Page 1

JOKKA

LAATU | TURVAPUISTOT | KVARTSIPÖLY | MOBIILISOVELLUS | PILVIPALVELU

LEHTI RAKENNUSTEOLLISUUDEN LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIOISTA    1/2018

01 www.rakennusteollisuus.fi/jokka

ePEREHDYTYS TULI TYÖMAALLE s.28

TUNTEET MUKAAN TÖIHIN

Turvallisuuskulttuurin muutoksesta toivotaan apua turvallisuuden kohenemiseen. Uusi hanke antaa siihen työvälineet. s.6

JOHTO SITOUTUU TURVALLISUUTEEN

Ylimmän johdon pitää ymmärtää työturvallisuustyön merkitys. Turvallisuushavainnot ovat siihen hyvä apu. s.10

OIVALLUKSET LATTIATASOLLE

Valtaa ja etenkin vastuuta jaetaan kaikille työntekijöille, kun betonitehtaassa kehitetään hyvää työympäristöä. s.14


Puhtaat keuhkot, puhdas työmaa. Simple as that. Työnkuva ei muutu, vaikka työstä tulee siistiä ilman laastin makua suussa. CAMU 1200 -kohdepoistolaite kuiva-aineiden vispiläsekoitukseen poistaa 99 % hengitysilmaan joutuvasta, terveydelle vaarallisesta kiviainespölystä. Helppo käyttöönotto, vaivaton liikuteltavuus ja sijoiteltavuus työmaalla, sekä pitkä huoltoväli ovat CAMUn ominaisuuksia, joista asiakkaamme ovat pitäneet. CAMU onkin tehnyt monta työmaata tyytyväiseksi:

Työmiehet tykkäsivät erityisesti siitä, että ei ollut laastinmakua suussa töiden jälkeen. Myös siivoojat piti laitetta hyvänä, sillä pölyä oli vähemmän. Suosittelen.” Marko Ahvenlampi, vastaava mestari, NCC Oyj

Työntekijät todella käyttävät CAMUa, ilmanlaatu on paljon parempi nykyisin.” Karri Korhonen työnjohtaja, YIT Oyj

CAMU 1200 -kohdepoistolaite on palkittu kotimainen innovaatio, jolla rakennustyömaat tekevät tehokkaasta pölynhallinnasta arkipäivää. Samalla pidät myös valvojan ja tilaajan tyytyväisenä. Varaa 20 minuutin CAMU-esittely työmaallasi sitoumuksetta!

044 2437 409 myynti@consair.fi consair.fi


JOKKA

01 2018

14

SISÄLTÖ 4 PÄÄKIRJOITUS Muista turvaväli.

5 LAATU ON INTOHIMOA

Seminaarissa kuultiin innostavia puheenvuoroja ja kommentteja, kun Paremman laadun puolesta -hanke pistettiin pakettiin.

6 OTA TUNTEET MUKAAN TÖIHIN

PERUSASIAT PITÄÄ olla hanskassa, kun työturvallisuutta viilataan kuntoon. VaBen betonitehtaassa pitkäaikainen työ turvallisuuden kehittämiseksi kantaa tulosta.

20

28

Kaikkien mukanaoloa tarvitaan, kun työturvallisuutta aletaan parantaa turvallisuuskulttuurin kautta. Skanskan uudessa hankkeessa tähän löytyy työkalutkin.

10 ENÄÄ KOLME TYÖTAPATURMAA LIIKAA

Ylimmän johdon on sitouduttava täysillä mukaan turvallisuustyöhön, jotta muutos näkyy. Silloin puututaan moniin jokapäiväisiin rutiineihin.

13 PÄIVÄN MITTAINEN TEHOKUURI TURVALLISUUTTA

Tehokuurissa Keudan Nurmijärven yksikön opiskelijat keskustelivat työturvallisuudesta, opiskelivat rasteilla suojavarusteiden ja laitteiden käyttöä sekä vierailivat työmaalla.

1 4 BETONITEHDAS ELEMENTIS SÄÄN TYÖTURVALLISUUDEN JOHTAMISESSA

VaBen tehtaaseen on palkattu lisää työvoimaa ja tapaturmien määrä on saatu laskuun. Haastavan yhtälön toteuttaminen on vaatinut vuosia kestävää turvallisuuden kehitystyötä.

20 TYÖTURVALLISUUTTA ENNAKKOON

Maassamme on kolme turvapuistoa, joita voi, pitää ja kannattaa kaikkien yritysten käyttää. Lue miten turva puiston käytössä pääsee alkuun.

23 KVARTSIPÖLYLLE RAJA-ARVO

Yleisimmin esiintyvä pöly saa EU-tason raja-arvon.

TURVALLISUUDEN oppimislaboratoriot eli turvapuistot tarjoavat kävijöille paljon tietoa kokemuksen kautta.

PIA PUOTILA TYKKÄÄ uudesta ePerehdytyksestä muun muassa sen käytännönläheisyyden takia.

4 MOBIILISOVELLUS 2 HELPOTTAMAAN TURVALLISUUSPUUTTEIDEN HAVAITSEMISTA

28 ePEREHDYTYS TULI TYÖMAALLE

RT:n jäsenyritykset voivat ottaa maksutta käyttöönsä turvallisuuspuutteiden havain nointia helpottavan mobiilisovelluksen.

Uusi rakennusalan yhdessä kehittämä perehdytysmalli on otettu käyttöön työmailla, ja ensimmäiset kokemukset ovat olleet kannustavia.

27 PK-YRITYKSILLE LÖYTYY TYÖKALUJA TYÖTURVALLI SUUDEN KEHITTÄMISEEN

Pk-sektorilla ei ole aina resursseja kehittää omia työkaluja työturvallisuuden hallin nointiin. Ei tarvitsekaan, sillä valmiita sovelluksia on tarjolla.

Kannen kuva: Matti Matikainen

JOKKA | 3


PÄÄKIRJOITUS

JOKKA

MUISTA TURVAVÄLI

Lehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista Kuva: 123RF

KUN EDELLÄ AJAVAN ajoneuvon jarruvalot välähtävät äkkijarrutuksen merkiksi ja oma nopeusmittari näyttää sataa, voi vain toivoa, että on ymmärtänyt jättää edellä ajavaan riittävän turvavälin. Vireänkin kuljettajan reagointiaika jarruvalojen välähtämisestä jarrupolkimen painamiseen on vähintään sekunti. Satasen vauhdissa auto ehtii kulkea sekunnin aikana 28 metriä. Onnettomuustilastoista tiedämme, että ajoneuvojen kuljettajat ajavat liian lähellä toisiaan, sillä peräänajo on tyypillisin liikenneonnettomuuden tyyppi. Vaikka se olisi helposti estettävissä turvavälillä – ennakoimalla tilanne. Samoin kuin liikenteessä myös rakentamisessa tehokas keino estää tapaturmia on ennakointi. Rakentamisessa tapaturmien ennalta ehkäisyyn on olemassa tehokas keinokin, turvallisuushavainnot, ja niiden keräämiseksi löytyy valmiita hyviä työkaluja. Moni tekee turvallisuushavaintoja ihan luonnostaankin, sillä helposti katse kiinnittyy työpaikalla suojauksen puutteeseen, riskinottoon työssä tai vaikkapa epäjärjestykseen. Havainto voi olla myös positiivinen, esimerkiksi hyvä työmenetelmä. Turvallisuushavaintojen rinnalla kulkee vaaratilanneilmoitukset, eli työtapaturmat joista selvitään pelkällä onnella ilman henkilövahinkoja.

JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry, www.rakennusteollisuus.fi KUSTANTAJA:  Rakennustieto Oy TOIMISTO:  Unioninkatu 14, 00130 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA:  Tommi Ahlberg jokka@rakennusteollisuus.fi ILMOITUSMYYNTI:  Jukka Lyytinen jukka.lyytinen@rakennustieto.fi Puhelin: 0207 476 355

Vaaratilanneilmoitusten ja turvallisuushavaintojen keräämiseksi on olemassa monia menetelmiä, joista verkkopohjaiset työkalut ovat lomakkeita tai vihkosia tehokkaampia. Tärkeintä kuitenkin on, että työnteon kulttuuri tukee havaintojen tekemistä, tehdään niitä millä menetelmillä tahansa. Yrityksissä kaikki työntekijät pitää saada mukaan tekemään havaintoja ja ehkäisemään ennalta tapaturmia. Arvokkaat havainnot pitää kerätä talteen, laatia toimenpiteet puutteiden korjaamiseksi ja vaarojen ehkäisemiseksi, sekä varmistaa toimenpiteiden toteutuminen. Vain sillä tavalla turvaväli pysyy riittävän pitkänä.

TAITTO: Aku Räty, Akku Design PAINOPAIKKA:  Painotalo Plus Digital, ISSN 2242-3389 "Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta." (Vanhan rakentajan sanakirja) Lehden jakelu perustuu RT:n jäsen- ja sidosryhmärekisteriin.

Turvallisuusviikko syntyy yhteistyöllä Rakennusalan yhteistä turvallisuusviikkoa vietetään tänä keväänä viidettä kertaa. Viikon sisältö valmistetaan yhteistyöllä. Yritykset järjestävät omia tapahtumiaan ja eri puolilla maata järjestetään kaikille yhteisiä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia.

4 | JOKKA

Turvallisuusviikolla on hyvä korostaa yhteistyötä muutenkin. Työpaikan turvallinen ilmapiiri ei synny määräysten tai ohjeiden avulla. Siihen tarvitaan paljon enemmän, kaikkien sitoutumista ja toisista välittämistä. Sitoutuminen lähtee yrityksen ylimmästä joh-

dosta, vähitellen hyvä turvallisuuskulttuuri leviää koko työyhteisöön. Turvallisuusviikon yhteiset tilaisuudet löytyvät osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko


KOONTEJA

R

akennusalan laadun kehittämiseksi tehdään paljon hyvää työtä, mutta hyvät käytännöt eivät välttämättä leviä koko alan tietoon. Kaksivuotisessa Paremman laadun puolesta -hankkeessa asiaan etsittiin parannusta testaamalla hyväksi havaittuja laatua ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja pilottikohteissa. Hankkeen loppuseminaarissa huhtikuussa yleisön keskuudesta kuului useampikin kommentti, että harvassa hankkeessa kohtaa yhtä innostavaa tunnelmaa ja vilkasta keskustelua. Hanke oli rakennusalan liittojen RT:n, ATL:n, RAKLI:n, ja SKOL:n sekä RALA:n yhteishanke. Piloteista saatua tietoa on tarkoitus levittää nyt eteenpäin. 11 pilottikohteessa oli eri laatuun liittyviä teemoja, mutta yksi teema nousi eniten niissä esiin, kuivaketjun hallinta. Kauhavan kaupungin rakennuttamispäällikkö Jorma Ylirinne esitteli yhden pilottikohteista, Kauhavan monitoimitalon. Ylirinteen mukaan rakentaminen on joukkuepeli, jossa tilaajan rooli on ratkaiseva yhteistyön onnistumiselle. Tilaajan toimii tulkkina eri osapuolten välillä, esimerkiksi päiväkodin henkilökunta ja hankkeen insinöörit eivät

välttämättä puhu samaa kieltä keskenään. Loppukäyttäjät tulee ottaa Erkki Pekkanen Niina Rajakoski Jarkko Virtanen mukaan mahdollisim- Jorma Ylirinne man aikaisin hankkeeseen, eikä vasta kun suunnit- vaketju10 pitää kuitenkin ottaa käyttöön heti työtelu on jo käynnistynyt. maan alkaessa, koska se voi vaikuttaa kustannukIlmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski siin, työjärjestykseen, työtapoihin, suunnitteluon korvannut virheetön-termin moitteettomalla. ratkaisuihin sekä henkilöstön ja aliurakoitsijan valinMoitteeton tarkoittaa terveellistä, turvallista ja kes- toihin. tävää. Moitteeton vastaanottolista on siis enemHelsingin keskustakirjasto on huikean vaativa män kuin pelkkä virheetön lista. Ilmarisen pilotti- hanke, 105 metrinen teräksinen siltakaarirakenne työmaalla testattiin moitteetonta vastaanottoket- yhdistetään puu- ja lasirakenteisiin, kertoi projekjua mobiilisovelluksen avulla. tinjohtaja Erkki Pekkanen Ramboll CM:stä. PekVastaava mestari Jarkko Virtanen Pohjola Ra- kasen mukaan rakennushankkeen kaikki vaiheet kennuksesta testasi kohteessaan Kuivaketju10:ä. pitäisi aikatauluttaa, myös esimerkiksi hankinta ja Työmaalle tuli yllätyksenä kuivaketjun hallinnan suunnittelu. Toteutusvaiheesta hän nosti esiin valedellyttämä runsas dokumentointi, katselmukset vojien roolin. Valvonnan ei pidä olla vain jälkikäja valokuvat, mutta plussapuoli voitti miinukset. teen virheistä huomauttamista, vaan yhteen hiiVirtasen mukaan hyvä dokumentointi pakotti kiin- leen puhaltamista ja rakennushankkeessa mukanittämään enemmän huomiota asioihin, suunnitel- naoloa koko ajan. Hän myös toivoi alalle enemmän mista pidettiin paremmin kiinni, ja työntekijät otti- Big Room -työskentelyä, jossa valvonta, suunnitvat enemmän vastuuta. Käytännön toimina muun telu ja toteutus yhdessä ratkoo ongelmia. muassa valurakenteisiin sijoitettiin mitta-antureita, ikkunat suojattiin rakennusvaiheessa muovein, kos- Hankkeesta lisää teutta imevät tuotteet varastoitiin irti maasta. Kui- www.paremmanlaadunpuolesta.fi

Kuvat: Tommi Ahlberg

Laatu on intohimoa

Kuva: Tommi Ahlberg

Turvallisuusryhmä tutuksi Parikymmentä Rakennusteollisuus RT:n turvallisuusryhmän jäsentä kokoontui huhtikuussa Vantaalle pitämään turvallisuusryhmän Kick Off -päivän. Keskusteluja käytiin tapaturmatilanteesta, turvallisuuskilpailuista, turvallisuustyön hyvistä ja huonoista käänteistä, digitalisaatiosta. Lue lisää mikä RT:n turvallisuusryhmä on, keitä siihen kuuluu, ja mitä Vantaalla muuta keskusteltiin. www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusryhma JOKKA | 5


TUNTEET MUKAAN

VISUAALISUUS on tärkeä osa LIFE-hanketta. Työmaatakki viestii, että olemme monille tärkeitä myös työajan ulkopuolella, Taru Lankinen esittelee.

