallinnollisten tehtävien hoitoa kuin nykysinkin. Poikkeuksena sosiaalisten haasteiden sekä maksukyvyttömyyden lisääntyminen. Lisääntyvistä sosiaalisista haasteista nostaisin ykköseksi ikääntymiseen liittyvät ongelmatilanteet. Käytännössä jokainen alan ammattilainen tunnistaa vanhusten yksinäisyyden, ja kun tähän lisätään vaikkapa dementia on tilanne vähintäänkin haasteellinen. Jokaiselle vanhukselle ei tunnu riittävän huolehtivia läheisiä. Meidän tulisi pikimmiten luoda järjestelmä, mihin isännöitsijä voi ottaa yh-

väksyttäväksi muodostuneesta piiloverottamisesta. Tällaisia piiloverottajia ovat mm. kuntien omistamat energia-, vesi- ja jäteyhtiöt osinkovelvoitteineen. Mainituille yhtiöille tyypillinen monopoliasema mahdollistaa piiloverotuksen. Näiden toimintaan voimme jokainen vaikuttaa valitsiemme luottamushenkilöiden kautta. Piiloverottamisen hyväksyminen tuntuu epäreilulta ja suorastaan vastenmieliseltä. Olisi vähintäänkin reilua, että kuluttaja edes tietäisi, mikä osuus esim. monopoliyhtiön sähkölaskusta kerr yttää osinkopottia omistajalle. Uskon, että yhteistoiminnalla selviämme näistäkin haasteista. Harri Seppä Kiinteistöneuvos Lahti

teyden tämänkaltaisten tilanteiden varalta. Meidän tarkoittaa tässä yhteydessä kiinteistöalan toimijoita ja yhteiskuntaa. Entistä haasteellisemmaksi muodostuu jatkossa asumiskustannusten jo pitkään jatkunut ansio- ja eläketuloja voimakkaampi

DNA Netti taloyhtiöille Onko aika päivittää kiinteistösi netti- ja tv-palvelut ajan tasalle? Tee taloyhtiösopimus luotettavan kumppanin kanssa! Meiltä saat käyttöösi paikallisen, alueesi tuntevan yhteyshenkilön sekä erityisesti isännöitsijän apuna olevan Taloyhtiöpalvelun, josta saat yksilöllistä ja nopeaa apua kaikissa kiinteistön netti- ja tv-palveluita koskevissa asioissa.

kasvu. Tämä kehitys lisää maksuvaikeuksia. Kuvattu tilanne muodostuu tekijöistä, joista osa on globaalin talouden muutoksista johtuvia. Valitettavasti en tiedä, miten niihin voisi vaikuttaa. Kuitenkin osa kustannusnoususta perustuu meillä hy-

Taloyhtiöiden luotettu kumppani jo 50 vuotta

Ikkunoiden ja ovien kotimaisuusaste

Energiatehokkaimmat ikkunat ja ovet

Maailman ensimmäiset signaali-ikkunat

Taloyhtiösopimuksella asukkaat saavat monipuoliset TV-palvelut ja nopean netin, reilusti normaalihintoja edullisemmin. Se mahdollistaa myös kaikkien viimeisimpien taloteknisten ratkaisujen käyttöönoton – nyt ja tulevaisuudessa.

Lue lisää ja ota yhteyttä oman alueesi osaaviin DNA Taloyhtiömyynnin ammattilaisiin: dna.fi/taloyhtiöt

www.lammin.fi


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

10

Myyrinaapa suunnittelee pitkälle

Tänä vuonna vuorossa energiaremontti

Vantaalainen asunto-osakeyhtiö Myyrinaapa suunnittelee toimintaansa pitkälle. Muutama vuosi sitten tehty strategia määrittelee, mitä, milloin ja miten kehitetään.

Lähdimme strategian tekemisessä liikkeelle siitä, että tulevaisuudessa on tulossa isojakin investointeja. Jossain häämöttivät linjasaneeraus ja julkisivuremontti. Aloimme pohtia, että yhtiökokouksella olisi hyvä olla vaikka 30 vuodeksi iso kuva olennaisista asioista. Viiden vuoden PTS:n pohjalta kokonaisuuksia on vaikea hahmottaa. Kun katsotaan pitkälle, osataan suhteuttaa, mitkä asiat on tärkeä tehdä nyt, mitkä voidaan tehdä myöhemmin”, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jesse Ehtamo kertoo. Strategian laatiminen aloitettiin kysymällä osakkailta ja asukkailta toiveita ja näkemyksiä. Taloon tehtiin muun muassa kattojen, julkisivujen ja putkien kuntokartoitukset. ”Yhteenvedossa nousi esille joitain asioita. Yhteisiin ulkotiloihin ja sisätiloihin haluttiin panostaa. Asuntojen ilmanvaihto ja muutamissa asunnoissa esiintyneet hajuhaitat saivat palautetta. Suurin osa toivoi, että korjaustoiminta olisi ennakoivaa. Paljon tuli ehdotuksia myös energiatehokkuuden parantamiseksi.” Strategian lähtökohdiksi tiivistettiin kolme pitkän aikavälin asiaa: kunnossapidon täytyy olla suunnitelmallista ja ennakoivaa, energiatehokkuus täytyy varmistaa sekä lisäksi yhteiset tilat ja alueet on saatava viihtyisiksi.

Lämpö talteen ”Sijoitimme nämä aikajanalle vuosiksi 2016–2030, ja pitemmällekin. Pohdimme, miten tavoitteet saavutetaan, miten ne on järkevä toteuttaa ja missä järjestyksessä kannattaa tehdä. Tärkeää oli miettiä, miten paljon toimenpiteillä olisi vastikevaikutusta”, Ehtamo sanoo. Energiaremontti ja ilmanvaihdon automatisointi sijoittui alustavasti aikajanalla noin

Jesse Ehtamo

vuodelle 2019. Tuolloin sitä ei kuitenkaan tehty, kun muutama muu hanke – mm. ikkunoiden ja piha-alueen kunnostaminen – olivat tärkeämpiä. Jo muutama vuosi sitten osana strategiatyötä tehtiin kuitenkin jo energiatapavertailu konsultin avustuksella. Siinä tutkittiin taloyhtiön tilanne ja vaihtoehdot silloiselle kaukolämmölle. Vaihtoehdoista tehtiin laskelmia, takaisinmaksuajoista, kokonaiskustannuksista, eroista aiempaan tilanteeseen pitkällä aikavälillä. Hallitus keskusteli asiasta keskenään ja muutaman urakoitsijan kanssa, ja pyysi alustavat laskelmat. Jo tässä vaiheessa hallitus totesi, että fiksuin ratkaisu olisi säilyttää kaukolämpö ja ottaa sen rinnalle lämmöntalteenotto. Asia jäi odottamaan toviksi, mutta vuonna 2019 taloyhtiö palkkasi konsultin, jonka avustuksella tehtiin tarjouspyynnöt. Tarjouspyynnöissä pyydettiin seuraavat asiat: järjestelmän suunnittelu, poistoilmalämpöpumppujärjestelmä putkituksineen katolle avaimet käteen -periaatteella, kaukolämpökeskuksen uusiminen

Palkittua korjaussuunnittelua • Tutkimukset • Korjaussuunnitelmat • Lupahakemukset • Valvonta ja projektinjohto

www.ideastructura.com

sekä vanhan purkaminen ja poisvienti, huippuimureiden uusiminen LTO-puhaltimiksi, poistoilmalämpöpumpun automatisointi sisältäen lämpöpumpun, huippuimureiden sekä kaukolämmön kokonaisvaltaisen ohjauksen, mittarointi (sähkönkulutus ja energiantuotanto) automaatiojärjestelmän yhteyteen tuotetun energiamäärän todentamiseksi, säännölliset raportit järjestelmän kuluttamasta ja tuottamasta energiasta sekä projektiin liittyvät lupajärjestelyt.

Useita tarjouspyyntöjä Tarjouksia saatiin useita, niistä valittiin kaksi potentiaalisinta. ”LTO-hankkeesta päätettiin yhtiökokouksessa syyskuussa 2020. Per uslaskelmien mukaan investointi olisi noin 500 000 euroa, takaisinmaksuaika oli noin yhdeksän vuotta ja tuotto-odotus kymmenen prosenttia. Säästö energiakustannuksissa olisi noin 50 000 euroa vuodessa.” Hallitus pyysi vielä lopulliset tarjoukset ja vertaili niitä tarkemmin. Pohdittavina olivat tietysti hinta, mutta myös

mahdolliset lisätyöt ja niiden hinnoittelut. Tekniset laitteet olivat tarjouksissa lähes samoja, mutta eroja löytyi huoltosopimuksista ja myös referensseistä. Toimittaja valittiin, ensimmäinen työmaakokous oli joulukuussa 2020 ja työt alkoivat tammikuun alussa 2021. Urakoitsija ar vioi prosessin kestävän neljä kuukautta, mutta laitteet otettiin käyttöön hivenen arvioitua nopeammin. ”Alussa oli vähän hankaluuksia, kun laitteistot eivät ihan mahtuneetkaan sinne mihin oli ajateltu. Jouduimme tekemään laitteille erillisen huoneen ja tilat otettiin kuivaushuoneesta.” Laitteisto on ollut käytössä puolisen vuotta, joten taloudelliset loppukatselmukset ovat vielä tekemättä, ja joitain pieniä korjauksia on vielä tehtävänä, mutta ne eivät ole taloyhtiön kannalta kriittisiä.

Kulutusta seurataan tarkasti ”Nyt on hallituksen agendalla seurata energian kulutusta säännöllisesti. Isännöitsijä ottaa rapor tit, hallituksen puheenjohtajalla ja isännöintitoimistolla on pääsy raportointiportaaliin. Siellä näkyvät muun muassa suodatinten vaihtotarpeeseen ja mahdollisiin vikoihin liittyvät ilmoitukset. Myös huoneistosta lähtevän ilman lämpötilaa voi seurata reaaliaikaisena, ja näemme minkä verran energiaa poistoilmasta otetaan talteen. Raportit kertovat, paljonko uusi laitteisto on tuottanut ja kuluttanut energiaa. Urakoitsijalta olemme pyytäneet referenssilaskelmat siitä, mihin tällä hankkeella päästiin”, Ehtamo kertoo. Osakkaat ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. ”Viime yhtiökokouksessa hallitus pääsi ehdottamaan ihan tuntuvaa vastikkeen tiputtamista.”

Koko hankkeen perustana oli, että hallitus laati strategian sekä arvioi tulevien isompien korjausten vaikutusta vastikekehitykseen. ”Isossa kuvassa meillä oli tiedossa isoja hankkeita ja paljon menoja. Mietimme, mitä ne tarkoittavat vastikkeessa. Totesimme, että myös säästöjä on pakko hankkia. Kun isot tavoitteet olivat tiedossa, ei tarvitse tehdä irrallisia, yksittäisiä hankkeita”, Ehtamo sanoo. Syksyllä 2021 on ennen aikaista sanoa tarkasti, miten paljon LTO-uudistus säästää, mutta näyttäisi, että tavoitteet toteutuvat oletusten mukaan.

Hanketyöryhmä vei eteenpäin Ehtamon kokemuksen mukaan pitkän tähtäimen strategia loi edellytykset onnistuneelle projektille. Ilman selkeää kokonaiskuvaa asiaa olisi todennäköisesti puitu yhtiökokouksissa useita kertoja – nyt iso projekti nähtiin osana kokonaissuunnitelmaa ja päätöksenteko yhtiökokouksessa oli helppoa. ”Toinen keskeinen asia on hallituksen työskentely. Meillä hallitus on organisoitu työryhmiin. Tähän oli erillinen hanketyöryhmä, puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Oli hyvä tapa, että asiaa valmisteltiin pienemmällä porukalla, silloin hallituksen kokouksissa päästiin keskustelemaan oikeista asioista ja tekemään nopeasti päätöksiä.”

Asiantuntijasta paljon apua Ehtamon mukaan hyvää oli sekin, että taloyhtiö käytti tarjouspyynnöissä asiantuntijaa. ”Hankkeen valvoja olisi pitänyt ottaa vielä aiemmin, jo ennen kuin nimet olivat papereissa. Valvoja katsoisi,

Pitkän tähtäimen strategia loi edellytykset onnistuneelle projektille.

että asianmukaiset piirrokset ja suunnitelmat on tehty. Isännöitsijän apu oli tärkeä, kun etsimme ammattitaitoista valvojaa”, Ehtamo sanoo. Koko hankkeen ehdottomasti tärkein asia oli kuitenkin jatkuva keskustelu asukkaiden ja osakkaiden kanssa, strategiasta lähtien. Myös vuosittainen toiminnan suunnittelu auttoi asukkaita ja helpotti päätöksentekoa. ”Ensimmäisen kerran tästä puhuttiin varmaan jo vuonna 2016. Meillä on osakas/asukasiltoja kaksi kertaa vuodessa ja niissäkin LTO-hanke on ollut jatkuvasti mukana. Hallitus on kertonut, missä mennään, mitä hankkeita on tulossa ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Keskustelulle on ollut mahdollisuus.” Taloyhtiö tekee myös asukaskuunteluita: ensimmäinen tehtiin, kun strategian tekeminen aloitettiin, pihasaneerauksen jälkeen toinen. Tulokset ovat olleet myönteiset: asukkaiden ja osakkaiden tyytyväisyys on noussut niissä asioissa, mitkä strategiassa asetettiin tavoitteeksi. ”On selkeästi tärkeää, että asukkaita ja osakkaita kuunnellaan”, Ehtamo sanoo. Asunto-osakeyhtiö Myyrinaavan kolme taloa ovat valmistuneet vuosina 1976–1977. Asuntoja yhtiössä on 282 ja kerroksia 10–12 Asuntojen kerrosala on yhteensä noin 15 000 ja liikehuoneistojen yli 2 000 neliötä. Rappuja on kahdeksan. Talot ovat Myyrmäessä. Talot lämpiävät kaukolämmöllä ja keväästä 2021 mukana on myös lämmöntalteenotto.

VASTUUNJAKO SELVÄKSI HELPOSTI JA NOPEASTI! REIM-Isännöinti on hankkinut asiakastaloyhtiöidensä käyttöön Kiinteistömedia Oy:n tuottaman Taloyhtiön vastuunjako -verkkopalvelun, josta löytyvät kaikki vastaukset taloyhtiön kunnossapitovastuita koskeviin kysymyksiin helposti ja nopeasti. Löydät palvelun Rmapista. Tervetuloa käyttäjäksi!


