__MAIN_TEXT__

Page 1

| ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA | ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2017

HISTORIALLISEN KAUPUNKIMILJÖÖN SUOJELUATLAS: OULUN RAKSILA Syrjäkadun kerrostalotonttien täydennysrakentaminen

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA METSI K-14

1

O U L U N Y L I O P I S T O | A R K K I T E H T U U R I N T I E D E K U N T A | A R K K I T E H T U U R I N H I S T O R I A J A KO R J A U S S U U N N I T T E L U

Näkymä syrjäkadun ja Kainuuntien risteyksestä

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

NELLY ISOPAHKALA K14

5

OULUN YLIOPISTO | A RKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA | JULKAISUSA R J A B 1 9 | 2 0 1 7


ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA | ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖ HOITO | 2017

OPISKELIJAT Iris Ammann Svenja Dürr Jenni Hakovirta Hertta Hjelt Nelly Isopahkala Illusia Leskinen Jari Maukonen Laura Metsi Laura Mustonen Anna-Elisabet Määttä Kristian Paavilainen Chiara Terenzi

Kuva 4 Havainnekuva A

Konseptin soveltaminen

Kuva 4 Paikkoja mahdollisille sovlluksille

Oulun kaupunki kehittää jatkuvasti keskustan alueella kaupunginojan ympäristöä erityisesti valaistuksen ja yleisen viihtyvyyden kautta. Kehitysalue kuitenkin päättyy Rautatienkatuun. Pidemmälle jatkettaessa ojaa on vaikea edes seurailla, je se kulkee paikoitellen hyvin umpeenkasvaneilla alueilla. Osittain sen varrella kulkee virkistysreittejä. Tuomalla yhteisöllistä siirtolapuutarhahenkistä rakentamista kaupunginojan varteen, rannat aktivoituisivat paitsi asukkaiden niin myös muiden kaupunkilaisten käyttöön.Vaihtelevat maisemat ja elämä kohottaisivat ojan virkistysarvoa. Paikoitellen oja kapenee hyvinkin kapeaksi, mutta on siitä huolimatta arvokas ja hieno elementti, jota ei ole hyödynnetty juurikaan. Karttaan on merkitty esimerkkialueita joilla Castreninrannan konseptin tyyppistä rakentamista voitaisiin hyödyntää. Kulkuyhteydet ja muut maankäytön kysymykset vaatisivat lisäselvityksiä.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

GSEducationalVersion

OPETTAJAT Anna-Maija Ylimaula Özlem Özer-Kemppainen Kari Niskasaari Juho Teppo

YHTEISVILJELY

TUTKIJA Sara Porzilli KATTOPUUTARHA

Oulu 2017 ISBN 978-952-62-1786-4 ISSN 2342-9062

HERTTA HJELT

5


ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO

HISTORIALLISEN KAUPUNKIMILJÖÖN SUOJELUATLAS: OULUN RAKSILA

Toimittanut ÖZLEM ÖZER-KEMPPAINEN

Oulu 2017 ISBN 978-952-62-1786-4 ISSN 2342-9062

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

OULUN YLIOPISTO | ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA | JULKAISUSARJA B19 | 2017

1


JOHDANTO HISTORIALLISEN KAUPUNKIMILJÖÖN SUOJELUATLAS: Oulun Raksila

Oulun keskustaytimen tuntumassa sijaitseva Raksilan kaupunginosa valikoitui Oulun yliopiston arkkitehtuurin opintojen rakennussuojelukurssin tutkimuskohteeksi historiallisten kerrostumiensa, idyllisen puukaupunkitunnelmansa ja tulossa olevien muutosten vuoksi. Neljännen vuosikurssin opiskelijoiden harjoitustyön kohdealue koostuu puiden reunustamista suorista kaduista, vanhasta puurakennuskannasta, jonka molemmilla reunaalueilla on 50- ja 80-lukujen rakennuksia. Alue on arkkitehtuurin opiskelun kannalta monimuotoisuudessaan kiinnostava. Eri vuosikymmenten kerrostumat muodostavat viihtyisän urbaanin asuinympäristön. Sen rakennustyypit, niiden korjaus ja suojelu sekä kerrostalokorttelien mahdollinen täydennysrakentaminen ovat tämän tutkimuksen kohteena. Suojeluatlaksen tavoitteena on etsiä keinoja alueen identiteetin ja arvojen tunnistamiseksi sekä vaalimiseksi, jotta voidaan esittää tarvittavia kehittämistoimenpiteitä ja ohjauskeinoja. Niiden tarkoituksena on tukea alueen rakennustaiteellisten ja ympäristöarvojen säilymistä ja edesauttaa alueen myönteistä kehitystä. Pyrkimyksenä on myös selvittää, miten tämän paikan identiteetti syntyy, miten se ilmenee jo rakennetussa ympäristössä, sekä pohtia millaista on paikan identiteettiä ja arvoja vahvistava kestävä kehitys.

Oulun Raksilan osalta tutkittiin alueen identiteettiä vahvistavia tekijöitä ja niiden käyttämistä alueen suunnittelussa. Kohdekäyntien yhteydessä ja eri lähteistä kerätyn analyysiaineiston perusteella laadittiin tämä HISTORIALLISEN KAUPUNKIMILJÖÖN SUOJELUATLAS – Oulun Raksila. Raportissa kuvataan paikan identiteetin keskeiset osatekijät, osoitetaan alueen vahvuudet, sen tarjoamat mahdollisuudet sekä ratkaistaan esille tulleita ongelmia. Suojeluatlas jakaantuu ryhmätöinä tehtyihin selvityksiin sekä yksilötehtävinä laadittuihin toimenpideehdotuksiin koskien mm. täydennysrakentamista. Kurssin aikana tutkijatohtori Sara Porzilli suoritti laserkeilauksen Raksilan katunäkymistä. Siitä on erillinen osio tässä raportissa. Tätä on ollut ilo tehdä, kiitos Oulun kaupungille, että saimme juuri Raksilan kohdealueeksi. Kiitokset myös kaavoitusarkkitehti Jere Klamille rakentavista kommenteista. Toivottavasti tähän kootut ideat antavat virikkeitä alueen rakennussuojeluun ja viihtyisän asuinympäristön ylläpitämiseen kaupungissa meneillään olevien suurempien suunnitelmien myllerryksessä.

Oulussa 5.12.2017 Suojeluatlas on arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun aineryhmän syventävään kurssiin Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito (RakSu) liittyvä harjoitustyö. Kokonaisuus on laaja 10 opintopisteen kurssi, jossa käsitellään rakennussuojelun historiaa, filosofisia ja teoreettisia perusteita sekä rakennussuojelun ja arkkitehtisuunnittelun menetelmiä. Harjoitustyön tavoitteena on selvittää yhteisöllisyyden, toiminnallisten tekijöiden ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta, sekä arvottaa kohdealueen arkkitehtuuria, kulttuurihistoriallisia arvoja, taajama- ja maisemakuvaa sekä rakennusten historiaa ja nykyvaiheita.

Kuva: Francesca Messeri, 2017

Anna-Maija Ylimaula professori

Özlem Özer-Kemppainen yliopisto-opettaja

Kari Niskasaari arkkitehti, tekn.lis

Juho Teppo arkkitehti


TEHTÄVÄN ANTO TEHTÄVÄ ”Historiallisen kaupunkimiljöön suojeluatlas: Oulun Raksila” on harjoitustyönä tehtävä kulttuuriympäristön analyysi ja arvottaminen, jossa määritellään kehittämistoimenpiteitä ja ohjauskeinoja tukemaan alueen arvojen säilymistä. Kohteena on Oulun Raksila. Alueella on idyllistä vanhaa puutalokeskittymä, mutta myös 60- ja 70-luvun rakennuskantaa. Alue on Oulun keskustan tuntumassa ja kaupungin voimakkaan kehittämissuunnitelman osana. Alueen rakennuskanta ympäristöineen kuuluu kurssin harjoitustyöhön. Harjoitustyössä perehdytään kaupungin ruutukaava-alueella sijaitsevan historialliseen miljööseen, sen identiteettiä muodostaviin tekijöihin, muutosprosessiin, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Alueella on käynnissä suurimittakaavaiset kehittämistoimenpiteet. Harjoitustyössä selvitetään yhteisöllisyyden, toiminnallisten tekijöiden ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta, (kaava)historiaa, nykyhetken tilannetta ja tulevaisuutta sekä arvotetaan kohdealueen kulttuurihistorialliset arvot, sekä alueen, maisemakuvan että rakennusten kannalta. Näiden selvitysten ja tulosten perusteella laaditaan valitulle alue- ja rakennuskokonaisuudelle tarkemmat kehittämissuunnitelmat kuten mm. alueen täydennysrakentamista tai korjaustapaohjeita. Harjoitustyön tarkoituksena on etsiä keinoja alueen identiteetin ja arvojen tunnistamiseksi ja vaalimiseksi sekä niiden pohjalta määritellä kehittämistoimenpiteitä ja ohjauskeinoja, joilla tuetaan alueen rakennustaiteellisten ja ympäristöllisten arvojen säilymistä ja edesautetaan alueen myönteistä kehitystä.

TAVOITTEET Tavoitteena on selvittää, miten paikan identiteetti syntyy, miten se ilmenee rakennetussa ympäristössä, ja millaista on paikan identiteettiä ja arvoja vahvistava kestävä kehitys. Analyysiaineiston perusteella laaditaan historiallisen kaupunkimiljöön suojeluatlas. Siinä kuvataan paikan merkitykselliset identiteettitekijät, osoitetaan vahvuudet ja sen tarjoamat mahdollisuudet sekä ratkaistaan mahdolliset ongelmat. Suojeluatlaksessa esitetään alueen toimenpidesuositukset. Näitä ovat mm. korjaustapaohjeet, rakennussuojelun tavoitteiden konkreettinen määrittely sekä mahdollisesti uudis- ja täydennysrakentaminen. Kulttuurihistoriallisia arvoja määriteltäessä on syytä tarkastella ympäristön lisäksi yksittäisten rakennusten ja rakennustyyppien arvoja ja niiden merkitystä osana alueen yleiskuvaa ja sen kerroksellisuutta.

uusien rakenteiden ja kadunkalusteiden sijoittelu, volyymien muotoilu, rakennusoikeuden määrittely, kerrosala, rakennustapa, materiaali, värit, detaljit jne. on tehtävä siten, että alueen /kohteen kulttuurihistorialliset arvot, tunnelma-arvot, rakeisuus, identiteetti ja yhtenäisyys yms. säilyvät. Suojeluatlaksen tavoitteena on alueen selkiyttäminen ja kehittäminen.

TEHTÄVÄN VAIHEET I.VAIHE: ANALYYSI Harjoitustyön ensimmäisessä vaiheessa jakaudutaan 2-3-hengen ryhmiin, perehdytään olemassa olevaan aineistoon ja tehdään kenttätyönä yleispiirteittäin valitun osa-alueen kortteli-, tontti- ja rakennuskohtainen tarkennettu inventointi. II.VAIHE: ARVOTTAMINEN Dokumentoinnin ja inventoinnin avulla pyritään tunnistamaan niitä arvoja, jotka ovat alueella oleellisia miljöön, rakennuskannan kulttuurihistoriallisen merkityksen ja identiteetin kannalta sekä maisemakuvassa. Työssä hyödynnetään myös aikaisemmin tehtyjä laajoja inventointeja ja arvottamista sekä ajankohtaista kirjallisuutta. Tämän pohjalta laaditaan ryhmäkohtaisesti oman aiheen mukaan alueen identiteetin ja siihen kuuluvien osatekijöiden määrittely sekä kohteiden ja osa-alueen arvottaminen. III. VAIHE: SOVELTAVA VAIHE: TOIMENPIDESUOSITUKSET ja SUUNNITELMAT Kuvataan ne toimenpiteet, joilla tulevia muutoksia voidaan ohjata haluttuun, identiteettiä tukevaan sekä alueen myönteistä kehitystä ohjaavaan suuntaan. Tämän vaiheen lähtökohtana ovat suunnittelualueen kaupunkikuvallisen, asemakaavallisen ja rakennustaiteellisen kokonaisuuden säilyttämistä ja vaalimista koskevat tavoitteet. Esitetään kehittämis-/suojelu-/hoitosuosituksia/korjaustapaohjeita tai suunnitelmaluonnoksia valittuihin osakokonaisuuksiin tai alueisiin. Esitystapa mallintaen, kuvamontaasien ja selostustekstien avulla.

Ensisijaisena tavoitteena on olemassa olevan rakennuskannan kautta osoittaa selkeästi autenttisen materiaalin ja järjestyksen, kuten myös immateriaalisten arvojen merkitys ja itsearvoinen asema osana kerroksellista kaupunkikuvaa. Mahdollisten uudisrakennusten, 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

5


SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

3

TEHTÄVÄN ANTO

5

LASER SCANNING SURVEY OF THE STREET FACADES IN RAKSILA

9

Sara Porzilli, PhD, architect, researcher

SUUNNITELMAT Development of Puistikkokatu

Iris Ammann

163

Secondary buildings of wooden Raksila Svenja Dürr

165

Puistikkokadun kehittäminen

171

Jenni Hakovirta

RYHMÄTYÖT RYHMÄ I 23 Alueen historia, kaavoitushistoria, suojelutilanne vuonna 2017, nykytilanne ja tulevaisuuden visiot Hertta Hjelt, Illusia Leskinen, Kristian Paavilainen

Castreninrannan täydennysrakentamista Hertta Hjelt

175

Syrjäkadun kerrostalotonttien täydennysrakentaminen 181 Nelly Isopahkala

RYHMÄ II 59 Rakennusten kuvaus ja typologia, Ratakatu, Syrjäkatu Nelly Isopahkala, Anna-Elisabeth Määttä

Julkisivujen lisälämmöneristämisen vaikutukset rakennuksen ulkoasuun Illusia Leskinen

189

RYHMÄ III 79 Rakennusten kuvaus ja typologia, Puutarhakatu, Karjakatu Jenni Hakovirta, Laura Mustonen

Puutalojen jätteen keräyspisteet

193

RYHMÄ IV 113 Rakennusten kuvaus ja typologia, Teuvo Pakkalankatu, Tehtaankatu Jari Maukkonen, Laura Metsi

Syrjäkadun kerrostalotonttien täydennysrakentaminen 197 Laura Metsi

RYHMÄ V 135 Liikenne, pysäköinti, jätehuolto, valaistus, aidat, julkisen tilan rakenteet, puusto ja kasvillisuus, rakennetut puistot, tilan rakenne, pintamuodostus, tilan rajaukset, näkymät Iris Ammann, Svenja Dürr,Terenzi Chiara

Jari Maukonen

Raksilan liittyminen ympyröiviin alueisiin Laura Mustonen

199

Topinpuiston kehittäminen

203

Anna-Elisabeth Määttä

Puistikkokadun uudelleen järjestäminen Kristian Paavilainen

209

Development of Puistikkokatu, pedestrian walkways and lighting 215 Chiara Terenzi Kuva: Francesca Messeri, 2017


8

SARA PORZILLI


LASER SCANNING SURVEY OF THE STREET FACADES IN RAKSILA Ratakatu, Syrjäkatu, Puutarhakatu, Karjakatu, Puistikkokatu Researcher: Ph.D. Arch. Sara Porzilli Assistant: Francesca Messeri

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

SARA PORZILLI

9


LASER SCANNER SURVEY as a method for documenting the townscape Laser scanning technology represents nowadays one of the most efficient type of survey for measuring and documenting architecture and its environment in general. Cities and urban spaces are in fact growing and changing so quickly that urban planners and experts have the necessities to update their technical tools for monitoring these continuos events. This necessity appears even more relevant and urgent for those urban expansions which involve historic archictural realities as Raksila represents. This scientific report shows in fact that even if a small distric-area as Raksila appears almost regular and simple in its main features, in its reality it is determinated by thousands of sensible differences and important elements which constitute the image and the identity of the place. A detailed analysis like the one shown in the report demonstrate that only through methodological analysis and combined activities, as for example survey and photo documentation, we can discover the key points for preserving the authenticity of the townscape. Investigations, census activities, inventory catalogues, digital 3D survey database and true metrical information are fundamental in order to understand the formation and development of an architectural entity, village, or city, as well as for planning conservation and restoration projects starting from the present state of a building or distric. Thanks to these information it’s possible to recognize the tangible and intagible elements which constitute the genius loci of the place (C. Norberg-Schulz, Genius loci towards a phenomenology of architecture) for determinating helpful guidelines for the townscape. The survey of Raksila has involved the architecture and its main environment as two essential parts of the same research topic. Below some 3D visualizations and post productions results (as for example digital maps and street sections) are shown in order to demonstrate which can be the main results and outputs achieva ble from these kind of operations. The laser scanner survey of Raksila has been developed thanks to the European Project of PhD. Arch. Sara Porzilli, PostDoc Fellow of the University of Oulu. Title of the research is “Preserving Wooden Heritage. Methods for monitoring wooden structures: 3D laser scanner survey and application of BIM systems on point cloud models”1 and it concerns the application of digital survey systems for preserving wooden architecture in order to get updated methods for monitoring this precious type of heritage. Detail of the project: European Commission | Horizon 2020 – Research and Innovation

1

Framework Programme. MARIE SKŁODOWSKA-CURIE ACTIONS – INDIVIDUAL FELLOWSHIP. Call: H2020-MSCA-IF-2016. Scientific Panel: ST-ENG. Duration of the Project: 24 months. Scientific Coordinator and Supervisor is Prof. Anna-Maija Ylimaula. Project results are protected by the Marie Skłodowska Curie grant agreement of the Researcher Phd. Sara Porzilli. The equipment used has been provided by Mitta Oy, official partner of the project.

10

SARA PORZILLI


THE SURVEY PROJECT: scan positions and resolution of the point cloud The survey of Raksila has involved the main streets of the area in order to get a general but detailed recognition of the place with its main measures, including both the architecture and the environment. The laser scanner used is one of the latest Zoller + Fröhlich laser scanner, 5010 model. Streets surveyed are: - Ratakatu (specifically the part of the bus stop parking area considered the “entrance” part to Raksila area). 3 ScanStations with SUPERHIGH resolution; - Syrjäkatu. 17 ScanStations in HIGH Resolution; - Puutarhakatu. 29 ScanStations in HIGH Resolution; - Karjakatu. 14 ScanStations in HIGH Resolution; - Puistikkokatu. 21 ScanStations in HIGH Resolution; - Tehtaankatu. 7 ScanStations in SUPERHIGH Resolution. Survey of the part of street between Syrjäkatu and Karjakatu; - Teuvo Pakkalan Katu. 4 ScanStations in SUPERHIGH Resolution. The scans wanted to survey the facade of the old School and close the perimeter of Puistikkokatu street; - Kainuuntie. 6 ScanStations in SUPERHIGH Resolution, in order to get the main measures of the street and the opposite site of the river for a general recognition of the distance of Karjasilta side.

0 10

30

50

80

100 mt

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Because for the large dimension of the area and because for the presence of the tree crowns still present at the moment of the survey, it has been fundamental to plan a dense project of scan positions. A precise organization of the scan-positions has been defined in advance in order to set the practical activities and quantify the amount of necessary work on field. This operation is sensibly recommended because it gives a real and practical understanding of the work and obligates the surveyor to elaborate in advance all the necessary work strategies useful for carrying out the results. In addition to this, strategic scan positions made with superhigh resolution has given the possibility to obtain a more accurate result and achieve a better compensation of the geometrical error. As underlined in the image always groups of three ScanStations are located whenever possible in an equilateral triangle position in order to keep their mutual angle orientations not over 60 degrees. This operation gives the possibility in post production phase to handle and combine the singular point clouds produced with the minimum level of error. The survey project had the role to measure the street fronts trying to obtain the maximum information of the facades of the buildings avoiding the tree crowns when possible. Thanks to this product it has been possible to elaborate accurate street sections in both trasversal and longitudinal orientation. SARA PORZILLI

11


REGISTRATION OF THE POINT CLOUD AND FINAL METRIC DATABASE The survey project has been registered by using the Z+F Laser Control Software which allows you to see all the scanwords done in a top view mode directly on the map generated and gives you the possibility to recognize each singular scan position and navigate in it (with a double click on the blue sphere).

Thanks to this software the final point cloud has a negligible presence of mistake. Each block is located in the right position in relation to the rest of the area. All the facades from the street side have a detailed point cloud. Thanks to the superhigh scans it has been possible to acquire far distances and hights as for example the high buildings in Ratakatu and Syriäkatu. In order to elaborate the sections the metric database has been divided in sub-categories, corresponding with the streets scanned. 12

SARA PORZILLI


451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

SARA PORZILLI

13


PUUTARHAKATU

14

SARA PORZILLI


01 3 5

8 10 mt

Longitudinal section of Puutarhakatu

0

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

1

3

5

SARA PORZILLI

8

10 mt

Detail of the street section of Puutarhakatu 15


KARJAKATU

16

SARA PORZILLI


01 3 5

8 10 mt

Longitudinal section of Karjakatu

0

1

3

5

8

10 mt

Detail of the street section of Karjakatu 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

SARA PORZILLI

17


PUISTIKKOKATU

18

SARA PORZILLI


01

3

5

8

10 mt

Street section of Puistikkokatu

0

1

3

5

8

10 mt

Detail of the street section of Puistikkokatu 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

SARA PORZILLI

19


RYHMÄTYÖT RYHMÄ I Alueen historia, kaavoitushistoria, suojelutilanne vuonna 2017, nykytilanne ja tulevaisuuden visiot Hertta Hjelt, Illusia Leskinen, Kristian Paavilainen 23 RYHMÄ II Rakennusten kuvaus ja typologia, Ratakatu, Syrjäkatu Nelly Isopahkala, Anna-Elisabeth Määttä 59 RYHMÄ III Rakennusten kuvaus ja typologia, Puutarhakatu, Karjakatu Jenni Hakovirta, Laura Mustonen 79 RYHMÄ IV Rakennusten kuvaus ja typologia, Teuvo Pakkalankatu, Tehtaankatu Jari Maukkonen, Laura Metsi 113 RYHMÄ V Liikenne, pysäköinti, jätehuolto, valaistus, aidat, julkisen tilan rakenteet, puusto ja kasvillisuus, rakennetut puistot, tilan rakenne, pintamuodostus, tilan rajaukset, näkymät Iris Ammann, Svenja Dürr,Terenzi Chiara 135 Kuva: Francesca Messeri, 2017


RYHMĂ„ 1 Alueen historia, kaavoitushistoria, suojelutilanne vuonna 2017, nykytilanne ja tulevaisuuden visiot Hertta Hjelt, Illusia Leskinen, Kristian Paavilainen

Kuva: Francesca Messeri, 2017


Kuva 1. Ilmakuva Raksilasta. Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012.

Kuva 2. Ilmakuva Raksilaan kaakosta katsottuna. Kuva: Lentokuva Vallas Oy, 10.8.2015.

Kristian Paavilainen K14, Illusia Leskinen K14, Hertta Hjelt K13

ALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS Raksilan asuinalue sijaitsee keskustan tuntumassa Oulun rautatieaseman ja rautatien itäpuolella. Sen pohjoispuolella sijaitsee Intiön hautausmaa, etelässä Kaupunginojan varren puistovyöhyke ja Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue.1

Viitteet Oulun kaupunki, Arvokkaita alueita Oulussa. Osa I. Oulu, 1999, sivu 60. Ibid. 3 Ibid. 1 2

Raksilan puutaloalue käsittää kaupunginosan korttelit 29-34 ja niihin liittyvät katu- ja puistoalueet.Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Oulussa (RKY 2009) määritelty suojelualue rajoittuu Syrjäkatuun, Tehtaankatuun, Teuvo Pakkalan katuun ja Kainuuntiehen. Teuvo Pakkalan kadun itäpuolella olevat koulut on otettu mukaan aluerajaukseen.2

Kuva 3. Ilmakuva Raksilasta. Kuva: Lentokuva Vallas Oy, 10.8.2015.

Käyttötarkoitus Puu-Raksila on asuinalue. Alun perin pieniä asuntoja on asumistarpeiden muuttuessa yhdistetty suuremmiksi. Raksilassa on lähikauppa, muutamia pieniä liikehuoneistoja ja lähileipomo. Teuvo Pakkalan kadun itäpuolella sijaitsevat Teuvo Pakkalan ala-asteen koulu, kauppaoppilaitos, sekä koti- ja laitostalousoppilaitos.3 Kuva 4. Puu-Raksila. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohtaa ei tiedetä.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

25


RAKSILAN HISTORIA

AIKAJANA OULUUN TEOLLISUUTTA, KASVUA JA ARMEIJAN PARAKKEJA

RAUTATIE ELI “PAANA“ VALMISTUI

OULUN KAUPUNKI KASVOI TALOUDELLISESTI

TEOLLISTUMNEN, PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS

OULUN ASEMAPUISTO VIHITTIIN KÄYTTÖÖN OULUN SUURPALO

OULUN SUURPALO

1822 1823

RAKENNUSJÄRJESTYS LÄÄNIN KAUPUNGEILLE

1882 1886 1891

1825

1856

1882

ASEMAKAAVA J. A. EHRENSTRÖM & C. L. ENGEL

RAKENNUSJÄRJESTYS LÄÄNIN KAUPUNGEILLE

UUSI RAKENNUSJÄRJESTYS JA ASEMAKAAVA

ASEMAKAAVA KANTAKAUPUNKIA VARTEN

RAKSILA KAAVOITTAMATON

1888

RAUTATEITÄ RAKENNETTIIN OULUSTA POHJOISEEN

1800-l. 1903 1902

CASTRENIN PERHEPUUTARHAYHDISTYS PERUST.

RAKSILASTA OSA OULUN KAUPUNKIA

LAHJOITUSMAAKYSYMYS SELVISI

1900-l.

1917 1918

1924

1908 ASEMAKAAVA A. BRANDT V. J. SUCKSDORFF B. JUNG

ASEMAKAAVA KANTAKAUPUNKIA VARTEN

TIUKENSI VAATIMUKSIA VARSINAISELLA KAUPUNKIALUEELLA

TOPPILA, TUIRA JA ALALAANILA LIITTYIVÄT KAUPUNKIALUEESEEN

1924 RK* ASEMAKAAVA II-KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 29-35

ASEMAKAAVA II-KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 25-28

RAKSILAN 1. ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAEHDOTUKSESSA

PYRKI ESTÄMÄÄN TULIPALOJEN TUHOA RAKSILA KAAVOITTAMATON

ENTISELLE VILJELYSALUEELLE KAAVOITETTIIN ASUTUSTA

1

26

*RAKENNUSKONTTORI

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


NIMEKSI OULUN TALOUSKOULU VUONNA 1946

RAKSILAN ENTISELLE VILJELYSALUEELLE KAAVOITETTIIN ASUTUSTA

VESIJOHDOT RAKSILAAN TYÖTTÖMYYSKAUDELLA

1926-27

TEUVO PAKKALAN KOULU VALMISTUI

JÄÄHALLI 1975, OULUN UIMAHALLI JA OSTOSKESKUS 1976

YLIOPPILASKYLÄ VÄLKKYLÄ RAKENNETTIIN

YKSITYINEN MARTTA-KOULU TEUVO PAKKALAN KADULLE

1938

1942 1947

1971

1950 1950 1953

MEURMANIN JA ERVIN ASEMAKAAVA

1954

ASEMAKAAVAMUUTOS II-KAUPUNGINOSAN KORTTELI 32

RAKSILAN ASUKASYHDISTYS PERUSTETTIIN

1975-76 1985

OULUHALLI JA OULUN LINJAAUTOASEMA MUUTTIVAT RAKSILAAN

1986

2

RAKSILA VUONNA 2012

2012

1965

”INVENTOIVA” ASEMAKAAVA

Kuva 1. Voimassa oleva Raksilan kaupunginosan kortteleita 25-35 ja 8 koskeva asemakaavamuutos vuodelta 1964. Kuva: Oulun kaupunki, 11.9.1964.

ASEMAKAAVAMUUTOS II-KAUPUNGINOSAN KORTTELI 34

ASEMAKAAVAMUUTOS SILTAKADUN LEVENNYSESTÄ 15.8.1950

Kuvalähteet

TONTTI 242

Oulun asemakaavakartta vuodelta 1908. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1908. Ilmakuva Raksilasta. Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, 2012. 3 Voimassa oleva kaavamuutos vuodelta 1964. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1964. 1 2

VAHVISTETTU 19.11.1953

TONTTI 279 VAHVISTETTU 28.7.1954 3

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

27


RAKSILAN HISTORIA

ASEMAKAAVAMUUTOKSET 1907J

1

3

Oulun asemakaavakartta vuodelta 1839

Oulun asemakaavakartta vuodelta 1902

1839

2

7

Voimassa oleva asemakaava vuodelta 1965

1924

1964 1940

1908

Oulun asemakaavakartta vuodelta 1888

28

Oulun asemakaavakartta vuodelta 1924

1902 1888

5

Oulun asemakaavakartta vuodelta 1908,

4

Oulun asemakaavakartta vuodelta 1940

6

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


OULUN JA RAKSILAN RUUTUKAAVA-ALUEEN KAAVOITUSHISTORIA 1600-luku

1700-luku

Oulun keskustaa on rakennettu ruutukaavan mukaan jo 1600-luvulta lähes perustamisesta lähtien vuonna 1605. Kaupungin sijainti Oulujoen jokisuistossa vaikutti kaupungin luonteviin kasvusuuntiin.Ympäristöä huomioimaton ruutukaavaan perustunut kaupunkisuunnittelu ja kaupungin sijainti vaikuttivat lopulta asutuksen luontaiseen leviämiseen reuna-alueille, kuten itään Raksilan pelloille. Eri aikojen kaavoitusihanteet, kaupunkipalot, sotien aiheuttamat tuhot ja teollistumisen myötä tulleet muutokset liikenteessä ovat omalta osaltaan vaikuttaneet Raksilan muotoutumiseen.4

1600- ja 1700-luvun vaihteessa Oulua koettelivat nälkävuodet, taudit ja Suuri Pohjan sota.Vuonna 1705 Oulussa oli kaksi tulipaloa. Isonvihan aikaan (1713-1721) kirkko, raatihuone, koulu ja linna kärsivät. Pikkuvihan jälkeen 1740-luvulla kaupunkirakennustaide elpyi. Kaupunkien rakennetta hallitsi klassismin ruutukaava. Hallitsevia teemoja olivat edustavuus ja kivirakennusten suosiminen. Kaupunkirakennetta elävöitettiin erikokoisilla ja -muotoisilla kortteleilla ja tonteilla. Aukioiden merkitys korostui ja torit eriytyivät käyttötarkoituksen mukaan. Erilaisia katutyyppejä ihannoitiin. Oli pääkatuja, puisto- ja rantakatuja.7

2XOXQUXXWXNDDYDQDONXSHUlRQOXYXOWD.XVWDD,,$DGROÀQ uudistaessa Ruotsi-Suomen kaupunkilaitosta keskiajan epäsäännöllisen rakentamisen korvasi säännöllinen suurvaltaa edustava renessanssihenkinen ruutukaava. Oulun ensimmäisen asemakaavan laati Claes Claessonin vuonna 1651. Renessanssin ihanteita noudattava asemakaava oli radikaali säännöllinen ruudukko vapaasti kasvaneeseen puukaupunkiin.5

Vuonna 1773 Oulussa oli jopa kolme suurpaloa.Vuonna 1765 Oulu sai tapulioikeudet ja vuonna 1776 Oulusta tuli läänin pääkaupunki. Maanmittari Henrik Holmblomin asemakaavassa vuodelta 1783 kaupungin laajennussuunniksi määriteltiin etelä ja itä.8

Oulu paloi 1650-luvulla kaksi kertaa, vuosina 1652 ja vuonna 1655. Kaupunki rakennettiin niiden jälkeen ruutukaavan mukaisesti. Gustaf Ulstadiuksen kaupunkimittauksen mukaan 1700-luvun alun Oulun katuverkko oli säännöllinen, mutta korttelien koko ja katujen sijainti poikkesi Claessonin kaavasta.6

Kuva 5. Oulua 1700-luvulla. G. D. Andersinin tekemä jäljennös vuonna 1814, Mårten Hackzellin kartasta vuodelta 1763. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1814.

Kuvalähteet Oulun asemakaavakartta vuodelta 1839. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1839. Oulun asemakartta vuodelta 1888. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1888. 3 Oulun asemakartta vuodelta 1902. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1902. 4 Oulun asemakartta vuodelta 1907. Kuva: Oulun kaupunginarkisto 1907. 5 Ehdotus kaupungin asemakartaksi vuodelta 1924. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1924. 6 Oulun asemakartta vuodelta 1940. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1907. 7 Voimassa oleva Raksilan asemakaava vuodelta 1965. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1965. 8 Oulun ensimmäinen asemakaava vuodelta 1651. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1651. 1 2

OULUSTA TAPULIKAUPUNKI

ASEMAKAAVA CLAES CLAESSON 8

OULUN KAUPUNGIN PERUSTAMINEN

1605

KAUPUNKIMITTAUS, CLAES CLAESSON

1648

KAUPUNKIMITTAUS, MÅRTEN HACKZELL

1651 1652 1655

17131705 1721

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

1763 1765 1773

OULUSTA LÄÄNIN PÄÄKAUPUNKI

1776

Viitteet Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 22. 5 ibid. 6 ibid. 7 Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 23. 8 ibid. 4

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

29


1800-LUKU Oulun historian pahin kaupunkipalo Vuonna 1822 Oulu paloi lähes kokonaan. 430 talosta paloi 365. Palon jälkeen perustettiin komitea suunnittelemaan jälleenrakennusta. TyÜhÜn valittiin maanmittarit Jeremias Lagerborg ja Anders Berger. LähtÜkohtana oli paloturvallinen kaavoitus. Suunnitelmasta muodostui säännÜllinen ruutukaava. Tontteja ja katuja laajennettiin paloturvallisuussyistä. Kaupunginoja oli suoristettu klassismin ihanteiden mukaisesti. Helsingin asemakaavan laatineen valtioneuvoksen Johan Albrecht EhrenstrÜmin ehdotuksesta rantaviiva oikaistiin ja kadut kapenivat alkuperäisehdotuksesta. Laanaoja säilytettiin luonnonmukaisena ja sen varsille ehdotettiin lisättäväksi istutuksia palovyÜhykkeeksi.9 Oulun 1822 suurpalon jälkeen Oulun läänin kaupunkeja varten säädettiin rakennusjärjestys vuonna 1823, joka oli voimassa vuoteen 1882 asti.10 Se salli korkeintaan yksikerroksiset puutalot kaupunkien keskustoissa. Kaupunkikuvassa lähestyttiin empiren matalaa ja leveää katutilaa.11

Oulun keskustan asemakaava vuodelta 1824 Helsingin kaupungin jälleenrakennuskomitean puheenjohtaja ja valtioneuvos Johan Albrecht EhrenstrÜm (1762-1847) ja saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778-1840) loivat Oulun keskustalle uuden asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1825. EhrenstrÜm yhdessä Engelin kanssa loivat mm. Helsingin uusklassisen keskustan monumentaalirakennuksineen.12 Kaupungin palaminen mahdollisti ruutukaavan säällisyyden. Asemakaavassa kaupunkia rajasi etelässä puistokatu ja korttelit olivat pääasiassa neliÜnmuotoisia. Kaupunki rakennettiin palon jälkeen kaavan mukaisesti.Vilkkainta rakennusaikaa olivat vuodet 1826-30. Ruutukaavaan varattiin vapaa alue Kaupunginojan diagonaalista puistovyÜhykettä varten, joka oli tärkeä paloturvallisuuden ja kaupunkikuvan kannalta. Tontit hinnoiteltiin sijainnin mukaan. Se johti yhteiskuntaluokkien selkeämpään eriytymiseen omiin kaupunginosiinsa. Kyseinen kaava muodosti nykyisen keskusta-alueen asemakaavallisen UXQJRQ(VLPHUNLNVLWRLQHQNDXSXQJLQRVDSURÀORLWXLDOHPSLHQ yhteiskuntaluokkien kaupunginosaksi.13

Kuva 6. J. A. EhrenstrĂśmin ja C. L. Engelin laatima Oulun keskustan asemakaava vuodelta 1824. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1824.

Viitteet Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 24. 10 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiĂś Kaleva, Oulu, 1976, s. 246. 11 Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 24. 12 7\\QLOl0DUNNX(KUHQVWU|P-RKDQ$OEUHFKW.DQVDOOLVELRJUDĂ€DYHUNNRMXONDLVX Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 12.11.2017) 13 Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 24. 9

30

ASEMAKAAVA, J. A. EHRENSTRĂ–M JA C. L. ENGEL

1822

1825

KYRJ, KAUPUNKIEN YLEINEN RAKENNUSJĂ„RJESTYS

1856

ASEMAKAAVA, C. KJERRSTRĂ–M ASEMAKAAVA, J. A. EHRENSTRĂ–M JA C. L. ENGEL

1876

1882

1882

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Vuoden 1856 rakennusjärjestys 1850-luku oli murrosaikaa suomalaisessa kaupunkirakentamisessa. Elinkeinorakenne muuttui ja kaupunkiin tuli uusia toimintoja, kuten konepajoja.14 1800-luvun alkupuolen tulipalot olivat tuhonneet useita kaupunkeja. Vahinkoja pyrittiin estämään vuonna 1856 koko maata varten säädetyllä Kaupunkien yleisellä rakennusjärjestyksellä (KYRJ). Rakennusjärjestyksessä säädettiin muun muuassa puusta rakennettujen kaupunginosien ja kortteleitten sekä naapuritalojen väliin jätettävästä riittävästi avoimesta tilasta, katujen vähimmäisleveydestä, savupiippujen pituudesta ja palokujista. Oulussa se suositteli keskustan rakentamista useampikerroksisin kivitaloin. Lehtipuuistutukset olivat järjestyksen mukaan sopiva suoja tulelta.15 Vuoden 1856 rakennusjärjestys tiukensi vaatimuksia varsinaisella kaupunkialueella pääasiassa palamisvaaran takia sekä vahvisti asemakaavaalueen ja sen ulkopuolella olevan maan eron. Kaavan ulkopuoliselle maalle sai rakentaa pieniä mökkejä, joiden rakentamista maistraatit velvoitettiin valvomaan. Monissa kaupungeissa asemakaava-alueen ulkopuolelle syntyi hökkeliasutusta, joka reunusti järjestäytymättömänä vyöhykkeenä kaupungin keskustaa. Oulussa asui jonkin verran väestöä tällaisella alueella, eli ”plaanilla”. Hökkeliasutus ei kuitenkaan kasvanut suureksi, sillä väki muutti ennemmin kaupungin rajojen ulkopuolelle maalaiskunnan alueelle.16 Vuonna 1875 kaavoitus siirtyi senaatilta kunnille.17

Kuva 7. Oulun asemakaavakartta vuodelta 1839. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1839.

Kuva 8. Claes Kjerrströmin laatima Oulun asemakartta vuodelta 1876. Kuva: Oulun kaupunginarkisto. 1876.

Vuoden 1882 suurpalo 60 vuotta Oulussa vuonna 1822 raivonneen suurpalon jälkeen kaupunki koki marraskuun 2. ja 3. päivän välisenä yönä palon, joka hävitti 27 rakennusta. Tulipalo rajautui Pakkahuoneenkadun ja Kaupunginojan väliselle alueelle.18 Vuoden 1822 palo oli suhteessa paljon vahingollisempi kaupunkilaisille, sillä siinä tuhoutunut omaisuus oli pääosin vakuuttamatonta, toisin kuin vuonna 1882.19

Vuoden 1882 asemakaava sekä rakennusjärjestys Vuoden 1856 koko maata koskevan rakennusjärjestyksen vahvistamisen jälkeen säädettiin kaupungeissa sen mukaisia paikallisia rakennusjärjestyksiä. Oulussa vahvistettiin 21.11.1882 uusi vuoden 1856 rakennusjärjestyksen kaltainen rakennusjärjestys ja asemakaava, jotka pyrkivät estämään tulipalojen aiheuttamaa tuhoa.20

kadulle päin ja ulkorakennukset sivukadulle päin, joka muodostui myöhemmin palosammutuksen kannalta vahingolliseksi.12 Tonttia ei saanut minkäänlaisella sovintojaolla jakaa useampaan osaan ja sille sai rakentaa vain yksi talonomistaja. Määräyksellä haluttiin estää rähjäisen mökkiasutuksen rakentamista kaupunkiin.21 Kivitalot saivat olla useampikerroksisia, mutta puutalot vain yksikerroksisia. Kaksikerroksisia taloja puusta sai rakentaa 20 jalan levyisten katujen varsille. Kaksikerroksiset rakennukset oli lisäksi rapattava savella ulkopuolelta.22 Oulun rakennusjärjestys suosi puistojen perustamista, mutta kielsi haapojen istuttamisen niihin. Vuoden 1882 asemakaavassa ja rakennusjärjestyksessä ei oltu varattu aluetta, johon voitaisiin sijoittaa makasiineja ja puutavaroita, joten rautatien tullessa Ouluun säilytystilan puute muodostui ongelmaksi.23

Toisiaan leikkaavat kadut jakoivat kaupunginosat kortteleihin. Jokaisen täydellisen korttelin tuli sisältää 98,596 neliöjalkaa. Kortteli tuli olla jaettavissa neljään samankokoiseen tonttiin. Tontteja erotti toisistaan 50 jalan levyiset pitkien katujen suunnassa kulkevat puutarhat ja 25 jalan levyiset poikkikatujen suuntaiset palokadut.Vaillinaisessa korttelissa kukin tontti käsitti vähintään 19,04 neliöjalkaa. Pienemmälle pintaalalle ei saanut rakentaa. Tontin asuinrakennukset oli rakennettava

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Viitteet Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 25. 15 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu 1976, s. 246. 16 ibid. 17 Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 25. 18 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun, 1976, s. 319. 19 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun, 1976, s. 322. 20 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu 1976, s. 247. 21 Ibid. 22 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu 1976, s. 248. 23 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu 1976, s. 249. 14

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

31


Vuoden 1888 asemakaava Valtuusto päätti 12.9.1889, että vuoden 1882 asemakaavaa oli muutettava siten, että puistoalueeksi varattu Uudenkadun ja rautatien välinen alue oli käytettävä kyseiseen tarkoitukseen. Senaatti kuitenkin hylkäsi anomuksen.24 Venäjän keisari on hyväksynyt Oulun asemakaavakartan sekä vuodelta 1882, että vuodelta 1888.Vuoden 1888 asemakaavassa kaupunginosajako säilyi Ehrenströmin ja Engelin laatiman vuoden 1825 asemakaavan mukaisesti I, II, III ja IV kaupunginosassa, mutta V,VI ja VII kaupunginosat muuttivat järjestystään. Kaupunginosajaossa kunkin pituussuunnassa olevan kadun kummallakin puolella olevat talot muodostavat yhden kaupunginosan. Nykyinen Rautatienkatu muodosti I kaupunginosan, Koulukatu II, nykyinen Mäkelininkatu III, nykyinen Uusikatu IV, nykyinen Isokatu V, Kirkkokatu VI, Torikatu VII, nykyinen Aleksanterinkatu VIII, Rantakatu IX ja Kuusiluoto X kaupunginosan.25 Vuoden 1882 asemakaavakartassa neljä tonttia muodostaa korttelin, ja puistokuja sijaitsi korttelien ja tonttien välissä.Vuoden 1886 asemakaavakartassa kuusi tonttia muodostivat korttelin, ja vain rakentamattomissa kortteleissa oli neljä tonttia.Vuoden 1888 asemakaavakartta laadittiin vuoden 1882 asemakaavan mukaisesti niin, että säännökset koskivat vain “uutta kaupunkia”.26 Vuoden 1888 Oulun kaupungin asemakartta näyttää Raksilan kaavoittamattomana ja pääosin rakentamattomana.27

Kuva 9. G.W. Liljebladin laatima Oulun asemakartta vuodelta 1888. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1888.

Viitteet Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun, 1976, s. 249. 25 Ibid. 26 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun, 1976, s. 247. 27 Jere Klami, Kaavahistoria ja tulevaisuuden näkymät, Raksila-luento. Oulun kaupunki, 13.9.2017. 24

32

Kuva 10. Oulun asemakartta vuodelta 1886. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1886.

Kuva 11. Oulun asemakartta vuodelta 1887. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1887.

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Tampereen-Oulun rautatie 1870-luvun alkupuolella rautatien rakentaminen etelästä Ouluun alkoi tulla ajankohtaiseksi. Koko maan pääratojen rakentamissuunnitelman teki entinen Oulun läänin kuvernööri ja vapaaherra G. von Alfthan, joka toimi rautatievaliokunnan puheenjohtajana vuonna 1872. Oulussa toimittiin rautatien hyväksi ja sitä ajoi mm. kauppaneuvos A. O. Snellman. Vuoden 1882 valtiopäivillä annettiin runkoratoja koskeva esitys, jossa Savon rata Kuopioon asti oli asetettava ensimmäiselle sijalle ja Oulun rata vasta toiselle.Valtiopäivillä päätettiin kuitenkin rakentaa rautatie Ouluun. Keisari vahvisti valtiopäivien päätöksen, jonka mukaan oli ryhdyttävä rakentamaan rataa Seinäjoelta Ouluun sen jälkeen, kun Vaasan rata oli saatu valmiiksi.28 Radan vihkiäiset tapahtuivat Oulussa 29.10.1886.29

Rautatieasema ja konepaja Rautatieasema rakennettiin toiseen (II) kaupunginosaan Kakaravaaran laidalle “köydenpunojapaanan” paikalle, joka revittiin rautatieaseman tieltä. Paana oli kaupungin rajapyykki idässä. Sen takana oli “paanan takusta”, joka toimi kaatopaikkana. Sinne rakennettiin vuonna1886 konepaja rautatiekaluston kunnostamista ja korjausta varten. Se käsitti hirsisen kulmarakennuksen, johon liittyi tiilinen kattilahuone.30 Paanan takana maa alkoi kohota ja mäkeä jatkui konepajan seuduille asti. Kukkula oli paljasta kangasmaata, jonka itäosaan oli kaivettu suuria kuoppia. Kuopista kärrätyllä maa-aineksella täytettiin Uusikatu. Rautatien rakentamisen aikaan kuljetettiin suuria määriä maata kukkulasta Löytynsuulle, jolloin kukkula vähitellen hävisi.31 Radan rakentamisella oli käänteentekevä vaikutus elämään kaupungissa. Oulu vapautui taloudellisesta ja henkisestä eristäytymisestä. Oulu oli nyt yhteydessä muuhun Suomeen kautta vuoden.32 Rautatie toi Ouluun teollisuutta, kasvua ja armeijan parakkeja.33 Rautateiden rakentaminen Pohjois-Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa johti liikennettä pois Oulusta. Tällainen vaikutus oli Ouluun 1886, Oulusta pohjoiseen 1903 ja Kajaaniin etelästä 1904 rakennetulla rautatiellä. Oulu eli hiljaiseloa 1930-luvulle asti.34 Viitteet

Kuva 12. Oulun konepaja: Uusi vaununnosto-osasto sähkö-nostopukkeineen ja vaununpyörien sähkönnostolaitteineen. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, ei tietoa vuodesta.

Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun, 1976, s. 61. 29 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun, 1976, s. 63. 30 Ibid. 31 Ibid. 32 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun, 1976, s. 63. 33 Jere Klami, Kaavahistoria ja tulevaisuuden näkymät, Raksila-luento. Oulun kaupunki, 13.9.2017. 34 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia V. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun, 1982, s. 18. 28

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

33


1900-LUVUN ALKU 1900-luvun alussa kaupunkisuunnittelun avainkysymyksinä olivat asumisen, työnteon, virkistyksen ja liikenteen sekä keskustan eriyttäminen. Siirryttiin avoimeen rakennustapaan perinteisen umpikorttelin sijaan. Talot sijoitettiin avaraan puisto- tai luontoympäristöön, sillä auringon valon ja puhtaan ilman saanti oli tärkeää.35 Oulu oli vielä 1900-luvun alkupuolella perinteinen puutalokaupunki. Asuntorakentamisessa korostuivat sosiaaliset tavoitteet. Työväen asuntokysymys nähtiin yhteiskunnan tehtävänä. Kaupunki hankki omistukseensa uusia asuntoja ja tontteja ja myös rakensi uusia.36 Samaan aikaan Oulu teollistui. Erityisesti puunjalostusteollisuus kehittyi ja sen myötä liikenne kasvoi.37 Suomen itsenäistymisen jälkeen teollisuus ja kauppa vetivät ihmisiä kaupunkeihin, mikä aiheutti asuntopulan. ,WVHQlLVW\PLVHQMlONHLQHQLQÁDDWLRYDLNHXWWLWLODQQHWWDHQWLVHVWllQ38

Oulun kaupungin kaavojen ongelmat Kaupungin perustamisen ajoilta lähtien Oulun maapohja käsitti varsinaisen asemakaavoitetun kantakaupungin, ostolla saadut maa-alueet ja lahjoitusmaat. Lahjoitusmaat olivat valtion kaupungille antamia alueita, joita vuokraamalla kaupunki saattoi hankkia varoja omien virkamiesten palkkaamiseen. Kantakaupunkia varten laadittiin useita asemakaavoja vuosina 1825, 1882 ja 1907.39 Kyseisten asemakaavojen ongelmana oli, että ne olivat laadittu vain kantakaupunkia varten, eikä lahjoitusmaita oltu huomioitu. Poikkeuksen tekee vuoden 1907 asemakaava, jossa rautatien takana ja Uudenkadun itäpuolella sijaitsevat alueet ovat mukana. Asemakaavoissa ei myöskään oltu suunniteltu teollisuuden sijoittelua, tai varattu sille alueita. Työväen asuminen jäi myös huomiotta. Tämän seurauksena väkeä siirtyi asumaan maalaiskunnan puolelle, jossa toisin kuin kantakaupungissa rakentajaa eivät rajoittaneet monenlaiset määräykset.40 Kaupungin asemakaavoja vaivasi lisäksi katujen, korttelien ja tonttien liiallinen säännöllisyys, jonka oli vakiinnuttanut jo vuoden 1825 asemakaava. Säännölliset kaupunkitontit olivat sopimattomia omakotirakentamiseen, sillä ne olivat liian suuria. Rakennusjärjestyksessä kiellettiin kaiken huipuksi tonttien jakaminen, jonka seurauksena suuria omakotitaloja rakennettiin sinne tänne pitkin kantakaupunkia.41

Kuva 13. Oulun asemakartta vuodelta 1902. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1902. ASEMAKAAVA, A. BRANDT V. J. SUCKSDORFF B. JUNG

1907

34

ASEMAKAAVA II-KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 25-28

LAHJOITUSMAA KYSYMYKSEN SELVIÄMINEN

1917

RK* ASEMAKAAVA II-KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 29-35

1924

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Oulun kaupunki laajenee Kaupungin alue, joka vuonna 1915 oli yli 7000 hehtaarin suuruinen, kasvoi kolmanneksella, kun 1900-luvun alussa alueeseen liitettiin Toppilan, Tuiran ja Alalaanilan tilat. Alueliitokset olivat välttämättömiä ja eduksi kaupungin kehitykselle. Lahjoitusmaiden omistajien ja kaupungin välillä oli riitaa.42 Varsinainen asemakaavoitettu kaupunki oli vuonna 1915 vain 1/28 koko kaupungin alueesta. Maaseuduksi käsitetty muu alue asutti suurimman osan väestöstä. Tiheästi rakennetussa asutuskeskuksessa pyrittiin asemakaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä organisoimaan asutusta, joka levisi vähitellen asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle aiheuttaen monenlaisia epäkohtia. Tästä syystä asemakaavoitetun alueen piiriä jouduttiin laajentamaan ja maalaiskunnan alueesta jouduttiin erottamaan osia, sekä liittämään ne kaupunkiin.Vähitellen näilläkin alueilla onnistuttiin aikaansaamaan järjestystä asutukseen.43 Radan itäpuoliselle alueelle tuli asutusta jo 1900-luvun alkuvuosina. Lahjoitusmaakysymys selvisi vasta vuonna 1917, jolloin aluetta voitiin alkaa järjestämään sekä laajentamaan.44 Vuoden 1918 jälkeen asutus levisi voimakkaasti kantakaupungin ulkopuolelle. Kantakaupunkia laajempien alueitten järjestelyä kaivattiin.45 Oulun kaupunki osti alueen omakseen ja Raksila rakennettiin kaupungin vuokramaalle.46

Kuva 14. Raksilan asukas. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, ei tietoa vuodesta.

Kuva 15. Taustalla oleva Syrjäkatu oli vielä todellinen syrjäkatu. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, ei tietoa vuodesta.

Viitteet

Raksila 1900-luvun alussa Raksilan kehittyminen on ollut kiinteässä yhteydessä Oulun kaupungin taloudelliseen nousuun. Rautatien eli ”Paanan” valmistuminen Ouluun vuonna 1886 sekä VR:n ja Åströmin tehtaiden työläisten muuttaminen Radantaustaan 1800-luvun lopussa, kehittivät Raksilaa. 1900-luvun alussa Radantausta liitettiin kaupungin yleiskaavaan kasvatti alueen asukasmäärää. Raksila syntyi Kajaanintien ja Laaniskan väliin rautatien taakse.47 Nykyisen Teuvo Pakkalan kadun itäpuoli oli vuokrattua peltoaluetta, jossa asukkailla oli viljelypalstoja. Ensimmäinen maailmansota (1914-1918), vuoden 1918 kansalaissota, köyhyys ja nälkä pakottivat omavaraistalouteen ja Raksilan taloissa olikin piharakennuksissa navetoita. Syrjäkadusta itään maa oli kaupungin ja kaupunkilaisten talous- ja viljelyaluetta.48

Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 26. 36 ibid. 37 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. “Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät”, joulukuu 2010, Oulu, s. 7. 38 Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 26. 39 Kustaa Vaasa, Oulun kaupungin historia V. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva. Oulu, 1982, sivu 130. 40 Ibid. 41 Ibid. 42 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulun 1976, s. 246. 43 Ibid. 44 Oulun kaupunki, Arvokkaita alueita Oulussa. Osa I. Oulu, 1999, sivu 62. 45 Kustaa Vaasa, Oulun kaupungin historia V. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva. Oulu, 1982, sivu 130. 46 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 7. 47 Ibid. 48 Ibid. 49 Kustaa Vaasa, Oulun kaupungin historia V. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva. Oulu, 1982, s. 136. 50 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 11. 51 Jere Klami, Kaavahistoria ja tulevaisuuden näkymät, Raksila-luento. Oulun kaupunki, 13.9.2017. 52 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 11. 35

Vuoden 1902 asemakaavaehdotus Raksilan ensimmäinen asemakaava oli vuoden 1902 asemakaavaehdotuksessa.Valtiolle kuulunut Raksilan maa-alue oli lahjoitusmaata.50 Junaradan itäpuolelle, entiselle viljelysalueelle, kaavoitettiin asuinalueita.51 Kaupunki vuokrasi maata kaupunkilaisille viljelymaaksi. Ilman asemakaavaa alueelle tuli asutusta, suunnittelemattomasti rakennetun hökkelikylän muodossa.52

Valtuusto kiinnitti tähän asiaan huomiota vuonna 1919 käsitellessään Pohjois-Suomen Maanviljelyskauppa Oy:n tehdastonttien laajentamisanomusta. Asemakaavavaliokunta ehdotti kaupunginosaan muodostettavaksi lisää asuintontteja, joiden taakse varattaisiin tilaa rautatieraiteelle tai muulle kulkutielle Kurkelanrantaan.49

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

35


Kuva 16. Oulun asemakartta vuodelta 1907. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1907.

Vuoden 1907 asemakaava Vuoden 1882 asemakaavan ja rakennusjärjestyksen tiukkuus aiheutti vastustusta. Laadittuja asiakirjoja moitittiin pelkän tulipalon leviämisen estämisestä ja kaupungin pinta-alan turhan päiväisestä laajentamisesta, joka lisäsi katujen kunnossapito-, viemäri- ja vesijohtokustannuksia.53 Vuoden 1882 rakennusjärjestykseen kohdistunut kritiikki sai valtuuston valitsemaan 27.1.1898 valiokunnan tutkimaan toimenpiteitä asemakaavassa olevien epäkohtien korjaamiseksi.Valiokunta ryhtyi tositoimiin vuonna 1904. Asemakaavaa alkoivat tekemään kaupungin rakennuskonttorissa muun muuassa kaupungininsinööri Alexander Brandt ja arkkitehti Victor J. Sucksdorff. Muita valiokunnan jäseniä olivat puheenjohtajana insinööri Gunnar Lindqvist, asemapäällikkö Otto Öller, rakennusmestari J. Heikkinen, tohtori O. W. Moberg ja pormestari A. Castrèn.54

36

Asiantuntijaksi kutsuttiin Bertel Jung.55 Asemakaava vahvistettiin vuonna 1908 (4.6.1908) ja siinä palattiin vuoden 1882 paloa edeltäneeseen tonttijakoon. Pienille tonteille oli kysyntää ja sammutusvälineistö oli kehittynyt. Kaavaratkaisulla pyrittiin myös ehkäisemään erillisten työväestön kaupunginosien syntyä. Kaupunkia laajennettiin radan taakse ja kaupungin lounais.- ja kaakkoisosissa katuverkosto käännettiin ruutukaavaan nähden diagonaalisesti. Tyylivirtausten mukaisesti kaava sisälsi aukiosommitelmia, istutusalueita ja puistoja, julkisia rakennuksia kaupunkirakenteen kohokohtina sekä vaihtelevia kortteleita.56

Vuoden 1907 Oulun asemakartassa Raksila on levinnyt kohti itää. Rautatien tausta muodostui neljästä korttelista, joissa jokaisessa oli neljä taloa. Niiden jatkeena oli Kajaanintielle saakka pienempiä kortteleita. Ratakatu erottaa Raksilan rautatiealueesta, etelässä Plaanaoja eli Laaniska rajaa alueen ja pohjoisessa aluetta rajaa hautausmaa. Asutusta muodostui entiselle pelto-, niitty- ja karjalaidunmaille. Ensimmäisiä tontteja sijaitsi Rata- ja Syrjäkadun välillä Rautatien ja Uudenkadun itäpuolella. Asuntojen rakentamista haittasi yksityisten henkilöiden omistama lahjoitusmaaalue, joka rajasi kaupunkia kaaren muotoisena ja esti omalta osaltaan rakentamista.57 Vuoden 1907 asemakaavassa yritettiin saada vaihtelua kaupunkirakenteeseen ja luoda joustavasti liikenneyhteyksiä silloilta rautatieasemalle, josta todisteena oli 1920-luvun alussa Oikokatu ja sotien jälkeen Hallituskadun luominen valtakaduksi.58

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


1920-LUKU

Kuva 17. Näkymä nykyisen Syrjäkadun ja Puistikkokadun kulmalta itään. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohta tuntematon.