Ota tunteet mukaan töihin Jatkossa on hyvä totutella ajatukseen, että työpaikoilla puhutaan kulttuurista. Turvallisuuskulttuurin muutos on seuraava askel työturvallisuuden kohentamisessa, ja sitä ei tapahdu ilman että kaikki osallistuvat keskusteluun – tunteet mukana. TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

6 | JOKKA

S

kanska Infran maa- ja pohjarakentamisen yksikönjohtaja Tero Pyssysalo havahtui syksyllä 2016 johonkin sellaiseen, mistä ei ollut koskaan aiemmin uransa aikana edes kuullut. Ei, vaikka hänellä on rakentamisesta pitkä kokemus, joka alkoi jo kouluaikana 36 vuotta sitten mittamiehen apulaisena. Pyssysalo oli kohdannut LIFEn ensimmäistä kertaa. Se on Skanskan oma turvallisuuskulttuurin kehityshanke, jossa halutaan havahduttaa ihmiset ajattelemaan uudella tavalla omaa käyttäytymistään suhteessa turvallisuuteen. ”Eihän sitä aluksi oikein ymmärtänyt mistä on kyse. Sitten minut pyydettiin LIFEn projektiryhmään mukaan suunnittelemaan, miten uusi turvallisuuskulttuurin kehittämishanke viedään Suomen


Keskustelua käskyttämisen sijaan LIFE on turvallisuuskulttuurin kehityshanke, jossa halutaan havahduttaa ihmiset itse miettimään omaa ajatusmaailmaansa ja käyttäytymistään arjessa suhteessa turvallisuuteen. ”Halutaan päästä eroon siitä, että turvallisuutta tehtäisiin vain siksi, että sitä vaaditaan ja valvotaan ulkoapäin. Sen tilalle halutaan tuoda ajatusmaailma, jossa jokainen haluaa omaehtoisesti valita turvallisen toiminnan, Lankinen kertoo LIFEn perusteista. Kun tämä taso on saavutettu, suhtautuu henkilö työssä, liikenteessä tai vapaa-ajalla turvallisuuteen aina samalla tavalla, vastuullisesti. ”Tämä merkitsee eri ihmisille hieman eri asioita, mutta yhteisenä päämääränä on saavuttaa jonain päivänä täysin tapaturmaton työympäristö. Itselleni LIFE on ennen kaikkea työmaalla vallitseva turvallisen tekemisen kulttuuri, jossa välitetään sekä itsestä että vieruskaverista”, Tero Pyssysalo täydentää. ”Rakennusalalla on jo vuosia puhuttu näistä asioista, että pitäisi päästä pureutumaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen mutta oikeita työkaluja ja toimintatapoja on ollut vaikea löytää. Nyt LIFEssä lähdetään ihan käytännön tasolla toteuttamaan kulttuurin muutosta ja sen eteenpäin viemiseksi on laadittu tiekartta”, hän jatkaa.

UUDEN TURVALLISUUSHANKKEEN vastaanotto on ollut hyvä. Saadun palautteen perusteella on päästy vielä pidemmälle, kuin mitä alussa uskallettiin edes toivoa, Tero Pyssysalo kertoo.

LIFEä viedään eteenpäin Skanskassa ryhmäkeskustelujen kautta. Taru Lankinen selventää asiaa: ”Tässä ei tuoda mitään uutta metodia, eikä tarkoitus ole opettaa uutta tietoa tai osoittaa ketään sormella. Sen sijaan esille nostetaan tuttuja asioita, mietitään yhdessä, miten ne näkyvät arjen valinnoissa itse kullakin. Siitä sitten jokainen lähtee miettimään asioita omasta lähtökohdastaan.” ”Halutaan myös liittää työ- ja kotimaailma toisiinsa, sillä monille omaakin turvallisuutta tärkeämpi syy tehdä työnsä turvallisesti on oma lähipiiri. Me haluamme saada ihmiset miettimään, miten oma suhtautuminen turvallisuuteen vaikuttaa omaan lähipiiriin.” LIFEn tuomat asiat eivät poista tai vähennä tähänastista turvallisuustyötä, vaan tuovat siihen oman lisänsä. Skanskassa

on jo vastaavia arvoja, joissa korostetaan ihmisistä ja ympäristöstä huolehtimista. ”Tämä on tapa, miten näitä arvoja tuodaan arkiseen työskentelyyn mukaan. Teemmekö TTS:ää sen takia, että näin on määrätty ja se pitää saada mappiin, vai sen takia, että oikeasti ajattelemme miten voimme toimia turvallisesti”, Lankinen sanoo. Lankinen esittelee ajatusta turvallisuustyössä usein käytetyn Bradleyn-käyrän avulla, jossa käydään läpi turvallisuuskulttuurin eri kehitysvaiheita. ”Kun käyrällä siirrytään ihmisen henkilökohtaisen vastuun ja välittämisen alueelle, ollaan yleensä yrityksen määräysvallan ulkopuolella. Silloin yrityksen tehtävä on havahduttaa ihmisiä itse miettimään, että otan itse itsestäni vastuun, ja myös kavereistani”, Lankinen sanoo.

Järki ja tunteet Kulttuurin kehittäminen kuuluu rakennusalan pehmeisiin arvoihin. Millaisia tavoitteita hankkeelle asetettiin, kun siitä alettiin kehittää Suomeen omaa versiota? ”Laadimme LIFElle tavoitteet ja nostettiin kolme arvoa esiin. Ensiksi halutaan, että turvallisuudesta keskustellaan nykyistä enemmän. Toiseksi korostetaan, että turvallisuuteen sitoutuminen on henkilökohtainen valinta. Jokainen voi tehdä omassa roolissaan paljon, jotta välittämisen kulttuuri lisääntyy. Jos kahdessa ensimmäisessä onnistutaan, tulee kolmas kaupan päälliseksi, siinä turvallinen toiminta on kaikille itsestään selvyys sekä töissä että vapaa-ajalla.” Rakennusalalla on totuttu kehittämään turvallisuutta erilaisten tietopakettien ja

Bradleyn käyrä kuvaa turvallisuuskulttuurin muutosta. Mitä pidemmällä turvallisuuskulttuurissa ollaan, sitä matalampi on tapaturmataajuus.

VAISTO • turvallisuus perustuu itsesuojeluvaistoon • johto ei ole sitoutunut • työsuojelupäällikkö vastaa turvallisuudesta

Tapaturmataajuus

oloissa läpi. Asia alkoi pikku hiljaa avautua”, Pyssysalo kertoo. ”Siinä sukelletaan ihmisen pään sisään. Opitaan tuntemaan työkavereita paremmin, ensin pitää oppia tuntemaan itsensä ja tunnistamaan omat tapansa”, hän raottaa asiaa. Ja vakuuttaa, että on huomannut jo omissakin asenteissaan muutosta parempaan. Taru Lankinen tuli Skanskaan LIFEhankkeen vetäjäksi puolitoista vuotta sitten, toteuttamaan työkulttuurin muutosta käytännössä. Sitä ennen hän toimi työsuojelupäällikkönä ja turvallisuusasiantuntijana Työterveyslaitoksella. ”Meillä on jo hirveän hyvä välineet, prosessit ja ohjeet turvalliseen työskentelyyn. Meillä on myös hirveän hyvät työntekijät. Näistä huolimatta tapaturmia sattuu edelleen joka vuosi. Tarvitaan siis jotain uutta, jolla päästään tavoitteeseen eli tapaturmattomaan työympäristöön. Mitään muuta emme halua hyväksyä, ja LIFE voisi olla se ratkaiseva seuraava askel sitä kohti, Lankinen perustelee hanketta.

VALVONTA • säännöt ja valvonta ohjaavat turvallisuutta • johto alkaa sitoutua turvallisuuden kehittämiseen • turvallisuutta aletaan kouluttaa

ITSE • henkilökohtainen sitoutuminen • ymmärrys • tapa toimia

TIIMI • auttaa muita toimimaan turvallisesti • huolenpito myös toisista työntekijöistä • organisaation ylpeys

Turvallisuuskulttuuri

JOKKA | 7


TUNTEET MUKAAN

SKANSKA INFRAN maa- ja pohjarakentamisen yksikönjohtaja Tero Pyssysalolla on takanaan pitkä ura rakentamisen parissa, silti uusi turvallisuushanke pääsi yllättämään konkarin. LIFE-hankkeen projektipäällikkö Taru Lankiselle rakennusala tuli tutuksi puolitoista vuotta sitten, kun hän siirtyi Skanskalle turvallisuuskulttuurin kehittämishankkeen vetäjäksi. Työmaapäällikkö Ville Sihvonen tuli vuonna 2011 Skanskan oman koulutusohjelman kautta yhtiöön töihin, ja johdattaa nyt työntekijöitä uuteen turvallisuuskulttuuriin.

työmenetelmien avulla. Hankkeen kehittäjien haasteena on ollut, miten pehmeitä arvoja saadaan ujutettua tällaiseen toimintaympäristöön. ”On meilläkin erilaisia tilaisuuksia ja on tuotettu materiaalia. Mutta pääasia on, että ihmisiä keskustelutetaan keskenään. Eri ryhmissä keskustelut saattavat suuntautua eri suuntiin, ja se on tarkoituskin. Näin henkilöt oivaltavat omakohtaisesti erilaisia asioita ja haastetaan muita mukaan. Voimme antaa mahdollisuuden ajatella uudella tavalla: mitä se oikeasti tarkoittaa, jos minulle tai kaverille sattuu jotain. Kun siis tähän asti on toimittu järkitasolla, halutaan nyt herättää ihmiset ottamaan tunteet mukaan, kun tullaan aamulla töihin”, Lankinen summaa.

Muutos esiin vaiheittain Työkulttuurin muutosta voidaan seurata perinteisillä tavoilla. ”Kyllä se näkyy työmaan ilmapiirissä, ja 8 | JOKKA

”Kun siis tähän asti on toimittu järkitasolla, halutaan nyt herättää ihmiset ottamaan tunteet mukaan, kun tullaan aamulla töihin.” henkilöstökyselyssä on tähän liittyviä kysymyksiä”, Lankinen vakuuttaa. ”Omissa porukoissa uskomme, että kulttuurin muutos näkyy ajan myötä myös tapaturmataajuudessa. Mutta kun ennen keskusteltiin turvallisuudesta vasta kun jotain sattui, nyt se tule ihan luonnollisesti puheeksi vaikka ruokapöydässä”, Pyssysalo kuvaa ylpeänä työntekijöissä jo nyt havaitsemaansa muutosta. Skanska Infran työmaapäällikkö Ville Sihvonen on vetänyt LIFEn ajatusriihiä infratyömailla ja tietää, miten uusi asia on työmailla otettu vastaan. ”LIFE on vähän kuin rakennustyömai-

den uusi kypärä. Joku ottaa sen omakseen heti ja toisia pitää vähän suostutella. Isot muutokset vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä”, Sihvonen hymähtää. ”Jokaisella meistä on omia tehtäviä rakennustyömaalla. Vaikka minulla työmaapäällikkönä on päävastuu, ei se tarkoita, että olisin koko ajan sanelemassa mikä on oikea työtapa tai järjestys. Mielestäni on kaikille paljon mielekkäämpää, että jokainen saa hoitaa oman osuutensa niin hyvin kuin pystyy ja ymmärtää, että on tekemisistään myös itse vastuussa. Se vaatii keskinäistä luottamusta.”

