__MAIN_TEXT__

Page 1

ALUSTAAN TARTTUU JOPA 3,5 TONNIA LUNTA TIELTÄ 1/2019 tammikuu

PITKIEN YHDISTELMIEN AIKAKAUSI ALKOI TV-SANKARI SAARISEN HURJIMPIA REISSUJA EI KUVATTU

OSARATAS KEMI KEHITTI UUDEN RUNKORAKENTEEN

RUOTSISSA HAASTEITA 74-TONNISTEN REITTIEN KANSSA


Genuine Quality. Durable Trust.

DT Spare Parts

Autojen varaosat ja lisävarusteet y

� 1. Rekisteröid GIFT �

� Noin 40 000 tuotetta � 30 tuotekatalogia

2. Keräile 3. Valitse 4. Hyödy

a

yödy ain h – n a r r e k y Rekisteröid

� Nettipalvelut � 24 kuukauden takuu

com

rts. op.dt-sparepa sh m iu m re /p :/ http


ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555

20

Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

Harvinainen rinnetamppari pelastaa laskettelijan pulasta

SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Länsisataman muutoksista huolta yrittäjille Pelkona asiakashintojen nousu

5

Myötätuulista metsäkoneurakointia Metsäalalla menee hyvin

8

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti

Teemana HCT Asetuksen faktat tiivistettynä

10

Ruotsissa haasteita 74-tonnisten kanssa Ajoa vain rajatuilla reiteillä

18

PAINOPAIKKA Forssa Print

Vetolaitteissa korjattavaa Tekniset viat onnettomuuksien syinä

26

Länsirannikon suurin testikenttä Parhaat ahtaajat

35

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %. 1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

HCT vie perusväylänhoidosta miljoonia

V

irkamiehet sallivat HCT-yhdistelmät sellaisella vauhdilla, etteivät aivan itse ehtineet kyytiin mukaan. Valtion teillä on ainakin 1 233 liittymää, joissa uusilla pitkillä yhdistelmillä on vaikea ajaa. Liittymien korjaus maksaa 65 miljoonaa euroa. Summa aiotaan kaapia perusväylänpidon rahoista, vaikka eurot olisi kipeästi tarvittu tieverkon perusparannukseenkin. Liittymien korjaus kestää viitisen vuotta. Jos Bernerin ministeriössä olisi haluttu ajatella autoilijoiden turvallisuutta, olisi liittymät kunnostettu ensin ja sen jälkeen annettu lähtölupa HCT:lle. Myös kunnat ja kaupungit omistavat ongelmallisia liittymiä ja liian pieniä taukopaikkoja. Näistä päättäjillä ei ole aina kunnon tietoa. Kuopiolaiset laskivat katualueellaan olevan pelkästään vanhoille 25,25-metrisille yhdistelmille 140 hankalaa liittymää. Tamperelaiset taas eivät löytäneet alueeltaan kuin yhden ongelmallisen tulppaliittymän ja kaksi kehnoa ramppia. Kuntaliiton mielestä ajoreittien parantaminen on kallista ja hankalaa. On halvempaa ja helpompaa iskeä kadunvarteen liikennemerkki, joka kieltää ajon pitkällä yhdistelmällä. Kaikki eivät tätäkään ehtineet tehdä, joten vastuu selviytymisestä jäi kuljettajan harteille. Eräs HCT-yhdistelmän hankkinut autoilija kertoikin pelänneensä, että perävaunun kulmiin tarttuu matkan varrella liikennemerkkejä. Ei niitä näkynyt, vaikka autolla ajettiin muuallakin kuin pääväylillä. Toivon yhtä turvallista matkaa myös muille kuljettajille. Sari Järvinen, päätoimittaja

Seuraava Raskassarja ilmestyy 12.4.2019. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 14.3.2019.

ALUSTAAN TARTTUU JOPA 3,5 TONNIA LUNTA TIELTÄ 1/2019 tammikuu

PITKIEN YHDISTELMIEN AIKAKAUSI ALKOI TV-SANKARI SAARISEN HURJIMPIA REISSUJA EI KUVATTU

OSARATAS KEMI KEHITTI UUDEN RUNKORAKENTEEN

RUOTSISSA HAASTEITA 74-TONNISTEN REITTIEN KANSSA

KANNEN KUVA: SARI JÄRVINEN


Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Rovaniemi

JOENSUU

Kemi

Joen Truck Center Oy Lentoasemantie 10 D p. 0400 959 052

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy

Oulu

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy

Iisalmi

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Joensuu

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Kauhajoki Ikaalinen Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola


UUTISET

Länsisatamaan tulee jäämään ainoastaan kymmenisen kaistaa check-in-alueen jonotusta varten.

Länsisataman muutosten pelätään nostavan jopa asiakashintoja Länsisatamaa käyttävät kuljetusyrittäjät toivovat muutosta hankaliin pysäköintijärjestelyihin. Teksti ja kuva: ANU KARPPI

E

nsin se on pois katteesta ja lopulta siirtyy myös asiakashintoihin, uumoilee Hans Ahola. Ahola on Ahola Transportin toimitusjohtaja ja huolissaan Helsingin Länsisataman muutoksista. Länsisatamassa otettiin käyttöön uusi raskaan liikenteen lähtöselvitystapa, jossa check­-i­n tehdään ajoneuvosta käsin ja raskaan liikenteen autot otetaan noin kahdesta kolmeen tuntia ennen lähtöä sataman laiturialueelle odottamaan laivaan ajoa. Odotusalueet katoavat satamasta kuluvan vuoden aikana kokonaan. Vain jonotusalue lähtöselvitykseen säilyy. Ahola pitää uutta lähtöselvitystapaa hyvänä, mutta näkee odotusalueen poistumisessa suuren haasteen. – Tämä aiheuttaa aika paljon lisäkustannuksia meille, kun on vaikea ohjata kuljetuksia niin, että saadaan työajat täsmäämään ja löydetään parkkipaikat kaupungin ulkopuolelta, Ahola kuvailee. Taustalla syynä on kaupungin politiikka. Helsingin Satama joutui luovuttamaan alueitaan kaupungin asuntorakentamiselle.

Helsingin Sataman rahtiliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Jukka Kallio tietää, että uusi järjestelmä pitää sisällään herkkyyksiä ja vaatii toimiakseen monen asian onnistumista. – Kyllä se toimii, mutta jos joku rekka on jätetty väärin seisomaan, se voi aiheuttaa ruuhkaa katuverkkoon. Homman juju on se, ettei alueella makuuteta rekkoja, Kallio luonnehtii. Ennen rekat olivat jopa öitä satamassa. Sellaiseen ei tulevaisuudessa ole keskustan satamissa mahdollisuutta. – Tämä vaatii oikea-aikaisuutta, joka tulee tulevaisuudessa vain korostumaan, kun Jätkäsaaren rakentaminen etenee, Kallio jatkaa. Vastaavanlaisia käytäntöjä on muualla päin maailmaa eikä Länsisataman käytäntö ole uusi. Ahola Transportilla asiaan toivotaan muutosta. Ajojärjestelyiden hankaloituminen on harmittavaa ja pienentää yhtiön katteita. – Se vie aina aikaa, ennen kuin tällaista saa siirrettyä hintoihin. Suorat kulut saa helposti, mutta tässä tulee paljon muutakin, Ahola laskeskelee. Ahola Transport on ollut muiden Länsisa-

tamaa käyttävien kuljetusyrittäjien kanssa puheissa ja heillä olisi toive saada tapaaminen sataman edustajien kanssa ja käydä läpi ratkaisuvaihtoehtoja. Helsingin Satama pyrkii ohjaamaan rahtiliikenteen kasvun pois kaupunkisatamista ruuhkaisimpina aikoina. Satamassa on otettu vuodenvaihteessa käyttöön rekkamaksut aamun ja iltapäivän ruuhkaisimpina aikoina. Samaan aikaan Vuosaaren sataman kapasiteettia pyritään saamaan parempaan käyttöön taloudellisilla kannustimilla. Kaupunkisatamissa on korotettu maksu kello 7.30-9.00 ja 15.15.-17.00 välisillä lähdöillä. Korotus on 15 euroa / kuorma-auto. Vastaavasti Vuosaaren satamassa hintaa on alennettu kymmenen euroa. Eli yhteensä ero on jopa 25 euroa / ajoneuvo. – Kyse ei ole pelkästään Vuosaareen ohjaamisesta, vaan tällä pyritään myös ohjaamaan muille lähdöille. En usko, että Vuosaareen alkaisi kovin paljoa ohjautua liikennettä, koska siihen on tietyt syyt, miksi kaupunkisatamia käytetään: lähtöjä on niin paljon, Kallio tiivistää. ■

RASKASSARJA • 5


SV AxLS Nostavat vaimentimet

• • • • •

Nostokyky 1900 kg / kpl @ 200 bar Maksimikuormitus staattista päätyvaimennusta vastaan: 50 kN Vaimennusvoimat ovat vastaavat kuin tuotteissa, joita valmistamme yleiskäyttöön kyseiseen ajoneuvoon. Vaimentimien minimi- ja maksimimitat poikkeavat alkuperäisestä, koska rakennemitta on kasvanut nostotoiminnon myötä. Nämä mitat ovat mallikohtaisesti sovittu aina yhteistyössä tilaajan kanssa. Koska minimi- ja maksimimitat ovat poikkeavia tavalliseen malliin verraten, on akselin ja jousituksen liikkeet rajoitettava siten, ettei iskunvaimentimesta tule liikkeen rajoitinta.

Nostavaa vaimenninta käyttämällä saavutat mm. seuraavia hyötyjä:

! • • • • •

HUOMIO päälirakentajat: OE asennuksessa ei tarvita erillistä nostosylinteriä- tai paljetta, myös erilliset kiinnityskorvakkeet voidaan jättää pois. Tilan säästö Ylösnostettua akselia voidaan hyödyntää myös vastapainona Ilman kuormaa ajettaessa akseli(t) ylösnostettuna säästät rengaskuluissa Akseli(t) ylösnostettuna mahdollistaa kääntymisen pienemmässä tilassa

SV nostavilla vaimentimilla voidaan myös korvata ilmapalkeilla toteutettu akselin nosto

Suomen Vaimennin Oy valmistaa nostavia vaimentimia ajoneuvokäyttöön. Tämä vaimennintyyppi poikkeaa merkittävästi normaalista vaimentimesta, koska vaimentimen perusrakenteeseen on lisätty erillinen nostopiiri. Vaimennusominaisuudet ovat kuitenkin normaalit, käyttökohteen mukaan sovitetut.

FORSSA | HYVINKÄÄ | IISALMI | IKAALINEN | JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAUHAJOKI | KEMI | KOTKA | K


Uusi pumppuyksikkö

nostaville vaimentimille

Max paine: 200 bar • Max nostokyky: n. 1900 kg / kpl • Max virta (sulakekoko): 80 A Suomen Vaimennin Oy on kehittänyt nostaville vaimentimilleen uuden pumppuyksikön 2 akselin nostoon. Uusi pumppu on suunniteltu tilanteisiin, missä ajoneuvosta halutaan nostaa 2 akselia. Nosto voidaan toteuttaa akselikohtaisesti eli voidaan nostaa vain toinen akseli tai molemmat.

Toimitukset uutuustuotteellemme alkavat kevään 2019 aikana

Suomessa valmistetut!

www.suomenvaimennin.fi SV AxLS nostavat vaimentimet saatavilla Raskassarja-liikkeistä kautta maan. Kysy tarjous asennuksesta.

KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIETO | OULU | PORI | ROVANIEMI | TORNIO | VANTAA


TALOUS Henkilökunta on tärkeä Jorma Hirsimäelle. Ponsse Scorpionin ohjaimissa Kai Ristolainen.

Myötätuulista metsäkoneurakointia Lapualaisessa JP Metsäkoneurakointi Oy:ssä katsotaan tulevaisuuteen levollisissa tunnelmissa, sillä metsäalalla puhaltaa myötäinen tuuli. Teksti ja kuvat TOMI OLLI

J

P Metsäkoneurakoinnin toimitusjohtaja Jorma Hirsimäen mukaan yrityksen viime vuosi oli erittäin hyvä. – Se oli ennätyksellisen työntäyteinen, samalla liikevaihtomme kasvoi lähes viisitoista prosenttia. Eniten lisääntyivät hakkuut ja lähikuljetukset, eli aivan perustyö. Syynä on metsäteollisuuden ja koko metsäsektorin hyvä veto. Hirsimäki näkee suotuisan tilanteen jatkuvan myös vuonna 2019. – Ainakin meillä on kalenteri jo täynnä pitkälle kevääseen. Uskon tämän vuoden olevan varsin samanlainen kuin viime vuosi. – Metsäalan positiivinen vire on kokonaisuudessaan erittäin tärkeää, sillä tässä maassa moni saa toimeentulonsa metsästä. Hirsimäellä on pitkä kokemus metsäalalta, hän on toiminut yrittäjänä vuodesta 1994 lähtien.