Kuva 18. Oulun kaupungin asemakartta ympäristöineen. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1921.

Raksilan miljöö 1900-luvun puolivälissä

Viitteet Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulu, 1976, s. 247. 54 Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva, Oulu, 1976, s. 253. 55 Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 25. 56 Ibid. 57 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 7. 58 Kustaa Vaasa, Oulun kaupungin historia V. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva. Oulu, 1982, sivu 130. 59 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 10. 60 Ibid. 61 Ibid. 53

Ajan suomalaiset perheet olivat suuria. Toisen kaupunginosan, eli Radantaustan väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1920. Kustaa Hautalan mukaan se oli 4 062 henkilöä. Kymmenen vuotta myöhemmin se oli vähentynyt jo 3 689 henkeen, eikä entisiin määriin ole enää päästy. Ruokaa kului paljon ja asunnot olivat ahtaita. Osa ravinnosta toki saatiin viljelypalstoilta ja karjanpidosta. Puhtaudenpito oli vaikeaa. Pyykkiä pestiin Kaupunginojassa, mutta myös Kiikelin rannassa ja Hupisaarilla. Talvella pyykki vedettiin reellä rannoille virutusta varten, sillä kaivovesi ei riittänyt pihakunnan tarpeisiin.Vesijohtovettä sai hakea nykyisen eteläisen alikäytävän vesipostista ja rautatieasemalta. Raksilan ”maisemaan” kuuluivat Kaupunginojan rantojen muuripadat, ahertavat naiset ja ojassa pulikoivat lapset.59

Muutos vesikurjuuteen tuli kovan kokemuksen kautta. Pihojen ulkohuussien likavedet valuivat vähitellen kaivoihin ja saastuttivat vedet. Kaupunkiin levisi aalloittain kulkutautiepidemioita. Viemäreitä ei ollut kaupungin syrjäalueilla. 1920-luvulla asukkaat vaativat vesijohtoja Raksilaankin.Vesijohdot saatiinkin työttömyyskaudella 1926–27 ja 30-luvulla.60 1920-luvulla alkoi ilmaantua jo vesiklosettejakin. Hyyskien hävittämisen paine kasvoi. Siihen asti oli hyyskien tynnyreiden tyhjentäminen ollut talonomistajien kontolla tai oli pyydetty erityistä työntekijää paikalle. Kuuluisa henkilö oli ”Paska-Puhakka”, jonka ilmaantumista lapsikatraat kuuluttivat isoon ääneen.61

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

37


1920-LUKU

Kuva 19. Raksilan asemakartta vuodelta 1924. Kuva: Oulun kaupunki Kaavoitusosaston arkistokappale, 1924.

Kuva 20. Raksilan katukuva. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohta tuntematon.

Vuoden 1924 asemakaava ja vuoden 1922 yleisasemakaavan luonnos Kaupungilla ei ollut hallussaan Raksilan kaupunginosassa sopivia tontteja. Tästä syystä eräiltä lahjoitusmaiden omistajilta sanottiin asuintontteja irti.Valtuusto hyväksyi 18.2.1924 rakennuskonttorin laatiman asemakaavaehdotuksen, jossa rautatieaseman laakso yhdistettiin toiseen kaupunginosaan eli Raksilaan, osaksi Oulun kaupunkia. Asemakaava-alue käsitti 26 kaupungin vuokratonttia, jotka olivat pinta-alaltaan yhteensä 1 102 m². Alueen poikkikadut olivat Tehtaankatu (Asemakadun jatke), Pajakatu (Hallituskadun jatke), Puistikkokatu (Pakkahuoneenkadun jatke), Välikatu (Kauppurienkadun jatke) ja Siltakatu (Saaristonkadun jatke). Pitkittäiskadut olivat Ratakatu, Syrjäkatu, Puutarhakatu, Karjakatu ja Vainiokatu.Valtioneuvosto vahvisti asemakaavan 4.8.1924. Sotien aikana ja jälkeen asutus suuntautui Karjasillan ja Erkkolan suunnalle.62

Kajaanintielle helpottui vuonna 1926, kun alikulkukäytävä rakennettiin.63

Vainiokadun eli Teuvo Pakkalan kadun varteen puistikkokadun päätteeksi oli merkitty tonttivaraukset julkisille rakennuksille. Nykyisen eteläisen alikäytävän kohdalla oli radan ylityspaikka. Sitä pitkin liikenne eteni Raksilaan hiekkaisia katuja pitkin. Pohjoista alikäytävää ei ollut. Liikenne

Alueen rakentajat olivat työmiehiä. Talojen piirustukset ovat todennäköisesti rakennusmestareiden muokkaamia. Joillakin mestareilla oli yhteyksiä helsinkiläisiin arkkitehtitoimistoihin, mutta piirustuksia sai tilata Helsingistä rakennuspäivien yhteydessä esitellyistä malleista.

38

Asuinrakentamista vauhditti valtiovallan ja pankkien tuki rakentajille lainojen muodossa. Lainojen saannin ehdoksi asetettiin muun muuassa, että rakennettavat asunnot olivat tietyn kokoisia; korkeintaan kaksi huonetta ja keittiö. Tavallinen asunto käsitti huoneen ja keittiön, mutta hellahuoneita, eli yhden huoneen asuntoja oli runsaasti.64

Raksilaan nousi enimmäkseen yksikerroksinen matala rakennuskanta (vain 1-2 kerroksisia puutaloja).Vain Syrjäkadun ja Puistikkokadun varrelle rakennettiin kaksikerroksisia puutaloja. 1920-luvun kaupunkisuunnitteluperiaatteita, yhtenäistä kaupunkikuvaa ja ruutukaavaa noudattanut, ns. puutaloklassismia edustanut kuudesta suuresta korttelista koostuneen alueen luonne määriteltiin pitkälti kyseisessä asemakaavassa.66

Rakennetuissa taloissa oli 4-5 huoneistoa. Niihin kuului pihalla oleva rakennus polttopuita varten, sekä jokaiselle asunnolle oma ulkoovensa. Joissakin taloissa oli sauna. Pihalla oli yleensä kaivo asukkaille. Ensimmäinen julkinen sauna rakennettiin Syrjäkadulle vuonna 1939.65

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Kuva 21. Raksilan asemakartta vuodelta 1940. Kuva: Oulun kaupunginarkisto, 1940.

Kuva 22. Oulu ympäristöineen. Kuva: Oulun kaupunki, 21.7.1939.

Kuva 23. Ilmakuva Raksilasta. Kuva: Oulun kaupunki, Oulu, 21.6.1947.

Vuoden 1938 asemakaavassa aseman alue on levinnyt rautatielle päin kaventaen rautatien aluetta. Nykyään kyseinen alue on pelkkä asuinalue. Oulun kaupungin asemakartta vuodelta 1940 näyttää Puu-Raksilan lähes nykyisen näköisenä. Suurin osa alueen rakentamisesta tapahtui 1930- ja 1940-luvuilla. Asuntoja asuttivat rautatieläiset.Viimeiset Raksilan asemakaavan mukaiset talot rakennettiin 50-luvulla Puistikkokadulle.69 Useita huoneistoja sisältäneitä rakennuksia on ajan saatossa yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Alueelle on ominaista vilkas yhteisöllisyys ja täsmälliset kadut. Aluetta rikastavat vehreät pihat ja pienet lisärakennukset. Kaupungin vuokratonttien vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2020 loppuun.70

Viitteet

Vuoden 1938 Oulun asemakaava Ratapiha,VR:n konepaja, veturitallit ja niiden suojana oleva korkea lankkuaita 1940-luvulla sekä eristivät, että sitoivat Radantaustan yhdeltä sivultaan osaksi kantakaupunkia. Hiesumaalle rakennettu puutaloalue rajautui peltoihin ja sameavetiseen kaupunginojaan. Työtä asukkaille antoi Kajaanintien ja Ratakadun kulmaan Axel Åströmin perustama metallialan yritys,Verrumi.Yritys myytiin 1930-luvulla Oulun Rautateollisuus Oy:lle.67 Radantausta on alusta pitäen ollut omavarainen palvelujen tuottaja. Sen mahdollisti asukasmäärän kasvu ja alueen sijainti. Suuret kauppaketjut Oulun Osuuskauppa ja Osuusliike Arina löysivät Raksilan 1930-luvulla. Alueelle perustettiin maitokauppoja sekä sekatavarakauppoja (Kaijalainen, Oja). Lisäksi alueella toimi makkaratehdas Kotivara, taksiautoilijoita, suutareita, parturi-kampaamoja ja Syrjäkadun paperikauppa. Karjakatu 21:ssä sijaitseva leipomo oli alkujaan Patrikaisen leipomo, jonka toiminta jatkui Talousleipomona ja myöhemmin Oulun Leipänä.Yritykset olivat yleensä pieniä ja yksityishenkilöiden tai heidän koko perheidensä ylläpitämiä. Lapset kävivät koulua radan länsipuolella.68

Alueen keskellä sijaitseva ja aluetta halkova Puistikkokatu koostuu kaupallisista rakennuksista ja kahdesta puurivistöstä. Teuvo Pakkalan koulu (1950) toimii kadun pääterakennuksena ja vastasi pääasiassa Karjasillan asuinalueen tarpeeseen.71

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Kustaa Vaasa, Oulun kaupungin historia V. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva. Oulu, 1982, sivu 136. 63 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 7. 64 Ibid. 65 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 10. 66 Ibid. 67 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 11. 68 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 11. 69 Raksila [online]. Raksilan historia [luettu 25.9.2017]. Saatavilla www-muodossa: KWWSZZZUDNVLODÀVLYXWLQGH[SKS"DUHDLG HWXVLYX! 70 Oulun kaupunki, Arvokkaita alueita Oulussa. Osa I. Oulu, 1999, sivu 62. 71 Jere Klami, Kaavahistoria ja tulevaisuuden näkymät, Raksila-luento. Oulun kaupunki, 13.9.2017. 62

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

39


1900-LUVUN PUOLIVÄLI

Kuva 24. Raksilan katukuva. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohta tuntematon. Kuva 25.

Kuva 26. Raksilan katukuva. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohta tuntematon.

Toisen maailmansodan aikaan Oulun keskusta vaurioitui pahoin 1944 helmikuun pommituksissa. Useita kortteleita täytyi jälleenrakentaa. 1940-luvulla rakentaminen heijasteli sodan seurauksia: sodan jälkeen kiireisimpiä rakennustoimintaan liittyviä tehtäviä olivat siirtoväen tilapäisasuntojen korvaaminen ja jälleenrakennus Lapissa. Rakennusainepula johti rakennustarvikkeiden säännöstelyyn. Säännöstely taas johti puurakentamiseen, kierrätykseen, korvikkeiden käyttöön ja omatoimisuuteen.72

tyylisuuntia edustavia kivitaloja. Jälleenrakennuksen alkaessa 1945 Suomen Väestöliitto asetti valtakunnalliseksi tavoitteekseen ”korkeamman asumiskulttuurin” edistämisen ja suunnittelijoiden keskuudessa puhuttiin puisto- ja puutarhakaupunkien sekä vanhojen kaupunkien väljentämisen puolesta. Muun maan lailla Oulussa pohdittiin uutta suuntaa kaupunkirakentamiselle.74

Sodan jälkeinen Oulu

Oulussa asuntorakentamisen alkuun päästiin kunnolla vuoden 1950 alussa. Samaan aikaan käynnistyi uusi teollistumisen ja kaupungistumisen vaihe, kun ihmiset muuttivat taajamiin ja niihin rakennettiin aiempaa enemmän. Rakentaminen oli vauhdikasta. Oulun asukasluku kasvoi vuosina 19501958 37500:sta yli 50000 asukkaaseen.Väkiluvun kasvu johti koulu- ja palvelurakentamisen tarpeeseen.73 Vuoden 1945 Oulun keskusta koostui yksikerroksisista, vaaleista puutaloumpikortteleista, joiden väleissä oli joitain menneiden vuosikymmenten

ASEMAKAAVAMUUTOS O. -I. MEURMAN A. ERVI

1944 1947

40

TEUVO PAKKALAN KOULU VALMISTUU

1950

Meurmanin ja Ervin vuoden 1952 yleiskaava

Sähkökin saatiin Raksilaan viiveellä. Sen rakentamista esti sähköntuotannon vähäisyys. Myös sota-aika asetti rajoituksia. Sähköhellojen asentaminen oli pitkään kielletty.Vasta Merikosken voimalaitoksen valmistuminen vuonna 1948 toi helpotusta.75 1950-luvulla kaupunki kuitenkin alkoi myydä korotettuja kerrosoikeuksia, joten keskustaan nousi seitsemän- ja jopa kymmenenkerroksisia rakennuksia. Asuntopulan vaivaamassa kaupungissa tehokkaampaa asuntorakentamista pidettiin hyvänä ja tornitaloja edistyksen merkkinä. Korkea rakentaminen keskitettiin puistojen ja aukioiden ympärille, jolloin tornitalot toimivat kaupunkikuvallisina aksentteina ja maamerkkeinä.76

YLEISKAAVA O. -I. MEURMAN A. ERVI

1952

Kuva 27. Raksilan katukuva. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohta tuntematon.

ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELI 32 TONTTI N.O 242

1953

Väkiluvun kasvu vaikutti päätökseen valmistella kokonaisvaltaista ympäristön suunnittelua. 1950-luvun alussa Otto-Iivari Meurman ja Aarne Ervi ryhtyivät viimeistelemään Oulun yleiskaavaa.Vuonna 1952 valmistuneen Oulun ensimmäisen yleiskaavan kaavasuunnittelu perustui Meurmanin kirjaan Asemakaavaoppi (1947), joka taas perustui puutarhakaupunkiperiaatteeseen ja lähiöteoriaan.77 Ajatuksena oli, että kaupungit oli jaettava erillisiksi asumasoluiksi, asumalähiöiksi ja asumakunniksi, jotka sijoittuisivat saman “keskusytimen, kaupungin liikekeskuksen ympärille”. Oulussa asumakuntia oli kolme: keskinen, pohjoinen ja itäinen asumakunta. Raksila, Karjasilta ja Kastelli muodostivat itäisen asumakunnan lähiön. Kaikissa asumalähiöissä oli tilaa pientaloille ja matalille kerrostaloille. Jokaisessa lähiössä oli kansakoulu, rukoushuone, lastentarha sekä nuoriso- ja kerhotilat.78 Rannat ja suistoalueet osoitettiin puisto- ja virkistysalueksi.79 Meurmanin ja Ervin yleiskaavaa ei koskaan virallisesti vahvistettu, mutta lähiöiden kaavoittaminen ja kaupunkirakenteen kehittyminen noudatti seuraavina vuosina sen antamia suuntaviivoja.80

VOIMASSA OLEVA “INVENTOIVA“ ASEMAKAAVA

1965 HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Kuva 28. VR:n Konepajan työväkeä ja pomoja potretissa joskus ennen talvisotaa. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ennen talvisotaa.

Kuva 29. Teuvo Pakkalan kansakoulu. Kuva: Raksilan asukasyhdistys. Oulu, ajankohta tuntematon.

Radantaustan pohjoisreuna (markettialue)

Radantaustan itäreuna (nykyinen urheilukeskus)

Verrumista itään päin sijaitsi Schuriginien kauppapuutarha.Venäjältä muuttaneet Paul ja Anastasia Shurigin ryhtyivät pitämään kauppapuutarhaa ja opettivat oululaiset syömään tomaattia ja kurkkua. Heiltä ostettiin ensimmäiset orvokit keväisin ja he lienevät tuoneet Venäjän ruusun Ouluun. Shuriginien lisäksi asialla on voinut olla myös Juho ja Torsten Lahdenperä.81

Teuvo Pakkalan kadun puutalopuoli oli rakennettu täyteen jo ennen sotia. Talojen edestä aukenivat luonnontilassa olevat heinäpellot. Kesäisin ojien pohjilta saattoi poimia ketokukkien lisäksi kulleroita ja kieloja. Kajaanintien, Ratakadun, Kainuuntien ja Teuvo Pakkalan kadun rajaamalle alueelle muodostui tiivis yhteisö, jossa ”huolto pelasi”. Elinpiiriä leimasivat yhdenmukaiset ulkoiset olot. Puutalot, niiden pihat, arkielämän askareet ja kokemukset yhdistivät. Lapset leikkivät turvallisessa ympäristössä ja osallistuivat tarpeen mukaan perheen toimeentulon hankkimiseen.83

Schuriginin viisihenkinen perhe joutui kamppailemaan puutarhan olemassaolosta. He asuivat pienessä omakotitalossa keskellä puutarhaa. Kauppapuutarha sijaitsi lahjoitusmaalla, mutta Oulun kaupunki halusi lunastaa sen itselleen. Lunastusehdot aiheuttivat riitatilanteen ja asia jouduttiin ratkaisemaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Shuriginien yritys päättyi, ja perhe muutti lapsikatraansa kanssa asumaan Ratakadulle vuonna 1957 valmistuneeseen 3-kerroksiseen kivitaloon.82

Muutoksen tuuli puhalteli toisessa kaupunginosassa jo 1940-luvun alussa. Teuvo Pakkalan kadun toinen puoli herätti hyvän sijaintinsa vuoksi eri tahojen kiinnostusta. Ensimmäisenä paikalle ilmestyi vuonna 1942 yksityinen Martta-koulu, jonka nimi vaihtui neljä vuotta myöhemmin Oulun Talouskouluksi. Uusi Talouskoulun rakennus rakennettiin vuonna 1960. Koulun nimi muuttui jälleen vuonna 1988 Oulun koti- ja laitostalousoppilaitokseksi ja vuosituhannen vaihtuessa koulu nimettiin Oulun Palvelualan Opistoksi. Teuvo Pakkalan koulu rakennettiin vuonna 1950, ja sen viereen myöhemmin Oulun Normaalikoulu.84

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Viitteet Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 26. 73 Ibid. 74 Ibid. 75 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 10. 76 Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 27. 77 Ibid. 78 Turo Manninen, Oulun kaupungin historia VI. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995, s. 61. 79 Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 27. 80 Turo Manninen, Oulun kaupungin historia VI. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995, s. 62. 81 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 11. 82 Ibid. 83 Ibid. 84 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12. 72

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

41


1960-LUKU

Kuva 30. Ilmakuva Puu-Raksilasta, joka muodostui jo tuolloin omaksi alueekseen. Kuva: Suomen ilmakuvat 1964, Oulu, 1964.

42

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Raksilan nimen synty Rautatien rakentamisen jälkeen vuonna 1886 alueesta käytettiin nimeä Radantausta tai murteella sanottuna Radantakusta. Radantausta tunnettiin myös nimellä Raksila, mutta sitä ei silloin pidetty sopivana nimenä. Nimen selitettiin tarkoittavan paikkaa, jossa tehtiin abortteja (vrt. raksia, ratkoa, aukoa leikkaamalla tai vetämällä).Venäläinen sotaväki oleili tähän aikaan kaupungissa ja sen arvellaan olevan osasyy suureen aborttitarpeeseen.98 Nimen “Raksila” tunnepitoinen merkitys hävisi ajan myötä. Raksilan kaupunginosan nimeksi kadunnimitoimikunta ehdotti 17.4.1956 nimeä Vaaranpää, mutta sitä ei otettu käyttöön. Mahdollista on myös, että Raksila-nimen taustalla on sukunimi Brax, Johan Brax’n mukaan. Raksilan kaupunginosa on merkitty ensimmäisen kerran virallisesti vuoden 1965 asemakaavaan.99

Kuva 31. Voimassa oleva Raksilan kaupunginosan kortteleita 25-35 ja 8 koskeva asemakaavamuutos vuodelta 1964. Kuva: Oulun kaupunki, 11.9.1964.

Kuva 32. Ilmakuva Puu-Raksilasta. Kuva: Oulun kaupungin arkisto. Oulu, 16.6.1965.

Vuoden 1965 asemakaava

Viitteet Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12. 86 Oulun kaupunki, Kiinteistövirasto ja Asuntoasianosasto. Raksilan perusparannusohjeet. Oulu, 1986. 87 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12. 88 Oulun kaupunki, Kiinteistövirasto ja Asuntoasianosasto. Raksilan perusparannusohjeet. Oulu, 1986. 89 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12. 90 Ibid. 91 Turo Manninen, Oulun kaupungin historia VI. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995, s. 62. 92 Turo Manninen, Oulun kaupungin historia. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995, s. 70. 93 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12. 94 Turo Manninen, Oulun kaupungin historia VI. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995, s. 62. 95 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12. 96 Ibid. 97 Raksila [online]. Raksilan historia [luettu 25.9.2017]. Saatavilla www-muodossa: KWWSZZZUDNVLODÀVLYXWLQGH[SKS"DUHDLG HWXVLYX! 98 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 11. 99 Ibid. 85

Vuoden 1965 asemakaavassa II kaupunginosa on nimetty Raksilaksi. Voimassa oleva kaava pohjautuu alueen luonteen määränneeseen, vuonna 1924 vahvistettuun asemakaavaan.85 Vuoden 1965 kaava oli ns. inventoiva kaava, johon kirjattiin senhetkinen tilanne. Kaavaan on tehty useita tonttikohtaisia asemakaavanmuutoksia, tyypillisenä muutoksena kerrosluvun lisääminen siten, että kylmillään olleen vintin osat voitiin liittää kerrosalaan, eli sisustaa asuintiloiksi.86 Tämä johtui asuntojen puutteesta ja talonomistajien rahantarpeesta. Muutokset eivät vaikuttaneet paljon talojen ulkonäköön, mutta asukasmäärä kasvoi.87 Asemakaavaan ei liittynyt puutalomiljöön säilyttämiseen tähtääviä suunnittelu- tai rakentamisohjeita.88 Raksilan kaupunginosan näkyvimmät muutokset käynnistyivät jo 1950-60-lukujen vaihteessa. Raksilan eteläisellä reunalla sijaitseva Siltakatu ei enää riittänyt kasvavalle liikenteelle. Sen tilalle raivattu Kainuuntie vei mennessään osan Puutarhakadun ja Karjakadun laitimmaisista taloista.89

välisille tonteille uuden asemakaavan, minkä jälkeen Raksilan länsireunaan Syrjäkadulle kohosi vanhojen puutalojen tilalle joukko kahdeksankerroksisia kivisiä tornitaloja.91 Tontit noudattivat 1960-luvun kaupunkisuunnittelun kasvuun ja tehokkuuteen perustuvaa rationalismia. Tornitalojen toteuttamisen mahdollistivat rakennuselementtien käytön yleistyminen 1960-luvun alussa. Elementtitekniikan kehittyminen mahdollisti kokonaisten asuntoalueiden pystyttämisen kerralla.92 Jäljelle jääneiden puutalokortteleiden asukkaat aloittivat puolustustaistelun ja onnistuivat säilyttämään itäisen Raksilan koskemattomana.93 Ensimmäinen rakennus valmistui Syrjäkatu 6:een vuonna 1965.94 Oy Fiskars AB:n naula- ja pulttitehdas sekä takomo hävisivät maisemasta, sekä Lahdenperän kaksikerroksinen hirsitalo Välkkylän mäeltä purettiin. Kajaanintien läheisyydessä ollut kaatopaikka suljettiin.95 Rautatien itäpuolelle osoitetut entistä suuremmat asuintalot rakennettiin vuosien 1956 ja 1981 välisenä aikana.96 Alueen pohjoisosaan rakennettiin Oulun ensimmäinen kauppakeskus, kolmen marketin keskittymä.97

Varsinainen mullistus tapahtui Rata- ja Syrjäkadun välisillä tonteilla.90 Vuonna 1964 kaupunginvaltuusto hyväksyi Ratakadun ja Syrjäkadun

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

43


1970-LUKU

Kuva 33. Ilmakuva Raksilasta vuodelta 1972. Ilmakuvaus: Maanmittaushallitus, 18.6.1972.

1970-luvulla kaupungistuminen hidastui ja Oulun keskustan väkiluku laski. Keskustasta muutettiin lähiöihin, kuten Kaukovainiolle. Tiukkailmeinen moduulikaavoitus ja vanhoihin ruutukaavoihin sovitettu pelkistetty betonielementtirakentaminen saivat osakseen kritiikkiä. Paineet kaupungin rakentamisesta ja kehittämisestä liikekeskukseksi olivat johtaneet vanhojen rakennusten purkamiseen.Yleinen asenne alkoi muuttua, ja esimerkiksi Raumalla ja Porvoossa päätettiin säilyttää kokonaisia puutalokortteleita.100

Raksila 1970-luvulla Raksilassa Pikkukankaan kaatopaikka hyppyrimäkineen katosi ja alue maisemoitiin puistoksi. Sen viereen rakennettiin ylioppilaskylä Välkkylä vuonna 1971, jäähalli 1975 ja Oulun uimahalli vuonna 1976. Raksilan entiset pellot hävisivät liikuntarakennuskeskittymän valmistumisen myötä.101

Kuva 34. Raksilan katukuva. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohta tuntematon.

jäi muistoksi muutama havupuu. Järventauksen puisto rakennettiin Tehtaankadun reunaan ja itäpäähän City-marketin viereen istutettiin Teuvo Pakkalan puisto.102

YLIOPPILASKYLÄ VÄLKKYLÄ

JÄÄHALLI

OULUN UIMAHALLI & OSTOSKESKUS

1971

1975

1976

Raksilan pohjoispuolelle nousi Pohjois-Kalotin suurin ostoskeskus vuonna 1976. Tehtaankadun ja Kajaanintien väliin rakennettiin kolme suurta kauppaa; City-, Sokos- ja EKA-marketit. Alueen entiset puutarhaviljelmät muuttuivat parkkipaikoiksi.Vain pieni maa-alue pelastui puistomaiseksi osaksi Ratakadun varteen. Entisen EKA-marketin päähän puistosta 44

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Kuva 36. Raksilan katukuva. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohta tuntematon.

Kuva 35. Raksilan katukuva. Kuva: Raksilan asukasyhdistys, Oulu, ajankohta tuntematon.

II kaupunginosan kyljessä: Castrenin siirtolapuutarha

Oulun Rautateollisuus Oy

Castrenin perhepuutarhayhdistys oli Oulun ensimmäinen siirtolapuutarha, joka perustettiin vuonna 1918 Oulun kaupungin J. A. Castrenille lahjoittamalle maalle. Alue tarjosi asumismahdollisuuden kaikkein köyhimmille pahenevan asuntopulan aikaan. Siirtolapuutarha sijaitsi Raksilan ja Karjasillan välissä kaupunginojan molemmin puolin. Kotipuutarha-alue oli kuuden hehtaarin kokoinen. Se palstoitettiin noin 500 neliömetrin suuruisiksi palstoiksi, joille jokaiselle sai rakentaa 12m2 suuruisen mökin. Mökkipalstoja oli 90 ja niillä sai viljellä vain keittiökasveja. Mökit oli tarkoitettu kesäkäyttöön, mutta asukkaat keksivät rakentaa pohjakerrokseen lisätilaa ja lopulta myös yläkertaan pienen huoneen. Seiniä vahvistettiin ja kun saatiin lupa rakentaa uuni, rakennus oli valmis koko perheen ympärivuotiseksi asumukseksi. Tonteista kehittyi reheviä ja alueesta muodostui pieni puutarhakaupunginosa.103

Oulun Konepajan jälkeen alan toiseksi vanhin oululainen laitos oli Valtion rautateiden konepaja, joka korjasi vuosina 1886-1971 Raksilassa junanvaunuja ja vetureita. Monien omistajavaihdosten jälkeen konepajasta kehittyi 1920-luvun alussa Oulun Rautateollisuus Oy. 1930-luvulla laitosta laajennettiin rakentamalla sen yhteyteen naula- ja pulttitehtaat, sekä myöhemmin takomon, jotka pystyivät tyydyttämään koko Pohjois-Suomen naulatarpeen. Ensimmäisen maailmansodan aikaan liike valmisti Venäjälle auranteriä, mutta kun yhteydet sinne hankaloituivat vuonna 1917, työ loppui ja työväkeä sanottiin irti. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1954 Oulun Rautateollisuus siirtyi Oy Fiskars Ab:n omistukseen.105

Castrenin perhepuutarhayhdistyksen palstat ja mökit väistyivät vuonna 1970 Kainuuntien linjauksen tieltä.Yhdistys hankki uutta siirtolapuutarhaa varten alueen Juurusojan kaupunginosasta, Artturilasta vuonna 1980. Mökkien tilalle kaupunki perusti puiston. Kaupunginojan kirkas vesi sameutui ruoppaamisen myötä ja idyllistä tuli menneisyyttä.104

1960-luvulla tehtaassa toimivat takomo sekä naula- ja pulttiosastot, joissa toimi jopa 50-60 työntekijää. Tehtaan toiminta lopetettiin kannattamattomana vuonna 1970, ja Fiskars antoi purkaa Kajaanin maantien varrelta hautausmaan pääporttia vastapäätä sijainneen tehdasrakennuksen.107

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Viitteet Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 27. 101 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12. 102 Ibid. 103 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 10. 104 Ibid. 105 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 11. 106 Ibid. 100

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

45


1980-LUKU Postmodernismin aikaan romanttiset kaavoitusperiaatteet omaksuttiin uudelleen. Umpikorttelit ja rajatut katutilat, tilasarjat, hierarkkiset korostukset sekä akselit palasivat kaavoitukseen. Kaupunkisuunnittelun ihanteiksi vaihtuivat tehokkuuden ja rationalismin tieltä ihmisen ja luonnon huomioiminen ja energian säästö. Postmodernismiin kuului kaupunkitilan tutkiminen esimerkiksi Camillo Sitten oppien tai ElielSaarisen ja muiden jugendkauden mestarien töitä tutkimalla.107 Oulussa asuinaluerakentamisessa pyrittiin monimuotoisuuteen metsälähiöiden sijaan. 1980-luvun kuluessa laadittiin suuri joukko pientaloalueiden asemakaavoja, jotka perustuivat hyvinkin orgaanisiin ja luonnon muodoista lähteviin muotoihin. Arkkitehtuurin alalla syntyi ”Oulun koulun” regionalistinen tyylisuunta.108 Kaavoituksen tehtäviksi tuli kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen. Keskustan kehittämistä leimasi 1980-luvulla säästä riip-pumattomia sisäyhteyksiä korostava ”talvikaupunkiteema”. Keskustan kortteleiden ullakoista tuli kysyttyjä laajennuskohteita asuinhuoneistoille.109

Raksila 1980-luvulla Raksilassa ”Laaniskan” viljelypalstat ja Castrenin 90 pikkumökkiä hävitettiin 1980-luvun alussa, kun Pohjantietä alettiin rakentaa. Laaniskan ojanvarsi maisemoitiin puistomaaksi, jonka Karjasillan puoleisella reunalla kulkee kevyenliikenteen väylä. Ouluhalli valmistui vuonna 1986. Pikkukankaan viereen rakennettiin tarpeellinen palo- ja pelastuslaitos vuonna 1982.110 Oulun Normaalikoulu toimi vuoteen 1983 asti. Koulun toiminta jatkui kauppaoppilaitoksena, jota laajennettiin vuonna 1985. Myöhemmin kauppaoppilaitoksesta tuli osa ammattikorkeakoulua. Rakennus peruskorjattiin vuonna 2005. Tällä hetkellä kiinteistössä toimii Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikkö.111 Oulun linja-autoasema muutti torinrannasta Raksilaan vuonna 1983. Linjaautoaseman aukiolle pystytettiin Martti Aihan muotoilema veistos Futura – Tuntematon.112

Alueittainen perusparannuskokeilu 1984-1988 1980-luvun alussa Raksilan puutalojen heikentynyt kunto ja vuokrasopimuksien umpeutuminen aiheuttivat huolenaiheita. Alueittaisen perusparannuslain (34/1979) tarkoituksena oli edistää olemassa olevan vanhan asuntokannan käyttöä ja asunto-olojen parantamista.Valtion perusparannuslainoituksen kohteena olivat periaatteessa kaikki kaupungin valitsemien ja valtioneuvoston hyväksymien alueitten asunnot tai asuinkäyttöön otettavat rakennukset omistussuhteista ja hallintomuodosta riippumatta.113

46

Kuva 37. Ilmakuva Raksilasta vuodelta 1980. Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, 1980.

PUURAKSILA PERUSPARANNUSLAIN PIIRIIN

1983

LINJAAUTOASEMAN MUUTTO RAKSILAAN

1983

RAKSILAN ASUKASYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN

1985

OULU-HALLI

1986

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Viitteet Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Oulun moderni ruutukaavakeskusta. Modernin rakennuskannan inventointi 2016. “Ruutukaava-alueen kaavoitushistoria“. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 222. Oulu, 2016, s. 30. 108 Ibid. 109 Ibid. 110 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12. 111 Ibid. 112 Ibid. 113 Oulun kaupunki. Aluettainen perusparannuskokeilu. Raksilan puutaloalueen, Etu-Karjasillan kerrostaloalueen ja Pateniemen Porilan alueen Alueohjelmat 1984-1988. Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto. Oulu, s. 12. 114 Ibid. 115 Ibid. 116 Ibid. 117 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 12-13. 118 Ibid. 119 Oulun kaupunki, Kiinteistövirasto ja Asuntoasianosasto. Raksilan perusparannusohjeet. Oulu, 1986. s. 6. 120 Ibid. 121 Ibid. 107

Kuva 38. Asemakaavanmuutos puisto- ja katualueille. Kuva: Oulun kaupungin rakennusvirasto / kaavoitusosasto, 24.2.1987.

Ohjelma koostui aluesuunnitelmasta ja hankeyksilöinnistä. Alueohjelmassa selvitettiin alueen perusparantamisen alustava toteuttamisaikataulu sekä päätettiin kunnalta edellyttävien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Hankeyksilöinnissä selvitettiin ne rakennusten perusparannustoimenpiteet, jotka toteuttiin, sekä arvioitiin kyseisistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Näin saatiin selville valtion lainarahan tarve.114 Oulun kaupunginhallitus kokouksessaan 13.12.1983 päätti esittää valtioneuvostolle, että perusparannuslain tarkoittaman kokeilun piiriin hyväksyttäisiin Raksilan puutaloalue, Etu-Karjasillan kerrostaloalue ja Pateniemen Porilan alue.Valtion lainan myöntämisen edellytyksenä on kaupungin toimesta laadittava kaupungin valtuuston hyväksymä perusparannusohjelma, joka oli toimitettava lääninhallituksen välityksellä asuntohallituksen hyväksyttäväksi.115 Kaupunginvaltuusto päätti 17.9.1984 jatkaa vuokrasopimuksia vuoden 2020 loppuun. Asuinalue turvattiin näiltä osin. Rakennusten peruskorjauksiin ryhdyttiin ja vanhoille asumismuodoille myönteinen ilmapiiri takasi, että peruskorjauksiin lupailtiin avustuksia ja pitkäaikaista perusparannuslainaa.116 Raksila kuului perusparannusohjelman kokeilualueisiin vuosina 1984–1988. Kokeilun aikana vuonna 1986 arkkitehti Kirsti Junttila Oulun kaupungin

kiinteistövirastosta laati Raksilan perusparannusohjeet, jotka on suunnattu alueen asukkaille, omistajille ja suunnittelijoille. Perusparannusohjeet ovat velvoittavia vielä tänäkin päivänä.117 Kokeilun aikana alueelle laadittiin perusparannusohjeet vuonna 1986. Hankkeen tavoitteena oli säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas ja yhtenäinen kaupunginosa. Onnistuneen perusparannuskokeilun lopuksi Oulun kaupunki päätti jatkaa tonttien vuokrasopimuksia vuoteen 2020 saakka.118

Samassa yhteydessä tulisi huomioida Asuntohallituksen perusparannusohjeiden tulkinnassa tapahtuneet muutokset. Aikaisemmin ohjeita tulkittiin pitäen lainoituksen ehtona esim. tiettyjä lisälämmöneristepaksuuksia. Tällä hetkellä näin ei tehdä, vaan rakennusta pyritään tarkastelemaan kokonaisuutena harkiten tapauskohtaisesti energiataloudellisten toimenpiteiden tarpeellisuus.121

Raksilan perusparannusohjeet 1986 Raksilan perusparannusohjeiden mukaan rakennusten perusparantaminen, mahdollinen laajentaminen sekä lisärakentaminen tontilla on tehtävä siten, että se on sopusoinnussa alkuperäisten rakennusten kanssa. Tämä koskee rakennusmateriaaleja, -tapaa, mittasuhteita, pintoja ja väritystä.119 Laajoja energiataloudellisia korjaustoimenpiteitä harkittaessa tulisi rakennukset nähdä kokonaisuutena. Niinpä kustannuksia laskettaessa tulisi ottaa huomioon esim. lisälämmöneristyksen ja ikkunoiden vaihtamisen aiheuttamat kertautuvat toimenpiteet ja niiden aiheuttamat lisäkustannukset.120

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

47


1990- JA 2000-LUKU

Kuva 39. Ilmakuva Raksilasta vuodelta 1990. Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, 1990.

Raksila 90-luvulla Vuonna 1995 Oulun kaupungin palvelukeskus ja marketit tilasivat Viatekyhtiöltä liikenne- ja pysäköintiselvityksen. Raksilan kauppakeskusalue halusi laajentaa parkkialuetta Raksilan ja kauppakeskuksen välillä olevaan puistoalueeseen.122 Raksilan asukasyhdistys ry vastusti parkkialueen rakentamista puistoon ja vetosi ympäristöministeriöön puistojen puolesta. Asukasyhdistyksen ansiosta Järventauksen ja Teuvo Pakkalan puistot saivat jäädä kasvamaan.123 Vuonna 1996 suuren jääpallokentän tekojää sijoitettiin Raksilan pelloille yli 2 000 nimeä sisältäneestä adressista ja eri tahojen antamista mielipiteistä huolimatta. Myös pesäpallostadionia suunniteltiin ja rakennettiin Raksilaan sekä eristettiin aitauksella.124 Vuonna 1996 Raksilan asukasyhdistys ry otti voimakkaasti kantaa Kainuuntien leventämiseen ja asemakaavamuutokseen Teuvo Pakkalan kadun kohdalla. Kainuuntietä levennettiin ylimääräisellä linja-autokaistalla. Kevyen liikenteen väylä poistettiin Kainuuntien eteläpuolelta liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi. Tehtyjä päätöksiä pyöriteltiin Ympäristöministeriössä ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Työt käynnistettiin, vaikka asemakaava ei ollut saanut lain voimaa. Kaupungin tekemän päätöksen lainvastaisuutta lisäsivät tietöiden ulottuminen

48

voimassa olevan asemakaavan katualueen ulkopuolella olevaan puistoon. Katutyöt jatkuivat, kun asemakaavamuutos oli lainvoimainen.Vasta vuonna 2000 voimaan astunut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki vaikutti parantavasti näihin päätöksenteko- ja toimintatapoihin.125 Vuonna 1996 raksilalaiset laativat ensimmäisten joukossa asuinaluekohtaisen ympäristöohjelman osaksi kaupungin ympäristöohjelmaa.126

2000-2010 Vuosituhannen vaihtuessa Raksilan asuinalueella ei tapahtunut ympäristölle haitallisia toimenpiteitä. Ratakadulla sijaitseva liiketalo remontoitiin asuintaloksi, Raksilan Ruusuksi. Puu-Raksila merkittiin yleiskaavassa suojelualueeksi vuoteen 2020 saakka. Peruskorjattu Raksilan uimahalli avattiin uudelleen 2002. Vuonna 2003 Puistikkokadun puiston valaistus uusittiin ja Raksilan ekopiste avattiin.Vuonna 2006 kaupunki uusi viheralueita ja Eemin puisto sai uudet valot.128 Asuinalue asetettiin vuonna 2009 valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun ympäristön kulttuuriympäristöksi.129

Kuva 40. Ilmakuva Raksilasta vuodelta 1990. Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, 1990.

Viitteet Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 13. 124 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 14. 125 Ibid. 126 Ibid. 127 Ibid. 128 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 15. 129 Ibid. 122

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


RAKSILAN ASUKASYHDISTYS RY Asukasyhdistyksen tehtävänä on ollut muun muassa kerätä kulttuuritietoa asuinalueen alkuhistoriasta sen nykyhetkeen saakka sekä valokuvin, että talotarinoiden muodossa.130 Asukasyhdistyksen tahtona on ollut säilyttää Raksilan ilme viihtyisänä ja puutarhamaisena kaupunginosana.Yhdistyksen laatimilla aloitteilla on ollut vaikutusta esimerkiksi Raksilan viheralueiden ja puistojen hoitamiseen ja alueen valaistuksen uusimiseen. Myös asukkaat itse panostavat lähiympäristönsä kauneuteen ja viihtyisään kotipiiriin.131

Yhdistyksen perustaminen 1980-luvulla Asukasyhdistyksen perustamiseen antoi sykäyksen Raksilan alueen perusparannuskokeilu vuosina 1984–1988. Alpo Ahola kutsui Raksilan asukkaita yhdistyksen perustamiskokoukseen vuonna 1984. Alkuinnostus heräsi perusparannuskokeilusta ja halusta säilyttää asuinalue viihtyisänä ja turvallisena. Lisäksi oli tarve saada asukkaille oma palvelukeskus Karhin taloon, Syrjäkatu 13:en. Asuinalueen kasvava liikenne aiheutti jo silloin huolta.132

Kajaanintien ja Pohjantien rampit Raksila-lehdet vuosilta 1986–2006 paljastavat, että Raija Tuomisen toimiessa puheenjohtajana vuosina 1989-1993, yhdistys vaikutti aktiivisesti Kajaanintien ja Pohjantien välisten ramppien säilyttämiseen vuosina 1988– 1991.133 Asukkaiden aktiivinen toiminta, osallistuminen ja taistelu kannatti, ja valtuusto päätti 12.8.1991 säilyttää rampit.134 Toisin päätettäessä liikenne Syrjäkadulla ja Teuvo Pakkalan kadulla olisi kasvanut suuremmaksi.135

”Postilaatikkosota” Raksilan asukasyhdistys kävi kiivasta ”postilaatikkosotaa” Postilaitosta vastaan. Sota oli kuumimmillaan vuonna 1992. Postilaitos halusi tehostaa postinkantajan työajan käyttöä laittamalla postilaatikot siististi riviin kadun varsille. Postin suunnitelmaan ei suostuttu ja yhdistys laati asiasta julkilausuman kaupungin hallitukselle. Hallitus päätti kesäkuun kokouksessa 1992, että laatikoita ei saa asettaa kadun varsille.136

Yhdistys 1990-luvulta eteenpäin Lea Salokannel jatkoi asukasyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1994 lähtien.Yhdistys halusi kohentaa Raksilassa olevien puistojen ympäristöä, tasoa ja käyttötarkoitusta. Kesällä 1993 tehdyn asukaskyselyn pohjalta tehtiin esitys kaupungin puistotoimistolle. Taloudellinen lama näkyi kaupungin vastauskirjeessä, mutta parannustyöt lähtivät kuitenkin käyntiin vuosien päästä.137

kehittämistä varten.143 Uusi ympäristöohjelma 2007–2009 julkaistiin vuonna 2006. Asukaskyselyssä saatujen ideoiden ja kehittämistarpeiden pohjalta tehtiin kuntalaisaloitteita.144

Vuosi 1995 oli asukasyhdistyksen kymmenvuotisjuhlavuosi, minkä kunniaksi järjestettiin logokilpailu. Sen voitti 18-vuotias ylioppilas Petteri Salokannel ”kissa ikkunassa” -logoehdotuksella.138

Vuoden 2010 syksyllä yhdistys käynnisti OAMK:n Luonnonvarayksikön ja Oulun kaupungin viherpalvelun kanssa hankkeen, jonka kohteena oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Raksilan asuinalueen pihojen ja puuston hoito-ohjeistus asukkaille.146

Vuonna 1996 asukasyhdistys laati ympäristöohjelman osaksi kaupungin ympäristöohjelmaa. Keskeisenä päämääränä on ollut toimia ympäristön kehittämiseksi asukkaiden näkökulmat huomioiden.Ympäristöohjelmassa on taustatietoa alueesta kuten rakennuskulttuurista, asemakaavoituksesta, väestömäärästä ja alueen palveluista.139 Yhdistys rekisteröityi vuonna 1998.Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia Raksilan hyväksi, oli kysymys perinteestä, kauniin puutaloalueen kulttuurin säilyttämisestä tai sen asukkaiden hyvinvoinnista.140 Raksilan asukasyhdistys ry:n vaikutti Osallistuva Oulu -hankeessa vuosina 1998–2001 ja oli mukana Tampereen yliopiston käynnistämässä ”verkkoyhteisöjen kehittyminen” –projektissa, jonka tuloksena Raksila sai verkkosivut Kalevan, Oulun Puhelin ja Tampereen yliopiston avustamana. Teuvo Pakkalan koululaiset innostuivat asukkaiden lisäksi keräämään Raksila-kulttuuria. Siinä sivussa yhdistys sai asukkaat osallistumaan kolmeen eri Kunnossa Kaiken Ikää -projektiin.141 Vuonna 2004 järjestettiin uusi asukaskysely, jota tarvittiin tietopohjaksi vanhan ympäristöohjelman päivittämiseen.142 Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2004 Raksilan puutaloalueen yleiskaavassa arvokkaaksi suojelukohteeksi vuoden 2020 loppuun saakka. Päivitetyssä ympäristöohjelmassa 2007- 2009 on käyty läpi tapahtuneita muutoksia ympäristössä ja laadittu teemoja, tavoitteita ja toimenpiteitä alueen

YHDISTYKSEN PERUSTAMISKOKOUS

1988-1991

1992

1995

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

1995

Nykyään asukasyhdistys pyrkii antamaan tietoja ja neuvoja uusille ja vanhoille asukkaille, ja sitä kautta säilyttämään alueen identiteetin ja yhteisöllisyyden. Asukasyhdistys ei kuitenkaan ole viranomainen, eikä siten voi vaikuttaa rakennusluvallisiin asioihin tai kaavoitukseen. Raksilan asukasyhdistyksen toimintaan kuuluu tapahtumien järjestäminen. Vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat siivoustalkoot, kesäjuhla (n. 50100 osallistujaa), vuosikokous ja lukuisia tiedotustilaisuuksia (n. 30 osallistujaa). Tiedotteita tapahtumista jaetaan joka postilaatikkoon. Muita tiedotuskanavia on Whatsapp-ryhmä ja Facebook. Nettisivuja ei olla asukasyhdistyksen edustajien Merja Haukipuron, Lea Salokannelen sekä Jouni Salokannelen haastattelussa 5.10.2017 saatujen tietojen mukaan päivitetty enää vähään aikaan. Raksilan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Merja Haukipuro kertoi haastattelussa, että asukasyhdistys on muodostanut kaavatyöryhmän, jonka raportti oli haastatteluhetkellä kaupungilla nähtävänä. Myös liikennetyöryhmä on toiminnassa. Heidän raporttinsa valmistunee joulun alla.

UUSI YMPÄRISTÖOHJELMA 2007-2009

YHDISTYS REKISTERÖITYI OSALLISTUVA OULU HANKKEESSA MUKANA

ASUKASYHDISTYKSEN KYMMENVUOTISJUHLAVUOSI, LOGOKILPAILU

KAJAANIN- JA POHJANTIEN RAMPPIEN SÄILYTTÄMINEN

1984

ASUKASYHDISTYKSEN KYMMENVUOTISJUHLAVUOSI, LOGOKILPAILU

“POSTILAATIKKOSOTA“

Vuonna 2006 talotarinoita, henkilöhaastatteluja ja muuta paikallishistoriaa kerättiin julkaistavaksi Raksila-lehdessä.145

1998

2001

PIHOJEN JA PUUSTON HOITOOHJEISTUS

2006

2010

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

49


RAKSILAN PERINNEYHDISTYS Raksilan perinneyhdistys ry perustettiin vuonna 2009.Yhdistyksen tarkoituksena on kerätä raksilalaisten muistoja ja anekdootteja. Yhdistyksen tavoitteena on myös helpottaa tiedon löytämistä Raksilasta ja sen historiasta. Yhdistys järjestää säännöllisesti kokoontumisia Raksilan asukasyhdistys ry:n ja Oulu-seura ry:n kanssa. Mukana toiminnassa on myös muita kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksiä.

LÄHTEET Arvokkaita alueita Oulussa osa 1. Oulun kaupunkisuunnittelu. Oulun kauoungin keskusvirasto/ Suunnittelupalvelut, Aluesuojelutyöryhmä. Sarja A 134. Oulu: Oulun kaupungin painatuskeskus, 1999

Viitteet Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan asukasyhdistys Ry:n toiminnasta vuosina 1985-2007, Oulu, joulukuu 2007, s. 9. 132 Ibid. 133 Ibid. 134 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 13. 135 Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan asukasyhdistys Ry:n toiminnasta vuosina 1985-2007, Oulu, joulukuu 2007, s. 9. 136 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 13. 137 Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan asukasyhdistys Ry:n toiminnasta vuosina 1985-2007, Oulu, joulukuu 2007, s. 9. 138 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 13. 139 Ibid. 140 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 14. 141 Raksilan asukasyhdistyksen ympäristöohjelma. Oulu, 1996, s. 3-7. 142 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 14. 143 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 14-15. 144 Ibid. 145 Raksilan ympäristöohjelma 2007-2010, s. 5-15. 146 Seija Virkkula ja Lea Salokannel. Raksila-lehti. Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät, Oulu, joulukuu 2010, s. 15. 131

Hautala, Kustaa. Oulun kaupungin historia IV. Kirjapaino osakeyhtiö Kalevan julkaisu. Oulu, 1976 Klami, Jere. Kaavahistoria ja tulevaisuuden näkymät, Raksila-luento. Oulun kaupunki, 13.9.2017 Manninen, Turo. Oulun kaupungin historia VI. Gummerus Kirjapaino Oy:n julkaisu, Jyväskylä 1995 Raksila [online]. Raksilan historia (viitattu 25.9.2017). Saatavilla wwwPXRGRVVDKWWSZZZUDNVLODÀVLYXWLQGH[SKS"DUHDLG HWXVLYX! Raksilan asukasyhdistyksen ympäristöohjelma. Raksilan asukasyhdistyksen toimikunnan työryhmän laatima ympäristöohjelma osaksi Oulun kaupungin ympäristöohjelmaa, 1996 Raksilan perusparannusohjeet. Oulun kaupunki, Kiinteistövirasto ja Asuntoasianosasto. Oulu, 1986 Raksilan ympäristöohjelma 2007-2009. Raksilan asukasyhdistys ry, 2006 Salokannel, L. & Virkkula, S.”Raksilan synty, nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät”. Raksila-lehti, Raksilan asukasyhdistys ry:n julkaisu/ joulukuu, 2010

Kuva 41. Raksilan logokilpailun voittaja ja Raksilan nykyinen logo. Kuva: Raksilan nettisivut, Petteri Salokannel, 1995.

Vaasa, Kustaa. Oulun kaupungin historia V. Kirjapaino Osakeyhtiö Kalevan julkaisu. Oulu 1982

50

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Puu-Raksilan kaavatilanne Puu-Raksilan asemakaava on puutteellinen ja ristiriitainen, koska merkittävä osa alueen rakennuksista on pientaloja vaikka asemakaavaan tontit on merkitty asuinkerrostalotonteiksi (AK).Yleiskaavassa 2020 Raksila on kuitenkin merkitty asuinpientalotonteiksi (AP). Alueella ei ole kaavassa suonjelumerkintää., mutta se on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

Puu-raksila yleiskaavassa

Kaavakartta 1 Kaavakartta 1 on painotukseltaan strateginen ja tähtää vuoteen 2050. Siihen on kerätty tavoitteet: yhdyskuntarakenteen kehittämisvyöhykkeet, tärkeimmät työ- ja matkailualueet sekä infran kehitystarpeet. Ensimmäisessä kaavakartassa Puu-raksila on merkitty kaupunkikeskustan kehittämisvyöhykkeelle.Vyöhykkeen määritlmässä mainitaan Raksila ydinkeskustan palvelutarjontaa täydentävänä ja tukevana kaupan keskittymänä, sekä mainitaan matkakeskusken ympäristön kehittäminen. Karttaan on merkitty myös Oulu-Kajaani-maantie kulttuurihistoriallisesti merkittävänä tienä.

Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sekä Oulun kaupunki muodostivat vuoden 2013 alussa uuden kunnan. Sen maankäyttöä ohjaamaan luotiin Uuden Oulun yleiskaava, joka tuli voimaan 2016. Se on esitetty kahtena kaavakarttana.

Kaavakartta 2 Kaavakartta 2 tarkentaa edellisen merkintöjä, ja määrittää tarkemmin alueiden pääkäyttötarkoitukset. Sen tavoitevuosi on 2030. Tarkemmassa kaavakartassa Puu-Raksila on määritetty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, sekä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi kohteeksi tai alueeksi. Ne on myös lueteltu erikseen yleiskaavan liitekartassa 14-16 ympäristöarvot. Kaupunkiraitiotien kehittämiskäytävä on merkattu kulkemaan Tehtaankatua. Merkintä on kuitenkin ohjeellinen ja tulee tarkentumaan. Puu-raksilan eteläreunaa on merkattu kevyen liikenteen pääreitti.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

51


Puu-Raksila asemakaavassa Puu-raksila on asemakaavassa merkitty asuinkerrostalojen alueeksi. Edellinen koko alueen kattanut asemakaava on vuodelta 1965. Alueella on tehty 30 tonttikohtaista asemakaavamuutosta vuosien 1973-2006 välillä. Kaavamuutokset ovat liittyneet lähinnä piharakennusten, ullakoiden ja kellareiden käyttöönottoon. Asemakaava on siis hyvin pirstaleinen.

Selvitykset ja inventoinnit Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) on Museoviraston laatima inventointi.Valtioneuvoston päätös maankäyttöja rakennuslain valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sisältää erityistavoitteen kulttuuri- ja luonnonperintöä koskien. Erityistavoitteen mukaan alueiden käytössä on varmistettava valtakunnallusesti merkittävien kulttuuriympäristöjen säilyminen. Säilyttämisvelvoite edellyttää, että viranomaisten laatimat valtakunnalliseset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana.Vuoden 2010 alusta rakennetun kulttuuriympäristön osalta käytettävä inventoiti on RKY (2009). Puuraksilassa RKY alueeseen kuuluu asuinalueen lisäksi Teuvo Pakkalan Koulu.

Oulun keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvityksessä (2011) Puu-raksila on myös huomitu asuinkerrostalovaltaisena alueena. Selvityksessä on määritelty täydennysrakentamistoimia tutkittavan Raksilan alueella, mutta Puu-Raksilan rooli on suunnitelmissa toissijainen. Yhtään rakennushistoriaselvitystä puu-raksilan alueelta ei ole. Puu-raksila on mukana Arvokkaita alueita Oulussa Osa I (1999), joka oli pohjatyötä vuodelle 2010 suunnitellulle Oulun yleiskaavan tarkistukselle. Kun Uuden Oulun yleiskaavan laatiminen aloitettiin 2011, todettiin myös selvitysten päivittämisen olevan tarpeen.Vuonna 2015 julkaistiin Arvokkaita alueita Oulussa 2015 – selvitys. Tässä selvityksessä Puu-Raksila ei enää ollut mukana. Suurin osa RKY (2009) alueista karsittiin pois julkaisusta.

52

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Raksilan perusparannusohjelma

Raksilan tulevaisuus

Oulu osallistui valtion alueittaiseen perusparannuskokeiluun Raksilan, Etu-Karjasillan sekä Pateniemen Porilan alueen osalta vuosina 1984-1988. Valtion alueittainen perusparannuslaki tuli voimaan 1979, tarkoituksenaan ”edistää olemassa olevan vanhan asuntokannan käyttöä ja asunto-olojen parantamista”.Valtion perusparannuslainaa myönnettiin vain kyseessä olevan kaupunginhallituksen ehdottamille ja valtioneuvoston hyväksymille kohteille ja perusparannusprosessista tuli tehdä erillinen selvitys.

Raksilan tulevaisuus riippuu monesta eri elementistä. Siihen vaikuttaa paljon kaupungin visiot alueen kehityksestä, kaavoitus, rakennusvalvonta, asukkaat ja ympäröivät rakennusprojektit.