Aalloilla eteenpäin Skanskassa uutta turvallisuusajattelua lähdettiin viemään eteenpäin neljässä aallossa. Ensimmäiseen aaltoon kuului infrarakentamisen työntekijät. Nyt on alkanut kakkosaalto, kolmosaalto starttaa syksyllä. Aallossa ihmiset tutustutetaan LIFEn uuteen ajattelutapaan. Sitten sen pitäisi


alkaa elää omaa elämäänsä ja jatkua luonnollisena osana työmaan arkea. Infrassa ollaan juuri nyt tässä siirtymävaiheessa, ja se jännittää Taru Lankista. ”Se on yksi kriittisiä pisteitä, ettei aalto sammu siirtymävaiheessa”, hän sanoo. Jokaiseen aaltoon on haluttu saada mahdollisimman monimuotoinen ryhmä ihmisiä keskustelemaan. Mitä monimuotoisempi ryhmä, sitä parempaa keskustelua ja enemmän oivalluksia on odotettavissa. Jokainen aalto alkaa Kick Off -päivällä, jossa ylin johto miettii oman itsensä ja yksikkönsä kannalta, mitä muutos tarkoittaa juuri sille ja mitä se vaatii. Sitä varten ylin johto ja noin viidennes yksikön työntekijöistä käy yhdessä läpi kahden päivän työpajan. Sen jälkeen pidetään LIFE-riihiä, joiden vetäjinä toimivat Skanskan omat työntekijät. Jokainen skanskalainen käy läpi riihen, eli nelituntisen työpajan. LIFE tehdään ensin tutuksi omalle väelle, sitten urakoitsijoille. Aliurakoinnin kanssa on jo käynnissä muutama pilottiprojekti. Hankkeessa on tunnistettu muutama avainkohderyhmä, joille halutaan antaa

Työnjohdon pitää ensin herättää luottamus työntekijöissä, että tämä on meille tärkeä juttu”, Sihvonen pohtii hankkeen jalkauttamista.

Johto sitoutuu

TYÖNJOHDON PITÄÄ ensin herättää luottamus työntekijöissä ja muutenkin edetä varovasti, kun kyse on rakennusalalle kokonaan uudesta lähestymistavasta, Ville Sihvonen sanoo LIFE-hankkeen jalkauttamisesta.

muita enemmän. Työnjohdolle ja keskijohdolle järjestetään omaa koulutusta, koska ne ovat LIFEssä avainasemassa olevia muutosjohtajia. ”Meillä on pitkän linjan työntekijöitä, jotka ovat urallaan nähneet jo monta hanketta ja koulutusta. LIFE tuo tullessaan ihan uutta ajattelua rakennustyömaille, tällaiseen he eivät ole ennen törmänneet. Siksi pitää edetä varovasti.

LIFEssäkin ylimmän johdon sitoutuminen asiaan on sen elinehto. Tero Pyssysalo on lähtenyt itse hankkeeseen avoimin mielin liikkeelle. ”Näin tärkeälle asialle raivataan aina tarvittaessa kalenterista tilaa. Myös resursseja pitää varata riittävästi. Aikaa ja rahaa palaa, mutta silloin pitää myös nähdä, että siitä saadaan vastaava hyöty.” Se, että rakennustyömailla voidaan työskennellä turvallisesti, on kaikkien yhteinen asia. LIFEä toteuttaakin koko Skanskan linjaorganisaatio työmaita myöden. Turvallisuuskulttuuri muuttuu vasta sitten, kun ihmiset ensin muuttavat omaa toimintatapaansa. Siihen voivat vaikuttaa monet pienet teot. Esimerkiksi kun yhteisessä kahvipöydässä jutellaan työntekijöille mielenkiintoisista asioista, ja siinä samalla syntyy spontaanisti turvallisuuteen liittyviä keskusteluja. Se on sitä laiffia.

NYT UUTTA!

Ratu-haku Pro – pikatie Ratu-kortiston menekkitietoon Rakennustöiden työmenekkien mobiilissa toimiva Ratu-menekkihaku uudistuu entistä monipuolisemmaksi palveluksi. Uusi Ratu-haku Pro pureutuu menekkitietoon tapauskohtaisemmin kuin aiempi maksuton palvelu. Voit esimerkiksi merkitä työlajille oman suoritemäärän. Helppokäyttöinen hakusovellus soveltuu yksittäisen menekkitiedon nopeaan hakuun ja tehtävien keston yhteen laskemiseen.

Tutustu osoitteessa www.rakennustieto.fi/menekit-ajoitus

Ratu-kortisto – laatua tehokkaasti, turvallisesti ja aikataulussa! www.rakennustieto.fi/tietovayla/ratu Kysy lisää puh. 0207 476 401

JOKKA | 9


JARI LAINIO

Enää kolme työtapaturmaa liikaa Toimitusjohtaja Jari Lainion mukaan työturvallisuus syntyy työmaiden siisteydestä ja monista arkisista teoista. Mikään niistä ei onnistu ilman johdon täydellistä tukea ja sitoutumista asiaan. TEKSTI: HANNA MOILANEN KUVAT: JYRKI VESA

JOKAISEN TYÖNTEKIJÄN pitää päästä illalla terveenä kotiin. Se on turvallisuusajattelun ydin ja keskeisin motivaatiotekijä. Kyse on ihmisistä välittämisestä, toimitusjohtaja Jari Lainio sanoo.

10 | JOKKA


JARI LAINIO on itse sitoutunut työturvallisuuden kehittämiseen. Sitoutuminen on tapahtunut vuosien varrella lukuisia turvallisuuden haasteita ratkottaessa.

J

ari Lainio heräsi työturvallisuuden merkitykseen ollessaan nuorena poikana Imatran Voiman työmaalla muurarin apulaisena. Haki-telinenipun nostossa Lainion työkaveri jäi hanskastaan kiinni ja päätyi roikkumaan korkealle ilmaan. ”Muurari sai onneksi työkaveristani otteen ja sai pelastettua hänet. Tapaus pisti miettimään asioita”, Lainio muistelee. Toinen pysäyttävä tilanne tapahtui vähän sen jälkeen kun Lainio oli perustanut oman yrityksensä vuonna 1994. Kulkemiseen ja työskentelyyn tarkoitettu telinetaso oli lähtenyt liikkeelle kovan myrskyn aikana. Se petti telineelle nousseen työntekijän alta. ”Tilanne säikäytti, vaikka kaveri ei onneksi tullut alas asti. Työskentely tapahtui niin korkealla, että kuolema olisi ollut varma siitä pudotuksesta.” Lainion luotsaamassa Rakennustoimisto Lainio & Laivorannassa työturvallisuus otetaan vakavasti. Yhtiö on saanut vuosien varrella lukuisia alueelli-

”Siistillä työmaalla työskennellään vähintään 20 prosenttia tehokkaammin verrattuna työmaahan, jossa asiaan ei kiinnitetä vastaavaa huomiota.” sia työturvallisuuspalkintoja. Yhtiö on sitoutunut Rakennusteollisuuden tavoitteeseen: nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mennessä. ”Meillä oli viime vuonna enää kolme työtapaturmaa eli sormihaava, nilkan kolhaisu ja sormeen tullut isompi tikku. Tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli vain yksi päivä koko vuonna eli olemme jo aika lähellä tavoitetta”, Lainio kertoo. Ja jatkaa, että jokainen pienikin tapaturma on liikaa.

Siisteys luo turvallisuutta Työmaiden siisteys on Jari Lainiolle kaiken tekemisen perusta. Työntekijät ovat jo oppineet, että hän kiinnittää asiaan huo-

miota työmailla liikkuessaan ja vaatii siisteyteen panostamista työnjohtajiltaan. Lainion mukaan siistillä työmaalla työskennellään vähintään 20 prosenttia tehokkaammin verrattuna työmaahan, jossa asiaan ei kiinnitetä vastaavaa huomiota. Siisteys luo pohjaa myös työturvallisuudelle. ”Maassa lojuvat betonikokkareet voivat johtaa kompastumiseen ja nilkan nyrjähtämiseen”, Lainio muistuttaa. Jos väestönsuojan laudoitus puretaan, Lainio & Laivorannan työmailla niitä ei heitellä röykkiöiksi miten sattuu. Laudat järjestetään nostotelineeseen ja viedään alueelle, jossa ei liikuta. Siellä puutavara käsitellään ja toimitetaan sujuvasti eteenpäin. Tärkeä oppi Lainiolle tuli ExxonMobilin työmaalta Naantalissa. Tilaaja opetti urakoitsijalleen, että yksikään lauta- tai levykuorma ei saa tulla työmaalle ilman, että siitä on ilmoitettu etukäteen ja nosturien kunto on tarkistettu. ”Tukkuliikkeet lähettävät tavaraa aika usein miten sattuu ilmoittamatta siitä etukäteen. Aikataulut menevät sekaiJOKKA | 11


JARI LAINIO

”Työturvallisuus on kuin urheilusuoritus. Se vaatii toistoja, toistoja ja toistoja. Se ei tule sormia napsauttamalla vaan tekemällä.”

sin. Miehet ja trukki pitää saada järjestettyä jo ennalta paikalle.” Lainio on muun muassa lähettänyt täyden tiilikuorman takaisin liikkeeseen, kun sen tuonnista ei ole etukäteen sovittu. Sen jälkeen hän sai asiallisen puhelinsoiton, jossa tiedusteltiin, voisiko kyseisen kuorman tuoda tiettyyn aikaan. ”Olemme saaneet palautetta, että meidän työmaamme ovat siistejä ja sinne on mukava tulla. Se lämmittää mieltä. Koen, että olemme saaneet asioita aikaiseksi.”

Turvallisuutta johdetaan joka päivä Lainio & Laivorannassa vannotaan nykyisin Lean-johtamisen nimiin. Kaksi vuotta sitten alkanut projekti on tuonut työntekijät mestareiden koppiin suunnittelemaan asioita yhdessä. Se lisää työntekemisen motivaatiota. Aiemmin rakentajat lähtivät paukuttamaan väliseiniä kasaan tuosta vaan. Työ saattoi jatkua viikosta toiseen samankaltaisena ilman välitavoitteita. Nyt kokonaisuus puhutaan ennalta auki ja katsotaan, että tavarat ja työresurssit ovat olemassa urakan onnistuneeseen suorittamiseen. Samalla työlle asetetaan yhdessä tavoiteaikataulu. ”Työntekijät saavat olla mukana vaikuttamassa omaan työhönsä ja miettiä omat työtapansa. Samalla mietitään turvallisuusasioita jo ennalta”, Lainio kuvaa. Leanin johtamisfilosofiaan kuuluu jatkuvan parantamisen periaate. Sen periaatteet vastaavat pitkälti arkijärjen kokemusta. Kun oikeat tavarat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, työn tekeminen on helpompaa eikä aikaa tuhraannu turhaan sähläämiseen. Kun tieto saadaan kulkemaan sujuvasti johdon ja työntekijöiden välillä, kaikki tietävät missä mennään ja mihin pitää tarttua. Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kulkea viisaasti lyhyempi matka. Vuoden 2017 tavoitteena olivat työturvallisuuden parantaminen ja tuottavuu12 | JOKKA

PARANTUNUT TYÖTURVALLISUUS myös maksaa itsensä takaisin, sitäkin kannattaa yrityksessä miettiä. Pelkästään hyvä järjestys ja siisteys tuovat työn tulokseen 20 prosentin parannuksen, Jari Lainio laskeskelee.

den parantaminen. Molemmissa onnistuttiin. Läheltä piti -tilanteita ja työtapaturmia on nyt vähemmän ”Työturvallisuus on kuin urheilusuoritus. Se vaatii toistoja, toistoja ja toistoja. Se ei tule sormia napsauttamalla vaan tekemällä”, Lainio pohtii.

Työturvallisuus ei enää ole sanahelinää tai mappi hyllyssä Uuden oppiminen on usein helpompaa, kuin jo rutiiniksi muodostuneen työtavan muuttaminen. Sama pätee Lainion mukaan myös työturvallisuuteen. ”Asenne on nuorilla usein parempi kuin minun ikäisilläni 50–60-vuotiailla, jotka ovat tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla”, Lainio pohtii. Jari Lainio tuli rakennusalalle vuonna 1970, kun hän lähti opiskelemaan ammattikouluun rakentajaksi. Ammattikoulun jälkeen hän työskenteli kolmisen vuotta kirvesmiehenä. Sen jälkeen opinnot jatkuivat teknillisessä koulussa. Ennen oman yrityksensä perustamista Lainio ehti vielä työskennellä muutaman vuoden toisen palveluksessa. Lainio & Laivoranta työllistää nykyisin toistakymmentä insinöörimestaria sekä 50–60 työntekijää. Turun seudulla toimivan yrityksen liikevaihto on tällä hetkellä noin 13 miljoonaa vuodessa. ”Viimeisten kymmenen vuoden aikana

on tapahtunut turvallisuusajattelussa paljon. Enää työturvallisuus ei ole sanahelinää tai mappi hyllyssä, vaan se on osa arkea”, Lainio arvioi. Työturvallisuus on työmaakokousten esityslistalla. Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään mestaripalavereissa kerran kuukaudessa. Samalla mietitään korjaavat toimenpiteet. ”Jokainen tapaturma on täysin turha ja aiheuttaa inhimillisiä kärsimyksiä. Jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon. Jokainen tapaturma maksaa, ja vakavat tapaturmat maksavat paljon.”

Johdon sitoutumisen kakkosvaihe: turvallisuushavaintojen tekeminen Kevään turvallisuusviikosta 14.5. alkaen Rakennusteollisuus RT:n nettisivulla voi käydä merkitsemässä oman sitoutumisensa turvallisuushavaintojen tekemiseen. Rakennusteollisuus RT:n hallitus vahvisti kesäkuussa 2012 ylimmän johdon sitoutumisen nolla tapaturmaa rakennusalalla 2020 -tavoitteeseen. Sitoutumisen kakkosvaiheessa ylin johto halutaan sitouttaa yhteen tehokkaimpaan käytännön tapaan torjua tapaturmia: vaaratilanneilmoitusten ja turvallisuushavaintojen käyttöön yrityksessä.