8 • RASKASSARJA

– Lähdin silloin osakkaaksi tuttavani omistamaan Kauhavan Metsäkoneurakointi Ky -yritykseen. Kaksi vuotta myöhemmin vaihdoimme yrityksen nimeksi JP Metsäkoneurakointi. – Kaverini jäi vuonna 2006 pois yrityksen hommista, ja siitä lähtien olen vastannut toiminnasta yksin. JP Metsäkoneurakoinnin osalta tärkeintä kasvuun aikaa olivat vuodet 2006-2008, milloin asiakasyritykset alkoivat haluta yhä suurempia kokonaisuuksia. Lapualaisyritys käytti tuolloin investointeihin noin kaksi miljoonaa euroa. – Meille tuli suurimmaksi ja tärkeimmäksi asiakkaaksi UPM, mikä antoi turvan vahvoihin investointeihin. UPM on myös pysynyt asiakkaanamme tuosta hetkestä lähtien. – Asiakkainamme on myös metsänomistajia sekä metsänhoitoyhdistys. Päätyönämme on koneellinen puunkorjuu ja metsän-

pohjien uudistustyöt/koneellinen taimien istutus. Teemme lisäksi kaivinkonetöitä sekä maa-aineisten kuljetuksia. Seitsemän kunnan alueella toimivan yrityksen palkkalistalla on 25 työntekijää. Lisäksi tärkeitä toiminnan palasia ovat viisi osaurakoitsijaa. JP Metsäkoneurakoinnilla on myös massiivinen konekanta, sillä työmailla hurisee seitsemän hakkuukonetta ja kuusi ajokonetta. Kaikki koneet ovat Ponssen. Lisäksi konekantaan kuuluvat kolme Doosan-kaivinkonetta, viisi koneenkuljetusautoa sekä Seinäjoen KTK:n ringissä oleva sorakasettiauto. Hirsimäki näkee silti henkilökunnan merkityksen huomattavasti koneita tärkeämpänä. – Toiminnan perusta on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta. Koneilla ei tee mitään, ellei henkilökunta ole asiansa osaavaa ja töidensä tasalla. – Olen iloinen, että meille töihin tulleista


TALOUS ovat monet olleet palkkalistoillamme useita vuosia. Minulle on samalla tärkeää olla heitä kohtaan hyvä ja reilu työnantaja. Hirsimäki kokee myös olevansa yrittäjä vapaa-ajallakin. Hän katsoo tuolloinkin metsiä yrittäjän silmin. – Varsinkin harvennushakkuita ja taimikonhoitoa soisi tehtävän runsaammin. Samalla lisääntyisi arvopuun kasvu, jolle on kovasti kysyntää. Ajattelenkin joskus metsien ohi ajellessa, että olisi taas kirveelle töitä. – Näen silti metsien hoidon kuitenkin kohentuneen kokonaisuudessaan viime vuosina huomattavasti, eli suunta on parempaan päin. Hirsimäen mielessä siintää myös jo sukupolvenvaihdos, sillä hänen poikansa on lähivuosina astumassa yrityksen johtoon. – Poika opiskelee parhaillaan liiketaloutta, ja on jo jonkin verran mukana kuvioissa. Kun aikanaan teemme sukupolvenvaihdoksen, ja nuorimies astuu johtoon, olen ajatellut autella häntä ja hypätä vaikka koneiden puikkoihin, Hirsimäki hymyilee. ■

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Korkealaatuiset voimansiirron varaosat

Kattava valikoima varaosia raskaan kaluston paineilmajärjestelmiin

JP Metsäkoneurakointi toimii seitsemän kunnan alueella.

Moottoripyörämies ja Ponsse MC Pohjalaisyrittäjällä on työasioiden nollaamiseen hyvä keino, silloin käynnistyy moottoripyörä. – Se on minulle tärkeä henkireikä, harmi vain että talvi asettaa sille omat rajoituksensa. Moottoripyöräily on kuitenkin mahtava harrastus, sen tuoman vapauden tunteen mukana unohtuvat työpuolen stressit ja kiireet. Viime kesänä Hirsimäen pyörä kiisi teitä vajaat 10 000 kilometriä. Hän myös käyttää moottoripyörää työajoon niin paljon kuin se on järkevästi mahdollista. – Enemmänkin olisin halunnut ajaa, mutta kesä oli töiden osalta kiireinen. Toimitusjohtaja tekee moottoripyörämatkoja Ponsse MC:n kanssa. – Ajelemme noin kahdenkymmenen hengen ryhmällä eri maissa. Viime kesänä olimme Ranskan Alpeilla ja ensi kesäksi suunnittelemme Yhdysvaltojen matkaa. – Reissuilla ei kuitenkaan juurikaan puhuta työasioista, ne ovat mielen tuuletusta pyörillä liikkuen.

Sylinteriputket ja männät Nokka- ja kampiakselit Laakerit

Käynnistinmoottorit ja -laturit vaativaan käyttöön

RASKASSARJA • 9


KUVA SARI JÄRVINEN

HCT Kuljetusliike A. Peltola Oy:n 32-metriset yhdistelmät kuljettavat Lidlin ja Valion elintarvikkeita.

Pituudesta hyödyt irti Asetusmuutos mahdollistaa lukuisia uusia yhdistelmävaihtoehtoja. Osa autoilijoista tekee muutokset myöhemmin, kun vetoauton vaihto tulee muutenkin ajankohtaiseksi, osa selviää muokkaamalla vanhaa kalustoaan.

V

iimeistään sen jälkeen kun HCT-asetus tuli voimaan 21. tammikuuta, moni kappaletavaraa kuljettava on pohtinut, olisiko yli 25,25 metrin pituinen yhdistelmä järkevä hankinta. Pitkien menijöiden odotetaan säästävän eniten kilometrejä juuri täysperävaunuyhdistelmillä liikkuvilla kappaletavara- ja elintarvikekuljetuksilla. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan jatkossa ajot vähenevät suurempien kuormien vuoksi noin 100 miljoonaa kilometriä vuodessa. Vaikka painavimpien yhdistelmien suurimpia sallittuja painoja ei HCT-asetuksessa nostettu yli 76 tonnin, metsäteollisuuden tuotekuljetuksissa pelkän pituuden kasvattaminen vähentää ajosuoritetta noin 10 miljoonaa kilometriä vuodessa. Osalle pakkauskokoja noin kymmenen metrin kuormatila on optimaalinen. Täysperävaunuyhdistelmässä auton kuormatilan kasvattaminen mahdollistaa myös paremmat painojakaumat auton ja perävaunun välillä. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kuljettajien palkkakustannuksissa voidaan säästää pidemmillä matkoilla tilavuusperus-

10 • RASKASSARJA

teisissa kuljetuksissa yhtä paljon kuin polttoainekuluissa. Valtakunnan tasolla säästöä tulisi molemmista noin 30 miljoonaa euroa. Kuormakoko ei juuri palkkaan vaikuta, mutta säästöä voisi virkamiesten mukaan syntyä purku- ja lastausvaiheessa. Jokainen perävaunun irrotus ja kytkentä kestää noin 15 minuuttia. Enimmäispituuksien kasvu ja tiettyjen puoliperäyhdistelmien enimmäismassojen nosto kiinnostavat myös merikontteja kuljettavia. Merikonteista reilusti yli puolet liikkuu puoliperävaunuyhdistelmillä, joista suuri osa voitaisiin korvata yhdistelmillä, joilla kulkee kaksi pitkää merikonttia kerrallaan nykyisen yhden sijasta. Osa kuitenkin painaa niin paljon, ettei pelkästä pituuden kasvattamisesta ollut hyötyä. Noin joka kolmas kuljetusyrittäjä aikoo hyödyntää lisäpituutta. Näin ennusti SKAL ry:n vuoden 2019 ensimmäinen kuljetusbarometri. Osa kuljetusyrittäjistä malttanee mielensä siihen asti, kun tulee muutoinkin tarve uusia vetokalustoa. Tämä saattaa näkyä noin 12-metristen autojen myynnin kasvuna. Joskus riittää vanhan kaluston päivittämi-

nen. Nykyiset autot ja perävaunut voidaan suurelta osin hyödyntää pienin muutoksin. Tosin lyhyille 4-akselisille rahtiautoille ei tällä saralla löydy uutta elämää. Vanhojen puoliperävaunujen akselit vaativat yleensä päivittämistä ja vetokidat on asennettava, jotta stabiliteettiin ja kääntyvyyteen liittyvät vaatimukset täyttyvät ensimmäisenä perävaununa. A-double-yhdistelmään voi usein kiinnittää viimeiseksi vanhan perävaunun. A-doublella tarkoitetaan kuorma-auton, puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun tai kuorma-auton, puoliperävaunun, apuvaunun ja toisen puoliperävaunun yhdistelmää. Pitkien puoliperävaunujen ja täysperävaunuyhdistelmien puolesta puhuvat melko kustannustehokkaat hankinnat. Puoliperävaunun pidentäminen noin viidellä metrillä nostaa kustannuksia suhteellisen vähän. Yhden tai kahden ohjautuvan akselin lisääminen on myös kohtuullisen edullinen toimenpide. ■ Lähde: Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta / Muistio. Tiivistelmä: Sari Järvinen.


HCT

Asetusmuutos pähkinänkuoressa 1. Muun auton kuin M2- ja M3-luokan (eli linja-auto) ajoneuvon suurin tiellä sallittu pituus muuttui 12 metristä 13 metriin. 2. Puoliperävaunun uusi vetopituus on 18 metriä ja varsinaisen perävaunun pituus 16 metriä. 3. Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu pituus kasvoi 16,50 metristä 23 metriin. 4. Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän suurin tiellä sallittu pituus on jatkossa 20,75 metriä nykyisen 18,75 metrin sijaan. 5. Kuorma-auton ja yhden tai useamman perävaunun yhdistelmän suurin tiellä sallittu pituus kasvoi 25,25 metristä 34,50 metriin. Vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa muuttui samalla 21,42 metristä 29,24 metriin. 6. Auton ja keskiakseliperävaunun suurin sallittu massa kasvoi 44 tonnista 50 tonniin. 7. Uusille pidemmille nykyistä useampiakselisille yhdistelmille sallitut massat ovat kymmenenakselisena 74 tonnia ja vähintään 11-akselisena 76 tonnia ilman paripyörävaatimusta. 8. Vähintään neliakselisen, enintään 30 tonnin massaisen perävaunun ääriakselivälin on oltava vähintään 4,7 metriä. Vähintään viisiakselisen, enintään 36 tonnin massaisen perävaunun ääriakselivälin on oltava vähintään 6,7 metriä.

Siltasääntö laajeni perävaunuihin • Varsinaisen perävaunun massa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 350 kilogrammaa jokaiselta 0,10 metriltä, jonka perävaunun äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä. • Sama pätee vetävän ajoneuvon takimmaiselle telille ja perävaunun etummaiselle telille. Näille kohdistuvien massojen summa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 350 kilogrammaa jokaiselta 0,10 metriltä, jonka telien äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä.

Pitkien pakolliset lisävarusteet • Epäsuoran näkemisen laitteet yhdistelmän sivujen havainnointia varten • Vetoauton kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä • Kaistavahtijärjestelmä • Elektroninen ajonvakautusjärjestelmä • Sähköohjatut jarrut kaikissa yhdistelmän ajoneuvoissa • Kuljettajalla tulee olla mukanaan selvitys lisävarusteista • Ajoneuvojen sivuilla heijastavat ääriviivamerkinnät sekä äärivalaisimet viimeisessä perävaunussa* • Kilpi, johon on vähintään 200 millimetriä korkein kirjaimin merkitty ”PITKÄ”, ”LÅNG” tai ”LONG”** Koskee yli 20-metrisiä kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmiä sekä yli 28-metrisiä yhdistelmiä. Kehittynyttä hätäjarrutus-, kaistavahti- ja elektronista ajonvakautusjärjestelmää ei kuitenkaan edellytetä neli- tai useampiakseliselta autolta eikä N3G-luokan ajoneuvolta (maastoauto). * Yli 18,75-metrinen kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä ja yli 25,25-metrinen muu ajoneuvoyhdistelmä ** Yli 25,25-metriset ajoneuvoyhdistelmät

77-tonninen hybridiyhdistelmä sallittaisiin Valtiovalta tiedotti, ettei se nosta yhdistelmien suurimpia enimmäispainoja 76 tonnista ylöspäin. Jos tarkkoja ollaan, näin virkamiehet kuitenkin tekivät. Poikkeus koskee asetusuudistuksessa vaihtoehtoista käyttövoimaa käyttäviä ajoneuvoja eli hybridejä. Tällaisella vetoautolla kulkeva yhdistelmä saa ylittää suurimman sallitun massan vaihtoehtoisen käyttövoiman lisäpainon verran. Massa saisi kuitenkin ylittyä enintään tonnilla. Uutinen on hyvä esimerkiksi Sisun hybridien ostajille, sillä aiemmin vain ajoneuvon suurinta massaa on voitu korottaa hybridin laitteiden painon verran.

Jatkuu sivulla 13.

RASKASSARJA • 11


Aika on rahaa. Sinulla on aikataulut jotka eivät saa pettää, etkä tarvitse ylimääräisiä ongelmia koneiden rikkoutumisesta. Tarvitset tuotteet ja partnerin johon voit luottaa. Yhteistyökumppanin, joka todella ymmärtää mitä raskaskalusto tarkoittaa. Valvolinen kanssa voit luottaa huippu laadukkaisiin tuotteisiin, jotka suoriutuvat raskaimmistakin olosuhteista. Tuotteet ovat suunniteltu lisäämään luotettavuutta, tehokkuutta ja suorituskykyä. Käytännön kokemuksemme ja palvelumme myötä teemme työmme niin, että sinä suoriudut omastasi. Koska me tiedämme, että siitä suoriutumiseen vaaditaan vain kolme asiaa. Verta, Hikeä ja Öljyä.