Raksilan puutaloalueesta kirjoitettiin selvityksen tekovuonna 1983 seuraavasti: ”71 rakennusta, joissa on yhteensä 413 asuntoa, yhteiseltä huoneistoalaltaan 16 327 m². Rakennukset ovat puurakenteisia, ja osa niistä on 1-kerroksisia pientaloja ja osa 2-kerroksisia. Talot on rakennettu pääosin 1930-luvulla. Asuntoja on kussakin rakennuksessa keskimäärin kuusi kappaletta. Asuntojen keskipinta-ala on 40 m²/asunto. Pääosa rakennuksista on perusparantamisen tarpeessa. Alueen kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu ja hyväkuntoinen. Kunnallistekniikka on uusittu viime vuosina. Sähkökaapeliverkosto on uusittu 1970-luvun loppupuolella. Kaukolämmön runkojohto kulkee alueen halki, ja alueen rakennuksista on kahdeksan kaukolämmityksessä ja 20 sähkölämmitteisiä.” ”Raksilan puutaloalueella ja Etu-Karjasillan kerrostaloalueella on väestön ikärakenne kaupungin koko väestörakenteeseen verrattuna ikääntynyttä ja lapsia sekä nuoria on absoluuttisesti sekä suhteellisesti vähän. Asukkaista on yli 65-vuotiaita 23% ja alle 16-vuotiaita lapsia on vain noin 9%. Työikäisten suhteellinen osuus 55% vastaa kaupungin keskimääräistä väestörakennetta.” ”Tulotasoltaan kaikkien kokeilualueiden asukkaat jäävät alle kaupungin keskimääräisen tason. Ammatissa toimivan väestön keskimääräinen tulotaso Oulussa on 44 052 mk.”

Oulun kaupunki Oulun kaupunki on lähtenyt korottamaan Raksilan alueen maavuokria, siirtymä-aikana on kymmenen vuotta. Oulun kaupungista riippuu, pysyykö alue vuokralla, vai rakennetaanko Raksilan alueelle lopulta lisää tornitaloja. Kaupungin kaavoitus vaikuttaa dramaattisesti alueen tulevaisuuteen, riippuen kaavaratkaisusta ja mahdollisesta suojelumerkinnästä Myös Rakennusvalvonta on suuressa osassa korjausrakentamis- ja lisärakentamislupien myöntäjänä. Lisärakentamista on tapahtunut alueella jo nyt, kun piharakennuksia on muutettu asuinkäyttöön.

Korjausrakentaminen Koska Raksilan alue on vanha, rakennukset siellä kaipaavat paljon huolenpitoa ja korjausta. Hyvintoteutettu korjausrakentaminen kohottaa alueen arvoa tulevaisuudessa. Raksilan alueelle on ollut 80-luvulla olemassa korjaustapaopas, jota valitettavasti ei olla enää päivitetty. Samankaltainen opas olisi suuri apu Raksilan alueen asukkaalle korjausprojektien suunnittelussa, jolloin ne olisivat tietyn standardin mukaisia jo ennen kuin ne esitellään Rakennusvalvonnassa. Tämä omalta osaltaan kohottaisi myös Rakennusvalvonnalta saatujen ohjeiden ja korjausten tasoa.

Oulun kaupungin keskustavisio 2040

Kuva 42. Monitoimiareena Raksilan markettien yhteydessä Kuva:Vesa-Pekka Kiiskinen, KWWSZZZNDOHYDÀXXWLVHWNXOWWXXULUDNVLODQPRQLWRLPLDUHHQD\KGLVWDLVLXUKHLOXQKRWHOOLmajoituksen-ja-ostokset/666189/

Monitoimiareena Monitoimiareena on ollut suunnitteilla jo pitemmän aikaa. Monet ehdotukset koskevat areenan rakentamista uuden asemakeskuksen yhteyteen, mutta lopullista päätöstä ei aiheesta vielä ole. Jos Ouluun rakennetaan suuri maailmanluokan monitoimiareena, mitä WRLPLQWDDWDLNl\WW|lNHNVLWllQ5DNVLODQYDQKDOOHDUHHQDOOH"

Asemakeskus on merkitty Keskustavisioon, mutta Raksilan aluetta ei kuitenkaan ole listattu kehittämisalueisiin. Keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseviin toiminnoiltaan keskustaan liittyviin ja keskustan palveluita lisääviin alueisiin Raksila on listattu, mutta se yksinään ei anna konkreettista suunnitelmaa tai visiota alueen kehityksestä.

Raksilan ympäristöohjelma Raksilan ympäristöohjelma perustuu Raksilan asukasyhdistys ry:n vuonna 2004 tekemään asukaskyselyyn Raksila-lehdessä. Siinä pohditaan ja jäsennellään kyselyssä saatuja parannus- ja kehittämisehdotuksia, joita pyrittiin myös hyödyntämään julkaisun ilmestymisen jälkeen. Ympäristöohjelman tavoitteena oli kehittää Raksilasta entistä turvallisempi, viihtyisämpi ja terveellisempi alue konkreettisin ja helposti valvottavin keinoin.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

53


Rakennusprojektit Raksilan läheisyydessä

Kuva 43. Tulevat rakennusprojektit Raksilan alueella

54

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Havainnekuva asemakeskuksen asuinalueesta. Kuva: Lahdelma & Mahlamäki Architects, KWWSVUDNHQQXVPDDLOPDĂ€ZSFRQWHQWXSORDGVSHUVSHNWLLYLBDVXLQNRUWWHOLWSQJ Kuva 44. Havainnekuva Tervatynnyreistä. .XYD/DKGHOPD 0DKODPlNL$UFKLWHFWVKWWSV\OHĂ€XXWLVHW

Asemakeskus Asemakeskusta lähdetään lähivuosina uudistamaan rankasti. Alueesta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 2016, jonka voitti toimisto Lahdelma & Mahlamäki ehdotuksellaan Tervatynnyrit. �The heart of the area is the Travel Services Centre and its two public open urban spaces. The curvilinear shapes of the Travel Services Centre and the multi-arena belonging to it radiate the impact of their urban image far beyond both sides of the railway. The Travel Services Centre also forms a natural hub of public transport, where it is made easy to change from one transport mode to another. The residential blocks combine the scale of nearby apartment blocks and the architecture of small-scale UHVLGHQWLDOEXLOGLQJV7KHUHVLGHQWLDOEORFNVDUHIRUPHGRIYDU\LQJVFDOHGEXLOGLQJVZLWKXSWRHLJKWà RRUVZKLFK bound intimate, wind-protected residential block courtyards.� -Lahdelma & Mahlamäki Lahdelma & Mahlamäen mukaan suunnitelmassa on asuinkerrosalaa 65 000 m2 ja toimistokerrosalaa 10 000m2. Matkakeskukselle suunnitelmassa on varattu kerrosalaa 32 800 m2.

Kuva 45. Asemapiirustus Matkakeskuksen alueesta. Kuva: Lahdelma & Mahlamäki Architects, KWWSZZZDUNOPÀSURMHFWVXUEDQSODQQLQJRXOXWUDYHOFHQWUH

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPĂ„RISTĂ–N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

55


Markettien alue Oulun kaupunginhallitus päätti vuonna 2012 lähteä kehittämään Raksilan markettien aluetta. Alueelle on tarkoitus tulla uusi ostoskeskittymä sekä lisää asuntoja. Linja Arkkitehtien suunnitelma kaupalliselle alueelle vuodelta 2015 sisältää 60 000 m2 rakentamista. Arkkitehtitoimisto Harris - Kjisik suunnitteli asuinalueen kaupallisen alueen yhteyteen. He luonnehtivat suunnitelmaansa seuraavasti: �Suunnittelun tavoitteena on monipuolisen rakennustypologian kehittäminen sekä liike- ja asuinrakentamisen lisääminen alueella.�. Uudelle asuinalueelle tulisi 45 000 k-m2 verran rakentamista.

Kuva 48. Havainnekuva Tehtaankadulta .XYD/LQMD$UNNLWHKGLWKWWSVZZZOLQMDDUNNLWHKGLWĂ€RVDDPLQHQW\R\PSDULVWRMDUDNVLODQPDUNHWDOXH

Kuva 46. Kuva 47. Uusi asuinalue kaupallisen alueen yhteydessä Kuva: Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik, KWWSKNÀÀUDNVLOD

56

Kuva 49. Havainnekuva Kajaanintieltä .XYD/LQMD$UNNLWHKGLWKWWSVZZZOLQMDDUNNLWHKGLWÀRVDDPLQHQW\R\PSDULVWRMDUDNVLODQPDUNHWDOXH

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


Psoas-Välkkylä Psoasin Välkkylän alueen täydennysrakentamista koskevan kilpailun voitti vuonna 2016 ehdotus Fantom Alt-arkkitehdeiltä. Uuden 12-kerroksisen asuntotornin suunniteltu paikka on Raksilan urheilupuiston ja Pohjantien kyljessä. Asuntotornista tulisi Välkkylän ja Raksilan pienenpään mittakaavaan verrattuna valtava maamerkki, joka näkyisi kaikkialta lähialueilta. Rakennuksen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2018. ”Our winning entry to the competition is based on creating the most value for students by creating loft-type apartments that are compact, but practical and spacious. Common balconies and shared spaces in the building create social interaction between university students. When the tower rises above neighbouring buildings, balconies are rotated 90 degrees in order to catch views of the river delta and sunsets from the west. This rotation also creates character for the whole building and makes it the new landmark that was requested by the competition programme.” -Alt -Arkkitehdit

Kuva 50. Kuva X. Havainnekuva Fantom-talosta Kuva: Alt -Architects, http://www.alt-architects.com/0054-psoas-housing.html

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Kuva 51. Kuva X. Aluejulkisivu Välkkylästä Kuva: Alt -Architects, http://www.alt-architects.com/0054-psoas-housing.html

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN

57


ARVOTTAMINEN

Arvottamiskriteerit Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) arvottamiskriteerien pohjalta katsottuna: • Kaupunginosa on säilynyt asussa, joka hyvin vastaa kohteen rakentamisaikaista ympäristöä, sommitelmaa, ulkoasua ja sisätiloja. • Alue on säilynyt yhtenäisenä rakennuskannaltaan tai on toteutettu yhtenäisen asemakaavan tai arkkitehtuurisuunnitelman pohjalta. • Aluetta muovaavat historialliset elementit kuten tiestö, peltojen sijainti, rakentamisen suhde maisemaan ja rakennusten perinteinen sijoitus pihapiirissä ovat säilyneet tai selkeästi havaittavissa. • Kohde välittää poikkeuksellisella tavalla historiallista taustaansa tai alueen rakennetta tai rakennuksen luoma tunnelma todistaa vahvasti historiastaan. • Kohde sisältää ominaisuuksia, jotka erinomaisesti kuvastavat rakentamisaikaa, kylärakennetta, elinkeinomuotoa tms.

Kuva 1. Kuva vehreälle ja leveälle Puistikkokadulle. Kuva: Krisitan Paavilainen, 31.10.2017.

Kuva 2. Ilmakuva Raksilasta. Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012.

Historialliset arvot

Rakennustaiteelliset arvot

Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset arvot

Raksilan kaupunginosan rakennuskanta on Oulussa edustuksellinen, ainutlaatuinen, alkuperäinen, harvinainen, yhtenäisenä säilynyt ja ennen sotia rakennettu alue. Kaupunginosa on ollut kiinteässä yhteydessä Oulun teollisuuden muodostumiseen, väestönkasvuun ja taloudellinen nousuun, jotka ovat vauhdittivat alueen liittämistä kaupungin yleiskaavaan ja muodostumista omaksi alueekseen. Alueen suunnittelijat ovat paikallisia arkkitehteja.

Alkuperäisessä muodossaan säilynyt kaupunginosa on harvinaisuus. Kaavamuutoksessa on sallittu rakennusten järkevä laajentaminen, esimerkiksi kylmän ullakon ottaminen asuinkäyttöön, jossa tulee ottaa huomioon rakennusten keskinäiset suhteet rakennuksia purettaessa tai lisärakentamista tehdessä.

Puu-Raksila yksilöllisine yksikerroksisine kaupunginasuntoineen muodostaa eheän ja laajahkon kokonaisuuden. Rakentamisen ajoittuminen 1920- ja 1930-luvuille mahdollisti kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden muodostumisen. Tästä syystä katu- ja pihatila ovat säilyneet ilmeeltään rauhallisina ja vähäeleisinä.

Raksilan alue sisältää monia rakennuksia. Raksilan ytimen, Puu-Raksilan eli korttelien 29-34 ja niihin liittyvien katu- ja puistoalueiden, rakennukset edustavat 1920-1930 -luvun puutaloklassismia. Lauta- ja hirsirakenteiset rakennukset ovat perusmuodoltaan yksinkertaisia harja- tai aumakaton omaavia rakennelmia, jotka ajallisia heijastumia rakentamisajastaan. Tarpeeseen rakennettujen rakennusten ajallisesta tyylistä kertovat rakennuksia elävöittävät niukasti siellä täällä sijaitsevat detaljit, joita ovat rakenteelliset sekä dekoratiiviset pihanpuolen kuistit kattotaitteineen, ullakkoikkunoiden korotukset, julkisivuja jäsentävät listoitukset sekä ulkolaudoituksen suunnanmuutoksin. Pienien asuntojen yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ei ole muuttanut rakennusten ulkonäköä, mutta luonut tiloihin ajallista kerrostumaa. Kulmatonteissa on tapahtunut alueella paljon muutoksia ja esim. ullakoille on tullut paljon kolmansia asuntoja, mutta ne eivät ole tuhonneet alueen yhtenäisyyttä.

Alueen pitkittäiskadut halkaisee vehreä ja leveä Puistikkokatu, jota rajaavat kaksikerroksiset puukerrostalot. Kadun päättää kivirakenteinen koulurakennus.

Vuoden 1902 asemakaavaehdotuksesta suuntansa saaneen Raksilan luonne määriteltiin lopulta vuoden 1924 ehdotuksessa kaupungin asemakartaksi, jossa pitkittäiskadut ja poikittaiskadut muodostivat nykyisinkin aluetta hallitsevan suorakulmaisen säännöllisen ruutukaavan. 20-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteita, yhtenäisyyttä ja säännöllisyyttä korostava ja noudattava Puu-Raksilan alue on muodostanut alueen pienmittakaavaisen matalan hahmon, joka erottuu omaksi alueekseen. Raksilan ensimmäinen asemakaava mahdollisti paritalojen ja pienkerrostalojen rakentamisen. Nämä erilliset usean perheen asuintalot ovat vielä nykyisillä sijoillaan. Alueen pienmittakaavaisuutta ja yhtenäisyyttä ovat sen jälkeen muuttaneet Rata- ja Syrjäkadun välisille tonteille 1960-luvulla rakentuneet kahdeksankerroksiset rakennuselementeistä koostuvat kiviset tornitalot, Siltakadun tilalle raivattu Kainuuntie, 1970-luvulla rakennettu liikuntakeskittymä ja marketit sekä Castrenin puutarhan ja Laaniskan viljelypalstojen häviäminen 1980-luvulla. 58

Karjakadulla, Poikkikadulla ja Puutarhakadulla rakennuskanta sijaitsee samassa linjassa muodostaen avaria ja yhtenäisiä katunäkymiä, joissa koivut ryhmittyvät väylän molemmin puolin. 1960-luvulla Ratakadun ja Syrjäkadun välisille tonteille kohonneet kahdeksankerroksiset kiviset tornitalot edustavat rakennuselementtien käytön yleistymistä rakentamisessa. Niiden alta pantiin maan tasalle vanhoja puutaloja samoin kuin Siltakadun tilalle raivattu Kainuuntie. Nykyään Raksilan kaupunginosan reuna-alueet rakentuvat ja muuttuvat. yhä urbaaneimmaksi kokonaisuuksiksi.

HERTTA HJELT | ILLUSIA LESKINEN | KRISTIAN PAAVILAINEN


RYHMÄ II Rakennusten kuvaus ja typologia, Ratakatu, Syrjäkatu Nelly Isopahkala, Anna-Elisabeth Määttä

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

59


Kuvat: Francesca Messeri, 2017


SYRJÄKATU 1 Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi:: Suunnittelija: Mittasuhteet: massa Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus 1929 Alkuperäiset kuvat vuodelta 1929, suunnittelija ei tiedossa Rytmikäs, sisäpihalle laajeneva

MUUTOSTYÖT Pääpiirustus, muutostyö (pohja) signeeraus: L. Piepponen, tarkastettu 1952, vuonna 1996 ullakon käyttöönotto Asunto-osuuskunta omatupa Syrjäkatu 1, valokuvia kohteesta muutoslupaa varten 1988

SYRJÄKATU 3-5 Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet:

2 Varasto/roskakatos

Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus 1981 Arkkitehtitoimisto Martti Väisänen Ky Tasainen, horisontaaalinen massa 2 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT

MATERIAALIT JA VÄRIT

Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat:

Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Keltainen, lauta Betoni Puu Puu, valkoinen

ERITYISPIIRTEET Sisäpihan puolella oma maailmansa, rakennuksella moniuloitteisempi luonne sisäpihalla

Sisäänkäynnit:

MUUTOSTYÖT Alun perin tontilla sijainnut kivinen asuinrakennus As Oy Syrjäkatu (kellari, 2 asuinkerrosta ja ullako, materiaalit: kalkkirapattu julkisivu, betonisokkeli). Tämä rakennus valmistui vuonna 1945 ja sen suunnittelija oli arkkitehti Martti Heikura. Rakennus paloi 80-luvulla keskitalvella. Palo lähti asunnosta ja koska palopostit olivat jäässä, sammutusta ei saatu tehtyä. Parvekelasitukset lisätty nykyiseen rakennukseen vuonna 1993.

Vaaleankeltainen puu Tummanruskea betoni Puu, lasi Vaaleanruskeat puitteet Joka asunnolla oma, lasitettu, v alkoiset puitteet Varjossa, sisennetty

ERITYISPIIRTEET Uudempi rakennus kuin Syrjäkadun muut puutalot, sisäpihalla parvekemaailma poiketen muista rakennuksista Kuva: Francesca Messeri, 2017

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA

61


SYRJÄKATU 7 Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija:

Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus 1945 J. Karvosen Maatalous- ja Kunnallisten rakennusten piirustustoimisto Yhtenäinen, selkeä massa 2 Ei

MUUTOSTYÖT Rakennuksen muutoksista ei löytynyt dokumentteja. Rakennus näyttä ulospäin alkuperäisten piirustusten mukaiselta, joten oletettavasti muutostöitä ei ole tehty. Rakennusta on kuitenkin ylläpidetty selvästi muun muassa huoltomaalauksin.

SYRJÄKATU 9 Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija:

Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus 1945 J. Karvosen Maatalous- ja Kunnallisten rakennusten piirustustoimisto Yhtenäinen, selkeä massa 2 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT

MATERIAALIT JA VÄRIT

Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Vesikate: Parvekkeet: Sisäänkäynnit:

Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Vesikate: Parvekkeet: Katokset: Sisäänkäynnit:

Lautaverhous Betoni Puu, maalattu Puu, maalattu valkoinen Tiilikatto 2 kpl, puu maalattu Maalattu turkoosi

ERITYISPIIRTEET Piirustuksissa seinärakenteena hirsi, välipohjissa purueriste, turkoosit yksityiskohdat sekä parvekkeet päädyissä 62

MUUTOSTYÖT Rakennuksen muutoshistoriasta ei löydy dokumentteja ja rakennus näyttääkin alkuperäisten piirustusten mukaiselta. Oletettavasti tehty ulkopuolinen lisälämmöneristys.

Lautaverhous Betoni Puu, maalattu Puu, maalattu valkoinen Tiilikatto 2 kpl, puu maalattu 1 kpl, piharakennus Maalattu punainen

ERITYISPIIRTEET Piirustuksissa seinärakenteena hirsi, välipohjissa purueriste. Punaiseksi maalatut parvekkeen ja pääsisäänkäynnin ovet, punaiset yksityiskohdat ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA


SYRJÄKATU 11 Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija: Anojan nimi: Kerrosluvut: Piharakennukset:

Asuinrakennus 1928 Kunnas Kyösti, rakennusmestari Koivikko Edvard talonomistaja 2 Pihakatos

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Katokset:

MUUTOSTYÖT Valmistunut/rakennuslupa myönnetty (12.9.)1928. Rakennuksen muutoshistoriasta ei löydy dokumentteja, oletettavasti alkuperäisessä kunnossaan.

Keltainen, lauta Luonnonkivi Puu Puu, valkoinen Takapihan sisäänkäynnin puolella pieni lippa

ERITYISPIIRTEET Luonteikkaat savupiiput, jotka näkyvät selkeästi kattomaailmassa kadun puolen julkisivua katsottaessa. Kulmatalo, keskeinen sijainti Syrjäkadun ja puistikkokadun kulmassa.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA

63


SYRJÄKATU 13

valkoiset. Kattorakenne on pellitetty harjakatto.

SYRJÄKATU 15

Käyttötarkoitus:

MUUTOSTYÖT Alkuperäinen rakennus rakennettu Arinan myymäläksi, jonka yläkerrassa asuntoja.Vuonna 1967 tehty laajamittainen muutostyö, jonka yhteydessä rakennukseen rakennettu uusi lisäsiipi mukaillen vanhaa rakennusta, tällöin toiminut Oulun osuuskaupan myymälänä. Tässä yhteydessä myös kadun puolen aukotusta muutettu. Vuonna 1969 tehty perusparannus.Vuonna 2003 rakennuksen päätyyn lisätty roskakatos. 2012 rakennukseen tehty kauttaaltaan korjaus- ja muutostöitä. Tässä yhteydessä mm. rakennuksen päätyyn lisätty uusi, pystysuuntainen kapea ikkuna.

Käyttötarkoitus:

Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuin-/liikerakennus, asuntoja 6 1935 KK rakennusosasto Sopusuhtainen 2 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Runkorakenne: Ovet: Ikkunat:

Puubverhous, vaalea mintunvihreä Betoni, tummanruskeaksi maalattu Hirsi Puu, valkoinen Puiset, valkoiset puitteet (alkuperäiset)

ERITYISPIIRTEET Rakennus on puuverhottu asuinrakennus, jossa alakerrassa liiketilaa. Rakennus sijoittuu tontin kulmaan L-muotoiseksi rakennusmassaksi. Julkisivu on väritykseltään vaalean mintunvärinen ja detaljoinnit ovat 64

Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuin-/liikerakennus, asuntoja 8 1940 Erkki Linnasalmi, arkkitehti Sopusuhtainen 2 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Runkorakenne: Ovet: Ikkunat:

naapurirakennuksista erikoisella, rapatulla hirsirakenteellaan sekä modernistisella otteella romanttisten puuverhottujen rakennusten rinnalla. MUUTOSTYÖT Rakennus on säilynyt käyttötarkoitukseltaan ja rakenteiltaan suhteellisen hyvin, vaikka joitakin muutostöitä on tehty.Vuonna 1985 on tehty saneeraus, jossa suunnittelijana on toiminut Matti Väisänen.Vuonna 2000 on tehty kattomuutostyö Ylipahkala Oy:n toimesta. Viimeisimpänä muutostyön on tehty 2011 julkisivujen kunnostustyö.

Rappaus, vaalean keltainen Betoni, tummanruskeaksi maalattu Hirsi Puu, valkoinen Puiset, valkoiset puitteet

ERITYISPIIRTEET Rakennus on hirsirunkoinen, tasaiseksi rapattu asuinrakennus. Rappauspinta on vaalean keltainen ja detaljointi on ruskea. Katto on aumarakenteinen peltikatto. Rakennus on suunniteltu ja rakennettu samassa yhteydessä viereisenä tontin rakennuksen kanssa (syrjäkatu 17). Nämä rakennuksen poikkeavat kuitenkin muista Kuva: Keskuskortteli,Vaasa. O. Airaksinen, 1966, Arkkitehtuurimuseo

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA


SYRJÄKATU 17 Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus/myymälära kennus, asuntoja 8 1940 Erkki Linnasalmi, arkkitehti Sopusuhtainen 2 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Runkorakenne: Ovet: Ikkunat:

rapattu ja ilmeeltään poikkeavan modernistinen ja pelkistetty muiden rakennusten rinnalla. MUUTOSTYÖT Rakennus on säilynyt käyttötarkoitukseltaan ja ulkoasultaan melko pitkälti alkuperäisenä.Vuonna 1982 1. kerroksen liiketilojen kadun puolen ikkunoita ja sisäänkäyntijärjestelyä on muutettu.Vuonna 2000 rakennukseen on tehty peruskorjaus ja vuonna 2002 toimesta on tehty parvekemuutos (arkkitehti Pave Mikkonen). Vuonna 2006 on tehty vesikaton korjaustyö sekä viimeisimpänä vuonna 2010 peruskorjaus.

Rappaus, vaalean keltainenBetoni, tumman harmaaksi maalattu Hirsi Lasinen, vihreä Puu, vihreät puitteet

ERITYISPIIRTEET Rakennus on hirsirunkoinen, tasaiseksi rapattu asuinrakennus. Rappauspinta on vaalean keltainen ja detaljointi on vihreää. Katto on aumarakenteinen peltikatto. Rakennus on suunniteltu ja rakennettu samassa yhteydessä viereisenä tontin rakennuksen kanssa (syrjäkatu 19). Rakennus on rungoltaan hirsinen, mutta kuitenkin 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

SYRJÄKATU 19 Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus, asuntoja 8 1929 Antti Tjäder, rakennusmestari Sopusuhtainen 2 Ei

MUUTOSTYÖT Rakennuksesta ei löytynyt muutospiirustuksia ja se onkin säilynyt melko hyvin alkuperäisten piirustusten mukaisena. Kuitenkin oletettavasti rakennukseen on myöhemmin tehty lisälämmöneristys-

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Runkorakenne: Ovet: Ikkunat:

Puubverhous, vaaleanharmaa Betoni Hirsi Umpinaiset, vihreät Puiset, valkoiset pielet sekä vihreät puitteet (alkuperäiset)

ERITYISPIIRTEET Rakennus on hahmoltaan romanttinen, harjakattoinen puuverhottu hirsinen asuinrakennus.Värimaailma on hillitty vaaleanharmaa sekä vihreä valkoisilla tehosteilla. Kattomateriaali on peltikatto. Rakennus erottuu muista vierehisistä rakennuksista autenttisuudellaan. ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA

65


SYRJÄKATU 21 Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija:

Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus, asuntoja 8 1945 J. Karvosen Maatalous- ja Kunnallisten rakennusten piirustustoimisto Sopusuhtainen 2 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Runkorakenne: Ovet: Ikkunat:

Puuverhous, vaalea mintunvihreä Betoni, vaaleanharmaaksi maalattu Hirsi Valkoinen, ristikko-ikkuna Puu, valkoiset puitteet (alkuperäiset)

ERITYISPIIRTEET Rakennus on puuverhottu hirsirunkoinen asuinrakennus. Kattotyyppi on aumakatto. Rakennus on suunniteltu ja rakennettu samassa yhteydessä, kuin syrjä66

kadun kaksi muuta saman suunnittelijan rakennusta (syrjäkatu 7 ja 9). Plaaniltaan rakennus on lähes neliö. Detaljointi on romanttista, kuten parvekekaiteet ja ristikkoikkunat. MUUTOSTYÖT Ulkoisia muutoksia rakennukseen on tehty vähän tai ei ollenkaan. Muutospiirustuksia rakennuksesta ei löytynyt lainkaan. Ulkoisesti rakennus vastaa alkuperäisiä piirustuksia muulta osin, paitsi kattomateriaali on nykyisin peltikatto, kun alkuperäisissä kuvissa kattomateriaaliksi on merkitty tiilikatto. Myöskään rakennuksen käyttötarkoitusta ei ole muutettu.

SYRJÄKATU 23 Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus, asuntoja 6 1928 Tapio Henry, kirvesmies Sopusuhtainen 2 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Runkorakenne: Ovet: Ikkunat:

torrnimaista uloketta, joiden välissä on pääsisäänkäynti. Kattomuoto on aumakatto. MUUTOSTYÖT Rakennus on säilynyt hyvin, sillä rakennuksen varsinaista käyttötarkoitusta eikä rakenneratkaisuja ole muutettu alkuperäisestä. Myös ikkunat ovat alkuperäiset. Piharakennuksen osalta muutoksia on kuitenkin tehty, sillä alkuperäinen sisäpihalla sijainnut leivintupa ja varastorakennus on purettu.

Puuverhous, keltainen Betoni, harmaa Puurunko Punainen, ristikko-ikkuna Puu, punaiset puitteet (alkuperäiset)

ERITYISPIIRTEET Rakennus on romanttinen, perinteikäs ja pirteän värinen puurakennus. Se on Puu-Raksilan alueen vanhimpia rakennuksia. Ulkoverhous on leveää vaakalaudoitusta, jota ei ole tarvinnut uusia. Detaljointi, kuten ikkunan puitteet ovat punaiset. Nurkkalaudat ja ikkunan pielet ovat valkoiset. Kattomateriaali on punainen peltikatto. Pihan puolen julkisivussa on kaksi ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA


SYRJÄKATU 2 Nimi: Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

As Oy Syrjäkatu 2 Asuinkerrostalo 1967 Arkkitehtitoimisto Eero Huotari

MUUTOSTYÖT Saneeraus vuonna 1986 arkkitehtitoimisto Martti Väisänen Ky toimesta.Vuodelta 1991 leimattu suunnitelma parvekkeiden lasituksista.

5 Ei

SYRJÄKATU 4 Nimi: Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

As Oy Syrjäkatu 4 Asuinkerrostalo 1981 Arkkitehtitoimisto AE Talvisara Rytmikäs, horisontaali massa 5 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT

MATERIAALIT JA VÄRIT

Julkisivut:

Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat:

Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Vaalean ja vaaleanruskean horisontaalinauhan vuorottelu Betoni vaaleanharmaa Lasi, puu, metalli Valkoiset puitteet Lasitettu

ERITYISPIIRTEET Kulmatalo vilkkaan Tehtaankadun ja Syrjäkadun kulmassa, hyvä sijainti ja yhteydet.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Parvekkeet:

MUUTOSTYÖT Tontilla sijainnut ennen nykyistä asuinkerrostaloa puutaloasuinrakennus, yllä kuvat. Vuonna 2005 tehty autokatos arkkitehtitoimisto Leo Tervaluodon toimesta.Vuonna 2010 pihasaneeraus, piha,-ja vihersuunnittelutoimisto Anitas, Anita Simi, hortonomi toimesta. Vuonna 2015 Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen, suunnittelijana Jussi Roininen rakennusarkkitehti.

Harmaa pesubetoni Betoni Puu, metalli, lasi Puitteet valkoisia ja tummanruskeita Lasitettu

EIRYISPIIRTEET Laaja sisäpiha jolla paljon parkkipaikkoja, mahdollisuus parkkipaikkakentän hyödyntämiseen mahdollisessa jatkosuunnittelussa.

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA

67


SYRJÄKATU 6 Nimi: Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

As Oy Syrjäkatu 6 Asuinkerrostalo 1965 Suunnittelu Oy E. Niemelä Oulu Tornitalo, yhteinäinen, vaalea vertikaalimassa 9 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Parvekkeet:

Valkoinen rappaus, betoni Betoni, harmaa Puu, metalli, lasi Lasitettu

ERITYISPIIRTEET Sama suunnittelija ilmeisesti suunnitellut vaihtoehtoisen suunnitelman tontille, matalammat rakennukset 1 ja 2. Rakennusvalvonnan kuvien päällä leima MITÄTÖN. Kuvat varhaisemmat, vuodelta 1962.

68

MUUTOSTYÖT Tontilla sijainnut puisia asuinrakennuksia, joiden alkuperäiset piirustukset ovat vuodelta 1941. Puisten asuinrakennusten suunnittelija oli rakennusmestari Kyösti Kunnas. Vuonna 1976 pihan aita arkkitehtitoimisto Taskinen Vesanen ATV. Polaroidkuvaan piirretty aita sinisellä tussilla havainnekuvaan.Vuonna 1979-90 LVI muutostöitä, kaukolämpö. 2006 Peruskorjaus Oulun Talokunto uudelleen rapattavat alueet merkitty ikkunat uusittu (kokonaan?) ”uusi tuuletusluukku uusittavassa ikkunassa” 2008 Muutostyö 1.krs rakennepiirr. 2012 Kuivatussuunnitelma Instaro Oy Risto Laukka.

SYRJÄKATU 8 Nimi: Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

As Oy Syrjäkatu 8 Asuinkerrostalo, 1966 Suunnittelu Oy E. Niemelä Yhteinäinen, vaalea vertikaalimassa 9 Ei

MUUTOSTYÖT Vuonna 1984 asuntojen 12 ja 13 yhdistäminen DI Mauri Tervosen suunnittelman mukaan. Hän suunnitteli vuonna 1987 asunto nro. 7/Helanen kylpyhuoneen laajentamisen saunaksi.Vuonna 1989 julkisivukorjaus arkkitehtitoimisto Ulla&Lasse Vahtera rappauksen korjaus, parvekkeiden ja kaiteiden korjaustyö.Vuonna 1991 lisättiin Lumon-parvekelasit ja vuonna 1993 asunto 34 muutostyöt oviaukkoihin ja saunan tekeminen.

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Parvekkeet:

Valkoinen rappaus, betoni Betoni, harmaa Puu, metalli, lasi Lasitettu

ERITYISPIIRTEET Kulmatalo näkyvällä paikalla Puistikkokadun kulmassa.

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA


SYRJÄKATU 10 Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet:

Asuinkerrostalo 1969 Arkkitehtitoimisto A.E. Talvisara Yhteinäinen, vaalea vertikaalimassa 9 Ei

MUUTOSTYÖT Piirustus muutos- ja lisätöitä varten vuodelta 1938, asuinrakennusten muutoskuvia? Tontilla sijainnut puisia asuinrakennuksia, autotallirakennussuunnitelma vuodelta -54, Martti Heikura, autotallirakennus purettu myöhemmin

SYRJÄKATU 12 Nimi: Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija:

As Oy Oulun Puistotorni Asuinkerrostalo 1969 Arkkitehtitoimisto A.E. Talvisara Sato-Keskus Yhteinäinen, vaalea vertikaali-

MATERIAALIT JA VÄRIT

Rakennuttaja: Mittasuhteet: massa Kerrosluku: Piharakennukset:

Julkisivut:

MATERIAALIT JA VÄRIT

Kerrosluku: Piharakennukset:

Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Betonikuorielementti, valkoinen rappaus Betoni, tumma maalattu puu Puu Puu, rusehtavat puitteet Betoni, lasi

ERITYISPIIRTEET Kulmatalo Syrjäkadun ja Puistikkokadun kulmassa, hyvät näkymät kerroksista.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

MUUTOSTYÖT Tontilla sijainnut vanhoja puisia asuinrakennuksia: piirustus uudisrakennusta varten, allekirjoitettu Oulussa huhtikuussa 1939. 2005 Julkisivumuutos Kokko arkkitehdit.

9 Roskakatos

Betonikuorielementti Betoni, vihreään taittava maali Lasi, metalli, puu Puu, tummanruskeat puitteet Betoni, lasi

ERITYISPIIRTEET Herkät parvekkeet, betonin ja metallipinnojen yhdistelmä.

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA

69


SYRJÄKATU 14 Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinkerrostalo 1968 Arkkitehtitoimisto A.E. Talvisara Yhteinäinen, vaalea vertikaalimassa 9 Ei

MUUTOSTYÖT 181 sijainnut puisia asuinrakennuksia (ei tietoa valmistumisvuodesta) -> oletettavasti purettu kerrostalojen tieltä/palanut? -> Muutoskuva: piirustus ullakkohuoneiden rakentamisesta (J. Karvosen maatalous- ja kunnallisten rakennusten piirustustoimisto Oulu) Allekirjoitus: 15.11.47 J. Karvonen -> hyväksytty 21.11.47

KAINUUNTIE 1

vu, hienot sisäänkäynnit joissa tarkkaa detaljiikkaa.

Käyttötarkoitus: Rakennusvuosi: Suunnittelija:

MUUTOSTYÖT

Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinkerrostalo 1974 Arkkitehtuuritoimisto Uki Heikkinen Yhteinäinen, horisontaali massa 5 Roska- ja pyöräkatos

MATERIAALIT JA VÄRIT

MATERIAALIT JA VÄRIT

Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Julkisivut: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet: Katokset: Sisäänkäynnit:

Betonikuorielementti Betoni Lasi, metalli, puu Valkoiset puitteet Lasitettu

ERITYISPIIRTEET Eeminpuistoon avautuva parvekejulkisivu, näkymä koko Syrjäkadulle.

Tontilla on ennen nykyisen asuinkerrostalon rakentamista sijainnut puinen pientalo, jossa on myös toiminut baari/kahvila. Ratakatu 15, tontti nro. 179 (nyk. Kortteli 1 Ratakadun puoli): vanha puutalo, jossa toimi mm. baari (1960 hyväksytty muutospiirustus). Maantasokerroksen Syrjäkadun päädyn yrittäjä vaihtunut, päädyssä toiminut Herkkugrilli, nykyään kahvila.

Betonikuorielementti Betoni Lasi, metalli puu Puu Joka asunnossa, lasitettu Sisäänkäyntisyvennykset 3 kpl. isot syvennykset joissa tummat kaakeloinnit sekä suuret ikkunat porrashuoneeseen

ERIYISPIIRTEET Kainuuntien suuntaan avautuva maisemaparvekejulkisi70

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA


RATAKATU 8 Nimi: KäyttÜtarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

As Oy Sato-Rata Asuinrakennus, asuntoja 22 1971 Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Pitkä, matalahko massa 5 Ei

MATERIAALIT JA VĂ„RIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Runkorakenne: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

menttijulkisivuineen. Sijaitsee toisen hyvin samanlaisen rakennuksen jatkeena. Katujulkisivu kiinni kadussa, rakennus muodostaa pienen lipan varjostamaan kävelykatua. Erityinen, ajalle epätyypillinen värimaailma, jossa detaljointi tehty tummanpunaisella. MUUTOSTYÖT Ennen nykyistä rakennusta tontilla sijainnut puisia asuintaloja 1900-luvun alusta. 2013 lisätty uima-allasosasto. 2004 julkisivujen kunnostus sekä parvekkeiden lasitus. Samalla parvekkeita suurennettu tuoden ne osittain ulos tyÜntyviksi. 1989 tehty asuntomuutostÜitä.

Betonielementti, pesubetoni luonnonvärinen kiviaines Pesubetonisokkeli, harmaa kiviaines pinnoite Betoni, sandwitch-elementti Lasi, alumiini Alumiini, punaiset puitteet Betoni, lasi

ERITYISPIIRTEET Matala, pitkän mallinen tasakattoinen asuin- ja toimistorakennus Ratakadun ja Tehtaankadun risteyksessä. Tyypillinen 70-luvun asuinkerrostalon ilme betonele451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

RATAKATU 9 Nimi: KäyttÜtarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

toinen 70-luvun betonielementti-lamelli. As Oy Sato-vaihde Asuinrakennus, asuntoja 24 1971 Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Pitkä, matalahko massa 5 Ei

MUUTOSTYÖT Ennen nykyistä rakennusta tontilla sijainnut puisia asuintaloja 1900-luvun alusta.Vuonna 2004 kunnostettu julkisivuja sekä lasitettu parvekkeita ja tuotu samalla parvekkeita osittain ulos massasta suurennettaessa niitä (samassa yhteydessä, kuin tehty myÜs Sato-Radan julkisivu- ja parvekekunnostus).Vuonna -91 ikkunoita muutettu, lisätty katu-julkisivun ikkunoihin pystyvälikarmi.

MATERIAALIT JA VĂ„RIT Julkisivumateriaali:

Betonielementti, pesubetoni luonnonvärinen kiviaines Sokkeli: Pesubetonisokkeli, harmaa kiviaines pinnoite Runkorakenne: Betoni, sandwitch-elementti Ovet: Lasi, alumiini Ikkunat: Alumiini, punaiset puitteet Parvekkeet: Betoni, lasi ERITYISPIIRTEET Lähes identtinen asuinrakennus Ratakadun varressa As 2\6DWR5DGDQMDWNHHQD0DWDODSURÀLOLQHQYlULPDDLOmaltaan ja detaljeiltaan Sato-Radan kaltainen tasakatANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA

71


RATAKATU 10 Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinrakennus, asuntoja 44 1974 Arkkitehtitoimisto Eero Huotari Pitkä, matalahko symmetrinen massa 4 Ei

vaaleita. Parvekkeet sisäänvedetty säilyttäen massan yhtenäisenä, katujulkisivussa maantasokerros aavistuksen sisäänvedetty tuoden pienen lipan julkisivuun.

RATAKATU 11

MUUTOSTYÖT Ennen nykyistä rakennusta tontilla sijainnut puisia perinteisiä asuin- ja talousrakennuksia 1900-luvun alusta. Rakennukset tiettävästi purettu kerrostalojen tieltä. Vuonna -95 rakennuksen parvekkeet lasitettu.

Valmistumisvuosi: Suunnittelija:

Käyttötarkoitus:

Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinkerrostalo/liiketilat, asuntoja 24 1970 Arkkitehtitoimisto Savolainen&Torvikoski Pitkä, matalahko massa 5 Pyörä- ja roskakatos

MATERIAALIT JA VÄRIT

MATERIAALIT JA VÄRIT

Julkisivumateriaali:

Julkisivumateriaali:

Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Tiiliverhous, vaalea kalkkihiekkatiili, tummat saumat Matala betonisokkeli, käsittelemätön Lasi, alumiini Alumiini, valkoiset puitteet Betoni, lasi

ERITYISPIIRTEET Matala vaaleapiirteinen 70-luvun lamellitalo. Ulkoasultaan virtaviivainen ja ikkunlinjat nauhamaiset, symmetriset. Detaljointi ja päämateriaalit valkoisia tai luonnon72

  Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:



Tiiliverhous, puhtaaksi muurattu valkoinen kalkkihiekka tiili, valkoiset saumat, vihreä SURÀORLWXSHOWL Teräsrakenteinen betonisokkeli Lasi, alumiini Alumiini, vihreät puitteet Alumiini, lasi

lella sisäänvedetyt parvekkeet. Detaljointi tummanvihUHllSURÀORLWXDSHOWLlVHNlLNNXQRLGHQMDRYLHQSXLWteet tummanvihreää alumiinia. Sekä pihan, että kadun puoellle muodostuu pieni pykällys maantasokerroksen sekä muiden kerrosten välille. Maantasokerroksessa liiketiloja jonka vuoksi se on julkisivultaan hyvin lasinen. MUUTOSTYÖT Ennen nykyistä rakennusta tontilla sijainnut puisia asuin- ja talousrakennuksia, jotka ilmeisesti purettu kerrostalon tieltä.Vuonna 2011 rakennukseen tehty linjasaneeraus.Vuonna 1995 rakennuksen pihalle rakennettu piharakennus, jossa pyörä- ja roskakatos. 1985 alakertaan tehty pankin tiloja. 1989 rakennuksen päätyyn alakertaan on tullut R-kioski, jonka myötä tiloja muutettu. -76 alakerran tiloihin on tehty myymälätiloja tavarataloa varten.

ERITYISPIIRTEET Matala tasakattoinen 70-luvun lamellitalo. Ulkoasultaan virtaviivainen, katujulkisivussa nauhaikkunat, pihan puoANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA


RATAKATU 12 Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinkerrostalo/liiketilat, asuntoja 36 1970 Arkkitehtitoimisto Savolainen&Torvikoski Matalahko, tiukkalinjainen pitkä massa 5 Ei

vussa maantasokerros on lasinen liiketilakerros. Pihan puolella on muutama parveketorni sisäänvedettyjä, lasittamattomia parvekkeita. MUUTOSTYÖT Ennen nykyistä rakennusta tontilla sijainnut puisia asuintaloja 1900-luvun alusta. Nykyisesta rakennuksesta ei löydy muutospiirustuksia.

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Alumiini julkisivulevy, betoni Betonisokkeli, harmaa Lasi, alumiini Alumiini, valkoiset puitteet Betoni

ERITYISPIIRTEET Pitkän mallinen, arkkitehtuuriltaan tiukkalinjainen betoni-alumiinijulkisivuinen rakennus. Katujulkisivu muodostuu ikkunoiden nauhamaisista vaakalinjoista sekä pystysuuntaisista betoninauhoista, jotka muodostavat ruudukkoista, hyvin tasaista julkisivupintaa. Katujulkisi451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

RATAKATU 13

noineen.

Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet:

MUUTOSTYÖT Ennen nykyistä rakennusta tontilla sijainnut vanhoja asuintaloja. Nykyinen rakannus saanut tämänhetkisen ulkoasunsa vuoden 2002 julkisivumuutoksessa, jossa alkuperäinen julkisivu on peitetty uudella, modernilla parvekejulkisivulla kadun puolelle. Pihan puolen julkisivua kunnostettu, mutta vanha ilme säilytetty. Lisäkerros rakennettu 1980.Vuonna -95 tehty pihan puolen vasemmanpuoleiseen sisäänkäyntiin uusi katos.

Kerrosluku: Piharakennukset:

Toimistorakennus 1966 Suunnittelu Oy E. Niemelä Sopusuhtainen, vaakalinjainen massa 5 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Teräs/lasi Betonisokkeli, harmaa Lasi, alumiini Alumiini, valkoiset puitteet Teräs/lasi

ERITYISPIIRTEET Ympäristöstään poikkeava, hyvin moderni lasinen toimistorakennus, jossa vanha rakennusmassa jää uuden kuoren alle.Värimaailma tyypillinen 2000-luvun alun arkkitehtuurille: sinertäviä sekä kirkkaita lasipintoja, punaisia tehosteita sekä valkoisia teräspilareita. Julkisivua pehmennetty osin puuriteliköllä. Pihan puolelta rakennus on ilmeeltään 70-luvun henkinen nauhaikkuANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA

73


RATAKATU 14, talo A Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinkerrostalo, asuntoja 25 1956 Suunnittelu Oy E. Niemelä Sopusuhtainen, pienimittakaavainen 3 Ei

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Betoni, rappaus oranssinruskea Uritettu betoni, harmaa Lasi, puu, tummanruskea Alumiini, tummanruskeat puitteet Metalliset pinnakaiteet

ERITYISPIIRTEET Tasakattoisten lamellitalojen ympäröimänä hyvin sympaattinen ja maanläheinen harjakattoinen asuinrakennus. Detaljointi romanttista (parvekkeiden pinnakaiteet), mutta toisaalta modernistista. Julkisivumaalauksella on jäljitelty betonielementtijulkisivua 74

maalamalla valkoiset saumaviivat rytmittämään julkisivua. Asemointi on käännetty muihin rakennuksiin nähden pituussuunnassa niin, että kadulle näkyy rakennuksen pääty. Detaljointi tummanruskeaa uritettua peltiä, ikkunarytmitys tasaisen symmetrinen. MUUTOSTYÖT Ennen nykyistä rakennusta tontilla sijainnut vanhoja asuintaloja. Nykyiseen rakennukseen on tehty laaja julkisivujen kunnostus vuonna 2012, jossa kuitenkin haluttu säilyttää julkisivujen alkuperäinen ilme.

RATAKATU 14, talo B Käyttötarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Asuinkerrostalo, asuntoja 25 1956 Suunnittelu Oy E. Niemelä Sopusuhtainen, pienimittakaavainen 3 Ei

pienimittakaavainen kerrostalo. Aukotukseltaan hyvin symmentrisesti rytmitetty, detaljointi tummanruskeaa uritettua peltiä. MUUTOSTYÖT Ennen nykyistä rakennusta tontilla sijainnut vanhoja asuintaloja. Nykyiseen rakennukseen on tehty laaja julkisivujen kunnostus vuonna 2012, jossa kuitenkin haluttu säilyttää julkisivujen alkuperäinen ilme.

MATERIAALIT JA VÄRIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Ovet: Ikkunat: Parvekkeet:

Betoni, rappaus oranssinruskea Uritettu betoni, harmaa Lasi, puu, tummanruskea Alumiini, tummanruskeat puitteet Metalliset pinnakaiteet

ERITYISPIIRTEET Identtinen rakennus A-talon kanssa. Asemoitu samassa suunnassa asematalon kanssa niin, että Ratakadulle näyttäytyy molempien rakennusten päädyt muodostaen väliinsä suojaisan pihan/parkkialueen. Luonteeltaan melko tyypillinen 50-luvun harjakattoinen

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA


RATAKATU 6 Nimi: KäyttÜtarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: 0LWWDVXKWHHW



Kerrosluku: Piharakennukset:

Linja-autoasema Julkinen rakennus, linjaautoasema 1982 Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus 0DWDODSURĂ€LOLQHQVXRUDOLQMDL nen 2 Ei

MUUTOSTYÖT Pääosin alkuperäisessä asussaan.Vuonna -88 lisätty ravintolatiloja 1-kerrokseen, joissa suunnittelijana rakennuksen alkuperäinen suunnittelija.

RATAKATU 6 Nimi: KäyttÜtarkoitus: Valmistumisvuosi: Suunnittelija: Mittasuhteet: Kerrosluku: Piharakennukset:

Matkahuolto Julkinen rakennus, linjaautorahtiasema 1982 Arkins suunnittelu Oy Massoittelultaan vaatimaton, matala rakennus 2 Ei

MUUTOSTYÖT Vuonna 2005 tehty sisätiloissa palvelupisteiden sekä toimistojen muutostyÜ, jossa tilojen käyttÜtarkoituksia muutettu.Vuonna 2002 tehty korjaus- ja muutostÜitä sisätilojen tilajärjestelyissä, muun muassa sisätiloissa tuulikaappeja poistettu.

MATERIAALIT JA VĂ„RIT MATERIAALIT JA VĂ„RIT Julkisivumateriaali: Sokkeli: Ovet: Ikkunat:

Poltettu savitiili, ruskea Betonisokkeli, harmaa Lasi, alumiini, valkoinen Alumiini, valkoiset puitteet

ERITYISPIIRTEET Ulkoasultaan hieman jo rapistunut, mutta massoittelultaan hyvin modernistinen ja linjakas tiilirakennus, joka muodostuu eri korkuisista tasakattoisista massoista. Detaljointi valkoista. 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPĂ„RISTĂ–N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Julkisivumateriaali: Sokkeli: Ovet: Ikkunat:

Poltettu savitiili, ruskea Betonisokkeli, harmaa Lasi, alumiini, valkoinen Alumiini, valkoiset puitteet

ERITYISPIIRTEET Ulkoasultaan hieman jo rapistunut, mutta massoittelultaan hyvin modernistinen ja linjakas tiilirakennus, joka muodostuu eri korkuisista tasakattoisista massoista. Detaljointi valkoista.

Viitteet: Oulun kaupunginarkisto Oulun rakennusvalvonta KWWSVNDUWWDRXNDĂ€LPV

ANNA-ELISABETH MĂ„Ă„TTĂ„ | NELLY ISOPAHKALA

75


RAKENNUSTEN VALMISTUMISVUODET

76

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA


ARVOTTAMINEN

RAKENNUSTAITEELLISET ARVOT Raksilan asuinkorttelit koostuvat puu-Raksilan alueen pienimittakaavaisesta perinteisestä puurakentamisesta sekä uudemmasta, suurimittakaavaisemmasta kerrostalorakentamisesta. Puutalokorttelit on rakennettu pääsäätöisesti 1920-1940 –luvuilla ja ne on suunniteltu tiiviiksi sekä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti kokonaisuutena alue muodostaakin rakennustaiteellisesti arvokkaan alueen, vaikka välttämättä kaikki yksittäiset alueen rakennukset eivät ehkä sellaisenaan olisi arvokkaita. Julkisivumateriaalina on pääsääntöisesti puinen vaakaverr hous ja rakennukset ovat hahmoltaan yhtenäisiä kaksikerroksisia harjakattoisia asuinrakennuksia.Väriskaala toistuu koko alueella samana. Myös detaljointi on pitkälti yhtenäistä: ikkunanpienet ja muut tehosteet ovat valkoisia. Alueen suunnittelijat ovat pitkälti melko tuntemattomia rakennusmestareita tai kirvesmiehiä, mikä osaltaan luo alueen rakennustaiteelliseen historiaan oman erityispiirteensä. Uudemman alueen rakennustaiteelliset arvot perustuvat eri kriteereihin. Kerrostalot on rakennettu pääosin 60-70 –lukujen aikana ja suunnittelijoina niissä on ollut laajalta Oulun alueella vaikuttaneet sen ajan arkkitehdit. Mittakaava kerrostalokortteleilla on omansa ja niin alueen rakeisuuskuvan, kuin rakennuskorkeuksienkin perusteella mittakaavamuutos puutalo- ja kerrostaloalueen välillä on huima. Kerrostalot edustavat kuitenkin osaltaan sen ajan tyypillistä arkkitehtuuria hyvin betonielementtijulkisivuineen ja nauhaikkunoineen. Kerrostaloalue muodostuu pitkistä 4-5 –kerroksisista lamelleista sekä 8-kerroksisista tornitaloista.Voidaan kuitenkin pohtia, mitä rakennustaiteellisia arvoja kerr rostaloalueen tieltä puretuilla alkuperäisillä puutalokortteleilla olisi ollut suhteessa siihen, mitä arvoja modernilla alueen kerrostalorakentamisella on. Ehkäpä yksi alueen erityinen rakennustaiteellinen arvo onkin myös siinä, millä tavalla kaksi erityyppistä rakennuskantaa keskustelevat alueella keskenään.

SÄILYNEISYYS

ARVOTTAMISKRITEERIT

Raksilan puutaloalue on säilynyt pitkälti autenttisessa asussaan. Katunäkymät ovat alkuperäisen kaltaisia eikä suurta ajallista kerroksellisuutta ole havaittavissa, vaikka yksittäisten rakennusten osalta muutoksia olisikin tehty ja alueella on myös yksittäisiä uudempia rakennuksia. Erityisesti katujulkisivun muutokset on kuitenkin tehty melko hyvin alkuperäistä kunnioittaen ja alueen tunnelmassa voi aistia alueen historian. Myös uudemmat rakennukset on rakennettu alkuperäisten rakennusten hahmoja mukaillen. Toisaalta alueen luonteeseen kuuluu myös jonkinlainen sekavuus, joka muodostuu luonnollisista asumisen tarpeista sekä niiden muutoksista. Esimerkiksi yksityisautoilun yleistyessä korttelien sisäpihoille on alettu rakentaa erilaisia parkkipaikkajärjestelyitä sekä autokatoksia. Nämä pienemmät piharakennukset muodostavat jollain tavalla sekavan ja ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden, mutta tavallaan se on kuitenkin osa alueen alkuperäistä identiteettiä ja kertoo siitä, että alueella asutaan ja elämä näkyy pihoilla.

• • • • •

Kerrostaloalueen osalta säilyneisyys on näkökulmana kaksijakoinen. Toisaalta säilyneisyys on heikkoa, sillä 60-70 -lukujen kerrostalorakentamisen paineessa alueelta on purettu rakennushistoriallisesti merkittävää puutalorakennuskantaa. Kuitenkin aikakautensa arkkitehtuuria edustavat rakennukset ovat melko hyvin alkuperäisessä asussaan säilyneitä. Suuria muutoksia arkkitehtuurin kannalta ei pääsääntöisesti ole tehty. Poikkeuksena tästä on Ratakatu 11, jonka alkuperäinen ilme on melko räikeästi modernisoitu ja koko julkisivu on 2000-luvulla uusittu. Muiden rakennusten osalta muutokset on tehty melko pitkälti sulautten ne rakennuksen alkuperäiseen ilmeeseen. Kuitenkin kerrostaloalueen rakennusten kunto on päässyt monelta osin rapistumaan ja kaipaisi kohennusta. Kerrostaloaluetta ei kunnossapidon osalta ole vaalittu samalla tavoin, kuin Raksilan puutaloaluetta. KULTTUURINEN MERKITYS JA HISTORIALLISET ARVOT

oululaisessa kaupunkiasumisessa. Puu-Raksilan rakennuksiin sisältyy rakennuistaiteellisten arvojen ohella aineettomia arvoja.Yhteisöllisyyden arvo on yksi näistä ja Raksilan rakennettu ympäristö on sen asukkaille hyvin tärkeä. Raksilan Perinneyhdistys Ry ja Raksilan asukasyhdistys ylläpitävät

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

säilyneisyys kerroksisuus integriteetti historiallinen merkitys kulttuurinen merkitys

alueellista ylpeyttä omalla toiminnallaan. Rakennetun ympäristön eri osat heijastelevat kulttuurisia arvoja ja näillä arvoilla voi olla eri merkitys eri ihmisille tai ihmisryhmille, sekä alueen asukkaille että muille oululaisille. Kenties kuuluisin kuvaus elämästä Raksilassa on alueella nuoruutensa asuneen (Karjakatu 24) Paavo Rintalan vuonna 1958 ilmestynyt romaani Pojat. Siihen perustuvan samannimisen elokuvan on ohjannut Mikko Niskanen. Elokuva tuli teattereihin vuonna 1962. Elokuvan kaupunginosakuvaus kertoo juonen rinnalla omaa tarinaansa siitä, miten alueella on eletty. Filmatisointi on arvokas ikkuna alueisiin, jota sellaisenaan ei ole enää olemassa. Koko Raksilan alueen kulttuurinen merkitys ja historialliset arvot ovat muuttuneet aikojen saatossa infrastruktuurin muuttumisen myötä. Laajat puutalokortteleiden purkutoimenpiteet Ratakadulla ja Syrjäkadulla ovat muuttaneet rakennuskantaa ja sen myötä alueen tunnelmaa. Myös kulttuurinen merkitys ja historialliset arvot ovat Ratakadun ja Syrjäkadun muutosten vuoksi muuttuneet. Pala historiaa on purkujen osalta menetetty, mutta tähän päivään peilaten myös 60-luvun lopun torni-ja kerrostaloilla on rakennustaiteellinen arvo. Alueen kulttuurinen merkitys muodostuu myös palveluiden myötä. Alueella on ollut ennen runsaasti pienpalveluita. Suutari, leipomo, ompelimo ja kaupat ovat tuoneet oman osansa alueen elämään. Nykyään kivijalkapalveluita ei enää ole siinä mittakaavassa kuin ennen. YHTEENVETO Raksilan kaupunginosan rakennuskanta on Oulun alueella ainutlaatuinen, vaikka vastaavia löytyy Suomesta muualtakin. Puu-Raksilan korttelit ovat säilyneet erityisesti katujulkisivujen osalta eheinä. Muutostyöt on tehty pihojen puolella. Ratakadun ja Syrjäkadun puutalokortteleiden menetys pienensi Puu-Raksilan aluetta, mutta 1960-luvun lopun tornitalot ovat säilynet eheinä joidenkin huoneistojen sisätilojen muutostöitä lukuun ottamatta.