OPPILAITOSVIERAILU

Päivän mittainen tehokuuri turvallisuutta Miksi turvallisuus on tärkeä asia? Saako käsillä nostaa yli 25 kilon taakkoja? Estäväkö silmäsuojat vammoja? TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

M

uun muassa näitä kysymyksiä puitiin Keudan Nurmijärven talonrakennusalan ensimmäisen vuosikurssin oppilaiden kanssa yhdessä konkarirakentajien kanssa. Kyseessä oli viimeinen alkuvuoden kolmen oppilaitosvierailun sarjasta, jossa Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri yhdessä jäsenyritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa kiertävät oppilaitoksissa kertomassa työturvallisuudesta. Päivän mittaisen tapahtuman iltapäivän ohjelmaan kuului myös työmaakäynti ja tutustuminen TR-mittauksen tekoon. Oppilaitosvierailuja on järjestetty vuodesta 2011 alkaen.

Pidä huolta Keskustelu kävi vilkkaana luokkahuoneessa, kun nuoret rakennusalan opiskelijat ja kokeneet rakentajan juttelivat alan työturvallisuudesta. YIT Talon Eero Lahtinen kertoi nuorille, kuinka kirvesmieslinjalla opiskelun aikana hänelle valkeni, että tästähän saa itselle todella hyvän ammatin - kunhan vaan itsekin huolehtii asioista. ”Lähtökohta kaikessa työssä raksalla on, että pidä itsestäsi ja kaveristasi huolta ja opiskele turvallisuusjutut kunnolla. Kuunnelkaa koulussa opettajaa ja kun menette työssäoppimisjaksolle, muistakaa että myös teistä pidetään siellä huolta. Te olette nuoria ja teillä on uusia ideoita, haastakaa työmailla vanhojen jermujen joskus pinttyneetkin työtavat. Kertokaa, että te olette oppineet koulussa turvallisemman työtavan. Uusi työturvallisuuskulttuuri tulee sitä kautta työmaille.” Nuorten kysymyksiin vastaamassa olivat myös Skanska Talonrakennuksen Jari Renlund ja SRV:n Manu Kivisaari. He muistuttivat nuorille, että tapaturmassa kärsii aina eniten uhri itse, vaikka siitä on myös koko työmaalle ja yritykselle paljon haittaa.

”Lähtökohta kaikessa työssä raksalla on, että pidä itsestäsi ja kaveristasi huolta ja opiskele turvallisuusjutut kunnolla.”

MANU KIVISAAREN suojavaljasrastilla riitti kysymyksiä, esimerkiksi miten valjaista päästään irti jos niiden varaan putoaa.

Tapaturma ei kysy paikkaa eikä aikaa Nuoret saivat myös kuulla, kuinka merkittävästi silmävammojen määrä saatiin laskemaan, kun silmäsuojat tulivat RT:n jäsenyrityksissä pakollisiksi. Suuri osa tapaturmista on kaatumisia ja kompurointeja, yleensä onnettomuudessa on monta samanaikaista tekijää. Myös viiltohaavat ovat yleisiä. Wurth Oy:n Petri Koskenniemi tiesi kertoa mattoveitsestä jonka terä painuu sisään, jos veitsi pääsee kädessä lipsahtamaan. Joissain yrityksissä mattoveitsen käyttö on kielletty kokonaan, koska niiden kanssa sattuu niin paljon tapatumia. Putoamistapaturmista suurin osa tapahtuu alle 2 metrin korkeudesta. Luok-

kahuoneessa keskusteltiin vilkkaasti siitä, että jos työvaihe kestää vain pari minuuttia, ajatteleeko työntekijä, että ei niin lyhyessä ajassa ehdi mitään sattua, eikä hanki mestalle kunnollista työtasoa. Vaikka eihän siihen putoamiseen mene kuin muutama sekunti. Opiskelijoita kiinnosti myös uuden teknologian tulo rakentamiseen. Tablettien käyttö eri tarkoituksiin on jo arkipäivää työmailla. Urakkaporukoissa katsotaan yhdessä kuvat ja leikkaukset suoraan tabletista. Kuvien päälle voi tarvittaessa myös suoraan piirtää. Niin ja vielä se 25 kilon kysymys. Se on juuri se raja, jonka yli mentäessä tarvitaan nostoväline avuksi.

Rakentaminen voitti IT-alan Nicke Hiltunen opiskelee Keudan Nurmijärven yksikön talonrakennuksen koulutusohjelmassa ensimmäistä vuotta. Alkujaan datanomiksi opiskellut 17-vuotias nuorimies vaihtoi alaa raksapuolelle, kun rakentaminen tuntui kiinnostavammalta kuin IT-ala. ”Tuntuu että nyt on löytänyt oikean paikan. Tykkään tehdä käsillä, koko ajan tapahtuu ja näkee työn tuloksen. Haluan valmistua ja saada töitä, sitten näen kunnolla, miten sovin työmaan juttuihin. Jos ei tunnu hyvältä, niin ainahan voi jatkaa opintoja, sillä tällä alalla voi opiskella vaikka kuinka pitkälle”, Nicke tietää. Ja on hänellä jo selvä näkemys siitä, mihin työturvallisuudessa pitäisi seuraavaksi puuttua. ”Suomalainen ihmisluonne on aika tuppisuu. Vähän herkemmin voisi huomauttaa henkilölle, jos huomaa, että toinen tekee jotain hullusti. Itseä pitää ottaa niskasta kiinni ja uskaltaa puhua ja puuttua muidenkin juttuihin.”

JOKKA | 13


TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

BETONITEHDAS

ELEMENTISSÄÄN TYÖTURVALLISUUDEN JOHTAMISESSA VaBen betonitehtaassa johto sitoutuu turvallisuuden kehittämiseen, tiedonkulku on avointa, keskustelukulttuuria tuetaan ja vastuu turvallisesta työskentelystä on viety lähelle työntekijää. Turvallinen työympäristö koostuu monista stepeistä, joiden vieminen käytäntöön vaatii yrityksessä kaikkien mukanaoloa. TEKSTI JA KUVAT: ILONA SAVITIE

14 | JOKKA


VELJEKSET, toimitusjohtaja Markus ja tuotantojohtaja Miikka Lehtinen luotsaavat Valkeakosken suurimpiin työnantajayrityksiin kuuluvaa VaBe Oy:tä.

Betonin työturvallisuuskilpailussa juhlavuosi Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailulla on tänä vuonna 10. juhlavuosi. Kisassa on kolme sarjaa: elementtitehtaat, betonituotetehtaat ja valmisbetonitehtaat. Vuosittain kisaamaan uskaltautuu noin 60 - 70 kisayksikköä (samasta yrityksestä voi olla useampi yksikkö mukana), joiden suoriutumista ulkopuolinen taho Tapaturva Oy käy arvioimassa kerran kilpailuvuoden aikana. Kisayksiköt laitetaan paremmuusjärjestykseen työympäristön turvallisuuden (arviointimenetelmänä Elmeri), tapaturmataajuuden, tapaturmien vakavuuden, turvallisuusjohtamisen tason sekä vuosittain vaihtuvan osion perusteella. Tänä vuonna vaihtuvana osiona on turvallisuusosaaminen. Arvioinnin perusteella määritetään kunkin sarjan paras ja näistä kisan tuomaristo valitsee voittajan.

JOKKA | 15


TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

VABEN BETONIELEMENTTEJÄ valmistetaan 6 päivänä viikossa Valkeakosken tehtaalla. Työntekijöitä on reilut 120.

PATTERIMUOTIN LAIDASSA on yksinkertainen liinakaide putoamista estämässä. “Moni asia työturvallisuudessa on itsestäänselvyys, jota ei vaan aiemmin ole tullut ehkä ajatelleeksi.”

TÄRKEÄ TURVALLISUUSTEKIJÄ: raudoitusverkot eivät kaadu, kun tellingin reuna on hieman korotettu..

M

aaliskuussa 2013 käynnissä oli aivan tavallinen tuotantopäivä betonielementtitehtaalla Valkeakoskella. Työntekijä lähti hakemaan sidontalankaa ja ohitti täytettävänä olleen valuvaunun. Sitten radio-ohjattu valuvaunu lähti liikkeelle, mutta koneenhoitaja ei nähnyt ohi kävelevää työntekijää. Vaunu jyräsi kohti viereistä elementtipöytää ja työntekijä jäi väliin puristuksiin. Monien eri tekijöiden seurauksena oli työntekijän rintalastan murtuma ja pitkä sairausloma. Siitä päivästä tehtaalla alkoi uusi aika.

Töistä kotiin – terveenä vai ambulanssilla? Valkeakoskella ymmärrettiin, että ikävistäkin tapahtumista on otettava opiksi. Siksi, että niitä ei tulevaisuudessa enää ikinä tapahtuisi. ”Se jätti niin pahan olon, kun työntekijää vietiin ambulanssilla pillit huutaen 16 | JOKKA

BETONIELEMENTTIEN ULOSVETOVAUNUSSA on portaat ylätasolle lisäämässä työntekijän turvallisuutta.

sairaalaan. Jo sitä ennen oli työturvallisuudesta huolehdittu, mutta tapahtuman jälkeen alettiin panostaa niihin asioihin ihan uudella tavalla.” VaBe Oy:n toimitusjohtajalle Markus Lehtiselle työturvallisuuteen panostaminen, rahallinenkin, on nykyään itsestään selvä asia. Tehtaan työpisteisiin on tehty putoamissuojia ja esteitä niille alueille, missä ei haluta ihmisten liikkuvan, liikkuviin koneisiin on asennettu törmäysantureita. Ulkovarastoissa on kauko-ohjattavat sähköpuomit, jotka hoitavat nostokoukun kiinnittämisen elementin päälle ilman, että työntekijän tarvitsee itse lähteä kiipeilemään. Valtaosa ratkaisuista on oman kehitystyön tulosta, ja se ei ole ihan ilmaista. Panostus erilaisiin turvaratkaisuihin on vuositasolla tyypillisesti yli 100 000 euroa. ”Valtavasti niihin laitetaan rahaa, mutta se palaa takaisin sitoutuneemman henkilökunnan ja työturvallisuuden kautta”. Lehtinen myöntää, että joskus on tehty

erityisen kalliitakin yksittäisiä turvallisuusratkaisuja. ”Siinä on perheyrityksen vahvuus, että meidän ei näissäkään tarvitse katsoa yhtä vuotta tai puhumattakaan kvartaalia kerrallaan. Panostusta työturvallisuuteen voidaan tarkastella kymmenen vuoden perspektiivissä.”

Työturvallisuutta pitää jakaa Markuksen veli, tuotantojohtaja ja työsuojelupäällikkö Miikka Lehtinen on mukana betoniteollisuuden työturvallisuuspäällikköryhmässä. Ryhmä jakaa alan hyviä käytäntöjä yhteiseen käyttöön ja muun muassa julkaisee sattuneisiin tapaturmiin ja läheltä piti -tilanteisiin pohjaavia Safety Alert -kortteja. ”Vaikka me alan yritykset ollaan kilpailijoita keskenämme, työturvallisuus on kuitenkin meille kaikille yhteinen asia. Ryhmässä voidaan jakaa hyviä ja huonoja esimerkkejä, ottaa niistä oppia ja jakaa hyviä käytäntöjä myös muille tehtaille”, Markus Lehtinen pohtii.


Kokonaisuudessaan Lehtisen perheen omistamana VaBe on ollut vuodesta 2011. Toimitusjohtajana ja myynnissä toimii Markus Lehtinen, tuotantojohtajana ja työsuojelupäällikkönä Miikka Lehtinen. Veljesten isä Markku Lehtinen toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana. VaBen henkilökunnasta moni on ollut talossa jo 10–15 vuotta. ”Sekin on keskeinen avaintekijä työturvallisuudessa. Henkilöt eivät vaihdu joka vuosi, vaan meillä on sitoutunutta ja motivoitunutta henkilöstöä joka viihtyy työssään”, Lehtinen sanoo.