Löydä paikallinen jälleenmyyjäsi: www.valvolinefinland.fi

SPECIALISTS IN HEAVY DUTY LUBRICANTS


HCT

Kääntyvyysvaatimuksista huolimatta osa risteyksistä ja liittymistä on liian ahtaita pitkille yhdistelmille. Jos jotain sattuu, lainsäätäjä on sälyttänyt vastuun vahingosta kuljettajalle. KUVA SARI JÄRVINEN

Vaikeaselkoinen kääntyvyyskaava – vakausvaatimus kuin puutavara-autolla Vanhan kääntyvyysvaatimuksen mukaan ajoneuvon tulee pystyä ajamaan 360 astetta ympyrässä, jonka ulkosäde on 12,5 metriä ja sisäsäde 2 metriä. Tämä ei onnistu uudelta noin 33-metriseltä yhdistelmältä, sillä se törmäisi omaan takakulmaansa. Puoliperän kääntyvyys on huonompi kuin saman kokoluokan täysperäkollegan. Lainsäätäjä ottikin käyttöön uuden kääntyvyysvaatimuksen yli 18,75-metrisille yhdistelmille ja yli 16,50-metrisille auton ja puoliperän yhdistelmille. Yllä mainitussa liikenneympyrässä näiden tulee pystyä kääntymään 120 astetta. Samalla perävaunun takakulma ei saa pyyhkäistä yli 0,80 metriä ulkokaarteen suuntaan ja rapsia mukaansa liikennemerkkejä ja koiranulkoiluttajia. Auton takakulman sivusiirtymälle on aiemminkin ollut raja-arvot, mutta perävaunulla ei vastaavia vaatimuksia ole ollut.

kaavalla: ”R 12,5 120 astetta = X+A*lppv+B*ltpv+C*lvk+D*lva+E*lppv*ltpv+F*lppv*lvk+G*lppv*lva+H*ltpv*lvk+I*ltpv*lva+J*lvk*lva+K*lppv2+L*ltpv2+M*lvk2+N*lva2.” Traficom myöntää itsekin, että laskukaavat saattavat näyttää ”ensimmäisellä silmäyksellä pitkiltä ja monimutkaisilta”. Suunnittelijoiden avuksi markkinoille onkin kehitetty tietokoneella käytettäviä sovelluksia, jotta kääntyvyydet voidaan laskea.

Pitkän auton ja puoliperävaunun riittävä kääntyvyys voidaan näppärästi laskea Traficomin (ent. Trafi) määräyksestä löytyvällä

Kolminivelisen yhdistelmän stabiliteetti on haastava kokonaisuus. Huonosti mitoitettuna sillä on taipumusta linkkuuntua ja liuk-

Lieventäviksi seikoiksi lasketaan teliakselin akselinnosto- tai akselinkevennyslaitteet, jos ne parantavat ketteryyttä hitaassa ajossa. Vaatimuksen täyttyminen pitää osoittaa kuljetuksen mukana pidettävin teknisin tiedoin. Laskelmista huolimatta jotkut risteykset ja liittymät ovat liian ahtaita pitkille yhdistelmille. Jos jotain sattuu, lainsäätäjä on sälyttänyt vastuun vahingosta kuljettajalle.

kaalla ajo on rauhatonta. Tämän vuoksi liikenne- ja viestintäministeriö asetti tietyille yhdistelmille tekniset vakausvaatimukset, joita Traficom tarkensi määräyksessään. Ne vastaavat tyypillisen nykyaikaisen 4+5-akselisen puutavarayhdistelmän arvoja. Toisaalta vakausvaatimukset ovat hieman tiukemmat kuin tavallisen 25-metrisen auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmässä. Vakausvaatimus koskee seuraavia: varsinainen perävaunuyhdistelmä; kuorma-auton, puoliperävaunun, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdistelmä; kuorma-auton apuvaunun ja kahden puoliperävaunun yhdistelmä; kuorma-auton varsinaisen perävaunun ja puoliperävaunun yhdistelmä sekä kuorma-auton ja kolmen puoliperävaunun yhdistelmä. Lähde: Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta / Muistio ja Traficomin määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista. Tiivistelmä: Sari Järvinen.

VAK-kuljetusten massat kasvoivat Tähän asti tavallisessa liikenteessä olevat 68-tonniset VAK-yhdistelmät ovat kulkeneet vähintään neliakselisen vetoauton ja neliakselisen perävaunun voimin. Nyt sallitaan myös vetoauton ja kahden puoliperävaunun muodostamat 68-tonniset, vähintään kahdeksanakseliset yhdistelmät. Tällaisen voi rakentaa vähintään neliakselisesta vetoautosta. Kolmiakselinenkin riittää, kun perässä seuraa kaksi puoliperävaunua. Tällainen B-juna on tavanomaisesti mitoitettuna vastaavaa auton ja varsinaisen perävaunun muodostamaa yhdistelmää vakaampi. Puoliperäyhdistelmä on myös vetoauton huollon ja korjausten kannalta parempi. Koska vaarallista ainetta sisältävää puoliperävaunua ei saa viedä korjaamotiloihin, sen saa nopeasti irti vetoautosta. Lisäksi kolmiakselisen vetoauton ja vähintään viisiakselisen puoliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa on nyt 64 tonnia vanhan 60 tonnin sijaan.

RASKASSARJA • 13


KORKEALAATUISET VOIMANSIIRRON VARAOSAT RASKAASEEN KALUSTOON

298154 C.E.I Akseli-/ratassarja Scania RBP-835

154219 C.E.I kytkentäholkki tasauspyörästön lukolle Scania R/RB 660/662

102536 C.E.I kytkinakseli Volvo AT2812C-D / ATO3112C-D

105202 C.E.I vaihteiston sivuakseli Scania GRS(O) 905/925

141208 C.E.I haarukka ristilukolle Scania RB660/662

298877 C.E.I Korjaussarja pääakselille Volvo AT/ATO -vaihteistot

NÄRHI JOENSUU (1) Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma–pe 8–18, la 9–15

NÄRHI KUOPIO (2) Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma–pe 8–18, la 9–15

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) Palokanorsi 12 40270 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma–pe 7.30–20, la 9–15

NÄRHI LAPPEENRANTA (4) Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma–pe 8–18

info@narhi.com · www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA


HCT

HCT-kokeiluissa yli 30-metrisillä yhdistelmillä ehdittiin ajaa yli 15 miljoonaa kilometriä.

KUVA JARI MALM

Painavammat puoliperäyhdistelmät sallittiin Puoliperävaunuyhdistelmä voi nyt painaa 74 tai 76 tonnia. Samalla siltasääntö laajeni perävaunuihin, mikä rajoittaa joidenkin vanhojen maansiirtoajossa olevien perävaunujen käyttöä.

T

ammikuun 21. päivän jälkeen on Suomen teillä ollut laillista ajaa ilman poikkeuslupaa puoliperävaunuyhdistelmällä, jossa renkaat rullaavat näyttävässä 11 akselin rivistössä. Tällä yhdistelmällä massaa voi olla 76 tonnia, vihdoin siis saman verran kuin täysperäyhdistelmälläkin. Sama pätee auton ja varsinaisen perävaunun tai auton ja useamman perävaunun yhdistelmään. Kymmenakselisessa kuormajuhdassa enimmäispainoa saa olla 74 tonnia. Paripyörävaatimukset eivät kyseisiä perävaunuja rasita. Sen sijaan jos liikkeellä on 76-tonnisella yhdeksänakselisella yhdistelmällä, paripyörät on edelleen pultattava paikoilleen. Samana tammikuisena päivänä muuttui Suomen teillä paljon muutakin. Kuljetukset rajan yli Norjaan ja Ruotsiin helpottuivat. Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa on uuden asetuksen mukaan 50 tonnia, vanhan 44 tonnin sijaan. Muutos vastaa Norjassa ja Ruotsissa voimassa olevaa enimmäismassaa. Uudet pidemmät ja raskaammat puoliperävaunuyhdistelmät tulivat mahdollisiksi yli 3-akselisien telien ansiosta. Kun telirakenteen ääriakseliväli on tarpeeksi kaukana toi-

sistaan, eivät sillat nitise. Myös monissa pidemmissä varsinaisissa perävaunuissa neliakselinen teli on takana käypä ratkaisu. Neljäs akseli tuo lisää massaa telille ja saman verran painon lisäystä puoliperävaunuyhdistelmän massaan. Kokeilujen perusteella ääriakseliväliltään yli 4,7 metriä pitkä neliakselinen teli pystytään toteuttamaan nykyisin markkinoilla olevilla komponenteilla. Esimerkiksi 68-tonnisen säiliöpuoliperävaunuyhdistelmän 4-akseliseksi veturiksi voi valjastaa enimmäispainoltaan 32-tonnisen auton. Tällöin puoliperässä on oltava vähintään viisiakselinen teli, jossa akselien välin on oltava enemmän kuin 1,3 metriä ja äärimmäisten akselien välin suurempi kuin 6,7

metriä. Perävaunun suurin sallittu telille kohdistuva massa on tällöin 36 tonnia. Uusi asetus tuskin ilahduttaa kaikkia autoilijoita, sillä eräiden maansiirtotyössä olleiden lyhyiden ja raskaiden perävaunujen meno tyssää. Syynä on uusi siltasääntö. Suurempien telimassojen vuoksi ministeriö vaati perävaunuille vastaavan siltasäännön kuin 5-akselisille autoille. Siltasääntöjen suhteen autoilijat saivat viiden vuoden siirtymäajan: vaatimus koskee ennen 1.4.2019 käyttöönotettua perävaunua vuodesta 2024 alkaen. Erityistapauksissa käyttöä voidaan jatkaa poikkeusluvalla perävaunun suunnitellun käyttöiän loppuun asti sellaisilla reiteillä, joilla ei ole kriittisiä siltoja. ■

Perävaunun telille kohdistuvat suurimmat enimmäismassat • 27 tonnia: neli- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä • 30 tonnia: neli- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä ja telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 4,7 metriä • 36 tonnia: viisi- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä ja telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 6,7 metriä.

RASKASSARJA • 15


ARKTISET IDEAT KUVA KIRSI KANERVA

Uusin keinoin eroon lumesta ja jäästä

Sopivalla kelillä HCT-yhdistelmän perävaunu saattaa kerätä lunta ja jäätä 3,5 tonnia reilun 200 kilometrin matkalla Kemijärveltä Kemiin. Kokeiluhankkeessa tutkittiin, miten ja mihin ylimääräinen lasti kerääntyy. Myös uusia tapoja lumen ja jään sulattamiseksi kehiteltiin.

Teksti TIMO REHTONEN

A

rctic Truck Platooning Challenge -hankkeen tavoitteena oli innostaa raskasajoneuvojen valmistajat testaamaan kalustonsa autonomista liikkumista arktisissa olosuhteissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kahden rekan liikkuessa peräkkäin vain ensimmäisessä on kuljettaja. Autonomisesta ajosta on jo käytännön kokemusta, kun vuonna 2016 kuusi suurta ajoneuvovalmistajaa toteutti autonomisen testiajon lähes 1 500 kilometrin matkalla Södertäljestä Rotterdamiin. Ajoneuvovalmistajat eivät autonomisesta ajon testaamisesta pohjoisessa innostuneet, mutta hankkeessa pyrittiin kehittämään myös uusia tapoja ajoneuvon rakenteisiin kertyvän lumen poistamiseen arktisissa olosuhteissa. Raskaan liikenteen rakenteita rasittavan ja ajoturvallisuutta heikentävän lumi- ja jääkuor-

16 • RASKASSARJA

man olemassaoloa ei voi väheksyä – esimerkiksi keminmaalaisen Pohjaset Logistics Oy:n Kemijärvi–Kemi-reitillä liikkuvissa hakeyhdistelmissä voi jäätä ja lunta kertyä huonoimmalla kelillä yhden reissun aikana jopa 3,5 tonnia. Normaaleissa talvioloissakin, siis vaikka lunta ei sada ja lämpötila vaihtelee pakkasesta lauhaan, lunta kertyy tasaisesti. Silloinkin perävaunuja täytyy sulattaa vähintään kahden viikon välein. Pohjaset oli mukana sulatustoimintojen kehitystyössä. Kunnossapidosta ja tuotekehityksestä vastaava Risto Pohjanen kertoo, että hankkeen edetessä syntyi kehityskelpoisia ideoita, vaikka varsinaista laitetta ei saatukaan valmistettua. – Ilmavirran ohjaaminen ja rungon alaosan kotelointi olisivat hyödyllisiä toimenpiteitä. Alaosahan on normaalisti avoin ja siellä on kaikenlaisia lunta ja jäätä kerääviä

ulokkeita, kuten ilmapusseja, ABS-modulaattoreita, letkuja ja johtoja. Ensin tutkittiin rekkaan sijoitettujen kameroiden avulla sitä, minne lumi kerääntyy. Sitten suunniteltiin muun muassa ohjaimia, joiden avulla ilmavirta pitäisi vaunun alustan lumesta puhtaana rekan liikkuessa. Asiaa pitäisi varmasti selvittää kuitenkin tarkemmin vielä esimerkiksi tuulitunnelikokeilla. Yksi mahdollisuus jo kerääntyneen lumen ja jään poistamiseen voisi olla rekan alla kauko-ohjauksella liikuteltava vaunu, josta suihkutettaisiin kuumaa vettä ympäriinsä pyörivän lautasen avulla. – Tietääkseni tämän tyyppisiä kuljettajan käsiohjattavia pesuvaunuja on käytössä ainakin kaivoksilla. Laitteelle saattaisi käydä kuitenkin huonosti, jos jääkönttejä putoaisi sen päälle. Niitä syntyy, koska lokasuojissa täytyy nykyään


ARKTISET IDEAT KUVA: ARCTIC TRUCK PLATOONING CHALLENGE -HANKKEEN VIDEO

Arctic Truck Platooning Challenge -hankkeesta sanottua: –– Hanke oli niin pieni, että siinä pystyttiin vain selvittämään mahdollisuuksia ja benchmarkkaamaan. Ei ollut resursseja varsinaiseen toteutukseen, professori Satu Miettinen, Lapin yliopisto.

Rekkojen alustoja puhdistetaan lumesta ja jäästä tulevaisuudessa ehkä tämäntyyppisellä laitteella. KUVA: ARCTIC TRUCK PLATOONING CHALLENGE -HANKKEEN VIDEO

–– Kuljetusliikkeiden suurin ja yhteinen kiinnostus liittyi lumi-, jää- ja sohjokuormien eliminoimiseen. Tällä on suuri vaikutus polttoainetalouteen, kalliiden jarru-, jousitus- ja ajodynamiikkakomponenttien kestävyyteen sekä kunnossapitoon, Arctic Advisor Seppo Ahola, Kemin Digipolis.