ANNA-ELISABETH MÄÄTTÄ | NELLY ISOPAHKALA

77


Kuvat: Francesca Messeri, 2017


RYHMĂ„ III Rakennusten kuvaus ja typologia, Puutarhakatu, Karjakatu Jenni Hakovirta, Laura Mustonen


80

Kuvat: Francesca Messeri, 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 14 Kerrostalo, 8 asuntoa Kortteli: 30 Tontti: 219 Rakennusvuosi: 1946 Suunnittelija: Meriluoma Kerrosluku: 2 Mittasuhteet: Materiaali: Rankarunko Julkisivu Kermanvärinen vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Siniharmaaksi maalattu betonisokkeli Ikkunat Kaksiruutuiset pystyjaolliset ikkunat (alunperin kolmijakoiset pystypuitteilla jaetut ruutuikkunat) kahdessa kerroksessa. Ullakolla yhdellä pystypuitteella jaetut vaakaikkunat. Kellarissa kaksiruutuisia ikkunoita, umpeen laitettuja luukkuja ja tuuletusritilöitä Ovet Valkoiseksi maalatut pystypaneeliovet. Pääovissa metallinen potkupelti ja krominen kahva ja lukko Parveke Valkoiseksi maalattu teräsputkikaide Kate Kolmiorimoitettu huopakate, punainen

Erityispiirteet: Aumakatto Puistikkokadun puolella puiset hätäpoistumistikkaa Sisäänkäynnit Puutarhakadulta ja rakennuksen vastakkaiselta puolelta sisäpihalta. Ulko-ovien molemmin puolin yksiruutuiset ikkunat ja yläpuolella 8-kulmainen seinävalaisin. Muutostyöt: 1986 Rakennus-Jääli Oy - Asuntokohtaisten saunatilojen rakentaminen 1986 Arkkitehtitoimisto Martti Väisänen Ky Pihasuunnitelma, autopaikkojen osoittaminen pihaan, Julkisivukorjaus: ikkunat uusittu, kate uusittu, julkisivu yksityiskohtineen ja varusteineen maalattu. 2004 rkm Pekka Kemppainen - Keittiökalusteiden ja märkätilojen uusiminen, vaatehuoneiden rakentaminen. Vanhojen pystyviemäreiden purku. (Krs 1 ja 2) 2006 Holzherz, Jukka Ilvesluoto - Yhden huoneiston muutos. Muuta: Voimassa alkuperäinen asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu 1924).

Puutarhakatu 14 Talousrakennus Alunperin sauna-/pesutupa ja autovaja Kortteli: 30 Tontti: 219 Rakennusvuosi: 1947 Suunnittelija: M Honka

Muutostyöt: Julkisivuun on tehty muutoksia, joista ei löytynyt rakennuslupapiirustuksia. Alunperin neliruutuiset ikkunat, ullakon toisessa päädyssä kaksiruutuinen ikkuna, vinolaudoitetut ovet. Muuta: Voimassa alkuperäinen asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu 1924).

Kerrosluku: 1 Mittasuhteet: Materiaali: Rankarunko Julkisivu Kermanvärinen vaakapaneeli, siniharmaa vuorilauta Ikkunat Yksi kaksiruutuinen vaakaikkuna, jossa valkoiset puitteet ja siniharmaat pielilaudat. Ullakon ikkuna on peitetty julkisivupaneelilla, siniharmaat pielilaudat osoittavat ikkunan ollutta paikkaa Ovet Pariovet julkisivupaneelia Kate Huopakate, punainen Erityispiirteet: Pitkät takorautaiset saranat, maalattu siniharmaiksi

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

81


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 16 Muut kerrostalot, 4 asuntoa Kortteli: 30 Tontti: 218 Rakennusvuosi: 1937 Suunnittelija: K. Kunnas Kerrosluvut: 1 1/3 Mittasuhteet: L-pohja, julkisivun leveys 15,8 m, syvyys 9 m, siiven kanssa syvyys 16,6 m ja siiven leveys 7 m. Räystäskorkeus 5,2 m ja harjakorkeus 8,1 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalea mintunvihreä vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Tumman harmaa maalattu betoni Ikkuna Kaksiruutuiset vaakajakoiset ikkunat (alunperin neliruutuiset pystyikkunat). Ullakolla ollut alunperin kaksiruutuiset matalat, joista 3 pistetty umpeen, jakopuite säilytetty ja maalattu julkisivun värillä, yhdestä jakopuite poistettu ja lasi. Kellarin pienet neliÜnmuotoiset tuuletusluukut, joihin asennettu eri aikakauden tyyliin tyylitellyt pielilaudat. Kate Konesaumattu peltilevy, matta vaalean harmaa Sisäänkäynti Sisäpihalta, jokaiseen asuntoon oma sisäänkäynti 82

Erityispiirteet: Päätykolmion katkaistu lista. Muutetut ikkunat vie rakennuksen sielua. Siistit palotikkaat.

Puutarhakatu 16

MuutostyÜt: 1967 M. Marttila - Saunatilat kellariin 1985 Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Uudet saunatilat 1. kerrokseen. 1997 Mirjami Ronkainen - Peltikate uusittu: ruskea peltikate (vanha tumman vihreä)

Kortteli: 30 Tontti: 218 Rakennusvuosi: Havaintojen perusteella alkuperäinen 1937, Oulun seudun karttapalvelun mukaan 1968 Suunnittelija: K. Kunnas

Muuta: Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

Yhden asunnon talot Alunperin pesutupa, puusäiliÜt ja kuivakäymälät

Kerrosluvut: 1 Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalea mintunvihreä vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Ikkuna Päätyjulkisivussa kaksi- tai kolmiruutuinen ikkuna Kate 3URÀLOLSHOWLNDWHJUDÀLWLQKDUPDD Erityispiirteet: Pieni 45 astetta käännetty neliÜnmuotoinen ikkunaa tai ullakkotilan tuuletusräppänää imitoiva koriste, jossa päistään pyÜristetyt pielilaudat. Muuta: Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 18 Yhden asunnon talot, 5 asuntoa 4 asunnon asuinrakennus Kortteli: 30 Tontti: 217 Rakennusvuosi: 1937 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 2/3 Mittasuhteet: Julkisivu 17,3 m leveä ja 9 m syvä. Syvyys siiven kanssa 17 m, siiven runkosyvyys 7,5 m. Räystäskorkeus n. 5 m, harjakorkeus n. 7,5 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalean vihreä vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Harmaaksi maalattu betoni Ikkuna 6-ruutuinen ikkuna, yläruudut pienemmät. Ullakolla matalat kaksiruutuiset ikkunat ja kellarissa pienet neliömäiset tuuletusluukut, joista yhdessä ritilä ja 3 laitettu umpeen.Valkoiset karmit ja pielilaudat. Kate Galvanoitu levy, konesaumattu Sisäänkäynti Sisäpihalta, jokaisella asunnolla oma sisäänkäynti

Erityispiirteet: Katkaistu päätykolmio Muutostyöt: 1945 K. Kunnas - Ullakon käyttöönotto. Kolme ullakkohuonetta, yksi kaikkiin kolmeen päätyyn tulisijoineen 1987 Arkkitehtitoimisto Ilpo Väisänen - Yläpohjan eristäminen, pihasuunnitelma autopaikkoineen. Uusi huoneistojen välinen E30-seinä, uudet wc-tilat ja asuntokohtaiset portaat ullakolle, uudet kuistit. Ullakon täydellinen käyttöönotto ja uusi tilajärjestys. Uudet ullakon ikkunat ja kattoikkunat. Julkisivukorjaus. Muuta: Voimassa tonttia 217 koskeva asemakaava vuodelta 1987. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3 , aiemmin 1 1/3. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Puutarhakatu 18 Talousrakennukset Pesutupa, puuvarastot ja kuivakäymälä Kortteli: 30 Tontti: 217 Rakennusvuosi: 1938 Suunnittelija: K. Kunnas

Muuta: Voimassa tonttia 217 koskeva asemakaava vuodelta 1987. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3 , aiemmin 1 1/3. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 4,5 x 10 m Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalean vihreä vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Ikkuna Päätyjulkisivussa kaksiruutuinen matala ikkuna Kate Huopakate, musta. $OXQSHULQJDOYDQRLWXOHY\ Erityispiirteet: Hyvin säilynyt julkisivu, aukotusta ei ole ikinä muutettu. Muutostyöt: 1987 Arkkitehtitoimisto Ilpo Väisänen - Muutettu pelkiksi varastoiksi ja sähköpääkeskukseksi. Runko oikaistaan, sisäverhous ja väliseinät uusitaan. Julkisivukorjaus.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

83


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 20 Muut kerrostalot, 8 asuntoa Alunperin 4-5 asuntoa ja maitomyymälä Kortteli: 30 Tontti: 216 Rakennusvuosi: 1926 Suunnittelija: rkm Antti Tjäder Kerrosluvut: 1 5/6 Mittasuhteet: Materiaali: Hirsirunko Julkisivu Vihreä paneeli, pysty- ja vaakapaneloituja osioita.Valkoiset koristeelliset listat Sokkeli Maalaamaton betoni ja kivi Ikkuna Neli- ja kuusiruutuiset pystyikkunat, pienet ruudut ikkunan yläosassa. Ullakon matalat ikkunat neliruutuiset, kellarin ikkunat kaksiruutuiset. Rakennuksen eteläpään uusituissa ikkunoissa poikkeava jako ja puitteet. Kate Konesaumattu peltikate, punainen Sisäänkäynti Sisäpihalta sekä rakennuksen päätyyn rakennetusta siivestä, kadun puolelta

84

Erityispiirteet: Paneeliverhouksen suunnanmuutokset, koristeellisia pielilautoja ja yksityiskohtia. Katkaistu päätykolmio. Sisäänkäynti kadulle. Muutostyöt: 1939 J. Karvonen - Julkisivumuutos ja ullakon käyttöönotto: kolme huonetta tulisijoineen. Todennäköisesti ainoat julkisivumuutokset ovat tuloilma-aukot ja uusi vintin ikkuna pohjoispäätyyn. 1997 ark.yo Helena Raatikainen - Julkisivun ovi poistetaan tarpeettomana (maitomyymälän ovi, julkisivussa pohjoisimman ikkunan vasemmalla puolella). Julkisivun värisuunnitelma. xxxx Uudet kuistit, uudet sisä-wc:t. Kellariin saunatilat asunnoille 4 ja 5. Rakennuslupapiirustukset puuttuvat. 1999 Juha Pellikainen - Sisäpihalle uudet ullakon “kattoikkunat”, jotka katkaisevat räystäslinjan. 1. kerroksessa keittiön ja eteisten muutoksia. Ullakon asuntojen ja huoneiden uusiminen. Kellarin täydellinen muutos: Takkahuoneet, sauna- ja pesutilat. Pihasuunnitelma autopaikkoineen. 2004 Henry Metsi - Laajennus pohjoispäätyyn: uusi sisäänkäynti asunnoille 5, 7 ja 8. Asunnon 5 kellariin vievät portaat korvattu uusilla sisäänkäyntiin yhdistyvillä portailla.

Puutarhakatu 20 Talousrakennus Kortteli: 30 Tontti: 216 Rakennusvuosi: 1928 Suunnittelija: rkm Antti Tjäder Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 4,5 x 10 m Materiaali: Todennäköisesti rankarunko Julkisivu Vaalean vihreä vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Muuta: Voimassa tonttia 216 koskeva asemakaava vuodelta 2001. Suurin sallittu kerroskorkeus 1 5/6, aiemmin 1 1/3. Päärakennukselle ja talousrakennukselle osoitettu rakennuspaikat ja suurimmat sallitut kerrosalat.

Muuta: Talossa on toiminut parturiliike Pellikainen

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 22 Kahden asunnon talot, 3 asuntoa Alunperin 4 asunnon asuinrakennus Kortteli: 30 Tontti: 215 Rakennusvuosi: 1932 Suunnittelija: rkm Kaarlo Emil Tjäder Kerrosluvut: 1 2/3 Mittasuhteet: Tavanomaista jyrkempi harjakatto, räystäskorkeus ympäristöä matalammalla Julkisivu Vaalean keltainen vaakapaneeli, valkoienn vuorilauta Sokkeli Maalaamaton betoni, harmaa Ikkuna 6- ja 9-ruutuisia ikkunoita. Ullakolla kolmiruutuiset kolmionmuotoiset kattolyhdyt ja päätyikkunat. Kellarin ikkunat matalat vaakaikkunat, joista osa korvattu tuuletusritilällä. Parveke Kuistien päällä sisäänvedetyt parvekkeet, joissa valkoiseksi maalattu rimakaide Kate Konesaumattu peltikatto, sinkitty Sisäänkäynti Rakennuksen päädyistä

Erityispiirteet: Katkaistu päätykolmio. Umpikuistit molemmissa päädyissä. Kookkaat savupiiput. Muutostyöt: 1986 Arkkitehtitoimisto Martti Väisänen Ky - Peruskorjaus. Neljän asunnon talosta tehty paritalo yhdistämällä asuntoja.Ylimääräiset portaat ja wc:t purettu 1. kerroksesta. Uusi kuisti pohjoispäätyyn. Ullakon käyttöönotto: lisäeristäminen ja molemmille asunnoille 3 huonetta ja saunatilat. Pihasuunnitelma istutuksineen, piha jaettu kahtia molemmille asunnoille. Kellarin pihan puoleisen osan lattiaa madallettu, eteläpäätyyn rakennettu saunatilat ja pohjoispäätyyn askarteluhuone. 1999 Matti Kortelainen - A-asunnon (pohjoispääty) kellari homehtunut koska kosteudeneriste ja salaojitus puuttuu. Kellarin ja vesikatteen tuuletusta ei ole järjestetty. Perustuksia syvennetään ja vahvistetaan, salaojat rakennetaan. Muuta: Voimassa tonttia 215 koskeva asemakaava vuodelta 1986. Suurin sallittu kerrosala 1 2/3, aiemmin 1 1/3. Auton säilytyspaikalle, talousrakennukselle ja päärakennukselle osoitettu suurimmat sallitut kerrosalat ja rakennuspaikat.

Puutarhakatu 22 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus Kortteli: 30 Tontti: 215 Rakennusvuosi: 1986 Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Martti Väisänen Ky Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 6,36 x 11 m Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalean keltainen vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Ikkuna Pienet neliön muotoiset ikkunat. Päädyssä kolmion muotoinen ikkuna.Valkoiset pielilaudat. Ovet Valkoiseksi maalatut pystypaneeliovet, autotalleissa pariovet ja varaston ovissa ikkuna-aukot Kate Konesaumattu peltikatto, sinkitty Muuta: Voimassa tonttia 215 koskeva asemakaava vuodelta 1986. Suurin sallittu kerrosala 1 2/3, aiemmin 1 1/3. Auton säilytyspaikalle, talousrakennukselle ja päärakennukselle osoitettu suurimmat sallitut kerrosalat ja rakennuspaikat.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

85


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 24 2 asunnon talot, 4 asuntoa; Nuorten Ystävät Ry:n toimisto Alunperin 2 asunnon talo Kortteli: 30 Tontti: 214 Rakennusvuosi: 1929 Suunnittelija: rkm Jakob William Lillqvist Kerrosluvut: 1 1/2 Mittasuhteet: Materiaali: Julkisivu Vaalean vihreä vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Harmaaksi maalattu betoni. Sokkelin luukut pistetty umpeen, vain yhdessä tuuletusritilä. Ikkuna Kuusiruutuinen pystyikkuna. Ulkopuolelta tummaksi maalatut puitteet; valkoiset karmit ja pielilaudat. Alueelle epätyypillisen suuret, kaksiruutuiset ullakon pikkuikkunat julkisivussa. Julkisivun frontonissa 9-ruutuiset ikkunat. Parveke Eteläpäädyssä parveke, jolla ovi ja sen molemmin puolin ikkuna.Valkoiseksi maalattu puinen rakokaide. Kate Punainen konesaumattu peltilevy 86

Sisäänkäynti Sisäpihalta

Muuta: Rakennuksessa on toiminut Valion myymälä.

Erityispiirteet: Frontoni fasadin keskellä

Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

Muutostyöt: 1953 A Rönkönharju - Ullakolle eteläpäätyyn 2 huonetta 1984 rkm Kosti Korolainen - Uusittu märkätilat 1. kerroksessa (asunto 2). 2001 Ark.tsto. Jorma Teppo Oy - Peruskorjaus, jossa asuinpinta-ala jaettu toimistoksi (asunto 2 ja osa asuntoa 1) ja yhdeksi asunnoksi (asunto 1). Toimiston puoleisten märkätilojen uusiminen. Ullakon täydellinen käyttöönotto. Kellarin lattiaa madallettu, lämpökeskus. Julkisivussa uusittu parveke, sen ovi ja ikkunat, pääsisäänkäyntien ovet ja hätäpoistumistikkaat. Uudet tuulikaapit. Kellarin sisäänkäynti katettuine portaineen sisäpihalta suunniteltu poistettavan, tilalle varaus luiskalle. Osa pönttöuunien hormeista suunniteltu poistettavan. 2005 Ark.tsto. Jorma Teppo Oy - 2. kerroksen ullakkotila IV-konehuoneeksi. Koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. 2009 Ark.tsto. Jorma Teppo Oy - Peruskorjaus, asuinhuone muutettu toimistoksi. Pihasuunnitelma, jossa osoitettu kaadettavaksi Kainuuntien puoleisia puita sekä ohjattu hulevesiä ja valaistusta.Vanha piharakennus puretaan ja uusi tilalle autokatoksineen (2ap.).

Kate Kolmiorimoitettu kermikate, punainen Sisäänkäynti Sisäpihalta Erityispiirteet: Pihalle päin laskeva pulpettikatto. Oranssit puupilarit.

Puutarhakatu 24 Askartelutila,saunatilat ja autokatos (2 ap.) Kortteli: 30 Tontti: 214 Rakennusvuosi: 2009 Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy Kerrosluvut: 1 Materiaali: Kevytsoraharkkorunko Julkisivu Rapattu, vaalean vihreä. Päätyjulkisivu koilliseen puurimoitus, kuultokäsittely lämmin ruskea Sokkeli Rapattu, vaalean vihreä Ikkuna Puu-alumiini-ikkunat, puolihimmeä oranssi Ovet Alumiinivahvistetut puuovet, kuultokäsittely lämmin ruskea

Muuta: Uusi talousrakennus on rakennettu aiempia tyylillisesti mukaillen: 1956 RKM Väinö Kankaan suunnittelema ”A. Leinosen autotalli”, jossa pesuhuone, sauna, pieni halkovarasto ja kahden auton autotalli pariovilla. Rakennuksessa oli pulpettikatto ja runko todennäköisesti muurattu tiilistä tai harkoista. 1956 Niilo Mallila - Autotallit, sauna- ja pesutilat. Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 1 Rivitalot, 4 asuntoa Kortteli: 32 Tontti: 236 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: Reima Keinänen Kerrosluvut: 1 1/3 Mittasuhteet: Julkisivun leveys 15,4 m, syvyys 9 m, syvyys siiven kanssa 15 m ja siiven leveys 7 m. Räystäskorkeus 5,2 m, harjakorkeus 7,4 m. Materiaali: Hirsirunko, 6” Julkisivu Vaalean keltainen vaakapaneeli, valkoiset listat Sokkeli Maalaamaton harmaa betoni. Kaksi alkuperäistä neliöluukkua, kaksi sokkelin korkuista vaaka-aukkoa. Ikkuna 5-ruutuinen ikkuna, jossa pienet ruudut alakulmissa (alunperin 6-ruutuinen, jossa pienet yläruudut). Ullakon ikkunat matalat kolmijakoiset, päätyikkunat jaettu neljään pystyosaan. Ovet Vaalean ruskeaksi maalattu pystypaneeliovi, jossa korkea pystyikkuna. Kate Konesaumattu peltikate, punainen

Sisäänkäynti Sisäpihalta, joka on auki Tehtaankadun puolelle Katokset Kellarin sisäänkäynti sisäpihalla, musta bitumikermikate Erityispiirteet: Sisäpihalla 80-luvulla lisättyjä piirteitä, kuten porraskaide, valaisimia ja ovet. Muutostyöt: 1954 K. Korva - Ullakon käyttöönotto, yksi huone Tehtaankadun puoleiseen päähän. Kellariin sauna. 1986 rkm Pertti Hintsala – Kaksi uutta huonetta ullakolle ja märkätilat. Kattoikkuna sisäpihalle. Kolmeen huoneistoon sijoitettu ullakon portaat, joiden tieltä poistettu vähäisiä väliseiniä ja siirretty yhden asunnon sisäänkäynti. Kahdelle asunnolle muodostettu kellariin takkahuoneet ja saunatilat. Julkisivussa yhden ulko-oven poistuminen ja uusi ikkuna, sokkelin ikkunoiden muutos sekä uudet porraskaiteet, palotikkaat ja kellarin uloskäynnin katos. Muuta: Rakennuksessa toiminut kuorma-autoilija Tukiainen. Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 32 osalta 1924).

Puutarhakatu 1 Autotalli Alunperin puuvajat ja roskasäiliö

Muuta: Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 32 osalta 1924).

Kortteli: 32 Tontti: 236 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: Reima Keinänen Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 4,5 x 10 m Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalean keltainen kapea vaakapaneeli Ovet Päädyssä vaalean ruskeaksi maalatut pariovet, joissa pystypaneeli ja 4 ikkunaruutua Pitkällä sivulla vaalean ruskeaksi maalattu pystypaneeliovi, jonka yläpuolella kaksiruutuinen ikkuna. Todennäköisesti alkuperäinen oviaukon paikka. Kate Konesaumattu peltikatto, musta Muutostyöt: 1961 rkm Pertti Hintsala - Piharakennuksesta muodostettu autotalli purkamalla väliseinät, kolme varaston ovea ja ikkunat (rakennuksen päädystä).Yksi ovi jätetty paikalleen ja päätyyn asennettu autotallin pariovet.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

87


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 3 Rivitalot, 3 asuntoa Kortteli: 32 Tontti: 237 Rakennusvuosi: 1938 Suunnittelija: K. Kunnas Kerrosluvut: 1 2/3 Mittasuhteet: Julkisivun leveys 15,85 m, syvyys 10,5 m. Räystäskorkeus 5,2 m ja harjakorkeus 7,9 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalea vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Tumman ruskeaksi maalattu betoni Ikkuna Kuusiruutuinen ikkuna, jossa 3 pystypuitetta ja yksi vaakapuite jakavat ikkunan niin, että ylärivin keskimmäinen ruutu on suurin, sivulla olevat kapeita ja alanurkissa on pienet ruudut. Ullakolla kaksiruutuinen pieni ikkuna. Rakennuksen pohjoispäädyssä alkuperäiset neliruutuiset ikkunat, joissa jokainen ruutu on erikokoinen. Kate .RQHVDXPDWWXSHOWLNDWWRJDOYDQRLWX

leikkimÜkki ja vaalean ruskeaksi maalattu pystylaudoitettu autotalli. MuutostyÜt: 1987 Juhani Romppainen – Yhden asunnon peruskorjaus (eteläpääty). KeittiÜstä, makuuhuoneesta ja KPH:sta muodostettu aula, keittiÜ, kodinhoitohuone ja kylpyhuone. Aulaan sijoitettu portaat; kellariin saunatilat. Kakluunit hormeineen puretaan. Ullakon käyttÜÜnotto, 2 makuuhuonetta, tyÜtila ja kylpyhuone rakennuksen eteläpäätyyn. Julkisivussa vanhan kuistin korotus sekä uusi sisäänkäyntikatos (ei ehkä toteutettu), ullakon päätyikkunat ja palotikkaat. 1989 Juhani Romappainen – Yhden huoneiston laajennus ullakolle: makuualkovit, saunatilat ja uudet portaat rakennuksen pohjoispäätyyn. Muuta: Voimassa tonttia 237 koskeva asemakaava vuodelta 1987. Aiemmin suurin sallittu kerroskorkeus 1, muutettu 1 2/3 . Osoitettu rakennuspaikat auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle sekä suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Puutarhakatu 3

Muuta: Voimassa tonttia 237 koskeva asemakaava vuodelta 1987. Aiemmin suurin sallittu kerroskorkeus 1, muutettu 1 2/3 . Osoitettu rakennuspaikat auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle sekä suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Talousrakennukset Alunperin puu- ja tavaravarastot, roskasäiliÜ Kortteli: 32 Tontti: 237 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: K. Kunnas Luonne: Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 10 m x 4,5 m. Räystäskorkeus 3,50 m, harjakorkeus 4,5 m Materiaali: TodennäkÜisesti rankarunko Julkisivu Vaalea vaakapaneeli, valkoiset vuorilaudat Ikkuna Yksiruutuiset pienet pystyikkunat päädyssä ja pihanpuoleisessa julkisivussa Kate .ROPLRULPRLWHWWXKXRSDNDWWRJUDÀLWLQKDUPDD MuutostyÜt: 1957 rkm A. Kauppinen - Tavaravaraston ja roskasäiliÜn muuttaminen saunatiloiksi. Päätyjulkisivun oviaukko poistettu, pitkällä julkisivulla yhtä ovea siirretty ja ikkuna lisätty.

Erityispiirteet: Erikoinen ruutuikkuna. Pihalla talousrakennus, pinkki 88

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 5 Muut kerrostalot, 1 asunto Alunperin 4 asunnon asuinrakennus Kortteli: 32 Tontti: 238 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: Pentti Niemelä Kerrosluvut: 1 2/3 Mittasuhteet: Julkisivun leveys15,85 m, syvyys 10 m. Räystäskorkeus 5,2 m ja harjakorkeus 7,4 m. Materiaali: Hirsirunko Julkisivu Vaalean vihreä vaakapaneeli, valkoiset vuorilaudat Sokkeli Tumman harmaaksi maalattu betoni Ikkuna Kuusiruutuinen ikkuna, jonka yläreunassa pienet ruudut. Alunperin kuusiruutuinen ikkuna, jonka alareunassa pienet ruudut. Ullakolla kaksiruutuinen pieni ikkuna. Päädyissä neliruutuiset ikkunat. Kate 3XQDLQHQNRQHVDXPDWWXDPXLVWXWWDYDSURÀLOLSHOWLNDWWR Kuistit Kahdeksanruutuinen valeristikolla jaoteltu ikkuna Sisäänkäynti Sisäpihalta

Muutostyöt: 1944 Erkki (Järvikivi – allekirjoitus epäselvä) - Ullakon käyttöönotto. Huone molempiin päätyihin. xxxx Alkovi ja ullakkovarastot. Ei rakennuslupapiirustuksia. 2002UNP5LVWR6DQGEHUJ²NHUURNVHQSRKMRLVSlldyn kahden huoneiston yhdistäminen yhdeksi ja uudet märkätilat. Ullakkohuoneistojen märkätilat ja uudet ikkunat. (Sisätilojen muutokset lienee jäänyt toteuttamatta.) Pihasuunnitelma autopaikkoineen. Julkisivussa vinyylipaneeli, uudet ullakon ikkunat ja palotikkaat. Sisäpihan julkisivun romantisointi: uudet terassit kaiteineen sekä ikkunalliset ulko-ovet ja kolmiruutuiset ullakon ikkunat, joissa kaarevat ikkuna-aukkojen yläpuitteet. 2004 Arkkitehtitoimisto Sandman Oy – Uudet märkätilat ja keittiöiden korjaus. Ullakkohuoneistojen uusiminen, huoneistokohtainen sauna ja kattoikkuna sisäpihalle. Julkisivussa lautaverhoilu ja kiintopainikkeet ikkunoihin. Ullakon ikkunoiden uusiminen. 2007 Arkkitehtitoimisto Sandman Oy – Kahden huoneiston yhdistäminen. Uudet portaat 1. kerroksen asunnosta eteläpäädyn ullakkohuoneeseen, jota laajennettu ja muutettu makuuhuoneeksi. Muuta: Voimassa tonttia 238 koskeva asemakaava vuodelta 2004. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3, aiemmin 1 1/3. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Puutarhakatu 5 Talousrakennukset Alunperin puuvajat, vaja ja roskasäiliö Kortteli: 32 Tontti: 238 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: Pentti Niemelä

Muuta: Voimassa tonttia 238 koskeva asemakaava vuodelta 2004. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3, aiemmin 1 1/3. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 4,5 x 10 m Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalean vihreä vaakapaneeli, valkoiset vuorilaudat Ovet Vihreäksi maalattu pystypaneeliovi, jonka yläpuolella yksiruutuinen ikkuna Kate *UDÀLWLQKDUPDDNROPLRULPRLWHWWXKXRSDNDWH Muutostyöt: 1941 Erkki _kivi (Järvikivi? - allekirjoitus epäselvä) – Saunatilat ja kolme puuvajaa. Aukotuksen muutoksia ja uusi ikkuna. Julkisivuun osoitettu rappauspinta. 2002 rkm Risto Sandber – Uusi sisäänkäynti saunaan ja laajennus rakennuksen päätyyn.Vanha päätyikkuna purettu. Entinen sisäänkäynti muutettu ”kal.vajaksi”. Vanha hormi, kiuas ja pata purettu. Rakennus liitetty vesi-, viemäri- ja sähköverkkoon.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

89


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 7 Muut kerrostalot, 4 asuntoa Alunperin 3 asuntoa ja maitomyymälä Kortteli: 32 Tontti: 239 Rakennusvuosi: 1936 Suunnittelija: K. Kunnas Kerrosluvut: 1 2/3 Mittasuhteet: Julkisivun leveys 15,8 m ja syvyys 9 metriä. Räystäskorkeus n 5,2 m, harjakorkeus n. 7,3 m. Materiaali: Hirsirunko Julkisivu Vaalean sininen vaakapaneeli, valkoiset vuorilaudat Sokkeli Punaruskea Ikkuna Kuusiruutuinen ikkuna, jossa vaakapuite ja valeristikot jakavat neliÜruudut ikkunan yläreunaan. Poikkeavan suuret sokkeli- ja ullakkoikkunat sekä neljä kattolyhtyä julkisivussa. Tumman ruskeat ikkunanpuitteet ja valkoiset pielilaudat. Kate Konesaumattu peltilevy, punainen Sisäänkäynti Sisäpihalta

90

Erityispiirteet: Silmiinpistävät 80-luvun piirteet ja kattolyhdyt. MuutostyÜt: 1985 Harry Sanaksenaho – Kuistien laajennus ja muuttaminen keittiÜiksi, uudet sisäänkäynnit, aulatilat, wc:t ja portaikot. Ullakon täydellinen käyttÜÜnotto: huoneistokohtaiset makuuhuoneet, aulatilat ja kylmät varastot kuistien ylle. Kellariin huoneistokohtaiset takka- ja saunatilat. Julkisivussa kattolyhdyt ja sokkeli-ikkunat. Pihajulkisivussa kuistien luonteen muuttuminen umpinaiseksi, poikkeavan suuret ullakkoikkunat, peiliovien tilalle pystypaneeliovet ja uudet palotikkaat. Eteläpäädyssä ollutta maitomyymälän sisäänkäyntiä ei ole esitetty piirroksissa. Pihasuunnitelma. 1999 korjausneuvoja Tapio Karhu – Lisätty kirkas kennokate kuistien päälle. Pihalle osoitettu autopaikat. Muuta: Voimassa tonttia 239 koskeva asemakaava vuodelta 1985. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3 , aiemmin 1. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Puutarhakatu 7 Talousrakennus: varastot ja sähkÜpääkeskus Alunperin puuvajat, kuivakäymälä ja roskasäiliÜ Kortteli: 32 Tontti: 239 Rakennusvuosi: 1938 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 4,5 x 10 m Materiaali: TodennäkÜisesti rankarunko Julkisivu Sininen vaakapaneeli, valkoiset vuorilaudat Ovet Valkoiseksi maalattu pystypaneeliovi, jonka päällä yksiruutuinen ikkuna. TodennäkÜisesti alkuperäiset. Kate .ROPLRULPRLWHWWXKXRSDNDWHJUDÀLWLQKDUPDD Muuta: Voimassa tonttia 239 koskeva asemakaava vuodelta 1985. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3 , aiemmin 1. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 9 Yhden asunnon talot Alunperin 4 asunnon talo Kortteli: 32 Tontti: 240 Rakennusvuosi: 1938 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 2/3 Mittasuhteet: Julkisivun leveys 15,8 m ja syvyys 9 metriä. Räystäskorkeus n 5,2 m, harjakorkeus n. 7,3 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaalean sininen vaakapaneeli, valkoiset vuorilaudat Sokkeli Tumman harmaaksi maalattu betoni, valkoiset tuuletusluukut ja -ritilät Ikkuna Kuusiruutuinen ikkuna, jonka yläreunassa neliÜikkunat. Ullakolla kaksiruutunen ikkuna julkisivussa ja neliruutuinen rakennuksen päädyssä. Kate .RQHVDXPDWWXSHOWLOHY\JUDÀLWLQKDUPDD Erityispiirteet: Julkisivuverhouksen yläosa maalattu vaaleammalla sinisen sävyllä kuin alaosa. Kivetty piha ja sisäänajo.

MuutostyÜt: 1950 J Karvonen – Ullakon käyttÜÜnotto. Huoneet tulisijoineen ullakon molempiin päätyihin. 1982 – Julkisivu maalataan siniharmaaksi. 1984 Risto TÜrmä – Kolmen asunnon yhdistäminen yhdeksi huoneistoksi. 1. kerroksen huonejärjestystä muutettu, huoneita yhdistetty purkamalla seinä, uudet märkä- ja saunatilat. Sisäpuolinen lisäeristys. Pihajulkisivussa kuistien luonne muuttuu, kun ullakon portaat puretaan, ulko-ovet uusitaan ja ylimääräiset poistetaan. Oranssit vuorilaudat maalataan valkoisiksi, katto ja sokkeli ruskeiksi. 1987 arkkitehti Jarmo Similä – Ullakon täydellinen käyttÜÜnotto ja laajennus. Kolme makuuhuonetta, märkätilat, oleskelutila ja uusi portaikko. Ullakon päätyikkunat uusitaan. Pihajulkisivuun muodostettu frontoni, jossa kaksi neliruutuista ikkunaa. Sisäänkäyntien yhteyteen terassi. 2001 Arkkitehtitoimisto Jouni Salokannel Oy – Kellarin rakentaminen. Saunatilat 1. kerroksesta puretaan ja rakennetaan kellariin, jonne rakennetaan uusi portaikko kuistilta. Pihajulkisivun frontoniin lisätty parveke ja parvekkeen ovi. Uudet terassikaiteet. Muuta: Voimassa tonttia 240 koskeva asemakaava vuodelta 1988. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3 , aiemmin 1 1/3. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Puutarhakatu 9 Autotalli ja varasto Alunperin puusäiliÜt, roskasäiliÜ ja kuivakäymälä Kortteli: 32 Tontti: 240 Rakennusvuosi: 1938 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 4,5 x 10 m Materiaali: TodennäkÜisesti rankarunko

MuutostyÜt: 1987 arkkitehti Jarmo Similä – Rakennuksen laajenWDPLQHQMDRVLWWDLQHQUDNHQQXVUXQJRQNDYHQWDPLQHQ Laajennuksella muodostettu autotalli ja kavennuksella varasto, jonka edustalla katettu sisäänkäynti. Uudet pystypaneeliset ovet ja autotallin pariovet muuttavat rakennuksen julkisivun. Muuta: Voimassa tonttia 240 koskeva asemakaava vuodelta 1988. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3 , aiemmin 1 1/3 .Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Julkisivu Vaalean sininen vaakapaneeli ja valkoinen vuorilauta Ikkuna Pihan puoleisessa julkisivussa yksi ikkuna Ovet Vaalean siniseksi maalatut pystypaneeliovet ja autotallin pariovet Kate *UDÀLWLQKDUPDDNROPLRULPRLWHWWXKXRSDNDWH Sisäänkäynti Sisäänvedetty sisäänkäyntikatos varastoon Erityispiirteet: Rakennusmassaan tehty sisäänveto, joka muodostaa katetun sisäänkäynnin julkisivuun, jota jatkavat kÜynnÜssäleikÜt.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPĂ„RISTĂ–N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

91


Kuvat: Laura Mustonen, 2017

Puutarhakatu 11 Yhden asunnon talot, 2 asuntoa Alunperin 4 asunnon talo Kortteli: 32 Tontti: 241 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 2/3 Mittasuhteet: Julkisivun leveys 15,9 m ja syvyys 9 metriä. Räystäskorkeus n 5,2 m, harjakorkeus n. 7,3 m. Materiaali: 75x200 mm lankkuseinä + puru 75 mm Julkisivu Vihreäksi maalattu vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Tumman harmaaksi maalattu betoni. Tavanomaiset pienet sokkeliluukut Ikkuna Kuusiruutuinen ikkuna, jossa pysty- ja vaakapuitteet jakavat ikkunan yläreunaan pienten neliÜruutujen rivin. Ullakolla kaksiruutuinen pieni ikkuna ja päädyissä kuusiruutuiset ikkunat. Kate .ROPLRULPRLWHWWXKXRSDNDWWRJUDÀLWLQKDUPDD Sisäänkäynti Sisäpihalta

92

MuutostyÜt: 1989 arkkitehtitoimisto Ulla ja Lasse Vahtera Oy – Neljän asunnon yhdistäminen yhdeksi. Ullakon käyttÜÜnotto: 3 makuuhuonetta ja saunatilat. Sisäpihan puolelle kolme kattoikkunaa ja uudet ullakon päätyikkunat. Pihajulkisivuun lisätty kolme kattoikkunaa ja kuistien ovet poistettu, Pihasuunnitelma autopaikkoiQHHQ$LHPPLQUDNHQQHWXQDXWRWDOOLQUXQNRRQJULOOLNDtos. 2000 arkkitehtitoimisto Jukka Laurila – Vanhan autotallin muuttaminen kesäkeittiÜksi.Vanhan talousrakennuksen lappeen jatkaminen halkokatoksen muodostamiseksi. Muuta: Voimassa tonttia 241 koskeva asemakaava vuodelta 1989. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3 , aiemmin 1. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala auton säilytyspaikalle, talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Puutarhakatu 11 Talousrakennukset Alunperin 3 puusäiliÜtä, kuivakäymälät ja roskasäiliÜt Kortteli: 32 Tontti: 241 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: K Kunnas

purkaminen, tilalle uusi ovi ja pariovet. 2000 arkkitehtitoimisto Jukka Laurila – Lappeen jatkaminen halkokatoksen muodostamiseksi. Muuta: Voimassa tonttia 241 koskeva asemakaava vuodelta 1989. Suurin sallittu kerrosluku 1 2/3 , aiemmin 1. Osoitettu rakennusala ja suurin sallittu kerrosala auton säilytyspaikalle, talousrakennukselle ja päärakennukselle.

Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 4,5 x 10 m Materiaali: TodennäkÜisesti rankarunko Julkisivu Vaaleanvihreäksi maalattu vaakapaneeli, valkoiset vuorilaudat Sokkeli Harmaa betoni Ovet Tummanvihreäksi maalatut pystypaneeliovet. Kate Kolmiorimoitettu huopakate, harmaa MuutostyÜt: 1962 rkm T. Lammassaari – Kaksi puuvarastoa muutettu saunatiloiksi. Kolme ovea poistettu, uusi ovi ja uusia ikkunoita kolmelle julkisivulle. 1989 arkkitehtitoimisto Ulla ja Lasse Vahtera Oy – Kahden jäljelle jääneen varaston muuttaminen ja laajentaminen kahden auton autotalliksi.Vanhojen ovien

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Laura Mustonen, 2017 Piirustukset: Oulun kaupunginarkisto, 2017

Puutarhakatu 13 Myymälärakennukset, 3 asuntoa Alunperin myymälä (1. krs) ja 4 asuntoa Kortteli: 32 Tontti: 242 Rakennusvuosi: 1954 Suunnittelija: A. Rönkönharju Kerrosluvut: 2 Mittasuhteet: Julkisivun leveys 24 m ja syvyys 11 m. Räystäskorkeus n. 7 m. Kattokaltevuus ”sama kuin tontilla 243”. Materiaali: Hirsirunko Julkisivu Vaaleankeltaiseksi maalattu vaakapaneeli, tumman ruskeat vuorilaudat. Tumman ruskeita metallisia ja keraamisia detaljeja ja julkisivuvarusteita. Alunperin rapattu julkisivu, fasadissa terastirappaus. Sokkeli Tumman ruskeaksi maalattu betoni Ikkuna 1. kerroksessa suuret neliömäiset näyteikkunat ja 2. kerroksessa neliömäinen ikkuna, jossa tuuletusikkuna. Ikkunoissa valkoiset karmit ja tumman ruskeat pielilaudat. Katolla kolmion muotoiset pienet kattolyhdyt. Ovet Julkisivussa ruskeaksi maalattu puinen ovi, jossa suuri ikkuna. Sisäpihalla tumman ruskea puristeovi.

Kate Todennäköisesti tumman harmaa konesaumattu pelti. Alunperin punainen huopakatto. Sisäänkäynti Kattamattomat sisäänkäynnit liiketiloihin Puistikkokadulta ja sisäänvedetty käynti Puutarhakadulta, katetut sisäänkäyntikuistit rappuihin sisäpihalta, kellarin uloskäyntikomero itäpäädyssä. Kuistit Sisäpihalla aumakattoiset, pystylautaverhoillut kuistit, joissa koristeelliset balustradit ja laudoituksen viimeistely. Portaissa ruskea klinkkeri. Avokuistilla ei ole alunperin ollut lautaverhousta ja kaiteena on ollut lautakaide. Erityispiirteet: Aumakatto. Fasadissa markiisit. Muuta: Pihalla hirsinen lisärakennus, jossa vaaleankeltaiseksi maalattu julkisivu, ruskeat pielilaudat ja pariovet sekä WXPPDSURÀLOLSHOWLNDWWR Rakennuksessa toimi Impolan kauppa. Kalle Heikki Impola perusti kaupan 1954 ja hänen poikansa osti sen 1963. Kauppa lopetettiin 2004. Tontille on tehty useita suunnitelmia: -38, -40, -45, -50 ja -53. Todennäköisesti vuotta 1953 aikaisempia suunnitelmia ei ole toteutettu.

Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 32 osalta 1924).

Puistikkokatu 11

Muuta: Rakennuspaikalla on toiminut yleinen pyykkitupa, Taksiautoilija Maki sekä korjauspalvelu Kärenaho, joka korjasi mm. nailon- ja kreppisukkia silmukoimalla.

Muut kerrostalot, 10 asuntoa

Tontille on tehty rakennussuunnitelma 1940 (J. Karvonen), joka todennäköisesti on jäänyt toteuttamatta.

Kortteli: 32 Tontti: 243 Rakennusvuosi: 1946 Suunnittelija: V. J. Myyrinmaa

Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 32 osalta 1924).

Kerrosluvut: 2 Mittasuhteet: L-mallinen talo. Julkisivu Karjakadulle 19 m leveä ja 9,5 m syvä. Julkisivu Puistikkokadulle 15,5 m leveä ja 10 m syvä. Räystäskorkeus 8 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Dokumentoinnin aikaan julkisivukorjauksen vuoksi huputettuna eikä havaintoja voitu tehdä. Kate Konesaumattu peltilevy, sinkitty Sisäänkäynti Sisäpihalta

Puistikkokatu 11 Yhden asunnon talot Alunperin pesutupa, kuivaushuone ja leipomo Kortteli: 32 Tontti: 243 Rakennusvuosi: Talousrakennuksen rakennuspiirustukset vuodelta 1945, jotka julkisivuiltaan muistuttaa olevaa rakennusta. Oulun karttapalvelu Karttatien mukaan 1935. Suunnittelija: Sauli A. J. Holma

Erityispiirteet: Aumakatto.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

93


Kuvat: Jenni Hakovirta, 2017

Karjakatu 2 Muut kerrostalot, 5 asuntoa Alunperin 4 asunnon asuinrakennus Kortteli: 30 Tontti: 249 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 1/2 Mittasuhteet: L-muotoinen pohja. Julkisivu Karjakadulle 15,85 m, syvyys 8 metriä. Siipi eteläpäädystä sisäpihalle 15,5 m ja runkosyvyys 8 metriä. Räystäskorkeus 5,2 m ja harjakorkeus 7,35 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaaleanvihreä vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Tumman harmaaksi maalattu betoni Ikkuna Alkuperäinen neliruutuinen ikkuna, jossa kapeat ruudut sivuilla ja matala ruutu ikkunan alareunassa. Pihalla kolmiruutuinen ikkuna, jossa kapea ruutu sivulla ja matala alareunassa. Ullakolla kolmiruutuinen matala ikkuna, päädyssä kolmiruutuinen pystyjakoinen ikkuna. Kate Konesaumattu peltikatto, vihreä Sisäänkäynti Pihan puolelta. Kattamattomat, vaaleanvihreäksi ja 94

tumman ruskeaksi maalatut portaat ja kaiteet. Alun perin yksi sisäänkäynti myös Karjakadulta. Katokset Pienet sisäänkäyntikatokset, joissa vihreä peltikate Erityispiirteet: Kellarin sisäänkäyntien luukkuovet. Suurikokoinen romanttinen katuvalaisin rakennuksen päätyjulkisivussa. Katkaistu päätykolmio. Muutostyöt: 1945 Järvikivi – Ullakkoasunto eteläkulmaan. 1945 rkm P. – Ullakkohuoneet olevien asuntojen laajennukseksi pohjoispäätyyn ja siipeen. 1984 ”ES” – Ulkopuolinen lisälämmöneristäminen, katokset sisäänkäynneille, sokkelin tuuletusluukut uusitaan ja kellarin sisäänkäyntien luukut kunnostetaan. Kellarin saunaosasto korjataan. 2011 rkm Juha Porola – Yhden huoneiston ullakon muutos, pesuhuone ja saunatilat Muuta: Talossa toiminut Taksiautoilija Tauriainen. Rakennuspiirustuksissa myös talousrakennus rakennettavaksi päädystään kiinni tontin 249 talousrakennuksen kanssa. Lienee purettu myöhemmin. 02.03.1965 asemakaava voimassa.

Karjakatu 4 Kahden asunnon talot, 1 asunto Alunperin 4 asunnon asuinrakennus Kortteli: 30 Tontti: 248 Rakennusvuosi: 1941 Suunnittelija: Aaro Ikonen Kerrosluvut: 1 1/2 Mittasuhteet: 15,85 x 9,58 m. Räystäskorkeus 5,2 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Vaaleankelt. vaakapaneeli, valk. vuorilauta Sokkeli Harmaaksi maalattu betoni, jossa kaksiruutuinen sokkeli-ikkkuna. Ikkuna Viisiruutuinen ikkuna, jonka pienet ruudut alakulmissa. Päädyissä viisiruutuiset ikkunat. Ullakolla yksiruutuinen matala ikkuna, päädyssä kaksiruutuiset ikkunat ja neliömäiset tuuletusikkunalliset ikkunat Kate Konesaumattu peltikatto, harmaa Sisäänkäynti Sisäpihalta

rettu. Ullakon käyttöönotto. 1969 Pentti Alatalo – Saunatilat kellariin 1983 Veli Koskela – Pohjoispäädyn asuntoihin wc:t, ullakolle mh:t ja saunatilat. Sisälle lisälämmöneristys. 1988 ark. yo Pekka Eskelinen – Eteläpäädyn asunnossa muutoksia huonejärjestyksessä, wc, kellariin saunatilat ja ullakon jako kahdeksi mh:ksi. Päätyyn uudet ullakkoikkunat, eteiseen yksi ja kellarikerrokseen kaksi uutta ikkunaa. Uusi sisäänkäyntikatos. Pihasuunnitelma, K. Kunnaksen talousrakennus osoitettu purettavaksi. 1996 Ritva Okkonen – Uusi huvimaja. Ikkunoissa ja ovien lasiaukoissa vinoruutuinen valeristikko. 2005 arkkitehti Ilpo Okkonen - Uusi sisäänkäyntikatos ja terassi pohjoispäädyn kuistin yhteyteen. Muuta: Voimassa asemakaava vuodelta 1983. Sallittu kerroskorkeus muutettu 1½ (aiemmin 1 1/3).

Muutostyöt: 1950 J Karvonen – Uudet kuistit.Vanhat eteiset puLAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Jenni Hakovirta, 2017

Karjakatu 6 2 asunnon asuinrakennus Alunperin 4 asunnon asuinrakennus Kortteli: 30 Tontti: 247 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 1/3 Mittasuhteet: 15,8 x 9,5 m. Runkosyvyys siiven kanssa 15,8 m ja siiven leveys 6 m. Räystäs 5,2 m ja harja 7,2 m korkealla. Julkisivu Keltaiseksi maalattu vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Harmaaksi maalattu betoni, jossa luukuttomia ja luukullisia tuuletusaukkoja Ikkuna Alkuperäinen kuusiruutuinen ikkuna, jonka pienet ruudut alareunassa. Päädyssä neliruutuinen ikkuna. Ullakolla alkuperäinen matala neliruutuinen ikkuna, jossa kaareva yläpuite. Kate Konesaumattu peltikate, harmaa Sisäänkäynti Sisäpihalta

Erityispiirteet: Kaareva neliruutuinen ullakkoikkuna. Muutostyöt: 1941 Erkki Järvikivi – Pohjoinen kuisti purettu, tilalle rakennettu pohjoispäädyn asuntojen laajennus, uudet sisäänkäynnit, eteiset sekä uudet portaat ullakolle ja kellariin, johon rakennettu 1 huone. Rakennuksen päätyyn uusi ikkuna keittiölle. Uudet ikkunat länteen, etelään ja ullakon pieni ikkuna länteen. 1945 Järvikivi – Voi olla, ettei aiempaa suunnitelmaa toteutettu kokonaisuudessaan. Uusi suunnitelma, jossa siivessä on yksi huone ja yksi ullakkohuone pohjoispäädyn asunnolle, sekä omat portaat eteisestä ullakolle. Eteläiselle kuistille uudet portaat ullakolle, jonnekaksi huonetta omine helloineen, hormien lisääminen ja savupiipun laajennus. Uudet päätyikkunat ullakkohuoneille. 2003 Ilpo Okkonen – A-asuntoon uusi kuisti ja terassi, jonka yläpuolelle tuuletusparveke ja kattokulman muutos pihajulkisivussa. Uudet vintin ikkunat. B-asuntoon uusi sisäänkäynti ja ikkunat.Vanhojen ovien ja ullakon portaiden purku. Uusi katos.

Karjakatu 6 Talousrakennus Alunperin autovaja, puusäiliöt ja roskasäiliö Kortteli: 30 Tontti: 247 Rakennusvuosi: 1942 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 10 m x 4,5 m. Materiaalit: Todennäköisesti rankarunko Julkisivu Keltaiseksi maalattu vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Ovet Autotallin pariovet vaaleankeltaiseksi maalattua vaakapaneelia, valkoiseksi maalatut pielilaudat ja pitkät takorautaiset saranat Kate *UDÀLWLQKDUPDDELWXPLNHUPLNDWH Erityispiirteet: Alkuperäinen autovaja pariovineen

Muuta: Talossa toiminut taksiautoilija Rahikainen. Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

Muuta: Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

95


Kuvat: Jenni Hakovirta, 2017 Piirustukset: Oulun kaupunginarkisto, 2017

Karjakatu 8 Muut kerrostalot, 3 asuntoa Alunperin 3 asuntoa ja konttori Kortteli: 30 Tontti: 246 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 2/3 Mittasuhteet: Julkisivu 15,8 m leveä ja 10 m syvä. Räystäskorkeus n. 5,2 m ja harjakorkeus 7,5 m. Materiaali: 4” lankku tai rankarunko Julkisivu Keltainen vaakapaneeli ja valkoinen vuorilauta Sokkeli Harmaaksi maalattu betoni. Pienet sokkeliluukut, joissa keltaiseksi maalattu reuna. Ikkuna Kuusiruutuinen ikkuna, jossa pienet ruudut yläreunassa. Päädyssä neliruutuinen ikkuna. Ullakolla kaksiruutuinen matala ikkuna ja päädyssä neliruutuinen ikkuna. Parveke Eteläpäädyssä kattamaton parveke, jossa valkoiseksi maalattu puusälekaide. Lasiaukkoiset pariovet. Kate Konesaumattu peltikatto, sinkitty Sisäänkäynti Sisäpihalta 96

Erityispiirteet: Viistetyt ikkunoiden pielilautojen päät. Muutostyöt: 1951 Juho Honkanen – Alakerran eteläpäädyn asunnon ja konttorin eteisen erottaminen toisistaan uusilla ullakon portailla. Eteläpäädyn asunnon laajentaminen ullakolle, jonne suunniteltu yksi huone. Uusi iso ruutuikkuna eteläpäätyyn ullakolle. 1984 Heimo Hiltula – Tontille lisätty jalaksilla oleva autovaja 1990 Pentti Hintsala – Asunto 1 laajennettu ullakolle 1994 ark yo Juha Paavo Mikkonen – Asunto 4 laajennettu ullakolle jonne tehty parveke 1997 NOON Arkkitehdit – Asunto 3 laajennettu kellariin, uusi ikkuna, kaksi uutta kellarin ikkunaa ja uusi sisäänkäynti 1998 rak.tekn. yo Mauri Sahi – Asunto 2 laajennettu ullakolle, uudet kattoikkunat Muuta: 29.05.1998 asemakaava voimassa. 1963 asemakaavan mukaan I 1/3 ja 1998 asemakaavan muutoksessa I 2/3 . Talousrakennukselle ja auton säilytyspaikalle osoitettu rakennuspaikka.

Karjakatu 8 Talousrakennus Alunperin puusäiliöt, ruokasäiliö ja sauna. Kortteli: 30 Tontti: 246 Rakennusvuosi: 1942 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 10 m x 4,5 m. Räystäskorkeus 3,5 m ja harjakorkeus 5 m. Julkisivu Keltaiseksi maalattu vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Ovet Alkuperäiset vaakapaneeliovet, joiden yllä ikkunat Kate Konesaumattu peltikatto, sinkitty Muuta: 29.05.1998 asemakaava voimassa. 1963 asemakaavan mukaan I 1/3 ja 1998 asemakaavan muutoksessa I 2/3 . Talousrakennukselle ja auton säilytyspaikalle osoitettu rakennuspaikka.

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuva: Jenni Hakovirta, 2017 Piirustukset: Oulun kaupunginarkisto, 2017

Karjakatu 10 Muut kerrostalot, 5 asuntoa Alunperin 4 asunnon asuintalo Kortteli: 30 Tontti: 245 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: K Kunnas Kerrosluvut: 1 1/3 Mittasuhteet: Julkisivu 15,85 m leveä ja 9 m syvä. Syvyys siiven kanssa 15,5 m ja siiven leveys 6 m. Räystäskorkeus n. 5,5 m ja harjakorkeus n. 7,9 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Keltaiseksi maalattu vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Betoni, harmaa Ikkuna Kuusiruutuinen ikkuna, jossa pienet ruudut yläreunassa, päädyssä neliruutuinen ikkuna. Ullakolla matala kaksiruutuinen ikkuna ja päädyssä kuusiruutuinen ikkuna. Kate Konesaumattu peltikatto, sinkitty Sisäänkäynti Eteläpäädystä ja sisäpihalta

uutta asuntoa 1949 Olavi Kinnunen - Päätyasunnon laajennus. Kuisti puretaan ja uusi kaksikerroksinen siipi rakennuksen eteläpäätyyn muodostaen L-muotoisen rakennusrungon. Kaksi huonetta ja wc. 2001 Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy – Julkisivun korjaus. Kattoa ja savupiippuja korotettu 150 mm. Pihajulkisivussa kuistia korotettu 2. kerrokseen, räystäslinjaa nostettu ja uudet kapeat pystyikkunat lisätty, yksi ikkuna poistettu. Kellarin lattian madallus. Muuta: Ulkorakennuksessa toimi peltisepänliike Ville Moilanen, jossa tehtiin mm. rännejä. Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

Karjakatu 10 Talousrakennus Alunperin puusäiliöt, pesutupa ja kuivakäymälät Kortteli: 30 Tontti: 245 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: K Kunnas Mittasuhteet: 10 m x 4,5 m. Räystäskorkeus 3,5 m ja harjakorkeus 5 m. Materiaalit: Todennäköisesti rankarunko Muuta: Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

Muutostyöt: 1945 Meriluoma - Ullakko otettu käyttöön. Kaksi 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

97


Kuvat: Jenni Hakovirta, 2017

Karjakatu 12 Rivitalot, 4 asuntoa Alunperin 3 asunnon asuinrakennus Kortteli: 30 Tontti: 244 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: Arvo Koskipaasi Kerrosluvut: 1 1/2 Mittasuhteet: 18,5 m x 9,5 m syvä. Räystäskorkeus 5,2 m ja harjakorkeus 8,2 m Julkisivu Vaaleansininen vaakapaneeli, valkoinen vuorilauta Sokkeli Neliömäiset sokkeliluukut Ikkuna Kuusiruutuinen ikkuna, jonka pienet ruudut sijoittuvat alakulmiin ja ikkunan keskelle ylös. Päädyssä neliruutuinen ikkuna. Ullakolla yksiruutuinen matala ikkuna ja päädyssä kaksiruutuinen pystyikkuna. Kate Konesaumattu peltilevy, mustaksi maalattu Sisäänkäynti Sisäpihalta Erityispiirteet: Ikkunan epätavallinen ruudutus.