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

11

Henry Oinonen:

Isännöinnin läpinäkyvyys lisääntyy

R

EIM Pääkaupunkiseudun toimitusjohtaja Henr y Oinonen uskoo, että isännöinti on kehittymässä digitaalisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. ”Isännöinnin perustehtävät säilyvät toki samoina, mutta maailman muutoksen myötä isännöintikin kehittyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin”, ar velee toukokuussa toimitusjohtajana aloittanut Oinonen. Hän on aiemmin toiminut isännöitsijänä, teknisenä isännöitsijänä ja kiinteistösihteerinä. Hänellä on työkokemusta myös omasta remonttifirmasta. Hän on suorittanut ammattikorkeakoulussa tradenomi-isännöinti -tutkinnon. Digitaalisuus tuo taloyhtiöiden asioiden saatavuuden paljon helpommaksi asiakkaille. ”Asukkaista ja osakkaista tulee omavaraisempia, kun

tiedot löytyvät Rmapista. Digitaalisuus näkyy muun muassa siinä, että puhelut ovat vähentyneet ihan olennaisesti. Asioita hoidetaan paljon sähköpostilla.” Oinonen suosittelee, että taloyhtiöiden hallitukset käyttäisivät WhatsAppia lähinnä sisäisessä viestinnässään ja keskusteluissaan. Isännöitsijää siihen ei välttämättä kannata ottaa mukaan – viestin määrä nousee isännöitsijän kannalta helposti liian suureksi. Toki WhatsAppilla on paljon hyviäkin puolia: ”Jos vaikka pihalla on joku korjaamista vaativa kohde, on siitä helppo laittaa kuva isännöitsijälle.” Digitaalisuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyvät myös isännöitsijän ammattitaitoon liittyvät uudenlaiset vaateet. ”Järjestelmät kehittyvät ja päivittyvät usein. Ammattitaitoa on niiden hallitseminen.

Varsinkin asiakkaaseen päin nykyiset järjestelmät tuovat läpinäkyvyyttä, kun tieto virtaa helposti.” Osaltaan sähköisten järjestelmien kehittymiseen liittyy sekin, että ne yhtenäistävät yksittäisten isännöitsijöiden ja koko isännöinnin toimintatapoja. ”Saamme tuotettua palvelua, joka pysyy samanlaisena myös lomatuurausten aikana, kun toimintatavat ovat yhtenäisiä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä myös toimiston sisällä kollegoiden kesken”, Oinonen huomauttaa. Digitaalisuuteen liittyy myös ammattitaidon kehittäminen. Alan järjestöt ja liitot järjestävät paljon webinaareja. Isännöitsijän kannalta ne helpottavat ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä.

Etäkokoukset tulivat nopeasti arkipäiväisiksi myös isännöinnissä. ”Pääkaupunkiseudulla matkoihin menee ruuhka-aikana helposti tuntikin yhteen suuntaan. Teams on helpottanut tosi paljon hallituksen ja isännöitsijän työtä. Asioita pystyy hoitamaan nopeasti vaikka ruokatunnin aikana.” Digitaalisuus ja läpinäkyvyys ovat myös asiakkaiden vaatimuksia, ja sitä kautta asiakkaiden tarpeita pystytään toteuttamaan. ”Tarjouspyynnöissä kysytään entistä enemmän, miten me hoidamme asioita, miten asiakas pääsee katsomaan laskut ja näkemään sopimukset, millaiset ovat meidän sähköiset palvelumme, miten läpinäkyvyys toteutuu.” Oinosen mielestä REIMin suuri vahvuus on siinä, että toimistoja on 14 eri puolilla

maata. Jokainen toimii itsenäisenä osakeyhtiönään ja niiden toimitusjohtajat pitävät palavereja säännöllisesti. ”REIMissä on helppo kysyä ohjeita ja kokemuksia arjen joskus vaikeisiinkin ongelmiin. Meillä on paljon osaamista ja paljon kokemusta monenlaisista tilanteista. Avun kysyminen on helppoa. Usein jo pelkkä keskustelu kollegan kanssa auttaa – pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan.” Maanlaajuisen yrityksen vahvuus on myös IT-osaaminen. Oinosella on kokemusta myös ulkopuolisten IT-tukien käytöstä. Nyt ongelmat ratkeavat nopeasti ja ammattitaitoisesti. Digitaalisuuden ansiosta asukkaat ja osakkaat näkevät kotitalon asiat helposti. Se lisää myös isännöinnin läpinäkyvyyttä, arvioi Henry Oinonen.

Markku Mathlin:

Tekemisen laatu tärkeintä

R

EIM Espoon toimitusjohtaja Markku Mathlin on tehnyt isännöitsijän töitä 28 vuotta. Hän perusti vaimonsa kanssa oman isännöintiyrityksen vuonna 1993. Etuisännöinti Oy liittyi syyskuun alussa REIMiin, ja nimi vaihtui REIM Espooksi. ”Koko ajan tekemisen laatu ja hallinta ovat olleet tärkeitä. Vuosien mittaan olen saanut toteuttaa sitä, mitä alussa ajattelinkin. Emme ole yrittäneet suin päin haalia lisää asiakkaita, vaan olemme keskittyneet palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. Laatulupaus on ollut kaiken tekemisen a ja o. Aina on pyritty pitämään huoli, että poikkeamia hyvästä laadusta ei tule”, Mathlin sanoo.

REIM Espoon toimitusjohtaja Markku Mathlin korostaa laadun merkitystä isännöinnissä.

Hän on per uskoulutukseltaan yo-merkonomi. ITS-tutkinnon hän suoritti pian oman yrityksen perustamisen jälkeen, ja sen jälkeen myös AIT-tutkinnon. Työura

alkoi tietotekniikan parissa, ohjelmointityössä ja taloushallinnon projektitehtävissä. Sieltä tuli myös hyvä pohja isännöinnin aloittamiseen. ”Halusin yrittäjäksi ja vaimoni kanssa pohdimme, mikä olisi toimiala, jolle olisi riittävästi tietoa ja osaamista. Tietotekniikan osaaminen antoi yhtäältä hyvän pohjan, ja toisaalta olin ollut parin taloyhtiön hallituksessa ja sitä kautta oli tuttua, mitä isännöintiin kuuluu. Emme hankkineet valmiita ohjelmistoja, vaan tein ensimmäisen isännöintijärjestelmän itse.” Ensimmäinen asiakas oli oma taloyhtiö – joka on edelleen Mathlinin asiakas, kuten kaikki seitsemän ensimmäistä taloyhtiötäkin. Mathlin on tyytyväinen: pitkät asiakas-

ÄLÄ MUUTA – ANNA HISSIN MUUTTAA KIINTEISTÖÖSI

suhteet kertovat molemminpuolisesta luottamuksesta ja osaamisesta. ”Omalla maineella on onnistuttu saamaan lisää asiakkaita”, Mathlin sanoo. Nyt asiakasyhtiöissä on yli 3 000 asuntoa ja 7 000 asukasta Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. REIM Espoolla on töissä toistakymmentä ammattilaista. Kuten isännöitsijöillä yleensäkin, myös heidän taustansa on hyvin monipuolinen ja erilainen. ”Kuka on tullut mistäkin. Suunnilleen kaikki ovat alan vaihtajia. Koulutusta olemme järjestäneet työn ohessa, IAT-tutkinnon lähes kaikille isännöitsijöillemme”, Mathlin kertoo. Isännöitsijöiden työtilanne näyttää hyvältä, myös tulevai-

suudessa. Syynä on olennaisesti ikärakenne: suuri osa isännöitsijöistä on eläköitymistä lähivuosina, ja uusia työpaikkoja on avautumassa. Mathlinin vapaa-aika on kulunut jalat tukevasti irti maasta jo 15-vuotiaasta asti: hän harrastaa aktiivisesti purjelentämistä. ”Räyskälä on kiva vastapaino arjen askareille. Kun sinne lähtee, saa ajatukset työasioista ihan toisaalle. Olemme viettäneet vapaa-aikaa Räyskälässä yli 30 vuotta. Lisäksi korona-aikana hankittu matkailuauto on mahdollistanut uusiin mielenkiintoisiin paikkoihin tutustumisen parin viime kesän aikana.”, sanoo Mathlin.

Mäkinen Isännöintiliiton hallitukseen REIM Groupin toimitusjohtaja Jukka Mäkinen on valittu Isännöintiliiton hallitukseen. Liiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Toivo Korhonen ja varapuheenjohtajiksi Krister Ilvonen, Juha Niskanen ja Tiia Granberg. Hallitukseen liittokokous valitsi 9 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta.

Ilmanvaihto kuntoon.

Asennamme uuden hissin vanhan tilalle jopa kahdessa viikossa ja pystymme jälkiasentamaan hissin lähes kaikkiin hissittömiin taloihin asukkaiden arkea helpottamaan.

Cervi on kumppanisi kaikissa ilmanvaihdon asioissa. Teemme mittaukset, huollot, säädöt ja puhdistukset. Asiakkaanamme käytössäsi ovat alan uusimmat energiansäästö- ja ilmanvaihdon modernisointiratkaisut. Ja asiantuntija-apua on luonnollisesti myös aina saatavilla.

www.kone.fi/jalkiasennus

cervi.fi

Ota yhteyttä puh. 044 426 7500, info@cervi.fi


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

12

Taloyhtiöfoorumi parantaa energiatehokkuutta Lappeenrannassa vonnalta (ENNE), joka on osa Lappeenrannan Greenreality-palveluja. Tavoitteena oli saada paikalliset taloyhtiöt yhteistyöhön energiantehokkuuden parantamiseksi. Mukana oli yli kymmenen taloyhtiöiden edustajaa. Tapaamiset toteutettiin verkossa. ”Lappeenrannan kaupungin strategiassa energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat keskeisessä asemassa. Lisäksi kaupunki viettää Green Leaf -voittovuotta ja edistää monipuolisesti virheitä arvoja. Taloyhtiöfoorumi palveli tätä tavoitetta erinomaisesti”, kertoo projektityöntekijä Tanja Nyholm.

Kaupunki käynnisti Matti Pylkkö ja Tanja Nyholm vetivät keväällä Lappeenrannan taloyhtiöfoorumia. Kokemus oli molempien mielestä hyvin myönteinen – tarvetta yhteiselle keskustelulle on.

E

nergiaviraston avustuksella järjestettiin taloyhtiöklubin tapaisia foorumeita myös

pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi Lappeenrannassa järjestettiin useita

Taloyhtiöfoorumi-tapaamisia talvella ja keväällä 2021. Kutsu tapaamisiin tuli Etelä-Karjalan energianeu-

Kaupungin rooli oli käynnistää taloyhtiöiden foorumitoiminta ja hankkia tapaamisiin asiantuntijoita osallistujien toiveiden mukaan. Kevään tapaamisten jälkeen toiminta jatkuu syksyllä taloyhtiöiden omin voimin – koollekutsujaksi löytyi aktiivinen ja pitkään

taloyhtiöiden hallinnossa toiminut ihminen. Kaupunki avustaa edelleen esimerkiksi asiantuntijapuheenvuorojen käytännön järjestelyissä. ”Kaupungin kannalta on tärkeää, että foorumitoiminta jatkuu”, sanoo projekti-insinööri Matti Pylkkö.

Energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat keskeisessä asemassa. Taloyhtiöfoorumi kokoontui vastaavalla tavalla myös Imatralla ja kevään päätteeksi nämä foorumit päätettiin yhdistää. Tapaamisten tavoite oli saada lappeenrantalaisia ja imatralaisia taloyhtiöitä keskustelemaan yhdessä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Lukuisissa asiantuntijoiden puheenvuoroissa esiteltiin käytännön ratkaisuja. ”Taloyhtiöiden toisilleen tarjoama ver taistuki sekä kokemusten vaihto koettiin erittäin tärkeänä”, kertoo Nyholm.

Taloyhtiöt jatkavat keskenään Taloyhtiöfoorumi jatkaa Lappeenrannassa toimintaansa taloyhtiöiden omin voimin. Kokousten koollekutsujana toimii Jorma Grönlund, pitkään taloyhtiöiden hallinnossa ja myös Lappeenrannan kaupungin taloyhtiöfoorumissa aktiivisesti mukana ollut. ”Etenemme ihmisten ja taloyhtiöiden toiveiden mukaan. Katsotaan, millaisia ideoita ja ajatuksia tulee esiin. Syksyn ensimmäisessä tapaamisessa esillä on muun muassa lämmön talteenottoratkaisut. Ajatuksena on edistää hyvää ja energiatehokasta asumista sekä saada tietoa energian kulutuksen vähentämisestä ja uusiutuvan energian käytöstä.

Lisäksi jaamme hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Pelkästään energiaan ei keskitytä, vaan käsitellemme muitakin kiinteistön huoltoon ja hoitoon liittyviä asioita”, Grönlund kertoo. Hän korostaa, että energiatehokkuuteen vaikuttavat niin hallinto, asukkaat kuin kiinteistöhuoltokin, ja sujuva yhteistyö. Ja näihin haetaan yhdessä ratkaisuja. ”Yksi mahdollisuus on, että kohtalaisen lähekkäin sijaitsevat taloyhtiöt käyttäisivät samaa kiinteistöhuoltoa. Tällöin matka-aika vähenisi, ja kustannuksiakin saataisiin alaspäin. Kiinteistöhuollon tie-

tämystä lämmitysjärjestelmien huollostakin pitäisi lisätä.” ”Toinen mahdollisuus on, että rakentajat tulisivat kertomaan, mitä asumisoppaassa oikein on ja mitä asukas itse voi – ja pitääkin – tehdä. Tulisi käytännöllisiä ohjeita vaikka palohälyttimien testaamisesta, hajulukkojen ja lattiakaivojen sekä ilmanvaihdon puhdistamisesta. Sinänsä pienillä, mutta säännöllisesti tehtävillä toimenpiteillä saataisiin lisättyä asumismukavuutta, säästettyä energiaa ja rahaa sekä hoidettua kiinteistöäkin paremmin”, Grönlund sanoo. Monelta unohtuu lämmityksen yksinker tainen perusohje: lämmityskauden

A-Kuivaus Oy Vinssikatu 3,15700 Lahti puh.(03) 782 8091, fax (03) 7828093 gsm. 0400 418939 kimmo.puolakka@a-kuivaus.fi

alkaessa ja loppuessa patterin termostaattiventtiili pitäisi kiertää kaksi kertaa ääriasennosta toiseen, ja sitten laittaa säätö keskelle. Tätäkin tapaamisissa voitaisiin korostaa, ja viedä muistutus asukkaille. ”Tärkeää on, että tehdyt toimenpiteet myös kirjataan ylös ja dokumentit laitetaan taloyhtiön papereiden joukkoon. Kun uusi ostaja katsoo papereita, hän näkee heti, miten kiinteistöä on hoidettu. Jos asiat ovat vain ilmaan piirretty, ei ostaja tiedä, onko ostamassa aikamoista pommia vai hyvin hoidettua asuntoa.” Grönlundin kokemukset pienestäkin tiedon lisäämisestä ovat rohkaisevat. Hänen

omassa talossaan pidetään säännöllisesti taloyhtiöilta huollon kanssa. Keskustelussa moni asia on saanut selityksensä – enää ei valiteta liian aikaisesta lumien kolauksesta, kun ihmiset tietävät siihen syyn. ”Tarkoitus on nostaa esiin asioita, joita taloyhtiöissä on koettu hyödylliseksi ja jakaa näistä tietoa. Mutta yhdessä päätetään, miten edetään ja mitä asioita tuodaan esille”, Grönlund sanoo. Lappeenrannan taloyhtiöfoorumin vetäjän Jorma Grönlundin mielestä taloyhtiöt voivat yhteistyöllä parantaa energiatehokkuutta.