Sanastoa • Arctic Truck Platooning Challenge: Lapin liiton osarahoittama hanke, jonka toteuttamisesta vastasivat Lapin yliopisto ja Digipolis sekä hankkeen ulkopuolisena yhteistyötahona Oulun yliopisto. Mukana olivat kuljetusalan yritykset Pohjaset Logistics Oy, TKH-Logistics Oy, Kuljetusliike Ilmari Lehtonen Oy ja Veljekset Toivanen Oy.

Hakeyhdistelmissä voi jäätä ja lunta kertyä huonoimmalla kelillä yhden reissun aikana jopa 3,5 tonnia.

olla EU:n säännösten vuoksi verkot. – Keski- ja Etelä-Euroopan moottoriteillä verkot varmasti tekevät sitä mitä pitääkin, eli estävät veden roiskumisen, mutta meillä ne keräävät myös lunta ja jäätä. Painavan jään vuoksi lokasuojia silloin tällöin jopa putoaa tielle, Pohjanen sanoo. Sulatuksessa tarvitaan paljon kuumaa vettä. Sulattajana voisivat toimia teollisuuden lauhdevedet. Hankkeen tuottamalla tulevaisuutta visioivalla videolla nähdään, kuinka kuljettaja tilaa puhelimen sovelluksen kautta autolleen sulatusajan tehtaan yhteydessä toimivaan sulatuspisteeseen. Pohjasilla lumet sulatetaan edelleen perinteisin keinoin. – Meillä ei ole käytössä mitään hienoja laitteita, käytämme kuumaa vettä ja vesiletkua. Meillä on paljon sivukippivaunuja, joten sulattaminen on sikäli suhtkoht vaivatonta.

Mahdollisiin uusiin ratkaisuihin suhtaudumme kyllä myönteisesti. Lapin yliopiston ja Kemin Digipolis -teknologiakylän hallinnoiman hankkeen tavoitteena oli raskasajoneuvojen autonomisen ajon testaamisen lisäksi hakea keinoja teollisen muotoilun hyödyntämiseen alustarakenteissa. Hanke on loppunut, mutta professori Satu Miettinen Lapin yliopistosta kertoo, että työn alla on uusi, aikaisempaa laajempi tuotekehityshanke. – Se pureutuu juurikin tuohon liikkuvien koneiden ja laitteiden puhtaanapitoon sekä mahdollisesti robotiikan sekä älykkyyden hyödyntämiseen tässä yhteydessä. Tätäkin valmistellaan yhdessä Digipoliksen kanssa. Olemme jatkamassa yhteistyötä myös Aurora-verkoston kanssa liittyen MaaS (Mobility as a Service) -aihepiiriin. Verkoston seuraava kokous on Oulussa alkuvuodesta 2019. ■

• Aurora-verkosto: Arktinen älyliikenteen testausekosysteemi E8-tiellä Kolarista Tromssaan. • MaaS (Mobility as a Service): Järjestelmä, jonka tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia entistä saumattomammalle ja helpommalle liikkumiselle. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että matkustaja voi esimerkiksi hankkia tarvitsemansa matkan ovelta ovelle yhdellä maksulla ja lipulla. Tässä ”palveluistuneessa liikenteessä” liikennemuodot toimivat saumattomasti yhdessä, sillä tieto liikkuu matkustajan ja tavaran matkassa sujuvasti myös liikkumismuodon vaihtuessa. (Lisätietoa: liikennevirasto.fi)

RASKASSARJA • 17


LIIKENNE

KUVA JENNY SCHWIELER STAAF

Ruotsissa 74-tonnisilla ongelmia rajattujen ajoreittien vuoksi Länsinaapurissa monet rannikon teollisuuslaitoksista sijaitsevat kaupunkien ulkopuolella, jonne ei voi ajaa 74-tonnisilla yhdistelmillä. Viranomaiset pohtivat lisäävänsä sallittuja ajoreittejä, mutta kuljetusyrittäjä pelkää prosessin kestävän ainakin kymmenen vuotta. 18 • RASKASSARJA


66 3

LIIKENNE

E4

50

50 2

769

87

58 2 32 1

5 57

56 8

727

702

72 9

72 8

6 72

E14

55 3

4 73

6 7 73 73

560

70 5

1 73

61 2 68

Örnsköldsvik

77 4

60 3

77 2

50 3

0 70

90

3 32

550

3 71

Kuljetusyrittäjä Själanders Åkerilla on kolme 55 1 mutta yhdelläkään 74-tonnista yhdistelmää, niistä ei voi ajaa firman kotipihalle Näsåkeriin, sillä sallittuja teitä on niukasti.

E4

70 9

546

57 6

90 8

77 5

75 3

51 7

51 3

75 0

27 0

52 9

33 9

30 75 8 2

0

348 05

61 7 61 5

76 8 50 7

87 1 72

77 0

1 77

74 0

4 60

59 2

76 3

50 9

76 2

Umeå (Uumaja) 100 km

34 4

52 5

5 51

49

76

5 73

589

759

766

1 52

63 1

76 0

522

0 72

2 73 3 3 7

Gävle

Valbo

55 9

6 79

74 7

59 4 58 5 7 1 59 5 58 8 0

58 8 58 7 57 8

7447

0 73 8 61

62 7

0 51

76 4

62 2 1 60

0 63

9 60

62 9

9 61

514

63 5 64 0

E16

90

570

56 56 9 7

54 1

75 1

63 7

27 5475

78 1

4

74 6

86 1

E45

544

53 7

1 61

50

88 0

6

677 86 4

666 67 Borlänge 67 0Falun

66 8 63 3

6

85 1

5 67

70

3 29

75 6

58 3

30 3

545

33 5

3 83

9 54

51 6

87 7

54 7

865 68

67 8

3 66 3 6 2

88 3 87 6 88 2

Själanders Åkeri, Nåsåker

27 2

3 54

9 68 68 6

69

83

584

86

E45

BK BK 44 - 74-tonnisilla ajo sallittu

68 4

BK 44 -- Särskilda Erikoisluvalliset BK villkorreitit

Lähde: www.trafikverket.se E14

Sundsvall

Teksti: KIRSTI KAJANNE

V

valtiolta mittavia toimenpiteitä. Kymmenen prosenttia 83 tieverkosta ja 850 siltaa pitää vahvistaa. Själander, 36, arvioi että prosessi kestää ainakin kymmenen vuotta.

85 0

51 7

51 3

E16

55 9

Valbo

76

52 5

50

Borlänge Falun

86 1

1 52

3 29

54 1

522

514

70

53 7

86 6

E16/66

86 4

Gävle

30 2

82

85 1 E16/E45

27 2

2 54

BK4-tieosuuksia laajennetaan asteittain yh26/E45 teistyössä elinkeinoelämän tarpeiden kanssa. Liikenneviraston visio on saada koko 69 E45 BK1-tieverkko BK4-valmiuteen. Tämä vaatii

87 7

66

Själanderin firmalla on pitkät perinteet. Yritys perustettiin vuonna 1922,84ja se on nähnyt jo neljä sukupolvenvaihdosta. Nykyään yrityksessä on 45 työntekijää, ja kalustoa riittää. 9 66 Nytkin pihalla nököttää 12 puutavara-autoa, 663 kolme sora-autoa ja viisi pyöräkuormaajaa. Själanderin mielestä ongelmallista on myös Yrityksessä on viisi omaa korjaamoa, joissa se, että monet teollisuuslaitokset varsinkin E4 huolletaan ja rakennetaan autot ja nosturit. rannikolla sijaitsevat kaupunkien ulkopuolella. Tällöin monesti teiden omistaja on kunSjälander hankki ensimmäisen 74 tonnin ajota. Aina näillä osuuksilla ei voi ajaa 74-tonneuvon vuonna 2013, vuotta myöhemmin nisilla, joten lasti on vietävä perille 64-tonnitoisen ja viime vuonna kolmannen. Yhden sella. – Siltojen kanssa on ongelmia. Moni silta ajoneuvon hinnaksi muodostui 250 000 euei kestä painavampaa lastia. Niiden elinikä roa ilman nosturia. – Olemme korjaamolla säätäneet autot83 voi pienentyä, jos syntyy riski, että silloilla on 50 584 niin, että niissä on matalampi runko. Niin niisamanaikaisesti monta painavaa ajoneuvoa, hin mahtuu enemmän massaa kuin tavallisiin Själander maalailee ja lisää: 7 9 54 54 ajoneuvoihin. Ruotsissa on vallalla 4,5 metrin 58– Silti voi aina löytää vaihtoehtoisia reitte3 30 3 545 enimmäiskorkeus. Meidän autoissamme se jä määränpäähän, joiden ei tarvitse kulkea 570 on 4,45 metriä. sillan kautta, joka ei kestä painoa. Silloin ko56 56 9 544 88 7 3 88 kuskit ovat ajaneet Själanderin876 firman ko tien luokitus on alennettu. ■ 0 8 3 54

Asiaa tutki metsäalan ja valtion rahoittama tutkimuslaitos Skogforsk. Sen tutkimustulokset olivat muun muassa edellytys sille, että viime heinäkuusta lähtien isoilla yhdistelmillä oli luvallista liikennöidä BK4-kantavuusluokan tieosuuksilla. Ne kattavat vasta 12 prosenttia 70 Ruotsin tieverkosta, eli yhteensä 11 800 kilometriä.

74-tonnisilla raakapuuta jo kaksi miljoonaa kilometriä 250 kilometrin säteellä toimipaikastaan. Päivittäin lasteja kuormataan neljän ja kuuden erän välillä. – BK4-tiet ovat toimineet huonosti kohdallamme. Meillä on valitettavasti liian vähän teitä, joilla voimme ajaa 74-tonnisilla, vain yksi tie on lähellämme. Vuosi sitten pystyimme ajamaan 64-tonnisilla kaikilla teillä, joilla ennen ajoimme 60-tonnisilla.

52 9

uoden 2018 heinäkuusta lähtien Ruotsissa on voitu ajaa 74 tonnin yhdistelmillä määrätyillä tieosuuksilla. Mutta kuljetusliike84Själanders Åkeri AB Näsåkerissa, Västernorrlandin läänissä Selkämeren länsirannalla on kuljettanut 74 tonnisella puutavaraa jo vuodesta 2013 lähtien. Yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja André Själander hankki siihen liikenneviraston erityisluvan. Kokeiluun osallistui myös eri kuljetusliikkeiden 26 muuta 74-tonnin ajoneuvoa.

RASKASSARJA • 19


INNOVAATIO

Harvinainen rinnetamppari pelastaa laskettelijan pulasta Osaratas Kemissä testattiin, että PistenBully pysyy kasassa, kun kuorma nousee.

Teksti SARI JÄRVINEN | kuvat OSARATAS KEMI ja KLÄPPEN SKI RESORT

T

aivasta vasten heiluu neljä suksenpohjaa. Laskettelukeskuksen hissi on pysähtynyt. Siihen on tullut tekninen vika ja laskettelijat hytisevät ylhäällä tuoleissaan. Pohjoistuuli heiluttaa vaijeria, lunta sataa viistossa ja kaikki toivovat, että ihmiset saataisiin pian pois pinteestä. Joissakin keskuksissa laskeutumisavuksi on tarjottu köyttä. Joissakin laskettelijoita on yritetty saada alas traktorin ja nosturin

20 • RASKASSARJA

kanssa, mutta siinäkin ovat omat hankaluutensa. – Joka vuosi joku jää jumiin hissiin. Se on aina ollut ongelma laskettelukeskuksissa, Winn Marketing AB:n perustaja Glenn Bergström harmittelee. Ruotsissa asuvalla Bergströmillä on ollut ongelmaan ratkaisu mielessään parikymmentä vuotta, mutta vasta muutama vuosi sitten hän löysi toteuttajan idealleen. Jos rinteen hoitokoneeseen eli rinnetamppariin asentaisi henkilönostimen, sillä

saisi pelastettua jumiin jääneet laskettelijat nopeasti ja turvallisesti kylmän kourista. Nosturia voisi käyttää myös ylös hissiin tulleiden vikojen korjaukseen, kuten laakerien ja rullien vaihtoihin. Tampparin jäljiltä ei rinne menisi huonoon kuntoon. Nosturin asentaminen rinteiden hoitokoneeseen ei kuitenkaan ole aivan helppoa. Koneella pitäisi olla tarpeeksi painoa, mielellään viisi – kuusi tonnia, ja hytin takana vinssi. Se tekee koneen rungosta jämeräm-


INNOVAATIO

Osaratas Kemissä kehitettiin uusi runkorakenne, jonka avulla rinteiden hoitokoneeseen voidaan asentaa nosturi. Se helpottaa laskettelukeskuksen huoltotöitä ja parantaa turvallisuutta.

män, mutta ei se siltikään ole niin vahva, että kestäisi nosturia. Yhden kokeilun jälkeen Bergström päätti kysyä apua Suomen puolelta, Raskassarja-ketjuun kuuluvasta Osaratas Kemi Oy:stä. Siellä, Korjaamontie kahdessa, sijaitsee raskaan kaluston varaosamyymälä ja korjaamo, jossa asennetaan myös nostureita. Vaikka tallin ovista ajaa sisään yleensä kuorma-auto, on talossa kerran viilattu myös rinnetampparia. Osaratas Kemin entisen omistajan aikoihin siihen asennettiin