Kaikkien kuuleminen tuottaa tulosta Tuotantohallien päälliköt johtavat alaisiaan melko itsenäisellä otteella. Tiimipalaverit, toimihenkilöiden päivittäiset aamukahvit, kaikille esillä olevat infonäytöt ja palautteen antaminen pitävät yhteyden silti avoinna myös toimiston puolelle ja toimitusjohtajan pöydän ääreen. Lehtinen haluaakin korostaa avointa

”Tämä ei ole missään nimessä kahden ihmisen show, vaikka perheyritys ollaankin. Valtaa ja vastuuta on viety lähemmäs työntekijää.” tiedonkulkua ja keskustelukulttuuria osana työturvallisuutta. ”Tämä ei ole missään nimessä kahden ihmisen show, vaikka perheyritys ollaankin. Valtaa ja vastuuta on viety lähemmäs työntekijää ja pois täältä toimistolta”, Markus Lehtinen vakuuttaa. Työturvallisuusjohtaminen sekä työturvallisuuden auditoinnit ovat VaBessa alan huipputasoa. Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailussa johtamisesta heltisi viime vuonna hopeasija, ja neloshalli voitti koko kisan auditointiosion. Myös työviihtyvyyden merkitys on pistetty merkille. Päivittäin henkilöstön tunnelmia seurataan hymynaamoilla: huol-

totilojen ovensuussa seisoo HappyOrNot-palautekyselylaite, jonka hymynaamoja on totuttu myös käyttämään. Sosiaalitiloissa on myös infonäytöt, joilla näkyy muun muassa palautteista koostettu edellisen kuukauden saldo. Hallipäälliköt seuraavat palautteita päiväkohtaisesti. Hymynaamoja kertyy Markus Lehtisen mukaan paljon. Kärttyisiäkin tulee toisinaan, mutta harvemmin. ”Joskus voi olla muuten vain huono päivä. Eihän ihminen voi aina olla onnellinen, mutta tärkeintä on, että me ymmärretään ja saadaan tieto mistä se tyytymättömyys johtuu. Silloin siihen osataan myös puuttua”, hän toteaa.

Nolla tapaturmaa koko ajan mielessä VaBe on monen muun yrityksen rinnalla sitoutunut RT:n Nolla tapaturmaa 2020 tavoitteeseen. Silloin jos jotain sattuu, nilkan nyrjähdys, selän venähdys tai vasaralla sorJOKKA | 17


TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

ELEMENTTINOSTURISSA oleva sähköpuomi toimii kauko-ohjauksella ja kiinnittää tai irottaa nostokoukut ilman, että työntekijän tarvitsee kiipeillä elementtien päällä.

meen lyöminen ovat tyypillisimpiä työtapaturmia. Pidempiä poissaoloja työtapaturman vuoksi ei Lehtisen mukaan juurikaan ole, mutta pienempien haaverien vuoksi tapaturmataajuus on alan keskitasolla. ”Tapaturmataajuus perustuu firman omaan tilastoon ja raportointiin. En tiedä muista alan toimijoista, mutta meillä tilastoidaan kaikki pienimmätkin sattumukset, mikä saattaa vaikuttaa tähän tilastolukemaan.” Vaikka nolla tapaturmaa on joka viikko ja joka vuosi tähtäimessä, ihan siihen ei olla päästy. Lehtinen arvelee, että vain äärimmäinen huolellisuus voisi poistaa jokaisen vasaralla sormeen lyömisen tulevaisuudessa. ”Mutta tärkeimpänä itse näen, että tehtaamme on sellainen työpaikka missä kukaan tai mikään muu ei aiheuta sinulle työssä ollessasi vahinkoa. Ei työkone eikä työkaveri. Kaikkein tärkeintä on estää ne vakavat tapaturmat ja läheltä piti -tilan18 | JOKKA

teet, jotka voisivat johtaa vakaviin tapaturmiin.”

Asennetta peliin Tapaturmien ennaltaehkäisy alkaa jo riskien arvioinnista työntekijätasolla ensimmäisestä työpäivästä alkaen. ”Uusille työntekijöille se onkin erityisen helppoa, kun aloitetaan työt perehdytyksellä. Sitä ennen kaikki prosessit on laitettu kuntoon, riskienarviointi on tehty ja niiden eteen tehdään jatkuvasti ja aktiivisesti töitä”, Miikka Lehtinen listaa. ”Työvaiheet on suunniteltu turvalliseksi, huolehditaan että koneet toimivat kunnolla ja varmistetaan että kaikki osaavat niitä perehdytyksen jälkeen käyttää ja noudattavat annettuja ohjeita. Koulutetaan talon sisällä ja välillä käytetään ulkopuolistakin koulutusta.” Toisinaan turvallisuusasioiden omaksumiseen tarvitaan kannustusta, välillä valvontaa ja muistuttelua. Työturvallisuus on pitkälti myös asennekysymys.

Puhtaus on puoli tuotantoa Turvallinen työpaikka syntyy konkreettisista ratkaisuista ja sitoutumisesta työturvallisuuskulttuurin ylläpitämiseen. Miikka Lehtisen mukaan yksittäisistä käytännön asioista ehdottomasti tärkein, on yleinen siisteys. Betonitehtaan pölyisimmät työvaiheet tehdään aamulla, kun edellisen päivän valut nostetaan valupöydiltä. Silloin valtaosa työntekijöistä käyttää hengityssuojainta, pakollisten turvavarusteiden lisäksi. Lattiat siivotaan lastalla, jotta pöly ei nouse ilmaan kuten harjaa käyttäessä. Erilaisia ryhmiä käy tutustumassa tehtaaseen tiuhaan tahtiin. Tuotantotilat pidetään aina kunnossa, ei vain vieraita varten. Miten työturvallisuutta voisi tässä tehtaassa edelleen parantaa? ”Kaiken voisi rakentaa paljon turvallisemmin, jos olisi ääretön määrä rahaa mitä käyttää. Mutta samalla pitää tietenkin tehdä myös järkevää liiketoimintaa,


SIISTEYS on Markus Lehtisen mukaan tehtaan tärkein yksittäinen työturvallisuutta lisäävä tekijä. Lastalla siivotessa pöly pysyy paremmin hallinnassa.

MAILAKIVIEN TUKIPALKKI on viimeisimpiä innovaatioita VaBen työturvallisuudessa. Teräspalkki tukee L-kirjaimen malliin valetun betonielementin ja estää sitä kaatumasta. Palautuspullo-systeemin tapaan palkit palautetaan rakennustyömaalta aikanaan takaisin VaBelle.

joten tasapainottelemme siinä välillä”, Miikka Lehtinen pohtii.

Isoja harppauksia Tehtaan muottikalusto, valukoneet ja tehtaan yhdeksän nosturia ovat kaikki suomalaisvalmisteisia. VaBe ostaa myös tarvitsemansa betonin, teräksen sekä elementteihin tulevat varusteet kotimaisilta yrityksiltä. Kotimaisuudella halutaan varmistaa, että valmistusaineiden laatu on korkea. VaBen elementit myydään pääosin pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle. Tehtaan päätuotteita ovat erilaiset julkisivuelementit, sisäkuorielementit, rappaus-, ranka-, parveke- ja väliseinäelementit. Betonielementtejä valmistuu VaBen tuotantotiloissa noin 3000 neliötä viikossa. Vuonna 1993 perustettu VaBe Oy on ottanut ison harppauksen eteenpäin kahteen otteeseen. 2000-luvulla tuotannon kapasiteetti ja työntekijämäärä kolmin-

HALLIPÄÄLLIKKÖ Arto Seppälä luotsaa uuden neloshallin tuotantohenkilöstöä. Tavoitteena on tänäkin vuonna menestyä hyvin alan työturvallisuuskilpailussa.

Safety Alert pistää hyvät käytännöt kiertoon PALAUTETTA TYÖTYYTYVÄISYYDESTÄ kerätään päivittäin HappyOrNot-palauteautomaatilla.

kertaistettiin. Uusi julkisivutuotantolinja rakennettiin 2015, ja samalla taloon palkattiin 50 uutta työntekijää lisää. Tuotantotiloja on kaikkiaan 5500 neliömetriä, ja sen enempää tehtaan tontille ei mahtuisikaan. Henkilöstöä on yli 120. Paperitehtaan ja muutaman muun isomman työllistäjän jälkeen VaBe on Valkeakosken suurimpia työnantajayrityksiä. Liikevaihto vuonna 2017 oli 16 miljoonaa.

Turvallisuushaasteet ovat kaikissa yrityksissä pitkälti samoja, siksi on tärkeää kertoa omista hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista muillekin. Safety Alertit eli turvallisuushälytykset voivat olla esimerkiksi betoniteollisuuden työturvallisuuspäälliköt-ryhmän jäsenten työpaikoilla sattuneita tapaturmia tai vaaratilanteita, jotka Betoniteollisuus jakaa tiedoksi muillekin jäsenilleen. Safety Alertien tarkoituksena on lisätä jäsenyritysten tietoisuutta alan vaaroista ja sitä kautta auttaa tapaturmien torjumisessa.

JOKKA | 19


TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

KUOPIOSSA Työturvallisuuden harjoitusalueella putoamissuojausta käsitellään useammallakin rastilla. Tuttuun tyyliin oikea ja väärä suoritus näkyy jo nukkehahmojen varusteista.

TYÖTURVALLISUUTTA

VOI, PITÄÄ JA KANNATTAA HARJOITELLA

ENNAKKOON Turvapuistoja Espoossa ja Oulussa ja Työturvallisuuden harjoitusaluetta Kuopiossa käyttää jo iso joukko rakennusalan yrityksiä. Mutta monta, varsinkin pk-yritystä, vielä puuttuu. Syy ei ole ainakaan raha: muutaman tuhannen euron vuosimaksu on vain kolmannes yhden työtapaturman aiheuttamasta keskiarvokustannuksesta. Harjoitusalueet TEKSTI: SIRKKA SAARINEN PIIRROS: PEKKA RAHKONEN VALOKUVA: TOMMI AHLBERG

E

spoo-Oulu-Kuopio-kolmikon yhteistyö toimii hyvin, oppia ja kehittämisideoita haetaan ja annetaan avoimesti. Turvapuistojen perustamis- ja hallinnointiolot poikkeavat, mutta tavoite on yhteinen. Rakennusalan pitää parantaa työturvallisuuttaan. Turvapuistot ovat suomalainen keksintö, muualta vastaavia ei tiettävästi tunneta.

Oikeat konstit osataan, asenteita ei Kaikkien koulutusradat muodostuvat noin 20 rastikokonaisuudesta, joista suuri osa on kopioita oikeasti tapahtuneista työtapaturmista. Tapaturma pysäyttää, mutta tärkeintä on, että rastilla näkee myös sen kuinka jokainen vahinko olisi ollut vältettävissä. Konstit sinällään eivät ole vaikeita, asenteiden muuttaminen sen sijaan on. Koulutusradan rinnalla kaikissa kolmessa nousee tärkeäksi turvallisuusasioiden kertaaminen ja palaute sekä ennen että jälkeen kierroksien. Oulussa ja Kuopiossa tarjolla ja kehitteillä on myös muuta työturvallisuuskoulutusta. Inhimillisten kärsimysten välttäminen on tietysti se iso asia. Mutta rahakin on hyvä motivaattori. Turvallisuuden parantumisessa on yrityksen koosta riippumatta iso säästöpotentiaali, ei vain yksittäisen tapaturman hoidosta ja sairauslomasta, vaan myös rakennustyön häiriöistä ja korvaavasta työstä aiheutuu paljon kustannuksia. Olipa yritys pieni tai suuri, ensimmäi20 | JOKKA

Espoossa, Oulussa ja Kuopiossa

nen edellytys työturvallisuuden parantamisessa on johdon täydellinen sitoutuminen turvallisuuteen.

Turvallisuudessa ei tietoa pantata ”Työturvallisuus paranee harjoittelemalla, ennakoimalla ja oikealla asenteella”, korostaa Suomen ja Euroopan ensimmäistä turvapuistoa kehittämässä alusta asti mukana ollut työturvallisuuspäällikkö Kari Lohva Rudukselta. Rudus Turvapuisto Espoon Ämmässuolla suunniteltiin alun perin palvelemaan omaa yritystä. Kun Lohvan puhelin alkoi vuonna 2009 pidettyjen avajaisten jälkeen soida tiuhaan, päätettiin kiinnostuneet ottaa mukaan yhteistyökumppaneiksi. Heitä on nyt yhteensä 35. Uusimpana mukaan on tulossa Työturvallisuuskeskus. Suurin osa yhteistyökumppaneista on rakentanut puistoon myös rastin yrityksen omalta toimialueelta. Samanlainen on periaate myös Oulussa ja Kuopiossa. Lohva korostaa, että kaikki rakennusalan työturvallisuuteen liittyvä tieto ja osaaminen on yhteistä: ”Meilläkin on turvapuistossa kumppaneita, jotka liike-elämässä ovat kilpailijoitamme, mutta turvallisuudessa ei tietoa pantata.”

Oulussa pk-yrityksille myös sekaryhmiä Vuonna 2014 avattua Pohjois-Suomen turvapuistoa pyörittää yhdistys, jossa on jo

runsaat 80 jäsentä: yrityksiä, organisaatioita, oppilaitoksia, myös Oulun kaupunki on jäsen. ”Turvapuistokoulutuksen idea ei ole kertoa kaikkea kaikesta, vaan aikaansaada ajatukset liikkeelle saava työturvallisuuskokemus. Kierroksella opitaan teknisiä yksityiskohtia, mutta niitäkin tärkeämpiä ovat koulutusradan rastien ja keskustelujen virittämät uudet näkökulmat asioihin ja työturvallisuuden omakohtainen kokemus”, korostaa Pohjois-Suomen Turvapuisto -projektin vetäjä Olli Airaksinen, joka toimii myös Infra Pohjoinen ry:n toiminnanjohtajana. Turvapuisto on hänen mukaansa äärimmäisen hyvä työturvallisuuden kehittämistyökalu. ”On tekniset asiatkin tärkeitä. Mutta ihminen ei saa jäädä taka-alalle. Kun yritys liittyy turvapuiston jäseneksi, työntekijät pääsevät porukkaan, jossa on osaamista ja tietoa.” ”Olemme myös koonneet jäsenten


kanssa syventävän koulutusohjelman kurssikokonaisuuden, jossa on aiheita perusasioista ja lakivaatimuksista ihmisten ja itsensä johtamiseen. Kursseja toteutetaan myös sekaryhminä ja näin pkyrityksillä on mahdollista saada henkilöstölle koulutuksia, joita perinteisesti on toteutettu vain yrityskohtaisina toteutuksina. Halutessaan yhdistyksen kautta löytyy myös sparrausta ja apua työturvallisuuskehityksen vauhdittamiseen.” ”Tutkimukset työn ja vapaa-ajan yhteydestä ovat osoittaneet, että ihmiset, joiden työpaikassa työturvallisuus on korkealla tasolla, joutuvat vapaa-ajallaankin harvemmin tapaturman uhriksi”, Airaksinen heittää vielä lisäporkkanan.