98

Muutostyöt: 1939 K Kunnas - Rakennuksessa lisätty kaminat ja hormit eli ”savukanavat” asuinhuoneisiin. 1945 Meriluoma - Ullakon käyttöönotto. Kaksi uutta asuntoa ullakolle. Päätyihin tuplaikkunat. 1963 arkkitehti Timo Takala – Ullakon käyttöönotto 1989 arkkitehti Timo Takala – Uudet sisäänkäyntikuistit 2001 arkkitehtitoimisto Matti ja Ritva-Liisa Pennala Kuistin muutos 2002 Timo Takala – Kuistin laajennus ja portaan muutos 2005 Timo Takala – Kuistin osittainen lasitus ruutuikkunoin 2006 Timo Takala – Kuistin lasitus 2009 Timo Takala – Eteläpäädyn pienen ikkunan korvaaminen neliruutuisella pystyikkunalla Muuta: Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

Karjakatu 12

autotalli ja saunatilat. Ovia poistettu, tilalle pariovet ja ikkuna.

Autotalli ja sauna Alunperin puusäiliöt, roskasäiliö ja kuivakäymälä

Muuta: Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 30 osalta 1924).

Kortteli: 30 Tontti: 244 Rakennusvuosi: 1939 Suunnittelija: Arvo Koskipaasi Kerrosluvut: 1 Mittasuhteet: 10x4,5 m. Räystäskorkeus 3,5m ja harjakorkeus 5m. Julkisivu Vaalean ruskea vaakapaneeli, valkoiset vuorilaudat Ovet Valkoinen vinolaudoitus ja yläpuolella alkuperäinen ikkuna. Rakennuksen takaseinälle avattu luukkuja, joissa julkisivupaneeli Kate Valkoinen vinolaudoitus ja yläpuolella alkuperäinen ikkuna. Rakennuksen takaseinälle avattu luukkuja, joissa julkisivupaneeli Muutostyöt: 1939 K Kunnas – Ulkohuonerakennuksen kahdesta puuvarastosta tehty pesutupa ja kuivakäymälä siirretty entisen säiliön paikalle. 1967 teknillisen koulun III luokan oppilas Alpo Parviainen – Käyttötarkoituksen muutos. Kahden auton

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuvat: Laura Mustonen, 2017 Piirustukset: Oulun kaupunginarkisto, 2017

Puutarhakatu 13 Myymälärakennukset, 3 asuntoa Alunperin myymälä (1. krs) ja 4 asuntoa Kortteli: 32 Tontti: 242 Rakennusvuosi: 1954 Suunnittelija: A. Rönkönharju Kerrosluvut: 2 Mittasuhteet: Julkisivun leveys 24 m ja syvyys 11 m. Räystäskorkeus n. 7 m. Kattokaltevuus ”sama kuin tontilla 243”. Materiaali: Hirsirunko Julkisivu Vaaleankeltaiseksi maalattu vaakapaneeli, tumman ruskeat vuorilaudat. Tumman ruskeita metallisia ja keraamisia detaljeja ja julkisivuvarusteita. Alunperin rapattu julkisivu, fasadissa terastirappaus. Sokkeli Tumman ruskeaksi maalattu betoni Ikkuna 1. kerroksessa suuret neliömäiset näyteikkunat ja 2. kerroksessa neliömäinen ikkuna, jossa tuuletusikkuna. Ikkunoissa valkoiset karmit ja tumman ruskeat pielilaudat. Katolla kolmion muotoiset pienet kattolyhdyt. Ovet Julkisivussa ruskeaksi maalattu puinen ovi, jossa suuri ikkuna. Sisäpihalla tumman ruskea puristeovi.

Kate Todennäköisesti tumman harmaa konesaumattu pelti. Alunperin punainen huopakatto. Sisäänkäynti Kattamattomat sisäänkäynnit liiketiloihin Puistikkokadulta ja sisäänvedetty käynti Puutarhakadulta, katetut sisäänkäyntikuistit rappuihin sisäpihalta, kellarin uloskäyntikomero itäpäädyssä. Kuistit Sisäpihalla aumakattoiset, pystylautaverhoillut kuistit, joissa koristeelliset balustradit ja laudoituksen viimeistely. Portaissa ruskea klinkkeri. Avokuistilla ei ole alunperin ollut lautaverhousta ja kaiteena on ollut lautakaide. Erityispiirteet: Aumakatto. Fasadissa markiisit. Muuta: Pihalla hirsinen lisärakennus, jossa vaaleankeltaiseksi maalattu julkisivu, ruskeat pielilaudat ja pariovet sekä WXPPDSURÀLOLSHOWLNDWWR Rakennuksessa toimi Impolan kauppa. Kalle Heikki Impola perusti kaupan 1954 ja hänen poikansa osti sen 1963. Kauppa lopetettiin 2004. Tontille on tehty useita suunnitelmia: -38, -40, -45, -50 ja -53. Todennäköisesti vuotta 1953 aikaisempia suunnitelmia ei ole toteutettu.

Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 32 osalta 1924).

Puistikkokatu 11

Muuta: Rakennuspaikalla on toiminut yleinen pyykkitupa, Taksiautoilija Maki sekä korjauspalvelu Kärenaho, joka korjasi mm. nailon- ja kreppisukkia silmukoimalla.

Muut kerrostalot, 10 asuntoa

Tontille on tehty rakennussuunnitelma 1940 (J. Karvonen), joka todennäköisesti on jäänyt toteuttamatta.

Kortteli: 32 Tontti: 243 Rakennusvuosi: 1946 Suunnittelija: V. J. Myyrinmaa

Voimassa asemakaava vuodelta 1965 (vahvistettu korttelin 32 osalta 1924).

Kerrosluvut: 2 Mittasuhteet: L-mallinen talo. Julkisivu Karjakadulle 19 m leveä ja 9,5 m syvä. Julkisivu Puistikkokadulle 15,5 m leveä ja 10 m syvä. Räystäskorkeus 8 m. Materiaali: Rankarunko Julkisivu Dokumentoinnin aikaan julkisivukorjauksen vuoksi huputettuna eikä havaintoja voitu tehdä. Kate Konesaumattu peltilevy, sinkitty Sisäänkäynti Sisäpihalta

Puistikkokatu 11 Yhden asunnon talot Alunperin pesutupa, kuivaushuone ja leipomo Kortteli: 32 Tontti: 243 Rakennusvuosi: Talousrakennuksen rakennuspiirustukset vuodelta 1945, jotka julkisivuiltaan muistuttaa olevaa rakennusta. Oulun karttapalvelu Karttatien mukaan 1935. Suunnittelija: Sauli A. J. Holma

Erityispiirteet: Aumakatto.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

99


Kuva III Karjakatu 16, Ikkuna. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1 Karjakatu 16, Nurkka. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1I Karjakatu 18, Piharakennus. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

KARJAKATU 16 (tontti 235)

KARJAKATU 18 (tontti 234) KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-235

OSOITE: Karjakatu 16

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362652W

KORTTELI: 31

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-235-2

TONTTI: 235

Rakennusvuosi: 01.01.1941 Käyttötarkoitus alunperin: Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus. Saunan korjaus/rakennus talousrakennukseen 1989.

RAKENNUSVUOSI: 01.12.1945 SUUNNITTELIJA:

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-235 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362651V VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-235-1

Kuva 1 Karjakatu 18, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

OSOITE: Karjakatu 18 KORTTELI: 31 TONTTI: 234 RAKENNUSVUOSI: 18.10.1989? (Piirustukset allekirjoitettu 1940) SUUNNITTELIJA: K. Kunnas KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-234 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362649T VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-234-1

Käyttötarkoitus nykyään: Muut kerrostalotKerrosluvut: 2 kerrosta ja 4 asuntoa Mittasuhteet: Kerrostalo Luonne: 1964 asemakaavassa II

Käyttötarkoitus nykyään: Muut erilliset pientalot Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 3 asuntoa Luonne: 1963 asemakaavassa I 1/2

Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa.

Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa. VÄRI:

MUUTOSTYÖT:

Asuntoon 2 ja 4 tehty uudet ikkunat keittiön kohdalle 1989. Julkisivu maalattu ja ikkunoita vaihdettu 1989.

100

Julkisivu - Keltainen Sokkeli - Betoni (betoni) Ikkuna - Valkoinen Sisaankaynti Katemateriaalit - Punainen pelti Katto -

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

Alunperin 4kpl kahden huoneen (keittiö ja asuinhuone) asuntoja. Ullakolle laajennettu 2 pientä asuntoa 1945. MUUTOSTYÖT:

Pihalta katsottaessa oikeanpuoleiseen asuntoon ullakolle laajennettu pieni asunto 1985. Rakennuksen väriä muutettu 1990. Kaksi oikeanpuoleista (pihalta) asuntoa yhdistetty. Monasteri- säätiön kaytossa kaksi vasemmanpuoleista (pihalta) asuntoa sekä toimitiloja laajentanut ullakolle 1992. Monasteri teettänyt kuivatussuunnitelman 2012. KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-234 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362650U VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-234-2

Rakennusvuosi: 23.04.1998 Käyttötarkoitus alunperin: Talousrakennus Käyttötarkoitus nykyään: Muut kokoontumisrakennukset (Psykoterapiakeskus Monasteri)

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuva 1 Karjakatu 20, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1 Karjakatu 22, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Jenni Hakovirta

KARJAKATU 20 (tontti 233)

KARJAKATU 22 (tontti 232)

OSOITE: Karjakatu 20

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

OSOITE: Karjakatu 22

TONTTI: 233

4 kpl kahden huoneen (keittiö ja asuinhuone) asuntoja. Plus WC?

KORTTELI: 31

KORTTELI: 31 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1920?

TONTTI: 232 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1939 (Piirustukset allekirjoitettu

(Vanhimmat uudisrakennus piirustukset allekirjoitettu 1938)

MUUTOSTYÖT:

1938)

SUUNNITTELIJA: Pentti Niemelä

2 oikeanpuoleista (pihalta) asuntoa yhdistetty asunnoksi sekä keskuslämmitys asennettu 1939. Ullakolle tehty kaksi pientä asuntoa 1945. Uusi ulkoverhous, huonejärjestys muutettu ja rakennus laajennettu ullakolle 1983.

SUUNNITTELIJA: K. Kunnas

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-233 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362647R VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-233-1

Käyttötarkoitus nykyään: Kahden asunnon talot Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 4 asuntoa Mittasuhteet: Ei normaalista poikkeava Materiaalit: Vuoden 1938 piirustuksissa: 3 kerr tainen lautaseinä, runko 2” x 5”, vuoraus huopa ja lastutäyte. Luonne: 1963 asemakaavassa I ½ Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa.

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-233 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362648S VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-233-2

Rakennusvuosi: 27.01.1987 Käyttötarkoitus alunperin: Alkuperäisessä rakennuksessa oli puusäiliöitä ja 2kpl ulkokäymälöitä 1938. Käyttötarkoitus nykyään: Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-232 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362646P VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-232-1

Käyttötarkoitus nykyään: Muut kerrostalotKerrosluvut: 1 kerrosta ja 4 asuntoa Luonne: 1963 asemakaavassa I 1/3 Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa. ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

4 kpl kahden huoneen (keittiö ja asuinhuone) asuntoja. Alkuperäisissä piirustuksissa 3 kertainen lautaseinä. Runko 2” x 5”, vuoraushuopa, täyte kutteri. MUUTOSTYÖT:

Kaksi huoneistoa yhdistetty. Käyttötarkoitus alunperin: Puuvarastot + ulkokäymälöitä. Käyttötarkoitus nykyään: Ulkorakennuksessa puusauna ja varastoja. 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

101


Kuva I Karjakatu 26/24, Pihatie. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1I Karjakatu 24, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

KARJAKATU 24 (tontti 231)

KARJAKATU 26 (tontti 230)

OSOITE: Karjakatu 24

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

KORTTELI: 31

5 kpl kahden huoneen (keittiö ja asuinhuone) asuntoja. Alkuperäisissä piirustuksissa: 1” ulkovaakalaudoitus, vuoraushuopa, 1”vinolaudat, runko 2”x 5”, täyte kuttulastu ja sisä laudoitus 1” tasapontti

TONTTI: 231 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1938 (Alkuperäiset piirrustustukset allekirjoitettu 1937) SUUNNITTELIJA: K. Kunnas

MUUTOSTYÖT: KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-231 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362644M VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-231-1

Käyttötarkoitus nykyään: Muut kerrostalotKerrosluvut: 2 kerrosta ja 6 asuntoa Luonne: 1963 asemakaavassa I 1/3

Ullakolle rakennettu huoneisto 1945. Ullakkohuone ‘sisustettu?’ 1950. Asuinalaa lisätty 1978. Sauna rakennettu yläkertaan 1982. Yläkerran huoneisto korjattu 2009. KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-231 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362645N

Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa.

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-231-2

Rakennusvuosi: 2004 Käyttötarkoitus alunperin: Puusäiliöitä ja 3 kpl ulkokäymälää. Käyttötarkoitus nykyään: Sauna rakennettu ja ulkokäymälä poistettu 1978. Rakennus korjattu 02.10.2006

102

Kuva 1 Karjakatu 26, Julksivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

OSOITE: Karjakatu 26 KORTTELI: 13 TONTTI: 230 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1937 (Piirustukset allekirjoitettu 1936) SUUNNITTELIJA: K. Kunnas KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-31-230 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362642K VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-31-230-1

Käyttötarkoitus nykyään: Yhden asunnon talotKerrosluvut: 2 kerrosta ja 2 asuntoa Luonne: 1963 asemakaavassa I 1/3 Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa. ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

4 kpl kahden huoneen (keittiö ja asuinhuone) asuntoja.

MUUTOSTYÖT:

Alakerran asunnot yhdistetty ja ullakolle rakennettu pieni erillinen huoneisto 1962. Huoneistoja yhdistetty (yksi asunto alakerrassa).Vanhat uunit purettu pois ja 8kpl uusia ikkunoita (vanhat uusittu?) 1974. Ulkopintoja maalattu 1989. KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-2 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003626915 VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-255-2

Rakennusvuosi: 01.12.1938 Käyttötarkoitus alunperin: Todennäköisesti puuvarastoja ja ulkohuussit? Käyttötarkoitus nykyään: Piharakennukseen rakennettu/uusittu sauna, autotalli ja varasto 1961. Uusi piharakennus rakennettu 1998 vanhan lahonneen tilalle, mitat edeltäneen rakennuksen mukaan.

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuva I Karjakatu 1, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1 Karjakatu 3, Nurkka. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

KARJAKATU 1 (tontti 250)

KARJAKATU 3 (tontti 251)

OSOITE: Karjakatu 1

MUUTOSTYÖT:

KORTTELI: 33

Yhdessä asunnoista lämmitysjärjestelmä muutettu ja asuintiloja laajennettu ullakolle 1961. Uusi aita 2007. Kellarikerroksen ja sen sisäänkäynnin peruskorjaus. Sauna- ja harrastetilat muutettu kellariin 2013.

TONTTI: 250 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1932 (Piirustukset allekirjoitettu ja leimattu 1939) SUUNNITTELIJA: J. Niemelä

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-250 KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-250

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362681U

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362680T

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-250-2

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-250-1

Rakennusvuosi: 01.12.1940 Käyttötarkoitus alunperin: Pesutupa, sauna, puu varastot ja käymälät (4 kpl). Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus

Käyttötarkoitus nykyään: Kahden asunnon talot Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 2 asuntoa Luonne: 1963 asemakaavassa I 1/3

Kuva II Karjakatu 3, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa. ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

3 kpl kahden huoneen (keittiö ja asuinhuone) asuntoa sekä 1kpl kolmen huoneen asuntoa (keittiö ja kaksi asuinhuonetta) Lattula vuokrasi korvausta vastaan kottikärryjä puutarhatuotteiden kuljettamiseen n.1938? Alkuperäisissä piirrustuksissa: kolminkertainen laudoitus, runko 2” x 5”, vuoraushuopa ja sahanpuru täyte. Ulkopinta vaakasuora laudoitus. 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

MUUTOSTYÖT:

OSOITE: Karjakatu 3 KORTTELI: 33 TONTTI: 251 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1938 (Piirustusten päivämäärä ja leima 1939) SUUNNITTELIJA: Arvo Koskipaasi KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-251 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362682V VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-251-1

Saunatilat laajennettu kellariin 1971. Perusparannus ja muutostyöt. Julkisivu (ikkunat) + kellari 1985. Peruskorjaus, huonejärjestyksen muutos ja uudet ikkunat, ullakon katon korotus 2005. Pihassa on ollut alunperin ulkorakennus, jossa on ollut pesutupa, mankelihuone ja käymälät (5 kpl). Se on purettu pois, eikä uutta ole rakennettu tilalle.

Käyttötarkoitus nykyään: Kahden asunnon talot Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 2 asuntoa Mittasuhteet: Ei poikkeava Luonne: 1963 asemakaavassa I 1981 asemakaavan muutoksessa I ½ Muuta: 04.09.1981 asemakaava voimassa. ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

5 kpl 2 huoneen asuntoja (keittiö + asuinhuone). Kellarissa puu varastoja.

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

103


Kuva 1 Karjakatu 7, Ikkuna. Kuva: Jenni Hakovirta Haakkoovirt vviirrtta 2017 2017 20 17.

Kuva 1 Karjakatu 5, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1I Karjakatu 7, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1I Karjakatu 5, Sisaankaynti. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

KARJAKATU 7 (tontti 253) OSOITE: Karjakatu 5

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-25

OSOITE: Karjakatu 7

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-253

KORTTELI: 33

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362685Y

KORTTELI: 33

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003626871

TONTTI: 252

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-252-2

TONTTI: 253

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-253-2

RAKENNUSVUOSI: 01.12.1939

Rakennusvuosi: 01.01.1940 Käyttötarkoitus alunperin: Puuvarastot + 4 kpl ulkokäymälöitä. Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus

RAKENNUSVUOSI: 01.12.1940

Rakennusvuosi: 01.12.1940 Käyttötarkoitus alunperin: Pesutupa, Puusäiliöitä ja 4 ulkoäymälää. Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus (autotalli+varasto). Peruskorjattu 1986

SUUNNITTELIJA: KALEVI K. (KAARELA?) KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-252

SUUNNITTELIJA: K. Kunnas KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-253

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362684X

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003626860

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-252-1

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-253-1

Käyttötarkoitus nykyään: Muut kerrostalotKerrosluvut: 1 kerrosta ja 5 asuntoa Luonne: 1963 asemakaavassa I ½ ja 1995 asemakaavan muutoksessa I 2/3 Muuta: 16.06.1995 asemakaava voimassa.

Käyttötarkoitus nykyään: Rivitalo Kerrosluvut: 1 kerrosta ja 5 asuntoa Luonne: 1963 asemakaavassa I 1/3 ja 1986 asemakaavan muutoksessa I 2/3 . Muuta: 13.01.1986 asemakaava voimassa.

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

Alkuperäisissä piirustuksissa: konsvärkki 2x4”, vinolaudoitus 7/8” x 4”, ulkolaudoitus, kutterilastu täyte ja ensopahvi. 4 kpl kahden huoneen asuntoja (keittiö + asuinhuone). MUUTOSTYÖT:

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

4 kpl kahden huoneen (keittiö ja asuinhuone) asuntoja. Alkuperäisissä piirrustuksissa: Kolminkerr tainen lautaseinä, runko 2” x 5”, vuoraushuopa ja täyte kutterilastut.

Peruskorjaus, julkisivu. Laajennettu ullakolle 1995. MUUTOSTYÖT:

Laajennettu ullakolle 1944. Peruskorjattu. Pohjaratkaisuun muutoksia, alakerrassa asunto ja ullakolla kaksi pientä asuntoa 1986. 104

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuva 1 Karjakatu 9, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

KARJAKATU 9 (tontti 254)

KARJAKATU 11 (tontti 255) MUUTOSTYĂ–T:

Rakennusta laajennettu ullakolle 1944,1956 ja 1957. KORTTELI: 33 Ullakkoa laajennettu 1961 ja 1989. Piharakennuksen TONTTI: 254 julkisivu peruskorjattu ja muutettu 2002. Peruskorr RAKENNUSVUOSI: 01.12.1930 jaus ja muutostyÜ:Vanha kellari syvennetty ja otettu SUUNNITTELIJA: K. Kunnas käyttÜÜn asuntojen 1,3,4 kohdalla. Huonejärjestys muutettu ja kylmät sivu-ullakot otettu käyttÜÜn. Huoneistolle 1,3 ja 4 rakennettu uudet uloskäynnit KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-254 kellarista pihalle jolloin vahat purettu pois. HuoPYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003626882VANHA neiston 3 sisäänkäyntikatos uusittu ja huoneiston RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-254-1 uloskäynti uudesta ovesta vanhan tilalle tehty ikkuna ja eteen terassitalo?. Toisen kerroksen päätyihin raKäyttÜtarkoitus nykyään: Yhden asunnon talot- kennettu parvekkeet. Katolle 2 uutta lapeikkunaa. Kerrosluvut: 1 kerrosta ja 3 asuntoa 2 piharakennuksen varastoista muutettu kesä sauLuonne: 1963 asemakaavassa I 1/3 naksi ja pihalle rakennettu grillikatos.Vuonna 2003 asunnot 1 ja 2 yhdistetty, vanha porras korvattu Muuta: 1965 asemakaava voimassa. uudella. Kuistin ikkuna ja ovi muutos, uudet portaat. Huoneiston 2 sisäänkäynti katosta ja terassia suurenALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS: nettu sekä lisätty valokate Alkuperäisissä piirrustuksissa hirsiseinät. 5 kpl kahden huoneen asuntoja (keittiÜ ja asuinhuone) OSOITE: Karjakatu 9

ALKUPERĂ„INEN KĂ„YTTĂ–TARKOITUS:

OSOITE: Karjakatu 11

Yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue. Kuorma-autoilija Jauhinen ja Jauhisen, myĂśhemmin Hannu Laxin sekatavarakauppa.

KORTTELI: 33 TONTTI: 254 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1939 SUUNNITTELIJA: K. Kunnas

MUUTOSTYĂ–T:

KIINTEISTĂ–TUNNUS: 564-12-33-255 PYSYVĂ„ RAKENNUSTUNNUS: 1003626904 RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-255-1

KäyttÜtarkoitus nykyään: Muut kerrostalo Kerrosluvut: 1 kerrosta ja 3 asuntoa Mittasuhteet: Luonne: 1963 asemakaavassa I 1/3

1954 Jauhiainen tehnyt muutoksia kaupan pohja järjestykseen. Peruskorjaus ja muutos: Ikkunoiden SURÀLOLDPXXWHWWXMDVLVllQNl\QWHMlSRLVWHWWX Karjakadun puoleinen sisäänkäynti poistettu 1998. ULKORAKENNUS:

Rakennusvuosi: 01.12.1938 Kerrosluvut: 1 kerro ja 1 asunto KäyttÜtarkoitus nykyään: Yhden asunnon talot

Muuta: 1965 asemakaava voimassa.

ULKORAKENNUS:

Rakennusvuosi: 1939 KäyttÜtarkoitus alunperin: Puuvarastot + 5 kpl ulkokäymälÜitä. KäyttÜtarkoitus nykyään: Varasto ja sauna

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPĂ„RISTĂ–N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

105


Kuva III Karjakatu 15, ovi ja parveke, Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva II Karjakatu 13, Portti. Kuva: enni Hakovirta 2017

Kuva 1. Karjakatu 13, Julkisivu Kuva: Jenni Hakovirta 2017

KARJAKATU 13 (tontti 256)

Kuva 1 Karjakatu 15, Julkisivu. Kuva II Karjakatu 15, Ikkuna. Kuva: Jenni Hakovirta 2017 Kuva: Jenni Hakovirta 2017

KARJAKATU 15 (tontti 264) ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS: OSOITE: Karjakatu 15

OSOITE: Karjakatu 13 KORTTELI: 33 TONTTI: 256 RAKENNUSVUOSI: 1.12.1941 (Piirustukset allekirjoitettu 1940.)

Rakennuksessa on 2 kerrosta, joissa on 12 kpl kahden huoneen asuntoja (keittiö ja asuinhuone). Kellari. Piharakennuksessa pesutupa, mankeli ja säilio.

SUUNNITTELIJA: K. Kunnas

TONTTI: 264 KORTTELI: 34 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1952 ( Varhaisimmat piirustukset 1945) SUUNNITTELIJA: Sauli A. J. Holma

MUUTOSTYÖT: KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-264

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-33-254 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003626926 VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-33-256-1

Käyttötarkoitus nykyään: Muut kerrostalot Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 12 asuntoa Mittasuhteet: Kaksikerroksinen kerrostalo. Materiaalit: Alkuperaisissa piirrustuksissa kolmikertainen lautaseina, 2” x 5” runko, vuoraus huopa ja kutterilastu täyte. Luonne: Vuoden 1963 asemakaavassa II Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa. VÄRI:

Kellariin on rakennettu pannuhuone vuonna 1941. Piharakennukseen on rakennettu sauna vuonna 1963. Tontin raja-aita uusittu 2006.

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362713V VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-264-1

Käyttötarkoitus nykyään: Muut kerrostalot Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 8 asuntoa Mittasuhteet: Kaksikerroksinen kerrostalo. Materiaalit: Vuoden 1950 piirustusten mukaan kyseessä on hirsirunkoinen rakennus. Luonne:1963 asemakaava II Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa.

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

Vuoden 1945 piirustuksissa on 2- kerroksinen kerrostalo, jossa molemmissa kerroksissa on 3 kpl kahden huoneen asuntoja (keittiö ja asuinhuone) ja 1 kpl kolmen huoneen asuntoja (keittiö ja kaksi huonetta).Yhteensa siis 8 asuntoa. Kaikkiin asuntoihin on suunniteltu sisävessa. Kellarikerrokseeen on merkitty halkovajat ja ruokakellarit. Kuitenkin vuoden 1950 piirrustukset vastaavat paikalla olevaa nykyistä rakennusta. Näiden piirustusten mukaan rakennuksessa on 2 kerrosta ja molemmissa kerroksissa on 2 kpl kahden huoneen (keittiön ja asuinhuone) asuntoja ja 2 kpl kolmen huoneen (keittiö ja kaksi asuinhuonetta) asuntoja. Kaikissa asunnoissa on sisävessa. Julkisivu on piirrustuksissa vaakalaudoitettu. MUUTOSTYÖT:

Talousrakennus rakennettu 1951. Rakennuksessa oli työtila, pesutupa, perhesauna ja halkovarasto. Alkuperäisistä piirrustuksista poiketen rakennuksessa on rapattu julkisivu.

Julkisivu - Vaaleansininen vaakalaudoitus. Sokkeli - Tummanharmaa betoni (suurinosa ikkunoista peitetty) Ikkuna - Valkoinen Sisaankaynti Katemateriaalit - Punainen pelti 106

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuva 1 Karjakatu 17, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1 Karjakatu 19, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

KARJAKATU 17 (tontti 265)

KARJAKATU 19 (tontti 266) ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

OSOITE: Karjakatu 17 KORTTELI: 34 TONTTI: 265

4 kpl kahden huoneen (keittiön ja asuinhuone) asuntoja. Alkuperäisissä piirrustuksissa: 3 kertainen lautaseina, runko 2”x 5”, vuoraushuopa, kutterilastu

MUUTOSTYÖT:

OSOITE: Karjakatu 19

Ullakolle on rakennettu kaksi lisä asuntoa (keittiö ja asuinhuone) 1945. Ullakon osastoiminen, asunto n:o 2:n laajennus ja kosteiden tilojen perusparannus 1998.

KORTTELI: 34 TONTTI: 266

RAKENNUSVUOSI: 01.12.1939

RAKENNUSVUOSI: 01.12.1938

SUUNNITTELIJA: K. Kunnas

SUUNNITTELIJA: MUUTOSTYÖT:

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-265 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362715X VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-265-1

Käyttötarkoitus nykyään: Rivitalo Kerrosluvut: 1 kerrosta ja 4 asuntoa Luonne: 1963-64 asemakaava I ½ Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa.

Kahta asuntoa laajennettu ullakolle ja pihan puoleiseen julkisivuun tehty suuria muutoksia (porstua/ kuisti)1952. Yhtä asunnoista laajennettu ja lisäeristetty ullakolla 2013. KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-266 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362716Y VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-265-2

Rakennusvuosi: 1939 Käyttötarkoitus alunperin: Pesutupa, puuvarasto, 4 kpl ulkokäymälöitä. Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-266

KIINTEISTÖTUNNUS:

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003627170

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003627181

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-266-1

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-266-2

Käyttötarkoitus nykyään: Muut kerrostalotKerrosluvut: 2 kerrosta ja 6 asuntoa Mittasuhteet: Ei poikkeava Luonne: 1963-64 asemakaava I 1/2 Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa.

Rakennusvuosi: 01.01.1939 Käyttötarkoitus alunperin: Halkovarasto Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus + grillikatos

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

4 kpl kahden huoneen asuntoa (keittiö ja asuinhuone). Rakennuksessa asunut Eeli Aallon isä, taksiautoilija Pekka Aalto.

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

107


Kuva 1 Karjakatu 21, Julksivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1I Karjakatu 21, Piharakennus. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

KARJAKATU 21 (tontti 267)

KARJAKATU 23 (tontti 268)

OSOITE: Karjakatu 21

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

KORTTELI: 34

SUUNNITTELIJA: K. Kunnas

Vuoden 1964 asemakaavassa merkitty yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi.Vuoteen 2001 toiminut Oulun Leipä (Alunperin Emma Rossin pitämä Talousleipomo). Alkuperäiset piirustukset ovat asunnolle, leipomolle ja myymälä tilalle.

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-267

MUUTOSTYÖT:

PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003627192

Laajennettu ullakolle 1946. Julkisivumuutos (rappaus) 2002. Peruskorjaus ja laajennus 2003.

TONTTI: 267 RAKENNUSVUOSI:01.12.1940 (Piirustukset allekirjoitettu 1938 ja leimattu 1939)

VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-267-1

Käyttötarkoitus nykyään: Kahden asunnon talot Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 2 asuntoa Mittasuhteet: Harjakorkeus yli metrin korkeampi kuin alkuperäisessä rakennuksessa. Luonne: 1963-64 asemakaava I 1/3. 2003 asemakaavan muutoksessa ALK muutettu AK ja I 3/4 . Muuta: 03.01.2003 asemakaava voimassa. KIINTEISTÖTUNNUS:564-12-34-267 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003627214 VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-267-3

Rakennusvuosi: 08.12.2016 Käyttötarkoitus alunperin: Säiliö, Puu Säiliö ja 2 kpl ulkokäymälöitä. Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus (autotalli+?) 108

Kuva I Karjakatu 23, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

OSOITE: Karjakatu 23 KORTTELI: 34 TONTTI: 268 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1939 (Alkuperaisissa piirrustuksissa ja leimassa 1938) SUUNNITTELIJA: K. Kunnas

KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-268 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003627225 VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-268-1

Käyttötarkoitus nykyään: Rivitalo Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 4 asuntoa Luonne: 1963-1964 asemakaavassa I 1/3 Muuta: 02.03.1965 asemakaava voimassa. VÄRI:

Julkisivu Sokkeli Ikkuna Sisaankaynti Katemateriaalit Katto -

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

Jos karjakatu 23 on sama kuin Siltakatu 45, niin tiloissa toimi parturiliike Raatikainen. Karjakatu 27? on toiminut suutari. 5 kpl kahden huoneen asuntoja (keittiö ja asuinhuone) MUUTOSTYÖT:

(Asuntoon, johon on pääsy rakennuksen päädystä) Kellarin lattiaa kaivettu syvemmäksi. Kellariin on rakennettu kierreportaat ja sijoitettu saunatilat. Asuintiloja on laajennettu ullakolle (mm.WC ja suihku), jonka yhteydessä ulkoportaiden viistokatos purettu ja tilalle rakennettu uusi harjakatto ja pylväät. Ullakolle on rakennettu uudet portaat ja vanha kakluuni on purettu pois niiden tieltä 1992. Pihalta katsottuna oikeanpuoleinen asunto on laajentanut ullakolle (alkovi+pesutilat) jonka yhteydessä kantavat rakenteet säilytetty. Komero purettu uusien portaiden tieltä pois 2000. Peruskorjaus ja muutoksia 2000. KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-268 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 1003627236 VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-268-2

Rakennusvuosi: 01.01.1939 Käyttötarkoitus alunperin: Puuvarasto, ulkokäymälät (5 kpl), pesutupa. Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus (autotalli 1981 ) LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


Kuva 1 Karjakatu 25, Sisaankaynti. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva 1I Karjakatu 25, Piharakennus. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

Kuva III Karjakatu 25, Julkisivu. Kuva: Jenni Hakovirta 2017.

KARJAKATU 25 (tontti 2) OSOITE: Karjakatu 25

ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS:

KORTTELI: 34

4 kpl kahden huoneen asuntoja (keittiö ja asuinhuone) Alkuperäinen seinärakenne piirrustuksissa: 3 kertainen lautaseinä, runko 2”x 5”, vuoraus huopa, täyte kutterilastu.

TONTTI: 2 RAKENNUSVUOSI: 01.12.1941 (Piirustuksissa allekirjoitus ja leima v.1938) SUUNNITTELIJA: K. KUNNAS

MUUTOSTYÖT: KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-2 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362711T VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-2-1

Käyttötarkoitus nykyään: Yhden asunnon talot Kerrosluvut: 2 kerrosta ja 3 asuntoa (3 kerrosta ja 2 asuntoa, virhe?) Luonne: 1963 asemakaavassa paikalla oli Iivarin puisto. Vuoden 2001 asemakaavassa I ¾ .

Asunto Siira (vasen pihalta katsottuna) laajentanut saunatilat kellariin ja asunto Uimonen (oikea pihalta katsottuna) on laajentanut saunatilat ullakolle. Julkisivu korjattu. 2001?

Muuta: 04.05.2001 asemakaava voimassa. KIINTEISTÖTUNNUS: 564-12-34-2 PYSYVÄ RAKENNUSTUNNUS: 100362712U VANHA RAKENNUSTUNNUS: 564-12-34-2-2

Rakennusvuosi: 09.04.2002 Käyttötarkoitus alunperin: Puuvarastot + ulkokäymälöitä. Käyttötarkoitus nykyään: Talousrakennus (Sauna rakennettu ulkorakennukseen 1954. Uudisrakennus 2001.) 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

109


Kuva 1 (yllä) Puu-Raksila ilmakuvassa. © Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Kuva 2 (vas.) Puu-Raksilan miljöö koostuu muun muassa Puutarhakadulle ja Karjakadulle avautuvista viehättävistä näkymistä. Kuva: Laura Mustonen, 2017

Jenni Hakovirta & Laura Mustonen

Yhtenäisyys ja alkuperäisyys

Vaikutus kaupunkikuvaan

ARVOTTAMINEN

Raksilan integriteetti eli eheys on erityisesti puu-Raksilan säilyneessä katukuvassa. Alueen yhtenäisen ominaisluonteen muodostavat toistuvat erityispiirteet, kuten julkisivujen linja, aukotus, räystäslinja, rakennusten rytmitys, piharakennukset, savupiiput, rakennustekniset ominaisuudet, materiaalit ja värit. Rakennusten kadunpuoleiset julkisivut ovat hyvin säilyneitä ja lähellä alkuperäistä ulkoasuaan. Katuja reunustaa suurien koivujen ja lehmusten rivit.

Puutaloalue on merkittävä osa Raksilan alueen identiteettiä. Alueen läpi kulkee väylä asema-alueelta koulurakennuksille ja urheilukeskukseen. Alue on osa Oulun kaupungin ”sisäänkäyntiä”, koska se nähdään Kainuuntieltä Ouluun saavuttaessa.

Tyypillisyys ja harvinaisuus Puu-Raksila on klassistinen puutaloalue, jollaisia syntyi 1900-luvun alussa Pohjanlahden itärannikon teollisuuskaupunkeihin. Alue on tyypillinen aikansa edustaja ja esimerkki 1920-luvun klassistisista kaupunkisuunnitteluperiaatteista ja puutaloklassismista, joissa rakennukset ryhmittyvät suorakulmaisen, säännöllisen katuverkon rajaamiin kortteleihin ja muodostavat yhtenäisen katukuvan. Pitkittäiskadut katkaisee julkisen luonteen omaava Puistikkokatu, jonka päätteenä on suuri, kivirakenteinen koulurakennus. Paremmin säilyneitä esimerkkejä 1920-luvun puutalokaupungeista on muissa suomalaisissa rannikkokaupungeissa, mutta Raksila on ainoa eheänä säilynyt kokonaisuus Oulussa.

Kulttuurihistoriallinen merkitys Puu-Raksila on osa Oulun paikallishistoriaa. 1880-luvulta alkaen Ouluun rakennettiin rautatietä, jonka rakentajia asutettiin 1930-luvulla rautatien läheisyyteen, ja syntyi Raksilan työväenluokkainen asuinalue. Alue on tärkeä osa teollistuvan Oulun ja Suomen kehityksen historiaa. Sen pienet asunnot ja tiivis asumismuoto kertovat aikansa asumisolosuhteista, joita asumisvaatimusten muuttuessa on muokattu sopivammiksi. Lukuisat korjaukset ja laajennukset luovat alueen arkkitehtuuriin historiallista kerroksellisuutta. Puu-Raksila edustaa suurelta osin kadonnutta vanhaa Oulua, jonka päärakennusaine oli puu.

Rakennuksiin ja katutilaan on tehty paljon interventioita, mutta ne on pyritty tekemään sisäpihoille ja alueen erityispiirteitä kunnioittaen. Interventiot käsittävät esimerkiksi kattoikkunoita ja kuistien laajennuksia. Rakennusten julkisivu ja massoittelu on voitu säilyttää asumisvaatimusten muuttuessa, koska rakennukset ovat huonejakonsa puolesta joustaneet ja laajentuneet vertikaalisesti ullakoille ja kellareihin. Monissa rakennuksissa on säilynyt alkuperäinen huonejako, joka koostuu useasta keittiön ja asuinhuoneen muodostamasta asunnosta. Entisaikojen yhteisöllinen elämäntyyli on myös onnistuttu säilytettämään, sillä Raksilan asukkaat muodostavat aktiivisen yhteisön, joka osaltaan pitää yllä alueen yhtenäisyyttä. Alkuperäinen pääkäyttötarkoitus alueella on säilynyt. Se toimii asuinalueena, jossa asutaan yhä tiiviisti ja yhteisöllisesti. Ympäristön täydelllinen muuttuminen ja kaupankäynnin poistuminen katukuvasta vaikuttavat kuitenkin Raksilan alueen totuudenmukaisuuteen. Puu-Raksilaa ei ole tehokkaasti sidottu ympäristöönsä, eikä katutilaa ole ylläpidetty täysin alkuperäisessä asussaan tai toisaalta kehitetty korkeatasoiseksi kokonaisuudeksi yhtenäisillä katutilan kalusteilla, joten alue vaikuttaa unohdetulta.

110 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Miljööarvo ja symbolikohde Alueella on oma identiteetti. Se on keskustan läheisyydessä, mutta tunnelmaltaan eristyksissä siitä, ja julkinen tila on lähinnä alueen asukkaiden käytössä. Alue on viihtyisä ja tunnistettava. Poikkikaduilla on viehättäviä ja avaria näkymiä, joissa rakennukset ja koivujen rivistöt ovat linjassa ja muodostavat yhtenäisiä katujulkisivuja. Alueella on monelle oululaiselle merkittävä symbolinen arvo, sillä sen näkymät, tunnelma ja historia herättävät monissa muistoja ja tunteita, joihin liittyy nostalgiaa ja kaipuuta menneeseen.

Tulevaisuuden kehityssuuntia 1960-luvun betoniset kerrostalot Ratakadun ja Syrjäkadun varrella ovat puutaloaluetta yleisempi aikansa kuva. Kerrostalojen rooli puskurina keskustan ja puu-Raksilan välillä tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden suunnitelmissa. Kerrostaloalue kestäisi puu-Raksilaa paremmin interventioita, kuten tiivistämistä ja modernisointia. Kaavamuutosten ja lisärakentamisen myötä kerrostalokorttelit voisivat toimia koko alueen arvoa nostattavana tekijänä. Puu-Raksila tulisi pitää asuttuna. Tulisi varmistaa, että se pysyy kaikenlaisten ihmisryhmien saavutettavissa, eikä näin tulisi täysin hukkaamaan alkuperäistä sosio-ekonomista merkitystään. Lähteet: Arvokkaita alueita Oulussa, Osa 1. Oulun kaupungin keskusvirasto, 1999. Laki rakennusperinnön suojelemisesta 8§ Museoviraston esitys valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Museovirasto, 2001.

JENNI HAKOVIRTA & LAURALAURA MUSTONEN MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA1


RAKENNUSTEN KÄYTTÖTARKOITUS

Asuin-/liikerakennukset Asuinkerrostalot Asuinpientalot Liikerakennukset Kulttuuri- ja vapaa-ajanrakennukset Koulurakennukset Autotallit Muut talousrakennukset

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA

111


KYÖSTI KUNNAS (KOKO RAKENNUS)

SUUNNITTELIJAT

EI TIETOA Ark.toim. UKI

URPO LUNNAS

Ark.toim. Seppo Valjus

Ark.toim. Savolainen&Torvikoski

Arkins Suunnittelu OY

Ark.toim. Eero Huotari

A. KOSKIPAA ASI

Suunnittelu OY E. Niemelä

Ark.toim. AE Talvisara

J. KARVONE EN MERILUOMA A ANTTI TJÄDE ER KAARLO EMIL TJÄDER JAKOB WILL LIAM LILLQVIST REIMA KEINÄ ÄNEN

TEHTAANKATU

PENTTI NIEMELÄ A. RÖNKÖNHARJU T. PAAVOLA (RAKENNUSMESTARI) JOHAN W. MIESMAA JUHO ROPPOLA (KIRVESMIES) AARO IKONEN

TEUVO PAKKALAN KATU

V. J. MYYRINMAA

KARJAKATU

SYRJÄKATU

PUUTARHAKATU

PUISTIKKOKATU

J. NIEMELÄ KALEVI K. KAARELA SAULI A. J. HOLMA ILPO VÄISÄNEN MARTTI HEIKURA PEKKA KAINULAINEN MARTTI VÄISÄNEN KY J. KARVOSEN KUNNALLISTEN RAKENNUSTEN PIIRRUSTUSTOIMISTO

K K RAKENNUSOSASTO ERKKI LINNASALMI (ARK) TAPIO HENRY 1124

SS O

Ä S Ö

O O

S

O

20

LAURA MUSTONEN | JENNI HAKOVIRTA


RYHMĂ„ IV Rakennusten kuvaus ja typologia, Teuvo Pakkalankatu, Tehtaankatu Jari Maukkonen, Laura Metsi

Kuvat: Francesca Messeri, 2017


Kuva: Francesca Messeri, 2017


Puutarhakatu 2

Puutarhakatu 4

Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym.

29/205, ro 520 m² 1934 insinööri Urpo Lunnas 5 asunnon talo 1 1/3 hirsi vaakalaudoitus, vaalea keltainen konsesumattu pelti, punainen valkoinen, osin vaalea keltainen betoni, tummanruskea

Sokkeli

29/204, ro 360 m² 1933 insinööri Urpo Lunnas 2 asunnon talo 1 2/3 puu, määrittelemätön vaakalaudoitus, vaalea vihreä konesaumattu pelti, punainen valkoinen, pilasterimaiset nurkkalaudat betoni, maan ruskea

Talon kanssa yhtäaikaa on suunniteltu myös ulkohuonerakennus. Jo vuonna 1943 taloon on myönnetty rakennuslupa kahden ullakkohuoneen rakentamista varten, kumpaankin huoneistoon omansa. Talo on ulkoisesti alkuperäisten piirustusten mukaisessa asussaan. 19 9 1980-luvun loppupuolella taloon on tehty perusparannus, jon n yhteydessä ainakin toisen asunnon ullakkotila on jonka mu u muutettu kokonaan asuintilaksi. Ulkoisesti perusparannus on se el selkeästi säilyttävä, merkittävin muutos on ullakkokerroksen pih h pihanpuolen kattoikkunoiden rakentaminen.

Puutarhakadun ja Tehtaankadun kulmaan on rakennettu L-mallinen usean perheen talo. Se on ulkoisesti alkuperästen piirustusten mukaisesssa asussaan. Ullakkohuoneita on laajennettu 1980-luvun loppupuolella ja lisäksi muutospiirusutukset ovat olemassa asuinkerroksen yhteen kylpyhuoneeseenhh. Tontti on jaettu kahtia, ja toiselle osalle on rakennusmestari Johan W. Miesmaa suunnitellut talon, johon olisi tullut 3 asuntoa ja puusepän työhuone. Tätä taloa ei ole ilmeisesti koskaan rakennettu.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

JARI MAUKONEN

115


Puutarhakatu 6

Puutarhakatu Puu u 8

Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto

Kortte e ja tontti Kortteli Raken Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät

Ikkunan pielet ym. Sokkeli

29/203, ro 432 m² 1937 rkm Kyösti Kunnas 4 asunnon talo 1 2/3 hirsi vaakalaudoitus, vaalea sininen konesaumattu pelti, panssarimaali 299 valkoinen, vähän koristelistoituksia betoni, vaaleanruskea

Talon piirustuksissa olevat ullakkohuoneet on varustettu merkinnällä ”ei tehdä”. Vuonna 1945 taloon kuitenkin tehtiin piirustukset kahden ullakkohuoneen rakentamiseksi.Talon kanssa yhtäaikaa on suunniteltu myös ulkohuonerakennus. Talo on ulkoisesti kadun puolelta alkuperäisten piirustusten mukaisessa asussaan. Lähinnä kerrosten välissä oleva koristelistoitus puuttuu. Vuonna 1987 peruskorjauksessa pihan puolen kuisteja on korotettu merkittävästi ja ullakolle rakennettu kattoikkunat. Samalla sekä ullakko- että kellaritilat on otettu asuinkäyttöön. Alkuperäisissä piirustuksissa talon katteena ovat sementtikattotiilet. Ne on korvattu vuonna 1987 konesaumapeltikatteella.

116

Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

29/202, ro 417 m² 1936 rkm Kyösti Kunnas 3 asunnon talo 1 3/4 2” x 3” rankarakenne vaakalaudoitus, Uula petroliöljymaali 202C konesaumattu oelti, raudanpunainen, panssarimaali 0384 valkoinen, betoni, harmaa

Kadun puoleinen julkisivu alkuperäisten piirustusten mukainen. Piirustukset ullakkohuoneiden rakentamista varten löytyvät sekä vuodelta 1936 että 1945. Ulkorakennus on suunniteltu samanaikaisesti. 2005 taloon on tehty mittava perusparannus- ja laajennustyö. Rakennettu kerrosala kasvoi 258m²:stä 422,5m²:iin. C-huoneiston osalta otettiin ullakkotila asuinkäyttöön ja rakennettiin uusi porrashuone. Taloon rakennettiin uudet, aiempaa korkeammat kuistit ja kattomuotoa muutettiin, lähinnä korottamalla sitä hieman sekä loiventamalla kuistien välistä lapetta. Piharakennus purettiin ja korvattiin uudella, joka poikkeaa merkittävästi aiemmasta. Kuva: Keskuskortteli,Vaasa. O. Airaksinen, 1966. Arkkitehtuurimuseo

JARI MAUKONEN


Puutarhakatu 10

Puutarhakatu Pu u 12

Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus

Korr Kortteli ja tontti R k Ra Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

29/201, ro 330 m² 1936 A Koskipaasi 3 asunnon talo 1980: 2 asunnon talo 2 hirsi Vaakalaudoitus, keltainen, yläosa valkoinen Saumattu peltikate, tummanruskea Valkoinen Betoni, maalattu tummanruskea

Jo vuonna 1945 taloon valmistuivat suunnitelmat kahden ullakkohuoneen rakentamista varten. Kaikki 1940-luvun muutossuunnitelmat on tehnyt J. Karvonen. Ulkorakennus suunniteltu samaan aikaan päärakennuksen kanssa. Siihen on olemassa täydennyssuunnitelma vuodelta 1948 saunan sisustamista varten. Tämän rakennuksen kadun puolen julkisivuissa voi havaita rakennuksen aikakaudella harvemmin käytettyjä elementtejä: lounaispäädyn parveke ja lapekattoikkunat. Nämä muutokset on toteutettu vuonna 1996.

29/200, ro 560 m² 1945 J. Karvonen 8 asunnon talo 2 hirsi Vaakalaudoitus, keltainen Huopakate, punaruskea Valkoinen Betoni, maalattu punaruskea

Alkuperäisissä Kyösti Kunnaksen laatimissa suunnitelmissa vuodelta 1939 tontille on kaavailtu L-mallista kerrostaloa, Talo on kuiternkin toteutettu J. Karvisen suunnittelutoimiston vuonna 1945 tekemien piirustusten pohjalta. Kummassakin suunnitelmassa on 2-kerroksinen puukerrostalo, jossa on 8 asuntoa. Piharakennus on purettu vuonna 2008 ja korvattu uudella entisenkaltaisella. Rakennus on säilynyt ulkoisesti erittäin pitkälle alkuperäisten piirustusten mukaisena, eikä sisätiloistakaan ole muita muutossuunnitelmia kuin huoneiston 8 osalta vuodelta 1988,

Talon alkuperäisissä piirustuksissa määritellään erityisesti käytettäväksi ikkunatyypiksi ns. terveysikkunat.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

JARI MAUKONEN

117


Puutarhakatu 15 Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

31/220, ro 450 m² 1956 rkm T. Paavola 3 asunnon talo 2 rappaus, vaaleanharmaa huopakate, tummanpunainen valkoinen, pellitykset harmaa sokkelilevy, harmaa kivirouhepinta

Talon lkuperäisinä vverhousmateriaaleina erhousmateriaaleina mainitaan huopakatT lon julkisivuja on muutettu oleellisesti. to ja lautaverhous. Ta Talon oistettu ja j julkisivu julkisivu ilmesisesti kevytetty kevyt y ettyy ja ja Sisäänkäyntejä on poistettu rapattu. Näistä muutoksista ei rakennusvalvonnan arkistoista löydy merkintöjä. Autovaja on vuodelta 1985.

Puutarhakatu Puu u 17 Kortte e ja tontti Kortteli Rakenn n Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Pinta.ala Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

13/221, ro 708 m² 1939 rkm Johan W. Miesmaa 4 asunnon talo 1 1/2 puu 1995 294,4 kem² 2000 276,5 kem² vaakalaudoitus, vaalea keltainen konesaumattu pelti, pinainen valkoinen betoni, vaaleanruskea

kuisti. Kuistit poikkeavat at toisistaan täysin. 2010 on rakennetrakennus. tu toisen asunnon piharakennus. Kadun puoleinen julkisivu on pitkälti alkuperäisen piirustuksen kaltainen, mutta pihan puolen julkisivu on muuttunut paljon uusien, eri aikaan toteutettujen erilaisten, massaltaan poikkeavien kuistien osalta,

Alunperin talossa on piirustusten mukaan ollut tiilikate. 1969 ullakolle on lisätty yksi asuinhuone ja 1983 sauna- ja askartelutilat kellariin. Tällöin noin puolet kellarin pinta-alasta näyttäisi kuuluvan yhdelle asunnolle. Vuodelta 1986 löytyy merkintä että talossa on 4 huoneistoa, mutta vuoden 1995 muutoskuvissa talosta puhutaan kahden perheen talona. 1995 talossa on tehty peruskorjaus. Konesaumapeltikate on asennettu, toiseen asuntoon pihan puolelle uusi porrastasanne ja parveke. Ullakoiden on otettu asuinkäyttöön, samoin toisen asunnon kellari. Myös toisen asunnon piharakennus on rakennettu tuolloin. 2000 on rakennettu toisen asunnon

118

JARI MAUKONEN


Puutarhakatu 19

Puutarhakatu Puu u 21

Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus

Korttee ja tontti Kortteli R Ra k n ke Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus

Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

31/222, ro 305 m² 1938 rkm Kyösti Kunnas 4 asunnon talo 2000 3 asynnon talo 1 2/3 piirustusten mukaan vaihtoehtoisesti hirsi tai puu vaakalaudoitus, vihreä konesaumattu pelti, musta valkoinen betoni, harmaan ruskea

Talon julkisivut pitkälti alkuperäisten suunnitelmien mukaiset. Ulkohuonerakennus suunniteltu samanaikaisesti. Sitä on kunnostettu ja laajennettu1989. 1985 yhdessä asunnossa on tehty sisäisiä muutoksia, 2000 toisessa, sitä myös on laajennettu ullakolle.

Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

31/223, ro 330 m² 1938 rkm Kyösti Kunnas 4 asunnon talo 2011 2 asunnon talo 1 1/3 piirustusten mukaan vaihtoehtoisesti hirsi tai puu vaakalaudoitus, vaalea sininen huopakate, tumma punainen valkoinen betoni, siniharmaa

Tämän talon alkuperäiset piirustukset ovat käytännössä identtiset Puutarhakatu 19:n kanssa. Kaikissa piirustuksissa näkyviä ullakon kadun puoleisia pikkuikkunoita ei julkisivussa ole, Tässäkin ulkohuonerakennus suunniteltu samanaikaisesti. 2009 on suuniteltu toisen asunnon piharakennus ja alkuperäisen piharakennuksen purku. Purkua ei ilmeisesti toteutettu. Piharakennusta laajennettiin 2011. 1956 päätyasuntoihin on tehty ullakkohuoneet, joihin johtaa kierreportaat. 2011huoneistojen on yhdistetty.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

JARI MAUKONEN

119


Puutarhakatu 23 Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

31/224, ro 350 m² 1936 rkm Kyösti Kunnas 4 asunnon talo 1987 2 asunnon talo 1 2/3 puu vaakalaudoitus, vaalea keltainen, Pika-Teho monicolor 6141 konesaumattu pelti, metallinharmaa, Kirjo 235 valkoinen, Super-Panu 609 betoni, harmaa, Öljy-Wintex 188

Pohjapiirustus on samankaltainen Puutarhakatu 19 ja 21 talojen kanssa, mutta kuistiratkaisu on erilainen. Tässä talossa on keskellä pihajulksivua yksi kuisti, jossa on sisäänkäynti keskimmäisiin asuintoihin. Päätyasunnoissa kuisteja ei ole. Taloon on suunniteltu päätyihin ullakkohuoneet vuonna 1945. Kyseiset tilat voisivat olla myös lisäasuntoja, sillä niissä on keittiötila. Näissä piirustuksissa talossa on jo kaksi kuistia pihan puolella. Talousrakennuksessa, joka on suunniteltu samaan aikaan talon kanssa, on tehty muutos vuonna 1969. Rakennukseen tehty saunatilat ja autotalli.

120

Perusparannussuunnitelmassa vuodelta 1985 rakennus on o taloksi, jossa kummallakin on oma, on muutettu 2 asunnon pi ku kuis isti tins nsa. a. SSisäänkäynnit isää is äänk nkäy äynn nnit it o n si siir irre rett ttyy ku kuis isaiempaa korkeampi kuistinsa. on siirretty kuistien sivuseinille toisiaan vastapäätä. Kuistien väliselle lapppeelle on lisätty kattoikkunat. Ullakkotilan koko pinta-ala on muutettu asuinkäyttöön.

Puutarhakatu Puu u 25 Korttt ja tontti Kortteli Rake Ra ken Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus

Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Vuorilaudat, listat Sokkeli

31/225, ro 725 m² 1927 kirvesmies Juho Roppola 1927 4 asunnon talo 1945 myymälä ja 4 asuntoa 2012 3 asunnon talo 1 1/3 puu vaakalaudoitus Pika-Teho hopeapaju 2537 Konesaumapelti GraÀitinharmaa 514 Pika-Teho koivu 2530 Saku liuske 692

Vuonna 1945 taloon on suunnuteltu muutos, jossa alakerran koillispään päätyasunnon huone on muutettu myymälätilaksi ja lisätty ullakolle asuinhuone. Myymälään oli sisäänkäynti kadun puolelta. Kyseiseen asuntoon lisättiin pihanpuolelle yhden huoneen siipirakennus 1950-luvun alkupuolella. Myymälätila on otettu asuinkäyttöön vuonna 1962, jolloin nyös myymälän ovi on poistettu eikä tilalle ole enää rakennettu ikkunaa. 1987 peruskorjauksessa talo sai pihan puolen keskellä olevaan kuistiinsa viereisestiä kuistista poikkeavan ilmeen. Vuonna 2012 talon keskimmäiset huoneistot yhdistettiin. Katujulkisivussa on nyt yksi ikkuna vähemmän kuin alkuperäisissä piirustuksissa, , mutta ullakon ikkunoiden lukumäärä täsmää.

JARI MAUKONEN


Puutarhakatu 27 Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku Runkomateriaali Ulkoseinät Vesikatto Ikkunan pielet ym. Sokkeli

31/1 (aiemmin 31/226), ro 365 m² 1929 rkm Johan W. Miesmaa 1929 4 asunnon talo 2012 2 asunnon talo 1 3/4 hirsi vaakalaudoitus, vaalea harmaa konesaumattu pelti, metallinharmaa valkoinen, harmaa betoni, harmaa

Ulkohuonerakennus suunniteltu samalla talon kanssa. Ainoa tieto muutostöistä on vuonna 2012 tehty peruskorjaus, jossa pihan puolelle lisättiin kaksi kuistia. Jo alkuperäisissä piirustuksissa näkyvät ikkunoiden aedikulakehykset ja harmaa puitteiden tehosteväri luovat rakennukselle alueelle epätyypillisen klassistisen ilmeen. Asuntoja yhdistettiin siten, että talo on koillispäädyn 1. kerroksen yksiötä lukuunottamatta yhtä asuntoa. Ullakkokerroksen koko pinta-ala on asuinkäytössä.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

JARI MAUKONEN

121


Raksilan marketit

Tehtaankatu 1

Jokainen oululainen tietää ”Raksilan marketit”. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen palan Suomen päivittäistavarakaupan historiaa. Ensimmäiset hypermarketit, tai ihmisten suussa ”automarketit” avattiin Suomessa 1970-luvun alussa: ensimmäinen Sokos-market Turkuun 1971, K-Citymarket Lahteen 1971 ja EKA-market Helsinkiin 1973. Se, että Pohjois-Suomeen Ouluun avattiin samana vuonna 1976 kolme hypermarkettia vieri viereen, hypermarkettien historiassa hyvin varhain, perusmassoittelultaan hyvin yhtenäisiin rakennuksiin, on toimialalla harvinaista. Lisäksi nämä hypermarketit ovat toimineet yhtenäisenä kauppakeskittymänä hyvin lähellä kaupungin keskustaa poikkeuksellisen pitkään. Nykyisin niitä voi kutsua jopa ekologisiksi: saavutettavuus kevyellä ja julkisella liikenteellä on erittäin hyvä, mutta yhteinen pysäköintialue on ahdas.

Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Rakennustyyppi

Raksilan marketit ovat myös kehittyneet yhtämatkaa. Kaikkiin niihin on tehty lukuisia myymäläkonsepteihin liittyviä muutoksia, mutta merkittävimmät muutostyöt ajoittuvat kaikissa 1980-luvun alkuun. Tehtaankatu 3 sai vuonna 1986 julkisivunsa osaksi katosrakenteen, joka rikkoo kolmen rakennuksen kokonaisuutta melko paljon. Kaupallinen uudistumistarve on aiheuttanut sen, että ulkoiselta ilmeeltään yhtenäinen ja vähäeleisen tyylikäskin rakennusryhmä on pikkuhiljaa erkaantunut toisistaan. Kauppaketjujen myymäläkonseptit eivät juuri ota huomioon toistaan. Raksilan marketit toimivat myös sukupolvia yhdistävänä tekijänä: kaupat ovat vanhemman väen suosiossa, ja parkkialue on kuuluisa autoilevan nuorison kokoontumispaikka. Raksilan marketit myymälärakennuksina ovat kuitenkin tulleet tiensä päähän. Nykyaikaista tehokasta vähittäiskauptarj rjoa oami miss ssaa pu puit itte teis issa sa hhankala anka an kala la hharjoittaahh. arjo ar joit itta taah ahh. h paa on niiden ta tarjoamissa puitteissa itt esimerkiksi hakeutuvat mieluummin paikkaan, Hypermarketit ijoittaminen yhteen tasoon on -rakennuspaikan jossa tilojen sijoittaminen uen- mahdollista. hinnasta johtuen-

Kerrosluku Runkomateriaali Pinta-ala Julkisivumateriaalit

Kortteli ja tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Rakennustyyppi

35/3, ro 7100 m² 1976 SOK rakennusosasto hypermarket asakattoinen betonirakenteinen halli 2 betoni 7100kem²

Kerrosluku Runkomateriaali Pinta-ala Julkisivumateriaalit

Keraaminen laatta, ruskea Muovipinnoitettu proÀloitu Metallilevy, tummanruskea Teräspalkki, valkoinen Sileävalettu betoni, harmaa

Tehtaankatu 5 T

K Kerrosluku R Runkomateriaali P Pinta-ala

122

Tumma klinkkeri Maalattu betoni, harmaa Betonisokkeli, harmaa

Tehtaankatu 3

Kortteli ja tontti K R Rakennusvuosi SSuunnittelija K Käyttötarkoitus R Rakennustyyppi

pedia.org/wiki/Euromarkett https://À.wikipedia.org/wiki/Euromarket kesko.À/yritys/Historia/ ke https://www.kesko.À u i.À/blogi/keskimaa-100-vuotta/prisma-nius http://sinunetusi.À kesk ke skim imaa aass ssaa mi-keksittiin-keskimaassa

35/2, ro 7100 m² 1976 OTK arkkitehtiosasto hypermarket Tasakattoinen betonirakenteinen halli 2 betoni 7000kem²

Ju u Juilkisivumateriaalit

35/4, ro 7100 m² 1976 Arkkitehtitoimisto Osmo Solansuu hypermarket asakattoinen betonirakenteinen halli 2 betoni 4795kem² Tiili Ylivieskan musta Keraaminen laatta, vaaleanruskea Maalattu teräs Betonisokkeli

JARI MAUKONEN


ARVOTTAMINEN: PUU-RAKSILA JA MARKET-ALUE EćŵćƚĂůŽƚŽǀĂƚƐĞŬćƟůŽŝůƚĂĂŶĞƩćƵůŬŽŝƐĞůƚĂĂƐƵůƚĂĂŶŚLJǀŝŶ ƐĂŵĂŶŬĂůƚĂŝƐŝĂ͘

dćŵćŶƚLJƂŶĂŶĂůLJLJƐŝǀĂŝŚĞŽŶŬŽŚĚŝƐƚƵŶƵƚZĂŬƐŝůĂŶŬĂŚƚĞĞŶ ĞƌŝƚLJLJƉƉŝƐĞĞŶŽƐĂĂŶ͕WƵƵͲZĂŬƐŝůĂŶWƵƵƚĂƌŚĂŬĂĚƵŶŬŽƌƩĞůĞŝŚŝŶ ϮϵũĂϯϭ͕ƐĞŬćdĞŚƚĂĂŶŬĂĚƵŶǀĂƌƌĞůůĂŽůĞǀŝŝŶŬĂƵƉĂůůŝƐŝŝŶƌĂŬĞŶͲ ŶƵŬƐŝŝŶ͘ƌǀŽƩĂŵŝƐǀĂŝŚĞĞƐƐĂƚLJƂŬŽŚĚŝƐƚƵƵŶćŝŚŝŶĂůƵĞŝƐŝŝŶ ĞƌŝůůŝƐĞŶć͘WƵƵͲZĂŬƐŝůĂŶŽƐĂůƚĂŽŶůƵŽŶƚĞǀĂĂŬćƐŝƚĞůůćĂŶĂůLJƐŽŝͲ ĚƵŶĂůƵĞĞŶLJůĞŝƐƚLJŬƐĞŶćŬŽŬŽŬŽƌƩĞůŝƐƚŽĂĂůƵĞĞŶŚŽŵŽŐĞĞŶŝͲ ƐƵƵĚĞƐƚĂũŽŚƚƵĞŶ͘ <ƵůƩƵƵƌŝLJŵƉćƌŝƐƚƂŽŶũĂĞƩĂǀŝƐƐĂĂƌŬĞŽůŽŐŝƐĞĞŶƉĞƌŝŶƚƂƂŶ͕ ŵĂŝƐĞŵĂĂŶũĂƌĂŬĞŶŶĞƩƵƵŶLJŵƉćƌŝƐƚƂƂŶ;dĞŝǀĂƐ͕dƵůŽŶĞŶ͕ ϮϬϬϭ͕Ɛ͘ϳͿ͘dćƐƐćŬĞƐŬŝƚLJƚććŶƌĂŬĞŶŶĞƚƵŶLJŵƉćƌŝƐƚƂŶĂƌǀŽƩĂͲ ŵŝƐĞĞŶ͘^ĞŬćƐŝƩććƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞƚ͕ƉŝŚĂƉŝŝƌŝƚ͕ƉƵŝƐƚŽƚ͕ŬĂĚƵƚ͕ƟĞƚ͕ ƐŝůůĂƚũĂŬĂŶĂǀĂƚ͕ĞůŝĨLJLJƐŝƐĞŶŝŚŵŝƐĞŶƌĂŬĞŶƚĂŵĂŶLJŵƉćƌŝƐƚƂŶ͕ ZĂŬƐŝůĂŶƚĂƉĂƵŬƐĞƐƐĂŚĞŶŬŝŶĞŶƉĞƌŝŶƚƂƌĂŬĞŶƚƵƵĨLJLJƐŝƐĞŶLJŵͲ ƉćƌŝƐƚƂŶŽůĞŵĂƐƐĂŽůŽŶƉŽŚũĂůůĞ͘ ƌǀŽƩĂŵŝƐŬƌŝƚĞĞƌŝƐƚƂũćŽŶŽůĞŵĂƐƐĂůƵŬƵŝƐŝĂ͕ũŽƚĞŶƚLJƂŶĞŶͲ ƐŝŵŵćŝŶĞŶŚĂĂƐƚĞŽŶƐŽƉŝǀĂŶŬƌŝƚĞĞƌŝƐƚƂŶǀĂůŝŶƚĂũĂƐŽƉĞƵƩĂͲ ŵŝŶĞŶ͘ƌǀŽƩĂŵŝƐĞŶŬĞƐŬĞŝƐŝƐƐćŬćƐŝƩĞŝƐƐć͕ĂƵƚĞŶƫ ƐƵƵĚĞƐƐĂ ũĂŝŶƚĞŐƌŝƚĞĞƟƐƐć͕ŽŶŚĂĂƐƚĞĞůůŝƐƚĂŚĂŚŵŽƩĂĂ͕ŵŝƚĞŶƐŽƉĞƵƩĂĂ ŵƵƵŬƌŝƚĞĞƌŝƐƚƂŶćŝŚŝŶ͘>ŝƐćŬƐŝĂƌǀŽƩĂŵŝƐĞŶŬƌŝƚĞĞƌŝƚƐŽǀĞůƚƵͲ ǀĂƚƉĂƌŚĂŝƚĞŶǀćŚŝŶƚććŶǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƟŵĞƌŬŝƩćǀŝĞŶƌĂŬĞŶͲ ŶƵƐƉĞƌŝŶƚƂŬŽŚƚĞŝĚĞŶĂƌǀŽƩĂŵŝƐĞĞŶ͘ dćŵćƚLJƂƉĞƌƵƐƚƵƵ/KDK^ŝŶDĂĚƌŝĚŝŶĂƐŝĂŬŝƌũĂŶĂŶƚĂŵĂĂŶ ǀŝŝƚĞŬĞŚLJŬƐĞĞŶũĂDƵƐĞŽǀŝƌĂƐƚŽŶĞƐŝƚLJŬƐĞƐƐćǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐŝŬƐŝ ƌĂŬĞŶŶĞƚƵŝŬƐŝŬƵůƩƵƵƌŝLJŵƉćƌŝƐƚƂŝŬƐŝǀƵŽĚĞůƚĂϮϬϬϵŬćLJƚĞƩLJLJŶ ŬŽŶŬƌĞĞƫ ƐĞĞŶŬƌŝƚĞĞƌŝƐƚƂƂŶĂůƵĞŝĚĞŶƚĂŝŬŽŚƚĞŝĚĞŶŵĞƌŬŝƚLJŬͲ ƐĞŶĂƌǀŝŽŝŶŶŝƐƚĂ͘EćŵćŬƌŝƚĞĞƌŝƚŽǀĂƚƐŽǀĞůƚƵǀŝůƚĂŽƐŝŶ͗ -

<ŽŚĚĞŝůŵĞŶƚćć^ƵŽŵĞŶŚŝƐƚŽƌŝĂŶũĂƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶĞƌŝ ŽƐĂͲĂůƵĞŝƚĂũĂŝůŵŝƂŝƚć͕ũŽƚŬĂŽǀĂƚŵƵŽǀĂŶŶĞĞƚŵĂĂŶ ĨLJLJƐŝƐƚćLJŵƉćƌŝƐƚƂćũĂǀŝƐƵĂĂůŝƐƚĂŚĂŚŵŽĂ͘

-

<ŽŚĚĞŽŶƐćŝůLJŶLJƚĂƐƵƐƐĂ͕ũŽŬĂŚLJǀŝŶǀĂƐƚĂĂŬŽŚƚĞĞŶ ƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĂŝŬĂŝƐƚĂLJŵƉćƌŝƐƚƂć͕ƐŽŵŵŝƚĞůŵĂĂ͕ƵůŬŽͲ ĂƐƵĂũĂƐŝƐćƟůŽũĂ͘

-

<ŽŚĚĞŽŶƐćŝůLJŶLJƚLJŚƚĞŶćŝƐĞŶćƌĂŬĞŶŶƵƐŬĂŶŶĂůƚĂĂŶƚĂŝ ŽŶƚŽƚĞƵƚĞƩƵLJŚƚĞŶćŝƐĞŶĂƐĞŵĂŬĂĂǀĂŶƚĂŝĂƌŬŬŝƚĞŚͲ ƚƵƵƌŝƐƵƵŶŶŝƚĞůŵĂŶƉŽŚũĂůƚĂ͘

-

Näkymä Karjakadulle

PUUTALOKORTTELIT ZĂƵŵĂŶƚĂŝWŽƌǀŽŽŶƉƵƵŬĂƵƉƵŶŐŝƚŽǀĂƚWƵƵͲZĂŬƐŝůĂĂŶǀĞƌͲ ƌĂƩƵŶĂƉĂůũŽŶƟŝǀŝŝŵƉŝćũĂŬĂĂǀĂůƚĂĂŶůćŚĞŵƉćŶćŬĞƐŬŝĂũĂŶ ŝŚĂŶŶĞƩĂ͘EĂĂŶƚĂůŝƐƐĂŬĂƚƵƟůĂŽŶĞĚĞůůćŵĂŝŶŝƩƵũĂǀćůũĞŵƉŝ͘ <ƌŝƐƟŝŶĂŶŬĂƵƉƵŶŐŝƐƐĂŽŶƟŝǀŝƐŬĂƚƵƟůĂ͕ŵƵƩĂǀćůũćƚƚŽŶƟƚLJŚͲ ĚŝƐƚLJǀćƚƌƵƵƚƵŬĂĂǀĂĂŶ͘sĞƌƌĂƩĂĞƐƐĂWƵƵͲZĂŬƐŝůĂĂŶćŝŚŝŶǀĂůƚĂͲ ŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƟŵĞƌŬŝƩćǀŝŝŶŬƵůƩƵƵƌŝLJŵƉćƌŝƐƚƂŝŚŝŶŶćŚĚććŶƐŝůůć ŽůĞǀĂŶŽŵĂƚĞƌŝƚLJŝƐƉŝŝƌƚĞĞŶƐć͘WƵƵͲZĂŬƐŝůĂŶĂƐĞŵĂŬĂĂǀĂŽŶ ǀĂŚǀŝƐƚĞƩƵǀƵŽŶŶĂϭϵϮϰ͕ũĂƐŝŝŶćŽŶƐĞůǀćƚƉŝŝƌƚĞĞƚϭϴϬϬͲůƵǀƵŶ ůŽƉƵŶĂƐĞŵĂŬĂĂǀŽŝƐƚĂ͕ũŽŝůůĂƉLJƌŝƫ ŝŶĞƐƚćŵććŶƉƵƵŬĂƵƉƵŶŬŝĞŶ ƚŽŝƐƚƵǀŝĂƉĂůŽũĂ͗ůĞǀĞćƚŬĂĚƵƚ͘ǀćůũćƌĂŬĞŶƚĂŵŝŶĞŶƚŽŶƚĞŝůůĞũĂ ůĞŚƟƉƵƵŝƐƚƵƚƵŬƐĞƚ͘ŶŬĂƌĂƐƐĂƐƵŽƌĂǀŝŝǀĂŝƐƵƵĚĞƐƐĂĂŶŬĂĂǀĂŶ ǀŽŝƐĂŶŽĂĞĚƵƐƚĂǀĂŶƌĞŶĞƐƐĂŶƐƐŝĂũĂŶŝŚĂŶƚĞŝƚĂ͘ůƵĞĞŶƐŝũĂŝŶƟ ƌĂƵƚĂƟĞŶũĂƚĞŽůůŝƐƵƵĚĞŶůćŚĞůůć͕ƉƵƵLJŬƐŝŶŽŵĂŝƐĞŶĂƌĂŬĞŶŶƵƐͲ ŵĂƚĞƌŝĂĂůŝŶĂƐĞŬćĂůƵĞĞůůĞĂůƵŶƉĞƌŝŶƐƵƵŶŶŝƚĞůůƵƚƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞƚ ŬĞƌƚŽǀĂƚŬĂŝŬŬŝ͕ĞƩćŬLJƐĞĞƐƐćŽŶŽůůƵƚƚLJƂǀćĞƐƚƂŶĂƐƵŝŶĂůƵĞ͘

<ŽŚĚĞĞĚƵƐƚĂĂŚĂƌǀŝŶĂŝƐƚĂŝůŵŝƂƚćƚĂŝŬŬĂŝůŵŝƂƚć͕ũŽƐƚĂ ŽŶƚƵůůƵƚŚĂƌǀŝŶĂŝŶĞŶ͕ƵŚĂŶĂůĂŝŶĞŶƚĂŝƉŽŝƐƚƵǀĂ͘

-

<ŽŚĚĞǀćůŝƩććƉŽŝŬŬĞƵŬƐĞůůŝƐĞůůĂƚĂǀĂůůĂŚŝƐƚŽƌŝĂůůŝƐƚĂ ƚĂƵƐƚĂĂŶƐĂƚĂŝĂůƵĞĞŶƌĂŬĞŶŶĞƩĂƚĂŝƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞŶůƵŽͲ ŵĂƚƵŶŶĞůŵĂƚŽĚŝƐƚĂĂǀĂŚǀĂƐƟŚŝƐƚŽƌŝĂƐƚĂĂŶ͘

-

<ŽŚĚĞƐŝƐćůƚććŽŵŝŶĂŝƐƵƵŬƐŝĂ͕ũŽƚŬĂĞƌŝŶŽŵĂŝƐĞƐƟ ŬƵǀĂƐƚĂǀĂƚƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĂŝŬĂĂ͕ŬLJůćƌĂŬĞŶŶĞƩĂ͕ĞůŝŶŬĞŝŶͲ ŽŵƵŽƚŽĂƚŵƐ͘

-

<ŽŚĚĞŽŶŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵƐ͕ũŽŬĂŵƵŽĚŽƐƚƵƵƵƐĞŝƐƚĂĞƌŝůĂŝͲ ƐŝƐƚĂŬĞƐŬĞŶććŶƚĂƐĂǀĞƌƚĂŝƐŝƐƚĂƚĂŝƉŽŝŬŬĞĂǀŝƐƚĂƚĞŬŝũƂŝƐͲ ƚć͘

ZĂŬĞŶŶƵƐƚĞŶŵƵƵƚŽƐƉŝŝƌƵƐƚƵŬƐŝƐƚĂŬćLJŝůŵŝ͕ĞƩćƉŝŚŽũĞŶƉƵŽͲ ůĞůůĂƚŽŝŵŝŶŶŽŝůƚĂĂŶǀĂŶŚĞŶƚƵŶĞŝƚĂƉŝŚĂƌĂŬĞŶŶƵŬƐŝĂŽŶŵƵƵͲ ƚĞƩƵũĂůĂĂũĞŶŶĞƩƵƐĞŬćƵƵƐŝĂƌĂŬĞŶŶĞƩƵ͘^ĂŵŽŝŶƚĂůŽũĂŽŶ ůĂĂũĞŶŶĞƩƵƌĂŬĞŶƚĂŵĂůůĂƵƵƐŝĂũĂůĂĂũĞŶƚĂŵĂůůĂŽůĞǀŝĂŬƵŝƐƚĞũĂ͘ EćŝƚćŵƵƵƚŽŬƐŝĂŽŶƚĞŚƚLJŬŽŬŽWƵƵͲZĂŬƐŝůĂŶŚŝƐƚŽƌŝĂŶĂũĂŶ ĂƐƵŬŬĂŝĚĞŶƚĂƌƉĞŝĚĞŶŵƵŬĂĂŶ͘EćŵćŵƵƵƚŽƐƚLJƂƚŽŶƚĞŚƚLJ ǀĂůƚĂŽƐŝŶŬćLJƩƂĂƌǀŽũĞŶŽŚũĂĂŵŝŶĂ͘^ŝƐćůůćĂƐƵŶŶŽŝƐƐĂŽŶƚĞŚͲ ƚLJƉĂůũŽŶŵƵƵƚŽŬƐŝĂ͕ĂŝŶĂϭϵϰϬͲůƵǀƵůƚĂƚćŚćŶƉćŝǀććŶ͘WŝĞŶŝć ĂƐƵŶƚŽũĂŽŶLJŚĚŝƐƚĞƩLJŝƐŽŵŵŝŬƐŝ͕ƉĂƌĞŵŵŝŶŶLJŬLJƉćŝǀćŶƚĂƌͲ ƉĞŝƐŝŝŶƐŽƉŝǀŝŬƐŝ͘

>ćŚƚĞĞƚ /KDK^͕ϭϵϬϬͲůƵǀƵŶƌĂŬĞŶŶƵƐƉĞƌŝŶŶƂŶƐƵŽũĞůƵŶƉĞƌŝĂĂƩĞŝƚĂ͕ DĂĚƌŝĚŝŶĂƐŝĂŬŝƌũĂϮϬϭϭ

DƵƐĞŽǀŝƌĂƐƚŽŶŵƵŝƐƟŽϭϭͬϬϰͬϮϬϬϵ͕ϭϮ͘Ϭϯ͘ϮϬϬϵ dĞŝǀĂƐ͕ŝũĂũĂdƵůŽŶĞŶ͕ŶŶƵϮϬϬϭ͘EŽŬŝĂŶŬƵůƩƵƵƌŝLJŵƉćͲ ƌŝƐƚƂŽŚũĞůŵĂ͘ůƵĞĞůůŝƐĞƚLJŵƉćƌŝƐƚƂũƵůŬĂŝƐƵƚϮϮϱ͘dĂŵƉĞƌĞ͗ WŝƌŬĂŶŵĂĂŶLJŵƉćƌŝƐƚƂŬĞƐŬƵƐ͘

<ĂƚƵƟůĂƐƚĂƚĂƌŬĂƐƚĞůƚĂǀŝƐƐĂŽůĞǀĂĂůƵĞĞŶŝŶƚĞŐƌŝƚĞĞƫ ;ĞŚĞLJƐ͕ ŬŽƐŬĞŵĂƩŽŵƵƵƐͿƌĂŬĞŶŶƵƐƚĞŶŵĂƐƐŽŝƩĞůƵƐƐĂ͕ƐŝũŽŝƩĞůƵƐƐĂũĂ ŵĂƚĞƌŝĂĂůĞŝƐƐĂƚĞŬĞǀćƚĂůƵĞĞƐƚĂĂƌǀŽŬŬĂĂŶ͘zŬƐŝƩćŝƐĞƚ͕ƌĂŬĞŶͲ ŶƵƐĂũĂŶŬŽŚĚĂƐƚĂƉŽŝŬŬĞĂǀĂƚƌĂƚŬĂŝƐƵƚĞŝǀćƚŽůĞŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵƚĞĞŶ ǀĂŝŬƵƩĂǀŝĂ͘WƵƵͲZĂŬƐŝůĂŶĂƌŬŬŝƚĞŚƚŽŶŝŶĞŶĂƌǀŽƐLJŶƚLJLJLJŚƚĞŶćŝͲ ƐĞŶćƐćŝůLJŶĞĞƐƚćĂůƵĞŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵĚĞƐƚĂ͕ĞŝŶŝŝŶŬććŶLJŬƐŝƩćŝƐŝƐƚć ƌĂŬĞŶŶƵŬƐŝƐƚĂ͘ůƵĞĞŶƐŽƐŝŽĞŬŽŶŽŵŝŶĞŶŵĞƚĂŵŽƌĨŽŽƐŝƚLJƂǀćͲ ĞŶĂƐƵŝŶĂůƵĞĞƐƚĂƐƵŽƐŝƚƵŬƐŝ͕ĂƌǀŽƉĞƌƵƐƚĂůƚĂĂŶƐĂŵĂŶŚĞŶŬŝƐƚĞŶ ĂƐƵŬŬĂŝƩĞŶŬĂƵƉƵŶŬŝĂůƵĞĞŬƐŝĞŝŽůĞŵƵƵƩĂŶƵƚĂůƵĞĞŶĂƵƚĞŶƚͲ ƟƐƵƵƩĂ͘

ZĂŬĞŶŶƵƐŬĂŶƚĂŽŶƌĂŬĞŶŶĞƩƵƉććĂƐŝĂƐƐĂϭϵϯϬͲϭϵϰϬͲůƵǀƵŝůͲ ůĂ͕ƉƵƵŬĂƵƉƵŶŐŝŬƐŝƐƵŚƚĞĞůůŝƐĞŶŵLJƂŚććŶ͘^ĞŬćĂůŬƵƉĞƌćŝŶĞŶ ĂƐĞŵĂŬĂĂǀĂĞƩćƌĂŬĞŶŶƵƐƚĞŶƵůŬŽĂƐƵŽǀĂƚĂůƵĞĞŶũƵůŬŝƐŝƐƐĂ ŬĂƚƵŶćŬLJŵŝƐƐćƐćŝůLJŶĞĞƚŚLJǀŝŶ͘dćŚćŶĂůƵĞĞŶĂƐƵŬĂƐLJŚƚĞŝƐƂůůć ŽŶƐĞůǀćƐƟĂŝƐƟƩĂǀĂƚĂŚƚŽƟůĂ͘

Tehtaankatu: puisto ja hypermarkettien takapihat

Market-alue

MARKET-ALUE

ůƵĞƩĂŵƵŽǀĂĂǀĂƚŚŝƐƚŽƌŝĂůůŝƐĞƚĞůĞŵĞŶƟƚŬƵƚĞŶƟĞƐͲ ƚƂ͕ƉĞůƚŽũĞŶƐŝũĂŝŶƟ͕ƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶƐƵŚĚĞŵĂŝƐĞŵĂĂŶ ũĂƌĂŬĞŶŶƵƐƚĞŶƉĞƌŝŶƚĞŝŶĞŶƐŝũŽŝƚƵƐƉŝŚĂƉŝŝƌŝƐƐćŽǀĂƚ ƐćŝůLJŶĞĞƚƚĂŝƐĞůŬĞćƐƟŚĂǀĂŝƩĂǀŝƐƐĂ͘

-

ŶĂŝƐƵƵƐŽŶŚĂƌǀŝŶĂŝŶĞŶũĂŚLJǀćĂŝŬĂŶƐĂĞĚƵƐƚĂũĂ͘dĂůŽƵĚĞůůŝͲ ƐĞůƚĂŬćLJƩƂĂƌǀŽůƚĂĂŶƐĞŽŶŬƵŝƚĞŶŬŝŶŽůĞŵĂƚŽŶ͕ũĂƐĞŶǀƵŽŬƐŝ KƵůƵŶŬĂƵƉƵŶŬŝŽŶƉććƩćŶLJƚƵƵĚŝƐƚĂĂŬŽŬŽĂůƵĞĞŶ͘

Näkymä Puutrarhakadulle Tehtaankadulta päin

<ćLJƩƂƚĂƌŬŽŝƚƵƐŬćLJƚćŶŶƂƐƐćŬĂŝŬŝƐƐĂƌĂŬĞŶŶƵŬƐŝƐƐĂŽŶŽůůƵƚ ƐĂŵĂ͕ƵƐĞĂŵŵĂŶŚƵŽŶĞŝƐƚŽŶĂƐƵŝŶƌĂŬĞŶŶƵƐ͘ůƵĞƩĂŚĂͲ ǀĂŝŶŶŽŝƚĂĞƐƐĂƚƵůĞĞLJůůćƚLJŬƐĞŶć͕ĞƩćĂƐĞŵĂŬĂĂǀĂƐƐĂƐĞŽŶ ĞĚĞůůĞĞŶĂƐƵŝŶŬĞƌƌŽƐƚĂůŽũĞŶŬŽƌƩĞůŝĂůƵĞƩĂ͘ZĂŬĞŶŶƵŬƐĞƚŽǀĂƚ ƐćŝůLJŶĞĞƚĂůŬƵƉĞƌćŝƐĞƐƐćŬćLJƩƂƚĂƌŬŽŝƚƵŬƐĞƐƐĂĂŶ͕ũĂŶĞŽǀĂƚ ƐƵƵƌĞůƚĂŽƐĂůƚĂĂŶĞĚĞůůĞĞŶƵƐĞĂŵŵĂŶĂƐƵŶŶŽŶƌĂŬĞŶŶƵŬƐŝĂ͘ <ćLJƚĞƚLJƚŵĂƚĞƌŝĂĂůŝƚ͕ŬćLJƚćŶŶƂƐƐćƉƵƵ͕ŽǀĂƚĂůŬƵƉĞƌćŝƐĞŶŬĂůͲ ƚĂŝƐŝĂũĂƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶĂũĂŶŬŽŚƚĂŶĂŬćLJƚƂƐƐćŽůůĞŝƚĂ͘ůƵĞĞŶ ƉŝĞŶƚĂůŽŝƐƚĂϮϯŽŶƐƵƵŶŶŝƚĞůůƵƚƌĂŬĞŶŶƵƐŵĞƐƚĂƌŝ<LJƂƐƟ<ƵŶŶĂƐ͘

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

͟ZĂŬƐŝůĂŶŵĂƌŬĞƟƚ͟ŽǀĂƚLJŚƚćŬŽůŵĞĂŝŬĂĂǀƵŽŶŶĂϭϵϳϲƌĂŬĞŶͲ ŶĞƩƵĂŚLJƉĞƌŵĂƌŬĞƫ Ă͘DĂƐƐĂůƚĂĂŶũĂŵĂƚĞƌŝĂĂůŝůƵŽŶƚĞĞůƚĂĂŶ ƐĂŵĂŶŬĂůƚĂŝƐĞƚƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞƚLJŚĚŝƐƚLJŝǀćƚLJŚƚĞŝƐĞŶƉĂƌŬŬŝĂůƵĞĞŶ ĂǀƵůůĂŬŝŝŶƚĞćŬƐŝŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵĚĞŬƐŝ͘<ćLJƩƂƚĂƌŬŽŝƚƵƐũĂƚŽŝŵŝŶͲ ŶĂůůŝƐƵƵƐŽŶĂůƵĞĞůůĂƐćŝůLJŶLJƚƐĂŵĂŶĂ͘<ĂƵƉƉŽũĞŶLJůĞŝŶĞŶ ƵƵĚŝƐƚĂŵŝƐǀĂƵŚƟŚƵŽŵŝŽŝĚĞŶĂůƵĞŽŶƐćŝůLJŶLJƚLJůůćƩćǀćŶĂůŬƵͲ ƉĞƌćŝƐĞŶć͕ǀĂŝŬŬĂƌĂŬĞŶŶƵƐƚĞŶŝůŵĞƩćŽŶƵƵĚŝƐƚĞƩƵǀŽŝŵĂŬͲ ŬĂĂƐƟ͘ZĂŬĞŶŶƵƐƚĞŶũƵůŬŝƐŝǀƵũĞŶŵLJLJŵćůćŬŽŶƐĞƉƚƵĂĂůŝƐĞƐƐĂ ĞǀŽůƵƵƟŽƐƐĂĂƵƚĞŶƫ ƐƵƵĚĞůůĞƚĂŝŝŶƚĞŐƌŝƚĞĞƟůůĞĞŝŽůĞĂŶŶĞƩƵ ŵŝƚććŶĂƌǀŽĂ͘ZĂŬĞŶŶƵƐĂũĂůůĞƚLJLJƉŝůůŝŶĞŶƚƵŶŶĞůŵĂŽŶƉĂƌĞŵͲ ŵŝŶĂŝƐƟƩĂǀŝƐƐĂƌĂŬĞŶŶƵƐƚĞŶƚĂŬĂũƵůŬŝƐŝǀƵũĞŶ͕ƐŝŝƐůĂƐƚĂƵƐƐŝůƚŽͲ ũĞŶƉƵŽůĞůůĂ͕^ŝĞůůćŵLJƂƐƌĂŬĞŶŶƵƐŚŝƐƚŽƌŝĂůůŝŶĞŶLJŚƚĞŶćŝƐLJLJƐŽŶ ƉĂƌĞŵŵŝŶŶćŚƚćǀŝƐƐć͘dćŵćŶĂůƵĞĞŶũĂWƵƵͲZĂŬƐŝůĂŶĂůƵĞŝĚĞŶ ƌĂũĂĂŵŝŶĞŶůĞǀĞćůůćƉƵŝƐƚŽĂůƵĞĞůůĂŽŶĞĚĞůůĞĞŶĂůŬƵƉĞƌćŝƐĞŶ ĂƐĞŵĂŬĂĂǀĂŶŵƵŬĂŝŶĞŶ͘

Teuvo Pakkalan kadun puutaloja

zŬƐŝƩćŝƐŝŶćŬĂƵƉƉŽŝŶĂŶćŝŶǀĂŶŚĂƚŚLJƉĞƌŵĂƌŬĞƟƚĂůŬĂǀĂƚŽůůĂ ŚĂƌǀŝŶĂŝƐŝĂ͕ũĂŬŽůŵĞŶŬĂƵƉĂŶŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵƚĞŶĂ^ƵŽŵĞƐƐĂũŽ ĂŝŶƵƚůĂĂƚƵŝŶĞŶ͘ϭϵϳϬͲůƵǀƵŶŬĂƵƉĂůůŝŶĞŶƚƵŶŶĞůŵĂǀćůŝƩLJLJƚćƐƚć Oulun Ammattikorkeakoulu Teuvo Pakkalan kadulla ŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵĚĞƐƚĂĞĚĞůůĞĞŶ͘dćŵćĂůƵĞŬĞƌƚŽŽŵLJƂƐĂƌǀŽƩĂŵŝƐͲ ƚLJƂŶŬŽŵƉůĞŬƐŝƐƵƵĚĞƐƚĂ͘,ŝƐƚŽƌŝĂůůŝƐĞƐƟƚćŵćƌĂŬĞŶŶƵƐŬŽŬŽͲ

JARI MAUKONEN

123


Teuvo Pakkalan katu 2

Teuvo Pakkalan katu 4

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija

33/263 1939 Kyösti Kunnas 2 Asuinrakennus, 5 asuntoa

Kerrosluku Käyttötarkoitus

33/262 1989 Arkkitehtitoimisto Ilpo Väisänen 2 Asuinrakennus, 3 asuntoa

Materiaalit Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Puu Vaakalautaverhous, keltainen Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, punainen

Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Puu Vaakalautaverhous, vaal. sininen Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, harmaa

Kyösti Kunnaksen alkuperäiset -39 viiden asunnon talon pohjapiirrokset.

Muutostyöt 2007

Uudempi 90-luvulla rakennettu asuintalo on suunniteltu samaan kuorimuotoon Kyösti Kunnaksen -39 suunnitelmien pohjalta.

Parven lisäys nelosasuntoon

Teuvo Pakkalan kadun ja Tehtaankadun kulmaan sijoittuva tontti aloittaa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, lähes samanlaisten puutalojen sarjan.

Muista taloista kyseinen rakennus erottuu jopa räikeän turkoosiin vivahtavalla julkisivuvärityksellään sekä uutuudesta johtuvana patinan puutteena.

Kuoreltaan asuintalo piharakennuksineen on säilynyt hyvin alkuperäisenä. Sisäänkäynnit talon viiteen asuntoon tapahtuu sisäpihan puolelta. Kyösti Kunnaksen alkuperäiset julkisivu- ja pohjapiirrokset.

124

Nykyisen kolmen asunnon talon pohjapiirrokset.

LAURA METSI


Teuvo Pakkalan katu 6 Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

33/261 1939 Kyösti Kunnas 2 Asuinrakennus, 3 asuntoa

Teuvo Pakkalan katu 8 Katujulkisivultaan muuttumattomana säilynyt, pihajulkisivulla huomaa katonkorotuksen, jonka yhteydessä konesaumattu pelti vaihtui huopakatteeseen.

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

33/260 1940 Kyösti Kunnas 2 Asuinrakennus, 5 asuntoa

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Hirsi Vaakalautaverhous, keltainen Betoni Puuikkuna, valkoinen Kolmiorima huopakate, punainen

Puu Vaakalautaverhous, vaal. vihreä Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, punainen

Kyösti Kunnaksen alkuperäinen -40 leikkauspiirros.

Kyösti Kunnaksen alkuperäinen pihajulkisivu -39 piirroksista.

Muutostyöt 1945 1992

2003 2015

Muutostyöt Lisähuoneen rakentaminen Kylmien ullakkotilojen käyttöönotto, kevyiden sisäänkäyntikatosten lisäys, piharakennuksen peruskorjaus Vesikaton korotus Katosten muutos kuisteiksi

1945 2001

2012

Pihajulkisivu 2003 piirroksissa.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Lisähuone ullakolle C asunnon kellarin käyttöönotto, sisätila muutoksia, ulko-oven kattaminen Ullakon lisälämmöneristys

Kuoreltaan ja asuntojaottelultaan rakennus on säilynyt lähes muuttumattomana. Erikoisuutena talossa arkkitehtiopiskelijoiden suunnittelema pihapuolen kevyt katosrakenne. LAURAMETSI

Pihan puolen lasitettu katos 2001 piirroksista.

125


Teuvo Pakkalan katu 10 Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

33/259 1939 J. W. Miesmaa 2 Asuintalo, 6 asuntoa

Teuvo Pakkalan katu 12 Kyseinen rakennus on ajan saatossa kokenut useita muutoksia, vaikka kadun puolelta sitä ei huomaa. Ensimmäinen laajennus piirrettiin jo vuonna 40, jolloin rakennus laajeni pihan puolelle kokonaisen asunnon verran L-muotoiseksi massaksi.

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

2007 2010

126

33/258 1939 Kyösti Kunnas 2 Asuinrakennus, 2 asuntoa

Neljän asunnon rakennuksesta paritaloksi muutettu rakennus ei kuoreltaan ole pohjoispuolelta muuttunut juuri lainkaan, Eteläpuolella on rakennusta laajennettu kuistilla ja porraskatoksella.

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Puu Vaakalautaverhous, sin. harmaa Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, punainen Alkuperäinen pihajulkisivu ennen laajennuksia J. W. Miesmaan - 39 piirroksista.

Muutostyöt 1940 1945 1965 2001

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

Lisäasunto sisäpihan puolelle Ullakohuoneistot Sisätila muutoksia Huoneistojen välisten seinien osastointi Katon korotus, julkisivujen värinvaihdos (ennen valkoinen) Piharakennuksen laajennus ja lämmöneristäminen

Alkuperäinen pihajulkisivu Kyösti Kunnaksen piirroksista.

Muutostyöt 2002 2003 2007 2011 2012

Eteläpäädyn julkisivu -97 piirroksissa.

Hirsi Vaakalautaverhous, keltainen Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, punainen

Piharakennuksen laajennus autokatokseksi Kuistiin uudet märkätilat, parven laajennus Ullakon eristäminen, porrasmuutos Kuisti-laajennus Pihalle uusi autokatos, kellariin johtava porraskatos

Nykyinen pihajulkisivu 2003 piirroksista.

LAURA METSI


Teuvo Pakkalan katu 14

Teuvo Pakkalan katu 16

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

33/257 1941 Kyösti Kunnas 2 Asuintalo, 12 asuntoa

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Materiaalit Puu Vaakalautaverhous, keltainen Betoni Puuikkuna, valkoinen Huopakate, punainen

Alkuperäinen leikkauspiirros Kyösti Kunnaksen -41 piirroksista.

Muutostyöt 1986

34/279 1953 Martti Heikura 2 Asuintalo, 8 asuntoa

Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Puu Vaakalautaverhous, keltainen Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, punainen

Alkuperäinen 1. ja 2. kerroksen pohja Martti Heikuran -53 piirroksista.

Muutostyöt Julkisivujen uudelleen maalaus

2008

Sisätila muutoksia

Teuvo Pakkalan kadun ja Puistikkokadun kulmaan sijoittuva rakennus on poikkeuksellisesti L-mallinen rakennusmassa, rajaten pihan kaduista.

Erikoista rakennuksessa on päätyjulkisivun sijoittuminen Teuvo Pakkalan kadulle päin, jolloin pitkä julkisivu rajaa sisäpihan Puistikkokadusta.

Rakennus on säilynyt tiloiltaan ja julkisivuiltaan alkuperäisen veroisena.

Rakennus on säilynyt niin julkisivuiltaan kuin tiloiltaan, muutamia tilapäivityksiä lukuunottamatta, hyvin alkuperäisinä.

Alkuperäinen pohjapiirros Kyösti Kunnaksen -41 piirroksista.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURAMETSI

Alkuperäinen julkisivupiirros Martti Heikuran -53 piirroksista.

127


Teuvo Pakkalan katu 18

Teuvo Pakkalan katu 20

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

34/278 1939 Pekka Kainulainen 2 Asuinrakennus, 5 asuntoa

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Materiaalit Hirsi Vaakalautaverhous, keltainen Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, vihreä

Alkuperäinen vain osittain toteutunut pihajulkisivu suunnitelma Pekka Kainulaisen -39 piirroksista.

Muutostyöt 1954 1988 1995 2010 2013

Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Puu Vaakalautaverhous, vaal. vihreä Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, vanha kupari

Alkuperäinen pihajulkisivu Kyösti Kunnaksen -39 piirroksista.

Muutostyöt Katon korotus Julkisivun värinmuutos Porrasmuutos Kellarin märkätilojen uusiminen Uusi piharakennus

Viiden asunnon asuinrakennukseen suunniteltiin -41 silloiselle Vainiokadulle avautuvaa liikehuonetta, sekä laajennusta pihanpuolelle. Kumpaakaan ei toteutettu.

128

34/277 1939 Kyösti Kunnas 2 Asuinrakennus, 2 asuntoa

1960 2003

Autokatos sisäpihalle Peruskorjaus, muutos paritaloksi

Alunperin neljän asunnon talo muutettiin peruskorjauksen myötä paritaloksi, jonka yhteydessä myös piharakennukset vaihdettiin symmetrisesti sommiteltuihin autokatoksiin. Pihajulkisivu katonkorotuksen jälkeen -54 piirroksista

Nykyinen pihajulkisivu 2003 piirroksista.

Ulkuoreltaan talo on säilynyt melko muuttumattomana.

LAURA METSI


Teuvo Pakkalan katu 22

Teuvo Pakkalan katu 24

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

34/276 1939 Arvo Koskipaasi 1 Asuinrakennus, 1 asunto

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Materiaalit Hirsi Vaakalautaverhous, keltainen Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, ruskea

Alkuperäinen pihajulkisivu Arvo Koskipaaden -39 piirroksissa.

Muutostyöt 1979

34/1 1939 Kyösti Kunnas 2 Asuinrakennus, 3 asuntoa

Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Vesikate

Puu Vaakalautaverhous, vaal. harmaa Betoni Puuikkuna, valkoinen Saumattu peltikate, harmaa

Alkuperäinen pohjapiirros Kyösti Kunnaksen -39 piiroksista.

Muutostyöt Piharakennukseen saunatilat

Alkuperäiset julkisivupiirokset Arvo Koskipaaden -39 piirroksista.

2007 2013

Historian hämärissä ennen 80-lukua kyseinen 5 asunnon asuintotalo on muutettu omakotitaloksi. Ovimuutoksia ja listoja lukuunottamatta talo on kuoreltaan säilynyt piirustusten mukaisina.

Peruskorjaus, lasitettu kuisti, uudet piharakennukset Peruskorjaus

Teuvo Pakkalan kadun viimeinen puutalo, tosin rakennusajankohtana katu olisi jatkunut asemakaavan mukaan vielä muutamalla talolla. Toteuttamattoman laajennuksen pohjasuunnitelma vuodelta -52.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURAMETSI

129


Oulun Energia -areena, Teuvo Pakkalan katu 11

Raksilan Harjoitusjäähalli

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

5/1 1975 Uki Arkkitehdit 1 Jäähalli

5/1 2008 Uki Arkkitehdit 1 Harjoitusjäähalli

Materiaalit Alkuperäinen Matti Heikkisen perspektiiviluonnos -74 piirroksista.

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Ovet Vesikate

130

Julkisivut

Muutostyöt Teräs Vaakasuuntainen terösohutlevy, väri hopea Betoni, harmaa MetalliproÀili-ikkuna, anodisoitu alumiini, tumman harmaa Anodisoitu alumiini, tumman harmaa Bitumikermikate, harmaa

1976 1988 1994 1997 1999 2000 2006 2008

Sosiaalitilojen muutoksia Korjaus ja laajennus Kahvion sisustus Monitoimiaukio ja porttirakennukset Sosiaalitilojen muutoksia Lehdistötilat Sosiaalitilojen perusparannus Peruskorjaus

Sokkeli Ikkunat Ovet Vesikate

Paroc-elementti, tumma hopea, aaltoproÀloitu pelti, hopea Betoni Alumiini, siniharmaa Alumiini, siniharmaa Bitumikermikate, harmaa

Muutostyöt 2009

Huoltopihan katos vanhan ja uuden jäähallin välille

Teuvo Pakkalan katu jakaa Puu-Raksilan ja julkiet rakennukset, joihin kuuluvat myös Raksilan jäähallit. Jäähalli on vedetty kauaksi sisään katulinjasta ja on näin niin sijoittelullaan kuin toiminnaltaan osa Raksilan urheilukeskusta.

LAURA METSI


Oulun palvelualan opisto, Teuvo Pakkalan katu 15 Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Käyttötarkoitus Kerrosluku

4/1 1959 Erik Lindroos Koulurakennus 2

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Ovet Vesikate

Betoni Punatiili, valkoinen rappaus Betoni Alumiini-ikkunat, valkoinen ja graÀitn harmaa Alumiiniovet, graÀitin harmaa Sinkitty proÀilipelti

Teuvo Pakkalan kadun koulurakennusten kokonaisuuten kuuluva Oulun palvelualan opisto aloitti tomintansa talouskouluna.

Julkisivujen yhtäläiset materiaalit, punatiili ja valkoinen rappaus, yhdistävät vanhan ja uuden osan.Yhdistävä tekijä on myös toisen kerroksen yhtenäinen ikkunalinja.

Koulutustominnan kasvettua alunperin yhdestä rakennusmassasta koostuva rakennus sai uuden laajennusosan, joka valmistui vuonna 2008.Vanha pulpettikattoinen osa ja uusi tasakattoinen muodostavat nyt L-muotoisen rakennusmassan, rajaten sisäpihan Teuvo Pakkalan kadusta ja jäähallin parkkipaikasta.

Vanhan osan julkisivut ovat säilyneet muuttumattomina ja niistä erottuva patina erottaa vanhan ja uuden osan toisistaan. Korkeampana ja hohdokkaampana massana ja uuden sisäänkäynnin myötä koulun uusi osa vie huomion vanhalta osalta, jättäen siitä lisäsiipimäisen vaikutelman.

Muutostyöt 1995 2006

Saneeraus Perusparannus ja laajennus, arkkitehtitomisto Martti Karsikas

Alkuperäinen julkisivupiirros Erik Lindroosin - 59 piirroksista.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURAMETSI

131


Teuvo Pakkalan koulu, Teuvo Pakkalan katu 17 Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

3/1 1951 Martti Heikura 3 Koulurakennus

Teuvo Pakkalan koulu, joka tekovaiheessa tunnettiin nimellä Karjasillan kansakoulu, on Puistikkokadun päätteenä toimiva julkinen rakennus. Koulu lasketaan mukaan Museoviraston Valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluvaan Raksilan puutaloalueeseen.

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Ovet Vesikate

Tiili Keltainen rappaus, punatiili detaljit Betoni Alumiini, punainen Alumiini, punainen Puu, punainen Tiilikate

Muutostyöt 1976 1981-83 1995 2003 2005

132

Terveydenhoitotilojen muutoksia Perusparannus Koneellinen ilmanvaihto, luokkiin uudet komerot ja lavuaarit Pihan ja kellarin muutos Pohjaviemärien uusiminen

Rakennus muodostuu kahdesta isommasta massasta sekä niitä yhdistävästä porraskuilusta. Kaksi L-muotoon asteletua massaa rajaavat sisäpihan etelänpuolelle. Pienempään massaan sijoittuu koulun voimistelu- ja juhlasali pukuhuoneineen, suurempaan luokat, ruokala ja opettajien huone. Alkuperäinen julkisivupiirros Martti Heikuran - 47 piirroksista.

Naapurikouluista Teuvo Pakkalan koulu erottuu pirteän keltaisella rappauksellaan, sekä yksityiskohdillaan.Yhdistäviä tekijöitä viereisiin rakennuksiin ovat massojen sommittelu sekä tiilen käyttö julkisivumateriaalina. Koulu on alkuperäisiltä osilta hyvin säilynyt.

LAURA METSI


Oulun ammattikorkeakoulu, Teuvo Pakkalan kadun kampus Teuvo Pakkalan katu 19 Kortteli/tontti Rakennusvuosi Suunnittelija Kerrosluku Käyttötarkoitus

2/3 1956 Sirkka ja Aarne Piirainen 3 Koulurakennus

Materiaalit Runko Julkisivut Sokkeli Ikkunat Ovet Vesikate

Betoni Rappaus, vaaleanharmaa Puhtaaksimuurattu tiili, punainen Betoni, harmaa Puuikkuna, valkoinen Teräsikkuna, vaaleanharmaa Teräsovi, harmaa Puuovi, vaaleanharmaa Saumattu peltikate, punainen Alkuperäinen julkisivupiirustus Aarne Piiraisen - 56 piirroksista.

Muutostyöt 1984 2006 2007 2012

Peruskorjaus ja laajennus, arkkitehtitoimisto Laatio Oy. Peruskorjaus Ulkovaipan peruskorjaus Muutos suuropetustiloiksi

Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan kadun kampuksen, muilta nimiltään Merikosken yhteislyseo sekä Oulun normaalilyseo, on Pohjois-Pohjanmaan liitto arvottanut maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kainuuntieltä saavuttaessa koulu toimii maamerkkinä kaupunkiin saavuttaessa.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Massoittelullaan rakennus jatkaa L-muotoisten koulurakennusten sarjaa. Rakennuksen alkuperäiset osat muodostuvat kolmesta nitkahtelevasta massasta. 80-luvun uudisosa toimii itäpuolella massojen jatkeena., kuitenkaan yrittämättä sulautua alkuperäiseen.

LAURAMETSI

Alkuperäisen osan julkisivuissa 2007 uusittu rappaus kiiltelee uutuuttaan, tiilipinnoissa patina on säilynyt. Tilaohjelmiltaan rakennus on kokenut muutoksia koulunkäynnin muutosten myötä.

133


Kuva 1. Oulun Palvelualan opisto, alkuperäinen osa kadun puolelta. Kuva: Laura Metsi 2017

Kuva 2.Teuvo Pakkalan koulu, katujulkisivu ja Puistikkokadun pääte. Kuva: Laura Metsi 2017

Kuva 3. Entinen Oulun normaalilyseo, kadunpuoleinen julkisivu. Kuva: Laura Metsi 2017

ARVOTTAMINEN — Koulurakennukset Teuvo Pakkalan kadun itäpuolta hallitsee kolmen koulurakennuksen rintama, jotka tilallisesti rajaavat Raksilan puutalo-alueen ja urheilukeskuksen toisistaan. Seuraavassa tekstissä pohditaan näiden kolmen rakennuksen arvottamista.

Arvottamiskriteerit Arvottamisen pohjana on käytetty Oulun modernin ruutukaavakeskustan 2016 inventoinnin listaamia kriteerejä, jotka on muokattu paikalliseen tarkastelunäkökulmaan sopiviksi Museoviraston kriteerien pohjalta.

Oulun Palvelualan opisto • • • •

Teuvo Pakkalan koulu

Tyypillisyys Alkuperäisyys Kerroksisuus Liittyminen ympäristöön

• • • •

Talouskouluna aloittanut Oulun palvelualan opiston alkuperäinen osa rakennettiin vuonna 1960 ja on 50-luvun lopulle tyypillisesti pulpettikattoinen matalarakenteinen, horisontaalisuutta korostava koulurakennus. Julkisivumateriaalit ovat 50-luvulle tyypillisesti rappausta ja puhdasta tiilipintaa, jotka ovat patinoituneet ajan myötä kyseisessä rakennuksessa. Erikoista koulurakennuksessa oli sen yksisiipisyys, jota on kuitenkin täydennetty 2008 valmistuneella lisäosalla 50-luvulle tyypillisempään monisiipiseen muotoon. Uusi osa erottuu vanhasta uutuuttaan hohkaavilla julkisivuilla ja nykyaikaisemmilla aukotuksilla. Tehtaankadulta saavuttaessa koulurakennus aloittaa koulurakennusten sarjan, jotka toimivat päätteenä ja rajana Raksilan puutaloille. Uusi osa myös tilallisesti rajaa jäähallin avaran parkkipaikka kentän koulualueista.

Rakennustaiteellinen merkitys Tyypillisyys Alkuperäisyys Identiteetti

Oulun silloisen kaupunginarkkitehdin Martti Heikuran suunnittelema kansakoulurakennus valmistui vuonna 1950 ja on ensimmäinen sotien jälkeen rakennettu koulurakennus Oulussa. Heikuran kädenjälki näkyy runsaasti Oulussa, sillä useat kaupungin 50-luvun koulurakennuksista ovat hänen suunnittelemiaan. Tilaohjelmaltaan ja massoittelultaan rakennus on tyypillinen 50-luvun koulu. Suurempaan siipeen sijoittuvat luokkahuoneiden rivistot keskikäytävän ympärille, pienemmässä siivessa sijaitsee juhlasali.

Entinen Oulun normaalilyseo • • • •

Tyypillisyys Autenttisuus Kerroksisuus Liittyminen ympäristöön

Tällä hetkellä Oulun ammattikorkeakoulun tiloina toimiva 1958 valmistunut rakennus on tilaohjelmaltaan, massoittelultaan ja materiaaleiltaan tyypillinen 50-luvun koulurakennus. Vuoden 2007 julkisivujen korjauksen myötä vaaleanharmaa rappaus on kuin uuden veroinen. Tiilipinnoissa patina on säilytetty.

Koulurakennus on säilynyt ikkunoita lukuunottamatta alkuperäisessä kunnossa.

Koulurakennuksen jatkeeksi tehtiin 80-luvulla lisäosa, joka jatkaa porrastettujen siivekkeiden linjaa, kuitenkaan yrittämättä sulautua alkuperäiseen osaan. Alkuperäisessä osassa on vanhoja luokkatiloja koulunkäynnin muutosten myötä muokattu suuropetustiloiksi.

Puistikkokadun näyttävänä päätteenä toimivan koulu paikka löytyy jo vuoden 1924 asemakaavasta, silloin vielä määrittelemättömänä julkisena rakennuksena, ja on siten merkittävä osa Puu-Raksilan identiteettiä.

Teuvo Pakkalan kadun viimeisenä rakennuksena koulu päättää koulurakennusten sarjan ja toimii Puu-Raksilaa suojaavana vallina. Kainuuntieltä keskustaan saavuttaessa on koulu myös merkittävä maamerkki.

Viitteet Kuva 4. Ilmakuva Raksilan koulurakennuksista. Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2012.

134

Oulun moderni ruutukaavakeskusta- Modernin rakennuskannan inventointi 2016. Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2016. s.59 Kansakoulusta peruskouluun - koulurakennuksia kolmelta vuosikymmeneltä. Museoviraston Rakennettu hyvinvointi –teemahanke [http:// www.koulurakennus.À/1950-luvun-koulu/arkkitehtuuri] viitattu 4.12.2017 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. RKY 2009. Museoviraston inventointi; Raksilan puutaloalue [http://www.rky.À/ read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5105] viitattu 4.12.2017

LAURA METSI


RYHMÄ IV Liikenne, pysäköinti, jätehuolto, valaistus, aidat, julkisen tilan rakenteet, puusto ja kasvillisuus, rakennetut puistot, tilan rakenne, pintamuodostus, tilan rajaukset, näkymät Iris Ammann, Svenja Dürr,Terenzi Chiara

Kuvat: Francesca Messeri, 2017


Kuva: Francesca Messeri, 2017

136

IRIS AMMANN | SVENJA DÃ&#x153;RR | CHIARA TERENZI


Access & Neighbourhood The neighbourhood of Raksila is delimited in the north by the street “Kajaanintie”, in the east by motorway “Pohjanitie”, in the south by the river and the street “Kainuuntie” and in the West by the railway lines. The residential buildings of Raksila are approximately located in the middle of these boundaries. To the west of this residential area is the train station of Oulu and the main bus station situated. The shopping area and the cemetery of Oulu are located in the north. On the eastern side is the sports district with Ice Arena, the indoor pool and baseball stadium situated. %HHMXMSREPP]XLI½VIHITEVXQIRXXLI3YPYLEPPMXLIIPIQIRXEV]WGLSSPXLI university of applied sciences and student residence “Välkkylä” are located in this area too.

A. | Access by Kajaanitntie

C. | Access by Ylioppilaantie

E. | Access by Kainuuntie

1. | Rautatieasema / Railway station

2. | Pikkukangas & Ropes Path

3. | Oikeus ja poliisitalo

4. | Raksilan Kauppakeskus / Shopping

5. | Oulun Hautausmaa / cementery

6. | Pikkukangas / Ropes Path

7. | Välkkylä / student residence

8. | Palolaitos / Fire Department

9. | Uimahalli / Indoor Pool

10. | Ouluhalli

11. | Outdoor Sports Facilities

12. | Areena Jäähalli / Ice Areana

13. | Oulun Palvelualan Opisto

14. | Teuvo Pakkalan Koulu

15. | Oulun ammattikorkeakoulu

16. | Pakkalan Kenttä

17. | Mustapekka stadium (Baseball)

18. | Park in Raksila

19. | River

20. | Madetojan Musiikkilukio & Libary

B. | Access by Teuvo Pakkalankatu

D. | Access by Teuvo Pakkalankatu

F. | Access by Asematunn

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

137


5 A

3 1 B

F 4 6 2

7 Teh

taa

nk atu

C 9

18 E

Ee mi np uis to

8

11

3ULYDWH 3XEOLF

12 10

Teu vo Pak kal ank atu

Pu isti kko kat u

Ka rja kat u

Pu uta rha kat u

Ra tak a

tu

Syr j

äka tu

To pin pu isto

Pu isti kko

kat u

14 16 17 Ka

inu

15

unt

ie

19

D

20

N

Plan of the neighbourhood of Raskila, scale 1:4000

138

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


Topography

Teh

rha kat u uta Pu isti kko

Legend

Ka rja kat u

Pu

atu tak Ra

Pu isti kko kat u

Ee mi np uis to

Private Public Semi - Public

taa nk at u

Syr jäk atu

To pin pu isto

kat u

Teu vo Pak kal a nk atu

8LIRIMKLFSYVLSSHSJ6EOWMPEMWJEMVP]¾EXERHXLIVIEVIRSKVIEXIPIZEtions. However, the sections show very good the different ways how the private space transfers to the public space. The size and the arrangement of the pedestrian walkways, the greenery and the streets are in all streets slightly different. It also appears in the sections that the relationship between the building and backyard space is always in the same relation. The large apartment buildings have a big and open backyard in contrast to the smaller family houses, which have smaller and overgrown gardens.