Palfingerin nosturi, jolla nyt huolletaan Levin mäkiä. – Rinteiden hoitokoneen runko on aika heppoinen, joten se pitää vahvistaa ennen asennusta. Lisäksi moottori jää nosturin alle. Sen takia rakenteen on oltava kipattavissa, samaan tapaan kuin kuorma-autossa, jotta moottoria pääsee huoltamaan, Osaratas Kemin toimitusjohtaja Matti Porkola kertoo. Kemiläiset pähkäilivät asiaa ja kehittivät oman runkomallin, jollaista ei muualta löydy. – Ensimmäinen käypä rinteiden hoitoko-

ne, jossa on nosturi, on Pohjoismaiden osalta tehty Kemissä. Aivan mikä tahansa paja ei siihen pysty, Bergström sanoo. Pelastavaksi rinnetamppariksi sopii käytetty kone. Jos nosturin asentaisi uuteen, rinnettä aktiivisesti hoitavaan koneeseen, nosturi pitäisi irrottaa hoitotyön ajaksi pois. Hommaan tuhraantuu helposti kaksi – kolme tuntia. Uudet rinteiden hoitokoneet puolestaan ovat melko kalliita, joten harva on halukas pyhittämään niitä vain huoltotehtäviin. Nosturei-

RASKASSARJA • 21


INNOVAATIO

Kläppen Ski Resortissa toimivassa rinnetampparissa on Palfingerin nosturi, mallia PK18502. Henkilönostimen tilalle nosturiin voi vaihtaa koukun.

hin sopivat vanhat koneet maksavat noin 50 000 – 100 000 euroa. – Teemme PistenBully-hoitokoneiden maahantuontia Ruotsiin ja Norjaan. Aina kun joku ostaa uuden koneen, meille tulee vanha vaihdossa. Aika harvoin niitä romutetaan. Vanhoja koneita on myyty asiakkaille, jotka ehkä ajavat vähemmän. Suomessa PistenBullyja maahantuo Kessu Oy. Meillä on heidän kanssaan hyvä yhteistyö, vaihdamme käytettyjä koneita heidän kanssaan tarvittaessa. Rinnetamppareihin asennetut nosturit sen sijaan ovat uusia ja ne katsastetaan vuosittain. Vaikka nosturin käyttö Pohjoismaiden laskettelukeskuksissa on uutta, Alpeilla vastaa-

vanlaisia koneita on käytetty pidempään. Sekä Bergström että Porkola uskovat, että ne lisääntyvät myös pohjoisessa. Rinteiden hoitokone viettää erittäin pitkiä kesälomia, mutta huoltotöiden lisäksi niille on kehitetty muutakin hyötykäyttöä. Tamppari nimittäin kulkee kosteassa maastossa. – Niitä on käytetty muun muassa turvesoilla ja rantaniittyjen niittotöissä. Ruotsissa niiden avulla on poljettu metsäteiden pohjia, jotta tukkirekat pystyvät ajamaan paremmin, Bergström kertoo. Sähkölinjojen hoitoon nosturilla varustettu rinteiden hoitokone sopii Bergströmin mielestä hyvin, samoin tuulivoimaloiden kunnostukseen. ■

46 vuoden opintomatka

Kläppenin rinteiden hoitokoneessa PistenBully 300:ssa on Mercedes-Benzin moottori 330 hv.

22 • RASKASSARJA

Rinnetampparikauppias Glenn Bergström on kotoisin Vaasasta. Hän lähti vuonna 1973 Uumajaan opiskelemaan ekonomiksi ja lupasi sukulaisilleen palata opintojen jälkeen mahdollisimman pian takaisin Suomeen. Vuoden 2019 alkuun mennessä Bergströmiä ei ole kuulunut opintomatkaltaan takaisin, mutta itsensä sijaan hän on toimittanut entiseen kotimaahansa niin paljon jäänhoitokoneita, että kutakuinkin jokainen suomalainen on sellaisen nähnyt. Bergströmin ja hänen yrityskumppaninsa Roger Strandbergin perustama yritys Winn Marketing AB:n maahantuomilla koneilla nimittäin ajetaan luistelualue kuntoon useammassa kuin joka toisessa suomalaisessa jäähallissa. Bergström toimi Winn Marketingin toimitusjohtajana vuoteen 2012 asti ja omistaa yhä puolet yrityksestä.


Hei! Olen TRAXEE, Sinun uusi apulainen hallinnoimaan kuljetuskalustoasi ja helpottamaan elämääsi. Tehtäväni on kertoa Sinulle missä kalustosi ja kuljettajat liikkuvat sekä mitä työvaihetta he ovat parhaillaan suorittamassa. Tavoitteena liiketoiminnan tehostaminen!

Innovatiivisena sekä kustannustehokkaana järjestelmänä tarjoan useita upeita, liiketoimintasi kannalta oleellisia ominaisuuksia, joilla hallinnoit tehokkaasti kalustoasi ja kuljettajia niin tiellä kuin toimistollakin. Kuljettajatiedot

Ajetut reitit

Kaluston sijainti

Tekstiviestit

Digipiirturitiedot

Taloudellisen ajon raportit

Kuljettajien työ- ja lepoaikatiedot

GeoZone

Työvaiheet

Raportointi ja hälytykset

Automaattinen ja etäluettava piirturitieto sekä tallennus

Optimaalisen reitin suunnittelu

Alkaen 20€ per ajoneuvo per kk, paremman asiakaspalvelun ja tehostuneen liiketoimintasi puolesta! Raskassarja-myymälät ja korjaamot sekä veli.kynsijaervi@wabco-auto.com / 040 621 4945

Pysy edellä muita! www.wabco-traxee.com


LAATUTUOTTEITA RASKAAN

Raskassarja-työkalulaatikot

● Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä ● Nerokas salpamekanismi ● Useita eri kokoja ● Laatikot saatavissa myös rst-rungoilla

Raskassarja-akut

● Vaativaan ammattikäyttöön ● Tärinävaimennus ● Yhden vuoden takuu


N SARJAN AMMATTILAISILLE

Raskassarjajäähdytinnesteet

● Laadukkaat jäähdytysnesteet ammattilaisille

Raskassarjadigipiirturin paperit/kiekot

Raskassarja-äärivalot

● Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto ● Kaikki osat saatavissa varaosina

W W W. R A S K A S S A R JA . FI


TURVALLISUUS

”Ajoneuvot ja perävaunut ovat monesti kertakaikkisen huonossa kunnossa” Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mielestä raskas liikenne voisi parantaa ajoneuvojensa kuntoa, sillä onnettomuuksia sattuu teknisten vikojen ja huollon laiminlyönnin seurauksina. Korjattavaa on etenkin vetolaitteissa. Niiden huollosta tutkijalautakunnat haluaisivat tarkastuspöytäkirjat, jotka tulisi aina pitää ajossa mukana. Teksti SARI JÄRVINEN Kuvat LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

K

uljettaja kääntää sorakasettiyhdistelmän kadulle, jonka reunoilla talvesta muistuttavat enää likaiset lumivallit. Asfaltti on jäätön, mutta tiessä on painauma, jonka yli huono-onninen sorakuski ajaa. Perävaunu pompahtaa irti. Se jatkaa yksinäistä matkaansa ulos loivasta kurvista kohti kevyen liikenteen väylää. Onneakin matkassa on, sillä kukaan ei saa surmaansa yksinään etenevän perävaunun vuoksi. Kun liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta selvitti tapaturman syitä, kävi ilmi, että perävaunun irtoaminen ei ollut vain

26 • RASKASSARJA

kuopan vika. Vetotappi irtosi, sillä vetokytkin oli voideltu väärin. Voiteluaineena oli käytetty öljyn sijaan vaseliinia, johon oli tarttunut hiekkaa ja muita epäpuhtauksia. Lisäksi vetokytkimen varmistusnasta oli rikkoutunut, jolloin kuljettaja ei voinut varmistua kytkennän lukkiutumisesta. Kyseinen tapaus on tyyppiesimerkki raskaan ajoneuvon onnettomuudesta, jonka syyksi kirjataan tekninen vika. Tutkijalautakunnat perehtyvät kaikkiin kuolemaan johtaneisiin tie- ja maastoliikenneonnettomuuksiin, mutta myös paljon muita tapauksia tutkitaan. Raskaan liikenteen osalta lau-

takunnat ovat tutkineet 2010-luvulla satoja onnettomuuksia. Niiden tiedot säilöttiin Onnettomuustietoinstituutin (OTIn) arkistoihin, joista liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty päätti käydä 40 teknisiin vikoihin liittyvää tapausta läpi. Arkistojen kätköistä löytyneet tapaukset eivät olleet mieltä ylentävää luettavaa. – Monesti tutkijalautakunnat totesivat ajoneuvojen tai perävaunujen olevan kertakaikkisen huonossa kunnossa. Oli huoltojen jatkuvaa laiminlyöntiä ja välinpitämättömyyttä. Eräässä tapauksessa perävaunun kääntökehän 12 kiinnityspultista kahdeksan oli löysällä, Räty toteaa.


TURVALLISUUS Selvitystä tehdessä löytyi muutakin erikoista. Monet teknisten vikojen vuoksi onnettomuuksiin ajautuneet ajoneuvot olivat päässeet hiljattain katsastuksesta läpi. – Kyllähän se kertoo siitä, että katsastajalta on jäänyt jotain huomaamatta. Kyseiset viat olivat syntyneet pitkäaikaisen huollon laiminlyönnin seurauksena, joten niihin olisi voitu puuttua jo useassa katsastuksessa. – Eräässä tutkinnassa selvisi, että kuljettaja ei ollut saanut ajoneuvoonsa kytkentälaitteiden käyttökoulutusta, vaikka oli toiminut vuosia työssään. Osaaminen pitäisi varmistaa ja kuljettajat perehdyttää työhönsä tehtävä- ja ajoneuvokohtaisesti. Pitkään alaa seurannut TNA Konsultointi Suomi Oy:n toimitusjohtaja Riku Länsivuori on samoilla linjoilla. – Tuntuu, että tekniset viat ovat lisääntyneet. Etenkin vetokytkimet ovat merkittävä tekijä. Niiden huollossa on ongelmia. Kuljetusyrittäjät pitäisi saada ymmärtämään ennakoivan huollon merkityksen: siihen kannattaa oikeasti panostaa, Länsivuori sanoo. Rädyn selvityksessä suurin osa tapauksista koski kotimaisia ajoneuvoja.

KUVA SARI JÄRVINEN

Esa Räty esitteli teknisistä vioista tehdyn selvityksen tuloksia SKAL:n ADRseminaarissa. Niistä on informoitu myös Trafin ajoneuvotekniikan asiantuntijoita, SKAL:ia ja Rahtarit ry:tä.

vahingot eivät ole lisääntyneet 2010-luvulla vaan päinvastoin vähentyneet. – Ei ole tarkoitus syyllistää koko kuljetus-

alaa. Havainnot koskevat vain syystä tai toisesta onnettomuuteen joutuneita kuljetuksia ja vieläpä niin, että tutkijalautakunta on sattunut tutkimaan onnettomuuden. Lautakuntien jäsenet ovat kuitenkin alojensa rautaisia asiantuntijoita. Heidän esittämiensä parannusehdotusten toteuttamista kannattaa harkita, vaikka kuljetusyrittäjät eivät varmastikaan haluaisi lisää byrokratiaa, Räty toteaa. Liikenneturvallisuuspäällikön mielestä oppia voisi hakea ilmailualalta. Lentokoneissa melkein joka mittarilla ja osalla on oma huoltokirjansa. – En tarkoita, että tieliikenteessä tarvitsisi joka asiaa dokumentoida, mutta ilmailualan käytännöistä voisi löytyä valmiiksi mietittyjä ja soveltamiskelpoisia toimintamalleja. Moni on kysynyt Rädyltä, onko teiden huono kunto tai liukkaus aiheuttanut raskaan liikenteen onnettomuuksia.

Tutkijalautakuntien mielestä ajoneuvon huollosta vastaavan korjaamon tulisi pitää kytkentälaitteiden huoltotoimenpiteistä tarkastuspöytäkirjaa. Dokumentin tulisi olla ajoneuvossa mukana ja se olisi esitettävä katsastajalle määräaikaiskatsastuksessa. Tutkijalautakunnat ovat myös esittäneet vetoautoihin järjestelmää, joka tunnistaisi perävaunun puutteellisen kytkennän. – Ajoneuvojen massat kasvavat ja pitkissä yhdistelmissä on useampia perävaunukytkentöjä. Sen vuoksi kytkentöjen turvallisuuden varmistamisen tärkeys kasvaa, Räty sanoo. Toisaalta lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvatutut kuorma-autoista johtuneet

Dolly on nähnyt parhaat päivänsä.

Muista nämä! • Dollyn vetopöytä pitää puhdistaa ja rasvata 5 000 kilometrin välein. Paljon ajaville tämä voi tarkoittaa viikoittaista huoltoa. Huolto helposti unohtuu, varsinkin kun sama perävaunu on pitkään käytössä ja kytkettynä. • Vetokita tulee kytkeä huolellisesti. Jos vetotappi on aiemmin vääntynyt, se voi jäädä liian alas, eikä kytkeydy kunnolla. Vetokidan tappi jää ikään kuin vetosilmukan huulille, jolloin vaarana on perävaunun irtoaminen. • Tarkista, ettei runkorakenteessa ole repeämiä tai murtumia. • Tarkista, etteivät kääntökehän pultit ole löystyneet. Jos pultit eivät ole kunnolla kiinni, perävaunun sivuttaisliike lisääntyy kurveissa ja jyrkissä kaistanvaihdoissa. Vaarana on vaunun ajautuminen ojaan tai vastaantulevien kaistalle. • Vaihtokuormakorin, kuten jätelavan, pysymisen paikoillaan kuljetuksen aikana voi varmistaa ketjuilla. Koska vaihtokuormakoreissa painopiste on usein korkealla, riskinä on kaatuminen risteyksissä ja jyrkissä kaistanvaihdoissa. Vinkit antoi Riku Länsivuori, TNA Konsultointi Suomi Oy

RASKASSARJA • 27


TURVALLISUUS KUVA RIKU LÄNSIVUORI

Riku Länsivuoren mukaan VAK-onnettomuuksissa pelastusviranomaiset eivät aina ole osanneet tyhjentää säiliötä oikein, mistä on seurannut isojakin polttoainevuotoja ympäristöön.