Taloyhtiöt keskustelemaan Aloite Etelä-Karjalan tapaamisiin tuli Energiavirastolta, joka myönsi lisärahoitusta taloyhtiöille suunnatulle kampanjalle. Tapaamisten aineistoa saatiin valtion kestävän kehityksen yrityksen Motivan lisäksi kymmeneltä energiatehokkuusalan toimijalta, joiden asiantuntijat kertoivat mm. aurinkosähköstä, sähköautojen latauspisteistä, maalämpökaivoista, ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta sekä lämpöpumpuista. Foorumissa olennaista oli asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi se, että taloyhtiöiden edustajat pääsivät keskustelemaan yhteisistä aiheista. Tulevaisuuden tavoitteena on, että taloyhtiöt toteuttavat yhteisiä energiatehokkuusprojekteja ja voisivat säästää investointikustannuksissa esimerkiksi yhteishankintojen kautta. Toiminta jatkui syksyllä 2021 taloyhtiöiden omin voimin.


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

13

Hanna-Leena Halonen on tehnyt isännöitsijän työtä reilun vuoden. Työ on osoittautunut odotuksia paljon mielenkiintoisemmaksi.

Hanna-Leena Halonen:

Ihan hitsin mielenkiintoista

H

anna-Leena Halonen aloitti isännöitsijän työt REIM Kymissä syksyllä 2020. Kun takana on vuosi, työ on osoittautunut ”ihan hitsin mielenkiintoiseksi”. Halonen tuli isännöitsijäksi muista töistä. Hän opiskelee talotekniikan insinööriksi ja erikoistuu opinnoissa kiinteistöjohtamiseen. Edellisessä työpaikassa hän oli tekemisissä kiinteistön hallinnan ohjelmiston parissa. Takana on myös liikuntajohtamisen opinnot. Niistä hän loikkasi vapaa-aikasihteerin työhön. ”Jos tuntunut siltä, että on aika hypätä tuntemattomaan, pitää vain hypätä ja luottaa, että hyvin käy. Ja näin on käynyt nytkin. Vuodessa on ollut ihan mielettömiä kokemuksia ja ihmisiä. Isännöinnissäkin hyppäsin suoraan syvään päähän. Upeat kollegat ovat kokemuksellaan auttaneet ihan mielettömästi.” Uusi työpaikka ja uusi työ ei aina ole ollut helppoa. Välillä ovat jalat tärisseet, mutta asiat ovat olleet mielenkiintoisia.

”Isännöinti on sektorina ihan mielettömän mielenkiintoinen, ja työnä paljon mainettaan parempi. Mielikuva ammatista tarvitsisi jonkinlaista face liftiä”, Halonen sanoo. Hänen mielestään isännöitsijän tehtävä ei ole toimittaa asioita ylhäältä alaspäin, vaan saada taloyhtiö, hallitus, osakkaat ja asukkaat pohtimaan asioita itse. ”Isännöitsijän pitää antaa eväitä siihen, että ihmiset pystyvät ammattitaitoni tukemana päättämään suuntaa, mihin taloyhtiötä viedään. Jos taloyhtiö on vain paikka, jossa on katto ja seinät, silloin siitä on helpompi luopuakin. Joskus osakkaat eivät aktivoidu, ja kokevat olevansa vain asukkaita, vaikka omistavatkin taloyhtiötä. Yhteisöllisyys on alkanut vähenemään. Ennen tehtiin talkoilla, nyt vain nautitaan valmiista palveluista. Se ei sinänsä ole paha, mutta yhteisön pitäisi ymmärtää, että nämäkin ovat valintoja. Muutakin yhteisöllisyyttä voi olla kuin haravointi. Taloyhtiön yhteinen voi olla sellaistakin, että

oikeasti tunnetaan naapurit”, Halonen sanoo. Hän kaipaa taloyhtiöihin ja asumiseen osallistamista. Myös niiden, jotka eivät ole osakkaita. Vaikka Halosella ei ollut aiempaa työkokemusta isännöinnistä, aiemmat työt ja opiskelut ovat antaneet hyvän lähtökohdat uuden oppimiseen. Kiinteistöjohtamisen opintoihin sisältyi asunto-osakeyhtiölakiin, kirjanpitoon, hallintoon, tekniseen isännöintiin, elinkaarihallintaan ja toimitilojen suunnitteluun liittyviä asioita. ”Ja sitähän isännöinti on.” ”Ei minulla ollut kauheasti ennakko-odotuksia, hyppäsin tuleen niin keltanokkana. Halusin, että pääsen käytännössä kokeilemaan, mitä olen oppinut ja täydentämään osaamista lisätiedolla. Käytäntö on usein aivan toista kuin opinnot, mutta avoimella suhtautumisella voi oppia paljon”, Halonen sanoo.

VIEMÄRIEN KUNTOTUTKIMUKSET JA -PUHDISTUKSET VIEMÄRIEN AVAUKSET JA SULATUKSET JULKISIVUJEN PUHDISTUKSET JA GRAFFITIN POISTOT

Meistä saat luotettavan ja osaavan kumppanin kattoja pihakansiremonttiin Kaikissa projekteissa yksi oleellisimmista asioista on osaavan ja luotettavan tekijän löytäminen. KerabitProlla on vuosikymmenien kokemus katto- ja pihakansirakentamisesta. Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki katot ja hoidamme mielellämme laajat ja haastavatkin kokonaisuudet. Meiltä saat apua jo suunnitteluvaiheessa. Olemme koonneet kotisivuillemme referenssejä ja asiakastarinoita, käy tutustumassa.

www.kerabitpro.

p. 010 656 1000

PÄÄKAUPUNKISEUTU - PIRKANMAA - LAHTI HÄMEENLINNA - JYVÄSKYLÄ REIM_Isännöintisanomat 2021-2022_125x360mm KerabitPro.indd 1

26.10.2021 17.59.00


14

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

Mikko Muukki:

Energiaratkaisuun tarvitaan tarpeeksi

T

ampereella Hallituskatu 15:ssä oli pyritty pienentämään energian kulutusta ja säästämään rahaa jo vuosia. Muutama vuosi sitten alkoi olla selvää, että vuonna 1962 rakennetun talon lämpökeskus oli tulossa tiensä päähän. ”Vaihtoehtoja oli tietysti monia. Tärkeä on ymmärtää, mikä on omaan taloon järkevä ratkaisu. Mietimme myös, mikä on ympäristön kannalta järkevää. Hallituksen tehtävä on ajaa osakkeen omistajien etua ja uudistuksen piti siten olla rahallisesti järkevä. Asiaa pitää ajatella pitkällä aikavälillä. Elinkaarikustannuksissa ja niiden optimoimisessa oli meillä iso paino”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Mikko Muukki. Ympäristöä ja taloutta ei tar vitse hänen mielestään laittaa mitenkään vastakkain tai ajatella erikseen. ”Yhteiskunta ja myös EU ohjaavat rakennusten energiatehokkuutta entistä enemmän. Energia-avustukset ja pitkän välin korjausstrategiat vievät parempaan energiatehokkuuteen.”

”Taloyhtiön kannalta huonoin vaihtoehto on, ettei tehdä mitään. Aktiivisesti pitää etsiä, onko tapoja parantaa energiatehokuutta taloudellisesti järkevästi. Yksiselitteisiä vastauksia ei ole – paljon riippuu siitä, millainen talo on ja missä se sijaitsee”, Muukki sanoo. Hänen kokemuksensa mukaan on järkevää lähteä liikkeelle siitä, nousevatko vai laskevatko asumiskustannukset. Hallituksen tehtävä on huolehtia, että kustannukset pysyvät järkevinä. ”Se voi nykyisinä matalien korkojen aikana tarkoittaa hyvin sitä, että taloyhtiön kannattaa ottaa investointilainoja, jotka maksavat itsensä takaisin.” Hallituskatu 15:ssä oli veden säästöä tehty jo aiemmin. Taloon hankittiin vakiopainemittari, suihkupäät vaihdettiin moderneiksi – pienillä ja halvoilla ratkaisuilla veden kulutus putosi lähes kolmanneksen. Talossa ei ole asuntokohtaisia vesimittareita. Asukkaista yli puolet on vuokralaisia. Vuosia oli nähtävissä, että lämpökeskus alkoi olla uusittavassa kunnossa. Yhtiökokouksessa asiasta puhuttiin parina vuonna, kerrottiin maaläm-

möstä ja lämmön talteenotosta, selvitettiin mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Osakkaat tiesivät, että päätöksen aika on tulossa, ja lopulta päätös syntyi helposti, ilman kiistoja.

”Emme siirtyneet maalämpöön. Talossa säilyi kaukolämpö ja sen rinnalle tuli lämmön talteenotto poistoilmasta. Lisäksi pihalle tehtiin kaksi maalämpöreikää, joista saa hiukan lisää energiaa lähinnä tehon hallintaa varten. Kesällä sinne saadaan talteen hieman energiaa, jota voi sitten talvella hyödyntää”, Muukki kertoo.

ten ja konsulttien kanssa ja voi laskea, millaiset ratkaisut ovat kannattavia. Asiantuntija mitoittaa sitten lämpöpumput ja taloyhtiö valitsee luotettavan toimittajan. Varsinkin pienemmissä taloissa pitää olla tarkkana, onko investointi kannattava. Tärkeää on saada sopivan kokoinen lämpöpumppu.” Säästötavoitteita helpottaa myös tekniikan kehitys. Nykyisiä inver tterilämpöpumppuja voi säätää moneen tasoon. Vanhoissa ainoa säätö oli, että pumppu on jo päällä tai pois päältä. Muukin mukaan monipuoliset säädöt tuovat paremman hyötysuhteen varsinkin syksyllä ja keväällä. Hallituskatu 15:n kokemusten mukaan voi olla järkevää hankkia erikseen konsultti tai sitten hyödyntää laitetoimittajan asiantuntemusta.

Tieto päätöksen pohjaksi

Suunnitteluun riittävästi aikaa

Hänen kokemuksensa mukaan ratkaisua etsiessä on ensisijaisen tärkeä mitata ilmamäärä ja poistuva energia. Mittareita ja mittauksia saa alan yrityksiltä. ”Kun se on tiedossa, on helpompi keskustella yritys-

”Suunnittelu on tärkeää. Esiselvitys vaiheessa meillä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja, lämmöntalteenottoa, maalämpöä ja sähköautojen latausta. Yhteistyökumppaniksi valittiin lopulta HögforsGST. Lisäksi meillä oli suunnittelija, joka

Ympäristöä ja taloutta ei tarvitse laittaa mitenkään vastakkain tai ajatella erikseen.

suunnitteli järjestelmän taloyhtiöön. Järjestelmän asennus lopulta kilpailutettiin. Hallituskatu 15 päätyi HögforsGST:hen muutamasta syytä. Yrityksellä on hybridivaihtoehtoja, sarjatuotantoa ja suuren toimijan ansiosta laitteiden elinkaari on turvattu. Muukin mielestä taloyhtiölle on pienempi riski, jos kaukolämpö jää mukaan. Yhteiskunnan kannaltakin on parempi, etteivät kaikki päädy maalämpöön. ”Kovilla pakkasilla pitäisi sitten tehdä päätös, keneltä katkaistaan sähköt.” Laitteiden asentamisen jälkeen on tärkeää, että niiden toimintaa myös seurataan, analysoidaan ja säädetään. ”Huoltoyhtiön ei lähtökohtaisesti kuulu koskea koko systeemiin ollenkaan. Meillä on HögforsGST:ltä seurantapaketti. He valvovat, että järjestelmä toimii ja sieltä saa myös raportteja.” Muukki korostaa, että energiaremonttia harkitsevan taloyhtiön pitää varata projektiin riittävästi aikaa – varsinkin alkuvaiheessa. Hyvä suunnittelu on tärkeää. Myös valtion remonttitukien ja energia-avustusten mahdollisuus pitää selvittää. Jos energiare-

monttia tehdään, samalla kannattaa tehdä myös sähköautojen lataustolpat. Niihinkin saa tukea, ja samalla tekemisessä on paljon synergiaa.

Kimmo Hieta Högfors GST:

Hallituksen aktiivisuus tärkeä

T

ampereen Hallituskatu 15:n remontin laitteistoista vastanneen HögforsGST:n aluemyytipäällikkö Kimmo Hieta korostaa asunto-osakeyhtiön hallituksen – tai jonkun sen jäsenen – aktiivisuutta, innokkuutta ja myös osaamista suurissa energiakorjauksissa. ”Hallituksen puheenjohtaja oli hyvin perehtynyt asiaan. Hänen ajastustensa perusteella mekin saimme kehitettyä uutta ohjelmistoa laitteisiin. Olen tehnyt 30 vuotta näitä töitä ja tämä oli kyllä yksi mielenkiintoisimpia projekteja, juuri puheenjohtajan ansiosta.” Projektissa taloyhtiö oli alusta lähtien kiinnostunut tärkeistä asioista. Pelkkä hinta ei ollut ratkaiseva. ”Liikaa mennään halpa on hyvää –ajattelulla. Vaikka korjauksiin saisi isojakin tukia, pitää rahan käytössä olla järkeä ja rahalle pitää saada vastine. Tuet tahtovat vääristää asioita”. Hallituskadun taloyhtiö oli jo alun perin kiinnostunut laitteiden takaisinmaksuajasta ja elinkaaresta. Laitteiston muokattavuuden ja laajentamisen mahdollisuuksia pohdittiin jo alkuvaiheessa.

”Mekin opimme tästä projektista paljon. Asioita käytiin paljon läpi jo aikaisessa vaiheessa, mietittiin uusia tapoja tehdä.”

tämisessä on parantamisen varaa. ”Jos asukas valittaa, että asunnossa on kylmä, huoltoyhtiö käy nostamassa käyrää. Silloin mennään takapuoli edellä puuhun. Patterin venttiili on ylilämmönleikkaaja, ei säätölaite. Jos patterin yläosa on kuuma ja muuten se on kylmä, silloin käytetään ylilämmintä vettä. Käyrää pitää tiputtaa eikä nostaa. Ja tietysti huolehtia, että venttiilit ovat auki.”