Ka

inu unt ie

N

Plan of Raksila with cut marks, scale 1:4000

Section 1: Raksila, scale 1:1000

Section 2: Raksila, scale 1:1000

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

139


140

Detailed Section Ratakatu, scale 1:500

Detailed Section Syrjäkatu, scale 1:500

Detailed Section Puutarhakatu, scale 1:500

Detailed Section Karjakatu, scale 1:500

Detailed Section Teuvo Pakkalankatu, scale 1:500

Detailed Section Puistikkokatu, scale 1:500

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


Overview

Teh

To p

inp

taa

uis

nk

atu

u kat kat

u

isti

kko

kat

u

Teu

to

nk

Pu

uis

ala

np

akk

mi

vo P

Ee

atu

Ka

rja

kat

u

kko

rha

isti

uta

Pu

Pu

Ra

tak

atu

Syr

jäk

atu

to

Ka

inu

unt

ie

N

Situation Plan of Raksila with position indications, scale 1:4000

1. | Puistikkokatu

2. | Puistikkokatu

3. | Puistikkokatu

4. | Puistikkokatu

5. | Puistikkokatu

6. | Puistikkokatu

7. | Puistikkokatu

8. | Puistikkokatu

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

141


9. | Ratakatu

10. | Ratakatu

11. | Syrjäkatu

12. | Syrjäkatu

13. | Puutarhakatu

14. | Puutarhakatu

15. | Karjakatu

16. | Karjakatu

17. | Teuvo Pakkalankatu

18. | Teuvo Pakkalankatu

19. | Teuvo Pakkalankatu

20. | Kainuuntie

21. | Kainuuntie

22. | Kainuuntie

23. | Tehtaankatu

24. | Tehtaankatu

142

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


8VEJ½G 7XVIIXWERHXVEJ½GXS6EOWMPE

Ee mi np uis to

Ka rja kat u

8LIQEMRXVEJ½GNEQWLS[WMRXLIGSRRIGXMSRSJXLIGMX]SJ3YPYERHXLI motorway. On the weekdays, the Kainuuntie is burdened in both directions around 4.00 pm. Kajaanintie is burdened to the direction of the motorway around 8.00 am and 12.00 pm and in both directions around TQEW[IPP6EXEOEXYERH8IYZS4EOOEPEROEXYWLS[XLIQSWXXVEJ½G density at 8.00 am, 12.00 pm, 4.00 pm and 8.00 am, less at 10.00 pm. At XLI[IIOIRHXLIQEMRXVEJ½GHIRWMX]MWEVSYRHTQTQ TQERHTQ%PPJSYVWXVIIXWHMWTPE]WXSTERHKSXVEJ½GEXXLIWIWTIGM½GXMQIW)WTIGMEPP]XLIXVEJ½GNYRGXMSRWEX/EMRYYRXMI6EXEOEXYERH Kainuuntie / Teuvo Pakkalankatu is burdened to nearly all daytime.

Pu isti kko kat u

Pu

isti kko kat u

Teu vo Pak kal ank atu

Both streets are frequently used from trucks to deliver the supermarkets in the north of Raksila and the intercity buses going to the Bus station in the east.

Teh taa nk a tu

Pu uta rha kat u

Ra tak atu

To pin pu isto

Syr jäk atu

The neighbourhood of Raksila is located between the motorway E8 and the rail tracks connected to both by the main street Kainuuntie in the WSYXLEW[IPPEWXLI/ENEERMRXMIMRXLIRSVXL-RFSXLWXVIIXWXLIXVEJ½GSJ each direction is led dual and detached by greenery. The Kainuuntie and Kajaanintie are connected by the two main access roads in Raksila, the Ratakatu in the west and the Teuvo Pakkalankatu in the east.

Ka inu unt ie

N

8VEJ½GGSRRIGXMSRXSXLIGMX]ERXLIQSXSV[E]WGEPI

Legend main road - high frequent secondary road - medium until light frequent

N

8VEJ½GGSRRIGXMSRXSXLIGMX]ERXLIQSXSV[E][MXLSYXWGEPI

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

143


7XVIIXWERHXVEJ½GMR6EOWMPE The neighbourhood itself has eight different streets. The bordering streets Ratakatu, Teuvo Pakkalankatu, Kainuuntie and Thetaankatu. Parallel to Ratakatu and Teuvo Pakkalankatu and stretched between Kainuuntie and 8ILXEEROEXY[IGER½RH7]VNmOEXY4YYXEVLEOEXYYRH/EVNEOEXY7XVIXGLIH FIX[IIR6EXEOEXYERH8IYZS4EOOEPEROEXY[IGER½RH4YMWXMOOSOEXY

4 Teh taa nk at

nk

atu

-REPPWXVIIXWMRWMHISJ6EOWMPEXLIXVEJ½GMWQSWXP]JVIIVYRRMRK Teu vo P ak ka l a

Pu isti kko kat u

1 2

Ka inu unt ie

3

N

8VEJ½GGSRRIGXMSRMR6EOWMPEWGEPI

144

In the neighbourhood, the residents can reach their homes in different ways. Living in Ratakatu or Teuvo Pakkalankatu the residents can reach the streets from Kainuuntie and Kajaanintie. Residents from Syrjäkatu can reach their homes straight from Kainuuntie. Residents in Puutarhakatu and Karjakatu have to drive via Ratakatu or Teuvo Pakkalankatu to Tehtaankatu or Puistikkokatu to reach their homes. Both streets can’t be reached straight from Kainuuntie by car, only by pedestrians and bikes. For cars, Puistikkokatu is separated with a green area between Syrjäkatu and Puutarhakatu.

Ka rja kat u

Pu uta rha kat u

Pu isti kko kat u

Ee mi np uis to

1. Crossroad Ratakatu / Kainuuntie

u

Syr jäk atu

Ra tak atu

To pin pu isto

8VEJ½G/EMRYYRXMI

3. Crossroad Kainuuntie / Teuvo Pakkalankatu

4. Crossroad Ratakatu / Teuvo Pakkalankatu

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


Bikes and pedestrian Pedestrians and cyclist can reach their home in Raksila from all streets and between Ratakatu and Syrjäkatu there are even two additional connections.

1

The main streets Kainuuntie, Ratakatu, Teuvo Pakkalankatu and Tehtaankatu, as well as Puistikkokatu and Syrjäkatu, have additional pedestrian ways on both sides, next to the lane. Detached trough trees and greenery.

Teh

To pin pu isto

taa nk atu

4

Ee mi np uis to

Ka rja kat u

Remarkable in Raksila are the crossings of the main streets. At Ratakatu / Kainuuntie, Ratakatu / Tehtaankatu and Tehtaankatu / Teuvo PakkalankaXYXLITIHIWXVMERWERHG]GPMWXGVSWWXLIWXVIIXWF]XVEJ½GPMKLXW;LMPIEX Kainuuntie / Teuvo Pakkalankatu the pedestrians have their own direct pedestrian way and the cyclist have to go by an underpass.

Pu isti kko kat u

Pu uta rha kat u

Ra

tak

atu

While Puutarhakatu and Karjakatu have no pedestrian ways. The pedestrian, cyclist and cars have to share one lane.

Syr

jäk atu

2

Teu vo Pa k kal ank atu

Pu isti kko kat u

Furthermore, all crossings of the bordering streets are signed with crosswalks which are missing inside of Raksila. Moreover, we can see in the public bicycle routes of the city of Oulu, that one of the main routes is going along the Kainuuntie and a secondary route along Puistikkokatu and Tehtaankatu.

3

Ka

inu

unt

ie

Legend Bikes and Pedestrian Pedestrian only

N

&MOIERH4IHIWXVMER[E]WWGEPI

1. Pedestrian way on both sides in Ratakatu.

2. Pedestrian way on one side in Syrjäkatu.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

3. No pedestrian way in Puutarhakatu.

4. Pedestrian way in Puistikkokatu.

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

145


Public transport

3

Raksila is located next to the train station as well as the intercity bus WXEXMSR*YVXLIVQSVI[IGER½RHHMJJIVIRXFYWWXSTWMRXLIFSVHIVMRK streets Ratakatu, Kainuuntie and Tehtaankatu. • Bus lines in Kainuuntie bus number:    XS.]PO]ROERKEWSV1IXIPMROERKEW 14 to Välivainio or Lintula 35 / 35K to Kiiminki or OSAO Kotkantie • Bus lines in Ratakatu: 2  XS6MXELEVNYSV1IXWSOERKEW 4 / 4A / 4N to Herukka or Iinatti 7 / 7N to Puolivälinkangas or Saarela   XS8IORSPSKMEO]PmSV%MVTSVX 10 to Koskela or Heikinharju &/  XS1EVXMRRMIQMSV37%3 23 / 23A / 23K to Ii, Haukipudas or Oulu 25 to Jokela, Haukipudas, Oulu or OSAO    XS3YPY7ERKMRWYY4mMZmVMRRI1YLSWSV  Pikkarala 51 to Oulu, Kempele or Haapamaa 53 / 53A / 53R to Oulu, Liminka or Lumijoki     XS8]VRmZm8YTSWSV3YPY 59S to Hailuoto or Oulu • Bus lines in Tehtaankatu: &   XS/IWOYWXESV1IHMTSPMW 3YPY,SWTMXEP

taa nk atu

Syr jäk atu

Teh

Pu uta rha kat u

Pu isti kko kat u

Ee mi np uis to

2 Ka rja kat u

Ra

tak

atu

To pin pu isto

Pu isti kko

Teu vo P ak ka l a

nk

atu

kat u

Ka

inu

unt

ie

1

Legend

Bus Stop N

Public transport, scale 1:4000

1. Bus stop in Kainuuntie

146

2. Bus stop in Teuvo Pakkalankatu

Train Station

3. Train Station in Ratakatu

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


Parking Public Parking 2

There are three main public parking plots. At the Supermarket, the ice VMROERHXLIXVEMRWXEXMSR GLEVKIH 1SVISZIV[IGER½RHTEVEPPIPTEVV king in Tehtaankatu, Syrjäkatu, Puutarhakatu, Karjakatu and Puistikkokatu. Especially in Syrjäkatu, Puutarhakatu, Karjakatu and Puistikkokatu these parking spaces are mainly used by the residents.

5 taa nk atu

rha kat u

9

uta

rja kat u

1

Pu isti kko kat u

Teu vo P ak ka l a

3

nk

Ee mi np uis to

atu

Ka

Additional to the public parking the residents have their own private parr king. For the large apartment buildings along the Syrjäkatu and Ratakatu, there are different parking spaces as well as two underground parking (Syrjäkatu and Puistikkokatu). The smaller apartment buildings and the family houses have their own parking spaces in the front or back of their houses. Predominantly we can ½RHSRISVX[STEVOMRKWTEGIWEXXLIIRXV]SJXLITPSXRI\XXSXLIIRXVERGIHSSVERHEVSYRHXLVIIXS½ZITEVOMRKWTEGIWMRXLIFEGOSJXLILSYWI Depending on how much garden the resident need or cars they own. The bikes are stored in private bike pound, which is located next to the entrance door or in the back of the house. Single bikes are stored free as [IPP*YVXLIVQSVI[IGER½RHMRWSQITPEGIWTVMZEXIFMOITSYRHW[LMGL are roofed. But since every house is handling it differently, there can’t be seen a continuous line.

4 Pu isti kko kat u

Pu

Ra

tak

atu

Private Parking

Teh

7 Syr jäk atu

To pin pu isto

4

Ka

inu

unt

ie

Legend Public Parking Private Parking

N

Parking in Raksila, scale 1:4000

1. Public parking

2. Public parking

3. Public parking at the roadside

4. Private underground parking

5. Private parking of a multi-family house

6. Private carport

7. Private parking

8. Private parking

9. Private bike pound

10. Private bike pound

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

147


Vegetation

Ra

tak

atu

The neighbourhood of Raksila is a very green area with different vegetation. The residential area is characterized by many private and public garr dens. However, one of the most conspicuous vegetation in this area is the small park in Puistikkokatu. But also the street and pedestrian area have especially many green areas (greenery) and tree-lined avenues. Furtherr QSVIXLIVIMWEWQEPPJSVIWXRI\XXSXLI½VIHITEVXQIRXEGIQIXIV]XS the north of Kajaanintie and a river in the south of the area.

Pu isti kko kat u 3ULYDWH 3XEOLF

Legend

N

Forest Greenery Shared Gardens Private Gardens River Parks Cementery

Forest

Greenery

Greenery

Shared Gardens

River

Private Gardens

Private Gardens

Parks

Cementery

Tree-lined Avenue

148

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


Trees There are almost three different type of trees. • 8LIVIEVIEPQSWXXLVIIHMJJIVIRXX]TISJXVIIW • 'SRMJIVSYW[LMGLEVIQSVIMRXLIFSVHIVWXLERMRXLIQMHHPISJ6EWOMPE • (IGMHYSYW[LMGLEVIQSVIXLERXLISXLIVX]TIW8LI]EVIFMKKIVMR 4YMWXMOOSOEXY[LMGLMWSRISJXLIQEMRWXVIIXWMRXLIRIMKLFSYVLSSH • LEVH[SSHWLVYFW[LMGLEVIMRHMJJIVIRXWM^IWXLI]EVIQSVIMRWMHITPSXW XLERSYXWMHI

Teh

To p

inp

uis

nk

atu

u kat kat

u

rja

kat

u

kko

rha

isti

uta

Different scale

Pu

Pu

Ra

tak

atu

Syr

jäk

atu

to

taa

Ka

It is clear that there is a different scale between trees in the borders and the ones in the middle, in fact, they are smaller outside the neighbourhood, the mean diameter is around 4 meters there, and become bigger in the middle, where the mean diameter is around 7. (pictures 1 and 2)

mi

np

uis

Pu

to

isti

kko

kat

u

nk

atu

Ee

vo P

akk

ala

The main hypothesis are:

Details • There are different subcategories in the vertical street and the horizontal ones: in Puistikkokatu there are lindens and in the others, there are white QEVTPIW TMGXYVIERH • In the private gardens, the vegetation is almost quite small, something PMOIWLVYFWSVPMXXPITPERXWIZIRMJLMKLXXVIIWEVIWXMPPSRXLITPSXWFSVHIVW

TMGXYVI

Teu

• 8LIQMHHPIEVIEMWEGXYEPP]XLISPHIWXTEVXSJ6EWOMPEWSQE]FIEPWSXVIIW EVISPHIVXLERXLISXLIVW • 8LIXVIIWEVIYWIHXSTVMZEXMWIXLIVIWMHIRGIW

Ka

inu

Legend

unt

ie

Deciduous trees Coniferous Shrubs Little shrubs

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

N

Plan:Trees scale 1:4000

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

149


Focus on the macro-typology Hardwood shrubs

Coniferous Pine

Birch

Laurel shrub

Tree size: 15-45m tall; 0,5m trunk diameter. They are evergreen, coniferous resinous trees. The bark of most pines MWXLMGOERHWGEP]FYXWSQIWTIGMIWLEZIXLMR¾EO]FEVO8LIRIIHPIWGER number from one to seven per fascicle but generally number from two to ½ZI)EGLJEWGMGPIMWTVSHYGIHJVSQEWQEPPFYHSREH[EVJWLSSXMRXLI axil of a scale leaf. These bud scales often remain on the fascicle as a basal sheath.

Tree size: 15-25m tall; 0,40m trunk diameter. The simple leaves are an alternate, singly or doubly serrate, feather-veined, petiolate and stipulate. The bark of all birches is characteristically marked with long, horizontal lenticels, and often separates into thin, papery plates.

Tree size: 7-18m tall. 8LI]EVIIZIVKVIIRWLVYFW)EGL¾S[IVMWTEPI]IPPS[KVIIRERHXLI] are borne in pairs beside a leaf. The leaves are glabrous with an entire (untoothed) margin.

Linden

Rowan

Salmonberry

Tree size: 20-37m tall; 1-1,5m trunk diameter. Pale white to light brown colour, with sapwood and heartwood sections RSXGPIEVP]HI½RIH+VS[XLVMRKWXIRHXSFIWYFXPIERHXLIGSPSVMW mostly uniform throughout the face grain of the wood. Knots and other defects are uncommon.

Tree size: 4-12m tall; 0,40m trunk diameter. They have a slender trunk with smooth bark, a loose and roundish crown, ERHMXWPIEZIWEVITMRREXIMRTEMVWSJPIE¾IXWMREGIRXVEPZIMR[MXLE XIVQMREPPIE¾IX-XFPSWWSQWJVSQ1E]XS.YRIMRHIRWIGSV]QFWSJWQEPP ]IPPS[MWL[LMXI¾S[IVWERHHIZIPSTWWQEPPVIHSVFVMKLXSVERKITSQIW as fruit.

Tree size: 1-4m tall. 8LIPIEZIWEVIXVMJSPMEXI [MXLXLVIIPIE¾IXW XLIXIVQMREPPIE¾IXPEVKIV XLERXLIX[SWMHIPIE¾IXW8LIPIEJQEVKMRWEVIXSSXLIH8LI¾S[IVWLEZ ½ZITMROMWLTYVTPITIXEPWXLI]EVITVSHYGIHJVSQIEVP]WTVMRKXSIEVP] summer.

Deciduos

150

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


7YVJEGI1EXIVMEPW+VSYRH¾SSV

Teh

To p

inp

uis

nk

atu

u kat rha

kko

kat

Ka

rja

kat

u

u

isti

uta

Pu

Pu

Ra

tak

atu

Syr

jäk

to

taa

atu

Most public places, streets and pedestrian walkways are in asphalt. The paths of Eeminpuisto and the central park are in gravel. Furthermore, there are many parts of the private gardens in gravel or paving slaps. The greenery, small areas of lawn, often divide private gardens and public space as well as the pedestrian and street area. Besides the asphalt, the gravel, XLITVMZEXIKEVHIRWERHXLIKVIIRIV]]SYGEREPWS½RHGYPXMZEXIHTEVOW TPE]MRK½IPHWERHEVMZIV

mi

np

uis

Pu

to

isti

kko

kat

u

Teu

vo P

akk

ala

nk

atu

Ee

Ka

inu

Legend Asphalt Gravel Stone Slaps Paving Slaps Playing Fields

unt

ie

Lawn Park Forest Private Gardens River N

4PERSJ+VSYRH¾SSV1EXIVMEPWWGEPI

Asphalt

Gravel

Stone Slaps

Paving Slaps

Playing Fields

Lawn

Cultivated Park

Forest

Private Gardens

River

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

151


Surface Materials: Facades

RATAKATU

SYRJÄKATU

SYRJÄKATU

PUUTARHAKATU

PUUTARHAKATU

PUISTIKKOKATU

KARJAKATU

KARJAKATU

TEUVO PAKKALAN KATU

152

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


Lighting Te

hta

Ra

tak

atu

Public illumination katu

Ra

tak

atu

6IQIQFIVMRKXLIHEVO[MRXIVXLIPMKLXMRKMREVIWMHIRXMEPEVIEMWWMKRM½cant. Kainuuntie, as one of the main access to the city, is illuminated by a yellowish light arranged in the middle of the street. One variation of these WXVIIXPMKLXW[IGERIZIR½RHMRXLITYFPMGTEVOMRKEXXLIMGIVMROFYX[MXL a smaller size in height and width. Ratakatu is illuminated as much as Kainuuntie but with whitish light and with streetlights on both sides. But both are high enough to be passed by a truck and even show the same design principles. Tehtaankatu and Teuvo Pakkalankatu are lightened by the same streetlights as Ratakatu but only located on one side and with a yellowish light. Therefore, we can already see the difference in the brightness.

an

tak

atu

-RWMHISJ6EOWMPE[IGER½RHHMJJIVIRXWXVIIXPMKLXW-R7]VNmOEXYERHTEVXW of Puistikkokatu are different lightings then in Ratakatu. The ones in Syrr jäkatu have a straight pole and a transverse bar with the illuminant and a whitish light. -R4YYXEVLEOEXYERH/EVNEOEXY[IGER½RHEXLMVHOMRHSJPMKLXMRK7XMPP illuminated by a whitish light, the streets are noticeable less illuminated. Additionally caused by the trees which cover the streetlights.

Ra

Pu

isti kko kat u Pu

isti

ko

katu

Ka inu unt ie Kain

uun

Ka up un gin oja

tie

Kain

uun

tie

K

N

:EVMIXMIWSJTYFPMGPMKLXMRKWGEPI

Public lighting

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

153


The fourth common variation is located in the green area in Puistikkokatu and at the pedestrian ways between Ratakatu and Syrjäkatu. Both have the same streetlights with a hanging light at the pole with a whitish light. These streetlights are noticeably smaller than the others. 8LIPEWXTYFPMGMPPYQMREXMSR[IGER½RHMRXLIYRHIVTEWWMRXLIIEWXSJ Raksila. Like the one before, the street is lightened by a whitish light but noticeable in less brightening and especially at night the light seems to be XSSMRWYJ½GMIRX

-RXIRWMXM]SJXLITYFPMGPMKLXMRKWGEPI

154

N

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


Private illumination The private illumination is dependent by the residents. Each house is handling his own lighting as preferred.

1

5

9

*YVXLIVQSVI[IGER½RHWSQIWXERHMRKPMKLXMRKWEW[IPP1EMRP]RIIHIH in the parking area inside of Raksila and a very few in private gardens.

33 9

28

3

14

33 31 20 inu

22 12 19 30

unt

17 3

22

Pu isti 25 kko kat u

26 32 38 17

ie

17

33

29

35

25

27

39

atu

35

8

Ka

21

2

1

3

6

11

1 Ee mi np uis to

jäk atu Syr

37

1

1

nk atu

rja k

1

4 7

taa

27

4

36 1

21

41

10

ala nk atu

Ra

tak

atu

1

36

All in all, we can clearly see the design difference between the apartment building and the family houses. The apartment houses have mostly wall spotlight in plain round or squared form. While the family houses have more wall light in different forms like globes and lanterns. Especially in XLIWIPMKLXWEVIQSYRXIH[MXLQSXMSRWIRWSVWERHSRP]KPS[F]WTIGM½G need.

1

10 Pu isti kko kat u

Teh

1

Ka

1

28

7

Teu vo P

To pin pu isto

akk

1

1

Pu uta rha kat u

The larger apartment buildings follow a similar illumination. This means MRIJJIGXXLEXMR6EXEOEXYERH7]VNmOEXYXLIWUYEVIHPMKLX[MXLXLIWTIGM½G house number (picture 1) is seen multiple times. These light illuminates mainly the entrance doors and is turned on permanently. This principle SJMPPYQMREXMRKXLIIRXVERGIHSSV[IGER½RHSRWIZIVEPLSYWIWMR7]VV jäkatu and Ratakatu (picture 2-8). In Puutarhakatu and Karjakatu we can ½RHWIZIVEPOMRHWSJMPPYQMREXMSRW[LMGLPMKLXIRWXLIIRXVERGISJXLITPSX (picture 9–34).

25 17

9

N

Varieties of privat lighting, scale 1:4000

Lighting to enter the plot

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

155


17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

Lightings parking

Standing lightings

35

156

36

37

38

39

40

41

IRIS AMMANN | SVENJA DÃ&#x153;RR | CHIARA TERENZI


Secondary Buildings Inter alia the smaller secondary buildings characterize the unique identity of Raksila. It is noticeable that the large apartment buildings have mostly garages, cycle storages, waste disposal sites or driveways to the underr ground parking. In contrast to the small family houses, which has mostly a garage or a garden house in the backyard.

Teh

nk atu

rja kat u Ka

Pu isti kko kat u

Pu uta rha kat u

atu tak Ra

taa

Syr jäk atu

To pin pu isto

Ee mi np uis to

isti kko kat u

Legend Garage Driveway to the underground parking Cycle Storage Waste Disposal Site Garden House

Ka

Teu vo Pa k kal ank atu

Pu

inu

unt ie

N

4PERSJXLI7IGSRHEV]&YMPHMRKWWGEPI

Garage

Garage

Driveway to the Underground Parking

Cycle Storage

Waste Disposal Site

Garden House

Garden House

Garage / Garden House

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

157


Furnitures Public furnitures The public furniture in Raskila turns out to be lacking.

Teh inp

to

taa

nk

atu

u kat u

u

kat

Ka

rja

kat

kko

rha

isti

uta

Pu

Pu

Ra

tak

atu

There are some useful furniture like garbage bins, a notice board and benches. These are almost the same, some of them have the armrests.

Syr

jäk

Useful

uis

atu

To p

mi

np

uis

Pu

to

isti

kko

kat

u

Teu

vo P

akk

ala

nk

atu

Ee

Ka

inu

Legend

unt

ie

Benches Garbage bins Bike parking Notice board

N

Plan: Public furnitures, scale 1:4000

Secondary

Considerations

There is an area with some swings for kids in the middle of the neighbourhood.

There is very little public furniture in Raskila, maybe because it is a quite small and closed residential neighbourhood. Especially there aren’t any public furniture in Puutarhakatu and Karjakatu. Residents have made good this omission, in fact, backyards and gardens are strongly equipped.

158

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


Private furnitures Trash cans

Mail boxes

There are almost two dimensions of the trash cans. In the buildings near the station, which are apartment blocks, the cans are FMKKIVEWEVIWYPXSJXLIMRGVIEWMRK¾SSHSJTISTPI1IER[LMPIMRXLIVIWX of the neighbourhood, they are smaller. They are inside or outside the fences, it depends to the plots borders; the ½VWXSRIWEVITPEGIHMRHMJJIVIRX[E]WJVIIP]RIEVXLIIRXVERGIMRWMHIE carport or into a fence.

As for the trash cans, the mail boxes are inside or outside the fence. Inside the fences are near the path to the entrance, hang next to the main door or hang on the facade.

There are different secondary private furniture like benches, tables, rocking chairs, clotheslines, bike parking and stones for the draining of water. Instead of mail boxes and trash cans, this kind of furniture always changes, in accordance with the residential needs.

Decorations and fun 7SQIVIWMHIRXWEHHIHWSQIJYVRMXYVIMREGGSVHERGI[MXLXLIMVWTIGM½G needs or willingness. Some examples: swings, trampolines, planters and decorations.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI

159


Evaluation

Overview of Raksila.

Typical street persepective.

Puutharkatu street persepective.

In the following value assessment, the neighbourhood is chapters in three clauses. The Identity & character shows the importance of the vegetation, XLIXVEJ½GWXVYGXYVIERHXLIJYVRMXYVI-RGSRXVEWXXLIMRXERKMFPIZEPYIW HIEP[MXLXLIGYPXYVEPWMKRM½GERXSJ6EOWMPE8LIPEWXGPEYWISJEYXLIRXMGMX] & Integrity highlights the values of the material and the building structure found in Raksila.

ARCHITECTURAL VALUES

Many details remain authentic, for example, the lively detailed porches and the wooden façade with the horizontal battens, as well as the colours. A further characteristic feature of Raksila is the clear structure of the façade in a massive basement (concrete or brick), a main wooden façade with the different accentuated edges and frames and the pitched roof. )ZIRXLSYKLMR4YYXEVLEOEXYERH/EVNEOEXY]SYGER½RH½ZIFYMPHMRKW with another façade material (plaster), the main character of Raksila is HI½RIHF][SSH)\GITXJSVWSQIQMRSVGLERKIWMR[LMGLETEVXQIRXW have been combined to create larger ones, the Raksila area and its FYMPHMRKWEVI[IPPTVIWIVZIHJVSQWYFWXERXMEPQSHM½GEXMSRW3RISJXLI main reasons why the area kept its authenticity are the guidelines for VIRSZEXMSRSJ8LIVIJSVI6EOWMPEMWSRISJXLIVEVIERHYRM½IHTVI ware areas in Oulu.

IDENTITY & CHARACTER The vegetation is a dominant element in Raksila and follows the urban TPERRMRKGSRGITX7SJSVI\EQTPIXLIXVIIPMRIHEZIRYIWJSPPS[WEWTIGM½G principle and gives the area an public and prominent character. The typical KVMHWXVYGXYVI[LMGLHI½RIWXLIWQEPPKVIIRIVMIWXLITEVOEVIEERHXLI private gardens is in the whole area clearly perceptible. In contrast to the public vegetation, the private gardens and its vegetation are arranged individually. This aspect, together with the private backyard building which exist at all most all plots, creates an more personal and unique feeling. This noticeable interaction of structured and individual vegetation is distinctive in Oulu. Moreover, the neighbourhood is more immersed in the nature than other areas. 8LIXVEJ½GMR6EOWMPEMWZIV]PS[XLEROWXSXLIHMQIRWMSRWSJWXVIIXW and the closure of the neighbourhood itself. In this way pedestrians are allowed to walk freely in the neighbourhood and also it is a safe place for children. The area is therefore, compared to the physical closeness to the city, a quiet place. According to the rest of the city, the public furniture like benches, garbage bins and public lights following the urban concept and the design. Therefore, it does not exist any Raksila related guideline. The private furniture, like mailboxes, the trash cans and rocking chairs are organized individually by the residents. Consequently, the public furniture marks out the public areas with following the city concept, while the individual furnishing strengthens the individual character of the neighbourhood. 160

The intangible values of Raksila are expressed in two different ways. On the one hand, they are shown in the classical urban planning principles of the 1920’s and the linked street image and perspectives. The plots are built on a rectangular, regular street network, whereby the streets have a different expression and hierarchization. The main axis of Raksila forms the longitudinal street Puistikkokatu in the centre of the residential area. The generous tree-lined avenue ends in a large, stone-built school building and conveys an inviting and public character. In contrast to the vertical streets (Syrjäkatu, Puutharhakatu and Karjakatu), which have a more private character and function more as access roads. On the other hand, the residential area of Raksila is also strongly characterised by its clear delimitation towards the surrounding area. Especially the small-scale wooden buildings with their gardens and the tree avenues form an accurate and green island in the centre of broad service areas. The private and individually arranged gardens, which are hidden behind garden fences and trees reinforce this effect and gives the area its own and unique atmosphere. Also, the large apartment buildings in Ratakatu and Syrjäkatu clearly distinguish from the wooden Raksila and have to be seen as contemporary witnesses of their time as well.

AUTHENTICITY & INTEGRITY The Raksila area is a good example of the classical urban planning TVMRGMTPIWSJXLIW[LMGLIQTLEWMWIHEYRM½IHWXVIIXMQEKI8LI plot represents the style and period of architecture, as well as keeps its initial ideas. Also, the wooden residential buildings from the 1930’s and 40’s represent the typically classicistic architecture from their period.

Summary • The grid structure and the visual perspective of Raksila represent the GPEWWMGEPYVFERTPERRMRKTVMRGMTPIWSJXLI´W • 8LI[SSHIRVIWMHIRXMEPFYMPHMRKWEVIWXMPPEYXLIRXMG • 8LIFYMPHMRKWEVIGLEVEGXIVM^IHF]LSVM^SRXEPTEXXIVRJEGEHIWERHXLIMV X]TMGEPGSPSYVW • 8LIGLEVEGXIVSJXLIVIWMHIRXMEPEVIEMWGPIEVP]HIPMQMXEXIHJVSQXLI WYVVSYRHMRKRIMKLFSYVLSSH • 8LIZIKIXEXMSRTPE]WERMQTSVXERXVSPIMR6EOWMPEERHKMZIWMXWYRMUYI EXQSWTLIVI • 8]TMGEPJSVXLMWEVIEEVIXLITVMZEXIEVVERKIHKEVHIRWXLIJIRGIWEW[IPP EWXVIIWEZIRYIW[LMGLHI½RIGPIEVP]XLIFSVHIVWSJXLITPSXW • 8LIWXVYGXYVISJXLIJEGEHIJSPPS[WETEVXMGYPEVTVMRGMTPI GSRGVIXI FEWIQIRX[SSHIRJEGEHIERHTMXGLIHVSSJ  • 8LIRIMKLFSYVLSSH´WGPSWYVIEPPS[WXSLEZIEPS[XVEJ½G • 8LIWIGSRHEV]FYMPHMRKWEVITPEGIHMRXLIWEQI[E] RSXEXXEGLIHXSXLI QEMRFYMPHMRK ERHXLI]EVIUYMXXLIWEQIWM^I IRIS AMMANN | SVENJA DÜRR | CHIARA TERENZI


SUUNNITELMAT Iris Ammann

163

Development of Puistikkokatu Svenja Dürr

165

Secondary buildings of wooden Raksila Jenni Hakovirta

171

Puistikkokadun kehittäminen Hertta Hjelt

175

Castreninrannan täydennysrakentamista Nelly Isopahkala

181

Syrjäkadun kerrostalotonttien täydennysrakentaminen Illusia Leskinen

189

Julkisivujen lisälämmöneristämisen vaikutukset rakennuksen ulkoasuun Jari Maukonen

193

Puutalojen jätteen keräyspisteet Laura Metsi

197

Syrjäkadun kerrostalotonttien täydennysrakentaminen Laura Mustonen

199

Raksilan liittyminen ympyröiviin alueisiin Anna-Elisabeth Määttä

203

Topinpuiston kehittäminen Kristian Paavilainen

209

Puistikkokadun uudelleen järjestäminen Chiara Terenzi Development of Puistikkokatu 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

215 pedestrian walkways and lighting 161


Kuva: Francesca Messeri, 2017


PUISTIKKOKATU - A DEVELOPMENT PROPOSAL - IRIS AMMANN The analysis of the built environment has shown that over time the main axis of Raksila, Puistikkokatu, has been weakened by different interventions (for example, the park area). Additionally, the discussions in the seminars have pointed out that the neighbourhood of Raksila tends to become more and more private and withdrawn. Therefore the following WYKKIWXMSREMQWXSVIGSZIVXLIWMKRM½GERGISJXLMWE\MWERHXSVIGVIEXI the originally planned visual references. Furthermore, the intervention intends to minimise the proportion of unused space, so that more space GERFIJSVQIHJSVXLIGSQQYRMX]-RXLIJSVQSJERI[XVEJ½GVSYXMRKERH providing of new public facilities, the community spirit in Raksila will be strengthened. *MVWXSJEPPXLIMRXIVZIRXMSRTVSTSWIWERI[XVEJ½GQEREKIQIRXSJXLI cars and pedestrians so that the visual axis of the Puistikkokatu is again ETTEVIRX%GGSVHMRKP]XLIGEVXVEJ½G[MPPRSPSRKIVFIGSRHYGXIHMRX[S lanes in the middle of the Puistikkokatu, but it will be divided into two separate one lane streets. These new roads will be located between the existing tree rows so that the area in the middle of becomes freely usable. This newly created oblong square will serve as a park and meeting place for the surrounding residents. Moreover, the access to the Raksila area from the Travel Centre should be improved. For this reason, it is proTSWIHXSQSZIXLITPERRIHWUYEVISJXLI8VEJ½G'IRXVIWSXLEXMX´WSRXLI axis of Puistikkokatu. Its also recommended placing the main access to the Raksila area, especially from the train station, on this axis. As a result, it will be possible in the future as a pedestrian to walk directly from the 8VEJ½G'IRXVIXSXLIWGLSSPFYMPHMRK Also, there are several public facilities planned for the residents to improve cohesion. A small temporary pavilion at the western end of the Puistikkokatu is to be used in summer as a bistro or in winter as a mulled wine stand. Besides that, a wooden platform is planned which can be used as a stage, café or marketplace - depending on what is needed in the neighbourhood. Furthermore, the already existing demand for community KEVHIRWERHTPE]KVSYRHW[MPPFIJYP½PPIH8LIWITYFPMGJEGMPMXMIWEVIWTVIEH out along the oblong park, always at a crossing with another street.

Visualisation

References

A

B

C

D

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Section Puistikkokatu, scale 1:200

IRIS AMMANN

163


D A

Situation Plan Puistikokkatu, scale 1:1500

INITIAL SITUATION The current road direction of PuistikkoOEXYMWMRXIVVYTXIHF]XLITEVO8VEJ½GMW conducted in two lanes.

164

DRIVEWAYS 8LIGEVXVEJ½GMR4YMWXMOOSOEXYMWRI[P] separated into two single lanes.

CYCLE PATHS The cycle paths lead from the new travel centre directly over the lateral sidewalks to the school building.

PEDESTRIANS The pedestrians will be offered a new way in the middle of Puistikkokatu without any interruptions and the possibility to stroll and linger. IRIS AMMANN


SECONDARY BUILDINGS OF WOODEN RAKSILA - SVENJA DĂ&#x153;RR Original thinking of the secondary buildings

Zone 2

Zone 3

The intervention of my Project is to signalize the original thinking in the urban planning from 1924 and 1938 and to reorganise the secondary buildings to their original belonging. This means, to bring back the location of the secondary buildings to their beginning position and to reorientate them. The size stays in the original hierarchy to the main building but is still changeable, depending on their need. Moreover, the largest size of the secondary buildings is orientated at the original sizes from 1924 and 1938. The residents still organize their backyard and its usage themselves. 8LYWXLIEVGLMXIGXYVEPKYMHIPMRIWHI½RIXLIPEVKIWXWM^IXLITSWMXMSRERH orientation. Furthermore, the possible material, colour and smallest green space digit.

Zone 1

With this intervention, Raksila gains back its clear structure, oriented on the original urban planning. Moreover, the guideline prevents the uncontrolled changes in the backyards.

â&#x20AC;?The area is characterized by a simple but vivid unity and a stately street image.The courtyards are green areas and there is always a small secondary building at the back of the yard.â&#x20AC;? 1YWISZMVEWXSLXXT[[[VO]½VIEHEWTVCOSLHICHIXEWT\#/3,()C-(! (â&#x20AC;?Aluetta leimaa yksinkertainen mutta eloisa yhtenäisyys ja säntillinen katukuva. Pihat ovat lehteviä ja pihan perällä on aina pienehkĂś ulkorakennus.â&#x20AC;?) N

'SRXERX7MXYEXMSRSJ6EOWMPEWGEPI

Attached secondary Buildings.

View from the street.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013;N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Additional buildings.

Secondary buildings orthogonal to the street.

SVENJA DĂ&#x153;RR

165


N

9VFER4PERRMRKSJ6EOWMPE[MXLSYXWGEPI

N

&YMPX7MXYEXMSRSJ6EOWMPE[MXLSYXWGEPI

N

&YMPX7MXYEXMSRSJ6EOWMPE[MXLSYXWGEPI

N

'SRXERX7MXYEXMSRSJ6EOWMPE[MXLSYXWGEPI

Urban Structure from 1924 until today In the urban planning dataâ&#x20AC;&#x2122;s from 1924 show the idea of attached houses and backyard buildings to one neighbour. Therefore, to the second neighbour, the neighbour behind the backyard as well as the own main house, a green space is created. Especially in Zone 1 and 2, these idea is comprehensible, since the size of the plot is smaller than in Zone 3. The plots in the corner of the streets follow the same structure but with detached backyard buildings. In Zone 3, the depth of the plot allows the residents to build their secondary building orthogonal to the main house. The green space between the main and the second building is still big IRSYKLXSHI½RIETVMZEXIKEVHIR In the built urban structure of 1938, the main difference is seen in the detachment of the houses. Interesting to see is the still attached backyard buildings in Zone 1, partly in Zone 2. The south part of Zone 2, as well as Zone 3, show detached backyard buildings. Nonetheless, the secondary buildings follow the former urban planning structure (especially in location and orientation) of 1924.

In 2017 the main difference is seen in the addition of third secondary buildings as well as the partly different orientation. With the additional buildings, the main building losses its hierarchic position and the focus shifts to the backyard. Furthermore, the back of the plot becomes YRHI½RIH The overlapping of the urban structure show, how nicely the area developed in the 20th century, without losing the main idea of clear orientation and location. In the last 50 years, this idea got lost. And this is precisely where I would like to work with my intervention. 8LIKYMHIPMRIHI½RIWXLIJVEQI[SVOSJXLIFEGO]EVHFYMPHMRKW Nevertheless, the residents should create their own backyard with greenery and individual use, even though the framework of the building structure is given. Therefore, Raksila gains back its structure without losing its individuality.

In 1964 a nearly identical situation is visible. Some of the main houses changes in sizes as well as new backyards were built, but still, the location and orientation were the same. 3ZIVPETTMRKSJXLIHIZIPSTQIRXSJXLIYVFER WMXYEXMSRWJVSQXS[MXLSYXWGEPI

166

SVENJA DĂ&#x153;RR

N


Guideline 2. Building alignment

3. Building number

4. Building size

Based in the old urban planning the secondary Buildings have to follow the street direction in Zone 1 and Zone 2. In Zone 3, the secondary buildings have to be orthogonal.

The given building alignments must be adhered to the secundary buildings.

One secondary building in each plot is allowed. Smaller buildings with less ground area then 8 qm and an open structure are allowed.

Based in the old urban planning the secondary Buildings must adhered thr maximum building size: lenght: maximum 10 m depth: maximum 5 m hight eave: maximum 3 m

maximum: 3.00 m

1. Building orientation

: um m i x ma .00 m 10 maximum: 3.00 m

5. Roof shape

6. Material

7. Green Area Percentage

8. Usage

Following the roof typology in Raksila, the roof shape of the secondary buildings have to be a pitched roof. The maximal angle is limited to 20 - 35°

8LIYWIHQEXIVMEPJSVXLIFYMPHMRKWEVIHI½RIH

The minimum green area percentage must be 0.45.

The secondary buildings are allowed to house any other usage then permanent living space.

Facade: wooden planks, horicontal layered. GSPSYVSJXLIJEGEHIXLIGSPSYVWMWHI½RIH by the main buildings and the same colour has to be used for the secundary building. Roof: folded sheet roof 'SPSYVSJXLIVSSJXLIGSPSYVMWHI½RIHF]  the main building,

Green area percentage (GAP) GAP =

Green Area Plot Area

The given design elemetns of Raksila must followed: white corner pilaster stripes white window / door frames etc. Plot Area: 721.00 m2 Hard Surface Area: 128.00 m2 Green Area: 374.00 m2 Green Area Percentage: 0.52

maximum: 20°-35°

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Plot Area: 721.00 m2 Hard Surface Area: 172.00 m2 Green Area: 324.00 m2 Green Area Percentage: 0.45

SVENJA DÜRR

167


Intervention Future of the secondary buildings Zone 3

Rethinking of the guidelines and the neighbourhood, I see three main areas which have to be worked on. One area is the south part of Zone 1 and 2 as well as the north area of the Zone 3.

Zone 2

In Zone 1, many plots have more than one secondary building. Therefore, the structure of the linearity from 1924 and 1938 is disturbed and we cannot see the original idea of main house and secondary building anymore. And with that, the hierarchy is not clear any more either. Therefore, I would remove several secondary buildings to clear the structure (see lower image). In Zone 2, we can see the same problems as well as the dislocation of the secondary buildings. The secondary buildings should be located to the other corner of the plot, all four neighbours together. Furthermore, the roof has to follow the same direction as the roof of the main building.

'SRXERX7MXYEXMSRSJ6EOWMPEWGEPI

Zone 1

Zone 2

Zone 3

The lower situation shows the possible future Raksila, following the SVMKMREPWXVYGXYVISJERH)ZIRXLSYKLXLIFYMPHMRKWEVIHI½RIH by the maximum size and location, the neighbourhood does not look unrealistic and the garden of the residents stay unique. The following four pictures on the next page show, that the current garden (picture  GERFIHI½RIHF]XLIVIWMHIRXWERHLS[XLI]PMZI2IZIVXLIPIWWXLI WIGSRHEV]FYMPHMRKWEVIHI½RIHF]ERYVFERGSRGITX

Zone 1

In Zone 3 we can see the same problem as in Zone 1 and 2. Therefore, the plots are cleaned of the unstructured and connected houses.

Legend

168

N

New secondary buildings Removed buildings

4SWWMFPIJYXYVI7MXYEXMSRSJ6EOWMPEWGEPI

SVENJA DÜRR


Current situation with original secondary building.

3VMKMREPWIGSRHEV]FYMPHMRK[MXLTEVOMRKEVIESRTIVQIEFPI¾SSV

3VMKMREPWIGSRHEV]FYMPHMRK[MXLPEVKIPE[R

3VMKMREPWIGSRHEV]FYMPHMRKSZIVKVS[R[MXLZIKIXEXMSR

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

SVENJA DÜRR

169


Kuva: Asukasyhdistyksen arkisto


PUISTIKKOKADUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA - JENNI HAKOVIRTA PUITA JA ISTUTUKSIA

HIEKKA - SORA

KIVEYS

KARJAKATU

PUUTARHAKATU

MATALIA ISTUTUKSIA - NURMI

TEUVO PAKKALAN KATU

PUUTARHA

SYRJÄKATU

RATAKATU

PUISTIKKOKATU

KUKKA K ISTUTUKSIA

LIIKENTEEN UUDELLEEN JÄRJESTELY ALKUPERÄINEN TILANNE

PUISTIKKOKATU

PUISTIKKOKATU LINJA-AUTOASEMALTA PÄIN

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

JENNI HAKOVIRTA

171


PORTTI

Pieni aukio on kuin hengähdystauko ennen Puistikkokadulle siirtymistä. Tämä kadun osa toivottaa ihmiset muodollisesti tervetulleiksi. Seinän ja muurin valopinnat luovat tunnelmaa myös pimeän aikaan.

172

SAUNA - PUUTARHAMAJA - ASUKASYHDISTYKSEN TILAT

Asukasyhdistys voi vuokrata saunaa ja puutarhamajatiloja saadakseen tuloja. Epämuodollisempi puutarhamainen tunnelma ja kukkivat matalat puut luovat kodinomaista tunnelmaa. Talojen välissä on kukkatarha. Tämä on paikka, jossa kaikki paikalliset ja uudet tuttavat voivat viettää aikaa yhdessä.

JENNI HAKOVIRTA


KAHVILA

PAVILJONKI

Ulko- ja sisätilan raja hämärtyy. Pienen aukion keskella on hyvä pysähtyä, istua kahvilla ja seurailla elämää Puistikkokadulla.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Aukinainen tila toimii kohtaamispaikkan läheisten koulujen oppilaille. Rakennus on mittasuhteiltaan helposti lähestyttävä. Se ei siis ole liian iso.

JENNI HAKOVIRTA

173


Kuva: Asukasyhdistyksen arkisto


CASTRENINRANTA - HERTTA HJELT

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT

175


Castrenin siirtolapuutarhan historia Castrenin siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1918 Oulun pormestarin, Arthur Castrenin lahjoittamalle alueelle. Alue sijaitsi Raksilan ja Karjasillan välissä, kaupunginojan molemmin puolin. Mökkejä palstoineen oli 79 kappaletta. Herra Castren muutti kuitenkin Helsinkiin 20-luvulla, ja puutarha jäi oman onnensa nojaan. Ajan myötä siirtolapuutarhasta kehittyi oma puutarhakaupunginosansa. Kaupungissa oli asuntopula, ja siirtolapuutarha sijaitsi lähellä kaupunkia, joten kielletty ympärivuotinen asuminen yleistyi nopeasti. Vuonna 1965 Pohjantie rakennettiin kulkemaan alueen läpi, ja suuri osa mökeistä purettiin. Kesä 1981 oli siirtolapuutarhan viimeinen, sillä rappiotilansa vuoksi koko puutarha purettiin ja alue muutettiin puistoksi.

Lähde: Siirtolapuutarha : kaupunkilaisten paratiisi / Siivonen, Mirja-Riitta 1999 Hertta Hjelt

Kuva 1. Uudisrakentaminen istutettuna ilmakuvaan

Kuva 3. Ilmakuva 1965, Oulun kaupungin rakennusvalvonnan arkisto

CASTRENINRANTA Yhteisöllistä asumista siirtolapuutarhan hengessä

Kuva 2. Kaupnginojan ranta 31.10.2017, Hertta HJelt

Castreninrannan uusi asuinalue sijoittuu kaupunginojan varteen, Karjasillan ja Puu-raksilan väliin. Alue on kapea rantatontti, jossa on ennen ollut kevyen liikenteen väyliä. Kaupunginojan toisella puolella on Karjasillan puisto, joka on aktiivisesti virkistyskäytössä. Osittain hoitamaton ojan pientare Raksilan puolella lähinnä heikentää alueen virkistysarvoa. Se näyttää epäsiistiltä Karjasillan puistosta katsottuna, ja kaunista maisemaa joen yli kohti Karjasiltaa ei pääse katsomaan kuin Pohjantien toiselta puolelta. Suunnitelman tavoitteena on luoda uusi, yhteisöllinen asuinalue haastavasta tontista huolimatta, sekä parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä rannan että lähialueen asukkaille. Kaupunginojan ympäristöä kehitetään runsaasti keskustan alueella, mutta sitä voitaisiin hyödyntää enemmän myös pidemmällä ojan varrella. Castreninrannan konseptia soveltamalla rannat tulisivat avoimeen virkistyskäyttöön. Castreninrannan alueen rakennukset ryhmittyvät tiiviisti Kajaanintien varteen. Ne muodostavat matalan muurin, luoden rannan puolelle rauhallisen tunnelman. Kaupunginojan päälle rakennetaan julkinen laiturireitti. Sitä pitkin joen osuuden voi kiertää ympäri. Laiturin varrella on pysähdyspaikkoja, ja siitä avautuu upeat maisemat kohti Karjasiltaa.

176

HERTTA HJELT


Asemapiirros 1:1200

Liikenne Alueen uudet kevyen liikenteen väylät (kartassa sinisellä) tuovat uusia mahdollisuuksia lähialueen asukkaille. Uusi kevyen liikenteen laiturireitti yhdistyy alueen kaakkoispäässä sillalla Karjasillanpuistoon, ja sieltä alikulun kautta Raksilaan. Kajaanintiellä säilyy sama ajokaistojen määrä, mutta keskijakajaa kavennetaan. Näin saadaan yksi kaista siirrettyä vain Castreninrannan sekä julkisen liikenteen käyttöön.

Melunhallinta Reunimmaisen kaistan ja muiden kaistojen väliin tulee puurivi, sekä mahdollisesti kevytrakenteisempi meluaita- tai viheraita. Kajaanintielle päin rakennusten julkisivu on umpinainen, ja sisäänkäynti tapahtuu vasta portin jälkeen. Myös portti toimii meluesteenä. Rakennusten välissä on runsaasti kasvillisuutta. Näin saadaan rantaan ja laitureille mahdollisimman rauhallista.

Melunhallintakaavio 1:500

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT

177


2. kerroksen pohja 1:150

1. kerroksen pohja 1:150

Talotyyppi Rakennuksen kokonaispinta-ala on n. 70m2.Ylemmässä kerroksessa on ruokailu, oleskelu ja keittiö eli niinsanotut julkiset tilat, ja alemmassa kerroksessa kaksi makuuhuonetta ja kylpyhuone. Molempiin kerroksiin on sisäänkäynti ulkoa. WYlemmän kerroksen sisäänkäynti on kadulta saavuttaessa portin takana. Alempi sisäänkäynti on alapihalta laiturin tasolta. Kaikki aukotus aukeaa kohti kaupunginojaa ja Karjasiltaa.Ylempi kerros aukeaa kattoterassille ja kattopuutarhaan. Tarkoituksena on, että myös kattopuurarhassa voisi olla asukkaiden omia hyötykasvi-istutuksia. Julkisivumateriaalina on pystyrimoitettu laudoitus. Katto on piirteiltään mansardikatto. Rakennusten arkkitehtuuriin on otettu vaikutteita Castrenin siirtolapuutarhassa olleista siirtolapuutarhamökeistä. Alapihalta on suora käynti laiturille, mutta laiturin ja takennuksen välissä on vesistöä ja kasvillisuutta yksityisuuden takaamiseksi. Laiturin julkiset istuskelupaikat on pyritty sijoittamaan niin, että ne eivät olisi rakennusten kohdalla. Pihasuunnitelma 1:150

Julkisivu koilliseen 1:150

178

Julkisivu lounaaseen 1:150

Julkisivu luoteeseen 1:150

HERTTA HJELT


Kuva 4 Havainnekuva A

Konseptin soveltaminen

Kuva 4 Paikkoja mahdollisille sovlluksille

Oulun kaupunki kehittää jatkuvasti keskustan alueella kaupunginojan ympäristöä erityisesti valaistuksen ja yleisen viihtyvyyden kautta. Kehitysalue kuitenkin päättyy Rautatienkatuun. Pidemmälle jatkettaessa ojaa on vaikea edes seurailla, je se kulkee paikoitellen hyvin umpeenkasvaneilla alueilla. Osittain sen varrella kulkee virkistysreittejä. Tuomalla yhteisöllistä siirtolapuutarhahenkistä rakentamista kaupunginojan varteen, rannat aktivoituisivat paitsi asukkaiden niin myös muiden kaupunkilaisten käyttöön.Vaihtelevat maisemat ja elämä kohottaisivat ojan virkistysarvoa. Paikoitellen oja kapenee hyvinkin kapeaksi, mutta on siitä huolimatta arvokas ja hieno elementti, jota ei ole hyödynnetty juurikaan. Karttaan on merkitty esimerkkialueita joilla Castreninrannan konseptin tyyppistä rakentamista voitaisiin hyödyntää. Kulkuyhteydet ja muut maankäytön kysymykset vaatisivat lisäselvityksiä. 451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

HERTTA HJELT

179


Kuva: Asukasyhdistyksen arkisto


SYRJÄKADUN KERROSTALOTONTTIEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN-NELLY ISOPAHKALA

Näkymä syrjäkadun ja Kainuuntien risteyksestä

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

NELLY ISOPAHKALA

181


KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET Nykyinen Puu-Raksilan alue on rakennuskannaltaan hyvin kaksijakoinen. Tämä alueen jakautuminen näkyy erityisesti Syrjäkadulla, joka halkaisee alueen ja erottaa kaksi erityyppistä rakennusaluetta toisistaan. Alueiden välille muodostuu hyvin jyrkkä kontrasti, ja erot alueiden välillä koskevat niin rakennusten ja aluesuunnittelun mittakaavaa, kuin myös rakennusten materiaaleja, yleisluonnetta, rakennusaikakautta sekä piha-alueiden käsittelyä. Syrjäkadun pohjoispuolelle sijoittuu pääosin 60-70 -lukujen aikana rakennettu lähiömäinen betonielementtikerrostaloalue. Kerrostalot ovat mittasuhteiltaan kookkaita, joko pitkiä 4-5 -kerroksisia lamelleja tai korkeita tornitaloja. Tälle kerrostaloalueelle leimallista ovat laajat, asfaltoidut piha-alueet, joiden toiminnallisuus on heikko ja luonne tällä hetkellä autio ja luotaantyöntävä. Eteläpuolelle Syrjäkatua taas sijoittuu varsinainen Puu-Raksilan alue, joka koostuu pienimittakaavaisista 2-kerroksisista puisista asuinrakennuksista. Puutalot ovat luonteeltaan perinteikkäitä suomalaisia harja- tai aumakattorakennuksia ja julkisivuväritykseltään monimuotoisia. Rakennukset sijoittuvat alueelle tiiviisti muodostaen väliinsä vehreitä ja toiminnallisia piha-alueita. Kehittämissuunnitelmassani halusin lähteä tutkimaan Syrjäkadun tornitalojen välisiä piha-alueita ja ehdottaa niiden uudelleenjärjestelyä sekä täydennysrakentamista. Tornitalojen väliin jäävälle alueelle voitaisiin tiivistämällä saada mahtumaan hyvin pieniä asuinkerrostaloja. Suunnitelmassani olen sijoittanut alueelle 3-kerroksisia puisia asuinrakennuksia, jotka toimisivat kahden erityyppisen asuinalueen yhdistävänä linkkinä. Uudet asuinkerrostalot tuovat alueelle oman ajallisen kerrostumansa, mutta kuitenkin mittakaavallisesti häivyttävät alueiden välistä voimakasta kontrastia. Asuinkerrostalot työntyvät osittain tornitalojen välistä puutaloaluetta kohti ja muodostavat oman rivistönsä katunäkymään. Tämä parantaa myös rakennusten aurigonvalon saantia, sillä tällöin ne eivät jää täysin tornitalojen väliin varjostettavaksi.Vetoketjumainen kaavoitus myös sulauttaa alueita toisiinsa.

loalueelle ehkä kaivattua Puu-Raksilan henkeä. Rakennuksilla ei ole kuitenkaan haluttu lähteä imitoimaan kummankaan alueen aikakauden rakennuksia, vaan nimenomaan tuoda alueelle oma moderni kerroksensa. Kerroksellisuus onkin Puu-Raksilan alueelle leimallinen piirre, jota uudet rakennukset tukevat. Rakennusten pihoille on lisätty toimintoja asukkaiden viihtyvyyden ja alueen houkuttelevuuden parantamiseksi. Puu-Raksilan alueella on nykyisinkin harjoitettu jonkin verran asukkaiden välistä yhteisviljelyä, jotka halusin tuoda myös kerrostaloalueelle. Rakennusten välisille pihoille on sijoitettu pienviljelypalstoja sekä kasvihuoneita asukkaiden yhteiseen käyttöön. Autopaikoitus on huomioitu siten, että aluetta tiivistettäessa nykyiset autopaikat vähenevät pihoilta, mutta kadun varteen on sitä vastoin tuotu uusia autopaikkoja. Lisäksi suunnitelmassa on ehdotettu mahdollisuutta rakentaa maanalaisia parkkipaikkoja pihojen alle.Yksi parkkihalli alueella sijaitseekin Kainuuntie 1 tontin takapihalla, johon suunnitelman yksi uusista parkkihalleista on yhdistetty. Toisaalta voidaan pohtia myös autopaikkojen tarpeellisuutta nykyisessä mittakaavassa. Alueelle on suunnitteilla laajoja uudistuksia esimerkiksi nykyisten markettien alueelle. Tässä yhteydessä myös autopaikoitusta tullaan lisäämään runsaasti. Mahdollisesti asukkaat voisivat siis hyödyntää näitä parkkipaikkoja. Toisaalta Raksilan alue on myös hyvin lähelllä keskustaa ja tulevaisuudessa alue tulee oletettavastii integroitumaan yhä voimakkaammin keskusta-alueeeseen ja julkinen liikenne tulee alueella vilkastumaan.. Onkin siis kyseenalaista, tarvitaanko alueelle välttäm mättä nykyisten määräysten mukaista autopaikkamitoitusta. Alueen viihtyvyys myös paranee myös paranee huomattavasti parkkialueiden vapauduttua muuhun käyttöön.