– Sille ei hirveästi löydy tukea tutkijalautakuntien tutkimista vakavista onnettomuuksista. Usein liukas tie on voinut myötävaikuttaa onnettomuuden syntyyn, mutta kun asiaa on tutkittu, taustalta löytyy muutakin. Rengasmääräyksien noudattaminen on saatettu laiminlyödä, tilannenopeus on ollut liian suuri tai kuljettaja ei ole ollut väsymyksen tai terveyden osalta parhaassa kunnossa. Liukkaus ja tien kunto voivat hyvinkin näkyä seurauksiltaan lievempien onnettomuuksien määrissä, mutta paremman tiedon puuttuessa niiden syitä voi vain arvailla.

moni muu. Hän on konsulttina ollut auttamassa jälkihoidossa tai onnettomuustutkinnan vuoksi mukana noin 500-600 tapauksessa. – Autoilijoita aina moititaan, mutta on myös muistettava, että monet ovat tehneet todella hyvää työtä. Viimeisen 15 vuoden aikana

Länsivuoren mielestä myös vuoden 2013 massa- ja mitta-asetus näkyy onnettomuuksissa. Entistä painavampi yhdistelmä kuljettaa lastin lisäksi mukanaan myös entistä isompaa törmäysvoimaa. – Samalla tuhovoima on suurempi. Suurempien massojen vuoksi on tapahtunut kuolonkolareita. Ennen vastaavasta tilanteesta saatettiin selvitä loukkaantumisella. Kuolemaan johtaneet raskaan liikenteen onnettomuudet eivät kuitenkaan ole kokonaisuudessaan lisääntyneet, vaan niiden määrä on laskenut, kun verrataan tilannetta vastaavaan ennen vuotta 2013. Länsivuori on nähnyt tien päällä raskaan liikenteen onnettomuuksia enemmän kuin

28 • RASKASSARJA

Vetopöydän käyttökahva on katkennut.

olen nähnyt, kuinka paljon turvallisuus on parantunut. Uudet autot ovat toisaalta jo vähän liiankin hyviä ajettavia, jolloin kuljettajat eivät keskity ajamiseen. Suoralla tiellä on ajettu toisen ajoneuvon perään, kun kuljettaja on käyttänyt tablettia, läppäriä tai kännykkää ajon aikana, Länsivuori sanoo. ■


TURVALLISUUS

Viisi onnettomuutta ja niiden syytä 1. Puuta kuljettanut yhdistelmä kaatui kiertoliittymässä. Perävaunun kuormakori irtosi ruosteen heikentämästä rungosta. Syy: Tutkijalautakunta löysi poikkipalkin ja pituussuuntaisen runkopalkin liitoskohdasta halkeamia, vaikka kohtaa oli aiemmin yritetty korjata. Perävaunu oli lähes 20 vuotta vanha ja hyväksytty katsastuksessa noin seitsemän kuukautta aikaisemmin. 2. Kutterilastuja kuljettanut yhdistelmä suistui tieltä, kun jarrut yhtäkkiä pettivät. Syy: Jarruletku oli puhjennut, sillä pakokaasujärjestelmään pudonneet puulastut olivat syttyneet tuleen. Tutkijalautakunta suosittelee, että kutterilastujen kuljetusautojen pakokaasujärjestelmät tulisi suojata putoilevilta lastuilta. 3. Kuljettaja huomasi, että auton puoliperävaunun ABS-merkkivalo vilkkui aina välillä. Siitä huolimatta matka jatkui, kunnes vastaan tuli koululaisia kuljettanut linja-auto. Autot kohtasivat kaarteessa ja puoliperävaunuyhdistelmän kuljettaja jarrutti. Jarrut lukkiutuivat, perävaunu lähti sivuluisuun ja osui koulubussiin. Syy: Tutkijalautakunnan raportin mukaan jarrut olivat lukkiutuneet, sillä perävaunun ABS-pistorasia ja ohjausjohto olivat viallisia. 4. Vaihtokuormakori putosi ajon aikana. Syy: Omatoimirakentajan oma modifikaatio. Hän oli rakentanut vaihtokuormakoriin lukitusta varten kiinnitykset, mutta ne eivät sopineet auton apurungon lukituslaitteisiin. 5. Kuorma-auton ilmanpuhdistin syttyi palamaan. Pelastusviranomaiset tulivat apuun. Syy: Tutkijalautakunta epäili palon syyksi joko pakokaasuahtimen siipien vioittumista tai moottorin ja venttiilikoneiston kuluneisuutta. Joka tapauksessa auton huolto oli laiminlyöty. Sinnikäs kuljettaja jatkoi autolla matkaansa tulipalon jälkeen. Hän ehti ajaa 50 kilometriä, kunnes moottori sammui lopullisesti. Lähde: OTI, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet.

RASKASSARJA • 29


Hinaus- ja tiepalvelut

Falckin tapa toimia onnettomuustilanteessa Onnettomuuspaikan haltuunotto varmistaa tasalaatuisen toiminnan onnettomuustilanteissa, erityisesti kun mukana on vaarallisia aineita. Onnettomuuden jälkitilanteissa syntyvät kustannukset minimoidaan, kun käytetään oikeanlaista kalustoa ja työtapoja.

Työ- ja liikenneturvallisuus nousee, kun tapahtumapaikalla ovat oikeat pätevyydet ja ammattitaidon omaavat ammattilaiset.

Viranomaisresurssien kuormitus vähenee, kun tapahtumapaikat pystytään raivaamaan tehokkaammin.

Eri osapuolten yhteistoiminta kehittyy, kun toimintaa ohjataan standardoidusti. Eri osapuolet voidaan pitää tilanteen tasalla.

Merkittävät kustannussäästöt

Parantunut työturvallisuus

Helppous ja vaivattomuus

Katso palvelun esittelyvideo Video on kuvattu harjoituksessa, jossa polttoainerekka on joutunut onnettomuuteen. Harjoituksessa ovat mukana viranomaiset ja palvelukonseptin eri osapuolet. Katso ja kuule eri osapuolten näkemyksiä ainutlaatuisesta palvelukonseptista. Videon löydät osoitteesta www.falck.fi/yritykset

Kysy lisätietoja Falckin raskaan kaluston palveluista numerosta 040 134 7020 tai sähköpostilla rene.hassinen@falck.fi.


Volvo säilytti johtoasemansa

S

uomen kuorma-autojen ensirekisteröintitilastojen ykkönen vuonna 2018 oli jälleen Volvo. Toiselle sijalle tuli Scania, jonka myyntiä haittasivat toimitusvaikeudet Ruotsin tehtailta. Kokonaisuudessaan kuorma-autoja ensirekisteröitiin viime vuonna yhteensä 3 897 kappaletta, joka on 12,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kysynnän kasvu johtuu pääosin pienten alle kuuden tonnin kuorma-autojen myynnistä. Ford nousikin Ivecon ja Sisun ohi neljänneksi ensirekisteröintitilastossa. Myös Toyota Truckmastersin kauppa kävi. Vuonna 2018 Suomessa myytiin 224 uutta puutavara-autoa, mikä on kolme prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Maansiirtoautokauppoja tehtiin 320 kappaletta eli 4 prosenttia edellisvuotta vilkkaammin. Eniten tippui kaukoliikenneajoneuvojen myynti, sillä niiden kauppa kävi peräti 16 prosenttia huonommin. – Kokonaismyynnin supistuminen johtui käynnissä olleesta mittojen uudistuksesta. Asiakkaat olivat varovaisia hankinnoissaan, koska mitoista ei ollut täyttä varmuutta, Volvo Finland Ab:n myyntijohtaja Reino Manninen kertoo. Pakettiautoja ensirekisteröitiin 15 515 kappaletta, samaan tahtiin kuin vuonna 2017. Uusia linja-autoja rekisteröitiin viime vuonna 475, joka on 7,6 prosenttia vuotta 2017 vähemmän. Linja-autojen ensirekisteröintien määrän on ennakoitu vuonna 2019 kasvavan, sillä tälle vuodelle on tulossa useita kaupunkiliikenteen kilpailutuksia Suurten ja keskikokoisten kuorma-autojen ensirekisteröintien on ennakoitu pysyvän samalla verrattain korkealla tasolla myös tänä vuonna. Pienten kuorma-autojen kysynnän on ennakoitu vähenevän maltillisesti.

AMMATTILAISEN

VALINTA

LAZER LED -LISÄKAUKOVALOT OVAT KERTA TOISENSA JÄLKEEN OSOITTANEET PAREMMUUTENSA TIELIIKENTEESSÄ. PAREMPI NÄKYVYYS KAIKISSA OLOSUHTEISSA. NÄE ENEMMÄN ENNAKOI PAREMMIN AJA TURVALLISEMMIN MYYNTI RASKASSARJA-KETJU KAUTTA MAAN

10 eniten rekisteröityä kuorma-automerkkiä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Merkki Volvo Scania Mercedes-Benz Ford Iveco Man Sisu Toyota Truckmasters Daf Renault

Vuosi 2018 986 926 871 228 200 131 122 94 90 84

Markkinaosuus (%) 25,3 23,8 22,4 5,9 5,1 3,4 3,1 2,4 2,3 2,2

WWW.RASKASSARJA.FI/VERKKOKAUPPA MADE IN THE UK

Lähde: Tilastokeskus / Traficom

RASKASSARJA • 31


LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

RASKASSARJA

Suomen olosuhteisiin sovitetut kitkakertoimet

Laadukkaat varaosat Volvon ja Scanian kuorma- ja linja-autoihin sekä Volvon työkoneisiin

Iskunvaimentimet vaativiin olosuhteisiin

Ohjaus- ja jousitusjärjestelmät ensiasennukseen ja jälkimarkkinoille

32 • RASKASSARJA


– Pidän erityisesti Oulun ja Pohjois-Atlantin rannikon välisestä reitistä, se on yleensä talvella erikoisen vaativa, mutta sepä pitääkin tarkkaavaisuuden yllä, kertoo Sami Saarinen.

Ammattina sankari -kuljettaja ei ottaisi kuvaajaa mukaan pahimmille työreissuilleen Sami Saarisen kyydissä on istunut Ammattina sankari -televisiosarjan kuvaaja. Vaikka reissu menikin hyvin, Saarinen ei ottaisi ketään mukaansa haastavimmille työmatkoilleen Norjaan. Teksti ANITTA ISO-MARKKU | Kuva PENTTI KIVIRANTA

T

ransport Savikko Oy:n kuljettaja Sami Saarinen sai viime syksynä kuorma-autonsa koppiin reissukaveriksi Ammattina sankari -televisiosarjan kuvaajan. Kuvaaja seurasi Saarista matkalla Kempeleestä, Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Norjan Hammerfestiin. Menomatkalla kuljetettiin moottorikelkkoja ja mönkijöitä, paluumatkalla Ouluun auto oli kalalastissa. – Televisiosarjaan kuvattu reissu oli melko tyypillinen. Norjasta Suomeen ajellessa matkassani on lähes aina nimenomaan kalalasti. Suomalaisille maistuu norjalainen kala, ja hyvä niin, se pitää minut töissä, Saarinen tuumaa. – Kameramies oli reissussa ihan mukavaa juttuseuraa, ei ollut minkäänlaista vaivaa. Hän on kuvannut melkein kaikki Ammattina sankari -sarjan aiemmat jaksot, joten homma oli hänelle jo hyvin tuttua, autossa asumisineen ja muutenkin. Melkein voisi sanoa, et-

tä hänhän oli puolivalmis kuski jo itsekin. Aikataulu oli kuvausreissulla kiireetön ja sääkin hyvä. – Ei Norjan reissuista tosin minun mielestäni saa ihan oikeaa kuvaa kesällä tai syksyllä, sikäli että sää- ja ajo-olosuhteet ovat talvella paljon rankemmat. Toisaalta en kyllä ottaisikaan kuvaajaa tai ketään muutakaan talviaikaan kyytiin. Talvella Norjassa ajaessa riskit ovat melkoisen isot, jos vaikka auto lähtee pahassa paikassa luistelemaan. Tiukassa tilanteessa pitää toimia nopeasti, enkä silloin halua joutua varomaan kyytiläistä. Omia lapsianikaan en koskaan ottaisi mukaan talvireissulle. Kesäaikaan voin ottaa muksuja mukaan. Saarinen on ollut ammattiautoilija jo 15 vuoden ajan. Hän on ehtinyt kuljettaa monenlaisia liikennevälineitä. – Olen tykännyt kokeilla vähän kaikenlais-

ta: Espanjan hedelmä- ja vihanneskuljetuksista roska-auton kuljettamiseen sekä paikallisliikenteeseen ja niin edelleen. Oikeastaan kaikkea muuta on tullut ajettua paitsi säiliöautoa ja tukkirekkaa. Norjan reissuja Saarinen on tehnyt Trans­ port Savikko Oy:n leivissä puolentoista vuoden ajan. Monipuolisen ja pitkän ammattikokemuksensa perusteella Saarinen kertoo Norjan olosuhteiden erottuvan kaikista muista. – Loppiaisviikonloppuna ajoin kalakuormaa Lofooteilta Ruotsiin päin pari sataa kilometriä. Edellisenä päivänä oli tullut paljon lunta ja ollut pakkasta, ja sitten satoikin vettä koko päivän. Olihan se melkoista taistelua Norjan vuoristoteillä. – Eipä niitä kelejä ja tilanteita kuitenkaan liikaa voi jäädä jälkikäteen mietiskelemään tai alkaa etukäteen pelkäämään. Ei tätä hommaa silloin pystyisi tekemäänkään. Tämä työpaikka on paras, mitä tiedän. ■

RASKASSARJA • 33


HUOLTO

Euroports Rauman koko konekannalla ajetaan satamassa noin 25 000 tuntia kuukaudessa, joten huololle riittää töitä.