Kuopiossa Pelastusopiston yhteydessä Kuopion Työturvallisuuden harjoitusalue TTHA avattiin elokuussa 2017. Pelastusopiston jo olemassa olevan harjoitusalueen yhteyteen rakennettu alue on uusi avaus

työturvallisuus- ja pelastusalojen yhteistyölle. Toimintaa rahoittavat sopimuskumppanit ja Pelastusopisto, lisäksi vuoden 2018 loppuun on käynnissä Euroopan sosiaalirahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama kehittämishanke. Alueen rakentajina ja käyttäjinä ovat sopimuskumppanit: yrityksiä, julkis- ja viranomaistoimijoita, oppilaitoksia sekä toimialajärjestöjä ja -liittoja. ”Kuopiossa on hieno Pelastusopiston harjoitusalue, jonka varustelut ja niiden kehittämismahdollisuudet ovat oivalliset. Siellä on esimerkiksi monikerroksinen rauniotalo, johon on jo rakennettu rakentamisen rasteja. Myös sisätilat - luokkahuoneet, auditorio, ruokala - palvelevat harjoitusalueen käyttäjiä tarpeen mukaan”, kertoo Kimmo Anttonen, TTHA:n toiminnassa ja rakentumisessa tiiviisti mukana ollut RT:n Talonrakennusteollisuuden aluepäällikkö. ”Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Haemme mukaan yhteistyöhön uusia

sopimuskumppaneita hyödyntämään alueen mahdollisuuksia”, jatkaa projektipäällikkö Maarit Manninen Pelastusopistolta. Työturvallisuuden harjoitusalueeseen pääsee tutustumaan myös erikseen sovittaessa. Nyt onkin yritysten vuoro näyttää, että työturvallisuus otetaan tosissaan. ”Asenne, peiliin katsomisen paikka”, Anttonen toteaa rakennusalan työturvallisuuden paikallaan polkemisen syyksi. ”Liian moni ajattelee, että työturvallisuuskortti täyttää tarpeen. Sitä se ei todellakaan tee. Koulutusta tarvitaan ja TTHA käytännönläheisenä ympäristönä tarjoaa siihen loistavat mahdollisuudet.” ”Työntekijöiden koulutus on yritykselle myös hyvä keino kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Työturvallisuuskoulutus jos mikä on osoitus siitä, että yritys välittää oikeasti työntekijästään”, Anttonen vinkkaa.

JOKKA | 21


TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

Rudus Turvapuisto Ämmässuonkuja 3, Espoo

Pohjois-Suomen Turvapuisto Hiltusentie 9, Oulu

Työturvallisuuden harjoitusalue, TTHA Korvaharju 97, Kuopio

Kotisivut

www.turvapuisto.fi

www.pohjois-suomenturvapuisto.fi

www.ttha.fi

Avoinna

1.3. – 30.11.

läpi vuoden

läpi vuoden

Yhteydenotto, yhteyshenkilö

Yhteyshenkilön päivitetyt tiedot kotisivulta

Olli Airaksinen puh. 044 266 0055 info@pohjois-suomenturvapuisto.fi

Projektipäällikkö Maarit Manninen puh. 050 464 8860 maarit.manninen@pelastusopisto.fi

Ajanvaraus

Varauskalenteri kotisivulla

Varauskalenteri kotisivulla Ei-jäsen, varaus yhteyshenkilön kautta

Varauskalenteri kumppaneille. Ei-kumppani, lisätiedot yhteyshenkilön kautta

Kustannukset

Yhteistyökumppanit 3 000 €/vuosi Ei-jäsenelle käyttö maksuton

Verkostopartnerit 2 500 €/vuosi Sopimuskumppanit 2 500 €/vuosi Ei-jäsen 25 €/henkilö + kouluttajamaksu Ei-jäsen voi ostaa koulutuksia TTHA:n liikeohjelman laajuudesta riippuen taloudellisilta sopimuskumppaneilta.

Koulutustilat

Koulutustiloihin mahtuu 30 henkilöä

Koulutustiloihin mahtuu 50 henkilöä

Koulutustilaan (luokka) mahtuu 30 henkilöä. Erikseen sovittaessa käytössä myös toinen luokka (30 henkilöä) tai auditorio (50 henkilöä).

Kouluttaja / vetäjä

Turvapuiston työntekijä tai yhteistyökumppanin oma vetäjä. Keväisin turvapuistokouluttajien briiffauspäivä, jossa tutustutaan uusiin rasteihin.

Vuosimaksuun sisältyy verkostopartnerin kouluttajien koulutus. Ei-jäsen käyttää turvapuistoverkostoon kuuluvan kouluttajatahon palveluja.

Vuosimaksuun sisältyy sopimuskumppaneiden kouluttajakoulutus. Ei-sopimuskumppanit voivat käyttää TTHA:n liiketaloudellisten sopimuskumppaneiden koulutuspalveluita.

Muuta

Rakennusalan opiskelijoille omat tapahtumat kaksi kertaa vuodessa.

Turvapuiston työsuojelun syventävä koulutusohjelma tarjoaa työsuojelun peruskurssin ja jatkokurssin kaltaiset sisältökokonaiVapaaehtoiseen pelastuspalveluun kuulu- suudet toteutettuna moduulimallisesti. van pelastuskoirayhdistyksen ohjaajat koi- Opintokokonaisuuden voi suorittaa osissa rineen harjoittelevat turvapuistossa. esim. yhden tai kahden vuoden aikana.

Rastit on rakennettu toimialakohtaisille lohkoille. Jokainen sopimuskumppanin TTHA-kouluttaja suorittaa yhdenmukaisen kouluttajakoulutuksen, johon sisältyy mm. rastikohtainen koulutusnäyttö. Ruokailumahdollisuus harjoitusalueella (Fazer Oy).

22 | JOKKA


KVARTSIPÖLY

Kvartsipölylle raja-arvo Kiteinen piioksidi, yleisimmässä muodossaan kvartsipöly, on kaikessa rakentamisessa läsnä. Koska se on terveysriski, on pölylle tulossa EU:n raja-arvo. Suomen toimintatapoihin raja-arvo ei tuo suuria muutoksia. TEKSTI: ANU GINSTRÖM

P

iioksidi on maan kuoren yleisin ainesosa ja kaikkialla missä kiviaineksia Suomessa käsitellään, kvartsipitoisen pölyn esiintyminen on mahdollista. Pölyä voi kohdata työssään niin maarakentaja, louhija kuin asfaltin tekijä. Rakennustyömailla kvartsia on kaikkialla: tiilissä, laasteissa, betonissa, kiviaineksissa. Kiinteästä kvartsista ei ole harmia, mutta pölyksi hankautuessaan siitä voi tulla terveysriski. Jos työntekijä altistuu hienojakoiselle kvartsipölylle systemaattisesti 10–20 vuoden ajan tai pidempään, kasvaa riski kivipölykeuhkosairauteen eli silikoosiin.

Suomen lainsäädäntö ei aseta kvartsipölyaltistukselle sitovaa raja-arvoa. Sosiaalija terveysministeriö on kuitenkin antanut suosituksen, jonka mukaan haitallisen piioksidipitoisuuden raja on 0,05 mg/m3. EU-tasollakaan sitovaa säädäntöä ei ole ollut, mutta tähän on tulossa muutos. ”Direktiivitasolla määritettävä pitoisuus on jatkossa 0,1 mg/m3. Suomella on kahden vuoden siirtymäaika saada oma lainsäädäntö direktiivin mukaiseksi”, INFRA ry:n ympäristöpäällikkö Juha Laurila kertoo. Suuria muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ei meillä pitäisi olla tulossa. ”Oma suosituksemme ja siihen liitty-

vät toimenpiteet ovat jo riittäviä. Pölyntorjunta on otettu huomioon niin perehdytyksessä, työtavoissa kuin jatkuvassa seurannassakin”, Laurila arvioi. Haittaava pölyäminen on mahdollista estää. Yksinkertaisinta on korvata pölyiset työprosessit vähemmän pölyä tuottavilla prosesseilla aina kun mahdollista. Esimerkiksi kuivaprosessin voi korvata märkäprosessilla tai automatisoida pölyävät työvaiheet. Pölyä tukahdutetaan myös vettä, höyryä tai sumua käyttäen sekä syklonien, pesurien, suodattimien ja pölynimurien avulla. Kapselointi ja erilaiset eristystekniikatkin vähentävät altistumista. Työnkierrolla voidaan varmistaa, että samat henkilöt eivät altistu pölylle jatkuvasti vuodesta toiseen. Tärkeää on myös henkilökohtaisten suojavarusteiden kuten hengityssuojaimien ja suojavaatteiden käyttö. Turvallinen työskentely varmistetaan omavalvonnalla ja lisäämällä jatkuvasti tietoa haitallisen pölyämisen ehkäisemisestä. Rakentajan apuna on Eurooppa-tasoinen Nepsi.eu-sivusto, jossa on listattuna parhaat käytännöt.

Turvallisen työskentelyn muistilista ja apuväline! Raturva - rakennustöiden ja -koneiden turvallisuusohjeet sisältää rakentamisen työlajikohtaisen turvallisuusohjeiston työnopastukseen ja koulutukseen. Lisäksi siinä esitetään menettelytavat, joilla varmistetaan rakennuskoneiden ja -laitteiden oikea hankinta, käytön opastus ja turvallinen käyttö työmaalla. Kirja sisältää myös linkkejä sekä QR-koodeja sähköiseen tarkastuslistapalveluun. 255 s., 37 €, painettu ja e-kirja

www.rakennustietokauppa.fi

Kysy lisää puh. 0207 476 401

JOKKA | 23


MOBIILISOVELLUS

Jäsenyrityksille mobiilisovellus helpottamaan turvallisuuspuutteiden havaitsemista Pää- ja aliurakoitsijoiden henkilöstön on helppo ilmoittaa saman tien työmaalla havaitsemistaan turvallisuuspuutteista mobiilisovelluksella, joka tarjotaan maksutta Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritysten ja heidän aliurakoitsijoiden käyttöön kevään turvallisuusviikosta alkaen.

R

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ KUVAT: CONGRID

eaaliaikainen tiedonkulku nopeuttaa korjaustoimenpiteitä, ja turvallisuushavainnoista kertyvä data auttaa kehittämään työturvallisuutta systemaattisesti. Kun havainnointi on tehty mah24 | JOKKA

dollisimman helpoksi, vältytään paperisulkeisilta ja turvallisuushavaintoja tulee tehtyä enemmän. RT on tehnyt yhteistyösopimuksen yhden tällaisen mobiilisovelluksen laitetoimittajan kanssa. Rakennusteollisuus RT:n jäsenet voivat ottaa käyttöön

turvallisuusviikolta lähtien toistaiseksi maksutta turvallisuushavainnot-osion rakentamisen laadun ja turvallisuuden hallintaan kehitetystä Congrid-mobiilisovelluksesta. Vastaavia tuotteita on myös muilla sovelluskehittäjillä.

Turvallisuushavainnot kätevästi mobiilisovelluksella ”Esimerkiksi liukkaudesta tai puuttuvasta kaiteesta on tärkeää saada tieto mahdollisimman nopeasti. Mobiilisovelluksella kuka tahansa voi ilmoittaa turvallisuushavainnosta välittömästi. Reaaliaikainen tieto auttaa estämään työtapaturmia paljon tehokkaammin kuin esimerkiksi lapuille kirjoitetut havainnot, joiden käsit-


”Työmaalla työskentelevät ajattelevat enemmän turvallisuutta jokapäiväisessä työssään, kun he voivat itse myös dokumentoida sitä helposti ja huomaavat että puutteet myös korjataan.” telyssä on vähintään tuntien viive”, Congridilla myynnistä ja kehityksestä vastaava Matti Huusko sanoo. Turvallisuuspuutteen voi kirjoittaa esimerkiksi älypuhelimella käytettävään sovellukseen lyhyesti ja sitä voi täydentää valokuvalla. Suurissa hankkeissa sovellukseen voidaan yhdistää pohjakuva, josta klikattu paikkatieto nopeuttaa korjaustoimenpiteitä. ”Ohjelmisto jakautuu kahteen osaan. Projektin pääkäyttäjä, esimerkiksi pääurakoitsija tai tilaaja, käsittelee kaikkia projektille tulevia havaintoja ja kohdistaa korjaustoimet niille omille työntekijöille tai aliurakoitsijoille joille ne kuuluvat. CongridLITE -käyttöoikeudella puolestaan turvallisuushavaintoja voivat ilmoittaa aliurakoitsijoiden työntekijät, suunnittelijat ja muut hankkeen osapuolet, jolloin kaikki saadaan mukaan työmaan turvallisuuden parantamiseen”, Huusko sanoo. Sovelluksessa voidaan valita henkilöt, jotka saavat ilmoituksen turvallisuushavainnosta reaaliajassa. Tieto voi tulla esimerkiksi vastaavalle mestarille, työmaainsinöörille tai vaikka kauppakeskushankkeen turvallisuuskoordinaattorille.