Suunnitteluun aikaa Hiedan mielestä onnistuneen projektin yksi edellytys oli myös se, että myös suunnittelijan kanssa oli riittävästi aikaa pohtia asioita. ”Laitteethan ovat taloyhtiön, ja niitä pitäisi osata käyttää oikein. Usein pääkäyttäjä on isännöitsijä tai huoltoyhtiö ja heidän osaamisensa ei aina riitä. Olisi hyvä, jos olisi joku pääkäyttäjä, joka perehtyy laitteisiin ja säätöihin perusteellisesti. Teknisiä isännöitsijöitä alkaa olla, mutta LVI-sähkötekniikan osaajia on vähän. Kiinteistön elinkaaressa lämmityslaitteisto on kiinteistön sydän. Jos se ei toimi hyvin, talo kerää kosteutta ja elinkaari lyhenee. Väittäisin, että keskimääräinen taloyhtiö ei edes tiedä, millä talo lämpiää.” Hieta on huolissaan myös sähkön riittävyydestä. ”Suomen sähkön kulutus kasvaa jumalattomasti, ja kaiken sähkön pitäisi ympäristötavoitteiden mukaan olla vihreää. Viime vuonna toimme

Eurolla saa euron homman Kimmo Hieta

ison osan sähköstä Virosta ja Venäjältä – ja sieltä ei vihreää sähköä tule. Ruotsi ajoi alas kaksin ydinvoimalaa ja alkaa tehdä sähköä tuulivoimalla Se ei ainakaan laske sähkön hintaa.” Hiedan mukaan taloyhtiöille vaihtoehtoja löytyy hybridimalleista: niissä on lämmölle useita lähteitä ja niitä hyödynnetään tilanteen mukaan. ”Pitäisi pyrkiä monipuolisiin ratkaisuihin, ja myös lauhdelämmön käyttämiseen

silloin kun se on mahdollista. Ar vioin, että viiden vuoden kuluttua ei enää puhuta kaukolämpöverkosta vaan energiaverkosta. Se kuvaa mahdollisuuksia paremmin.” ”Asuntobisneksessä puhutaan, että kaiken ratkaisee sijainti, sijainti ja sijainti. Energian säästämisessä ratkaisee jäähtymä, jäähtymä ja jäähtymä – se kuinka tehokkaasti energiaa käytetään hyväksi.” Hiedan mielestä osaamisessa ja järjestelmien ymmär-

Kilpailutuksen myötä Suomeen on tullut ajattelu, että ensin kilpailutetaan ja sitten valitaan halvin. ”Eurolla saat euron homman. Jos ostaa halvan lämmitysjärjestelmän, paljon ominaisuuksia jää pois. Kun ei haluta maksaa huollosta, ei huoltoyhtiö pysty kouluttamaan. Kun ei osata vaatia, ei osaaminenkaan nouse. Taloyhtiöissä pitäisi pohtia tarkkaan, mistä ollaan valmiit maksamaan ja miten laitteiden elinkaari maksetaan. Järkevästi investoimalla voi säästää, huonolla investoinnilla aiheutuu lisää kuluja.”

Jos ei ole aikaa eikä rahaa kunnon suunnitteluun, remontti lähtee jo alusta helposti väärälle tielle. KVR hyvä, mutta vaatii aikaa Hiedan mielestä taloyhtiöiden suurissa urakoissa kokonaisvastuu-urakka eli KVR-rakentaminen on hyvä vaihtoehto – mutta se vaatii paljon aikaa. ”Hyvin tehty lähtee siitä, että tilaaja kertoo tarkkaan mitä haluaa - mitä hanoja, millaisia vessoja – ja siitä se lähtee eteenpäin. Yhdessä kohteessa suunnitteluun kului ensimmäinen vuosi, mutta kun se oli tehty hyvin, urakka menikin lähes itsestään. Ei tarvittu paljon työmaakokouksia, kaikki meni sujuvasti. Yhtiökokouksessakin ihmettelivät, että miksi näistä pelotellaan, kun asiat sujuivat hyvin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, Hieta sanoo. Jos ei ole aikaa eikä rahaa kunnon suunnitteluun, remontti lähtee jo alusta helposti väärälle tielle. ”Avoin keskustelu puolin ja toisin on tärkeää. Myös asiakkaalle pitää antaa aikaa.”


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

tietoa ja aikaa

Anneli Haikala:

Jatkuvaa kouluttautumista

R

Talossa on 74 huoneistoa, jonkin verran liiketiloja ja noin sata asukasta.

Sähköpyörät ladattava valvotusti Sähköpyörää tai -potkulautaa ei saa ladata taloyhtiön pyörävarastossa. Akun lataaminen on aina palotur vallisuusriski. Siksi se on tehtävä kotona, jolloin lataamista voidaan valvoa. Pyörävarastoissa on harvoin ympärivuorokautinen valvontaa, palovaroitinta tai alkusammutusvälineitä. Kotona ladatessakin suositellaan, että sitä ei tehdä öiseen aikaan, jolloin latausta ei valvota. Taloyhtiö voi erikseen päättää, että akun saa ladata pyörävarastossa. Tällöin on syytä myös sopia, miten latausmahdollisuus korvataan. Sähkön kulutus on pientä, mutta tasavertaisuuden vaatimuksen takia jonkinlainen korvaus on syytä sopia. Samalla lataaja

lunastaa oikeuden käyttää taloyhtiön pistorasiaa. Motivan laskelmien mukaan aktiivisella käyttäjällä lataaminen maksaa noin 10 euroa vuodessa. Jos lataaminen sallitaan, pyörävarastossa tai muussa säilytystilassa on Tukesin ohjeiden mukaan oltava alkusammutusvälineet ja palovaroitin. Akku on säilytettävä normaalissa huoneenlämmössä paloturvallisella alustalla. Myös varaston palokuormaan on kiinnitettävä huomiota. Litium-akut palavat korkealla lämpötilalla eivätkä tavalliset sammuttimet välttämättä riitä sammuttamaan paloa. Pyörävarastossa olisi hyvä erillinen litium-sammutin. Taloyhtiön ei erikseen tarvitse kieltää sähkökäyttöisen

laitteiden latausta, koska se on lähtökohtaisesti kiellettyä. Akut kannattaa irrottaa pyöristä myös varkauksien estämiseksi. Turvallisin tapa on ladata akut kotona – tällöin on helppo lopettaa lataus, kun akku on täynnä. Sähköpyörien ja -potkulautojen säilyttäminen taloyhtiön pyörävarastossa on sallittua. Rappukäytävässä, poistumistiellä tai yhteisissä tiloissa niitä ei saa säilyttää. Yleisintä Li-ion -akkua ei saa ladata pakkasessa. Sen säilyttäminen suorassa auringonpaisteessa on myös tur vallisuusriski – akkujen säilyttäminen pihalla ei ole suositeltavaa.

Kyllä kiinteistöjä voi rakastaa rakennuttajakaari Rakennuttajakaari Oy • Pukinmäenaukio 2, 00720 HELSINKI +358 10 320 6580 • www.rakennuttajakaari.fi

15

EIM Lappeenrannan toimitusjohtaja Anneli Haikala on lisännyt ammattitaitoaan jatkuvasti ja säännöllisesti. Hän tuli REIM Lappeenrannan palvelukseen vuonna 2009 isännöitsijäksi. Hän on suorittanut IAT-ammattitutkinnon sekä ITS-tek 1 ja 2 -tutkinnot. Isännöitsijän erikoisammattitutkinto ja johtavan isännöitsijän ammattitutkinto ovat parhaillaan kesken. ”Muutaman vuoden välein olen kursseja suorittanut. Työ on niin mielenkiintoista, ja motivaatiota koulutukseenkin on riittänyt”, Haikala sanoo. Ennen isännöitsijän töitä hän suoritti yrittäjän erikoisammattitutkinnon. Tuolloin hän toimi yrittäjän kiinteistönhuoltoa hoitaneessa perheyrityksessä. REIM Lappeenrannan toimitusjohtajana Haikala aloitti keväällä. Hänen vastuullaan on myös REIM Imatra. Isännöinnin luotettavuudesta ja hinnoittelusta on keskusteltu paljon vuonna 2021. ”Asiakkaat ovat hinnoittelusta kyselleet jonkin verran. Kokouksissa on käyty asioi-

ta asiallisesti läpi ja esitelty muun muassa hinnoittelun periaatteita. Jos on ollut tietämättömyyttä, olemme kertoneet, miten REIM toimii. Toiminnan läpinäkyvyys on ollut meillä tärkeää jo pitkään ja sitä on lisätty entisestään.” Toimitusjohtajan työssä Haikala pystyy yhdistämään aiemman kokemuksensa yrit-

tämisestä ja isännöitsijän osaamisensa. Omia asiakkaitakin toimitusjohtajalla on. ”On ihan mukavakin, että perustyötä pystyy tekemään toimitusjohtajan työn rinnalla. Tuntuma säilyy. Toimitusjohtajan tehtävät tuovat tietysti uudet haasteet ja se on hyvä”, Haikala sanoo.

Anneli Haikalan mielestä isännöitsijän työ on niin mielenkiintoista, että motivaatiota koulutukseenkin on riittänyt.


16

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

Jätelaki uudistui – lajittelu lisääntyi

J

ätelaki uudistui heinäkuussa. Se toi taloyhtiöille ja asukkaille uusia velvoitteita. Lajittelu lisääntyy, ja varsinkin pienten taloyhtiöiden kulut. Uuden lain mukaan jokaisessa yli viiden huoneiston taloyhtiössä on jatkossa oltava jätepiste, jossa lajitellaan erikseen sekajäte, biojäte, kartonki, muovi, metalli sekä lasi. Jätekuljetusten järjestäminen on kuntien vastuulla. Velvoitteet tulevat voimaan porrastetusti. Vuoden 2022 heinäkuun alusta taajamissa biojätteellä on oltava erilliskeräys niillä kiinteistöillä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Vuoden 2023 heinäkuun alusta taajamissa kartongilla, metallilla, lasilla ja muovilla on

oltava erilliskeräys niillä kiinteistöillä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Vuoden 2024 heinäkuun alusta biojätteen erilliskeräys on oltava kaikilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat yli 10 000 asukkaaa taajamasssa. Kotikompostointi voi tämän korvata. Eri paikkakunnilla sekajätteestä käytetään erilaisia termejä: poltettava jäte, polttokelpoinen ja kuivajäte tarkoittavat samaa asiaa. Jätepisteelle on hankittava uusia jäteastioita. Vaihtoehto on, että olemassa olevat astiat jaetaan osiin. Markkinoilla on monilokeroastioita, joihin voi laittaa pakkausmateriaaleja ja pienmetallia. Kaikissa taloyhtiöissä kaikki jäteastiat eivät mahdu

aiempiin tiloihin – silloin jätepistettä on laajennettava. Kuluja säästyy, jos naapuritalot tai useampikin taloyhtiö voivat tehdä yhteisiä jätepisteitä.

Sekajäte kalleinta Taloyhtiöiden kannalta uusi laki voi tuoda myös säästöjä: sekajäte on ollut usein kallein jäte. Kun sen määrä lajittelun myötä vähenee ehkä oleellisestikin, sekajätteen tyhjennysväli pidentyy ja kustannukset vähenevät. Myös asukkaat pystyvät vaikuttamaan yhteisiin, taloyhtiön maksamiin jätekustannuksiin. Lajittelu alkaa kodeissa, ja oikea lajittelu säästää astioiden turhaa tyhjennystä. Huolellinen lajittelu tuo suoraan säästöjä: sekajäte

on kalleinta, ja sen määrää voi vähentää lajittelemalla jätteet oikein. Kaikkea kotitalouksien jätettä ei voi myöskään laittaa taloyhtiön jätteenkeräykseen. Elektroniikka ja sähkölaitteet, huonekalut ja rakennustarvikkeet eivät kuulu taloyhtiön jätepisteelle. Ne on vietävät suoraan jäteasemille. Väärät jätteet nostavat taloyhtiön kustannuksia, sillä niiden keräilystä peritään erillinen maksu. Uudistuksen myötä taloyhtiössä kannattaa myös seurata jäteastioiden tyhjennysväliä. Puolityhjien astioiden tyhjennysväliä kannattaa pidentää ja näin säästää kustannuksia. Uudistuksia myöhemminkin

Osa uuden lain määräyksistä tulee voimaan myöhemmin, vuosina 2022-2024. Suomessa suurin mahdollisuus kierrätyksen lisäämiseen on biojätteellä. Se on pakollinen kaikille asukkaille li 10 000 ihmisen taajamissa. Erilliskeräysvelvoite on tulossa voimaan vuoden 2024 alussa. Myös kartongin ja varsinkin muovipakkausten kierrätyksessä on paljon lisäämisen mahdollisuuksia. Tavoitteen mukaan pakkausjätteestä kierrätetään 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2023. Muovipakkauksista on tarkoitus saada talteen puolet vuonna 2025 ja 55 prosenttia viisi vuotta myöhemmin. Tekstiilijätettä aletaan kerätä vuonna 2023. EU edellyttää

keräystä vasta vuonna 2025. Tekstiilijätteen kerääminen on tulossa kuntien vastuulle, ja se toteutetaan todennäköisesti kuntien yläpitämillä alueellisilla keräyspisteillä. Lakimuutos per ustuu EU:n asettamiin tavoitteisiin kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden pitää nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2030 tavoite on 60 ja vuonna 2035 65 prosenttia. Luku kertoo, miten suuri osa jätteiden kokonaismäärästä hyödynnetään materiaalina. Yhdyskuntajätteeseen lasketaan asumisen lisäksi hallinto-, palvelu ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte. EU:n tavoite on vähentää jätteiden määrää sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Kierrätä nämä muovit

Ei muovin kierrätykseen näitä

• Kierrätä muovinkeräykseen kaikki elintar vikepakkaukset: jogurttipurkit, muovikääreet, margariinipakkaukset, ketsuppipullot, valmisruokapakkaukset, pakasteiden muoviset pakkauspussit. • Muovinen pesuaine- ja kosmetiikkapakkaus, esim. shampoo- ja siivousainepullo. • Muu muovinen pakkaus, esim. vaatteiden muovikääre. • Muovinen kauppakassi.

• Yleisohje: jollei se ole pakkausmuovia tai muovinen kauppakassi, älä kierrätä. • Näitä ei: PVC-muovi Jätesäkit Muoviset kertakäyttöaterimet Muovikelmu Muoviämpärit Pakasterasiat Muoviset lelut Hammasharjat Muut muoviset esineet

• Jos pakkaus vaikuttaa olevan pääasiassa muovia, sen voi lajitella. • Kierrätykseen laitettavan muovipakkauksen pitää olla tyhjä ja tarpeeksi puhdas. Puhtauteen riittää, kun pakkauksen pyyhkäisee talouspaperilla tai huuhtelee kevyesti. • Älä laita erilaisia pakkauksia sisäkkäin. Jalostamon tunnistuslaite tunnistaa vain päällimmäisen pakkauksen. • Eri osat on hyvä irrottaa – kannet, korkit ja pumput.

• Pakkausmuovit, joissa on jäämiä lääkkeistä, öljystä, maaleista tai muista vaarallisista aineista. • Joskus muovin ja metallin erottaminen on vaikeaa. Rypistys-testi auttaa: jos rypistetty pakkaus palautuu suunnilleen ennalleen, se kelpaa muovinkeräykseen. Jos se jää ryppyiseksi, se on todennäköisesti metallia. Jos olet epävarma, laita sekajätteeseen.

3 SYYTÄ VALITA KIINTEISTÖÖN HYBRIDHEATLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ

Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, jossa on terävämpää älyä.