34 • RASKASSARJA


HUOLTO

Länsirannikon suurin testikenttä Rauman satamassa sijaitsevan Euroports Rauman konekalusto on länsirannikon suurimpia. Se pidetään kunnossa Suomen ainoassa satama-alueella sijaitsevassa huollossa, jossa on vuosien aikana kehitetty omia työkaluja ja varaosia, kun kaupan hyllyiltä ei sopivia ole löytynyt. Iso konekanta on tuonut myös kokemusta siitä, mitkä mallit menestyvät ahtaustöissä. Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

S

atamasta kantautuva pamaus kuuluu kauas. Kohta sen jälkeen Euroports Rauma Oy:n teknisen päällikön Petri Viinikkalan puhelin soi. Soittaja eli työnjohtaja kysyy, pamahtiko satamassa rengas. – Mahdollista se on, Viinikkala toteaa. Työkoneiden renkaat ovat satamassa ko-

vassa käytössä, sillä trukeilla ajetaan pitkiä matkoja ja nostetaan isoja kuormia. Esimerkiksi konttikurottajan ajosuorite oli viime marraskuussa 1 533 kilometriä. Moottoripolttoöljyä se voi viedä yli miljoona litraa elin­ikänsä aikana. Europortsin konekanta on länsirannikon suurimpia, sillä Rauman sataman alueella käy yli

200 työkonetta. Samalla se on käytännön testikenttä eri valmistajien moottorien komponenteille, latureille ja vesipumpuille. – Olemme testanneet esimerkiksi Nokian Renkaiden renkaita, jotka ovat olleet tuotekehityksessä. Pitkien matkojen vuoksi kaikki renkaat eivät sovellu meille, vaikka ne voivat olla hyviä toisessa satamassa, Viinikkala sanoo.

Voimansiirron suhteen sataman työkoneiden korjaus ei juuri eroa muusta raskaasta liikenteestä, mutta hydrauliikkaa löytyy koneista enemmän.

RASKASSARJA • 35


HUOLTO Uudet trukit tulevat valmistajalta ristikudosrenkain, vaikka yksikään suomalainen satama ei ole enää niitä useampaan vuoteen käyttänyt. Ristikudosrenkaat ovat vyörenkaisiin verrattuna edullisempia, mutta käyttöiältään lyhyempiä, käyttöpaikasta riippuen. – Ristikudosrengas on jäykempi ja sen sivuosat kestävät pistekuormaa paremmin esimerkiksi metsätöissä. Meillä sillä ei ole merkitystä.

Ahtauskoneiden korjaajalta vaaditaan ketteryyttä.

Trukkipuolella Viinikkala on vuosien saatossa löytänyt merkkien joukosta suosikkinsa. – Mersun moottorissa ei ole mitään ongelmia. Scanialla sen sijaan on haasteita vesipumpun kanssa. – Nykyään on hankalaa, kun lähes joka valmistajalla on omat pakkasnesteensä, eikä ole mitään universaalia tuotetta, joka kävisi kaikkiin koneisiin. Takuuasioissa saatetaan kysyä, mikä pakkasneste on ollut käytössä. Jos se on väärää merkkiä, lähtee takuu pois. Kun eri merkkejä ja malleja on useita ja eri-ikäisiä, niin kuljettajille kuin huollollekin riittää opeteltavaa. Kuljettajia on noin 300, ja koneet sekä työkohteet vaihtelevat lähes päivittäin. Polttoaineenkulutus on mittavaa mobiilisatamanosturilla, joka operoi laivoja 30-litraisen, 1000-hevosvoimaisen Cumminsin voimin. Nykyinen STS-nosturi toimii sähköllä, ja satamien tuottamat päästöt ovat alentuneet huomattavasti aikaisemmasta.

Harvinaisemmat työkalut ja vara

Haahtinen pitää eniten Konecranesista, sillä hänestä se on selkeä ja looginen korjattava, jämpti ruotsalainen laite.

36 • RASKASSARJA

Rauman sataman komea voimamies, 78 tonnia painava kurottaja, jököttää huoltohallin nurkassa ilman takarenkaita. Sen perä lepää pienen, keltaisen tunkin varassa. Vieressä on juuri purettu sorvi, jolla on tehty kurottajalle akseliremonttia. Molemmat, tunkki ja sorvi, ovat huoltohallin asentajien omaa tuotantoa. – Moni tilaisi uuden akselin rikki menneen tilalle, mutta meillä sorvattiin siihen uudet holkit. Tällä alalla varaosia on toisinaan vaikea saada ja niiden etsiminen vie aikaa. Toimitusaika voi pahimmillaan olla kuukausi. Silloin on usein järkevämpää tehdä varaosa itse, jos vain pystyy, Raskas-Kaupin korjaamopäällikkö Jani Haahtinen sanoo. Aika paljon Rauman satamassa on pystytty. Korjaamon hallien suojissa on rakennettu muun muassa olka-akselin koneistustyökalu kurottajalle, jollaisia on vähän Suomessa. Kun

työkoneen omapaino on 78 tonnia, myös koneen komponentit ovat raskaita. Olka-akselin koneistustyökalun avulla laakereiden pintavauriota on saatu korjattua. Kulumat on täytetty hitsaamalla. – Täällä työskentely edellyttää hieman luovaa hulluutta, Haahtinen hymähtää. Kurottaja, jonka omamassa on 78 tonnia, pystyy nostamaan 45 tonnin edestä kuormaa. Silloin kokonaispaino jättää toiseksi jopa Euroopan raskaimman HCT-yhdistelmän, Ketosen Kuljetus Oy:n täydessä lastissa olevan 104 tonnin puutavara-auton. Pituutta kurottajalla ei kuitenkaan ole lähellekään niin paljon kuin HCT-yhdistelmällä, joten paino ei jakaudu yhtä tasaisesti. Asfaltti onkin kovilla kurottajan alla ja joskus on käynyt niinkin, että maa on painunut kuopalle jättiläisen kaasuteltua sen yli. Sa-


HUOLTO – Latureiden suhteen totuus on se, ettei uusissa koneissa ole enää mitään Boschia. Tilalla on joku itäeurooppalainen tuote. Ennen uusien koneiden laturit korjattiin hyllyyn. Tällöin selvittiin uudella laakerilla ja hiilisillalla. Nykylatureja ei kannata korjata. Toisaalta ahtaamiseen käytettävien työkoneiden tehovaatimukset ovat nousseet ja virtaa tarvitaan enemmän kuin ennen ja laturit ovat kovilla. – Ledien lisääntymisen myötä virrankulutus jatkossa varmasti laskee, mutta nyt se on huipussaan. Trukkien sähköistämisestä ja litiumioniakuista puhuvat nykyään kaikki, mutta Viinikkalan mielestä ne eivät vielä ole satamissa ihan tätä päivää. – Eivät varsinkaan, kun kontitetaan sahatavaraa tai sellua. Työtä tehdään 24/7, parhaimmillaan 150 junavaunullista päivässä kylmässä ulkovarastossa. Ei lataus silloin onnistu. Rauman Europortsilla on kyllä pohdittu aluksi yhden kuljetusketjun sähköistämistä, mikä tarkoittaisi koko satamassa tapahtuvan työvaiheen toimimista koneiden osalta sähkövoimalla. – Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hankaluutena on, ettei vielä tahdo löytyä 16 tonnin sähkökäyttöistä trukkia. Se on hyvä, että teiden raskas kumipyöräliikenne testaa ensin uudet moottorit. Meillä ollaan työkoneissa vasta Euro 4:ssä. ■

Euroports Rauma • Omistaa noin 200 ahtauskonetta • Ostaa noin miljoonalla eurolla varaosia vuodessa • Kovimmassa käytössä olevat trukit uusitaan kolmen-neljän vuoden välein • Vuoden 2019 alussa koko konekannan keski-ikä 12 vuotta

Kaikki raskaan kaluston palvelut Ikaalisissa

osat tehdään itse tamaa on rakennettu merenpohjan päälle, eivätkä kannet aina kestä. Haasteita riittää myös jättiläisen ohjaksissa. – Helposti sillä menee nokalleen, korjaamopäällikkö tietää. Kurottaja on kellahtanut uransa aikana myös kyljelleen. Kerran konttinosturi pelasti sen pulasta nostamalla kurottajan yläpään ylös. Kurottaja on nimittäin niin tuhti, ettei satamassa pysty kukaan nostamaan sitä kokonaan ilmaan. Talon omaa designia on myös seinään ruuvattu asentajan nostin. – Se on niiltä ajoilta, kun henkilönostimia ei ollut. Oli hankalaa korjata trukkia kolmessa - neljässä metrissä tikapuiden varassa, Olli Nurmi muistelee. Nurmi on ollut korjaamolla töissä yli 30 vuotta, hieman pidempään kuin talon vanhin trukki. SWETRUCK on vuosimallia 1982 ja puskee edelleen hommia varastossa päivittäin. Eikä näytä Nurmenkaan tahti hyytyneen. Euroports ulkoisti korjaamonsa vuonna 2016 Raskas-Kaupille. Sen mukana siirtyivät 24 työntekijää ja työnjohtaja.

Raskaan kaluston korjaamo, maalaamo ja päällirakenteet Puh. 040 596 5800 Avoinna arkisin 7.00-15.30

Palveleva raskaan kaluston varaosaliike Puh (03) 4571144 Avoinna arkisin 7.00-16.30

Sammonkatu 4, Ikaalinen ┃ www.ikaalistenautovaruste.fi

RASKASSARJA • 37


www.raskasosa.com

Raskaan kaluston varaosat & korjaamo

PALFINGER KUORMANKÄSITTELYLAITTEET POHJANMAALLE JA LAPPIIN - OSARATAS.FI

Varaosamyymälä: Paljetie 1, Rovaniemi p. 016-345 252 ma-pe 7.00-18.00 la 9.00-13.00 Varaosapäivystys p. 0500-500 252

Korjaamo: Ahjotie 31, Rovaniemi p. 040-6800 209

38 • RASKASSARJA

Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707 Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303


Traktori ja juontonosturi lähtivät Lappajärveltä Japaniin.

Juontonostureita Japaniin Pohjalaisyritys aloitti viennin Japaniin, jossa puunkorjuun kulttuuri eroaa suomalaisesta. Teksti TOMI OLLI | kuva JAKE FINLAND

L

isää kasvua eteläpohjalaisen Jake Finland Oy:n ulkomaankauppaan on odotettavissa Japanin markkinoilta. Asialle antaa tukea joulukuussa nousevan auringon maahan lähteneet kaksi Valtra N134V -traktoria, joihin on asennettu Epsilon M70R68 -juontonosturi sekä Maxwald-vinssi. – Nämä olivat ensimmäiset meiltä Japaniin tilatut juontonosturit, jotka on tarkoitettu puiden juontoon, eli vetämiseen maata pitkin. Tämä tapa on Japanissa varsin yleinen, Jake Finlandin toimitusjohtaja Jarmo Uusimäki kertoo. – Juontonosturin käyttö pohjautunee eroon puunkorjuun kulttuurissa. Vaikutusta on varmasti myös puiden koolla, sillä täyspitkien puiden käsittely juontamalla lienee joissakin tapauksissa ainoa vaihtoehto, Uusimäki sanoo. Jake Finland on tehnyt aiemminkin jonkin verran kauppaa Japaniin yhteistyössä kotimaisten jälleenmyyjiensä kanssa. – Koska juontonostureita ei kuitenkaan juurikaan valmisteta Suomessa, niin valtuutettuna Epsilon-jälleenmyyjänä voimme tar-

jota asiakkaillemme täydellisen juontonosturipaketin. – Yhä useammin asiakkaat haluavat juuri näin, eli kaikki yhdeltä ja samalta toimittajalta. Tällöin asiakkaalla on tukea tarvitessaan vain yksi taho vastaamassa koko toimituksesta. Vastaavia juontonostureita menee myös muihin maihin. – Erityisesti Saksassa näitä laitteita käytetään paljon, mikä näkyy tilauskannassamme. Mitä kauemmaksi Suomesta mennään, sitä useammin alustakoneena on jokin muu traktorimerkki kuin kotimainen Valtra. – Sen sijaan Suomessa ei juontonostureita juurikaan käytetä. Meillä puut kuljetetaan metsästä ajokoneilla, esimerkiksi metsäperävaunulla varustetulla traktorilla. Näistä joko perävaunuun tai traktoriin on asennettuna kourakuormain, jolla puut lastataan ja puretaan, Uusimäki sanoo. Jake Finlandin tuotteilla asennetaan traktoreihin myös koura- ja harvesterikuormaimia sekä kappaletavaranostureita. Ensin mainittuja menee kotimaan lisäksi erityisesti Puo-

laan, Ruotsiin ja Norjaan. Myös Englannissa kysyntä on kasvussa. Ulkomaankaupan osuus lappajärveläisyrityksen liikevaihdosta on noin 65 prosenttia. – Kourakuormain, kuten myös harvesterikuormain, on Pohjoismaiden ja Puolan metsissä hyvin yleinen. Se on yleistymässä voimakkaasti myös esimerkiksi Saksassa. – Metsätöiden ulkopuolinen nosturi taas on kappaletavaranosturi. Perinteisestihän kappaletavaranosturit ovat tuttuja kuorma-autoihin asennettuina, eli kansan suussa ”hiiappeja”. Kappaletavaranostureita hankkivat Suomessa esimerkiksi sähköyhtiöt, jotka tekevä linjatöitä maastossa. – Kappaletavaranosturi on lähes ehdoton näihin töihin. Sähköyhtiöiden osalta näyttää suuntaus myös olevan enemmän traktoreiden suuntaan aiemmin käytettyjen maastokuorma-autojen sijasta. – Traktoriasennus mahdollistaa tehokkaamman nosturin kuin maastokuorma-auto. Lisäksi sen maastokelpoisuus on yleensä parempi esimerkiksi isompien renkaiden vuoksi. ■

RASKASSARJA • 39


Suodatin, joka pitää pintansa MANN-FILTERin edut yli 70 vuoden kokemus uusien suodatinratkaisujen kehittämisessä tarkastettu ensiasennuslaatu

Pitkä käyt töikä kovimmiss akin olosuhteis sa

pitkä käyttöikä laaja valikoima

NÄRHI JOENSUU (1) Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma–pe 8–18, la 9–15

NÄRHI KUOPIO (2) Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma–pe 8–18, la 9–15

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) Palokanorsi 12 40270 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma–pe 7.30–20, la 9–15

NÄRHI LAPPEENRANTA (4) Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma–pe 8–18

info@narhi.com · www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA


PAKINA KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Nosturinkuljettaja ja pankkirosvo

K

averini Roope teki pitkän uran raskaan kaluston asentajana. Hän työskenteli 1980-luvulla pari, kolme vuotta Saudi-Arabiassa. Sheikit rakensivat aavikolle uutta öljynporauskaupunkia. Työ oli rankkaa. Katkeamaton kolmivuorotyö arjet, pyhät, käytännöllisesti katsoen ilman vapaapäiviä. Mitäpä tekoa aavikolla olisi ollut vapaapäivillä.