Hälytys kunnes puute on korjattu Matti Huusko korostaa, että turvallisuushavainnot tuovat lisäarvoa kerran viikossa tehtäville TR-mittauksille, koska turvallisuuspuutteet voidaan korjata heti ja ehkäistä näin ennalta tapaturmia. Toinen selkeä hyöty on turvallisuuskulttuurin paraneminen. ”Työmaalla työskentelevät ajattelevat enemmän turvallisuutta jokapäiväisessä työssään, kun he voivat itse myös dokumentoida sitä helposti ja huomaavat että puutteet myös korjataan. Ohjelmisto hälyttää pääkäyttäjällä niin kauan kunnes turvallisuuspuute on kuitattu korjatuksi.” Koko yrityksen turvallisuudesta vastaava henkilö voi seurata reaaliajassa

TURVALLISUUSHAVAINTOJEN kirjaaminen paperille on usein työlästä, eikä korvaavien toimien toteuttaminen ole kovin näppärää.

Maksuton mobiilisovellus

Vertaa ominaisuuksia

Maksuton mobiilisovellus RT:n jäsenyritysten turvallisuushavaintojen tekoon tulee käyttöön kevään turvallisuusviikolla (viikko 20) ja ohjeet sen käyttöön ottamiseksi löytyvät tuolloin turvallisuusviikon sivulta www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

Congrid on yksi markkinoilta löytyvä työmaiden avuksi kehitetty mobiilisovellus. Eri sovelluskehittäjien tuotteet poikkeavat jonkin verran toisistaan, ja yrityksen kannattaakin vertailla eri valmistajien tuotteiden ominaisuuksia keskenään, jotta löytää itselleen parhaiten sopivan tuotteen.

Havainnoilla voi estää oman tai kaverinsa tapaturman Vaaratilanneilmoitusten ja turvallisuushavaintojen tarkoituksena on edistää työmaan tai muun työympäristön turvallisuutta. Havainnointi- ja ilmoitusmenettelyn avulla parannetaan työntekijöiden tietoisuutta työturvallisuudesta ja tehdään helpoksi vaaroista raportoiminen ja niihin puuttuminen. Menettely myös korostaa sitä, että rakennusalalla työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Kiistaton näyttö on olemassa siitä, että niissä yrityksissä ja niillä työpaikoilla missä turvallisuushavaintomenettely toimii, tapaturmien määrä on pystytty painamaan alas. Vaaratilanteet ovat käytännössä samoja kuin työtapaturmat. Niistä vain on selvitty, usein pelkällä onnella, ilman henkilövahinkoja. Turvallisuushavaintoja puolestaan ovat esimerkiksi teknisen suojauksen puute, riskinotto työssä, työpisteen epäjärjestys jne. Turvallisuushavaintoja voidaan tehdä myös hyvistä työturvallisuuskäytännöistä, kuten vaikkapa ergonomisesti hyvistä työmenetelmistä tai apuvälineistä.

kaikkien projektien ilmoituksia ja kohdentaa resursseja sen mukaan millaisia turvallisuuspuutteita eri hankkeissa havaitaan.

Hyötyä kaiken kokoisille yrityksille ”Halusimme osallistua työturvallisuuskampanjaan muistuttaaksemme siitä, että tällaisilla ohjelmistosovelluksilla voidaan parantaa myös pienten rakennusliikkeiden turvallisuustasoa. Ohjelmistoja ja niiden tuomia hyötyjä ei ole tarkoitettu vain suurille rakennusliikkeille, kuten valitettavan

usein ajatellaan. Ne ovat toimivia ja helppokäyttöisiä työkaluja koko rakennusalan työturvallisuuden nostamiseen jokapäiväisessä työssä kaikissa hankkeissa. Jokaisen tulisi voida tehdä työtään pelkäämättä työtapaturmia”, Matti Huusko sanoo. Sovellus kerää tiedot koko hankkeen turvallisuusilmoituksista ja -puutteista. ”Pääurakoitsijan lisäksi myös aliurakoitsijat voivat hyödyntää heitä koskevia turvallisuushavaintoja tulevissa projekteissaan niin, etteivät samat ongelmat toistuisi hankkeesta toiseen”. JOKKA | 25


MOBIILISOVELLUS

JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO neuvotaan videolla, jossa liikutaan työmaaympäristössä.

Jatkella mobiilisovellus käytössä kaikilla työmailla Jatke Oy:ssä mobiilisovelluksesta on jo parin vuoden kokemus. Turvallisuushavainnoilla turvallisuutta voidaan kehittää ja parantaa jatkuvasti.

L

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ KUVA: CONGRID

ähdimme testaamaan sovellusta vuoden 2016 puolella, ja siinä vaiheessa meillä oli käytössä laadunhallinnan ja työturvallisuuden sovellukset TR-mittauksineen. Turvallisuushavainnot tuli myös uutena sovelluksena testikäyttöön, ja nyt Congrid on kokonaisuudessaan meillä käytössä kaikilla työmailla”, turvallisuuspäällikkö ja työpäällikkö Tero Niskanen Jatke Uusimaa Oy:stä sanoo. Jatkeessa Congridia käyttävät tyypillisesti vastaavat mestarit ja työmaamestarit. 26 | JOKKA

”Osassa kohteita myös valvojat käyttävät turvallisuushavaintojen sovellusta.” ”He voivat tehdä turvallisuushavaintoja samalla kun kiertävät muutenkin työmaalla. Kirjaamista varten ei tarvitse mennä työmaatoimistolle, vaan turvallisuushavainnot voidaan ilmoittaa saman tien esimerkiksi laatutarkastusten yhtey-

dessä. Turvallisuushavainnot ovat usein samantyyppisiä puutteita kuin TR-mittausten yhteydessä tehdään, mutta sovelluksen avulla turvallisuutta voidaan seurata ja parantaa jatkuvasti toisin kuin viikoittain tehtävillä lakisääteisillä TRmittauksilla”, Tero Niskanen sanoo. Osassa kohteita myös valvojat käyttävät turvallisuushavaintojen sovellusta. Niskasen mielestä sovelluksen suurimpia etuja ovat reaaliaikaisuus ja helppokäyttöisyys sekä turvallisuuspuutteiden ja niiden korjaamisen dokumentointi. ”Jos johonkin pitää vaikka lisätä valaistusta tai siirtää toiseen paikkaan pahasti kulkutiellä olevat sähköjohdot, havainnosta voi tehdä heti ilmoituksen ja vastuuttaa puutteiden korjaukset. Havaintoon on helppo liittää valokuva, ja kaikista vaiheista jää dokumentti aina puutteiden korjauksesta tehtäviä kuittauksia myöten. Sovellus säästää paljon työnjohdon aikaa ja varmistaa sen, että työturvallisuuteen liittyvät puutteet eivät jää roikkumaan, vaan ne havaitaan ja korjataan nopeasti”, Niskanen sanoo.


PILVIPALVELU

Työturvallisuuden kehittämiseen valmis pilvipalvelu pk-yrityksille Pk-yrittäjä tuskailee usein sen kanssa, että aika ei riitä kehittämään omia järjestelmiä työturvallisuuden hallintaan. Tuskailu on turhaa, sillä tarjolla on juuri pk-sektorille sopivia valmiita palveluja. TEKSTI: SAMPSA HEILÄ KUVA: PRO TYÖTURVA

J

os yrityksessäsi tapahtuu vakava työtapaturma tai tehdään työsuojelutarkastus, ovatko tarvittavat tiedot ja lakisääteiset dokumentit silloin ajan tasalla? Protyöturva.fi-pilvipalvelu on pk-yrittäjälle tähän yksi vaihtoehto, se on helppokäyttöinen ja aikaa säästävä työkalu työturvallisuuden hallintaan ja kehittämiseen. ”Heti kun esimerkiksi laatoitusurakoitsija ottaa ensimmäisen työntekijän kaveriksi, hänestä tulee juridisesti työsuojelupäällikkö ja hänen täytyy huolehtia muun muassa riskien arvioinnista ja työterveyshuollosta. Tämä helppo ja ajan tasalla pysyvä pilvipalvelu työturvallisuuden hallintaan ja kehittämiseen sisältää valmiit lomakkeet lakisääteisten ja muiden tarvittavien dokumenttien ja tietojen ylläpitoon”, Protyöturva.fi -pilvipalvelun takana oleva yrittäjä Hannu Hirvonen Pro Pilvipalveluista sanoo. Palvelu on kehitetty työsuojeluhenkilöstön jokapäiväiseksi työkaluksi, jonka avulla esimerkiksi rakennusalan pk-yritys voi luoda ja hallinnoida lakisääteisiä dokumentteja sekä ylläpitää kootusti työelämän kortteja, koulutuksia ja pätevyyksiä. Pilvipalvelu helpottaa muun muassa kemikaaliluettelon luomista ja ylläpitämistä, työterveyshuollon järjestämistä ja kilpailuttamista, riskien arviointia sekä työsuojelun toimintaohjelman, pelastussuunnitelman ja koulutusrekisterin laatimista ja hallintaa. ”Rakennusalalla työturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten riskien arviointi ja työterveyshuollon toimivuus ovat tärkeitä asioita, jotta yritys saa Tilaajavastuusta toiminnalleen vihreää valoa. Eilen tein juuri kaupat 90 hengen yritykseen, jonka kemikaaliluetteloa työsuojelutarkastaja ei hyväksynyt ja teki siitä merkin-

nän tarkastusasiakirjaan”, Hannu Hirvonen sanoo. Hirvonen on käynyt esittelemässä pilvipalvelua Rakennusteollisuus RT:n turvallisuusryhmässä. ”Ryhmässä pitkään mukana ollut kokenut turvallisuuspäällikkö piti Protyöturva.fi-pilvipalvelun kemikaaliluetteloa harvinaisen helppona käyttää ja ylläpitää. Pilvipalvelun tarkoitus on säästää yrittäjän aikaa, kun työturvallisuuteen liittyvien dokumenttien luominen ja ylläpitäminen on tehty mahdollisimman helpoksi valmiiden lomakkeiden ja täyttöohjeiden avulla”, Hirvonen sanoo.

Aikaa säästyy yrityksen ydintoimintaan Lakisääteisten dokumenttien valmiiden lomakepohjien lisäksi pilvipalvelussa on paljon kalvosarjoja, videoita, tietoiskuja ja muuta valmista materiaalia oman henkilöstön työturvallisuuskoulutukseen sekä esimerkiksi lomakkeet työterveyshuollon kilpailuttamiseen. Palvelun tueksi on julkaistu myös useita sivustoja aiheittain muun muassa työsuojelutarkastuksesta. Niiden käyttö on maksutonta.

”Pk-yrityksille vaikeinta on usein lähteä liikkeelle työturvallisuuden hallinnassa ja parantamisessa. Pilvipalvelu säästää jo alkuvaiheessa aikaa päiväkausia, kun tietoja esimerkiksi kemikaaliluettelon laatimisesta tai riskien arvioinnista ei tarvitse lähteä etsimään internetistä ja lukuisista eri lähteistä, vaan kaikki keskeinen työturvallisuusaineisto löytyy yhdestä paikasta. Tietojen syöttäminen ja sovelluksen käyttö on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi.” Pilvipalvelussa tiedot pysyvät aina ajan tasalla ja ovat käytettävissä eri laitteilla mistä tahansa. Tietoja voidaan myös ladata omalle koneelle, lähettää sähköpostina ja tulostaa kansioihin ja ilmoitustauluille. Työturvallisuutta parantaa jo se, että tiedonjakelu ja aktiivinen hyödyntäminen helpottuvat. Kun esimerkiksi riskit ja tiedot vaarallisista aineista hallitaan paremmin, myös työhön perehdyttäminen ja työterveyshuolto tehostuvat. Hallintatyökaluissa voidaan syöttää tiedot yrityksestä ja sen toimipaikoista ja henkilöstöstä. Työsuojelun tehtäviä ja käyttöoikeuksia on helppo jakaa eri toimipaikoille ja vastuuhenkilöille. Protyöturva.fi-pilvipalvelun lisenssi perusominaisuuksilla maksaa esimerkiksi 1–9 hengen yritykselle 99 euroa ja 10–30 hengen yritykselle 199 euroa vuodessa. Hinta ei siis ole este työturvallisuuden hallintaan. ”Vuosilisenssiin sisältyy myös esimerkiksi koko henkilöstön tulityö-, ensiapuja muiden kymmenien korttien rekisterin hallinta tietokantapohjaisesti. Kun turvallisuuteen liittyvien asioiden hallinta helpottuu ja nopeutuu, yrityksessä jää enemmän aikaa ydintoimintoihin. Työturvallisuuden paraneminen lisää myös tuottavuutta ja henkilöstön työtyytyväisyyttä”, Hannu Hirvonen sanoo.