JOPA 70 % HALVEMPAA LÄMPÖÄ

LUOTETTAVA KOKONAISTOIMITUS

LÄMMITYSMUODOT YHDISTÄVÄ KOKONAISUUS

Ota rohkeasti yhteyttä

Kimmo Hieta +358 400 738 036 Kimmo.hieta@hogforsgst.com HögforsGST Oy puh. 0400 738 030 info.fi@hogforsgst.com

hogforsgst.com


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

17

Margit Tiilikaisen vuosi REIMillä:

Vaaka vahvasti positiiviselle puolelle

M

argit Tiilikainen tuli REIM Hämeenlinnaan vuoden 2020 syksyllä. Takana on vuosi uudessa yrityksessä. ”Vaaka kallistuu vahvasti positiivisen puolelle”, Tiilikainen sanoo. Aiemmin hänellä oli oma isännöitsijätoimisto MHT Yrityspalvelu pitkälti yli 10 vuotta. Omassa yrityksessä hän oli niin isännöitsijä, tekninen isännöitsijä, hallinnollinen isännöitsijä, kirjanpitäjä, asiakaspalvelija – koko paketti kuului yhdelle ihmiselle. Isossa toimistossa on tietysti jokaiseen toimintoon omat ammattilaisensa. Tiilikaisen mukaan asiat ovat sujuneet hyvin, kun pelisäännöt ovat selkeät. Oman toimiston asiakkaidenkin kannalta muutos on sujunut ilman ongelmia. ”Kun siirr yin REIMille, jotkut kertoivat olleensa jo huolissaan, että mitä tapahtuu, kun minullekin tulee ikää. Nyt he ovat tyytyväisiä, että jatkuvuus on tur vattu. Siinäkin

mielessä MHT Yrityspalvelun liittyminen REIMiin on onnistunut mainiosti”, Tiilikainen sanoo. Työn vaihtuminen yhden ihmisen yrityksestä parinkymmenen ihmisen toimistoon on mennyt sujuvasti – vaikka etukäteen sopeutuminen työyhteisöön vähän oudoksuttikin. REIMin myötä Tiilikaisen noin 40 asiakastaloyhtiön asioiden hoitaminen on helpottunut. ”Digitaalinen palvelu asiakkaisiin päin on parantunut selvästi. Varsinkin nuoremmat katsovat kännyköistään taloyhtiön asiat.” Korona-aika ei ole hankaloittanut yhteydenpitoa asiakkaisiin. ”Ehkä viime vuoden keväällä asiat olivat vähän enemmän sotkussa, mutta tämän vuoden aikana yhtiökokoukset ja muut ovat sujuneet hyvin. Aika paljon osakkaat olivat etäyhteyden päässä. Kesällä kokouksia on pidetty taloyhtiöiden pihoissa. Ongelmia ei enää tänä vuonna ole ollut”, Tiilikainen sanoo.

KORJAUSRAKENTAMISEN ASIANTUNTIJAPALVELUT

w w w. f r o n t a g o . f i VANTAA

Silkkitehtaantie 5 044 239 7221

LAHTI

Askonkatu 9 040 839 3690

frontago@frontago.fi

Maailmanrankingin kakkosena oleva Eveliina Salonen kertoi frisbeegolfista.

REIM pelasi frisbeegolfia

Margit Tiilikaisella oli aiemmin oma yhden naisen isännöintiyritys. REIMiin liittymisen myötä monen asian hoitaminen on helpottunut.

REIMin ensimmäinen frisbeegolf-tapahtuma järjestettiin 9.9.2021 Janakkalassa Kiipulasäätiön frisbeegolfradalla. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen ympäristö loi hyvät puitteet ulkoilupainotteiselle päivälle. Päivän tavoite oli tutustua lajiin sekä samalla vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa isännöinnin maailmasta. Osallistujia oli noin 30 henkeä eri toimistoilta. Mukaan oli ilahduttavasti uskaltautunut myös useampi lajin ensikertalainen. Päivään mukaan oli saatu Eveliina Salonen Innova Disc Golfista antamaan opastusta lajin perusasioihin. Eveliina Salonen on tällä hetkellä Suomen kärkipelaajia. Hän

on mm. maailmanrankingissä toisella sijalla. Eveliinan ohjeiden ja opastuksien jälkeen heitettiin hyvällä hengellä kilpailukierros sovelletuin paikallissäännöin. Miesten sarjassa kärkipaikka jouduttiin ratkomaan uusintaväylän kautta. Miesten sarjan voitti Henry Oinonen tuloksella 62, toinen oli Lassi-Pekka Paloniemi (62) ja kolmas Jarmo Luukkanen (66). Naisten sarjan voiton vei Sari Lapikisto (98). Toinen sija jouduttiin ratkomaan uusintaväylän kautta ja toiseksi tuli Sanna Ojaniemi (110) ja kolmanneksi Krista Niemelä (110).

Tieto taidoksi ja toiminnaksi Kiinko on edelläkävijä, joka tukee kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten sekä ammattilaisten menestymistä – henkilökohtaisesti. Olemme kumppani, joka kulkee rinnalla työuran ensiaskelista asiantuntijuuden vahvistamiseen ja aina huippujohdon tietotaidon kehittämiseen asti. Viemme eteenpäin koko alan osaamista pitkäjänteisesti ja parhaiden asiantuntijoiden voimin. Koulutustarjontamme avulla saat uusimman tietotaidon ja näkemyksiä myös tulevaisuuden haasteisiin. Omien huippuosaajiemme sekä kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa tuemme vahvasti alan kehitystä.

Kehity ammatillisella polulla Tarjoamme kattavasti koulutuksia kaikilta rakennetun ympäristön toimialoilta. Valitse itsellesi parhaiten sopiva koulutus ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.kiinko.fi

• Isännöinti ja asuminen • Johtaminen • Kiinteistöjen kunto ja ylläpito • Kiinteistöliiketoiminta ja kiinteistöjohtaminen

• Kiinteistönvälitys • Kiinteistöpalvelut • Rakentaminen, valvonta ja infra • Taloushallinto

Kiinko on kiinteistö- ja rakentamisalan johtava kouluttaja. Kehitämme alan nykyisten ja tulevien ammattilaisten monipuolista osaamista. Tieto taidoksi ja toiminnaksi.

Kiinko_ilmo 125x180.indd 1

12.10.2021 21.05


18

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

ISA pyrkii parempaan isännöintiin

ISA takaa isännöinnin laatua

I

SA ry:n asiamiehen Antti Kumpulaisen mielestä yhdistyksen tärkein tehtävä on parantaa isännöinnin laatua ja luotettavuutta. Keinoja on monia: yksi keskeinen on uuden strategian laatiminen, ja sitä kautta toiminnan tehostaminen. ISAn tunnettuuskin kaipaa kohentamista. ”Läheskään kaikki taloyhtiöt eivät varmaankaan tiedä, mitä lisäarvoa ISA-auktorisointi tuo”, Kumpulainen sanoo. Hän on ISA:n ensimmäinen päätoiminen asiamies, ja aloitti tehtävässä maaliskuun alussa. Taloyhtiön kannalta ISA-auktorisointi tarkoittaa, että isännöintiyritys on sitoutunut laadukkaaseen, luotettavaan ja osaavaan isännöintiin. Jos ongelmia tulee, ISAn kautta isännöinnistä voi tehdä valvontamenettelyn mukaisen kantelun – sekin on yksi tapa turvata laatua. Strategian uusimisen yhteydessä yhdistys määrittelee päätehtävänsä aiempaa tarkemmin. Samalla tarkastellaan auktorisointia ja auditointia sekä valvontatehtävää.

Antti Kumpulainen

Keskeinen tavoite on tuottaa ISA:n avustuksella entistä laadukkaampaa isännöintiä. ”ISA pyrkii olemaan näkyvä, tehokas ja laadukas organisaatio”, Kumpulainen toteaa. Kumpulainen näkee ISA:n voivan olla myös oppilaitosten tarjoamien koulutusten koordinoija ja kokoaja. Koulutuksen kehittämistäkin tarvitaan. Yksi mahdollisuus olisi tarjota koko maassa yhteismitallista koulutusta, vaikkapa ammattikorkeakoulutasoinen isännöitsijä-tutkinto. ”Olen osaamisen vahva kannattaja – se on sitä, että

oikeat asiat tehdään oikealla tavalla.” Hänen mielestään isännöinnin merkityksestä pitäisi keskustella laajasti. ”Ehkä joskus pääsee unohtumaan isännöinnin ydintehtävä: taloyhtiön osakkaiden omaisuuden arvon säilyttäminen ja mielellään sen kehittäminen. Kun ajattelee, kuinka valtavan omaisuusmassan päällä isännöitsijät toimivat, koulutuksenkin pitäisi vastata taloyhtiömaailman tarpeisiin”, Kumpulainen sanoo.

ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ja isännöitsijät ovat sitoutuneet laadukkaaseen isännöintipalveluun. Kaikilla REIMin toimistoilla on ISA-auktorisointi. Ne täyttävät auktorisoinnin laatuvaatimukset. Hyvää isännöintitapaa määrittelee 15 eri ohjetta. Niihin sitoutunut isännöintiyritys mm. toimii huolellisesti ja tilaajan edun mukaisesti, kertoo palveluista ja hinnoittelusta selkeästi, toimii tasapuolisesti sekä edistää avoimuutta ja suhtautuu viestintään myönteisesti. Lisäksi yritys tiedostaa vastuunsa ja velvollisuutensa, tuntee alan lainsäädännön ja normit sekä sitoutuu harmaan talouden torjuntaan. Eettisiin ohjeisiin kuuluu myös energian ja materiaalien tehokas käyttö. Ohjeiden tarkoituksena on riittävän korkeatasoinen isännöinti, kiinteistönpidon osaamisen lisääminen sekä alan arvostuksen kehittyminen. Yritys, jolla on ISA-auktorisointi, on sitoutunut noudattamaan isännöinnin eettisiä ohjeita ja sitoutuu ISA:n valvontamenettelyyn. Lisäksi se noudattaa yhtenäisiä toimintatapoja koko yrityksessä – tämä

osoitetaan dokumentoimalla toimintatavat. Toimintatavoissa yrityksen kehittäminen on järjestelmällistä. Asiakasyhtiöiden hoitamiseen on määritelty ja dokumentoitu prosessit. Osana auktorisointia on auditointi, joka tehdään kolmen vuoden välein. Ilman auditointia yrityksellä ei ole oikeutta käyttää ISA-tunnusta. Yksittäiselle isännöitsijälle auktorisointi on väline ammattitaidon kehittämiseen ja osaamisen osoittamiseen. Se on myös laadunvarmistusjärjestelmä. Järjestelmästä vastaa Auktorisointi ISA r y. Yhdistys on perustettu vuonna 1987. Taustalla ovat Suomen Kiinteistöliitto ry ja Suomen Isännöintiliitto ry. Mukana on noin 200 isännöintiyritystä ja -toimipaikkaa. Yhdistyksen tavoite on edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa.

toinen ja alan korkein jatkotutkinto ammatti-isännöitsijöille. Se edellyttää vahvaa osaamista toimialalta ja usein myös esimies- tai johtamisvastuun kokemusta. Päätoimista isännöintikokemusta on oltava vähintään kaksi vuotta tai viisi vuotta vastaavaa kokemusta kiinteistöalalta. Lisäksi edellytyksenä on joko ITS-tutkinto tai opisto/ammattikorkeakoulutason alalle soveltuva tutkinto. Koulutus kestää kaksi vuotta.

IEAT Isännöinnin erikoisammattitutkinto on tarkoitettu kokeneille ammattilaisille. Suoraan tutkinnon suorittajaksi voi hakeutua ITS- tai AIT-tutkinnon suorittanut henkilö, joka on toiminut ammatissa aktiivisesti ja ylläpitänyt ammattitaitoaan. He voivat näyttää osaamisensa vaativissa isännöinnin tehtävissä. Myös henkilökohtainen koulutuspolku on mahdollinen, jos osaaminen vaatii täydentämistä.

Valvontamenettely valvoo Sekä yritysten että isännöitsijöiden ohjeiden mukaista toimintaa valvotaan paitsi auditoinneilla, myös valvon-

tamenettelyn kautta. Siinä yrityksestä tai yksittäisestä isännöitsijästä voidaan tehdä kantelu ISA ry:lle, jos hyvää isännöintitapaa ei ole noudatettu. Kantelun voi tehdä taloyhtiön hallitus tai tilintarkastaja. Myös ISA itse voi käynnistää valvontamenettelyn. Valvontamenettelyn tekee ISA r y:n hallituksen valitsema auktorisointitoimikunta. Toimikunta päättää sopivista valvontatoimisto, jos ohjeita on rikottu. Kantelu tehdään ISA:n verkkopalvelusta löytyvällä lomakkeella. Siinä on selkeästi yksilöitävä toimenpiteet tai laiminlyönnit. ISA voi antaa isännöitsijälle tai yritykselle huomautuksen tai varoituksen. Myös auktorisoinnin väliaikainen poistaminen tai peruuttaminen on mahdollista. Vahingonkor vauksia tai muita vaatimuksia ei valvontamenettelyssä käsitellä eikä ratkaisuun voi hakea muutosta. Toimikunnan ratkaisut löytyvät ISA:n verkkosivuilta vuodesta 2018 lähtien. Kantelun kohde ja kantelija on tiedoista poistettu.

Mitä lyhenne kertoo? Isännöinnissä on monenlaisia tehtäviä ja monenlaista koulutusta – ja monenlaisia lyhenteitä. Asiakkaiden voi olla vaikea saada selville, mitä lyhenteet tarkoittavat. Asunto-osakeyhtiön kannalta tässä ovat tärkeimmät lyhenteet: IK Henkilö on käynyt puolitoista vuotta kestävän asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutuksen. Se antaa perusvalmiudet

hallinnon, talouden ja teknisen ylläpidon osalta. IAT Isännöinnin ammattitutkinto on virallinen ammattitutkinto. L yhenne on syntynyt tutkinnon suorittaneiden toimesta. Monet käyttävät sitä nimensä perässä. IAT ei ole virallinen lyhenne.

matissa toimiville isännöitsijöille. Pääsyvaatimuksensa on vähintään vuoden päätoiminen kokemus ja sopivaksi luettava aiempi koulutus. Tutkinnon suorittaminen kestää puolitoista vuotta. Siinä syvennetään tietoja ja taitoja laajassa osaamisvaatimuskentässä. Koulutukseen kuuluu myös kirjallinen lopputyö.

ITS Isännöitsijän koulutus ja tutkinto on jatkotutkinto jo am-

AIT Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto on

OSAAVISSA HUOMINENKÄSISSÄ TÄNÄÄN

\REIM Helsinki Oy Raatimiehenkatu 3 A2 00140 Helsinki p. (09) 686 99 686

\REIM Jyväskylä Oy Ahjokatu 18 40320 Jyväskylä p. 0207 438 540

\REIM Lohja Oy Laurinkatu 48 B 08100 Lohja p. (019) 3203 360

\REIM Pääkaupunkiseutu Oy Taivaltie 5 01610 Vantaa P. 09 530 8620

\REIM Hämeenlinna Oy Sibeliuksenkatu 4 13100 Hämeenlinna p. 0207 441 720

\REIM Kymi Oy Lehtomäenkatu 12 45160 Kouvola

\REIM Mikkeli Oy Yrjönkatu 5 50100 Mikkeli p. 0207 438 560

\REIM Tampere Oy Hatanpään Valtatie 24 A 33100 Tampere p. 0207 438 600

\REIM Oulu Oy Uusikatu 53 90120 Oulu p. 0207 441 700

\REIM Kiinteistövälitys Oy Väinö Valveen katu 2 53900 Lappeenranta p. 0207 438 411

\REIM Porvoo Oy Mannerheiminkatu 7 06100 Porvoo p. 0207 438 380

\Tilikarelia Oy Väinö Valveen katu 2 53900 Lappeenranta p. 0207 497 340

\REIM Imatra Oy Lappeentie 17 55100 Imatra p. 0207 438 630 \REIM Joensuu Oy Niskakatu 4 80100 Joensuu p. 0207 438 460

Keskusaukio 1 45700 Kuusankoski p. 0207 438 500 \REIM Lahti Oy Aleksanterinkatu 7, 2.krs. 15110 Lahti p. 0207 438 570 \REIM Lappeenranta Oy Väinö Valveen katu 2 53900 Lappeenranta p. 0207 438 420

Ota yhteyttä – hoidamme mielihyvin sinunkin isännöintisi!