Roope tuli heinäkuussa kesälomalle Turkuun. Hän meni Humalistonkadun ja Puutarhakadun kulman Osuuspankkiin ja nosti kymmenen tuhatta markkaa toimintarahaa viikonlopuksi. Virkailija sulloi rahat muovikassiin. Roope käveli kadun yli Hotelli Ritziin ja otti huoneen. Huoneessa hän korkkasi viinapullon ja meni suihkuun. Kun hän tuli suihkusta, ovelta kuului koputus. Roope meni avaamaan.

Työ ja vapaa-aika olivat vaarallisia. Piti varoa, ettei joutunut vedetyksi mukaan eri kansallisuuksien kahnauksiin. Väkivaltaisuudet olivat jokapäiväisiä. Varsinaiset rakentajat olivat pääasiassa korealaisia ja filippiiniläisiä. Nämä vihasivat toisiaan. Tappelut olivat raakoja. Ruumiita tuli joka kuukausi.

Kuusi aseistettua poliisia rynnisti sisään. Roope lattialle selälleen ja rautoihin, käsiraudoissa pystyyn ja kylpytakissa alas, kadulle ja maijaan, maijalla pääpoliisiaseman putkaan.

Aavikkokaupungin kummajainen oli pakistanilainen kaveri, josta kukaan ei tiennyt, miten hän oli päätynyt työmaalle. Hän pyöri mielellään raskaan kaluston varikolla, muttei osannut tehdä mitään. Kukaan ei edes tiennyt, missä pakistanilainen asui. Ei ainakaan missään duunareitten asumuksissa, koska hän ei peseytynyt. Häntä alettiin vieroksua, sillä haju oli paha. Varikon liepeillä keikkui korkea, rikki mennyt nosturi, jota kukaan ei ehtinyt korjaamaan. Pakistanilainen kaveri oli kiinnostunut nosturista. Roope ehdotti varikon työnjohtajalle, että tämä nimittäisi pakistanilaisen nosturinkuljettajaksi. Näin tehtiin. Pakistanilainen kiipesi joka aamu tyytyväisenä tulikuumaan nosturikoppiin, katseli sieltä aavikkoa, kunnes laskeutui illalla alas. Hän oli onnellinen.

Ritzin vastaanotossa oli radio auki. Vähän sen jälkeen, kun Roope oli ottanut huoneen, vastaanottovirkailijat olivat kalvenneet. Erikoisuutislähetys katkaisi ohjelman. Turun Humalistonkadun Osuuspankki on ryöstetty. Ryöstäjä on aseistautunut, tumma, mustapartainen mies. Virkailijat olivat nähneet, kun tumma, mustapartainen Roope oli kävellyt muovikassi täynnä rahaa Humalistonkadun yli hotelliin. He soittivat poliisille. Roope oli nuorena kovaluinen nyrkkeilijä. Hänellä oli kulmikkaat, voimakaspiirteiset kasvot. Niissä oli muuan eloisa piirre. Kun hän suuttui, ja se kävi häneltä helposti, hänen kulmakarvansa nousivat pystyyn kuin sarjakuvahahmolla. Vuosikymmenien jälkeenkin, kun hän kertoi pidätyksestään, kulmakarvat olivat pystyssä. Aku Aittokallio


KEVYTSARJA

Hyvän ja huonon ero – Mikä ero on hyvällä ja huonolla karatekalla? – Hyvä huutaa ennen lyöntiä, huono sen jälkeen. Lahdessa otettiin käyttöön sovellus, jolla lasketaan asukkaiden liikkumisen päästöt. Voittajaksi ja kaupungin esikuvaksi palkittiin Laiska-Lasse Laakkonen, joka ei tuottanut yhtään pakokaasupäästöjä puolen vuoden aikana. – Tuossa se on maannut sohvalla syksystä 2018 lähtien. Ennen kävi sossussa kerran kuukaudessa, mutta nekin asiat hoituvat nykyään netissä, rouva Laakkonen totesi yllättyneenä miehensä palkinnosta.

Illalla sama poliisi pysäyttää saman kuorma-auton, joka nyt peruuttaa vastakkaista puolta tietä, takaisin Turusta Tampereelle. – Miksi peruutat jälleen? poliisi kysyi. – Valehtelivat! Kyllä Turussa pääsi kääntymään.

Virtanen tunnettiin siitä, että hän kehuskeli kovaa kuntoaan. – Juoksen joka päivä viiden kilometrin lenkin, teen 20 punnerrusta ja vedän leukaa. Olen paremmassa kunnossa kuin kukaan muu teistä! Lisäksi en polta, juo, valvo myöhään enkä jahtaa naisia. Lauantaina vietän 70-vuotissyntymäpäiviäni. – Miten muka? kysyi Virtasen naapuri.

Katajainen pääsi töihin mielisairaalaan. Vanhempi hoitaja esitteli tulokkaalle taloa. Yhdessä huoneessa potilas roikkui kattolampusta. – Hän luulee olevansa aurinko. Tuo toinen, joka puhkuu ja puhisee, väittää olevansa merten tuuli, hoitaja selitti. Kolmas potilas huitoi käsillään joka suuntaan ja pörisi. – Anna kun arvaan: Kuvitteleeko hän olevansa tornado? Katajainen kysyi. – Ei, hän on kaveri, joka kehitti HCT-yhdistelmien kääntyvyysvaatimukset.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi oppaan jakamistaloudesta. Eläkeikää lähentelevä ilotyttö selaili opusta ja tuhahti: – Täällä sanotaan, että jakaminen tapahtuu useimmiten mobiilisovelluksella tai digitaalisen alustan kautta. Minä kyllä käytän alustana edelleen patjaa, kuten tähänkin asti. Taksin ja bussin yhdistävä kimppakyytipalvelu starttasi Loviisassa. Nyt linja-autossa voi matkustaa taksin hinnoilla. Taksissa kimppakyytipalvelu puolestaan näkyy siten, että kanssasi takapenkillä hyörii kaksi vierasta, satakiloista, hyvin pohjia nauttinutta matkustajaa, joiden laulutaito on huono mutta kuuluva. Rekkakuski peruutti Tampereelta Turkuun. Loimaalla poliisi pysäytti tamperelaiskuljettajan. – Miksi peruutatte? virkavalta tiedusteli. – Turku on ikivanha kaupunki, siellä kadut ovat niin kapeita, ettei niillä mahdu kääntymään.

Mitä yhteistä on laihialaisella ja kasvissyöjällä? Kumpikaan ei halua maksaa.

Mamban laulaja Tero Vaara tuli uskoon. Nyt on henki Vaarassa. Laihialainen meni lääkärille kuullakseen laboratoriotulokset. – Valitettavasti teillä on elinaikaa korkeintaan neljä kuukautta, lääkäri sanoi. Potilas järkyttyi. Katsoi ulos ikkunasta ja rykäisi sitten: – Minulla ei juuri nyt ole rahaa maksaa laskua, laihialainen mutisi. – Siinä tapauksessa annan teille neljä kuukautta lisää elinaikaa, lääkäri totesi.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43


KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi

KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E4 926

iaise

PAATTIO

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

44 • RASKASSARJA

Parv

OSARATAS KEMI OY E8

Kemi-Tornion lentoasema

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29


TAUKOPAIKKA KUVA TOMMI TAPIO

Tiedätkö? 1. Mikä on alkutilanteessa shakkilaudan kulmaruudussa? 2. Mikä on arboretum? 3. Mitä kalaa marsalkka Mannerheim söi mieluiten? 4. Minkä maan pääkaupunki on Montevideo? 5. Mitä tarkoittaa kuljetusalan termi AAD? 6. Mitkä värit ovat Viron lipussa? 7. Mitä tarkoittaa latinankielinen ilmaisu ”Carpe diem”? 8. Mihin harvinainen Bardet-Biedlin syndrooma johtaa? 9. Mitä perforaatiossa tehdään? 10. Mikä on Shiva?

Näin Miss Power Truck 2018 –missi Crista Merikivi vastasi: Vantaalla asuva 23-vuotias Crista Merikivi vastasi kysymykseen seitsemän: Mitä tarkoittaa latinankielinen ilmaisu ”Carpe diem”? – Apua, tämä pitäisi tietää, se tulee usein vastaan eri paikoissa. Olisiko ”Tartu hetkeen”? Yleisö valitsi Merikiven suosikikseen Miss Power Truck 2018 –kisassa. Menestyminen oli naiselle iloinen yllätys. – Monet kaverini ovat sanoneet, että on parempi olla yleisön suosikki kuin muutaman tuomarin. Saatan myös jatkossa osallistua missikisoihin, jos ne liittyvät autopuolen kuvioihin. Aika näyttää mitä tapahtuu. Teksti ja kysymykset: TOMI OLLI. Oikeat vastaukset sivulla 46.

– Sain töitä heti valmistuttuani kuorma-autonkuljettajaksi vuonna 2015, mikä oli todella hieno asia, Crista Merikivi sanoo.

1.

2.

  

 

  

   

  

  

  

  

    JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa. Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

 

 

 

JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45


0207 119 862 0207 119 877

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin

KUVA SANTTU TUOMISTO/NÄRHI

Närhi Oy:llä avajaiset Lappeenrannassa Närhi Oy:n Lappeenrannan toimipisteen muutto uusiin tiloihin saatiin vietyä loppuun vuodenvaihteessa. Toimipisteen avajaisia vietettiin perjantaina 18.1. kahvi- ja soppatarjoilun merkeissä. Toimitilat sijaitsevat osoitteessa Tupatallinkatu 5. – Uudet viihtyisät noin 400 m2:n toimitilat sisältävät avaran myymälätilan sekä nykyaikaisen varaston. Haluamme panostaa paikalliseen asiakaspalveluun. Esimerkiksi Lappeenrannassa on paljon pienempiä kuljetusyrityksiä, joille raskaan kaluston varaosavalikoimaa on räätälöity, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Tomi Haring. – Lappeenrannan toimipisteelle on helppo tulla Viipurinportin rampilta valtatie 6:lta ja pihassa on paljon parkkeeraustilaa myös isoille autoille, Haring lisää.

46 • RASKASSARJA

1. Torni. 2. Puulajipuisto, jossa kasvatetaan useita, yleensä ulkomaista alkuperää olevia puulajeja. 3. Kuhaa. 4. Uruguayn. 5. Valmisteverotuksen hallinnollista saateasiakirjaa, Administrative Accompanying Documentia 6. Sininen, musta ja valkoinen. 7. Tartu hetkeen. 8. Sokeutumiseen. 9. Lävistys/puhkaisu. 10. Hindulaisten jumala.

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1         

        

        

        

        

SUDOKU 2         

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        


ttä Ota yhtey a ik ja varaa a n korjauksee ! tai pesuun

Raskaankaluston varaosa- ja korjaamopalvelut Lahdessa, Hollolassa ja Hyvinkäällä

• Puh. (03) 468 2400 keskus • Fax (03) 753 2420 • Email myynti@originator.fi LAHTI korjaamo & varaosat Alhonkatu 2, 15610 LAHTI • Varaosat 044 510 4410 • Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo & pesuhalli Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA • Työnjohto 044 510 4426 • Pesuhalli 044 510 4428

HYVINKÄÄ korjaamo & varaosat Arolamminkatu 2, 05880 Hyvinkää 3-tien liittymästä numero 17! Puh. 020-759 8440


Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAHTI Originator Oy

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

PORI Porin Auto-Sale Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOTKA Tarvike-Ahola Oy Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Tornio Kemi

OULU Pekant Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Oulu

Eteläväylä 18 p. 02 634 1600

Iisalmi

Paljetie 1 p. 016 345 252

TORNIO Osa-Ratas Oy

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

VANTAA Raskasvaraosa Oy Jännekuja 6 p. 029 340 0400

Kuopio Kauhajoki

Jyväskylä

Ikaalinen Pori Lappeenranta Kouvola Forssa Kotka Hyvinkää Lieto Vantaa Lahti

Joensuu

Profile for Raskassarja

Raskassarja 1/2019  

Harvinainen Raskassarja-ketjussa rakennettu rinnetamppari pelastaa laskettelijan pulasta. Länsisataman muutoksista huolta yrittäjille. HCT a...

Raskassarja 1/2019  

Harvinainen Raskassarja-ketjussa rakennettu rinnetamppari pelastaa laskettelijan pulasta. Länsisataman muutoksista huolta yrittäjille. HCT a...