PALVELUSTA LÖYTYY muun muassa valmiita lomakkeita, koulutusrekisteri ja pelastussuunnitelma. JOKKA | 27


EPEREHDYTYS

ePerehdytys tuli työmaalle ”Jopa yllättävän helppoa”, arvioi vastaava mestari Mika Mäkelä ePerehdytyksen käytännön sujumista. Helsingin Jätkäsaaren asuinkerrostalotyömaa on Rakennusliike Reposelle ensimmäinen, jossa verkossa tehtävä työturvallisuuden yleisperehdytys on otettu käyttöön työmaan alusta saakka. TEKSTI: SIRKKA SAARINEN KUVAT: MATTI MATIKAINEN

28 | JOKKA


A

TT:n kuusikerroksinen, 61 asunnon kohde Heka Jätkäsaari Bahamakatu 2, käynnistyi marraskuussa 2017. Valmis se on kesällä 2019. Huhtikuun alun käynnillä työmaa on perustus-sokkelivaiheessa. Omia miehiä Reposella on työmaalla kymmenkunta. ”Päätös ePerehdytyksen käyttöönotosta tehtiin Reposella viime syksynä. Tämä kohde alkoi sopivasti. Ensin verkossa tehtävän työturvallisuuden yleisperehdytyksen tekivät kohteen työnjohtajat, sitten työntekijät sitä mukaa kun tulevat työmaalle”, Mäkelä kertaa marssijärjestyksen. Tähän mennessä ePerehdytyksiä on tehty kymmenkunta. Yrityksessä on myös mietitty, onko nettiympäristössä toimiva ePerehdytys parempi suorittaa kotona vai työmaalla. Mäkelän mukaan päädyttiin siihen, että kaikki tekevät perehdytykseen työmaalla yksittäin työmaatoimiston neukkaritiloissa. ”Kaikille tietokoneen käyttö ei ole arkipäivää. Olosuhteet ja laitteistot ovat näin kaikille samanlaiset ja täältä löytyy tarvittaessa myös opastus läppärin käytössä.”

Oikeat asiat Mäkelä kertoo yllättyneensä, kuinka sujuvasti homma on hoitunut, vaikka perehdytyksen suorittaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. ”Perehdytyksestä löytyy opastava työturvallisuusvideo ja siihen perustuva tentti. Kaikki ovat läpäisseet tentin ensimmäisellä kerralla.” Mäkelän mukaan hyvin sujuneet tentit ovat samalla osoitus siitä, että ePerehdytyksessä kerrotaan juuri niitä oikeita työturvallisuuteen vaikuttavia perusasioita. Ne eivät hänen mukaansa ole ihmeellisiä juttuja, mutta toisaalta juuri niitä, jotka jokaisella työmaalla pitää muistaa ja ottaa huomioon. Myös ePerehdytyksen kieliversiot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi, jo kaksi perehdytystä on Jätkäsaaren työmaalla tehty vironkielellä. Vaihtoehtoina ovat myös latvia, liettua, puola, venäjä, englanti ja ruotsi. ”ePerehdytys on hyvä perusta, yhteiset pelisäännöt, kunkin työmaan omalle työturvallisuusperehdytykselle. Voimme nyt keskittyä siihen. Onhan jokainen työmaa aina myös työturvallisuuden kannalta erilainen”, Mäkelä muistuttaa.

”ePerehdytyksessä kerrotaan juuri niitä oikeita työturvallisuuteen vaikuttavia perusasioita.” Myös aliurakoitsijasopimuksissa Reposella ePerehdytyksen suorittaminen on nyt otettu mukaan myös aliurakoitsijasopimuksiin. ”Osa tietää, mutta aika monelle ePerehdytys on vielä vieras asia. Meidän tavoitteena on sopimuksiin kirjaamalla levittää tietoa ja saada se yleistymään myös aliurakoitsijapuolella. Mitään sanktioita meillä ei ole käytössä.” ”Kun sähköurakoitsijan asentaja tällä viikolla kävi työmaalla, hän kertoi, että ePerehdytys on tehtynä. Tieto siitä löytyi myös työntekijän Valttikortista”, Mäkelä kertoo ilahtuneena. ”Hänen kanssaan ei siis tarvinnut käydä läpi kuin työmaan oma työturvallisuusperehdytys. Se tarkoittaa meille ajansäästöä. Vielä enemmän se hyödyttänee aliurakoitsijaa itseään, joka voi parhaimmillaan tai pahimmillaan käydä läpi saman yleisperehdytyksen kymmenillä

eri työmailla. Nyt yksi perehdytys on voimassa vuoden kerrallaan”, Mäkelä arvioi.

Yhtenäiset pelisäännöt ePerehdytyksen hyödyistä kysyttäessä Mäkelä toteaa, että nyt ollaan alussa ja hyödyt, kuten ajan- ja kustannussäästöjen suuruus, selviävät vasta pidemmällä aikavälillä. Tärkein tavoite on hänen mukaansa turvallisuus: ”Rakennusalalla on edelleen työturvallisuudessa parannettavaa. Yhtenäisten pelisääntöjen juurruttaminen on kaikkien etu.” ”Useimmat tapaturmat aiheutuvat huolimattomuudesta, tarkkaavaisuuden herpaantumisesta. Ne ovat pieniä juttuja, jotka olisivat vältettävissä. Työnjohtokin olettaa herkästi että perusasiat ovat itsestäänselvyyksiä. ePerehdytyksessä muistutetaan hyvällä tavalla niistä itsestäänselvyyksistä”, Mäkelä sanoo.

Hyvä vastaanotto Rakennusmies Marcus Mittov ja toimistoassistentti Pia Puotila allekirjoittavat Mäkelän kommentit ePerehdytyksen käytännönläheisyydestä. Mittov teki perehdytyksen jo marraskuussa työmaan käynnistyessä. Huhti-

KAKSI VUOTTA Reposen työmailla toimistoassistenttina työskennellyt Pia Puotila tuli rakennusalalle muun alan asiakaspalvelusta. Myös hän suoritti Jätkäsaaren työmaalle tullessaan ePerehdytyksen. JOKKA | 29


EPEREHDYTYS

RAKENNUSMIES MARCUS MITTOVIN mukaan ePerehdytyksessä läpi käydyt asiat ovat erittäin hyvä muistutus työturvallisuusasioista myös kokeneelle rakentajalle. Hänellä on itselläänkin vuosien takaa omakohtainen kokemus työtapaturmasta, sairaslomalle vienyt viilto sormessa.

”Kun sähköurakoitsijan asentaja tällä viikolla kävi työmaalla, hän kertoi, että ePerehdytys on tehtynä.” kuussa ensimmäistä viikkoa työmaatoimistossa työskennellyt Puotila puolestaan selvitti tentin haastattelua edeltävänä päivänä. ”Valitsin varmuuden vuoksi vironkielisen version”, jo useamman vuoden Reposella työskennellyt ja suomeakin hyvin osaava virolainen Mittov kertoo. Mikään läpihuutojuttu tentti ei Mittovin mukaan ollut. Se oli hänen mukaansa hyvää ja tarpeellista kertausta sinänsä tutuista asioista. Pari vuotta sitten Reposelle työhön tullessaan Pia Puotilalla ei ollut kokemusta rakennusalalta. Hän myöntääkin, että tentti hieman jännitti. ”Osoittautui, että siinä käytiin läpi juuri ne perusasiat, jotka rakennustyömaalla pitääkin tietää. Jokaisesta asiasta olin kyllä kuullut, vaikka työmaan yleensäkin näen täältä työmaatoimiston ikkunan läpi”, hän sanoo. 30 | JOKKA

”JOITAKIN VUOSIA SITTEN meillä oli takapakkia hyvässä työturvallisuuskehityksessä. Rakentavahenkisellä keskustelulla skarpattiin ja tilanne korjaantui. Digitaalisten palvelujen, kuten ePerehdytyksen käyttöönotto on yksi hyvä keino juurruttaa yhteisiä pelisääntöjä koko alalle ja parantaa koko alan turvallisuutta”, vastaava mestari Mika Mäkelä Rakennusliike Reposelta toteaa.


Tavoite: Juhannukseen mennessä 10 000 käyttäjää Syksyllä 2017 lanseeratulla ePerehdytyksellä oli huhtikuun alussa jo 400 yrityskäyttäjää. Perehdytyksen oli tehnyt 6 000 henkilöä. Tavoitteena on saavuttaa juhannukseen mennessä 10 000 perehdytyksen suorittaneen rajapyykki. TEKSTI: SIRKKA SAARINEN

N

äin hyviä käyttäjälukuja kertoo palvelusta vastaavan Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvan Rakennusmedian toimitusjohtaja Heidi Husari. Hyvät luvut eivät ole ihme, sillä ePerehdytys on kehitetty koko rakennusalan yhteistyönä ja sen tarpeisiin. RT:n jäsenyritysten lisäksi kehityshankkeeseen ovat osallistuneet muun muassa alan henkilöjärjestöt ja viranomaiset. Sen ylläpitäjä on Suomen Rakennusmedia.

Tilaa työmaakohtaiselle perehdytykselle ”Lähdimme tuottamaan sellaista palvelua, jota asiakkaat haluavat. Etuja on monia, yksi tärkeimmistä se, että työmaalla voidaan nyt keskittyä työmaakohtaiseen perehdytykseen. Varsinkin aliurakoitsijat joutuvat toistamaan samanlaisen yleisperehdytyksen lukemattomia kertoja uudelle

työmaalla tullessaan. Nyt se jää pois.” Monilla isoilla konserneilla on omia perehdytysjärjestelmiään. Husari kertoo, että neuvotteluja käydään koko ajan siitä, miten voimia voidaan yhdistää: ”Olemme lähteneet siitä, että pystymme palvelemaan koko alaa, 180 000 henkilöä.”

Ajan tasalla Verkossa toimiva perehdytys on aina ajan tasalla. Se päivitetään säädösten muuttuessa. Hyvä esimerkki on tulossa oleva päivitys elementtien turvallisesta käsittelystä työmaalla. ”Siihen saatiin kimmoke AVI:n kokemuksista sen viime syksynä tekemiltä työmaakierroksilta”, Husari kertoo

pottaa tekemistä. Suomen ja ruotsin lisäksi perehdytyksen voi tehdä kuudella eri kielivaihtoehdolla.

Investointi euro per kuukausi Pienimmillään perehdytyksen kustannus on euro per kuukausi. Vuosimaksu henkilöä kohti on 24 euroa, RT:n jäsenyrityksille vain 12 euroa. Suoritus on voimassa vuoden kerrallaan. ”Mielestäni se on aika pieni investointi turvallisuuteen”, Husari sanoo. Inlook Groupin toimitusjohtaja Arto Lehtosen tekemän laskelman mukaan ePerehdytyksen kustannussäästö on aliurakointia tekevälle yritykselle huomattava. Hän arvioi ePerehdytyksen kustannuksen olevan vain noin kymmenesosa yritykselle perinteisestä perehdytyskäytännöstä syntyvästä 50 000 euron vuosikustannuksesta.

Samalla kitketään harmaata taloutta ePerehdytyksen pääsee tekemään www. eperehdytys.fi -sivun kautta, kun työantaja on luvittanut henkilön suorittamaan ePerehdytyksen. Luvitus tehdään maksuttoman ilmoita-palvelun kautta ja henkilön täytyy olla rakennusalan veronumerorekisterissä.

Helppokäyttöinen Perehdytyksessä on korostettu käytettävyyttä. Ohjelma toimii älypuhelimella, padilla ja läppärillä. Iso näyttö tietysti hel-

Verkossa suoritettavaan ja vuoden kerrallaan voimassa olevaan perehdytykseen voi tutustua osoitteessa www.eperehdytys.info

JOKKA | 31


RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSVIIKKO RAKENNUSTEOLLISUUDEN RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSVIIKKO TURVALLISUUSVIIKKO 180321_rt_turvallisuusviikko_juliste_A2_cmyk_fin.pdf

1

21/03/2018

16.58

14.–18.5.2018 14.–18.5.2018

RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSVIIKKO

14.–18.5.2018

Viisaat kypärät yhteen! Viisaat kypärät yhteen! TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA TYÖTURVALLISUUS TYÖTURVALLISUUS ON ON TEKIJÖIDENSÄ TEKIJÖIDENSÄ SUMMA SUMMA TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA

TYÖMAATYÖMAA- JA JA TURVAPUISTOTAPAHTUMIA TURVAPUISTOTAPAHTUMIA // SEMINAAREJA SEMINAAREJA // TEEMATAPAHTUMIA TEEMATAPAHTUMIA // TELINETORSTAI TELINETORSTAI TYÖMAA- JA TURVAPUISTOTAPAHTUMIA / SEMINAAREJA / TEEMATAPAHTUMIA / TELINETORSTAI www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

Jokka 1 2018  

Aiheina mm. kuinka turvallisuuskulttuuria parannetaan, johdon sitoutuminen turvallisuuteen, betonitehdas kasvatti tuotantoaan ja pudotti sam...

Jokka 1 2018  

Aiheina mm. kuinka turvallisuuskulttuuria parannetaan, johdon sitoutuminen turvallisuuteen, betonitehdas kasvatti tuotantoaan ja pudotti sam...