ISA ISA on auktorisoitu isännöintitoimisto. Sitä saavat käyttää vain ISA r y:n auktorisoimat yritykset. Henkilöauktorisointiin ei liity lyhennettä. Isännöinnin ammattitutkintoa järjestävät useat oppilaitokset. Tässä mainituista koulutuksista vastaa Kiinteistöalan koulutussäätiö.


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

19

Vuoden reimiläinen:

Sydän mukana työssä

V

Ulla-Maija Hovén valittiin vuoden reimiläiseksi.

uoden reimiläiseksi valittu Ulla-Maija Hovén on yrittäjäluonne ja hän tekee aina työtä sydän mukana, kerrotaan valinnan perusteluissa. Hovén on ollut REIM Kymin palveluksessa yhdeksän vuotta isännöinnin assistenttina. ”Aloitin kiinteistösihteerinä, mutta soljuvasti siirr yin juuri perustettuun assistentin työhön. Työ on hyvin monipuolista: avustajan isännöitsijöitä, teen lainaosuuslaskelmia, hoidan rahoitusjärjestelyjä, toimin asiakaspalvelussa, kirjaan muutostyöilmoituksia, hoidan myynti- ja ostoreskontraa, opastan ja autan missä vain. Työtehtävät ovat kyllä ihan laidasta laitaan. Siitä olen tykännyt, että on paljon erilaisia tehtäviä. Siinä näkee, että kun tekee tämän, se vai-

kuttaa tuohon. Isännöinti on monenlaisten ammattilaisten yhteistyötä”, Hovén sanoo. Ajatus isännöinnin assistentin tehtävästä tuli REIM Kymin edesmenneeltä toimitusjohtajalta Marko Siparilta. Yhdellä isännöitsijällä saattoi useita kymmeniä taloja ja apua tarvittiin pöytäkirjojen, pöytäkirjan otteiden, lainatarjouspyyntöjen ja monen muun asian hoitamiseen. Hovén hoitaa myös toimitusjohtajan assistentin tehtäviä. Valinnan per usteluissa todetaan myös, että hän on omaksunut esimerkillisesti reimiläisen ajattelutavan ja korostanut työssään reimiläisiä arvoja. Hänellä on yrittäjäluonne ja hän tekee työtä kuin omalle yritykselleen. ”Varmaan asenne työn tekoon tulee ihan perintötekijöistä ja kotoa. Molemmat

vanhempani olivat yksityisyrittäjiä. En oikein osaa edes ajatella muunlaista tapaa tehdä työtä. Olen hyvin vastuuntuntoinen.” Hovén tuli REIMille valtakunnallisen yrityksen asiakaspalvelutehtävistä. ”Pyrin siihen, että asiakasta palvellaan ja työtä tehdään asiakaslähtöisesti. Sieltä lähtee kaikki tekeminen. Kaikkeni teen, että asiakas olisi tyytyväinen.” Työelämä ei aina ole helppoa. ”Jos on paha paikka, työkaverit auttavat. Toimistolla pystyy purkamaan tuntojaan. Työkaverit auttavat ihan älyttömästi.” Syksyllä 2021 uusia haasteita tuo uuden reskontraohjelmiston käyttöönotto. ”Vedän sitä projektia ja uuden opiskelu tuo ihan uudenlaista intoa. Töissä on kiva

tunne, kun on mielekkäitä työtehtäviä”, Hovén kertoo. Valinta vuoden reimiläiseksi tuli täytenä yllätyksenä. ”En osannut odottaa ollenkaan. Teen työtä taustalla eikä minua haittaa, että isännöitsijät ovat keulakuvana. On ihan hämmentävää, että minut tuodaan edustalle. Kai olen jotain tehnyt oikein.” Hovén odottaa koronarajoitusten poistumista. Vapaa-aikana hän harrastaa liikuntaa ja matkailua. Thaimaan ja Australian matkat ovat tuoneet uudenlaisia kokemuksia, mutta mieluisimmat kohteet ovat Euroopassa. Omatoimimatkailijan suosikkikohde on Tsekki ja Praha, mutta myös Lontoo on ollut mieluinen.

Latausinfran avustus muuttuu

A

sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn taloyhtiölle myöntämät avustukset sähköautojen latausinfran rakentamiseen muuttuvat vuodeksi 2020. Avustusta voi saada 35 prosenttia kustannuksista. Tänä vuonna käytössä on ollut tehokannustin, ja osuus on ollut 50 prosenttia. Yhtä latausvalmiutta kohti tulee 4 000 euron katto. Kaapeloinnille tulee uudet vaatimukset: niiden mukaan vaaditaan 11 kW:n kolmivaiheisen lataustehon käyttövalmius kaikilla latauspaikoilla. Sen voi ottaa käyttöön myöhemmin. Latauslaitteen pitää pystyä 11 kW.n lataustehoon. Muu sähköjärjestelmä on tehtävä tarpeen mukaan. Jos latauslaitteelle haluaa tukea, vaatimuksena on tyypin 2 koskettimilla varustettu laite. Tämä muutos vaikuttaa myös niihin suko-koskettimillisiin kohteisiin, jotka ovat

saaneet avustusta aiemmin ja tukea haetaan jälkihankintoihin. Suko-kohteet voivat saada avustusta vuoden 2021 loppuun. Lisäksi ARA suosittelee, että investoinnissa varaudu-

ARAn tuki on korkeintaan 35 prosenttia kustannuksista. Yhtä latausvalmiutta kohti voi avustusta saada 4 000 euroa.

taan myös älykkääseen kuormanhallintaan. Taloyhtiö voi jaksottaa hankkeet. Vaatimuksena on, että latausvalmiuksia pitää tehdä vähintään viisi yhtä toteutuskertaa kohti. Ensi vuonna myös alle viiden autopaikan taloyhtiöt voivat saada avustusta, kunhan valmius tehdään kaikille autopaikoille. Avustuksia alkavat saada myös pysäköintiyhtiöt, jos ne toteuttavat asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella. Rahaa on jaettavana 8,5 miljoonaa euroa sekä vuonna 2022 että 2023. Tavoitteena on, että avustettavat järjestelmät ovat käytössä vielä 20 vuoden kuluttua – arvioiden mukaan tuolloin suurin osa autoista tarvitsee latausta. Taloyhtiöt voivat aloittaa muutostyöt ennen hakemuksen jättämistä. Avustus maksetaan jälkikäteen kulutositteita ja työnvastaanottopöytäkirjaa vastaan. Hakemus kannattaa

Vain 10% taloyhtiöistä on huolehtinut pelastusturvallisuudesta hyvin Kuuluuko kiinteistönne tuohon kymmenesosaan? Esimerkillisen paloturvallisuuden tunnusmerkit: • Pelastussuunnitelma on ajan tasalla • Pelastussuunnitelma on viestitty asukkaille • Palovaroittimet ovat kunnossa • Käsisammuttimet on huollettu ajallaan • Savunpoistoluukut on huollettu lakisääteisesti • Palokatkot ovat kunnossa • Käytävillä ja kellareissa ei ole ylimääräistä tavaraa • Jätepiste on sijoitettu turvallisesti Tiedätkö, ovatko nämä taloyhtiössänne kunnossa? Teetä taloyhtiön riskitarkastus ja nosta taloyhtiönne parhaimman kymmenyksen joukkoon. 029 1701 100

Laske hinta: www.safetum.fi

tehdä ARAn verkkopalvelussa. Se pitää jättää ennen kuin työt ovat valmiit ja hyväksytysti vastaanotettu. Jälkikäteen avustusta ei voi hakea. Hakemukseen tar vitaan kaupparekisteriote, päätösvaltaisen elimen pöytäkirja toteutuksesta, selvitys kustannuksista ja hankkeesta sekä selvitys teknisten vaatimusten toteutumisesta. Taloyhtiöt voivat tehdä teknisesti vaatimattomampiakin järjestelmiä, mutta niihin ei avustusta saa. Uudisrakennuksille avustusta ei myönnetä. Muutosten tavoitteena on tehdä liikenteestä vähäpäästöisempää. Samalla varaudutaan täyssähköautojen yleistymiseen, sähkömarkkinadirektiiviin ja sähkömarkkinoiden muutoksiin, varsinkin älykkyyteen ja joustavuuteen. ARA on avustanut latausvalmiuksien toteuttamista vuodesta 2018 lähtien. Toiminnallisia latausvalmiuksia on tehty lähes 25 000 ja niistä

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee taloyhtiöiden sähköautojen latauspisteiden rakentamisessa. Vuonna 2022 vaatimukset ovat tiukemmat kuin vuonna 2021.

lähes joka toiseen on asennettu latauslaite. Tämän hetken ajatus on jatkaa avustuksia vuoteen 2030 asti, mutta tuen jatkuvuus riippuu valtion talouden kehityksestä. Vuonna 2021 avustuksiin oli varattu 5,5 miljoonaa euroa. Rahat loppuivat huhtikuussa, mutta lisätalousar viossa myönnettiin lisää rahaa.

Edellä ker rotut ohjeet olivat lokakuussa 2021 vielä ehdollisia. Niiden voimaan tuleminen riippuu valtion vuoden 2022 tulo- ja menoarvion hyväksymisestä eduskunnassa. ARA julkaisee päivitetyn hakuohjeen joulukuussa tai viimeistään heti vuoden 2022 alussa.

Tilaa kattopaketti suoraan uudelta kattopeltitehtaaltamme kestopelti.fi Asennamme saumattomat räystäskourut ja kattovarusteet! Kattosillat - Seinätikkaat - Kattotikkaat - Sadevesijärjestelmät - Lumiesteet

Verkkokauppa:

KYSY KATTOREMONTTIA Kourutuote Oy

Helatie 5, 80100 Joensuu Kissamäenkatu 2, 15300 Lahti

Puh. 0207 281 600 · www.kestopelti.fi


20

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

Veden kulutuksesta maksu

V

esimaksun peruste on tulevaisuudessa mitattu kulutus. Vesimittareiden on oltava myös etäluettavia. Pakko koskee kaikki taloyhtiöitä. Taloyhtiön on annettava osakkaille tieto vedenkulutuksessa kuukausittain. Asiasta määrätään lailla, joka tuli voimaan marraskuussa 2020. Lailla on pitkä siirtymäaika, eikä taloyhtiöiden ja osakkaiden tarvitse investoida uusiin mittareihin heti. Uudiskohteissa huoneistokohtainen vesimittari on ollut pakollinen vuodesta 2011 lähtien. Saneerauskohteissa pakollisuus on ollut vuodesta 2013. Määräykset perustuvat energiatehokkuusdirektiiviin. Monet taloyhtiöt ovat tulkinneet direktiiviä niin, että vesi-

mittarit on asennettava, mutta ei otettava käyttöön. Aiemmin vedestä on voitu maksaa esimerkiksi henkilöiden lukumäärän mukaan. Paikan päällä luettavia mittareita ei saa enää asentaa. Vesimittarin on oltava asukkaan helposti luettavissa ilman työkalujen tai apulaitteiden käyttöä. Näyttölaite voi olla vaikkapa eteisessä tai lukema voi olla luettavissa älypuhelimella. Mittarin on oltava etäluettava – mittauslukemat siirtyvät sähköisesti kiinteistöjärjestelmiin. Mitatun kulutuksen laskuttamiseen on siirryttävä silloin, kun taloyhtiö on lain voimaantulon jälkeen hakenut rakennusluvan, jonka perusteella on asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit. Tämän jälkeen on

myös yhtiöjärjestystä useinkin muutettava. Direktiivii mukaan vesimittarit pitää asentaa ja jo asennetut vesimittarit muuttaa etäluettavaksi vuoden 2027 tammikuuhun mennessä. Suomi on kuitenkin käyttänyt poikkeamismahdollisuutta ja siirtymäajasta on tulossa pitempi. Jos taloyhtiö hakee siir tymäajan aikana rakennuslupaa toimenpiteelle, jossa asennetaan huoneistokohtaiset vesimittarit, tulee etäluettavuuden velvoite voimaan siinä yhteydessä.

Tiedot osakkaalle kuukausittain Taloyhtiölle tulee velvoite toimittaa osakkaille tiedot vedenkulutuksesta kuukausit-

tain. Tietoon on sisällytettävä sekä kylmän että lämpimän veden kulutus. Taloyhtiö voi itse päättää, miten tieto toimitetaan. Tiedot voivat olla esimerkiksi osakkaan saatavilla verkkopalvelun kautta. Lain mukaan taloyhtiön on annettava samassa yhteydessä tiedot myös muista vastikkeen määräämisen perusteita. Niitä voivat olla tieto veden lämmittämiseen käytetystä energiasta ja veden hankinnan kustannuksista. Valtioneuvosto antoi asetuksen lämmityksen, jäähdytyksen sekä veden kulutus- ja laskutustiedoista ja kustannusten jakamisesta maaliskuussa 2021. Asetus säätää vesimaksun perinnän yhteydessä annettavista huoneistokohtaisista tiedoista ja vastikkeen määräämisestä.

Säännöksiä sovelletaan taloyhtiöön, johon on asennettu lain tarkoittamat etäluettavat vesimittarit.

Taloyhtiö päättää laskutusvälin Laissa ei määritellä, miten usein vesimaksu peritään – se jää taloyhtiön päätettäväksi. Taloyhtiö voi päättää, että vesimittarit luetaan vaikkapa kerran vuodessa ja sen jälkeen tehdään ennakkoon kerättyjen vesimaksujen tasaus. Lain mukaan lämmittämiseen käytetystä energiasta ja veden hankinnan kustannuksista annetaan tietoja vain perinnän yhteydessä. Uusissa asuintaloissa huoneistokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi jo vuonna

Vesimittaripalvelu Oy:n Tapio Rask

Suurin osa mittareista asennettu ohjeiden vastaisesti

Vesimittareita on asennettu taloyhtiöihin vähän vaihtelevalla menestyksellä. Jotkut toimivat hyvin, mutta suurin osa mittareista on asennettu asennusohjeiden vastaisesti. Ne eivät ehkä toimi tai mittaavat väärässä paikassa”, sanoo Vesimittaripalvelu Rask Oy:n toimitusjohtaja Tapio Rask. Raskin mukaan ongelma johtuu siitä, että asennuksessa ja käyttöönotossa ei ole ollut valvontaa eikä riittävästi osaamista. ”Ei ole osattu kiinnittää huomiota siihen, että tarvitaan vesimittareiden ja -järjestelmien tarkastusta ja tarkastuspöytäkirjojen laatimista. Taloyhtiöissä luullaan, että kun mittarit on tilattu, ne osataan asentaa oikein. Arvioisin, että mekaanisista mittareista varmaan 80 prosenttia on asennettu vastoin asennusohjeita. Mittarit on usein asennettu naamataulu alaspäin, vaikka niin ei saa tehdä. Kun mittarit ovat pääsääntöisesti kylppäreiden katoissa, tokihan ne helppoa lukea, mutta käyttöikä ja mittaustarkkuus ovat huonompia.” Kiinteistön päävesivesimittarit asennettaan tekniseen tilaan, usein noin metrin korkeudelle. Ne on helppo lukea yläpuolelta. Asuntokohtaiset mittarit asennetaan kuitenkin yleensä kattoon, jolloin niiltä vaaditaan toisenlaista rakennetta. Mittarilla tulee olla tyyppihyväksyntä taulu alaspäin asennettavaksi. Mekaanisia mittareita ei ole suunniteltu taulu alaspäin asennettavaksi. Osa mittareista voidaan

asentaa taulu sivulle. Tyyppihyväksytyssä mittarissa on merkinnät sallituista asennusasennoista.