Te r v a t y n n y ri-suunnitelman visualisointi. Lähde: https://crop.kaleva.fi/kuvat

Market-alueen suunnitelman visualisointi. Lähde: http://h-k.fi/fi/raksila/

Harjakattoiset, puuverhotut ja suhteellisen pienimittakaavaiset rakennukset tuovat betoniselle kerrosta-

182

NELLY ISOPAHKALA


Te r v a t y n n y ri-suunnitelman asemapiirros. Lähde: h t t p s : / / w w w. o u k a . f i / o u l u / uudistuva-oulu/asemakeskuksen-arkkitehtikilpailutyot

Market-alueen suunnitelman asemapiirros. Lähde: http://h-k.fi/fi/raksila/

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Nykyisen Raksilan alueen rakeisuuskaavio

NELLY ISOPAHKALA

183


ALUESUUNNITELMA 1:1000 Uudisrakennusten yhteenlaskettu kerrosala: Uusia asuntoja: Autopaikkoja:

184

3 805 m2 63 Uusia autopaikkoja tuotu Syrjäkadun varteen 32 kpl. Pihojen autopaikkoja ehdotettu siirrettäväksi osittain kansiparkiksi vapauttaen tilaa pihaalueen toiminnoille. Kansiparkit esitetty katkoviivalla.

NELLY ISOPAHKALA


Ote aluesuunnitelmasta 1:500

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

NELLY ISOPAHKALA

185


Leikkaus A-A 1:1000

Leikkaus B-B 1:1000

186

NELLY ISOPAHKALA


Havainnekuva Kainuuntieltä Raksilan matrkettien suuntaan

H a v a i n n e k u v a Te h t a a n k a d u l t a E t u - L y ö t y n s u u n t a a n

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

187


Kuva: Asukasyhdistyksen arkisto


JULKISIVUJEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUKSET RAKENNUKSEN ULKOASUUN - ILLUSIA LESKINEN Case: Puu-Raksila, aluerajaus Syrjäkatu 1, 3-5, 7, 9 ja 11.

POHDINTAA Energiatehokkuuden ollessa vuosikymmenen kuumin sana, useilla saattaa olla väärä käsitys sen todellisesta merkityksestä. Energiatehokkuus rakennuksessa muodostuu monesta osatekijästä, joista tärkein on nk. Kioton pyramidin mukaan lämpöhäviöiden pienentäminen rakennuksessa. Lämpöhäviöiden pienentämiseen liittyy vuorostaan olennaisesti rakennuksen ulkovaipan tiiveyden parantaminen. Rakennuksen ulkovaippaan on siis tärkeä kiinnittää huomiota, jos haluaa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Korjausrakentamiskohteissa ei ole järkevää eikä suositeltavaa tavoitella uudisrakentamisen tasoa. Energiatehokkuuden parantaminen ei ole yhtä edullista korjausrakennuskohteessa kuin uudisrakentamisessa ja siksi korjaushankkeen yhteydessä energiatehokkuuden parantaminen on kannattavaa silloin, kun korjattavan kohteen peruskorjaus tapahtuu noin 40-50 vuoden välein. 1

ARVOT Ikkunan upottamista seinään tulisi välttää, sillä se ei ole perinteisen tyylin mukaista.2 Ulkoseinien lisälämmöneristämisen yhteydessä pitäisi ikkunat siirtää samaan tasoon kuin uusi julkisivupinta. 3 Seinän ja ikkunan liitoskohta on kriittinen osa julkisivua, sekä rakenteellisesti, että ulkonäöllisesti. Jos seinien lisälämmöneristystä ei toteuta huolella ja rakennustaiteellisia arvoja huomioon ottaen, julkisivu jää tökerön näköiseksi. Kun ikkuna on syvällä julkisivussa, se antaa seinille muurimaisen, paksun vaikutelman. Erityisesti 1900-luvun alussa vallinneen uusklassistisen ihanteen mukaan ikkunapinnan pitäisi olla samassa tasossa julkisivupinnan kanssa.

Syrjäkatu 1 Rakennusvuosi: 1929 Muutostyöt: 1952 pohjan muutos, 1996 ullakon käyttöönotto

Syrjäkatu 7 Rakennusvuosi: 1945 Muutostyöt: -

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Syrjäkatu 3-5 Rakennusvuosi: 1981 Muutostyöt: 1993 parvekelasitus

Syrjäkatu 9 Rakennusvuosi: 1945 Muutostyöt: Oletettavasti ulkopuolinen lisälämmöneristys

ILLUSIA LESKINEN

189


CASE

LISÄLÄMMÖNERISTÄMINEN

Tarkastelun kohteena olevat talot on rakennettu monena eri vuosikymmenenä: 1920-luvun lopulla, 1945 ja 1980-luvun alussa. Kaikista mielenkiintoisin pari on Syrjäkatu 7 ja 9, samana vuonna rakennetut talot. Kuten sivun kuvista hyvin näkyy, Syrjäkatu 7 ja 9 välillä on suuri ero, vaikka kohteet ovat melkein identtiset. Ero johtuu siitä, että Syrjäkatu 9:ssä seiniä on lisälämmöneristetty ulkopuolelta.

Lämmöneristystä kannattaa parantaa erityisesti yläpohjasta.Yläpohjan lisälämmöneristäminen on myös helpompaa kuin muiden rakenteiden lisäeristys.Yläpohjan kautta karkaa jopa 20% lämmitysenergiasta, joten keskikokoisen omakotitalon yläpohjan lisäeristämisen takaisinmaksuaika voi olla jopa 2-3 vuotta.6

ulkona ja kesällä kosteus voi kulkea ulkoa sisälle.21 Tästä johtuen huoneen puoleisen pinnan tiiveys edistää kosteuspitoisuuden nousua ja kosteusvaurioiden syntyä seinän sisällä. 22

Lisälämmöneristäminen täytyy suorittaa harkiten, sillä uusien rakennekerrosten lisääminen on aina riskitekijä.7 Ulkoseinien ulkopuolinen lisälämmöneristys yksinään on taloudellisesti kannattamatonta, ja joka tapauksessa se on kallein vaihtoehto energiansäästöpotentiaaliin nähden.8 Julkisivun lisälämmöneristämisen kannattavin aika on kannattavinta silloin, kun julkisivuverhous on huonossa kunnossa ja kaipaa uusimista.9

Julkisivut kannattaa lisälämmöneristää ulkopuolelta, jos julkisivuverhous tarvitsee muutenkin uusimista. Julkisivuverhousta uusittaessa tulee muistaa myös oikeanlaisen maalin tai muun pintakäsittelyaineen käyttö ja pyrkiä käyttämään alkuperäisenlaista julkisivupaneelia.

TYYPPIVIKOJA JULKISIVUISSA 4,5 20-luku: -Ei juurikaan lämmöneristettä -Märkätilojen kosteuseristys vaatimaton -Ilmanvaihto puutteellinen 40-luku: -Julkisivusta puuttuu tuuletusrako -Seinärakenne ei pääse tuulettumaan ulkorappusten kohdalta -Alin hirsikerta lahoaa helposti -Julkisivumateriaalien ja -osien kunto kärsinyt 80-luku: -Julkisivusta puuttuu tuuletusrako -Valesokkeli ei tuuletu, kosteutta pääsee rakenteisiin -Höyrynsulku ei välipohjan kohdalta yhtenäinen

Julkisivun uudelleenverhoukseen liittyy muiden rakennusosien ja rakenneliitosten kunnostaminen ja erilaiset pellitykset.10 Pelkkä korjaus ei riitä, jos ne ovat aiheuttaneet vaurioita julkisivuun.11 Tällöin täytyy parantamalla ratkaisua pyrkiä kosteusrasituksen alentamiseen.12 Julkisivun lisälämmöneristämiseen liittyy monia riskejä, mutta myös etuja. Jos eristepaksuutta kasvatetaan seinissä 50-70mm, voidaan saavuttaa jopa 10% säästö lämmityskuluissa. 13 Julkisivuja lisälämmöneristettäessä turvallisinta on poistaa vanha orgaaninen eristysaines kokonaan, korvata se ja tarkastaa samalla ilmansulkujen pitävyys, sekä julkisivun tuulettuvuus.14 Rakenteiden vanheneminen ei kuitenkaan sinänsä vähennä niiden lämpimyyttä. 15 Jos vanha puuseinä on säilynyt ehjänä, ei purueristeiden painuminen haittaa, jos seinärakenne on niin tiivis, etteivät ilmavirrat pääse kulkemaan sen läpi. 16 Jos talossa on kuitenkin havaittavissa nk. ”vanhan talon hajua” on todennäköistä, että puruissa on haitallista tai jopa vaarallista mikrobikasvustoa. 17

ULKO- VAI SISÄPUOLELTA?

Sisäpuolelta julkisivut kannattaa lisälämmöneristää silloin, jos rakennuksen sisäpuoli vaatii uusimista. Ulkoseinän sisäpuoliseen lämmöneristämiseen liittyy kuitenkin enemmän riskejä kuin ulkopuoliseen. Ulkoseinän sisäpinnan tiivistämisen jälkeen ilmanvaihdon toimivuus tulee tarkastaa. Rakenteen tiivistyessä rakennuksen ilmavuodot vähenevät, joten korvausilman saanti tulee varmistaa. Sisäpuolinen lisälämmöneristäminen pahentaa kylmäsiltojen vaikutusta ja alentaa seinän alkuperäisten materiaalien lämpötilaa. Suhteellisten kosteusarvojen kasvaessa seinärakenteen kuivuminen kosteusrasituksen jälkeen hidastuu, jolloin myös vaurioriski kasvaa.23 Tärkeintä rakenteen kosteusteknisen toimivuuden varmistamisessa on se, ettei tiiviitä kerroksia joudu kondenssivaara-alueelle. Lisälämmöneristeiden asentamista täytyy kuitenkin harkita myös siltä kantilta, mikä on rakennushistoriallisten arvojen säilymisen kannalta järkevintä kussakin kohteessa.

Seinärakenteen säilyminen ehjänä on kuitenkin lopulta arpapeliä. Ennen lisälämmöneristämispäätöksen tekoa ja eristystavan valintaa tulisi vähintään tarkistaa rakenteiden tiiveys huolella, kuitenkin suositeltavaa on, että rakennusalan ammattilaista konsultoitaisiin. Lämmöneristeen paksuuden kasvattaminen nostaa suhteellista kosteutta rakenteen ulko-osissa. Lisälämmöneristäminen vaikuttaa siis huonontavasti seinän kosteustekniseen toimintaan ja lisää kondensaation riskiä seinärakenteen sisällä. 18 Tiiviimpien rakennekerrosten, kuten esimerkiksi SPU-levyn lisääminen suoraan vanhaan rakenteeseen lisää kondenssiriskiä seinärakenteen sisällä, joka taas puolestaan voi johtaa kosteusvaurioon tai jopa sisäilmaongelmaan. 19

Syrjäkatu 11 Rakennusvuosi: 1928 Muutostyöt: -

190

Rakennusta lisälämmöneristettäessä täytyy myös muistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän ja etenkin ilmaston kosteuteen. Perinteisesti on oletettu ulkopuolisen lämpötilan olevan matalampi kuin rakennuksen sisäpuolisen, jolloin kosteus kulkee sisältä ulos.20 Ilmastonmuutoksen takia lämpötila voi sisällä ollakin matalampi kuin Kuva 1

ILLUSIA LESKINEN


IKKUNOIDEN KORJAUS

VIITTEET

KUVAT

Ilpo Kouhia, Jyri Nieminen, Sakari Pulakka,VTT-R-04017-10, Tutkimusraportti, Rakennuksen ulkovaipan energiakorjaukset, Espoo 2010, s.46 2 Per Hemgren & Erik Wannfors Uusi pientalon käsikirja, KustannusosakeyhtiĂś Tammi, Helsinki 2012, s.161 3 Ibid. 4 KWWSVZZZNRWLWDOROHKWLĂ&#x20AC;UDNHQQXVWHQW\\SSLYLDW>9LLWDWWX 4.12.2017] 5 +RPHWDONRRWĂ&#x20AC;RPDNRWLWDOR>9LLWDWWX@ 6 Oulun rakennusvalvonta, Tekninen kortti 7,Yläpohjan lisälämmĂśneristys, Oulu 2013, s.1 7 +RPHWDONRRWĂ&#x20AC;>9LLWDWWX@ 8 Ilpo Kouhia, Jyri Nieminen, Sakari Pulakka,VTT-R-04017-10, Tutkimusraportti, Rakennuksen ulkovaipan energiakorjaukset, Espoo 2010, s.46 9 Oulun rakennusvalvonta, Tekninen kortti 6, Ulkoseinän lisälämmĂśneristys, Oulu 2013, s.1 10 RT82-10614 Julkisivun uudelleenverhous, korjausrakentaminen s.3 11 Ibid. 12 Ibid. 13 Anu Soikkeli, Puurunkoisen pientalon korjaus-luentomateriaali, Oulu 2016 14 +RPHWDONRRWĂ&#x20AC;>9LLWDWWX@ 15 Panu Kaila, Talotohtori, Rakentajan pikkujättiläinen, WSOY, Porvoo 2003, s.476 16 Panu Kaila, Talotohtori, Rakentajan pikkujättiläinen, WSOY, Porvoo 2003, s.459 17 Oulun rakennusvalvonta, Tekninen kortti 6, Ulkoseinän lisälämmĂśneristys, Oulu 2013, s.2 18 J.Vinha, A. Laukkarinen, M. Mäkitalo, S. Nurmi, P. Huttunen, T. Pakkanen, P. Kero, E. Manelius, J. Lahdensivu, A. KĂśliĂś, K. Lämhdesmäki, J. Piironen,V. Kuhno, M. Pirinen, A. Aaltonen, J. Suonketo, J. Jokisalo, O. TeriĂś, A. Koskenvesa & T. Palolahti, Ilmastonmuutoksen ja lämmĂśneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteen kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa, Tutkimusraportti 159, TTY, s.170 19 +RPHWDONRRWĂ&#x20AC;>9LLWDWWX@ 20 Oulun rakennusvalvonta, Tekninen kortti 6, Ulkoseinän lisälämmĂśneristys, Oulu 2013, s.1 21 Ibid. 22 Ibid. 23 Oulun rakennusvalvonta, Tekninen kortti 6, Ulkoseinän lisälämmĂśneristys, Oulu 2013, s.5 24 Panu Kaila, Talotohtori, Rakentajan pikkujättiläinen, WSOY, Porvoo 2003, s.477 25 Oulun rakennusvalvonta, Tekninen kortti 6, Ulkoseinän lisälämmĂśneristys, Oulu 2013, s.2 26 J.Vinha, A. Laukkarinen, M. Mäkitalo, S. Nurmi, P. Huttunen, T. Pakkanen, P. Kero, E. Manelius, J. Lahdensivu, A. KĂśliĂś, K. Lämhdesmäki, J. Piironen,V. Kuhno, M. Pirinen, A. Aaltonen, J. Suonketo, J. Jokisalo, O. TeriĂś, A. Koskenvesa & T. Palolahti, Ilmastonmuutoksen ja lämmĂśneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteen kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa, Tutkimusraportti 159, TTY, s. 21 27 Ibid. 28 Oulun rakennusvalvonta, Tekninen kortti 4, Ikkunakorjaus, Oulu 2014, s.1 29 Hannu Rinne, Perinnemestarin remonttikirja, WSOY, Porvoo 2010 s. 137 30 Ibid. 31 Oulun rakennusvalvonta, Tekninen kortti 4, Ikkunakorjaus, Oulu 2014, s.1 32 Panu Kaila, Talotohtori, Rakentajan pikkujättiläinen, WSOY, Porvoo 2003, s.459 33 Ibid. 34 Ibid.

Kuva 1

1

Kuten jo alun pohdintaosiossa mainittiin Kioton pyramidiin viitaten, tiiveyden parantaminen on tehokkain keino rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuuden parantamiseen. Puutalon perinteinen heikko kohta on nk. â&#x20AC;?tuulitiiviysâ&#x20AC;?.24 Julkisivun suurimmat lämmĂśnvuotokohdat lĂśytyvät yleensä ikkunoiden ja ovien karmeista sekä rakennuksen ala-, väli- ja yläpohjaliitoksista. 25 Ikkunan sijainnilla seinässä on lämmĂśn kannalta merkitystä. Ikkuna tulisi asentaa lämmĂśneristeiden tasoon tai seinän syvyyssuunnassa keskeisesti. 26 Ikkunarakenne muodostaa suuren kylmäsillan rakennukseen, jos eristystä on ikkunan kohdalla niukasti. 27 Ikkunoiden tiivistys on suurimman osan aijasta energiatehokkaasta näkĂśkulmasta kaikista kannattavin korjaus. 28 Vanha ikkuna kannattaa korjata, jos siitä on säilynyt noin 60%. 29 SäännĂśllisellä huollolla vanhatkin ikkunat pysyvät hyvänä pitkään. Jokakeväinen vuosittainen pintahuolto poistaa suuren kunnostuksen tarpeen. 30 Ikkunaan asennettu lisälasi ei olennaisesti muuta ikkunan ulkonäkÜä, mutta parantaa sen energiatehokkuutta. 31 Ikkunoiden karmisyvyydellä voi ratkaista syvälle uponneen ikkunan ongelman julkisivussa. Ratkaisua on kuitenkin kannattavaa hyĂśdyntää vain silloin, kun ikkunat on muutenkin vaihdettava. Ikkunan karmisyvyyden kasvun vaikutuksista ikkunan energiatehokkuuteen tai tarkemmin konvektio-ilmiÜÜn ei lĂśytynyt tarkkaa tutkimustietoa. Konvektio ikkunan sisällä toimii siten, että ikkunan ulkopinnalla oleva kylmä ilma valuu painavampana alaspäin, jolloin ikkunan sisäpinnalla lämmennyt ilma kohoaa ylĂśspäin ja näin vaihtaa paikkaa kylmän ilman kanssa. 32 TällĂśin lämpÜä karkaa kylmempään ulkoilmaan. 33 Ikkunan vaakajaoilla voidaan ruotsalaisen tutkimuksen mukaan säästää 20-30% konvektion takia karkaavasta lämpĂśenergiasta. 34

LOPPULAUSEET Vanhoja arvokkaita rakennuksia korjatessa ja lisälämmÜneristäessä tulisi aina pyytää asiantuntevan rakennusalan ammattilaisen mielipidettä. Ensisijaisesti tulisi pyrkiä korjaamaan vanhat rakennusosat. Jos vanhat rakennusosat kaipaavat uusimista, tulisi käyttää mahdollisimman alkuperäisen kaltaisia osia. Jos korjattavan tai uusittavan julkisivun ikkunat tai julkisivupaneelit ovat hyvässä kunnossa, kannattaa ne korjata.Vaikka puu olisi ronskin näkÜistä, halkeilleen maalin ja kitin alta saattaa kuitenkin lÜytyä hyväkuntoinen rakennusosa.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013;N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

YmpäristĂśministeriĂś, Rakennusten automaation vaikutus energiatehokkuuWHHQ3HUXVWHHWMDRSDV6DDWDYLVVDKWWSZZZDYRLQDXWRPDDWLRĂ&#x20AC;GRF standardi_sfs-en_15232/Rakennusten-automaation-vaikutus-energiatehokkuuWHHQSGI>9LLWDWWX@ Kuva 2 J.Vinha, A. Laukkarinen, M. Mäkitalo, S. Nurmi, P. Huttunen, T. Pakkanen, P. Kero, E. Manelius, J. Lahdensivu, A. KĂśliĂś, K. Lämhdesmäki, J. Piironen,V. Kuhno, M. Pirinen, A. Aaltonen, J. Suonketo, J. Jokisalo, O. TeriĂś, A. Koskenvesa & T. Palolahti, Ilmastonmuutoksen ja lämmĂśneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteen kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa, Tutkimusraportti 159, TTY, s.168

KIRJALLISUUTTA AIHEESTA

Edellämainittujen lisäksi: Ratu F31-0354 Ulkoseinän puuverhouksen purku, uusiminen ja lisälämmĂśneristys. Menetelmät RT82-10614 Julkisivun uudelleenverhous, korjausrakentaminen Puu-Käpylän korjaustapaohjeistus KWWSODPPLW\VYHUWDLOXHQHXYRQWDĂ&#x20AC; KWWSVZZZPRWLYDĂ&#x20AC;NRWLBMDBDVXPLQHQUDNHQWDPLQHQODPPLW\VMDUMHVWHOPDQBYDOinta/vertaile_lammitysjarjestelmia/pientalon_lammitystapojen_vertailulaskuri Rakkaat vanhat puutalot, säilyttäjän opaskirja, Matti Laine ja Anssi Orrenmaa, Otava, Helsinki 2012 Valoa ikkunoista, Mauri Antero Laaksonen, Alfamer Kustannus Oy, Helsinki 2004 Ikkunakirja, Perinteisen puuikkunan kunnostaminen, Juulia Mikkola & Netta BÜÜk, Otava, Keuruu 2016 Pertti Hartikainen, Energiatehokas rakentaminen-kurssin luentomateriaali, Oulu 2017

Kuva 2

ILLUSIA LESKINEN

191


ESIMERKKEJÄ Puurakenteisen seinän lisäeristämisen tapoja Puurunkoisen pientalon korjaus-kurssin luentomateriaalin mukaan (vanha rakenne esitetty harmaalla):

IKKUNAN KARMISYVYYDEN KASVATTAMINEN

Tämä ratkaisu vaatii käytännössä uuden ikkunan asentamisen ja on siten vaihtoehto vain todella huonokuntoisen ikkunan kohdalla. Uuden ikkunan tulisi olla mahdollisimman ulkonäöllisesti vanhan kanssa samankaltainen.

VANHAN IKKUNAN SIIRTÄMINEN

Tämä ratkaisu vaatii toimiakseen suuria eristepaksuuksia, että tiiviiden kerroksien suhteet (5...1, käytännössä jopa 10...1)asettuvat oikein, eikä kondensiota pääse tapahtumaan rakenteen sisällä. Silloin kyseisessä esimerkissä ongelmaksi muodostuu se, että nouseva lämmin ilma ei pääse kosketuksiin ikkunan sisäpinnan kanssa, jolloin siihen pääsee pahimmassa tapauksessa syntymään kondensiota.

IKKUNA SISÄPUOLISESSA LISÄLÄMMÖNERISTYKSESSÄ

Tätä, samoin kuin yläpuolista, ratkaisua käytettäessä on varmistettava lämpimän ilman pääsy ikkunan sisäpintaan.Tiiviiden kerroksien suhteiden täytyy asettua oikein, ettei kondensiota tapahdu. Käytännössä kyseinen ratkaisu olisi kaikkein pieniriskisin levymäisellä ohuella eristeellä toteutettuna.

PURUTÄYTTEISEN SEINÄN ULKOPUOLINEN LISÄERISTYS -Sisäverhous -Tervapahvi -Purutäyte ja pystyrunko -Vinolaudoitus -Lisälämmöneriste, koolaus 50x50mm kk600 -Tuulensuoja -Ilmarako/lauta -Ulkoverhous PURUTÄYTTEISEN SEINÄN SISÄPUOLINEN LISÄERISTYS -Sisäverhous -Höyryn/ilmansulku -Mineraalivilla 50-100mm -Vaakalaudoitus -Vuorauspahvi -Purutäyte ja pystyrunko -Vinolaudoitus -Tuuletusrako/lauta -Ulkoverhous Vaihtoehtona purujen vaihto mineraalivillaan, sekä sisäpuolelle 50mm mineraalivillakerroksen ja koolauksen lisäys.

HIRSISEINÄN ULKOPUOLINEN LISÄERISTYS -Hirsiseinä -Puukuitueristelevy ja puukoolaus -Puukuitulevy -Ilmarako -UTV

PURUTÄYTTEISEN SEINÄN ULKOPUOLINEN LISÄERISTYS -Sisäverhous -Höyryn/ilmansulku -Laudoitus -Purutäyte ja pystyrunko -Vuorauspahvi -Vinolaudoitus -Mineraalivilla 50-100mm ja koolaus -Tuulensuojalevy -Tuuletusrako/lauta -Ulkoverhous 192

HUOM. Esitetyt esimerkit ovat viitteellisiä, niitä ei ole tarkoitus käyttää suoraan rakennustarkoitukseen.Vanha rakenne esitetty harmaalla.

ILLUSIA LESKINEN


JÄTESÄILIÖITTEN SUOJAUSMAHDOLLISUUKSIA PUUTARHAKADUN LOUNAISPÄÄSSÄ - JARI MAUKONEN NYKYTILA Rakennusten väleissä sijaitsee tontinraja siten, että jokaiselle tontille pääsee rakennuksen kummaltakin puolelta. Korttelien reunimmaisilla tonteilla tätä mahdollisuutta ei aina ole. Rakennusten välinen kapein etäisyys on 6 m ja levein 19,2 m. Aitatyyppejä on kaksi. Puinen valkoinen aita pystylaudoituksella on yleisin tyyppi, ja muutamassa paikassa on käytetty huomaamatonta metalliverkkoaitaa. Rakenteellisten aitojen lisäksi alueella on pensasaitoja. Jätestiat on sijoitettu kahta kiinteistöä lukuunottamatta niin, että ne voi havaita julkisesta katutilasta käsin. Katettu jätekatos on yhdellä kiinteistöllä. Muut jäteastiat on sijoitettu vapaasti talojen väliin asukkaitten ja jätteenkeräyksen kannalta luonnollisimmalta vaikuttavaan paikkaan. Rakennukset on asemakaavan mukaisesti sijoitettu siten, että katujulkisivut muodostavat yhtenäisen seinälinjan. Katulinja on suora, samoin katujen vihervyöhykkeillä sijaitsevat puurivit. Kasvillisuuden ja rakennetun ympäsristön muotokielen monimuotoisuus näyttäytyy julkiseen katutilaan talojen väleistä. Jäteastioiden estetiikka on aina kyseenalainen, ja suomalaisessa pientaloasumisessa niiden sijoittaminen tontille monesti laiminlyöty yksityiskohta, niin myös Puu-Raksilassa. Koko yhdyskunnan asumisviihtyvyyttä voidaan parantaa tutkimalla Puu-Raksilan rakentamisajalle sopivaa ratkaisua jäteastioiden säilytysrakennelmista ja niiden sijoittelusta.

Kartassa puuaita on merkitty P-kirjaimella ja metalliaita R-kirjaimella. Jäteastioiden sijainti on ympyröity sinisellä.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

JARI MAUKONEN

193


TAVOITTEITA Talojen välistä katutilaan pilkottava kasvillisuuden diversiteetti on osa Puu-Raksilan luonteen ydintä, ja siksi sen tulee antaa kukoistaa. Alueen säilyneisyyteen kuuluu, että alkuperäiset, palokatkoina toimivat lehtipuuistutukset talojen välissä säilytetään. Muustakaan kasvillisuudesta ei ole syytä luoda tarkkoja yhtenäistäviä ohjeista. Puu-Raksilan arvolle on suuri merkitys alueen yleismiljööllä. Sitä voidaan parantaa kehittämällä Puu-Raksilan rakentamisajalle sopivaa ratkaisua jäteastioiden säilytykseen. Ratkaisulle voi asettaa seuraavia tavoitteita: 1. Ilmentää Puu-Raksilan rakennusaikaa 2. Suojata jäteastioita katseilta 3. Suojata jäteasioita sääoloilta 4. Helpottaa jätteenkeräystä 5. Huomioida palomääräykset 6. Olla pois liikenteen tieltä 7. Olla huomaamaton, ei “porttiaihe tonteille”

JÄTESUOJAT KADUN REUNASSA Kahden edellä olevan määräyksen tiukka tulkinta johtaa siihen, että tällä alueella käytännössä yhtään jäteastiaa ei voisi sijoittaa kiinteistöille, vaan tonttien ja kadun välissä olevalle viheralueelle. Toiminnallisen tehokkuuden, kustannusten ja pihapiirien estetiikan kannalta tämä olisi kylläkin hyvä vaihtoehto. Sijoitettaessa jäteastiat kadun varteen ainoa arkkitehtuurin kannalta mahdollinen ratkaisu olisi käyttää matalia, kattamattomia jätesuojia. Tällöin ne eivät voi olla palosuojattuja. Kuuden metrin etäisyys rakennuksesta ei aivan täyty, vaikka jätesuojat sijoitettaisiin kiinni kadun reunaan. Talvikauden lumenauraus yksinään aiheuttaa sen, että tämä ratkaisu on käytännössä mahdoton. Auraus vaikeutuu, aura ja kova lumi vaurioittavat suojia ennemmin tai myöhemmin. Jos suojat sijoitetaan aukeavat ovet kadulle päin, lumipenkat vaikeuttavat niiden avaamista - ja liukuovia ei tähän rakenteeseen pysty yhdistämään.

Havainnekuva aitamaisella suojalla ympäröivistä jätekatoksista kadun varressa

Asia myös vaatisi poikkeuslupaa kaupungilta, sillä jäteastiat olisivat kaupungin alueella.

MITOITUKSIA JA MÄÄRÄYKSIÄ Henkilöautolla liikennöitävän pihatien miellyttävänä leveytenä voidaan pitää noin 3 metriä (RT 98-11214). Oulun kaupungin ohjeen mukaan jäteastiat tulee sijoittaa siten, että jäteautolla on vapaa pääsy enintään viiden metrin päähän jäteasitioiden sijaintipaikasta kaikkina vuodenaikoina. Oulun kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan arvokkaiksi määritellyille kohteille on mahdollista myöntää tapauskohtaisesti vapauksia määräyksistä. Vakuutusyhtiöiden julkaisemien palotuvaoppaiden mukaan useamman jäteastian ryhmät sekä 2-4 metriä leveät ja korkeat palavista materiaaleista tehdyt rakennelmat on sijoitettava vähintään kuuden metrin päähän eakennuksen räystäslinjasta. Vakuutusehdoista poikkeava rakentaminen saattaa aiheuttaa tulkinnanvaraisia kysymyksiä onnettomuustilanteissa, joten niistä poikkeamista tulisi välttää.

YHTEISET JÄTEKATOKSET TALOJEN VÄLISSÄ Sijoitettaessa palosuojaamattomat jäteastiat talojen väliin pitäisi talojen etäisyyden olla yli 13 metriä. Tämä vastaa 6 metrin suojaetäisyyttä kumpaankin rakennukseen ja jäteastioitten suojan syvyyttä, joka on minimissään noin yksi metri. Riittävä etäisyys on ainoastaan kahdessa rakennusvälissä. Jos tonttien rajalle sijoitetaan yhteinen jätesuoja, on sen oltava paloeristetty, jos etäisyys rakennukseen on alle 6 metriä. Rakenne on varustettava paloa estävällä katolla ja seinillä. Käytännössä tämä tarkoittaa peltikattoa ja sisältä pellillä verhoiltua rakennetta. Koska isonkin jäteastian kansi on saatava helposti avattua jätekatoksen sisällä, tulee ratkaisusta väistämättä varsin korkea. Arkkitehtuuriltaan Puu-Raksilaan sopii parhaiten harjakattoinen rakennelma. Tällainen yhteinen rakennelma vaatii rajanaapureitten keskinäisen sopimuksen, sillä se sijoittuu puoliksi kummankin tontille.

194

Havainnekuva yhteisestä palosuojatusta jätekatoksesta talojen välissä

JARI MAUKONEN


YHTEISET JÄTESUOJAT TAAEMPANA TONTIN RAJALLA Raksilan rakennusajan alkuperäistä toiminnallista ajatusta lähinnä ovat talousrakennusten yhteyteen sijoitetut jäteastiat. Nykyaikainen sovellus tästä olisi jätasuojien sijoittaminen pihan puolelle tonttien rajalle siten, että kuuden metrin suojaetäsyys rakennnusten räystäslinjoista toteutuu. Silloin julkinen katutila vapautsuisi jäteastioista ja parantaisi Puu-Raksilan arvokkaaksi katsottavaa yleisilmettä. Yhteiset jätesuojat voi useimmissa tapauksissa sijoittaa ajoteiden viereen. Näin molempien vierekkäisten tonttien pihan suojaisempi osa vapautuu jäteasioista. Jätteenkuljettaja voi veloittaa erikseen siitä, jos jäteastiat sijoitetaan kovin kauaksi jäteauton kulkureitiltä. Lassila&Tikanojan asiakaspalvelu kertoi puhelimitse kriittisen etäisyyden olevan 10-15 metriä. Tämä ratkaisu on helppo toteuttaa ja käytännöllinen. Se vaatii tosin naapureiden välisen sopimuksen yhteisestä jätesuojasta ja voi aiheuttaa lisäkulun jätteen keräilyssä.

Havainnekuva yhteisestä jätesuojasta taaempana tontilla.

Mikään esitetty vaihtoehto ei täytä kaikkia alussa esitettyjä tavoitteita, mutta tämä viimeisenä esitetty on eniten tavoitteiden hengen mukainen. Ja sillä, että kotiin tullessa ensimmäisenä eivät tulijaa tervehdi jäteastiat, on arvoa sinänsä.

LÄHTEET If turvatiedote: kotipiha paloturvalliseksi 12/2003

Kaavio jätesuojista, joita on yhdistelty tonttien rajoille jätepisteiksi. Niissä palomääräysten osalta on käytetty kuuden metrin etäisyyttä asuinrakennuksiin, ja yksittäisen säteastian osalta neljän metrin etäisyyttä. Talousrakennusten osalta turvaetäisyyksistä on jouduttu tinkimään.

Oulun kaupungin jätehuoltomääräykset, https://www.ouka.À/ oulu/ymparisto-ja-luonto/jatehuoltomaaraykset2

Tämä tutkielma perustuu yleisellä tasolla esitettyihin ohjeisiin ja niiden perusteella hahmoteltuihin vaihtoehtoihin. Ryhdyttäessä toteuttamaan uudistuksia jätteiden keräilyyn tonteilla, on rakennus.- ja palomääräysten vaatimukset sekä jätteenkuljettajan sopimusehdot tarkistettava tapauskohtaisesti erikseen.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Oulun kaupunki ohje 1/2015 jätteenkuljetuksen järjestäminen kiinteistöllä, https://www.ouka.À/oulu/ymparisto-ja-luonto/jatteen-kuljetus RT 98-11214 Ajoväylät, hitaasti liikennöitävät Suomen pelastusalan keskusjärjestö, Pihan jäteastiat ja tuhopolttojen torjunta, Tammer-Paino Oy, 2002

JARI MAUKONEN

195


Kuva: Asukasyhdistyksen arkisto


SYRJÄKADUN KERROSTALOTONTTIEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN - LAURA METSI

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA METSI

197


Raksilan länsijulkisivuna toimii muurimainen rivi 60-luvun lamelleja, jotka sekä suojaavat, että piilottavat Raksilan puutalo-auleen keskustasta saavuttaessa. Tästä tuleekin yksi kehittämissuunnitelman teemoista, sisäänpäinkääntyneisyys. Ideana on sulkea Syrjäkadun ja Ratakadun väliset korttelit täydennysrakentamalla kahdeksi suuremmaksi tilalliseksi kokonaisuudeksi, sekä yhtenäistämään Puistikkokadun ja Syrjäkadun katutilaa.

Pu

isti

kko

kat

Syr

jäk

u

atu

Täydennysrakentamalla matalia puukerrostaloja on pyritty peilaamaan Puu-Raksilan henkeä kerrostalokortteleihin. Mittakaavaltaan ne ovat samaa tasoa Syrjäkadun puurakennusten kanssa. Rakentamalla uudisrakennukset irti vanhasta, kerrostalokorttelit yhdistyvät asemakaavallisesti paremmin puutaloihin. Suunnitelmassa on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon vanhaa rakennuskantaa, ainoastaan yhdeksänkerroksisten kerrostalojen matalat autotallisiivet sekä muutamia pihakatoksia on poistettu sisäpihoilta. Sisäpihojen suunnittelussa tavoitteena on tuoda Puu-Raksilan vehreys ja pienipiirteinen mittakaava sisälle kerrostalokortteleihin. Maanalaisella pysäköinnillä on minimoitu asfalttikenttien määrä pihoilla, jolloin tilaa jää nurmelle ja istutuksille. Korttelien sisällä tilaa on jaettu piharakennuksilla ja puurivistöillä.Vaikka Topinpuisto ja Eeminpuisto on poistettu korttelien sisäisen tilan tieltä, on kevyenliikenteenväylä säilytetty. Yhtenäinen katutila Syrjäkadulla on luotu puurivistöin ja tuomalla kevyenliikenteen väylät kiinni julkisivuun, kuten on tehty kadun toisella puolella. Puistikkokadun päädystä on tehty vehreämpi tuomalla puurivistöt Ratakadulle asti, kuin lupauksena vehreydestä.

198

LAURA METSI


RAKSILAN LIITTYMINEN YMPYRÖIVIIN ALUEISIIN - LAURA MUSTONEN Rajapintojen ja solmukohtien kohennus

Raksilan idyllistä miljöötä on kohtaamassa muutosten aalto. Pieni puutaloalue pysyy paikallaan, kun 1976 rakentunut automarket-kolmikko poistuu ja ympäristön parkkikentät rakentuvat townhouse- ja kerrostalokortteleiksi. Asema-alueelle ja marketalueelle keskittyvät uudistetut kaupalliset palvelut, joiden yhteyteen muodostuu eläväisiä liikenteen solmukohtia. Raksilan urheilukeskukseen on tiedossa lisää opiskelija-asumispalveluita ja kaupunkimaiseman muutoksia. Kaiken lisäksi jonakin päivänä keskustasta saapuva työmatkalainen saattaa astua jalkansa Raksilaan ratikan astinlaudan yli.

HT AA

NK

Vilkkain liikenteen solmukohta on muodostumassa Puu-Raksilan pohjoispuolelle, nykyisen Tehtaankadun ja Ratakadun risteykseen. Siinä asemakeskus ja market-alue yhdistyvät ja muodostuu Raksilan aukio, jonka laidalla on julkisen liikenteen pysäkit. Tehtaankatu muuttuu hidaskaduksi, jonka varrelle rakentuu kolmikerroksisten townhouse-asuntojen nauha. Puu-Raksilan pohjoisimmissa kortteleissa talojen pihat avautuvat kadulle päin, missä suojaa on antamassa puusäleaita ja väljä lehtipuurivi. Hidasliikenteisellä kadulla elo vilkastuu julkisen liikenteen, työmatkaliikenteen ja virkistyskäytön myötä. Tehtaankadun pihoille on suora näköyhteys Raksilan aukiolta, mistä kaupankäyjien on mahdollista luoda ensivilkaisu Raksilan puutaloalueelle. Tähän alueiden rajapintaan olisi muodostettava vangitseva, puutalojen identiteettiä kuvastava ja asuntopihojen rauhaa suojaava elementti.Toistamalla luotua elementtiä muissa Puu-Raksilan osissa mukautetusti voidaan koota yhteen alueen visuaalinen ilme.

AT U

LA KA

UN

TIE

PA K

INU

TE

UV O

KA

N

KA TU

RA TA KA TU

Mitä tämä kaikki tarkoittaa Puu-Raksilalle? Rauhallinen puutaloalue koivujen alla saa eloonsa sykettä ja väriä, kun kaupunkimainen maisema tuodaan sitä lähemmäksi. Sekä asukkaiden että vierailijoiden määrä on kasvava, mikä korostaa alueiden välistä kontrastia. Muutokset WDUMRDYDW DOXHHOOH PDKGROOLVXXGHQ LGHQWLÀRLWXD Puu-Raksilan vahva ominaisluonne on historiansa ja tarinoidensa myötä ilmeinen, mutta aiempien kaupunkitilaan tehtyjen muutosten myötä valitettavan hiljainen ja rapautunut. Raksilan päällä on raaputuspinta, jota raaputtamalla voidaan tuoda esiin moderni historiallinen kaupunginosa. Kaupunkitilaa kehittämällä ja alueen rajapintoja viimeistelemällä Raksila yhdistyy saumattomasti kehittyvään ympäristöön ja kuvastaa raksilalaista identiteettiä.

TE

N

Kehittyvä ympäristö luo solmukohtia ja rajapintoja, joita tulisi kaupunkikuvallisesti kehittää.

Raksilan aukiolta avautuu näkymä Tehtaankadun yli Puu-Raksilan katujulkisivuun.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Pihojen yksityisyydessä on puutteita Tehtaankadun varrella.

LAURA MUSTONEN

199


Tehtaankadun katujulkisivu

Harsomainen palasista koottu ja ripustettu aita muodostaa kadun ja asuntopihan väliin suojan katseilta ja hälyltä, sekä visuaalisen pinnan, johon Puu-Raksilan muotokieli kiteytyy. Kolmionmuotoiset paneelit toistavat klassististen puutalojen harjakaton muotoa ja ripustettavuus ilmentää asuinalueen arkea, värikkäitä naruilla riippuvia pyykkejä ja puutarhajuhlan ylle ripustettujen lyhtyjen nauhaa. Paneelit voidaan toteuttaa keraamisina tai perforoidusta ja etsatusta teräksestä, sekä opaalilasista, joihin integroidaan LED- tai OLEDvalaisimet. Paneelit ripustetaan kuparivaijeriin, joka kiinnittyy puisiin pilareihin. Valaisin voidaan asentaa reagoimaan luonnonvalon vaihteluun ja toimimaan aurinkoenergialla. Katujulkisivuun muodostuu elävä pinta ja valaiseva taideteos, jota voi kosketella ja kuunnella. Matalalla hohtava valo heijastuu puiden lehdillä ja ihon pinnalla.

Katutilan miellyttävä valaistus lisää sen käytettävyyttä.

BUSSIP. BUSS BU SSIP SS IP. IP

Puu-Raksilan rajapintaan voidaan tuoda ripustettava aitaelementti, joka koostuu aurinkoenergiaa hyödyntävistä, valaisevista OLED-paneeleista.

200

LAURA MUSTONEN


Sisäänkäynti Ratakadulle

Raksilan selkeä pääsisäänkäynti on alueen länsilaidalla Ratakadun ja Puistikkokadun risteyksessä. Ratakadun toiselle puolen on esitetty asemakeskuksen suunnitelmissa asuinkortteleita kokoava sisääntuloaukio. Raksilaan saapuvan autoliikenteen ohjaaminen sisäänkäynnin kautta rauhoittaa asuinalueen poikkikatuja ja muodostaa kevyen liikenteen solmukohdan avaran puistokadun näkymälinjan päähän. Sisäänkäyntiä kehitetään pintamateriaaleja kohentamalla, tuomalla kolmiulotteista taidetta kaduille ja rakennusten julkisivuun sekä toistamalla Tehtaankadulla käytettyä paneeleista koostuvaa elementtiä mukautetusti sisäänkäynnin aiheissa. Pinta mukautuu riippuvaksi pergolaksi, istuimiksi, pyörätelineiksi sekä pylväsvalaisimiksi, jotka yhdistävät Puistikkokadun vehreän väylän. Alueen yhteinen materiaalipaletti ja katukalusteiden typologia vahvistavat Raksilan ja sen identiteetin säilymistä.

Ratakadun ja Puistikkokadun risteykseen muodostetaan houkutteleva sisäänkäynti, johon saapuva liikenne ohjataan ja jalankulkijoille on tarjolla virikkeitä.

Lähteet: 2XOXQNDXSXQJLQYHUNNRVLYXWZZZRXNDÀ $UNNLWHKWLWRLPLVWR+DUULV.MLVLNNRWLVLYXWKWWSKNÀHQUDNVLOD

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

LAURA MUSTONEN

201


Kuva: Francesca Messeri, 2017


TOPINPUISTO - ANNA-ELISABET MÄÄTTÄ

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

ANNA-ELISABET MÄÄTTÄ

203


TERVATYNNYRI TOPINPUISTON KEHITYSSUUNNITELMAA TEHDESSÄ OTETTU HUOMIOON TULEVA RAUTATIEKESKUS, ”TERVATYNNYRI” TERVATYNNYRI LISÄÄ ALUEEN ELÄVYYTTÄ, TOPINPUISTON KOHDALLA ERITYISESTI KEVYEN LIIKENTEEN KULKUA PUU-RAKSILAAN

ANNA-ELISABET MÄÄTTÄ K14

LÄHTÖTILANNE 1. KAPEA EPÄSELVÄ KULKUVÄYLÄ 2. PUSIKOITUNUT PUISTOALUE 3. EI SELKEÄÄ TILARAJAUSTA JULKISEN JA PUOLIJULKISEN TILAN VÄLILLÄ

204

ANNA-ELISABET MÄÄTTÄ


TAVOITTEET

1 MAHDOLLISTAA YHTEINÄINEN, HOUKUTTELEVA JA SELKEÄ KULKU PUU-RAKSILAN ALUEELLE 2 LUODA KIINNOSTAVAA KATUTILAA 3 LUODA LUONTEVA JA TURVALLINEN KULKUYHTEYS UUDELLE RAUTATIEKESKUSALUEELLE

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

ANNA-ELISABET MÄÄTTÄ

205


206

ANNA-ELISABET MÄÄTTÄ


451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

ANNA-ELISABET MÄÄTTÄ

207


Kuva: Asukasyhdistyksen arkisto


PUISTIKKOKADUN UUDELLEEN JÄRJESTÄMINEN

- KRISTIAN PAAVILAINEN

Kuva 1. Perspektiivinäkymä radan suunnalta Puistikkokadulla sijaitsevaan leikkipuistoon.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

KRISTIAN PAAVILAINEN

209


Nykytilanne Raksilan puutaloalue on esimerkki 1920-luvun klassistisista kaupunkisuunnitteluperiaatteista, joissa korostettiin yhtenäistä katukuvaa. Korttelit rakentuvat suorakulmaisen, säännöllisen katuverkon mukaan. Alueen pitkittäiskadut katkaisee leveä Puistikkokatu, jonka julkista luonnetta korostavat sen varrella olevat kaksikerroksiset kerrostalot ja päätteenä oleva suuri, kivirakenteinen koulurakennus. Puistikkokatu kulkee Puutarhakadulta Teuvo Pakkalan kadulle asti vihreänä väylänä. Tien keskellä on ajorata, jonka viherkaistat erottavat molemmilla reunoilla kulkevista kevyen liikenteen väylistä. Viherkaistoilla kasvavat lehmukset paririveissä. Tuuheat lehvästöt muodostavat kadulle idyllisen tunnelman. Syrjäkadun ja Puutarhakadun välillä puistokaistat laajenevat leikkipuistoksi, jonka kohdalla ajorata on katkaistu.Viimeiset Raksilan asemakaavan mukaiset talot on rakennettu 1950-luvulla Puistikkokadulle. Puistikkokatu sisältää runsaasti tunnelmaa ja vehreyttä. Arvottaessa aluetta avainsanoiksi ovat nousseet alueen alkuperäisyys, edustavuus ja yhtenäisyys. Katutilan ilme on rauhallinen ja vähäeleinen sekä näkymältään viehättävä. Tämä ei kuitenkaan toteudu aivan täysin Puistikkokadun päässä olevassa leikkipuistossa, joka vaikuttaa hoitamattomalta, puskaiselta ja estää näkymät. Lisäksi Puistikkokatu toimii nykyään yleisenä autopaikoituksena.

Kuva 3. Puistikkokatu on yleinen autoparkki.

210

Kuva 2. Alueella vaikuttava yleiskaava.

Kuva 4. Leikkipuiston varustelu on keskinkertainen.

Kuva 5. Radalta päin tultaessa leikkipuisto on puskien peitossa.

KRISTIAN PAAVILAINEN


Tavoitteena alueen edustavuuden parantaminen Kehittämissuunnitelmani tavoitteena on hienovaraisin keinoin parantaa Puistikkokadulle avautuvia näkymiä ja herättää eloon. Puu-Raksilan katujen , kuten Poikkikadun, Puutarhakadun ja Karjakadun näkymät ovat viehättäviä ja perustuvat rakennusten samankaltaisuuteen, vehreyteen ja yhtenäisyyteen. Aluetta on lähdetty kehittämään jäsentämällä ja selkiyttämällä aluetta tila- ja vihersuunnittelun keinoin. Alue on osoitettu yleiskaavassa kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi kohteeksi.Valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun ympäristön kohteessa (RKY 2009) olen pyrkinyt turvaamaan alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilymisen. Asemakaavaa olen kunnioittanut varmistamalla nykyisten näköyhteyksien kulkemisen Syrjäkadulta Teuvo Pakkalan kadulle asti.

2

Puistikkokadun asemakaavan muutosvaiheet vuodesta 1924

Oulun asemakartta vuodelta 1940.

1924

1940

1964

Oulun asemakartta vuodelta 1924.

1

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Voimassa oleva Oulun asemakartta vuodelta 1964.

3

KRISTIAN PAAVILAINEN

211


Alueen identiteettiä on pyritty suunnitelmassa vahvistamaan. Aluetta on pyritty rajaamaan ja korostamaan mm. kivetyksellä, valaistuksella ja näkymien avauksilla.

Siirtolapuutarha Keskustasta, asemanalueelta saavuttaessa Puu-Raksilan sisäänkäynnille, Syrjäkadun ja Ratakadun välissä oleville asuinkerrostalorakennuksille on varattu siirtolapuutarhamainen alue, jossa on varattu palstoja mahdollisille halukkaille. Se lisää alueen ihmisten kollektiivisuutta ja antaa mahdollisuuden harjoittaa lähiruuan tuotantoa. Siirtolapuutarha on historiallinen viittaus Raksilan alueella vaikuttaneeseen Castrènin siirtolapuutarhaan. Samalla on pyritty häivyttämän Puu-Raksilan ja 60-luvulla rakentuneiden tornitalojen välistä kahtiajakoisuutta.

Asemapiirustus, 1:1000

Nurmi

212

Kivituhka, kotkanpunainen, raekoko 6...8 mm.

Pyöreistä luonnonkivistä tehty mukulakiveys

Betonikiveys

Pollarivalaisin, esim. Moai, led., ruoste, RAL 8015

Pylväsvalaisin, esim. Fagerhult Stockholm 2, led., musta, RAL 9005

KRISTIAN PAAVILAINEN


Leikkipaikka

Ideakuvia kalusteista ja lopputuloksesta. Siirtolapuutarha.

Leikkipuisto.

Leikkipaikkoja sijaitsee Oulun keskustassa todella harvassa. Raksilan perheidyllistä lÜytyykin yksi, mutta se kaipaa päivitystä. Leikkipaikka on siirretty Syrjäkadun vierestä Puu-Raksilan alueen keskelle. Leikkipaikka palvelee pääasiassa Raksilan asukkaita, joten siirto on luonteva. Siirron yhteydessä leikkipaikan kalustus uusitaan paikan henkeen sopivaksi, mutta kuitenkin moderniksi. Uudet keinut, liukumäki, hiekkalaatikko ja leikkiteline palvelevat alueen kaikkia lapsia. Teuvo Pakkalan koululle päin siirryttäessä on jätetty vielä pieni virkistysalue, jota voi käyttää monipuolisesti esimerkiksi nelimaalin peluuseen, piknik-toimintaan, talvella ulkojään luomiseen. Tarkoituksena on yhdistää aiemmin autojen parkkeeramiseen käytetty tila oleskeluun.

Ajoväylät Ajoväyliä muokkaamalla on pyritty vaikuttamaan ympäristÜn viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Hitaasti liikennÜitävällä ajoväylä ajoväylä on jaettu molemmille puolille Puistikkokatua niin, että keskelle jää iso alue kulkemista ja oleskelua varten. Ratkaisu kaataa Teuvo Pakkalan suunnalta tultaessa uloimmat lehmusrivistÜt, mutta vapauttaa tilasuunnittelun. Ratkaisulla myÜs ehkäistään autojen parkkeeraminen kadun varteen.

Valaistus Valaistuksen tarkoituksena on saada suunnittelualue valaistua riittävästi. Suunnitelmassa on pyritty riittävä valaistusvoimakkuuden ja -tasaisuuden aikaansaamiseksi.Valaistusperiaatteeseen ja valaisintyyppien valintaan on pureuduttu konseptitasolla.

Ulkoaktiviteetit, esim. ulkojäät.

Alue on valaistu uusin pylväsvalaisimin, joilla pyritään ehkäisemään LONLYDOWDDNXWHQJUDIĂ&#x20AC;WRLQWLD8XGHWS\OYlVYDODLVLPHWWXOHYDWP\|V valaisemaan opiskelijoiden vilkkaan kulkuväylän luoden näin turvallisen ja viihtyisän kulku- ja kohtaamispaikan. Keskellä kulkeva väylä valaistaan pollareiden avulla. Pollareiden avulla voidaan luoda dramaattisempi valaistus ja teräviä kontrasteja. Säilytettävät lehmusrivistĂśt valaistaan maahan upotettavilla valaisimilla, jotka sopivat erittäin hyvin puiden valaisemiseen. Korkeat ja tuuheat lehmukset valaistaan iltaisin leveällä valokeilalla, joka on sijoitettu kauemmas kohteesta.

Ulkokalustus.

Nelimaalin peluualue.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013;N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

Vehreys ja näkymät.

KRISTIAN PAAVILAINEN

213


Kuva: Asukasyhdistyksen arkisto


DEVELOPMENT OF PUISTIKKOKATU, PEDESTRIAN WALKWAYS AND LIGHTING CHIARA TERENZI

Urban Development The aim of the project is to overcome some of the necessities of the neightbourhood. In fact, there are three main principles developed: â&#x20AC;˘ sidewalks in Karjakatu and Puutarhakatu â&#x20AC;˘ community buildings of Raksila, in which there will be a dining room, some labs and a â&#x20AC;?childrenâ&#x20AC;&#x2122;s houseâ&#x20AC;? â&#x20AC;˘ strenghten the lighting by additions.

In addition, trees have been added to the schools street, to homogenize the edges, since it is the only border in which they are not present.

The development of the sidewalks is needed because, actually, people are walking on the streets in Karjakatu and Puutarhakatu. There isnâ&#x20AC;&#x2122;t D YHU\ KLJK WUDIĂ&#x20AC;F DUHD EXW LW FRXOG EH EHWWHU WR KDYH VDIHU SDWKV The paths are made by concrete blocks, and the dimensions of them and the distances between them are related to a type- walking of 50 cm.

Looking toward the community buildings, they take place on the main axis of Raksila. From a plan of 1924, we can notice that a road covered the entire axis, which is why the buildings are settled in a line. The approach is related with the structure of the neightbourhood: a main building and a secondary building. The development of the new community buildings follows a grid- structure, as the entire neightbourhood as well as the city follow grid- structures. This grid is related, as well as it happens for the sidewalks, to the dimensions of a normal person.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013;N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

According to the lighting, the strenghten is not really needed inside the neightbourhood. In fact, the existing lights have been added recently. The development idea would be to add lower lights near the existing ones, because the latters are often covered by the crowns of the trees. However, the new community buildings are designed as a surce of light.

CHIARA TERENZI

215


216

CHIARA TERENZI


Sidewalks

Karjakatu.

Actual situations. Actual situation.

120 cm

90 cm

10 cm 25 cm Puutarhakatu.

Treated concrete. Treatment of the concrete as the anti-slip ramp. Project.

50 cm

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

• • • •

no invasive approach low cost slippery problem partially solved covered by snow

CHIARA TERENZI

217


218

CHIARA TERENZI


Community buildings

60 cm

Plan from 1924. It is clear that in this plan that the cars are allowed to cross the whole Puistikkokatu.

60 cm Actual city plan. 2QWKLUGRI3XLVWLNNRNDWXLVFORVHGWRWUDIÃ&#x20AC;FDFWXDOO\LWLVDSDUNZLWK some kidâ&#x20AC;&#x2122;s toys.

Developed Ideas. The idea is to re-create and strengthen the station-school axis through a building.

built

Desert Plaza by NO.MAD, Spain.

451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÃ&#x201E;RISTÃ&#x2013;N HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

built

built

50 United Nations Plaza by Cliff Garten Studios, United States. CHIARA TERENZI

Peter Zumthorâ&#x20AC;&#x2122;s construction over Roman ruins Chur, Switzerland. 219


Dining room and open bar

Labs and workshop rooms

Children house

220

CHIARA TERENZI


451511 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | RAKSILA | OULU | 2017

CHIARA TERENZI

221


Lighting The development idea would be to add lower lights near the existing ones, because the latters are often covered by the crowns of the trees. To keep the area quite private, the lights in Karjakatu and Puutarhakatu could be â&#x20AC;?intelligent lightsâ&#x20AC;?, rather a motion- detector lights. Meanwhile, in Puistikkokatu, that is the main axis of the neightbourhood, they should be QRUPDOLQWHGHGDVĂ&#x20AC;[HG According to this idea, the new community buildings are designed as a surce of light, to highlight the axis and to provide for the need to have a brighter neightbourhood.

Karjakatu.

Puistikkokatu.

222

Chiara Terenzi

CHIARA TERENZI

9

Profile for Raksilan asukasyhdistys ry

Raksilan suojeluatlas  

Raksilan suojeluatlas (Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta, julkaisusarja B19, 2017)

Raksilan suojeluatlas  

Raksilan suojeluatlas (Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta, julkaisusarja B19, 2017)

Profile for raksila
Advertisement