Pikkuhiljaa kuntoon Yleensä mittari on suunniteltu vain kylmään veteen tai vain lämpimään veteen. Samaa mittaria ei yleensä voi käyttää kumpaan tahansa. Mittarin merkintä esim. 90 °C, ei tarkoita maksimilämpötilaa, vaan että se on tarkoitettu lämpimälle vedelle, mutta ei välttämättä kylmälle vedelle. ”Tähän tilanteeseen on tultu vähän varkain. Tilanne on maanlaajuisestikin surkea. Asennusohjeissa asia kyllä kerrotaan, mutta ohjeita ei ole joko luettu tai niistä ei ole välitetty.” Nyt markkinoilla alkaa olla uusia ultraäänimittareita, joissa asennusasento on vapaa. Ultraäänimittarissa ei ole liikkuvia tai kuluvia osia. Niissä myös mittaustarkkuus on mekaanisia mittareita parempi. ”Pikkuhiljaa näitä sitten karsitaan kuntoon, tehdään tarkistuksia, vaihdetaan uusia. Se maksaa mielettömästi. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua mittaus alkaa olla kuosissa”, Rask arvelee. Hänen mielestään ongelmaa on ollut taloyhtiöissä, putkiremontin valvojissa, insinööritoimistoissa, maahantuojissa, mittareiden valmistajista, putkifirmoissa, ja koulutuksessakin. Taloyhtiöissä ei ole osattu vaatia mittareiden ja asennusten tarkastuksia. Eikä

asennuksesta vastaavillakaan ole ollut riittävää ymmärrystä vesimittareista. ”Putkistotekninen tarkastus on tehty, mutta vesimittarin toimintaa ei ole ymmärretty. Koulutuksessakaan vesimittareista ei välttämättä ole puhuttu mitään. Rakentamismääräyksiin tuli 10 vuotta sitten määräys, että mittarit pitää asentaa, mutta kun taloyhtiöt saivat itse päättää, otetaanko ne käyttöön vai ei. Arvelen, että yli puolet taloyhtiöistä ei mittareita käytä.” Ongelmat tulevat ilmi usein siinä vaiheessa, kun vesimittarit otetaan käyttöön. Jos mittarin lukema ei ole luotettava, ei sitä voi käyttää myöskään laskutuksen perusteena.

Ultraäänimittarit kalliit Rask arvostelee myös uusia, sinänsä hyvin toimivia ultraäänimittareita. ”Niitä markkinoidaan sillä, että ne toimivat paristoilla eikä kalliita sähkövetoja tarvita. Ultraäänimittarit ovat huomattavasti kalliimpia kuin perusmittarit. Yhden mittarin hinta on esimerkiksi 150 euroa, ja asuntoa kohti niitä tarvitaan kaksi. Ongelma on se, että niiden paristoja ei voi vaihtaa. Kun paristo loppuu, täytyy vaihtaa koko mittari. Aikaa menee ehkä tunti yhdessä asunnossa. Huoltofirmat eivät tätä työtä tee, se jää putkiliikkeiden ja ammattimaisten vesimittariyhtiöiden huoleksi. Lisäksi mittarin vaihtoon sisältyy aina vuotoriski – eikä vaihto onnistu ihan tavalliselta

Tapio Raskin mielestä kulutukseen perustuva laskutus on oikeudenmukaista, mutta mittauksen täytyy olla kunnossa.

huoltomieheltä. Etäluettavissa mittareissa pitää päivittää myös etäluentaan tieto mittarin vaihdosta, muuten laskutusjärjestelmä menee sekaisin, Rask sanoo. Etäluettavissa paljon hyvää Kun mittareita uusitaan, siirrytään lakisääteisesti etäluettaviin malleihin. Raskin mukaan etäluenta on luotettavuuden ja laskutuksen kannalta ehdottoman hyvä. ”Tekniikan kanssa on näissäkin vielä ongelmia. Yhtään ihan aukottomasti toimivaa etäluettavaa järjestelmää ei ole. Vaikeuksia tulee signaalin kantavuuksista. Joskus täytyy tehdä tukiasemia ja välivahvistimia.” ”Etäluettavuuden tekniikka ei ole vielä valmis eikä ainakaan kovin hyvä. Toki ne paranevat koko ajan”, Rask sanoo. Hän arvioi, että kulutusperustaiseen laskutukseen siirtymiseen liittyy taloyhtiöissä monenlaista ongelmaa.

”Kymmenen vuotta on mittareita asennettu enemmän tai vähemmän huolimattomasti, kun ei ole ollut valvontaa. Tietämys alkaa nyt olla parempi, mutta muutos on hidas. Koko mittaukseen on vastustusta, kun taloyhtiöt ja isännöitsijä eivät halua kuunnella väittelyjä siitä, onko mittarin lukema oikea. Aika monet ovat tyytyväisiä vanhaan käytäntöön, mutta energiatavoitteet vaativat, että siitä on luovuttava. Ensi vuonna veden laskuttaminen kulutuksen mukaan muuttuu pakolliseksi. ”Ja onhan kulutukseen perustuva laskutus oikeudenmukaista. Ja jos se tehdään hyvin ja huolellisesti, valvonta on kunnossa, tarkistetaan että mittarit mittaavat mitä pitääkin ja tehdään pöytäkirjat, silloin se toimii. Veden kulutus, ja sitä kautta myös energian kulutus on mittareiden myötä laskenut huomattavasti. Hyvään suuntaan ollaan siis menossa!”

2011. Uusissa taloissa taloyhtiön on syytä huolehtia siitä, että vesimittarit täyttävät vaatimukset ja että ne on asennettu oikein. Luvanvaraisessa käyttövesiputkien uusimisessa huoneistokohtaiset vesimittarit on täytynyt asentaa syksystä 2013 lähtien. Taloyhtiön on syytä varmistaa, että mittarit ja asennus ovat kunnossa. Vesimittareiden käyttöikä on 5-15 vuotta. Niiden kuntoa on syytä seurata suunnitelmallisen kunnossapidon osana. Jos mittari on asennettu väärin, ei taloyhtiö voi sen perusteella laskuttaa kulutuksesta. Tällöin taloyhtiön on asennettava mittarit vaatimusten mukaisesti; ainakin on selvitettävä, miten muutos voidaan tehdä ja mitä se maksaa.

Mittaus säästää Vesilaskun pitää uusissa taloissa perustua jo nyt todelliseen kulutukseen. Vanhoissa taloissa vaatimus tulee sitä mukaa kuin etäluettavia mittareita asennetaan. Uudistus tavoittelee oikeudenmukaisuutta ja energiatehokkuutta. Asuntokohtainen mittaus tuo myös taloyhtiölle ja osakkaille taloudellista säästöä. Selvitysten mukaan veden kulutus saattaa vähentyä jopa kolmanneksella, kun jokainen näkee, miten paljon veden käyttö maksaa. Veden käytön vähentäminen vähentää energian ja rahan kulutusta. Lämmin vesi on kaksi, jopa kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Kymmenen minuutin suihkun energian kulutus vastaa jääkaapin kolmen viikon kulutusta. Suihkuajan lyhentäminen tuo vuodessa suuret säästöt. Kun vedestä maksetaan oman kulutuksen mukaan, ei vähän vettä käyttävä asukas maksa suurkuluttajan veden käyttöä. Se lisää oikeudenmukaisuutta. Yhtiöjärjestys määrää, miten vedestä maksetaan. Yhtiöjärjestyksestä puolestaan päättävät osakkaat. Jos asukkaiden määrään tai pinta-alaan perustuvasta laskutuksesta siirr ytään kulutuksen mukaiseen laskutukseen, päätös tehdään yhtiökokouksessa. Siellä vaaditaan yli puolet annetuista äänistä. Veden kulutuksen vähentäminen koituu paitsi asukkaan ja taloyhtiön hyväksi, se säästää myös ympäristöä. Vettä voi säästää myös pienillä arjen muutoksilla, ilman lakeja ja etäluettavia mittareita.


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

21

kulutuksen mukaan Jos muutosta ei voida tehdä kohtuullisilla toimenpiteillä ja kustannuksilla, taloyhtiö voi harkita, että se luopuu vesimittareiden käytöstä laskutuksen perusteena. Siihen vaaditaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös ja ehkä myös yhtiöjärjestyksen muutos. Kaikkien osakkeenomistajien suostumus tarvitaan, jos yhtiöjärjestys muutetaan niin, että vesimaksu peritään henkilöluvun eikä kulutuksen mukaan. Jos osakas epäilee, että mittari on asennettu väärin, hänen on oltava aktiivinen. Hän voi vaatia vesimaksujen palautusta jopa kolmen vuoden ajalta. Lain mukaan osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti, joten yhtiö joutuu palauttamaan mittarilukemien mukaan perityt vesimaksut ja

laskuttamaan kulutetusta vedestä hoitovastikkeella. Lain noudattaminen tiukasti ei ole aina tarkoituksenmukaisesta eikä ainakaan halpaa, joten mahdollinen kiista kannattaa sopia. Mittareiden toimivuus voidaan selvittää esimerkiksi ämpäritestillä. Kaikkien osakkaiden edun mukaista on, ettei palautuksia makseta. Jos mittarit on ollut rikki, yhtiöllä ei ole oikeutta laskuttaa vedestä mittarin lukeman mukaan. Tällöin vedestä aiheutuvat kulut hoidetaan hoitovastikkeella. Jos maksut per ustuva aiempaan kulutukseen tai keskimääräiseen kulutukseen, on taloyhtiön ja osakkaan neuvoteltava asiasta ja tehtävä kirjallinen sopimus.

Tukes:

Etäluenta ei korvaa vesimittarin omaa näyttöä

Kattoluukun takana olevat mittarit on asennettu vastoin ohjeita näyttötaulu alas. Mittaria on helpompi lukea, mutta se ei ole hyväksytty tapa. Vesimittarin edessä ei saa myöskään olla sulkuventtiiliä, mikä on vain osittain auki. Mittaustulos voi sen takia olla virheellinen.

Kiinteistönhuolto Reijus:

Eurolla energiaa

Hyvä luettavuus vähentää kustannuksia Lappeenrantalaisen Kiinteistöhuolto Reijuksen toimitusjohtaja Tero Suoreijus korostaa asuntokohtaisten vesimittareiden hyvän luettavuuden merkitystä – myös taloudellisesti. ”Taloyhtiön kannalta olisi edullista investoida etälukulaitteeseen. Nykyisin ne toimivat kohtuullisen hyvin ja näyttävät pääsääntöisesti oikean lukeman. Etäluettavuus säästää lukemisen kustannuksia ja myös vähentää virheiden mahdollisuuksia”, Suoreijus sanoo. Jos huoltoyhtiö käy asunnoissa lukemassa mittarit vaikka kolme kertaa vuodessa, kuluu siihen aikaa ja rahaa – ja sen maksaa taloyhtiö. Keskikokoisessa taloyhtiössä lukemiseen kuluu helposti muutama tunti. Asuntoihin sijoitettuja mittareita parempi vaihtoehto huollon kannalta olisikin, että mittarit olisivat

vaikka porraskäytävässä helposti luettavissa. ”Etäluettavat mittarit ovat tietysti paremmat”, Suoreijus huomauttaa. Ne eivät ole kuitenkaan yleistyneet ainakaan Lappeenrannassa. Reijuksen asiakkailla niitä on ehkä puolenkymmentä. Jotkut yhtiöt ovat hankkineet laitteet, mutta eivät ole ottaneet niitä käyttöön. Joskus asukkaat epäilevät, että mittari näyttää väärää lukemaa. Virheitä voi toki tulla mittaria luettaessa, varsinkin jos se on asennettu niin, että lukeminen on hankalaa. Joskus joudutaan käyttämään peilejä ja kännykän kameraa, jotta nähdään lukema. Ja ihan inhimillisiä virheitäkin sattuu, ja mittareihinkin tulee vikoja. ”Olemme käyneet tekemässä tarkistusmittauksia. Oma mittari laitetaan vesihanaan ja lasketaan vettä ämpä-

riin vaikka sata litraa, ja sitten verrataan lukemia.” Mittareiden luotettavuudenkin kanssa on ollut ongelmia. ”Mittarin pitää olla oikeassa asennossa. Näyttö ei saa olla alaspäin. Suuri osa asunnoissa olevista mittareista on kuitenkin katossa ja tietysti asentajalla on houkutus asentaa näyttö väärinpäin.” Suoreijuksen mielestä vesimittarit ovat hyvä asia. Kulutuksesta maksetaan oman käytön mukaan. Asukkaiden lukumäärään perustuva laskutus on johtanut riitoihin: joskus on jopa kellolla otettu aikaa, jonka naapuri on suihkussa. Myönteistä on myös se, että asuntokohtaiset mittarit vähentävät veden kulutusta ja taloyhtiön kuluja.

Eurolla saa tämän ver ran energiaa: 10 minuuttia suihkua. 170 tuntia television katselua. 200 tuntia led-lampun valoa. 500 tuntia jääkaapin käyttöä. Kotona kuluu eniten energiaa veteen. Saunassa suihku on kalliimpi kuin kiukaan lämmitys.

Vesimittarin etäluenta ei korvaa laskutuskäyttöön tarkoitetun mittarin omaa näyttöä, sanoo Tur vallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Se korostaa myös, että kaikkien mittareiden on oltava vaatimusten mukaisia. Etäluenta on lisääntymässä lain muutosten myötä. Muutokset liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen. Uusissa ja saneerattavissa kohteissa etäluenta on pakollista. Sitä käytetään paitsi kulutuksen seurantaan, myös laskutukseen. Tukesin mukaan vesimittarissa on aina oltava asukkaille tarkoitettu näyttö. Ilman sitä asukas ei voi seurata omaan kulutustaan ja laskutustietoja. Laskutus per ustuu viime kädessä mittarin lukemaan. Syynä on muun muassa se, että etäluennassa voi tapahtua virheitä. Lukemat on voitu laskutusjärjestelmässä yhdistää naapuriin. Myös

verkkohäiriöt voivat antaa vääriä lukemia. Asuntojen vesimittareista vastaa taloyhtiö, ja kiinteistöjen mittareista vesihuoltolaitos. Jos vesimittaria käytetään laskutukseen, sen on täytettävä mittauslaitedirektiivin vaatimukset – ja ilman näyttöä oleva mittari ei niitä täytä. Vaatimukset täyttävässä mittarissa on CE M -merkintä. Vesimittarin asennuksessa on otettava huomioon mm. lämpötila-alue, virtausalue sekä sallitus asennusasennot. Lisäksi mittarin on sijaittava niin, että se on helppo lukea. Valmistajat, maahantuojat ja jakelivat huolehtivat siitä, että markkinoilla olevat vesimittarit täyttävät vaatimukset. Vesimittarin hankinnasta vastaavien – rakennuttajien, suunnittelijoiden ja taloyhtiöiden – on huolehdittava, että hankittavat mittarit täyttävät vaatimukset.

HUOLLAMME KAIKKI PARVEKELASIMERKIT! – yli 35 000 parvekkeen kokemuksella!

020 763 9090 myynti@balkonser.fi

Koko talopesula Talpetilta Meiltä saat kaiken pesulaan ja kuivaushuoneeseen. Nyt ja tulevaisuudessa.

Catevan ammattilaiset ovat apunasi oli kyse sitten putki-, sähkö- tai automaatiotöistä, remontti- ja korjausrakentamiseen tai viher- ja maanrakentamiseen liittyvistä tarpeista. Meiltä hoituvat myös kosteuskartoitukset ja infraurakat. Saat meiltä avun niin pieniin pikatöihin kuin laajempiin urakoihinkin.

PÄÄKAUPUNKISEUTU • PIRKANMAA • JYVÄSKYLÄ

WWW.CATEVA.FI

Pesu

Kuivaus Viimeistely Kalustus

TALOPESULAT OY puh. 09 686 9750 - talpet.fi - info@talpet.fi


22

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

ASIANTUNTIJA

Ihmiset ovat tottuneet turvalliseen teknologiaan – vanhoja hissejä käytettäessä se lisää vahinkojen riskiä Taloyhtiö on vastuussa asukkaidensa turvallisuudesta, joten ennakointi kannattaa ”Kun sain ajokortin, ABS-jarr uja oli vain uudemmassa autokannassa. Nyt tuntuu suorastaan hassulta ajatella, että niitä ei joskus olisi ollut kaikissa autoissa. Suurin osa nuoresta polvesta ei ole koskaan edes ajanut autolla, josta puuttuu ABS”, sanoo Pasi Paukkonen, KONE Hissit Oy:n modernisointiliike- toiminnan johtaja. Mitä tekemistä tällä on hissien kanssa? Paljonkin. Nykyaikaiset hissit ovat valtavan turvallisia: henkilövahinkoja sattuu harvoin ja Tukesin tietoon tulevia loukkaantumisiakin on vain muutamia vuodessa. Käyttäjäkunta on tottunut tähän turvallisuuteen. On hissin seiniin huolettomasti nojailevia, kiireisiä ja puhelimeensa keskittyneitä ihmisiä sekä – yhä enemmän – ikäihmisiä, joille hissi on liikuntarajoitteiden vuoksi ainoa vaihtoehto päästä kotikerrokseen. Mutta kaikki hissit eivät ole nykyaikaisia. Suomessa on kaikkiaan noin 60 000 hissiä, ja niistä yli puolet sisältä-

“ Käänny ajoissa asiantuntijan puoleen, kun kohtaat tehtävässäsi juridisia pulmia. Huolehdimme lakiasioista, jotta voit rauhassa keskittyä asiantuntijatyöhön ja taloyhtiön hoitamiseen.” Aki Rosén asianajaja, varatuomari

vät käytössä vanhentunutta tekniikkaa. Epätarkka pysähtymis- tarkkuus, hissikori jossa on liikkuva etuseinä ja kaksisuuntaisen puheyhteyden puuttuminen aiheuttavat kaikki käyttäjille riskejä.

Huomaatko, kun astut vanhaan hissiin? ”Hisseissä tapahtuu monin verroin vähemmän onnettomuuksia kuin portaissa, mutta kyllä niitä silti tapahtuu. Esimerkiksi ikääntyneille asukkaille hissi, joka ei pysähdy täysin kerroksen tasolle, saattaa olla vaarallinen. Muodostuvaan kynnykseen voi kompastua”, Paukkonen kuvailee. Hissikorin liikkuva etuseinä puolestaan on yleensä uutisotsikoihin päätyvien, vakavampien onnettomuuksien aiheuttaja, kun liikkuvan etuseinän ja hissikorin väliin jää jotain puristuksiin. Ihmiset ovat nykyään tottuneita käyttämään uusia, turvallisia hissejä, mikä voi Paukkosen mukaan lisätä vanhojen vaarallisuutta:

Esimerkki hissin peruskorjaushankkeesta – kuvat ennen ja jälkeen.

”Tur vallisuuteen tottumisen vuoksi ihmiset eivät välttämättä huomioi olevansa vanhassa hississä eivätkä tiedosta riskejä samalla tavalla kuin aiemmin.” Ilmiö on siis sama, kuin jos laittaisi liukkaana talvipäivänä vanhan auton rattiin kuskin, joka ei tiedä mitään ajasta ennen ABS-jarruja. Kuljettajalla on oletus, että kun jarrupolki-

Isännöitsijän paras tuki

lakiasioissa Isännöinnin arki sujuu levollisin mielin, kun tietää kenen puoleen kääntyä lakiasioissa.

men painaa pohjaan, se alkaa tärisyttää jalkaa ABS- järjestelmän rytmittäessä jarrutusvoimaa tehokkaammin kuin ihminen ikinä osaisi. Ajoneuvossa on riski, jota hän ei huomaa ennen kuin tulee se nopean jarrutuksen tarve.

Hissin uusiminen tai peruskorjaaminen on helppoa Taloyhtiön tur vallisuus- ja vastuukysymyksiin vaikuttavat eri lait ja huomioitavaa on, että hallituksen ja isännöitsijän asema korostuvat taloyhtiön vastuussa.

Taloyhtiö katsotaan hissin haltijaksi eli käytännössä siis myös hissin turvallisuus on sen vastuulla. Vaikka kunnossapito olisi järjestetty asiallisesti niin kyllä vanhojen hissien aiheuttama riski kuuluu silti myös erikseen huomioitavaksi”, Pasi Paukkonen sanoo. Hyvä puoli asiassa on se, että hissin uusiminen tai peruskorjaaminen ei ole kovin vaivalloista taloyhtiölle. Suunnitteluapua on saatavilla ja ratkaisuja on useita. Varsinainen asennustyö kestää vain joitakin viikkoja laajuudesta riippuen. Hissin uusinta tai peruskorjaus on aina tapauskohtais-

ta ja sitä myötä hinta-arviokin tulee tehdä jokaiselle hissille erikseen. Hinta muodostuu laajuudesta, kerrosmäärästä sekä asiakkaan muista tarpeista. Täysin uuden hissin saa 60 000 eurosta ylöspäin, jolloin kaikki on täysin uutta ja ajanmukaista, kuten hissikorin materiaalit ja ajomukavuus. Yksittäisten parannusten hinta on muutamia tuhansia euroja. ”Meiltä KONEelta voi esimerkiksi helposti pyytää ilmaisen arvion, johon sisältyy myös ehdotus tarvittavista toimenpiteistä”, Pasi Paukkonen sanoo.

Mitä taloyhtiön kannattaa tehdä? Varmistaa että hissillä on kunnossapitosopimus sekä kiinteistölle merkitykselliset lisäpalvelut käytössä, esimerkiksi vika- ja korjaustarpeita ennakoiva KONE 24/7 Älykäs. Tutustua hissinsä uudistustarpeisiin. Suurin osa Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuista hisseistä on käyttöikänsä päässä, ja ennen vuoden1999 hissidirektiiviä hissin sai esimerkiksi vielä rakentaa ilman hissikorin ovea. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että yli

20 vuotta vanhan hissin remonttiin tulisi varautua ja se pitäisi lisätä kunnossapitotarveselvitykseen. Pyytää asiantuntijan ar vio ja ehdotus. Ilmainen ar vio on helpoin tapa selvittää, mitä eri vaihtoehtoja hissin uudistamiseen on, mitkä ovat eri vaihtoehtojen hyödyt, ja paljonko uudistus maksaa. www.kone.fi

Palvelemme isännöitsijöitä kaikissa heidän työtehtäviinsä liittyvissä kysymyksissä – taloyhtiöiden ongelmatilanteista vastuuja vahingonkorvausasioihin. Olemme Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. Voit luottaa jokaisen juristimme ammattitaitoon ja näkemykseen. Ota yhteyttä, keskustellaan ja löydetään ratkaisu.

TAMPERE puh. 029 360 1200 Koskikatu 7 A HELSINKI puh. 029 360 1100 Unioninkatu 13 Tarvitset vain yhden osoitteen kak-laki.fi

Teksti ja kuvat: KONE

Kaikki optimaaliseen valaistukseen. 010 235 5151

info@lumixia.fi

Katso aluekohtainen myyjäsi osoitteesta: www.lumixia.fi


REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

Hanna Leena Jernberg:

Elämänkokemuksesta apua isännöinnissä

R

EIM Kymi Oy:n toimitusjohtaja Hanna Leena Jer nber g korostaa hyvän koulutuksen ja elämänkokemuksen merkitystä isännöitsijän työssä. ”Tässä ammatissa pitää pystyä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja hallitsemaan monia asioita. On hyvä, jos taustalla on hyvä koulutus tai ainakin jonkinlaista elämänkokemusta. Esiintymistaidot ovat tärkeät. Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa”, hän sanoo. Jer nberg aloitti REIM Kymi Oy:n toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Hän toimi väliaikaisena toimitusjohtaja elokuusta 2020. Tuolloin REIM Kymin pitkäaikainen toimitusjohtaja Marko Sipari menehtyi äkillisesti. Jernberg on tullut REIM Kymiin isännöitsijäksi vuonna 2018. Hän oli REIMillä Kouvolassa isännöitsijänä myös 2000-luvun alussa useita vuosia. Välillä hän työskenteli siivousalalla toimineessa perheyrityksessä toimitusjohtajana.

Hanna Leena Jernberg miettii, miten asiakkaita voi palvella aiempaa paremmin.

Ennen isännöitsijän tehtäviä hän toimi liikekirjanpitäjänä. Hän on suorittanut yo-laskentatoimenmerkonomin tutkinnon. Isännöintialalla hän on suorittanut IAT-, ITS-, AIT- sekä johtavan isännöitsijän ammattitutkinnon. Jernbergin mielestä isännöinnin haasteet liittyvät työ-

OE_ilmo_254x180mm_REIM_ISANNOINTISANOMAT_kantaosa_2021.indd 1

voiman saatavuuteen ja isännöitsijöiden ikärakenteeseen. ”Toimitusjohtajana katson eteenpäin: mietin, miten yritystä voi kehittää, miten tehdä entistä parempaa isännöintiä ja miten asiakkaita voi palvella entistä paremmin ja tarkoituksenmukaisemmin”, Jernberg sanoo.

23

EU:n komissio vaatii energiankulutuksen roimaa laskua

E

U:n komission vaatimukset rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi saattavat käydä Suomelle kalliiksi. Pelkästään julkiselle sektorille olisi vaatimusten mukaan tulossa 3,8 miljardin euron lisäkustannus vuosittain vuoteen 2030 asti. Komissio julkaisi heinäkuussa ilmastopaketin, joka sisältää yksityiskohtaisestikin toimia ilmaston lämpenemistä vastaan. EU:n tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuusdirektiivi on yksi Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvistä ehdotuksista. Komissio ehdottaa peruskorjausten vaatimustasoksi uudisrakentamisen ns. lähes nollaenergiarakennuksen. Korjausvelvoitteen soveltamisala nousisi Suomessa 0,9 miljoonasta 56 miljoonaan neliömetriin. Komissio ehdottaa, että myös kirkot ja historialliset rakennukset tulisivat nollaenergiatason peruskorjausvelvoitteen piiriin. Hallitus antoi syyskuussa edusnalle ns. U-kirjelmän komission uudesta energiatehokkuusdirektiivistä. Hallituksen mukaan taloudellisia kustannuksia ei vielä pystytä arvioimaan.

Komission ehdotus jakaa nykyisen energiansäästön velvoitekauden 2021–2030 kahdeksi kaudeksi. Uusi merkittävästi korotetulla tavoitteella oleva kausi olisi 2024–2030. Sen jälkeen kaudet jatkuisivat kymmenen vuoden jaksoissa. Uuden kauden säästötavoite nostettaisiin nykyisestä vuotuisesta 0,8 prosentin tasosta 1,5 prosenttiin. Uutta energiansäästöä pitäisi vuodessa saada 4,5 terawattituntia. Nykyinen tavoite on 2,4 terawattituntia. Viime vuonna päättyneellä kaudella tavoite oli 1,7 terawattituntia. Alustavien laskelmien mukaan direktiivi määrittelee Suomen energian loppukäytön

olevan vuonna 2030 noin 255 terawattituntia. Vuonna 2019 luku oli 301 terawattiatuntia. Vuosina 2024–2030 pitäisi energian käytöstä vähentää 40–45 terawattituntia. Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa vuoden 2030 tavoite on 290 terawattituntia. Sitä on pidetty haastavana tavoitteena. Energian loppukäyttö tarkoittaa energiaa, joka jää siirto- ja muuntohäviöiden jälkeen kotitalouksien, yritysten ja muiden kuluttajien käyttöön. Lukuun sisältyvät niin sähkön, lämmön, liikenteen polttoaineiden kuin teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutus.

26.10.2021 8.31.04


24

REIM ISÄNNÖINTISANOMAT

Kuka kävi viimeksi katolla?

TARKASTUS ON KATON YLLÄPIDON PERUSTA Kattotarkastajamme tuntevat vesikatot ja niiden yksityiskohdat. Ammattitaito on yhdistelmä vuosikymmenten kokemuksesta, uraauurtavasta kehitystyöstä sekä intohimosta kattoja kohtaan.

• Vesikaton PTS-kartoitus • Katon kuntotarkastus • Tasakaton SLD-tarkastus • Vuototarkastus ja akuutti paikkaus kuvallinen raportti ja ehdotus • Aina jatkotoimenpiteistä Valtakunnallinen palveluverkosto ammattilaisille kattotutka.fi OTA YHTEYTTÄ p. 010 680 4000 tai myynti@kattotutka.fi Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Varaudu tuholaisten torjuntaan helposti ja edullisesti ilman lisäkustannuksia! TorjuntaPlus kattaa asiantuntijan suorittaman tuholaistorjunnan ilman omavastuuta. Palveluun sisältyy mm. tunnistuspalvelu, joka varmistaa kuuluuko havaittu tuhoeläin korvattavien lajien joukkoon sekä torjunta-aineet ja muut tarvikkeet!

Uutta! Ensimmäisenä Suomessa ja vain Howdenin asiakkaille: taloyhtiö voi jatkossa suojautua kattavasti riitatilanteita varten perustajaurakoitsijaa eli grynderiä vastaan. Lisäksi perustajaurakoitsijan suorituskyvyttömyyden varalle tulee vakuutusturvaa taloyhtiön turvaksi. Kysy lisää OikeusturvaPlus-tuotteen laajennuksestamme!

Ota yhteyttä: 09 5420 2400, finland@howdenfinland.fi tai jätä yhteydenottopyyntö www.howdenfinland.fi